Hei hyvinvointialueuudistus, mekin olemme täällä

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille ensi vuoden alusta. Uudistuksen myötä valtion ohjaus pelastustoimessa vahvistuu. Kuntien sijaan pelastustoimen järjestämisestä vastaa jatkossa 21 hyvinvointialuetta. Yritysten huolena on se, pystyykö pelastustoimi pitämään paikallisuuden keskittämisessä, ja onko elinkeinoelämä ylipäätänsä huomioitu muutoksessa.

Yritykset paikallisena voimavarana

Yritysten näkökulmasta hyvinvointialuemuutoksessa suurimpana huolena on se, että paikalliset yritykset jäävät taka-alalle. Esimerkiksi poliisitoimi on keskitetty jo aiemmin, ja yrityksissä on koettu, että palvelut ja yhteistyömallit ovat karanneet liian etäälle. Paikallista yritystoimintaa sekä elinkeinoelämän ja pelastustoimen yhteistyötarpeita niin ennakollisessa kuin operatiivisessa toiminnassa ei saa unohtaa muutoksessa. Yritysten taloudellinen merkitys alueiden kehitykselle olisi oltava selkeästi mukana uusien toimintamallien sisäänajossa.

Asiakasymmärrystä yksilöstä yrityksiin

Kuntavetoisessa järjestelmässä yritykset ovat pystyneet tuomaan näkemyksensä palvelutasopäätöksiin kuntien päättäjien kautta, kun oman kunnan kriittiset toimijat ovat olleet tiedossa. Mikä tulee olemaan kuntien rooli palvelutasopäätöksissä jatkossa ja miten keskittämisessä huomioidaan yritysten tarpeet?

Vastauksia voisi hakea asiakasymmärryksen kautta. Niin sosiaali- ja terveyspalveluissa kuin pelastustoimessakin asiakaskäsitteenä on ollut vahvasti yksilö ja yksilön hyvinvointi. Ajatusta tulisi kääntää siihen, että yritykset huomioidaan asiakkaina niin tässä hyvinvointialuemuutoksessa kuin pelastustoimen strategiassa. Hyvinvointiorganisaatiossa on jatkossakin tunnistettava huoltovarmuuskriittiset toimijat sekä taloudelliset vaikuttajat ja huomioida nämä voimavarat.

Hallintomuutoksesta kohti tulevaa

Kun hyvinvointialueiden rakentaminen saadaan pian hallinnollisesti maaliin, mitä seuraavan sadan päivän aikana tapahtuu? Pelastusviranomaisten resurssia on kulunut paljon hallintomuutoksen valmisteluun ja tärkeää on, että vuoden vaihteen jälkeen päästään keskittymään jälleen oman laitoksen toimintaan ja johtamiseen. Voisiko nyt olla aikaa myös pelastustoimen ja elinkeinoelämän yhteistyön kehittämiseen niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti?

Hyviä käytänteitä on jo nyt olemassa pelastustoimen ja yritysten yhteistyön tiivistämisestä – esimerkiksi Kymenlaakson Kymen Turva varautumisverkosto tai Etelä-karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunta EKTURVA. Otetaan näistä mallia eri alueille sekä syvennetään yhteistyötä kaikilla tasoilla.

Teksti: Kalle Seppänen (Yritysturvallisuus-jaoston johtokunnan puheenjohtaja, yritysturvallisuuspäällikkö UPM) ja Veera Jämsén (Yritysturvallisuus-jaoston johtokunnan viestintävastaava, turvallisuuspäällikkö Fortum)