sppl.fi 3/2024
Ihmislähtöinen ja arvopohjainen johtaminen luo perustaa työhyvinvoinnille
s. 20
Pelastustoiminta räjähdysonnettomuuksissa – tärpit Ruotsin ankeasta trendistä
s. 6
Luottamushenkilöstössä avoimia paikkoja
s. 31
Roihu-rajoitin PYV-1 on palorajoitin, joka varmistaa väestönsuojan turvallisuuden tulipalotapauksissa. Tuote asennetaan väestönsuojan ylipaineventtiiliin, jossa se estää liekkien ja savukaasun etenemisen.
REAGOI JO 72 CELSIUSASTEESSA!
� Vaivaton asentaa, erillisiä asennuskehyksiä tai työkaluja ei tarvita
� Soveltuu eri aikakausien ylipaineventtiileihin, joissa läpiviennin Ø 160 mm
� Voidaan asentaa myös Ø 160 mm ja Ø 200 mm tulo- tai poistoilmanläpivientiin
� Varmatoiminen automatisoitu mekanismi
CE-sertifioitu ja -merkitty paloturvallisuustuote
Roihu®-palorajoitin on palotestattu EN 1366-2 standardin mukaisesti. Tuote täyttää palonkestoluokan EI 120 (ve i ↔ o) S vaatimukset.
ikipedia tietää tämänkin: Kuka lohduttaisi Nyytiä? (Vem ska tröstä Knyttet) on Tove Janssonin kirjoittama ja kuvittama Muumi-aiheinen kuvakirja vuodelta 1960. Sen on suomentanut Kirsi Kunnas. Mitä ihmettä Nyytillä on tekemistä Palopäällystö-lehden työturvallisuus ja työhyvinvointi -teemanumerossa? Varoitus, seuraa juonipaljastuksia.
Olipa kerran pikku Nyyti Nyytiäinen hän ihan yksin asui taloaan ja talo oli myöskin yksinäinen.
Siis kaksin verroin yksin peloissaan hän sytytteli yöllä lamppujaan ja ryömi peiton alle vinkumaan kun kuului hemuleitten tassuttelu tiellä ja mörkö huusi pitkään pimeässä siellä.
Ja kaikkialla lamput syttyvät ja ovet lukitaan kun kaikki mönkiäiset lohduttavat toisiaan.
Vaan kuka lohduttaisi nyytiä, vaikka tällä näin: on yöllä kamalakin kamalampi, päivällä toisin päin.
(Katkelma Tove Janssonin runosta Kuka lohduttaisi nyytiä? Suomentanut Kirsi Kunnas)
hätää ja tuskaa. Työelämän hektisyys, jatkuvien muutosten turbulenssi ja epävarmuus omasta tulevaisuudesta luo turvattomuutta. Jos muutoksia ei tapahdu, niin sekin ahdistaa, koska syntyy tunne, ettei kukaan tee koskaan millekään mitään. Työnantajan vastuu on tehdä myös henkistä työsuojelua. Työkaluja on tarjolla. Voidaan ohjata vuorovaikutteiseen, yhdenvertaiseen ja avoimeen toimintakulttuuriin. Tehtävillä koetun käsittelyyn voidaan käyttää jälkipurkua. Posttraumatyöpajat antavat järeämpiä työkaluja työkyvyn ylläpitämiseksi ja jopa sen palauttamiseksi. Möröt pitää saada karkotettua mielistä. Palopäällystöliitto on jo vuosien ajan ollut vahvasti mukana näiden kehittämisessä.
Työnantajaa edustaa joku päällikköasemassa oleva ihminen, jolla myös on omat hemulinsa ja mörkönsä. Ikävienkin asioiden käsittely kuuluu esihenkilön arkeen. Työpaine on kova, kritiikki voi olla armotonta ja monesti päällimmäisin tunne ongelmien edessä on yksinäisyys. Palopäällystöliiton jäsenistä iso osa toimii työnantajan edustajina. Kuka huolehtii työnantajan edustajien henkisestä jaksamisesta? Loppuun palamisesta johtuvia sairauslomia on nähty, mutta ongelma ei saisi päästä burnout-tasolle.
Kirjassa Pieni Nyyti Nyytiäinen asuu yksin pienessä talossaan. Hän pelkää, sillä ulkona tallustelevat pelottavat hemulit. Mörkö ulisee. Nyyti päättää lähteä matkaan, mutta on koko ajan aivan yksin, koska ei uskalla puhua kenenkään kanssa. Nyyti löytää merenrannasta pullopostia, jonka on kirjoittanut Tuittu. Tuittu on myös yksinäinen, ja Nyyti päättää lähteä etsimään Tuittua lohduttaakseen tätä.
Seuraavaksi aasinsiltaan. Henkilöstön työhyvinvoinnissa on oikeutetusti noussut esiin myös henkinen jaksaminen. Pelastustoimessa ja ensihoidossa työskentelevät kohtaavat työssään kaikenlaisia ilkeyksiä, ihmisten
Isokin päällikkö tarvitsee luottohenkilöitä, kenen kanssa voi purkaa ja sparrata niin, että pimeässä huutavat möröt katoavat sinne, mistä ne tulivatkin. Näiden luotettavien työperäisten ystävien puhelinnumeroita kannattaa pitää helposti saatavilla, ja pitää yhteyksiä myös aurinkoisina päivinä.
Hyvää syksyä Palopäällystö-lehden lukijoille, ja jaksamista haasteellisissa työtehtävissänne!
V-P Ihamäki liittohallituksen puheenjohtaja pelastusjohtaja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
3. Pääkirjoitus
5. Toiminnanjohtajan katsaus
6. Pelastustoiminta räjähdysonnettomuuksissa –tärpit Ruotsin ankeasta trendistä
7. Palokuntien suomenmestaruus
12. Hallinto ja tukipalvelut -jaosto: Laajalla keinovalikoimalla näkyvyyttä pelastusalalle
13. Pelastustoiminta-jaosto: Altistumisen vähentäminen Euroopassa
14. Riskienhallinta-jaosto: Resursseja kohdistetaan sinne, missä onnettomuuksia tapahtuu eniten?
15. Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto: Jos sota – urbaanin siviiliyhteiskunnan suojaaminen?
16. Vapaaehtoispalokunta-jaosto: Osaamisen ylläpitäminen tur vattava
17. Ehdota Vuoden sopimuspalokunnan päällikköä
18. Yritysturvallisuus-jaosto: Turvallisuuspäällikön työpäivä – Työhyvinvointi osaksi jokapäiväistä toimintaa
19. Ennakoivalla työkykyjohtamisella hyvinvointia
20. Ihmislähtöinen ja arvopohjainen johtaminen luo per ustaa työhyvinvoinnille
22. Opintomatka Euroopan ytimeen
24. Sisäministeriö on julkaissut ohjeen tiealueella työskentelyyn pelastustoimen tehtävillä
25. Sammutustekniikat ja -taktiikat -webinaarisarja jatkuu
26. Pelastusalan sanaston päivitys etenee –tule mukaan kehittämään alan terminologiaa
27. ISES 2025 – Kansainvälinen turvallisuuskasvatuksen seminaar i kokoaa asiantuntijoita ympäri maailman
28. Hyvän hallinnon periaatteet –yhdenvertaisuusperiaate
29. Jaostokokoukset ja syysliittokokous 2024
30. Liittohallituksen kokoukset, uudet jäsenet ja uudet edustukset
31. Luottamushenkilöstössä on tänäkin syksynä useita avoimia paikkoja
32. Jäsenkysely auttaa liiton toiminnan kehittämisessä
34. Palopäällystöliiton toimisto väki kävi testaamassa AsemaHIIT-konseptia
35. Tapahtumat
36. Tervehdimme palopäällystöä
44. Syksyn koulutuskalenteri
Anna palautetta!
Anna toimituskunnallemme palautetta Palopäällystö-lehdestä. Mistä asioista tai näkökulmista toivoisit saavasi lukea? sppl.fi/anna-palautetta-lehdesta
PÄÄTOIMITTAJA hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Ihamäki TOIMITUSKUNTA toiminnanjohtaja Ari Keijonen
• koulutusjohtaja Tomi Timonen • viestintäpäällikkö Terhi Kallio • kehittämispäällikkö Antti Kinnunen
• koulutuspäällikkö Mikko Poutala • koulutuspäällikkö Olli Korteniemi • turvallisuusasiantuntija Vili Heinikoski
• erityisasiantuntija Saku Sutelainen • erityisasiantuntija Joel Kauppinen • hankepäällikkö Juhan-Petteri Laakso
• hankepäällikkö Juha Gröhn • hankepäällikkö Iivari Valkonen • koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi
• talous- ja hallintokoordinaattori Jaana Kovero KANSIKUVA: Palopäällystöliiton toimiston väki jumpastelemassa.
Kuva: Kuusiston VPK. TAITTO Zerren Design Oy • PAINO Suomen Painoagentti Oy, Nurmijärvi 2024, ISSN 1795-3812 ILMOITUKSET Palojulkaisut Oy, puhelin 045 114 4178, ilmoitukset@sppl.fi
SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki, puhelin 0440 345 112 , toimiston sähköposti: toimisto@sppl.fi, sähköpostit: etunimi.sukunimi@sppl.fi, www.sppl.fi, Facebook: @SPPL - Suomen Palopäällystöliitto, Instagram: @SPPL_ry, Viestipalvelu X: @SPPL_ry Youtube: @palopaallystoliitto, Linkedin: @Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsföreningen
Palopäällystöliiton syyskausi on pyörähtänyt käyntiin ja varsin ripeällä otteella. Syyskuu käynnistyi laatuaan ensimmäisellä kauppakeskusturvallisuuden foorumilla, ja kaiken kaikkiaan loppuvuosi pitää sisällään isompia ja pienempiä tilaisuuksia lähi- ja etätoteutuksin. Ajantasaisen koulutustarjonnan löydät perinteisesti nettisivuiltamme ja ajankohtaistiedotteistamme.
Syksyn jaostokokoukset ja liittokokous merkitsevät sitä, että kolmannes liiton luottamushenkilöstöstä on jälleen vuotuisessa rotaatiossa eli erovuorossa. Oletko kenties itse kiinnostunut luottamustehtävästä? Jos kyllä, niin kerro kiinnostuksestasi joko jaoston puheenjohtajalle tai minulle. Ja jos tehtävä ei suoranaisesti kiinnosta itseäsi, aina voit olla vaikuttamassa kokouksessa ja antaa kannatuksesi sopivaksi katsomallesi kandidaatille. Jaostokokoukset ja liittokokous ovat siis osallistumisen ja vaikuttamisen paikkoja.
Erovuoroiset henkilöt ja kokousten kutsut löydät toisaalta tästä lehdestä. Kertauksena liiton säännöistä, että erovuoroinen henkilö voidaan valita kerran uudelleen seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Tällä varmistetaan riittävä vaihtuvuus. Poikkeuksena on tapaus, että henkilö on valittu kesken kauden eronneen tilalle, jolloin tätä ”tuurauskautta” ei lasketa varsinaiseksi kaudeksi.
Luottamushenkilötehtävien lisäksi Palopäällystöliitto tarjoaa mahdollisuuksia muuhunkin toimintaan. Myös liiton asiantuntijatoimikuntien väkeä koskettaa rotaatiosäännös vaihtuvuuden turvaamiseksi, lisäksi asiantuntijuutta haetaan jäsenistön keskuudesta aina, kun liitolla on mahdollisuus nimetä edustajiaan eri työryhmiin ja ohjausryhmiin. Olemme iloisia, että asiantuntijatehtävät kiinnostavat.
Aivan uutena toimikuntana liittoon on perustettu Pelastusalan kestävän kehityksen toimikunta. Sen lähtökohtana on YK:n seitsemäntoista kestävän kehityksen tavoitetta. Liittohallitus kokoontuu työseminaariinsa syyskuun lopulla, ja seminaarissa valitaan
pelastusalan kannalta muutama keskeinen tavoite, joiden eteen erityisesti pelastusala voi tehdä työtä. Kun määritelmätyö on tehty, toimikunnan jäseneksi voi hakeutua. Tähän palataan sitten loppuvuodesta.
Förbundets mer traditionella arbetsgrupp för svenskspråkigt och nordiskt samarbete har återupptagits och arbetsgruppens nya namn är Svenska kommittén. Kommittén fungerar som en länk i det nordiska samarbetet, men kommer framför allt att erbjuda fortbildning på svenska. Ordförande för kommittén är Karl "Kalle" Nordlund från Åland och hela arbetsgruppens sammansättning har förnyats. Jag önskar den nya kommittén all framgång!
Myös liiton yritysjäsenten osallistumismahdollisuudet lisääntyvät, kun perinteisen kannattajajäsenyyden rinnalle viime syysliittokokouksessa päätettiin perustaa uusi Turvapari-yritysjäsenyys. Turvaparin lanseeraus tehtiin syyskuun alussa, ja vastaanotto oli positiivista, kun toistakymmentä jäsenyydestä kiinnostunutta tahoa oli lanseerauksessa paikalla. Uusi jäsenluokka tarjoaa nimenomaisesti yritysjäsenille uuden ja luottamuksellisen keskustelualustan, koulutusta sekä muita jäsenmaksuun liittyviä etuja.
Liiton jäsenkysely toteutettiin kesän korvalla. Iso kiitos kaikille 367 vastaajalle! Vastausprosentti nousi lähes 20:een vastaajien muodostaessa hyvin heterogeenisen joukon ja siten ”vinoumavapaan” tuloksen. Saimme arvokasta tietoa siitä, missä liittona olemme onnistuneet ja missä voisimme parantaa. Jäsenkyselyn tuloksia esitellään tarkemmin tämän lehden sivuilla.
Yhden asian haluan nostaa kuitenkin tuloksista esille: liiton ns. suositteluindeksi on 44, kun asteikko on -100–+100. Lukema on poikkeuksellisen korkea. Liittona ja sen toimistona haluamme jatkossakin olla suositteluindeksin arvoisia ja palvella jäsenis-
töämme mahdollisimman hyvin ja vuorovaikutteisesti.
Loppuvuodesta palaamme uuden kyselyn merkeissä. Palopäällystöbarometrillä haluamme selvittää, kuinka jäsenemme kokevat tämänhetkisen turvallisuuden tilan ja pelastustoimen aseman yhteiskunnassa. Keväällä koittavat kunta- ja hyvinvointialuevaalit, ja barometrin tulosten siivittämänä voimme jakaa palopäällystön ja liiton jäsenten käsitystä turvallisuuspoliittisessa keskustelussa.
Vaikka julkinen talous onkin vielä haasteellista, toivon, että esteet kuitenkin näyttäytyisivät mahdollisuuksina: kaikki ei ole värjäytynyt punakynällä, vaan vaikkapa koulutuksiin osallistumisen mahdollisuuksia kannattaa etsiä ja kysellä. Pidetään osaamisestamme ja kilpailukyvystämme sekä pito- ja vetovoimatekijöistämme kiinni, ja tässä esihenkilötasolla on tärkeä rooli –muistaa se ja toimia sen mukaisesti!
Jaksamista ja työiloa syksyn toimintakaudelle!
Ari Keijonen toiminnanjohtaja
Vuosi 2023 oli räjähdysonnettomuuksien tilastoissa Ruotsin historian pahin.
Ammattirikolliset käyttivät yhä enenevässä määrin räjähteitä vastustajiaan vastaan, ja vuodesta muodostui kauhistuttava. Valitettavasti kuluva vuosi on jatkunut räjähdysten määrissä samaan malliin. Pelastustoiminnan kannalta on erittäin tärkeää, että viranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä koko pelastusoperaation ajan.
Poliisin tilastojen mukaan Ruotsissa on vuoden 2018 alusta lähtien tapahtunut yli 700 räjähdystä. Niitä on ollut eri puolilla maata kaikilla poliisialueilla, vaikkakin suurin osa on sijoittunut Tukholman, Göteborgin ja Malmön suurkaupunkialueille.
Käytettyjen räjähteiden koko ja sijoittelu ovat vaihdelleet vuosien myötä, mutta myös rikollisten toimintatavat ovat jossain määrin muuttuneet. Aiemmin räjähteitä käytettiin pääasiassa vastustajien pelotteluun. Räjähdykset olivat silloin suhteellisen pieniä ja räjähteet oli sijoitettu ulos tai esimerkiksi portaikkoon. Vaikka räjäytyksen motiivina on pelottelu, voi siitä seurata vakavia henkilövahinkoja, kun räjähteet on sijoitettu keskelle asuinaluetta. Seuraukset voivat olla kohtalokkaat.
Nykyään ammattirikolliset käyttävät räjähteitä Ruotsissa yhä useammin kostotoimiin, joiden tarkoituksena on tappaa tai vahingoittaa vastustajia. Esimerkiksi aiempaa isompia räjähdyksiä tehdään rappukäytäviin. Pelastushenkilöstöllä on vastassaan tällaisilla pelastustehtävillä tuhottuja portaikkoja ja räjäytettyjä rakennuksia.
Useilta onnettomuuspaikoilta löytyy myös räjähtämättömiä räjähteitä, jotka poliisin pomminpurkajien, National Bomb Squad (NBS), toimesta joudutaan tekemään vaarattomiksi. Monet rikollisten käyttämät räjähteet ovat kotitekoisia ja näin ollen toiminnaltaan epävarmoja.
Pelastustoiminta räjähdysonnettomuuksissa
Esimerkkejä tiedustelun tavoitteista pelastustoiminnan johtamiseksi
• Pelastettavien määrä räjähdysalueella
[Räjähdysonnettomuudet]
• Tarpeet asukkaiden suojaväistölle
• Eristettävä alue lisävahinkojen välttämiseksi
• Tuentaa tarvitsevat vaurioituneet rakenteet lisäsortumien välttämiseksi
Pelastustoiminta räjähdysonnettomu uksissa – tärpit Ruotsin ankeasta trendistä
• Tulipalot
Tehokkaan pelastustoiminnan kannalta on erittäin tärkeää, että kaikki sinivilkkutoimijat toimivat yhdessä ja tekevät tiivistä yhteistyötä koko operaation ajan.
Vuosi 2023 oli räjähdysonnettomuuksien tilastoissa Ruotsin historian pahin. Ammattirikolliset käyttivät yhä enenevässä määrin räjähteitä tappeluissaan toisiaan vastaan, ja vuodesta muodostui kauhistuttava. Valitettavasti kuluva vuosi on jatkunut räjähdysten määrissä samaan malliin. Pelastustoiminnan kannalta on erittäin tärkeää, että viranomaiset t ekevät tiivistä yhteistyötä koko pelastusoperaation ajan.
Räjähdysten suorat riskit ovat lämpösäteily, paineaalto ja sirpalevaikutukset. Räjähdykset ovat aiheuttaneet loukkaantumisia ja kuolemia, isoja vaurioita rakennuspintoihin ja rakenteisiin sekä tulipaloja ja ympäristöön leviäviä palokaasuja. Räjähdyksen paineaalto voi edetä satoja metrejä ja tehdä suurta tuhoa. Esimerkiksi 140 asuntoa ja useita liiketiloja jouduttiin evakuoimaan Göteborgissa Övre Husargatanilla tapahtuneen räjähdyksen seurauksena vuonna 2021.
Poliisin tilastojen mukaan Ruotsissa on vuoden 2018 alusta lähtien tapahtunut yli 700 räjähdystä. Niitä on ollut eri puolilla maata kaikilla poliisialueilla, vaikka kin suurin osa on sijoittunut Tukholman, Göteborgin ja Malmön suurkaupunkialueill e
Vuosi Aikomus Valmistelu Räjäytys Yhteensä
* Lähde: Ruotsin Poliisi, 31.7.2024.
Käytettyjen räjähteiden koko ja sijoittelu ovat vaihdelleet vuosien myötä , mutta myös toimintatavat tahallisissa räjähdysonnettomuuksissa ovat jossain määrin muuttuneet.
Pelastushenkilöstöllä on räjähdysonnettomuuskeikoilla vastassaan tuhottuja portaikkoja ja räjäytettyjä rakennuksia.
Organisaatiorajat ylittävä avunanto
Brandskyddsföreningen on Ruotsin palontorjuntaliitto – yleishyödyllinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka toimii paloturvallisen ja kestävän Ruotsin puolesta. Liiton jälkivahinkojen torjuntatoimintaa (restvärderäddning) tehdään yhteistyössä viranomaisten, yritysten ja lähes kaikkien ruotsalaisten vakuutusyhtiöiden kanssa.
Jälkivahinkojen torjunnalla pyritään minimoimaan räjähdysten aiheuttamia aineellisia ja taloudellisia seurauksia sekä auttamaan räjähdysonnettomuuksien uhreja ja yrityksiä palaamaan arkeensa mahdollisimman pian. Pelastustoiminnan johtajat ovat kouluttautuneet räjähdysvahinkojen käsittelyyn ja ovat
hoitaneet useiden onnettomuuksien jälkiä viime vuosina. Räjähdysonnettomuuden sattuessa yleisimpinä toimenpiteinä on:
• Auttaa uhreja järjestämällä hätämajoitusta tai hankkimalla elintärkeitä lääkkeitä ja olemalla tukena kuormittavassa tilanteessa
• Rakenteiden tuenta, jolla estetään lisäsortumat
• Järjestää rakennuksen sääsuojaus
• Raivata lasinsirpaleet ja ympäristöön levinneet rakennuksen osat pois alueelta
• Puhdistaa materiaaleja noesta ja muista vaarallisista hiukkasista
• Järjestää ionisointi ja/tai yli-/alipaine tiloi hin, joissa tarvitaan palokaasujen ja savun hajun poisto
vaurioita
• Korjata ja palauttaa rakennuksen sähkö, lämmitys ja ilmanvaihto
• Varmistaa uudelleenrakennus
Räjähdysonnettomuusalueen asukkailla on yleensä paljon turvattomuutta ja tiedontarvetta. Vahinkoasiantuntijat kokoontuvatkin yleensä yhdessä muiden paikalla olevien toimijoiden kanssa tiedotustilaisuuksiin kertomaan uhreille, mitä on tapahtunut ja mihin toimenpiteisiin ryhdytään.
• Pysäyttää vesivuotoja ja kuivata kosteus-
Kristoffer Wahter Silfwerbrand jälkivahinkotorjuntapäällikkö, räjähdysasiantuntija Brandskydssföreningen
Kotkan VPK:n Mikko Häkkinen (vas.), Anu Kallio, Simo Sarimo ja Jari Lipiäinen kahmivat Jehumaljan lisäksi kasan muitakin pokaaleja.
Palokuntien suomenmestaruudesta ja Jehumaljasta kilpailtiin 25.5.2024 Hämeenlinnassa. Jehumalja matkasi jälleen Kymenlaaksoon, tällä kertaa Kotkan VPK:n mukana. Tänä vuonna järjestelyistä vastasi Kanta-Hämeen pelastuslaitos yhteistyökumppaneineen. Suuri kiitos kilpailun järjestämisestä kaikille järjestelyissä mukana olleille! Kilpailun suojelijana toimi aluehallituksen puheenjohtaja Juha Isosuo Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta ja ylituomarina pelastusjohtaja Juhani Carlson Kymenlaakson pelastuslaitokselta.
Palokuntien suomenmestaruus Kymenlaaksoon
Yleiseen sarjaan osallistui 33 kilpailuryhmää ympäri Suomea. Jehumaljan ja kokonaiskilpailun voiton nappasi Kotkan VPK:n 1 joukkue. Kotkan VPK:lle voitto oli sen kilpailuhistorian kolmas. Kokonaiskilpailun toiseksi sijoittui Anjalan VPK:n 1 joukkue ja kolmanneksi tuli Inkeroisten VPK.
Kilpailuryhmien välisen tietokilpailun paras oli Kotkan VPK:n 1 joukkue. Henkilökohtaisen tietokilpailun voittaja oli Simo Sarimo (Kotkan VPK 1), toiseksi tuli Tommi Mattila (Kaarinan VPK) ja kolmanneksi Janne Nieminen (Anjalan VPK 1). Tietokilpailuun osallistui kaikkiaan 153 henkilöä. Tietokilpailuun voi osallistua myös varsinaiseen
kilpailuryhmään kuulumattomia henkilöitä ja heitä oli tälläkin kertaa mukana 11. Kotkan VPK:n 1 joukkue putsasi pokaalipöydän voittamalla myös taitokilpailun ja kalustokilpailun, ja lisäksi heiltä Simo Sarimo valittiin parhaaksi ryhmänjohtajaksi.
Veteraanisarjan voitto
Veteraanisarjassa kilpaili kymmenen kilpailuryhmää. Veteraanisarjan voitto ja kolmas sija menivät molemmat Tirilän VPK:lle ja toiseksi tuli Jämsänkosken VPK.
Veteraanisarjan pisteet lasketaan ainoastaan kalusto-osuudessa, mutta kilpailuryhmän jäsenet voivat halutessaan osallistua myös henkilökohtaiseen tietokilpailuun. Tänä vuonna 10 veteraanisarjan osallistujaa osallistui myös henkilökohtaiseen tietokilpailuun.
Kaikki tulokset löytyvät kilpailun verkkosivuilta: www.palokuntiensmkilpailut.fi
Jehumalja-kilpailu jakaantuu kolmeen osaan: tieto-, taito- ja kalustokilpailuun. Tietokilpailussa kukin kilpailija laatii vastauksensa itsenäisesti sekä henkilökohtaiseen että joukkuekilpailuun. Kilpailuryhmä suorittaa yhdessä taitokilpailun, jossa arvioidaan ryhmän
Kalustokilpailun tehtävänä oli huoneistopalo.
Taitokilpailun
tehtävänä oli latauksessa olevan sähköauton palo.
taitoja annettuun tehtävään ilman ajanottoa. Kalustokilpailussa ryhmä suorittaa etukäteen tuntemattomat tehtävät "kuin hälytyksen" ja käytetty aika ratkaisee tuloksen.
Tulevaisuuden pelastajat
Kilpailun tämänvuotinen teema oli tulevaisuuden pelastajat.
Tietokilpailun kysymykset liittyivät muun muassa rakennuspalon sammutukseen, savusukellukseen, liikennevälineiden uusiin energiamuotoihin ja aurinkosähköjärjestelmien paloturvallisuuteen.
Taitokilpailun tehtävänä oli parkkipaikalla savuava henkilöauto. Taitokilpailussa arvioidaan sekä ryhmänjohtajan että pelastusryhmän toimintaa. Kilpailuryhmän johta-
Veteraanisarjan voitti Tirilän VPK. Tirilä XO -joukkueessa kilpailivat Jarmo Virta (vas.), Olli Hirvonen, Yrjö Saastamoinen ja Ville Hirvonen, joille palkinnot ojensi kilpailulautakunnan puheenjohtaja, pelastusjohtaja Peter Johansson.
jan tuli tunnistaa, että kyseessä on latauksessa olevan sähköauton palo. Akuston lisäksi myös auton sisätilat olivat tulessa. Ryhmänjohtajan työskentelyssä arvioitiin myös muun muassa ryhmän suojaustason määräämistä, tehtäväkäskyjen antamista ja oikean sammutteen valintaa. Pelastusryhmän tehtävissä arvioitiin teknistä suorittamista, ryhmässä toimimista ja työturvallisuutta.
Kalustokilpailun tehtävänä oli huoneistopalo kerrostalon kolmannessa kerroksessa. Tehtävässä oli määritelty, että kilpailuryhmältä eli ensimmäisenä kohteeseen saapuvalta pelastusryhmältä puuttuu savusukelluskelpoisuus, joten huoneiston sammutukseen oli käytettävä ulkoa päin tapahtuvaa sammutustaktiikkaa. Lisäksi huoneiston ulko-ovi piti avata lukkoporalla sekä tehdä tarvittavat selvitykset ensimmäistä paikalle saapuvaa savusukelluskelpoista pelastusryhmää varten.
Suuri kiitos vielä kertaalleen kaikille järjestelyihin osallistuneille sekä kilpailijoille!
Seuraavan kerran Jehumaljasta kisataan 24.5.2025 Kouvolassa.
Palokuntien suomenmestaruuskilpailuiden osallistujamäärä on viime vuosina vähentynyt aiemmasta noin 30–40 yleisen sarjan kilpailuryhmästä noin 20 kilpailuryhmään. Yksi syy osallistujamäärän vähenemiseen on, että monilla palokunnilla on vaikeuksia saada vaadittava vahvuus kilpailuryhmään. Säännöissä kilpailuryhmän vahvuudeksi on määritelty kuusi jäsentä. Palopäällystöliiton kilpailulautakunta pohti syksyllä 2023 keinoja kilpailuryhmien aktivoimiseksi. Kilpailun kehittämiseksi kilpailulautakunta haastatteli kuutta aktiivista kilpailijaa sekä toteutti kyselyn aiemmin kilpailleille palokunnille. Joulukuussa 2023 toteutettuun kyselyyn vastanneista kilpai-
luryhmistä 62 prosenttia oli sitä mieltä, että kilpailuryhmän vahvuuden pienentäminen
auttaisi kilpailuryhmän kokoamisessa. Vahvuuden pienentämistä neljään tukee myös se, että Pelastusopisto opettaa ja harjoittelee
Veljekset Kulmala Oy:n Rosenbauer CL -pelastusajoneuvossa (kuvassa alla) on mm. 500 litran vesisäiliö, viisi kalustokaappia sekä vaihtoehtoisina sammutusjärjestelminä Cafs-painevaahto tai RFC Cuttex -korkeapainejärjestelmä. Irtokalusto muokataan aina asiakkaan toiveen mukaan.
neljän henkilön ryhmänvahvuudella, joka on usein myös ensilähdön pelastusyksikön vahvuus.
Kilpailulautakunnan esityksestä Palopäällystöliiton liittohallitus hyväksyi vuosille 2024 ja 2025 määräaikaisen sääntömuutoksen ja kilpailuryhmän vahvuudeksi neljä jäsentä.
Hämeenlinnan kilpailun jälkeen kerätyissä palautteissa ryhmänvahvuutta 1+3 pidettiin hyvänä ja ajanmukaisena muutoksena, ja 95 prosenttia vastanneista koki, että 1+3 toimi yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin 1+5. Tuleeko ryhmänvahvuudesta 1+3 pysyvä, sitä kilpailulautakunta arvioi vuoden 2025 kilpailun jälkeen.
Lisätietoja ajoneuvoista antaa Ville Luojukoski puh. 040 773 3696. Lisätietoja palokalustosta antavat Ilkka Ekman puh. 0400 211 500, Aki Vesterinen puh. 040 775 5468, Sauli Miettinen puh. 0400 312 121 ja Veli-Matti Jussila puh. 0400 826 743. Kuvassa alla: Veljekset Kulmala Oy:n Aki Vesterinen ja Veli-Matti Jussila esittelivät tuotteita kilpailupäivänä Hämeenlinnassa. Veljekset Kulmala haluaa tukea perinteikästä kilpailutapahtumaa ja samalla tavata asiakkaita ajankohtaisissa asioissa. Lindgrenin suku lahjoitti Jehumaljan kiertopalkinnoksi vuonna 1951, ja kilpailun voitto on edelleen jokaisen pelastajan unelma. Veljekset Kulmala onnittelee vuoden 2024 palokuntien suomenmestaria!
Vuoteen 2030 mennessä hyvinvointialueille tarvitaan arviolta 1000 pelastajaa lisää. Pelastajapula näkyy monin paikoin niukkoina hakijamäärinä avoimiin vakansseihin. Onneksi pelastajakoulutuksen aloituspaikkoja on lähdetty lisäämään.
Myös ruotsinkielisiä pelastajia tarvitaan – esimerkiksi meillä Länsi-Uudellamaalla. Ruotsinkielisen koulutuksen käynnistyminen Helsingin pelastuskoulussa syksyllä 2025
onkin oikein hyvä juttu. Ajan hengen mukaisesti alalle tarvittaisiin myös monimuotoisuutta.
Jokainen viestii, jokainen markkinoi
Rekrytoinneissa LinkedInit ja Instagramit ovat Kuntarekryn ohessa toki käytössä, mutta useimmiten ilman maksettua ja kohdennet-
25.11. Hallinto ja tukipalvelut -jaoston sääntömääräinen jaostokokous, Teams. Ilmoittautuminen toimisto@sppl.fi.
7.11. Onnettomuusviestinnän symposium, Tampere 12.–13.11. Mental Rescue Tools esihenkilöille, Tampere
Kiekko-Espoon A-junnut tutustumassa pelastajan ammattiin.
tua markkinointia. Liikaa ei pidä niiden tehoon tuudittautua. Merkityksellistä on ”word of mouth” – se, miten pelastajat puhuvat työstään ja työpaikastaan omissa viiteryhmissään, esimerkiksi entisille kurssikavereilleen. Siksi alan markkinointiin – maineen suurlähettiläiksi – tarvitaan viestintä- ja markkinointi-ihmisten lisäksi kaikkia pelastusalan ammattilaisia.
Pohjatyö tulevaisuuden pelastajien saamiseksi ja alan kiinnostavuuden lisäämiseksi tehdään ennen muuta jalkautumalla. LUPilla aloitimme viime syksynä vierailut alueemme suomen- ja ruotsinkielisiin lukioihin. Meidät on otettu pääosin innostuneesti vastaan. Myös muihin toisen asteen oppilaitoksiin pitäisi ehtiä.
Otollisia jalkautumisen kohteita ovat myös varuskunnat. Meillä käynnit Upinniemen ja Dragsvikin varuskunnissa kuuluvat ohjelmistoomme kaksi kertaa vuodessa.
Entä urheiluseurojen edustusjoukkueet – A-junnu-ikäiset esimerkiksi jääkiekossa tai jalkapallossa? Tässä porukassa voi olla paljon potentiaalisia, pelastusalalle sopivia nuoria. Kiekko-Espoon A-junnut olivat viime keväänä ”tyhy-päivässä” yhdellä paloasemallamme. Nuoret olivat innoissaan päästessään haastamaan itseään fyysisesti. Lisää tällaista!
Hyvänä esimerkkinä on myös Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen vuonna 2023 käynnistämä pelastaja-akatemia – valmennusohjelma alalle aikoville nuorille. Lisää tällaistakin.
Tarvitaan intoa, aikaa ja energiaa ideointiin ja organisointiin. Onko meillä?
Johanna Kojola
jäsen
Hallinto ja tukipalvelut -jaosto Suomen Palopäällystöliitto
viestintäpäällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
Oli aika, jolloin reippain sammuttaja oli se, jonka naama oli keikan jälkeen nokisin. Savun haju varusteista kertoi, että jotain on tullut tehtyä; tosin liian uudenkarheista ja kiiltävistä asusteista saattaa tänäkin päivänä kuulla kalustohallissa. Paljon on kuitenkin menty eteenpäin altistumisen ehkäisyssä.
Belgian pelastustoimessa on käytössä erityinen ajoneuvo pelastajien puhdistukseen keikkapaikoilla.
Euroopan mittakaavassa asia on myös ollut isosti esillä viime vuosina – itse olen tätä päässyt seuraamaan osana EU:n laajuista paloalan verkostoa. Eteläeurooppalaiset paloveljemme eivät ole altistumisen ehkäisyssä vielä yhtä hyvässä asemassa kuin me, vaikka halua olisi. Vaikeudet ovat vanhat tutut: rahan vähyys ja asenteet. Esimerkiksi Italiassa käydään kovaa vääntöä siitä, onko mahdollista saada toista sammutusasua käyttöön ensimmäisen likaannuttua.
Iso voitto altistumisen ehkäisylle oli 6.2.2024 EU-parlamentin päätös syöpävaarallisista aineista. Tässä direktiivissä palomiehen ammatti luokiteltiin syöpävaaralliseksi, mikä asettaa velvoitteita altistumisen vähentämiseksi EU-lain tasolla. Vaikutukset Suomen pelastustoimeen ovat vielä auki, mutta arvelen vaikutuksen olevan suurin eteläisessä osassa Eurooppaa, pohjoisosan ollessa suhteellisen hyvällä tasolla.
Voimme mekin silti muilta oppia. Esimerkiksi Belgian pelastustoimessa on käytössä erityinen ajoneuvo pelastajien puhdistukseen keikkapaikoilla. Autosta löytyy lämpimät suihkut, kontaminoitujen varusteiden käsittelypisteet ja uudet puhtaat varusteet. Toimisiko meilläkin?
Heikki Havukainen puheenjohtaja
Pelastustoiminta-jaosto
Suomen Palopäällystöliitto palopäällikkö
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
2.10., 13.11. ja 20.11. Sammutustekniikka ja -taktiikka -webinaarisarja Katso edellisten webinaarien tallenteet: youtube.com/@palopaallystoliitto
22.–23.10. Mental Rescue Tools, Tuusula
6.–7.11. Pelastustoimen operatiivisen johtamisen ja onnettomuusviestinnän symposium, Tampere 6.11. Pelastustoiminta-jaoston sääntömääräinen jaostokokous, Tampere 12.–13.11. Mental Rescue Tools esihenkilöille, Tampere
14.11. F-START stressinhallinnan ja paineen alaisen päätöksenteon toiminnallinen koulutuspäivä, Tampereen seutu 27.–28.11. Vesisukellusseminaari, Tampere
3.–4.12. Energy Transition Safety Forum 2024, Espoo
Kuvassa yllä laajalti käytetty Rosenbauer Fire Flex -sammutusasu.
Kuva: Veljekset Kulmala Oy
Asutko omakoti- tai rivitalossa, ja oletko koskaan saanut postilaatikkoosi kirjettä, jossa on ohjeistettu tekemään paloturvallisuuden itsearviointi? Toivottavasti, sillä paloturvallisuuden itsearviointi on jo pitkään ollut pientalojen valvonnan keinona eri puolilla maata. Viimeistään Pelastuslaitosten kumppanuusverkostossa luodun yhteisen prosessin myötä keino on vakiintunut käyttöön, ja siitä löytyy tietoa niin valvontasuunnitelmista kuin verkkosivuiltakin. Itsearviontien avulla tavoitetaan enemmän kotitalouksia kuin mihin samalla resurssilla kyettäisiin perinteisten palotarkastuskäyntien avulla. Toisaalta itsearvioinnin avulla on voitu myös viestiä siitä, että viime kädessä asukas itse vastaa oman kotinsa turvallisuudesta. Itsearviointi on yhdessä paloriski-ilmoitusten kanssa myös toiminut riskikartoituksena, jonka perusteella niukat valvontaresurssit on voitu kohdistaa sinne, missä niitä on eniten tarvittu.
9.–10.10. Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät, Tampere
9.10. Riskienhallinta-jaoston sääntömääräinen jaostokokous, Tampere
12.–13.3. International Safety Education Seminar, Levi
Vuonna 2023 julkaistiin valtakunnalliset tavoitteet pelastustoimen järjestämiselle vuosille 2023–2026 (SM, 2023:1). Onnettomuuksien ehkäisyn osalta esiin nousee tiukka tavoite tulipalojen määrän puolittamisesta vuoden 2030 loppuun mennessä. Palveluiden toteuttamiseen liittyvissä kirjauksissa huomio kiinnittyy puolestaan kirjaukseen, jonka mukaan ”onnettomuuksien ehkäisyn resursseja kohdistetaan valvontasuunnitelmien mukaisesti sinne, missä onnettomuuksia tapahtuu eniten ts. koteihin.” Tavoitteet on kyllä alalla luettu, mutta kovin vähän on toistaiseksi käyty vakavia keskusteluja siitä, miten ne tulevat näkymään käytännössä. Mitä pitää tehdä toisin, että tulipalot saadaan vähenemään ja mahtuuko paloturvallisuuden itsearviointi jatkossakin onnettomuuksien ehkäisyn keinovalikoimiin?
Paloturvallisuuden itsearviointi on ollut kiistatta tehokas keino saavuttaa laaja määrä kotitalouksia kerralla ja lisätä asukkaiden tietoisuutta paloturvallisuudesta, mutta viimeistään nyt olisi hyvä heti tarkastella, saadaanko tästä panostuksesta maksimaalinen hyöty irti. Toistaiseksi paloturvallisuuden itsearviointia on tutkittu yllättävän vähän. Aihetta käsitelleet muutamat opinnäytetyöt (mm. Löppönen 2024; Perlinen 2024) ovat
toki tuottaneet rohkaisevia tuloksia ja nostaneet esiin muutamia kehittämiskohtiakin, mutta laajempaa ja syvällisempää tutkimusta kaivattaisiin kipeästi. On selvää, että itsearviointi tarjoaa potentiaalia, mutta sen todellisia vaikutuksia ja tehokkuutta tulisi arvioida kriittisemmin. Mikä menetelmässä toimii ja mikä ei? Miten prosessia pitäisi kehittää niin, että sen tuottamat hyödyt olisivat mahdollisimman suuret?
Lopuksi vielä huomio ristiriitaan taloudellisten intressien ja turvallisuuden edistämisen välillä. Esimerkiksi teollisuuskiinteistöjen palotarkastukset tuottavat pelastuslaitoksille merkittäviä tuloja, kun taas paloturvallisuuden itsearvioinnit ja niiden perusteella tehtävät kohdekäynnit aiheuttavat lähinnä kustannuksia. On aiheellista kysyä, voiko nykyinen hyvinvointialueiden taloustilanne johtaa siihen, että onnettomuuksien ehkäisyn suunnitteluperuste liukuu riskiperustaisuudesta tuottoperustaisuuteen. Siihen ei ole varaa, jos haluamme saavuttaa kunnianhimoiset tavoitteet tulipalojen vähentämisessä.
Mikko Puolitaival viestintävastaava
Riskienhallinta-jaosto
Suomen Palopäällystöliitto vastuualuejohtaja, onnettomuuksien ehkäisy Satakunnan pelastuslaitos
Lähteet: Löppönen, Jussi (2024) Paloturvallisuuden itsearvioinnin vaikuttavuus ja laatu. Case Satakunta. Poliisiammattikorkeakoulun opinnäytetyö / AMK. Perlinen, Marika (2024) Paloturvallisuuden itsearvioinnin kehittäminen asiakasnäkökulmasta. AMK opinnäytetyö. Laurea-ammattikorkeakoulu.
Sisäministeriö (2023) Valtakunnalliset strategiset tavoitteet pelastustoimen järjestämiselle vuosille 2023–2026. Sisäministeriön julkaisuja 2023:1.
Nykyisessä turvallisuusympäristössä on tullut selväksi, että
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen valmius käyttää sotilaallista voimaa missä tahansa, herättävät monia kysymyksiä myös Suomessa. Onko Suomen turvallisuusympäristö muuttunut pysyvästi? Voisiko sota laajentua Pohjois-Eurooppaan, ja miten tähän tulisi varautua?
On tärkeää pohtia, millaisia operatiivisia suunnitelmia kaupunkien, kuten Helsingin, tulisi laatia siviiliyhteiskunnan suojaamiseksi. Miten voimme varmistaa, että tärkeät toiminnot, kuten talous, terveydenhuolto ja ruokahuolto, toimivat kaikissa olosuhteissa? Pitäisikö meidän laajentaa näkökulmaa taloudelliseen turvallisuuteen ja miettiä, miten sodan vaikutukset talouteen voidaan minimoida?
Ruokahuollon turvallisuus on erityisen kriittinen kysymys sodan aikana, sillä meriliikenteeseen perustuvassa maassa ruoan saatavuus voi vaarantua nopeasti. Miten voimme varautua tällaisiin häiriöihin ja suojella erityisesti haavoittuvimpia ryhmiä, ku-
ten lapsia ja laitoshoidossa olevia?
Henkinen ja terveysturvallisuus nousevat myös esiin, kun mietitään sodan vaikutuksia yhteisöihin. Miten voimme suojella asukkaidemme henkistä hyvinvointia kriisin aikana? Onko riittävää, että suunnitelmat ovat olemassa, vai tarvitaanko laajempaa keskustelua ja valmistautumista?
Ympäristöturvallisuus on toinen merkittävä huolenaihe. Sota voi aiheuttaa vakavia ympäristöhaittoja, kuten saastumista ja jäteongelmia. Onko meillä riittävästi suunnitelmia näiden haittojen torjumiseksi ja kaupunkilaisten elinympäristön suojelemiseksi?
Lisäksi on mietittävä yksilön ja yhteisön turvallisuutta. Miten voimme parhaiten suojella siviilejä ja ylläpitää yhteisöllisyyden tunnetta sodan aikana? Kuinka tärkeää on, että kaupunki sitoutuu ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja yhteisön vahvistamiseen kaikissa tilanteissa?
Poliittinen turvallisuus on myös huomionarvoinen kysymys. Voiko demokraattinen järjestelmä toimia sodan aikana, ja mitä on tehtävä, jotta päätöksenteko säilyy vakaana ja tehokkaana?
Kun ajattelemme siviilipuolustusta ja kokonaisturvallisuutta, onko mahdollista yhdistää kaikki nämä osa-alueet toimivaksi malliksi, joka suojelisi kaupunkilaisia tehokkaasti kriisitilanteissa? Voisiko paikallisyhteisöillä ja yksittäisillä asukkailla olla tär-
Helsingissä yhteiskunnan toiminnot voidaan pitää käynnissä sodankin aikana, sillä siviiliväestö kyetään suojaamaan väestönsuojiin, joissa riittää tilaa paitsi kaupungin asukkaille, myös siellä oleskeleville.
28.10. Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston sääntömääräinen jaostokokous, Helsinki.
Ennen kokousta keynotepuheenvuoro, Maanpuolustuskurssien johtaja, eversti Jussi Kosonen.
keämpi rooli kuin aiemmin on ajateltu?
Entä siviilien liikkuminen sodan aikana? Olisiko parempi, että ihmiset pysyvät paikoillaan, vai tulisiko evakuointisuunnitelmia harkita vakavasti? Mitä etuja ja haittoja molemmilla vaihtoehdoilla voisi olla?
Koulutus ja viestintä ovat myös avainasemassa. Miten voimme valmistaa asukkaita toimimaan kriisitilanteissa oikein? Voisiko viestinnän roolia siviilivalmiudessa vahvistaa entisestään jo nyt, kun asioita on aikaa pohtia ja keskustella?
Lopuksi, kuinka tärkeää on yhteisöllinen selviytyminen? Voisiko monikansallinen ja -kulttuurinen väestö olla vahvuus, joka auttaa yhteisön selviytymisessä ja vahvistaa yhteiskunnan kestävyyttä?
Näitä kysymyksiä pohtimalla voimme ehkä paremmin valmistautua tulevaisuuden haasteisiin ja varmistaa, että kunnat ja niiden asukkaat pärjäävät yhdessä kaikissa mahdollisissa kriisitilanteissa, tukien aktiivisesti sekä siviili- että sotilaallista puolustuskykyä. Selvää kuitenkin on, että me pärjäämme kyllä, kun me yhdessä päätämme pärjätä.
Raatikainen erityissuunnittelija kaupungin pelastuslaitos
Jaoston johtokunnan keskuudessa on kuluvan vuoden aikana keskusteltu hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksista sopimuspalokuntatoimintaan ja erityisesti sopimuspalokuntien toimintaedellytyksistä nyt ja tulevaisuudessa. Hyvinvointialueiden talouskurimus heijastuu väistämättä myös pelastuslaitoksiin ja sopimuspalokuntiin. Sosiaali- ja terveydenhuollossa säästöjä pyritään hakemaan palveluverkoista ja niiden supistamisesta. Pelastustoimessa tähän ei välttämättä ole mahdollisuuksia, sillä pelastustoiminnan palvelut tulee tuottaa lähipalveluna. Leikkaukset näkyvät ja tulevat näkymään erityisesti investoinneissa ja niiden siirtämisessä myöhemmäksi.
Sopimuspalokuntien osalta on tärkeää pitää huolta siitä, että paloasemat ja niillä toimivat palokunnat säilyvät toiminnallisesti elinkelpoisina. Vaikka hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti tulipalojen määrä puolitettaisiin vuoteen 2030 mennessä, tapahtuu Suomessa vielä reilun viiden vuoden päästä niin paljon tulipaloja ja muita onnettomuuk-
19.10. klo 14.00 Vapaaehtoispalokuntatoimintajaoston sääntömääräinen jaostokokous, Teams
2.10., 13.11. ja 20.11. Sammutustekniikka ja -taktiikka -webinaarisarja
Katso edellisten webinaarien tallenteet: youtube.com/@palopaallystoliitto
sia, että pelastustoimen nykyisen laajuinen paloasemaverkosto on ylläpidettävä ja toiminta turvattava.
Paloasemaverkosto ei toimi ilman ammattitaitoisia sopimuspalokuntalaisia. Tällä hetkellä on nähtävissä joitakin viitteitä siitä, että sopimuspalokuntalaisten koulutus ei ole riittävällä tasolla ja eri alueiden välillä on suuria eroja sopimuspalokuntalaisten ja järjestettävän koulutuksen määrissä. Pelastustoimintaan liittyvässä osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä on myös ulottuvuuksia, jotka liittyvät kiinteästi pelastustoiminnan kokonaisuudessa muun muassa työturvallisuuteen, auttamisketjun toimivuuteen ja toiminnassa mukana olevien henkilökohtaisten motivaatiotekijöiden ylläpitämiseen. Osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen sopimuspalokuntien tulevaisuuden kannalta on yksi kaikkein tärkeimmistä osa-alueista, johon kohdistuvia leikkauksia tulisikin harkita tarkoin.
Palopäällystöliitto toimii pelastusalalla yhtenä merkittävänä osaamisen kehittäjänä ja syksy tarjoaakin jälleen ison kattauksen tapahtumia ja koulutustilaisuuksia. Liiton järjestämät webinaarit ovat saavuttaneet ison suosion ja ne ovat katsottavissa jälkikäteen liiton YouTube-kanavalla. Näitä oppimiskanavia hyödyntäen voi kehittää omaa osaamistaan silloin kun se itselle parhaaksi sopii. Liitto järjestää edelleen myös perinteisempiä yhteisöllisiä koulutustapahtumia, jotka tarjoavat laadukkaan koulutuksen lisäksi mahdollisuuden tavata tuttuja ja verkostoitua. Kaikki liiton koulutukset löytyvät liiton verkkosivuilta.
Ilkka Horelli puheenjohtaja
Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto Suomen Palopäällystöliitto ylijohtaja
Länsi-Suomen aluehallintovirasto
Palopäällystöliitto jakaa nyt jo kymmenennen kerran Vuoden sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustuksen. Tunnustuksen tarkoituksena on kohottaa sopimuspalokuntien päälliköiden arvostusta, kiittää tunnustuksen saajaa tekemästään työstä sekä kannustaa sopimuspalokuntien päälliköitä kehittämään aktiivisesti sopimuspalokuntien toimintaa.
Tunnustus voidaan myöntää henkilölle, joka on
• toiminut sopimuspalokunnan päällikön tehtävissä
• toiminut pitkään ja aktiivisesti sopimuspalokunnassa
• edistänyt ja kehittänyt laaja-alaisesti sopimuspalokuntatoimintaa
Edellä esitetyistä muodollisista kriteereistä voidaan erityisistä syistä johtuen poiketa, mikäli tunnustusta esitetään myönnettäväksi henkilölle, joka on osoittanut poikkeuksellista rohkeutta tai uhrautuvuutta pelastustoimen operatiivisessa tehtävässä.
Tunnustuksen saajan edellytetään käyttäytyvän pelastusalan arvojen mukaisesti. Arvojen mukaista toimintaa käytetään tunnustuksen saajan valintaperusteena.
Tee ehdotuksesi 1.10.2024 mennessä liiton verkkosivuilta löytyvälle lomakkeelle
Lanseerasimme uuden Turvapari-jäsenyysmuodon yrityksille ja yhteisöille.
Turvapari-jäsenyys tarjoaa jäsenyritykselle kannattajajäsenyyden sisältöjen lisäksi laajempaa yhteistyötä Palopäällystöliiton kanssa. Uudella Turvapari-mallilla haluamme kohdistaa monipuolisen osaamisemme yritysjäsentemme parhaaksi ja siten edistää ja tukea yritysten turvallisuustyötä sekä tarjota yritysjäsenten välisen yhteistyöja vuorovaikutusalustan.
Lisätiedot jäsenyydestä: sppl.fi/jasenyys/yritykset-ja-yhteisot-jasenena/ sppl.fi/vuoden-sopimuspalokunnan-paallikko-tunnustus.
Työhyvinvointi osaksi jokapäiväistä
toimintaa
Turvallisuustyössä joudumme päivittäin huomioimaan riskitilanteita, noudattamaan sääntöjä, tekemään valintoja ja mahdollisesti reagoimaan yllättäviin tilanteisiin. Samalla työpäivässä on myös paljon onnistumisia eli teemme asioita enemmän oikein kuin väärin.
Jokainen päivä antaa meille mahdollisuuden oppia uutta ja uudistua. Alkuinnostuksen jälkeen tulee haasteita ja hidasteita ja usko kehitykseen voi horjua. Onneksi työelämään mahtuu päiviä, jolloin valtaosaosa asioista sujuu ja aikaansaamisen tunne valtaa mielen. Alla on kuvaus eräästä työpäivästäni, jota tarkastelen työhyvinvoinnin näkökulmasta. Sisältääkö päiväni tasapainoisesti työtä, taukoja ja vapaa-aikaa? Mikä auttaa ylläpitämään hyvinvointia ja jaksamista? Tapahtumien ylös kirjaaminen auttaa niiden keston ja sisällön arvioinnissa. Itselleni kokemus on tuonut ymmärrystä omaan jaksamiseen ja oman hyvinvoinnin vaalimiseen. Tämäkin asia on monelta osin omissa käsissä.
• Herääminen ja aamurutiinit. Tarkastan nopeasti uutiset ennen töihin lähtöä. Matka autolla työpaikalle kestää 25–60 minuuttia riippuen, mihin työpisteeseen menen.
Työpäivä
• Saapuminen työpaikalle ja matkalla portilta omaan työpisteeseen voin tervehtiä ensimmäisiä työkavereita. Vaihdan työvaatteet ja avaan tietokoneen. Pikaisen sähköpostien ja kalenterin tarkastuksen jälkeen valmistaudun aamupalaveriin. Tarkastan uudet kirjatut turvallisuusilmoitukset sekä pidetyt turvavartit ja -kierrokset. Aamupalaverin aluksi käydään kaikki turvallisuusasiat läpi. Palaveri kestää noin 30 minuuttia.
• Aamupalaverin jälkeen käynti työpisteessä, josta oli tullut turvallisuusilmoitus ja siinä oli potentiaalia vakavampiin seurauksiin. Keskustelen työntekijöiden kanssa, mitä olisi voinut käydä ja millaisia ehdotuksia on, kuinka tilannetta voidaan parantaa turvallisuuden suhteen. Työpisteelle palattuani kirjaan muistiinpanot talteen. Ennen lounasta on vielä aikaa valmistella tulevaa turvallisuusjohtamisen valmennusta.
• Lounastauko: syön lounasta työpaikan ruokalassa. Samalla on mahdollisuus tavata työkavereita ja vaihtaa kuulumisia muistakin kuin työhön liittyvistä asioista.
• Iltapäivällä lounaan jälkeen teen suunnitellun turvallisuuskierroksen valitulle osastolle. Kierrokseen kuuluu keskustelut osaston operaattoreiden kanssa ja esimerkiksi heidän työhönsä liittyvän työohjeen läpikäynti tai riskinarvioinnin tarkastelu. Kierroksen jälkeen palaan työpisteelle ja kirjaan kierroksen ja sen havainnot ja keskustelut raportointijärjestelmään.
• Kahvitauon jälkeen osallistun riskinarviointiin. Tämän jälkeen tarkastan sähköpostit ja vastaan niihin sekä katson seuraavan päivän kalenterivarauksia ja tehtäviä. Vaihdan työvaatteet pois, suljen tietokoneen ja lähden pois töistä.
• Kotimatkalla usein kuuntelen podcasteja tai soitan puheluja.
• Saapuessani kotiin rentoudun hetken ja valmistan päivällistä. Ilta kuluu kotipuuhastelujen tai ystävien parissa. Perjantaihin kuuluu talviuinti, kun vedet ovat tarpeeksi viilenneet.
Työpaikallani tehtiin haastatteluja työhyvinvoinnista, alla muutamia vastauksia:
• Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, työn terveysvaikutukset ja työturvallisuus. Työturvallisuus korostuu valmistavassa teollisuudessa suhteessa moneen muuhun toimialaan.
• On tärkeää, että jokainen meistä viihtyy työssään ja voi hyvin. Jos näin ei ole, näkyy se väistämättä työn tuloksissa ja huonona fiiliksenä myös työn ulkopuolella.
• Työhyvinvointi tarkoittaa huolehtimista riittävästä levosta ja palautumisesta.
• Muistetaan iloita onnistumisista ja juhlistaa niitä.
Työhyvinvointi voi siis merkitä monia asioita ja jokaisella meillä on siitä oma näkemyksemme.
Onnistumisia kaikille tulevaan syksyyn ja loppuvuoteen!
23.–25.10. Yritysturvallisuusfoorumi, Helsinki–Tukholma–Helsinki 21.11. Yritysturvallisuus-jaoston sääntömääräinen jaostokokous, Helsinki
Tuija Kilpeläinen viestintävastaava Yritysturvallisuus-jaosto Suomen Palopäällystöliitto turvallisuuspäällikkö
Metsä Board
Hätäkeskuslaitoksella on käynnissä ennakoivan työkykyjohtamisen hanke. Ennakoivan työkykyjohtamisen painopistealueita on neljä:
• osaaminen ja oppiminen
• toimintakyky työssä
• tiimityön sujuvuus
• motivaatio ja ammattiylpeys. Mainitut neljä painopistealuetta muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden. Painopistealueihin pyritään vaikuttamaan hyvällä johtamisella ja koko henkilöstön osallistamisella. Johtamisen kehittäminen liittyy Hätäkeskuslaitoksen johtamisjärjestelmäuudistukseen, jota tukee tämän vuoden alussa käynnistynyt uusi organisaatio. Johtamisjärjestelmän tavoitteena on, että kaikki valmistelutyö virastossa tehdään hallitusti ja henkilöstöä riittävällä tavalla osallistaen. Valmistelun nopeuden sijasta on tarkoitus painottaa valmistelun laatua ja sitä, että kaikki muutokset operatiiviseen toimintaan tehdään siten, että henkilöstö kykenee toimimaan uudella tavalla. Hätäkeskustoiminnassa tämä tarkoittaa sitä, että otettaessa käyttöön operatiivisia ohjeita, on
varmistuttava siitä, että koulutus uuteen toimintatapaan on riittävän pitkä. Haluaisin korostaa yhteistoimintaviranomaisille sitä, että uuden toimintamallin ottaminen käyttöön hätäkeskustoiminnassa on tavallisesti suhteellisen pitkä prosessi, koska kaikki lähes 500 päivystäjää pitää kouluttaa uuteen toimintamalliin. Tästä syystä valmistelun pitää tapahtua Hätäkeskuslaitoksen kanssa hyvässä yhteistyössä. Usein aikataulu tehdään jo suunnitteluvaiheessa liian tiukaksi. Toinen olennainen asia on se, että uusia ohjeita ei tulisi suunnitella otettavaksi käyttöön kesälomakaudella eli kesä-, heinä- ja elokuussa, jolloin Hätäkeskuslaitoksen henkilöstö on kaikkein kovimmalla rasituksella ja kiire on kova.
Erityisen iloinen olen siitä, että ennakoivalla työkykyjohtamisella ja johtamisjärjestelmäuudistuksella on saatu lyhyessä ajassa paljon positiivista aikaan. VMBaro-tulosten kaikissa kahdeksassa pääryhmässä tulokset olivat parantuneet vuodesta 2021 selkeästi.
Kokonaisarvio oli parantunut indeksiarvosta 3,20 arvoon 3,43. Sairauspoissaolot laskivat 19 sairauslomapäivästä (vuonna 2022) henkilötyövuotta kohti 15,6 sairauslomapäivään vuonna 2023. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vuonna 2024 olemme edelleen menneet parempaan suuntaan.
Muutokset ovat lyhyessä ajassa olleet siis merkittäviä. Tästä yhtenä osoituksena voin mainita Kevan ensimmäistä kertaa jakaman työkykyjohtamisen teot -tunnustuspalkinnon, jonka Hätäkeskuslaitos sai Kevan 60-vuotisjuhlan yhteydessä toukokuussa. Palkintoperusteluissa mainittiin, että Hätäkeskuslaitoksessa on kehitetty työkykyjohtamista tavoitteellisesti jo usean vuoden ajan. Kehitystyössä rooleja ja vastuita on täsmennetty ja on panostettu ennakoivaan ja varhaiseen tukeen sekä työssä jatkamiseen ja työkuormituksen hallintaan, mutta myös vaativimpien työkykyhaasteiden ratkaisemiseen. Ennakoivan työkykyjohtamisen vaikutuksia on nähtävissä työhyvinvoinnin vahvistumisen lisäksi myös työkyvyttömyyskustannusten alenemisena sekä organisaation työkyvyttömyyseläkemaksuprosentin merkittävänä pienenemisenä.
Olemme siis päässeet hyvään alkuun työhyvinvointiasioissa. Olennaista onkin nyt se, että kykenemme jatkamaan positiivista kehitystä. Uskon vahvasti siihen, että hyvällä johtamisella ja kuuntelemalla työyhteisön jäseniä herkällä korvalla, pystymme edelleen parantamaan työhyvinvointia. Edellytyksiä on luotu uuden johtamisjärjestelmän rakenteiden myötä mutta tarvitsemme myös muutoksia toimintatavoissa, jotta rakenteita osataan ja voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin.
Taito Vainio ylijohtaja Hätäkeskuslaitos
Maailma menee eteenpäin, niin myös pelastustoimi. Siinä missä aiemmin hypättiin oluen jälkeen saunan lauteille ja karistettiin kovat keikat löylyjen ja alkoholin höyryihin, ei sama toimi enää vastaavanlaisesti. Toki näitä henkilöitä on vieläkin ja hyvä niin. Jotain pysyvää säilyy palokunnassa.
Nykyisin ihmiset ovat monen muutoksen puserruksessa, jotta pää pysyy mukana, kaipaamme selityksiä tapahtumille ja niiden seurauksille. Haluamme oppia työstä, itsestä ja ihmisyydestä. Mitä tapahtui ja miksi. Voinko tehdä ensi kerralla jotain toisin. Eriasteiset jälkipurut, joissa tapahtumista keskustellaan, opettavat meistä työntekijänä paljon. Mitä voin oppia vastaavista tilanteista, miten voin tukea kollegaa tai voinko jotenkin keventää kuormitusta ennen kuin menen kotiin läheisten luo?
Vahva yhteisö, ainakin osittain
Palokuntamaailma on kautta aikain puhaltanut yhteen hiileen. Se on meidän arvokkain voimavaramme ja arvo. Ketään ei jätetä taakse. Yksi upeimmista, mutta valitettavimmista esimerkeistä on, kun olemme menettäneet kollegan. Sen jälkeen kaikki tekevät omalta osaltaan parhaansa, jotta voivat kantaa kortensa kekoon menehtyneen kollegan omaisten hyväksi. Puuhaamme, puhumme ja puramme. Voisiko sama avoin ilmapiiri ja toisten tukeminen olla arkipäivää? Toki näin on toisaalla, jossain vuorossa, mutta entä muualla.
Valitettavasti korviin on kantautunut epätoivoa henkilöstön ja päällystön välisestä kuilusta. Keskijohto meinaa hajota kahtia
yrittäessään ymmärtää molempia puolia. Ketä tämä suunta palvelee? Halutaanko ymmärtää toisia vai ollaanko omassa poterossa huutamassa mielipiteitään? Pahimmillaan neuvotteluissa toiset ampuvat ritsalla ja toiset tykillä. Kokemusta valitettavasti tästäkin on.
Ihmisläheisesti ja arvopohjaisesti johtaen ja työskennellen
Tällä hetkellä monen huolena on raha. Tuo ikivanha keksintö, jota ei koskaan ole kaikille tasapuolisesti. Siitä seuraa kateus. Toisella on enemmän, toisella alueella on siis asiat paremmin. Työnohjauksessa olen huomannut, että jos joku asia on muualla paremmin, on siellä asioita, jotka ovat myös huonommin. Ei ole yhtä ainutta oikeaa, mutta kehittämistä ja toiselta oppimista yhä on.
Ihmisläheinen johtajuus tai arvopohjainen johdettavana oleminen nostaa arvoaan. Näemme päivittäin esimerkkejä maailmalta, mitä itsekeskeinen johtaminen tai kapinoiva henkilöstö aiheuttaa ympäristöönsä. Vastakkainasettelu ei paranna kenenkään etuja. Samaa on ollut havaittavissa pelastusalan koulutuksessa. Eriävät mielipiteet kehittävät, mutta periksiantamattomuus nakertaa yhteisöllisyyttä ja luo kahtiajakoa. Mistä löytyisi rauhanneuvottelija, jottei erimielisyyksissä tarvitsisi mennä yhä syvempään kahtiajakoon?
Omaan työhön vaikuttaminen
Palopäällystöliiton henkisen työsuojelun toimikunta teetti pari syksyä sitten laajan kyselyn, johon vastasi yli 500 henkilöä pelastusalalta. Johtaminen ja arvostus olivat kovin korkealla tässä listassa. Moni haluaisi vaikuttaa enemmän työnkuvaansa, mutta mahdollisuudet koettiin kovin pieneksi. Tässä ei luonnollisesti tarkoiteta hätäkeskuksen antavia tehtäviä, vaikka niin saatetaan haluta lukea. Työhön saa vaikuttaa jo silloin, kun joku kuuntelee. Siis aidosti kuuntelee ja siitä seuraa, että asialle pyritään tekemään jotain.
Palkitseminen on ollut kautta aikain haaste, jota yhä tulisi kehittää. Toisaalta olen nähnyt monenlaista palkitsemista, ja toki vielä enemmän palkitsematta jättämistä, mutta mikä mahtaa olla riittävää huomion osoitusta. minkä olen muistanut, on aito sanottu ja tarkoitettu kiitos ja pieni muisto, että on tehnyt jotain oikein. Se jokin, mikä muistuttaa mökin seinässä, mutta ei maksa yhtään laskua. Se säilyy aina mielessä, ehkä jopa kannustaa minut tekemään vastaavia asioita uudelleen. Yhteneväistä yhtä ja oikeaa palkintoa ei ole, eikä tule olemaan. Niitä on kuitenkin syytä pohtia, jotta työ voisi olla kannustavaa kaiken muutoksen ja monenlaisen kuormituksen ohessa. Usein julkisesti osoitettu kiitos, kantaa pitkään ja saa asian näkyville. Se myös lisää vastaavaa toimintaa muualla.
Kuormituksen takautuva vaikutus
Pelastusalalla on monenlaisia kuormittavia tehtäviä. Toisille niitä tulee huomattavia määriä, kun toiset onnistuvat välttelemään niitä. Joillekin kuormitusta tulee enemmän ja toiset ovat valmiimpia niiden käsittelyyn. Me emme ole saaneet samanlaisia kortteja käteen syntymästä tai lapsuudesta lähtien ja toisia elämä on kohdellut kauniimmin. Tämä on hyvä muistaa työtehtävillä ja työyhteisöissä. Paljon pahaa jää sanomatta ja tekemättä, kun edes hitusen pohtii juurisyitä, mistä käytös tai reaktio saattaa olla seurausta. Toisaalta tietoinen hengittäminen auttaa rauhoittumaan ja parantaa tilanteen kokonaiskuvan saamista ilman äkkinäistä ja harkitsematonta toimintaa.
Kuormittavat työtehtävät voivat nostaa esiin tapahtumia historiastamme. Emme voi tähän vaikuttaa. Ne asiat, joita olemme pyrkineet välttämään – tiedostaen tai tiedostamatta – nousevat pitkäkestoisesta muistista tuoreeksi muistoksi. Saattaa olla, ettemme itsekään ymmärrä näiden asioiden syy-yhteyttä. Miksi hermostun, miksi en jaksa, miksi päätä särkee tai niska on jumissa, miksi ei
nukuta, vaikka väsyttää ja niin edelleen. Nämä ovat usein syynä kuormituksesta nykyisestä tai vanhan ilmaantumisesta, jotka pyritään painamaan pois mielestä. Kuormitukset eivät valitettavasti katoa. Ne muuttavat muotoaan ja ilmaantuvat milloin haluavat. Onneksi niitä voidaan käsitellä nykyisin monella tavalla.
Ei ole siis heikkoutta, jos kokee epämiellyttäviä asioita monelle epänormaaleissa olosuhteissa. Tunteet saa myös näkyä ja kuuluukin tuntua mielessä tai käytöksessä ehkä kehossakin. Silloin on yhteydessä omiin tunteisiin ja sitä meistä suurin osa kuitenkin haluaa.
Moninaiset työkalut työssä jaksamisessa
Jälkipurut ovat käytössä hyvin monessa pelastustoimessa. Joskus ne ovat defusingia, joskus esihenkilön johtamaa keskustelua. Toisinaan jutellaan pienessä porukassa tai saunassa kollegoiden kanssa. Yhtä kaikki puhuminen vaatii harjoittelua siinä, missä painiminenkin. On olemassa saunapalaveria, työnohjausta, Mental Rescue Tools’ia ja vertaispurkua. Näiden yhteinen nimittäjä on kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen. Ne mahdollistavat aidon kohtaamisen ilman ohjeistuksia. Kuuntelu on mustan vyön juttua. Sitä vain harvat oikeasti osaavat.
Upeimpia asioita, mitä olen saanut työssäni todistaa, on posttraumatyöpajat ja niiden jälkeiset keskustelut osallistuneiden kanssa. Pajoissa kaikki ovat samalla puolella, täydellisen luottamuksellisessa ilmapiirissä, aitona omana itsenään ja kovin avoimena. Osallistujat kertovat oppineensa valtavasti kuormituksesta, stressistä, puhumisestä, kuuntelemisesta, toisista ja ennen kaikkea itsestään. He ovat olleet jaksavampia töissä ja nauttineet enemmän ajasta läheisten kanssa. Osa on saanut taas värit elämäänsä.
Pidetään kiinni perinteisistä vuoron yhteisistä urheilutuokioista, rentoutuspäivistä ja saunasta. Otetaan nippu uusia tuulia ja haetaan rohkeasti mallia toisista, jopa organisaatioista. Tämä ei koske vain sitä toista osapuolta, vaan muutokset usein lähtevät peilistä. Puhutaan asiat yhdessä ja siedetään eriäviä mielipiteitä. Luulemalla me emme tiedä. Olettamalla luulemme tietävämme.
Saku Sutelainen erityisasiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto posttraumatyöpajan johtaja, työnohjaaja, jälkipurkuohjaaja ja -kouluttaja
2.–3.10. Jälkipurkuohjaajakoulutus, Vantaa 9.–10.10. Vertaispurkuohjaajakoulutus, Hämeenlinna 22.–23.10. Mental Rescue Tools, Tuusula 12.–13.11. Mental Rescue Tools – esihenkilöt, Tampere 14.11. F-START: Stressinhallinnan ja paineen alaisen päätöksenteon toiminnallinen koulutuspäivä, Ta mpereen seutu 17.–18.12. ja 13.–14.1. F-START: Stressinhallinnan ja paineen alaisen päätöksenteon kouluttajakoulutus, Tampere
Lisätietoa: sppl.fi/koulutukset
Palopäällystöliitto järjesti tuttuun tapaan yhteistyössä sisäministeriön pelastusosaston kanssa opintomatkan Civil Protection Forumiin (CPF) Brysseliin kesäkuussa. Tapahtuma kokoaa yhteen pelastustoimen ja siviilikriisinhallinnan toimijat Euroopasta ja kauempaakin.
CPF:n lisäksi opintomatkan ohjelmaan kuului myös vierailu EU:n hätäavun koordinaatiokeskuksessa (ERCC), Euroopan komission henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston varajoh-
taja Ilkka Salmen tapaaminen sekä päällikkö Markku Keinäsen ja erityisasiantuntija Ville Similän tapaaminen Suomen EU-edustustossa. Tilaisuuksissa käsittelimme Euroopan uhka-, turvallisuus- ja
varautumistilannetta sekä Suomen asemaa Euroopan kontekstissa.
Eurooppa tukee vahvasti Ukrainan puolustautumista. EU on kuitenkin laaja alue, ja kaukana itärajasta olevilla mailla sotaa suurempi huoli liittyy esimerkiksi kuivuuteen ja metsäpaloihin, jotka ovat paikallisesti suurempi ja akuutimpi uhka kuin Venäjä. ERCC on koordinoinut apua niin sota-alueelle kuin metsäpaloihin ja tulviin.
Ystävien tapaaminen on tärkeä osa CPF-tapahtumaa.
Yleisesti Suomi on kokoaan suurempi toimija ja mallimaa eurooppalaisessa varautumisen kontekstissa. Aseman vahvana pitäminen vaatii aktiivista toimijuutta ja suomalaisia pitäisi saada enemmän töihin
EU:n rakenteisiin. Tällä hetkellä esimerkiksi ERCC:ssä ei ole yhtään Suomesta lähetettyä työntekijää.
Täyskattaus pelastustoimintaa ja turvallisuutta
Tämänvuotisen Civil Protection Forumin aiheena oli Kriisinkestävä unioni – eurooppalaisen pelastuspalvelun tulevaisuuspolun kartoittaminen. Kaksipäiväinen tapahtuma keräsi paikalle ennätykselliset 1550 henkilöä 70 maasta.
Suomalaiset olivat laajasti esillä tapahtumassa. Odotetuin suomalaisesiintyjä oli presidentti Sauli Niinistö, joka aloitti keskiviikon keynote-puheenvuoron. Myös Palopäällystöliiton väkeä nousi lavalle. Erityisasiantuntija Saku Sutelainen järjesti henkiseen hyvinvointiin liittyvän työpajan ja allekirjoittanut oli paneelissa mukana keskustelemassa tekoälystä ja uusista teknologioista. Lisäksi Palopäällystöliitto koordinoi paikalle messuosaston, joka toteutettiin yhteistyössä Kaakkois-Suomen AMK:n, SPEKin, Kymenlaakson pelastuslaitoksen ja sisäministeriön kanssa. Osastomme teemat olivat varautuminen, virtuaaliväestönsuoja, henkinen hyvinvointi ja ArcResc-verkosto.
Ihmisten turvaaminen teettää töitä tulevaisuudessakin
Yhteenvetona ohjelmasta voisi sanoa, että konfliktien ja ilmastonmuutoksen aikakaudella ihmisten turvaamisen eteen täytyy tehdä enemmän töitä, ja pitää myös olla valmiina ja varautua aiemmin tuntemattomiin uhkiin. Euroopan unioni on kehittänyt parin vuosikymmenen aikana vahvan roolin ihmisten turvaajana monimutkaisissa ja viheliäisissä ongelmissa.
Kiinnostavien esitysten ja laajan näyttelyn lisäksi Civil Protection Forum toimii kansainvälisenä verkostoitumispaikkana. Toivottavasti tapahtuma saa jatkoa kahden vuoden päästä ja paikalla nähdään jälleen vahva suomalaisten osallistuminen.
Joel Kauppinen erityisasiantuntija Suomen Palopäällystöliitto
Ohjeen tarkoituksena on edistää viranomaisten ja muiden toimijoiden työturvallisuutta pelastustoimen tehtävillä sekä yhdenmukaistaa tiealueilla tapahtuvan työskentelyn käytäntöjä. Ohjeessa kuvatuilla valtakunnallisesti yhdenmukaisilla ja ennakoitavilla toimintamalleilla pyritään myös parantamaan muiden tienkäyttäjien turvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta.
Ohjehanke sai alkusysäyksen Suomen Palopäällystöliiton tieliikennepelastamisen toimikunnalta, joka teki sisäministeriölle esityksen pelastustoimen tiealueella tapahtuvan toiminnan turvallisuutta parantavan valtakunnallisen ohjeistuksen laatimisesta. Viime vuosien aikana pelastustoimessa on havahduttu tiealueella työskentelyn
riskeihin. Riskejä pyritään minimoimaan alueellisilla ratkaisuilla, mutta ilman valtakunnallista ohjeistusta alueelliset toimintamallit riskien pienentämiseksi vaihtelevat ja ovat osin puutteellisia.
Ohjeen tarpeellisuutta korosti myös se, että tiealueella työskentely on tehtävämääriltään ja riskeiltään yksi pelastustoi-
men korkeariskisistä työtehtävistä. Pelastustoimen tehtävistä noin 15 prosenttia on vuosittain liikenneonnettomuustehtäviä ja myös muissa tehtävissä joudutaan usein työskentelemään tiealueella. Uudistettu tieliikennelaki astui voimaan 1.6.2020, jossa pelastusviranomaisen roolia on korostettu liikenteenohjaajana ja tilapäisen liikenteenohjauslaitteen asettajana.
Sisäministeriön asettama työryhmä ohjeluonnoksen laatijana
Sisäministeriö asetti ohjeen valmistelua varten toukokuussa 2022 työryhmän, jossa oli jäseniä sisäministeriön lisäksi pelastuslaitoksilta, Pelastusopistolta sekä toimialan
Välittömän
Periaatekuva työskentelyalueiden määrittelystä moottoritiealueella.
Periaatekuva ryhmittymisestä kaksikaistaisella tiellä.
Ohje on ladattavissa osoitteesta: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-989-9
Ohjeen ruotsinkielinen versio julkaistaan myöhemmin kuluvan syksyn aikana.
keskeisistä järjestöistä: Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALista, Suomen Palopäällystöliitosta sekä Suomen Sopimuspalokuntien liitosta. Lisäksi työryhmään haluttiin keskeisimpien yhteistyöviranomaisten ja toimijoiden asiantuntemusta, joten työryhmään nimettiin jäsenet myös Poliisihallituksesta, Väylävirastosta sekä Suomen Ensihoitoalan liitosta. Työryhmän puheenjohtajana toimi pelastusylitarkastaja Tommi Luhtaniemi sisäministeriön pelastusosastolta. Ohjetyöryhmä kokoontui ohjeluonnoksen valmistelun merkeissä 18 kertaa pääasiassa etänä, mutta myös hybridinä työskennellen. Ohjeluonnoksen valmiste luun liittyen kevättalvella 2024 järjestettiin lausuntokierros, jossa luonnoksesta pyydet tiin lausuntoja ja kommentteja. Lausuntoja saatiin lausuntoajan puitteissa 17 organi saatiosta ja ne huomioitiin ohjeluonnoksen viimeistelytyössä. Työryhmän toimikausi päättyi 30.6.2024.
lyyn tiealueella. Ohjeessa kuvataan muun muassa tiealueella työskentelyä ohjaavia säädöksiä, työskentelyn turvallisuutta, johtovastuun määräytymistä, toimintamalleja ja viranomaisten välistä yhteistyötä. Pelastuslaitosten tulee tarvittaessa laatia alueen uhkien edellyttämät, tätä ohjetta tarkentavat perusoperaatiomallien kuvaukset sekä turva- ja menetelmäohjeet. Ohjeessa ei käsitellä hälytysajoa tai ajoneuvon käsittelyä, eikä varsinaisen pelastustoiminnan työmenetelmiä.
Valtakunnallinen ohje antaa puitteet pelastuslaitosten henkilöstön työskente-
Supersuosittu webinaarisarja jatkuu syksyllä neljällä jaksolla.
Esitykset pidetään tuttuun tapaan keskiviikkoisin kello 13 ja 18.
4.9. Basic Principles of Firefighting in Netherlands Based on Practical Research, Dr. Ricardo Weewer professor of Fire Service Science, the Fire Service Academy (Institute for Safety) in the Netherlands
2.10. The First 1 Minute of the Incident, Lars Axelsson, the Swedish Firenerd
13.11. Palomieshissit ja korkeissa rakennuksissa toimiminen, Markku Ahola, palomestari, Helsingin kaupungin pelastuslaitos ja Petri Kivistö, paloesimies, Pirkanmaan pelastuslaitos
pelastusylitarkastaja sisäministeriön pelastusosasto ohjetyöryhmän varapuheenjohtaja ja pääasiallinen sihteeri
20.11. Rakennuksen vesikatteen ontelotilan sammutus- ja savunpoistoaukon tekeminen sammutus- ja raivauskouralla (SaRa-koura), Saku Tauriainen, palomestari, Kymenlaakson pelastuslaitos
→ Huom: Kevään jaksojen tallenteet ja osallistumislinkit uusiin jaksoihin löytyvät osoitteesta sppl.fi/sammutustekniikat Palopäällystöliitto toteuttaa webinaarisarjan yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Sarjan tuotannon mahdollistaa Palosuojelurahasto.
Pelastusalan sanasto -hanke on edennyt jouhevasti ja suunnitelmallisesti. Päivitin viimeksi kuulumisia, kun olin aloittamassa käytännön sanastotyötä aihespesifeissä työryhmissä. Kevään ja alkusyksyn aikana eri työryhmät ovat kokoontuneet aktiivisesti, ja keskustelujen pohjalta terminologian päivittämisen tarpeellisuus on tullut vieläkin selkeämmin esiin.
Pelastusalan sanasto -hankkeessa päivitetään vuodelta 2006 oleva Palo- ja pelastussanasto.
Eri aihepiirien työryhmiä on lopulta muodostunut 26, joista 17 on jo kokoontunut vähintään kerran ja osa saanut jo työnsä valmiiksi. Työryhmien jako noudattaa pitkälti sanaston rakennetta. Osa aihepiireistä ja siihen liittyvistä termeistä on ollut jo vanhassa sanastossa, jolloin työryhmän tehtävä on vanhojen termien tarkastelua ja päivittämistä sekä vanhentuneiden termien poistamista ja uusilla termeillä
Eri aihealueiden terminologia myös vaihtelee haastavuudessaan. Yleisesti ottaen, mitä abstraktimpi aihepiiri, sitä enemmän termien merkityksestä ja luonteesta syntyy keskustelua. Sen vuoksi erityisesti alalle keskeisten termien, kuten pelastustoimi ja onnettomuuksien ehkäisy, määrittely vie enemmän aikaa kuin esimerkiksi letkupakkauksen.
eivät profiloidu niin näkyvästi. Hankkeessa tehdään myös monipuolista yhteistyötä eri organisaatioiden ja toimialojen välillä, koska mukana on laajasti asiantuntijoita niin valtion eri virastoista, hyvinvointialueilta, järjestöistä, oppilaitoksista kuin yksityiseltä sektorilta.
Syksyn aikana jatketaan sanastotyötä, joten mukaan vielä ehtii, jos kiinnostuksesi kehittää alan terminologiaa heräsi. Aloittamassa ovat esimerkiksi pelastustoiminnan johtamisen ja yleissanaston, rakennus-
täydentämistä.
Koska vanha sanasto oli varsin tulipalokeskeinen, on uudessa sanastossa mukana myös kokonaan uusia aihepiirejä. Esimerkiksi pelastustoiminnasta on lisätty osa-alueet, kuten vesi-, tieliikenne- ja rauniopelastaminen sekä putoamisvaarallisella alueella työskentely. Onnettomuuksien ehkäisyyn taas on tullut uusina kokonaisuuksina omatoiminen varautuminen, valvonta ja turvallisuusviestintä. Näitä osa-alueita käsittelevien työryhmien työskentely täytyy usein aloittaa kartoittamalla ja luokittelemalla aihealueeseen liittyviä termejä toimivan kokonaisuuden muodostamiseksi ennen kuin voidaan aloittaa varsinainen määrittelytyö.
Sanastotyön tekijät
Pelastusalalla on paljon aktiivisia kehittäjiä, joten työryhmiin jäseniä on löytynyt hyvin. Sanastotyö vaatii kiinnostusta pohtia kieltä, joten innokkaimmat ovat itse ilmoittautuneet mukaan. Muuten jäseniä on löytynyt organisaatioiden itsensä nimittäminä sekä aktiivisesti etsimällä asiantuntijoita verkos tojen kautta. Erikoisalueiden asiantuntijoita on helppo löytää, mutta yleisemmät osaalueet ovat hankalampia, koska yleisosaajat
palojen sammuttamisen, vesipelastuksen, tieliikennepelastamisen, kansainvälisen pelastustoiminnan sekä varautumisen ja väestönsuojelun työryhmät. Lisää tietoa ja yhteystiedot löytyvät hankkeen verkkosivuilta: sppl.fi/pelastusalan-sanasto-hanke
Hankkeen toteutuksesta vastaa Suomen Palopäällystöliitto, ja hanketta rahoittaa Palosuojelurahasto.
Tuominen hankepäällikkö
Pelastusalan sanasto -hanke Palopäällystöliitto
ISES 2025 järjestetään Hotel Panoramassa ja Levi Summit Centerissä sekä niiden lumisessa ympäristössä Levillä.
International Safety Education Seminar 2025 on kohta vuoden päivät ollut ei vain suomalaisten vaan myös eurooppalaisten turvallisuusviestinnän asiantuntijoiden, tutkijoiden ja turvallisuuskasvattajien huulilla. Kansainvälisesti erityisen siitä tekee sen pohjoinen sijainti Kittilän Levillä sekä Palopäällystöliiton ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön yhteistyö entistä globaalimman tapahtuman luomisessa.
Tässä vaiheessa ISESin ohjelman rakentaminen käy vilkkaimmillaan. Esitysehdotuksia tuli monta kymmentä ympäri maailman, ja ohjelmatyöryhmä voikin luvata laadukasta sisältöä kuulijoille.
”On upeaa päästä rakentamaan ohjelmaa kansainvälisesti näin merkittävään tapahtumaan. Olemme saaneet innokkaita yhteyden-
ottoja ympäri maailman niin osallistujilta kuin potentiaalisilta esiintyjiltä”, iloitsee Annika Rinne tapahtuman työryhmästä. ISES 2025:n englanninkielinen ohjelma julkaistaan lokakuun puolivälissä. Tapahtuman edullisempia Early Bird -lippuja myydään marraskuun 10. päivään saakka. Kannattaa varata matkat ja majoitus kuitenkin
jo ajoissa syksyllä, ennen kuin niiden hinnat ehtivät nousta sesonkiluokkaan.
Ilmoittaudu ISESiin osoitteessa: sppl.fi/en/ises-2025
International Safety Education Seminar sai alkunsa Palopäällystöliitosta. Sen kaksi ensimmäistä seminaaria pidettiin Helsingissä, jonka jälkeen se on kiertänyt FEUn (Federation of EUropean fire officers) saattelemana ympäri Eurooppaa. Tapahtuma saadaan nyt sen kahdeksantena toteutuskertana jälleen Suomeen – jonka ilolla olemme ottaneet vastaan järjestettäväksemme.
Palosuojelurahasto on myöntänyt tänä vuonna tukea ISESin toteutukseen, minkä ansiosta tapahtumalippujen hinnat on voitu pitää maltillisina.
European Fire Safety Award 2025 – ehdota palkinnon saajaa
ISESin oheistapahtumaan kuuluu European Fire Safety Award. Sen tarkoituksena on nostaa esiin paras eurooppalainen paloturvallisuutta edistävä projekti, joka on lisännyt ihmisten osaamista ja muuttanut heidän käytöstään paloturvallisuuden edistämiseksi sekä inspiroinut turvallisuuskasvattajia työssään.
Ilmianna oma ehdokkaasi ensi vuoden voittajaksi osoitteessa: www.europeanfiresafetyalliance.org
Terhi Kallio
ISES 2025 -työryhmän jäsen viestintäpäällikkö
Suomen Palopäällystöliitto
Edellisessä artikkelissani aloitin käsittelemään hyvää hallintoa ohjaavia hallintolain (434/2003) 6 §:ssä olevia hyvän hallinnon oikeusperiaatteita. Kertauksena voidaan sanoa, että vaikka periaatteet näyttäy Vasta koko lain sisällön huomioiminen paljastavat, mitä tarkoitetaan pelastuslakiin kirjatuilla vaaratilanteilla ja onnettomuuksilla. tyvät hyvin yleismaallisilta, ne sisältävät vahvan kokonaisuuden, joiden ohittaminen voi saada aikaan päätöksen kumoamisen. Aiemmin käsittelin yleisesti hyvän hallinnon oikeusperiaatteita sekä yhdenvertaisuusperiaatetta. Tässä artikkelissa paneudutaan hallintolain 6 §:n tarkoitussidonnaisuusperiaatteeseen.
Yleisesti tarkoitussidonnaisuusperiaatteesta
Tarkoitussidonnaisuusperiaate tarkoittaa käytännössä sitä, että viranomainen saa käyttää sille laissa annettua toimivaltaa vain niihin tarkoituksiin, joihin se on lainsäädännössä määritelty tai tarkoitettu käytettäväksi. Tarkoitus ei pyhitä keinoja, vaan ainoastaan sellaiset, joihin viranomaiselle on annettu valtuutus laissa. Jos asia halutaan kiteyttää, puhutaan toimivallan väärinkäytön kiellosta. Hallintolain 6 §:n mukaan ”[v]iranomaisen on […] käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin”, joka voidaan avata muun muassa julkisen vallan käyttöön, päätösvallan ja harkintavallan lakisidonnaisuuteen sekä viranomaisaseman määräytymiseen sen toimivallan ja tehtävien perusteella. Viranomaisen toimivallan oikea tarkoitus ja sen käytön sallitut rajat tulee selvittää aina siitä lainsäädännöstä, joka muodostaa viranomaiselle ylipäätään oikeuden käyttää julkista valtaa. Lain alussa olevat tavoitteet yleensä selventävät toimivallan oikean tarkoituksen.
Toimivallan väärinkäytön kielto
Pelastusviranomaisen toimivalta annetaan sekä pelastuslaissa (379/2011) että kemikaaliturvallisuuslaissa (390/2005). Pelastuslaki muodostaa pelastusviranomaiselle toimivallan valvoa pelastuslain 2. ja 3. lukujen velvoitteiden toteutumista. Täten pelastusviranomaisen keinovalikoima sekä päätös
asia ei selkeästi kuulu näihin tavoitteisiin, pelastusviranomaisella ei ole asiassa toimivaltaa, siten viranomaisen mahdollinen asiassa tekemä ratkaisu tai päätös ei ole hyväksyttävä. Jos esimerkiksi pelastusviranomainen ratkoisi palotarkastuksilla sosiaalietuuksia tai vaikkapa ajoneuvojen pysäköintiaikojen ylityksiä, toimivaltaa ei olisi pelastuslain kannalta käytetty hyväksyttäviin tarkoituksiin. Jos viranomainen ratkoisi
Vasta koko lain sisällön huomioiminen paljastavat, mitä tarkoitetaan pelastuslakiin kirjatuilla vaaratilanteilla ja onnettomuuksilla.
ja harkintavalta valvontatyössä tulee muodostaa näiden lakien ja niiden nojalla annettujen asetusten sisältä selvittämällä asiassa olevia tosiseikastoja ja soveltaen niiden sisältöä ja päämääriä. Pelastuslain säännösten tulkinnassa on myös osaltaan annettava huomiota sen 1 §:ssä annetut tavoitteet, jotka osaltaan ohjaavat viranomaisen tarkoitussidonnaisuutta. Kun tarkastellaan pelastusviranomaisen toimivaltaa pelastuslain 1 §:n nojalla, pelastusviranomaisen tehtävänä on valvontatehtävällä parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Lisäksi onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti niin, että ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi.
Kun käsiteltävänä olevan asian toimivallan piiriä aletaan muodostaa, tulisi tarkoitussidonnaisuusperiaatteen nojalla kysyä, onko käsiteltävänä oleva asia sellainen, joka kuuluu pelastuslain tavoitteiden piiriin. Jos
näitä asioita, tapahtuisi toimivallan ylitys ja siten toimivallan väärinkäyttö.
Pelastuslain 9.1 §:n 3 kohdan mukainen muu onnettomuus sekä lain 14.1 §:n 1 kohdan mukainen muiden vaaratilanteiden syntyminen lienevät hankalampia kohtia pelastuslain systematiikassa tarkoitussidonnaisuuden selvittämisessä. Tarkoitussidonnaisuus tulee selvittää koko lain henki huomioiden, eikä ainoastaan yksittäisten säännösten valossa. Vasta koko lain sisällön huomioiminen paljastavat, mitä tarkoitetaan pelastuslakiin kirjatuilla vaaratilanteilla ja onnettomuuksilla. Esimerkiksi tilanteessa, jossa uima-altaassa saattaa aiheutua jokin hukkumiseen liittyvä vaaratilanne, ei muodosta pelastusviranomaiselle oikeutta määrätä uima-allasosastolle kameravalvontaa pelastuslain systematiikassa. Mikäli viranomainen toimisi kuvatun laisella tavalla, olisi käsillä toimivallan ylitys ja tä-
ten vallan väärinkäyttö. Uima-allasosastojen turvallisuuden valvonnan toimivalta on annettu muille viranomaisille erityisissä lainsäädännöissä. Sen sijaan, jos uima-allasosastoilla säilytetään kemikaaliturvallisuuslain vastaisesti kemikaaleja, voidaan toimivalta palauttaa pelastusviranomaiselle ja täten pelastusviranomaisen toimivallan käyttö olisi hyväksyttävää.
Asiassa on oltava tarkkana, sillä esimerkiksi silloin, kun päätettävä asia näennäisesti kuuluisikin pelastuslain yleisen onnettomuuksien ehkäisyn piiriin, saattaa asiasta olla annettu erityinen säännös jossakin muussa laissa. Silloin pelastusviranomaisella ei ole asiassa välttämättä muuta toimivaltaa kuin 81.2 ja 81.3 §:n mukaiset toiminnan keskeyttämispäätökset. Näihin
lukeutuvat esimerkiksi sähköturvallisuusasiat, hissiturvallisuusasiat sekä selkeästi rakennusvalvontaan kuuluvat asiat.
Harkintavallan väärinkäyttö
Tarkoitussidonnaisuudella estetään viranomaista ylittämästä toimivaltaansa tai käyttämästä näennäisesti omattua toimivaltaa oikeusjärjestykselle vieraalla tavalla. Pelastuslain 81.3 §:n nojalla pelastusviranomaisella on oikeus valvontatehtävää suorittaessa tai muussa tapauksessa määrätä välittömiä toimenpiteitä onnettomuuksien ehkäisemiseksi silloin, kun puutteellisuus tai virheellinen menettely aiheuttaa välittömän tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran. Jos
Riskienhallinta-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään keskiviikkona 9.10.2024 klo 16.15. Paikkana Tampere-talo (Yliopistonkatu 55, Tampere).
Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään maanantaina 28.10.2024 klo 16.00. Paikkana ravintola Zinnkeller (Meritullinkatu 25, Helsinki). Ennen kokousta klo 15.00 keynote-puheenvuoro, Maanpuolustuskurssien johtaja, eversti Jussi Kosonen.
Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään lauantaina 19.10.2024 klo 16.00. Kokous järjestetään etäyhteyksin Teamsin välityksellä. Ilmoittautumiset sähköpostitse toimisto@sppl.fi. Lähetämme kokouslinkin sähköpostitse viimeistään kokouspäivän aamuna.
Pelastustoiminta-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään keskiviikkona 6.11.2024 klo 18.00. Paikkana Scandic Koskipuisto (Koskikatu 5, Tampere).
Hallinto ja tukipalvelut -jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään maanantaina 25.11.2024 klo 15.00. Kokous järjestetään etäyhteyksin Teamsin välityksellä. Ilmoittautumiset sähköpostitse toimisto@sppl.fi. Lähetämme kokouslinkin sähköpostitse viimeistään kokouspäivän aamuna.
Yritysturvallisuus-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään torstaina 21.11.2024 klo 14.00. Paikkana Pelastuskoulu (Tyynenmerenkatu 1 B, Helsinki).
esimerkiksi pelastusviranomainen festivaaleilla ollessaan määrää alueelle lisättäväksi paljun sillä verukkeella, että auringossa tulee kuuma, olisi käsillä tarkoitussidonnaisuusperiaatteen laiminlyönti, toimivallan ylitys ja harkintavallan väärinkäyttö. Näennäisesti pelastusviranomainen kuitenkin toimisi täysin pelastuslain puitteissa, varsinkin jos alueella on annettu hellevaroitus.
Kokouksissa käsitellään liiton sääntöjen 15 §:ssä mainitut asiat, muun muassa valitaan jaostojen johtokuntiin uudet jäsenet erovuoroisten tilalle. Katso liiton säännöt tarkemmin: sppl.fi/saannot
Palopäällystöliiton jäsenenä olet lämpimästi tervetullut jaostokokoukseen! Tule mukaan rohkeasti jaostojen toimintaan ja pääset sitä kautta vaikuttamaan koko Palopäällystöliiton toimintaan.
Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsförbund ry:n syysliittokokous järjestetään tiistaina 10.12.2024 klo 12.00. Paikkana Kansallissali (Aleksanterinkatu 44 A, 2. krs., Helsinki).
Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 9 §:ssä mainitut asiat. Katso liiton säännöt tarkemmin: sppl.fi/saannot
Tervetuloa kokouksiin!
Vuoden kolmas kokous pidettiin 29.5. Teams-etäyhteydellä. Kokoukseen osallistui yhdeksän henkilöä .
Kokousmuodollisuuksien jälkeen käytiin läpi jaostojen kuulumiset ja vahvistettiin 27 jäsenkandidaatin jäsenyys. Todettiin liiton muodostuvan 1916 jäsenestä ja
Kansallinen katastrofiriskien hallinnan yhteistyöverkosto
Juhani Carlson, pelastusjohtaja, Kymenlaakson pelastuslaitos varajäsen Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto
Pelastustehtävissä edellytettävän henkilökohtaisen osaamispäiväkirjan integroiminen HAKAan (HAKA 3.0)
Juha Kylmälä , palokunnanpäällikkö, Riihimäen VPK varajäsen Joel Kauppinen, erityisasiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto
PTJ 2.0 ja OKA-analyysi
Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto
Onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelman työryhmä
Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen Teemu-Taavetti Toivonen, pelastuspäällikkö, Pirkanmaan pelastuslaitos
Palokuntayhdistys toimii -oppaan päivitystyön ohjausryhmä
Juha Kylmälä, palokunnanpäällikkö, Riihimäen VPK
14 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin Tuliristi nro 117, Erityisansioristi nro 93, 13 Ansioristiä sekä kuusi Ansiomitalia.
Vahvistettiin liiton antama lausunto: Va-
3/24
Riskienhallinta
Kinnunen Sami, koulutuspäällikkö, Suomen Lentopelastusseura ry
Yritysturvallisuus
Hakosaari Juha, turvallisuuskouluttaja/ päällystöviranhaltija, Satakunnan pelastuslaitos
Kraufvelin Timo, teollisuuspalopäällikkö, Vantaan seurakuntayhtymä
Pelkonen Markku, turvallisuusalan opettaja, Helsingin kaupunki
Vornanen Anssi, varapalopäällikkö, UPM
Pelastustoiminta
Anttila Petri, myyntipäällikkö, Securitas Oy
Gröhn Juha, hankepäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto
Helgars Maria, tilannekeskuspäivystäjä, pelastusalan päällystöopiskelija, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos
Kujanpää Vesa, vanhempi opettaja, Pelastusopisto
Saastamoinen Toni, pelastusalan päällystöopiskelija, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Sinkkonen Valtteri, palomies, Satakunnan pelastuslaitos; ryhmänjohtaja, Kauttuan tehtaiden VPK
Törnroos Jörgen, paloesimies, ItäUudenmaan pelastuslaitos
Valkonen Iivari, hankepäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto
Virolainen Marko, palomestari/paloesimies, Varsinais-Suomen pelastuslaitos
Westerlund Toni, pelastusalan päällystöopiskelija, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
paaehtoisen palokuntayhdistyksen mallisääntöluonnos.
Käytiin läpi ja täydennettiin liiton jäsenille lähetettävä jäsenkysely.
Päätettiin Pelastusalan kestävän kehityksen toimikunnan perustamisesta ja hyväksyttiin sille ohjesääntö.
Vapaaehtoispalokuntatoiminta
Jäntti Mika, tekninen päällikkö; palokunnan yksikönjohtaja, hallituksen jäsen, Pitkäjärven VPK
Korhonen Janne, ryhmänjohtaja, palokunnan varapuheenjohtaja, Lahden VPK
Nurminen Timo, opistoupseeri, sivutoiminen teollisuuspalopäällikkö, Rannikkolaivasto/Pansion sotilaspalokunta; ryhmänjohtaja, Naantalin VPK
Seppälä Santeri, koulutuspäällikkö, Elimäen VPK
Suojanen Jorma, ryhmänjohtaja, Kauttuan Tehtaiden VPK
Suojanen Tero, palokunnanpäällikkö, Honkajoen VPK
Tervonen Marko, palokunnanpäällikkö, Tirilän VPK
Varautuminen ja väestönsuojelu
Haataja Antti, valmiuspäällikkö, Pohjois-Savon pelastuslaitos
Ljungberg Mikael, palotarkastaja, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
Nordlund Karl, apulaispalopäällikkö, Ålands räddningsmyndighet
Pulkkinen Markku, valmiuspäällikkö, Etelä-Savon pelastuslaitos
Hallinto ja tukipalvelut
Ronkainen Katja, viestintäasiantuntija, Lapin pelastuslaitos
Kannattajajäsenet
AGIS Fire & Security Oy, Kimmo Karila, toimitusjohtaja
Lisätiedot : Jaana Kovero, talous- ja hallintokoordinaattori, jaana.kovero@sppl.fi
Olisitko kiinnostunut Palopäällystöliiton luottamushenkilön tehtävästä? Toivomme, että aiheesta kiinnostuneet ilmaisevat rohkeasti kiinnostuksensa sähköpostitse: toimisto@sppl.fi, aihe: Luottamushenkilöstö
Luottamushenkilövalinnat tehdään jaostokokouksissa, jotka jaostokokoukset pidetään syys–joulukuun 2024 aikana. Tarkemmat kutsut jaostokokouksiin lisätään liiton verkkosivuille syksyn aikana.
Luottamushenkilön toimikausi on kolme vuotta. Luottamushenkilö voi toimia samassa tehtävässä enintään kaksi perättäistä kolmivuotiskautta. Alla on listattuna erovuoroisuudet merkinnällä 1. tai 2. kerran erovuorossa. Toisen kerran erovuorossa olevan tilalle on valittava uusi henkilö kyseessä olevaan tehtävään.
Hallinto ja tukipalvelut
Jarmo Haapanen, 1. varajäsen, 1. kerran erovuorossa
Mari Voutilainen, 2. varajäsen, 1. kerran erovuorossa
Pelastustoiminta
Timo Nyholm, varsinainen jäsen, 1. kerran erovuorossa
Jarno Majaniemi, varsinainen jäsen, 1. kerran erovuorossa
Riskienhallinta
Marjo Oksanen, varsinainen jäsen, 2. kerran erovuorossa
Yrjö Juustila, 1. varajäsen, 1. kerran erovuorossa
Vapaaehtoispalokuntatoiminta
Markku Savolainen, varsinainen jäsen, 1. kerran erovuorossa
Jaana Turunen, 2. varajäsen, 2. kerran erovuorossa
Varautuminen ja väestönsuojelu
Harriet Lonka, varsinainen jäsen, 1. kerran erovuorossa
Petri Parviainen, 2. varajäsen, 1. kerran erovuorossa
Yritysturvallisuus
Jussi Lång, varsinainen jäsen, 1. kerran erovuorossa
Veera Jämsén, varsinainen jäsen, 2. kerran erovuorossa
Tuomo Linjala, 1. varajäsen, 1. kerran erovuorossa
Jaostokokoukset esittävät ehdokkaan ja tämän varahenkilön liittohallitukseen.
Liittohallituksen erovuoroiset
Riskienhallinta-jaosto:
Teemu-Taavetti Toivonen, varsinainen jäsen (Pauliina Kopra, varajäsen), 1. kerran erovuorossa
Yritysturvallisuus-jaosto:
Kalle Seppänen, varsinainen jäsen (Veera Jämsén, varajäsen), 1. kerran erovuorossa
Lämpimästi tervetuloa mukaan liiton toimintaan ja jaostokokouksiin!
Lisätiedot:
Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, ari.keijonen@sppl.fi
Jaana Kovero, talous- ja hallintokoordinaattori, jaana.kovero@sppl.fi
Palopäällystöliitto järjesti vuoden 2024 jäsenkyselyn kesäkuussa. Saimme kyselyyn yhteensä 367 vastausta eli yli 19 prosenttia
Palopäällystöliiton jäsenistä vastasi kyselyyn. Lämpimät kiitokset kaikille vastanneille!
J äsenkyselyn tuloksia käytetään liiton toiminnan kehittämiseen ja onnistumisen arviointiin. Seuraavassa yleisiä huomioita tuloksista.
Palopäällystöliiton toimintaa pidetään tärkeänä. Tärkeimpänä ovat arvojen kehittäminen ja vahvistaminen, turvallisuuspoliittinen vaikuttaminen ja jäsenistön näkemysten edustaminen päätöksenteossa sekä opintopäivät ja seminaarit. Vähiten tärkeänä näh-
tiin liiton myyntitoiminta, mutta sitäkin yli puolet vastaajista piti vähintään melko tärkeänä.
Palopäällystöliittoa pidetään luotettavana toimijana ja liiton toiminta nähdään tarkoituksenmukaisena ja hyvin organisoituna.
Jäsenpalvelun kehityskohtia
Noin kolmannes vastaajista koki, ettei saa ääntään kovin hyvin kuuluville liiton päätöksenteossa. Moni oli myös sitä mieltä, että Palopäällystöliiton toimintaa ei niinkään
Top 3 -toiminta, mihin haluttiin tulevaisuudessa osallistua:
1 Palopäällystöpäivät, 2 verkkoluennot ja webinaarit ja 3 ammattiryhmäkohtaiset opintopäivät.
tunneta alan ulkopuolella. Reilu viidennes vastaajista oli vähintään hieman eri mieltä siitä, että liitto tuottaa henkilölle itselleen sopivia koulutuksia.
Koulutuksiin ja tapahtumiin osallistuminen
Top 3 -toiminta, mihin vastaajat haluaisivat tulevaisuudessa osallistua: 1 Palopäällystöpäivät, 2 verkkoluennot ja webinaarit ja 3 ammattiryhmäkohtaiset opintopäivät.
Osallistumisen esteistä suurimpana koettiin aika ja jossain määrin myös raha ennen kaikkea niiden osalta, jotka maksavat itse osallistumisensa. Myös osa henkilöistä, joilla organisaatio maksaa osallistumisen, tilaisuuksien hinnat vaikuttivat osallistumismahdollisuuksiin.
Tilaisuuksia toivottiin lähemmäksi ja alueellisten tapahtumien järjestämiselle vaikuttaisi olevan kysyntää.
Jaostotoiminta
Jaostotoiminnan kehittämiseen tuli paljon sanallisia vastauksia. Joillakin henkilöillä olisi mielenkiintoa kuulua useampaan jaostoon
Vastaajien jakautuminen jaostoihin.
Miten todennäköisesti suosittelisit Palopäällystöliiton jäsenyyttä ystävälle tai työtoverille asteikko 1–10? Palopäällystöliitto saa NPS-luvun 44 asteikolla -100 ja 100 väliltä.
tai ainakin saada tietoa useammasta jaostosta. Useat vastaajat toivoivat myös jaostojen välisen keskustelun lisäämistä, parempaa tiedon välittämistä ja avoimuutta. Myös jaostojakoa toivottiin tarkistettavan vastaamaan paremmin nykypäivän vaatimuksia. Noin 15 prosentille vastaajista jaostotoiminta oli jollain tapaa yhdentekevää.
Liiton yritysturvallisuuspalvelut
Yritysturvallisuuspalveluista tunnetuin oli Tulityökortin kurssinjohtajakoulutus ja vähiten tunnettu Paloturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus. Yritysturvallisuuspalvelujen kehittämisessä mainittiin muun muassa alueellinen ja paikallinen toiminta, pk-yrityksille kohdennetut palvelut sekä ennakointiin ja pelastussuunnitelmien laadintaan liittyviä koulutuksia ja materiaaleja.
Suositteluindeksi 44
Kyselyn tulosten perusteella Palopäällystöliitolla menee hyvin. NPS-luku, joka mittaa asiakasuskollisuutta asteikolla -100–100, on Palopäällystöliitolla kyselyn mukaan 44. Sitä voidaan pitää varsin hyvänä lukemana. Toiminnan kehittämiseksi on kuitenkin tärkeää ymmärtää, mitä numeron takana on, ja kysely antoikin hyvin vastauksia myös siihen.
Kyselystä riittää tietoa pitkälle
Vastausten analyysityö jatkuu. Tuloksista saamme erinomaisia eväitä Palopäällystöliiton toiminnan kehittämiseen jäseniä paremmin palvelevaksi.
Tämänkertaisen jäsenkyselyn palkintojen arvonnan onnettarena toimi Palopäällystöliiton viestintäpäällikkö Terhi Kallio. Onneksi olkoon voittajille! Heille on ilmoitettu palkinnosta henkilökohtaisesti. Kiitos vielä kyselyyn vastanneille.
Joel Kauppinen erityisasiantuntija
Suomen Palopäällystöliitto
Olethan jo innostunut AsemaHIIT-konseptista eli tuttavallisemmin jumpastelusta? AsemaHIIT on Kuusiston VPK:n hälytysosastoon kuuluvan, fysioterapeutti Emmi-Juulia Hirviniemen kehittämä harjoituskonsepti.
”Jumpastelu on sammutusvarustuksessa tapahtuvaa lajinomaista matalan kynnyksen harjoittelua asemalta löytyvällä kalustolla. Liikkeissä simuloidaan työtehtäviltä tuttuja liikuntamalleja”, kertoo Emmi-Juulia.
Palopäällystöliiton toimiston väki kävi Kuusiston VPK:lla kokeilemassa miten toimistotyöläisten kunto riittää jumpasteluun. Osalle toimiston väestä sammutusvarustuksessa toimiminen on tuttua puuhaa, ja loputkin meistä harrastavat säännöllisesti liikuntaa, joten kaikki selvisivät jumpastelusta mallikkaasti, vaikka hiki tulikin ja seuraavana aamuna moni valitteli kipeitä lihaksia.
Fyysisen kunnon ylläpito on luonnollisesti tärkeää sopimuspalokuntalaisille, mutta myös meille toimistotyöläisille, jotta vielä ikäihmisinäkin jaksamme kantaa maitopurkit kotiin tai leikkiä lastenlasten kanssa ja pääsemme kaatuessamme pystyyn omin voimin. Liike on lääke, ja liikunnan ilo auttaa tutkitusti jopa masennukseen.
Mikä liikunta tuo sinulle iloa? Ei väliä, onko se jumpastelu, jumppa vai jokin muu, kunhan pysyt liikkeessä.
Palopäällystöliiton AsemaHIIT
1. Leka + rengas
2. Maastaveto renkaalla
3. Oven alitus
4. Letkut
5. Suorat vatsat
6. Korokkeelle nosto sivukautta
7. Sivutaivutus
5 x 1 min/15 sek/1 min
Henriikka Majoniemi koulutuskoordinaattori intohimoinen jumppaaja Suomen Palopäällystöliitto
Kahden toisiaan tukevan teeman tapahtuma
- paloesimiehille
- palomestareille
- päivystäville palopäälliköille
- pelastustoiminnan johtajille
Operatiivisen johtamisen osuudessa käsitellään käytännön pelastustoimintaan liittyviä aiheita monipuolisesti. Luvassa on esityksiä mm. johtamisesta, tieliikennepelastamisesta, sähköautoista, tilannekeskuksista sekä palontutkinnasta. Pääset myös halutessasi osallistumaan tai seuraamaan pelastustoiminnan johtamisen simulaatioharjoitusta.
Toisena päivänä on vaihtoehtoinen mahdollisuus osallistua kattavaan onnettomuusviestinnän osuuteen.
Laaja onnettomuusviestinnän päivä 7.11.
- yllä mainituille pelastusviranomaisille
- tilannekeskuspäivystäjille
- hätäkeskuspäivystäjille
- pelastuslaitosten viestintävastaaville
- tiedotuspäälliköille
- poliisille
- journalisteille
Onnettomuusviestintä on moniviranomaisyhteistyötä, jossa osallisina ovat myös media ja kansalaiset. Symposiumin omana osana järjestettävässä onnettomuusviestinnän ohjelmassa kerrataan hyvin toimivan onnettomuusviestinnän moninaisia tekijöitä, tutustutaan muutaman laitoksen eri käytänteisiin sekä poliisin, hätäkeskuksen ja median näkökulmiin, kuullaan Kivijalka-hankkeen etenemisestä sekä Älä kuvaa onnettomuuspaikkaa -paneelikeskustelu.
Osallistu yhteen tai kahteen päivään! sppl.fi/symposium
Viking Line Cinderella, Helsinki–Tukholma–Helsinki
Ristiriitainen yritysturvallisuus:
Tervettä vainoharhaisuutta vai tuottamuksellista epäluottamusta?
Yritysturvallisuusfoorumi tuo yhteen turvallisuusalan asiantuntijat ajankohtaisten aiheiden äärelle. Tule tapaamaan kollegoitasi yritysturvallisuuden eri sektoreilta, kartuta tietojasi ja kasvata ammatillista verkostoasi!
Ohjelmassa
● Avauspuheenvuoro: Laaja-alaisen vaikuttamisen vaikutuspiirissä
Janne Huusko, lippueamiraali, Pääesikunta
● Hybridiuhat kasvavana haasteena Euroopan turvallisuudelle
Minna Ålander, tutkija, Ulkopoliittinen instituutti
● Poly- ja permakriisit haastavat yritysten turvallisuusriskien hallintaa
Petri Uusikylä, tutkimusjohtaja, Vaasan yliopisto
● Ekostruktuurin rakentamista elinkeinolle, varautumista viranomaiselle
Erkko Mäenpää, kiinteistöpäällikkö, Valtatie 30
Marko Konttinen, kriisi- ja jatkuvuudenhallintatiimin johtaja, Nokia Networks
● Turvallisuustutkinta yrityksessä
Kai Valonen, Manager Incident Investigations & Learnings, Safety and Security Fortum Oy
● The crisis from within – how to act when the crisis is a fact Mårten Westlund, Crisis Communications Strategist
Commentary: Mats Bohman, Senior Advisor, Murphy Solutions
● Fyysiset tunkeutumisharjoitukset osana yritysturvallisuuden kehittämistä
Jari Mattila, Red Team Lead, Seclion Oy
● Tukholman SKYDD-messuille osallistuminen
Pohjoismaiden suurin turvallisuusalan kohtaamispaikka
Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan! yritysturvallisuusfoorumi.fi
YTF:n järjestävät yhteistyössä:
Suomen Palopäällystöliitto
Finnsecurity
Suomen Paloinsinööriyhdistys
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
1.–2.10. Pelastusalan DEIB-seminaari, Helsinki
2.–3.10. Jälkipurkuohjaajakoulutus, Vantaa 9.–10.10. Vertaispurkuohjaajakoulutus, Hämeenlinna
9.–10.10. Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät, Tampere
22.–23.10. Mental Rescue Tools, Tuusula 23.–25.10. Yritysturvallisuusfoorumi, Helsinki–Tukholma–Helsinki
29.–30.10. Sosiaali- ja terveysalan turvallisuusfoorumi 2024, hybridi/Espoo 30.–31.10. Tulitöiden kurssinjohtajakoulutus, Helsinki
6.11. Alkusammutuskouluttajien pääkouluttajakoulutus (AS1), Helsinki
6.–7.11. Pelastustoimen operatiivisen johtamisen ja onnettomuusviestinnän symposium, Tampere 12.–13.11. Mental Rescue Tools esihenkilöille, Tampere 14.11. F-START stressinhallinnan ja paineenalaisen päätöksenteon toiminnallinen koulutuspäivä, Tampereen seutu 20.–21.11. Palontutkinnan opintopäivät, Jyväskylä
27.–28.11. Vesisukellusseminaari 2024, Tampere
3.–4.12. Energy Transition Safety Forum 2024, Espoo 10.12. Jouluseminaari, Helsinki
17.–18.12. F-START stressinhallinnan ja paineenalaisen päätöksenteon kouluttajakoulutus, Pirkanmaa 12.–13.3. International Safety Education Seminar 2025, Levi (Early Bird -hinnat 10.11. saakka) 8.–10.4. Palopäällystöpäivät 2025, Tampere 2.10., 13.11. ja 20.11.
Sammutustekniikka ja -taktiikka -webinaarisarja Katso tulevat aiheet ja edellisten webinaarien tallenteet: sppl.fi/sammutustekniikat
Tunti turvaa -webinaarien tallenteet löydät YouTubesta: youtube.com/@palopaallystoliitto