Hätäkeskustoimintaa säätelevä lakiesitys ja koulutusuudistus

Hallituksen esitys laiksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi on parhaillaan eduskunnan hallintovaliokunnan käsittelyssä. Perustuslakivaliokunta antaa asiasta hallintovaliokunnalle lausuntonsa. Hätäkeskuslaitos oli mukana työryhmässä, joka tuki sisäministeriötä hallituksen esityksen valmistelussa. Parhaillaan odotetaan hallintovaliokunnan kuulemisia lakiesitykseen liittyen.

Myös luonnos pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutuksen uudistamisesta on parhaillaan lausunnolla. Lausunnot annettiin 14.11.22 mennessä ja tarkoitus on, että pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka luovuttaa lausuntojen pohjalta muokatun hankeraportin sisäministerille tämän vuoden loppuun mennessä.

Lakiesitys herättää keskustelua

Lakiuudistus on tarpeen, koska meillä on nykyisen hätäkeskustoimintaa koskevan lain jälkeen tullut Euroopan unionin tietosuoja-asetus (GDPR) ja siihen liittyen myös uusi tietosuojalaki. Nämähän ovat jo nyt lainsäädäntöä, joita on noudatettava ja näiltä osin on tärkeää, että hätäkeskustoimintaa koskeva laki myös muutetaan ajantasaiseksi näiltä osin.

Hallituksen esityksessä on asioita, jotka eivät muuta nykyistä tilannetta. Hätäkeskustoimintaa osallistuvien viranomaisten operatiiviset roolit pysyvät ennallaan. Päivystystehtävien hoitaminen ja niissä tarvittavat tiedonsaantioikeudet säilyvät samankaltaisina kuin tälläkin hetkellä. Viranomaiset edelleenkin vastaavat riskiarvio-ohjeistuksista. Erica-hätäkeskustietojärjestelmän kehittäminen säilyy edelleenkin Hätäkeskuslaitoksen päävastuulla.

Suurimmat muutokset koskevat rekisterinpitäjyyttä. Nykyisen kahden rekisterinpitäjän sijasta jokaisesta toimialasta tulee rekisterinpitäjä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella hyvinvointialueella sosiaali- ja terveystoimi sekä pelastustoimi tulevat olemaan rekisterinpitäjiä niiden omien tietojen osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hätäkeskustoimintaa koskevassa suunnittelu- kehittämis- ja koulutustoiminnassa on rekisterinpitäjien kanssa sovittava toimintamallit, miten tarvittavia tietoja voidaan näissä toiminnoissa käyttää. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Erica-hätäkeskustietojärjestelmää on kehitettävä siten, että tulevaa toimintamallia voidaan tehokkaasti hyödyntää.

Nimenomaan tiedonsaantioikeuksista on Hätäkeskuslaitoksen sisällä käyty vilkasta keskustelua ja on myös esitetty hyvin suoraviivaisia tulkintoja, joiden mukaan oikeastaan mitään tietoa ei enää saisi käyttää päivystystehtävää hoidettaessa. Päivystystoiminnassa tarvittavia tietoja käytetään lakiehdotuksen mukaan edelleen samalla periaatteella kuin niitä on nytkin tarkoitus käyttää. Sen sijaan suunnittelu-, kehittämis- ja koulutustoimintaa koskien tulee tapahtumaan muutoksia ja nämä muutokset tarkoittavat laajaa ja tiivistä yhteistyötä kaikkien rekisterinpitäjien kanssa.

Hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen kehittäminen

Hätäkeskuslaitoksen näkökulmasta nykyistä hätäkeskuspäivystäjätutkintoa (taso 4) kehittämällä saavutetaan päivystäjän työn edellyttämät osaamisvaatimukset myös tulevaisuudessa. Koulutusmääriä on viime vuosina saatu nostettua, nykyisen tutkinnon perusta on hyvä ja laadukas, työnantajan näkökulmasta työvoiman saatavuuden ennustettavuus on hyvä, tutkinnon hakijamäärät ovat hyvällä tasolla ja nykyinen tutkinto antaa henkilöille avoimet jatko-opintokelpoisuudet. Yhteistyössä oppilaitosten kanssa nykyistä tutkintoa kehittämällä pidetään yllä hyvää hätäkeskuspäivystäjien ammattikunnan osaamistasoa.

Lausunnolla olevassa luonnoksessa on lähdetty siitä, että hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen nykyinen laajuus ja taso säilyisivät ennallaan, joten tämä on hyvin linjassa Hätäkeskuslaitoksen näkemyksen kanssa.

Teksti: Taito Vainio Hätäkeskuslaitoksen johtaja