Oulun kauppakamarilehti 1/2024

KAUPPA KAMARI

ANTTI HÄKKÄNEN

NATO AVAA UUSIA

VIENTIOVIA

Turvallisuusteollisuudesta talouden tukijalka

Turvallisuusteollisuudesta talouden tukijalka

HELPPOA JA VASTUULLISTA KIERRÄTYSTÄ

Kuusakoski on vastuullinen kumppani kaikkiin yrityksenne kierrätystarpeisiin. Vastaanotamme kaikki metallit, teollisuuden metallijätteet ja -romut. Kierrätämme luotettavasti myös ajoneuvot, akut, renkaat sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteet. Kauttamme saatte myös asianmukaiset keräilyvälineet.

KYSY LISÄÄ! METALLIT KIERTOON

Oulun palvelupiste • ma-pe 7.30–15.30 Ruskonniityntie 4, 90630 Oulu puh. 040 162 8820

Kalajoen palvelupiste • ma-pe 7–15.30 Satamatie 422, 85180 Rahja Puh. 040 590 8657

kuusakoski.com

NATO-Suomen turvallisuustilanne on muuttunut pysyvästi

Kun Ruotsi vihdoin liittyy Natoon, lisääntyy ja vahvistuu Pohjoismainen turvallisuusyhteistyö entisestään. Pohjoinen on ainoa maayhteytemme Eurooppaan, joten sen ja Oulun seudun saavutettavuuden kehittäminen on koko Suomen etu. Ilman toimivia väyliä eivät ulkomaan kaupan tuotteet kulje eivätkä pohjoisen mittavat investoinnit toteudu. Turvallisuuden varmistamiseksi on selvitettävä, miten varmistetaan pääsy Norjan ja Ruotsin satamiin sekä mahdollisuudet tukeutua Ruotsin liikenneverkkoon.

Siihen yksi olennaisin työkalu on EU:n laajuinen TEN-T verkosto, jossa mm. Päärata sekä VT 4 jo ovat. TEN-T verkot saavat EU-rahoitusta, jota pohjoisen hankkeissa on hyödynnettävä täysimääräisesti.

Suomi pärjäsi vuodenvaihteessa EU:n liikennehankkeiden rahoitushaussa. Euroopan komissio myönsi Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta seitsemälle sotilaallisen liikkuvuuden hankkeelle Suomessa lähes 40 miljoonaa euroa. Rahoitusta saatiin maanteiden parantamiseen ja lastausramppien rakentamiseen satamissa. Mukana on sekä valtion että muiden toimijoiden hankkeita.

Rahoitusta myönnettiin mm. Tornionjoen sillan peruskorjaukselle, jossa tavoitteena on parantaa kantavuutta ja

käytettävyyttä, jotta se vastaisi kasvavan rajaliikenteen tarpeita ja poikkeusolojen vaatimuksia. Lisäksi rahoitusta sai mm. Oulu-Laurila-radan peruskorjaus, jolla uudistetaan rataosuuden infrastruktuuria kestävien rautatiekuljetusten kapasiteetin lisäämiseksi ja niiden turvallisuuden parantamiseksi.

Valtiovallan laajamittaiset toimet eivät valitettavasti kuitenkaan riitä kokonaisvaltaisen turvallisuuden takaamiseksi. Vallitseva maailmantilanne voi lisätä yritysten kohtaamaa hybridivaikuttamista, joten meidän on myös itse huolehdittava omasta turvallisuudestamme. Pahimmillaan hybridivaikuttaminen voi romahduttaa yrityksen toimintakyvyn, sillä esimerkiksi äkilliset sähkökatkokset voivat vaikeuttaa yritysten toimintaa laajasti.

Yritykset voivat omalla toiminnallaan ehkäistä merkittävästi hybridivaikuttamisesta aiheutuvaa haittaa. Esimerkiksi tiedon käytettävyys on keskeinen tekijä digitaalisen liiketoiminnan jatkamiseksi. Jos tarvittavaa tietoa ei ole saatavilla, yritys ei voi jatkaa liiketoimintansa, vaikka kaikista muista varautumisen keinoista olisi pidetty huolta. Yksinkertaisia tapoja varmistaa tiedon käytettävyys on varmuuskopiointi ja pilvipalvelujen käyttö. Niitä käytettäessä on kuitenkin hyvä varmistaa ja selvittää, miten palveluntarjoaja on varmistanut jatkuvuutensa.

Jos tieto on vain pilvipalvelun palvelimilla ja niistä katkeaa sähkö tai jokin muu vahinko kohdistuu konesaliin, voi olla, ettei tietoon pääsekään käsiksi ja liiketoiminta estyy itse yrityksestä riippumattomista syistä.

Keskeinen yritysten varautumiskeino on ennakoiva johtaminen. Häiriötilanteissa johdon on kyettävä antamaan toimintaohjeet. Tilanteesta riippuen aikaa tähän voi olla todella vähän. Siksi yrityksen tulisi varautua etukäteen siihen, mitä se tekee ja miten sitä johdetaan liiketoiminnan jatkumisen vaarantuessa syystä tai toisesta.

JARI P. TUOVINEN, toimitusjohtaja, Oulun kauppakamari

Tee tärkeä näkyväksi

Yrityksen menestys perustuu osaavaan ja sitoutuneeseen henkilöstöön.

Palkitse uudella viiden vuoden ansiomerkillä. ANSIOMERKIT.FI

OULUN

KAUPPAKAMARI

WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI

PÄÄTOIMITTAJA

Jari P. Tuovinen

VASTAAVA TOIMITTAJA

Mika Kulju

TOIMITUSSIHTEERI

Anni Alavahtola

KONSEPTI JA ULKOASU

PunaMusta Oyj

TAITTO

Jan Åqvist

KANNESSA

Puolustusministeri Antti Häkkänen

Kuva: Mikko Mäntyniemi

PALAUTTEET:

mika.kulju@chamber.fi

JULKAISIJA

Oulun Kauppakamari, Sepänkatu 20, 90100 Oulu

ILMOITUSMYYNTI

Novia Finland Oy Isokatu 56, 90100 Oulu ilmoitukset@noviafinland.fi

Puh. 08 552 8807

ILMESTYMINEN

Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa.

PAINO

PunaMusta Oy, Oulu

JAKELU

Noin 1800 kpl

-Jäsenyrityksiin

-Sidosryhmille

-Kauppakamarin järjestämissä tapahtumissa

SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO

Oulun kauppakamarin www-sivuilla

ISSN 1458-6002

OULUN KAUPPAKAMARI

Numero 1 / HELMIKUU 2024

3

PÄÄKIRJOITUS

OULUN

ANTTI

Turvallisuusteollisuudesta

BITTIUM

Turvallisuuden

KAINUUN

Prikaati tuo valmiutta, turvallisuutta ja elinvoimaa

PIRITTA

Suomen

Juha Laakkonen aloitti Oulun kauppakamarin puheenjohtajana

TEKSTI: MIKA KULJU

Kaleva Median toimitusjohtaja Juha Laakkonen aloitti Oulun kauppakamarin puheenjohtajana vuoden alusta. Hän on neljä vuotta puheenjohtajana toimineen ILOQ:n operatiivisen johtajan Erja Sankarin seuraaja. Sankarin puheenjohtajakaudella koettiin monenlaisia suuria muutoksia kansainvälisessä mittakaavassa.

”Koronakriisin sekä maailman- ja turvallisuuspolitiikan muutosten myötä pohjoinen toimintaympäristömme on muuttunut. Katseet ovat kääntyneet entistä voimakkaammin idästä länteen. Pohjoisen painoarvo on kasvanut investointikohteena, ja matkailu on vireää. Turvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta pohjoinen kanava Ruotsiin ja Norjaan on noussut uuteen keskusteluun”, summaa Erja Sankari puheenjohtajakautensa tapahtumia muuttuneessa toimintaympäristössä.

Erja Sankarin mukaan uudessa tilanteessa turvallisuuspolitiikka ja huoltovarmuus puoltavat pohjoisen teollisuuden logistista vaihtoehtoa Etelä-Suomen satamista lähteville reiteille.

”Laskelmien mukaan kaupallinen reitti Haaparannan kautta Ruotsin länsirannikon suuriin satamiin voisi olla pohjoisen teollisuusyrityksille kaupallisesti Etelä-Suomen reittejä kannattavampi ja palvelisi myös huoltovarmuustarpeita. Pelkkä huoltovarmuus ei reittien rakentumista ja investointeja mahdollista, mutta kaupallisen intressin ja huolto- ja turvallisuuspolitiikan tarpeiden kohdatessa merkittävät uudet avaukset ovat mahdollisia”, jatkaa Sankari.

Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari P. Tuovinen, puheenjohtaja 2020-2023 Erja Sankari ja uusi puheenjohtaja Juha Laakkonen. Kuva: Teija Soini.

Laakkonen on toiminut Oulun kauppakamarin hallituksessa vuodesta 2017 lähtien, minkä lisäksi hän oli vuosina 2011–2014 Lapin kauppakamarin teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja ja hallituksen jäsen. Hänen mukaansa Oulun kauppakamari on onnistunut säilyttämään vahvan asemansa pohjoisen elinkeinoelämän puolestapuhujana maailman suurista muutoksista huolimatta:

”Toiminta-alueellamme on meneillään tai suunnitteilla valtava määrä investointeja, jotka luovat positiivista tulevaisuuskuvaa. Tietenkin tämä aika tarjoaa elinkeinoelämälle myös haasteita, kun korkotaso on korkea ja taantuma vaikuttaa valtakunnallisesti. Investointien ansiosta pohjoisen merkitys on kasvanut, ja erityisen tärkeää kauppakamarin vaikuttamistyö on Pohjoisen ohjelman toteuttamisen varmistamiseksi eduskunnan päätöksenteossa. Siinäkin asiassa katson tärkeäksi yhteistyön Lapin kauppakamarin kanssa”, sanoo Juha Laakkonen.

Joulukuinen syyskokous valitsi ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Oulun Osuuspankin toimitusjohtajan Keijo Posion. Muu puheenjohtajisto koostuu kauppakamariosastojen puheenjohtajista, joista Jot-Rent Oy:n toimitusjohtaja Jari Riihijärvi (Raahen kauppakamariosasto) ja Kaisanet Oy:n toimitusjohtaja Jani Moilanen (Kainuun kauppakamariosasto) jatkavat tehtävissään. Kauppakamariosastojen puheenjohtajista Koillismaan Osuuskaupan toimitusjohtaja Harri Lämsä (Koillismaan kauppakamariosasto) ja Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtaja Janne Anttila (Kalajokilaakson kauppakamariosasto) ovat uusia tehtävissään.

Hallitus (1.1.2024 alkaen)

Puheenjohtaja:

Laakkonen Juha, toimitusjohtaja, Kaleva Media Oy

Varapuheenjohtaja:

Posio Keijo, toimitusjohtaja, Pohjolan Osuuspankki

Muut varapuheenjohtajat:

Lämsä Harri, varapuheenjohtaja, Koillismaan alueosaston puheenjohtaja, Koillismaan Osuuskauppa

Anttila Janne, varapuheenjohtaja, Kalajokilaakson alueosaston puheenjohtaja, Kalajoen Hiekkasärkät Oy Riihijärvi Jari, varapuheenjohtaja, Raahen alueosaston puheenjohtaja, Jot-Rent Oy

Moilanen Jani, varapuheenjohtaja, Kainuun alueosaston puheenjohtaja, Kaisanet Oy

Hallituksen muut jäsenet:

Hautamäki Antti, toimitusjohtaja, Bet-Ker Oy Haanpää Tiina, toimitusjohtaja, Hoivatie Oy

Hämäläinen Heini, henkilöstöjohtaja, Terrafame Oy Kangas Tommi, Defense & Security-liiketoimintayksikön johtaja, Bittium Oyj

Lantto Tomi, toimitusjohtaja, Katri Antell Oy Leppänen Harri, ympäristö- ja turvallisuusjohtaja, SSAB

Loukkola Reima, toimitusjohtaja, Osuuskauppa Arina Mäkimattila Juha

Pörhö Riitta, varatoimitusjohtaja, Pörhön Autoliike Oy

Romppainen Heikki, logistiikkajohtaja, iLOQ

Sundqvist Janne, aluejohtaja, Posti Toivanen Roosa, Partner, Temotek Oy Valkama Ville, aluejohtaja, Pihlajalinna Oy

Kuvissa hallituksen uudet jäsenet vasemmalta alkaen: Janne Anttila, Antti Hautamäki, Heini Hämäläinen, Tommi Kangas, Harri Lämsä, Riitta Pörhö ja Ville Valkama.

Understanding and mitigating hybrid influencing: navigating risks in the corporate landscape

MARI VIIRELÄ

Oulu Chamber of Commerce

Director of Service Sector

mari.viirela@chamber.fi

050 482 2305

Hybrid influencing, as the name implies, refers to the use of more than one method to achieve a desired outcome. Companies are often used as a route or intermediary in hybrid influencing when aiming for the ultimate goal. The goal may be gaining access to or influencing critical infrastructure-related companies in various ways.

While data-driven management is an opportunity for companies to advance business, it also comes with increased risks if information falls into the wrong hands. Corporate leadership should accept the idea that the company may become a target of criminal activity. To mitigate the risk, companies need to develop a crime and information security-conscious corporate culture through training and guidance. This way, the company is also prepared for hybrid influencing.

Finland Chamber of Commerce conducted a survey in 2022 among its member companies on hybrid influencing. Regardless of the size of the company, customer relationships with national safety-related authorities, the company's employees who have a lot of followers on social media, and the company's active membership and activities in influential business organizations were cited as significant reasons for hybrid influence.

The same survey showed that the biggest weakness of companies in becoming targets of hybrid influencing is excessive openness and naivety. This is also related to the lack of awareness and vigilance among employees, which ranked fourth. Three-quarters of respondents felt that becoming a target of hybrid influencing is unlikely. As Finland's security environment is changing, it is important to understand the mechanisms of influence and what the effectiveness of the psychological methods of hybrid influence is based on.

The rise of artificial intelligence makes the identification of information influencing on social media particularly important. Individuals' susceptibility to hybrid influencing is based on natural information processing tendencies. In a fast-paced communication environment often encountered as part of hybrid influencing, people seek to reduce perceived uncertainty. Since other people are a natural means of managing uncertainty, social identity and social contagion make social media a good platform for hybrid influencing, for example destabilizing the current state by influencing social narratives. It is crucial to find ways to defend against hybrid threats without jeopardizing the values that the measures are intended to protect.

Security with Constructive interaction

Good communication is a language without boundaries and is accessible to anyone. At best, it’s the organization’s most important asset and foundation. At worst, it can destroy the organization’s atmosphere. Often, we face problems arising from assumptions and misunderstandings when feelings and needs remain unclear. In work environment, destructive communication methods are for instance, denial of responsibility, judgement, accusations, and manipulation to receive understanding.

Psychologist Marchall Rosenberg found the Non-Violent Communication (NVC) framework, to help us connect with ourselves and others. NVC serves the purpose of developing individuals and organizations by establishing the foundation for empathic interaction and understanding. As a method, NVC is still rather unknown. It’s not only self-expression and conscious understanding of one’s own feelings and needs, but also listening and receiving empathy. NVC consists of four steps, which can be utilized in day-to-day interaction: Observations, Feelings, Needs, Requests.

Our perceptions shape our Observations of the world. Through NVC, objective observations are distinguished from subjective judgement.

Feelings arise from reactions triggered by others’ actions, rather than the actions themselves. According to NVC, it’s crucial to understand the interconnection between needs and feelings. Each of us are responsible for our own feelings and recognizing triggers.

Feelings stem from unmet needs. With well-articulated feelings, we can more effectively communicate our needs.

Life is enriched with Requests. A correctly articulated request aids the listened in fulfilling our needs. A positive request is more powerful than a negative one especially when the request explains feelings and needs. Consensus is found when each party acknowledges the needs of others.

Through effective and open communication, we cultivate a secure and positive environment, adaptable to all. Eventually, our actions are guided by universal needs, such as trust, respect or peace.

ANNA POROPUDAS JCI Oulu EC2024 Trainings, team lead

KRISTA HUTTU  JCI European Conference 2024 Marketing Co-lead

TURVALLISUUS

Turvallisuusteollisuudesta talouden tukijalka

PUOLUSTUSMINISTERI

ANTTI HÄKKÄNEN (KOK) HALUAA

TURVALLISUUSTEOLLISUUDESTA SUOMELLE UUDEN KASVUALAN JA PUOLUSTUSMINISTERIÖSTÄ AKTIIVISEN VIENNINEDISTÄJÄN. KAUPPASUHTEET ITÄNAAPURIIN SAAVAT SEN SIJAAN ODOTTAA SEURAAVAA VUOSIKYMMENTÄ.

TEKSTI: TIMO SORMUNEN, KUVAT: MIKKO MÄNTYNIEMI

Kun puolustusministeri Antti Häkkästä pyytää tiivistämään Nato-jäsenyytemme keskeiset hyödyt, tulee reservin luutnantin vastaus kuin apteekin hyllyltä.

”Jokainen sentti ympäri Suomea on nyt vahvasti suojattu ja meillä on myös pidäke Venäjää vastaan”, Häkkänen toteaa Kauppakamarilehdelle.

Samalla hän painottaa, ettei Nato tarjoa pelkästään sotilaallista ja maanpuolustuksellista turvaa, vaan antaa turvatakuut myös täkäläiselle elinkeinoelämälle. Suomalaisyrityksillä on nyt aiempaa vakaampi ja turvallisempi toimintaympäristö, olipa sijaintipaikka Siuntio tai Suomussalmi.

”Tästä eteenpäin Suomen eri alueet ovat turvallisuuden osalta entistä tasa-arvoisempia, ja tällä tulee olemaan iso merkitys niiden elinvoimalle ja kehittymiselle. Nyt myös Itä-Suomeen voi jälleen investoida”, Häkkänen huomauttaa.

Haastatteluhetki osui tammikuulle ja päivään, jolloin istuva hallitus oli tekemässä päätöstä itärajan täyssulun jatkamisesta kuukaudella eteenpäin. Edellispäivänä puolustusministeri oli torpannut venäläisten virittelemät kiinteistökaupat Itä-Suomessa.

Häkkäsen mukaan tiukka asenne itänaapuriin ei lipsu jatkossakaan – eikä Naton tuoreella jäsenmaalla ole siihen myöskään varaa.

”Ennen Ukrainan sotaa vallinneeseen kanssakäymiseen ja kauppaan ei yksinkertaisesti ole paluuta. Edessä on Neuvostoliiton hajoamistakin isompi muutos, joka voi kestää vuosikymmeniä. Nyt alkaa uusi aikakausi, jossa kiikarit pitää suunnata muualle”, Häkkänen toteaa.

Nato avaa myös uusia vientiovia

Ulkomaankaupasta, toimivista yhteyksistä ja kitkattomista kumppanuuksista elävän Suomen onkin ministerin mukaan löydettävä uusia kasvualoja, jotka tukisivat kansantaloutta ja auttaisivat katkaisemaan valtion alati pahenevan velkaantumiskierteen.

”Nyt tarvitaan uusia työllistäviä vientiyrityksiä, mikäli haluamme saada Suomen talouden kuntoon ja säilyttää elintasomme”, Häkkänen muistuttaa.

Yksi tällainen kasvusektori ja talouden pelastusrengas voi hänen mukaansa löytyä puolustusteollisuudesta ja turvallisuusteknologiasta, jossa suomalaisyrityksillä on paljon huippuosaamista. Suomalainen insinööritaito ja tekninen etevyys on auttanut tarjouskilpailuissa

loppusuoralle, mutta mittavampi läpimurto vientimarkkinoilla on jäänyt useimmilla vielä haaveeksi.

Nyt olisi aika näyttää, että Pohjolan perukoilla osataan tehdä muutakin kuin panssariautoja ja ammuksia.

”Nato-jäsenyys avaa uusia ovia liittolaismaihin. Vaikka kyse on puolustussopimuksesta, se antaa mahdollisuuden myös muulle yhteistyölle ja kaupankäynnille. Naton ja DCA-sopimuksen myötä olemme Pentagonin hyväksymä yhteistyökumppani”, Häkkänen muistuttaa. Turvallisuusteollisuuden tukemiseen ja kasvattamiseen lisätäänkin nyt panoksia, josta taannoinen ammustuotannon tuplaamispäätös on puolustusministerin mukaan vain yksi esimerkki. Yhteistyötä puolustusvoimien, kotimaisen elinkeinoelämän ja yrityskentän kanssa tiivistetään selvästi aiemmasta, mikä on monille yrityksille tervetullut uutinen.

”Tavoitteena on suosia hankinnoissa kotimaisia vaihtoehtoja niin pitkälle kuin se kilpailulainsäädännön osalta vain on mahdollista. Tätä kautta myös alan yritykset saavat tärkeitä refe-

renssejä. Jos jokin heidän tarjoamansa tuote tai palvelu kelpaa ääriolosuhteiden Nato-Suomelle, se todennäköisesti kiinnostaa muitakin jäsenmaita”, Häkkänen toteaa. Vientiin otettava uusi vaihde

Puhevauhtiin päästyään ministeri harmitteleekin, että puolustus- ja turvallisuusteollisuuteen on suhtauduttu Suomessa vuosien saatossa aivan liian häveliäästi.

”Siihen satsaamista on pidetty jopa eettisesti arveluttavana”, Häkkänen huokaa.

Terveisiä lähtee toisaalta myös EU:n suuntaan, joka on rajannut puolustusteollisuuden kestävän rahoituksen ulkopuolelle. Ukrainan sodan myötä on toki havahduttu siihen, että turvallisuus on yksi kestävän yhteiskunnan peruspilareista.

”Moni maa on tehnyt näillä toimialoilla sumeilematta bisnestä, kun meillä Suomessa on oltu pidättyväisiä. Harva on samalla tullut ajatelleeksi, että Suomi voisi menestyäturvallisuuden tuojana myös tällä sektorilla.”

Puolustusministerillä onkin tässä kohtaa aivan toinen ääni kellossa. Eri puolilta Suomea löytyy alan huippuosaamista ja siihen liittyvää teknologiaa, jolla on nyt viimeinkin aika hakea pitävämpää jalansijaa vientimarkkinoilta. Suunnannäyttäjinä voisivat toimia esimerkiksi televerkot sekä satelliitti- ja paikannusteknologia.

”Maailman talouden suursäätila on kääntynyt turvallisuuspainotteiseksi ja sen myötä huoltovarmuus, oma puolustuskyky ja yleinen turvallisuus ovat entistä useamman maan agendalla. Näillä segmenteillä riittää nyt kysyntää”, Häkkänen huomauttaa.

Myös alan ulkopuolella toimivien yritysten kannattaa ministerin mukaan aktivoitua ja kohdistaa myyntiponnisteluja myös turvallisuus- ja puolustussektorin suuntaan. Esimerkiksi kelpaa vaikkapa Kiteen suksitehdas, jonka Natolta saama mittava tilaus tuplasi tehtaan tuotannon ja toi myös lisää työpaikkoja.

”Vastaavaan on mahdollisuuksia monilla muillakin, kun vain lähdetään rohkeasti liikkeelle.”

Kriittinen infra omiin käsiin Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä Suomessa on tulevina vuosina satsattava entistä enemmän omavaraisuuteen ja sinivalkoisen omistuksen vahvistamiseen. Yritysjärjestelyissä, kiinteistökaupoissa ja kriittisen infran kohdalla on puolestaan mietittävä alati tarkemmin turvallisuusnäkökohtia.

”Televerkkoja ja kriittistä infraa ei saa päätyä vääriin käsiin”, Häkkänen painottaa. Nato-jäsenyys tuo suomalaisyrityksille turvaa, mutta myös velvoitteita. Niiden on pysyttävä yhteisessä ruodussa ja oltava aina ajan tasalla kulloinkin voimassa olevista vientirajoituksista. ”Yhteisten pelisääntöjen suhteen on oltava entistä tarkempi ja samalla on huolehdittava, ettei mahdollisia pakotteita todellakaan kierretä. Jatkossa meidän on muutoinkin vähennettävä riippuvuuttamme autoritäärisistä maista, joten pelikentälle tulee rajausta myös tätä kautta.”

DCA-kynä pääsee kehyksiin

Suomi on allekirjoittanut vuoden kuluessa kaksi sopimusta, jotka jäävät historiankirjoihin myös tuleviksi vuosikymmeniksi.

Edellisen hallituksen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) nappasi taannoin talteen Nato-kynän, kun hän oli allekirjoittanut sopimuspaperit Brysselissä. Moni jäikin miettimään, tekikö puolustusministeri Antti Häkkänen vastaavan tempun joulukuussa Washingtonissa, kun Suomen ja Yhdysvaltojen välinen DCA-sopimus oli sinetöity.

Ministeri tunnustaa, että kynä on tallessa ja se päätyy kehystettynä puolustusministeriön seinälle.

”Kynän kotiuttaminen annettiin tuossa tilaisuudessa kenraali Sami Nurmen vastuulle. Se pääsee hyvään seuraan, sillä samassa puolustusministeriön kokoushuoneessa ovat myös kartat, joiden ääressä Mannerheim teki aikoinaan puolustussuunnitelmia”, Häkkänen paljastaa.

Uudet jäsenet

19.10.2023 - 12.2.2024

KALAJOKILAAKSO

CONMILL OY

KOILLISMAA

KUUSAMON NUORKAUPPAKAMARI

OULU

ABLOY OY

ADDE OY

CACTOS OY

CINNAMON GRAPHICS

CRAMO FINLAND OY

DE GAMLAS HEM RESORT OY

EVELIINA JA NIKO MÄÄTTÄ OY/HUOVISEN LEIPOMO

FINNACE OY

GRAAFINEN STUDIO ILPO KOSKELA

IISI RAKENNUS OY

KASTELLI GROUP OY

KETTERÄ KAARLO OY

KIINTEISTÖNVÄLITYSLIIKE OULU OY LKV

KORPIJAARLI OY

LASTBOT EUROPE OY

LEXWILL OY

LICENCE TO LEAD OY

NORDICTHERMO TRANSPORT OY

OULUN BAARI OY

TAKKAMESTARIT OULU OY

TILITERVO OY

TOLOKUN OY

UKITIG OY

VARAHENKILÖT OY

VÄLITYSPALVELU N & M OY LKV

RAAHE

KODINAIKA OY LKV

SIIKAJOEN OSUUSPANKKI

SILVAT METSÄTIETO OY

TIVITEK OY

Bittium on turvallisuuden aaltopituuksilla

OULULAISEN BITTIUMIN TAKTISEEN TIEDONSIIRTOON JA TIETOTURVAAN LIITTYVIÄ

RATKAISUJA ON MYYTY YLI 50 MAAN PUOLUSTUSVOIMILLE JA VIRANOMAISILLE.

NIILLE LÖYTYY NYKYISESSÄ MAAILMANTILANTEESSA KYSYNTÄÄ.

“Venäjän hyökkäyssota on saanut Suomen ja muut Nato-maat aktivoitumaan. Yleinen kiinnostus Bittiumin tuotteita ja ratkaisuja kohtaan on kasvanut selkeästi”, kertoo Bittiumin Defense & Security -liiketoimintasegmentin johtaja Tommi Kangas.

Hän näkee, että läntisessä maailmassa mietittiin sodan sytyttyä ensin aseellista varustautumista.

“Sen jälkeen tulee heti kommukaatiopuoli. Reaaliaikaisen tilannekuvan luominen sodankäynnissä on äärettömän tärkeää. Joukkoja ei voida johtaa, jos tilannekuva on epämääräinen”, Kangas sanoo.

Bittium kehittää ja myy monenlaisia laitteita, joilla voidaan viestiä ja rakentaa verkkoja liikkuville joukoille. Laitteiden tuotekehitys ja myynti puolustus- ja muille viranomaisille sekä niille tuotteita toimittaville integraattoreille ja järjestemätoimittajille kattaa merkittävän osan Bittiumin liikevaihdosta. Lisäksi Bittium kehittää terveydenhuollon teknologiatuotteita ja tarjoaa tuotekehityspalveluita.

Nato avaa ovia

Suomen Nato-jäsenyyden kautta Bittium pääsee aiempaa helpommin mukaan puolustusliiton erilaisiin hankintapro-

TEKSTI: SAMI KORKALA, KUVAT: BITTIUM

sesseihin ja foorumeihin. Vaikka ovet ovat entistä enemmän auki, työtä on tehtävä edelleen.

“Natohan ei osta suoraan mitään, vaan sen jäsenvaltioiden puolustusvoimat ja viranomaiset.”

Bittium odottaa kasvua, mutta tuotteita ei toimiteta noin vain ympäri Eurooppaa. Puolustusteollisuuden hankintaprosessit ovat yleensä pitkiä ja vaihtelevat maakohtaisesti.

Bittium on ollut pitkään mukana lukui-

sissa kansainvälisissä tutkimushankkeissa. Merkittävin niistä on yhteiseurooppalainen aaltomuotokehitys a4ESSOR, joka edistää eurooppalaisten puolustusvoimien välisen tiedonsiirron yhteentoimivuutta ja sitä kautta joukkojen yhteistoimintaa.

“Olemme olleet mukana luomassa aaltomuotoa, joka toimii eri maiden puolustusvoimien ohjelmistoradioissa. Tämä on merkittävä asia myös siksi, että aaltomuoto on yhteensopiva myös meidän kehittämämme Tough SDR -ohjelmistoradion kanssa.”

Nato hyväksyi aaltomuodon viime syksynä STANAG 5651 -standardiksi. Bittium on toiminut hankkeessa a4ESSOR-yhteisyrityksessä yhdessä viiden muun eurooppalaisen taktisia tiedonsiirtojärjestelmiä tarjoavan yrityksen kanssa.

Suomen, Ranskan, Puolan, Italian, Espanjan ja Saksan yhteishanke on tehnyt laajakaistaisen aaltomuodon lisäksi

määritykset eurooppalaiselle ohjelmistoradioarkkitehtuurille.

Mukana jo 1980-luvulla

Bittiumin yhteistyöllä Puolustusvoimien kanssa on pitkät juuret, jotka ulottuvat 1980-luvun lopulle saakka. Yhteistyö alkoi tutkimuksilla, joihin kuului mm. ohjelmistoradion kehittämisen esitutkimus.

“Yhteistyötä oli monenlaista, mutta sitä ei voi tarkentaa kovin paljon”, Kangas kertoo.

Hän on työskennellyt Bittiumilla ja sen edeltäjällä Elektrobitillä vuodesta 1998 lähtien ja nähnyt Defence & Security -liiketoiminnan kehityksen läheltä.

Tämän vuosituhannen alussa kehitettiin Bittiumin ensimmäiset tuotedemot ja prototyypit puolustus- ja viranomaiskäyttöön tarkoitetuista laitteista.

“Varsinainen tuotekehitys alkoi vuonna

Bittiumin ratkaisuilla voi välittää ääntä ja tietoa verkon yli vaikeissakin olosuhteissa.

Tommi Kangas johtaa Bittiumin Defence & Security -liiketoimintaa.

2010. Ensimmäinen tuotteemme oli langaton TAC WIN -runkoverkkojärjestelmä. Sen pohjalta on kehitetty lisää tuotteita”, Kangas kertoo.

Yhtiön ensimmäinen puolustus- ja viranomaiskäyttöön tarkoitettu älypuhelin oli vuonna 2014 julkaistu Bittium Tough Mobile, jota on kehitetty edelleen. Uusin julkistus on Tough Mobile 2 Tactical -ratkaisu, joka toimii sotilaan käyttöliittymänä kommunikaatiossa.

“Se kiinnitetään sotilaan taisteluliiviin ja sillä voi olla yhteydessä komentoketjuun SDR-radion kautta.”

Aiemmin julkaistu Tough Mobile 2 C ja siihen liittyvä Bittium Secure Suite -taustajärjestelmä mahdollistavat päästä päähän salatun Luottamuksellinen-suojaustason yhteyden. Sillä voi

siis siirtää ja käsitellä turvaluokiteltua aineistoa. Tough Mobile 2 mainittiin muutama vuosi sitten maailman turvallisimmaksi älypuhelimeksi.

Bittium toimi Elektrobit-nimellä vuoteen 2015 saakka. Kun sen Automotive-liiketoiminta myytiin Continentalille, jäljelle jäi langaton liiketoiminta. Siitä muotoutui Bittium.

Vaatimukset omalla tasolla

Puolustus- ja viranomaiskäytössä laitteilla on tiukat vaatimukset kestävyyden ja varmatoimisuuden suhteen.

“Laitteiden on oltava sodankäynnin kestäviä, eli niissä käytettävät komponentit, mekaniikka ja liittimet täyttävät sotilasluokan vaatimukset. Tuotteiden

elinkaari voi olla kymmeniä vuosia.”

Lisäksi viestiliikenne täytyy pystyä salaamaan ja sen tulee kestää häirintää. “Resilienssi yltää laitteisiin. Viestinnän häiriönsieto- ja palautumiskyky nousee, kun laitteet reititetään taktisessa verkossa automaattisesti solmupisteiden välillä.”

Tammikuun alussa Bittium kertoi saaneensa Puolustusvoimilta tilauksen uudesta taktiseen tiedonsiirtoon tarkoitetusta IP-reititysprotokollasta. Protokolla tarkoittaa tapaa, jolla verkkoon liitetyt laitteet vaihtavat keskenään tietoa.

“Uusi reititysprotokolla mahdollistaa todella suurten, jopa tuhansien laitteiden MANET-verkkojen luomisen.”

Bittium Tough Mobile -älypuhelimissa on huippuluokan kestävyys ja tietoturva.

Kattava tiedonsiirtoverkko tekee joukkojen johtamisen taistelukentällä tehokkaaksi.

Verkko toteutetaan Bittiumin Tactical Wireless IP Network (TAC WIN) -järjestelmillä, Bittium Tough SDR -radioilla ja Bittium Tough Comnode -laitteilla. Tilauksen arvo on on noin 5,5 miljoonaa euroa. Sen kehitystyö tehdään tämän ja ensi vuoden aikana.

“Oulussa on paljon mahdollisuuksia”

Kangas uskoo, että Oulun seudun yrityksillä on paljon osaamista, jota voi hyödyntää taktisen tiedonsiirron ratkaisujen kehittämisessä.

“Oulussa on jo pitkään ollut maailmanluokan osaamista informaatioteknologian alalla ja sille riittää kysyntää jatkossakin. Oulussa on potentiaalia on myös taktisen tiedonsiirron alalle.”

Kangas uskoo, että huippuluokan tutkimus auttaa luomaan uusia avauksia yrityspuolelle. Hän nostaa maailman suurimman 6G-tutkimusohjelman

6G:n Flagshipin ohella esiin M3S-tutkimusryhmän, joka on yksi Euroopan suurimmista ohjelmistoalan tutkimusyksiköistä. Se tutkii mm. 6G:n käyttöä autonomisessa ajamisessa.

“Oulussa on moninkertaisesti ict-alan osaajia verrattuna moniin saman kokoisiin kaupunkeihin.”

Tommi Kangas

52 vuotta

Bittiumin Defense & Security -liiketoimintasegmentin johtaja

Koulutus:

Koneautomaatioinsinööri (YAMK)

Ura Elektrobitillä ja Bittiumilla:

- Suunnittelu- ja projektinjohtotehtävissä 1998-2006

- Liiketoiminnan vetovastuussa business line managerina 2006-2009

- Asiakkuuksien johtamistehtävissä key account managerina 2009-2019

- Connectivity -liiketoimintayksikön johtajana 2019-2023

- Defense & Security -liiketoimintasegmentin johtaja 2023-

- Bittiumin johtoryhmässä 9/2019-

Harrastukset: Metsästys, ulkona liikkuminen, mökkeily

Motto:

Eteenpäin positiivisella asenteella ja järjestelmällisesti.

Kainuun prikaati tuo valmiutta, turvallisuutta ja elinvoimaa

KAINUUN PRIKAATIN ASEMA SUOMEN PUOLUSTUKSESSA KOROSTUU ENTISESTÄÄN, KUN SUOMI ON LIITTYNYT NATOON JA ITÄNAAPURI VENÄJÄ KÄY VERISTÄ HYÖKKÄYSSOTAA UKRAINASSA. PUOLUSTUSVALMIUDEN PARANTAMINEN NÄKYY MUUN MUASSA LISÄÄNTYNEINÄ SOTAHARJOITUKSINA.

TEKSTI: SAMI KORKALA, KUVAT: PUOLUSTUSVOIMAT / SATU HUJANEN

“Puolustusvoimien ja Kainuun prikaatin tehtävä ei ole sinällään muuttunut, sillä Pohjois-Atlantin sopimuksen kolmannen artiklan mukaisesti Suomi vastaa edelleen omasta sotilaallisesta puolustuksestaan”, prikaatin apulaiskomentaja, eversti Ari Lehmuslehti sanoo.

Kainuun prikaati pitää yhdessä muiden joukko-osastojen kanssa yllä korkeaa valmiutta. Prikaatin neljällä maakunnalla on pitkä maaraja itänaapurin kanssa, joten tekemistä riittää.

Tehtäviin kuuluu myös varusmiesten ja reserviläisten koulutus. Kainuun prikaatiin astuu jokaisessa saapumiserässä noin 2000 uutta asevelvollista.

“Reserviläiskoulutus tuplaantui vuoden 2022 aikana.”

Varautuminen täytyy käsittää laajasti Kiristyneen turvallisuustilanteen takia moni miettii, mihin ja miten Pohjois-Suomessa pitäisi varautua. Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak kehotti joulukuussa Ylen aamu-tv:ssä reserviläisiä olemaan henkisesti ja fyysisesti elämänsä kunnossa vuonna 2025 ja kansalaisia laittamaan 72 tunnin kotivaran kuntoon.

“Paras tapa varautua on tehdä arjessa siihen liittyvät asiat jatkuvasti hyvin. Sekä henkilökohtaisella tasolla että kansallisen tason varautumisessa”, Lehmuslehti sanoo.

Suomessa varautumista tehdään kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Siinä ovat mukana julkisen, yksityisen ja kolman-

USA:n ja Britannian joukot toteuttivat harjoituksissa maahanlaskun Suomen huoltokomppanian tukikohdan viereen Pohjois-Norjassa.

KAINUUN PRIKAATI

Kainuun prikaatin apulaiskomentaja eversti Ari Lehmuslehti.

nen sektorin toimijat. Varautuminen koskee siis yrityksiäkin.

“Tarkoituksena on, että yhteiskunnan toimintakyky säilyy kaikissa tilanteissa, olipa kyse sitten mistä tahansa kriisistä.”

Maailman pysäyttänyt koronavirus oli hyvä esimerkki yllättävästä häiriötekijästä ja avasi monella taholla silmiä varautumisen suhteen.

Yrityksiä oli mukana myös viime keväänä Kainuun prikaatin johtamassa paikallispuolustusharjoituksessa Oulussa. Siinä testattiin ja harjoiteltiin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen joukkojen ja viranomaisten yhteistoimintaa häiriötilanteessa.

“Yhteistoiminta on Pohjois-Suomessa hyvällä tasolla”, Lehmuslehti kiittelee.

Jatkuvaa yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa

Kainuun prikaati säteilee Kajaanin Hoikankankaalta turvallisuuden lisäksi myös elinvoimaa ympäristöönsä. Se työllistää yli 500 henkilöä ja piristää elinkeinoelämää muun muassa kumppanuuksien kautta.

“Toimimme luonnollisesti monilla samoilla foorumeilla elinkeinoelämän kanssa.”

Esimerkiksi Kainuun kauppakamariosaston kanssa on ollut pitkään säännöllistä yhteydenpitoa. Seuraavan kerran kauppakamariosasto on Kainuun prikaatin vieraana 20. maaliskuuta.

“Meidän viestimme elinkeinoelämälle on aina se, että aluetoimistojen kanssa voi tehdä paljon huoltovarmuuskriittisiin asioihin liittyvää yhteistyötä. Aluetoimistoihin voi olla aina yhteydessä, jos asian tiimoilta on kysyttävää.”

Nato-jäsenyys voi piristää elinkeinoelämää Kainuussa ja koko Suomessa. Suuressa kuvassa se tuo turvallisuutta, mikä vaikuttanee positiivisesti Suomeen tehtäviin investointeihin ja Suomen lainojen korkoihin. Lisäksi jäsenyys voi avata uusia markkinoita suomalaisille yrityksille. Todennäköisesti rajaseudut halutaan jäsenyyden myötä pitää elinvoimaisena, mikä tarkoittaa muun muassa panostuksia tiestöön ja muihin yhteyksiin.

Mahdollinen Naton sotilas- tai siviiliyksiköiden sijoittaminen jatkossa Kainuuseen saattaisi olla taloutta piristävä tekijä. Itärajan läheisyys, hyvät harjoitusolosuhteet arktiseen sodankäyntiin sekä Kainuun prikaatin ja Kainuun rajavartioston tuomat synergiaedut voisivat houkutella siviili- ja sotilasyksiköiden sijoittamiseen.

Raatteen tien kaikuja Yhdysvalloista

Näkyvimmin Natoon kuuluminen on konkretisoitunut Kainuun prikaatissa kansainvälisissä harjoituksissa. Viime kesäkuussa Kainuun prikaati isännöi Yhdysvaltain armeijan 10. Vuoristodivisioonan joukko-osastoa, joka saapui Rovajärven harjoitustensa jälkeen Northern Belt -harjoitukseen Kajaaniin ja Vuosankaan.

Valmiusyksikkö harjoittelee vaarallisten henkilöiden kiinniottoa paikallispuolustusharjoituksessa.

Isossa kuvassa Northern Beltin tavoitteena oli kehittää yhteistä koulutustoimintaa liittolaismaan kanssa ja harjoitella isäntämaatuen antamista.

“Kun Kainuun prikaatissa nousi aamulla Suomen ja Yhdysvaltain liput salkoon ja nuoret asevelvolliset harjoittelivat yhdessä amerikkalaisten ammattisotilaiden kanssa, niin olihan se konkreettista”, Lehmuslehti sanoo.

Nato haastaa myös varusmiesten ja kantahenkilökunnan kielitaidon.

“Oppimista riittää vielä siinä asiassa. Ohjeita on meilläkin käännetty englanniksi tupien dokumenteista lähtien.”

10. Vuoristodivisioona on Yhdysvaltain maavoimien divisioona, joka on koulutettu toimimaan erittäin vaikeissa olosuhteissa. Se on perustettu talvisodasta saatuihin kokemuksiin nojaten.

“Kun harjoitus päättyi, amerikkalaisen yksikön johtajat kävivät tutustumaan Talvisotamuseoon Raatteen tiellä ja olivat vaikuttuneita.”

Nordic Response maaliskuussa

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on lisännyt Naton harjoituksia Pohjoisessa Euroopassa. Itämeren alueella meneillään oleva Steadfast Defender 24 -harjoituskokonaisuus on

suurin sitten kylmän sodan vuosien ja kestää toukokuulle saakka.

Suomi osallistuu vuoden 2024 aikana kaikkiaan 103 harjoitukseen, joista suurin on Norjan johtama Nordic Response. Se järjestetään Norjan, Suomen ja Ruotsin pohjoisosissa 4.-15. maaliskuuta. Harjoitukseen osallistuu peräti 20 000 sotilaasta liittolaismaista. Suomesta on mukana myös reserviläisiä.

Pohjois-Suomessa on Länsi-Euroopan mittakaavassa erinomaiset harjoitusalueet. Etenkin Rovajärven 1200 neliökilometrin ampuma-alue Kemijärven kupeessa on eurooppalaisittain ainutlaatuinen harjoituspaikka.

Alkukesästä siellä järjestettiin Lightning Strike 23 ja Northern Forest 23 -harjoitukset.

Vuosangan ampuma- ja harjoitusalue Kuhmossa taas on puolestaan sopivan lähellä Kajaanin varuskuntaa.

“Vuosangan alueelle saatiin vielä laajennus muutamia vuosia sitten. Rovajärvi taas mahdollistaa erittäin monipuoliset harjoitukset.”

Maanpuolustustahtoa levittämässä

Yksi Puolustusvoimien tehtävistä on levittää maanpuolustustahtoa. Se on ollut Suomessa korkea, mutta leimahti

Kainuun prikaatin Valmiusyksikkö Cold Response 22 -harjoituksessa Norjassa.

liekkeihin Venäjän aloitettua hyökkäyssodan. Esimerkiksi vapaaehtoisiin kertausharjoituksiin on nyt tulijoita aikaisempaa enemmän.

“Paras sanansaattaja maanpuolustustahdolle on positiivinen kokemus asepalveluksesta ja kertausharjoituksista. Maanpuolustustahtoa kasvattaa jokainen kansalainen”, Lehmuslehti näkee.

Erilaisissa tapahtumissa näkyminen, valatilaisuudet ja läheisten päivät tuovat Puolustusvoimat lähemmäs ihmisiä. “Puolustusvoimat ja Kainuun prikaati ovat osa yhteiskuntaa. Kun toimimme läpinäkyvästi, se tekee työmme tutuksi.”

Nykyisin Kainuun prikaatin asevelvolliset käyvät kertomassa yhdeksäsluokkalaisille asepalveluksesta. Lisäksi tietoa jaetaan aktiivisesti 17-vuotiaille, joilla kutsunnat ovat pian edessä.

“Tavoitteena Puolustusvoimissa on tuplata asepalveluksen suorittavien naisten määrä reilusta tuhannesta 2000:teen vuoteen 2027 mennessä. Naiset ovat hoitaneet oman asevelvollisuutensa upeasti.”

Kainuun prikaatin valmiusosasto harjoittelee yhdessä poliisin kanssa räjähderaivausta siviiliympäristössä paikallispuolustusharjoituksessa.

Sotilaspoliisijoukkue harjoittelee paikallispuolustusharjoituksessa siviiliympäristössä.

Vastuuta ja velvollisuuksia

SUOMI SUJAHTI VIIME KEVÄÄNÄ NATON JÄSENEKSI ENNÄTYSVAUHTIA. PIRITTA ASUNMAAN MUKAAN EDESSÄ ON ENTISTÄ YHTEISVASTUULLISEMPI ARKI

JA OPPIMISPROSESSI, MIKÄLI HALUAMME ÄÄNEMME KUULUVIIN MYÖS NATO-PÖYDISSÄ.

TEKSTI: TIMO SORMUNEN

Suomen historiaan kirjoitettiin viime vuonna tärkeä luku lisää, kun Suomen pitkä Nato-kumppanuus ja paljon puhuttu Nato-optio muuttui puolustusliiton täysjäsenyydeksi. Turkin ja Unkarin viivytyksistä huolimatta Suomen jäsenyysprosessi sujui lopulta nopeammin kuin yhdelläkään aiemmalla hakijamaalla.

Nato-mielipiteiden ja samalla koko ulko- ja turvallisuuspolitiikan nopeaa käännöstä seurasi tuolloin tarkasti myös pitkän työuran EU- ja Natoasioiden parissa tehnyt diplomaatti Piritta Asunmaa. Näin nopea jäsenyysprosessi oli hänellekin yllätys.

”Siinä näkyi selvästi meidän liki 30-vuotinen Nato-kumppanuutemme ja aiempi yhteistyö. Me tunsimme puolustusliiton toimintatavat ja Natossa tunnettiin meidät. Suomi ja Ruotsi nähtiin puolustusliitossa tärkeinä uusina turvallisuudentuottajina, jotka kaiken lisäksi sijaitsevat strategisesti tärkeällä alueella”, toteaa Suomen Nato-edustuston päällikkönä Brysselissä viime syyskuusta lähtien työskennellyt Asunmaa.

Kansalaismielipiteen muutos oli sen sijaan helposti ennakoitavissa.

”Venäjän hyökkäys Ukrainaan herätti suomalaiset huomaamaan, että itänaapuri voi olla edelleen myös sotilaallinen uhka. Ja siihen voitiin vastata vain liittoutumalla.”

Kysymykseen siitä, kuinka paljon Venäjän hyökkäys vaikutti hänen omaan Nato-kantaansa, saadaan jo diplomaattisempi vastaus.

”Muiden suomalaisten tavoin katsoin, ettei meillä ollut muita vaihtoehtoja. Toki työn kautta oli kertynyt myös ymmärrystä siitä, mihin olemme jäsenyyden myötä menossa”, Asunmaa toteaa.

Mallioppilaalla on myös opiskeltavaa

Suomea on pidetty monessa suhteessa Naton mallioppilaana, josta muu Eurooppa voisi ottaa oppia etenkin puolustuskyvyn ja huoltovarmuuden osalta. Asunmaan mukaan olemme vahvasti turvallisuustietoinen kansa, joka on huolehtinut omasta puolustuskyvystä ja huoltovarmuudesta myös kylmän sodan jälkeen.

”Pidimme yllä hyviä naapuruussuhteita, mutta samaan aikaan varustauduimme myös mahdollisia uhkia vastaan. Tätä pidetään nyt Euroopassa suurena viisautena”, kokenut Nato-diplomaatti toteaa.

Hän painottaakin Suomen olevan kokoaan suurempi jäsenmaa, jonka näkemyksillä on merkitystä.

”Nyt on vain opeteltava toimimaan tavalla, jolla saamme äänemme kuuluviin. Samalla on sisäistettävä, että jäsenyys tuo meille myös velvoitteita muita kohtaan. Enää emme voi toimia yksin ja omin päin ja poimia pullasta pelkkiä rusinoita.”

Oppia kannattaa ottaa EU-pöydistä, joissa Suomi on tehnyt vuosien saatossa varsin sujuvaa ja myös tuloksekasta yhteistyötä erilaisten yhteenliittymien kanssa.

”Natossakin kannattaa panostaa verkostoitumiseen ja yhteistyöhön. Tätä työtä helpottaa se, että valtaosa keskeisistä EU-kumppaneistamme on myös Naton jäseniä”, Asunmaa muistuttaa.

Kiitettävän aktiivista Nato-keskustelua

Nato-jäsenyyden vaikutuksia on puitu keväästä 2022 lähtien liki taukoamatta ja se nousi myös yhdeksi presidentinvaalien keskeiseksi teemaksi.

Kansalaiskeskustelukin on ollut Asunmaan mukaan kiitettävän vilkasta – ja samalla varsin tasokasta.

”Nato-jäsenyyttä on vatvottu meillä vuosikymmenet ja nyt kun se on realismia, niin totta kai siitä riittää puhetta. Todennäköisesti suomalaiset tuntevat Naton jo paremmin kuin sen vanhat jäsenmaat”, hän naurahtaa.

Edessä on kuitenkin vielä useita poliittisia päätöksiä, joiden myötä Suomi irtaantuu entistä selkeämmin aiemmasta ulko- ja turvallisuuspolitiikan perinteestä.

”Listalla ovat esimerkiksi rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtävät, osallistuminen ilmavalvontaan, pysyvien merivoimaosastojen toimintaan sekä sotilaalliseen läsnäoloon Naton itäisissä jäsenmaissa. Tämä on sitä vastuunkantoa ja taakanjakoa, johon jäsenyys meitä velvoittaa.”

Kansainvälisyys koukuttaa

Asunmaa on ollut pian 32 vuotta ulkoministeriön palveluksessa. Diplomaatiksi häntä veti halu kansainvälisiin tehtäviin.

”Kun valmistuin vuonna 1990, olivat vaihtoehdot kansainvälisen uran suhteen aika vähissä.

Käytännössä niitä oli tarjolla lähinnä ulkoministeriössä”, Asunmaa toteaa.

Asunmaan aloitellessa uraansa oli ulkoministeriön johtotehtävissä vain kourallinen naisia. Nyt heitä on puolet suurlähettiläistä. Oman työ-uransa kohokohtaa Asunmaa joutuu jo hetken pohdiskelemaan. Vanhaa iskelmää mukaillen hän ei kuitenkaan vaihtaisi päivääkään pois.

”Parikymmentä vuotta takaperin olin poliittisena neuvoksena Washingtonissa, ja silloin kyllä tunsi olevansa maailmanpolitiikan ytimessä”, hän toteaa.

Entä missä arkiset kiireet kaikkein parhaiten unohtuvat?

”Europarlamentaarikko Miapetra KumpulaNatrin perustamassa kirjakerhossa. Kokoonnumme noin kuukausittain yhtäaikaisesti sekä Brysselissä että Helsingissä.”

KUKA: Piritta Asunmaa, Suomen Nato-edustuston päällikkö. Toiminut Suomen Nato-edustuston suurlähettiläänä 2015–2019. Työskennellyt muun muassa Amerikan ja Aasian osaston osastopäällikkönä, Brysselissä Suomen edustajana EU:n poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa sekä apulaisosastopäällikönä ulkoministeriön viestintä- ja kulttuuriosastolla. Ollut lähetystöissä myös Washingtonissa ja Pariisissa.

KOULUTUS: Valtiotieteiden maisteri

PERHE: Kaksi aikuista lasta

HARRASTUKSET: Kirjallisuus, liikunta, ruoanlaitto

Asemapaikkana Bryssel

Piritta Asunmaa on työskennellyt viime syyskuusta lähtien Suomen Brysselissä sijaitsevan Nato-edustuston päällikön tehtävissä.

Talo on hänelle jo ennalta tuttu, sillä ensimmäinen komennus alkoi vuonna 2005. Edellinen päällikköpesti puolestaan päättyi vuonna 2019.

Vaikka miljöö on tuttu, on edustuston arki jotain aivan muuta kuin takavuosina.

”Naton neuvoston suurlähettilästason kokouksia on 3–4 kertaa viikossa, joista jokainen vaatii huolellista valmistelua, pohjatyötä ja raportointia. Myös edustuston toimenkuva on muuttunut: nyt emme enää seuraa Naton kehitystä, vaan osallistumme sen päätöksentekoon”, Asunmaa kertoo.

Nato-edustusto on Suomen toiseksi suurin ulkomaanedustusto, jossa työskentelee ulkoministeriön lisäksi myös puolustusministeriön ja puolustusvoimien väkeä.

”Yhteensä henkilöstöä on viitisenkymmentä. Se on yli kolme kertaa enemmän kuin kumppanuusvuosina”, Asunmaa kertoo.

ON ILMOJA PIDELLYT

MATKALLA

lepäämään, jotta heräisi ajoissa lentokentälle siirtymistä varten.

– Kai sen täällä jossakin asukkaiden seassa täytyy olla. Simppa sanoi. –Kyllä iso mies pärjää, vaikka kielitaito onkin mitä on. Mutta olihan kokemus!

– Joko tämä meni näin nopeasti ohi? sanoin. – Ei taida tosin enää tämän jälkeen nukuttaa.

– Jospa ne sanoo sitten, Simppa totesi. – Mikäs tässä on kokoontuessa –lämpimänä kesäyönä.

– No se, nytpähän on tällainenkin koettu, vastasin. – Onneksi ei ollut tämän pahempi!

MITÄ SITTEN VAIKKA VÄHÄN TALVELLA TUISKUTTAA TAI

SUOMEN SUVESSA JYRISEE? KUITENKAAN MEIDÄN MAAPERÄMME EI VAPISE, EIKÄ PYÖRREMYRSKYISSÄ

PIRTIT IRTOILE PERUSTUKSISTAAN. MIELEENI TULEE

OUTO TILANNE VUOSIKYMMENTEN TAKAA PEKINGISTÄ. SILLÄ HETKELLÄ TUNSIN ITSENI TOSI PIENEKSI JA

VOIMATTOMAKSI.

Herään jumalattomaan tärinään hämärässä hotellihuoneessa. Tavaroita varisee pöydältä lattialle ja käytävältä kuuluu hälytyskellon jatkuva pirinä. Hyppään kiireesti housuihini ja tuikkaan kengät jalkaan nauhoja sitomatta. Säntään paita kainalossa käytävälle, jossa jo muita Holiday Inn Lidon asukkaita juoksee kohti portaikkoa. Valot sammuvat ja syttyvät saman tien uudelleen. Onkohan Peku ja Lampinen jo alhaalla ajattelen ja suuntaan hätäuloskäytävän portaikkoon, jossa ihmiset kiirehtivät mutta eivät panikoi. Edessä oleva mies kantaa sylissään itkevää lasta. Muutaman kerroksen jälkeen alan puuskuttaa.

Henkilökunta ohjaa aulasta häliseviä ja säikähtäneitä ihmisiä pihalle. Tärähdyksiä ei tunnu enää, mutta jostakin kuuluu keskeytyksettä hälytyssireenien ulvontaa.

– Pete hei, täällä! Simppa huutaa.

– Saakeli, mikä herätys, sanon hengästyneenä.

– Joo todellakin! Onko Lampista näkynyt?

Näin Lampisen viimeksi hoippuvan hissiin hotellin baari-illan päätteeksi. Mies oli ottanut turhan monta harjakaisryyppyä onnistuneen asennuskeikan jäljiltä ja siksi usutin hänet

Seisoskelua kesti puolisen tuntia, jonka jälkeen henkilökunta pyysi asukkaita siirtymään rauhallisesti takaisiin huoneisiinsa. Meno oli todellakin rauhallista hissien ollessa edelleen poissa käytöstä. Päätin olla huolestuttamasta kotiväkeä ja yritin nukkua vielä muutaman tunnin ennen kellon herättämistä.

Lampinen saapui aamiaispöytäämme viimeisenä. Miehen nähdessäni mieleeni tuli muuan Korean reissu, jolloin Lampinen oli pyhästi vannonut ikuisen raittiuden nimiin. Sanahelinää tietty, ajattelin.

– Saatana mikä krapula! Lampinen sanoi. – Mulle ne nuo väriviinat ei sitten passaa.

– Huono olo alkoi jo aamuyöstä, kun konkoilin pimeässä vessaan. Tuntui kuin koko mökki olis tärissyt!

PETRI SAARI petri.saari@proventia.com

Oulun kauppakamarilehti julkaisee vuonna 2024 neljä Matkalla-kolumnia. Kirjoittaja on oululainen liiketoimintajohtaja, joka on toiminut vienninedistäjänä yli kolmen vuosikymmenen ajan. Vapaa-ajalla hän viimeistelee käsikirjoitustaan matkojensa tapahtumista ja sattumuksista.

Eurooppa tulee Ouluun kylään

Alkukesä kauneimmillaan, taianomaiset ja ennenkokemattomat yöttömät yöt ja suomalainen puhdas luonto ihan kaupungin ytimessä. Mikä onkaan parempi ajankohta järjestää Maailman pohjoisin Nuorkauppakamarien Eurooppakokous eli JCI European Conference 2024?

Eurooppakokous järjestetään kesäkuussa (12.-15.6.2024)

Oulussa ja järjestäjinä ovat Oulun Nuorkauppakamari ja Oulun Tervaporvarien Nuorkauppakamari. Mukana järjestelyissä ovat isot tiimit, joissa on jäseniä myös muista Suomen kamareista sekä yhteydet kansainvälisiin kamareihin.

”Tapahtumaan odotetaan noin 1500 nuorkauppakamarilaista Euroopasta, mutta tulijoita on myös muun muassa Panamasta, Kolumbiasta, Taiwanista ja Japanista”, kertoo varakokouspäällikkö Elena Oikarinen

Eurooppakokouksen teemana on ”a Higher Grade of Living”, kuinka kulttuuri, hyvinvointi, luonto ja teknologia voivat luoda parempaa tulevaisuutta. Nämä teemat ja painotukset näkyvät tapahtuman eri osa-alueilla. Eurooppakokoukseen on koottu monipuolinen kattaus erilaisia koulutuksia, keynoteja, workshoppeja ja muita monipuolisia tapahtumia. Puhe- ja debattikilpailut ovat tärkeä osa Eurooppakokousta ja siellä mitellään Euroopan parhaasta puhujasta sekä debatoitsijoista. Creative Young Entrepreneur of the Year- finaalissa valitaan vuoden voittaja.

Tapahtuma ei ole pelkästään Oulun tapahtuma, vaan sen yhteyteen on järjestetty pre- ja after toureja ympäri Pohjois-Suomea. Nuorkauppakamarilaiset haluavat esitel-

lä Suomen monimuotoisuutta ja tutustuttaa kansainväliset kokousvieraat myös lähialueisiin.

Nuorkauppakamarit tekevät tiivistä yhteistyötä tapahtuman osalta Oulun kaupungin ja BusinessOulun kanssa. Kokouskeskuksena toimii Oulun teatteri, jossa nimekkäät puhujat ja kouluttajat nousevat Pikisalin tai Suuren näyttämön lavoille. Oulun teatterille on myös rakennettu trade show-alue, johon yhteistyökumppanit tulevat esittelemään yrityksiään. Pääyhteistyökumppaneina tapahtumassa toimivat Stora Enso ja Netox ja päähotellina on Radisson Blu. Kokoukselle on iso merkitys, että Lufthansa jatkaa lentoja suoraan Euroopasta, mikä helpottaa Ouluun saapumista.

Iltaisin kokousvieraat kokoontuvat yhteen Ouluhalliin, jossa järjestetään avajais- ja tervetulojuhla, iltatilaisuudet ja lauantain gaala. Gaalassa palkitaan edellisen vuoden parhaita tekijöitä ja projekteja.

”Nuorkauppakamarilaiset haluavat jättää kokousvieraille ainutlaatuisen muiston ja elämyksen Oulusta, jotta tänne olisi loistava syy palata uudelleen”, kertoo koulutuksista ja keynoteista vastaava Anna Poropudas

Kiinnostuitko yhteistyökumppanuudesta tai olisitko kiinnostunut tulemaan kouluttamaan tai puhujaksi Eurooppakokoukseen? Lisätietoa löydät: www.jciec2024oulu.com. Nuorkauppakamari on voittoa tavoittelematon 18-40 -vuotiaiden aktiivisten nuorten aikuisten järjestö, jossa on Euroopassa noin 20 000 jäsentä ja maailmanlaajuisesti yli 150 000 jäsentä.

TEKSTI: ANNA POROPUDAS, KUVA: MIKAEL KAUTTO

VUODEN KOULUTTAUTUJA 2023

Ravelast Oy vuoden kouluttautunein yritys 2023

Oulun kauppakamari palkitsi Vuoden kouluttautujan, joka on tällä kertaa perinteikäs kasvuyritys.

- Ravelast on vuoden 2023 laadullisesti ja määrällisesti kouluttautunein jäsenyrityksemme. Kunniamaininnat menevät Indalgo Oy:lle ja Sievi Marketing Oy:lle, kertoo Oulun kauppakamarin palvelujohtaja Riitta Schroderus.

Vuoden kouluttautuja on palkittu vuodesta 2004 lähtien. Palkittuja yrityksiä ovat olleet mm. Arina, Elektrobit, JOT Automation, Ojala Group, Junnikkala, Kaleva, Sievin Jalkine, Pölkky Oy sekä Ammattiopisto Luovi.

Oulussa vuonna 1985 perustettu Ravelast Oy valmistaa teollisuuden tarpeisiin teknisiä ja räätälöityjä polyuretaani-, kumi- ja silikonituotteita sekä pinnoitteita. Konsernilla on Oulun

lisäksi toimintaa Hyvinkäällä, Nokialla ja Kiirunassa. Noin 50 työntekijän konsernin liikevaihto on vajaa 10 miljoonaa euroa. Toimitusjohtaja Petri Rukajärvi on erittäin otettu kauppakamarin myöntämästä huomionosoituksesta:

- Olen yllättynyt ja iloinen, että meidän kokoisemme yritys sai tämän palkinnon. Se kertoo siitä, että panostamme henkilöstöömme ja konsernin jatkuvaan kehitykseen, toteaa Rukajärvi.

Ravelast on erityisesti hyödyntänyt Oulun kauppakamarin koulutuksia, jotka kehittävät esihenkilö- ja johtamistaitoja. Petri Rukajärvi on itsekin suorittanut Hyväksytty hallituksen jäsen-kurssin (HHJ), joka antoi kokeneellekin hallitusammattilaiselle uusia eväitä.

Faktoja

- useita kymmeniä koulutustilaisuuksia eri muotoisina eri aihealueista, joihin osallistui lähes 600 henkilöä; lähes kaikkiin koulutuksiin myös etäosallistumismahdollisuus

- asiakastyytyväisyys 4,4/5, asiakassuositteluhalukkuus NPS 72/100

- pilotoitiin kasvuvalmennus Pohjoisesta Pörssiin

- kehitettiin uusia valtakunnallisia verkkovalmennuksia

- koulutusten perusmenestystekijöitä: valtakunnallinen monimuotokouluttaja, tuotteiden ja palveluiden korkea laatu, monipuolinen koulutustarjonta (myös alueellinen), hyvä hinta-laatusuhde, asiakaspalvelu sekä tyytyväiset asiakkaat

- HHJ-kurssi antoi työkaluja yrityksen toimintatapoihin, joilla saavutamme strategisia tavoitteitamme kasvun osalta. Tämä aika on ollut haastavaa koronasta lähtien. Uusi normaali näyttää olevan, että yrityksen pitää sopeutua entistä nopeampaan syklisyyteen. Jo sen vuoksi jatkuva kouluttautuminen on tärkeää, kertoo Petri Rukajärvi.

TEKSTI JA KUVA: MIKA KULJU

Kuvassa vasemmalta Oulun kauppakamarin koulutuskoordinaattori Jaana Lahtinen, palvelusektorin johtaja Riitta Schroderus ja Ravelast Oy:n toimitusjohtaja Petri Rukajärvi.

Kamari kouluttaa –osaaminen voimavaraksi!

HR ja työsuhde

27.2. (9-12) Tekoäly HR-työssä, etä

5.3. (9-15.30) Suuri työsuhdepäivä, Helsinki/etä

28.-29.2. Palkanlaskennan ajokortti® - osa 1, Helsinki/etä

21.3. (9-16) Esihenkilö ja työpaikan haastavat tilanteet, Oulu/etä

9.4. (9-15) Esihenkilön työkalupakki, Helsinki/etä

16.4. (9-12) Sairauspoissaolot käytännössä, etä 10.-11.4. Työsuhteen ajokortti®, Helsinki/etä

23.4. (9-12) Työaika, vuosiloma ja muut poissaolot, etä 24.-25.4. Palkanlaskennan ajokortti® - osa 2, Helsinki/etä

Johtaminen ja esihenkilötyö

6.3. (12-15) Osakassopimus, Helsinki/etä

7.3. (9-12.30) Yritysvastuulainsäädännön muutokset ja vaikutukset pk-yrityksiin, Helsinki/etä 13.-14.3. Esihenkilöpäivät, Helsinki

14.3. (9-15) Toimitusjohtajapäivä, Helsinki/etä

21.-24.3. Levi-seminaari

26.3. (9-13) Strategia ketterästi käytäntöön OKR-mallilla, Oulu/etä

8.-9.4. Hyväksytty Advisory Board (HAB), Helsinki/etä

23.4. (9-12) Hallituksen jäsen – oletko henkilökohtaisessa vastuussa?, etä

24.4 (12.30-15.30) Strateginen talousjohtaminen, etä

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) -KURSSI

1. jakso: Hyvä hallintotapa

2. jakso: Hallituksen ja hallitustyön organisointi

3. jakso: Strategiatyö Ryhmätyö

4. jakso: Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ)

1. päivä: Puheenjohtajan peruskysymykset 10.4. 2. päivä: Hallitustyö, yhteistyö ja vuorovaikutus 11.4.

Kansainvälistyminen

28.2. (9-6) Tullauksen ajankohtaispäivä, Oulu

3.4. (9-12) Incoterms® 2020 -toimituslausekkeet ja logistiikan pullonkaulat, etä 9.4. (9-16) Vientikaupan keskeiset asiakirjat, Helsinki/etä 18.4. (9-16) Vientikaupan ajankohtaispäivä, Oulu/etä

Talous ja verotus

28.2. (9-12) Arvopapereiden käsittely kirjanpidossa ja verotuksessa, etä

6.-7.3. Arvonlisäverotuksen ajokortti® (peruskurssi), Helsinki/etä

14.3. (9-12) Kassavirtalaskelman idea, etä

4.4. (9-15.30) Liiketoiminnan tukeminen ja ohjaaminen talousinformaation avulla, Helsinki/etä

16.4. (9-12) Edustus-, markkinointi- ja henkilöstökulut arvonlisäverotuksessa, etä

23.4. (9-15.30) FINANCIAL ASSISTANT – Talousassistentin valmennuspäivä, Helsinki/etä

25.4. (8.30-12) Kirjanpitäjän päivä, etä

Myynti, markkinointi ja viestintä

27.2.-14.5. Tekoälyllä rikastettu somemainonta -valmennuskokonaisuus, etä

5.3. (9-11) Strategiaviestinnän tehokoulutus johdolle, etä

8.3. (9-12) Kert Kenner – tehoa moderniin myyntiin, Helsinki/etä

19.3. (12-16) Vaikuttamisen anatomia, Helsinki/etä

15.-16.4. Key Account Manager (KAM) -ajokortti®, Helsinki

16.4. alk. Digimarkkinoijan ja -myyjän sertifiointiohjelma, etä

23.-24.4. Project Manager -ajokortti®, Helsinki/etä

IT ja digi

20.3. (9-15) Luova tekoäly ja ChatGPT tietotyön supervoimana, Oulu/etä

ILMOITTAUTUMINEN KOULUTUKSIIN: kauppakamarikauppa.fi

Jaana Lahtinen jaana.lahtinen@chamber.fi puh. 050 408 0663 oulunkauppakamari.fi/koulutus-ja -tapahtumat/tulevat-koulutukset/

LISÄTIETOJA:

Riitta Schroderus riitta.schroderus@chamber.fi puh. 050 338 9350

Muutokset mahdollisia. Koulutusten järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän

täyttyminen

-PUHEENJOHTAJAKURSSI

Oulu

Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kurssi, Oulu/etä

Tehokas koulutuskokonaisuus hallitustyön tärkeimmistä teemoista!

HHJ-kurssilla käsitellään monipuolisesti hallitustyön eri osa-alueita, kuten hallituksen kokoonpanoa, rooleja, vastuita, riskienhallintaa sekä työskentelytapoja (raportointi, strategiatyö, palkitsemisjärjestelmät). Hallitustyöskentelyä avataan kurssilla erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta, hyvin käytännönläheisesti ja monipuolisten yritysesimerkkien avulla. Samalla selvitämme asiantuntijoiden ja hallitusammattilaisten johdolla, mitä on hyvä hallitustyö ja millaisia työkaluja hallitustyöskentelyn kehittäminen vaatii. Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ)-kurssi soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen.

Kenelle?

Omistajille ja yrittäjille, toimitusjohtajille, kuntayhtiöiden johdolle, johtoryhmän jäsenille, hallitusten jäsenille, hallitusammattilaisille. Kurssi soveltuu myös erinomaisen hyvin hallitustyöstä kiinnostuneille tai hallitusten kanssa yhteistyötä tekeville henkilöille. Kurssi koostuu neljästä puolen päivän mittaisesta jaksosta, ryhmätyöstä ja lukupaketista. HHJ-kurssin jälkeen on myös mahdollisuus suorittaa HHJ-tutkinto ja HHJ-puheenjohtajakurssi.

Asiantuntijoina toimivat kokeneet hallitustyön ammattilaiset.

Aikataulu

1. jakso: 4.4. klo 12.00-17.50 Hyvä hallintotapa

2. jakso: 9.4. klo 12.00-17.20 Hallituksen ja hallitustyön organisointi

3. jakso: 17.4. klo 12.00-17.10 Strategiatyö

Ryhmätyö: 24.4. klo 12.00-16.30

4. jakso: 15.5. klo 12.00-19.00 Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus Ismo Salminen Ville Heikkinen Heidi Hyry

Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -puheenjohtajakurssi, Oulu

Suositulla kurssilla keskitytään hallituksen puheenjohtajan tehtäviin käytännönläheisesti. Sen aikana saat syväluotaavan katsauksen pk-yrityksen hallituksen puheenjohtajan käytännön työhön samalla kun johtaminen kehittyy kokonaisuudessaan.

Käsiteltäviä aiheita: hallituksen ydintehtävät ja tehokkuudet, yrityksen strategia sekä päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmä, kokouksen johtaminen ja työjärjestys, liiketoiminnan kehittäminen ja toimitusjohtajan katsaus, hallituksen ja puheenjohtajan vuorovaikutussuhteet, hallituksen puheenjohtajan tehtävät ja vastuut.

Aiheita käsitellään vuorovaikutteisesti keskustellen ja ryhmätöissä pohtien ja verkostoituen. Suuri lisäarvo on myös osallistujien käytänteiden ja kokemuksien jakaminen.

Aikataulu

1. päivä: Puheenjohtajan peruskysymykset 10.10. klo 12.00-16.30

2. päivä: Hallitustyö, yhteistyö ja vuorovaikutus 11.10. klo 8.30-16.00

Kurssi sopii nykyisille hallitusten puheenjohtajille, puheenjohtajiksi aikoville sekä hallitusjäsenille.

Asiantuntijoina:

HHJ PJ, Hallituspartneri, VT Ismo Salminen, Tampereen kauppakamari ja HHJ PJ, Hallituksen puheenjohtaja, DI  Heikki Käkönen, AINS Investment Oy

Varaa paikkasi suositulle kurssillemme!

Luova tekoäly ja ChatGPT tietotyön supervoimana

Oulu 20.3.2024 klo 9-15, myös etä (Teams)

Tekoälyn voima muokkaa maailmaa päivä päivältä ja sen kyky ymmärtää, käsitellä sekä luoda tietoa mullistaa tietotyön kenttää. Haluatko ymmärtää, miten voit hyödyntää tekoälyä ja erityisesti ChatGPT:tä työssäsi?

Tervetuloa koulutukseemme Oulussa tai etänä!

Olemme jakaneet päivän teoriaan ja käytännön toteutukseen, jotta saisit mahdollisimman kattavan kuvan ja laajan kirjon työkaluja virtuaaliseen pakkiisi. Älä jää jälkeen tekoälyn tuomasta vallankumouksesta tietotyössä! Varaa paikkasi päivään ja ole askeleen edellä muita!

Asiakkaiden palautteita:

Kaveri tietää mistä puhuu: 5/5.

Asiantuntijana suosittu kouluttaja, toimitusjohtaja Immo Salo, Bonairo Oy.

Hyvin valmisteltu toteutus ja kiperiinkin kysymyksiin pystyi vastaamaan.

Erittäin ammattitaitoinen kouluttaja, otti hyvin huomioon myös chatissa esitettävät kysymykset.

ChatGTP:stä kerrottiin kattavasti ja hyvin esimerkein konkretisoiden. Immo osasi vastata kysymyksiin todella hyvin, eli osaamista ja ymmärrystä aiheesta riittää.

Kouluttajalla on miellyttävä ääni. Sisältö oli hyvä ja hän otti myös kysymykset kivasti huomioon.

Strategia ketterästi käytäntöön OKR-mallilla

Oulu 26.3.2024 klo 9-13, myös etä (Teams)

OKR eli Objectives and Key Results, suomeksi tavoitteet ja avaintulokset, on suosittu, tuloksellinen strategian käytännön toteuttamisen malli. Sitä käyttävät monet menestyneet yritykset kuten Google ja Netflix.

Parhaimmillaan malli on sitä toteuttaneiden organisaatioiden mukaan sekä konkreettinen että innostava malli. Monet sanovat, että ensi kertaa he saavat strategian toteutettua ja johdettua oikeasti läpi organisaation niin, että se näkyy ja tuntuu.

Hyvin toteutettuna OKR-malli voi olla se käytännön helppo taikatemppu, jolla tuot strategian aidosti osaksi työpaikan arkea ja luot luottamusta!

Asiantuntijana toimii Organizational Coach Rasmus Ståhle, Taskmill Oy. Rasmus uudistaa toimintamallit ja –tavat vahvoin ottein saaden ihmiset mukaan. Hän etsii asiakkailleen heitä parhaiten

palvelevat ratkaisut ja mallit, ratkoen samalla organisaation tärkeitä haasteita.

Rasmuksella on vahva tekninen tausta ja ymmärrys esimerkiksi markkinointiorganisaatioiden toiminnasta. Hän on vienyt strategiaa käytäntöön OKR-mallia hyödyntäen esimerkiksi Avidlyllä.

KYSY LISÄÄ

ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUISTA

• liikeidea ja yrityksen perustaminen

• Startup Station

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ

• yritysrahoitus

• maksuttomat valmennukset

• vienti ja kansainvälistyminen

• rekrytointiapu ja -tapahtumat

• omistajanvaihdokset

UUSISTA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA

• digitaalinen liiketoiminta

• hiiliviisas kiertotalous

• innovaatiopalvelut

• designmenetelmät

SIJOITTUMISPALVELUISTA TOIMIALAPALVELUISTA JA VERKOSTOISTA

Tutustu myös sähköisiin palveluihimme

osoitteessa businessoulu.com

Yksin ei tarvitse yrittää

BusinessAseman palveluneuvonta ohjaa eteenpäin

• Palveluneuvonta on avoinna BusinessAsemalla arkisin klo 9–15.

• Puhelimitse sinua palvellaan numerossa 08 558 55810 ma–pe klo 9–16.

• Voit myös varata ajan etäneuvontaan: businessasema.com/palvelut

Osoite: BusinessAsema, Hallituskatu 36, Oulu

International House Oulu

• Services targeted at international newcomers and immigrants, and also companies planning to recruit international people.

• Visit International House Oulu at BusinessAsema or read more at ihoulu.fi