KAUPPA KAMARI OULUN KAUPPAKAMARI NUMERO 04 MARRASKUU 2023
RIITTA SCHRODERUS 25 VUOTTA KAUPPAKAMARILLA
Positiivinen asenne kantaa pitkälle
ELINKEINOELÄMÄN FOORUMI – UUDISTUVA TYÖELÄMÄ 13.12.2023, RADISSON BLU OULU
Oulun kauppakamari järjestää Syyskokouksen yhteydessä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kanssa Elinkeinoelämän Foorumin teemalla Uudistuva työelämä, joka sisältää ajankohtaisen talouskatsauksen lisäksi puheenvuoroja
työelämän uudistumisesta työmarkkinoiden, työyhteisön ja työntekotapojen osalta. Tilaisuuden päätteeksi Oulun kauppakamari ja Elinkeinoelämän keskusliitto tarjoavat verkostoitumisiltapalan.
Aika: Tiistai 13.12.2023 klo 16.00 – 19.30 (iltapala klo 18.30 alkaen), Paikka: Radisson Blu Oulu, Hallituskatu 1, Oulu
Jari Huovinen, Johtava asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto
Elinkeinoelämän Foorumi - Uudistuva työelämä • Avaus, kauppakamarin puheenjohtaja Erja Sankari, iLOQ • Työnantajayritysten tilanne ja näkymät, johtava asiantuntija Jari Huovinen, Elinkeinoelämän keskusliitto • Uudistuva työmarkkina, johtaja Ilkka Oksala, Elinkeinoelämän keskusliiitto • Uudistuva työyhteisö, johtaja Mari Viirelä, Oulun kauppakamari • Keynote: Uudistuva työ, hallituksen puheenjohtaja Tero Ojanperä, Silo.AI
Jari Huovinen on yrittäjyyden ja tutkimusperusteisen edunvalvonnan johtava asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitossa. EK:ssa hän vastaa muun muassa yrittäjyys- ja pk-yritystutkimuksista sekä aluetoiminnasta.
Tilaisuus on maksuton, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista Oulun kauppakamarin nettisivujen kautta: oulunkauppakamari.fi/koulutus-ja-tapahtumat/jasentilaisuudet/ Muutokset ohjelmaan mahdollisia.
Tero Ojanperä, Hallituksen puheenjohtaja ja perustajajäsen, Silo.AI Tero Ojanperä on Pohjoismaiden suurimman yksityisen tekoälylaboratorion, Silo.AI:n hallituksen puheenjohtaja ja yksi perustajista. Hän on myös työelämäprofessori Aalto Yliopistossa. Ojanperä on yksi Suomen tunnetuimmista digitalisaation, liiketoiminnan kehittämisen ja startup/kasvuyritysten asiantuntijoista, joka osaa yhdistää luovuuden, teknologian ja kansainvälisen liiketoiminnan ainutlaatuisella tavalla.
Ilkka Oksala, Johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto Ilkka Oksala johtaa työelämä-vastuualuetta Elinkeinoelämän keskusliitossa. Hän vastaa elinkeinoelämän edunvalvonnasta työlainsäädännön, työterveyshuollon, työsuojelun, sosiaaliturvan sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Mari Viirelä, Palvelusektorin johtaja, Oulun kauppakamari Mari Viirelä vastaa Oulun kauppakamarissa palvelusektorista, jonka alaisuuteen yhtenä valiokuntana kuuluu koulutus- ja työvoimavaliokunta. Viirelä on syksyn 2023 aikana aloittanut alueella oppilaitosten työelämäyhteistyön kehittämisen ja on aktiivinen vaikuttaja mm. jatkuvaan oppimiseen ja työperäiseen maahanmuuttoon liittyvissä asioissa.
PÄÄKIRJOITUS
Nyt pitää uskaltaa olla rohkea Tuoreimman Kauppakamarien Talouskyselyn tulokset jakaantuvat voimakkaasti monessa kohdassa – on yrityksiä, joiden tilauskirjat ovat lähes ennallaan ja odotetaan edelleen kasvua. Toisaalta on yrityksiä, joiden tulevaisuudennäkymät ovat hyvin pessimistiä. ”Valitettavasti loppukesän ja alkusyksyn aikana talousuutiset ovat olleet voittopuolisesti mollivoittoisia, mikä heijastuu tuoreen kyselyn tuloksiin. Teollisuus kärsii heikosta kansainvälisen talouden kysyntätilanteesta ja rakentamiseen on iskenyt voimakkaasti kohonnut korkotasojen ja rakennuskustannusten nousu. Toistaiseksi myös yksityisen kulutuksen näköala on vaisu, joten kovin vauhdikkaaseen kasvuun ei ole eväitä lähikuukausina”, arvioi Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Valtakunnallisesti suhdanneodotukset ovat optimistisimpia palveluissa. Tilannetta ei Appelqvistin mukaan voi kuvata huikeaksi, mutta palvelutoimialoilla 21 prosenttia vastaajista jaksoi edelleen luonnehtia vallitsevaa suhdannetilannetta optimistiseksi ja lähes 47 prosenttia vastaajista piti sitä tavanomaisena. Oulun kauppakamarin jäsenistä kyselyyn vastasi 115 yritystä. Vastaajista suurin osa, lähes 75 % oli pk-yrityksiä palvelualalta, teollisuudesta ja rakentamisesta.
Liikevaihdon osalta lähes kolmasosa ilmoitti sen kasvaneen ja hiukan yli kolmasosa sen pienentyneen. Sama jakautuminen näkyy myös liikevaihto-odotusten osalta, jossa lähes puolet arvioi liikevaihdon pysyvän ennallaan, yli 20 % sen kasvavan ja 30 % laskevan. Työntekijämäärän osalta näkymät olivat saman suuntaiset – lähes neljännes arvioi työntekijämäärän vähentyvän. Yli 50 prosenttia Oulun kauppakamarin kyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi tilauskannan olevan suurempi tai yhtä hyvä kuin viime vuonna ja lähes 60 % odottaa sen pysyvän samana tai kasvavan.
"SUHDANNEODOTUKSET OVAT OPTIMISTISIMPIA PALVELUISSA." selyyn vastannut Oulun kauppakamarin jäsenyritys. Moni yritys on kumminkin löytänyt itselleen sopivan markkinaraon kasvattaa liiketoimintaansa – kun ei hankita uusia autoja, niin niitä huolletaan. Myös vihreä siirtymä tarjoaa uusia mahdollisuuksia tuotekehitykseen ja toimituksiin. Nyt pitää uskaltaa olla rohkea ja katsoa, mitä tällainen murroskohta mahdollistaa.
Odotukset ovat siis varsin kahtia jakautuneet. Koko rakennusalan tilanne on erittäin synkkä ja toistaiseksi mitään valoa ei ole näkymässä, toteaa eräs vastaajista. Tunnelma on siirtynyt myös rakennustuoteteollisuuteen, jossa näkymät eivät ole hyvät vuodelle 2024, mutta jo vuonna 2025 uskotaan olevan parempi. Tilanne on muuttunut vuoden aikana. Alkuvuosi oli vauhdikas. Loppukesällä tuli nopea käänne alaspäin. Yleisesti ottaen epävarmuus vaivaa ja se heijastuu myös vientiteollisuuden asiakkaissa ”Markkinalla on varovainen ja odottava tunnelma”, kiteyttää tunnelmat yksi ky-
JARI P. TUOVINEN, toimitusjohtaja, Oulun kauppakamari
MARRASKUU 2023
KAUPPAKAMARI
3
OULUN KAUPPAKAMARI
JULKAISIJA Oulun Kauppakamari, Sepänkatu 20, 90100 Oulu
WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI
ILMOITUSMYYNTI Novia Finland Oy Isokatu 56, 90100 Oulu ilmoitukset@noviafinland.fi Puh. 08 552 8807
PÄÄTOIMITTAJA Jari P. Tuovinen VASTAAVA TOIMITTAJA Mika Kulju TOIMITUSSIHTEERI Anni Alavahtola KONSEPTI JA ULKOASU PunaMusta Oyj TAITTO Jan Åqvist KANNESSA Palvelusektorin johtaja Riitta Schroderus Kuva: Teija Soini / Fotosoini PALAUTTEET: anni.alavahtola@chamber.fi
ILMESTYMINEN Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa. PAINO PunaMusta Oy, Oulu JAKELU Noin 1800 kpl -Jäsenyrityksiin -Sidosryhmille -Kauppakamarin järjestämissä tapahtumissa SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO Oulun kauppakamarin www-sivuilla ISSN 1458-6002
SISÄLTÖ
OULUN KAUPPAKAMARI Numero 4 / MARRASKUU 2023
3 6 12
PÄÄKIRJOITUS Vahvasti vievä kansainvälinen Suomi
RIITTA SCHRODERUS Positiivinen asenne kantaa pitkälle – 25 vuotta kauppakamarilla
6
SANNA SUVANTO-HAARSAAE Nyt alkaa naisten etsikkoaika
16
ATTE JÄÄSKELÄINEN Osaaminen ja johtamisen murros
20
AUDITOINTI Auditointi tiivistää yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä
24 29 30 33
20
34
TYTTÖJEN PÄIVÄ Tyttö, voit valita minkä ammatin haluat KAINUUN VUODEN TEKO Kuhmo Oy:lle tunnustus investoinneista Kainuun tulevaisuuden hyväksi OKTOBERFEST 2023 Oulun kauppakamarin Oktoberfestverkostoitumistapahtuma järjestettiin 12.10.2023 Oulun ydinkeskustan Technopoliksessa LAKIPALSTA Paikallisten lakitoimistojen asiantuntijat ratkaisevat jäsentemme ongelmia KATI HUUSKO-VIIKILÄ Liikevaihdon optimoinnin uudet käytännöt modernissa ostoympäristössä
MARRASKUU 2023
KAUPPAKAMARI
5
RIITTA SCHRODERUS
Positiivinen asenne kantaa pitkälle VUONNA 1998 RIITTA SCHRODERUS HAKI LEHTI-ILMOITUKSEN PERUSTEELLA OULUN KAUPPAKAMARIN PROJEKTIKOORDINAATTORIN TYÖTÄ. NELJÄNNESVUOSISATA MYÖHEMMIN KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUSEKTORIN JOHTAJA ON EDELLEEN OLENNAINEN OSA KAUPPAKAMARIN TYÖYHTEISÖÄ. TEKSTI: MIKA KULJU, KUVAT: TEIJA SOINI / FOTOSOINI
Oulun kauppakamarin verkostossa moni toimija tuntee Schroderuksen Riitan. Usealle tutulle lienee pienoinen yllätys, että Riitta oli ehtinyt tehdä jo yli kymmenen vuoden työuran ennen kuin astui kauppakamarin palvelukseen. Kemijärvellä syntynyt Riitta aloitti työuransa vuonna 1986 paikallisen metallialan yrityksen toimistonhoitajana. Parin vuoden toimistotyön jälkeen hän muutti 1980-luvun lopulla Ouluun, jossa hän työskenteli kaupungin palveluksessa eri tehtävissä. Seuraavaksi työuralla oli vuorossa oululainen it-alan yritys, minkä jälkeen Riitta lähti jatko-opiskelemaan vientimarkkinointia Lahteen. Valmistumisen jälkeen hän palasi Ouluun, jossa odotti viiden vuoden pesti bioteknolo-
6
KAUPPAKAMARI
MARRASKUU 2023
gia-alan startup-yrityksen toimistonhoitajana Medipoliksessa. ”Kalevassa oli vuonna 1998 ilmoitus, jossa haettiin Oulun kauppakamarille projektikoordinaattoria kansainväliseen hankkeeseen. Olin kiinnostunut tuosta työstä ja tulin valituksi suuresta määrästä hakijoita. Erityisesti mieleeni jäi, että heti ensimmäinen työpäivä venyi innostuksen siivittämänä yli kymmenen tunnin pituiseksi”, hymyilee Riitta. Neljännesvuosisata sitten Riitta oli Oulun kauppakamarin neljäs työntekijä. Toimitusjohtaja Jaakko Okkosen alaisuudessa työskentelivät jo ennestään Ulla Ström ja Esa Pellikainen.
”Oulun kauppakamarin vahvuus on aina ollut hyvä työilmapiiri. Se on antanut energiaa kaikki nämä vuodet ja antaa sitä edelleen”, korostaa Riitta.
samoon, jolloin monet vieraamme kävivät ensimmäistä kertaa arktisella alueella ja myös Venäjän rajalla. Se oli heille – ja myös meille tapahtuman järjestäjille – ikimuistoinen elämys”, muistelee Riitta.
Projektikoordinaattorin hanketyö vaihtui menestyksekkääksi vakituiseksi työksi, jolle ei ole vieläkään näkyvissä loppua. Vuosien varrella muutama tapahtuma nousee hänen omassa arvostuksessaan ylitse muiden.
Yksi ikimuistoisista hetkistä osui Oulun kauppakamarin 85-vuotisjuhliin, joiden juontajana Riitta pääsi kuuluttamaan lavalle juhlapuhujana olleen Martti Ahtisaaren. Entisen tasavallan presidentin ja silloin vielä tulevan Nobelin rauhanpalkinnon voittajan kansainvälinen karisma teki Riittaan ja muuhun juhlaväkeen lähtemättömän vaikutuksen.
”Vuonna 1999 meillä oli vieraana kauppakamariyhteisön ihmisiä useammasta maasta. Matkasimme muun muassa Kuu-
”Tietenkin valtakunnallinen valinta vuoden kauppakamarilaiseksi vuonna 2016 lämmitti suuresti mieltä. Se oli hieno
Martti Ahtisaari teki vaikutuksen
MARRASKUU 2023
KAUPPAKAMARI
>>
7
RIITTA SCHRODERUS
tunnustus pitkästä urasta”, kertoo Riitta. Vuoden kauppakamarilainen on valittu vuodesta 2011 lähtien. Riitan mukaan kauppakamarin tehtävät ovat pysyneet hänen työuransa aikana perusteiltaan samoina, mutta työskentelytavat ovat muuttuneet huomattavasti. Maailma on ottanut digiloikan, jonka mukana Oulun kauppakamari on kehittynyt myös menestyväksi etäkoulutusten tarjoajaksi. ”Kaikesta digitalisaation kehityksestä huolimatta olen edelleen sitä mieltä, että lähikoulutukset ovat monessa mielessä parempi vaihtoehto, sillä niiden parissa verkostoitumisen merkitys korostuu. Tietenkin on hyväksyttävä se tosiasia, että pitkien etäisyyksien maassa koulutuksia kannattaa järjestää myös etänä pelkästään matkakulujen vuoksi. Sen vuoksi on hienoa, että pystymme kauppakamariperheessä tarjoamaan entistä enemmän myös valtakunnallisia koulutuksia”, toteaa Riitta. Riitta näkee, että kauppakamarin koulutuspalveluille tulee olemaan kysyntää myös jatkossa, vaikka maailma muuttuu tällä hetkellä vauhdikkaammin kuin kenties koskaan. ”Tekoäly tulee takuuvarmasti muuttamaan myös koulutuspalveluja, ja meidän pitää pysyä siinä kehityksessä vahvasti mukana. Digitaalisten palvelujen tarjonta tulee kaikkiaan monipuolistumaan. Tietenkin toivon, että lähikoulutuksille on edelleen tilausta”, arvioi Riitta.
Verkosto ja työyhteisö antavat energiaa KUKA: Riitta Schroderus Perheeseen kuuluu aviomies ja kaksi kissaa Harrastaa luontoilua, ruoanlaittoa, tanssia ja penkkiurheilua (erityisesti jääkiekko ja Kärpät)
8
KAUPPAKAMARI
MARRASKUU 2023
Riitta on tullut tunnetuksi kauppakamarin piirissä ihmisenä, joka on muiden silmissä aina hyvällä päällä. Hänen energisyytensä on tarttuvaa, mistä on tietenkin sosiaalisessa työssä suurta hyötyä. Mikä on Riitan hyvän fiiliksen salaisuus? ”Kyllä se taitaa olla sisäsyntyistä positiivisuutta, jonka olen saanut geeneissä. Ennen kaikkea tämä on mielekästä työtä, jonka parissa rakentuneessa verkostossa tapaa kiinnostavia ihmisiä. Esimerkiksi koulutuspalveluissa olemme Jaana Lahtisen kanssa sellainen työpari, joka tietää jo toisen katseesta, missä mennään”, hymyilee Riitta.
KOLUMNI
Tuleva kasvu vaatii osaavaa työvoimaa Suurin tarve yrityksissä on ammatillisen koulutuksen saaneille työntekijöille, joita tarvitsee kaikista koulutustaustoista eniten lähes 60 prosenttia yrityksistä. Ammattikorkeakoulutuksen saaneita tarvitaan eniten noin 25 prosentissa yrityksistä ja yliopistokoulutuksen saaneita reilussa 15 prosentissa yrityksistä.
Johanna Sipola Varatoimitusjohtaja; johtaja, vaikuttaminen ja kilpailukyky, Keskuskauppakamari
Kauppakamareiden kyselyn mukaan lähes 60 prosenttia yrityksistä kärsii osaajapulasta. 66 prosenttia yrityksistä ilmoittaa, että osaajapula rajoittaa yrityksen kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä. Tulos on pysäyttävä, kun ottaa huomioon heikon suhdannetilanteen ja pessimistiset tunnelmat lähes kaikilla toimialoilla. Eniten pulaa on työntekijöistä tekniikan aloilla, IT-alalla sekä kaupan ja palveluiden aloilla. Myös sote-alaa vaivaa henkilöstövaje.
Vaikka suhdannetilanne on vähentänyt työvoiman kysyntää ja helpottanut osaajapulaa vuoden takaiseen verrattuna, ei osaajapula näytä seuraavan talouden suhdanteita yhtä tiiviisti kuin aikaisemmin. Osaajapulasta näyttää muodostuneen yrityksiä ja koko Suomea vaivaava krooninen ongelma, jonka juuret ovat syvällä heikossa väestönkehityksessä sekä rakenteellisissa työvoiman kohtaanto-ongelmissa. Tilanne on huolestuttava, sillä osaavan työvoiman saatavuus ei saa muodostua pullonkaulaksi tulevalle talouskasvulle. Esimerkiksi vihreän siirtymän investointisuunnitelmat eri puolilla maata tarvitsevat toteutuakseen tekijöitä.
Jos yrityksiltä kysytään, merkittävin ratkaisu osaajapulaan on koulutuksen sisältöjen kehittäminen vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Kauppakamareiden kyselyn perusteella yritykset haluavat myös kehittää yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä. Lisäksi hallituksen Pohjoismainen työlinja vaikuttaa saavan yrityksiltä tukea, sillä yhdeksi keskeisimmistä ratkaisuista nousee työn vastaanottamisen kannusteiden parantaminen. Listasta ei pidä myöskään unohtaa osaamisperusteisen maahanmuuton lisäämistä nykyisestä. Tarvitsemme tavoitteellista ja rohkeampaa maahanmuuttopolitiikkaa, jolla pyritään vastaamaan työmarkkinoiden osaajatarpeeseen ja joiltain osin myös korjaamaan Suomen väestörakenteeseen liittyviä haasteita. Kansainvälisten työntekijöiden lupaprosesseja on nopeutettava, saatavuusharkinnasta luovuttava ja samanaikaisesti koko yhteiskunnan on kansainvälistyttävä.
Osaajapulaan on etsittävä ratkaisuja taukoamatta, sillä muuten taloutemme mukautuu lähes huomaamatta potentiaaliaan pienemmälle tasolle. Yhtä ratkaisua ongelmaan ei ole vaan tarvitaan liuta erilaisia toimenpiteitä.
MARRASKUU 2023
KAUPPAKAMARI
9
CHAMBER OF COMMERCE
Workforce skills, leadership evolution, and the winds of change in the workplace: towards the future of work There are three central themes shaping the modern workplace: workforce skills, the evolution of leadership, and the emerging trends in the world of work. The current operational environment is constantly changing and it requires resilience from the companies.
MARI VIIRELÄ Oulu Chamber of Commerce Director of Service Sector mari.viirela@chamber.fi 050 482 2305
The heartbeat of any organization lies within its workforce. Workforce skills have always been crucial, but in today's competitive business landscape, they have become paramount. Continuous learning and development among employees are key factors in maintaining an organization's innovation and competitiveness. Modern learning methods, such as online courses, mentoring, and virtual simulations, enable continuous training and skill updates for employees. Our education providers, as well, are developing methods to support companies in their continuous learning activities. The traditional hierarchical leadership model is giving way to more agile approaches. Leaders are now expected to possess qualities like empathy, motivation, and adaptability to swiftly changing business environments. A good leader inspires, guides, and supports employees in achieving their goals, necessitating open communication, active listening, and the ability to adapt quickly
10
KAUPPAKAMARI
MARRASKUU 2023
to change. Soft skills are raising and individual needs are taken into account more than ever in modern work places. Work is no longer confined to a physical office or traditional working hours. Flexible schedules, remote work options, and the utilization of freelancers are becoming more prevalent, creating new opportunities for both employees and employers. Workplace diversity is on the rise, and organizations are realizing that diverse perspectives bring different ideas and solutions to the table. Harnessing technology is pivotal in the modern workplace. Industry 4.0 has ushered in intelligent systems, artificial intelligence, and automation that can streamline work processes and free up human time for more creative and strategic tasks. Understanding these themes and integrating them into an organization’s culture and practices are crucial in building a thriving and sustainable future workplace. Developing workforce skills, embracing workplace flexibility, and adopting new leadership styles lay the foundation for an organization not only to navigate the challenges of the present but also to flourish and grow in our ever-changing world.
CHAMBER OF COMMERCE
Junior Chamber International – learning by doing in international network Oulu Junior Chamber International and Oulu Tar Valley will organize the world's northernmost European Conference of Junior Chamber International (JCI) 12.-15.6.2024 in Oulu. We are expecting 1,500 international young leaders under the age of 40, as well as vip-guests and senators who are former jaycees to Oulu. We want to create a unique conference experience for the participants and make Oulu, Northern Finland and the whole of Finland known. Participants in the conference are also coming from outside Europe. European Conference is a good example what JCI is all about – learning by doing and networking without boundaries. Creating this kind of big event provides lot of learning opportunities: project management, leading a project team, marketing, communication, negotiation, selling and lot of other skills that are needed in work life. And not only listening how others have succeeded but practicing everything in real life. The theme of the European conference is a higher grade of living, which combines nature, well-being, culture, and technology. The theme gives good possibility to promote Oulu. In addition to Oulu's unique conference
environment, events and framework, participants will have high-quality training, workshops, and keynote speakers. Keynote speakers who are experts in their fields, managers, leaders, or entrepreneurs, can use their own stories and experiences to inspire everyone to develop themselves and have a positive impact on society. Junior Chamber International is above all a growth platform for young leaders. JCI is not only events, trainings, workshops, and networking – it is as much developing leadership skills. The association provides learning opportunities from local level to international level. Members can start developing their leadership skills in local chapters and continue their developing journey to an international level. The leading principle of JCI – one year to lead – ensures development opportunities to all of them who are willing to seize an opportunity. There’s no limit what comes to gender, race, religion or political background, the most important thing is a person’s own will to be better. Jaycees are agile and recilient as they have only one year to make an impact. The European Conference is not created without partners. The event
has a wide range of partnerships but we still have possibilities to companies and other stakeholders to introduce their services, products, expertise or something that reflects how unique Oulu is. Are you interested? Take contact. EC2024 – let´s Oulu
ANNA POROPODAS JCI Oulu EC2024 Trainings, team lead
MARRASKUU 2023
KAUPPAKAMARI
11
POHJOISESTA PÖRSSIIN
12
KAUPPAKAMARI
MARRASKUU 2023
Nyt alkaa naisten etsikkoaika NAISET OVAT SUOMALAISYRITYSTEN HALLITUKSISSA USEIN SIVUROOLEISSA, MUTTA KOKENEEN HALLITUSAMMATTILAISEN MUKAAN MUUTOS ON JO KÄSILLÄ. PÄTEVISTÄ NAISISTA KÄYDÄÄN LÄHIVUOSINA ALATI KOVENEVAA KISAA. SIKSI SOPIVIA KANDIDAATTEJA KANNATTAA HAKEA JO NYT. TEKSTI: TIMO SORMUNEN, KUVAT: MEERI UTTI
Keskuskauppakamarin aiemmin tänä vuonna tekemän kyselyn mukaan suomalaisen pk-yrityksen keskiverto hallitusjäsen on 53-vuotias mies. Myös hallitukset ovat miesvoittoisia, sillä naisia niiden kokoonpanossa on edelleen alle kolmannes. Suunta on kuitenkin hiljalleen parempaan päin, sillä vuoden 2021 PK-hallitusbarometrissa naisten osuus oli 25 prosenttia. Kokeneen hallitusammattilaisen ja Finnairin hallituksen puheenjohtajan Sanna Suvanto-Harsaaen mukaan prosenttiluvuissa on petrattavaa, mutta niitä ei saisi myöskään tulkita liian mustavalkoisesti. Kansainvälisesti vertaillen suomalaisilla ei ole mitään hävettävää ja numerot tulevat lähivuosina tasoittumaan aivan luonnollista tietä. Koulutettujen naisten esiinmarssi on viime vuosina konkretisoitunut jo monilla ammattialoilla ja johtajanimityksissä. Sama muutos tullaan Suvanto-Harsaaen mukaan näkemään myös hallitusten kokoonpanoissa. ”Tarjolla on entistä koulutetumpia, kokeneempia ja pätevämpiä naisia, joilla on perinteisen henkilöstöhallinnon ja viestinnän lisäksi liiketoimintaosaamista sekä tuntumaa kansainvälisistä työyhteisöistä. Tätä track
MARRASKUU SYYSKUU 2023
KAUPPAKAMARI
13
recordia on valintaprosesseissa entistä vaikeampaa sivuuttaa”, Suvanto-Harsaae toteaa. Hänellä onkin naisten pestaamista vielä epäileville jermuille ja kaveriverkostoille selkeä viesti. Parhaat ja pätevimmät naisosaajat viedään pian käsistä, joten liikkeellä kannattaa olla jo nyt. ”Samoista osaajista kilpailevat myös ulkomaiset yritykset, jotka voivat usein tarjota mielenkiintoisempia, kansainvälisempiä ja urakehityksen kannalta parempia vaihtoehtoja”, Suvanto-Harsaee muistuttaa. Suoraan syvään päätyyn Tanskassa asuvan ja kuusi kertaa Suomen vaikutusvaltaisimmaksi bisnesnaiseksi valitun Suvanto-Harsaaen oma hallitustaival alkoi sisustusja kodintarvikkeisiin keskittyvässä Dunissa, jonne hän päätyi headhunterin houkuttamana. Lyhyeksi ajateltu pesti venyi lopulta 8-vuotiseksi, jonka päätteeksi pääomasijoittaja EQT:n omistama yhtiö listattiin pörssiin. ”Heti ensimmäisessä hallituksen kokouksessa hypättiin suoraan syvään päätyyn, kun annoimme toimitusjohtajalle potkut”, Suvanto-Harsaae muistelee. Duni-vuosissa kuului riittäneen vauhtia ja vaarallisia tilanteita yli oman tarpeen. Niiden myötä Suvanto-Harsaeesta kuitenkin kouliutui hallitustyön ammattilainen, jonka kyvyille löytyi käyttöä myös muissa yhtiöissä. ”Duni oli hallitustyön korkeakoulu, jota parempaa oppia en olisi voinut saada. Välillä toimiva johto teki kaikkensa, jotta yritys ajaisi karille ja me hallituksessa puolestaan paiskimme töitä pitääksemme sen pystyssä. Tuolloin todella kirkastui, kuinka tärkeää pääomistajien, hallituksen ja toimitusjohtajan mahdollisimman saumaton yhteispeli lopulta on”, Suvanto-Harsaae naurahtaa. Asiantuntemusta, innostusta ja energiaa Takavuosina hallituspaikka saattoi tarjota varsin mukavasti sivutuloa hyvinkin vaatimatonta työpanosta vastaan. Tänä päivänä nämä kahvittelukokoukset ovat Suvanto-Harsaaen mukaan historiaa, sillä hyvä hallitustyö vaatii tiukkaa sitoutumista ja paneutumista. Talous- ja hallintobyrokratian sekä arkisen liiketoiminnan lisäksi on oltava kartalla mm. markkinatilanteesta ja -näkymistä, nykyisestä ja uudesta asiakaskunnasta sekä toimitus- ja hankintaketjuista. Suurin osa tästä selvitystyöstä on tehtävä kokousten ulkopuolella, jolloin kokouksissa voidaan keskittyä päätösten tekoon ja toimitusjohtajan koutsaamiseen. ”Hyvä hallituksen jäsen on innostunut pestistään. Hän tarkastelee asioita analyyttisesti, kysyy ja kyseenalaistaa. Jos istuu hiljaa ja nyökkäilee, on hallituksen kaipaaman uuden energian sijaan vain musta aukko. Yleiseen työskentelyilmapiirin vaikuttaa todella paljon se, oletko positiivinen persoona vai kitkerä sitruuna.”
14
KAUPPAKAMARI
MARRASKUU 2023
Hallituksen puheenjohtajan on puolestaan osattava tehdä napakoita päätöksiä ja taitavasti rakennettuja kompromisseja. Samalla johdon ja hallituksen on kuitenkin viihdyttävä yhdessä. Suvanto-Harsaae rinnastaakin roolin joskus päiväkodin johtajaan. ”Puheenjohtaja on kokenut yleisosaaja, joka antaa hallituksen jäsenille toimintaraamit ja katsoo, että kaikilla on fiksua tekemistä. Hallintohelvetin sijaan kokouksissa pitää keskittyä liiketoiminnan kehittämiseen. Ja tähän on hallituksen kokoonpanosta löydyttävä riittävän monipuolista osaamista.” Kysyvälle on myös vastattava Mutta palataanpa vielä perinteisiin pk-yrityksiin, joiden hallituksissa naiset ovat selkeänä vähemmistönä – ja usein myös sivustakatsojina. Suvanto-Harsaaen mukaan tilanne selittyy pitkälti suomalaisten pk-yritysten suppealla omistajarakenteella. Sen myötä myös hallituspaikat jaetaan pitkälti perheenjäsenten kesken ja riippumatta siitä, onko pestiin edes kiinnostusta. Tällaisissa yhtiöissä äänivalta on pitkälti yrittäjä-omistajalla, jonka näkemyksiä hallituksen ainoat ulkopuoliset hallitusjäsenet – useimmiten paikallinen pankinjohtaja tai yhtiön tilintarkastaja – eivät lähde edes kunnolla haastamaan. ”Kuulin taannoin tarinan, jossa perheen tytär oli kysynyt isältään, miksi hänen yrityksensä hallituksessa ei ole yhtään naista. Sama kysymys olisi hyvä esittää myös suomalaisissa yrittäjäperheissä – ja vaatia siihen vanhemmilta myös kunnollinen vastaus.”
KUKA: Sanna Suvanto-Haarsaae, Ollut mukana noin 25 yrityksen hallituksessa Suomessa ja PohjoisEuroopassa. Toimii tällä hetkellä hallituksen puheenjohtajana mm. Finnairissa, Postissa, tanskalaisessa huonekaluyhtiö BoConceptissa, muovikonserni Orthexissa ja lemmikkiruokayritys Nordic Pet Care Groupissa. Mukana myös Elopakin ja Broman Groupin hallituksissa. KOULUTUS: Ekonomi PERHE: Aviomies ja kolme aikuista lasta HARRASTUKSET: Puutarhan raivaus, purjehdus, laskettelu ja lukeminen
MARRASKUU 2023
KAUPPAKAMARI
15
OSAAMINEN JA JOHTAMISEN MURROS
Kehityskatse kauemmas horisonttiin SUOMI KÄRSII TUNNETUSTI VÄESTÖN IKÄÄNTYMISESTÄ JA OSAAJAPULASTA. SITRAN YLIASIAMIEHEN ATTE JÄÄSKELÄISEN MUKAAN YHTÄLÖ RATKEAA VAIN MAAHANMUUTON, KOULUTUKSEN JA PERHEPOLITIIKAN PITKÄJÄNTEISELLÄ KEHITYSOTTEELLA. NYKYMENOLLA SUOMEN KESKEISENÄ KASVUMOOTTORINA OLLUT OSAAMISTASO KÄÄNTYY KOHTALOKKAASEEN LASKUUN. TEKSTIT: TIMO SORMUNEN, KUVAT: TOPIAS DEAN
Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
Monta käännettä käsillä
Vanha kansanviisaus kuvaa varsin osuvasti myös suomalaista poliittista päätöksentekoa, jossa istuva hallitus yksi toisensa jälkeen vakuuttaa hakevansa työttömyyteen, väestön ikääntymiseen ja osaajapulaan kestäviä ratkaisuja. Niitä saatetaan toki löytääkin, mutta samalla joudutaan lähes saman tien tunnustamaan, että yksi nelivuotiskausi on liian lyhyt periodi kunnianhimoisten tavoitteiden konkretisointiin.
Jo takavuosina paljon rummutettu väestön ikääntyminen ja syntyvyyden aleneminen ovatkin yliasiamiehen mielestä osuva esimerkki isosta yhteiskunnallisesta haasteesta, joka tiedostetaan monella tasolla, mutta siihen ei kyetä tarttumaan ajoissa eikä riittävän pitkäjänteisesti.
Myös Sitran yliasiamiehenä elokuussa aloittanut Atte Jääskeläinen joutuu uudessa pestissään pohtimaan ongelmakimppua, jota hän yritti purkaa jo taloustoimittajana 1990-luvulla. Tuolloin varoiteltiin monella suulla edessä olevasta eläkepommista ja koko eläkejärjestelmän rahoituksesta. Jääskeläinen vei kuitenkin ajatusta muutaman askeleen pidemmälle ja kartoitti, millaisia vaikutuksia väestön ikääntymisellä voisi olla koko Suomen talouskasvulle. ”Nyt on sitten saatu konkreettisesti nähdä ja kokea, että vaikutukset ovat olleet varsin negatiivisia”, hän toteaa.
16
KAUPPAKAMARI
MARRASKUU 2023
”Väestön ikääntymisen kaikkiin kerrannaisvaikutuksiin olisi pitänyt herätä paljon aikaisemmin. Keskityimme unelmoimaan vientimarkkinoiden menestystuotteista ja päätimme tavoitella alati parempaa kilpailukykyä. Kasvun luomiseen tarvitaan myös uusia käsipareja ja niitä meillä ei ole enää riittävästi”, Jääskeläinen toteaa. Samaa helmasyntiä on yliasiamiehen mukaan myös osaajapulaan, maahanmuuttoon, koulutukseen ja perhepolitiikkaan liittyvässä keskustelussa ja päätöksenteossa. Niissäkin tarvittaisiin harkittuja, kestäviä ja pitkäkantoisia linjauksia, joita olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten. ”Suomessa ei ole koettu pitkään aikaan yhteiskunnallista tilannetta, jossa lapset ovat
OSAAMINEN JA JOHTAMISEN MURROS
köyhempiä kuin vanhempansa. Samalla tavoin työmarkkinoille tuleva nuori sukupolvi on perinteisesti ollut eläkkeelle lähteviä ikäluokkia koulutetumpi. Nyt nämä molemmat trendit ovat vaarassa katketa”, Jääskeläinen varoittaa. Samalla hän toki muistuttaa, ettei Suomi ole ongelmansa kanssa yksin. Hiipuva kasvuvauhti, ikääntyvä väestö ja laskeva syntyvyys ovat hankalia haasteita monissa muissakin Euroopan maissa, vaikka selvästi Suomea suurempi maahanmuutto tuokin monissa maissa tilanteeseen helpotusta. ”Ratkaisut vaativat päättäjiltä kykyä katsoa yli oman sukupolven, sillä tuotot konkretisoituvat usein vasta kymmenien vuosien päästä.” Oppia ikä kaikki Koko Suomen tulevaisuutta uhkaavaan osaajapulaan on herätty myös Sitrassa, jonka yhdessä 30 toimijan kanssa laatimassa Osaamisen aika -ohjelmassa korostetaan muun muassa elinikäistä, koko työuran kestävää oppimista. Ohjelmassa laaditun yhteisen tahtotilan mukaan muutos edellyttää keskeisten toimijoiden strategista yhteistyötä ja tavoitteiden asettelua, poliittista yhteisymmärrystä yli hallituskausien, yritysten ja oppilaitosten entistä tiiviimpää keskinäistä kehitystyötä, osaamisverkostojen rakentamista sekä panostusta tiedolla johtamiseen. ”Suomen viime vuosikymmenien huikean menestyksen keskeinen avaintekijä on ollut nouseva koulutustaso. Olemme kuitenkin viime vuosina jääneet jälkeen kilpailijamaista ja koulutustaso uhkaa kääntyä jopa laskuun. Mikäli emme pysty uuteen käänteeseen, ajaudumme näivettymisen tielle”, Jääskeläinen varoittaa.
Yliasiamiehen mielestä Suomessa tehdään liikaa päällekkäisiä tutkintoja. Ne vievät aikaa ja resursseja, mutta voivat olla myös ura- ja palkkakehityksen kannalta lähes hyödyttömiä. Koulutusta pitäisikin muokata nykyistä modulaarisemmaksi. Sen myötä olisi helpompaa reagoida siihen, millaista osaamista eri aloilla kulloinkin tarvitaan. Oma osansa koulutusvastuusta kantaisivat sekä työnantaja että työntekijä – tarvittaessa omakustanteisesti. ”Täysin valmiita työntekijöitä on entistä vaikeampaa löytää ja iso osa oppimisesta tapahtuu lopulta työpaikoilla. Siksi esimerkiksi saksalaisen tai sveitsiläisen oppisopimusmallin tarjoamia mahdollisuuksia kannattaisi tutkia aiempaa tarkemmin”, Jääskeläinen vinkkaa. Pojat eivät saa pudota Suurinta huolta yliasiamies kantaa suomalaisten yleisestä koulutustasosta. Yksi kotimaisen koulutuspolitiikan avaintavoitteista on ollut se, että vähintään joka toisella suomalaisella nuorella olisi tulevaisuudessa jokin korkeakoulututkinto. Esillä on ollut myös 60, ja jopa 70 prosentin lukema. Jääskeläisen mukaan kirittävää riittää, sillä osuus on viime vuosina jämähtänyt 40 prosentin tuntumaan eikä käännettä parempaan ole nopeasti näkyvissä. ”Jos aiomme päästä 50 prosentin tasolle, on pojatkin saatava innostumaan lukio- ja yliopisto-opinnosta. Nyt lähes kaksi kolmasosaa tästä joukosta on tyttöjä”, hän huomauttaa. Jääskeläisen mielestä epätasapaino ei selity lahjakkuuseroilla, vaan ennemminkin koulu-
Hälytyskellot ovat sen osalta soineet jo riittävän kauan ja myös kuuluvasti. Perinteisen peitonompelun sijaan nyt tarvitaan tietoon ja tutkimukseen perustuvia linjauksia, Jääskeläinen sanoo. ”Useiden samantasoisten tutkintojen ja pitkien koulutusputkien sijaan on panostettava entistä enemmän siihen, että voimme oppia ja omaksua uusia asioita läpi elämän – ja tehdä sitä myös työn ohessa.”
MARRASKUU 2023
KAUPPAKAMARI
17
OSAAMINEN JA JOHTAMISEN MURROS
tusjärjestelmän valuvioilla, joka ohjaa poikia erityisesti teknisille aloille ja ammattikorkeakouluihin. ”Olisi syytä pohtia, kuinka paljon yläaste- ja lukioikäisille nuorille kannattaa sälyttää vastuuta päätöksistä, jotka määrittävät heidän tulevaisuuttaan.” Hinta-laatusuhde on Suomen valtti Suomalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen kansainvälinen kiinnostavuus on viime vuosina jopa kasvanut, vaikka niiden globaalit ranking-sijoitukset ovatkin hieman notkahtaneet. Jääskeläisen mukaan selitys löytyy hyvästä hinta-laatusuhteesta, joka vetää opiskelijoita etenkin köyhemmistä Aasian ja Afrikan maista. Nyt hallitus aikoo nostaa korkeakoulujen lukukausimaksut kolmansista maista vähintään
koulutuksen kustannuksia vastaavalle tasolle. ”Suomi ei välttämättä kiinnosta alansa huippuyksilöitä, mutta meille riittää mainiosti myös tuo seuraava osaajataso. Heidän opintojen jälkeinen työllistyminen on valitettavasti edelleen vaikeaa etenkin maakuntakaupungeissa.” Useimpien matka viekin opintojen päätyttyä pääkaupunkiseudulle, jossa on parempien työmahdollisuuksien lisäksi myös oman kulttuurin yhteisöjä. Jääskeläisen mukaan virta kääntyy vasta sitten, kun omalla opiskelupaikkakunnalla on tarjolla elämän peruseväät eli työ, asunto, harrastusmahdollisuuksia ja turvallinen elinyhteisö. ”Kyse on lopulta siitä, miten suomalainen yhteiskunta ottaa vastaan maahanmuuttajat. Ja tämä on meidän kaikkien yhteinen haaste.”
Tukea työllistämiseen Entistä useamman suomalaisen pk-yrityksen kasvua jarruttaa osaajapula. Keskuskauppakamarin aiemmin syksyllä tekemän kyselyn mukaan siitä kärsii jopa kaksi kolmasosaa yrityksistä. Lääkkeeksi on tarjottu ulkomaalaisten osaajien palkkaamista, mutta tähän täkyyn ovat tarttuneet lähinnä isommat ja vahvasti vientiorientoituneet yritykset, joilla on siitä jo aiempaa kokemusta. Sitran yliasiamiehen Atte Jääskeläisen mukaan selkeää kasvupotentiaalia omaavien pk-yritysten kohdalla voisi olla paikallaan jonkinlainen työllistämistuki, joka kannustaisi rekrytoimaan.
”Suomen viime vuosikymmenien huikean menestyksen keskeinen avaintekijä on ollut nouseva koulutustaso, joka uhkaa kääntyä jopa laskuun. Mikäli emme pysty uuteen käänteeseen, ajaudumme näivettymisen tielle”, Atte Jääskeläinen varoittaa.
18
KAUPPAKAMARI
”Etenkin pienemmissä yrityksissä ensimmäisen ulkomaalaisen työntekijän palkkaamiseen liittyy monia kynnyksiä, joita ei välttämättä ole helppo ylittää”, hän toteaa. Osaaminen ei useinkaan tuota ongelmia, mutta esimerkiksi kieli ja arkinen kommunikointi tuovat työyhteisöön nopeasti omat haasteensa. Näistä esteistä on kuitenkin Jääskeläisen mukaan päästävä yli, mikäli suomalaisyritykset aikovat pärjätä kiristyvässä osaajakisassa. ”Suomalaisen työelämän ja yrityskulttuurin on oltava jatkossa entistä houkuttelevampi myös ulkomailta tulevien silmissä.”
MARRASKUU 2023
KATSAUS
LUKUSUOSITUS
Keskuskauppakamarin EU-katsaus Keskuskauppakamarin puolivuosittain julkaistavassa EU-katsauksessa keskitytään ajankohtaisiin EU-aiheisiin. Tässä katsauksessa käsitellään Suomen ja suomalaisten yritysten näkökulmasta merkittävien asioiden etenemistä Espanjan EU-puheenjohtajuuskaudella. Teppo Säkkinen, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija
Kauppakamarien talouskatsaus Talouskatsaus on koostettu kauppakamarien jäsenyrityksille toteutetun talouskyselyn pohjalta. Kyselyyn vastasi huimat 1827 yritystä eri puolelta Suomea ja katsauksen on koonnut Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Mitkä ovat tunnelmat eri toimialoilla, miten yritykset arvioivat kannattavuutensa kehittyvän tulevina kuukausina, miten yritykset investoivat ja miten hallitusohjelman uudistukset vaikuttavat yrityksiin? Jukka Appelqvist, Keskuskauppakamarin pääekonomisti
Lue lisää kauppakamari.fi
2x
Tuoretta tietoa PAIKALLINEN SOPIMINEN VAUHDITTAISI TYÖLLISYYDEN JA TALOUDEN KASVUA Kauppakamarien tuoreen talouskyselyn mukaan 69 prosenttia yrityksistä arvioi paikallisen sopimisen laajentamisen vauhdittavan työllisyyden ja tuottavuuden kasvua. 38 prosenttia vastanneista arvioi uudistusten lisäävän lisätyöntekijöiden palkkaamista yrityksessä seuraavan viiden vuoden aikana. Yrityksissä paikallinen sopiminen mahdollistaa reagoinnin nopeammin muuttuviin markkinaolosuhteisiin ja kilpailutilanteisiin sekä sopimusten räätälöinnin vastaamaan paremmin kunkin työpaikan tarpeita. Juho Romakkaniemi, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja
TYÖNTEKIJÄPULA RAJOITTAA YRITYSTEN KASVUA EDELLEEN MERKITTÄVÄSTI Kauppakamarien kyselyn mukaan 59 prosentilla yrityksistä on pulaa osaavasta työvoimasta ja 66 prosenttia yrityksistä kertoo osaajapulan rajoittavan yrityksen kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä. Suurin pula on ammatillisista osaajista. 68 prosenttia yrityksistä arvioi rekrytointitarpeen kasvavan seuraavan parin vuoden aikana, eli osaajapula tulee kasvamaan entisestään. Johanna Sipola, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja
MARRASKUU 2023
KAUPPAKAMARI
19
Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja Mari Viirelä ja OAMK:n vararehtori Jyrki Laitinen keskustelivat yrityselämän edustajien kanssa.
Auditointi tiivistää yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä OULUN KAUPPAKAMARIN ALOITTAMIEN TYÖELÄMÄAUDITOINTIEN ODOTETAAN TUOVAN LISÄÄ ALUEELLISTA KILPAILUKYKYÄ OPPILAITOSTEN JA YRITYSTEN VÄLISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMISELLÄ.
TEKSTI JA KUVAT: SAMI KORKALA “Emme elä muuttumattomassa maailmassa. Tiiviimmän yhteistyön avulla saadaan opetus vastaamaan paremmin liike-elämän tarpeita”, sanoo Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja Mari Viirelä. Hän vastaa kauppakamarilla auditointien käytännön toteutuksesta. Liike-elämän ja oppilaitosten yhteistyöllä on luonnollisesti pitkät juuret, mutta systemaattinen auditointi voi kehittää siitä entistä tehokkaampaa. Jo nykyisellään opintoihin kuuluvat
20
KAUPPAKAMARI
MARRASKUU 2023
työharjoittelut tehdään usein yrityksissä, samoin osa opinnäytetöistä. Vuorovaikutteinen ja jatkuvaluonteinen kanssakäyminen voi silti tiivistää yhteistyötä entistä toimivammaksi. “Se auttaa myös kehittämään osaamista, urapolkuja ja tutkinto-ohjelmia. Hyötyjiä ovat yritykset, oppilaitokset ja työntekijät."
AUDITOINTI
OAMK auditoidaan ensimmäisenä Oulun kauppakamarin ensimmäistä kertaa järjestämä työelämäauditointi on aloitettu Oulun ammattikorkeakoulusta, jonka toiminta auditoidaan aloittain. Varsinaisissa auditoinneissa on edustus kauppakamarista, oppilaitoksista ja yritysmaailmasta. Kauppakamari on pyytänyt auditoivat yritykset mukaan. “Idea tuli Pohjois-Karjalasta, jossa on saatu hyviä kokemuksia paikallisen kauppakamarin toteuttamasta auditoinnista”, Viirelä kertoo. Karelia-ammattikorkeakoulu on ensimmäinen suomalainen korkeakoulu, jonka liike-elämän edustajat ovat auditoineet. Alueensa liike-elämän ja oppilaitokset tuntevat kauppakamarit ovat luontevia ja osaavia auditoijia. Työelämäauditoinnit tukevat kansallisen koulutuksen arviointileskuksen (Karvi) tekemiä auditointeja tarjoamalla näkökulmia suoraan liike-elämästä. Vuoropuhelussa saattaa nousta esiin asioita, joita oppilaitoksissa ei ole aiemmin tunnistettu. Kun auditoinnit dokumentoidaan hyvin, niistä saa paljon irti oppilaitoksissa. “Tiedoista voi olla hyötyä jopa strategiatason päätöksenteossa”, Viirelä sanoo.
Lähes puolet opinnoista voi tehdä yrityksessä OAMK:n sähkö- ja automaatiotekniikan yliopettaja Ensio Sieppi näkee, että auditointi auttaa oppilaitosta tuottamaan yrityksille parempia osaajia. “Vaikka rahoitus tuleekin valmistuneista opiskelijoista, koulutuksen tärkein tehtävä on tuottaa osaajia yrityksille”, Sieppi sanoo. Työelämästä kumpuavilla ideoilla voi hänen mielestään terästää opetusta kautta linjan. “Auditoinnin vaikutus opintojen sisältöön näkyy eniten opiskeluiden loppupäässä, mutta työelämästä tulleita teemoja voidaan nostaa esille myös ammattiaineiden kurssien sisällä. Kaikenlaisen muun yhteistyön lisääminenkin on hyvästä”, Sieppi sanoo. Harjoittelu on perinteisesti toimiva kanava työllistymiseen, sillä tutuksi tullut opiskelija on yrityksen näkökulmasta helppo ottaa töihin.
“Työelämästä tulleita teemoja voidaan nostaa esille myös ammattiaineiden kurssien sisällä”, sanoo OAMK:n yliopettaja Ensio Sieppi.
Yrityksiin liittyvä osuus opiskeluista voi olla painoarvoltaan yllättävän suuri.
MARRASKUU 2023
KAUPPAKAMARI
21
AUDITOINTI
“Opiskelija voi tehdä opinnoistaan jopa 40 prosenttia yritykselle: Harjoittelu, yritysprojekti, tuotantopainotteinen harjoittelu ja opinnäytetyö”, Sieppi luettelee. Työelämäauditoinnissa nousi pintaan mahdollisuus tehdä kesäajan harjoittelu yritykselle niin, ettei se vaadi oppilaitoksen valvojalta toimenpiteitä. “Se idea otetaan todennäköisesti jatkojalostukseen.” Sieppi kertoo, että yritysyhteistyön kehittämiseen on panostettu OAMK:ssa jo pitkään. “Esimerkiksi yritysten systemaattista kontaktointia on haluttu parantaa. Pyrimme olemaan tasapuolisia ja ottamaan huomioon start up -yritykset siinä missä pörssiyhtiötkin.” Opiskelijoita ja yrityksiä kohtautetaan myös mm. pitching-tapahtumissa, joissa yrityksiä haetaan tarjoamaan kehitysprojekteja loppuvaiheen opiskelijoille.
SSAB tarvitsee tulevaisuuden tekijöitä OAMK:n sähkö- ja automaatiotekniikan auditoinnissa mukana ollut SSAB:n HR Partner Jenni Haverinen pitää työelämäauditointia loistavana konseptina. “Minusta tämä on erinomainen tapa tarkastella yhteistyön nykytilaa sekä nostaa kehitettäviä asioita esiin. Tarvitsemme yhteisiä alustoja ja foorumeita, jotta löydämme toisemme. Kaikilla ei ole välttämättä myöskään tietoa yhteistyön eri mahdollisuuksista, joten tietoisuutta täytyy lisätä puolin ja toisin.” Hän koordinoi SSAB:lla oppilaitosyhteisyötä sekä työskentelee työnantajamielikuvan ja rekrytoinnin parissa. SSAB:lle on nyt tärkeää pitää antennit ylhäällä koulutuksen suhteen. “SSAB:n Raahen tehdas valmistautuu siirtymään vaiheittain kohti fossiilivapaata teräksentuotantoa. Uuden valmistusprosessin myötä tarvitaan myös uudenlaista osaamista.” OAMK on teräsyhtiölle pohjoisessa yksi tärkeimmistä oppilaitoskumppaneista. “Meille on tärkeää kehittää muun muassa varhaisia työelämäkontakteja, jotta opiskelijan siirtyminen valmistumisen jälkeen työelämään on mahdollisimman saumatonta”, Haverinen sanoo. Hän haki auditoinnista parempaa käsitystä siitä, miten opiskelijoiden harjoitteluun liittyvä yhteistyö toimii ja onko nykyistä mallia tarvetta kehittää. “Halusin myös kuulla, miten OAMK:n koulutustarjonta tukee Oulun seudun yritysten kehittämistä.”
“Paljon kiinni omasta aktiivisuudesta” Kolmatta vuotta tietojenkäsittelyä OAMK:ssa opiskeleva Julius Meriläinen näkee, että opiskelijat käyttävät mahdollisuutta tutustua yrityksiin vaihtelevasti.
SSAB:n HR Partner Jenni Haverinen pitää tärkeänä sitä, että työelämäauditoinissa nousee esille selkeitä kehittämiskohteita.
22
KAUPPAKAMARI
MARRASKUU 2023
“Aika paljon on opiskelijan omasta aktiivisuudesta kiinni, lähteekö hän mukaan vapaaehtoisille yritysvierailuille ja muuhun vastaavaan toimintaan. Usein yritysyhteistyön tärkeys ymmärretään vasta opintojen loppupuolella”, Meriläinen sanoo.
AUDITOINTI
Meriläinen oli mukana oman alansa auditoinnissa opiskelijajäsenenä. “Sain hyviä vinkkejä siihen, miten opiskelijayhdistystoiminnassa voi edistää yritysten ja opiskelijoiden välistä kanssakäymistä.” Tutorina ja Oulun Tradenomiopiskelijat OuTo Ry:ssä toimivana hän pystyy vaikuttamaan asiaan tavallista enemmän. “Mielestäni opiskelijoille pitäisi markkinoida paremmin yritysvierailujen ja kontaktien merkitystä.” Tietojenkäsittelyn tradenomiksi valmistuva Meriläinen toteaa, että yhden tutkintonimikkeen allakin voi olla monenlaisia tarpeita yritysyhteistyön suhteen. “Aika paljon tradenomeille on tarjolla kaupallisen puolen yrityskontakteja, joista ei ole tietojenkäsittelyn opiskelijoille niin paljon hyötyä.”
Uudet jäsenet
25.8.-19.10.2023 KAINUU KARHU JA SIILI OY KTR-URAKOINTI OY
OULU A45 INVEST OY APTEPA OY BST BALTIC SURFACE TREATMENT OY EDUSTAVA OY EV-VALMENNUS OY EY ADVISORY OY LAKIASIAINTOIMISTO TIMO HAUTAMÄKI OY LITIGATE.FINLAND OY LOMANA OY MR-PUMPPAUS OY RENTA OY REVORY OY SPARKLING CONSULTING OY TALOUSHALLINTO HALL TALOUSHALLINTO HÄRMÄ OY WALLENIUS-SOL AB
Opiskelija Julius Meriläisen mielestä yritysyhteistyön mahdollisuuk-
RAAHE MONITOIMI LEINONEN/MERIRAAHE SPARKSOFT OY
sia pitäisi markkinoida opiskelijoille entistä enemmän.
MARRASKUU 2023
KAUPPAKAMARI
23
TYTTÖJEN PÄIVÄ
Tyttö, voit valita minkä ammatin haluat TYTTÖJEN PÄIVÄN TAPAHTUMAN URATARINAT JA TYÖPAJAT ALLEVIIVASIVAT YHDEKSÄSLUOKKALAISILLE, ETTÄ EI OLE ERIKSEEN MIESTEN JA NAISTEN AMMATTEJA.
Jäälin koulun yhdeksäsluokkalaiset saivat Tyttöjen päivänä paljon tietoa erilaisista ammateista. Edessä vas. Milla Keränen, Elli Laitinen, Sara Aitavaara ja Riina Vesala. Takana vas. Soroptimistien Oulun hallituksen jäsen Jaana Kokko, Nea Bask ja Viivi Lassila.
24
KAUPPAKAMARI
MARRASKUU 2023
Sanna Taskilan urapolku on vienyt akateemiselta uralta asiantuntijatehtäviin ja lopulta yrittäjyyden pariin. Tekniikan tohtoriksi väitellyt Taskila ei valinnut lukion jälkeen terveydenhoitoalaa, vaikka sitä hänelle ehdoteltiin.
TEKSTI JA KUVAT: SAMI KORKALA Suomen työmarkkinat ovat edelleen jakautuneet jyrkästi naisten ja miesten ammateihin. Siitä kertovat tilastot, käyttäytyminen koulutushaussa ja varmasti myös jokaisen omakohtaiset havainnot. Niin ei tarvitse olla. Moninaisuuden lisääntyminen työelämässä olisi tärkeää niin yritysten, kilpailukyvyn kuin tasa-arvonkin kannalta. “Toimin aiemmin Oulun kauppakamarin hallituksessa. Alueen yrityksissä ja kauppakamarissa kannettiin huolta siitä, että naisia pitäisi saada enemmän miesvaltaisille aloille”, Jaana Kokko kertoo.
Hän oli Soroptimist International Oulun hallituksen jäsenenä järjestämässä Innostu tekniikasta ja luonnontieteistä -tapahtumaa Tyttöjen päivänä. “Helsingissä on järjestetty samanlaisia tapahtumia useana vuonna ja päätimme kokeilla, miten se toimisi täällä Oulussa.” Yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa järjestetyssä tapahtumassa Linnanmaan kampuksella noin 400 yhdeksäsluokkalaista Oulun seudun kouluilta tutustui matematiikan, kemian, fysiikan ja tekniikan työpajoihin. Urapuheenvuoroissa eri alojen naisam-
mattilaiset ja -opiskelijat kertoivat omakohtaisia kokemuksiaan. “Juuri yhdeksäsluokkalaisiin pitäisi satsata entistä enemmän ammatinvalinnan suhteen, sillä heillä kaikki opiskeluun ja uraan liittyvät valinnat ovat vielä edessä.” Soroptimistit on maailmanlaajuinen eri ammatteja ja kulttuureita edustavien ammatissa toimivien naisten vapaaehtoisjärjestö. “Minusta pitäisi lopettaa puhuminen naisten ja miesten aloista. Palkkatasa-arvokin saattaisi parantua, jos nai-
MARRASKUU 2023
KAUPPAKAMARI
25
TYTTÖJEN PÄIVÄ
sia olisi enemmän erilaisissa ammateissa”, Kokko sanoo. Hän on itse hyvä esimerkki siitä, että nainen voi menestyä miesvaltaisella alalla. Hän työskenteli Oulun Autokuljetuksen talous- ja toimitusjohtajana. Nykyisin hän toimii mm. hallitusammattilaisena.
Älä mene virran mukana Ammattilaisten uratarinat antoivat parikymmentä esimerkkiä siitä, että naiset voivat menestyä erinomaisesti miesvaltaisilla aloilla. Opiskelu- ja urapolku voi olla kiemurainen, huippuar-
vosanoja ei tarvitse napsia eikä lukita tähtäintä varhain tiettyyn ammattiin. Mutta horisontti kannattaa pitää avoimena monille mahdollisuuksille, tehdä töitä tavoitteidensa eteen ja uskaltaa. Sanna Taskila on tekniikan tohtori ympäristö- ja bioprosessitekniikan alalta. Hänen polkunsa on vienyt akateemisen uran kautta asiantuntijatöihin ja mukaan moniin start up -yrityksiin. Jos Taskila olisi mennyt virran mukana, hänestä olisi ehkä tullut terveydenhoidon ammattilainen – vaikka ala ei ollut hänen juttunsa.
Luutnantti Pinja Pennanen kertoi puolustusvoimien uramahdollisuuksista.
26
KAUPPAKAMARI
MARRASKUU 2023
“Lukion jälkeen opiskelupaikka oli vähän etsinnässä ja minua ohjattiin tyttönä opiskelemaan terveydenhoitoalaa, niin kuin siihen aikaan oli tapana”, Taskila kertoo. Taskilan inspiroiva ja konstailematon puheenvuoro hoksautti nuoria siitä, että myös alan valinnan jälkeen voi tehdä monenlaisia liikkuja oman kiinnostuksensa mukaan. “Menin välivuoden jälkeen opiskelemaan tekniikkaa ammattikorkeakouluun ja huomasin vasta opintojen alettua, että kyse olikin rakennustekniikasta”, Taskila naurahtaa.
TYTTÖJEN PÄIVÄ
Myöhemmin yliopistossa suuntautuminen vaihtui lennossa teollisuuden ympäristötekniikasta bioprosessitekniikkaan, kun mikrobeja käsitellyt kurssi tempaisi mukaansa. Ala kiinnosti niin paljon, että hän väitteli tohtoriksi. “Olin pitkään töissä yliopistolla mm. tutkijana ja opettajana. Pikkuhiljaa aloin ajautua akateemiselta uralta enemmän asiantuntijatehtäviin ja lopulta yrittäjyyden pariin.”
Taskila kokee, että start up -yritysten parissa toimiminen sopii hänelle nykyisin paremmin kuin akateeminen työ. “En ole mitenkään erityisen lahjakas akateemisesti. Nyt minulla on vapaus tehdä asiantuntijatyötä sen verran kuin haluan ja olla mukana usean yrityksen toiminnassa.”
Sotilasura ei yllättänyt lähipiiriä
Taskila on osakkaana muun muassa bioprosessitekniikkaan liittyvissä Sangenissa, Golden Maltissa ja Synbio Powerlabsissa. Uusin yritys on Carbon Wise, joka tarjoaa hiilijalanjälkeen liittyviä palveluita.
Suoraan sotaharjoituksesta Tyttöjen päivän puhujaksi saapunut luutnantti Pinja Pennanen vaihtoi ensihoitajaopinnot kadettikouluun.
“Ihan tavallisilla papereilla”
Ei ole tarvinnut. Vaikka Puolustusvoimissa on naisia upseereina, Pennasen valinta ei ollut kaikkein tyypillisin.
SSAB:n kehitysinsinööri Niina Koivikko on Taskilan tapaan tohtori, jonka esimerkki rohkaisee seuraamaan omia mielenkiinnon kohteitaan. Hän on työskennellyt ennen nykyistä työtään prosessi- ja ydinvoimateollisuudessa. Kun yksi ovi on sulkeutunut, toinen on avautunut. Niin kävi esimerkiksi Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen kuoppaamisen yhteydessä, kun Koivikko ja monet muut joutuivat etsimään uuden työpaikan. “Ei minulla ole ollut valmiita suunnitelmia uralleni. Vaikka puhunkin sattumuksista, aina on pitänyt tehdä töitä ja haluta eteenpäin”, Koivikko sanoo. Lukio, yliopisto ja jatko-opinnot eivät kuulosta koululaisten korvaan liian suurelta palalta haukattavaksi Koivikon puheessa. “Ei esimerkiksi matematiikkaa tarvitse joka hetki rakastaa. Minä olen päässyt opiskelemaan ihan tavallisilla papereilla, saanut ihan tavallisia arvosanoja ja edellyt opinnoissa kurssi kerrallaan”, Koivikko kertoo.
“Ajattelin niin, että hoitajaksi pääsee kyllä tarvittaessa takaisin”, Pennanen sanoi.
“Itse asiassa perhettä ja lähipiiriä sotilasuralle lähtemiseni ei yllättänyt lainkaan. Ehkä he tiesivät paremmin kuin minä”, hän naurahtaa.
Kaikki mahdollisuudet auki Vaatesuunnittelija, asianajaja, kosmetologi, kirjailija, rikospaikkatutkija, yrittäjä, psykologi… Jäälin yläkoulun yhdeksäsluokkalaisilla tytöillä on monenlaisia toiveammatteja. Vaikka peruskoulussa tutustutaankin työelämään, tiedot ja kokemukset erilaisista ammateista voivat jäädä hatariksi ennen ensimmäistä yhteishakua ja vaikkapa lukion ainevalintoja. Työpajoissa koululaiset saivat tutustua muun muassa metallurgiaan, tekoälyyn, vesiluonnon tutkimiseen, polymeerien kemiaan ja vesielektrolyysiin. Myös muutamat yritykset olivat esittelemässä toimintaansa. “Kun kerroimme tästä Tyttöjen päivän tapahtumasta kouluille, ilmoittautumiset tulivat täyteen kahdessa tunnissa. Mietimme jatkoa tämän ensimmäisen tapahtuman palautteen perusteella”, Kokko kertoo.
Pennanen kokee, että miesvaltainen sotilasura sopii naisillekin. Kysymys on enemmän ihmistyypistä kuin sukupuolesta. “Kadettikoulussa minulla ei ole naisena millään tavalla ulkopuolinen olo. Olemme kaikki kuitenkin samanhenkisiä tyyppejä.” Hän työskentelee Kainuun Prikaatissa ja muistuttaa siitä, että Puolustusvoimissa on loppujen lopuksi paljon erilaisia uramahdollisuuksia. “Et tiedä mistä löydät itsesi, kun haet Puolustusvoimiin töihin. Voit työskennellä eri puolilla Suomea eri puolustushaaroissa ja monenlaisissa tehtävissä. Ja jos tutkijan ura kiinnostaa, niin sekin mahdollisuus on avoin.”
MARRASKUU 2023
KAUPPAKAMARI
27
ILMOITUSTAULU
KIRJAVINKKI
291 000 kpl Kauppa on elinkeinoelämän suurin työllistäjä. Se työllistää noin 291 000 henkilöä. Kaupan alalla on naisia ja miehiä suurin piirtein yhtä paljon. Kauppa on suurin nuorten työllistäjä. (Lähde: Kaupan liitto)
56 %
Tekoälyn vallankumous Tero Ojanperän uutuusteos Tekoälyn vallankumous – Käsikirja (Alma Talent 2023) on kattava opas uusimpien tekoälytyökalujen käyttöön. Ojanperä on alan tunnetuimpia asiantuntijoita Suomessa, joten hän jos kuka tietää, miten tekoälyn murrosta voi hyödyntää. Samalla voi oppia ymmärtämään tekoälyn vaikutuksia ammatteihin ja yhteiskuntaan. Ojanperä on yhden Euroopan suurimman yksityisen tekoälylaboratorion, Silo AI:n hallituksen puheenjohtaja ja perustajaosakas. Vuonna 2017 perustettu yritys valmistaa ihmislähtöisiä tekoälyratkaisuja. Lisäksi Ojanperä on työelämäprofessori Aalto-yliopistossa ja startup-sijoittaja. Ojanperä valmistui diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta ja väitteli tekniikan tohtoriksi Delftin teknillisessä yliopistossa. Hän työskenteli muun muassa Nokian teknologia- ja strategiajohtajana, Nokia Research Centerin vetäjänä ja Nokia Networksin johtajana. Ojanperä on todennut, että tekoäly koetaan usein vaikeasti lähestyttävänä tai jonain sellaisena, joka tulee hävittämään ihmisten työt. Ojanperän vahvuutena onkin kirjoittaa liiketoiminnan muutoksesta tekoälyn avulla käytännönläheisesti ja konkreettisesti. Kirjoittaja muistuttaa, että uhkakuvien sijaan tekoälyn voi opettaa tunnistamaan mm. syöpäsolut kudoksista tai tekemään ”tylsät” työt ihmisten puolesta. Ojanperä korostaa, ettei tekoäly syrjäytä ihmistä koskaan. Mika Kulju
28
KAUPPAKAMARI
MARRASKUU 2023
Nuorten yrittäjyyshalukkuus on lisääntynyt viime vuosina. Vuoden 2019 Nuorisobarometrin mukaan 58 prosenttia nuorista vastasi, että on täysin tai jokseenkin samaa mieltä ”haluaisin kokeilla yritystoimintaa jossain työurani vaiheessa” -väittämän kanssa. (Lähde: Katsaus nuorten hyvinvointiin 2023)
200 mrd € Energiamurrokseen liittyvien investointiaikomusten aalto on saavuttanut Suomessa yli 200 miljardin euron mittakaavan. Tuoreimpien päivitysten myötä vihreän siirtymän investointisuunnitelmien yhteenlaskettu summa on jo yli 203 miljardia euroa. (Lähde: EK:n dataikkuna)
KAINUUN VUODEN TEKO
Vuoden Teko Kuhmo Oy:lle TEKSTI JA KUVA: MIKA KULJU Kainuun kauppakamariosasto antoi Vuoden Teko -palkinnon Kuhmo Oy:lle tunnustuksena investoinneista Kainuun tulevaisuuden hyväksi. Erityisesti 50 miljoonan euron investointi uuteen sahalinjaan on merkittävä. Lisäksi Kuhmo Oy:n käyttämä raaka-aine on peräisin kestävästi hoidetuista Kainuun metsistä. Viime vuonna yrityksen liikevaihto oli 125 miljoonaa euroa. ”Arvostamme kauppakamarin huomionosoitusta erittäin suuresti. Menestyksemme muodostuu monista erilaisista tekijöistä, joista tärkeimpiä on sitoutunut ja osaava henkilöstö”, kertoo toimitusjohtaja Tommi Ruha. Toimitusjohtaja Ruhan mukaan olennainen tekijä menestyksen taustalla on huolella valmisteltu strategia, joka ohjaa yrityksen keskittymään olennaiseen. ”Raaka-aineen saatavuuden suhteen sijaintimme on erinomainen, mutta tietenkin lopputuotteen logistiikan suhteen se voisi olla parempi”, toteaa Ruha.
tanto ei kasva kysynnän mukana Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa. Pitää myös ottaa huomioon, että Venäjän perinteinen tuotantoreservi ei ole nykytilanteessa käytössä, joten Pohjoismaiden puulla tulee olemaan hyvä markkinatilanne”, arvioi Ruha. Huomionosoitus lentojen puolustajalle Kainuun kauppakamariosasto myönsi jo viidennen kerran myös Vuoden maineteko -kunniakirjan, jonka sai Kajaanin kaupungin kehitysjohtaja Risto Hämäläinen. Perusteluissa todetaan, että Hämäläinen on osoittanut perikainuulaista sitkeyttä vaikuttaessaan alueellisen saavutettavuuden säilymiseen. Hämäläisen mukaan tulevaisuus riippuu siitä, ovatko reittilentojen matkustajamäärät tarpeeksi suuria. Hämäläinen korostaa, että vain len-
Työvoiman saatavuuden suhteen Kuhmo Oy:n tilanne on hyvä, sillä yritys on panostanut pitkäjänteisesti henkilöstönsä koulutukseen.
Kuvassa vasemmalta Kainuun
”Meillä on tällä hetkellä noin 30 työntekijää, jotka on rekrytoitu tai ollaan rekrytoimassa oppisopimuksen kautta”, kertoo Ruha.
toimitusjohtaja Tommi Ruha,
Ruhan mukaan puunjalostusteollisuuden talousnäkymät ovat varsin hyvät pitkällä ja keskipitkällä tähtäimellä.
tapahtui 24. lokakuuta Vuoka-
toja käyttämällä voi varmistaa niiden jatkuvuuden. ”Kun lentojen täyttöaste ja reittikohtainen kannattavuus ylittää tietyn rajan, niin silloin voidaan avata keskustelu Finnairin kanssa paluusta markkinaehtoiseen liikenteeseen. Raja-arvo on yli 4000 matkustajassa kuukaudessa, tarkkaa lukua on hankala arvioida”, sanoo Hämäläinen. ”Joka tapauksessa lennot on nyt turvattu kevääseen 2026 saakka valtion ostoliikenteenä. Se tukee yrityksiä teollisuudesta, teknologiasta, liike-elämän palveluista matkailuun suunnittelemaan seuraavien vuosien liiketoimintaa pitkäjänteisesti. Ja omana henkilökohtaisena viranhaltijan näkemyksenä – ei minään Kajaanin kaupungin virallisena näkemyksenä – voin luvata, että lennot jatkuvat senkin jälkeen, tavalla tai toisella”, päättää Hämäläinen.
kauppakamariosaston puheenjohtaja Jani Moilanen, Kajaanin kaupungin kehitysjohtaja Risto Hämäläinen, Kuhmo Oy:n Oulun kauppakamarin puheenjohtaja Erja Sankari ja Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari P. Tuovinen. Palkitseminen tissa Kainuun talousseminaarin yhteydessä.
”Ilmastopolitiikasta johtuen puun suosio on kasvamassa kehittyneissä maissa, mutta eri syistä johtuen tuo-
MARRASKUU 2023
KAUPPAKAMARI
29
Oktoberfest 2023 TEKSTI: ANNI ALAVAHTOLA, KUVAT: PETTERI LÖPPÖNEN
OULUN KAUPPAKAMARIN OKTOBERFEST-VERKOSTOITUMISTAPAHTUMA JÄRJESTETTIIN 12.10.2023 OULUN YDINKESKUSTAN TECHNOPOLIKSESSA. PAIKALLA OLI LÄHES 150 YRITYSTEN EDUSTAJAA, JOTKA PÄÄSIVÄT TUTUSTUMAAN TOISIINSA HAUSKAN VERKOSTOITUMISPELIN AVULLA JA NAUTTIMAAN ILOISESTA OKTOBERFEST-TUNNELMASTA. TAPAHTUMAN YHTEISTYÖKUMPPANEINA TOIMIVAT TECHNOPOLIS, BUSINESSOULU JA PWC. 30
KAUPPAKAMARI
MARRASKUU 2023
1.
2.
4.
3.
5.
Kuvat 1-3: Verkostoitumispelissä hankittiin uusia kontakteja klassisen
Kuvat 4-5. Illan juontajana ja tunnelman nostattajana toimi koomikko Päivi Kuuva. Tilaisuu-
tuolileikin merkeissä ja jäätä murrettiin hauskojen kysymysten avulla.
dessa nautittiin tietysti myös Oktoberfest-henkisestä ruoasta ja juomasta.
6.
7.
Kuva 6: Palkitsimme illan parhaan asun Hailuodon Panimon
Kuva 7. Oktoberfestin vieraisiin kuului Lufthansan Suomen ja Baltian maajohtaja Patrick
tasting-lahjakortilla. Voittajaksi valikoitui Viestintätoimisto Hauki
Borg Hedley, joka kuvasi Oulun ja Münchenin suoran reitin olevan portti kansainvälisyyteen:
Median toimitusjohtaja Antti Pylväs.
”Oulu-World-Oulu”, kuten hän asian ilmaisi.
MARRASKUU 2023
KAUPPAKAMARI
31
Merkityksellinen neuvonta perustuu sinun tarpeisiisi. Kysy meiltä lisää: handelsbanken.fi/oulu
TONTTI SYÖTTEELTÄ Jotsi Oy olavi.lohi@gmail.com puh. 0400437881
IT-RATKAISUT TEOLLISUUDELLE, PALVELUTUOTANTOON JA TERVEYDENHUOLTOON
MOBIILIOHJELMISTOT • INTEGRAATIOT WEB-OHJELMISTOT • PILVIRATKAISUT
www.rescomi.com | Softpolis Raahe | Teknologiakylä Oulu
Q&A LAKIMIEHELTÄ TÄLLÄ PALSTALLA PAIKALLISTEN LAKITOIMISTOJEN KOKENEET ASIANTUNTIJAT RATKOVAT JÄSENTEMME ONGELMIA LAIN NÄKÖKULMASTA. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: ANNI.ALAVAHTOLA@CHAMBER.FI
Vaikuttaako palkka-avoimuusdirektiivi kaikkiin yrityksiin? Siitä huolimatta, että Suomi on yksi maailman johtavia sukupuolten välisen tasa-arvon edistäjämaita, on Suomella edelleen kehitettävää monissa tasa-arvokysymyksissä. Tästä esimerkkinä naisten ja miesten palkkaero, joka on edelleen yli 15 prosenttia. Palkkatasa-arvoa koskevaa sääntelyä on ollut Suomessa aiemminkin. Kesäkuussa 2023 voimaan tullut palkka-avoimuusdirektiivi tulee kuitenkin edistämään samapalkkaisuusperiaatteen toteutumista lisäämällä palkkaukseen ja palkkarakenteisiin liittyvää läpinäkyvyyttä. Direktiivi edellyttää kansallista palkka-avoimuussääntelyä, millä tulee olemaan vaikutusta kaikkiin yrityksiin. Uudistuksen vaikutusten laajuus riippuu kuitenkin yrityksen työntekijämäärästä.
samanarvoista työtä tekevien työntekijäryhmien välillä, sekä mies- ja naistyöntekijöiden osuutta kussakin neljännespalkkaluokassa. Raportointivelvollisuuden piiriin kuuluvien yritysten on myös tehtävä yhteinen palkka-arviointi työntekijöiden edustajien kanssa ja korjattava palkkaerot kohtuullisessa ajassa, jos raportoinnista mahdollisesti ilmeneviä sukupuolten välisiä yli viiden prosenttiyksikön palkkaeroja ei voida perustella objektiivisilla ja sukupuolineutraaleilla syillä. Jäsenvaltioilla on puolestaan velvollisuus varmistaa, että palkkasyrjinnän kohteilla on käytössään tehokkaat oikeussuojakeinot. Uudistus on tervetullut ja uskon, että palkka-avoimuuden lisääminen vaikuttaa positiivisesti työnantajamielikuvaan ja siten parhaimpien osaajien rekrytointiin. Siksi kaikkien yritysten olisikin perusteltua ryhtyä valmisteleviin toimenpiteisiin hyvissä ajoin.
Kaikilta yrityksiltä edellytetyt avoimuusvaatimukset liittyvät muun ohella palkka-avoimuuteen, tiedonantovelvollisuuteen työnhakijoille sekä kieltoon tiedustella työnhakijoiden palkkatietoja. Läpinäkyvyysvaatimukset puolestaan ohjaavat yrityksiä tarkastelemaan voimassa olevia palkkarakenteitaan ja niiden määräytymisperusteita. Lisäksi uudistukset mahdollistavat työntekijöille oikeuden saada lisätietoa palkkansa muodostumisesta ja saman työntekijäryhmän palkkatasosta sukupuolittain. Yli 100 työntekijän yrityksiä tulee lisäksi koskemaan yleinen raportointivelvollisuus. Raportointivelvollisuus koskettaa muun ohella tietoja sukupuolten välisistä palkkaeroista samaa tai
Antti Korkeakivi Director (Law), VT, KTM EY Advisory Oy antti.korkeakivi@fi.ey.com 040 570 6908 www.ey.com/fi
Kirjoittaja on EY Advisory Oy:n Itä- ja Pohjois-Suomen lakitoimeksiannoista vastaava liikejuristi, jonka erityisosaamisalueena ovat yrityskaupat, yritys- ja rahoitusjärjestelyt, yhtiöoikeus sekä sopimusoikeus.
MARRASKUU 2023
KAUPPAKAMARI
33
KOLUMNI
Liikevaihdon optimoinnin uudet käytännöt modernissa ostoympäristössä
KATI HUUSKO-VIIKILÄ, Founder & CEO – Revory Oy
Kati Huusko-Viikilän kirja ”Monikanavaisen myynnin johtaminen” ilmestyy keväällä 2024 Kauppakamarin kustantamana.
Liikevaihdon kasvun kaava on muuttunut merkittävästi. Teknologian kehittyminen ja monimutkaisten myyntijärjestelmien käyttöönotto yhdistettynä B2B-asiakkaiden ostokäyttäytymisen muutoksiin, on johtanut siihen, että perinteiset tavat tukea liikevaihdon kasvua eivät enää riitä. Nämä muutokset eivät ole ohimenevä ilmiö, vaan selkeä suuntaus, joka vaikuttaa yritysmaailmaan voimakkaasti.
minen ei ole enää riittävä strategia liikevaihdon kasvattamiseksi. Sen sijaan on tärkeää maksimoida asiakkaan koko elinkaaren arvo. Myyntiä tukevat resurssit, kuten asiakasdata, teknologiat ja kaupalliset prosessit pitää saada järjestettyä asiakkaan matkalle. Ongelmana on kuitenkin se, että monissa organisaatioissa näitä resursseja ei hyödynnetä tehokkaasti, sillä niitä ei hallinnoida optimaalisesti.
Näiden voimien vaikutuksesta markkinoinnin, myynnin, asiakastuen ja resurssien hallinnan perinteiset menetelmät sekä lineaariskesi kuvattu asiakaspolku ovat happamoituneet ja eläneet aikansa. Ydinongelma on selvä: nykyjohtajat yrittävät soveltaa 1900-luvulla luotuja organisaatio- ja johtamismalleja 2020-luvun edistyneeseen ja digitaaliseen liiketoimintaympäristöön. Johtamismallien pitää kehittyä ajan myötä. Moderni myynti vaatii uudenlaista nopeutta, vastuun jakoa, näkyvyyttä ja yhteistyötä, jotka ovat saavuttamattomissa vanhanaikaisissa organisaatiomalleissa.
Tulevaisuudessa perinteiset myynti-, markkinointi- ja asiakaspalvelutiimit on yhdistettävä yhdeksi kokonaisvaltaiseksi liikevaihtotiimiksi, joka pystyy tuottamaan saumattoman asiakaskokemuksen. Kun mukaan arkeen otetaan asiakasdatan hyödyntäminen, manuaalista työtä poistavat teknologiat ja mitattavat prosessit, on kasvun moottori valmis käynnistymään.
Ostajalle räätälöity ja sujuva asiakaskokemus on nyt kilpailuedun ytimessä. Digitaalisen aikakauden asiakkaat ovat entistä vaativampia ja odottavat nopeutta, joustavuutta, räätälöityä sisältöä ja saumatonta asiakaskokemusta kaikissa vuorovaikutuspisteissä. Organisaatioille tämä tarkoittaa sitä, että kaupallisten prosessien on oltava integroituja ja yhtenäisiä koko yrityksen laajuisesti. Yhä useammat yritykset ovat tiedostaneet sen, että pelkkä uusien asiakkaiden haali-
34
KAUPPAKAMARI
MARRASKUU 2023
B2B-yritykset pyrkivät nyt hakemaan kilpailuetua nykyaikaisen liiketoimintamallin oppeja hyödyntämällä, jotta ne voivat ylläpitää ja nopeuttaa kasvua. Tätä muutosta kutsutaan Revenue Operationsiksi (RevOps). Revenue Operations mallin tavoitteena on yhdistää kaupalliset tiimit, resurssit, teknologiat ja prosessit yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, joka kiihdyttää liikevaihdon, kannattavuuden ja yhtiön arvon kasvua. Tutkimusten mukaan vuoteen 2025 mennessä mallia hyödyntää jo 75 % nopeimmin kasvavista yrityksistä (Gartner, 2021). Kasvun ei tarvitse olla taidetta, se voi olla tiedettä.
HELPPOA JA VASTUULLISTA KIERRÄTYSTÄ
METALLIT KIERTOON
Kuusakoski on vastuullinen kumppani kaikkiin yrityksenne kierrätystarpeisiin. Vastaanotamme kaikki metallit, teollisuuden metallijätteet ja -romut. Kierrätämme luotettavasti myös ajoneuvot, akut, renkaat sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteet. Kauttamme saatte myös asianmukaiset keräilyvälineet.
KYSY LISÄÄ! Oulun palvelupiste • ma-pe 7.30 –15.30 Ruskonniityntie 4, 90630 Oulu puh. 040 162 8820 Kalajoen palvelupiste • ma-pe 7– 15.30 Satamatie 422, 85180 Rahja Puh. 040 590 8657
kuusakoski.com
Täällä ehdin toteuttaa itseäni.
kajaani.fi/267
Kamari kouluttaa – osaaminen voimavaraksi! MARRAS-JOULUKUU 2023 - MERKITSE TÄRKEÄT PÄIVÄT KALENTERIISI!
Työsuhde, palkka ja HR 8.11. (9-16) 28.-29.11.
Työoikeuspäivä, Oulu/etä Työsuhteen ajankohtaispäivät, Helsinki/etä
HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) -KURSSI 1. jakso: Hyvä hallintotapa 2. jakso: Hallituksen ja hallitustyön organisointi 3. jakso: Strategiatyö Ryhmätyö 4. jakso: Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus
17.11. (9-11) ChatGPT myyntityössä, etä 12.12. (9-15) Analytiikka ja markkinoinnin tulosten mittaaminen, etä
Talous ja verotus 14.11. (9-16) Kauppakamarin veropäivä, Oulu/etä 15.11. (9-16) Kauppakamarin veropäivä, Ylivieska/etä 28.11. (9-16) Ennakkoperintä 2024, Oulu/etä 29.11. (9-14) Ennakkoperintä 2024, Ylivieska/etä 13.12. (9-12) Arvopapereiden käsittely kirjanpidossa ja verotuksessa, Helsinki/etä 14.12. (9-16) Osakeyhtiön tilinpäätös, Oulu/etä
Vastuullisuus ja yritysturvallisuus
Johtaminen ja esihenkilötyö Kevät 2024 Oulu I
Myynti, markkinointi ja viestintä
Oulu II
31.1. 13.2.
4.4. 9.4.
22.2. 27.2. 14.3.
17.4. 7.5. 14.5.
HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) -PUHEENJOHTAJAKURSSI 1. päivä: Puheenjohtajan peruskysymykset 10.4.2024 2. päivä: Hallitustyö, yhteistyö ja vuorovaikutus 11.4.2024 10.11. (10-15) Johtamisen ajankohtaispäivä, Helsinki/etä 21.11. (9-12) Suhdannevaihtelut ja taloudellisten riskien hallinta, etä 30.11. (9-15.30) Esihenkilön työkalupakki, Helsinki/etä 13.12. (9-12) Työnantajan velvoitteet työntekijän työkyvyn alentuessa, etä
Kansainvälistyminen 7.11. (9-16) Vientikaupan hallinta, Oulu/etä 23.11. (9-12) Kansainvälisen kauppasopimuksen perusteet, Helsinki/etä 28.11. (12-16) Minimoi logistiikkasopimuksiin ja -ketjuun liittyvät riskit, Helsinki/etä 29.11. (9-11) Maahantuonnin verotus, etä
9.11. (9-16)
Uusi EU-konetuoteasetus, Oulu/etä
IT ja digi 22.11. (9-11.30) Tietosuojariskien sekä tietovuotojen hallinta, Helsinki/etä Excel-webinaarit: 7.11. (14-15.30) Controllerin Excel-raportointi
ILMOITTAUTUMINEN KOULUTUKSIIN: kauppakamarikauppa.fi Jaana Lahtinen jaana.lahtinen@chamber.fi puh. 050 408 0663 oulunkauppakamari.fi/koulutus-ja -tapahtumat/tulevat-koulutukset/ LISÄTIETOJA: Riitta Schroderus riitta.schroderus@chamber.fi puh. 050 338 9350
Muutokset mahdollisia. Koulutusten järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen
36
KAUPPAKAMARI
MARRASKUU 2023
KOULUTUKSET
Kansainvälistä kasvua tavoittelevan pk-yrityksen edustaja – tervetuloa
Kansainvälisen kaupan kehittämisvalmennukseen keväällä 2024! Mitä? Valmennuksessa käydään läpi kansainvälisen jakelu- ja myyntiverkoston rakentamista ja johtamista sekä toimittaja- ja hankintaverkostojen johtamista. Ohjelma sisältää lisäksi käytännön osion kansainväliseen kauppaan liittyvistä sopimuksista, asiakaskirjoista ja riskinhallinnasta. Jokaisessa jaksossa on myös mukana yksi käytännön yrityscase. Miksi mukaan? Osallistujat saavat näkemyksellistä valmennusta kansainvälisen myynnin strategisesta suunnittelusta, käytännön myynti- ja markkinointityöstä sekä kansainvälisen liiketoiminnan käytännön johtamisesta. Valmennuksessa on mahdollista myös sparrauttaa oman organisaation kv. strategiaa. Kenelle? Ohjelma on suunnattu kansainvälistä kasvua hakevien PK-yritysten toimitusjohtajille sekä vientijohtajille ja -päälliköille, jotka haluavat kehittää omaa osaamistaan ja laajentaa verkostojaan. Ohjelma soveltuu myös hyvin kv-kasvua tavoittelevien yritysten hallitusten jäsenille. Asiantuntijoina toimivat MIF:n kokeneet kansainvälisen kaupan kouluttajat.
Valtteri Tuominen CEO & Founder Nordic Business Lab Oy
Hannu Soininen Konsultti ja kouluttaja Soininen Consulting Oy
Pertti Rajamäki Founding Partner BorderHill Oy
Antti Palmujoki Osakas BLF Asianajotoimisto Oy
Ohjelma • Kansainvälisen kasvun strategiat 20.2. • Kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin suunnittelu ja toteuttaminen 19.3. • Jakelukanavien johtaminen 5.4. • Vientikauppaan liittyvät asiakirjat ja niiden hallinta sekä rahoitus 7.5. • Kansainvälisen kaupan sopimukset 12.6.
Varaa paikkasi ajoissa ja ilmoittaudu mukaan: Riitta Schroderus, puh. 050 338 9350, riitta.schroderus@chamber.fi Ohjelmaan otetaan mukaan 20 hlöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Osallistumismaksu: 2150 € (+alv)/hlö. Samasta yrityksestä osallistuville tarjoamme toisen paikan -30 %.
Pia Hellman Managing partner Navisco Oy
MARRASKUU 2023
KAUPPAKAMARI
37
KOULUTUKSET
Kauppakamarin Veropäiväkiertue Kajaani 31.10.2023 klo 9-16 Oulu 14.11. 2023 klo 9-16 Ylivieska 15.11.2023 klo 9-16 Kaikkiin päiviin on myös etäosallistumismahdollisuus. Kauppakamarin Veropäivä on vuosittainen ajankohtaistapahtuma taloushallinnon ammattilaisille. Aamupäivän aikana käymme läpi uuden hallitusohjelman verolinjaukset ja arvioimme niiden vaikutuksia sekä suurten että pienempien yritysten ja omistajien toimintaan.
Kirjanpidon katsauksessa tarkastelemme tilinpäätöksen laatijan ja muiden sidosryhmien kannalta ajankohtaisimpia teemoja. Lopuksi käsittelemme kauppakamarin valtakunnallisessa neuvontapalvelussa yritysten usein esittämiä verokysymyksiä.
Verotuksen ajankohtaiskatsauksessa keskitymme tuoreimpiin lainsäädäntömuutoksiin kuten tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennykseen sekä uusimpaan oikeuskäytäntöön.
Asiantuntijoina toimivat Senior Tax Advisor, toimitusjohtaja Risto Walden, Bilanssi Oy, johtava veroasiantuntija Tomi Viitala, Keskuskauppakamari sekä veroasiantuntija Jukka Koivumäki, Helsingin seudun kauppakamari.
38
KAUPPAKAMARI
MARRASKUU 2023
KYSY LISÄÄ
Yksin ei tarvitse yrittää
ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUISTA • liikeidea ja yrityksen perustaminen • Startup Station LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ • yritysrahoitus • maksuttomat valmennukset • vienti ja kansainvälistyminen • rekrytointiapu ja -tapahtumat • omistajanvaihdokset UUSISTA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA • digitaalinen liiketoiminta • hiiliviisas kiertotalous • innovaatiopalvelut • designmenetelmät SIJOITTUMISPALVELUISTA TOIMIALAPALVELUISTA JA VERKOSTOISTA
Tutustu myös sähköisiin palveluihimme osoitteessa businessoulu.com
BusinessAseman palveluneuvonta ohjaa eteenpäin • Palveluneuvonta on avoinna BusinessAsemalla arkisin klo 9–15. • Puhelimitse sinua palvellaan numerossa 08 558 55810 ma–pe klo 9–16. • Voit myös varata ajan etäneuvontaan: businessasema.com/palvelut Osoite: BusinessAsema, Hallituskatu 36, Oulu
International House Oulu • Services targeted at international newcomers and immigrants, and also companies planning to recruit international people. • Visit International House Oulu at BusinessAsema or read more at ihoulu.fi
