Palopäällystö-lehti-1_2025

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE

sppl.fi 1/2025

SUOJAA VÄESTÖNSUOJA

PIILEVÄLTÄ

PALOVAARALTA

Roihu-rajoitin PYV-1 on palorajoitin, joka varmistaa väestönsuojan turvallisuuden tulipalotapauksissa. Tuote asennetaan väestönsuojan ylipaineventtiiliin, jossa se estää liekkien ja savukaasun etenemisen.

REAGOI JO 72 CELSIUSASTEESSA!

� Vaivaton asentaa, erillisiä asennuskehyksiä tai työkaluja ei tarvita

� Soveltuu eri aikakausien ylipaineventtiileihin, joissa läpiviennin Ø 160 mm

� Voidaan asentaa myös Ø 160 mm ja Ø200 mm tulo- tai poistoilmanläpivientiin

� Varmatoiminen automatisoitu mekanismi CE-sertifioitu ja -merkitty paloturvallisuustuote

Roihu®-palorajoitin on palotestattu EN 1366-2 standardin mukaisesti. Tuote täyttää palonkestoluokan EI 120 (ve i ↔ o) S vaatimukset.

Temet Finland Oy ���� Hannuksenpelto 3, 02270 Espoo ����0207 600 700 ���� www.temet.fi

Elinkeinoelämä: valvonnan kohde vai yhteistyökumppani?

Edessäsi olevassa vuoden 2025 ensimmäisessä numerossa teemana on pelastustoimi ja elinkeinoelämä. Siihen on monta erilaista näkökulmaa – ja useimmat niistä ovat oikeita.

Ensimmäisenä mieleen tulee pelastusviranomaisen rooli valvovana viranomaisena elinkeinoelämän suuntaan. Lainsäätäjä on asettanut pelastusviranomaisen valvomaan elinkeinonharjoittajan tilojen, tapahtumien ja toiminnan asiakasturvallisuutta. Valvontatoimintaa tehdään säännöllisesti, ja siitä saadaan periä myös maksu. Valvontamaksun tarkoitus on kattaa kulut, ei tuottaa voittoa. Suhde on asiallista, puolueetonta ja lakeja tarkoin noudattavaa.

Pelastustoimen ja elinkeinoelämän välillä voi olla myös kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä. Vakuutusyhtiöiden ja pelastus-

toimen viimesijaiset tavoitteet ovat samat, vahinkojen vähentäminen. Erilaiset yhteiset turvallisuuskampanjat ovat perusteltuja. Palopäällystöliiton linkki teollisuuden ja elinkeinoelämän turvallisuustehtävissä toimiviin on Yritysturvallisuus-jaosto.

Pelastustoimi voisi olla myös elinkeinoelämän kilpailija. Pelastuslaitosten ammattilaisilla olisi kykyä ja osaamista pyörittää sammutinlaitehuoltoa, tehtailla pelastussuunnitelmia ja tuotteistaa yritysten turvallisuuskoulutuksia, kohtuullista korvausta vastaan. Valtionrahoituksesta riippuvaisilla pelastuslaitoksilla vähäkin on iso apu. Elinkeinoelämä puhuisi laittomasta markkinahäiriköstä ja verovaroin tehtävästä kilpailun vääristämisestä. Ei näin.

Erilaiset yritysten antamat tuet ovat vaikea pala. Pelastusviranomainen on tutkitusti

luotettavin, hyvämaineisin, arvostetuin ja niin edelleen. Sellaisen kaverin kanssa kelpaa liikkua ja ottaa selfie. Mainoksen pyytäminen palomiesurheilijoiden lehteen on vielä pieni synti, ja ropo irtoaa helposti. Entä jos samaan aikaan on käynnissä julkinen hankinta palokaluston ostamisesta, ja se suurin mainos tuli siltä kilpailutuksen voittaneelta firmalta? Paloiko sormet, ja samalla maine? Toisaalta, pelastustoimelle elintärkeä lisä tutkimuksen ja kehittämistoiminnan rahoituksessa eli Palosuojelurahasto on myös eräänlaista institutionaalista yrityksien antamaa tukea. Palosuojelurahaston avustukset kootaan palovakuutusmaksuista, siis vakuutusyhtiöiltä ja niiden asiakkailta. Syntyy aiemmin mainitsemiani yhteisiä turvallisuuskampanjoita. Suomalainen vientituote, kokonaisturvallisuuden toimintamalli sitoo viranomaiset, elinkeinoelämän, järjestöt ja kansalaiset toisiinsa yhteistyön kautta. Lopputuloksena on yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen. Yrityksien häiriötön toiminta kaikissa olosuhteissa edellyttää pelastustoimen tukea. Toisaalta myös pelastustoimi hyötyy häiriöttömistä logistiikkaketjuista, kun paloasemien 72 h -varmuusvarastot kaipaavat täydennystä.

Joulukuun lehden numerosta on kulunut kolme kuukautta. Sinä aikana päivä on pidentynyt yli kuusi tuntia, ja vauhti kiihtyy! Nauttikaa kevään tulosta täysin rinnoin. Vaikkapa Palopäällystöpäivillä Tampereella – tapaamisiin siellä!

t. V-P Ihamäki liittohallituksen puheenjohtaja pelastusjohtaja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

PS: Alue- ja kuntavaalit ovat huhtikuussa. Joko katsoit pelastusalan järjestöjen ja pelastuslaitosten kumppanuusverkoston yhteiset vaalitavoitteet? Lue juttu tässä lehdessä.

3. Pääkirjoitus

5. Toiminnanjohtajan katsaus

6. Stormskär24-harjoitus kokosi Ahvenanmerelle viranomaisia sekä järjestö- ja yritystoimijoita

9. Lumi-hankkeella kehitetään pelastustoimen kykyä toimia lumivyörymaastossa

10. Hallinto ja tukipalvelut -jaosto: Työntekoa kahdessa tietoteknisessä ympäristössä

11. Kutsu: Palokuntien SM 2025

12. Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto: Yritykset kriisinkestävän Suomen tekijöinä

14. Pelastustoiminta-jaosto: Alueellisesti merkittäville yrityksille on suunnattava tukea ja turvaa

15. Vaalitavoitteemme: Pelastustoimi on sisäisen turvallisuuden keskeinen tekijä

16. Yritysturvallisuus-jaosto: Johtokunnan jäsenet esittelyssä

17. Yritysturvallisuus-jaosto: Resilienssi ja musta joutsen – Suurteollisuuden oppiaineet yllätyksiin varautumisessa

18. Yritysturvallisuus-jaosto: Kummipalokuntakonsepti yritystoiminnan tukena

19. Neljän Feeniksin Kilta sopimuspalokunnan päälliköiden kohtaamispaikka

20. Kutsut: Palopäällystö-golf ja Suomen paloveteraanien valtakunnallinen Kuusapilakongressi

21. Uudet sammutustekniikat ja -taktiikat

21. Kutsu: MC Fire Officers

22. Marko Vesanen – Vuoden Sopimuspalokunnan päällikkö 2024

23. Uusi toimintaohjelma ohjaa pelastusalaa vaikuttavuuteen ja yhteistyöhön

24. Onnettomuuksien ehkäisyn päivitys valvontasuunnitelmaohjeeseen

25. VI Sopimuspalo-päällikköseminaari käynnistyy lokakuussa

26. Palopäällystöpäivät 2025 ja Varautumisen seminaari

31. Tutkimusmatkoja rivitalojen yläpohjiin, osa 3

34. Edustukset eri toimielimissä 2025

35. Vuonna 2024 myönnetyt ansiomerkit

38. Liittohallituksen kokoukset ja uudet jäsenet

39. Koulutustilaisuudet 2025

40. Palopäällystöliiton luottamushenkilöt jaostojen johtokunnittain

41. Uusi strategiakausi on alkamassa

42. Henkilöesittely: Hankepäällikkö Tanja Nyqvist

44. Tervehdimme palopäällystöä

Anna palautetta!

Anna toimituskunnallemme palautetta Palopäällystölehdestä. Mistä asioista tai näkökulmista toivoisit saavasi lukea? Tai haluaisitko itse kirjoittaa lehteen? sppl.fi/anna-palautetta-lehdesta

PÄÄTOIMITTAJA hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Ihamäki TOIMITUSKUNTA toiminnanjohtaja Ari Keijonen

• koulutusjohtaja Tomi Timonen • viestintäpäällikkö Terhi Kallio • kehittämispäällikkö Antti Kinnunen

• koulutuspäällikkö Mikko Poutala • koulutuspäällikkö Olli Korteniemi • erityisasiantuntija Saku Sutelainen • erityisasiantuntija Joel Kauppinen • hankepäällikkö Juhan-Petteri Laakso • hankepäällikkö Joonas Kortelainen • turvallisuusasiantuntija Amos Roselius • hankepäällikkö Juha Gröhn • hankepäällikkö Iivari Valkonen • koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi

• talous- ja hallintokoordinaattori Jaana Kovero KANSIKUVA: Kari Nurminen TAITTO Zerren Design Oy • PAINO Suomen Painoagentti Oy, Nurmijärvi 2025, ISSN 1795-3812 ILMOITUKSET Palojulkaisut Oy, puhelin 045 114 4178, ilmoitukset@sppl.fi

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki, puhelin 0440 345 112 , toimiston sähköposti: toimisto@sppl.fi, sähköpostit: etunimi.sukunimi@sppl.fi, www.sppl.fi, Facebook: @SPPL - Suomen Palopäällystöliitto, Instagram: @SPPL_ry, Viestipalvelu X: @SPPL_ry Youtube: @palopaallystoliitto, Linkedin: @Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsföreningen

Ennennäkemättömän laaja sisältö

Palopäällystöpäivillä – ja vielä ehdit ilmoittautua mukaan!

Palopäällystöpäivät tarjoavat jälleen huippuantia. Aloitetaan ensimmäisen päivän Varautumisen seminaarista, joka on vakiinnuttanut paikkansa Palopäällystöpäivä-kokonaisuudessa. Seminaarin teemana on Yrittäjä–Asukas–Pelastaja–Sotilas: Siviiliyhteiskunnan varautuminen. Tässä erityisen ajankohtaisessa ja vaikuttavassa seminaarissa syvennymme yhdessä siihen, kuinka suomalainen siviiliyhteiskunta – yritykset, yhteisöt ja yksilöt – voi entistä paremmin varautua kriiseihin, mukaan lukien viranomaisten varautumisen velvoitteet ja tarpeet.

Ensimmäisenä päivänä käynnistyy myös mielenkiintoinen pelastustoiminnallinen harjoitus: Keikka kaupungissa – pelastustoiminnan johtamisen simulaatioharjoitus. Näitä simulaatioharjoituksia toteutetaan jokaisena Palopäällystöpäivien kolmena päivänä. Ainutlaatuisuuden vuoksi kuhunkin harjoitukseen otetaan vain muutama osallistuja. Simulaatioharjoitukset tallennetaan tekoälyllä analysoitavaksi, jotta jatkossa opittaisiin arvioimaan keikan onnistumista ja osaamisen kehityskohtia tekoälyn avulla.

Pelastustoiminnallisuutta korostaa myös rinnakkaisohjelmamme sekä näyttelymme Alaston autotekniikka – litiumioniakut paloina sammuttajan silmin. Ilolla voin todeta, että olemme vastanneet toiveisiin nimenomaisesti pelastustoiminnallisten aiheiden lisäämiseksi. Siksi toivon, että paikalla olisi aikaisempaa enemmän pelastustoimintahenkilöstöä.

Palopäällystöpäivien ”vakioidumpi” sisältö tarjoaa kaikille tärkeää osaamista ja sivistystä. Pelastustoiminta-aiheiden lisäksi jatkamme toisena ja kolmantenakin päivänä muun muassa varautumisaiheilla, johtamistoiminnan inhimillisillä tekijöillä, onnettomuuksien ehkäisyn ja johtamisen tietojärjestelmäuutisilla sekä kunta- ja aluevaaliteemoilla.

Uskallan melkeinpä väittää, että tänä vuonna Palopäällystöpäivät tarjoavat laajimman kattauksen koskaan. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan, vaikka virallinen ilmoittautumisaika lehden ilmestyessä onkin jo umpeutunut. Olet lämpimästi tervetullut! Jos siis tällä kertaa ohjelma koskettaa laajuudellaan ja varmasti myös laadullaan isompia kohderyhmiä kuin menneinä vuosina, niin voin jo nyt paljastaa, että Palopäällystöpäivät-konsepti kaikkiaan on ison kehitystyön alla ja jatkossa ohjelmasisällöt pitävät sisällään myös harjoittelumahdollisuuksia. Ja Varautumisen seminaarimme on ensi vuodesta alkaen nimeltään Varautumisfoorumi.

Varautumisen seminaarin päätteeksi pidetään liiton kevätliittokokous. Tämän kokouksen pääteemat liittyvät edellisen vuoden ”taputtelemiseen”, ts. vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistamiseen. Toiminnallisesti ylsimme kepeästi tavoitteisiin, monilta osin ne jopa ylittäen. Sen sijaan talous toteutui alijäämäisesti, ja sille merkittävimmät tekijät ovat kallistuneet hinnat (mitä ei riittävästi otettu huomioon omassa hinnoittelussamme) ja laskennalliset lomapalkkavelat.

Ylimääräisenä asiana kokouksessa on ensimmäisenä käsittelynä liiton sääntömuutosehdotus. Sääntömuutokset ovat lähinnä teknisiä uudistuksia, joilla ei ole vaikutusta liiton ydinluonteeseen. Muun muassa jaostorakenne ja rotaatiosäännökset pysyvät ennallaan. Toisen kerran sääntöehdotus käsitellään syysliittokokouksessa, jonka jälkeen ne on tarkoitus ottaa käyttöön.

Syysliittokokouksesta toteaisin jo, että liittohallitus on asettamassa vaalivaliokunnan luottamushenkilörotaatioon liittyen. Uusia luottamustehtäviä tulee haettavaksi, kun kolmasosa nykyisistä on erovuorossa, ja muun

muassa liittohallituksen puheenjohtajan paikka vapautuu nykyisen puheenjohtajan molempieni kolmivuotiskausien täyttyessä.

Ansiomerkit on hieno tapa osoittaa huomiota ja arvostusta alan ansioituneelle toimijalle. Palopäällystöliiton ansiomerkkejä voi hakea nimestään huolimatta muillekin kuin palopäällystöön kuuluville. Liiton merkit ovat perinteikkäitä, arvostettuja, laadukkaita ja näyttäviä. Merkkijärjestelmämme on pieteetillä kuratoitu, ja sen hallinnointi ja rekisteröinti on hoidettu luotettavasti.

Kun siis laitoksellasi tai palokunnallasi on ajatus osoittaa huomiota alamme arvojen mukaisesta ja ansiokkaasta työstä, otathan yhteyttä ja/tai haet merkkiä, neuvomme myös mielellämme jakotilaisuuteen liittyvistä prosedyyreistä.

Aurinkoista kevättä kaikille!

Ari Keijonen toiminnanjohtaja

Kuva: Ossi Pietiläinen

Stormskär24-harjoitus kokosi Ahvenanmerelle

viranomaisia

sekä

järjestö- ja yritystoimijoita

Merellä tapahtuva onnettomuus voi olla äärimmäisen haastava. Sen jokainen, joka Estonian onnettomuuden muistaa, tiedostaa. Olosuhteet voivat olla hyvin haastavat; pimeys, sade, tuuli, myrskyävä meri, kylmyys, avun tarpeessa olevat ja hoidettava onnettomuus muodostavat yhdessä erittäin haasteellisen kokonaisuuden. Merionnettomuuksissa johtava viranomainen on Rajavartiolaitos. Länsi-Suomen Merivartiosto järjesti 27.–28.9.2024 merellisen monialaharjoituksen, jossa harjoiteltiin muun muassa aluksella tapahtuneen onnettomuuden hallintaa, henkilöstön evakuointia, potilaiden hoitoa sekä suuronnettomuuden hallintaa.

Stormskär24-harjoitukseen osallistui monta eri viranomaista: Länsi-Suomen merivartiosto, vartiolentolaivue, Ahvenanmaan pelastuslaitos, Ahvenanmaan poliisi, Ahvenanmaan terveys- ja sairaanhoitoalue

sekä Varsinais-Suomen ja Helsingin pelastuslaitosten MIRG-ryhmät. Mukana olivat myös Eckerö Line, Ahvenanmaan meripelastusseura, Ahvenanmaan vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Punainen Risti sekä vapaaehtoisia

maalihenkilöitä. Harjoitus järjestettiin Ahvenanmaalla ja Ahvenanmaan merialueella. Tämänkertaisen harjoituksen yhtenä erikoisuutena oli se, että harjoitukseen saatiin mukaan Eckerö Line kaupallisena toimijana. Harjoituksella oli perinteiset tavoitteet, kuten pelastustoiminnan johtaminen, helikopteri- ja MIRG-toiminta, sähköautopalon hallinta, useamman ihmisen pelastaminen ja Ahvenanmaan radioyhteydet.

”Tässä harjoituksessa erityistä oli se, että ker rankin harjoiteltiin koko ketju, lähtien siitä, että onnettomuus sattuu merellä, päättyen siihen, että ihmiset lähtevät kotimatkalle.. Nyt vedettiin loppuun asti siten, että osa pelastettavista vietiin sairaalaan ja osa perustettuun evakuointikeskukseen. Tehtiin ruokaa ja oli huopaa, poliisi oli rekisteröimässä ihmisiä ja Punainen Risti järjesti kriisikeskustelumahdollisuuksia. Samalla testasimme Maarianhaminan sairaalan kapasiteettia ja kykyä”,

kertoo harjoituksen pääjärjestäjänä toiminut pelastustoiminnan toimialajohtaja Niklas Guseff Länsi-Suomen Merivartiostosta.

MIRG-ryhmä harjoituksessa

Amos Roselius toimii Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella palomies-ensihoitajana ja työvuoron vararyhmänjohtajana. Hänen kotiasemansa, Malmin pelastusasema, vastaa Helsingin MIRG-ryhmän tuottamisesta, ja Roselius toimiikin tarvittaessa myös MIRG-ryhmän varajohtajana. Stormskär24:ssa Roselius oli Helsingin MIRG-ryhmän ryhmänjohtajana. Helsingin MIRG-valmiusjoukkueen päällikkönä toimi apulaispalopäällikkö Toni Kannikoski Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta. Hänen tehtävänään harjoituksessa oli MIRG-toiminnan evaluointi.

”Harjoittelemme MIRG-toimintaa sään-

nöllisesti, mutta tämän kokoluokan harjoituksiin osallistuminen on harvinaisempaa. Itselleni ensimmäinen kerta tämän kaltaisessa harjoituksessa ja ryhmänjohtajan roolissa. Oppimista oli siis paljon luvassa”, Roselius kuvailee rooliaan yhteisharjoituksessa.

”Tarkoituksenani oli seurata Varsinais-Suomen MIRG-ryhmää hälytyksen saamisesta alkaen kulkien ryhmän mukana läpi koko harjoituksen. Pääpaino tässä oli MIRG-toiminnan ja järjestelmän seuraaminen sekä arviointi”, Kannikoski kertoo.

Järjestelmän toimivuuden seuranta on ensiarvoisen tärkeää toiminnan kehittämiseksi. Harjoituksessa seurattiin niin joukkueenjohtajan toimintaa kuin ryhmän toimintaa kohteessa. MIRG-ryhmien tehtäväksi kohteessa tuli kuvatun autopalon sammuttaminen, jäähdytys, savutuuletus, ensihoidossa/luokittelussa avustaminen sekä helikoptereiden avulla toteutetun massaevakuoinnin avustaminen.

Muutos harjoitussuunnitelmiin

MIRG-ryhmän harjoitus alkoi tehtävähälytyksellä. Alkutietojen mukaan haverialuksen autokannella paloi sähköauto.

”Sovimme, että Turun ryhmä varustautuu sammutuskalustolla, sillä he olisivat ensimmäisinä kohteessa. Me varauduimme evakuoinnin tukemiseen”, Roselius kertoo.

Keli oli harjoituksen aikaan erittäin haastava, myrskytuuli oli voimakasta ja jopa ukkonen esiintyi. Vaativan kelin takia Helsingin MIRG-ryhmä laskettiin Maarianhaminan lentokentälle, kun alkuperäisen suunnitelman mukaan he olisivat laskeutuneet Eckerö-aluksen kannelle merellä.

”Kentällä saimme uuden tehtävän: avustaisimme Maarianhaminan lentoaseman tiloihin perustettua hoitopaikkaa. Tänne alukselta evakuoidut ihmiset tuotiin ensimmäisenä. Tehtävää suoritettiin yhteistyössä

Ahvenanmaan ensihoidon kanssa harjoituksen loppuun asti”, Roselius jatkaa.

Harjoituksen havainnot ja opit

Viranomaisten kanssa harjoitukset sujuvat yleensä totuttuun tapaan, mutta kaupallisen toimijan kanssa vastaan voi tulla uudenlaisia huomioon otettavia tekijöitä.

”Meidän pitää viranomaisena pystyä yhteisharjoituksissa ottamaan huomioon yritysten taloudelliset tekijät. Jos tällainen harjoitus järjestettäisiin Rajan laivan kanssa, tunnin myöhästymisellä aikataulussa ei olisi taloudellista vaikutusta. Yritystoiminnassa talous on myös harjoitusten taustalla ainakin jotenkin”, Guseff kertoo.

Tässä harjoituksessa piti suunnitella paikka, joka on tarpeeksi kaukana satamasta ja rannasta, muttei liian kaukana, jottei kulkemisesta koidu liikaa polttoainekuluja Eckerö Linelle. Myös aluksen rahti piti saada

purettua ja lastattua, ja miehistön työajat piti huomioida harjoitustoiminnassakin. Samoin aikataulu piti sovittaa Eckerö Linen tavallisen reittiliikenteen kanssa. Viranomaistoimijalle tällaiset talouden asettamat raamit eivät ole tavanomaista.

Keliolosuhteisiin ei voida vaikuttaa, ja muun muassa siksi on syytä harjoituksiin olla A-, B-, C- ja jopa D-suunnitelmat eri tilanteiden varalle.

”Ensimmäistä kertaa harjoittelimme näin laajasti merionnettomuuden varalta. Kaikki meni oikeastaan hyvin, eikä mitään opittu kantapään kautta. Harjoituksen osallistujat löysivät oikeastaan pieniä asioita, joita harjoittelevat omassa toiminnassaan”, Guseff laskeskelee.

”Itse koin suurimmaksi hyödyksi ja oppimiseksi sen, että sai mahdollisuuden osallistua harjoitukseen ryhmänjohtajan roolissa. Ryhmänjohtajana ollessa minulle muodostui selkeä kuva MIRG-toiminnasta kokonaisuu-

Kuva: Länsi-Suomen Merivartiosto

YHTEISHARJOITUS

MIRG-toiminta pähkinänkuoressa

tena suuren pelastustehtävän aikana. Viestintäohjeita ja johtosuhteita kannattaa kerrata säännöllisesti, sillä oikeita tämän kokoluokan tehtäviä on harvoin, mutta niihinkin on oltava valmis”, Roselius ynnää.

Roselius muistuttaa, että harjoituksessa kannattaa myös henkisesti varautua, että etukäteen annettu tehtävä saattaa muuttua hyvinkin nopeasti, niin kuin tässä harjoituksessa tapahtuikin. Tilanne vaatii sopeutumista, mukautumista ja oma-aloitteisuutta.

”Myös yhteistyö Ahvenanmaan ensihoidon kanssa avasi silmiäni. Ensinnäkin yhteinen kieli ei välttämättä aina ole suomen kieli. Hoitopaikalla toimittiin ruotsiksi, joka saattoi olla epämukavuusaluetta osalle ryhmämme jäsenistä. Toisekseen toiminnassa hoitopaikalla voi olla paikallisia eroavaisuuksia, joten siihen on hyvä varautua”, Roselius lisää.

Harjoitukseen osallistuneille muodostuikin kehitysajatus, että olisi hyvä antaa selkeä, mutta lyhyt, perehdytys toiselta puolelta Suomea tulevalle pelastusryhmälle, miten paikallisesti toimitaan. Perehdytyksessä olisi hyvä käydä läpi ainakin kommunikaatiokieli (tarvittaessa), potilaskirjaaminen, mitä varustusta hoitopaikalla on, miten hoitopaikka on organisoitu. Lisäksi tukevalle pelastusryhmälle tulisi antaa selkeä, oma tehtävä. Näin

kyseisestä ryhmästä saisi parhaan hyödyn irti.

”Harjoituksen perusteella voidaan todeta, että MIRG-toiminnalla on iso rooli laivoilla tapahtuvissa onnettomuustilanteissa, jotka ovat joko vakavuudeltaan tai suuruudeltaan sellaisia, ettei laivan oma henkilöstö niistä suoriudu ilman ulkopuolista apua”, Kannikoski arvioi.

Harjoituksen suuri oppi liittyy yhteistyöhön ja harjoitteluun itseensä.

”Yksikään organisaatio ei pystyisi tähän yksin. Ilman suunnittelua tai harjoittelua, se olisi täyskatastrofi, jos tällainen sattuisi. Ei auta, että istuu suunnitelman kanssa pöydän ääressä, vaan niitä on harjoiteltava”, Guseff kiteyttää.

Amos Roselius palomies-ensihoitaja Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Toni Kannikoski apulaispalopäällikkö Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Terhi Kallio viestintäpäällikkö Suomen Palopäällystöliitto

MIRG-toiminnan (Maritime Incident Response Group) perusajatuksena on viedä merelle sama suorituskyky, mitä pelastustoimi tarjoaa normaalisti päivittäisonnettomuuksissa. Toiminta on alkujaan rakentunut merellä tapahtuvien laivapalojen sammuttamisen ympärille. Vuosien aikana toimintaa on kuitenkin laajennettu tästä. Hälytykset poikkeavat mantereella olevista tehtävistä lähinnä sillä, että toimintaympäristö on pääsääntöisesti huomattavasti normaalia haastavampi sekä hälytykseen siirtyminen tapahtuu usein helikopterin avulla. Toiminnan keskiössä on työturvallisuus ja jatkuva riskin arvio koko tehtävän ajan. Vasteaika merellä tapahtuvissa onnettomuuksissa on aina huomattavasti pidempi, mitä mantereella. Tästä johtuen toiminnassa korostuu johtamisen rooli ja hyvä suunnittelu ennen toiminnan aloittamista.

Rajavartiolaitos voi tarvittaessa pyytää pelastuslaitokselta virka-apua merionnettomuuksiin liittyen. Tässä tapauksessa pelastuslaitos aktivoi omat MIRG-ryhmät, joita on kaksi kappaletta, Helsingissä ja Turussa. Nämä ryhmät koostuvat pelastajista, jotka ovat saaneet erityiskoulutuksen merellä tapahtuviin alusluokan onnettomuuksiin. MIRG-ryhmät varautuvat toimimaan erilaisissa merellisissä onnettomuuksissa, kuten laivapaloissa, kemikaalivuodoissa ja evakuoinnin avustamisessa. MIRG-ryhmä siirtyy onnettomuusalukselle pääsääntöisesti Rajavartiolaitoksen helikopterikuljetuksella.

Kuva: Länsi-Suomen Merivartiosto

Työntekoa kahdessa tietoteknisessä ympäristössä

Reilu 20 vuotta sitten kirjoitin artikkelin tietotekniikasta alueellisessa pelastustoimessa (Pelastustieto 1/2003). Tuolloin luokittelin ratkaisut kolmeen eri luokkaan: hallinnolliset sovellukset, operatiiviset sovellukset ja mahdollistajat.

Tämä jako on edelleen mielestäni relevantti.

Nykytilanteessa hallinnolliset sovellukset toimivat pitkälti hyvinvointialueen tietoteknisessä ympäristössä ja operatiiviset sovellukset ovat tai ovat tulossa hallinnon turvallisuusverkkoympäristöön (TUVE). Mahdollistajia toimii molemmissa käyttöympäristöissä.

Eli tulevat rakenteilla olevat pelastustoimen kansalliset tietojärjestelmäratkaisut on suunniteltu TUVE-ympäristöön. Keskeisiä operatiivisia järjestelmiä ovat pelastustoiminnan johtamista tukevat ratkaisut (mm. KEJO – kenttäjohtojärjestelmä) ja onnettomuuksien ehkäisyn tietojärjestelmä (OE).

Hallinnollisia järjestelmiä liittyy erityisesti talous- ja henkilöstöhallintoon mutta myös muun muassa päätöksentekoon ja henkilöstöviestintään. Näiden tietoja hallitaan hyvinvointialueen omassa tietojenkäsittely-ympäristössä.

Mahdollistajia ovat yleiset toimistosovellukset ja etäkokousjärjestelmät. Näitä käytetään ja joudutaan jatkossakin käyttämään molemmissa ympäristöissä. Tiedolla johtamista tukevat hyvinvointialueen omat analytiikka- ja tietoallasratkaisut ja kehitteillä olevan tiedolla johtamisen järjestelmä (TJ) tai uudemmin tiedonhallintajärjestelmä, joka tulee toiminaan TUVE-ympäristössä.

Hva- ja TUVE-ympäristöjen rajapinnoilla

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen rakentamisvaiheessa päädyimme, että pelastuslaitos siirtyy muutoksessa Espoon kaupungin

Käytännössä työntekijät tarvitsevat sekä hyvinvointialueen että pelastustoimen identiteetin.

tietoteknisestä ympäristöstä pääosin TUVE-ympäristöön, ajatuksena että edessä on joka tapauksessa siirtyminen TUVE-ympäristöön turvallisuusverkkolain käyttövelvoitteen mukaisesti. Tällöin oli näiden kansallisten ratkaisujen ennakoitu valmistuminen varsin lähellä hyvinvointialueiden aloittamista.

Lisäksi kansallisessa valmistelun tiekartassa oli monia kohtia, jotka puolsivat tehtyä ratkaisua. Mm.

- Pelastustoimen ICT:n palveluympäristö perustuu hallinnon turvallisuusverkkoon (TUVE) ja sen palveluihin.

- Pelastuslaitosten käyttövelvoite julkisen hallinnon turvallisuusverkon palveluihin.

- Huomioitava pelastuslaitosten korkean varautumisen ja turvallisuusvaatimusten toteuttaminen kiinteistöjen hallinnan kaikilla osa-alueilla, pohjapiirrosten turvaluokittelu, kulunvalvonta, kameravalvonta yms.

- Turvallisen kirjautumis- ja todentamistavan (esim. toimikortit) siirto/käyttöönotto alueella.

- Turvallisuusverkon päätelaitteita käyttävät tahot voivat kirjautua palveluihin kertakirjautumisella / omalla identiteetillään.

Todellisuudessa tilanne ei sitten ole ollut yhtä ruusuista. Kansalliset ratkaisut eivät ole edenneet käyttöönottoon ja kertakirjautuminenkin on kohdannut haasteita. Käytännössä työntekijät tarvitsevat sekä hyvinvointialueen että pelastustoimen identiteetin. Teknisesti ratkaisu ehkä on olemassa, mutta käytännössä tilanne ei paranisi. TUVE-identiteetti saadaan yhdistymään automaattisesti henkilön hyvinvointialueen identiteettiin eikä tarvita erillisitä tunnuksen/salasanan syöttöä, vaan samalla PIN-koodilla olisi päässyt käsiksi myös hyvinvointialueen palveluihin. Mutta ratkaisu vaatii erillisen LUVN-Citrix-työpöydän (lisäkustannus) ja sitä ei saada toimimaan selaimessa tai eTUVE-työpöydässä.

Comme ci comme ça

Vuonna 2022 käyttöönotetut TUVE-päätelaitteet ovat uusimisvaiheessa ja nyt joudumme pohtimaan, mihin suuntaan edetään. Vaihtoehtona on jatkaa valitulla tiellä tai mahdollisesti ottaa takapakkia ja käyttää enemmän hyvinvointialueen ratkaisuja. Pelastustoiminnan ja ensihoidon johtaminen sekä kenttätoiminta tapahtuisi jatkossakin TUVE-ympäristössä samoin palotarkastustoiminta sekä viranomaisten välinen yhteistoiminta, mutta hallinnon ja tukitoimintojen tehtävissä sekä muun muassa turvallisuusviestinnässä enemmässä määrin hyvinvointialueen ympäristössä.

Kustannuksiltaan, jos vain yhdessä käyttöympäristössä voitaisiin toimia, olisi puhdas TUVE-ympäristö jopa edullisempi kuin hyvinvointialueen käyttöympäristö. Kustannuksia nostaa erityisesti päällekkäiset lisenssikustannukset, vaikka työ hoituu yhdellä työasemalla.

Jos jatkamme pääosin TUVE-ympäristössä, niin ei tarvita isoja muutoksia nykytilaan, ehkä lisää opastusta käyttäjille ja edistää yhteisen identiteetin kehittämistä molempiin ympäristöihin. Nykyisin keskeiset dokumen-

tit ja muut materiaalit valmiiksi TUVEssa ja myös salassa pidettävän tiedon käsittelylle ja tiedonvaihdolle turvallisuusviranomaisten kanssa on sujuva väylä. Tällä hetkellä on epäselvää, miten eTUVE-työasema mahdollisesti tulee käyttöön ja ovatko sen toiminnallisuudet silti riittävät. Lisäksi pohdituttaa kansalliset palvelujen tuotantokäytön aikataulu ottaen huomioon rahoitusratkaisut.

Jos päädytään enemmän hyvinvointialueen tietotekniseen ympäristöön, saamme täysimääräisesti hyvinvointialueen digituen hyödyt ja sovellusratkaisut käyttöömme mukaan lukien digitaalinen asiointi ja kehittyvät tekoälytoiminteet. Lisäksi henkilöstö pystyisi käyttämään tiettyjä palveluja omilla laitteillaan esimerkiksi sähköpostia ja henkilöstöjärjestelmää.

Kahdessa ympäristössä toimiminen aiheuttaa joka tapauksessa haasteita tiedon hallinnalle. Eli mitä tietoa on missäkin ympäristössä ja miten tiedon käytettävyys, eheys ja luottamuksellisuus varmistetaan näiden käsittely-ympäristöjen välillä.

TUVE-ympäristö tutkitusti

Ja niille, jotka pohtivat enemmän TUVE-ympäristöön siirtymistä, voi löytyä tukea Jukka Nuotion YAMK-opinnäytetyöstä, jossa hän on selvittänyt turvallisuusverkon (TUVE) palveluiden käyttöönottoa Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella (julkinen tiivistelmä löytyy https://www.theseus.fi/handle/10024/875315).

Jukka on laittanut saatesanoiksi, että vaikka opinnäytetyö onkin julkaistu rajatussa Theseuksessa, niin sitä voidaan jakaa kokonaisena pelastustoimialan sisällä siitä kiinnostuneille. Opinnäytetyön sisältö on kohdistettu henkilöille, jotka toimivat TUVE-käyttöönottojen kanssa enemmän käytännön tasolla toteuttavassa roolissa, sekä tarvittaessa myös hyvinvointialueiden tietohallinnoille.

Palokuntien SM 2025

Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien

kilpailuryhmät suomenmestaruuskilpailuun

Kouvolaan lauantaina 24.5.2025.

Kimmo Markkanen viestintävastaava

Hallinto ja tukipalvelut -jaosto

palveluyksikköjohtaja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Kilpailun järjestää Kymenlaakson pelastuslaitos.

Kilpailuryhmät kilpailevat vahvuudella 1+3 (määräaikainen sääntömuutos vuosille 2024 ja 2025).

Kilpailussa noudatetaan muilta osin 1.1.2011 voimaan tulleita sääntöjä.

Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Veteraanisarjan kilpailuryhmän jäsenten yhteenlaskettu ikä tulee olla vähintään 194 vuotta.

Kilpailun teema on vaaralliset aineet pelastusyksikön ensitoimenpiteenä.

Kilpailuryhmien on ilmoittauduttava viimeistään 18.4.2025

Palopäällystöliittoon sähköpostitse henriikka.majoniemi@sppl.fi.

Samasta palokuntayhteisöstä on mahdollista ilmoittaa useampi kilpailuryhmä.

Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi:

- kilpailuryhmän nimi

- kilpailusarja

- yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti

- laskutusosoite

Ilmoittautumisista tulee vahvistus sähköpostilla.

Osallistumismaksu on 200 €/kilpailuryhmä sekä yleisessä että veteraanisarjassa ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen yhteydessä.

Tarkemmat tiedot: sppl.fi/palokuntiensm

Yritykset kriisinkestävän Suomen tekijöinä

Tämän vuoden Palopäällystöliiton Varautumisen seminaari

8. huhtikuuta tuo valokeilaan yritykset varautumisen tekijöinä ja resilientin yhteiskunnan rakentajina. Tapahtuman valmistelusta vastaavat Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston puheenjohtaja

Katja Ahola ja varapuheenjohtaja Harriet Lonka. Molemmat ovat työskennelleet pitkään yritysturvallisuuden, varautumisen kehittämisen ja huoltovarmuuden kysymysten parissa.

Yritysten valmiudet jatkuvuuden hallintaan vaativat vahvistamista, jotta kriittiset toiminnot voidaan turvata kaikissa oloissa. Samalla on tärkeä kiinnittää entistä enemmän huomiota niihin toimintoihin ja

palveluihin, joita pienetkin yritykset tuottavat yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi.

Viimeisen vuoden aikana on havahduttu monenlaisiin uusiin uhkakuviin esimerkik-

Tule keskustelemaan siitä, kuinka rakentaa kestävä ja turvallinen yhteiskunta!

Varautumisen seminaari

Tampere-talossa 8.4.2025

Yrittäjä – Asukas – Pelastaja – Sotilas: Siviiliyhteiskunnan varautuminen

Tässä ajankohtaisessa ja vaikuttavassa tapahtumassa syvennymme yhdessä siihen, kuinka suomalainen siviiliyhteiskunta voi entistä paremmin varautua kriiseihin.

• Miten yritykset, yhteisöt ja yksilöt varautuvat toimimaan vastuullisesti ja kriisinkestävästi poikkeusoloissa?

• Miten yritykset voivat osallistua sotilaallisen maanpuolustuksen ja yhteiskunnan kriisivalmiuden parantamiseen?

• Mikä rooli pienillä yrityksillä on kriisiaikoina, ja kuinka niiden toimintavalmiuksia voidaan vahvistaa?

• Miten rakentaa kriisinsietokykyä osana yrityksen strategiaa ja arkea?

• Miten voidaan yhdessä suunnitella kestävästi eri toimijoiden osallistuminen kriisien hoitoon?

• Miten luodaan asukkaille turvallinen elinympäristö, joka kestää poikkeustilanteet?

Lue lisää: sppl.fi/ppp

Katja Ahola ja Mika Aaltola

si kriittistä infraa kohtaan. Hybridivaikuttaminen ja monenlainen vahingonteko on lisääntynyt.

”Yritysten laaja fyysinen suojaaminen on nyt ajankohtaista. Kannattaa siis miettiä, millaisia riskejä yritykseen kohdistuu ja miten niihin varaudutaan. Entä keillä on pääsy kriittisiin kohteisiin tai jatkuvuuden kannalta tärkeisiin tietoihin?” haastaa kysymään

Katja Ahola , joka arjessaan työskentelee yksityisen turva-alan poolin valmiuspäällikkönä. ”Yritysjohdolla on vastuu turvallisuuden kokonaisuudesta, vaikka turvallisuuspalveluja voidaan ulkoistaa”, Ahola jatkaa.

Yksityisen turva-alan pooli kokoaa yhteen turvallisuusalan yritykset ja palvelujen käyttäjät. Tavoitteena on kehittää toimialan varautumista ja jatkuvuudenhallintaa. Poolin keskeinen tehtävä on tuottaa tilannekuvaa toimialan huoltovarmuuden tilanteesta sekä varmistaa kriittisten siviilikohteiden suojaamista.

”Fyysinen turvallisuus perustuu useisiin kerroksiin, kuten kulunvalvontaan, rikosilmoitin-, paloilmoitin- ja kameraratkaisuihin sekä henkilövartiointiin. Nykyään keskitytään liiaksikin kyberriskeihin fyysisten riskien kustannuksella”, Ahola arvioi.

Harriet Lonka työskentelee Kokonaisturvallisuuden Klusterin rakentamisen pa-

rissa Pohjois-Savossa. Tässä työssä huomio kiinnittyy erityisesti siihen, miten eri kokoiset yritykset pystyvät toiminnoillaan ja pal velutarjoamallaan osallistumaan yhteiskun nan resilienssin ylläpitoon. Samalla syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka vahvistavat alueellista elinvoimaa.

”Suomalaisista yli 95 prosenttia työllistyy

mikroyrityksissä. Meidän pitäisi paremmin havahtua siihen, mitä osaa nämä pienemmätkin yritykset näyttelevät erilaisia kriittisiä toimintoja turvaavien palvelujen tuottajina”, toteaa Lonka. On myös aivan olennaista, miten tämä suuri pienyritysten joukko pysyy toimintakykyisenä kaikissa oloissa. Väestön toimeentulo on erittäin riippuvainen näistä työpaikoista, hän jatkaa.

Ahola ja Lonka odottavat suurella kiinnostuksella Varautumisen seminaarin asiantuntijakeskusteluita. ”On hienoa, että Palopäällystöliitto pystyy tuomaan keskusteluun näitä tärkeitä uusia näkökulmia yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ylläpitoon liittyen”, he toteavat.

Varautumisen seminaarin 8. huhtikuuta juontaa viime vuoden tapaan toimittaja Riika Raitio.

Terhi Kallio viestintäpäällikkö

Suomen Palopäällystöliitto

ABLOY® CUMULUS Uusi tapa avata lukot

ABLOY CUMULUS on avaimeton kulunhallintaratkaisu ammattilaisten käyttöön. Se mahdollistaa lukkojen avaamisen turvallisesti, kustannustehokkaasti ja vaivattomasti älypuhelimen avulla. Bluetooth®teknologian avulla avaus onnistuu myös täysin uudella tavalla – koskematta älylaitteeseesi lainkaan.

Katso miten: abloy.fi/abloycumulus

Harriet Lonka

Pelastustoimi, huomio:

Alueellisesti

merkittäville yrityksille on suunnattava tukea ja turvaa

Mistä syntyvät suurimmat keksinnöt? – kriisistä. Nähtiinhän tämä myös koronakriisin aikana.

Teknologia on ollut ja tulee olemaan mahti, joka ohjaa pitkälti tulevaamme.

Mistä nämä teknologiset kehitysaskeleet kumpuavat? Elinkeinoelämän tarpeesta vastata asiakkaidensa kysyntään. Yhtäläinen tarve pelastustoimella on vastata asiakkaidensa muuttuneeseen palveluntarpeeseen.

Miten voisimme varmistaa, että nämä elinkeinoelämän ja pelastustoimen palvelut kulkevat parhaalla mahdollisella tavalla käsi kädessä, jotta turvataan peruspalveluiksikin luokiteltavat pelastustoimen palvelut, mutta samalla myös elinkeinoelämän elinvoimaisuus?

Pelastustoimi on parhaillaan päivittämässä uutta toimintavalmiuden suunnitteluohjettaan. Tukena hyödynnetään esimerkiksi alueellisia ja kansallista riskinarviota, tilastotietoa ja simuloituja ennusteita tulevaisuudesta. Näiden kaikkien lisäksi olisi kuitenkin hyvä rehellisesti pysähtyä miettimään, mikä pitää minun asuinympäristöni pyörät pyörimässä. Etenkin harva-alueilla jonkin yrityksen toiminnalla on erityisen suuri merkitys. Jos tämä yritystoiminta kaatuu, seuraa pienempiä verotuloja ja riski syrjäytymiselle ja sosiaalisille ja terveydellisille ongelmil-

le kasvaa sekä samaten me pelastustoimen osalta joudumme pohtimaan, että miten ja minkälaista pelastustoimen palvelua alueelle jatkossa tuotetaan.

Toimintavalmiuden suunnittelu, kun ei ole myöskään hätäisen ihmisen puuhaa. Osa yrityksistä saattaa olla jopa valtakunnan mittapuulla tarkasteltuna prosentuaalisen osuuden bruttokansan tuotteeseen tuottavia. Omassa toimintaympäristössäni toimii esimerkiksi telakkateollisuuden saralla tällainen yritys.

Jokaisella alueella on löydettävissä erilaisia kriittisiä yritystoimijoita, joiden tukeminen pelastustoimen asioissa on erityisen tärkeää, jotta alueen elinvoimaisuus säilyy. Lakikin jo velvoittaa kohtelemaan kaikkia tasapuolisesti ja erilaisissa riskikohteissa ryhtymään ennakointiin. Kiinnittäisin kuitenkin enenevissä määrin riskianalyysityössä sellaisiin elinkeinoelämän toimijoihin huomiota, että esimerkiksi noin 2000 ihmisen kunnassa kymmeniä henkilöitä työllistävä yritys saisi riittävän tuen. Alueellisesti peilaten tällä on merkittävä vaikutus kerrannaisriskeihin, joita perinteiset riskianalyysimenetelmät eivät

tunnista. Jos joku kansainvälinen yritys toimii pienellä X-paikkakunnalla ja esimerkiksi tehdashalli palaa, ei ole enää lähellekään varmaa, että yritys korkeiden kustannusten valossa rakentaisi toimitilojaan uudelleen.

Jokaisella hyvinvointialueen pelastustoimella on uniikkeja toimintaympäristöjä, jotka luovat omalla parhaalla mahdollisella tavalla turvallisen ja elinkelpoisen kasvuympäristön. Yritys- ja liiketoiminta luo positiivista kierrettä. Jos tämä kierre kuitenkin katkeaa, alkavat ongelmat. Ongelmat johtavat kriiseihin ja kriisit mahdollistavat ratkaisuja, kuten alussa viittasin.

Olkaamme innovatiivisia ja ennen kaikkea positiivisia, että hyville ihmisille tapahtuu hyviä asioita. Näin eräs edesmennyt kolleganikin aikanaan totesi.

Eemu Hyvönen jaoston viestintävastaava

Pelastustoimi-jaosto aluepalopäällikkö

Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Tilausajot ja valmismatkat Puh: 0400-848238

Vaalitavoitteemme: Pelastustoimi on sisäisen turvallisuuden keskeinen tekijä

Pelastusalan järjestöt sekä pelastuslaitosten Kumppanuusverkosto ovat julkaisseet yhteiset vaalitavoitteensa alue- ja kuntavaaleihin 2025. Pelastusala korostaa riittävien resurssien ja tiiviimmän yhteistyön merkitystä pelastustoimelle, asumisturvallisuudelle ja varautumiselle. Ihmisten turvallisuusosaamista on parannettava heikentyneessä turvallisuusympäristössä niin hyvinvointialueiden kuin kuntien tukemana.

Lataa vaalitavoitteidemme tarkempi esittely: sppl.fi/ajankohtaista/uutiset

Kriiseissä pelastustoimi on etulinjassa kuten Ukrainasta nähtävät uutiskuvat osoittavat. Poikkeusoloissa se hoitaa väestönsuojelua, sammuttaa hyökkäysten aiheuttamia tulipaloja ja pelastaa ihmisiä haastavissa olosuhteissa.

Arjessa pelastustoimi vastaa tulipalojen sammuttamisesta, liikenneonnettomuuksien hoitamisesta, ensivasteesta, suuronnetto muuksiin ja kriisitilanteisiin varautumisesta, onnettomuuksien ehkäisystä sekä turvalli suuskasvatuksesta ja -viestinnästä.

Pelastustoimen sekä ihmisten turvallisuusosaaminen on var mistettava, jotta Suomi pärjää tulevissa tilan teissa hyvin niin arjessa kuin kriiseissä.

Pelastusalan vaalitavoitetta

1. Pelastustoimen resurssit ja sopimuspalo kuntien jatkuvuus on varmistettava.

2. Varautumiseen on panostettava joka tasolla.

3. Turvallisempi asuminen ihmisille, joilla on heikompi toimintakyky.

4. Turvallisuustaitoja on lisättävä ja turvalli suustahtoa kasvatettava.

5. Nuorten turvallisuusosaamista on vahvis tettava ja kriisinkestävyydestä huolehdit tava.

6. Hyvinvointialueiden ja kuntien on kehi tettävä yhteistyötä järjestöjen kanssa.

Pelastusalan vaalitavoitteista vastaavat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Sopimuspalo kuntien liitto sekä Pelastuslaitosten Kumppa nuusverkosto (Hyvil).

Vaalimateriaalissa on otettu huomioon sekä aluevaalien että kuntavaalien ehdokkaat.

keästi merkittynä kummankin vaalien alle. Pelastusalan toimijat järjestävät ehdokkaille mielellään briiffausta vaalitavoitteista. Piiritoimistot voivat olla järjestöjen viestintään yhteydessä lyhyen etäbriiffin järjestämiseksi.

Lisätiedot Ari Keijonen toiminnanjohtaja

Suomen Palopäällystöliitto ari.keijonen@sppl.fi

Jaosto pähkinänkuoressa

Suomen Palopäällystöliiton Yritysturvallisuus-jaoston tehtävänä on toimia teollisuuden ja yleisemmin elinkeinoelämän sekä julkishallinnon turvallisuustehtävissä toimivien henkilöiden yhteistyötahona.

Yritysturvallisuus-jaoston tehtävänä on jäsenistön ammattitaidon kohottaminen ja

kannanotto vireillä oleviin turvallisuuteen vaikuttaviin asioihin sekä jäseniensä vaikutusmahdollisuuksien edistäminen turvallisuusalalla.

Jaoston toiminta antaa jäsenistölle valmiuksia toimia aktiivisesti omalla työpaikalla yritysturvallisuusasioiden parissa. Toimin-

ta antaa myös mahdollisuuden pitää kiinteää yhteyttä eri sidosryhmiin, verkostoitua turvallisuusalan sidosryhmien sisällä sekä osallistua aktiivisesti liiton ja jaoston toimintaan. Jaosto on aktiivisesti mukana tulityökoulutuksen kehittämisessä.

Johtokunnan jäsenet esittelyssä

Kalle Seppänen

yritysturvallisuuspäällikkö, UPM, jaoston puheenjohtaja

Työtehtäviini kuuluu yritysturvallisuuspäällikön tehtävät (security, paloturva ja kriisinhallinta) sekä konsernin palopäällikön rooli. Palokuntatoiminnassa olen ollut mukana yli 40 vuotta. Toimin noin kymmenen vuoden ajan kilpailulautakunnassa Jehumalja-kisojen tiimellyksissä. Vapaa-aika kuluu mökkeilyn sekä rakentamisen ja nikkaroinnin parissa.

Tuija Kilpeläinen

Jussi Lång

turvallisuuden kehittämispäällikkö, KIP Service Oy Kokkolan suurteollisuusalue, jaoston varapuheenjohtaja

turvallisuuspäällikkö, Metsä Board Oyj Simpeleen ja Joutsenon tehtaat, jaoston viestintävastaava Työtehtävät ovat vieneet HSEQ-tehtävissä laidasta laitaan mm. teknologiateollisuudessa sekä petrokemian ja kemian teollisuudessa. Tällä hetkellä työpäivät kuluvat tehtaiden kokonaisturvallisuuden (mm. prosessiturvallisuus, työturvallisuus, palo- ja alueturvallisuus sekä näihin liittyvät kouluttamisen parissa), Olen intohimoinen talviuimari.

Petri Käyhkö

Työssäni vastaan Kokkolan Industrial Park (KIP) -alueen varautumisvalmiudesta ja valtakunnallisesta viranomaisyhteistyöstä sekä uusien kehitysprojektien innovoinnista ja niiden alullepanosta. Vapaa-ajalla rentoudun kotihommissa.

Juhana Jääskeläinen

turvallisuuspäällikkö, Outokumpu Tornion tehtaat, jaoston sihteeri

Työurani olen tehnyt suuren teollisuusyrityksen yritysturvallisuuden tehtävissä. Työpäivät kuluvat turvallisuuden eri osa-alueiden mm. alueturvallisuuden ja palo- ja pelastustoiminnan parissa.

Senior Manager Corporate Security, Team Leader, Kesko Oyj Vastaan Kesko-konsernissa yritysturvallisuustoiminnosta. Keskolla yritysturvallisuustehtävät ovat hyvin laaja-alaiset ja kanssani toimii erittäin kokeneista ammattilaisista koostuvat kolmen hengen tiimi. Kokemus turvallisuustehtävistä on yli 30 vuotta ja käytännössä eri kaupan alan yrityksissä. Työn ohella, vapaa-aikana olen aktiivinen vapaaehtoisessa maanpuolustustoiminnassa jo yli 30 vuoden ajalta.

Petri Pyötsiä

turvallisuus- ja palopäällikkö, PostNord Oy, jaoston lausuntovastaava Vastaan Suomen liiketoimintojen ”kovasta ja fyysisestä turvallisuudesta”, sekä palosuojelun johtamisesta. Työhöni kuuluu mm. erilaiset turvallisuussuunnitelmat, turvallisuuden ja paloturvallisuuden kehitysprojektit, toimintamallien rakentaminen, viranomaisyhteistyö, kouluttaminen ja varautuminen. Vapaa-ajalla harrastan moottoripyöräilyä (ja niiden rakentelua), lenkkeilyä ja rakentamista.

Marko Viljanen

turvallisuuspäällikkö, Fintraffic Tie Oy, jaoston koulutusvastaava

Työni on suurelta osin fyysisen ja toimitilaturvallisuuden ylläpitämistä ja kehittämisestä. Olen aktiivinen sopimuspalokuntalainen ja toimin Paimion VPK:n päällikkönä. Jäljelle jäävän vapaa-ajan vietän usein matkailuautolla jossain päin Eurooppaa.

Resilienssi ja musta joutsen – Suurteollisuuden oppiaineet yllätyksiin varautumisessa

Teollisuudessa mustan joutsenen vaikutukset voivat olla massiivisia – yllättävästä tuotantokatkoksesta logistiikan häiriöihin tai raaka-aineiden saatavuuden ongelmiin.

Suurteollisuus, kriisit ja resurssien jakaminen

Pandemian, Ukrainan sodan ja ilmastokriisin esimerkit ovat osoittaneet, kuinka nopeasti epätodennäköinen ja odottamaton muutos, musta joutsen, voi vaikuttaa toimialoihin ja niiden välisiin ketjuihin.

Yksi suurteollisuuden vahvuuksista on kuitenkin kyky hyödyntää laajaa osaamista ja resursseja. Kun laitokset tekevät yhteistyötä ja jakavat tietoa sekä kriisivalmiuksia, ne voivat vahvistaa koko alueen tuotannollista ja taloudellista resilienssiä.

Teollisuuden kriittiset resurssit ja yhteisvarautuminen

Teollisuuden varautumisessa on keskeistä määrittää, mitkä resurssit ovat kriittisiä ja kuinka niitä voidaan turvata yhteistyön avulla:

1. Energia ja sen jakelu

Teollisuus on voimakkaasti riippuvainen energiasta. Yhteiset varavoimaratkaisut, kuten varageneraattorien koordinointi eri laitosten kesken, voivat varmistaa toiminnan jatkumisen sähkökatkosten aikana. Energiankäytön joustavuus, kuten mahdollisuus käyttää eri energialähteitä, lisää joustavuutta.

2. Vesi ja raaka-aineet

Vesi on elintärkeä paitsi yksilöille, myös monille teollisille prosesseille. Laitosten väliset sopimukset veden jakamisesta kriisitilanteissa voivat estää pysähdykset.

Samalla raaka-aineiden varastointi ja logistiikan koordinointi vähentävät yksittäisten toimijoiden haavoittuvuutta toimitusketjujen katkeamisiin.

3. Tieto ja viestintä

Ilman toimivaa viestintää ja ajantasaista tietoa kriisitilanne voi eskaloitua. Yhteiset kriisiviestintäjärjestelmät ja käytännöt, kuten alueelliset viestintäverkostot, varmistavat, että tiedonkulku eri laitosten ja viranomaisten välillä toimii myös poikkeusoloissa.

4. Logistiikka ja kuljetus

Kriisit voivat lamauttaa logistiikkaketjuja, mikä tekee yhteistyöstä keskeistä. Yhteiset varastointiratkaisut ja vaihtoehtoiset kuljetusreitit voivat auttaa ylläpitämään materiaalivirtoja.

Yhteistyön ja osaamisen jakamisen

merkitys

Yhteistyö teollisuuslaitosten välillä luo pohjan vahvemmalle resilienssille. Yhteisten kriisiharjoitusten, riskikartoitusten ja resurssien yhdistämisen avulla yritykset voivat luoda valmiuksia, jotka ulottuvat yksittäisen toimijan tarpeiden yli.

1. Kriisiharjoitukset

Koko alueen kattavat harjoitukset, joissa simuloidaan esimerkiksi sähkökatkosta tai raaka-aineen toimituskatkoa, vahvistavat valmiuksia ja tunnistavat yhteistyön kehityskohteita.

2. Osaamisen jakaminen

Kun yksi laitos kehittää uuden ratkaisun, se voi jakaa sen muiden kanssa. Esimerkiksi innovatiiviset energiansäästötekniikat tai hätätilanneohjeistukset voidaan ottaa käyttöön laajemmin.

3. Resurssien jakaminen

Yhteiset varastot ja varaosakeskukset vähentävät toimitusketjujen katkeamisen ris-

kiä. Lisäksi sopimukset, joissa laitokset tukevat toisiaan kriisitilanteissa (esimerkiksi lainaamalla työvoimaa tai koneita), voivat estää pitkät tuotantokatkokset.

Keskeiset opit teollisuudelle: varautumisen prioriteetit

Teollisuuskontekstissa 72 tunnin varautumismalli toimii ohjenuorana, mutta yritysten on kyettävä toimimaan myös viikkojen tai kuukausien ajan kriisitilanteessa. Prioriteetit:

• Energia: Varavoimaratkaisut ja vaihtoehtoiset energialähteet.

• Vesi ja raaka-aineet: Yhteiset resurssikeskukset ja varastot.

• Logistiikka: Vaihtoehtoiset kuljetusreitit ja monipuoliset toimitusketjut.

• Viestintä: Kattava kriisiviestintäjärjestelmä ja toimiva tiedonkulku.

• Henkilöstö: Kriisikoulutus ja työntekijöiden varautuminen myös henkilökohtaisella tasolla.

Lopuksi

Suurteollisuudessa resilienssi ei ole yksittäisen toimijan tehtävä vaan koko ekosysteemin yhteinen tavoite. Kun laitokset tekevät yhteistyötä ja jakavat osaamistaan, ne voivat rakentaa varautumismallin, joka ei ainoastaan suojaa yksittäisiä yrityksiä vaan myös koko alueen taloudellista ja yhteiskunnallista vakautta.

Yhdessä toimien suurteollisuus voi kohdata myös mustat joutsenet ja varmistaa, että yllätykset eivät johda katastrofiin.

Jussi Lång johtokunnan jäsen Yritysturvallisuus-jaosto turvallisuuden kehittämispäällikkö KIP Service Oy

Kummipalokuntakonsepti yritystoiminnan tukena

Kummipalokunta-malli soveltuu toimimaan suuryritysten kanssa yhteistyössä laitoksen oman palokunnan kanssa, mutta myös pkyritysten kanssa ainoana erikoistuneena palokuntana.

Sopimuspalokunnat ja liiketalouden tukeminen

Sopimuspalokunnilla on merkittävä rooli liiketalouden tukemisessa. Suomessa on jo nyt palokuntia, jotka ovat erikoistuneet esimerkiksi jälkivahinkojentorjuntaan tai raivaukseen.

Sopimuspalokunnat voisivat nykyisten rooliensa lisäksi erikoistua tiettyihin yrityksiin ja niiden riskeihin. Tämä niin sanottu kummipalokuntatoiminta lähentäisi yrityksiä ja palokuntia käytännössä.

Kummipalokunnilla olisi syvällinen tuntemus teollisuusalueista, prosessien riskeistä, terminologiasta ja ajoreiteistä. Lisäksi kummipalokunnilla olisi erityisosaamista esimerkiksi kuljettimista, kemikaaleista, sähköstä ja säteilystä. Harjoittelua voitaisiin myös tehostaa.

Sopimuspalokunta voisi toteuttaa perusharjoituksia yrityksen alueella tai tiloissa, mikä madaltaisi tositilanteen toimintakyn-

nystä entisestään. Sopimuspalokuntalaiset voisivat myös kouluttaa yritysten henkilöstöä sammutustilanteissa tai esimerkiksi kaivojen kansien sulkemisessa päästötilanteissa.

Yritysyhteistyön kautta rakennettu osaamispääoma on käytettävissä tositilanteissa kaikkialla muuallakin ko. alueella.

Sopimuspalokunnat ja turvallisuusjohtaminen

Yritysten ei pidä ulkoistaa turvallisuusjohtamista tai siirtää vastuuta pelastuslaitokselle. Jos näin tapahtuisi, se osoittaisi, että yrityksen johto tarvitsee lisää tukea turvallisuusjohtamiseensa. Omatoiminen varautuminen on edelleen ensiarvoisen tärkeää ensimmäisten sekuntien ja minuuttien aikana.

Kummipalokunta-malli toisi systemaattisen yhteistyön yritysten kanssa ja parantaisi riskien hallintaa konkreettisesti. Tämä olisi yritysten, niiden henkilökunnan sekä kunnan yhteinen etu. Hyötyjä syntyisi kaikille osapuolille.

Suomessa voitaisiin parantaa noin 700–1400 yrityksen riskien hallintaa ilman kustannusten lisäämistä, jos jokaisella sopimuspalokunnalla olisi yhdestä kahteen kummikohdetta.

Pelastustoimi osana hyvinvointialuetta

Pelastustoimi on nykyisellään osa hyvinvointialueita ja säästöjen paine onkin kova. Nyt olisi erinomainen hetki käydä keskustelua mallista toiminnallisena kehityskohteena, sillä ainakin yritykset ottaisivat avosylin vastaan kuvatut toimintatavat osaksi riskien hallintaansa.

Toimintamalli tarjoaa win-win-tilanteen, jossa kaikki osapuolet voittavat yhteistyön syventyessä sekä riskienhallinnan ja pelastustoiminnan tehostuessa.

Kalle Seppänen puheenjohtaja

Yritysturvallisuus-jaosto

Suomen Palopäällystöliitto yritysturvallisuuspäällikkö UPM

Kuva: Samu Kemppi

Neljän Feeniksin Kilta

Neljän Feeniksin Kilta on Palopäällystöliiton vapaaehtoispalokuntatoiminta –jaoston yhteydessä toimiva yhteisö. Kilta on perustettu vuonna 2017. Killan tarkoituksena on koota yhteen sopimuspalokuntien päällikön tai puheenjohtajan tehtävissä toimineita henkilöitä sekä eri seminaarien osallistujia.

Kilta pyrkii toimimaan yhdyssiteenä jo aktiivisen palokuntatoiminnan jättäneiden ja edelleen toiminnassa aktiivisesti olevien jäsenten välillä. Lisäksi killan tehtävänä on koota ja ylläpitää palokuntatoiminnan historiallisia perinteitä ja vaalia yhteisiä palokuntamuistoja.

Lyhyt katsaus toimintaan

Neljän Feeniksin Killalla on kaksi sääntömääräistä tapahtumaa. Alkuvuodesta hoidetaan virallisuudet jäsenkokouksen muodossa, jossa valitaan kiltakomentaja (puheenjohtaja) ja killan johtokunta, käsitellään toimintakertomus ja hyväksytään toimintasuunnitelma.

Toinen sääntömääräinen tapahtuma järjestetään loppuvuodesta ja se pyritään pitämään enemmänkin kiltatapaamisena koulutuksen, kulttuurin ja mukavan yhdessäolon merkeissä. Tietojeni mukaan vuosien varrella kilta on kokoontunut kiltatapaamisen merkeissä muun muassa Helsinkiin vuonna 2018 ja laivalla vuonna 2019. Vuodeksi 2020 kilta oli suunnitellut vanhojen paloautojen kokoontumisajot Hyvinkäälle, mutta nämä jouduttiin siirtämään koronapandemian vuoksi.

Lisäksi vuonna 2021 vajaat neljäkymmentä kiltalaista kokoontui Turkuun koulutuspäivään, joka huipentui V Sopimuspalopäällikköseminaarin kanssa vietettävään yhteiseen iltatilaisuuteen. Vuosien 2022-2023 aikana killan toiminta hiipui.

Killan jäsenistö kasvoi vuoden 2024 jäsenkokouksessa kertaheitolla 12 jäsenellä, kun lähes kaikki V Sopimuspalopäällikköseminaarin suorittanutta liittyivät killan jäseniksi. Jäsenkokouksessa myös esitettiin, että viimeisimmän seminaarin “vanhin” eli Oltermanni/Olteranni, valitaan kiltakomentajaksi, kunnes seuraava seminaari on valmistunut. Tällä toimintatavalla pyritään turvaamaan Neljän Feeniksin Killan toiminta ja näin yhteys aina edelliseen sopimuspalopäällikköseminaariin pysyisi tiiviinä.

Edellisen seminaariin Oltermannina allekirjoittanut tuli siis valituksi uudeksi kiltakomentajaksi. Haluankin tässä kohtaa lämpimästi kiittää kiltakomentajana (2017-2023) perustamisesta saakka toiminutta Pekka Sippolaa ja hänen johtokuntia kaikesta siitä valtavasta työstä, jota olet(te) killan eteenpäin viemiseksi tehneet.

Killan toiminta vuonna 2025

Alkuvuodesta 2025 pidettiin jäsenkokous Tampereella, johon oli mahdollisuus osallistua myös etäyhteyksin. Allekirjoittanut jatkaa esitetysti kiltakomentajana ja killan johtokunnassa jatkavat Arto Perttula, Kari Heinilä, Hannu Kylkilahti, Petri Haanpää, Hannes Aaltonen ja Silvio Hjelt.

Suunnitteilla olevan VI Sopimuspalopäällikköseminaarin aloitusjakson (syksy 2025) yhteyteen, Turkuun, pyritään järjestämään vastaavanlainen kiltatapaaminen kuin vuonna 2021, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita ja varataan aikaa keskustelulle sekä keskinäiselle yhdessäololle. Toivottavasti pääsemme viettämään mukavan iltatilaisuuden tutustuen uusiin seminaarilaisiin, joten tulettehan runsain joukoin paikalle! Kilta pyrkii kokoamaan myös kaikki Vuoden sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustuksen saajat yhteen kiltatapaamisen yhteydessä –tietääkseni ensimmäistä kertaa.

Vaaliakseen yhteisiä palokuntamuistoja toimintasääntönsä mukaisesti, killan tavoitteena on käynnistää vuoden 2025 aikana yhteistyössä liiton toimiston kanssa sopimuspalopäällikköseminaarien historiikin kirjoittamisen. Killan jäsenistöä halutaan osallistaa runsaasti historiikin tekemisessä, sillä osallistujilla ne parhaat muistot, tarinat ja koke-

mukset seminaareista ovat. Tavoitteena olisi, että historiikki julkaistaisiin VI Sopimuspalopäällikköseminaarin päätöstilaisuudessa vuoden 2027 syksyllä.

Allekirjoittanut toimii Palopäällystöliiton Vapaaehtoispalokuntatoiminta -jaoston varajäsenenä ja VI Sopimuspalopäällikköseminaarin suunnitteluryhmässä, joten yhteistyö killan toiminnan kannalta oleellisten liiton toimintojen kanssa on sujuvaa, toimivaa ja tiivistä.

Killan tulevaisuuden toimintaan kaivataan kuitenkin myös uusia ideoita! Ota rohkeasti yhteyttä, mikäli sinulla on jokin uusi avaus tai ehdotus Neljän Feeniksin Killan toteutettavaksi.

Jäsenistö ja jäsenhakemus

Neljän Feeniksin Killan jäsenyys edellyttää Palopäällystöliiton jäsenyyttä ja killalla ei ole erillistä jäsenmaksua. Jäseneksi hyväksyttävän tulee olla toiminut omalla palokuntaurallaan palokunnan päällikkönä, palokuntayhdistyksen puheenjohtajana tai näitä vastaavissa tehtävissä. Jäseneksi voidaan myös hyväksyä henkilö, joka on suorittanut Palopäällystöliiton järjestämän sopimuspalopäällikkö-, teollisuuspalopäällikkö- tai palopäällikköseminaarin.

Killan jäsenrekisteri tarkistettiin vuoden 2024 aikana yhteistyössä liiton toimiston kanssa. Killalla on jäsenrekisterin mukaan 55 jäsentä. Killan toiminnasta viestitään pääosin sähköpostitse, joten pidäthän yhteystietosi ajantasalla. Tarvittaessa voit olla yhteydessä myös kiltakomentajaan jäsenyyden ja yhteystietojen tarkistamiseksi/selvittämiseksi.

Toivotan lämpimästi kaikki uudet jäsenet tervetulleiksi kiltaan! Jäseneksi voi hakeutua täyttämällä jäsenhakemuksen, joka löytyy liiton internet-sivuilta, ja toimittamalla sen kiltakomentajalle sähköpostitse. Myös palokuntarekisteri HAKAn kautta voi hakeutua killan jäseneksi (Hae jäsenyyttä -toiminto). Uudet jäsenet hyväksytään kiltaan johtokunnan toimesta.

Juha Kylmälä

Neljän Feeniksin

Killan kiltakomentaja

juha.kylmala@riihimaenvpk.fi

22. Palopäällystö-Golf

13.6.2025

Nordcenter Benz, Åminnefors, Raasepori

Väliaikalähdöllä pelattavan kilpailun sarjat:

HCP 0–18 tasoituksellinen lyöntipeli

HCP 18,1–36 pistebogey

Erikoiskilpailuina lähimmäksi lippua ja suorin draivi.

Osallistumismaksu 55 euroa.

Ilmoittaudu mukaan 22.5. mennessä: sppl.fi/kalenteri/22-palopaallysto-golf

Kutsu

44. Suomen paloveteraanien

valtakunnallinen Kuusapilakongressi

7.5.2025 Juurikkasaari, Jyväskylä

Paikka: Juurikantie 5, Jyväskylä

Teema: Ikääntymisen tuomat haasteet ja niiden ennaltaehkäisy

Hinta: 50 euroa/henkilö sisältäen tulo- ja lähtökahvit sekä lounaan

Ilmoittautuminen

Lähetä osallistujien nimet sähköpostilla osoitteisiin: kuuelo@gmail.com ja karppinen.pentti@gmail.com

Osallistumismaksu

Maksa osallistumismaksu 4.4.2025 mennessä

Tilinumero: FI 0552900240292951

Nimi: Jyväskylä Paloveteraanit ry

Viite: ’Kuusapila 2025’ + oma paikkakunta + osallistujien lukumäärä

Varaathan majoituksesi ajoissa, sillä Jyväskylässä on samaan aikaan

Tietotekniikka-messut, jotka täyttävät hotelleja.

Lisätiedot

Reijo Hirvi

p. 0400 292 954

Lue lisää kongressiohjelmasta osoitteesta: www.jyvaskylanpaloveteraanit.com

Uudet sammutustekniikat ja -taktiikat

Sammutustekniikka ja -taktiikka rakennus- ja liikennevälinepaloissa -webinaarisarja tuli päätökseen joulukuussa. Sarjassa esitettiin 12 jaksoa liittyen Pelastusopiston Rakennuspalon sammutus ja Uudet energiamuodot liikennevälineissä ja energiavarastoissa -julkaisuihin sekä kaksi lisäjaksoa, joiden aiheet liittyivät palomies- ja operaatiohisseihin sekä sammutus- ja raivauskouran käyttämiseen.

Webinaarisarja oli valtavan suosittu. Webinaarit tavoittivat yli 6700 osallistujaa ja tallenteiden kanssa on tavoitettu jo yli 21 500 katsomiskertaa.

Katso tallenteita netissä

Esityksien tallenteet on julkaistu Palopäällystöliiton YouTube-kanavalla ja hankkeen verkkosivulla sppl.fi/sammutustekniikat.

Noin puolet jaksoista ovat jo saaneet tekstityksen suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kesään mennessä myös loput jaksot saavat tekstitykset.

Tallenteet mahdollistavat aiheisiin tutustumisen joustavasti ja täsmällisesti niin itsenäisesti kuin yhdessä harjoituksissa ja koulutuksissa. Ne toimivat hyvänä alustuksena esimerkiksi ennen käytännönharjoituksia ja jotkut jaksot antavat uusia ajatuksia myös pelastustoiminnan johtamiseen.

Palopäällystöliitto järjesti Sammutustekniikat-webinaarisarjan yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Webinaarisarjan toteutuksen rahoitti Palosuojelurahasto.

Koko webinaarisarja on katsottavissa:

sppl.fi/sammutustekniikat

MC Fire Officers ja Hymyilevän

Motoristin

Kevätpäivät 2025

LJoel Kauppinen erityisasiantuntija

Suomen Palopäällystöliitto

oimaan Moottoripyöräilijät ry järjestää Loimaalla Hymyilevän

Motoristin Kevätpäivän 17.5.2025. Itse tapahtuma pidetään Loimaan pesäpallostadionilla.

Kokoonnumme Suomen Palopäällystöliiton porukalla, MC Fire Officers, stadionin lähistölle johonkin myöhemmin ilmoitettavaan paikkaan klo 10.00. - 10.30., josta siirrymme yhdessä varsinaiselle tapahtuma-alueelle. Kevätpäivässä on ohjelmassa klo 10 alkaen tervetuliaispuheet, MP-paraati, musiikkia ja puheenvuoroja sekä iltabileet Loimaan Keilahallilla.

Lue lisää ja tule mukaan! sppl.fi https://sppl.fi/kalenteri/mc-fire-officers-jahymyilevan-motoristin-kevatpaivat-2025

Marko Vesanen –Vuoden Sopimuspalokunnan päällikkö 2024

Viime joulukuussa Vuoden Sopimuspalokunnan päällikkönä palkittu Marko Vesanen on palokuntamies niin työssä kuin vapaa-ajalla.

”Urani palokuntahommissa alkoi Metsä-Serlan Kirkniemen teollisuuspalokunnan sammutusryhmässä syyskuussa 1995. Eräs "vanhaherra" talutti minut tehtaan palopäällikön puheille ja ilmoitti, että tämä poika ilmoittautuu nyt palokuntaan”, Vesanen muistelee.

Pian Vesanen kiinnostui sopimuspalokuntatoiminnastakin ja liittyi ensin Lohjan VPK:hon. Ventelän VPK:hon hän siirtyi vuonna 2001.

”Sopimuspalokuntatoiminta antoi uutta näkemystä. Lisäksi halu auttaa muita mahdollistui tässä harrastuksessa.”

Vuodesta 2006 lähtien Marko Vesanen on toiminut päätyökseen Kirkniemen teollisuuspalokunnan varapäällikkönä. Tehdas kuuluu Sappi Europe -konserniin.

”Toimimme sammutussopimuksen alaisuudessa osana Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosta. Meillä on sopimus 8/30 minuutin lähtövalmiudesta. Tehtaan alueella lähtöaikatavoite on kahdeksan ja ulkopuolelle 30 minuutin sisällä hälytyksestä ”vapaavuorolla”. Palokunnan miehitys on päivävuorossa kolme henkilöä ja muissa vuoroissa 7–12 henkilöä.”

Aktiivinen Ventelän VPK

Ventelän VPK on Lohjalla toimiva, aktiivinen sopimuspalokunta. Jäseniä on noin 150, ja heistä hälytysosastossa toimii tällä hetkellä 46 henkilöä. Vuosittain sammutusauto lähtee keikalle keskimäärin 80 kertaa ja säiliöauto 65 kertaa.

Vesanen toimi palokunnan päällikkönä vuodesta 2005.

”Päällikkö toimii puheenjohtajan kanssa yhteyshenkilönä pelastuslaitoksen ja muiden yhteistyökumppanien suuntaan. Itse olen panostanut myös alkusammutuskoulutuksiin eri tahojen kanssa. Jatkan tätä edelleen.”

Vuodenvaihteessa Vesanen luopui Ventelän VPK:n päällikkyydestä. Toiminta palokunnassa ja sen hälytysosastossa jatkuu. Uutta on kummitoiminta.

”Kun uusia jäseniä tulee esimerkiksi hälytysosastoon, on joku kokeneemmista tukena hänen kotiuttamisessaan palokunnan toimintaan. Itse aloittelen nyt tämmöistä tehtävää.”

Hälytystehtävästä riippuen Vesanen toimii oko-ryhmän johtajana, kuljettajana tai takapenkkiläisenä, sekä harjoituksissa tarvittaessa kouluttajana. Hiljattain alkoi myös uusi luottamustehtävä, puheenjohtajuus Lohjan Seudun Palokuntaliitossa.

Johanna Kojola viestintäpäällikkö

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Kuva: Joel Kauppinen

Uusi

toimintaohjelma

ohjaa pelastusalaa vaikuttavuuteen ja yhteistyöhön

Pelastustoimen päivitetty onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelma, Turvallinen ja onnettomuuksista vapaa elämä 2030, julkaistiin helmikuun alussa.

Toimintaohjelman päivittäminen tuli ajankohtaiseksi, sillä aikaisempi visio oli määritelty vuoteen 2025. Pelastusylitarkastaja Jari Lepistön mukaan toimintaympäristössä on myös tapahtunut merkittäviä muutoksia, joihin pelastustoimen on reagoitava.

"Perusajatus toimintaohjelmassa pysyy kuitenkin samana: pyrimme suuntaamaan pelastusalaa vaikuttavuusajatteluun ja tekemään entistä merkityksellisempää ennakoivaa turvallisuustyötä. Lisäksi ohjelma jatkaa toimialan avautumisen linjaa – yhteistyö eri tahojen kanssa on keskeistä", Lepistö korostaa.

Käytännönläheisempi lähestymistapa

Mitkä ovat sitten ohjelman merkittävimmät uudistukset verrattuna edelliseen kauteen?

"Uudistuksessa on pyritty aiempaa konkreettisempaan lähestymistapaan. Halusimme vähentää konsulttijargonia ja tuoda ohjelmaa lähemmäs arjen tekijöitä. Konkreettisten tavoitteiden ansiosta myös mittarointi on helpompaa”, Lepistö kertoo. Hänen mukaansa Pelastusopiston tekemä tutkimus osoittaa, että pelastuslaitoksilla on jo löy-

detty hyviä keinoja vaikuttavuuden mittaamiseen.

Ohjelman päivitystyötä tehtiin vuoden 2024 jälkimmäisellä puoliskolla ja tehtävään nimettiin työryhmä pelastusalan toimijoista. Työryhmän palavereissa käytiin linjaava ja yhteensovittava keskustelu ja määriteltiin, miten prosessia viedään eteenpäin. Valmistelun aikana kuultiin noin 60 eri tahoa ja käytiin laajoja keskusteluja pelastusalan tulevaisuuden suuntaviivoista.

"Yhteiskehittäminen oli yllättävän sujuvaa. Keskustelut auttoivat muodostamaan yhteisen näkemyksen siitä, mihin ennakoivassa turvallisuustyössä kannattaa keskittyä", Lepistö iloitsee.

Pitkän aikavälin tavoitteet

Lepistö toivoo, että ohjelman laadullinen tavoitteenasettelu juurtuu osaksi pelastustoimen arkea.

"Toiminnan pitäisi aidosti vastata tunnistettuihin riskeihin ja tarpeisiin. Vielä olemme vähän sellaisessa vaiheessa, että puhumme kyllä riskiperusteisuudesta, mutta sitä ei suunnittelussa ihan aidosti oteta huomioon. Lisäksi toivon, että toimiala avautuisi yhä enemmän ulospäin", hän summaa.

Mikko Puolitaival jaoston viestintävastaava, Riskienhallinta-jaosto, Suomen Palopäällystöliitto vastuualuejohtaja, onnettomuuksien ehkäisy Satakunnan pelastuslaitos

Onnettomuuksien ehkäisyn päivitys

valvontasuunnitelmaohjeeseen

Onnettomuuksien ehkäisyn suunnitelmaohjeen laadinta -hanke on kaksivuotinen kehityshanke, jonka tavoitteena on päivittää ja laajentaa pelastuslaitosten valvontasuunnitelmaohjetta kattamaan koko onnettomuuksien ehkäisyn kokonaisuuden.

Hanke käynnistyi 1.1.2025 Palosuojelurahaston tuella, ja sen tavoitteena on luoda valtakunnallisesti yhtenäinen, ajantasainen ja käytännönläheinen ohjeistus pelastuslaitosten suunnittelutyön tueksi.

Nykyinen valvontasuunnitelmaohje on

Sen tavoitteena on luoda valtakunnallisesti yhtenäinen, ajantasainen ja käytännönläheinen ohjeistus pelastuslaitosten suunnittelutyön tueksi.

Petzl Fixed Line Fall Arrest

vuodelta 2012, ja sen jälkeen pelastuslaitosten toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi. Teknologian kehitys, energiamurros ja väestörakenteen muutos ovat tuoneet uusia haasteita onnettomuuksien ehkäisyyn. Esimerkiksi akkutehtaiden, tuuli- ja aurinkovoimaloiden määrän kasvu lisää tarvetta riskienhallinnalle ja ennakoivalle valvonnalle. Samalla väestön ikääntyminen ja kotiin siirtyvät palvelut vaativat pelastuslaitoksilta uudenlaisia toimintamalleja haavoittuvien ryhmien turvallisuuden varmistamiseksi. Lisäksi hallinnollinen muutos – pelastustoimen siirtyminen osaksi hyvinvointialueita – vaikuttaa suunnitteluun ja toimintakäytäntöihin.

Pelastuslaitosten toimintamallien yhtenäistäminen on ollut haasteellista, sillä onnettomuuksien ehkäisy on kehittynyt eri tahtiin eri alueilla. Tämän hankkeen keskeisenä tavoitteena on luoda kansallinen malli, joka tukee pelastuslaitoksia suunnittelutyössä ja mahdollistaa yhtenäiset käytännöt valtakunnallisesti. Hankkeessa kehitetään päivitetty suunnitelmaohje, sen tueksi laaditaan mallipohja ja muita tarkennuksia, jotka ohjaavat pelastuslaitoksia vuosittaisessa suunnittelussa.

Hankkeen edetessä ohjeistuksen sisältöjä jalkautetaan aktiivisesti pelastuslaitosten käyttöön, jotta sen vaikutukset näkyvät konkreettisesti arjen työssä. Tavoitteena on, että suunnitelmaohje tukee pelastuslaitosten toimintaa joustavasti mutta selkeiden linjausten mukaisesti.

Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä pelastuslaitosten asiantuntijoiden sekä muiden keskeisten sidosryhmien kanssa.

Mikäli haluat kuulla lisää hankkeesta tai keskustella yhteistyömahdollisuuksista, olen avoin uusille ideoille ja näkemyksille!

Tanja Nyqvist hankepäällikkö

Suomen Palopäällystöliitto tanja.nyqvist@sppl.fi

VI Sopimuspalopäällikköseminaari

käynnistyy lokakuussa – lähde mukaan!

Sopimuspalopäällikköseminaarin tavoitteena on antaa palokuntien johtotehtävissä toimiville eväitä toiminnan strategiseen suunnitteluun, vapaaehtoisten johtamiseen sekä oman palokunnan toiminnan kehittämiseen. Seminaari auttaa luomaan verkostoja palokuntatoiminnassa mukana olevien välille sekä tarjoaa oppia, miten toimitaan luontevasti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja tilaisuuksissa.

Seminaari luo sopimuspalokuntien johtajille yhteisen alustan, jossa voi kasvaa ja kehittyä sekä kehittää omia johtamistaitojaan.

Laadukkaiden alustusten ja syvällisten keskusteluiden kautta saa myös välineitä parempaan käytännön johtajuuteen ja oman johtajakuvan kehittämiseen.

Seminaarin johtajana toimii pelastusjohtaja Mika Kontio Pirkanmaan pelastuslaitokselta.

Lähijaksot ja teemat

1. Lähijakso 24.–26.10.2025 Turku

Teema: Palokuntatoiminta, toimintaympäristö ja vuorovaikutus

2. Lähijakso 17.–19.4.2026 Tampere

Teema: Strateginen suunnittelu ja johtaminen

3. Lähijakso 23.–25.10.2026 Helsinki

Teema: Sidosryhmätoiminta ja vaikuttaminen, johtajakuvan rakentuminen

4. Lähijakso 22.–25.4.2027 Saksa

Teema: Kansainvälisyys osana palokuntatoimintaa

5. Lähijakso 29.–31.10.2027 Hämeenlinna

Teema: Pelastustoimen tulevaisuus ja lähiyhteisön voimavarat

Seminaariviikonloput alkavat perjantaina klo 10.00 ja päättyvät sunnuntaina klo 13.00 mennessä.

Lähijaksojen välissä tehdään välitehtäviä, jotka syventävät ja laajentavat lähijaksojen aikana käsiteltyjä teemoja.

Seminaarin hinta ja seminaariin hakeutuminen

Seminaarin lähijaksojen hinnat ovat 550 euroa/jakso (pl. ulkomaan jakso). Seminaarijakson hinta sisältää korkeatasoiset luennot sekä ohjelman mukaiset ruokailut. Majoitus veloitetaan erikseen. Ulkomaan lähijakson hinta määräytyy matkakohteen varmistumisen jälkeen.

Ilmoittaudu 29.5.2025 mennessä: sppl.fi/ kalenteri/vi-sopimuspalopaallikkoseminaari

Lisätiedot: Henriikka Majoniemi koulutuskoordinaattori

Suomen Palopäällystöliitto puh. 0440 343 112 henriikka.majoniemi@sppl.fi

sppl.fi/ppp

Palopäällystöpäivät 2025 ja Varautumisen seminaari

Tampere-talo 8.–10.4.2025

Palopäällystöpäivät on pelastusalan suurin ja tärkein vuosittainen tapahtuma, joka kokoaa yhteen ajankohtaisten aiheiden äärelle satoja osallistujia pelastus- ja turvallisuusalalta, varautumisen ammattilaisista ja näiden sidosryhmistä. Tänä vuonna Tampere-talolla on ohjelmaa tarjolla jopa kolmessa salissa, jossa on paljon erityisesti pelastustoimintaan liittyviä esityksiä ja luentoja.

Palopäällystöpäivät alkavat Varautumisen seminaarilla tiistaina 8. huhtikuuta. Tässä ajankohtaisessa ja vaikuttavassa tapahtumassa syvennymme yhdessä siihen, kuinka suomalainen siviiliyhteiskunta voi entistä paremmin varautua kriiseihin. Miten yritykset, yhteisöt ja yksilöt varautuvat toimimaan vastuullisesti ja kriisinkestävästi poikkeusoloissa?

Osallistumismaksut

Osallistumismaksut

Kolmen päivän kokonaisuus (ti–to) liiton jäsenille 645 euroa ja muille 750 euroa

Kahden päivän osallistuminen (ti–ke tai ke–to) jäsenille 450 euroa ja muille 520 euroa.

Yhden päivän osallistuminen jäsenille 275 euroa ja muille 310 euroa

Palopäällystöliiton opiskelijajäsenten osallistumismaksu 25 euroa/pvä ja eläkeläisjäsenten 55 euroa/pvä

Osallistumismaksu sisältää osallistumisoikeuden tilaisuuteen sekä ohjelman mukaiset tarjoilut.

Majoitus

Olemme varanneet osallistujille majoituskiintiön Tampere-talon kanssa saman katon alla sijaitsevasta Courtyard by Marriott Tampere City -hotellista.

Huoneiden hinnat alkaen:

• Standard-huone yhdelle henkilölle 162 €/vrk

• Standard-huone kahdelle henkilölle 182 €/vrk

Linkin huonevarauksiin ja varausohjeet löydät

Palopäällystöpäivien tapahtumasivulta: sppl.fi/ppp

Majoituskiintiö on voimassa 6.3.2025 asti ja huoneita on saatavilla rajoitetusti.

Jokainen vastaa itse omista majoitusvarauksistaan ja -kuluistaan.

Palopäällystöpäivillä mukana

Pirkanmaan pelastuslaitos

Mediayhteistökumppani

8.4.2025

Varautumisen seminaari

Yrittäjä – Asukas – Pelastaja – Sotilas: Siviiliyhteiskunnan varautuminen

Tässä ajankohtaisessa ja vaikuttavassa tapahtumassa syvennymme yhdessä siihen, kuinka suomalainen siviiliyhteiskunta voi entistä paremmin varautua kriiseihin. Miten yritykset, yhteisöt ja yksilöt varautuvat toimimaan vastuullisesti ja kriisinkestävästi poikkeusoloissa?

Duetto 1 -sali

9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

10.00 Avaussanat

• Katja Ahola, valmiuspäällikkö, PALTA ry

• Teemu-Taavetti Toivonen, vs. pelastusjohtaja, Pirkanmaan pelastuslaitos

10.10 Puolustus tarvitsee yrityksiä

• Tommi Malinen, myyntijohtaja, Summa Defence Oy

10.30 Kriiseihin varaudutaan yhdessä

• Anna-Mari Ahonen, maakuntajohtaja, Pirkanmaan liitto

10.50 VIRITTÄYTYMINEN | Mikroyritysten rooli

• Harriet Lonka & Riika Raitio

11.00 Mikroyritykset kriisien ratkaisijoina

Paneelikeskustelu yhteistyössä Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n kanssa

• Kari I Mattila, puheenjohtaja, Mikro- ja yksinyrittäjät MYRY ry

• Janne Rahunen, toimitusjohtaja, Kata Safety Oy

• Mika Oksman, yrittäjä, Suomen DPF-pesut

• Harriet Lonka, hankejohtaja, Kokonaisturvallisuuden klusteri, Pohjois-Savon liitto

12.00 Lounas

13.00 Varautuminen osana yrityksen johtamista ja strategiaa

• Timur Kärki, hallituksen puheenjohtaja, Gofore Oyj

• Antti-Jussi Halminen, johtaja, polttoainehankinta Tampereen Energia

• Kirsi Jaakkola, yrittäjä, Jaakkolan Tukku Oy

13.45 Kahvi

14.15 Miten kohtaavat yritysten ja viranomaisten varautumisen velvoitteet ja tarpeet?

• Tuomas Lehmusmetsä, turvallisuusjohtaja, Senaatti-konserni

• Seppo Lokka, pelastusjohtaja, Etelä-Savon pelastuslaitos

• Katja Ahola, valmiuspäällikkö, PALTA ry

15.00 Miten tehdään kriisinkestävä kaupunki?

• Anniina Autero, FT, kehittämispäällikkö, Tampereen kaupunki

• Sami Kerman, toimitusjohtaja, Tapahtumateollisuus ry

• Teemu-Taavetti Toivonen, vs. pelastusjohtaja, Pirkanmaan pelastuslaitos

16.00 Tilaisuus päättyy

16.10 Vierailu Poliisiammattikorkeakoululla (ilmoittautuminen myöhemmin erikseen)

8.4.2025

Palopäällystöpäivät 2025

Yläkerta / Näyttelytila

Keikka kaupungissa – pelastustoiminnan johtamisen simulaatioharjoitus

Päivien aikana vedetään seitsemän noin 1,5 tunnin mittaista pelastustilanteiden johtamisen simulaatioharjoitusta. Ilmoittaudu etukäteen mukaan sinulle sopivaan harjoitukseen. Jokaiseen otetaan 3–4 osallistujaa. Kaikki simulaatioharjoitukset myös tallennetaan tekoälyllä analysoitavaksi, jotta jatkossa opittaisiin arvioimaan keikan onnistumista ja osaamisen kehityskohtia tekoälyn avulla.

VETÄJINÄ | Mauri Salo, palomestari, Keski-Suomen pelastuslaitos & Joonatan Partanen, palomestari, KeskiSuomen pelastuslaitos

10.30 Simulaatioharjoitus 1

13.00 Simulaatioharjoitus 2

15.00 Simulaatioharjoitus 3

19.00 Get Together –verkostoitumista päivien osallistujille

8.4.2025 klo 18.30, Tampere-talo, Tampere Suomen Palopäällystöliiton kevätliittokokous

9.4.2025

Palopäällystöpäivät 2025

Sorsapuistosali

8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.00 Tilaisuuden avaus

Pirkanmaan hyvinvointialueen tervehdys

• Mika Kontio, vs. konsernijohtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue

Suomen Palopäällystöliiton tervehdys

• Veli-Pekka Ihamäki, liittohallituksen puheenjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

HAASTATTELUSSA | Kimmo Kohvakka, pelastusylijohtaja, sisäministeriö & Seppo Lokka, pelastusjohtaja, Etelä-Savon hyvinvointialue

9.30 Inhimilliset tekijät ja tilannekomennot pelastustoiminnan johtamisessa

Situational Command: Flexible Leadership for Successful Incident Management

Pelastustoiminnan johtaminen kehittyy maailmalla.

Pitäisikö meidänkin uudistua?

• Edward Huizer & Arjen Bruinstroop, The Netherlands Academy for Crisis management and Fire Service

KOMMENTTI | Mauri Salo, palomestari, Keski-Suomen pelastuslaitos

KOMMENTTI | Eemu Hyvönen, aluepalopäällikkö, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

11.25 INFO | Ota kaikki irti! Palopäällystöpäivät 2025

11.30 Lounas

12.40 Palkitsemiset

13.00 Akut energianlähteinä pelastustoiminnan ja turvallisuuden näkökulmasta

Challenges of Incidents with Electric Incidents: the Approach of Upper Austrian’s Fire Service

• Hubert Springer, Dipl.-Päd. Ing., Upper Austrian Firebrigade Association

14.15 Kahvi

14.45 Sotien konkretiaa – Entä pelastustoiminta Suomessa?

Pelastustoimen valmistautuminen sotaan ja poikkeusoloihin on oltava jokapäiväistä toimintaa. Mitä meillä on mahdollisesti odotettavissa ja mihin meidän pitäisi valmistautua?

JOHDANTO | Maailma sotien myllerryksessä

• Pasi Raatikainen, VSS erityissuunnittelija, Helsingin pelastuslaitos

Ukrainan pelastustoiminnan kolmen vuoden tulikaste

• Esiintyjä Ukrainasta , vahvistuu myöhemmin

CASE | Kuinka toimimme? Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen toimintasuunnitelma sodan ajalle

• Petri Parviainen, yksikön päällikkö, Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Kansainvälinen kapasiteetti – apu muilta

• Pekka Tiainen, pelastusylitarkastaja, sisäministeriö

16.15 Aluevaalit 2025 – Miten pelastustoimi on ehdokkaiden mielissä?

HAASTATTELUSSA | isoimmat puolueet

17.00 Päivän yhteenveto

19.00 Palopäällystöpäivien vastaanotto Tampere-talolla

Duetto 1 -sali

13.00 Haitallisen stressin ja trauman tunnistaminen

• Juha-Matti Huhta, komisario, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) päällikkö, Poliisiammattikorkeakoulu

EXTRA RescTrust | Psykologinen suorituskyky ja sen häiriintyminen muutosten keskellä

• Sanna Korpela, projektitutkija, RexcTrust-hanke

14.15 Kahvi

14.45 Näin sammutat sähköauto- ja akkupalon

– vai sammutatko?

• Iiro Wennberg, paloesimies, Pirkanmaan pelastuslaitos

EXTRA LION | Ohjeistuksia ja toimintamalleja

• Kimmo Rytkönen, suunnittelija, Pelastusopisto

16.00 Raunio- ja sortumapelastamisen tila Suomessa Tarve raunio- ja sortumapelastamisen varautumiseen on lisääntynyt muuttuneen maailmantilanteen, säiden ääriilmiöiden ja lisääntyneen rikollisuuden seurauksena. Sortumapelastamisen kansallinen toimintamalli ja koulutuspolku

• Nina Pulli, hankepäällikkö, Sortumapelastus-hanke Suorituskykyä rauniopelastamiseen

• Riikka Hasko, kehittämispäällikkö, Rauniopelastuksen suorituskyvyn parantaminen Uudellamaalla -hanke Rauniopelastaminen osana päivittäistoimintaa

• Elmeri Backman, paloesimies, Helsingin kaupungin pelastuslaitos

17.00 Päivän yhteenveto

Yläkerta / Näyttelytila

9.15–17.00 NÄYTTELY | Alaston sähköautotekniikka –litiumioniakut paloina sammuttajan silmin Tutustu laajaan settiin erilaisia akkuja ja sähköautoteknologian rakenteita. Näyttelyn on koonnut paloesimies Iiro Wennberg Pirkanmaan pelastuslaitokselta.

11.30 Simulaatioharjoitus 4

13.00 Simulaatioharjoitus 5

Palopäällystöpäivät 2025

Sorsapuistosali

8.30 Aamukahvi & Alaston autotekniikka -näyttely aukeaa

9.00 Päivän avaus

9.05 Ilmastonmuutoksen vaikutukset pelastustoimintaan Ilmasto muuttuu – mikä pelastustoimessa muuttuu?

Aihetta tarkastellaan syvällisesti ja käytännönläheisesti yhteiskunnan, mutta erityisesti pelastustoiminnan kautta. Kaupunkien sopeutuminen muutokseen

• Sirkku Juhola, professori, Helsingin yliopisto

KOMMENTTI | Maastopalot, kelirikot, myrskytuulet ja tulvat pelastustoimen haasteina

• Juha Kärkkäinen, pelastuspäällikkö, Pohjois-Savon pelastuslaitos

10.15 Kahvi

10.45 Onnettomuuksien ehkäisyn tietojärjestelmä vihdoinkin käyttöön

• Riku Ahlholm, johtava valvonnan suunnittelija, Helsingin kaupungin pelastuslaitos

11.15 KEJO tulee, olemmeko valmiita muutokseen?

KEJO-tietojärjestelmän valmisteluvaihe ja aikataulutus

• Juha Alahäivälä, viestimestari, Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos

12.00 Lounas

13.00 Pelastuslain päivitys

Pelastuslain toisen vaiheen uudistuksen toteutuksesta on linjattu hallitusohjelmassa. Hallituksen esitys on menossa eduskuntaan syksyllä 2025. Lakimuutosten on määrä tulla voimaan vuoden 2026 alussa.

• Sari Rapinoja, hallitusneuvos, sisäministeriö

13.40 Toimintavalmiusohje

Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje uudistuu Mikä vaikutus pelastustoimen arkeen?

• Olli Ryhänen, pelastusylitarkastaja, sisäministeriö

14.00 Palopäällystöpäivien 2025 päätössanat & päätöskahvit

Yläkerta / Näyttelytila

8.30–14.30 NÄYTTELY | Alaston sähköautotekniikka

– litiumioniakut paloina sammuttajan silmin

10.30 Simulaatioharjoitus 6

13.00 Simulaatioharjoitus 7

Duetto 1 -sali

9.00 Päivän avaus

9.05 Projekteilla kehitetään pelastusalaa

VASARA | Pelastuslaitosten hankintojen vastuullisuusarviointityökalu

• Teija Sukusaari, projektisuunnittelija, Satakunnan pelastuslaitos

COMPO | Pelastajien suojautumisen parantaminen komposiittimateriaalien epäpuhtauksilta

• Riikka Salmi, tutkija, Pelastusopisto Pelastusalan työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin kehittäminen

• Aino Harinen, hankepäällikkö, sisäministeriö

10.15 Kahvi

10.45 Palopäällystöliitto aktiivinen alan kehittäjä

ArcResc Climate | Arktisen alueen pelastustoiminnan varautuminen ja sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin

• Joel Kauppinen, erityisasiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto

LUMI | Turvallisuutta lumivyörymaastoon -hanke

• Joel Kauppinen , erityisasiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto

PETOVEKO | Pelastustoimen venetoiminnan kouluttajakoulutus

• Iivari Valkonen, hankepäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto Pelastusalan sanasto -hanke

• Milla Tuominen, hankepäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

11.30 YHTEISKESKUSTELU | Miten valtakunnallinen altistuspäiväkirja saadaan kaikkien käyttöön?

ALUSTUS | Tämän hetken ongelmat altistusten kirjauksissa

• Janne Rasila, vs. paloesimies, Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos

ALUSTUS | Palokuntien HAKA-hallinnointikanta mahdollisena alustana

• Markku Savolainen, kehittämispäällikkö, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

12.00 Lounas

HANKKEET

Tutkimusmatkoja rivitalojen yläpohjiin, osa 3

Tässä osassa juttusarjaa käsitellään ullakon palo-osastoinnin ja kattokannattajien (yleensä kattoristikot) liittymistä toisiinsa. Olen hankkeen puitteissa käynyt vuoden aikana tutustumassa 79:ään rivitaloon ja niiden yläpohjiin. Rakennukset ovat olleet 2–14 vuoden ikäisiä.

Kattokannattajien toiminnan ymmärtäminen palotilanteessa on keskeistä pelastustoiminnan työturvallisuuden kannalta. Yleisimmin palo-osastointi on ristikoiden suuntainen, jolloin ”palamattoman” asunnon katolla on lähtökohtaisesti turvallista työskennellä. Palo-osastointeja on tämän hankkeen kohdekäynneillä havaittu toteutetuksi myös osittain tai kokonaan ”läpi ristikkokentän” (n=12). Palo-osastointi ei siis rivitalossa ole aina lappeen suuntainen.

Ristikkokentän läpäisevä palo-osastointi

Rivitalojen yläpohjien palo-osastoinnin toimivuuden selvityshankkeen aineistoon on

Kuva 1. Rivitalon rakennepiirustus. Rivitalojen yläpohjissa/ ullakolla palo-osastoiva seinä huoneistojen välillä (*1) on yleisemmin toteutettu kattoristikoiden (*2) suuntaisesti.

päätynyt rivitalojen yläpohjien toteutuksia osittain ja/tai kokonaan ristikkokentän läpäisevästä palo-osastoivasta ullakon seinärakenteesta. Näiden esiintyminen on esitetty taulukossa 1.

Kun ristikko ulottuu kahden palo-osaston alueelle, muodostuu toteutukseen ”lisähaasteita” sekä rakenteiden tuulettumisen että palotilanteen kantavuuden näkökulmasta. Kyseinen toteutus vaikuttaa yläpohjan tuulettumiseen, tuuletusreitin toimiessa räystäältä harjalle tai räystäältä räystäälle. Avoin

tuuletusrako toimii luonnollisesti myös palon leviämisreittinä. Ristikon läpäisevä palo-osastointi johtaa käytännössä myös R30-luokan ristikkoon tai ristikkokenttä on katkaistava huoneistojen välisen seinän (HVS) kohdalta. Kun ristikonsauva tai -paarre murtuu palorasituksesta, ristikon stabiliteetti menetetään ristikon statiikan vuoksi, ja katto sortuu kokonaan tai osittain – myös naapurissa, jos suojaamaton ristikko ulottuu kahden palo-osaston alueelle. Toteutus ei ole helposti havaittavissa ulkoa päin.

Kuva 2. Rivitalon rakennepiirustus. Palo-osastoiva seinä (*3) on toteutettu kohtisuoraan vasten ristikkokenttää (*4). Yksi ristikko jatkuu koko rakennuksen leveydellä eli kahden palo-osaston alalla.

Taulukko 1. Taulukossa on esitetty määrät, miten palo-osastoinnin suunta ullakolla on toteutettu selvityshankkeen aineistossa. Ristikkoa vasten kohtisuoraan olevissa tapauksissa palo-osaston rakenne läpäisee käytännössä koko ristikkokentän tai osan siitä. Havaintojen perusteella näissä toteutuksissa ei kaikissa tapauksissa ole huomioitu ristikkokentän kantavuutta palotilanteessa.

Ohjeita ja sääntelyä paloturvalliselle rakennukselle

”P3-paloluokan rakennuksen rungolle ei aseteta kantavuusvaatimuksia palotilanteessa (muutoin kun ylimmän maanalaisen kerroksen alapuolella sijaitsevan kellarikerroksen osalta tai jos esimerkiksi osastoivan rakennusosan toiminta sitä muutoin edellyttää)” 1. Ympäristöministeriön paloasetuksen perustelumuistion1 kirjaus on helposti yhdistettävissä ullakon palo-osastoivan seinän stabiliteetin säilymiseen palotilanteessa, jossa ”rakennusosan toiminta edellyttää” seinän pysymistä pystyssä.

Samoin Puuinfon ohje paloturvalliselle puutalolle on selkeä: ”Osastoivan rakennusosan tulee pysyä paikoillaan koko vaaditun palonkestoajan, joten osastoivan rakennusosan runko tulee mitoittaa siten, että se kestää sortumatta koko palonkestoajan” 2

Huomioita kattoristikolle palotilanteissa

Kuvassa 3 on esitetty perustapaus, jossa ristikko on tuettu (*5) esimerkiksi ulkoseiniltä3 Tilanteessa, jossa ristikoita ei katkaista HVS:n kohdalla, on rakennesuunnittelijan varmis-

tettava ristikkokentän palotilanteen aikainen stabiliteetti. Kattoristikot suojaamattomina sietävät palorasitusta alle 10 min4 Kun ristikonsauva, sauvojenliitos tai -paarre (*6) murtuu palorasituksesta, ristikon stabiliteetti menetetään, ja katto sortuu kokonaan tai osittain. Kattoristikot voidaan katkaista väliseinän kohdalla (kuva 4 a–b), jolloin ristikkorakenne on tuettu kantavan väliseinän päältä sekä osastoiva levytys voidaan toteuttaa katkeamattomana. Ilman katkaisua rakenteiden saumoja (*7) muodostuu käytännössä jokaiseen ristikkoväliin helposti kymmeniä metrejä (kuva 5 a–b).

3. RIL:n suunnitteluoppaasta 3. Kattoristikon tukipisteet (*5) sijaitsevat esimerkiksi ulkoseinillä. Kuvaa muokattu lähteestä 3.

Lähteet:

1: Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta 848/2017. Perustelumuistio 12§. 2017. 2: Paloturvallinen puutalo. Asuin- ja toimitilarakentaminen. Puuinfo. 2021. 3: RIL 248-2013. NR-kattorakenteen jäykistyksen suunnittelu ja toteuttaminen. RIL ry. 2013 4:Palonkestävä NR-yläpohja. WWW-lähde. 2020. https://puuinfo.fi/suunnittelu/ohjeet/tekniset-tiedotteet/palonkestava-nr-ylapohja/ 5: Rakentamismääräyskokoelma E1. 1981. Muutos, päivitys voimaan 1.10.1990.

Kuva

Kuva 4 a–b. Kattoristikko on katkaistu väliseinän kohdalta ja tuettu kantavan väliseinän päältä. Osastoiva seinä on rakennettu katkeamattomana koko rakennuksen leveydelle.

Kattoristikkoa ei ole katkaistu HVS:n kohdalla, jolloin levytys ei ole yhtäläinen. Ristikon naulalevy (*8) ulottuu suojaamattomana kahden palo-osaston alueelle. Palotilanteessa naulalevyt johtavat lämpöä ”palamattoman” asunnon puolelle ja palon leviäminen on mahdollista ainakin teoriassa.

Työturvallisuus kattopaloissa

Kattokannattajien suunta vaikuttaa pelastustoiminnan työturvallisuuteen. Jokainen rivitaloasunto on oma palo-osasto. Yläpuoliset tilat (yläpohja/ullakko) P3-paloluokassa ovat samaa palo-osastoa alapuolisten asuntojen mukaan lattiasta vesikatteeseen asti (RakMK E1 (1981), päivitys 1990)5. Eli asunnon ”A” palaessa palo-osastointi asuntojen välissä suojaa myös asunnon ”B” kattokannattajia. Tällöin tiedustelua, kulkemista ja sammuttamista asunnon ”B” katolla ei ole tarve kategorisesti välttää. Nopea tiedustelu esimerkiksi katto-

luukusta paljastaa palon leviämisen ja vaiheen ullakolla. Vanhemmissa rakennuksissa ullakko on samaa palo-osastoa mahdollisesti koko rakennuksen alalla. Rakennuksen ikä siis vaikuttaa kattopalon sammutuksen työturvallisuuteen.

Lue lisää hankkeesta ja sen päivittyvistä tuloksista: sppl.fi/rivitalojen-ylapohjat

Juhan-Petteri Laakso hankepäällikkö Rivitalojen yläpohjien palo-osastoinnin toimivuuden selvityshanke Suomen Palopäällystöliitto

Webinaari hankkeen tuloksista:

Rivitalojen yläpohjien paloosastoinnin toimivuus

Kohderyhmä: Pelastustoimintaan osallistuva henkilöstö sekä onnettomuuksien ehkäisytyötä tekevä henkilöstö

Samansisältöiset esitykset:

6.5.2025 klo 17–19

8.5.2025 klo 13–15

Linkki webinaariin

löytyy Palopäällystöliiton tapahtumakalenterista: sppl.fi

Kuva 5 a–b.

Edustukset eri toimielimissä 2025

Alkusammutuskoulutustyöryhmä

SPEK (LH 1/10, 5 §/2)

Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

CTIF:n kansallinen komitea

SPEK (LH 5/22, 56 §/1)

Veli-Pekka Ihamäki, liittohallituksen puheenjohtaja, Suomen

Palopäällystöliitto

varajäsen: Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

FEU-neuvosto, 2025

(LH 1/25, 11 §/2)

Veli-Pekka Ihamäki, liittohallituksen puheenjohtaja, Suomen

Palopäällystöliitto

Torbjörn Lindström, pelastusjohtaja, Pohjanmaan pelastuslaitos

Peter Johansson, liittohallituksen 2. varapuheenjohtaja, Suomen

Palopäällystöliitto

varadelegaatti: Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen

Palopäällystöliitto

Huoneistopalot, asukkaiden altistuminen ja pelastuslaitosten toimintaohjeet -hankkeen ohjausryhmä, 1.4.2023–30.6.2025

Pelastusopisto (LH 4/23, 43 §/1)

Petri Strandberg, palomestari, Helsingin pelastuslaitos

varajäsen: Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen

Palopäällystöliitto

Kansallisen katastrofiriskien hallinnan yhteistyöverkosto, 1.5.2024–31.12.2025

Sisäministeriö (LH 3/24, 38 §/1)

Juhani Carlson, pelastusjohtaja, Kymenlaakson pelastuslaitos varajäsen: Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen

Palopäällystöliitto

Komposiitti- ja nanomateriaalit operatiivisessa toiminnassa, altistuminen ja sen vähentäminen (COM-PO) -hankeen ohjausryhmä, 1.1.2024–31.12.2025

Pelastusopisto (LH 2/24, 24 §/2)

Olli Korteniemi, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Heikki Havukainen, Pelastustoiminta-jaoston puheenjohtaja

Litiumioniakkujen elinkaaren paloturvallisuus- ja varautumisohjeet hankkeen ohjausryhmä, 1.1.2024–31.12.2025

Pelastusopisto (LH 2/24, 24 §/1)

Joel Kauppinen, erityisasiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Olli Korteniemi, koulutuspäällikkö, Suomen

Palopäällystöliitto

Nou Hätä! -kampanjan ohjausryhmä, 2022–2025

SPEK (LH 2/23, 22 §/3)

Terhi Kallio, viestintäpäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Metsäpalovarautuminen pelastuslaitoksilla 2025, 1.1.2023–30.6.2025

Palosuojelurahasto (LH 2/23, 22 §/4)

Jarno Majaniemi, palomestari, Pirkanmaan pelastuslaitos varajäsen: Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Omatoiminen varautumien poikkeusoloihin -hanke ohjeiden laatimiseksi jaostot, 1.3.2024–31.12.2025

Sisäministeriö (LH 2/24, 24 §/3)

Pelastussuunnitelma-jaosto: Sanni Partio, palotarkastaja, PäijätHämeen pelastuslaitos

Väestönsuojien käyttöönotto ja käyttö -jaosto: Katja Ahola, valmiuspäällikkö, Palta

Paloilmoitinsuositustyöryhmä

Sähköalan koulutus- ja tutkimussäätiö (LH 5/19, 55 §/3)

Olli Korteniemi, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Palokuntayhdistys toimii -oppaan päivitystyön ohjausryhmä

SSPL (LH 3/24, 38 §/5)

Juha Kylmälä, palokunnanpäällikkö, Riihimäen VPK

Palo- ja Pelastustieto ry:n hallitus, 2024–2026

(LH 1/24, 11 §/2)

Markus Viitaniemi, pelastusjohtaja, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos

varajäsen: Terhi Kallio, viestintäpäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Palo- ja Pelastustieto ry:n yhdistyskokoukset

(LH 1/25, 11 §/5)

Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Palosuojelun Edistämissäätiön hallitus, 2023–2025

(LH 5/22, 56 §/2)

Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Jorma Alho, pelastuspäällikkö, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Palosuojelurahaston hallitus, järjestöjen edustaja, 1.3.2023–28.2.2026

SM/PEO (LH 2/23, 22 §/1)

Mika Kontio, konsernipalvelujohtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue varajäsen: Kai Vainio, Kiukaisten VPK

Palosuojelurahaston innovaatiopalkintoraati, 15.4.2023–28.2.2026

Palosuojelurahasto (LH 3/23, 33 §/1)

Outi Salo, erityisasiantuntija, sisäministeriön pelastusosasto varajäsen: Pasi Uurasmaa, Suomen Palopäällystöliitto

Paloturvallisuusviikon ohjausryhmä, 2022–2025

SPEK (LH 2/23, 22 §/3)

Terhi Kallio, viestintäpäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastusalan TKI-yhteistyöverkosto

Pelastusopisto (LH 1/25, 11 §/4)

Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Joel Kauppinen, erityisasiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastusalan vuoden viestintäteko -raati

Pelastustieto (LH 1/23, 11 §/2)

Terhi Kallio, viestintäpäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

varajäsen: Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen

Palopäällystöliitto

AJANKOHTAISTA LIITOSTA

Pelastuslain toisen vaiheen uudistamishanke

Sisäministeriö (LH 4/24, 50 §/1)

Veli-Pekka Ihamäki, liittohallituksen puheenjohtaja, Suomen

Palopäällystöliitto

varajäsen: Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastuslaitosten hankintojen vastuullisuusarviointityökalu (VASARA) -hanke, 31.10.2025 saakka

Satakunnan pelastuslaitos (LH 4/24, 50 §/3)

Olli Korteniemi, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

varajäsen: Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastusopiston neuvottelukunta, 1.6.2023–31.5.2027

Sisäministeriö / Pelastusopisto (LH 3/23, 33 §/2)

Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Terhi Kallio, viestintäpäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastustehtävissä edellytettävän henkilökohtaisen osaamispäiväkirjan integroiminen HAKAan (HAKA 3.0)

SPEK (LH 3/24, 38 §/2)

Juha Kylmälä, palokunnanpäällikkö, Riihimäen VPK varajäsen: Joel Kauppinen, erityisasiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastustoimen ja siviilivalmiuden yhteistyörakenteen johtajakokous

Sisäministeriö (LH 2/21, 23 §/2)

Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastustoimen muistotaulutyöryhmä

Sisäministeriö (LH 5/22, 56 §/3)

Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastustoimen nollatoleranssi syrjinnälle ja häirinnälle –faktaa vai fiktiota? -hankkeen ohjausryhmä

Pelastusopisto (LH 1/24, 11 §/1)

Milla Tuominen, hankepäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Mikko Poutala, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastustoimen kansallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä

Sisäministeriö (LH 2/22, 33 §/4)

Mika Eilola, yksikön päällikkö, Helsingin pelastuslaitos varajäsen: Milla Tuominen, hankepäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastustoimen viestintäverkosto

Sisäministeriö (LH 3/19, 34 §/2)

Terhi Kallio, viestintäpäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

PTJ 2.0 ja OKA-analyysi

Pelastusopisto (LH 3/24, 38 §/3)

Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

RescTRUST-hankkeen ohjausryhmä

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (LH 3/23, 33 §/3)

Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Saku Sutelainen, erityisasiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto

Sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) seurantakomitea

Sisäministeriö (LH 2/22, 23 §/1) varajäsen: Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Sopimuspalokuntien koulutuksen kehittämisverkosto

Pelastusopisto (LH 5/17, 52 §/3, edustajan muutos: LH 5/20, 53 §/4, toinen edusta-jan muutos: LH 3/21, 33 §/1, edustajan muutos: LH 4/24, 50 §/4)

Olli Korteniemi, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Sortumapelastamisen kansallinen toimintamalli ja koulutuspolku (SOPE-hanke) hanke, 1.5.2024–30.9.2026

Pelastusopisto (LH 4/24, 50 §/2)

Olli Korteniemi, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Vili Heinikoski, turvallisuusasiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto

SR 234 Palokuntakalusto (ent. Palotekninen komitea TK 108)

Suomen standardisoimisliitto (LH 2/06, 19 §/1)

Mikko Särmä, paloinsinööri, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hallitus, pelastusalan valtakunnallisten järjestöjen vastuualue, 2023–2025

(LH 5/22, 56 §/5)

Veli-Pekka Ihamäki, liittohallituksen puheenjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön valtuusto

(SPPL:n kirje 2.5.2016, LH 1/17, 7 §/2)

Pauli Nurminen, riskienhallintapäällikkö, Keski-Suomen pelastuslaitos

varajäsen: Torbjörn Lindström, pelastusjohtaja, Pohjanmaan pelastuslaitos

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tulityötoimikunta

SPEK (LH 5/17, 52 §/4 ja LH 4/18, 40 §/2)

Kari Hakala, opettaja, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova

Mikko Parikka, palo- ja suojelupäällikkö, Stora Enso Imatran tehtaat

Teollisuuden pelastusryhmien työkyvyn ja työturvallisuuden edistäminen -hanke (IndustryRescueFit)

(LH 1/25, 11 §/5)

Mikko Poutala, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Turvallisuusalan järjestöforum

Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Vahinkoalan auktorisointiryhmä

Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

varajäsen: Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Vapaaehtois- ja sopimuspalokuntatoiminnan kehittämistyöryhmä

Sisäministeriö (LH 1/25, 11 §/1)

Ilkka Horelli, ylijohtaja, Lounais-Suomen aluehallintovirasto

varajäsen: Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Vuoden palomies -toimikunta, 2025–2026

Vuoden palomies -toimikunta (LH 1/25, 11 §/6)

Mika Haverinen, pelastuspäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos

Jarno Joensuu, paloesimies, Satakunnan pelastuslaitos.

Vuonna 2024 myönnetyt ansiomerkit

Liittohalllituksen kokous 1/24

Ansioristi

Hakkarainen Mikko, palomestari, Etelä-Savon pelastuslaitos

Konsti Martti, kunniapuheenjohtaja, Savonlinnan VPK

Suokas Kari, talouden hoitaja, Savonlinnan VPK

Ansiomitali

Ilkka Esa, ryhmänjohtaja, Porin Vapaaehtoinen Palokunta ry Åhs Pirkko, naisosaston johtaja, Kellokosken VPK

Liittohallituksen kokous 2/24

Tuliristi nro 116

Honkala Martti, kehittämispäällikkö, Pirkanmaan pelastuslaitos

Erityisansioristi nro 91

Haapaniemi Jarmo, asemamestari, Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos

Erityisansioristi nro 92

Leppänen Pertti, palokunnanpäällikkö, Jämsänkosken VPK

Ansioristi

Bäckström Hans, hallituksen puheenjohtaja, Immersby Frivilliga Brandkår r.f.

Laiho Matti, palokuntaveteraani, Ulvilan VPK

Laurén Pekka, hallituksen puheenjohtaja, Lavian VPK

Leinonen Jussi, vanhempi sammutushenkilö, Anjalan VPK

Nordlund Timo, ryhmänjohtaja, Ulvilan VPK

Ansiomitali

Halmela Antti, vastuuyksikön päällikkö (palopäällikkö), Satakunnan pelastuslaitos

Kaijanniemi Mia, ryhmänjohtaja, Ulvilan VPK

Mansikkamäki Asko, ylipalomies, Satakunnan pelastuslaitos

Rautio Pekka, koulutustasopäällikkö, SMPS Pielisen Järvipelastajat ry

Tervonen Marko, palokunnanpäällikkö, Tirilän VPK

Liittohallituksen kokous 3/24

Tuliristi nro 117

Leinonen Markku, palokunnanpäällikkö, Anjalan VPK

Erityisansioristi nro 93

Tuomi Petri, apulaispalopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos

Ansioristi

Bäckström Niclas, hjälputbildare, Dragnäsbäck FBK

Jääskeläinen Kari Olavi, ryhmänjohtaja, yhdistyksen puheenjohtaja, Savonrannan VPK

Laine Esa, varapäällikkö, hallituksen varapuheenjohtaja, Kaarinan VPK

Lehto Petri, koulutuspäällikkö, yksikönjohtaja, Kaarinan VPK

Liimatainen Heikki, palopäällikkö, Etelä-Karjalan pelastuslaitos

Lindell Tom, hederskårchef, hjälputbildare, Dragnäsbäck FBK / Vetokannaksen VPK

Pakula Jarmo, sopimuspalomies, Säkylän VPK

Perkola Juuso, palokunnanpäällikkö, Säkylän VPK

Raatikainen Pasi, väestönsuojelun erityissuunnittelija, Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Sallankivi Seppo, HEMS-pelastaja, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ja FinnHems

Silenius Jukka, puheenjohtaja, ryhmänjohtaja, Lahden VPK

Tauriainen Pasi, yksikönjohtaja, hallituksen jäsen, Kaarinan VPK

Vallentin Lasse, palomestari (eläkk.), Etelä-Karjalan pelastuslaitos

Tuliristi

Erityisansioristi

Ansioristi Ansiomitali

Ansiomitali

Asikainen Jaakko, Kaarinan VPK:n entinen jäsen; kalustomestari, Varha

Holm Sebastian, Kaarinan VPK:n entinen jäsen; aluepalopäällikkö, Varha

Koskinen Tero, yksikönjohtaja, Kaarinan VPK

Latvala Katri Mari, palokunnanpäällikkö, Huittisten VPK

Martikainen Tommi, palopäällikkö, Etelä-Karjalan pelastuslaitos

Virtanen Ville, yksikönjohtaja, Kaarinan VPK

Liittohallituksen kokous 4/24

Ansioristi

Danielsson Marko, palopäällikkö, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Halmela Kim, turvallisuuskouluttaja, Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Hällberg Stina, turvallisuuskouluttaja, Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Leino Raimo, palomies (eläkkeellä), Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Parviainen Petri, yksikön päällikkö, Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Siliin Samuel, puheenjohtaja, hälytysosaston johtaja, Malmin VPK

Ansiomitali

Brygger Ralf, paloesimies, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos

Harju Sami, teollisuuspalomestari, Kaukaan tehdaspalokunta

Leiviskä Sanna, riskienhallintainsinööri, Lapin pelastuslaitos

Piela-Tallberg Nina, pelastuspäällikkö, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Silvennoinen Katja Elina, toiminta-alueen päällikkö, PohjoisKarjalan pelastuslaitos

Liittohallituksen kokous 5/24

Ansioristi

Rajamäki Markku, johtava asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto ry

Saastamoinen Mikko, vuoromestari, Etelä-Karjalan pelastuslaitos, myönnetään postuumisti

Seppänen Kalle, yritysturvallisuuspäällikkö, UPM

Tiainen Pekka, erityisasiantuntija, sisäministeriön pelastusosasto

Veneskari Teemu, pelastuspäällikkö, Kymenlaakson pelastuslaitos

Ansiomitali

Andelin Markku, psykoterapeutti, Introspekt Oy

Kantoluoto Tapio, hälytysosaston tekninen päällikkö, Piikkiön VPK

Lahdenperä Joonas, hälytysosaston päällikkö, Piikkiön VPK

Mikkonen Kari-Pekka, palomies, Keski-Suomen pelastuslaitos

Rämö Timo, palomies, Keski-Suomen pelastuslaitos

Vilhunen Pasi, valmiuspäällikkö, Keski-Suomen pelastuslaitos

Lämpimät onnittelut kaikille palkituille!

Olkapoletit, paikka vaakunalle tai lisätunnuksille

Tyhjä paikka vaakunalle tai lisätunnuksille, hinta: 34,90 €/pari

Brodeeratulla vaakunalla tai lisätunnuksella, hinta: 37,90 €/pari

Olkapoletit

Hinta: 31,90 €/pari

Olkavarsilaatat

Hinta: 26,90 €/kpl

Hihalaatat

Hinta: 31,90 €/pari

Nimilaatat

Hinta: 19,50 €/kpl

Verkkokaupastamme myös metallimerkit, kokardit, lakkilaatat jne.

Liittohallitus 4/24

Vuoden neljäs kokous pidettiin 26.9. liittohallituksen työseminaarin päätteeksi NH Collection Helsinki Grand Hansa -hotellissa, kokoukseen osallistui kymmenen henkilöä.

Kokousmuodollisuuksien jälkeen käytiin läpi jaostojen kuulumiset. Vahvistettiin 16 jäsenkandidaatin jäsenyys ja todettiin liiton muodostuvan 1927 jäsenestä sekä 14 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin Erityisansioristi nro. 94, 8 Ansioristiä, 5 Ansiomitalia, sekä liiton pöytästandaari nro I/18.

Vahvistettiin liiton antamat ja käsittelyssä olevat lausunnot: Luonnos tasavallan presidentin asetukseksi pelastustoimen ansiomitaleista, Kansallinen liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraohjelma, Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen vaarallisten aineiden kuljetus, lainsäädännön valmistelu, II lausuntokierros, Luonnos Yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta 2024 (YTS2024), Luonnokset sisäministeriön asetuksiksi paloturvallisuuslaitteista, Pelastustoiminnan päivitetyn toimintavalmiuden suunnitteluohjeen luonnos.

Vahvistettiin Putoamisvaarallisella alueella työskentelyn toimikunnan kokoonpano.

Päätettiin kutsua koolle liiton syysliittokokous tiistaiksi

10.12.2024 klo 12.00, paikkana Kansallissali (Aleksanterinkatu 44 A, 2. krs., 00100 Helsinki). Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 9 §:n mukaiset asiat.

Liittohallitus 5/24

Vuoden viides ja samalla viimeinen kokous pidettiin 15.11. Teams-etäyhteydellä, kokoukseen osallistui kymmenen henkilöä.

Kokousmuodollisuuksien jälkeen käytiin läpi jaostojen kuulumiset. Vahvistettiin 15 jäsenkandidaatin jäsenyys ja todettiin liiton muodostuvan 1926 jäsenestä sekä 13 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin 5 Ansioristiä sekä 6 Ansiomitalia.

Hyväksyttiin Svenska kommittén -toimintasääntö ja nimettiin toimikunnan jäsenet vuosille 2025–2026.

Käsiteltiin syysliittokokouksessa esiteltävät asiat, kuten toimintasuunnitelma 2025, jäsenmaksut, talousarvio 2025, henkilövalinnat, tilintarkastajat, kunniapuheenjohtajuus ja kunniajäseniksi kutsuminen.

Käytiin läpi ja vahvistettiin jaostojen toimintasuunnitelmat vuodelle 2025, pois lukien Yritysturvallisuus sekä Hallinto ja tukipalvelut -jaostot, joiden jaostokokouksia ei ollut vielä järjestetty liittohallituksen kokoukseen mennessä. Jätettiin Yritysturvallisuus sekä Hallinto ja tukipalvelut -jaostojen toimintasuunnitelmien käsittely seuraavaan kokoukseen.

Kevätliittokokous 2025

Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsförbund ry:n kevätliittokokous järjestetään tiistaina 8.4.2025 klo 18.30 Palopäällystöpäivien yhteydessä Tampere-talossa (Yliopistokatu 55, 33101 Tampere).

Uudet jäsenet 4/24

Riskienhallinta

Enqvist Taneli, palotarkastaja, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Heiskanen Eetu, palotarkastaja, Vaajakosken paloasema

Kallio Joni, palotarkastaja, Päijät-Hämeen pelastuslaitos

Niemi Tauno, palotarkastaja, Etelä-Karjalan pelastuslaitos

Yritysturvallisuus

Tyni Antti, turvallisuuspäällikkö, Pelastusopisto

Pelastustoiminta

Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 9 §:n mukaiset asiat.

Tervetuloa kokoukseen!

Niutanen Jari, vs. palomestari, Keski-Suomen pelastuslaitos

Oravainen Riikka, palomestari, Pohjanmaan pelastuslaitos

Toivonen Juha, palomestari, Pirkanmaan hyvinvointialue

Åhs Timo, lääkintäesimies, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Vapaaehtoispalokuntatoiminta

Laisi Jorma, ryhmänjohtaja, Myllykosken palokunta

Pakarinen Antti, palokunnanpäällikkö, Myllykosken palokunta

Pöyhtäri Jouni, yksikönjohtaja, Himangan VPK

Ristimäki Katariina, vammaisten päiväaikaisen toiminnan vastuuyksikön päällikkö Satakunnan hyvinvointialue; nuorempi sammutusmies, Illon VPK

Virta Juuso, hankekoordinaattori, SPEK; hallituksen jäsen, vanhempi sopimuspelastaja, Rauman VPK

Varautuminen ja väestönsuojelu

Laine Mikael, kehityspäällikkö, LänsiSuomen pelastusharjoitusaluesäätiö/ Turvallisuuskeskus Safety Center Oy Hallinto ja tukipalvelut

Aivio Sanna, rehtori, Helsingin pelastuskoulu

Uudet jäsenet 5/24

Riskienhallinta

Kouki Timo, paloinsinööri, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos

Lindholm Stefan, palotarkastaja, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Mannila Tanja, yrittäjä/ turvallisuusasiantuntija, Tmi Visio Tamtam

Tirkkonen Joona, palopäällystöopiskelija, Pelastusopisto

Yritysturvallisuus

Haikara Tero, liiketoiminnan kehityspäällikkö, Ramboll

Juntunen Johanna, Safety Specialist, Outokumpu Stainless Oy

Mäntymäki Katja, kaupallinen johtaja, Avarn Security Oy

Roselius Amos, turvallisuusasiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastustoiminta

Kortelainen Joonas, hankepäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Lehtonen Juhani, palomies, PVAT-asiantuntija, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Vapaaehtoispalokuntatoiminta

Konsti Marko, palokunnanpäällikkö, Rutolan VPK

Kranni Joni, koulutuspäällikkö, Illon VPK

Peltomaa Risto, palokunnanpäällikkö, Pomarkun VPK

Raidisto Eetu, ryhmänjohtaja, Kaarinan VPK

Rantanen Timo, koulutuspäällikkö, Tarvasjoen VPK

Lisätiedot: Jaana Kovero, jaana.kovero@sppl.fi

Koulutustilaisuudet 2025

25.–28.3. Raskaan kaluston tieliikennepelastamisen koulutus 2025, Pori

26.–27.3. Jälkipurkuohjaajakoulutus (defusing), Vantaa 2.–3.4. Vertaispurkuohjaajakoulutus (one-on-one), Tampere

8.4. Varautumisen seminaari, Tampere

8.–10.4. Palopäällystöpäivät 2025, Tampere 24.–25.4. Road Rescue 2025, Tampere 5.–9.5. Pelastustoimen venetoiminnan kouluttajakurssi, Bågaskär

7.–9.5. Opetusalan turvallisuusfoorumi 2025, Viking Cinderella

15.–16.5. Tulitöiden kurssinjohtajapäivät 2025, Hämeenlinna 19.–23.5. Pelastustoimen venetoiminnan kouluttajakurssi, Rantasalmi

24.5. Palokuntien SM 2025, Kouvola 8.–12.9. Pelastustoimen venetoiminnan kouluttajakurssi, Vaasa

17.–18.9. Tapahtumaturvallisuusfoorumi 2025, Hyvinkää

17.–20.9. Rescue Days -tieliikennepelastamisen koulutus, Saksa 22.–26.9. Pelastustoimen venetoiminnan kouluttajakurssi, Tampere

22.–25.9. Crash Days -tieliikennepelastamisen koulutus, Saksa 23.–25.9. Pelastusalan posttraumatyöpaja, Laukaa

30.9. Viranomaispäivät, Hybriditapahtuma/Helsinki 1.–2.10. Riskiasumisen turvallisuusseminaari, Tampere 7.–8.10. Pelastustoimen operatiivisen johtamisen symposium, Turvallisuus-messut /Helsinki

8.–9.10. Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät, Turvallisuus-messut /Helsinki

8.10. Pelastusalan hankintaseminaari, Turvallisuus-messut /Helsinki

8.10. Viestinnän varautuminen -seminaari, Turvallisuus-messut /Helsinki

24.–26.10. VI Sopimuspalopäällikköseminaarin 1. jakso, Turku

5.–7.11. Yritysturvallisuusfoorumi 2025, Viking Cinderella 11.–13.11. Pelastusalan posttraumatyöpaja päällystölle, Laukaa

19.–20.11. Palontutkinnan opintopäivät, Jyväskylä

Webinaarit

25.3. Tunti turvaa: Fire at the Stock Exchange on 16.4.2024

6. ja 8.5. Rivitalojen yläpohjien palo-osastoinnin toimivuus -webinaari pelastusalalle

Verkkokurssit

• Kriisissä olevan kohtaaminen

• Sosiaali- ja terveysalan turvallisuusosaaja –Kurssinjohtajan täydennyskoulutus

• Jälkivahingontorjunnan ensitoimenpiteet (julkaistaan pian)

Järjestötoimintaa

17.5. MC Fire Officers -kokoontuminen Hymyilevän Motoristin Kevätpäivillä, Loimaa

13.6. 22. Palopäällystö Golf, Nordcenter, Raasepori

Palopäällystöliiton luottamushenkilöt

jaostojen johtokunnittain

Hallinto ja tukipalvelut -jaosto

Puheenjohtaja

Peter Johansson, pelastusjohtaja, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos (erovuorossa 2026)

Jäsenet

Kimmo Markkanen, palveluyksikköjohtaja, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos (2026)

Markus Aarto, pelastusjohtaja, Lapin pelastuslaitos (2026)

Olli-Veikko Kurvinen, toiminnanjohtaja, Helsingin Pelastusliitto (2025)

Torbjörn Lindström, pelastusjohtaja, Pohjanmaan pelastuslaitos (2025)

Varajäsenet

1. varajäsen Sanna Aivio, rehtori, Helsingin pelastuskoulu (2027)

2. varajäsen Mari Voutilainen, viestintäpäällikkö, Itä-Suomen pelastuslaitokset (2027)

Pelastustoiminta-jaosto

Puheenjohtaja

Heikki Havukainen, palopäällikkö, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos (erovuorossa 2026)

Jäsenet

Janne Aso, asemamestari, Varsinais-Suomen pelastuslaitos (2026)

Mauri Salo, palomestari, Keski-Suomen pelastuslaitos (2025)

Samuli Piipponen, asemamestari, Helsingin pelastuslaitos (2027)

Timo Nyholm, palomestari, Lapin pelastuslaitos (2027)

Varajäsenet

1. varajäsen Eemu Hyvönen, apulaispalopäällikkö, Varsinais-Suomen pelastuslaitos (2026)

2. varajäsen Kari Nurminen, asemamestari, Helsingin kaupungin pelastuslaitos (2025)

Riskienhallinta-jaosto

Puheenjohtaja

Teemu-Taavetti Toivonen, vs. pelastusjohtaja, Pirkanmaan pelastuslaitos (erovuorossa 2026)

Jäsenet

Anja Aatsinki, lehtori, Laurea ammattikorkeakoulu (2025)

Karoliina Meurman, ylitarkastaja, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes (2027)

Mikko Puolitaival, riskienhallintapäällikkö, Satakunnan pelastuslaitos (2026)

Pauliina Kopra, pelastusylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto (2025)

Varajäsenet

1. varajäsen Yrjö Juustila, turvallisuuspäällikkö, Skanska Talonrakennus Oy (2027)

2. varajäsen Hannu Rantanen, palotarkastaja, Varsinais-Suomen pelastuslaitos (2026)

Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto

Puheenjohtaja

Ilkka Horelli, ylijohtaja, Lounais-Suomen aluehallintovirasto (erovuorossa 2026)

Jäsenet

Mari Latvala, palokunnanpäällikkö, Huittisten VPK (2025)

Marko Nieminen, palokunnanpäällikkö, Lahden VPK (2025)

Antti Rautava, palokunnanpäällikkö, Lappvik FBK (2026)

Markku Savolainen, kehittämispäällikkö, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (2027)

Varajäsenet

1. varajäsen Juha Kylmälä, ryhmänjohtaja, Riihimäen VPK (2026)

2. varajäsen Tommi Kallio, palokunnanpäällikkö, Sääksjärven VPK (2027)

Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto

Puheenjohtaja

Katja Ahola, valmiuspäällikkö, Palta (erovuorossa 2026)

Jäsenet

Juha Alander, valmiuspäällikkö, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos (2026)

Harriet Lonka, projektipäällikkö, Pohjois-Savon liitto (2027)

Juha Kärkkäinen, pelastuspäällikkö, Pohjois-Savon pelastuslaitos (2026)

Mika Lehestö, erityisasiantuntija, sisäministeriö (2025)

Varajäsenet

1. varajäsen Joni Henttu, johtaja, Lapin aluehallintovirasto (2025)

2. varajäsen Petri Parviainen, yksikön päällikkö, Helsingin kaupungin pelastuslaitos (2027)

Yritysturvallisuus-jaosto

Puheenjohtaja

Kalle Seppänen, yritysturvallisuuspäällikkö, UPM Kymmene Oyj (erovuorossa 2026)

Jäsenet

Juhana Jääskeläinen, Manager – Security & Fire protection, Outokumpu Stainless Oy (2025)

Petri Pyötsiä, tuvallisuuspäällikkö, PostNord (2027)

Jussi Lång, turvallisuuspäällikkö, KIP Service Oy (2027)

Tuija Kilpeläinen, alueturvallisuuspäällikkö, Metsä Board Oyj (2026)

Varajäsenet

1. varajäsen Marko Viljanen, turvallisuuspäällikkö, Fintraffic Tie Oy (2027)

2. varajäsen Petri Käyhkö, Head of Corporate Security, Kesko Oyj (2025)

Uusi strategiakausi on alkamassa

Hätäkeskuslaitos on hyväksynyt uuden strategian heti vuoden alussa. Uusi strategia muodostaa jatkumon aikaisemmille strategiakausille.

Vuosina 2001–2009 oli viraston perustamisen ja toiminnan rakentamisen aikaa. Tällöin luotiin perusteet edelleenkin maailmanlaajuisesti ainutlaatuiselle ja tehokkaalle hätäkeskustoiminnalle, jossa kaikki kiireellinen apu saadaan hälytettyä samasta hätäkeskuksesta. Vuosina 2010–2015 oli sitten suuren hallinnollisen uudistuksen kausi, jossa teknologian kehityksen myötä hätäkeskusten määrää vähennettiin 15:stä kuuteen. Teknisesti uudistus onnistui, mutta sen kääntöpuolena oli kuitenkin se, että henkilöstömäärä vähentyi tuolloin rajusti.

Vuosina 2016–2020 rakennettiin uuden hätäkeskustietojärjestelmän mahdollistama verkottunut hätäkeskustoiminta, joka mahdollistaa nykyisen toimintamallin eli sen, että mistä tahansa Suomesta tulevaan hätäpuheluun voidaan vastata mistä tahansa hätäkeskuksesta. Tämä ominaisuus on myös varautumisen näkökulmasta olennainen parannus aiempaan verrattuna, koska nykyisessä järjestelmässä hätäkeskuksen ruuhkautumista voidaan paikata verkottuneella toiminnalla. Strategiakaudella 2020–2024 toiminnan painopisteitä siirrettiin henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin sekä yhteistyön suuntaan. Nyt alkaneella strategiakaudella 2025–2028 panostamme laadukkaisiin hätäkeskuspalveluihin kaikissa oloissa.

Strategian kolme tärkeintä

Uusi strategiamme perustuu kolmeen isompaan kokonaisuuteen. Ensinnäkin panostamme edelleen henkilöstöön. Pyrimme siihen, että henkilöstömme on ammattitaitoista, sitoutunutta ja hyvinvoivaa. Tämä jatkaa sitä suuntaa, johon olemme edellisellä viisivuotiskaudella edenneet ja haluamme edelleen vahvistaa tätä kehitystä. Henkilöstö on se voima-

vara, jolla teemme ne palvelut, jotka ihmisille näkyvät oikeanlaisen avun saantina.

Valmistaudumme myös siihen, että tuottavuusohjelmasta huolimatta pystymme tuottamaan tehokkaita palveluja, joten toinen painopistealue on sujuvat ja tehokkaat toimintatavat. Tätä työtä teemme myös yhdessä yhteistoimintaviranomaistemme kanssa siten, että oikea apu on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Lisäksi luonnollisesti kehitämme viraston sisäistä toimintaa nykyistä kustannustehokkaampaan suuntaan.

Kolmantena painopistealueena on toimintavarmuus kaikissa oloissa. Tämä taas tarkoittaa sitä, että pystymme toimimaan myös poikkeusoloissa tehokkaasti, joka on nykyisen maailmanpoliittisen tilanteen näkökulmasta erityisen tärkeää. Tulemme etsimään, testaamaan ja ottamaan käyttöön sellaista uutta teknologiaa, joka parantaa hätäkeskuspalveluiden tuottamista. Tulemme kehittämään hätäkeskustoiminnan varautumista yhdessä viranomaisten ja palveluntuottajien kanssa. Tulemme kehittämään toimitiloja vastaamaan toimintaympäristön muutoksia.

Hätäkeskustoiminta ja elinkeinoelämä

Tämän lehden teemaan sopii erityisen hyvin tämä kolmas painopistealue. Uuden teknologian kehittämisessä ja varautumisen kehittämisessä tarvitsemme erittäin läheistä yhteistyötä muiden hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten kanssa mutta myös elinkeinoelämän kanssa. Korostan täs-

Nyt alkaneella strategiakaudella 2025–2028 panostamme laadukkaisiin hätäkeskuspalveluihin kaikissa oloissa.

sä yhteydessä erityisesti varautumisen merkitystä. Kaikilla hätäkeskustoimintaan osallistuvilla viranomaisilla on palveluntuottajia, jotka vastaavat erityisesti tietojärjestelmien toimivuudesta. Ovatko meillä sopimusrakenteet kunnossa siten, että myös poikkeusoloissa saamme ne palvelut, jotka saamme normaalioloissa?

Taito Vainio ylijohtaja Hätäkeskuslaitos

Hankepäällikkö Tanja Nyqvist

Uskon tasapainon ja ennakoivan ajattelun olevan avaimia hyvinvointiin, sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti.

Olen Tanja Nyqvist ja aloitin vuoden alussa hankepäällikkönä Onnettomuuksien ehkäisyn suunnitelmaohjeen laadinta -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on uudistaa pelastuslaitosten valvontasuunnitelmaohje kattamaan laajemmin pelastuslaitosten onnettomuuksien ehkäisyn kokonaisuutta ja yhtenäistää pelastuslaitosten onnettomuuksien ehkäisytoimintaa valtakunnallisella tasolla. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä pelastuslaitosten asiantuntijoiden, sekä muiden aiheeseen liittyvien keskeisten sidosryhmien kanssa.

On hienoa, että Suomen Palopäällystöliitto tukee hanketta hallinnoimalla sitä. Olen innoissani tästä tehtävästä, koska olen jo aiemmin, usean vuoden ajan, osallistunut kumppanuusverkoston asiantuntijaverkoston työhön ja olen edelleen innostunut kehittä-

mään pelastustoimea inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti.

Olen kotoisin Vaasasta ja koulutukseltani kauppatieteiden maisteri sekä sertifioitu ratkaisukeskeinen valmentaja. Täydennän osaamistani jatkuvasti ja opiskelen parhaillaankin kriisi- ja poikkeusolojen asiantuntija -korkeakouludiplomia.

Minulla on 25 vuoden kokemus pelastustoimen eri tehtävistä, erityisesti turvallisuusviestinnästä, viestinnästä ja varautumisesta, yleensä kehittämisnäkökulmasta. Olen työskennellyt muun muassa Pohjanmaan pelastuslaitoksella, Pohjanmaan Pelastusalan Liitossa ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä toiminnanjohtaja-, asiantuntija- ja projektipäällikkötehtävissä. Pidän työskentelystä monialaisissa tiimeissä ja uskon yhteistyön voimaan. Haasteet ja uudistukset motivoivat

minua, ja siksi lähdin mukaan tähän hankkeeseen.

Vapaa-ajalla nautin tanssimisesta, matkustelusta ja berninpaimenkoirani kanssa luonnossa liikkumisesta. Uskon tasapainon ja ennakoivan ajattelun olevan avaimia hyvinvointiin, sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti. Olen aina utelias ja uskon jatkuvaan oppimiseen.

Ratkaisukeskeisenä hankepäällikkönä haluan kehittää onnettomuuksien ehkäisyä ja yhteistyötä, jotta voimme luoda turvallisempia yhteisöjä ja toimintaympäristöjä.

Tanja Nyqvist hankepäällikkö

Onnettomuuksien ehkäisyn suunnitelmaohjeen laadinta -hanke Suomen Palopäällystöliitto

TURVALLISUUS 2025 on vuoden tärkein paloja pelastusalan ammattitapahtuma. Tapahtuma kokoaa alan ammattilaiset ja päättäjät sekä yritysten turvallisuudesta vastaavat henkilöt Helsingin Messukeskukseen.

Varmista paikkasi syksyn maksuttomassa huipputapahtumassa rekisteröitymällä ennakkoon osoitteessa turvallisuustapahtuma.fi

YHTEISTYÖSSÄ

SAMAAN AIKAAN MESSUKESKUKSESSA

FinnSec – Pohjoismaiden merkittävin turvallisuusteknologian ja -palveluiden tapahtuma

Kiinteistömessut – Kiinteistöjen ylläpidon ja korjausrakentamisen suurin ammattitapahtuma Suomessa