NOORA
KASVUYRITYKSEN MITALIN KÄÄNTÖPUOLI
Nykyinen kansanedustaja tietää, mikä on yrittäjän
Nykyinen kansanedustaja tietää, mikä on yrittäjän
menestyksen hinta
menestyksen hinta
Tule laajentamaan verkostoasi vuotuisessa Oktoberfest -tapahtumassamme. Koe verkostoituminen uudella hauskalla tavalla. Verkostoitumispelimme avulla tutustut helposti ihmisiin ja luot yhteyksiä rennolla otteella.
Tilaisuuden juontaa upea koomikko Päivi Kuuva! Hän tuo tilaisuuteemme rennon ja mukaansatempaavan ilmapiirin, jossa verkostoituminen yhdistyy hulvattomaan viihteeseen. Nauttiessasi samalla juhlallisesta Oktoberfest-tunnelmasta sekä ruuasta ja juomasta.
Ohjelma:
Aika: 16.00 - 21.00
Paikka: Technopolis Ydinkeskusta, Oulu
Klo 16.00 Ovet avataan ja ilmoittautuminen, tarjolla kuohuvaa ja pientä suolaista
klo 16.15 Tilaisuuden avaus ja verkostoitumispelin ohjeistus
klo 16.30 Verkostoitumispeli alkaa
klo 18.00 Buffet-ruokailu
klo 21.00 Tilaisuus päättyy
Jatkot Heidi’s Bier Barissa (Kirkkokatu 16)
Muutokset mahdollisia.
Liity mukaan Oktoberfest-tapahtumaan ja ota ensimmäinen askel kohti menestyksekkäämpää verkostoitumista.
Hanki lippusi 29.9. mennessä: oulunkauppakamari.fi
Lippuvaihtoehdot:
Oktoberfest-lippu jäsenetuhinta 60€ (+alv 10%)
Oktoberfest-lippu ei-jäsenhinta 70€ (+alv 10%)
Teeman mukainen pukeutuminen on tervetullutta ja illan paras asu palkitaan Hailuodon panimon tasting-lahjakortilla!
Oktoberfestin yhteistyökumppanit:
Yritysten vientinäkymiä heikentävät tällä hetkellä muun muassa laskenut kysyntä sekä taantuva maailmantalous. Lisäksi Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia on edelleen vaikea arvioida, minkä ohella Kiinan ja Yhdysvaltojen väliset jännitteet lisäävät vientiyritysten epävarmuutta tulevaan. Blokkiutuminen ja maailmankaupan pirstoutuminen nostavat kustannuksia, mutta silti 47 prosenttia Kauppakamarien viimeisimmän vientijohtajakyselyn yrityksistä arvioi vientinsä kasvavan tänä vuonna.
Kokonaistilanteessa onkin myös mahdollisuuksia. Uuden hallitusohjelman mukaan energiamurros ja puhtaat teknologiat tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia luoda työtä, vientiä, talouskasvua ja hyvinvointia. Suomen kädenjälki ilmastopolitiikassa onkin maamme kokoaan suurempi. Yrityksissä on mietittävä paitsi tuotantoketjuja sekä niiden vastuullisuutta myös sitä kenen kanssa kauppaa käydään, minkälaista kauppaa käydään tai minkälaiseen toimintaympäristöön uudet investoinnit kannattaa tehdä.
Riskienhallinta ja niihin varautuminen on nyt todella tärkeässä asemassa. Riskit ovat erilaisia eri toimialoilla. Yritykset ovat joutuneet oppimaan elämään geopoliittisessa epävarmuudessa ja riskejä halutaan hajauttaa. Se ei johdu yksin Kiinasta, vaan myös yleisestä geopoliittisesta epävarmuu-
desta, jonka kanssa maailmankaupassa on opittava elämään: suomalaiset yritykset hajauttavat tuotanto- ja toimitusketjuja muualle Kaakkois-Aasiaan ja Eurooppaan, etsivät raaka-aineille vaihtoehtoisia toimittajia, ohjaavat alihankintaa vahvemmin muille alueille sekä välttävät aktiivista rahoituskohteiden hankintaa Kiinasta. Ovia ei kuitenkaan olla sulkemassa kokonaan.
Kokonaiskuvassa Suomen kannalta on tärkeää kasvuhakuisten, työllistävien ja vientiin tähtäävien yritysten määrän kasvu sekä teollisten työpaikkojen säilyminen Suomessa. Sen vuoksi tarvitaan vientivetoisia infrainvestointeja ja on edistettävä vientivetoista työmarkkinamallia sekä vahvistettava erityisesti korkeasti koulutettujen sekä sosiaalija terveydenhuoltoalan, vientiteollisuuden ja kausityöntekijöiden työperäistä maahanmuuttoa. Näin luodaan positiivista maakuvaa ja työmahdollisuuksien markkinointia.
Hallitusohjelmassa kuvataan paljon hyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Ne ovat tärkeitä mahdollistajia, mutta yritykset tekevät itse vientityön pitkässä ja harvaan asutussa maassamme. Suomen eri alueiden luontaiset vahvuudet ja erityisosaaminen on hyödynnettävä tavoilla, jotka tukevat monialaista yritystoimintaa, investointeja, teollisuutta sekä vientiä.
Yhteydet maailmalle ovat vientiteollisuudelle elintärkeät. Hallitusohjelman mukaan Suomen sisäistä lentoliikennettä kehitetään ensisijaisesti markkinaehtoisesti, mutta turvataan huoltovarmuuden, vientiteollisuuden ja matkailun kannalta tärkeät lentoyhteydet tarvittaessa ostopalveluliikenteellä.
Kuusakoski on vastuullinen kumppani kaikkiin yrityksenne kierrätystarpeisiin
Vastaanotamme kaikki metallit, teollisuuden metallijätteet ja -romut. Kierrätämme luotettavasti myös ajoneuvot, akut, renkaat sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteet. Kauttamme saatte myös asianmukaiset keräilyvälineet.
KYSY LISÄÄ!
Oulun palvelupiste • ma-pe 7.30–15.30
Ruskonniityntie 4, 90630 Oulu
puh. 040 162 8820
Kalajoen palvelupiste • ma-pe 7–15.30
Satamatie 422, 85180 Rahja
Puh. 040 590 8657
WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI
PÄÄTOIMITTAJA
Jari P. Tuovinen
VASTAAVA TOIMITTAJA
Mika Kulju
TOIMITUSSIHTEERI
Anni Alavahtola
KONSEPTI JA ULKOASU
PunaMusta Oyj
TAITTO
Jan Åqvist
KANNESSA
Kansanedustaja Noora Fagerström
Kuva: Meeri Utti
PALAUTTEET:
anni.alavahtola@chamber.fi
JULKAISIJA
Oulun Kauppakamari, Sepänkatu 20, 90100 Oulu
ILMOITUSMYYNTI
Novia Finland Oy
Isokatu 56, 90100 Oulu
ilmoitukset@noviafinland.fi
Puh. 08 552 8807
ILMESTYMINEN
Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa.
PAINO
PunaMusta Oy, Oulu
JAKELU
Noin 1800 kpl
-Jäsenyrityksiin
-Sidosryhmille
-Kauppakamarin järjestämissä tapahtumissa
SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO
Oulun kauppakamarin www-sivuilla
ISSN 1458-6002
kuusakoski.com
Numero 3 / SYYSKUU 2023
9
PÄÄKIRJOITUS 3
Vahvasti vievä kansainvälinen Suomi
8
NOORA FAGERSTRÖM
Kasvuyrittäjä tuntee myös mitalin kääntöpuolen
12 Pohjois-Suomesta on noussut viime vuosina useita pörssiyhtiöitä
18
POHJOISESTA PÖRSSIIN
22
KASVU JA MENESTYS
Tukiviidakosta tuottavaan työhön
KASVU OPEN
Kokenut yrittäjä Mikko Haapala peräänkuuluttaa selkeitä linjauksia
8
OULUN KAUPPAKAMARI 23 Uudet jäsenet
LUFTHANSA 24 Oulu – München -lentoyhteys on kilpailuetu
LAKIPALSTA 28 Paikallisten lakitoimistojen asiantuntijat ratkaisevat jäsentemme ongelmia
The existence of companies is undeniably built upon the foundation of success. Throughout history, businesses have emerged and thrived by achieving goals, meeting customer demands, and ultimately attaining success in their endeavors. Success serves as the lifeblood of a company, fueling its growth, sustainability, and overall purpose.
In recent years, the growth ambition of Finnish companies has been showing a declining trend. To achieve growth, there needs to be willingness from the owners and the ability of the company to expand and grow its business. Entrepreneurs and business leaders must perceive company growth as interesting, rewarding, and manageable in terms of the associated risks, in order for companies to embark on pursuing growth.
While every company is unique, there are some factors that can explain the success of Finnish companies in their international growth ambition. Finland is known for its strong culture of innovation and technology. Finnish companies have been pioneers in leveraging new technologies and developing innovative solutions. Finnish companies are known for their courage and readiness to challenge traditional business models, which helps them succeed in interna-
tional competition. Strong business and innovation ecosystems accross Finland promote the sharing of knowledge and expertise, foster innovation, and create new business opportunities.
Finland's high-quality education system provides a strong knowledge foundation for businesses. Highly educated workforce and strong technical expertise create a favorable environment for the growth and success of companies. In order for Finland to succeed, we need to ensure an adequate supply of skilled workforce in our companies.
In Finland, the aim is that by 2030, at least 50% of young adults will complete a higher education degree, continuous learning is possible in different life situations, and the educational offerings of higher education institutions are flexibly accessible to various user groups. Declining age cohorts pose a challenge to the availability of workforce, and therefore Finland needs labor migration to address this issue. Diversifying the workforce in companies requires openness and open-mindedness. In stead of ”culture fit” companies should strive towards ”culture add” when hiring new people and developing their own company culture.
Private companies are the ones that will build the growth and success of Northern Finland. In Oulu region we have a wonderful history of being the vanguards and fore-runners of information technology, and it is the path that any of our companies should take in any industry. We have a tendency to be a bit humble about our doings, and marketing has never been the strongest suit in our business endeavors. We should stop with the modesty and push our excellency more.
In order to build more growth and success, we should be even more bold and look for global opportunities in an even more open manner. Investments to Northern Finland are growing, and the momentum is ours to grab. Growth is build with exports, and we have the companies, people and know-how to do this.
Collaboration with other companies in the north, domestic and with our neighboring Nordic countries is the way how we can build a stronger north together. In the Oulu region we have our strengths, but we also have possibilities to learn from our friends. One of the biggest ones is tourism industry. During the last couple of decades Lapland has managed to build itself into one of the most interesting and sought-after travel destinations in the world. They have recovered from the covid years with more and more
international visitors coming also outside the winter high-season. With the European Culture Capital year coming up in 2026 it is more than time for Oulu to get into the band wagon as well. We who live here know and appreciate the beautiful summer nights along the Oulu river, slow nights at the sauna ferry, day-hike opportunities allyear-around, nightless night that cities in Southern Finland cannot offer, and the laid-back atmosphere at almost any of the restaurants and bars at the city. It is time to introduce these to the international guests coming to Finland, and further deepen the amazing experiences travelers coming to northern Finland get to experience.
With respect to this, the Junior Chamber International chapters in Oulu won the organizing rights for the JCI European Conference in 2024, and for the first time ever over 1000 young entrepreneurs and professionals from all over the world will be gathering in Northern Finland for trainings and networking events next year. This northernmost JCI European Conference ever is one of the biggest international conferences ever organized in Oulu. It will be a chance for all of us - companies and individuals alike, to show what we have to offer to the world.
With Oulu University and other quality educational and research facilities we also have the future professio-
nals at our companies disposal. It is crucial for us to get both the Finnish and international students to join our companies at the earliest convenience; preferably already during their studies. We also have to remember to consider them not only as a workforce to be trained to be our predecessors. Thanks to information technology and many of the inventions done here in Oulu, our young generation has grown up in a global environment since their childhood, and they are the key to the future success of our region.
ULLA PIRKOLA
JCI European Development Council, Councillor JCI Oulu, member Tuuria Ltd, Founder & entrepreneur
NOORA FAGERSTRÖM ON NYKYINEN KANSANEDUSTAJA, JOKA TIETÄÄ MITÄ MENESTYKSEN
KÄÄNTÖPUOLELLA ON – JUNGLE JUICE BAR
-SMOOTHIEKETJU PURISTI VÄLILLÄ MEHUT
MYÖS YRITTÄJÄSTÄ ITSESTÄÄN.
TEKSTI: TIMO SORMUNEN, KUVAT: MEERI UTTI
Espoolainen, Jungle Juice Bar -kioskiketjun perustajana ja osaomistajana tunnettu Noora Fagerström rynnisti viime vaaleissa eduskuntaan heti ensi yrittämällä ja vieläpä varsin mittavalla äänipotilla.
Fagerström saattaakin monien silmissä näyttää henkilöltä, joka menestyy ja onnistuu lähes kaikessa, johon hän vain tarttuu. Kasvuyrittäjän taipaleeseen on kuitenkin mahtunut myös tuskanhikeä ja epätoivon kyyneleitä.
Aikanaan lähes rakettimaisesti kasvanut ja valtakunnalliseksi laajentunut Jungle Juice Bar -ketju näki päivänvalon vuonna 2010. Pariskunnan yhteinen liikeidea syntyi eräällä ulkomaanmatkalla saadun kipinän pohjalta.
Noora Fagerströmistä tuli yrityksen toimitusjohtaja 24-vuotiaana ja hän pyöritti kyseistä postia liki kymmenen vuotta. Vuonna 2017 yrityksen osake-enemmistö myytiin pääomasijoittaja Vaaka Partnersille, joka turvasi Jungle Juice Barin tulevaisuuden ja palkitsi myös pitkää päivää painaneet yrittäjät.
Kauempaa katsoen yrityksen kasvupolku saattoi näyttää pelkältä menes-
PIENET YRITYKSET ON
SAATAVA KASVU-URALLE JA
TYÖLLISTÄMÄÄN SELVÄSTI
NYKYISTÄ ROHKEAMMIN.
TÄMÄN RISKIN KANSSA
MYÖS FAGERSTRÖM
JOUTUI AIKANAAN
TASAPAINOILEMAAN.
tystarinalta, mutta mitalilla oli kuitenkin monelle kasvuyrittäjälle tuttu kääntöpuoli. Kasvu vaatii rahaa ja pääomia, joiden takeeksi yrittäjäpariskunta joutui matkan varrella panttaamaan myös henkilökohtaisen omaisuutensa.
Yrityksen laajentaminen uusille paikkakunnille ei sekään sujunut ongelmitta. Välillä yhtiössä oltiin jopa tilanteessa, jossa rahat riittivät juuri ja juuri palkkojen maksuun.
Ensimmäinen työntekijä on iso kynnys
Ei siis ihme, että Fagerström piti vaalikampanjassaan esillä monia teemoja, joiden myötä kasvuyrittäjien taipaleesta tulisi edes hieman tasaisempi. Myös konkurssin tehneet yrittäjät ansaitsisivat leimakirveen sijaan uuden mahdollisuuden.
Kaikkein tärkeintä olisi kuitenkin se, että pienet yritykset saataisiin kasvu-uralle ja työllistämään selvästi nykyistä rohkeammin. Tämän riskin kanssa myös Fagerström joutui aikanaan tasapainoilemaan.
”Yrittäjälle suurin kynnys on useimmiten ensimmäisen työntekijän palkkaaminen. Hän joutuu pohtimaan tarkasti, onko töitä tarpeeksi, kestääkö kassa myös hiljaisempina aikoina ja millaisen työntekijän hän lopulta löytää”, Fageström listaa.
Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite irtisanomisen helpottamisesta voi kuulostaa maallikon korviin kovalta linjaukselta. Se olisi kuitenkin Fagerströmin mielestä pienyrittäjille äärimmäisen tärkeä uudistus, joka näkyisi nopeasti myös työllisyysluvuissa.
”Vastuulliset yrittäjät pitävät osaavista ja hyvistä työntekijöistä tiukasti kiinni. Työsuhde pitäisi kuitenkin pystyä purkamaan, jos rekrytointi epäonnistuu eikä palkattu henkilö sovellu tehtävään. Tämä madaltaisi todella monen yrittäjän työllistämiskynnystä”, hän vakuuttaa.
Toinen piristyspiikki löytyy Fagerströmin mukaan paikallisesta sopimisesta, jolle olisi tarvetta etenkin palvelu- ja ravintola-alalla.
”Esimerkiksi sunnuntailisät voivat olla niin iso kuluerä, että töitä on tehtävä kiireestä huolimatta minimiporukalla ja päivän saldo jää silti miinukselle”, hän toteaa.
Eläkejärjestelmässä riittää remontoitavaa
Pienten yritysten kasvua kannustaisi myös yrittäjien eläkejärjestelmän ja perintöverotuksen remontti. Viime hallituskaudella tehty YEL-uudistus oli Fagerströmin mukaan eläkekertymän näkökulmasta oikeansuuntainen, mutta pienyrittäjille epäoikeudenmukainen.
”Monella pienituloisella yrittäjällä tulee olemaan vaikeuksia selvitä tulevista tasausmaksuista. Osalle se voi tietää jopa yritystoiminnan loppumista”, Fagerström harmittelee.
Samalla hän painottaa, ettei YEL-yhtälöön ole helppoa ratkaisua. Haasteena on sekin, ettei osa yrittäjistä luota koko järjestelmään ja rakentaa oman eläketurvansa henkilökohtaisten sijoitusten varaan.
”Jotain tälle asialle on tehtävä. Vaihtoehtoja voisivat olla rahastointi, yhdistelmävakuutukset tai yrittäjien tuominen saamaan eläkejärjestelmään palkansaajien kanssa”, Fagerström listailee.
Perintövero käy kalliiksi perillisille
Myös verotuksessa riittää rukattavaa, mikäli yrittäjiä aiotaan saada kasvupolulle. Yhteisöveron alennus jättäisi enemmän pelimerkkejä investointeja varten ja perintöverotusta keventämällä helpotettaisiin yritysten sukupolvenvaihdoksia.
”Moni perheyritys joudutaan myymään ulkopuolisille, koska perillisillä ei ole yksinkertaisesti varaa maksaa sukupolvenvaihdoksesta koituvia perintöveroja. Järkevämpää olisi periä veroja vasta sitten, kun omaisuutta aletaan realisoida”, Fagerström huomauttaa.
Osa yrittäjistä jarruttaa tietoisesti myös yrityksensä tuloksentekoa, sillä se tietää vain isompaa verotaakkaa. ”Tämä on kasvun kannalta aivan nurinkurista. Tässäkin veroja tulisi maksaa vasta sitten, jos tuloseuroja aletaan nostaa yhtiöstä ulos.”
Verotuksesta johtuvat kasvujarrut pitäisikin kuulemma poistaa nopeasti, mikäli Suomi aikoo pysyä kilpailijamaiden kyydissä. ”Esimerkiksi Viro ajaa meistä start up-yrittäjyydessä pian ohi”, Fagerström huomauttaa.
KUKA: Noora Fagerström, Jungle Juice Bar -mehukioskiketjun perustaja ja osaomistaja, Kokoomuksen kansanedustaja, talous- ja ympäristövaliokuntien jäsen, Espoon kaupunginvaltuutettu ja enkelisijoittaja.
KOULUTUS: Tradenomi
PERHE: Aviomies ja kolme lasta
HARRASTUKSET: Triathlon, hiihto, jooga, kuntosali, tennis, mökkeily ja luonnossa liikkuminen
Noora Fagerström on viime vuosina alkanut kantaa entistä enemmän huolta myös lasten ja nuorten taloustaidoista. Hänen mielestään pelottavan harvalla nuorella on selkeää käsitystä pikavippien todellisista kuluista, laskurästeistä tai luottotietojen menetykseen liittyvistä riskeistä.
Yrittäjyyden ja taloudenhallinnan perustaitoja pitäisikin tuoda entistä enemmän yläkouluihin. ”Jokaisen nuoren on hyvä ymmärtää rahan arvo, säästämisen tärkeys sekä se, miksi laskut pitää maksaa”, Fagerström tiivistää.
Entä mitä hän itse tekisi toisin, jos olisi nyt perustamassa ensimmäistä yritystä? ”Kysyisin neuvoja huomattavasti laajemmalta yrittäjä- ja asiantuntijajoukolta. Sillä välttäisi monet alkutaipaleen virheet.”
POHJOIS-SUOMESTA ON NOUSSUT VIIME VUOSINA USEITA
PÖRSSIYHTIÖITÄ. POHJOISESTA PÖRSSIIN -KASVUOHJELMA ANTAA
KASVUHAKUISILLE JA LISTAUTUMISTA SUUNNITTELEVILLE YRITYKSILLE
PALJON VALMIUKSIA MATKALLA LISTAYHTIÖKSI.
PÖRSSIYHTIÖKSI SIIRTYMINEN MUUTTAA MONIA ASIOITA
KASVUYHTIÖIDEN TOIMINNASSA. SIITÄ HUOLIMATTA POHJOISESTA
LISTAYHTIÖKSI PONNISTANEET YRITYKSET KOROSTAVAT TAVALLISTEN
YRITYSTOIMINTAAN LIITTYVIEN ASIOIDEN TEKEMISTÄ LAADUKKAASTI.
ESIIN NOUSEVAT HYVÄ STRATEGIA, HALLINTO, YDINTOIMINTAAN
KESKITTYMINEN, HENKILÖSTÖ, ASIAKASSUHTEET JA OSAAVA
NEUVONTA LISTAUTUMISEN YHTEYDESSÄ.
POHJOISESTA PÖRSSIIN -VALMENNUSTA JÄRJESTÄVÄT YHTEISTYÖSSÄ
OULUN KAUPPAKAMARI, BUSINESS OULU, RASTOR-INSTITUUTTI JA NASDAQ.
Edistyksellisiä hydraulisylintereitä valmistava Norrhydro Group Oyj on kulkenut pitkän tien pörssiyhtiöksi. Toimintansa vuonna 1986 Rovaniemellä aloittanut yhtiö hakee nyt kasvua ja kansainvälistymistä entistä suuremmilla muskeleilla.
Yhtiö listautui juuri kasvua silmällä pitäen loppuvuodesta 2021.
“Menestyksemme takana on panostaminen teknologiaan, toimiva korkeakouluyhteistyö, innovaatiot ja niiden suojaaminen patenteilla”, sanoo Norrhydron toimitusjohtaja Yrjö Trög
“Asiakaslähtöinen toimintatapamme on mahdollistanut orgaanisen kasvun vuosien varrella”.
Nyt kasvua voidaan hakea myös yritysostoilla ja toiminnan laajentamisella.
Norrhydron asiakaskunta on ollut pääosin pohjoismaista. Yhtiö on erikoistunut hydraulisylintereihin, joita käytetään liikkuvassa kalustossa vaativassa tuotantotyössä.
Energiatehokkuutta koneisiin Norrhydro tarjoaa maa- ja metsätalousalan, rakentamisen, materiaalinkäsittelyn ja kaivosalan koneisiin energiatehokkaita hydraulisylintereitä, joissa se on Pohjoismaiden edelläkävijä. Lajissaan ainutlaatuinen lineaarinen NorrDigi-liikkeenohjausjärjestelmä voi parantaa työkoneen polttoainetehokkuutta jopa 50 %.
Myös perinteisempien hydraulisylintereiden valmistus kasvattaa edelleen yhtiötä.
Vuoden 2022 lopussa valmistuneet uudet tuotantotilat antavat mahdollisuuden kapasiteetin tuplaamiseen. Tänä vuonna liikevaihto ylittää odotusten mukaan 30 miljoonaa euroa.
Visiot globaalilla tasolla
Trög kokee, että ulkopuolisista neuvonantajista oli paljon apua listautumisen käänteissä.
“Esimerkiksi laadukkaan esittelyaineis-
ton avulla saimme vakuutettua isoja sijoittajia. Taloudellinen neuvonantaja taas järjesti tärkeitä tapaamisia listautumisen alla. Lisäksi saimme myös hyviä neuvoja mm. annin merkintäpaikasta”, Trög sanoo.
Norrhydron visiona on olla älykkään ja ympäristöä säästävän lineaariliikkeen globaali johtaja. Odotettavissa on siis lisää innovaatioita ja kansainvälistymistä.
Oulun Peltolassa pääkonttoriaan pitävä
Talenom Oyj on tilitoimisto, joka tarjoaa myös asiantuntijapalveluita sekä rahoitus- ja pankkipalveluita yrityksille. Vuodesta 2015 pörssiyhtiönä toiminut Talenom toimii Suomen lisäksi Ruotsissa ja Espanjassa kaikkiaan 74 toimipisteen ja yli 1300 työntekijän voimin.
Voimakasta kasvua
Talenomin vuosikasvu on ollut vuosina
2005-2022 keskimäärin 16,6 %. Viime vuonna liikevaihtonsa yli 100 miljoonaan euroon nostaneen yhtiön menestys perustuu määrätietoiseen strategian noudattamiseen ja henkilöstöön.
“Kun henkilöstö on totutettu kasvuun
ja muutokseen, se pitää organisaation kyvykkäänä kehittymään”, Talenomin hallituksen puheenjohtaja Harri Tahkola näkee.
“Jokaisen työntekijän tulee joka päivä tietää, mitä häneltä odotetaan.”
Tahkola näkee, että listautuvalle yritykselle on ratkaisevan tärkeää päättää mitä tavoitellaan. Lisäksi kasvusta täytyy olla selkeä näkymä.
“Vision on oltava tarpeeksi kunnianhimoinen ja aseteltu riittävän kauas. Tavoite täytyy olla koko henkilöstön tiedossa – näin kaikki soutavat samaan suuntaan ja tekevät suuria ja pienempiä päätöksiä päämäärä mielessä.”
Tarkan harkinnan tulos
Listautumista puntaroitiin vuonna 1972 perustetun yhtiön kokoushuoneissa hyvin tarkkaan.
“Listattuna yhtiönä perheomistaja voi paremmin pitää lankoja käsissään ja edetä kohti visiota kuin vaikkapa ulkomaalaisen pääomasijoittajan omistuksessa”, Tahkola sanoo.
“Lisäksi henkilöstön ottaminen laajemmin mukaan omistajaksi oli innostava ajatus, ja pörssiyhtiönä se oli helpompi toteuttaa.”
Talenomin hallinto, hallitustyöskentely ja talousraportit olivat hyvällä tolalla jo vuosia ennen listautumista.
“Listautumisen järjestävän pankkiiriliikkeen rooli on ratkaiseva annin onnistumisessa. Neuvonantajien lisäksi kannattaa kysyä neuvoa myös listautuneilta yhtiöiltä”, Tahkola vinkkaa.
Talenomin visiona on tarjota parhaat tilitoimisto- ja pankkipalvelut pienille ja keskisuurille yrityksille Euroopan alueella. Yhtiö pyrkii siis jatkamaan kansainvälistymistään.
Palveluiden ja asiantuntija-avun lisäksi Talenom sujuvoittaa yrittäjien arkea helppokäyttöisillä sähköisillä työkaluilla ja pitkälle automatisoiduilla palveluilla.
Vuonna 2015 listautunut Detection Technology Oyj on kasvanut noin 100 miljoonan euron liikevaihdolla toimivaksi yhtiöksi. Röntgenilmaisimia mm. lääketieteen, turvallisuusalan ja teollisuuden tarpeisiin kehittävä, valmistava ja markkinoiva DT luottaa edelleen vuosia sitten paalutettuihin perusasioihin.
“Tarkka fokus ja keskittyminen ydinosaamiseemme on tärkeä seikka menestyksemme takana. Toinen asia on ollut oman toimintamme ja asiakassuhteiden johdonmukainen kehittäminen. Niin kliseiseltä kuin se ehkä kuulostaakin, asiakas on keskiössä”, DT:n toimitusjohtaja Hannu Martola sanoo.
Tämänvuotisen yritysoston myötä yhtiön toiminta laajenee TFT (thin-film transistor) tasopaneeli-ilmaisimiin, mikä lähes tuplaa kohdemarkkinan kolmeen miljardiin.
Muutto Teknologiakylässä
Espoossa pääkonttoriaan pitävän DT:n menestyksessä on vahva pohjoispohjalainen panos. Yhtiöllä oli toimintaa ensin Iin Micropoliksessa ja sittemmin Oulun Teknologiakylässä. Nykyisin DT:n yli sadasta työntekijästä valtaosa työskentelee Oulussa.
“Saamme pian uudet ja aiempaa suuremmat tuotanto- ja toimistotilat Oulun Teknologiakylästä, mikä on erinomainen asia.”
Tuotannon painopisteen siirtäminen Kiinasta Suomeen helpottaa kauppaa etenkin Yhdysvaltoihin.
“Geopolitiikka ja tariffit ovat saaneet meidätkin katselemaan toimitusketjuja uusin silmin.”
DT:n kolme perustajaa työskentelivät tutkijoina CERN:ssä. Vuonna 1991 perustettu yhtiö alkoi kasvaa kovaa vauhtia ennen listautumistaan.
“Pääoman tarve oli merkittävä syy listautumiseen. Meillä oli yhtiön tappiollisen historian takia paljon velkaa. Tarvitsimme paremmat tuotantolaitteet ja uuden tehtaan”, Martola kertoo.
Vaikka pörssiyhtiön toimintatapoja omaksuttiin jo ennen listautumista, hallinnollisen työn määrä listautumisen yhteydessä ja sen jälkeen yllätti.
“Kaikkea ei voi simuloida ennakkoon.”
Investointipankilta, lakitoimistolta ja muilta asiantuntijoilta saadut neuvot olivat tärkeitä.
“Esimerkiksi päätös siitä, myydäänkö suurille sijoittajille vai piensijoittajille.”
Listautumisesta saatujen varojen ansiosta DT tuplasi myyntinsä listautumista seuraavana vuonna.
Vuonna 2011 perustettu yhtiö pyrkii pitkälle jalostettujen puuelementtien halutuimmaksi toimittajaksi. Listautumisella se sai varoja kasvuun.
Pekkarisella on selkeät vinkit listautumista suunnitteleville yhtiöille.
“Jos ette tiedä miksi olette listautumassa, älkää listautuko. Älä myy osakkeitasi listautuessa, vaan kerää pääomaa yhtiölle. Lisäksi pidä kirkkaana mielessä, mihin listautumisannissa saatu raha käytetään.”
Sopimuskokonaisuudet neuvonantajien kanssa saattavat maksaa paljon.
“LapWall kilpailutti ne erikseen. Viestintäyhtiön kanssa tehtiin tuntisopimus. Lisäksi rekrytoimme markkinointimoniosaajan.”
Mitään uutta ei tarvitse keksiä
Pekkarinen ei halua mystifioida listautumisprosessia.
“Selkeä ja tehokas johtamismalli toimii hyvin. Prosessina se on selkeä, eikä siinä tarvitse keksiä mitään uutta. varsinaisen listautumisen voi viedä puolessa vuodessa tehokkaasti läpi, jos yhtiön toiminta on muuten valmis siihen.”
Keväällä 2022 listautunut rakennusteollisuusyhtiö LapWall Oyj on pitänyt hyvin pintansa, vaikka rakennusalalla on yleisesti ollut vaikeaa viime aikoina. Viime vuonna yli 50 miljoonan liikevaihdolla toiminut LapWall on Euroopan suurimpia - jos ei suurin - puuelementtien valmistaja. Keskittyminen pitkälle jalostettuihin elementteihin ja tehokkaisiin tuotantomenetelmiin on kantanut hedelmää.
“Selkeän strategian lisäksi menestyksemme perustuu hyvään johtamiseen. Näen, että esimiehet ovat palvelutehtävässä, sillä he luovat edellytykset organisaation menestykselle”, LapWallin toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen sanoo.
LapWallin asiakkaita ovat suomalaiset rakennusliikkeet ja talotehtaat. Päätuotteita ovat rakentamista nopeuttavat puiset seinäelementit, lämpimät kattoelementit, kattoelementtijärjestelmät sekä julkisivuelementit.
Erilaisiin tarpeisiin mukautuva LapWall LEKO -elementointijärjestelmä ja hiilineutraali liiketoiminta ovat myös LapWallin valtteja.
Pyhännällä pääkonttoriaan pitävällä yhtiöllä on tehtaat myös Vetelissä, Raahessa ja Pälkäneellä sekä toimipisteet Oulussa ja Vantaalla.
LapWallin liiketoiminnan perusasiat olivat hyvällä tolalla laskennasta raportointiin.
“Vahvuuksiimme kuuluu myös hyvä ymmärrys liiketoimintaympäristöstä.”
Kesäkuussa listautunut Arvo Sijoitusosuuskunta on pohjoisen pörssiyhtiönä tuorein, mutta osuuskuntana sillä on yli satavuotiaat perinteet.
Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla toimivalle alueelliselle sijoitusosuuskunnalle listautuminen oli luontevaa.
“Arvon jäsenosuudella pystyttiin aiemmin käymään kauppaa sijoutuspalveluyhtiö Privanetin markkinapaikalla, mutta sen sulkeuduttua vähäinenkin markkina tyrehtyi. Omistajilta tuli vahva viesti siitä, että osuuksien kehittynyt vaihdanta on tarpeellista”, kertoo Arvo Sijoitusosuuskunnan toimitusjohtaja Jari Pirinen.
Valmiiksi pörssiyhtiön tavat
“Osuuskuntatoiminta edustaa vakautta ja pitkäjänteisyyttä”, sanoo Arvo Sijoitusosuuskunnan toimitusjohtaja Jari Pirinen.
Laajan, 24 000 tuhannen omistajan omistajapohjan ja toiminnan luonteen takia osuuskuntaa johdettiin käytännössä samalla tavalla kuin pörssiyhtiötä.
Osuuskunta käynnisti selvitystyön listautumisesta ja Nasdaqin First North -markkinapaikka osoittautui selkeästi toimivimmaksi ratkaisuksi.
Vahvuutena vakaus ja paikallistuntemus
Ylivieskassa pääkonttoriaan pitävä Arvo on jakanut vuonna 2014 alkaneen sijoitusyhtiötoimintansa aikana jäsenilleen osuuskorkoja 42,4 miljoonaa euroa.
“Epävarmassa ja muuttuvassa maailmassa osuuskuntatoiminta edustaa vakautta ja pitkäjänteisyyttä. Tavoitteenamme on kehittää toimintaamme jatkuvasti laadukkaammaksi ja listautuminen on yksi välietappi tällä matkalla”, Pirinen kertoo.
Arvo myös tuntee oman alueensa hyvin. Sen tarkoituksena on edistää alueellista hyvinvointia kohdistamalla osa sijoituksistaan Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan talousalueilla toimiviin listaamattomiin yrityksiin ja maksamalla vuosittain suurimman osan tuloksestaan jäsenistölleen osuuskorkoina.
“Laaja verkostomme tuottaa vankkaa hankevirtaa ja vähemmistösijoittajan rooli sopii meille hyvin.”
“Prosessit ja raportoinnit olivat valmiiksi olemassa ja julkaisimme tilinpäätöksen lisäksi myös puolivuotiskatsauksen. Sovimme Inderesin kanssa jo kolmisen vuotta sitten osuutemme seurannan aloittamisesta.”
Listautumisen yhteydessä neuvonanto keskittyi yksityiskohtien hiomiseen, sillä listautumista edellyttävästä IPO Readiness -selvityksestä tuli hyvä palaute.
“Juridisen neuvonnan tarpeet korostuivat listautumisen yhteydessä, koska kyseessä oli ensimmäinen listautunut osuuskunta ainakin Nasdaq First North Growth Market Finlandissa.”
Sijoitusstrategia perustuu hajauttamiseen
Vakavaraisen Arvo Sijoitusosuuskunnan menestys kumpuaa hajauttamiseen perustuvasta sijoitusstrategiasta.
“Tukijalkoina ovat alueelliset, valtakunnalliset ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset. Lisäksi Arvolla on laina- ja finanssisijoituksia, joita on hajautettu osakesijoituksiin, joukkovelkakirjalainoihin, rahamarkkinainstrumentteihin ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin”, Pirinen kertoo.
Vähemmistösjoittaminen antaa lisää hajauttamismahdollisuuksia.
“Se perustuu kanssasijoitukseen ja sijoituskohdeyrityksen tavoitteiden mahdollistamiseen. Arvo on kasvun mahdollistaja.”
KESTÄVÄÄ KASVUA, VELKAANTUMISEN KÄÄNTÄMISTÄ LASKUUN
JA TYÖNTEON KANNATTAVUUDEN PARANTAMISTA. TÄTÄ
HALLITUSOHJELMASSA LUVATAAN. TUORE TYÖMINISTERI ARTO
SATONEN (KOK) KERTOO MILLÄ EVÄILLÄ SUOMEN SUUNTAA
OLLAAN MUUTTAMASSA.
TEKSTI: TIMO SORMUNEN
Petteri Orpon (kok) luotsaama hallitus aikoo tulevien neljän vuoden aikana luoda Suomeen 100 000 uutta työpaikkaa. Työministeri Arto Satosen (kok) mukaan todellinen saldo on vielä tätäkin isompi, jos hallitusohjelmaan kirjatut keskeiset työllistämiskeinot saadaan käännettyä konkretiaksi. Niiden myötä pk-yritysten työllistäminen helpottuu ja työnteosta tehdään aina tukieuroja kannattavampi vaihtoehto.
Petteri Orpon hallituksen alkutaival on ollut monenlaisten kohujen siivittämä ja uutisotsikot ovat täyttyneet aivan muista asioista, mitä alkuun odotettiin.
Työministeri Arto Satoselle viime kuukausien kohina on kuitenkin tarjonnut ainakin osittaisen työrauhan. Se voi kuitenkin jäädä syksyn edetessä pelkäksi toiveeksi, sillä hallitusohjelma sisältää monia rohtoja, joita on kiitelty vuolaasti työnantajaleirissä, mutta jotka maistuvat karvaalle sekä opposition että ay-väen piirissä.
Niitä puolustaessaan tuore työministeri saanee huomata moneen kertaan, että pestissä tarvitaan hyvien puhelahjojen lisäksi myös turnauskestävyyttä ja paksua nahkaa. Siihen Satonen tuntuu toisaalta myös varautuneen, sillä työministerin salkku kuuluu olevan hänelle toiveiden täyttymys.
”Työelämän ja sosiaalipuolen asiat ovat olleet minulle keskeisiä koko kansanedustajaura-
ni ajan. Olen ollut muun muassa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja ja vedin työllisyysryhmää myös hallitusneuvotteluissa. Tämä on ihan luontevaa jatkoa aiemmalle työlle”, työministerin pestin Matias Marttiselle (kok) kautensa puolivälissä luovuttava Satonen toteaa.
Pk-yritykset avainasemassa
Hallitusohjelman kirjauksista löytyy myös muun muassa lakko-oikeuksien rajaamista, paikallisen sopimisen lisäämistä, työttömien aktivoimista, pk-yritysten työllistämisen helpottamista sekä työvoimapalveluiden ja toimeentulotuen uudistamista. Tavoitteena on luoda niiden avulla 100 000 uutta työpaikkaa sekä uudistaa työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa niin, että työnteko on aina yhteiskunnan tukien varassa elämistä kannattavampi vaihtoehto.
Monet ehdotukset on ehditty oppositiossa ja ay-leirissä leimata paluuksi työnantajien yksinvaltaan. Satosen mukaan maailma ei kuitenkaan ole enää näin mustavalkoinen.
”Esimerkiksi paikallisesta sopimisesta on saatu monissa yrityksissä todella hyviä kokemuksia. Se on parantanut kilpailukykyä, pelastanut työpaikkoja ja tuonut lisää palkanmaksuvaraa.
Kyllä meillä ymmärretään entistä laajemmin se, että työmarkkinoilla on nyt lopultakin teh-
tävä ne uudistukset, jotka kilpailijamaissa on viety läpi jo vuosia sitten”, Satonen toteaa.
Tavoiteltu työpaikkojen määrä kuulostaa nykysuhdanteessa vähintäänkin optimistiselta, mutta Satonen on toista mieltä.
”Jos paikallista sopimista saadaan edistettyä sekä pienten pk-yritysten työllistämiskynnystä ja työnantajariskiä madallettua, saldo on selvästi yli 100 000. Esimerkiksi paikallisen sopimisen ulottaminen myös järjestäytymättömiin yrityksiin tuo sen piiriin 70 000 uutta yritystä”, hän ynnäilee.
Satosen listalla kärkipäässä ovat myös yt-lain soveltamisrajan nostaminen 50 henkilöä työllistäviin yrityksiin sekä irtisanomisten helpottaminen henkilökohtaisin perustein.
”Tulevien vuosien työllisyys on tunnetusti pk-yritysten varassa ja etenkin alle 10 hengen yritykset on saatava työllistämään lisää väkeä. Yksinyrittäjyys on hyvässä myötätuulessa, mutta samaan aikaan työllistävien yritysten määrä laskee jatkuvasti. Tämä kehitys on nyt katkaistava.”
Pätkätöistä tasaisempaan tulovirtaan
Työvoimapalveluissa TE-palvelut siirtyvät vuosikymmenten jälkeen takaisin kuntien kontolle. Satosen mukaan tämä tarkoittaa parempaa asiakas- ja paikallistuntemusta, räätälöidympää palvelua ja tätä kautta tehokkaampaa työllistymistä.
”Toimistoilta edellytetään myös tehokasta verkottumista paikallisen elinkeinoelämän ja koulutustahojen kanssa. Lisäksi niiden on tehtävä alueellista yhteistyötä, sillä jokaiseen kuntaan ei voida perustaa palvelupisteitä”, Satonen muistuttaa.
Tärkeänä periaatteena on se, että työnteosta tehdään sosiaaliturvaa kannattavampi vaihtoehto. Osa-aikatyön sijaan painotetaan kokoaikatyötä, jolloin omalla palkalla tullaan toimeen ilman yhteiskunnan tukieuroja.
”Tämä voi olla joillakin palvelualoilla hieman hankalasti toteuttavissa, mutta kuitenkin mahdollista. Korona-aikana nähtiin, kuinka esimerkiksi ravintoloista siirryttiin töihin kaupan puolelle”, Satonen huomauttaa.
”YKSINYRITTÄJYYS ON HYVÄSSÄ MYÖTÄTUULESSA, MUTTA SAMAAN AIKAAN
TYÖLLISTÄVIEN YRITYSTEN MÄÄRÄ LASKEE JATKUVASTI. TÄMÄ KEHITYS ON NYT KATKAISTAVA.”Kuva: Kokoomus
Nuorten lisäksi työministeri kantaa huolta yli 50-vuotiaista konkareista. Heidän työllistymisensä on monella toimialalla vaikeaa, vaikka osaamista, kokemusta ja työmotivaatiota olisi riittämiin.
”Tässä kohtaa työnantajien asenteiden on yksinkertaisesti muututtava. Monella toimialalla on osaajapula, joten meillä ei yksikertaisesti ole varaa tällaiseen ikärasismiin. Esimerkiksi terveydenhuollossa emme enää edes pärjäisi ilman tätä kokeneiden ammattilaisten joukkoa.”
Vastakkainasettelusta yhteistyöhön
Vaikka hallitusohjelmasta ja sen työelämäosiosta on saatu valmistelukoneistoon vasta murto-osa, on moni ehtinyt jo ennustaa, että tulevasta syksystä tulee työmarkkinarintamalla vähintäänkin tulikivenkatkuinen.
Se tietää Arkadianmäellä sitä, että ilmassa leijuu työtaisteluiden uhka ja karvalakkilähetystöjä riittää myös työministerin ovelle.
Satonen kuitenkin toivoo vastakkainasettelun sijaan malttia ja rakentavaa asennetta, jolla päästäisiin yhdessä eteenpäin. Samalla hän painottaa pitävänsä tiivistä yhteyttä liittoihin ja keskusjärjestöihin.
”Kaikki uudistukset tehdään kolmikantatyöryhmissä, joissa hallituksen esitykset ovat keskustelun pohjana. Esimerkiksi paikallisessa sopimisessa on jo edellisen hallituksen pöydällä ollut Pekka Timosen selvitys. Eli evät nämä asiat osapuolille uusia ole”, Satonen muistuttaa.
Samalla hän muistuttaa, että hallitus aikoo puuttua napakasti myös viime aikoina paljastuneisiin järjestelmän väärinkäytöksiin.
”Kilpailuetua on haettu muuttamalla muun muassa perinteistä palkkatyötä yrittäjätyöksi, mikä rikkoo selkeästi täkäläisiä pelisääntöjä. Rakennusliitto on pitänyt asiaa ihan syystä esillä”, Satonen kiittelee.
Istuvan hallituksen alkutaivalta ovat värittäneet perussuomalaisten ministereiden rasistiset some-viestit.
Epäasiallista käytöstä ja rasismia on kuitenkin myös suomalaisilla työpaikoilla. Pahimmillaan kyse on ollut lähes pakkotyöstä, kuten muun muassa vihannesviljelmiltä, marja-alan yrityksistä ja ravintoloista paljastuneet tapaukset ovat osoittaneet.
Ne ovat järkyttäneet myös tuoretta työministeriä.
”On hyvä, että tällaiset väärinkäytökset paljastuvat. Samalla se osoittaa, että meillä on nyt peiliin katsomisen paikka. Minkäänlainen rasismi, epäasiallinen kohtelu, työpaikasta maksettavat kynnysrahat tai alipalkkaus eivät kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan”, hän toteaa.
Samalla Satonen muistuttaa, ettei Suomi yksinkertaisesti selviä ilman selvästi nykyistä mittavampaa maahanmuuttoa. Isot ikäluokat eläköityvät ja paikkaajiksi tarvitaan myös ulkomaisia käsipareja. Niitä houkutellaan nyt entistä kohdistetummin muun muassa Brasiliasta, Filippiineiltä, Intiasta ja Vietnamista.
”Mikäli aiomme pysyä osaajakisassa mukana, on tulijoille pystyttävä tarjoamaan myös sujuvat maahanmuuttokäytännöt, turvallinen asuinympäristö, lasten koulutus ja puolison työllistyminen. Rasismille ei tässä yhtälössä ole tilaa.”
TEKSTI: SAMI KORKALA
Mikko Haapala tuntee Kasvu Openin molemmat puolet. Hän oli Profin Oy:n toimitusjohtaja, kun yritys palkittiin Pohjois-Pohjanmaan Kasvupolkujen parhaana yrityksenä vuonna 2016. Nykyisin hän toimii yhtenä Kasvu Openin yritysvalmentajista.
“Koin itse yrittäjänä, että Kasvu Openin toimintatavasta on paljon apua ja innostuin siksi lähtemään mukaan valmentajaksi eli sparraajaksi, kuten Kasvu Openissa sanotaan”, Haapala sanoo. Sparrausohjelmia kasvuhaluisille yrityksille järjestävä Kasvu Open on auttanut monia yrityksiä matkalla kohti unelmia.
“Pidän siitä, että sparrauksissa on useasti osallistujien kanssa saman tien kulkeneita valmentajia. Näin molemmat puolet ymmärtävät missä mennään ja mihin tulee panostaa.”
Kasvua kasvun perään
Haapalalla, 43, on kokemusta yritysten kasvun johtamisesta. Hän luotsasi lasiliukuseiniä valmistavan Profinin kasvuun ja lopulta yhtiö myytiin Pohjois-Euroopan suurimmalle alan yritykselle. Sen jälkeen hän työskenteli älylukkoyritys Rollock Oy:n toimitusjohtajana ja ohjasi myös sen kasvu-uralle.
“Molemmissa yrityksissä henkilöstömää-
rä kasvoi rajusti, mikä lisäsi vaikeuskerrointa. Senkin takia on aina tärkeää löytää punainen lanka yrityksen toiminnassa –mistä pidetään kiinni ja mistä luovutaan.”
Esimerkiksi Profinissa tuotannosta karsittiin kaikki muu paitsi lasiliukuseinät, mikä johti lopulta kovaan kasvuun.
“Strategian selkeyttäminen on tärkeää, sillä kaikkia sotia ei voi käydä yhtä aikaa.”
Kiivaimmat vaiheet Haapalan heiniä
Nykyisin Haapala toimii useammassa yrityksessä sijoittajana, neuvonantajana, ja hallitusammattilaisena.
“Koen, että minulla on annettavaa yrityksille etenkin kasvun kiivaimpina hetkinä, kun muuttuvia tekijöitä on paljon. Silloin vaaditaan toimeenpanokykyä.”
Sparraajana hän muistuttaa, että yrityksen kokoluokka ja toimiala täytyy aina suhteuttaa kasvupyrkimyksiin ja strategiaan.
“Lopulta kaikki on kuitenkin ihmisten välistä kommunikointia, prosessien hallintaa ja erottautumista kilpailijoista.”
Hän muistuttaa, että sparraajat ja hallitusammattilaiset eivät tuo pöytään valmiita ratkaisuja tai strategioita.
“Ulkopuolisin silmin toimintaympäristö ja mahdollisuudet voidaan nähdä uu-
della tavalla. Niin voidaan auttaa yritystä löytämään itse parhaat ratkaisut kasvun tueksi.”
“Ehkä jonakin päivänä kääritään hihoja”
Haapala on tottunut tekemään. Hän meni lukiolaispoikana Raksilan Citymarketin varastolle töihin ja nousi 25-vuotiaana Suomen nuorimmaksi tavaratalonjohtajaksi. Työn ohessa hän hankki myös kauppatieteen maisterin tutkinnon.
Kaikkiaan 20 vuoden johtajakokemuksella ja hyvällä bisnesvainulla siunattu Haapala on tuskin sanonut vielä viimeistä sanaansa yritysjohtajana ja yrittäjänä.
“Katson nykyään hyvin tarkkaan, mihin lähden mukaan. Mutta ehkä tässä vielä jonakin päivänä kääritään hihoja.”
KAINUU
HAAPALA BNB OY/HAAPALA PANIMORAVINTOLA
KYMPPI HR OY / EEZY HENKILÖSTÖPALVELUT
OY ROVA-REST AB/HOTEL KAJANUS
VELI KINNUNEN KY
VIDEPE OY
YLÄ-KAINUUN PUUTUOTE OY
KALAJOKILAAKSO
FEASIB OY
KALAJOEN RAKENNUS OY
PYHÄSALMEN RAUTA-SPORT OY
SIEVIN SAVI OY
WOODGROW OY
KOILLISMAA
KIINTEISTÖ OY KUUSAMON VUOKRATALOT
KOSKITRAKTORI OY
PUDASJÄRVEN APTEEKKI
TOMMI O. NISKANEN AVOIN YHTIÖ/ K-SUPERMARKET PUDASJÄRVI
OULU
ARKKITEHTITOIMISTO KARSIKAS OY
ARKKITEHTUURITOIMISTO SEPPO VALJUS OY
AUTORI OY
BOLT.WORKS OY
CHIEF EXECUTIVE SEARCH/
CHIEF MANAGEMENT PARTNERS OY
DA-PU HAUTAUSPALVELU OY
EFFECTIO OY
ERISTYSAPU OY
FINWE OY
FRENDY OY
HAILUODON PANIMO OY
HOIJAN OY
HUOLTIA OY
INFINERGIES FINLAND OY
INTERJEKTIO OY
JAROFIX OY
KAUPPURI 5 OY
KOUTA OULU OY
KPF GROUP OY/LAKITOIMISTO KPF
KYLMÄCENTER OY
LABORATORIO ULEÅBORG OY
LOOTUSTALO OY
LUO ARKKITEHDIT OY
LVI-INSINÖÖRITOIMISTO MESKANEN OY
MATNUR OY/MATTO NURMINEN
MONETRA OY
MORENIA OY
OULUN KIINTEISTÖTIETO OY
OULUN PYSÄKÖINTI OY
PEKKA INKALA OY
POMONA CONSULTING KY
PRENNER OY
PROFILENCE OY
SAHA PROD OY
SORWARE AY
TERVEYTESI PALVELUT
TILAMESTARIT OY
TYÖMYYRÄPALVELU OY
RAAHE
RISTO HAVIA OY
SIIKALATVAN LVI OY
TEPJO OY
TREIVAN COMPANY OY
TEKSTI: SAMI KORKALA
JOULUKUUSSA AVATTAVA LENTOREITTI
AVAA EUROOPAN AIVAN UUDELLA TAVALLA
OULULAISELLE LIIKE-ELÄMÄLLE.
Suorat reittilennot Oulun ja Münchenin välillä alkavat joulukuussa.
Kuva: Alex Tino Friedel ATF Pictures / Lufthansa
“Saksa on Suomelle tärkeä kauppakumppani ja Baijeri taas on Saksan teollisuuden ydinalueella. Suora reittilento sinne on kilpailuetu Oulun seudun yrityksille”, Business Oulun päättäjäviestinnän yhteyspäällikkö Juuso Rönnholm sanoo.
Lufthansan reitti mahdollistaa paljon muutakin kuin Oulun ja Münchenin välisen liikenteen. Münchenin lentokenttä on Saksan toiseksi vilkkain ja sieltä on erinomaiset yhteydet eri puolille Keski-Eurooppaa lentäen ja maata pitkin.
“Reitiltä on yhteyksiä mm. Brysseliin, Lontooseen, Pariisiin, Barcelonaan ja Lissaboniin. Saksan sisällä Münchenin kautta voi lentää Berliiniin, Düsseldorfiin, Stuttgartiin ja muihin kaupunkeihin”, Lufthansan asiakkuuspäällikkö Markus Issakainen kertoo.
Lisäksi Müncenistä on kaukolentoja muun muassa Bangkokiin, Kairoon, Singaporeen ja Shanghaihin.
Business Oulu ja Oulun Matkailu Oy ovat tehneet paljon työtä reitin avaamisen eteen. Suora lentoyhteys aukeaa 16. joulukuuta ja lentoja on kahdesti viikossa maaliskuun loppupuolelle
saakka. Reitin jatkosta päätetään myöhemmin.
“Toivottavasti reittiä tullaan käyttämään, jotta siitä tulee ympärivuotinen. Tänne mahtuu useampiakin kansainvälisiä lentoyhteyksiä, kun ne ovat fiksusti eri puolille Eurooppaa”, Rönnholm sanoo.
Reitti palvelee liikematkustamisen lisäksi vapaa-ajan matkailua molempiin suuntiin.
“Reitti on saanut julkistamisen jälkeen hyvän vastaanoton. Tiimimme työskentelee aktiivisesti paikallisten matkailualan kumppaneidemme kanssa lentoreitin edistämiseksi”, Issakainen sanoo.
Hän uskoo, että liikennettä tulee riittämään molempiin suuntiin hyvässä suhteessa.
“Suomi on vapaa-ajan matkailijoille trendikäs kohde.”
Reittiä lennetään Airbus A320 -koneilla.
Onko yrityksesi varastojen kätköissä tavaraa, josta haluatte helposti eroon? Etsimme yrityksiä luomaan malleja ylijäämän kierrätykseen kanssamme.
Tehdään hyvää yhdessä. Soita Mikalle!
Mika Inkala, työnjohtaja
p. 044 703 3965
Oulun kauppakamari on tehnyt useita osaamistarpeisiin liittyviä selvityksiä ja tekee säännöllistä yhteistyötä koulutusjärjestelmän kanssa auttaakseen koulutuksen ja työelämän parempaa kohtaamista.
ICT-alalla osaajatarveselvityksiä on tehty viime vuosien aikana useita. Itse käytän viestinä koulutusjärjestelmän suuntaan, että osaajapula ei ole hellittänyt ja alan osaajatarve on edelleen vuosittain noin 1000 henkilöä pelkästään Oulun seudulla. Vauhdilla etenevän digitalisaation kautta ICT-osaajia tarvitaan jo lähes kaikille toimialoilla eikä pelkästään ICT-alan yrityksissä. Suurin yhteinen ”nimittäjä” on ollut ICT-toimialan osaajatarpeessa ohjelmisto-osaaminen. Myös muissa tehtävissä, kuten esimerkiksi myynnissä, projekteissa ja tuotannossa on osaajatarpeita.
ICT-osaajatarpeeseen on reagoitu viimeisten vuosien aikana hienosti koulutusjärjestelmän puolelta. Aloituspaikkamäärä on nyt siis samalla tasolla yritysten vuosittaisen tarpeeseen peilattuna, ja kaikki koulutusasteet ovat olleet yritysyhteistyössä aktiivisia. Myös työvoimaviranomaisten ja kunnallisten yrityskehitysorganisaatioiden hankkeilla on alan tarpeisiin pureuduttu. Tuloksena voidaan nostaa esille, että
alan vetovoima nuorten keskuudessa on hyvällä tasolla ja myös kansainväliset koulutusohjelmat ovat erittäin suosittuja.
Toiseksi muutama sana teollisuuden kone- ja tuotantotekniikan osalta, koska tein siitä keväällä selvityksen opintosuunnan ammatillisten opettajien seminaaria varten. Sain palautteen kysymyksiini noin kymmeneltä merkittävältä teollisuusyritykseltä ja ko. otoksen perusteella tuotannon tehtäviin tarvitaan vuosittain useita satoja tuotannon, prosessien ja koneiden osaajaa. Usein julkisuudessa suurimman huomion saa korkeakoulutus, mutta on muistettava, että liki kaikilla teollisuuden aloilla noin puolet henkilöstötarpeista liittyy ammatillisen koulutuksen saaneiden puolelle. Business Oulun tukemana Oulun seudulla alan osalta on myös kampanjoitu ”We love metal”-hengessä.
Pääsääntöisesti teollisuus oli tyytyväinen valmistuvien osaamiseen ja yrityksissä kuhunkin tehtävään koulutetaan henkilöt lopulta yritysympäristössä.
Tärkeitä viestejä oppilaitoksille oli kuitenkin pitkä lista liittyen työelämän taidoista tekniikan perusteiden, perusmatematiikan, koneiden ja laitteiden, prosessien ja kehittämisen, laadun, yritystoiminnan ymmärtämisen, kielien,
tiimityöskentelyn ja jopa viestinnän osaamiseen. Yhteisenä huolena todettiin, ettei kuitenkaan kaikilla ole ammatillisia eikä työelämän valmiuksia. Olen vahvasti sitä mieltä, että varsinkin työelämän taidoissa, vastuu sen ymmärtämisestä tulee olla myös kodista saatavilla eväillä!
Kolmanneksi tein loppukeväästä selvityksen liittyen suuriin teollisuuden investointien ja ns. vihreän siirtymän osaamistarpeisiin eli lyhyemmin tein ”elinkeinoelämän ja teollisuuden ympäristöasioiden osaajatarvekyselyn”.
Näitä osaajia tarvitaan teollisuuden lisäksi merkittävästi suunnittelualalla, jonkun verran rakennusalalla, eikä viranomaispuoltakaan saa unohtaa. Sain selville, että ympäristöosaamista tarvittavissa tehtävissä on pohjoisessa osaajaniukkuutta. Tehtävissä työskentelee alueellamme satoja henkilöitä ja niukkuus on johtanut siihen, että henkilöt kiertävät yrityksestä toiseen eikä etelästä saada ”uutta verta” lisäämään tarjontaa.
Käytännössä puhutaan siis biologian, ympäristötekniikan, maantieteen, prosessi- ja ympäristötekniikan (ml. vety ja akkuklusteri), geologian ja vesitekniikan osaamisesta, ja näihin liittyvästä ympäristölainsäädännöstä sekä kaavoituksen ja ympäristölu-
paprosessin osaamisesta. Teoreettinen osaaminen ei riitä, vaan tarvitaan koulutuksen kautta vahvaa maasto- ja kenttäosaamista ja teollisuusympäristön sekä – prosessien ymmärtämistä. Ympäristövaikutusten arviointi, kestävä kehitys ja luonnon monimuotoisuus ovat toimivien laitosten sekä uusien investointihankkeiden arkea nykyään. Viestinä oppilaitoksille nousi esille yritysten ja viranomaisten kanssa tehtävän opetuksen suunnittelun kasvanut merkitys. Positiivisena asiana todettiin, että vetovoimaa ympäristöosaajien tehtäviin on hyvin.
Viimeisenä nostona summaan; Oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön on oltava aktiivista, paljon on tehtävää nuorten suuntaan, jotta he tunnistavat alan mahdollisuudet, osaamistarpeet ja toimijat. Yritysten on syytä tehdä pitkäjänteistä yhteistyötä jo peruskoulujen kanssa ja opiskelijoiden kanssa opiskelujen edetessä. Matematiikan ja luonnonilmiöiden riittävä ymmärtäminen liittyvät kaikkiin edellä käsiteltyihin osaajatarpeisiin ja niiden menestyksekkääseen opiskeluun.
LÄHETÄ KYSYMYKSESI: ANNI.ALAVAHTOLA@CHAMBER.FI
Yrityskaupat ovat osa nykyaikaista liiketoimintaympäristöä ja luovat uusia mahdollisuuksia. Ne mahdollistavat niin markkinaosuuden kasvattamisen, kilpailuedun saavuttamisen kuin myös liiketoiminnan laajentumisen. Kokeneet asiantuntijat ovat hyödyksi yrityskaupan huolellisessa valmistelussa ja toteutuksessa.
Yrityskauppa osa yritysjärjestelyä
Yrityskauppa eli M&A (Mergers and Acquisitions) on usein osa laajempaa yritysjärjestelyä. Yritysjärjestelyllä tarkoitetaan yrityksen sulautumista, jakautumista, liiketoiminnan siirtoa tai -kauppaa, osakevaihtoa tai -kauppaa taikka yhtiön purkamista. Yrityskaupassa on kyse liiketoiminnan myynnistä tai osakekaupasta, joiden myötä yhtiölle voidaan ostaa osaamista, hankkia jakelukanavia, vahvistaa markkinaosuutta tai uudistaa tuotantoa. Vaihtoehtoisesti yrityskaupalla voidaan myydä yritys tai vain liiketoiminnan osa.
Asiantuntijat avuksi
Kauppaneuvottelujen aluksi on tarpeen selvittää osapuolten tavoitteet, suunnitelmat ja odotukset. Yrityskaupassa enemmistö- ja vähemmistöosakkaiden sekä velkojien oikeudet tulee huomioida asianmukaisesti. Ensi vaiheessa laaditaan salassapitosopimus sekä mahdollinen aie- tai esisopimus. Neuvottelujen päätteeksi allekirjoitetaan varsinainen kauppasopimus. Yrityskaupassa tarvitaan osaamista niin juridiikan, talouden kuin myös verotuksen suhteen. Ostajan kuten myyjänkin kannattaa siis kääntyä jo varhaisessa vaiheessa kokeneiden asiantuntijoiden puoleen.
Kaupan kohteen tarkastus
Kuten kaupankäynnissä yleensä, ostajalla on selonottovelvollisuus ja myyjällä tiedonantovelvollisuus. Tämän vuoksi yrityskaupassa tehdään eri osa-alueista koostuva kaupan kohteen tarkastus eli DD (Due Diligence). Oikeudellisessa tarkastuksessa käydään läpi yhtiön oikeudellinen asema ja vastuut, kuten yhtiön sopimukset, immateriaalioikeudet, vakuutukset ja työoikeudelliset asiat. Tavoitteena on varmistaa, ettei yhtiössä ole piileviä oikeudellisia riskejä.
Ajoissa liikkeelle
Ostotarjous yhtiöstä saattaa yllättää ja kauppaneuvottelut voivat käynnistyä nopealla aikataululla. Neuvottelujen käynnistyessä aikataulu on yleensä tiivis. Valmiiksi myyntikuntoiselle yhtiölle tarkastuksessa nousee yllätyksiä esiin harvoin. Olisi järkevää teettää vaikkapa pääpiirteittäinen tarkastus mainituista kolmesta osa-alueesta, vaikka yritysjärjestely ei juuri nyt olisikaan ajankohtainen. Liiketoiminnan osa-alueiden kehittämistarpeet saadaan selville objektiivisesti. Kun se on kerran tehty, on se myös erinomainen neuvotteluvaltti yrityskauppaneuvotteluissa.
Maailma ympärillämme muuttuu. On tärkeää pysyä kehityksessä mukana. Rahoituksemme avulla vauhditat yrityksesi investointeja kohti vihreämpää ja digitaalisempaa tulevaisuutta.
Tutustu uusiin vakuudettomiin lainatuotteisiimme, ilmasto- ja ympäristölainaan sekä digitalisaatio- ja innovaatiolainaan, jotka ovat toteutettu yhteistyössä Euroopan investointirahaston kanssa InvestEU-takausohjelman tuella.
PK-barometri
Kauppakamarien PK-hallitusbarometri luotaa yritysjohtajien näkemyksiä ja kokemuksia PK-yritysten hallitustyöskentelystä. Barometri tarjoaa PK-yrityksille kattavan katsauksen PK-yritysten hallinnointiin liittyvistä käytänteistä.
Ville Kajala, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija
Keskuskauppakamarin katsaus on ajantasainen ja päivitetty tietopaketti yrityksille Kiinasta. Asiantuntijoiden kirjoituksissa käsitellään Kiinan liiketoimintaympäristöä, Kiina-riskien hallintaa, Kiinan talouskehitystä sekä maan suhteita Yhdysvaltoihin, EU:hun ja Venäjään.
Lenita Toivakka, Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja
Lue lisää kauppakamari.fi
Juuri remontoidut ja suuremmat tilat rautatieaseman läheisyydessä Helsingissä mahdollistavat tapahtumien järjestämisen myös omissa tiloissa. Uuden kauppakamaritalon toivotaan toimivan päättäjien ja elinkeinoelämän toimijoiden kohtaamispaikkana.
Uusi osoite 1.10.2023 alkaen: Alvar Aallon katu 5 C, 00100 Helsinki
YRITYKSILLE UUSIA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA
Joka kymmenes PK-yritys haluaisi edistää vastuullisuutta ja kestävää kehitystä, muttei tiedä miten pääsisi alkuun, selviää kauppakamarien PK-barometrista. Vastuullisuusasioiden käsittely on lisääntynyt suhteellisesti enemmän suuremmissa yrityksissä ja jopa 25 prosentilla PK-yrityksistä vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat lisänneet uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Ville Kajala, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija
HEIJASTUU TYÖMARKKINOILLE
Työllisyys on kääntynyt voimakkaaseen laskuun erityisesti miehillä, jotka työskentelevät suhdannevaihteluille herkillä toimialoilla. Toistaiseksi palvelualojen hyvä tilanne on pitänyt työllisyyttä korkealla, mutta ennen pitkää suhdanteen heikkeneminen ulottuu myös palvelualojen työllisyyteen – epäselvää on miten paljon. Myös voimakkaan maahanmuuton hidastuminen uhkaa hyydyttää kasvua.
Jukka Appelqvist, Keskuskauppakamarin pääekonomisti
Noudamme, maksamme, kierrätämme ja romutamme kaiken!
Aidosti
Ouluntie 20, 91900 Liminka
Soita: 08 237 48 900
Avoinna arkisin 7:30-16:30
www.romuta.fi
Merkityksellinen neuvonta perustuu sinun tarpeisiisi.
Kysy meiltä lisää: handelsbanken.fi/oulu
SYKSY 2023
- MERKITSE TÄRKEÄT PÄIVÄT KALENTERIISI!
21.9. (9-12) Esihenkilön työturvallisuuspäivä, Oulu/etä
4.10. (9-12) HR:n keskeiset tunnusluvut ja mittarit, Oulu/etä
8.11. (9-16) Työoikeuspäivä, Oulu/etä
HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) -KURSSI
1. jakso: Hyvä hallintotapa
2. jakso: Hallituksen ja hallitustyön organisointi
3. jakso: Strategiatyö Ryhmätyö
4. jakso: Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus
19.9. (9-12) Rahoitusvälineet kirjanpidossa ja verotuksessa, etä
5.10. (9-12) Eri kaupankäyntitavat kirjanpidossa ja arvonlisäverotuksessa, etä
18.10. (9-16) Arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä, Oulu/etä
31.10. (9-16) Kauppakamarin veropäivä, Kajaani/etä
14.11. (9-16) Kauppakamarin veropäivä, Oulu/etä
15.11. (9-16) Kauppakamarin veropäivä, Ylivieska/etä
28.11. (9-16) Ennakkoperintä 2024, Oulu/etä
29.11. (9-14) Ennakkoperintä 2024, Ylivieska/etä
14.12. (9-16) Osakeyhtiön tilinpäätös, Oulu/etä
9.11. (9-16) Uusi EU-konetuoteasetus, Oulu/etä
Excel-webinaarit:
26.9. (14-15.30) Sujuvampaa Excelin käyttöä
10.10. (14-15.30) Excel tehokäyttöön
24.10. (14-15.30) Power BI - raportoinnin perusteet
7.11. (14-15.30) Controllerin Excel-raportointi
ILMOITTAUTUMINEN
1. päivä: Puheenjohtajan peruskysymykset 10.10.
2. päivä: Hallitustyö, yhteistyö ja vuorovaikutus 11.10.
11.10. (9-16) Tullauksen ajankohtaispäivä, Oulu/etä
7.11. (9-16) Vientikaupan hallinta, Oulu/etä
3.10., 1.11. Hyväksytty myyntijohtaja (HMJ) -kurssi, Oulu/etä
21.11., 18.1.24
31.10., 16.11. LinkedIn myynnin tehokkaana työkaluna, etä
30.11.
KOULUTUKSIIN: kauppakamarikauppa.fi
Jaana Lahtinen
jaana.lahtinen@chamber.fi
puh. 050 408 0663
oulunkauppakamari.fi/koulutus-ja -tapahtumat/tulevat-koulutukset/
LISÄTIETOJA:
Riitta Schroderus
riitta.schroderus@chamber.fi
puh. 050 338 9350
Muutokset mahdollisia. Koulutusten järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen
Johtaminen ja esihenkilötyö
12.-13.9. Esihenkilöpäivät, Helsinki
9.10. (12-16) Harri Gustafsberg: Hallitse stressiä kuin ammattilainen, Helsinki/etä
26.10. (12-16) Anna Perho: Antisäätäjä, Helsinki/etä
10.11. (10-15) Johtamisen ajankohtaispäivä, Helsinki/etä
5.9. (9-12) Vuokratyövoiman käyttäminen, etä
7.9. (9-15.30) Rekrytoinnin ajankohtaispäivä, Helsinki/etä
13.9.-10.10. Työsuhdeosaajan valmennus, Helsinki/etä
26.9. (9-12) Sitouta oikein – erilaiset henkilöstön kannustinjärjestelmät, etä
28.9. (9-11) Näin hyödynnät ChatGPT:tä HR-työssä, etä
29.9. (9-10.30) Työntekijämäärään sidotut työnantajavelvollisuudet, etä
9.10. (9-10.30) Työlainsäädännön muutosohjelmat hallitusohjelmassa, etä
27.10. (9-12) Puutteellinen työsuoritus, etä
2.11. (9-15) Asiantuntijasta esihenkilöksi, Helsinki/etä
3.11. (9-12) Onnistunut perehdytys käytännössä, etä
8.11. (9-12) HR-dokumentaatio käytännössä, etä
13.9. (9-12) Remburssi maksutapana - turvaa kauppasi ja hallitse kassavirtaasi, etä
4.10. (9-12) Incoterms® 2020 -toimituslausekkeet ja logistiikan pullonkaulat, etä
11.10. (12-16) Tavaroiden maahantuonti EU-alueen ulkopuolelta (B2B), Helsinki/etä
9.11. (9-16) Vientikaupan keskeiset asiakirjat, Helsinki/etä
Taloushallinto
21.9. (9-16) Taloushallinnossa huomioitavat alvja tuloverosäännökset, Helsinki/etä
22.9. alk. Hyväksytty talouspäällikkö -valmennus, Helsinki/etä
27.9. (9-15.30) Controllerin valmennuspäivä, Helsinki/etä
25.-27.10. Talous- ja vero -laivaseminaari, Tukholma
Myynti, markkinointi ja viestintä
14.9. (9-15.30) Account Manager – asiakkuuspäällikön valmennuspäivä, Helsinki/etä
18.9. (9-11) Lisää tehoa markkinointiin ja viestintään ChatGPT:stä, etä
21.9. (9-11) Asiakkuussuhteen hoitaminen Teamsilla, etä
27.9. (9-12) Juhana Torkki: Näin syntyy vetoava tarina, etä
3.-4.10. Key Account Manager (KAM) –ajokortti®, Helsinki
5.10. (12-16) Puhe-Judon™ peruskurssi, etä
30.10. (9-12) Kirjallinen reklamaatio – miten vastaat oikein?, etä
2.11. (9-15) Customer Success Manager (CSM) –koulutuspäivä, Helsinki/etä
4.9. alk. Digimarkkinoijan ja -myyjän sertifiointiohjelma, Helsinki/etä
14.9. (9-11) Tietoturvakriisit ja viestintä, etä
18.9. (9-11) Lisää tehoa markkinointiin ja viestintään ChatGPT:stä, etä
2.10. (12-16) Tietosuojavastaavien ajankohtaispäivä, Helsinki/etä
24.10. (9-15) Suunnitelmallisesti somessa – Strategia, sisältösuunnitelma ja tekoälyn hyödyntäminen, etä
Hallitustyön johtaminen ja kehittäminen vaativat monipuolista osaamista. Kurssilla luodaan perusta koko pk-yritysten hallituksen puheenjohtajan käytännön työlle: hallituksen ydintehtävät ja tehokkuudet, yrityksen strategia sekä päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmä, kokouksen johtaminen ja työjärjestys, liiketoiminnan kehittäminen ja toimitusjohtajan katsaus, hallituksen ja puheenjohtajan vuorovaikutussuhteet, hallituksen puheenjohtajan tehtävät ja vastuut.
Aihekokonaisuus käsitellään vuorovaikutteisesti keskustellen ja ryhmätöissä pohtien ja verkostoituen. Suuri lisäarvo on myös osallistujien käytänteiden ja kokemuksien jakaminen.
Asiantuntijoina:
HHJ PJ, Hallituspartneri, VT Ismo Salminen, Tampereen kauppakamari
Kurssi sopii sekä nykyisille hallitusten puheenjohtajille että puheenjohtajaksi aikoville.
Aikataulu
1. päivä: Puheenjohtajan peruskysymykset 10.10. klo 12-16.30
2. päivä: Hallitustyö, yhteistyö ja vuorovaikutus 11.10. klo 8.30-16.00
Varaa paikkasi suositulle kurssillemme!
HHJ PJ, Hallituksen puheenjohtaja, DI Heikki Käkönen, AINS Investment Oy
Ohjelma on suunnattu kansainvälistä kasvua hakevien PK-yritysten toimitusjohtajille sekä vientijohtajille ja -päälliköille, jotka haluavat kehittää omaa osaamistaan ja laajentaa verkostojaan. Ohjelma soveltuu hyvin myös kv-kasvua tavoittelevien yritysten hallitusten jäsenille.
Asiantuntijoina toimivat MIF:n kokeneet kansainvälisen kaupan kouluttajat.
Varaa paikkasi ajoissa ja ilmoittaudu mukaan: Riitta Schroderus, puh. 050 338 9350, riitta.schroderus@chamber.fi
Ohjelmaan otetaan mukaan 20 hlöä ilmoittautumisjärjestyksessä.
Osallistumismaksu: 2 450 € (+alv)/hlö. Samasta yrityksestä osallistuville tarjoamme toisen paikan -50 %.
Ohjelma
• Kansainvälisen kasvun strategiat 20.2.
• Kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin suunnittelu ja toteuttaminen 19.3.
• Jakelukanavien johtaminen 5.4.
• Vientikauppaan liittyvät asiakirjat ja niiden hallinta sekä rahoitus 7.5.
• Kansainvälisen kaupan sopimukset 12.6.
Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -puheenjohtajakurssi, Oulu
Kansainvälistä kasvua tavoittelevan pk-yrityksen edustaja
Päivitä/laadi toimiva myyntistrategia!
HMJ-koulutus on erittäin käytännönläheinen ja tiivis paketti, jossa kokemusten jakaminen osallistujien kesken on suuressa roolissa. Koulutuksen aiheet on pureskeltu sellaisiksi, että kurssilainen niistä varmasti hyötyy. Lähikoulutuksen ansiosta ryhmät ovat tiiviitä ja verkostot kantavat myös työelämän puolelle.
Kaikki sisällöt perustuvat oikeisiin tapauksiin ja tilanteisiin. Koulutus on siis konkreettinen ja ennen kaikkea toimiin johtava.
Kurssi valmentaa osallistujia myyntiorganisaation suorituskyvyn nostamiseen ja myynnin nykyaikaiseen johtamiseen. Sparraustyyppisen opiskelun lisäksi kurssilla tehdään omaan yritykseen myyntistrategia tai päivitetään olemassa olevaa.
Neliosainen HMJ-kurssi on suunnattu B2B myynninjohtajille tai näistä tehtävistä kiinnostuneille sekä myynnin kehittämisestä kiinnostuneille.
Miksi HMJ-kurssille?
• Saat konkreettista apua myyntistrategian laatimiseen
• Saat uusia eväitä, vinkkejä ja oppeja modernin myynnin johtamiseen
• Voit sparrauttaa omia ideoitasi muiden osallistujien kanssa asiantuntijan johdolla.
• Saat uusia ajatuksia ja ideoita myynnin asia- ja henkilöjohtamisesta
Tiivis toteutus n. 3 kuukauden aikana neljässä lähijaksossa mahdollistaa osallistumisen joustavasti työn lomassa. Ei sitoutumista pitkään koulutusjaksoon.
Sisältää koulutusonline.fi -videokirjaston käytön kurssin ajan (arvo 560 € + alv 24%)
Asiakaspalautteita aiemmilta kursseilta
”Mielenkiintoinen, hyödyttävä ja laadukas kurssi! Suosittelen!”
”Vaikka päivät olivat pitkiä, pysyi kurssi kiinnostavana. Varsinkin keskustelut päivän aiheista piti päivät antoisina. Kiitos!”
HMJ-kurssin asiantuntijoina:
”Pätevät luennoitsijat.”
”HMJ–kurssi oli tiivis ja monipuolinen paketti nykyaikaisen myynnin johtamisen saloihin. Kurssilta sai konkreettisia työkaluja myyntiprosessin systemaattiseen ja kokonaisvaltaiseen johtamiseen. Oppien lisäksi kurssilta sai myös erittäin hyviä tyyppejä sparrailukavereiksi eri toimialoilta omaan verkostoon! Voin suositella kurssia myynnin esihenkilöille ja myyntityötä johtaville”.
Hyväksytty myyntijohtaja® (HMJ) -koulutus tähtää yritysten1.ja 4. jaksot Mikko Isoniemi, kehitysjohtaja, Ilkka-Yhtymä Oyj 2.jakso Veikko Moilanen, Vice President of Business Development, WEMO Nederland B.V. 3. jakso Eeva Perttula, myyntijohtaja, Atea Finland Oy
ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUISTA
• liikeidea ja yrityksen perustaminen
• Startup Station
LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ
• yritysrahoitus
• maksuttomat valmennukset
• vienti ja kansainvälistyminen
• rekrytointiapu ja -tapahtumat
• omistajanvaihdokset
UUSISTA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA
• digitaalinen liiketoiminta
• hiiliviisas kiertotalous
• innovaatiopalvelut
• designmenetelmät
SIJOITTUMISPALVELUISTA
TOIMIALAPALVELUISTA JA VERKOSTOISTA
Tutustu myös
sähköisiin
palveluihimme
osoitteessa businessoulu.com
BusinessAseman
palveluneuvonta ohjaa eteenpäin
• Palveluneuvonta on avoinna BusinessAsemalla arkisin klo 9–15.
• Puhelimitse sinua palvellaan numerossa 08 558 55810 ma–pe klo 9–16.
• Voit myös varata ajan etäneuvontaan: businessasema.com/neuvonta
Osoite: BusinessAsema, Hallituskatu 36, Oulu
• Services targeted at international newcomers and immigrants, and also companies planning to recruit international people.
• Visit International House Oulu at BusinessAsema weekdays from 9 am to 3 pm. www.ihoulu.fi
