Oulun kauppakamarilehti 2/2024

OULUN

KAUPPA KAMARI

ANDERS ADLERCREUZ

TOLKKUA

TUKIPOLITIIKKAAN

Tulevalla EU-parlamentilla ja syksyllä nimitettävällä EU-komissiolla riittää tulevien viiden vuoden aikana työsarkaa.

Tulevalla EU-parlamentilla ja syksyllä nimitettävällä EU-komissiolla riittää tulevien viiden vuoden aikana työsarkaa.

Oulun kauppakamarin KevätForum

16.5.2024 Lapland Hotels Oulu

Pohjoisen kasvumahdollisuudet

Tervetuloa Oulun kauppakamarin kevätkokoukseen ja sen jälkeen järjestettävään KevätForumiin, jonka teemana on Pohjoisen kasvumahdollisuudet.

Kevätkokous sekä KevätForum järjestetään Lapland Hotels Oulussa

lähitilaisuutena torstaina 16.5.2024 klo 14.30 - 20.00

Kokouskahvit klo 14.30 alkaen

Kevätkokous alkaa klo 15.00

KevätForum alkaa klo 16.15

Tervetulosanat

Oulun kauppakamarin puheenjohtaja, toimitusjohtaja Juha Laakkonen, Kaleva Media Oy

Keynote: Pohjoisen ohjelman edistyminen, Pohjoisen ohjelman neuvottelukunnan puheenjohtaja, valtiosihteeri

Riikka Slunga-Poutsalo, Valtiovarainministeriö

Kommenttipuheenvuoro: maakuntajohtaja Jussi Rämet, Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro: kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Susanna Junttila, Rovaniemi

Keynote: Pohjoisen merkitys puhtaan siirtymän investoinneissa ja teollisuuspoliittisessa strategiassa, ohjausryhmän jäsen, johtava asiantuntija Teppo Säkkinen, Keskuskauppakamari

Kommenttipuheenvuoro: Head of Environment

Harri Leppänen, SSAB

Biobreak

Vetovoima-palkinnon luovutus, Viestintävaliokunnan puheenjohtaja, johtaja Heidi Kananen, Kaleva Media

Keynote: Liikennejärjestelmän rooli kokonaisturvallisuuden varmistamisessa, liikenneneuvos Kaisa Kuukasjärvi, Liikenne- ja viestintäministeriö

Kommenttipuheenvuoro: toimitusjohtaja Kalle Junnikkala, Junnikkala Oy

Loppusanat

kauppakamarin hallituksen varapuheenjohtaja, toimitusjohtaja Keijo Posio, Pohjolan OP

Klo 19.00 Verkostoitumisiltapala

Tilaisuus on maksuton, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista.

Ilmoittaudu 6.5. mennessä kotisivuiltamme: oulunkauppakamari.fi

Kuva: © Oulun kaupunki

Tarvitaan ryhtiliike

EU-vaikuttamisessa – paino ennakkovaikuttamiseen

EU-lainsäädäntö yllättää Suomen aivan liian usein. Suomen tapana on ollut muodostaa kantansa vasta sitten, kun komissio jo antaa esityksensä. Vaikuttamisen voima on ennakkovaikuttamisessa, sillä äänestyksissä Suomi häviää suuremmille maille. Suomen ongelma on, että valitamme komission esityksien ongelmallisuudesta, vaikka olisimme voineet tarjota Suomelle ja suomalaisille yrityksille edullisia ratkaisuja oikeassa vaiheessa.

Seuraavan Euroopan komission ohjelmaan onkin vaikutettava ajoissa. Pankkisääntelylle, kestävyysraportoinnille ja vihreän siirtymän sääntelylle pitää saada seuraavalla kaudella tauko, jotta yrityksissä ja jäsenmaissa saadaan työrauhaa jo säädettyjen lakien toimeenpanoon. Lisäksi EU:n on otettava mukaan enemmän globaalia geopoliittista roolia.

Hallitus on sitoutunut Suomen EU-vaikuttamisen ja myös ennakkovaikuttamisen tehostamiseen sekä kannanmuodostuksen nopeuttamiseen. Ajoitus on Suomen EU-vaikuttamisen ryhtiliikkeelle mitä parhain. Seuraavat europarlamenttivaalit järjestetään kesäkuussa ja vaalien jälkeen työnsä aloittaa paitsi uusi europarlamentti niin myös uusi Euroopan komissio.

Nykyinen komissio suosittelee 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuo-

delle 2040. Kyseessä on jo aiemmin asetettujen ilmastotavoitteiden välietappi. EU:n tavoitteena on vähentää päästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa ilmastoneutraalius vuonna 2050. Myönteistä on, että nyt korostetaan teollisuuden sekä eri teknologioiden merkitystä päästöjen vähentämisessä.

EU:n ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää investointeja ja Euroopan kilpailukyvyn turvaamista. Investoinnit on tehtävä valtaosin yksityisellä rahalla. Siksi polku tavoitteisiin on rakennettava siten, että Euroopan kilpailukyky vahvistuu ja yritykset ja jäsenmaat voivat hyödyntää laajaa keinovalikoimaa päästöjen vähentämiseksi.

Komissio tunnistaa nyt aiempaa vahvemmin kaikkien teknologioiden, kuten ydinenergian, hiilidioksidin talteenoton ja biomateriaalien merkityksen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Tämä on hyvä perusta 2030-luvun ilmastoja energiapolitiikan valmistelulle. Varsinainen lakiesitys vuoden 2040 ilmastotavoitteesta jää eurovaalien jälkeen aloittavalle seuraavalle komissiolle.

EU:n menestyminen kiihtyvässä globaalissa kilpailussa edellyttää uusien innovaatioiden ja kasvun lähteiden rohkeaa hyödyntämistä. Siksi rahoituksen fokusta tulee siirtää korkealaatuiseen tutkimus-, kehitys- ja innovaa-

tiotyöhön, jotta Euroopasta voi tulla maailman vetovoimaisin ja vahvin osaamisen keskittymä.

Eurooppa tarvitsee osaavia tekijöitä, jotta yhteiskuntamme pysyvät toiminnassa ja työntekijöitä on kaikkiin ammatteihin. Maahanmuutto ja laadukas kotouttaminen ovat yksi ratkaisu huolestuttavaan väestökehitykseen ja työvoimapulaan. Osaajapulan ratkaisemiseksi myös ammatillisen koulutuksen vetovoimaa, joustavuutta opintojen valitsemiseen ja suorittamiseen tulee kehittää koko Euroopan alueella.

Seuraavan komission pöydällä on myös Ukrainan EU-jäsenyys. Laajemmassa mittakaavassa päätöksenteko koskee sitä, miten ja milloin EU laajenee. Pohjimmiltaan kyse on ennen kaikkea eurooppalaisten turvallisuudesta. Siksi ensi kesän europarlamenttivaaleilla ja komission ohjelmalla on erityisen paljon väliä.

JARI P. TUOVINEN, toimitusjohtaja, Oulun kauppakamari

POHJOISEN EU-ETKOT

8.5.2024 klo 14.00-16.00 Rovaniemi, Y-North Tapahtumatila, Aittatie 3

Ilmoittautuminen 3.5.2024 klo 12.00 mennessä

Lisätietoa:

TIINA RONKAINEN

Palvelupäällikkö

Lapin kauppakamari 040 181 7717 lapinkauppakamari.fi

Tervetuloa seuraamaan pohjoisen elinkeinoelämän vaalipaneelia, jossa keskustellaan tulevista vaaleista ja Euroopan unionin tulevaisuudesta. Paneelissa kuullaan näkemyksiä eri poliittisilta suuntauksilta, ja yleisöllä on mahdollisuus osallistua keskusteluun esittämällä kysymyksiä panelisteille.

Euroopan parlamentin vaalit järjestetään 6.–9.6.2024. Suomessa EU-vaalipäivä on sunnuntai 9. kesäkuuta. EU-vaaleissa valitaan yhteensä 720 europarlamentaarikkoa, ja Suomesta Euroopan parlamentin seuraavalle viisivuotiskaudelle valitaan 15 jäsentä.

myös etänä.

Ohjelma:

14:00 - Verkostoitumiskahvit: Tule aloittamaan tapahtuma verkostoitumalla muiden osallistujien kanssa kahvikupin äärellä.

14:30 - Aloituspuheenvuoro: EU Lapin elinkeinoelämän silmin, tavoitteet EU-vaaleihin Liisa Ansala, Lapin kauppakamari

EU-vaalit tulevat, oletko valmis? Päivi Wood Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) EU- ja kansainvälisten asioiden johtaja.

Lapin elinkeinoelämän EU-paneeli juontajat Sauli Pahkasalo (Lapin Kansa) ja Paula Aikio-Tallgren (Savon yrittäjät, entinen mep-ehdokas Lapista)

Panelistit:

Li Andersson: Vasemmistoliitto (vas.)

Unna Eteläinen: Vihreät (vihr.)

Eero Heinäluoma: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (sdp)

Katri Kulmuni: Keskusta (kesk.)

Aura Salla: Kansallinen Kokoomus (kok.)

Perussuomalaisten ehdokas (avoin)

Loppusanat

Ella-Noora Kauppinen, Lapin yrittäjät

16:15 - Tilaisuus päättyy

Pidätämme oikeudet muutoksiin

Tilaisuuden järjestää: Lapin Kansa, Lapin kauppakamari, Lapin Yrittäjät, Oulun kauppakamari, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

OULUN

KAUPPAKAMARI

WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI

PÄÄTOIMITTAJA

Jari P. Tuovinen

VASTAAVA TOIMITTAJA

Mika Kulju

TOIMITUSSIHTEERI

Jaana Lahtinen

KONSEPTI JA ULKOASU

PunaMusta Oyj

TAITTO

Jan Åqvist

KANNESSA

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri

Anders Adlercreuz

Kuva: Lauri Heikkinen

PALAUTTEET: mika.kulju@chamber.fi

JULKAISIJA

Oulun Kauppakamari, Sepänkatu 20, 90100 Oulu

ILMOITUSMYYNTI

Novia Finland Oy

Isokatu 56, 90100 Oulu ilmoitukset@noviafinland.fi

Puh. 08 552 8807

ILMESTYMINEN

Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa.

PAINO

PunaMusta Oy, Oulu

JAKELU

Noin 1800 kpl

-Jäsenyrityksiin

-Sidosryhmille

-Kauppakamarin järjestämissä tapahtumissa

SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO

Oulun kauppakamarin www-sivuilla

ISSN 1458-6002

Tilaisuus on maksuton mutta vaatii ennakkoilmoittautumista. Tilaisuutta voi seurata

Responsibility and Double Materiality: Pathway to a Sustainable Future

MARI VIIRELÄ Oulu Chamber of Commerce Director of Service Sector

mari.viirela@chamber.fi

050 482 2305

Responsibility and double materiality are concepts that have emerged at the forefront of societal discourse. They are not merely trendy terms but represent a mindset essential for building a sustainable future. Responsibility is no longer just a vague notion found in corporate reports; it is increasingly understood through the lens of double materiality.

Double materiality refers to the idea that responsibility must play a central role both within and beyond business, encompassing society and the environment. It means that companies must take responsibility for their actions within their environment and society while also ensuring the success and profitability of their business operations. This is not contradictory but rather a synergy that creates long-term value for all stakeholders.

Responsibility has evolved into a competitive advantage for businesses. Consumers are becoming more aware and demanding of how companies operate and the values they represent. Companies that take responsibility seriously and integrate it into their business strategies are better positioned to meet these expectations and build trust in their brands.

Responsibility also extends beyond the walls of businesses. They cannot operate in isolation from the society and

environment in which they exist. Companies must take responsibility for their environmental impacts, respect human rights, and promote social justice. This is not only an ethical obligation but also essential for ensuring sustainable development. Companies here in north are more and more awere of their actions. Several companies have switched from airplanes to trains or remote meetings for business travel, company cars are being replaced by company bicycles, and companies want to demonstrate their responsibility across the board in all their operations.

Double materiality is thus the way forward. It requires businesses and organizations to take a holistic approach, considering economic, environmental, and social perspectives equally. This demands courage and commitment, but it also offers an opportunity to create a more sustainable and fair world for all. We all must take responsibility and act in line with the principle of double materiality. Every action, whether big or small, can make a difference.

Northern Finland's Call: How to Attract EU Talent and Make Them Stay

In Western societies, the conversation frequently revolves around the challenges of an aging populace and declining birth rates, and Finland is no exception. As reported by Statistics Finland, the country's population is projected to peak in 2033 due to net immigration, with only Uusimaa, Pirkanmaa, and Åland experiencing growth through 2040.

This trend presents significant concerns for Oulu and Northern Finland, emphasizing the critical need to both retain and attract talent to these areas. Prioritizing talent retention is essential, given the disproportionate impact of negative over positive feedback—a single negative experience can eclipse up to six positive ones. Additionally, the rapid spread of wordof-mouth opinions significantly influences perception more than anonymous reviews or official promotions from Oulu or Northern Finland.

To effectively maintain the diverse talent already residing in these regions—whether they're engaged in studies, employment, or have moved for personal reasons, such as being a partner to a local workforce member—implementing several key strategies becomes essential. First, embracing openness, fairness, and tolerance towards diverse working styles and

cultural backgrounds is vital to minimize friction. Second, recognizing the value of education obtained abroad is crucial, despite the establishment of the Bologna Process and the European Credit Transfer and Accumulation System (ECTS) since 1999, which standardizes university degrees within the EU. Many expatriates find their qualifications undervalued, necessitating further education to enter the Finnish job market. Lastly, fostering community through planned activities for expatriates and their families can mitigate prejudices and encourage integration.

Enhancing the appeal of Oulu and Northern Finland for potential newcomers involves showcasing the region's strengths, including the welcoming nature of the Finnish people once acquaintances are formed, despite initial impressions of unapproachable and distant. The region's natural beauty and winter sports offerings, while attractive, are insufficient alone for long-term retention. Additional efforts to ease the transition for new residents and their families, such as assisting with employment for partners and finding suitable educational settings for children, are also crucial components of a successful attraction strategy.

PAULO LOPES

JCI Oulu

R-INT 2024 & Head of Partnerships, EC24

paulo.lopes@jci.fi

045 140 8555

EU – EUROVAALIEN VUOSI

Tolkkua tukipolitiikkaan

EUROOPPA- JA OMISTAJAOHJAUSMINISTERI ANDERS

ADLERCREUZIN (R.) MUKAAN SUOMI KESKITTYY SEURAAVALLA

EU-PARLAMENTTIKAUDELLA EUROOPAN STRATEGISEN KILPAILUKYVYN JA KOKONAISTURVALLISUUDEN KEHITTÄMISEEN SEKÄ

VIHREÄN SIIRTYMÄN VAUHDITTAMISEEN.

Ensi kesän vaaleissa valittavalla uudella EU-parlamentilla ja syksyllä nimitettävällä EU-komissiolla riittää tulevien viiden vuoden aikana työsarkaa.

Ukraina kaipaa taukoamatonta tukea, mutta Euroopan pitäisi itsekin palata kasvupolulle, jota se visioi itselleen jo viime vuosikymmenen lopulla. Tuolloin tavoitteeksi asetettiin Kiinan ja Yhdysvaltojen haastaminen globaalin talouden vetureina ja uusien innovaatioiden keskittyminä. Euroopan piti nousta piikkipaikalle myös vihreän siirtymän vauhdittajana ja näyttää esimerkkiä hyvin toimivista ja kilpailukykyisistä sisämarkkinoista.

Toisin kävi. Koronapandemian ja Ukrainan sodan myötä EU on kärvistellyt energiakriisin, inflaation ja korkeiden korkojen kurimuksessa. Ne ovat jarruttaneet keskeisten EU-maiden talouskasvua ja investointeja. Ensiavuksi on räätälöity kansallisia tukipaketteja, vaikka ne vääristävät kilpailua ja sotivat osin myös EU:n omia periaatteita vastaan.

Vihreä siirtymä ja päästötön energiantuotanto ovat nekin edenneet Euroopassa ennakoitua verkkaisemmin, vaikka Ukrainan sota pakottikin irtautumaan pikavauhtia venäläisestä energiasta.

Tuet eivät kohenna kilpailukykyä

Edessä olevat haasteet ovat hyvin tiedossa myös eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutzilla. Hänen mukaansa Suomi aikoo olla tulevan komission kaudella aktiivinen etenkin Euroopan strategiseen kilpailukykyyn ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

Tuore Nato-maa pyrkii ministerin mukaan vauhdittamaan myös vihreää siirtymää ja päästötöntä energiantuotantoa, jossa Suomi kelpaa suorastaan mallimaaksi.

”Agendalla on vahvasti myös Ukrainan tukeminen. Sodan myötä EU-maissa on havahduttu rajaturvallisuuteen ja siihen, mitä Venäjän uhka konkreettisesti tarkoittaa. Tässä kohtaa monella EU-maalla on vielä petrattavaa Suomeen verrattuna”, Adlercreutz toteaa.

Toinen keskeinen huolenaihe on Euroopan pitkän linjan strateginen kilpailukyky. Siinä missä Yhdysvallat on noussut pandemiakriisin jälkeen entistä kovempaan iskuun, tarpoo Eurooppa sitkeässä suhdannesuossa. Talouskasvu on heikkoa, investointiympäristö ei houkuta ja isot globaalit kasvuyritykset löytyvät edelleen Euroopan ulkopuolelta.

TEKSTIT: TIMO SORMUNEN, KUVAT: LAURI HEIKKINEN / VALTIONEUVOSTON KANSLIA

”Myös EU:n sisämarkkinat toimivat heikosti, mikä on myrkkyä Suomen kaltaiselle vientivetoiselle maalle. Syylliset löytyvät suurista jäsenmaista ja niiden omalle teollisuudelle jakamista kansallisista tuista”, ministeri toteaa.

EU-euroja Itä-Suomen tueksi

Kansallisia tukia on perusteltu Ranskassa ja Saksassa mm. sillä, että vastaavaa oman teollisuuden suojaus- ja tukipolitiikkaa harjoittavat myös Yhdysvallat ja Kiina.

Adlercreutzille selitys ei kuitenkaan kelpaa.

”Minusta tämä kertoo vain siitä, että olemme ulkoistaneet tukikriteerit ja niiden tason EU:n ulkopuolelle. Pandemiakriisissä tuet olivat osin perusteltuja, mutta nyt olisi aika palata takaisin normaalitilanteeseen ja yhteisiin tiukkoihin pelisääntöihin”, hän toteaa.

Perinteisten teollisuustukien sijaan kehityskatse pitää suunnata pidempään strategiaan ja varsinkin siihen, miten Euroopasta saataisiin nykyistä parempi kasvualusta innovaatioille ja kasvuyrityksille sekä kiinnostavampi kohde myös sijoittajille.

”EU:n perinteisille koheesioeuroille olisi nyt käyttöä etenkin Itä-Suomessa, jonka elinvoi-

malle itärajan sulkeutuminen ja Venäjän-kaupan tyrehtyminen ovat olleet todella kova isku.”

Rahastoideassa on omat riskinsä

Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman esitti aiemmin keväällä EU:lle erillistä veropohjaista rahastoa, jolla torjuttaisiin pieniä jäsenmaita syrjivää valtiontukikilpailua. Samaa ideaa on pitänyt esillä myös Elinkeinoelämän Keskusliitto EK.

Eurooppaministeri ei sille kuitenkaan lämpene. Tukien sijaan lähtökohtana pitää olla olla vapaa kilpailu ja markkinalähtöisyys. Ministerin mukaan ne ovat elementtejä, joita Suomi on korostanut koko EU-jäsenyytensä ajan ja jotka olivat tärkeitä myös jäsenyydestä luopuneelle Britannialle.

”Riskinä on, että tällaisesta rahastosta syntyy eurooppalainen rahoitusinstrumentti, jossa olisi mukana myös perinteisen koheesiopolitiikan elementtejä. Etenkin itäisessä Euroopassa on varmasti toiveita, että sinne saataisiin rahaston turvin uusia investointeja”, Adlercreutz muistuttaa.

Mallioppilas vai vastarannan kiiski?

Suomea pidettiin pitkään EU-mallioppilaana, joka etenkin jäsenyyden alkutaipaleella jaksoi korostaa EU:n yhtenäisyyttä ja toimintakykyä ja peesasi usein suuria jäsenmaita.

Viime vuosina Suomesta on tullut kriittisempi jäsenmaa, joka on ajoittain löytänyt itsensä hyvinkin pienestä ”änkyräjoukosta.”

Adlercreutzin mukaan kyse ei ole EU-politiikan linjanmuutoksesta tai omien etujen maksimoinnista, vaan faktoista ja perustelluista näkemyksistä. Niiden pohjalta rakennetaan myös yhteistyökuvioita samanmielisten maiden kanssa.

”Esimerkiksi metsäasioissa Suomi ja Ruotsi poikkeavat aika tavalla muista EU-maista sekä metsien käytön että omistuksen osalta. Se näkyi esimerkiksi ennallistamisasetuksen käsittelyssä. Samaan pulmaan on törmätty myös kierrätys- ja pakkaus- sekä yritysvastuudirektiivissä”, ministeri muistuttaa.

Adlercreutz painottaakin sitkeiden neuvottelujen merkitystä, joiden myötä eriäville kannoille alkaa usein löytyä ymmärrystä myös muissa

jäsenmaissa. Lopulta tukea voi tulla hyvinkin yllättäviltä suunnilta.

”Julkisessa keskustelussa tuijotetaan usein liikaa neuvottelujen lähtökohtaa ja nostetaan esiin asioita, joissa on jouduttu antamaan periksi. Samalla hyväkin lopputulos voi jäädä vähälle huomiolle.”

Toki myös kuluneet vuosikymmenet ovat kerryttäneet käytännön kokemusta, lobbaustaitoja sekä rohkeutta nostaa esiin omia kansallisia kantoja. Tuore Nato-jäsenyys on sekin lisännyt Suomen näkyvyyttä ja kiinnostavuutta EU-käytävillä.

”On silti hyvä oivaltaa, ettei pullasta voi aina poimia pelkkiä rusinoita – varsinkin jos näkemyksilleen haluaa saada tukea myös seuraavilla kerroilla.”

Ukrainan tukeen uutta tehoa

Ukrainan sota jatkuu jo kolmatta vuotta eikä sille ole näköpiirissä nopeaa loppua. Suomi on ollut omaan bkt:hen suhteutettuna yksi Ukrainan vahvimmista tukijoista yhdessä Baltian ja muiden pohjoismaiden kanssa.

Muualla Euroopassa asialle on herätty Anders Adlercreutzin mielestä tuskastuttavan hitaasti ja jahkailua on edelleen liikaa.

”Jos esimerkiksi Ranskan panokset olisivat olleet bkt-vertailussa Suomen tasolla, olisi Ukrainan sotatilanne todennäköisesti aika tavalla erilainen”, eurooppaministeri toteaa.

Hänen harras toiveensa onkin, että Suomen esittämä ja

useiden jäsenmaiden allekirjoittama aloite Euroopan investointipankin rahoituksen avaamisesta myös puolustusteollisuudelle saisi EU:n siunauksen.

”Eurooppalaisessa puolustusteollisuudessa on lopultakin havahduttu yhteistyölle, mutta samalla on jouduttu tunnustamaan, etteivät sisämarkkinat ja kilpailu toimi. Protektionismi on yleistä, hankinnat tehdään pitkälti oman maan puolustusteollisuudelta ja niistä maksetaan liikaa.”

Europarlamenttivaaleissa kesäkuussa ratkaistaan EU:n suunta. EU tarvitsee kipeästi kasvua ja kilpailukykyä sekä innovaatioita ja osaamista pärjätäkseen kiristyvässä globaalissa kilpailussa. EU-vaalit ovat merkittävät, sillä EU-politiikka ratkaisee monin tavoin myös suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Suomi on ollut yksi EU:n sisämarkkinoiden suurimmista hyötyjistä. EU:n ja Suomen menestys kulkevat käsi kädessä.

EU:n tavoitteet siirtymisestä kestävään talouteen ja hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä ovat kannatettavia. Viime vuosina EU:n vihreän kasvun ohjelma on kuitenkin tarkoittanut sääntelytulvaa, joka vaatii seuraavaksi sulattelua. Samalla kun kurssi ilmastopolitiikassa on pidettävä, on seuraavan Euroopan komission keskityttävä jo säädetyn lainsäädännön toimeenpanoon ennemmin kuin uuden regulaation valmisteluun.

Yrityksille on annettava aikaa soveltaa vihreään siirtymään, digiin ja dataan liittyvää sääntelyä. Sääntelyn yhteisvaikutuksia on analysoitava, turhia raportointivelvoitteita purettava ja lainsäädäntöä virtaviivaistettava. Lainsäädännön yhdenmukainen toimeenpano jäsenmaissa on varmistettava.

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii mittavia investointeja yrityksiltä. Regulaation sijaan seuraavalla eurovaalikaudella onkin keskityttävä siihen, kuinka EU pystyy parantamaan kilpailukykyään ja houkuttelemaan investointeja. EU:n on oltava kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille ja innovaatioiden synnyttämiselle. Yrittämisen ja työllistämisen Euroopassa on oltava kannattavaa.

EU:n ilmastopolitiikassa kilpailukykyä on parannettava lisäämällä päästövähennyskeinojen markkinaehtoisuutta ja teknologianeutraaliutta. Kustannustehokkuus on huomioitava paremmin keinoista päätettäessä samoin kuin jäsenmaiden erityispiirteet. Jäsenmaille on myös annettava enemmän vapautta löytää itselleen sopivimmat keinot päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Ydinvoima on nostettava vahvemmin mukaan keinovalikoimaan päästöttömänä vaihtoehtona.

Eurooppa tulee kilpailemaan tulevina vuosina globaalisti investoinneista, osaavasta työvoimasta, teknologiajohtajuudesta sekä raaka-aineista. Menestyminen kilpailussa vaatii, että EU ammentaa omista vahvuuksistaan ja varmistaa EU:n sisämarkkinoiden toimimisen. EU:n sisäisestä valtiontukikilpailusta on palattava yhteisiin pelisääntöihin ja sisämarkkinoita haittaavia kaupan esteitä on edelleen purettava.

Protektionismin nostaessa globaalisti päätään EU:n on jatkettava aktiivista kauppapolitiikkaa ja avattava markkinoita eurooppalaisille yrityksille.

Viime vuosina EU-lainsäädäntö on liian usein yllättänyt Suomen. Hallitusohjelmassa tähän ongelmaan on tartuttu ja hallitus on lähtenyt terävöittämään Suomen ennakkovaikuttamista EU:ssa. Ennakkovaikuttamista on parannettava tulevalla eurovaalikaudella. Suomalaisten ratkaisujen on yhä useammin päädyttävä EU:n ratkaisuiksi.

Johanna Sipola Johtaja, Keskuskauppakamari

Puun puolustajana Brysselissä

METSÄTEOLLISUUS RY:N BRYSSELIN TOIMISTON JOHTAJA KAISU KARVALA ON KÄVELLYT VUOSIEN

SAATOSSA KILOMETRIKAUPALLA EU-KOMISSION

JA PARLAMENTIN KÄYTÄVIÄ. NYT URAKKANA ON SAADA SIKÄLÄISET PÄÄTTÄJÄT YMMÄRTÄMÄÄN

METSÄTEOLLISUUDEN KOKO TUOTANTOKETJUN

MERKITYS SUOMELLE JA SAMALLA KOKO EUROOPALLE.

TEKSTIT: TIMO SORMUNEN, KUVAT: METSÄTEOLLISUUS RY/KUVAPANKKI

Seuraavat europarlamenttivaalit järjestetään kesäkuussa ja niiden tuloksia seuraa tiiviisti myös Metsäteollisuus ry:n Brysselin toimistoa luotsaava Kaisu Karvala.

Vaalien jälkeen nimitetty komissio on päässyt yleensä aloittamaan työnsä jo alkusyksystä. Pitkän kokemuksen EU-lobbauksesta ja politiikanteon kiemuroista omaava Karvala kuitenkin arvioi, että startti saattaa venyä selvästi pidemmälle.

”Itselläni on tuntuma, että tulevissa vaaleissa tuuli kääntyy. Sen myötä myös komission nimittämiseen menee todennäköisesti aiempaa enemmän aikaa”, hän toteaa.

Suomen kannalta uudet tuulet olisivat kuulemma tervetulleita, sillä nyt työtään lopettelevilla komissiolla ja parlamentilla on Karvalan mukaan ollut vääristynyt ja puutteellinen kuva täkäläisestä metsätaloudesta ja -teollisuudesta. Siinä missä metsäteollisuus on joutunut tikunnokkaan ja ajoittain varsin armottoman kritiikin kohteeksi, on Keski-Euroopalle tärkeä muovi- ja terästeollisuus päässyt julkisessa keskustelussa huomattavasti vähemmällä.

”On nähty vain avohakkuut, metsätuhot ja luontokato, mutta ei sitä, millainen rooli hyvin hoidetuilla metsillä ja uusilla puupohjaisilla innovaatioilla on biotaloudessa ja vihreässä siirtymässä. Asioita on katsottu enemmän ideologioiden kuin faktojen kautta. Tämän uskon uuden komission kaudella muuttuvan”, Karvala toteaa.

Ajoissa liikkeellä uutta kautta varten

Yhtenä syynä vaisuun viisivuotiskauteen on kokeneen lobbarin mukaan myös se, ettei Suomelle tärkeiden asioiden tiimoilta oltu edellisen hallituksen aikaan ajoissa liikkeellä.

Sanna Marinin (sd.) hallituksen silloisissa puolustuspuheissa passiivisuutta EU-vaikuttamisessa perusteltiin mm. pandemiakriisillä, mutta Karvalalle selitys ei kelpaa.

”Samojen kriisien kourissa olivat tuolloin muutkin maat. Lisäksi Suomen ministereillä oli ajoittain myös toisistaan poikkeavia kantoja, mikä täällä Brysselin päässä herätti kummastusta”, hän huomauttaa.

Nykyisen hallituksen ote on Karvalan mukaan selvästi edeltäjäänsä ennakoivampia, napakampi ja määrätietoisempi. Myös neuvotteluihin tuodaan jo alkuvaiheessa aiempaa enemmän asiantuntemusta sekä kansliapäällikkötason arvo- ja päätösvaltaa.

”Mekin aloitimme lobbaustyön tulevaa komissiokautta ajatellen jo reilu vuosi sitten. Tavoitteena on saada komissio ymmärtämään puupohjaista biotaloutta ja metsäteollisuuden ympärille rakentunutta arvoketjua. Ne ovat yhdessä kiertotalouden kanssa avaintekijöitä vihreässä siirtymässä ja omavaraisuuden vahvistamisessa”, Karvala listaa.

Tärkeitä tavoitteita ovat myös fossiilisten päästöjen vähentäminen, aktiivinen geopolitiikka sekä tasapuoliset kilpailuedellytykset, onhan metsäteollisuus globaali toimiala.

”On varsin merkillistä, että Euroopan markkinoilla liikkuu edelleen esimerkiksi venäläistä vaneria. Se kertoo, että yhteisistä pelisäännöistä lipsutaan”, Karvala huomauttaa.

Joidenkin silmissä Suomi on alkanut näyttää viime kuukausina suoranaiselta EU-änkyrältä, kun se on pannut tiukasti hanttiin muun muassa ennallistamisasetuksessa sekä pakkausdirektiivissä.

Ammattilobbarin mukaan suu on avattu oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan.

”Lakien valmistelutaso on kiireen ja henkilöstöpulan takia laskenut. Siksi puutteisiin ja epäkohtiin pitää tarttua entistä aikaisemmin.”

Bryssel pysyy ihon alla

Kaisu Karvala on kiertänyt työurallaan monissa eri tehtävissä, mutta päätynyt useimmiten muutaman mutkan kautta Brysseliin.

Ensituntuman hän sai jo 1990-luvun loppupuoliskolla toimiessaan europarlamentaarikko Reino Paasilinnan (sd.) avustajana. Tuolloin kutoutuivat myös ensimmäiset kontaktiverkostot, joista on ammattilobbarille edelleen hyötyä.

”Työtehtäviini on noista vuosista lähtien kuulunut aina jonkin verran EU-asioita. Brysselissä koukuttaa se, että joka päivä on mahdollisuus oppia jotain uutta. Toki mukana lienee myös hieman itsetuhoisuutta”, hän vitsailee.

Karvalan tausta on pitkälti mobiiliteknologiassa, jonka sääntelyä hän oli itsekin rakentamassa pian vuosituhannen vaihduttua. Työuran tähtihetkiin kuuluvat muun muassa silloiset matkapuheluiden ja tekstiviestien roaming-sopimukset sekä mobiililaitteille laaditut sisältörajoitukset, joita tehtiin lasten ja nuorten suojelemiseksi.

”Suomi oli vuosituhannen vaihteessa teknologinen edelläkävijä, johon luotettiin ja jonka näkemyksiä kuunneltiin. Silloin joutui istumaan isojen poikien pöydissä ja haastamaan itseään, sillä teknologia oli tuohon

KUKA

Metsäteollisuus ry:n Brysselin toimiston johtaja. Työskennellyt mm. EU-parlamentissa avustajana, Telia Soneran yhteiskuntasuhdejohtajana, Rovio Entertainmentin viestintäjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä. Toiminut teknologia- ja EU-konsulttina koti- ja ulkomaisissa viestintätoimistoissa sekä asiantuntijaorganisaatioissa.

KOULUTUS Valtiotieteiden maisteri

PERHE

Puoliso, kaksi lasta

HARRASTUKSET

Laskettelu, tennis, lukeminen, musiikki, ruoka ja viinit

aikaan todella miehinen ympäristö”, Karvala muistelee.

Nuorempaa suomalaista lobbaripolvea hän kehuu kielitaitoiseksi ja ennakkoluulottomaksi. Nyt uskalletaan myös hakea selvästi aiempaa rohkeammin ”pelipaikkoja.”

Yksi asia kuuluu lobbauksessa silti olevan ennallaan. Henkilökohtaiset tapaamiset, hyvät verkostot ja live-kokoukset ovat edelleen arvossaan, vaikka etäyhteydet ovatkin käytössä.

”Paikallinen näkyvyys ja läsnäolo on tärkeää. Teams-palaverit ovat käteviä ja tehokkaita, mutta vieruskaverille tehdyt off the record -ehdotukset eivät niissä onnistu. Ja ne ovat usein niitä tärkeimpiä”, Karvala muistuttaa.

Suomen lakot puhuttivat myös Brysselissä

Suomen vienti ja tuonti oli kevään korvalla neljä viikkoa pysähdyksissä SAK:n poliittisten lakkojen takia. Lakko pysäytti myös merkittävän osan Suomen metsäteollisuudesta.

Kaisu Karvalan mukaan lakot olivat varsin kuuma puheenaihe myös Brysselissä, olihan viennistä elävän EU-maan ulkomaankauppa viikkokausia lähes täysin halvaannuksissa.

Eniten niissä kuului ihmetyttäneen pitkä kesto, mutta kummastusta herätti myös ajankohta. Monien mielestä pitkäaikainen lakkoilu sopi

huonosti yhteen sen kanssa, että samaan aikaan Suomen itänaapuri Venäjä kävi– ja käy edelleen – raakaa hyökkäyssotaa Ukrainassa.

”Moni tuli lakkoviikkojen aikana sanomaan, ettei vastaava onnistuisi heidän kotimaassaan. Esimerkiksi täällä Belgiassa poliittiset mielenilmaukset saavat kestää vain pari tuntia. Myös maanviljelijät ovat lakkoilleet, mutta vain yhtenä päivänä”, Karvala kertoo.

LUKUSUOSITUS

Naisjohtajakatsaus

Vertailemme tässä katsauksessa naisten osuuksia pörssiyhtiöiden hallituksissa, toimitusjohtajina ja johtoryhmissä eri valtioissa. Vertailumaina ovat muut EU- ja ETA-valtiot sekä Iso-Britannia ja Yhdysvallat.

Naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmissä on tänä vuonna ennätyksellisellä tasolla, selviää Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajakatsauksesta. Naisten osuus on noussut 28 prosenttiin ja suurissa pörssiyhtiöissä kivuttiin ensimmäistä kertaa yli 30 prosenttiin. Toimitusjohtajina ja pörssiyhtiöiden liiketoimintojen johdossa naisia on kuitenkin edelleen vähän.

”Erot eri EU-maiden välillä ovat kaventuneet niin hallitus- kuin johtoryhmätasolla. Hallitustasolla kasvua vauhdittavana tekijänä on monessa maassa ollut kiintiölainsäädäntö. Vuonna 2026 koko EU:ssa voimaan tulevien kiintiötavoitteiden takia kärki tulee jatkossa tiivistymään entisestään”, toteaa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala.

”Vaikka Suomi edelleen sijoittuukin kärkikymmenikköön sekä hallitus- että johtoryhmävertailussa, näyttää kuitenkin siltä, että olemme jäämässä jälkeen terävimmästä kärjestä.”

Lue lisää kauppakamari.fi

Tuoretta tietoa

UUTTA KASVUA PUHTAASTA SIIRTYMÄSTÄ

TYÖLLISYYSTILANNE JATKUU VAHVANA 2x

Kauppakamarien tuoreen kyselyn mukaan 35 prosenttia suomalaisyrityksistä arvioi puhtaan teknologian ja vähähiilisten ratkaisujen olevan lupaavia kasvualoja. Energiateknologiaa potentiaalisena kasvualana pitää 20 prosenttia vastanneista, kun taas 18 prosenttia näkee innovatiivisten teknologioiden tarjoavan uusia mahdollisuuksia. Digitalisaatio (6 %) ja biojalostus (5 %) on myös tunnistettu kasvualoiksi.

Päivi Pohjanheimo, johtaja Keskuskauppakamari

Työllisyyskehitys jatkui helmikuussa odotuksia valoisampana. Heikosta suhdannejaksosta huolimatta työllisyysasteen trendilukema on noussut kolmena peräkkäisenä kuukautena. Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli helmikuussa 11 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisyysasteen trendi 20–64-vuotiaille oli 77,8 prosenttia. Trendilukema on yllättäen noussut kolmena peräkkäisenä kuukautena. Edelleen ollaan silti selvästi alempana kuin vuoden 2022 lopussa, jolloin mitattiin nykyisen suhdannesyklin korkeimmat lukemat.

Jukka Appelqvist, pääekonomisti Keskuskauppakamari

Pölkky kasvattaa juuriaan syvemmälle

TEKSTI: SAMI KORKALA, KUVAT: PÖLKKY OY

KUUSAMOLAINEN PUUNJALOSTUSJÄTTI PÖLKKY OY INVESTOI

KAPASITEETTINSA KASVATTAMISEEN, VAIKKA RAKENNUSALAN

AALLONPOHJA VAIKUTTAA MYÖS PUUNJALOSTUSTUOTTEIDEN

KYSYNTÄÄN TÄLLÄ HETKELLÄ.

”Nyt on toisaalta hyvä hetki investoinneille, sillä pitkällä aikavälillä puurakentamisen näkymät ovat hyvät tai jopa erittäin hyvät”, Pölkyn toimitusjohtajana vuodenvaihteessa aloittanut Jari Suominen sanoo.

Tällä hetkellä Pölkyllä on käynnissä kaksi mittavaa investointia. Kajaanin sahan investoinnit kasvattavat laitoksen vuosikapasiteetin yli kaksinkertaiseksi, 450 000 kuutiometriin

vuodessa. Sahalla uusitaan käytännössä kaikki pääprosessit. Taivalkosken sahan loppusuoralla olevien investointien myötä sahan kapasiteetti kasvaa 200 000:sta kuutiometristä 250 000:een.

Pölkky tuottaa saha- ja höylätavaran lisäksi sormijatkettuja tuotteita sekä kyllästettyjä, liimattuja ja pintakäsiteltyjä tuotteita.

Pölkky Oy:n Kuusamon tehdas on suuri työllistäjä Koillismaalla.

Perheyhtiöstä toiseen

Pohjois-Suomen suurin yksityinen puunjalostaja Pölkky siirtyi reilu vuosi sitten itävaltalaisen Pfeifer Holding GmbH:n omistukseen. Kaupan myötä Pfeiferistä tuli Euroopan kolmanneksi suurin puunjalostaja.

”Pfeiferin osaamisesta ja teknisestä tuesta on ollut valtavasti hyötyä esimerkiksi Kajaanin investointiohjelman tehokkaassa läpiviennissä.”

Suominen näkee, että yhtiöt täydentävät toisiaan hyvin sekä tarjonnan että osaamisen suhteen.

”Tarjonnassa on Keski-Euroopan ja pohjoisen puuta. Pystymme molemmat palvelemaan nyt asiakkaitamme paremmin.”

Pölkky jatkaa toimintaansa vanhalla nimellään, sillä brändissä ei ollut oksankohtia.

”Olen toiminut alalla pitkään ja pitänyt Pölkkyä aina luotettavana ja laadukkaana toimijana. Samaan lopputulokseen tuli uusi omistajakin, hyvää ja vahvaa brändiä ei lähdetty muuttamaan.”

Pölkyn tapaan Pfeifer on pitkään toiminut perheyhtiö.

”Sinällään isoa muutosta ei tullut, vaikka yhtiö siirtyi uuteen omistukseen."

Tiestön kunnossapito on tärkeää Koska puutavara kulkee enimmäkseen kumipyörien päällä tuotantoon ja sieltä asiakkaille, pohjoisen tiestön kunto on Pölkyn toiminnan kannalta tärkeä asia. Suominen peräänkuuluttaa investointeja ennen kaikkea teiden peruskunnossapitoon.

"Vaikka suurin osa hankkimastamme puusta tulee lähialueelta, meille on elinehto, että tieinfra toimii. Kun

Jari Suominen aloitti Pölkyn toimitusjohtajana vuodenvaihteessa

julkisten menojen leikkauslistoja tehdään Helsingissä, huolettaa aina nähdäänkö siellä koko Suomen ja pohjoisen etua.”

Lisäksi toimitusjohtaja nostaa esiin Perämeren laivaväylien jäänmurtamisen.

”Myös ratayhteyksien parantaminen on isossa kuvassa tärkeää. Sekin tukee toimintaamme suoraan ja epäsuorasti.”

Puurakentaminen sitoo hiiltä

Puulla on tärkeä rooli vihreässä siirtymässä. Sillä tarkoitetaan ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen eikä fossiilisten polttoaineiden käyttöön.

”Puurakentaminen on erittäin hyvä tapa sitoa hiiltä vuosikymmeniksi”, Suominen sanoo.

Suomessa on kehitetty monenlaisia puurakentamiskonsepteja, kuten puukerrostaloja. Niiden määrää lisäämällä rakentamisesta voidaan tehdä ympäristöystävällisempää. Kiinteistö- ja rakennusala tuottavat jopa 40% maailman kasvihuonepäästöistä, joten puurakentaminen ja sen kehittäminen ovat tärkeässä roolissa.

Suominen työskenteli aiemmin Stora Ensolla mm. Forest-divisioonan johtajana ja puurakentamisinnovaatioiden kaupallistamisen parissa.

”Puu on hyvin uniikki tuote, sillä harva bisnes voi sanoa tuottavansa hiilivarastoja.”

Pölkyn puunjalostuslaitokset käyttävät sinne tulevan puuraaka-aineen tehokkaasti. Nykyaikainen tukinmittaus- ja sahaustekniikka vähentävät tuotannon sivuvirtoja jo lähtökohtaisesti. Ylijäämä menee hyötykäyttöön. Tuorehaketta

toimitetaan kuituteollisuuteen ja kutterinlastu tuotteistetaan kuivikkeeksi esimerkiksi hevostalleille. Omissa lämpökattiloissa poltetaan kuorta ja jonkin verran purua. Hakkeita ja purua myydään lämpölaitoksille myös Pölkyn ulkopuolelle sekä pelletin tuotantoon.

Omasta toiminnasta tulevien päästöjen minimoiminen on osa vihreää siirtymää luonnollisesti myös Pölkyllä.

Monimuotoisuus on puunjalostajan etu

Pölkky hankkii puuraaka-aineen enimmäkseen lähialueltaan. Uusien investointien myötä hankinta-alue on nyt kasvamassa. Koska suuri osa Suomen tiukasti suojelluista metsistä on Pohjois-Suomessa, Pölkyn hankinta-alueella päästään helposti EU:n vaatimustasoon, jossa 10% alueista on tiukan suojelun piirissä.

”Meidän alueemme on suojeltu hyvin, sillä siitä on tiukasti suojeltua 20%. Koko Suomen keskiarvo on 5-6% luokkaa.”

Suominen pitää suojelua tärkeänä asiana, mutta haluaa katsoa laskennallisuuden taakse itse luontoon.

”Hehtaarien ja prosenttien suojelusta täytyy yleisesti päästä tasolle, jolla keskitytään suojelemaan aidosti tärkeitä luontokohteita”, Suominen sanoo.

Luonnon monimotoisuuden säilyminen on myös puunjalostajan etu, sillä se tukee metsien terveyttä ja suojaa niitä muun muassa tuholaisilta.

”Seuraamme raaka-aineiden alkuperää, emmekä hanki puuta korkean suojeluarvon alueilta.”

Pölkky pitää huolen siitä, että hak-

kuualueille jää esimerkiksi vesistöjen suojavyöhykkeitä, riistatiheikköjä ja lahopuuta, mikä auttaa ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta.

”Tietysti otamme huomioon myös virkistyskäytön ja metsätalouden kokonaisvastuullisuuden.”

Pohjoisen väyläverkosto on tärkeä koko Suomelle

Rautatiekuljetukset ovat pääasiallinen kuljetusmuoto SSAB:n keloille Raahesta Hämeenlinnan tehtaalle. Raahen tehtaalta kelat ja rainakelat kuljetetaan maanteitse Oulaisten ja Pulkkilan putkitehtaille.

TOIMIVA LOGISTIIKKA ON ELINEHTO TALOUSELÄMÄLLE. JOS

RAAKA-AINEET, TUOTTEET JA IHMISET EIVÄT LIIKU, EI ETENE

TALOUSKAAN. SIKSI VARHAINEN VAIKUTTAMINEN VÄYLÄVERKOSTON

RAKENTAMISEEN, SUUNNITTELUUN JA YLLÄPITOON ON ELINKEINOELÄMÄLLE TÄRKEÄÄ.

Oulun kauppakamarin logistiikka- ja liikennevaliokunnassa pitkään toiminut SSAB:n Raahen terästehtaan valmistuksen ja toimitusten ohjauksen johtaja Mervi Leinonen kertoo, että SSAB:lla logistiikkaan liittyvät asiat ovat pinnalla viikoittain.

”Saapuvan ja lähtevän materiaalivirran, kuljetusten ja raaka-aineiden suunnittelun lisäksi yhtälöön kuuluvat

myös kuljetusyritykset ja liikenteen infrapuoli. Ja viimeksi mainittu on se, mihin vaikutetaan yhteistyöllä ja verkostojen kautta”, Leinonen kertoo.

Kaikkia väylämuotoja tarvitaan

Teollisuus tarvitsee sujuvat ja turvalliset kuljetusväylät pysyäkseen kilpailukykyisenä. Teollisuuden näkökulmasta

väyläverkostosta on puhuttava kokonaisuutena. Siinä missä jotkut teollisuudenalat voivat toimia vaikkapa vain maantiekuljetusten varassa, Raahen terästehdas tarvitsee tieverkoston lisäksi rautateitä ja merireittejä.

”Kaikki tarjolla olevat väylämuodot ovat meillä käytössä. Auto-, juna- ja laivakuljetukset linkittyvät saumattomasti yhteen.”

TEKSTI: SAMI KORKALA, KUVAT: SSAB

Merikuljetukset ovat välttämättömiä

SSAB:lle, sillä raaka-aineista valtaosa tulee meriteitse ja viennistäkin neljännes kulkee laivoilla.

”Ruotsista tulee paljon raaka-ainetta meille senkin jälkeen, kun Raahen tehdas muutetaan joskus fossiilittomaksi.”

"Perusväylänpito on tärkeää"

Väyläverkoston isoa kuvaa suunniteltaessa kaaret ulottuvat maakuntien ja jopa maiden rajojen yli ja ovat mittavia myös ajallisesti. Vaikka väyläverkoston muotoutumiseen vaikutetaan elinkeinoelämän puolelta, jokapäiväiset puheenaiheet ja huolet ovat arkisempia.

”Teollisuuden kannalta on tärkeää, että perusväylänpito toimii: teiden

päällysteet pidetään kunnossa, jäänmurto mahdollistaa talvimerenkulun ja satamat ovat saavutettavia. Tietysti myös väylänpitoon suunnattava rahoitus on usein tapetilla.”

Hitaiden tai huonokuntoisten väyläosuuksien kunnostaminen mahdollistaa sujuvamman ja turvallisemman liikenteen, mikä tuo lisää kuljetuskapasiteettia ja paremmin ennakoitavat kuljetukset. Meriliikenteessä laivaväylien syventäminen antaa mahdollisuuden suuremmille kuljetuksille.

Pohjoisen saavutettavuus on nyt tärkeämpää

Venäjän aloitettua toissa vuonna hyökkäyssodan Ukrainassa Suomen

ja Venäjän välinen liikenne tyrehtyi. Esimerkiksi pellettijunat eivät ole sen jälkeen kolistelleet Kostamuksesta Raaheen.

Pohjoisen merkitys on koko Suomelle entistä tärkeämpi. Hyvät väylät Pohjois-Suomessa takaavat huoltovarmuuden ja talouden toimivuuden lisäksi myös sotilaallisen liikkuvuuden Suomen ja Nato-kumppaneiden välillä. Geopoliittisten muutosten takia liikennestrategioita on jouduttu nyt rukkaamaan uusiksi.

”Eri työryhmissä ja strategioissa ydinverkkojen kehittäminen ja ylläpitäminen nousee usein esille”, Leinonen sanoo.

TEN-T ydinverkko yhdistää Euroopan maantiet, rautatiet, sisävesireitit,

Mervi Leinonen.

meri- ja lentoyhteydet, kaupunkisolmukohdat ja multimodaalit rahtiterminaalit laajaksi ja hyvin toimivaksi liikenneverkoksi. Verkko on tarkoitus rakentaa valmiiksi vuoteen 2030 mennessä. Oulun satama nostettiin ydinverkkoon loppuvuodesta 2023.

”Raahen sataman sisällyttäminen ydinverkkosatamaksi olisi myös tärkeää.”

Ydinverkkoa tukee kattava verkko, johon kuuluu ydinverkkoa tukevia väyliä.

Tänä vuonna valmistuva pohjoisen rataosuuden sähköistys mahdollistaa vaihdollisen junaliikenteen Suomen ja Ruotsin välillä. Ainoa maat yhdistävä rata kulkee Torniosta Haaparannalle.

Vihreä siirtymä tuo liikennettä

Leinonen näkee, että elinkeinoelämä on muodostanut yhteistyöfoorumeissa hyvän näkemyksen Pohjois-Suomen väylien tärkeydestä. Pohjoiseen tehtävien investointien odotetaan lisäävän tie- ja rautatiekuljetuksia etenkin Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Lapissa.

Tuulivoimaan, akkuteollisuuteen ja vetyteollisuuteen liittyvien kuljetusten odotetaan myös kasvavan. Pohjoisen ennestään vahvat elinkeinot kaivos-, metalli- ja metsäteollisuus sekä matkailu tarvitsevat hyvän väyläverkoston jatkossakin.

Merikuljetukset ovat tärkeitä SSAB:lle.

KIRJAVINKKI

Tunteet tapissa

– Näin rakensimme puberteettisen yhteiskunnan

”Tunteet tapissa – Näin rakensimme puberteettisen yhteiskunnan” (Into 2024) on Katleena Kortesuon tuore teos, joka kuvaa tunnevetoisen yhteiskuntamme syntymistä ja sen ilmiöitä.

Kirja avaa silmämme esimerkkien kautta siihen, kuinka tunteet hallitsevat meitä välillä jopa huomaamattamme ja mitä seurauksia tällä on. Esimerkkien tarkoitus ei ole altistaa yksilöitä kritiikille, vaan herättää lukijoita pohtimaan nyky-yhteiskuntamme rakenteita, muutosta ja isoja ilmiöitä.

Tunteet vaikuttavat ja näkyvät kaikkialla, halusimme tai emme. Kun opimme tiedostamaan tunteiden vaikutuksen, osaamme antaa enemmän tilaa harkinnalle ja sitä kautta välttämään lyhytnäköisiä päätöksiä. Jos jäämme tunnevetoiseksi yhteiskunnaksi, turbulenssi lisääntyy, polarisaatio kasvaa, ennustettavuus heikkenee ja resilienssi ohenee.

Katleena Kortesuo on tunnettu tietokirjailija ja viestinnän kouluttaja. Hän on kirjoittanut yli 40 tietokirjaa ja hänet on palkittu Kultasulalla, Hopeasulalla ja Tietokirjailija-palkinnolla.

5 oppia liiketoiminnan kehittämiseen –matkakertomus Yhdysvalloista

LIIKETOIMINTA JA YKSITYISEN SEKTORIN KASVU YHDYSVALLOISSA VAIKUTTAA

KEHITTYVÄN TÄLLÄ HETKELLÄ YLIVOIMAISESTI MONIIN MUIHIN ALUEISIIN VERRATTUNA. ERITYISESTI USEILLA KASVUYRITYKSILLÄ VAIKUTTAA OLEVAN

HYVÄT LÄHTÖKOHDAT JA SAAMMEKIN USEIN LUKEA UUTISIA MENESTYVISTÄ

USA-TAUSTAISISTA YRITYKSISTÄ. MITÄ YHDYSVALLOISSA TEHDÄÄN ERI TAVALLA?

TEKSTI JA KUVAT: JUSSI LEPONIEMI BUSINESSOULU

Bostonin kaupungintalon edessä oli helmikuussa tarjolla saunomismahdollisuus.

Tervehdys! Nimeni on Jussi Leponiemi, toimin BusinessOulussa ICT-alan asiakkuuspäällikkönä. Minulla oli mahdollisuus osallistua Yhdysvalloissa International Visitor Leadership (IVLP) -ohjelmaan tammi-helmikuussa ja tässä artikkelissa jaan eräitä huomioita, johtopäätöksiä ja oppeja tuolta matkalta. Yhdysvaltain hallinto (State Department) rahoittaa IVLPohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on tukea yleisesti yhteyksien kehittymistä Yhdysvaltojen ja muun maailman välillä. Ohjelmat keskittyvät ennalta määriteltyihin teema-alueisiin ja osallistujat rekrytoidaan luonnollisesti teemojen mukaan. Ohjelmassa ryhmä osallistujia tapaa suuren määrän toimijoita ja oppii konkreettisesti liittovaltion, osavaltioiden sekä yksityisten toimijoiden toimintamalleista määriteltyyn teemaan liittyen. Ohjelma, johon osallistuin, keskittyi yrittäjyyteen ja pk-yritysten kehittämiseen. Ohjelman varsinaiset vierailukaupungit olivat Washington, Sacramento, Salt Lake City, Cincinnati ja Boston. Havaintoja tuli valtavasti eri näkökulmista ja pyrin tässä artikkelissa keskittymään erityisesti keskeisiin liiketoiminnan kehittämisen huomioihin ja konkreettisiin hyviin käytänteisiin, joiden uskon olevan kiinnostavia ja hyödyllisiä yrittäjille ja liiketoiminnan kehittäjille.

Yhdysvallat on monella tavalla erilainen toimintaympäristö verrattuna Eurooppaan ja Suomeen. Mittaamiseen ja vertailuun liittyy paljon ongelmia, mutta eräät asiantuntijat määrittävät Yhdysvaltain talouden olevan yli kaksinkertainen Euroopan (41 maata) talouteen verrattuna, huolimatta Euroopan reilusti yli puolet suuremmasta väestöstä. Lisäksi Yhdysvaltain talous kasvaa tällä hetkellä moninkertaisesti nopeammin Euroopan talouteen verrattuna. Yrittäjyys ja liiketoiminta on kansallisen identiteetin keskiössä ja taloudellinen menestyminen on monelle yhdysvaltalaiselle itseisarvo eri tavalla kuin voimme nähdä Euroopassa. Ohjelman aikana termi ”entrepreneurial mindset’’ kaikui korvissa päivittäin. Uusia yrityksiä syntyy tällä hetkel-

lä huomattavan paljon, ja ne löytävät keskimäärin nopeasti kasvurahoitusta skaalautumisen tueksi. Toisaalta näemme systemaattisesti suurten yhdysvaltalaisyritysten johtavan ja määrittävän monella tapaa globaalisti teknologioiden kehittymistä. Lisäksi myös kansalliset ja ulkomailta tulevat investoinnit uusiin teknologioihin ja aloitteisiin ovat korkealla tasolla ja liittovaltio on julkistanut mittavia investointiohjelmia eri teknologioihin.

Realistisesti on myös todettava, että Yhdysvalloissa on merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia, joita ei välttämättä nähdä vastaavalla tavalla kaikkialla Euroopassa. Samoin on selvää, että yritystoiminnan kehittäminen ei ole automaattisesti helppoa. Tästä

huolimatta kokonaisuutena arvioiden voidaan todeta, että pienten- ja keskisuurten yritysten kehitysympäristö rahoituksen saatavuuden, startup-fasilitoinnin ja myös myynnin prosessien näkökulmista on keskimäärin kehittyneempi verrattuna Eurooppaan. Millaisilla opeilla yhdysvaltalaiset toimijat kehittävät liiketoimintaa? Voisimmeko ottaa mallia ja soveltaa hyviä käytänteitä? Kaikkea ei voi eikä kannata kopioida, mutta ehkä jotain kuitenkin.

Tuote vai liiketoiminta?

Useissa yrityskehittäjien ja kokeneiden yrittäjien kanssa käydyissä keskusteluissa aloitettiin liiketoiminnan kehittämisen perusteista: Älä aloita tuotteen kehittämisestä, vaan varmista ensin

liiketoimintapotentiaali. Validaation varmistaminen mahdollisimman tarkasti on peruslähtökohta epäilemättä kaikkialla maailmassa, mutta asia on erityisessä fokuksessa Yhdysvalloissa. Validaation korostaminen nousee tyypillisestä asetelmasta, jossa yrittäjä uppoutuu kehittämään omaa tuotetta, ratkaisua tai palveluaan ja panostaa kehitystyöhön merkittävästi liian aikaisessa vaiheessa suhteessa liiketoimintaprosessin kehittymiseen. On edelleen hyvin tavallista, että yritykset keskittyvät omaan tuotekehitykseensä kuuntelematta riittävästi nykyisiä tai potentiaalisia asiakkaita. Hieman mutkia oikoen, aloittavan yrittäjän ei pitäisi tehdä mitään ilman liiketoimintavalidaatiota. Taustalla on hyvin inhimillinen prosessi ja tunnistan tämän asian myös paikallisesti oululaisesta yrityskentästä. Korkean teknologian alalla on huomattava myös kehittäjäpersoonien erilaiset orientaatiot. Teknologiakehittäjä voi vain harvoin olla paras mahdollinen liiketoiminnan kehittäjä. Ja koska teknologiakehittäjä usein perustaa yrityksen, on olemassa vaara sivuuttaa validaatio prosessin ytimessä. Onneksi tässä yrityksemme ovat tasapainoilleet liiketoiminta- ja teknologiakehityksen rajalla varsin onnistuneesti. Konkreettinen neuvo yhdysvaltalaisilta toimijoilta on hyödyntää nykyisiä mahdollisia asiakkaita, joille tehdään esimerkiksi alihankintaprojekteja. Kun heidät osallistaa uuden ratkaisun kehitystyöhön, liiketoimintavalidaatio integroituu osin automaattisesti osaksi prosessia. Tämä on myös merkittävä ajattelutavan muutos, joka antaa mahdollisuuksia kasvulle. Näen työssäni suuren määrän oululaisia erinomaisia devaustaloja, jotka keskittyvät tekemään ohjelmistokehityksen asiakasprojekteja. Uskon, että monet näistä yrityksistä voisivat osaamisellaan sekä projekteissa kehitetyllä kattavalla vali-

daatiolla ja projektien tulorahoituksen tukemana kehittää myös omia tuotteita – pohja ja osaaminen on olemassa ja tähän myös me BusinessOulussa kannustamme.

KPI:t kuntoon alusta lähtien

KPI viittaa Key Performance Indicator-mittaristoon. Nämä ovat mittarei-

ta, joilla yritys seuraa ja arvioi omaa suorituskykyään sekä tavoitteiden saavuttamista. KPI:t ovat laajasti tuttuja liiketoiminnan kehittäjille ja yrittäjille, mutta huomioni kiinnitti alkuvaiheen yritysten painotukset systemaattisesti Yhdysvalloissa. Vastikään perustetulla yrityksellä voi ja pitäisi olla hyvin selkeästi strategiasta johdettuja myynnin pikkutarkkojakin mittareita. Heti ensimmäisestä päivästä lähtien on tär-

Johnny Cash-teemainen maalaus muraaleistaan kuuluisassa Cincinnatissa.

keää kerätä tietoa omasta toiminnasta, koska muutostarpeet ovat käytännössä pakollisia ja oppimisen nopeus voi määrittää toiminnan jatkuvuuden. Yhdysvaltalaiset toimijat korostivat, ettei kannata luottaa vaistoihinsa, vaan numeroihin. Sen sijaan, että seurataan esimerkiksi vain asiakasprospektien tai -liidien kehitystä, voisi olla hyvä pureutua jo heti alussa asiakkaan hankintahinnan perusteiden mittaamiseen

lähtien eri kustannusluokista, joita toimintaan sitoutuu, jatkaen asiakkaan elinkaaren arvon mittaamiseen sekä eri markkinointiluokkien tuottoon, jotka yritys saa takaisin investoinneilleen. Näin toimimalla yrityksen myyntiprosessi lähtee heti alusta kehittymään siten, että prospekti - liidi - asiakas -suhde voi kehittyä systemaattisesti ja toimintaan tulee selkeä strategiasta operatiiviseen tasoon ulottuva yhteys.

Pitchaan, siis olen

Pitchaus on konseptina tuttu ja siihen panostetaan myös meillä Suomessa paljon. Voin silti vakuuttaa, että tämä taiteenlaji on enemmän keskiössä Yhdysvalloissa. Ryhmämme sai tavata eräitä asiantuntijoita, jotka jakoivat konkreettisesti hyviä ja tuoreita ideoita. Esimerkiksi value proposition-slide ei ole enää haluttu sisältö tech-piireissä; ratkaisua ei pidä antaa kertomatta kontekstia; liiallinen data pois visuaalisesta materiaalista ja päätä aina selvään pyyntöön tai ehdotukseen. Tätä listaa voisi jatkaa pidemmällekin. Pitchausta harjoitellaan ammattimaisesti Suomessakin ja tunnemme varmasti jokainen erinomaisia idean esittäjiä ja myyjiä, jotka pystyvät kiteyttämään viestinsä hyvin tiiviiksi ja ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi, joka rakentaa kohti lopun kysymystä vaikuttavasti. Asiaan panostaminen kannattaa. Lopulta hyvin monet kriittiset hetket yritystoiminnan kehittämisessä ja skaalaamisessa kiteytyvät myyntihetkiin, joko sisäisiin tai ulkoisiin, jolloin argumentoidaan vaikuttavasti asioita rahoittajalle, asiakkaalle tai esimerkiksi arvoketjupartnerille. Havaitsemani perusteella Yhdysvalloissa pitchausosaaminen on korkealuokkaista. Onneksi tämä on taito, jota voi kehittää ja johon löytyy palveluita.

Pääomasijoittajat kasvua vauhdittamaan

Toimiessani yritysten kanssa vuorovaikutuksessa, yksi tärkeimmistä ja yleisimmistä teemoista on rahoituksen löytäminen ja varmistaminen yrityksen eri kehitystilanteissa. Ohjelman aika-

Avaruuspuku, jolla Neil Armstrong 20.7.1969 astui kuun pinnalle.

na kävi selväksi, että Yhdysvalloissa on käytännössä kehittyneempi rahoituskonteksti pk-yrityksille. Yleisellä tasolla rahoitusta on tarjolla paljon, useista lähteistä ja rahoittajatahot ovat erittäin fokusoituneita, proaktiivisia ja myös riskiä sietäviä. Esimerkiksi VC-toimijat (Venture Capital) ovat hyvin järjestäytyneitä ja aloittavat yrittäjät altistuvat huomattavan suurelle määrälle VC-toimijoita yrityksen skaalautumisen eri vaiheissa hyvällä vaikuttavuudella. VC-rahoituksen hakeminen yrityksen toiminnan kehittämiseen nähtiin monien ekosysteemitoimijoiden ja kokeneiden yrittäjien näkökulmista luonnollisena, jopa välttämättömänä. Liian hidas kasvunopeus korkean teknologian alalla voi murentaa yrityksen ydinosaamisen momentumin kilpailluilla markkinoilla. Tärkeä huomio on myös pääomamarkkinakokonaisuuden selkeä fasilitointi yritykselle. Tätä on mahdollista kehittää myös omassa ekosysteemissämme paremmaksi.

Incubator-accelerator oikopolkuna kasvuun

Oli huomionarvoista nähdä erilaisten yrityskiihdyttämöiden moninaisuus, määrä, laatu ja vaikuttavuus. Kaupungit ovat isoja ja ne ovat täynnä kymmeniä erilaisia kiihdyttämöitä, jotka näyttävät toimivan dynaamisesti ja vaikuttavasti. Ammattimaisesti johdetut yrityskiihdyttämöt voivat luoda nopean polun ideasta skaalautumiseen. Kuten kaikkialla maailmassa, myös Yhdysvalloissa ideoita on tuhatmäärin enemmän kuin toimivia liikeideoita, joten keskeinen ja nopea prosessi on myös idean sammuttaminen kiihdyttämöympäristössä tehokkaasti ja turvallisesti. Toimivan ja validoidun idean synnyttyä, prosessit ovat huomattavan nopeita. Oli hienoa nähdä myös yliopistojen ja korkeakoulujen merkittävä rooli yrityskiihdyt-

tämökentällä. Uudet ja skaalautumista tavoittelevat yrittäjät hakeutuvat hyvin aktiivisesti kiihdyttämöihin. Objektiiviset tulokset ovat selviä – kiihdyttämöt toimivat USAssa hyvin – yritysten liikevaihto kasvaa ja skaalautuminen onnistuu. Onneksi myös meillä Oulussa ja laajemminkin Suomessa on nyt tapahtumassa paljon tässä kentässä. Kiihdyttämöt ovat tuotteistettuja ja siten myös resursoituja yritysten kasvun ja skaalautumisen mahdollistavia rakenteita, joiden vaikutus voi olla ydinprosessin lisäksi yrittäjyyteen motivoiva.

Näiden lisäksi ohjelma sisälsi paljon asiaa esimerkiksi Lean StartUp-käytänteistä, teknologiasiirtomekanismeista, kansainvälistymisen mekanismeista sekä arvoketjuihin liittymisestä. Kontekstihuomiona oli myös merkityksellistä havainnoida Yhdysvaltain lainsäädäntöä, joka korostaa paikallisuutta ja alueellisia eroja, sekä pilotointeja ja kokeiluja yleisen dynamiikan ja innovatiivisuuden takana. Uskon, että näistä

yllälistatuista teemoista on kannattavaa ensinnäkin keskustella avoimesti meillä Suomessa entistä enemmän ja pyrkiä löytämään uusia tulokulmia ja toimintamalleja, jotka toimivat meidän toimintaympäristössämme. Yritysten toimintaympäristö ei lopulta ikinä ole stabiili - lähtökohta, joka korostuu erityisesti korkean teknologian alalla - ja näin ollen yrityskehityksen piirissä toimivien tulisi jatkuvasti pyrkiä syöttämään prosessiin sisältöjä, jotka luovat uusia mahdollisuuksia ja kasvua meidän pk-sektorin yrityksillemme. Jos mielenkiintosi heräsi, ota yhteyttä rohkeasti, Me BusinessOulussa kerromme mielellämme lisää näistä sisällöistä. Korkean teknologian aluetarjontaa kuvaavalla ICTOulu-sivustolla on lisäksi tarkempi juttusarja, jonka löydät oheisesta QR-koodista:

Utahin yliopiston Lassonde-yrittäjäinstituutin saavutuksia (Huomaa kahvin kulutus).

METALLIT KIERTOON

HELPPOA JA VASTUULLISTA KIERRÄTYSTÄ

Kuusakoski on vastuullinen kumppani kaikkiin yrityksenne kierrätystarpeisiin

Vastaanotamme kaikki metallit, teollisuuden metallijätteet ja -romut. Kierrätämme luotettavasti myös ajoneuvot, akut, renkaat sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteet. Kauttamme saatte myös asianmukaiset keräilyvälineet.

KYSY LISÄÄ!

Oulun palvelupiste • ma-pe 7.30–15.30

Ruskonniityntie 4, 90630 Oulu puh. 040 162 8820

Kalajoen palvelupiste • ma-pe 7–15.30

Satamatie 422, 85180 Rahja Puh. 040 590 8657

kuusakoski.com

Merkityksellinen neuvonta perustuu sinun tarpeisiisi.

Kysy meiltä lisää: handelsbanken.fi/oulu

MATKALLA

Eikö tulliopistolla todellakaan opeteta laajempaa sanavarastoa, mietin näreissäni.

– Minusta se vaikuttaisi passin kopiolta, vastasin näsäviisaasti.

Päällikkö keikutti tuoliaan ja vilkaisi minua paperin takaa. Hänen kasvojensa väritys muistutti lauantaimakkaraa.

– Jaahas, vai niin, päällikkö mutisi. –Missä pojan alkuperäinen mahtaa olla?

– Siellä se on hyvässä tallessa tiskipöydän kulmalla Oulunsalossa. Mielelläni lähtisin sitä lueskelemaan kotiini. Ja sitä paitsi Oulun lentokin boordaa puolen tunnin kuluttua.

LENTÄMISEN SIETÄMÄTÖN KEVEYS

POHJOLASTA

PARIISIIN PÄÄSEE HELPOLLA – JOS

UNOHTAA SINIVALKOISEN MONOPOLIN JA SEN UUDET MATKATAVARASÄÄNNÖKSET. MIETIN TÄTÄ KÄ-

VELLESSÄNI TULLIN VIHREÄÄ LINJAA PITKIN. AJATUS PALAA VUOTEEN 1996, JOLLOIN MELKEIN KÄVIN TALLINNASSA.

Tullimies tuijottaa pelkkää kopiota passistani.

– Mikä tämä on? virkailija kysyy lakonisella äänellä lasiluukun takaa.

Selitän, kuinka originaali sinikantinen jäi epähuomiossa keittiön pöydälle. Kukaan ei muistanut vaatia esittämään passia Oulun lentokentällä tai Helsingissä!

– Hyvä herra, voidaanko tätä mitenkään hoitaa? sanoin. – Minun pitäisi ehdottomasti päästä asiakastapaamiseen!

Turha toivo. Hylsy tuli ja Tallinna käänsi minulle selkänsä.

Lentoyhtiö myönsi virheensä ja kirjoitti paluuliput saman tien takaisin Ouluun. Seuraava seinä nousi vastaan Helsin-

ki-Vantaan tullissa virkailijan tokaistessa kysymyksensä: ”Mikä tämä on?” Selitin taas episodini, jonka kuultuaan tullimies pyysi minua seuraamaan perässään esimiehensä toimistoon. Toimistopöydän takana istuva tullipäällikkö komensi molemmat peremmälle huoneeseen, jonka sivuseinää koristi Martti Ahtisaaren kuva. Virkailija selitti tullipäällikölle minun yrittävän Suomeen ilman virallista asiakirjaa.

Ojensin passin kopion työpöydän yli tullipäällikön käteen ja jäin seisomaan yhdessä virkailijan kanssa.

– Mikäs se tämä on? tullipäällikkö kysyi.

Kohonnut v-käyrä oli jo aikoja sitten leikannut laskevan verensokerin käyrän.

– Että pääsiskö sitä takaisin koti-Suomeen?

– Eipä hätäillä! Onko muuta henkilötodistusta? päällikkö kysyi.

Ojensin lompakkoni, jonka sisäpuoli paljasti muovitaskussa nuhjaantuneen ajokortin. Päällikkö vertasi sosiaaliturvatunnusta passin kopioon ja avasi lopulta portin kotimatkalle kohti Oulua.

Päivärahoja en kehdannut tuolta reissulta laskuttaa.

Tänä päivänä kameratunnistus ja tekoäly helpottavat passintarkastusta, mikäli passi sattuu olemaan mukana. Tosin viime reissulla jenkeistä palatessa automaatti pyysi minua riisumaan kasvomaskin, vaikkei koko maskia ollut edes mukana! Tarkkanäköisen koneen mielestä raskas reissu vei veronsa, mutta toi turvotuksen.

Miten lienee ylihuomisen matkalla Marsiin: Pitääkö muistaa passi? Entä onko painottomuudessa painorajaa käsimatkatavaroille?

PETRI SAARI petri.saari@proventia.com

Oulun kauppakamarilehti julkaisee vuonna 2024 neljä Matkalla-kolumnia. Kirjoittaja on oululainen liiketoimintajohtaja, joka on toiminut vienninedistäjänä yli kolmen vuosikymmenen ajan. Vapaa-ajalla hän viimeistelee käsikirjoitustaan matkojensa tapahtumista ja sattumuksista.

Uudet jäsenet

12.2.2024 - 11.4.2024

OULU ADAPTI-PALVELUT

ELPAC OY

ARMONIA OY

FINPOC OY

FUUSOR OY

GRAEND COMPANY OY

HAIPELI OY

IDEKO SUOMI OY

IGNAZ OY

ISAPE OY

JAITEC OY

KIINTEISTÖHUOLTO M. KARPPANEN OY

KONETIEN KATSASTUS OY

KONEURAKOINTI MAANINEN OY

KUIVASJÄRVEN RATSASTUSKOULU OY

KULJETUSLIIKE SYRJÄPALO OY

MAANRAKENNUS LOPAKKA OY

MAINOSTOIMISTO LUMA OY

MAINOSTOIMISTO VISUAD OY

MERILÄISEN LEIPOMO OY

MOVITEK OY

NATLINK OY

OULUN KEILAILUTALO OY

OULUN LELUMARKKINOINTI KY

OULUN MONIASUNNOT OY

OULUN PORAKAIVOT OY

OY SOVITTELUTOIMISTO TYSO AB

P. SAUKKO OY

PERHEKOTI VILLA TYYNI

QLU OY

RKC CONSTRUCTION OY

ROTUAARIN KODIT OY

SAEL OY

TAIKATERAPIAT OY

TALLINMÄEN RATSUT OY

TOIVO GROUP OYJ

TULVARI OY

VERKOTU SOLUTIONS OY

VIHUCON OY

WANNADO MARKETING OY

WOODLAND GRAPHICS

ÅLANDSBANKEN OULU

RAAHE

ASUMMA GROUP OY

LAPWALL OYJ

LEHTO INVEST OY

NECO ELEMENTS OY

NOPPA RAVINTOLAT OY

OULAISTEN METALLITYÖ OY

PULKKILAN APTEEKKI

SALOISTEN KATSASTUS OY

Lähi- ja etäkoulutukset Oulussa

7.5.

Hallituksen jäsen – oletko henkilökohtaisessa vastuussa? Etä

Koulutuksessa käsitellään hallituksen jäsenen korvausvastuun perusteita ja perehdytään tilanteisiin, joissa hallituksen jäsen on asetettu henkilökohtaiseen vastuuseen. Aihetta avataan laajalti eri oikeustapauksin.

Asiantuntijana osakas, asianajaja Kirsi Karvonen, Eversheds Asianajotoimisto Oy.

22.5.

Johdon mittarit ja raportointi

Oulu/myös Etä

Johtamisen merkitys nopeasti muuttuvassa maailmassa vain kasvaa. Kyseenalaistaminen, autonomia ja empatia ovat tärkeitä uudistuvan johtamisen periaatteita. Strategista ennakointia tulee parantaa tulevaisuuden lukutaidon, visionäärisyyden sekä ajatusjohtajuuden kautta.

Miten kaikkia oleellisia asioita mitataan matkalla päämäärään? Toisaalta pelkkä päämäärän mittaaminen ei riitä, vaan tulee pystyä mittaamaan matkaa, tekemistä ja ennakoida tulevaa.

14.5.

Palkanlaskijan päivä Oulu/myös Etä

Keskitymme erityisesti työlainsäädännön muutoksiin ja niiden vaikutuksiin työelämässä. Koulutuspäivä sisältää kattavan tietopaketin sairausajan palkanmaksusta, määräaikaisista työsuhteista, työsopimuksen irtisanomisperusteista sekä vuosiloma-asioista.

Ohjelmaan on koottu myös tuorein oikeuskäytäntö sekä viimeaikaisia

- Miten valita oikeat mittarit (talous, vastuullisuus, myynti, kehitys, tuotanto, markkinointi)?

- Onko mittareiden määrällä väliä?

- Kuinka johtaa kokonaisuutta oikeaan suuntaan?

Asiantuntijoina toimitusjohtaja Juha Laakkonen, Kaleva Media ja Partner, KHT Sami Posti, PricewaterhouseCoopers Oy

työsuhdeneuvonnassa usein esiin nousseita kysymyksiä palkkahallinnon näkökulmasta. Asioiden hahmottamista helpottavat runsaat käytännön esimerkit.

Koulutus on tarkoitettu täydennysja kertauskurssiksi palkanlaskennassa, muussa HR-työssä tai esihenkilötehtävissä toimiville.

Asiantuntijana johtava juristi Kirsi Parnila, Helsingin seudun kauppakamari.

23.5.

Kansainvälisen kaupan arvonlisä- verotuksen ajankohtaispäivä Oulu/ myös Etä

Koulutuksessa käsittelemme kansainvälisen arvonlisäverotuksen viimeisimpiä muutoksia ja muutosten käytännön vaikutuksia. Käymme läpi kansainvälisen tavara- ja palvelukaupan arvonlisäverotuksen perusasioita sekä kansainväliseen kauppaan liittyviä erityistilanteita.

Asiantuntijana Tax & Legal Senior Manager, Indirect Tax, Joonas Paavolainen, KPMG Suomi.

ILMOITTAUTUMINEN

KOULUTUKSIIN: kauppakamarikauppa.fi

Susanna Pääaho susanna.paaaho@chamber.fi puh. 050 581 0884

oulunkauppakamari.fi/ koulutus-ja-tapahtumat/ tulevat-koulutukset/

MARKKINOINTI:

Jaana Lahtinen jaana.lahtinen@chamber.fi puh. 050 408 0663

LISÄTIETOJA:

Riitta Schroderus riitta.schroderus@chamber.fi puh. 050 338 9350

Ilmoittaudu koulutuksiin täällä!

Muutokset mahdollisia. Koulutusten järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen

2.10.2024-16.1.2025 Hyväksytty Myyntijohtaja -kurssi Oulu/Etä

Nostetaan yhdessä myynnin johtamisesi uudelle tasolle!

Neliosainen HMJ-kurssi on suunnattu b2b-myynnin johtotehtävistä kiinnostuneille ja niissä jo toimiville. Opit viedään heti käytäntöön ja lopputuloksena kurssilta sinulla on yritykseesi myyntistrategia tai olet päivittänyt olemassa olevan!

Varaa paikkasi NYT!

Myynnin johtaminen

muuttuvassa markkinassa

Tilanne markkinassa – melkeinpä toimialasta riippumatta – on parhaillaan haastava. Murros markkinassa alkoi vauhdilla jo vuoden 2019 lopulla, kiihtyen vuoden 2020 alussa koronan rajoittaessa ihmisten ja tuotteiden liikkuvuutta, muuttaen radikaalisti totutun tavan tehdä työtä ja kauppaa. Raaka-aineiden ja täten myös valmiiden tuotteiden saatavuus sukelsi rajoitusten takia vaikuttaen korottavasti myös hintatasoon. Koronan jälkimaineissa lisää haastavuuskerrointa toi Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022. Ukrainan sodan seurauksena sekä korkotaso että energian hinta kallistuivat merkittävästi, vaikuttaen jälleen nostavasti raaka-aineiden hintoihin, sitä kautta tuotteisiin ja suoraan myynnin näkymiin. Tätä artikkelia kirjoittaessa elämme lakkokevättä, joka edelleen vaikuttaa talouden näkymiin heikentävästi.

Markkinassa tapahtuvat murrokset ja muutokset ovat tuoneet myynnin johtamiseen ja kasvun hakemiseen omat lisähaasteensa. Jos myynnin johtaminen on vakaassakin markkinassa oma taitolajinsa, on se myös markkinamurrosten keskellä. Epävarmuuden kasvaessa niin markkinassa kuin omassa organisaatiossa, tapahtuu asiakkaan ostokäyttäytymisessä ja päätöksenteossa muutoksia sekä oman organisaation sisällä pöydälle nousee täysin uusia asioita. On tunnistettava asiat mihin on vaikutusvaltaa, mihin on syytä

keskittyä, miten varautua asiakkaan ostokäyttäytymisessä tai päätöksenteossa tapahtuviin muutoksiin, miten poistaa myynnin – mutta myös ostamisen – esteitä, miten luoda onnistumisen tunteita, miten vähentää epävarmuuden tunnetta ja miten varmistaa riittävä aktiivisuustaso budjettiin ja tavoitteisiin pääsemiseksi?

Myyntijohtajan tärkeimpänä tehtävänä – niin markkinamuutosten keskellä kuin vakaampinakin aikoina – on etsiä, analysoida ja ymmärtää erilaisia syy-seuraus-suhteita niin markkinassa kuin myös oman yrityksen toiminnassa. Hänen on muuttuvassa markkinassa löydettävä uusia mahdollisuuksia kasvulle. Asiakasymmärryksen rooli muuttuvassa markkinassa korostuu. Muutosten keskellä myös myynnin johtamiskäytännöt muuttuvat ja empatiakyky sekä henkilöstöjohtamisen osaaminen korostuu entisestään. Myyntijohtajalta vaaditaan tunneälyä, hänen on osattava muuttaa ja mukauttaa omaa johtamistapaansa tilanteesta ja henkilöstä riippuen. Erilaisten myyjäpersoonien tunteminen ja heidän vahvuuksiensa vahvistaminen tai kehityskohteidensa tukeminen on entistä tärkeämmässä roolissa myynnissä onnistumisen mahdollistamiseksi.

Hyväksytty myyntijohtaja -kurssilla ollaan vahvasti kiinni myynnin johtamisessa muuttuvassa markkinassa. Kurssin kantavina teemoina ovat myyn-

nin strategia ja suunnittelu, myynnin tavoitteet ja mittarit, myyjien johtaminen ja esihenkilötyö sekä myynnin tukeminen. Kokonaisuuden aikana käsitellään muun muassa myynnin muutostrendejä, myyntistrategiaa, erilaisia tapoja tavoitteellistaa ja mitata myyntiä, myyjien palkkamalleja, myynnin arjen johtamista, erilaisia myyjäpersoonia, B2B-ostajan muuttunutta ostopolkua sekä markkinointia ja moderneja myyntikanavia.

Myyntijohtaminenkin on pohjimmiltaan muutosjohtamista. Se on ihmisten ohjaamista (markkina)muutoksen keskellä, lähtötilanteesta kohti asetettua tavoitetta. Myynnin johtamisella markkinamuutosten keskellä pyritään ymmärtämään asiakkaiden muuttuvat tarpeet, tuomaan uusia työtapoja myyjien arkeen ja varmistamaan, että organisaatio (myynti) pysyy mukana muutoksessa ja saavuttaa tavoitteensa.

Kirjoittaja on myyntijohtaja Eeva Perttula, Atea Finland. Eeva toimii yhtenä asiantuntijana Hyväksytty myyntijohtaja (HMJ) -kurssilla.

Hyväksytty myyntijohtaja® (HMJ) -koulutus tähtää

yritysten kasvuun!

– uutta potkua myynnin johtamiseen ja kehittämiseen!

2.10.2024-16.1.2025, Oulu/Etä

Kurssi valmentaa osallistujia myyntiorganisaation suorituskyvyn nostamiseen ja myynnin nykyaikaiseen johtamiseen. Se tarjoaa ainutlaatuisen oppimiskokemuksen, jossa voit verkostoitua muiden alan ammattilaisten kanssa ja sparrata uusia ajatuksia. Opit voit hyödyntää suoraan omaan työhösi. Kurssin aikana saat ohjattua tukea oman organisaation myyntistrategian kehittämiseen tai jo olemassa olevan myyntistrategian päivittämiseen.

Neliosainen HMJ-kurssi on suunnattu B2B myynninjohtajille, näistä tehtävistä kiinnostuneille sekä myynnin kehittämisestä kiinnostuneille.

Osallistujakommentteja aiemmilta kursseilta:

• Kurssin sisältö todella mielenkiintoinen ja käytäntöön soveltuva

• Loistavat asiantuntijat

• Sain tutustua kurssilla uusiin ihmisiin

Sales Director Tuija Ervasti Elffi Oy

• Parasta kurssilla oli konkreettisen myyntistrategian tekeminen

• Kohtaamiset samanhenkisten ihmisten kanssa tärkeää

• Auttaa suuntaamaan arjen tekemistä oikeisiin asioihin

Aikataulu

1 jakso:

Myynnin strategia ja suunnittelu 2.10.2024 klo 9-14

2. jakso:

Myynnin tavoitteet ja mittarit 31.10.2024 klo 9-14

3. jakso:

Myyjien johtaminen ja esihenkilötyö 21.11.2024 klo 9-14

4. jakso:

Myynnin tukeminen 16.1.2025 klo 9-15.30

• Kurssi sopii myynnin johtamisen, kehittämisen ja myyntityön arjen parissa toimiville

Toimitusjohtaja Piritta Jalonen, Sotemuotoilu Oy

KOULUTUKSET

Pohjoisesta pörssiin

Yrityksen listautuminen pörssiin on laaja ja vaativa projekti, mutta sen ympärillä on myös paljon mystisyyttä ja väärää tietämystä. Listautumisprosessin läpikäyneet yhtiöt ovat usein todenneet, että eri osapuolten kanssa käydyissä keskusteluissa hankkeesta luotiin helposti massiivisempikin peikko kuin se olikaan: loppujen lopuksi tarvittiin virkeitä silmiä, toimivaa resurssointia ja vahvoja istumalihaksia. Syyskuussa toisen kerran käynnistyvän Pohjoisesta pörssiin -valmennuksen yhtenä tavoitteena on poistaa listautumiseen liittyviä uskomuksia ja hälventää epätietoisuutta, mistä oikeastaan on kyse.

15 vuotta listautumisia edistäneenä ja yli 50 listautumisprojektissa mukana olleena olen havainnut, että yleisimmät kuusi IPO-myyttiä ovat:

Vain suuret yhtiöt voivat listautua

Tilastot puhuvat kuitenkin aivan toista: viimeisten 10 vuoden aikana erityisesti pienemmät yhtiöt ovat listautuneet innokkaasti kevyemmin säännellylle

Nasdaq First North -kasvumarkkinalle. Kasvumarkkinoille listautuvilla yhtiöillä on usein samat tavoitteet: saada pääomia kasvuloikkaan tai vahvaan kansainvälistymiseen nopeammalla tah-

dilla kuin orgaaninen kasvu edellyttäisi. Listautumisantien koot ovat vaihdelleet muutamista miljoonista jopa 150 miljoonaan euroon yhtiön strategiasta ja tavoitteista riippuen.

Listautumisen hallinnollinen taakka ja dokumentaatio tappaa yhtiön

Listautumiseen liittyy paljon selvityksiä ja dokumentaatiota, joka saattaa kuulostaa ylitsepääsemättömältä tehtävältä. Kun tarvittavaa työtä aletaan asiantuntevien neuvonantajien kanssa pilkkomaan paloihin ja jakamaan vastuuhenkilöiden kesken, huomataan usein, että tehtävät aineistot ja kuvaukset tukevat yhtiön liiketoimintaa ja toimivat ryhtiliikkeenä koko toiminnalle. Tärkeintä on huolehtia, että kaikki avainhenkilöt eivät keskity vain listautumiseen vaan huolehditaan myös yrityksen toiminnan jatkuvuudesta ja tehokkuudesta.

Listautuminen on kallista

Huolellisella valmistautumisella ja ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntämisellä on hintalappunsa, ja joskus tavoiteltavan pääoman saattaisi saada esimerkiksi pankista edullisemmin. Päädyttäessä vaikkapa lainavaihtoehtoon paitsioon jää kuitenkin kaikki listautumisessa saatavat näkyvyys- ja tunnettuusedut: medianäkyvyys, laajentunut omistajapohja ja listautumiseen liittyvä laatuleima. Listayhtiöstä on jatkossa löydettävissä tietoa erilaisista tietolähteistä, mikä lisää yhtiön uskottavuutta ja houkuttelevuutta. Yhtiö ei ole vain joku yritys Pohjois-Euroopasta vaan listautunut yhtiö pörssissä.

Henkilöstö toivoo yhtiön pysyvän yksityisenä

Useimmissa tapauksissa työntekijät ovat olleet tyytyväisiä, että yrityksestä tulee julkinen sen sijaan, että saada taas uusi pääomasijoittaja ruoriin.

Tutkimusten mukaan listautuneet yhtiöt maksavat korkeampia palkkoja kuin listaamattomat. Lisäksi listayhtiöt ovat lisänneet työntekijöiden määrää, kun vastavuoroisesti yksityiset yritykset ovat vähentäneet työntekijöiden määrää.

Listautuneita yhtiöitä pidetään myös houkuttelevampia työnantajina. Yhtiöt voivat käyttää omaa osaketta palkitsemisen välineenä sekä luoda uusia kannustinjärjestelmiä, joilla on aina reaalihinta tiedossa.

Listautuneen yhtiön arki on byrokratian täyttämää ja vaatii suuren koneiston

Kaikilla listautuneilla yhtiöillä ei ole ollut suurta armeijaa henkilöstöä listautumishetkellä vaan pienimmät ovat työllistäneet vain kuusi. Monet perhe- tai perustajayritykset johtavat edelleen yrityksiään alkuperäisen tiimin kanssa. Useissa tapauksissa myös yhtiön IR- ja PR-palvelut on ulkoistettu, jolloin omat resurssit voidaan keskittää olennaiseen.

Listautumisen aikana organisoidaan ja miehitetään yhtiön raportointi ja tiedottaminen niin, että se on tehokasta ja tarkoituksenmukaista eikä invalidisoi yrityksen bisnestä. Koko henkilöstön ei tarvitse osallistua tiedonantovelvollisuuden toteuttamiseen!

Listautuminen tuo automaattisesti räjähtävän määrän julkisuutta

Listayhtiöistä kirjoitetaan paljon mediassa, mutta huomion saaminen vaatii vahvaa sijoittajatarinaa, selkeää strategiaa ja suunnitelmallista viestintää. Sijoittaja- ja mediasuhteiden hyvä hoitaminen, lupausten täyttäminen ja avoimuus luovat luotettavuutta ja uskottavuutta median ja sijoittajien silmissä. Jos haalii kansainvälistä näkyvyyttä, sijoittaja- ja mediasuhteiden hoitoon täytyy varata enemmän resursseja sekä yritysjohdon että viestinnän taholta.

Erja Retzén, Asiakkuusjohtaja Nasdaq Nordic

Usein saamme kysymyksiä, miten varmistaa onnistunut listautumisprojektin läpivienti. Kolme vinkkiäni ovat:

- Tee taustatutkimusta ja keskustele jo listautuneiden yhtiöiden johdon kanssa. Listautumismyllyn läpikäyneiltä saat varmasti käytännön ohjeita ja neuvoja, joilla vältät ilmeisimmät sudenkuopat.

- Panosta neuvonantajien arviointiin ja valintaan. Listautumisessa ei kannata hakea pienintä hintalappua vaan kemia ratkaisee. Kun tehdään pitkää päivää ja kiire on kova, yhteistyön tulee olla saumatonta. Eri neuvonantajien tapaaminen antaa varmasti aina ideoita ja kaikupohjaa oman pohdinnan tueksi.

- Aloita valmistautuminen hyvissä ajoin. Kiireessä virheiden mahdollisuus aina kasvaa ja IPO-uupuminen voi vaania nurkan takana. IPO Readiness -selvitys on erinomainen ensimmäinen askel, mikä auttaa hahmottamaan muutostarpeiden määrän ja niihin tarvittavan ajan. Napakalla, mutta joustavalla aikataululla maalin saavuttaa suuremmalla varmuudella hallitusti.

Tapaamisiin Pohjoisesta pörssiin -valmennuksessa!

ta myös antaa aikaa peilata kuultua omaan toimintaan ja herättää sopivasti kysymyksiä seuraavalle tapaamiselle

• osallistujien kanssa käytiin mielenkiintoisia keskusteluja tauoilla ja ryhmätöiden tuoksinassa

• rentoutunut ilmapiiri kannusti osallistumaan ja ammattitaitoiset luennoitsijat antoivat uusia ajatuksia, ideoita ja pohdittavaa

• valmennuksen helmiä olivat listautumisprosessin läpi menneiden yritysten mielenkiintoiset ja rehellisen aidot case-puheenvuorot: kantavana punaisena lankana niissä oli usein, että ”älkää toistako meidän tekemiä

3.9.-10.12.2024, Oulu Pohjoisesta

Kommentteja edellisestä valmennuksesta:

Tapio Rekinen, toimitusjohtaja, Procedos Oy.

• räätälöity pohjoisen Suomen yrityksille, paketissa oli tarjolla hyvin pureskeltua tietoa listautumisesta tiiviissä paketissa

• tarjosi erinomaisen alustan tehokkaaseen verkottumiseen eri osapuolten kanssa

• viisi puolenpäivän sessiota ei kuormita osallistujia liikaa, mutta toisaal-

virheitä”. Kaikki yritysesimerkit olivat Pohjois-Suomesta.

• osallistujille kävi kurssin aikana hyvin selväksi, mitä listautuminen pörssiin vaatii käytännössä, kuinka paljon siihen olisi syytä varata aikaa ja miten prosessi viedään tehokkaasti läpi.

• saatu oppi, käydyt keskustelut  ja Rastorin koulutusportaalin kattavat materiaalit olivat kaikki rahanarvoista antia yrityksille – oli mielessä listautuminen tai yrityksen ryhtiliikkeen toteuttaminen.

Lämmin suositukseni ilmoittautumaan mukaan syksyllä starttaavaan uuteen Pohjoisesta pörssiin-teho-ohjelmaan.

Pörssiin- valmennus, Oulu

Valmennus on suunnattu pohjoissuomalaisille kasvuhakuisille yrityksille, joiden tavoitteena on liiketoiminnan kehittäminen, listautuminen ja/tai kasvupääoman hakeminen nyt tai lähiaikoina. Ohjelmassa käydään läpi listautumisprosessi vaatimuksineen alan asiantuntijoiden ja pohjoissuomalaisten yhtiöiden toimesta. Tarjolla on paljon asiaa sekä tarinoita niin onnistumisista kuin matkalle sattuneista mutkistakin. Tavoitteena on antaa kokonaiskuva siitä, mitä listautuvalta yhtiöltä edellytetään, miten listautumiseen valmistaudutaan sekä mitä listattuna yhtiönä toimiminen merkitsee. Samalla työstetään yritysten omaa prosessia matkalla pörssiin.

Aikataulu

1 jakso:

Listautumisen ABC 3.9. klo 12.30-17.00

2. jakso:

Strategia, hallitustyö ja hyvä hallinnointitapa 1.10. klo 12.30-17.00

3. jakso:

Rahoitusmahdollisuudet ennen listautumista, valmistautuminen listautumiseen ja vastuullisuus 29.10. klo 12.30-17.00

4. jakso:

Liiketoimintamalli, kasvutarina ja sijoittajaviestintä 19.11. klo 12.30-17.00

5. jakso:

Listautumisprosessi käytännössä 10.12. klo 8.45-14.30

Lisätietoja

Riitta Schroderus, riitta.schroderus@chamber.fi, puh. 050 338 9350

Mauri Halonen, mauri.halonen@rastorinst.fi, puh. 040 566 9644

Erja Retzén, erja.retzen@nasdaq.com, puh. 050 324 1549

KYSY LISÄÄ Yksin ei tarvitse yrittää

ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUISTA

• liikeidea ja yrityksen perustaminen

• Startup Station

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ

• yritysrahoitus

• maksuttomat valmennukset

• vienti ja kansainvälistyminen

• rekrytointiapu ja -tapahtumat

• omistajanvaihdokset

UUSISTA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA

• digitaalinen liiketoiminta

• hiiliviisas kiertotalous

• innovaatiopalvelut

• designmenetelmät

SIJOITTUMISPALVELUISTA

TOIMIALAPALVELUISTA

JA VERKOSTOISTA

Tutustu

osoitteessa businessoulu.com

BusinessAseman palveluneuvonta ohjaa eteenpäin

• Palveluneuvonta on avoinna BusinessAsemalla arkisin klo 9–15.

• Puhelimitse sinua palvellaan numerossa 08 558 55810 ma–pe klo 9–16.

• Voit myös varata ajan etäneuvontaan: businessasema.com/palvelut

Osoite: BusinessAsema, Hallituskatu 36, Oulu

International House Oulu

• Services targeted at international newcomers and immigrants, and also companies planning to recruit international people.

• Visit International House Oulu at BusinessAsema or read more at ihoulu.fi