Pohjois-Lappi Nyt! kesä 2023

Page 16

Ilmainen, ota mukaasi!

Pohjois-Lappi nyt!

Kesä 2023

Suviajan ihmisiä, ilmiöitä ja elämää. Parhaita palveluja, tuotteita ja tarjouksia. roundcube (1920×1080)

Erämaajärvi on uusiutumaton luonnonvara

”Voimakas luonnostaan” lukee Inarin kunnan logossa. Mutta onko Inari ylpeä luonnostaan?

Inarijärvi on suuri osa Inaria: se yksin on noin puolet kaikista alueen vesistöistä ja se toistuu kirkonkylän ja koko kunnan nimessä.

Inarijärvi on ikuistettu Sakari Topeliuksen sanoittamaan lauluun jo 1800-luvulla. ”... ei toista maailmassa, oo laistas poloinen…”.

Inarijärvi on koko Lapin suurimpana ja Suomen kolmanneksi suurimpana järvenä todella ainutlaatuinen koko Pohjolassa - ellei koko Euroopassa, pian maailmassakin. Ainutlaatuisen siitä tekee erämaisuus, puhtaus ja hiljaisuus. Mutta onko Inari ylpeä luonnostaan ja erämaajärvestään, vai onko se valmis uhraamaan yhden suurimman aarteensa rahan ja matkailun alttarille. Onko se valmis antamaan erämaajärvensä turistien ja miljonäärien temmellyskentäksi?

Inarijärvi on - vielä - viimeinen erämainen, hakkaamaton ja pääosin rakentamaton suurjärvi koko Suomessa. Metsähallitus on suojellut sen rantametsät hakkuilta, mutta Inarin kunta on ryhtynyt kaavoittamaan rannoille ”erämaahotelleja”, jotka pala palalta häivyttävät

erämaisuuden lumon. Sillä erämaa on uusiutumaton luonnonvara, rakentamatonta maisemaa ja rakentamatonta rantaa ei saa enää takaisin.

Hiljaisuus on osa Inarin matkailun vetovoimaa. Jokainen vesillä liikkunut tietää, kuinka hyvin vesi kantaa ääntä. Jokainen järvellä liikkunut tietää, kuinka kauas pienikin valo pimeässä loistaa. Eikä turisti tule edes erämaahotelliin vain istumaan huoneessaan, vaan hän haluaa tutustua ympäristöön – ja varakkuuden mukaan yleensä moottorivehkeillä: moottorikelkoilla ja -veneillä, helikoptereilla, pienkoneilla, vesijeteillä – näitähän riittää.

Me emme elä vain itseämme varten vaan lapsiamme, tulevia sukupolvia varten. Jotain meidän on jätettävä heille, ei tuhottuina vaan säilytettyinä. Inarissa on tilaa rakentaa jo oleviin kyliin ja keskuksiin, kunnallistekniikan ulottuville, eikä turmella uusia ympäristöjä.

Rakentamalla erämaajärvi menettää kalleimman statuksensa – ja sen jälkeen Inarijärvi on vain säännöstelyallas Venäjän ja Norjan Paatsjoen voimalaitosten tarpeisiin.

Helena Sahavirta

Tapahtuu ruskaviikoilla 36-38

4.9. ma 45v-JUHLATANSSIT, Lasse Hoikka &Souvarit, Santa Hotels Tunturi

AIKATAULU NUORGAM – IVALO M – S ++

09.30 Nuorgam rajaylityspaikka

09.35 Nuorgam Samimootor

10.30 Utsjoki Matkahuolto

10.58 Mieraslompolo

11.40 Kaamanen Kievari

11.55 Kaamanen Kievari

12.15 Inari Hotelli Inari

12.25 Inari Hotelli Inari

0400-291 582

Selitteet:

5.9. ti 45v-JUHLAKONSERTTI, Lasse Hoikka & Souvarit, Santa Hotels Tunturi

9.9. la RUSKATANSSIT, Jarkko Honkanen & Taiga, Santa Hotels Tunturi

16.9. la RUSKATANSSIT, Jarkko Honkanen & Taiga, Santa Hotels Tunturi

18.9. ma 45v-JUHLATANSSIT, Lasse Hoikka & Souvarit, Santas Hotels Tunturi

19.9. ti 45v-JUHLAKONSERTTI, Lasse Hoikka & Souvarit, Santas Hotels Tunturi

Järjestäjä: Saariselän Kuukkeli, Inari-Saariselkä Keskusvuokraamo ja Santa Hotels Tunturi

Pääsyliput: Saariselän Kuukkeli ja Inari-Saariselkä Keskusvuokraamo

Pohjois-Lappi Nyt!

Julkaisija ja kustantaja: InariNet, 26. vuosikerta.

Vastaava päätoimittaja/tuottaja:

Pasi Ruotsalainen, Ivalo 040 5745 310 inarinetti@gmail.com

Toimittajat ja vakituiset avustajat: Helena Sahavirta, Pertti Turunen, Vesa Luhta.

Painopaikka: Kaleva Oy, Oulu.

Kansikuva: Kuvamanipulaatio; Scan Stock photo + Pertti Turunen

Näköislehti osoitteessa: saariselkanyt.com ja inarinyt.com ja laplandnorth.com

Kuljetukset: UKK-Express ja JBUS

Pohjois-Lappi nyt!

2 nyt! KESÄ 2023
Päivitetyt tapahtumatiedot löytyvät osoitteista inari.fi ja utsjoki.fi
M
S
13.00 Ivalo Matkahuolto IVALO – NUORGAM
++
16.10 Ivalo Matkahuolto
16.40 Inari Hotelli Inari
16.45 Inari Hotelli Inari 17.05 Kaamanen Kievari 17.20 Kaamanen Kievari 18.00 Mieraslompolo 18.30 Utsjoki Matkahuolto
18.35 Utsjoki Matkahuolto
19.10 Nuorgam Samimootor
19.15 Nuorgam rajanylityspaikka
++ Koulujen kesäloma aikana. Voimassa 1.6.2020 – 11.8.2020 AIKATAULU NÄÄTÄMÖ – IVALO Ma – Pe Näätämö kauppa 08.00 Sevettijärvi koulu 08.30 Partakko, Siuttajoensuu 09.12 Kaamanen Kievari 09.40 Kaamasen Kievari 09.55 Inari Kuukkeli 10.20 Inari Kuukkeli 10.30 Ivalo Matkahuolto 11.00 IVALO – NÄÄTÄMÖ Ma– Pe Ivalo Matkahuolto 15.15 Inari Mathaluolto 15.45 Inari Kuukkeli 15.55 Kaamanen Kievari 16.20 Kaamasen Kievari 16.35 Partakko Siuttajoensuu 17.05 Sevettijärvi koulu 17.50 Näätämö kauppa 18.15

Tavallista parempi ruokakauppa

3 Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com nyt! Ivalo Avoinna: ma-pe 7-22, la 8-22, su 8-22 Ivalontie 17 99800 Ivalo puh. 0207 570 570 tuuli.kurkinen@k-supermarket.fi
arjessa ja juhlassa, kauppiaat Tuuli ja Marko ja koko henkilönkunta. Talon omat raikkaat, tuoreet smoothiet. Maista! Tervetuloa Ivalon
palvelemme teitä ilolla!
sushia joka päivä
leivät
leivokset.
Mukana
sydämeen,
Tuoretta
Paistamme päivittäin tuoreet
ja
Tuoreet hedelmät ja kaupan ruokaisat herkkusalaatit Ihanat suomalaiset täytetyt patongit
K-Supermarket Ivalo ksm.ivalo
Seuraa meitä somessa
Tilaa helposti verkkokaupasta k-ruoka.fi Kuljetukset myös Saariselän alueelle

Otsamo ja Juutua – Inarin hienoimpia luontohelmiä

Esteetön Juutuan polku

Inarin kirkonkylän keskeisimpiä luontoelementtejä on kylän pohjoisreunaa halkova mahtava Juutuanjoki, joka purkaa Menesjoen, Lemmenjoen, Vaskojoen ja Kaamasjoen vedet Inarijärveen. Joen varteen on Metsähallitus rakentanut noin 5 kilometrin mittaisen helppokulkuisen, leveän ja esteettömän luontopolun, jonka varressa on kaksi laavua tulistelupaikkoineen sekä jokea ylittävä turvallinen riippusilta, sekin esteetön. Polun pään löytää joen eteläpuolelta Saarikoskentieltä, noin 600 metrin päästä Utsjoen ja Kittilän teitten risteyksestä. Se polveilee kauniissa metsämaastossa ja nousee jokiterassille josta on hieno näkymä monisävyiselle, koskien ja suvantojen kirjavoimalle joelle. Parin kilometrin päässä alkupisteestä

polku osuu Akselin laavulle, jossa voi tulistella ja keittää kahvit tarpeen mukaan. Tästä noin puoli kilometriä eteenpäin polku osuu joen mahtavimman kosken, Jäniskosken ylittävälle riippusillalle.

Juutuan taikaa

Jäniskosken niskasta alkaa Juutuanjoen kalastusalue, joka on maankuulu suurista, jopa 10-kiloisista Inarijärven taimenistaan. Taimen nousee kudulle elokuun öiden hämärtyessä, ja tuolloin joelle kokoontuu rajoitetun lupamäärän sallima joukko maamme taitavimpia perhokalastajia. Ja joka vuosi joku onnistuu saamaan yli viiden kilon painoisen mahtitaimenen, joka laittaa kalamiehen siimat koetukselle.

Taimenten lisäksi Juutuan pinnan alla lymyää hopeisia harjuksia, joista suurimmat ovat

pitkälti toista kiloisia. Sekin on himoittu saaliskohde. Ylänivat, Ritakoski, Saukkoniva ja Haapakoski ovat maagisia nimiä perhokalastukseen vihkiytyneitten kesken.

Ennen riippusiltaa voi kääntyä myös jokivartta ylöspäin kulkevalle rantapolulle, joka on vanhanaikainen metsäpolku. Se vie ohi Jäniskosken ja päätyy kilometriä myöhemmin Haapaniemeen, joka on merkillisen rehevä lehtomainen metsikkö valtavine haapoineen. Täällä voi tavata poikkeuksellisen rikasta linnustoa – pyitä, pikkutikan, harmaasieppoja ja vaikkapa käenpoikasta kasvattavan leppälinnunkin.

Kohti maamme upeinta maisemaa

Riippusillan pohjoispäässä on toinen laavupaikka, josta Juutuan esteetön polku kääntyy poro-

aidan jälkeen joen pohjoispuolta myötäillen takaisin Inaria kohti, ja parin kilometrin jälkeen osuu päätiehen Siidaa vastapäätä. Polun toinen haara, hoitamaton mutta näkyvästi merkitty polku jatkaa tästä noin viiden kilometrin matkan päässä komeana kajottavalle tunturille, Otsamolle. Saukkonivan kohdalla sijaitsee reitistön kolmas tulipaikka, Laurin laavu, jossa on myös kohtalaisia telttapaikkoja. Tästä on enää nelisen kilometriä Otsamon laelle, jossa sijaitsee lisäksi vanhaan palovartijan majaan tehty päivätupa. Otsamo on mahtava näköalapaikka kaikkiin ilmansuuntiin. Idässä siintävät etualalla Juutuan suvannot ja takana Inarijärven Juutuanvuono, etelässä Hammastunturien lukuisat laet, lännessä Paadarjärvi ja Lemmenjoen tunturit, koillisessa Muotkatunturien mahtavat kyömyt ja pohjoisessa Muddusjär-

ven sinertävä laakio. Otsamo kuuluu vanhoihin pyhiin lakimaihin yhdessä Tuulispään ja Luosman kanssa. Näiden välinen alue onkin nimetty pari vuotta sitten Inarijärven ja Juutuan valtakunnalliseksi maisema-alueeksi.

Laella käyminen maksaa vaivansa. Sieltä voi löytää myös mielenkiintoisia tunturikasveja, joiden erikoisuutena on idänkeulankärki. Hyvän tunturikasviopaskirjan avulla voi löytää itselleen paljon uusia lajeja.

Otsamolla ehtii käydä päivän aikana, kunhan muistaa levätä välillä riittävästi. Polku on pääosin helppokulkuinen, eikä siltä voi eksyä..

Vesa Luhta Kuvat: Vesa Luhtaja Ivalo Trek

Juutuan taimen on himottu saalis. Vain taitavimmat pystyvät niitä saamaan.

4 nyt! KESÄ 2023
Muutama vuosi sitten valmistunut riippusilta yli Juutuan.

UK-puiston lähtöportti valmistuu hiihtokauteen

- Kyllä se tarpeeseen tulee. UK -kansallispuisto kyllä tarvitsee näyttävän pää-lähtöpisteen, Metsähallituksen Luontopalveluiden rakentamisen erityisasiantuntija Lauri Mäenpää kertoo.

Lähtöportin rakentaminen alkaa kesäkuun alkupuolella ja valmista pitäisi olla ennen hiihtokauden alkua. Urakoitsijaksi on valikoitunut kilpailutuksen jälkeen paikallinen Rakennusliike Rekonen.

Lähtöportti rakennetaan Saariselän keskustan tuntumaan, reittien ja latujen lähtöpisteeseen. Puurakenteisen lähtöportin malli muistuttaa kotaa. Sen on suunnitellut arkkitehti Petteri Neva arkkitehtitoimisto Nevasta.

Lähtöportista tulee ns. kylmä opastuspiste. Sen sisälle tulevat tärkeimmät reittikuvaukset ja ajankohtaista tietoa reiteille lähteville. Tilaan tulevat myös kartat ja kaksi sähköistä infotaulua. (HS)

5 Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com nyt! www.hotelutsjoki.fi | puh. +358 40 5801 770 hotel@hotelutsjoki.fi | Luossatie 4, 99980 UTSJOKI Paikalliset herkut, pizzat ja burgerit Monipuoliset majoituspalvelut Oppaasi saamelaisten historiaan ja nykyisyyteen sekä Ylä-Lapin luontoon ja ilmastoon! www.siida.fi SÁMI MUSEUM | NATURE CENTRE TERVETULOA TUTUSTUMAAN UUTEEN PÄÄNÄYTTELYYN JA PERUS KORJATTUUN SIIDAAN Auki 1.6.–30.9. joka päivä klo 9–18. 1.10.–31.5. ma–la 10–17 SAAMELAISMUSEO puh. 0400 898 212 • LUONTOKESKUS puh. 020 639 7740 • MATKAILUINFO puh. 040 168 9668 • RAVINTOLA SARRIT puh. 040 700 6485 • SIIDA SHOP www.siidashop.fi • SIIDA Inarintie 46, 99870 Inari I valo 40 km S aariselkä 71 km E75 E75 SIIDA INARI
Saariselälle rakennettavasta UKpuiston lähtöportista tulee näyttävä rakennelma.

Juutuan kuohut

houkuttelevat koskenlaskuun

Inarissa pääsee maistamaan kosken kuohuja vaikka joka päivä, sillä Lapin Luontolomat järjestää kumilauttaretkiä Juutuanjoelle pitkin kesää. Suosituimmat retket alkavat Solojärveltä, ja retken aikana lasketaan Jurmukoski, Ritakoski ja Haapakoski. Välillä rantaudutaan ja pidetään kahvitauko Ritakosken laavulla. Retki päättyy Haapakosken rantaan parin kilometrin päähän Inarin kirkonkylästä. Retki kestää noin viisi tuntia.

Pärskeitä on retkellä luvassa aina, mutta kosket lasketaan turvallisilla kumilautoilla ja osallistujat varustetaan sekä koskenlaskuun suunnitelluilla pelastusliiveillä että kypärillä. Uimataito on silti hyvä olemassa. Järjestäjältä saa tarvittaessa retkelle myös sadevarusteita ja kumisaappaita.

Juutuan koskenlaskuret-

ket alkavat kesäkuussa ja jatkuvat syyskuun ruska-aikaan saakka. Retkelle pääsee mukaan Saariselältä tai matkan varrelta vaikka Inarin kirkonkylältä. Mahdollista on myös kulkea omalla kyydillä Solojärvelle.

Osallistujia tulee olla vähintään neljä ja heidän tulee olla iältään yli 14-vuotiaita. Alle 18-vuotiaat tarvitsevat vanhemman luvan. Vesitilanteesta ja osallistujista riippuen retkellä voidaan laskea myös vaativampi Jäniskoski, joka päättyy Inarin kirkonkylän sillan tuntumaan.

Lapin Luontolomat järjestää kumilauttaretkiä myös kultahistoriastaan kuuluisalle Ivalojoelle, matkaan lähdetään Kutturasta ja lasketaan kaikki kosket Toloseen saakka. Päivän kestävällä retkellä nähdään mm. Kultalan Kruunun Stationi sekä kultahistoriasta tuttuja koskia ja muita

nätävyyksiä. Vakioretki järjestetään 1. heinäkuuta, mutta retkiä tehdään myös tilauksesta.

Kolme päivää kestäviä retkiä erämaisella Näätämöjoella Iijärveltä Norjan puolen

Neideniin tehdään vain tilauksesta.

Melomalla pääsee myös Luttojoelle sekä oppaan kanssa että omatoimisesti.

Varaukset Juutuan ja muiden Inarin jokien melonta- ja

koskenlaskuretkille on tehtävä etukäteen. Juutuan retket ovat myynnissä sivustoilla lapinluontolomat.fi ja visitinari. fi. (HS)

Makumuistoja maailmalta Cafe Ivalossa

Eri puolilta maailmaa hankittuja makumuistoja voi verestää

Ravintola - Cafe Ivalon teemailloissa pitkin kesää. Perjantaisin ravintolassa nautitaan

sekä eurooppalaisten että mertentakaisten maiden tunnetuimpien kansallisruokien mukaan valmistetuista makupaloista ja aterioista. Tarjolla on vuorovii-

koin tunnetuimpia kreikkalaisia, meksikolaisia, espanjalaisia, puolalaisia ja ukrainalaisia ruokia sekä tietysti omilla vuoroillaan sekä pizza- että sushibuffet.

- Teemailtoina voi muistella omia ulkomaanmatkojaan ja tutustua eri maiden herkkuihin, ravintoloitsija Krzysztof Pelc kertoo.

Teemailtoja vietetään perjantai-iltaisin.

Kesälauantaisin, lähes joka ilta, vuorossa on musiikkia: karaokea, räppiä tai rokkibändin esityksiä. Heinä- ja elokuussa ravintolan aukioloaikaa pidennetäänkin lauantaisin kello kolmeen.

Inariviikoilla, heinäkuun loppupuolella, Cafe Ivalossa lauletaan karaokea.

- Halusimme ravintolaan enemmän viihtyisyyttä, Krzysztof alias ”Kris” selittää ruokailusalissa ennen kesää tehtyä remonttia.

Jo aikaisemmin uusittiin salin katto ja lattia, nyt on tapetoitu sisäseinää ja uusittu markkinointiteipit sekä poistettu ylimääräinen sisäänkäynti viereiseen K-Supermarket Ivaloon. Lisäksi on uusittu keittiön lattia.

- Modernia ilmettä ja fiilistä on saatu lisää, Kris kertoo.

Kesäkuukausina myös ravintolan terassi on avoinna ja sen sivustalle rakennetaan tuulisuoja. Terassilla, samoin kuin ravintolassakin, on 140 asiakaspaikkaa.

Juhannuksen jälkeen Ravintola-Cafe Ivalon ruokalistakin uusitaan. Ravintolassa on hyvin kansainvälinen työporukka, joten teemailloiltakin voi odottaa aitoja makuja ja tunnelmia. Työntekijöitä on mm. Puolasta, Thaimaasta, Taiwanista, Argentiinasta ja Espanjasta.

- Kaikilla heillä on tietoutta oman kotimaansa kansallisista ruoista, Kris lupaa.

Krzysztof Pelc on alunperin Puolasta mutta asunut Suomessa yli 10 vuotta, puhuu suomea ja on myös Suomen kansalainen. Hän on alan ammattilainen ja työskennellyt Suomessakin ravintoloissa Etelä-Pohjanmaalla, Tampereella ja eri puolilla Lappia.

Kris on ihastunut Suomen ja Lapin luontoon ja työskennellyt jo aikaisemmin ivalolaisessa ravintolassa. (HS)

6 nyt! KESÄ 2023
Kosken kuohut voi kokea Juutuanjoella, vaikka keskellä Inarin kirkonkylää. (Kuva: Luontolomat) Kris ja henkilökunta loihtivat maailman makuja Cafe Ivalossa.

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

• 14 lajin salaattipöydän

• keitot • pihvit • kalaruoat •poronkäristystä • maankuulut munkit • kaarnikkakakut

• hillapiirakat ja muut makeat herkut.

TULIAISTUVASTA

Lapin matkamuistot, tuliaiset ja lahjatavarat • Revontulipelikortit • Ainutlaatuiset Lemmenjoen kultahippukorut • Suomalaiset koru- ja jalokivet • Runsas valikoima Lapissa valmistettuja hopeakoruja.

AVOINNA: OPEN:

7
nyt! Taimitupa Ivalon Aidosti paikallinen yritys Meiltä kaikki kukkakauppaja hautaustoimistopalvelut www.taimitupa.fi 1490 Avoinna: 10.6.-30.6. 10-17 (Poikkeus 22.6. 10-13.30) 1.7.-3.8. 10-19 4.8.-28.9. 10-17 (Poikkeus 15.8. ja 16.8. 10-18) 9.6-29.6. 10-17 30.6.-5.8 10-19 6.8.-30.9 10-17 KESÄTERASSI JÄÄTELÖANNOKSET HUIPUN VIRKISTÄVÄ SANGRIA
€ SAARISELKÄ T-PAITA
TARJOAA
9
18 € HUIPPU-RAVINTOLA
LEIPOMOSTA PÄIVITTÄIN AVOTULIJA ILLALLISTILAISUUDET ENNAKKOTILAUKSESTA
OMASTA

Kauppakeskus Kuukkelin rakentaminen alkaa

Uuden Saariselän Kauppakeskus Kuukkelin rakentaminen alkaa pian samalla paikalla, missä entinen kauppakeskus paloi keväällä 2022. Rakennushanke sai hiljattain rakennusluvan.

Uudesta Kuukkelista

tulee kauppakeskusmallinen. Kaikki palvelut ovat lasikäytävän varrella. Rakennuksesta

tulee tulee hieman entistä suurempi ja kaikki entiset palvelut säilyvät. Uusista palveluista kysytyimpiä on mm. Otto -pikapankki.

Market-myymälän ja monipuolisen kahvilaja ravintolamaailman sekä Kuukkelin kotileipomon ja kotikeittiön lisäksi tarjontaan kuuluvat aurinkoterassi, tekstiilit, retkeily, matkamuistot, lahja- ja tuliaistavarat, pyörä- ja välinevuokraamo, aktiviteettien ja ohjelma-

palveluiden myynti, majoituksen vuokrauspalvelu ja respa/avainpalvelu sekä Kuukkelin taksit ja Kuukkeli Info.

Asuntoautojen palveluun myös panostetaan rakentamalla huoltorakennus, matkaparkki ja isot paikoitusalueet myös myymälän taakse, josta on helppo nousta liikekerrokseen asiakashissillä. Sähköautoja varten rakennetaan latauspisteitä.

Kauppakeskus lämpiää lähes kokonaan maalämmöllä. Arkkitehti Hannu Voutilainen on suunnitellut näyttävän ja toimivan rakennuksen Saariselän ykköspaikalle. Uuden liiketalon suunnittelu on ollut perusteellista ja se alkoi yli vuosi sitten. Suunnittelussa on huomioitu myös matkailun kansainvälistyminen ja asiakkaitten tarpeiden

muuttuminen.

Julkisivun punaiseksi maalatut puuosat muistuttavat vanhasta Kuukkelista. Uuteen Kuukkelin rakenne -

Meskaset Oy rakentaa

taan pysyvä valokuvanäyttely Kuukkelin yli 40-vuotisesta historiasta. Odotamme saavamme Saariselän kävijöiltä Kuukkelista sisällä ja

ulkona otettuja kuvia, myös vanhat valokuvat Saariselältä kiinnostavat meitä. Ohjeet kuvien lähettämiseen löytyvät www.kuukke -

li.info sivulta. Kuukkelin rakentamista voi seurata livekamerasta www. kuukkeli.info -sivulla.

Meskaset Oy rakentaa Saariselälle liiketilan sekä kaksi rivitaloa omille työntekijöilleen. Lisäksi vireillä on Kaunispäälle jo rakennetun Star Arctic -hotellin

- Rakennushankkeiden pohjatyöt alkoivat kesäkuussa. Rakentaminen alkaa heti juhannuksen jälkeen ja vesikatto saavutettaneen heinäkuussa, Meskaset Oy:n toimitusjohtaja Matti Meskanen kertoo. Sekä liiketilan että rivitalo -

Postin palvelut siirtyivät

Ivalon K-Supermarketiin

Postin palvelut ovat siirtyneet kesäkuun puolivälissä K-Supermarket Ivaloon. Samalla aikaisemmin Ivalon R-kioskin edustalla sijainnut Postin kirjelaatikko siirtyi K-Supermarketin pääsisäänkäynnin yhteyteen.

K-Supermarket Ivalossa voi nyt hoitaa kaikki postiasiat: sieltä voi hakea saapuneet paketit ja muut kuitattavat lähetykset sekä lähettää postia ja postipaketteja. Uusista tiloista voi ostaa myös postimerkkejä.

Postipalvelut toimivat Supermarketin entisissä noutopostin tiloissa. Kaupan eteistiloissa sijaitsevat noutopostin lokerot on myös uusittu. Lokeroiden kautta voi edelleen lähettää paketteja. K-Super-

market Ivaloon siirtyvät myös aikaisemmin Ivalon S-Marketissa sijainneet Postin noutolokerot.

- Toivomme tietysti uusien toimintojen tuovan myös uusia asiakkaita, K-Supermarketin kauppias Tuuli Kurkinen kertoo. Liike on avoinna joka päivä kello 7 – 22, mutta asiakkaita pyydetään keskittämään postin asiakaspalvelun käyttäminen arkisin kello 8 – 20 ja viikonloppuisin kello 10 – 20 väliselle ajalle. (HS)

jen on määrä valmistua marraskuun loppuun mennessä.

Liikerakennus nousee Nesteen huoltoaseman ja Kauppakeskus Siulan väliin, nelostien varteen. Rakennukseen tulee noin 500 neliötä, joihin sisältyvät 300:n ja 150:n neliön liiketilat ja pieni asunto. Liiketiloihin on tulossa matkamuistomyymälä ja ehkä pieni pubi.

Samaan aikaan Meskaset Oy rakennuttaa Urkintielle kaksi rivitaloa, joihin molempiin

tulee 16 asuntoa. Asunnot on tarkoitettu yhtiön työntekijöille.

Kaunispään laella sijaitsevan Star Arctic -hotellin hankkeissa on vireillä kaavamuutos. Hotellin logistiikka edellyttää tiestön uusimista, lisäksi tarvittaisiin l500 neliötä uutta rakennusoikeutta kiinteistöllä vielä rakentamatta olevien 500 neliön lisäksi. Tiloihin tulisi 30 uutta huonetta sekä lisää ravintolatilaa. (HS)

8 nyt! KESÄ 2023
Miia Koistinen Kuopion postikeskuksesta perehdyttää K-Supermarketin Seija Karppista ja Marko Kurkista Postin käytäntöihin. Paikoitustilaa löytyy riittävästi Kuvassa ylhäällä oikealla eteläinen kiertoliittymä. Uusi liikerakennus valmistuu juuri joulusesonkiin.

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com nyt!

Saman katon alta lähes kaikki mitä lomallasi tarvitset!

Iso ja monipuolinen ruokakauppa - tule ja tutustu!

KAHVILA • RAVINTOLA KUUKKELI

Saariselän pyörävuokraamo Kuukkeli Rental O ce

postnord

Gifts-Souvenirs Gabriel’s Shop

Siula-house, Saariselkä, Kelotie 1

Pure kuksa cups and other wooden articles, name engraving free of charge

Large assortment of Lappish knitwear, 100% wool.

Nyt valikoimassa korkealaatuisia puukkoja kovaan käyttöön eränkävijöille tai lahjaksi. Nylkypuukkoja, tulipuukkoja tuluksella, tuplapuukkoja iso/pieni moneen työhön. Aitoja laatukuksia isoja/pieniä kaiverruksella.

Slippers and

Meiltä myös käsinkudotut lämpimät villaneuleet

Tohvelit,

High quality camping axes by Kareasuando Knives, now in gift packaging.

Korkealaatuisia T-paitoja ja huppareita Saariselkä printillä

Good-quality t-shirts by Shaman Designs, several Lappish prints and colours

Fine knives and jackknives, perfect for yourself or as a gift

Tervetuloa valitsemaan

Welcome, find out more in Gabriel’s Shop !

9
with Lappish themes. Made of reindeer Fur caps made of reindeer leather, blue fox, seal and wool. The exellent pink one for ladies. Aidot kuksat ja puutuotteet, kaiverrus kaupan päälle. Laajat valikoimat Lappineuleita, 100% villaa. Tohvelit, kintaat koko perheelle. lappilaisin aihein. Aitoja poron-, siniketun- ja hylkeennahkalakkeja. Pipot pienemmille. muuta. Korkealaatuisia Shaman Designin Lappi-aiheisia T-paitoja. Korkealaatuisia retkikirveitä lahjapakkauksissa. Hienoja puukkoja ja kääntöveitsiä itselle tai lahjaksi. Gabriel’s Shopiin, Siula-taloon. Aidot, käsintehdyt, laadukkaat hylkeennahkalakit lampaanvillaa, kumipohjat. Kullankaivajan hattuja, eri kokoja eri väreissä, tule sovittamaan! eri väreissä Lippikset LaplandFinland -printillä Hyvä valikoima kauniita porontaljoja Tarvekaluja keittiöön, poronluiset kädensijat Poronluisia korvakoruja, ja riipuksia eri väreissä Tuubihuiveja eri väreissä Lapin omat ponchot Hauskoja pehmoleluja lasten iloksi

Taloustoimittaja Konttisen matka Inariin

Lisäiloa Konttiselle tuotti mahdollisuus asettua pysyvästi Inariin. Naisystävänsä vuoksi hän oli sitä jo osittain harjoittanut.

Lappi on täynnä jutunaiheita!

Mies astuu 1974 kuumana kesäpäivänä Yleisradion Kesäkadun toimitukseen, ja aivan ilman minkään puolueen jäsenkirjan suositusta. Se oli tuolloin poikkeuksellista.

36 vuotta myöhemmin miehelle ojennetaan niin sadottu kultainen kädenpudistus 60-vuotissyntymäpäivän lahjaksi ja ehdotetaan, että eiköhän tämä ole nyt tässä. Kriittinen toimittaja on ehtinyt ärsyttää monia pankkimaailman vaikuttajia, ja monia muitakin, mutta kukaan ei uskalla sanoa, etteikö hän olisi töitään tehnyt.

Kuka?

Seppo Konttinen

s. 23.1.1950 Helsingissä

Lokakuussa 2022 tämä sama mies, Seppo Konttinen, pitää tärkeimpänä asiana kohta alkavaa muikun syyskalastusta Nanguniemen kärjen tunnustetuilla muikkuvesillä. Ja tärkein ihminen hänelle on nainen, jonka hänelle esitti puhemiehenä toiminut Lintta, ivalolaisten hyvin tuntema ammattikalastaja Inarijärveltä.

Hiukan hampaissa

Seppo Konttisen mediaura taloustoimittajana on maassamme vertaansa vailla. Hän ehti tehdä radioon yli 7000 juttua, joissa oli toki paljon muutakin kuin talousjuttuja. Kuitenkin hänen

kärkevän kriittiset kannanotot pankkimaailman pyörteisiin erityisesti 90-luvulla olivat monelle liikaa.

-Rupesin kritisoimaan pankkitoimintaa, ne pelastettiin veronmaksajien rahoilla, jotkut rikastuivat, toiset menivät konkkaan, osa hautuumaalle. Siihen sotkeutuivat kaikki Koivistosta Holkeriin ja Esko Ahoon.

Konttinen pääsi myös television puolelle tekemään Tosiasiasarjaa. Sen kautta tuli erilaisia kahnauksia, sillä Konttinen suhtautui kriittisesti mm. EU:hun liittymiseen. Hän avasi liikaa pankkien pelastusoperaatiota.Eräs ohjelma pantiin jopa hyllylle, kun Jaakko Lassila, joka toimi Kansallis-Osake-Pankin

pääjohtajana vuoteen 1991, oli ohjelman sisällöstä närkästynyt. Myöhemmin tein kirjan Yleisradion sen aikaisista touhuista, muistelee Konttinen uransa karikoita.

-Täytettyäni 60 vuotta otin vastaan lähtölahjan Yleltä ja siirryin tekemään freelancerina kaikenlaisia juttuja kalastuksesta luontoon. Samalla saatoin harjoittaa intohimoani kalastukseen, verkottamisesta virvelöintiin.

-Ja onhan sitä joutunut muuttamaan kantaansa moneenkin asiaan, mutta en EU:hun ja euroon. Mä en ole varsinaisesti minkään asian puolella, suhtaudun lähtökohtaisesti kriittisesti kaikkeen, jota tutkin.

-Olin jo oppinut tekemään Lapista kaikenkarvaisia juttuja. Kaikki huipentui kuitenkin ajatukseen tehdä jouluohjelma jostakin erakosta. Konttinen sai vinkkiä Pekka Tervaniemestä, joka asui tuolloin yksin Inarijärven takana Tsurnuvuonon perukoilla. Elettiin vuotta 2006. Konttisen tiimi joutui ratkaisemaan monta ongelmaa ennen varsinaista lähetystä, esimerkiksi miten saada kaikki tekniikka raahattua sinne, ja varsinkin löytyykö siellä kenttää, jotta lähetys onnistuisi. -Mentiin sitten etukäteen kokeilemaan yhteyttä. Pekka itse oli silloin poroerotuksessa ja käski meidän mennä sinne hänen taloonsa ja kokeilemaan. Yhteys onnistui, koska tuvan pihasta oli suora näköyhteys 70 kilometrin päässä olevaan Tuulispään mastoon. Siitä tulikin itselleni yksi ikimuistoisimmista lähettyksistä, meitä kaikkia jännitti miten suora lähetys onnistuu. Pekalle piti antaa vähän viinaa, ettei se jännittäisi, ja lopulta me tehtiin useampi lähetys sieltä joulupäivien aikana. Ohjelmien johtolankana oli käydä läpi sitä, miten mies pärjää hiljaisuudessa ja yksinäisyydessä. Pekka kertoi radion kuuntelijoille miten hän asui ja eli, ja mitä teki ja koki.

-Me annettiin lopuksi Pekalle lahjaksi radio, sillä kun ei ollut edes sellaista laitetta. Samalla me annettiin sille vähän vitsinä Yleisradion merkki. Oli liikuttavaa nähdä kun hänestä myöhemmin tehdyssä TV-dokumentissä merkki näkyi Pekan takinkauluksessa.

Seppo Konttisen tuorein saavutus on pitkän linjan konekullankaivaja Risto Mäläskän viime vuonna ilmestynyt elämäkerta. Eikä tietokirjailijan ura vielä tähän pääty.

Kävi Herttoniemen yhteiskoulun ja luki Helsingin yliopistossa kansantaloustiedettä, valmistui 1976

Peri isältään polttavan kiinnostuksen kaikenlaiseen kalastukseen

Yleisradion taloustoimittajana 1974-2010

Tehnyt noin 7000 radiojuttua ja parikymmentä TVdokumenttia

Kuusi tiedekirjaa 2008-2022, aiheena mm. 1990luvun pankkikriisi

Tekeillä liikemies Peter Fryckmanin elämäkerta, ilmestyy 2023

10 nyt! KESÄ 2023
aina
Vesa Luhta
Päivitetyt tapahtumakalenterit löytyvät osoitteista inari.fi ja utsjoki.fi.
Seppo ja Marita viihtyvät Huuhkajan vehreässä keitaassa.
11 Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com nyt! pirkko.rajaluoto@k-market.com 050 364 9654 verkkokauppa: www.k-ruoka.fi/kauppa/k-market-inari PALVELEMME: MA-PE ..... 7-22 LA ........... 7-22 SU 9-21 Bakery MyymäläGrilli Inari PALVELEMME: MA-PE ..... 7-22 LA ........... 7-22 SU ........... 9-21 INARINTIE Bakery ASIAMIES MyymäläGrilli Palvelemme joka päivä 7-22 POHJOISIN TAKE AWAYKAHVI LÄÄKE-KAAPPI PALVELEMME: MA-PE ..... 7-22 LA ........... 7-22 SU ........... 9-21 Bakery ASIAMIES MyymäläGrilli NESTEKAASU POHJOISIN NUORGAM Täyden palvelun ruokakauppa Kauppakeskus Nuorgamissa. Meiltä löydät monipuolisen valikoiman elintarvikkeita ja käyttötavaroita. K-Market Nuorgam, Nuorgamintie 4298, Nuorgam 99990 puh. 020 7861 130, email: arto.aurala@k-market.com Tuoretta kalaa Laadukasta lihaa Retkeily- ja kalastustarvikkeita Meiltä myös asusteita, käsineitä, päähineitä sukkia, villalankoja yms Tervetuloa! Ravintola Beaivváš -pizzat, burgerit, -pihvit, keitot, lounas -A-oikeudet Monipuolinen valikoima hedelmiä, vihanneksia ja kukkia

Kosken kuohuja ja harmonikan sointuja

Ivalojoki virtaa halki YläLapin, lähtien Norjan rajalta ja laskien Inarijärveen. Lähes parinsadan kilometrin matkalle mahtuu sekä vuolaita koskia että verkkaisesti virtaavaa uomaa.

Lähes koko pituudeltaan Ivalojoki on erämaata, johon vuonna 1869 alkanut kultaryntäys on kuitenkin jättänyt jälkensä.

Ivalojoen maisemiin ja nähtävyyksiin pääsee tutustumaan helposti jokiveneen kyydissä: Ivalojoen alimman Toloskosken valloitus sopii kiireisimmällekin ja retki Lapin kullan löytöpaikalle Nulkkamukkaan vie vain pari tuntia. Päivän jokiveneretkellä voi tutustua kultahistorian tärkeimpiin kohteisiin.

Ohjelmapalvelu Jukka Huhtamella tarjoaa sekä hetkiä kultajoella että harmonikan sointuja, sillä hän on muun muassa Kultaisen harmonikan Suomen mestari.

- Minusta jo joella ajaminen on mukavaa. Kesän helteillä tuuli viilentää ja kuulaina syyspäivinä ruskan värit ovat hienoja, Huhtamella kertoo omista tunnelmistaan Ivalojoella.

- Ajamisen Ivalojoella oppii vain ajamalla, hän korostaa.

- On oltava nöyrä ja kiinnostunut oppimaan väylät. Ja on ajettava itse paljon, hän kertoo. Hän on järjestänyt jokiveneretkiä Ivalojoelle muutaman vuoden ajan, mutta liikkunut itse joella vuosikaudet.

- Lisäksi olen kuljettanut jokivarteen kalastajia, hakenut kaatuneita kanootteja ja myös retkeilijöitä, Huhtamella luettelee.

Huhtamella tekee jokiveneretkiä 8-metrisellä veneellä, johon ottaa mielellään korkeintään neljä asiakasta. Retkiin vaikuttaa Ivalojoen kulloinenkin vedenkorkeus.

- Usein kyytiin tulee esimerkiksi pariskunta, joka haluaa Kultalan Kruunun Stationille tai Ritakoskelle. Siellä nautitaan keittolounas ja katsellaan nähtävyyksiä.

Aina lämmintä ja vettäpitävää ylle

Huhtamella hakee aina asiakkaat Tolosen Lappispolasta, jossa on hyvä paikoitusalue ja venesatama.

- Asiakkaalla pitää olla kumisaappaat rantautumisia varten ja päällä tuulta ja vettäpitävä, lämmin vaatetus, hän ohjeistaa.

Kypärätä. ja pelastusliivit Huhtamella varaa jokaiselle veneeseen tulijalle.

- Turvallisuus ja harkinta pitää joella olla hanskassa, hän muistuttaa.

Metsähallituksen sopimusyrittäjänä hän voi käyttää sekä Ritakosken että Kultalan kämppiä ja tulipaikkoja.

- Oma kotapaikka minulla on Hentan suvannossa, Toloskosken yläpuolella. Sinne voin viedä ruokailemaan jopa 8 - 10 ihmisen porukoita, kun ajetaan Lappispolasta useampi reissu, Huhtamella kertoo.

Erikseen sovittavien keittolounaiden lisäksi jokiveneretkien ohjelmaan kuuluvat usein nokipannukahvit ja kampanisut. Lyhin retkistä, noin puolen tunnin pyrähdys, on ajo Toloskosken niskalle ja takaisin Lappispolaan. Pari tuntia kestävä retki vie Nulkkamukkaan, josta tehtiin Ivalojoen ensimmäinen kultalöytö. Paikalla on myös kullan löytäjän Johan Conrad Lihrin muistomerkki.

Syyskuinen ruskaretki nokipannukahveineen kestää noin kolme tuntia. Päivän kestävällä retkellä voi matkata jokiveneellä Ritakoskelle ja Kultalaan asti.

Ivalojoki on Huhtamellan Jukalle tuttu väylä.

Kahdeksanmetrinen jokivene sopii hyvin paikoin koskiselle joelle.

Matkalla tutustutaan nähtävyyksiin ja sen aikana on myös mahdollisuus ruokailuun.

Jokiveneretken voi yhdistää myös harmonikkakonserttiin tai muihinkin toiveisiin. (HS)

Ivalo Trek vie Inarijärvelle ja tuntureille

Haluatko veneretkelle Inarijärvelle, marjaan ja sieneen Ivalon metsiin tai soille, kuningasrapuretkelle Norjaan, vaeltamaan UK-kansallispuistoon tai linnunmetsästykseen?

Ivalo Trek on pieni ohjelmapalveluyritys, joka voi toteuttaa myös asiakkaan omia ideoita.

- Aina kannattaa kysyä. Olemme ketterä yritys, yrittäjä Kari Halonen lupaa.

Kesällä yrityksen kärkituote on veneretki Inarijärvelle. Järvi on Suomen kolmanneksi suurin ja sen kiviset ja jyrkät rannat sekä tuhannet saaret ovat suurimmaksi osaksi rakentamatta, kuten myös järveen laskevat vesistöt. Järven vesi on puhdasta ja jopa juotavaa. Sen syvimmät kohdat ulottuvat melkein 100 m syvyyteen saakka, vaikka pääasiassa järvi onkin melko matala.

Inarijärvellä retki suuntautuu Jääsaareen. Moottoriveneeseen mahtuu

kuusi aikuista ja sen kyydissä suunnataan Veskoniemen satamasta Jääsaareen. Jääsaaressa on laituri ja taukopaikka. Nuotiolla syödään retkieväitä, kävellään saaressa ja voidaan pulahtaa uimaankin.

- Pienimuotoisia uistelureissujakin voimme tehdä järvelle. Uistelun ohell ollaan rennosti järvellä ja nuotiolla, Halonen kuvailee.

Marjaan, metsästystä ja ravustusta

Ivalo Trek on vienyt matkailijoita myös Ivalon ympäristön marjamaille ja sienestämään. Marjastus on kiinnostanut lähinnä ulkomaalaisia, jotka kyllä ovat pitäneet luonnonmarjojen poimimisesta.

Vaellusretket UK-kansallispuistossa kiinnostavat myöskin lähinnä ulkomaalaisia. Syyskuussa alkavilla revontuliretkillä Halonen voi opastaa asiakkaita yöja revontulikuvaukseen.

Ivalo Trek voi viedä myös syyskuussa alkavaan kanalintujen metsästykseen Inarin ja Utsjoen alueelle. Silloin mukana oppaan lisäksi koulutettuja koiria. Seisovilla lintukoirilla voi metsästää syyskuun 10. päivästä alkaen.

Jos metsästyslupien saannissa on ongelmia, voi linnustukseen osallistua myös mukana kävelemällä.

Kuningasrapuretkiä Norjaan järjestetään ympäri vuoden pienryhmille, lähinnä perheille ja kaveriporukoille. Aamulla lähtö on Ivalosta ja Kirkkoniemessä kumppanina paikallinen Snowhotel. Kesällä vuonolle mennään veneellä, tarvella moottorikelkan reessä. Hotelli valmistaa pyydetyt ravut ateriaksi.

Ivalo Trek on perustettu vuonna 2013 ja erikoistui aluksi lähinnä revontuliretkiin. Vuonna 2018 vetäjäksi tuli Kari Halonen, joka on kehittänyt yritystä enemmän ympäri vuoden toimivaksi. (HS)

12 nyt! KESÄ 2023
Tällä kalustolla Inarilla seilaaminen on yhtä juhlaa.
13 Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com nyt! IVALO Palvelemme MA–SU 7–22 Petsamontie 2, 99800 Ivalo Saletisti pohjoisimmat ostokset hoituvat Sale Inarissa. Sale on lomalaisen lähikauppa myös pohjoisessa. Kurvaa mökkimatkasi varrelta tarvitsemasi kesään. SALE INARI Lehtolantie 2, 99870 Inari Avoinna ma-pe 7-22, la–su 9-21 s-market ivalo palvelee ma–su
Saat S-market Ivalosta yhden katon alta sekä kesäiset herkut että retkeilyn ja kalastuksen varusteet. On pizzoja ja sitten on Hannan pizzoja! MA-PE 11-20 LA-SU 12-20 Ivalontie 12 016 661 909 hannanpizza
7–22

”Utsjoki on huippupaikka”

Hotelli on avoinna ympäri vuoden

- Utsjoki on edelleen monelle valkoinen täplä Suomen kartalla. Ylä-Lappi on kuitenkin ihan omanlaisensa ympäristö, erilainen kuin esimerkiksi Käsivarsi, Hotelli Utsjoen johtaja Eeva Kaulanen sanoo. Hän kehottaakin kotimaisia matkailijoita tulemaan itse Utsjoelle ja tutustumaan maan pohjoisimpaan kolkkaan.

- Hotelli Utsjoki on auki joka päivä ympäri vuoden. Ravintolasta saa lounasta ja a´la carte -annoksia. Luvassa on myös Suomen pohjoisimmat juhannustanssit.

Eeva Kaulanen aloitti Hotelli Utsjoen johtajana syyskuussa 2020 ja on viihtynyt kylässä todelle hyvin.

- Utsjoki on huippupaikka, erilainen kuin mikään muu tienoo Suomessa, hän sanoo ja puhuu kokemuksesta: hän aloitti oman ravintolauransa vuonna 1982 juuri silloisesta Utsjoen Matkailuhotellista ja ehti asua ja työskennellä silloin Utsjoella seisemän vuotta.

Hotellia on viime vuosina remontoitu. Se ehti olla kiinni lähes kaksi vuotta ennen kuin rakennusalan yrittäjä Antti Peltoniemi osti koko hotellikiinteistön vuonna 2018. Tilojen kunnostaminen aloitettiin saman tien mm. uudistamalla hotellin keittiö. Pintaremonttia on tehty muissakin tiloissa ja tonttia raivattu ennen hotellin uutta avaamista vuonna 2019.

- Hotelli on ollut sen jälkeen koko ajan auki, ympäri vuoden jopa korona-aikana, Kaulanen kiittää omistajaa.

Utsjoen rannassa ja Tenon tuntumassa

Hotelli sijaitsee Tenoon laskevan Utsjoen törmällä. Sen Ailigas- ja Paulaharju -siivissä on 43 vuodepaikkaa sekä sviitti ja esteetön huone. Keloiglu Alissande sijaitsee kuuden kilometrin päässä ho -

tellista Nuorgamiin päin. Siinä on kaksi vuodepaikkaa ja sekä Tenolle että pohjoisen taivaalle antava etuseinä. Korkealta Tenon rinteeltä on näkymät Tenolle sekä Suomen ja Norjan tuntureille.

Lähistöllä on myös vuokrattava huvila, jossa on 8 – 9 vuodepaikkaa.

- Utsjoen rannassa oleva hotellin rantasauna on jo klassikko. Olemme myös avanneet hotellin alakerran legendaarisen baarin, jossa on iso terassi aivan Utsjoen rannassa, Eeva Kaulanen kertoo.

Utsjokea vaivannut työvoimapula on sekin ratkaistu: työntekijöitä on saatu hotelliin riittävästi ja asuntopulakin on ratkaistu tarjoamalla henkilökunnalle asuntoja hotellin omistamasta Kalastajatalosta.

Nykyisin Utsjoelle pääsee sekä lentokoneelta että junalta: J-Bus tuo matkustajia sekä Rovaniemen rautatieasemalta että Ivalosta Finnairin aamulennolta.

Keloiglu Alissande sijaitsee kuuden kilometrin päässä hotellista Nuorgamiin päin. Siinä on kaksi vuodepaikkaa ja sekä Tenolle että pohjoisen taivaalle antava etuseinä. Korkealta Tenon rinteeltä on näkymät Tenolle sekä Suomen ja Norjan tuntureille.

Tekemistäkin Utsjoelta löytyy, vaikka lohenkalastuskielto onkin voimassa jo kolmatta kesää.

- Lohenpyynti on ollut harvojen herkkua, paikallisille kielto on tietysti ikävä asia. Mutta Utsjoella on paljon muutakin kalaa, sekä Tenossa että muissa joissa ja tunturijärvissä. Paikallisia oppaitakin kylästä löytyy.

- Utsjoelta lähtee monia kauniita reittejä. Autolla voi ajella vaikka Nuorgamin ja Kautokeinon kautta Hettaan. Tai Nuorgamista Varanginvuonon rantaa Näätämöön ja Sevettijärvelle. Norjaan on tunnin ajomatka lintuja ja vuonomaisemia ihailemaan, lisäksi Norjan kruunu on nyt halpa. Eikä kannata unohtaa, että Tenon rantaa myötäilevä Utsjoki – Karigasniemi tie on koko Suomen kaunein. (HS)

0400-690180

Korjaamo: 0500-690180 Mauri: 0400-125560 Seppo: 0400-150100

14 nyt! KESÄ 2023
Päivitetyt tapahtumakalenterit löytyvät osoitteista inari.fi ja utsjoki.fi.
• Autoilijan ja veneilijän tavaratalo • Autonrenkaiden ja varaosien myynti ja huollot • Auto-, peräkärry- ja venevuokraamo • Veneiden ja perämoottoreiden myynti ja huolto • Mönkijöiden myynti ja huolto Avoinna ma-pe 8-17, päivystys 0400 125 560 ja 0400 150 100 IvalonAutoOy MaailmanpohjoisinFixus-liike. Puhelimet
Myymälä:
Ivalontie 20 99800 Ivalo 47vuottavaraosakauppaa
info@ivalonauto.fi

Petsamopatsas valaistaan

Ivalon keskustassa sijaitseva Petsamo-patsas, ”Jäämeren kansan evakkotie”, saa valaistuksen. Patsas on pystytetty Ivaloon petsamolaisten evakkotien muistoksi, sillä tie Petsamon alueelle alkoi aikoinaan Ivalosta.

Jäämerentieksi nimetty maantie kulki Ivalosta Virtaniemeen ja pitkin Paatsjoen rantaa Nikkeliin, entiselle Kolosjoelle, ja päättyi Liinahamarin satamaan Jäämeren rannalle.

Kuvanveistäjä Ensio Seppäsen veistos sijaitsee keskellä kylää, Ivalojoen sillan eteläpään tuntumassa. Petsamo-seuran avustuksin ja keräysvaroin hankkima patsas paljastettiin vuonna 1985 ja se on luovutettu Inarin kunnalle.

Petsamo-patsas kuvaa petsamolaisten entisiä elinkeinoja: siinä on kaivosmies, kalastaja ja maanviljelijä sekä kolttavaimo lapsineen.

Kuolan niemimaalla asui ennen kolttasaamelaisten lisäksi suomalaisia, venäläisiä, ruotsalaisia ja norjalaisia. Kuolasta käytiin jo varhain ns. pomorikauppaa norjalaisten kanssa.

Suomelle Petsamo kuului vuosina 1920 – 1944. Suomen aikana asutus lisääntyi nopeasti, kun Kolosjoelta löytyi nikkelimalmio. Sen hyödyntämiseksi avattiin kaivos ja Nikkelin sulatto aloitti toimintansa.

Petsamossa oli useita kyliä ja varsinkin Paatsjoen varressa oli asutusta. Tunnetuimpia olivat Trifona, Parkkina, Kalastajasaarento, Ylä- ja Alaluostari, Näsykkä ja Nautsi. Kun Suomi menettu Petsamon, evakuoitiin noin 5 500 petsamolaista Suomeen. Entisen Petsamon asukkaiden ja heidän jälkeläistensä yhdyssiteenä toimii Petsamo-seura, joka myös kerää ja tallentaa Petsamon ja petsamolaisten historiaa. Seura käyttää tunnuksenaan entisen Petsamon läänin vaakunaa.

Aiemmin Petsamo-seura on järjestänyt matkoja petsamolaisten entisille asuinsijoille. Seuran puheenjohtaja Toivo Kunnari kertoo, että matkat vanhaan Petsamoon on Venäjän nykyisen tilanteen takia keskeytetty. (HS)

Kuukkeli laajentaa marjanjalostukseen

Inarilaisen Riuku-Jotos tuoteperheen tuotanto ja myynti on siirtynyt Saariselän Kuukkeli Oy:lle yhtiön hankittua suosittujen marjajalosteiden tekijänoikeudet.

Liisa Puustisen 20 vuotta sitten perustama marjanjalostusyritys siirtyi hänen tytärelleen Kirsi Parkkalille, joka jatkoi äitinsä perustamaa yritystä vuonna 2011. Parkkalin elämänmuutosten seurauksena hän halusi luopua yrityksestä ja kauppa tehtiin entisen, vuosikausia Riuku-Jotos -tuotteita välittäneen Saariselän Kuukkeli yhtiön kanssa.

- Riuku-Jotos -marjajalosteet ovat

olleet aina hyvin korkeatasoisia ja suosittuja matkailijoiden keskuudessa ja siitä syystä tuoteperheen tuotantoa on mielekästä jatkaa, sanoo Kuukkelin kauppias Antero Ylävaara

- Kirsi Parkkalin siirtää kaiken tieto-taitonsa meille ja kouluttaa henkilökunnan marjajalostuksen saloihin, joten kaikki tuotteet tullaan valmistamaan entisillä hyväksi havaituilla resepteillä.

Nyt jo saatavana on hillatuotteita ja kuuluisaa Riuku-Jotoksen variksenmarjamehua.

Uuden marjasadon valmistuttua tuoteperhe kasvaa lähes entiseen

määräänsä.

Kuukkeli etsii nyt kaikkien paikallisten marjojen sopimuspoimijoita. Hillaa, variksenmarjaa, puolukkaa, mustikkaa, karpaloa ja tyrniä tarvitaan suuria määriä.

Väinönputkea ja kuusenkerkkää tarvitaan heti, kun niiden sato valmistuu kesäkuun lopussa.

Poimijoiden kannattaa ottaa yhteyttä kauppias Ylävaaraan yhteistyön sopimiseksi.

15 Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com nyt! MAALI-KONEKOTA Ivalo,Ivalontie8,puh.016661122 Saman katon alla: Maastoon ja lenkille Ivalon Sportian kautta 149 129 9995 Työsuhdepyörät meiltä! yhteistyössä Takit tuulta ja sadetta vastaan! Helly Hansen
Helly Hansen
Jack Wolfskin Weitailtakki Jack Wolfskin takki miehille 9995 New Balance lenkkitossut miehille ja naisille 7995 Asics juoksutossut GT2000 129 9995 Asics Gel Pulse miehille ja naisille
Belfasttakki
Banfftakki
Hillasta saadaan hillamehua, -hyytelöä ja -hilloa.

Tunturi-Ilmailijat lentää maan pohjoisinta palovalvontareittiä

Palolennot ovat tehokkaita

- Viime kesänä yhdellä lennolla havaittiin seitsemän paloa, Kesti muistaa. Säännöllisten palolentojen lisäksi Tunturi-Ilmailijat käyvät tarkistamassa viranomaisten pyynnöstä niille tehtyjä savuhavaintoja.

Ilmailun harrastajat tulevat viranomaisten avuksi myös kadonneiden etsinnässä, esimerkiksi kun marjastajia tai metsästäjiä ilmoitetaan kadonneiksi tai vene tai ajoneuvo on kadoksissa. Aloite etsintälennosta tulee aina poliisilta, joka tekee virka-apupyynnön lentopelastuskeskukselle. Se hälyttää lentopelastusseuran kautta lentokoneen lähimmästä päivystävästä tukikohdasta.

- Etsintä- ja pelastuslennoilla on aina mukana vähintään kolme ihmistä. Lentäjän lisäksi hänen vieressään istuu tehtävän johtaja ja koneen takapenkillä yksi tai kaksi lentoetsijää, Kesti kertoo. Tunturi-Ilmailijoiden parissa on parhaillaan menossa lentoetsijöiden koulutus, joka järjestetään Suomen Lentopelastusseuran avulla.

- Lentäminen on mielenkiintoinen ja antoisa harrastus, siinä työasiatkin unohtuu, TunturiIlmailijat ry:n puheenjohtaja

Henry Kesti kertoo. TunturiIlmailijat on Suomen pohjoisin ilmailuseura, viime vuonna toimintavuosia kertyi jo 60.

Seuran alkuvaiheissa toiminta keskittyi purjelentoon ja lennokkien rakentamiseen, nykyään pääosassa on moottorilento. Sitä varten seuralla on

kolme omaa moottorikonet -

ta: Cessna 172N Skyhawk II, Cessna 180 Skywagon ja Piper PA-18-95 Super Cub.

Tunturi-Ilmailijat avustaa viranomaisia tekemällä palo- ja etsintälentoja. Palolennot alkoivat tänä kesänä kesäkuun puolivälissä, kun Ilmatieteen laitoksen seuraama metsäpaloindeksi ylittyi.

Hälytyksen palolennolle tekee aina aluehälytyskeskus.

Ympäristötaidetta Nelostiellä

Ivalon keskustaa halkovan Nelostien liikenne järjestettiin uudelleen vuosituhannen vaihteessa, kun silloinen Lapin tiepiiri rakensi kylän kolmeen vilkkaimpaan risteyksiin kiertoliittymät.

Aluksi suunnitelmaa arvosteltiin kovasanaisesti niin lehdissä kuin baariparlamenteissakin.

Opittuaan kiertoliittymiä koskevat liikennesäännöt asukkaat pian huomasivatkin, että järjestely toimii ja liikenne helpottuu. Nykyisin Tiepiirin tekosia jopa kiitellään.

Jokainen ympyrä kruunattiin vielä ympäristötaiteeseen erikoistuneiden arkkitehtien, Gunnar Suikin ja Jorma Lokion, yhteistyössä suunnittelemilla teoksilla.

Tunturi-Ilmailijat lentää Suomen pohjoisinta palovalvontareittiä, jonka pituus on noin 420 km. Palolennoille lähdetään seuran kotikentältä eli Ivalon lentokentältä, josta suunnataan ensin Kakslauttaseen ja sieltä Saariselän yli Nellimiin, Inarijärven yli Supruun ja sieltä järven pohjoispuolta ja Sevettijärven tietä seuraillen Kaamaseen ja Menesjärvelle ja Porttipahdan

tekojärven kautta takaisin lentokentälle. Lento kestää noin kolme tuntia ja niitä tehdään yksi tai kaksi päivässä, metsäpaloindeksistä riippuen.

- Seuran palolentoringissä on reilut kymmenen lentäjää, joten niitä ei ole hankala järjestää, Kesti kertoo. Selkeällä säällä ilmassa näkee sata kilometriä joka suuntaan, joten alkavien metsäpalojen savut erottuvat hyvin.

- Tähystys ilmasta on usein nopein tapa etsinnässä. Etsinnät lennetään aina tietyn kuvion mukaan, Kesti kertoo. Tunturi-Ilmailijat ry:ssä on noin 80 jäsentä, joista aktiivisia lentäjiä on noin 30. Jäseniä on eri puolilla Suomea. Seuran järjestämässä koulutuksessa voi hankkia yksityislentäjän lupakirjan, tänä kesänä seuralla on neljä lento-oppilasta.

- Harkinnassa on myös lennokkitoiminnan tai drone-koulutuksen järjestäminen, Kesti kertoo. Kesällä Tunturi-Ilmailijat järjestävät joitakin esittelylentoja, Inariviikolla ainakin kahtena päivänä.

- Lentoharrastuksen voi aloittaa jo 16-vuotiaana, nuoria halutaan harrastukseen mukaan, Kesti innostaa. Palolennoille voi osallistua tähystäjänä helpohkon testin jälkeen, mitään erityiskoulutusta siihen ei tarvita. (HS)

Keskimmäistä koristaa Inarin kunnan kultahistoriasta muistuttava Vaskooli ja hakku.

Eteläisin kiertoliittymä sai koristeekseen saamen mytologiasta tutut seidat.

Pohjoisimmassa liittymässä sillan kupeessa kohoaa teos, joka symboloi räiskyviä revontulia. Kuvassa näkyy myös katuvalopylväiden kaarevat muodot, jotka kuvastavat Lapin rauhallisten tuntureiden ääriviivoja.

16 nyt! KESÄ 2023
Lentäjät Juha Portti, Henry Kesti, Rauno Ollila, Mika Koskinen, Mauri Eteläaho ja Tapani Lappalainen
17 Näköislehti
nyt!
ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

Kafea Gufihtarautenttinen kullankaivajakioski ja huoltoasema ilman bensaa

Mitä kaikkea on syytä

tietää Lapin kullasta:

Suomen Lapista löytyvä irtokulta on maailman puhtainta. Korkeimmat mitatut pitoisuudet ovat 972 promillea. Loppu on pääosin hopeaa ja kuparia.

Lapin kulta löydettiin virallisesti 1868 J.C.Lihrin retkikunnan toimesta Ivalojoen Nulkkamukasta. Paikalle on pystytetty muistomerkki.

Kultahippujen seassa löytyy harvinaisena myös erilaisia platinahippuja; mm. ferroplatinaa, sperryliittiä, sekä rutetium-, osmium- ja iridium-pitoisia hippuja.

Irtokultahiput ovat mattapintaisia, taottu kultaa kiiltää. Siten irtokultahippuja ei voi väärentää taotusta kullasta.

Kullan maailman markkinahinta on kevään 2023 aikana vaihdellut pääosin 58-61 euron grammahinnan välillä. Isommat koruiksi kelpaavat hiput voivat maksaa kaksi- ja jopa viisinkertaisen hinnan. Todella isot hiput voivat maksaa jopa 500 euroa grammalta, mutta pääosin hinta on tuolloin ostajan, myyjän ja verottajan välinen salaisuus. Hintaan vaikuttaa myös hippujen muoto ja kauneus.

Suurin Lapista löydetty hippu on ollut 392 grammaa (1935). Sen löytöpaikaksi on väitetty Luton latvaa, jonne on asian kunniaksi lyöty kalliolohkareeseen muistokyltti.

Kultahippuja on nimetty alusta pitäen koon määräämillä nimillä: pöly, hengetön, saivare, täi, lutikka, russakka ja isomus. Lutikka on yleensä 0,1-1,0 grammainen pieni koruhippu.

Luton latvoilla, Vuotson ympäristön Tankavaarassa, Tankajoella ja Lismaojalla. Yksittäisiä huuhdontalupia on ollut satunnaisesti myös Sallan Tuntsalla ja Kittilässä.

OHOH! Lapin Kullankaivajain liitossa on yli 4000 jäsentä, joista noin 400 on varsinaisia jäseniä, ja joita voi kutsua perehtyneiksi harrastajiksi ja osaa jopa ammattimaisiksi kaivajiksi.

Kaivinkoneen käyttö ei ole vielä merkki ammattilaisuudesta, sillä kullankaivajan tulot täytyvät olla suurempia kuin menot. Ammattilainen tekee veroilmoituksen myydystä kullasta vähentäen touhuun liittyvät kulut.

Kultaa on myös imuroitu lappopaineella jokien pohjasorasta. Tämän taidon toivat Prolle ja Lasse Jansson Ivalojoelle 1960. Lasse tunnettiin paremmin veljesten siskon Tove Janssonin muumihahmojen piirtäjänä.

Tänä kesänä 18.-22.7. pidetään Tankavaarassa 50. kerran kultakilpailut. Niissä kisataan tänä vuonna EM-titteleistä.

Kutturantien varressa sijaitsi jo 1990-luvulla pieni kultakioski, joka muutaman omistajavaihdoksen jälkeen päätyi laajennettuna Tiina Koiviston käsiin 2016, ja avattiin Kafea Gufihtarin nimellä seuraavana kesänä.

Paikan asiakaskunta on koostunut pääosin alueen kullanhuuhtojista ja uteliaista matkailijoista. Kun joku kultamies kuuli, että uusi omistaja tulee Helsingistä, niin lyötiin heti vetoa, ettei ”se akka pärjää täällä kesääkään”. Mutta niin vain Gufihtarin Tiina avasi kesäkuun alussa jo seitsemännen kesänsä kovasti pidettynä kioskin pitäjänä ja monisatapäisen kullankaivajajoukon yleishuoltajana.

Gufihtarista saa kaikkea mitä erämaissa möyrivä kultamiesoletettu kaipaa – paitsi sopparuokaa, johon pienen keittiön luvitukset eivät riitä. Sekin asia korjaantuu maankuululla poroburgerilla, jota voi valmistaa, ja joka on paikan ehdoton hitti. -Liha tulee paikallisilta poromiehiltä. Poroburger on jo niin kuuluisa, että meillä on käynyt jopa Turusta tänne lähtenyt porukka syömässä burgerit ainoana syynä tänne tulemiseen, nauraa Tiina.

Kioskilta sa kahvia, pullaa, virvokkeita, elintarvikkeita + olutta sekä mukaan että paikan päällä nautittavaksi. Lisäksi on kaikkea mahdollisia kullankaivajien kaipaamia varusteita: vaskooleja, kumihanskoja, lapioita, pikkurännejä ja rihlamattoja yms. aina pieniin muttereihin asti, ja jopa metallinetsin löytyy vuokrattavaksi. Myös polttopuita voi ostaa val-

miina klapeina, ja ne ovatkin tarpeen kun MH ei enää myy maapuulupia.

Ilman kullanhuuhtojia ei kahvilaa olisi, se on suurin kävijäryhmä omine vieraineen ja ystävineen. Seassa on muutama alueen ammattilainenkin, ja se on toinen paikan valttikortti. Lisäksi vitriinistä löytyy paikallista kultaa sekä hippuina että koruiksi jalostettuina, ja paikallisia korukiviä kauniisti hiottuina. Sekaan mahtuu myös paikallisia käsitöitä.

Gufihtarista voi vuokrata myös entistä Metsähallituksen Sotajoen kämppää, joka aiemmin tunnettiin KKK:n kämppänä.

Heinäkuun 8. päivä kioskin pihassa pidetään myös perinteiset kullanhuuhdontakilpailut Kultaperinteen toimesta, joita kisaajat arvostavat lämminhenkisinä tapaamisena.

Kultakansalle on Gufihtarista ollut hyötyä myös yleisenä tiedottajana facebookin kautta. Kioskin kupeelta kairaan kääntyvän Pahaojan vanhan metsätien lumitilannetta seurataan tarkasti keväisin – pääsisköhän jo valtaukselle?

Gufihtar on auki syyskuun puoliväliin klo 10-18. Tiistait paikka on suljettuna.

Teksti ja kuva: Vesa Luhta

Lapissa on noin 300 kultavaltausta, joiden nykyaikainen nimi on kullanhuuhdontalupa-alue. Ivalojoella ja sen sivujoilla sijaitsee noin 60 % prosenttia lupa-alueista, loput Lemmenjoella,

1974 Tankavaarassa aloitetut kultakisat ovat levinneet noin 25 maahan, ja ne käydään pääosin samoin säännöin kuin ihan alussa – jokaisella kisaajalla on noin ämpärillinen hiekkaa, joihin on piilotettu sama määrä hippuja, nyky sääntöjen mukaan 5-12 kpl. Vaintuomari tietää määrän. Hukatusta hipusta tulee aikasakkoja, voittaja on yleensä se joka löytää kaikki hiput ja siirtäneet ne pieneen tuubiin nopeimmalla ajalla. Uskokaa kai älkää, mutta taitavimmat ovat löytäneet hiput jopa alle minuutissa!

Vesa Luhta

Kultamuseo viettää toimintansa 50-vuotisjuhlaa. Museo juhlistaa pyöreitä vuosia Hiput-kiertonäyttelyllä, joka on esillä Ivalon kirjastossa 26.6. - 13.8.2023. Siellä näytteillä mm. nämä hienot hiput.

18 nyt! KESÄ 2023
Tiina Koivisto - onko hänkin elinkautinen? Kuva Kaisa Nikkilä / Kultamuseo

Pykeijä on Pikku-Suomi Pohjois-Norjassa

menoa tahdittaa elävä orkesterikin.

Ravintola Bistroen on erikoistunut paikalliseen herkkuun eli kuningasrapuihin. Paikan isäntä Trond Höiberget’in itse pyytämät kuningasravut ovat taatusti tuoreita ja taidolla valmistettuja.

Ravintolan listalta löytyy paljon muutakin aina fish&chips- annoksista usean ruokalajin menuihin.

Pykeijässä on vain 180 asukasta, mutta kesällä väkimäärä hieman kasvaa. Alueella on 90 mökkiä ja osa taloista on vain kesäkäytössä. Kylän pienet matkailuyritykset työllistävät myös ulkopaikkakuntalaisia.

Viehättävä Pykeijän kylä levittäytyy kapealle Jäämeren ympäröimälle kannakselle Varanginvuonossa. Kylän asukkaista suurin osa on suomalaisten jälkeläisiä.

Pykeijä on perustettu 1800-luvun alkupuolella. Tuolloin Jäämeren rannikolle muutti paljon suomalaisia, jotka lähtivät pakoon kotimaan nälkävuosia paremman ja leveämmän leivän toivossa. Monet kylän vanhimmista asukkaista puhuvat vieläkin ymmärrettävää suomea, mikä kuulostaa meänkielen ja Pohjanmaan rannikkoseutujen murteiden hauskalta sekoitukselta.

Pelkästään matka kylään mykistää. Noin 20 kilometrin pituinen kapea, mutkainen tie johtaa päätieltä perille, maailman laidalle. Tuuliset arktiset maisemat hallitsevat eikä kasvillisuutta käytännössä ole, mutta silti kaikki on ylivoimaisen kaunista. Luonnon läsnäolo, suomalainen historia ja vahva yhteisöllisyys ovat piirteitä, jotka tekevät Pykeijasta aivan erityisen paikan.

Matkailijoille Pykeijässa on hyvät palvelut niin kesällä kuin talvellakin.

Majoitusta taloissa, pienissä mökeissä ja hyvin varustetulla caravan-alueella. Kaksi vuokrattavaa saunaa, joista Elsan Jäämeren sauna kylässä ja Visit Bugoynesin Barents Sauna Camp, joka sijaitsee parin kilometrin päässä kylältä. Molemmat tarjoavat saunomisen välissä mahdollisuuden ikimuistoiseen pulahtamiseen Jäämeren raikkaisiin aaltoihin.

Pykeijässä on myös kyläkauppa. On myös vanhaan satamarakennukseen saneerattu Egnebuloftet Pubi, jossa järjestetään illanviettoja ja yksityistilaisuuksia. Pubissa on kaikki oikeudet ja reipasta menoa viikonloppuisin. Usein

Venevuokrausta ja kalastusopastusta tarjoaa myös Paul Haldorsenin Varanger Brygge -yritys, jolle valmistuu satamaan liike-rakennus, johon tulee mm. majoituksen reception.

Matkailijoilla on mahdollisuus lähteä mukaan kuningasrapusafareille, joita voi kysellä Bistroen ravintolasta.

Pykeijässä noin 20 perhettä saa toimentulonsa merestä. Pykeijässä toimii kuningasravun prosessointitehdas, jonka omistaa Norway King Crab. Varanginvuonossa suurin pyydystetty rapu on ollut lähes 12 kg. Suurin osa ravuista on noin 2-3 -kiloisia. Rapu on levittäytynyt pitkin vuonoa. Kiitos kuningasravun Pykeijän kylä on vielä hengissä.

Kylässä on myös koulu, jossa oppia saa 14 opilasta. Ikäihmisille on oma uudehko palvelukoti ja pienille lapsille päiväkoti. Lääkärin vastaanotto on kerran kuukaudessa, mutta sairaanhoitajan juttusille pääsee päivittäin. Kylän keskellä kohoaa kappeli, jossa pidetää jumalanpalveluksia kerran kuukaudessa.

Ihme pelasti

Pykeijän tuhopolttajilta

Pykeijä on erityinen myös siksi, että sitä ei poltettu sodan aikana saksalaisten paetessa pohjoisesta poltetun maan taktiikkaa noudattaen, kun Neuvostoliiton joukot vyöryivät idästä vapauttaen Finmarkenin. Tästä ihmeestä silloin noin viisivuotias suomensukuinen Elisbeth InkiläHastad muistelee:

Kylässä oli saksalaisten tukikohta ja kyläläiset tekivät töitä saksalaisille. Alueen silloinen saksalaisten komentaja Paul Peter Flach oli saanut käskyn ylemmältä taholta, että Pykeija pitää polttaa niin kuin muutkin Itä-Varangin kylät. Flack oli komentajana miehitetyn Pykeijan alueella sodan aikana vuosina 1943-44. Tukikohdassa vaihtui komentaja vuosittain.

Komentaja Flach ei ollut natsi eikä hän halunnut polttaa kylää, jossa hänellä oli niin monta tutuksi tullutta ystävää. Hän teki kyläläisten kanssa sopimuksen, että kylää ei poltettaisi, mikäli kyläläiset kuljettaisivat sotilaat veneillään Varanginvuonon pohjukkaan. Kylään kun ei ollut tietä, jota pitkin saksalaiset olisivat voineet poistua.

Tästä omavaltaisesta päätöksestä johtuen komentaja joutui sotaoikeuteen, mutta vapautettiin, koska katsottiin, että hän oli pelastanut sotilaat. Kerrottaan, että ranskalaiset, joiden piti tuomita komentaja Flach, kääntyivät pykeijalaisten puoleen sodan jälkeen ja tiedustelivat oliko hän pelastanut Pykeijän. Tämä vahvistettiin Pykeijästä. Vahvistus auttoi niin, että herra Flach pääsi vankilasta aikaisemmin kuin hän muuten olisi päässyt. Hän on myöhemmin vieraillut Pykeijassa 60-luvulla ja kylässä hänet otettiin riemuiten vastaan. Vaikka he olivat olleet vihollisia sodan aikana, oli Flach pelastanut Pykeijan joutumasta liekkien ruoaksi ja pelastanut asukkaiden veneet ja talot ja muun arvokkaan asettamalla oman elämänsä vaaralle alttiiksi. Tämä oli aivan ihmeellistä!

Tämä tapaus elettiin uudelleen muistoissa vuonna

2023 keväällä, kun Flach’in poika Peter (72) vieraili kylässä. Elisabeth InkiläHastad luki kirjastaan muisteluksen

Peterille Pykeijän

Caravan-alueella sijaitsee Elsa Haldorsenin ylläpitämä ja vanhasta venekorjaamosta omalla kustannuksellaan kunnostama Galleria, jossa aika ajoin järjestetään taidenäyttelyitä.

pelastamisesta ja Peter vahvisti, että näin juuri isänsäkin oli sen hänelle muistellut.

19 Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com nyt!
Trond Høibjerget’in Bistroen-ravintola on kuulu herkullisista ruoistaan. Egnebuloftet pubissa on tunnelmaa.

Petri Kulha kuuntelee

virkistysalueiden käyttäjiä

- Säännöllisesti meille tulee palautetta ja kehitysehdotuksia.

Virkistysalueiden käyttäjiä kuunnellaan kyllä herkällä korvalla ja mietitään, voidaanko ehdotuksia viedä eteenpäin, Metsähallituksen Luontopalveluiden virkistyskäytön asiantuntija Petri Kulha kertoo. Hänen toimistonsa on Saariselällä Urho Kekkosen kansallispuiston palvelupiste Kiehisen yhteydessä.

Kokkolasta kotoisin oleva Kulha on jo toista kertaa pohjoisessa. Vuosina 2016 – 2018 hän toimi Kiilopäällä eräoppaana. Hän palasi Inariin vuonna 2021, kun sai vakituisen paikan virkistyskäytön asiantuntijana.

Kulhan pääasiallinen työkenttä on UK-kansallispuisto, joka tänä vuonna on täyttänyt 40 vuotta. Työtehtävät ulottuvat myös Sompion luonnonpuistoon ja Hammastunturin erämaassa sijaitsevan Ivalojoen alueelle.

- Työllistävimmät tehtävät liittyvät retkeilypalveluiden huoltoon, kuten polttopuu- ja jätehuoltoon, Kulha kertoo. Niistä pyritään sopimaan yrittäjien kanssa. Tällä hetkellä tavoite on roskaton retkeily, joten kaksi kolmasosaa retkeilyalueiden sekajäteastioista on jo poistettu.

- Kaikki sekajäteastiat pyritään poistamaan ja tilanne näyttää nyt hyvältä, sillä ”roskajemmoja” ei ole syntynyt.

Kulha muistuttaa, että roskattomaan retkeilyyn pyrittiin jo parikymmentä vuotta sitten, mutta silloin valveutuneisuus ei ollut nykyisellä tasolla.

- Isoin kiitos kuuluu retkeilijöille, jotka omalla toiminnallaan näyttävät muille esimerkkiä ja vievät pois omat roskansa, hän sanoo.

Kulhan työhön kuuluu myös yhteistyö eri sidosryhmien kanssa, esimerkiksi paliskuntien kuuleminen.

Parannuksia eri puolilla puistoa

UK-kansallispuiston näkyvimpiin urakoihin kuuluu tänä kesänä Kiilopään paikoitualueen laajennus. Nykyään autoja pysäköidään parkkialueen täytyttyä kahden puolen Kiilopään tietä, joka vaikeuttaa tarvittaessa esimerkiksi pelastustehtävien hoitoa.

Saariselän keskustassa aloitetaan kesällä UK-kansallispuiston lähtöportin rakennustyöt, jotka valmistuvat syksyllä.

UK-kansallispuiston

Savukosken alueella alkaa kesäkuussa Korvatunturin reitin pitkostyömaa, jossa on

Ajoneuvoala | Elintarvikeala | Eläintenhoitoala | Hierojakoulutukset

mukana myös Savukosken kunta. Pitkostyömaa liittyy myös alueen paliskuntien ja Rajavartiolaitoksen tarpeisiin.

Myös Saariselän Ruijanpolulla uusitaan pitkospuita ja polkusiltoja.

- Ruijanpolun vanhoja kivilatomuksia ei ole nyt kaadeltu, ne ovat saaneet olla rauhassa, Kulha kertoo.

Kivilatomukset ovat ikivanhoja reittimerkkejä. Ruijanpolkua on käytetty ainakin 1400ja 1500 -luvulta lähtien. Se oli Lapin merkittävimpiä väyliä kohti Pohjois-Norjaa eli Ruijaa. Sitä käyttivät myös pohjoisen asukkaat matkoillaan etelään päin.

- Virkistyskäyttö lisääntyi varsinkin koronavuosina huippuunsa, mutta myös sen jälkeen on ollut kasvua, Kulha kertoo. Virkistyskäytön kehittämisessä pyritään hänen mukaansa vastuullisuuteen, esimerkiksi huoltoliikennettä minimoidaan kesällä ja kovan kävijäpaineen alla olevia reittejä kestävöitetään.

- Esteettömiä retkeilypalveluita halutaan lisätä Pohjois-Lapin puistoihin. Niitä tarvitsevat erityisryhmät sekä ikääntyvä väestö eli ne palvelevat laajoja käyttäjäryhmiä. (HS)

Hius- ja kauneudenhoitoala | Johtamiskoulutukset | Kaivosala | Kalatalousala

Kone- ja tuotantotekniikka | Laboratorioala | Liiketoiminta-ala | Logistiikka-ala

Luontoala | Maatalousala | Matkailuala | Media- ja kuvataideala | Metsäala

Musiikkiala | Pintakäsittelyala | Prosessiteollisuus | Puhtaus- ja kiinteistöpalveluala

Puutarha-ala | Puuteollisuusala | Rakennusala | Ravintola- ja catering-ala

Sosiaali- ja terveysala | Suunnitteluala | Sähkö- ja automaatioala | Talotekniikka

Tekstiili- ja muotiala | Tieto- ja viestintätekniikka | Turvallisuusala

www.lappia.fi/koulutushaku

20 nyt! KESÄ 2023
Osaamista toden teolla!
Luontopalveluiden virkistyskäytön asiantuntija Petri Kulha Kemihaaran Vieriharjulla (Kuva Tero Turpeinen)

Lounas

ma-pe klo 11-15

1390€

À la Carte

joka päivä

• burgerit

• pizzat

• poronkäristys

• lohikeitto

• tuoreita salaatteja

• kansainvälisiä ja paikallisia ruokia

• leivomme itse leivät, kakut ja leivokset.

• meiltä myös erikoiskahvit ja haudutettu tee, kaakao, jäätelötötteröitä ja -annoksia.

Seuraa meitä Facebookissa. Sieltä löydät lounaslistan ja aukioloajat.

A-oikeudet, yli 200 asiakaspaikkaa lisäksi aurinkoterassi. Facebookissa näet listan perjantaisin järjestettävistä buffet-teemailloistamme. Tervetuloa viihtymään!

Nuorgam saa bensa-asemanuuden

TERVETULOA PYSÄHTYMÄÄN MEILLÄ!

Neste K Lapintuuli ja Reissumies palvelevat sinua matkasi varrella kellon ympäri, 24/7!

Löydät molemmilta asemiltamme kattavan valikoiman palveluita lähes jokaiseen tarpeeseen!

Ateriointiin löydät kätevästi asemiltamme À la carte-valikoiman, Kotipizzan sekä Koon keittiön.

Buffetlounas joka päivä katettuna klo 10.30-15.00.

Neste K Reissumies 24/7

Alakorkalontie 22

96300 Rovaniemi P. 016-318901

Nuorgamin ainoan polttoainejakelupisteen omistajan ilmoitus jakelun loppumisesta Nuorgamissa sai kauppias Arto Auralan miettimään mahdollisuutta jatkaa jakelutoimintaa

K-Market Nuorgamin yhteydessä. Kauppakeskuksen pihalla on paikka jo valmiina, missä sijaitsee vanha, käytöstä poistettu mittarikenttä. Jakeluaseman paikka tankkeineen ja putkistoineen on tarkistettu vuonna 2020

ja todettu, että se vastaa nykyisiä ympäristövaatimuksia ja määräyksiä.

Kauppias Aurala kertoo, että mittarit ja muu laitteisto on jo tilattu. Asentaminen käynnistyy heti, kun tavarat ovat Nuorgamissa.

- Näillä näkymin toiveissa on, että saisimme palvelun uusilla nykyaikaisilla automaateilla pelaamaan jo elokuun aikana, muutama viikko Naapangin aseman sulkemisesta.

Neste K Lapintuuli 24/7

Veitsiluodontie 19

94830 Kemi P. 016-251145

AUTOPESU 24h

Tervetuloa!

Yhden pysähdyksen taktiikalla!

21
nyt!
Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com
Ivalontie 17 Ivalo (K-Supermarketin kiinteistössä) 046 6238 154
POSTIN PAKETTIAUTOMAATTI
Kauppias Arto Aurala ratkaisee Nuorgamin polttoaineongelman

Inarijärvi tuottaa sähköä

Norjalle ja Venäjälle

Inarijärven vedet juoksevat Suomesta 145 kilometriä pitkää

Paatsjokea Jäämereen ja pyörittävät samalla seitsemää vesivoimalaa - viittä Venäjälle ja kahta Norjalle.

Niistä ylin on Kaitakoski heti Suomen rajan takana ja jokea alaspäin mentäessä on vielä kolme Venäjän voimalaitosta:

Jäniskoski, Rajakoski ja Hevoskoski. Joen keskivaiheille on rakennettu kaksi Norjan vesivoimalaa, Maitokoski (Melkefoss) ja Hakokoski (Skogfoss).

Paatsjoen suulla on vielä yksi Venäjän voimalaitos, Boris Gleb.

Paatsjoen energian kahlitsemisen aloittivat kuitenkin suomalaiset, jotka rakensivat vuosina 1938-42 Jäniskosken vesivoimalan. Se tuotti sähköä

Petsamon Nikkeli Oy:n sulatolle Kolosjoella eli nykyisessä

Venäjän Nikkelin kaupungissa. Samalla rakennettiin Niskakosken säännöstelypato, joka aloitti Inarijärven säännöstelyn.

Saksalaiset räjäyttivät kuitenkin Jäniskosken voimalan ja padon perääntyessään Petsamosta Lapin sodan loppuvaiheessa 1944.

Suomi menetti Neuvostoliiton kanssa solmitussa Moskovan välirauhassa 1944 Petsamon.

Paatsjoen yläjuoksu, Jäniskosken voimalaitos ja Niskakosken pato jäivät kuitenkin Petsamon luovutuksessa Suomen puolelle. Neuvostoliitto esitti jo vuonna 1945 Jäniskosken alueen vuokraamista, sillä Neuvostoliitolle siirtynyt Nikkelin sulatto tarvitsi sen tuottamaa sähköä. Voimalan vuokrasopimus toteutuikin jo seutaavana vuonna, Niskakosken pato ei kuitenkaan siaältynyt siihen.

Samoihin aikoihin Neuvostoliitto vaati sotakorvausten lisäksi Suomelta ns. saksalaissaatavia.

Lopulta Suomi ”myi” vuonna 1947 Jäniskosken-Niskakosken alueen voimaloineen ja patoineen Neuvostoliitolle osana ns. saksalaissaatavia. Suomen johto piti alueesta luopumista parempana vaihtoehtona kuin Suomen valtionyhtiöiden osakkeiden luovuttamista Neuvostoliitolle, jota vastapuoli myös esitti.

Paatsjoki valjastettiin

1951-1978

Imatran Voima Oy kunnosti Jäniskosken tuhoutuneen voimalan Neuvostoliiton tilauksesta vuonna 1951. Yhtiö rakensi Paatsjokeen Neuvostoliiton tilaustöinä myös Rajakosken (1956) ja Kaitakosken (1959) vesivoimalat.

Rajakosken voimalaitoksen lähellä on Rajakosken kylä ja siitä vain kuuden kilometrin päässä on Muotkavaaran kolmen valtakunnan rajapyykki, jossa Suomen, Norjan ja Venäjän rajat tänä päivänä kohtaavat.

Norjalaiset ovat rakentaneet Neuvostoliitolle kaksi vesivoimalaa: jokisuulle Boris Glebin (1964) ja keskivaiheille Hevoskosken (1970).

Norjan kahdesta Paatsjoen vesivoimalaitoksesta Skogfoss valmistui vuonna 1964 ja Melkefoss 1978.

Venäjän vesivoimaloiden yhteenlaskettu pudotuskorkeus on 89 metriä ja Norjan voimaloiden 30 metriä. Paatsjoen kaikki voimalat tuottavat sähköä yhteensä noin 1,4 terawattituntia (TWh), mikä riittänee noin 55 000 kotitalouden tarpeisiin.

Säännöstelyhaittoja korvattu sähkölläkin

Inarijärven säännöstely hyödyttää vain Norjaa ja Venäjää, haitat jäävät Suomeen. Norja maksoi haitoista vuonna 1994 kertakorvauksena yli 2 miljoonaa euroa, jotka sijoitettiin Inarin kalatalouden kehittämisrahastoon. Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän kanssa haittojen korvaaminen on ollut nihkeää.

Inarin kunnan sähkölaitos rakennutti Kirakkakönkään vesivoimalan 1953. Kun sen tuotanto ei enää riittänyt, ryhdyttiin Inariin tuomaan itäsähköä Neuvostoliiton Kaitakosken voimalasta vuonna 1964.

Inarin sähköostot olivat osa Suomen ja Neuvostoliiton vaihto- ja rajakauppaa. Ivalossa 1980-luvulla toimineen Reima Oy:n vaatetehtaan tuotanto vietiin sen puitteissa itänaapuriin.

Inariin on tuotu sähköä vain Paatsjoen voimaloista, jotka omistaa venäläinen TGK-1. Suomalaisella Fortumilla on ainakin ollut niissä osaomistuksia.

- Suomen sähkön kan -

Vanha, vuonna 1950 paikalleen asennettu koneisto pyörittää sähköä vielä 2000-luvulla.

Paatsjoen vesi virtaa Jäniskosken voimalan alapuolella kahdessa uomassa.

taverkkoon Inari liitettiin vuonna 2001, Inergia Oy:n toimitusjohtaja Tommi Koskinen kertoo. Hän myös vahvistaa, että sähkön tuonti Venäjältä Inariin lopetettiin toukokuussa 2022.

Korvauksilla kehitetty kalastusta

Suomi ja Neuvostoliitto sopivat Inarijärven säännöstelystä 1947 ja uudelleen 1959, jolloin Norja tuli mukaan. Sopimus on edelleen voimassa.

Venäjä on korvannut säännöstelyhaittoja toimittamalla mm. ilmaista sähköä. Sopimuksia on neuvoteltu aina kymmeneksi vuodeksi kerrallaan, välillä ne ovat olleet katkolla.

- Korvausten maksaminen on katkennut vuonna 2005, Koskinen kertoo.

Vesioikeuden säännöstelyluvan mukaan Inarijärven vedenkorkeutta voidaan säännöstellä 2,36 metriä. Juoksutuksista sovitaan ve -

näläisten ja norjalaisten vesivoimayhtiöiden kanssa. Säännöstelyn haittoja vähennetään kunnossapito-, rantavyörymä- ja kalatalousvelvoitteilla. Lapin ELYkeskus puhdistaa ja raivaa rantoja lähes vuosittain.

Inarin kalatalouden kehittämisrahasto ylläpitää ja kehittää kalankäsittelytiloja ja jäähileasemia, istuttaa kalanpoikastia ja panostaa tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Inarijärveen ja sen sivuvesistöihin on istutettu mm. siikaa, taimenta ja nieriää vuodesta 1976 alkaen. (HS)

Petsamon Nikkeli Oy korvasi haittoja

Inarijärven säännöstely alkoi jo vuonna 1941, Suomen Petsamon aikana. Sitä ennen ei raivattu rantoja, joten apajapaikoille ajautui puita ja juurakkoja ja pyydysvahingot olivat suuria. Petsamon Nikkeli Oy korvasi säännöstelyhaittoja vuosina 1942-44.

22 nyt! KESÄ 2023
Jäniskosken voimalapato on massiivinen betonirakennelma.

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com nyt!

TERVETULOA PYKEIJÄÄN JÄÄMEREN RANNALLE,

Pikku-Suomeen!

Meillä on mahtavat maisemat, kalaisat vedet, ihmeellinen Jäämeri, retkeilyreittejä, ainutlaatuinen luonto, kylässä monenlaista majoitusta ja hyvät palvelut.

Met saatamma vain puhua suomiaki!

EGNEBULOFTET PUB

Koe ihastuttava

Pykeijä!

• Majoitusta

• Barents Sauna Camp

• Kuningasrapusafarit

• Venevuokraus

• Lomapaketit

Ota meihin yhteyttä:

www.visitbugoynes.no

email: booking@visitbugoynes.no

Tel: +47 7899 0200 / +47 458 33 222

Pubi ja kahvila kylän parhaalla merinäköalalla. Aina mukava tunnelma. Tanssi-iltoja, live-musiikkia. Katso ajat Facebookista.

Puh +47 90 84 20 80

Bugoynes

•Tule maistamaan paikallista

erikoisuuttamme, kuningasrapua!

•Myös muita Jäämeren herkkuja

jokaiseen makuun!

•Kahviosta vohvelia ja pientä purtavaa.

Tutustu menuun & Varaa pöytä: +47 78 99 02 00, booking@visitbugoynes.no www.visitbugoynes.no/restaurant-bistroen

Jäämeren Sauna

Varaukset, tiedustelut: +47 950 90 319

jaamaren23@gmail.com

Majoitusta mökeissä, Galleria

Caravan-alue meren rannalla

Varaukset, tiedustelut: Elsa +47 900 32249

23
Ravintola

Hyvä valikoima laadukkaita matkamuistoja:

• KUKSIA • PUUKKOJA

• PORONTALJOJA

• HATTUJA

• HYLJELAKKEJA

• ERILAISIA KIRJONEULEITA

• TAIGAKORUN KORUJA

• MERIPIHKAKORUJA

• LAPIN RUMPUJA

SÄHKÖTOLPPIA KARAVAANAREILLE 10€/yö

KESÄKEITTIÖSTÄ (Keittiö avoinna 11-19) Aito poromiehen

(annoksiin sis. leipä, levite, kahvi) Lasten annokset ... 10€ Kahvi+oman talon MUNKKI ............. 2,50€

LETTU+HILLO+KERMAVAAHTO 4,50€

SAVUKALAA LAKKAHILLOA puh.0400 965 341 salopi@outolintu.inet.fi

TUOTTEITA MUISTOKSI MATKALTA, LAHJAKSI TAI TULIAISIKSI

24 nyt! KESÄ 2023 PaPaNa Pub Inari PIZZAT BURGERIT A-OIKEUDET TERASSI LIVE-MUSAA Avoinna: su-to 11-24 pe-la 11-02 keittiö joka päivä 11-22 Kesän tulevat keikat näet PaPaNan Facebook-sivulta. LAADUKKAITA TUOTTEITA MUISTOKSI MATKALTA, LAHJAKSI TAI TULIAISIKSI Karhunpesäkiven JOJO AVOINNA: 16.6.-11.8. klo 8-21 12.8.-30.9. klo 8.30-19 TERVETULOA! KESÄKEITTIÖSTÄ (Keittiö avoinna 11-19) Aito poromiehen PORONKÄRISTYS SAVULOHTA (annoksiin sis. leipä, levite, kahvi) Lasten annokset ... 10€ Kahvi+oman talon MUNKKI ............. 2,50€ LETTU+HILLO+KERMAVAAHTO ............. 4,50€ SAVUKALAA LAKKAHILLOA puh.0400 965 341 salopi@outolintu.inet.fi
valikoima laadukkaita matkamuistoja: • KUKSIA • PUUKKOJA • PORONTALJOJA • HATTUJA • HYLJELAKKEJA • ERILAISIA KIRJONEULEITA • TAIGAKORUN KORUJA • MERIPIHKAKORUJA • LAPIN RUMPUJA SÄHKÖTOLPPIA KARAVAANAREILLE €/yö Käsintehdyt Lapin makeiset. Jos Lapin kesä yllättää,
norjalaiset Kahvi+lettu+ hillo+kermavaahto............. Lohikeitto... Aitoa poromiehen PORONKÄRISTYSTÄ.. SAVULOHTA 650 12 Kahvi+ hillomunkki 450 (Kaikkien ruoka-annosten hintaan sisältyy leipä, levite ja kahvi) Karhutupa 0400 965 341 sammeli@ karhunpesakivi.com 1890 Kotimaista käsityötä KUKSIA•PUUKKOJA •HYLJELAKKEJA •ERILAISIA KIRJONEULEITA •LAPIN- RUMPUJA •SAAREN TAIKA KOSMETIIKKAA A-OIKEUDET 50 AVOINNA: 8-20 12.8. alkaen 8.30-19 #1 LAADUKKAITA
Karhunpesäkiven
AVOINNA: 16.6.-11.8. klo 8-21 12.8.-30.9. klo 8.30-19 TERVETULOA!
Hyvä
meiltä lämmintä ylle. Aitoja turkislakkeja. Hienoa, lappilaista keramiikkaa.
JOJO 2,50€
PORONKÄRISTYS SAVULOHTA
SÄHKÖTOLPPIA KARAVAANAREILLE 15€/YÖ
Käsintehdyt Lapin makeiset. Jos Lapin kesä yllättää, meiltä lämmintä ylle. Aitoja turkislakkeja. Hienoa, lappilaista keramiikkaa.
Aidot norjalaiset villapaidat
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.