3 minute read
Hyvinvointialueet valmiina, täältä tulee pelastustoimi
Mitä tilattiin ja mitä toisaalta saatiin? Mistä lähdetiin liikkeelle ja mihin on päädytty? Summaisimme, että ison hallinnollisen uudistuksen kynnyksellä kokonaisuuden hahmottaminen ei aina ole ollut helppoa.
Hyvinvointialueuudistuksen lainsäädännön vahvistamisen jälkeen on tapahtunut paljon ja monesta valmistelussa mukana olleesta tuntuu, että mihin viimeiset puolitoista vuotta on mennyt ja miten saamme asiat riittävän valmiiksi? – Uudistukseen oli toki varauduttu, mutta ehkä yksi ensimmäisistä ajatuksista oli, että joko taas, toteaa Itä-Uudenmaan pelastusjohtaja Peter Johansson. –Jonkin verran ICT-asioista ymmärtävänä kireä aikataulu järjestämisvastuun siirrossa herätti huolta. Yllättävintä oli, kuinka paljon teknistä velkaa kunnat ovat jättäneet, kertoo sisäministeriössä työskennellyt Sami Hakonen. – Varsinkin Uudenmaan erillisratkaisun myötä hyötyjen näkeminen on haastavaa. Ensihoitosynergiakin tuntui jääneen taka-alalle, vaikka se oli uudistuksen keskeisiä perusteita, pohtii Länsi-Uudenmaalla valmistelua johtava Kimmo Markkanen. – Uudistus oli odotetun kaltainen. Lapissa pelastuslaitos on toiminut vuosia alimitoitetuilla resursseilla. Rahoituksen lisääntyminen vuodelle 2023 herätti toiveen, että palvelutasopuutteet korjataan. Hallintorakenne muuttuu Lapin liitosta Lapin hyvinvointialueelle, mutta rakenne ja osa päätöksentekijöistä säilyy ennallaan, kertoo Lapin pelastusjohtaja Markus Aarto. – Uudistus on nähtävä mahdollisuutena ja kokonaisturvallisuuden työkaluna. Uudistuksella tehostetaan toimintaa ja lisätään tuottavuutta. Erityisen tärkeä uudistus on kuitenkin yksilöille – asukkaille parempia palveluja ja pelastusalalle kehittämistä, kertoo Helsingin pelastusliiton toiminnanjohtaja Olli-Veikko Kurvinen.
Markus Aarto
Pelastustoimi vahvana toimijana
Millainen pelastustoimen rooli ja merkitys onkaan jatkossa? Jatkossa olemme sote-palveluiden kanssa samassa organisaatiossa. Yhteistyölle ei ole ainakaan rakenteellisia esteitä. Loppu on kiinni asenteista ja halusta tehdä parempaa yhteistyötä ja tuottaa parempia palveluita asiakkaillemme. Pelastusalan on toisaalta pidettävä puolensa, ja alan veto- sekä pitovoimankin on oltava kunnossa. – Pelastusalan yhtenäisyyden eteen tulee tulevaisuudessa tehdä paljon työtä. Esimerkiksi tiedolla johtamisen mantraa on toisteltu vuosia, mutta tehdäänkö tiedosta perusteluja vaikkapa pelastuslaitoksen rahatarpeille. Pelastustoimen brändiä (ja toimintaa) tulee koko ajan parantaa, jotta tulevaisuudessa alalle saadaan houkuteltua työntekijöitä, toteaa Palopäällystöliiton kehittämispäällikkö
Antti Kinnunen.
– Maahanmuuttajataustaisia on Helsingissä jo yli 20 % asukkaista. Lisäksi kotona asuvien seniorien ja muistisairaiden määrä lisääntyy. Uudistus tiivistää sote- ja pelastusalan järjestöjen yhteistyötä, miettii Kurvinen. – Pelastustoimen on huolehdittava omasta edunvalvonnasta, ettei toimiala jää jalkoihin. Yhteistoimintaa ja -työtä pelastuslaitosten ja koko toimialan osalta pitää edistää. Vastakkainasettelua toimialan sisällä tulee välttää. Epäkohtiin voi puuttua rakentavasti ja oikeita reittejä pitkin, miettii Hakonen. – Pelastuslaitos on aidosti rinnasteinen sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Pelastustoimen näkemykset ja tarpeet huomioidaan paremmin kuin osana monialaista kuntaorganisaatiota, toteaa Markkanen. – Pelastusalan on oltava aktiivinen ja ottaa oma roolinsa hyvinvointialueilla. Sitä kautta saamme paikan kokonaisuudessa, ja hyvinvointialuejohtajat ja poliitikot kokevat meidät tärkeinä, miettii Johansson. – Osana hyvinvointialuekokonaisuutta pelastuslaitokset ovat todennäköisesti yhteneväisempi kokonaisuus, joiden johtaminen on koordinoidumpaa. Tärkeää on, että kansalaisten luottamus toimintaan säilyy jatkossakin korkealla tasolla ja, että pelastustoimi saa ansaitsemansa arvostuksen myös rahoituksen tasolla, toteaa Aarto. – Pelastusliitot ovat asiantuntija- ja palve-
valmiina, täältä tulee pelastustoimi!
luorganisaatioita. Ne ovat varmasti mielellään mukana niissä harjoituksissa ja kehittämishankkeissa, joissa asukasturvallisuutta ja viihtyvyyttä parannetaan, toteaa Kurvinen.
Lopuksi – mistä olikaan kyse?
Miten ihmeessä tämän valtavan uudistuksen voisi tiivistää lyhyesti? Muutos antaa aidosti mahdollisuuden kehittää pelastusalaa.
Markkanen ja Johansson kuvailevat muutosta työlääksi. Myös Aarto kertoo hyvinvointialueelle siirtymisen olleen raskas ponnistus. – Keskentekoisuutta tulee sietää vielä pitkään. Toisaalta muutos avaa mahdollisuuksia ajatella ja toimia uudella tavalla, toteaa Markkanen. – Työmäärästä huolimatta koko uudistus on tuonut alueen päättäjät lähemmäksi pelastustoimea, joka antaa mahdollisuuden vaikuttaa asioihin poliittisella tasolla entistä paremmin, miettii Johansson. – Meillä on tässä samalla mahdollisuus korjata ongelmia, joita ei aiemmin ole korjattu. Uudistus luo pelastuslaitoksille tukevaa selkänojaa ja pelastusjohtajalle mahdollisuuden keskittyä sisällölliseen toimialajohtamiseen, pohtii omaa rooliaan Aarto. – Muutos on ollut laajuudeltaan vaikeasti hahmotettava. Kuitenkin tarpeellinen ja toivottavasti ainakin osaltaan pelastustoimea yhtenäistävä, miettii Hakonen. – Uskon, että muutos aiheuttaa ennakoimattomia asioita, joita ratkotaan vielä pitkään. Toki yhteiskuntakin jatkaa koko ajan muuttumistaan, toteaa Kinnunen.
teksti: Elina Haapala, viestintäsuunnittelija, Pirkanmaan hyvinvointialue
Kimmo Markkanen
