Oulun kauppakamarilehti 1/2018

KAUPPAKAMARILEHTI WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI

1/2018 YRITYKSET VERONMAKSAJINA

KAUPPANEUVOS ILKKA LANTTO:

OULUUN PITÄISI LUODA MITTELSTAND s. 22

KESKUSKAUPPAKAMARIN VIISI KEINOA TYÖLLISYYSASTEEN NOSTAMISEKSI s. 14

SUOMEN MENESTYS ON MINULLE SYDÄMEN ASIA Juho Romakkaniemi, Keskuskauppakamarin tuore toimitusjohtaja s. 6

BUSINESSFINLAND VAUHDITTAA YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ KAUPPAKAMARIN HALLITUKSEEN UUSIA KASVOJA

Tule mukaan luomaan hyvinvointia pohjoiseen oamk.fi/varainhankinta

PÄÄKIRJOITUS

Yritykset tilittävät yli 2/3 kaikista veroista Yritysten veroista käytävä keskustelu koskee yleensä yhteisöveroa. Tämä on entisestään korostunut viime vuosina, kun sekä kotimaisen että kansainvälisen verokeskustelun keskiöön on noussut yritysten aggressiivinen verosuunnittelu, veron kiertäminen ja veroparatiisit.

Totuus yritystoiminnan tuottamista veroista on kuitenkin huomattavasti yhteisöveroa monipuolisempi. Yhteisövero edustaa suhteellisen pientä osaa yritysten maksamista ja tilittämistä veroista.

Valtio ja kunnat keräävät vuosittain veroja yli 65 miljardia euroa. Lisäksi seurakuntien verot ovat noin miljardi euroa. Nämä verotulot syntyvät pääasiassa yritystoiminnasta. Yritysten maksamilla ja tilittämillä verotuloilla kustannetaan julkisia palveluja kuten sosiaaliturvaa, terveyden- ja sairaanhoitoa, koulutusta ja liikenneverokostoa. Näiden julkisten palvelujen tuottaminen synnyttää osaltaan verotuloja valtiolle ja kunnille.

Yhteisövero muodostaa ainoastaan kymmenesosan yritysten tilittämistä veroista, selviää Keskuskauppakamarin veroselvityksestä. Selvitys kattaa yli 270 000 yrityksen valtiolle ja kunnille tilittämät merkittävimmät verot, kuten arvonlisäveron, palkkojen ja osinkojen ennakonpidätykset, yhteisöveron sekä ympäristöverot. Mukana on yli 13 000 Pohjois-Pohjanmaalle kotipaikkansa rekisteröinyttä yritystä.

Yritykset ovat keskeisessä roolissa hyvinvointiyhteiskunnan rakentajina ja ylläpitäjinä.

Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan suomalaisyritykset tilittivät vuonna 2015 veroja valtiolle ja kunnille lähes 44 miljardia. Suurin yritysten tilittämä vero oli arvonlisävero, lähes 17 miljardia euroa. Työntekijöiden palkkojen ennakonpidätyksiä ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja yritykset tilittivät lähes yhtä paljon, noin 15 miljardia euroa. Pohjois-Pohjanmaan yritykset tilittävät edellä mainittuja veroja yli 1,1 miljardia euroa. Valtakunnallisesti yhteisöveron osuus oli reilu 4 miljardia eli 10 prosenttia. Vuoden 2016 verotietojen mukaan yhteisöveron osuus oli 5,5 miljardia euroa, mikä oli lähes 1,1 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2015.

Vaikka kaikki yritysten maksamat ja tilittämät verot eivät jää yrityksen lopulliseksi kustannukseksi, ilman yritystoimintaa näitä verotuloja ei syntyisi. Yritykset ovat keskeisessä roolissa hyvinvointiyhteiskunnan rakentajina ja ylläpitäjinä. Kaikki verot vaikuttavat myös yritysten toimintaedellytyksiin ja tuotteiden hintoihin suoraan tai välillisesti.

Yritykset pyörittävät yhteiskunnan rattaita luomalla työpaikkoja sekä tarjoamalla palveluja ja tuotteita kaikilla elämän osaalueilla. Sen lisäksi yritysten merkitys julkisten palvelujen tarjoamisessa on elintärkeä, sillä julkisia palveluja rahoitetaan yritystoiminnan synnyttämillä verotuloilla. Ilman yrityksiä hyvinvointivaltiolta putoaisi pohja.

JARI P. TUOVINEN toimitusjohtaja Oulun kauppakamari

3 KAUPPAKAMARI

Yhdessä parhaat ratkaisut yrittäjälle Hyödynnä osaamisemme yrityksesi riskien kartoittamisessa ja hallinnassa.

Tunnemme yrittäjän arjen ja tarjoamme parhaat ratkaisut yrityksesi kaikkiin vaiheisiin. Työeläkevakuutuksissa kumppanimme on Elo, Suomen suosituin työeläkevakuuttaja.

Käytä asiantuntemustamme, soita 010 503 8818, ma-pe klo 8-17 tai tutustu osoitteessa www.fennia.fi.

SISÄLTÖ 1/2018 Kuva: Julia Koivulanaho

JULKAISIJA OULUN KAUPPAKAMARI UUSIKATU 53 90120 OULU WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI OSOITTEENMUUTOKSET ANNI ALAVAHTOLA anni.alavahtola@chamber.fi

6

PÄÄTOIMITTAJA JARI P. TUOVINEN VASTAAVA TOIMITTAJA ARMI LAHDENKAUPPI KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY TAITTO MARJA SARKKINEN KUVAPANKIT WWW.SHOCK.CO.BA ILMOITUSMYYNTI OULUN VIESTINTÄTAITO OY PUH. 0400 683 257 armi.lahdenkauppi@viestintataito.fi ILMESTYY HELMI- JA HUHTIKUUSSA

3 PÄÄKIRJOITUS 6 HENKILÖ Juho Romakkaniemen mukaan Suomen globaali kilpailukyky sijaitsee korvien välissä

PAINO ERWEKO OY, OULU

10 Tuloverotukseen muutoksia

JAKELU JÄSENYRITYKSIIN POHJOIS-POHJANMAALLA JA KAINUUSSA

13 ASIANTUNTIJAKIRJOITUS Verotus muutoksen kourissa

ISSN 1458-6002

22

14 Keskuskauppakamarin viisi keinoa työllisyysasteen nostamiseksi

22 Kauppaneuvos Ilkka Lantto: Kauppakamari voisi ottaa isomman roolin yritysten kansainvälistymisessä

16 BusinessFinlandin organisaatiota trimmataan iskukuntoon

24 Oulun kauppakamarin hallitukseen uusia kasvoja

18 Oulun kauppakamari – ei ainoastaan Oulun varassa

28 Oulun kauppakamari kouluttaa

21 Oulun kauppakamarin syntyhistoria

18

5 KAUPPAKAMARI

HENKILÖ

6 KAUPPAKAMARI

Paras Suomi aivan jokaiselle TEKSTI: PATRIK LINDFORS KUVAT: JULIA KOIVULANAHO

Keskuskauppakamarin uusi toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi haluaa laajentaa kuvaa kauppakamareista ainoastaan yritysten ja elinkeinoelämän edun ajajina. Romakkaniemen mielestä kauppakamareiden on aiempaa enemmän kerrottava, että edistämämme arvot luovat Suomea, joka on paras mahdollinen aivan jokaiselle suomalaiselle.

7 KAUPPAKAMARI

J JUHO ROMAKKANIEMI

8 KAUPPAKAMARI

voi samaistua kauppakamareiden edustamiin arvoihin uho Romakkaniemi palaa maaliskuussa 2018 ja kokea, että tavoitteidemme edistäminen tarkoittaa Brysselin vuosien jälkeen Suomeen ja Keskusparhaan mahdollisen Suomen rakentamista myös kauppakamarin toimitusjohtajaksi. Hän on hänelle”, sanoo Romakkaniemi. viimeisen kolmen vuoden aikana toiminut EURomakkaniemi haluaa myös murtaa myytin, komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen jonka mukaan raskas hyvinvointivaltio on Suomen kabinettipäällikkönä. Sitä ennen hän toimi muun ja muiden pohjoismaiden globaalissa vertailussa muassa pääministeri Alexander Stubbin kabinetkorkean kilpailukyvyn takana. Pikemminkin chydetipäällikkönä, komission varapuheenjohtaja Olli niuslainen markkinoiden vapausajattelu ja avoimuus Rehnin kabinetissa sekä muissa keskeisissä tehtävissä kansainväliselle kaupalle ovat olleet pohjoismaisen politiikan ja hallinnon ytimessä niin Suomessa kuin menestyksen takana. Tämä on mahdollistanut myös Brysselissäkin. vahvat verotulot valtiolle ja “Käyn tähän työhön hihat pohjoismaisen hyvinvointimalkäärittyinä ja äärimmäisen moSUOMI ON MAA, tivoituneena. Suomen menestys JONKA AINOA PYSYVÄ lin rakentamisen. Sen etuna taas on ollut tasa-arvoisten on minulle sydämen asia. Sen GLOBAALI KILPAILUETU mahdollisuuksien tarjoaminen eteen on voinut tehdä työtä SIJAITSEE KORVIEMME kaikille kansalaisille. Korkea sekä Suomesta että Brysselistä”, koulutustaso on sitten satanut toteaa Romakkaniemi.

VÄLISSÄ. laariin pitkän ajan kilpailuJuho Romakkaniemi haluaa kykynä. toimitusjohtajana laajentaa ”Suomi on menestynyt ja kirkastaa kuvaa Keskusparhaiten silloin, kun olemme käyneet kauppaa ja kauppakamarin tavoitteista ja roolista suomalaisessa olleet aktiivisia kansainvälisillä markkinoilla. Kehitys yhteiskunnassa. ja kansakunnan vaurastuminen ovat vastaavasti olleet ”Haluaisin että emme rajaa itseämme vain yritysheikompia silloin, kun olemme käpertyneet omaan ten ja elinkeinoelämän edun ajajaksi. Se luo helposti kuoreemme”, muistuttaa Romakkaniemi. ”Lisäksi virheellisen mielikuvan yhteiskunnasta nollasummajulkisen sektorin kasvun ja nykyisenkin rahankäytön pelinä, jossa omaa etua ajetaan muiden kustannuksuhteen pitää olla aina terveen kriittinen”. sella”, sanoo Romakkaniemi. ”Meidän on kerrottava, että haluamme edistää arvoja, joiden avulla luomme UUDISTUKSIA ON JATKETTAVA Suomen, joka on paras mahdollinen aivan jokaiselle Nykyinen ja edelliset hallitukset ovat tehneet useita suomalaiselle.” tarpeellisia uudistuksia, joista tärkeimmät ovat eläNäitä arvoja ovat vapaus, toimiva markkinakeuudistus, suhteellisen hintakilpailukyvyn parantalous, terve kilpailu, aidosti tasa-arvoiset mahdollitaminen, yritysveron laskeminen, julkisen talouden suudet jokaiselle sekä tarkoituksenmukainen sääntely sopeuttaminen sekä kaupan ja muiden säädösten ja investointeihin kannustava verotus. vapauttaminen. Nämä toimenpiteet eivät kuitenRomakkaniemen mielestä näiden arvojen mukaan kaan riitä hyvinvoinnin ylläpitämiseksi pidemmällä rakennettu Suomi on avoin, globaali ja eurooppalaiaikavälillä. nen talous sekä paikka, jossa investoidaan ja talous Seuraavan hallituksen suurin haaste tulee olemaan kasvaa. Sellaisessa Suomessa syntyy työpaikkoja työllisyyden vahvistaminen lähelle muiden Pohjokaiselle työhaluiselle ja -kykyiselle. Siinä Suomesjoismaiden tasoa. Työmarkkinauudistuksen tavoite sa syntyy myös riittävästi vaurautta kaikille sekä tulee Romakkaniemen mukaan olla työllisyysasteen verotuloja huolehtia muun muassa investoinneista nostaminen vähintään 75 prosenttiin vuoteen 2023 laadukkaaseen koulutukseen, huippututkimukseen mennessä ja 80 prosenttiin pidemmällä aikavälillä. sekä arvokkaaseen huolenpitoon niistä, jotka eivät itse Samalla on toteutettava sosiaaliturvan kokonaisuusiihen kykene. distus, joka vastaa työelämän muutoksiin, sopeuttaen ”Suomi on maa, jonka ainoa pysyvä globaali työtuloja ja sosiaaliturvaa keskenään ilman kannuskilpailuetu sijaitsee korviemme välissä”, Romakkatinloukkuja. niemi summaa. ”Siksi investoinnit koulutukseen Romakkaniemeä huolestuttaa opportunistinen varhaiskasvatuksesta peruskouluun, toiselle asteelle, politiikka, jossa vastustetaan kaikkea lyhyen tähtäikorkeakouluihin, tutkimukseen ja innovaatioihin ovat men poliittisen hyödyn tavoittelemiseksi. Maailma pärjäämisemme ehto.” ja talouden reunaehdot eivät muutu mahdollisen vaalivoiton jälkeen ja samat ongelmat on ratkaistava TASA-ARVOA MARKKINOILLE riippumatta siitä, kuka on hallitusvastuussa.

JA JOKAISELLE IHMISELLE ”Työllisyys- ja sosiaaliturvatalkoot ovat aivan Romakkaniemi haluaa, että Suomi on valtio, jossa jokaisen hallitukseen pyrkivän puolueen edessä ensi jokainen voi saavuttaa kovalla työllä ja kyvyillään vaalikaudella”, Romakkaniemi muistuttaa. ”Olisikin täyden potentiaalinsa riippumatta taustastaan ja lähviisasta olla maalaamatta itseään omaehtoisesti turtökohdistaan. Sellainen maa toteuttaa yhtä aikaa sekä haan nurkkaan jo nyt.” yksilönvapauden korkeimmat ihanteet että parhaan Romakkaniemen mukaan haasteet ovat esimerkoko yhteiskunnan menestyksen kansainvälisessä kiksi työllisyysasteen nostamiseksi sen verran suuret, kilpailussa. että pelkillä mukavilla keinoilla ei selvitä, vaan tarvi”Haluan, että kuka tahansa suomalainen, vaikka taan myös vaikeita päätöksiä. hän ei itse toimisi yrityksessä tai elinkeinoelämässä,

Offering trusted logistics services to a wide range of different customers.

• • • • • • • •

Inland transportation Terminal operator Customs warehousing Forwarding agent Cargo handling Chartering of vessels Ship’s agent Tugboat services

in the port on Rahja, Kalajoki

The greatest timber operator on the Gulf of Bothnia for the past two decades.

RAHJAN HUOLINTA OY Satamatie 395 85180 RAHJA Phone 02077 69360 24/7 02077 69363

Coming in spring 2018

WORLD’S LARGEST

material handling crane!

Tunne arvo, joka siirtyy omistajalta toiselle Ostamalla olemassa olevan yrityksen saat valmiina jo paljon hyvää, ja ohituskaistan yrittäjyyteen. Kun omistaja on huolehtinut yrityksensä arvon ja elinvoimaisuuden säilymisestä, on yrityksen ostaminen oiva sijoitus.

Hyville yrityskaupoille löytyy rahoitus!

Lue lisää nnvera./omistajanvaihdos

9 KAUPPAKAMARI

KUVA: PASI MURTO

Keskuskauppakamarin veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.

Kolme muutosta tuloverotukseen V

uosi 2018 toi muutoksia tuloverotukseen. Keskuskauppakamarin veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää tiivistää tärkeimmät uudistukset kolmeen.

VEROVAPAITA PÄIVÄRAHOJA KOLME VUOTTA Työkomennuksen ajalta voidaan nyt maksaa verovapaita päivärahoja kolmen vuoden ajan, kun työntekijä työskentelee tilapäisesti niin sanotulla erityisellä työntekemispaikalla eikä omalla varsinaisella työpaikallaan. Aiemmin verovapauden edellytyksenä kolmannen vuoden osalta oli, että työskentely tapahtui rajatun ajan kestävässä työkohteessa, joka oli yli 100 kilometrin etäisyydellä sekä työntekijän asunnosta että varsinaisesta työpaikasta, ja työntekijä yöpyi työskentelyn takia tilapäisissä majoitustiloissa. Näistä erityisedellytyksistä luovuttiin vuoden 2018 alussa.

Uutta sääntelyä sovelletaan myös sellaiseen työskentelyyn, joka on alkanut ennen lain voimaantuloa. Jos esimerkiksi työskentely erityisellä työpaikalla on alkanut 1.1.2016 ja kestää

10 KAUPPAKAMARI

31.12.2018 saakka, työntekijälle voidaan maksaa verovapaita päivärahoja myös vuodelta 2018. Vastaavasti jos tilapäinen työskentely erityisellä työntekemispaikalla on alkanut 1.7.2015 ja kestää 30.6.2018 saakka, työntekijälle voidaan maksaa verovapaita päivärahoja uuden säännöksen voimassaoloajalta 1.1.–30.6.2018.

Muutoksella ei ole vaikutusta tilanteisiin, joissa työskentely on alun perin sovittu kolmea vuotta pidemmäksi ajaksi tai työskentelyn kestoa ei ole mitenkään rajattu. Tällöin työskentelypaikka on työntekijän varsinainen työpaikka, eikä verovapaita matkakustannusten korvauksia voida maksaa.

TYÖNANTAJAN MAKSAMAT KOULUTUSKUSTANNUKSET SÄÄDETTIIN VEROVAPAIKSI TYÖNTEKIJÄLLE Työnantajan kustantaman koulutuksen verokohtelua selvennettiin. Uuden sääntelyn mukaan työnantajan kustantama koulutus on työntekijälle verovapaata, kun koulutus hyödyttää

VEROVAPAITA PÄIVÄRAHOJA KOLME VUOTTA. TYÖNANTAJAN MAKSAMAT KOULUTUSKUSTANNUKSET VEROVAPAIKSI TYÖNTEKIJÄLLE. SÄHKÖINEN VEROILMOITUS PAKOLLISEKSI OSAKEYHTIÖILLE.

työnantajaa tai toista konserniyritystä työntekijän nykyisten tai tulevien työtehtävien kannalta. Verovapautta sovelletaan myös yrityksen johtoon ja omistajiin, jotka työskentelevät yrityksessä. Verovapaata voi olla esimerkiksi tutkintoon johtavan peruskoulutuksen, ammattikoulutuksen, täydennyskoulutuksen taikka ajokortin kustantaminen työntekijälle.

Työnantajan on lähtökohtaisesti maksettava koulutuskustannukset suoraan koulutuksen järjestäjälle. Työnantaja voi kuitenkin korvata työntekijän osittain tai kokonaan maksamat koulutuskulut laskua ja maksutositetta vastaan. Tositteet on liitettävä työnantajan kirjanpitoon.

Säännöksen puitteissa työnantaja voi maksaa esimerkiksi koulutusmaksut ja -materiaalit. Koulutuksen laadusta riippuen työnantaja voi myös korvata verovapaasti työntekijän matkakustannuksia koulutuspäiviltä. Matkakustannusten korvaukset voivat olla verovapaita, jos ne liittyvät esimerkiksi MBA- tai EMBA-tutkinnon, ammattitutkinnon, erityisammattitutkinnon tai yliopiston jatkotutkinnon suorittamiseen. Sen sijaan ylioppilastutkintoa, ammatillista perustutkintoa, alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa tai ammattikorkeakoulututkintoa suorittavan työntekijän matkakuluja työnantaja ei voi korvata verovapaasti.

Kirkkokatu 5, 90100 OULU

SÄHKÖINEN VEROILMOITUS PAKOLLISEKSI OSAKEYHTIÖILLE Osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen, säätiön sekä muiden yhteisöjen on annettava verovuoden 2017 tuloveroilmoitus sähköisesti. Verohallinto voi vain erityisestä syystä hyväksyä veroilmoituksen antamisen paperilomakkeella. Muutos liittyy Verohallinnon palveluiden sähköistämiseen ja paperipostin vähentämiseen.

Sähköisen veroilmoituksen antamiseen yhteisö tarvitsee Katsotunnisteen. Vaihtoehtoisesti yhteisö voi valtuuttaa kirjanpitäjän antamaan veroilmoituksen sähköisesti.

Veroilmoitus voidaan antaa uudessa OmaVero-palvelussa (vero.fi/omavero). Samassa palvelussa voidaan muun muassa hakea tai muuttaa yhteisön ennakkoveroa. Marraskuussa 2017 voimaan tulleen muutoksen jälkeen ennakkoveroihin voidaan hakea muutosta verotuksen päättymiseen asti. Samalla ennakon täydennysmaksu poistui.

11 KAUPPAKAMARI

TUUKKONÄÄ MEILLE KYLLÄÄN? Scandicissa nautit Oulusta illasta aamuun!

Siitä huolehtivat mukavat huoneemme, suosittu ravintolamme Torilla sekä hyvin nukutun yön jälkeinen runsas aamiainen. Pohjoismaisen moderni hotellimme sijaitsee aivan keskustassa Rotuaarin ostoskatujen, torin ja kauppahallin välittömässä läheisyydessä, joten meiltä löydät koko Oulun!

Tavoitteidesi tukena Vahva toimialaosaamisemme ja kokemuksemme ovat perhe- ja kasvuyritysten käytössä liiketoiminnan kaikissa vaiheissa.

Vero- ja lakipalvelut Tilintarkastus ja varmennus Tietoturvapalvelut Neuvontapalvelut Ota yhteyttä:

Tapio Raappana | KPMG Finland Isokatu 32 B, 90100 Oulu Puh: 020 760 3492 www.kpmg.fi

Saaristonkatu 4, 90100 Oulu Puhelin +358 8 543 1000 oulu@scandichotels.fi

Olemme tässä lähellä – sinua ja yritystäsi varten!

Kaikkien asiantuntijoidemme yhteystiedot löydät osoitteesta www.op.fi/oulu.

12 KAUPPAKAMARI

ASIANTUNTIJAKIRJOITUS

Verotus muutoksen kourissa Nyky-yhteiskunnassa vain muutos on pysyvää ja niin on vero-

saakka. Viivästyskorko tulee maksettavaksi kaikille verovelvolli-

tuksessakin. Verohallinnossa on panostettu viime vuosina voi-

sille verovuoden päättymisen jälkeen määrättävälle ennakolle ja

makkaasti sähköisiin järjestelmiin ja verotuksen automatisointiin.

jäännösverolle. Lisäksi viivästyskorko on samansuuruinen kaikille

Yhteiskunnan panostukset ovat olleet rahallisesti todella merkittä-

verovelvollisille.

viä. Kaiken kaikkiaan Verohallinnon pyrkimyksenä on päästä yritysten verottamiseen mahdollisimman reaaliaikaisesti, jopa niin,

Valmis-hankkeen viimeisimmässä vaiheessa uudistettiin tulove-

että verotus toimitettaisiin kuukausitasolla. Tavoite on erittäin

rojen ja muiden maksuunpantavien verojen menettelymuutoksia

haastava, kun otetaan huomioon monen toimialan erityispiirteet

sekä toteutettiin seuraamusmaksujen uudistaminen. Verotusme-

ja tilikauden sisällä tapahtuvat tulosvaihtelut.

nettelylakiin on säädetty uusi 33 §, jossa määrätään myöhästymismaksusta, joka on luonnollisella henkilöllä 50 euroa ja muilla

Yksi Verohallinnon projekteista on ollut ns. Valmis-hanke Ve-

verovelvollisilla 100 euroa. Myöhästymismaksu määrätään veron-

rohallinnon toimintojen kehittämiseksi ja tietojärjestelmien

korotuksen sijaan muun muassa tilanteessa, jossa verovelvollinen

uudistamiseksi. Hankkeeseen kytkettiin vaiheittain myös verotus-

ei ole antanut veroilmoitusta säädetyssä ajassa, mutta antaa ve-

menettelyä koskevia lainsäädännöllisiä muutoksia. Ensimmäisessä

roilmoituksen kuitenkin ennen verotuksen päättymistä. Veronko-

vaiheessa muutokset koskivat mm. muutoksenhakumenettelyä ja

rotussäännöksiin tulee myös muutoksia. Osa veronkorotuksista

muutoksenhakuaikojen yhdenmukaistamista. Esimerkiksi tulo-,

määräytyy lisätyn tulon perusteella ja osa lisääntyneestä verosta.

perintö- ja lahjaverotuksessa sekä kiinteistöverotuksessa muu-

Muutokset tulevat voimaan 1.5.2018.

toksenhakuaika lyheni pääsääntöisesti viidestä vuodesta kolmeen vuoteen. Verotusta voidaan kuitenkin oikaista kuuden vuoden

Toinen merkittävä hanke on kansallisen tulorekisterin perustami-

määräajassa tilanteissa, joissa on kysymys esim. siirtohintaoikai-

nen, minkä on tarkoitus tulla voimaan vaiheittain vuoden 2019

suja koskevien säännösten soveltamisesta tai yritysjärjestelyihin

alusta. Tässä yhteydessä perustetaan erillinen tulorekisteriyksikkö.

liittyvien järjestelyiden veroseuraamuksista. Viimeksi mainituissa

Ideana on, että työnantajat ilmoittavat mm. palkkatiedot ja työ-

tilanteissa on kyse lähipiiritahojen suorittamista transaktioista.

suhteisiin liittyviä muita tietoja vain kerran ja yhteen paikkaan.

Lisäksi on erikseen rikosperusteinen oikaisuajan pidennysmah-

Yritysmaailman toimijoiden kannalta suunniteltu muutos on kan-

dollisuus. Lainsäädännöllisesti tulee huomioida, että oma-aloittei-

natettava, sillä sen pitäisi vähentää palkkahallintoon liittyviä töitä.

sia veroja koskevasta muutoksenhausta on annettu oma erillinen

Toisaalta ilmoitusaikataulu tulee varmasti aiheuttamaan haasteita,

verotusmenettelylaki.

sillä palkkatiedot tulee ilmoittaa tulorekisteriin jo viiden (5) päivän kuluessa suorituksen maksupäivästä. Tulorekisterin tietoja

Toisessa vaiheessa muutokset koskivat lähinnä ennakonkantoa

tulisivat käyttämään verohallinnon ohella ainakin eläkevakuutus-

ja tuloverotuksen korkosääntelyä. Nämä muutokset tulivat voi-

yhtiöt ja muut viranomaiset.

maan marraskuun alussa 2017. Tässä yhteydessä säädettiin, että verovelvollinen voi täydentää ennakkojaan paitsi verovuoden

Vuoden 2018 alussa tuli voimaan varainsiirtoverovapaus, joka

aikana myös sen jälkeen aina verotuksen päättymiseen saakka.

koskee TVL 24 §:ssä tarkoitettujen toimintamuodon muutos-

Verovelvollisen tulee vaatia ennakoiden täydentämistään erikseen.

ten yhteydessä siirtyviä kiinteistöjä ja arvopapereita. Huojen-

Konkreettinen muutos näkyy siinä, että esimerkiksi osakeyhtiöt

nus koskee tilanteita, joissa toiminimi tai maatila yhtiöitetään

voivat maksaa täydennysveroa korotta kuukauden kuluessa tili-

osakeyhtiöksi.

kauden päättymisestä. Tämän jälkeen ko. verovuotta koskevasta ennakosta tulee maksaa korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko + 2 %, kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia. Aikaisemmin osakeyhtiö, jonka verovuosi oli kalenterivuosi, pystyi maksamaan

Jari Nurkkala, KHT

ennakontäydennysmaksun ilman korkoa huhtikuun loppuun

Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy

13 KAUPPAKAMARI

Keskuskauppakamarin viisi keinoa työllisyysasteen nostamiseksi Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin tulee Keskuskauppakamarin mukaan asettaa Suomen keskeisimmäksi tavoitteeksi vuonna 2018 ja viiden vuoden tähtäimellä 80 prosenttiin. Ilman uudistuksia vanheneva väestö ei pysty tulevaisuudessa pitämään yllä nykyisiin odotuksiin perustuvaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Keskuskauppakamari on laatinut listan keskeisistä rakenteellisista toimenpiteistä työllisyysasteen nostamiseksi.

“Suomen talous on kääntynyt kasvuun ja se tuntuu synnyttäneen huuman, joka peittää sen tosiasian, ettei julkisen talouden kestävyysvajetta ole poistettu”, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa toteaa.

Palvelumme ovat Linnainmaan mukaan mahdollista turvata vain, jos työllisyysastetta saadaan nostettua merkittävästi.

Kun koko väestöstä käy työssä alle puolet, 2,5 miljoonaa, ja 15–64-vuotiaistakin vain 70 prosenttia, on tilanne kestämätön.

Vanhenevan väestön myötä taloutemme kriisiytyy muutaman vuoden kuluttua, jos työssäkäynti ei lisäänny.

Kansantalouden vajetta on jo pitkään paikattu ottamalla velkaa. Keskuskauppakamarin esiin nostama velkakello kertoo Linnainmaan mukaan karun totuuden Suomen tilanteesta: Hyvinvointia rahoitetaan velkarahalla, vaikka taloudessa vallitsee korkeasuhdanne.

“Uuden vuoden tavoitteeksi on asetettava työikäisten työllisyysasteen nostamisen 75 prosenttiin ja viiden vuoden tähtäimellä 80 prosenttiin. Tämän pitää olla koko yhteiskunnan yhteinen projekti. Vuodenvaihteessa voimaan tulleen aktiivimallin toimivuutta on analysoitava tarkasti. Työllisyyttä

KESKUSKAUPPAKAMARIN KEINOT TYÖIKÄISTEN TYÖLLISYYSASTEEN NOSTAMISEKSI 75 PROSENTTIIN JA VIIDESSÄ VUODESSA 80 PROSENTTIIN: 1. TYÖN VEROTUSTA KEVENNETÄÄN – Työn verotusta muutetaan kannustavaksi alentamalla marginaaliveroprosentteja.

Lisätulojen verotusta on laskettava nykyi sestä tasosta, joka on enimmillään melkein 60 prosenttia ja voi pienissäkin tuloissa ylittää 40 prosenttia. Työnteon pitäisi aina olla kannattavaa.

14 KAUPPAKAMARI

2. KANNUSTINLOUKUT POISTETAAN SOSIAALITURVAJÄRJESTELMÄN UUDISTAMISEN YHTEYDESSÄ – Työn vastaanottaminen tulee aina olla kannattavaa.

3. VARMISTETAAN, ETTÄ PERUSKOULU ANTAA PERUSTAIDOT KAIKILLE – Jokaisen on opittava lukemaan, kirjoitta maan ja laskemaan peruskoulussa selvi täkseen jatko-opinnoista.

4. TYÖVOIMAN KOHTAANTO-ONGELMAA LIEVITETÄÄN – Koulutusta järjestetään työvoimapulaa kärsivillä aloilla ja alueilla.

– Koulutus täyttää ammatin asettamat osaamistarpeet.

– Työn perässä muuttoa kannustetaan.

5. TYÖLAINSÄÄDÄNTÖÄ MUUTETAAN JOUSTAVAMMAKSI – Tanskassa joustava sääntely on vähentänyt työttömyyttä. Samaan on löydettävä halua Suomessa. Varsinkin pk-yrityksille uuden henkilön palkkaaminen on iso riski.

Veroilmoitus kerralla kuntoon

”HYVINVOINTIA RAHOITETAAN VELKARAHALLA, VAIKKA TALOUDESSA VALLITSEE KORKEASUHDANNE.”

Veroilmoitus vaatii aikaa ja huolellista perehtymistä veroilmoituslomakkeiden kohtiin. Virheelliset tai puutteelliset tiedot voivat myöhemmin aiheuttaa selvitystarpeita ja veronkorotuksia.

Annamme mielellämme tarjouksen ja lisätietoja veropalveluistamme.

Ota yhteyttä!

tukevien viranomaispalveluiden on oltava tehokkaita. Niiden kattavaa saatavuutta voidaan lisätä etäyhteyksillä. Lainsäädännön kehittämistä on jatkettava työllisyyttä tukevaan suuntaan.

Myös korjausliikkeisiin on oltava valmius, jos tarvetta ilmenee.

Lupaus lakien ’takuukorjauksista’ voisi vähentää lakihankkeisiin liittyvää poliittista peliä”, vaatii Linnainmaa. ”Tanskassa joustava sääntely on vähentänyt työttömyyttä.

Samaan on löydettävä halua Suomessa. Varsinkin pk-yrityksille uuden henkilön palkkaaminen on iso riski.”

Linnainmaa muistuttaa, että tuloerot ovat Suomessa pieniä kansainvälisesti vertaillen, eivätkä ne ole lähteneet kasvuun.

Pienituloisimpia lukuunottamatta ansiotulojen verotus on sen sijaan erittäin kireää.

“Ansioverotuksen ankara progressio toimii haittaverona työnteolle, eikä kannusta lisäansioihin. Työn verotuksen keventäminen ja kannustinloukkujen poisto sosiaaliturvajärjestelmää uusimalla on keskeinen toimenpide työllisyysasteen nostossa. Työnteon on oltava aina kannattavaa”, Linnainmaa vaatii.

Jatko-opintoja varten riittävän luku-, kirjoitus- ja laskutaidon oppiminen peruskoulussa on Linnainmaan mukaan oltava täysin toteutuva perusoikeus.

“Oppilasta ei saa päästää valumaan koulusta läpi ilman perustaitojen oppimista. On kohtuutonta edellyttää ammatillisten oppilaitosten tuottavan meille osaavaa työvoimaa moninaisiin ammatteihin, jos 11 prosenttia peruskoulun käyneistä ei osaa riittävästi lukea, kirjoittaa ja laskea opinnoista selvitäkseen.

Ongelmaa ei poisteta oppivelvollisuusikää nostamalla, vaan toimenpiteet on suunnattava alkuvaiheeseen, jos ilmenee, että oppilas on jäämässä kyydistä”, Linnainmaa toteaa.

Hanna-Leena Rissanen puh. 020 787 7735

Johanna Ylianunti puh. 020 787 8788

PwC Suomi: PwC, Kirkkokatu 2, 90100 Oulu Puhelin: 020 787 7100 s-posti: etunimi.sukunimi@fi.pwc.com www.pwc.fi

KUVA: RONI REKOMAA 15 KAUPPAKAMARI

Business Finland vauhdittaa yritysten kansainvälistymistä TEKSTI: PATRIK LINDFORS KUVA: BUSINESS FINLAND

Teknologiakeskus Tekesistä ja yritysten kansainvälistymistä edistävästä Finprosta muodostettu Business Finland aloitti toimintansa vuoden alussa.

Organisaatiota trimmataan täyteen iskukuntoon pääjohtaja Pekka Soinin johdolla. Tavoitteena on, 16 KAUPPAKAMARI että kansainvälisille markkinoille tai liiketoiminnan kehittämiseen tähtäävillä yrityksillä olisi käytettävissään yhden luukun periaatteella toimivat julkiset palvelut keväästä 2018 alkaen.

B

usiness Finlandin organisaatiota ja resursseja on pääjohtaja Pekka Soinin mukaan mitoitettu niin, että organisaatiolla on riittävän hyvä tarttumapinta suomalaisiin yrityksiin ja kohdemarkkinoihin ulkomailla. Business Finlandilla on oma edustus 15 maakunnassa ja yhteydenotto onnistuu myös alueellisten Team Finland -koordinaattoreiden kautta. Ulkomaanverkostoa vahvistetaan yhä tiivistämällä yhteistyötä muun muassa ulkoministeriön kanssa. ”Keskustelu ja sparraus ovat Business Finlandin tarjoamien palvelujen keskiössä. Tavoitteena on ohjata jokainen yhteyttä ottava yritys oikealle palvelupolulle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa”, toteaa Soini.

Digitaaliset palvelut auttavat ensimmäisen vaiheen kartoittamisessa. Henkilökohtaisiin keskusteluihin siirrytään, kun asiakkaan konkreettiset tarpeet ja tavoitteet on kartoitettu. ”Lähtökohtana on, että palvelumme perustuvat asiakasyritysten todellisiin tarpeisiin”, Soini toteaa.

Yritysten tarpeet muuttuvat, kun toiminta laajenee tai liikevaihto kasvaa. Business Finland ohjaa tarvittaessa yrityksiä muiden palveluntuottajien luokse, esimerkiksi ulkoministeriölle tai rahoitusta tarjoavalle Finnveralle. Ulkoministeriö on tärkeässä roolissa tietyissä maissa, joissa virallinen taho voi toimia ovien avaajana yrityksille.

Business Finlandin tavoitteena on kytkeä Suomessa ja ulko-

16 KAUPPAKAMARI

mailla tuotettavat palvelut yhteen saumattomasti. Keskeisissä kohdemaissa on Business Finlandin omien edustajien lisäksi tarjolla myös yksityisiä konsulttiyrityksiä, joiden palveluja ja toimintaa arvioidaan järjestelmällisesti laadun takaamiseksi. ”Kansainvälisille markkinoille tähtääville yrityksille tarjoamme neuvontapalvelujen ja sparrauksen lisäksi myös rahoitusta. Voimme esimerkiksi rahoittaa ensimmäisen markkinaselvityksen, jonka perusteella suunnittelemme seuraavia askeleita yhdessä asiakkaan kanssa.”

Yrityksen halu kasvaa ja laajentaa toimintaansa uusille markkinoille on keskeinen kriteeri, kun Business Finlandin asiantuntijat päättävät miten paljon ja missä muodossa yksittäiseen asiakkaaseen panostetaan. Kasvuhalukkuus mitataan muun muassa sillä, miten paljon yritys on valmis tekemään työtä ennen toiminnan laajentamista ulkomaille. ”Kotityöt pitää tehdä ja huolella. Moneen asiaan voi valmistautua jo kotona. Esimerkiksi kohdemaan kulttuuriin voi perehtyä ja erilaisia tapaamistilanteita voi harjoitella etukäteen”, Soini sanoo.

Pekka Soini näkee kappakamarit tärkeänä yhteistyökumppanina Business Finlandille. Kauppakamarien järjestämät verkostoitumistilaisuudet ja niissä käytävät vertaiskeskustelut antavat arvokkaita neuvoja ja rohkeutta lähteä esimerkiksi valloittamaan naapurimaan markkinoita.

Uskalla menestyä Tavoitteena kasvu ja kehittäminen? Liiketoiminta- ja johtamisosaamisen vahvistaminen? Poimi Tj-koulun palveluista sopiva ratkaisu vauhdittamaan etenemistäsi.

TJ-KOULUN RATKAISUT

LIIKETOIMINNAN TULEVAISUUS JA KASVU

TULOSTA TALOUDEN JA TUOTTAVUUDEN MITTAREILLA

YHTEISIÄ ONNISTUMISIA JOHTAJUUDELLA

PAREMPI OTE ASIAKKAISTA, LISÄÄ MYYNTIÄ

YRITYSJÄRJESTELYT JA SUKUPOLVENVAIHDOS

KASVUA KANSAINVÄLISTYMÄLLÄ

Tarkista ohjelmien aloitukset nettisivulta. Tiesithän, että valmennusohjelmien lisäksi Tj-koulusta löytyy täsmäapua yrityksesi tarpeisiin? Tj-koulun kumppanuudet mahdollistavat esim. 1-2 pv:n yrityskohtaisen työskentelyn erittäin edullisesti.

Lisätietoa hakemisesta ja kustannuksista: Pekka Pirnes, p. 040 8308 286 pekka.pirnes@tjkoulu.fi

WWW.TJKOULU.FI

17 KAUPPAKAMARI

Oulun kauppakamari – ei ainoastaan Oulun varassa TEKSTI: ANNA NIEMINEN

K

un Oulun kauppakamari perustettiin sata vuotta sitten, sen kotipaikaksi tuli Oulu. Kaupunkia pidettiin pohjoisen elinkeinoelämän keskuksena, eikä valinta uuden kauppakamarin kotipaikaksi herättänyt kritiikkiä.

Kaikkiaan Suomen pohjoisimman kauppakamarin toimialue oli perustamisvaiheessa hyvin laaja käsittäen myöhemmät Lapin ja Oulun läänit lukuun ottamatta Kajaanin kihlakuntaa.

18 KAUPPAKAMARI

Intoa ja aktiivisuutta oli Oulun ulkopuolellakin. Kauppakamarin paikallisosastot perustettiin Kemiin, Tornioon ja Rovaniemelle jo vuonna 1919. Asialla olivat ennen kaikkea näiden paikkakuntien kauppiaat, mutta myös muiden alojen vaikuttajia osallistui osastojen työhön.

Paikallisosastot eivät kuitenkaan muodostuneet kovin vireiksi, ja kauppakamarin toiminta keskittyi voimakkaasti Ouluun.

Monissa kysymyksissä Pohjois-Suomen

edut olivat yhteiset, mutta esiin nousi myös paikkakuntien välisiä jännitteitä. Erityisesti satamakysymyksissä näytti olevan vastakkaisia etuja, myös osastojen kesken.

Laaja Oulun lääni jaettiin vuoden 1938 alusta lähtien, jolloin muodostettiin uudet Oulun ja Lapin läänit. Silloin syntyi uusi kauppakamari Kemiin. Sen piiriksi tuli koko Lapin lääni, ja Oulun kauppakamarin alue supistui voimakkaasti.

Raahe kuului ensin Oulun kauppakama-

KUVA: KAINUUN MUSEO

”Kainuun leivän isä” Kajaani Oy laajentaa vuonna 1952.

virkisti toimintaa selvästi. Jäsenmäärä kasvoi, luottamustehtäviin saatiin uusia kasvoja ja näkökulmat monipuolistuivat.

Kajaani perusti oman kauppakamariosastonsa vuonna 1951 ja Raahessa aloitti seuraavana vuonna Raahen seudun paikallistoimikunta, josta sittemmin tuli kauppakamariosasto. Kaikessa ei haluttu olla vain Oulun varassa vaan edistää itsekin oman alueen elinkeinoelämää ja sen erityiskysymyksiä.

Osastot toimivat vireästi, ja niiden talous oli vakaa. Ne tilittivät osan jäsenmaksutuloistaan Oulun kauppakamarille, mutta suurimman osan ne saivat käyttää itse. Oulun kauppakamari antoi osastoille melko hyvin tilaa, mutta toisinaan keskusteltiin niiden itsenäisyyden rajoista.

Oulun kauppakamari ryhtyi suuntaamaan huomiotaan maaseutukuntiin aiempaa enemmän 1950-luvun loppuvuosina. Syntyi maaseutukuntien yhdysmiesverkosto, jossa toimi muun muassa pankinjohtajia, toimitusjohtajia, diplomi-insinöörejä ja talousneuvoksia.

rin toimialueeseen, mutta raahelaiset kokivat yleensä suurempaa vetoa Vaasan kauppakamariin. Oulussa uskottiin sen johtuvan vanhojen merikaupunkien kilpailuhengestä ja kateudesta. Vuonna 1932 Raahe liitettiinkin osaksi Vaasan kauppakamaripiiriä.

KOILLISMAA JA KALAJOKILAAKSO MUKAAN Kun sotavuosiin saatiin etäisyyttä, suomalaisessa yhteiskunnassa korostui aluepolitiikka.

Syrjäseutujen kehityksestä kannettiin huolta ja käytiin keskustelua. Oulun kauppakamarin toiminnassakin aluepolitiikka näkyi ja ajankohtaisia teemoja haluttiin tarkastella laajasti. Kauppakamariosastojen aktiivisuus sopi hyvin näihin pyrkimyksiin.

Oulun kauppakamari sai uusia osastojakin. Vuonna 1964 perustettiin Kuusamon paikallisvaliokunta, josta tuli sittemmin aluevaliokunta ja lopulta vuonna 1996 Koillismaan kauppakamariosasto. Kalajokilaakson

Kaleva 20. marraskuuta 1964.

kauppakamariosasto taas siirtyi Oulun kauppakamarin alaisuuteen vuonna 1998 oltuaan siihen asti osa Keski-Pohjanmaan kauppakamaria. Myös näissä osastoissa toiminta on aktiivista ja vakaalla pohjalla.

Tällä hetkellä Oulun kauppakamarilla on neljä osastoa. Kajaanin osasto on muuttanut nimensä Kainuun kauppakamariosastoksi.

Voimistunut globalisaatio on laimentanut paikkakuntien välisiä jännitteitä. Jos joku menestyy Pohjois-Suomessa, se ei ole toisilta pois vaan yleensä koituu kaikkien hyväksi.

Kirjoittaja on historioitsija (FM) ja toinen Oulun kauppakamarin 100 v. historiateoksen kirjoittajista.

KUVA: OULUN KAUPPAKAMARIN KOKOELMA

VAHVAT OSASTOT KAJAANIIN JA RAAHEEN Ajanjakso 1930-luvun lopulta vuoteen 1945 oli Oulun kauppakamarille vaikeaa aikaa.

Sota aiheutti suuria hankaluuksia, kauppakamarijärjestelmän uudistussuunnitelmat loivat epävarmuutta ja toimialue oli supistunut pienemmäksi. Oulu oli ainoa kaupunki kauppakamarin piirissä.

Oulun kauppakamari pyysi Keskuskauppakamaria vahvistamaan toimialueensa rajat uudelleen siten, että Raahe ja Kajaani olisi saatu mukaan. Tämä tapahtui lopulta vuonna 1945, ja näiden kaupunkien mukaan tulo Rautaruukki oli Raahen kehityksen moottori 1960-luvulla.

19 KAUPPAKAMARI

Työnantaja - kehitä yrityksesi osaamista ELY-keskuksen tuella!

Koulutukset suunnitellaan ja rahoitetaan yhdessä ELY-keskuksen kanssa. Yrityksen maksuosuus riippuu mm. koulutustuotteesta ja yrityksen koosta. ELY-keskus kilpailuttaa koulutukseen sopivan ja työnantajan hyväksymän palvelutuottajan. Työnantaja valitsee koulutettavat työntekijät yhdessä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston kanssa. .RekryKoulutus uusien osaajien rekrytointiin RekryKoulutus on räätälöityä koulutusta uuden työntekijän rekrytointiin, kun ammattitaitoista työvoimaa ei ole saatavilla.

MuutosKoulutus – vastuuta työntekijöistä muutostilanteessa MuutosKoulutuksella työnantaja voi tukea irtisanomistilanteessa työntekijöitään kouluttautumaan uuteen ammattiin tai löytämään työpaikan TäsmäKoulutus – uutta osaamista henkilöstölle TäsmäKoulutus on työnantajan tarpeisiin räätälöityä ammatillista täydennys- tai lisäkoulutusta. Sen tavoite voi olla irtisanomisten tai lomautusten ehkäisy ammattitaitoa kehittämällä ja toteutus voi tapahtua myös lomautuksen aikana.

Ota yhteyttä ja kysy lisää: Asiantuntija Anna-Liisa Holopainen, ELY-keskus, puh. 0295 038 057.

TE-toimiston yrityspalveluiden asiantuntijat, puh. 0296 056 502.

Lisätietoa verkossa: www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa sekä www.suomi.fi.

‘‘

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja TE-toimisto tukevat työnantajia osaamisen kehittämisessä ja työntekijöiden rekrytoinnissa. Yhteishankintakoulutukset ovat työnantajan tarpeisiin räätälöityjä koulutuksia, joihin myös yrittäjä itse voi osallistua. Rekrytoinnin helpottamiseksi voit kouluttaa uudet työntekijät juuri sinun yrityksesi työtehtäviin.

Työelämän muutospyörteissä osaamisen kehittäminen on valttikortti!

Osaavaa työvoimaa TE-toimiston ja EU-hankkeiden tuella ELY-keskuksen ja TE-toimiston Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) hankkeet auttavat sinua löytämään oikeat osaajat työntekijöiksi esimerkiksi RekryKoulutuksen, osaajien täsmähaun tai palkkatuen avulla. Oulun alueelta löytyy korkean osaamisen työvoimaa. Monipuolista osaamista löytyy mm. projektin vetämisestä, tuotekehittelystä, hallinnosta ja tuotantotyöstä aina myyntiin ja markkinointiin.

ELY-keskuksen Pitkos -hanke tarjoaa ratkaisuja yritysten rekrytointi- ja osaamistarpeisiin Pohjois-Pohjanmaan metalli-, rakennus- sekä ICT-aloilla. Hankkeessa toteutettavien työvoimapalveluiden kautta voidaan työnhakijoiden osaamista hyödyntää yrityksissä sekä osaamiseen perustuvassa yrityksen kasvussa. Hankkeessa toteutetaan tarvelähtöisiä koulutuksia sekä myönnetään palkkatukea työntekijän palkkaamiseksi.

Lisätietoa: EGR-hankkeet ja asiantuntijoiden yhteystiedot: www.egr.fi Projektipäällikkö Juha Matikainen, Pitkos-hanke, ELY-keskus, puh. 0295 038 421.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tarjoaa yritysten toiminnan kehittämiseen ja investointeihin myös kehittämis- ja rahoituspalveluita.

www.ely-keskus.fi

20 KAUPPAKAMARI

OULUN KAUPPAKAMARIA PERUSTETTIIN SISÄLLISSODAN MELSKEISSÄ Sata vuotta täyttävä Oulun kauppakamari on kaupungin perinteikkäimpiä instituutioita.

Sen syntyhistoria on samalla koko Suomen historiaa.

Tammikuu 1918 oli tunnelmaltaan jännittynyt. Oulun kauppakamarin perustamista valmisteleva kokous pidettiin 30. tammikuuta 1918. Sen olivat kutsuneet koolle Oulun Kauppaklubi, Oulun Teollisuusyhdistys ja Oulun Kauppayhdistys. Samana iltana kärjistyivät punaisten ja valkoisten joukkojen välit kohtalokkain seurauksin. Varsinainen perustaminen tapahtuikin vasta sisällissodan jälkeen kesäkuussa. ”Kun Oulun kauppakamari perustettiin vuonna 1918, kauppakamaritoiminnalla oli monissa maissa pitkät perinteet. Suomessakin oli ollut kiinnostusta sitä kohtaan jo aiemmin, mutta se oli herättänyt epäluuloja Venäjällä”, kertoo Oulun kauppakamarin

historian toinen kirjoittaja Anna Nieminen. ”Kun tsaarinvalta päättyi, Suomi sai mahdollisuuden sekä valtiolliseen itsenäisyyteen että omien kauppakamarien perustamiseen.

Venäjän väliaikainen hallitus hyväksyi asetuksen kauppakamareista elokuussa 1917, ja pohjoissuomalaiset tarttuivat tähän tilaisuuteen innokkaasti”, jatkaa Nieminen.

F.A. RIEKIN VALTAKAUSI Oulun kauppakamarin ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Frans Adolf Riekki (1861–1934). Hän syntyi Pudasjärvellä maanviljelijäperheeseen, piti vähittäis- ja tukkukauppaa Oulussa vuodesta 1888 lähtien ja kohosi kaupungin huomattavimpaan kauppiaskuntaan.

Riekillä oli lukuisia luottamustoimia elinkeinoelämän ja yhteiskunnan asioissa. Hän oli muun muassa Oulun kaupunginvaltuuston jäsen. Vuonna 1905 hän sai kauppaneuvoksen arvonimen. ”Oulun kauppakamarin arkistossa ei ole tullut vastaan tietoja siitä, millä perusteilla valinta tehtiin. Riekillä oli kuitenkin merkittävä asema Oulun kauppiaskunnassa, kokemusta monista luottamustoimista, laajat verkostot ja hän oli hyvin aktiivinen Oulun kauppakamarin perustamisessa. Häntä on

myös kuvailtu lahjakkaaksi, ahkeraksi ja sujuvaksi puhujaksi”, kuvailee Nieminen.

Kuriositeettina mainittakoon, että F.A. Riekin poika Esko Riekki (1891–1973) oli myös vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Hän oli urallaan muun muassa jääkärivärväri, kokoomuspoliitikko, Etsivän keskuspoliisin päällikkö ja sanomalehti Uuden Suomen toimitusjohtaja.

KAUPPAKAMARI VAIKUTTI AIKAVYÖHYKKEEN VALINTAAN Vasta itsenäistyneessä Suomessa ja juuri perustetussa Oulun kauppakamarissa alkuvaihetta leimasivat käytäntöjen luominen ja aivan perusasioiden valmistelu. ”Monissa asioissa valtiovalta hyödynsi kauppakamarien asiantuntemusta. Oulun kauppakamariltakin pyydettiin lausuntoa siitä, mikä aikavyöhyke Suomessa pitäisi ottaa käyttöön suhteessa Greenwichin aikaan ja merkittäisiinkö tunnit 1–12 vai 1–24”, kertoo Nieminen.

Anna Niemisen ja Matti Salon kirjoittama Oulun kauppakamarin historiateos Pohjoisen elinkeinoelämän asialla julkaistaan 17. toukokuuta kauppakamarin JuhlaForumin yhteydessä.

Liity ydinjoukkoon fennovoima.fi/uutiskirje

21 KAUPPAKAMARI

Ouluun pitäisi luoda Mittelstand TEKSTI KARI AROKYLÄ

Kauppaneuvos Ilkka Lantto toivoo, että sata vuotta täyttävä Oulun kauppakamari ottaisi tehtäväkseen edistää Mittelstandin syntymistä Ouluun. Saksassa paljon käytetty sana viittaa joukkoon menestyviä ja kansainvälisillä markkinoilla toimivia pk-yrityksiä.

22 KAUPPAKAMARI

K

atri Antell Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Lantto tarjoaa yhtiön kokoushuoneessa kahvia ja Runebergin torttuja. Tortut ovat tietysti talon omaa tekoa – onhan Antell tunnettu leipomoistaan ja henkilöstöravintoloistaan.

Ilkka Lantto on työskennellyt perheyhtiö Antellissa vuodesta 1968 lähtien, ensin hallituksen jäsenenä, sitten myös toimitusjohtajana ja nyt hallituksen puheenjohtajana.

Antellin johtamisen ohessa Lantto on ehtinyt tehdä paljon muutakin. Hänen ansioluettelonsa on pitkä, vaikka luettelossa käytetty kirjasinkoko on pieni.

Ansioluettelosta käy ilmi, että Lantto muun muassa on kauppakamaritoiminnan veteraani. Viisi riviä luettelossa kertoo hänen toiminnastaan keskuskauppakamarissa ja Oulun kauppakamarissa. Jälkimmäisen hallituksen jäsen Lantto on ollut aikoinaan liki parikymmentä vuotta ja hallituksen puheenjohtaja neljän vuoden ajan. Oulun kauppakamarissa Lantto on vaikuttanut vuodesta 1970 lähtien, jolloin hän sai ensimmäisen luottamustehtävänsä vähittäiskaupan valiokunnassa.

Viimeisin kauppakamaria koskeva merkintä kertoo, että Lantto toimii parhaillaan Oulun kauppakamarin 100-vuotistoimikunnan puheenjohtajana. ”Toimikuntaan kuuluvat lähes kaikki hengissä olevat kauppakamarin puheenjohtajat ja pari historian professoria”, hän naurahtaa.

OULUUN ENTISTÄ VAHVEMPI PK-KENTTÄ Oulun kauppakamarin historia on kohta pakattu uuden kirjan kansien väliin, mutta katsotaan nyt tulevaisuuteen. Mitä Ilkka Lantto toivoo kauppakamarin saavan aikaiseksi lähimmän noin kymmenen vuoden aikana? ”Kovasti haluaisin, että kauppakamari

pystyisi auttamaan menestyvän ja kansainvälistyneen pk-yrityskentän luomiseen Oulussa. Saksassa tällaista pienten ja keskisuurten yritysten suurta joukkoa kutsutaan Mittelstandiksi ja sillä on maan taloudelle iso merkitys”, hän kuvailee.

Kauppakamari voisi Lanton mielestä olla mukana luomassa välineitä, joilla alueen pkyrityksiä saataisiin kasvamaan ja laajentamaan markkinoitaan reippaasti ulkomaille.

Oulun kauppakamarin toiminnasta Ilkka Lantto antaa korkeat pisteet: se on tehnyt arvokasta työtä parantamalla pohjoisen Suomen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

Mitään yksittäistä saavutusta tai toimenpidettä hän ei halua nostaa esille, mutta kiittelee yleisesti kauppakamarin toimintaa esimerkiksi logistiikan saralla. ”Kaikki isot logistiikkahankkeet kuten nelostien parantaminen, rautatieyhteyden kehittäminen, Oulun sataman syväväylän rakentaminen sekä lento- ja tietoliikenteen kohentaminen ovat olleet kauppakamarin agendalla”, hän mainitsee.

YHTEYKSIÄ JA VUOROPUHELUA Kauppakamaritoiminta on Lanton mielestä yrityksille erinomainen yhteyksien luomisen ja vuoropuhelun foorumi – niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Hän pitää myös tärkeänä, että yritykset osallistuvat niitä ympäröivän yhteiskunnan kehittämiseen.

Kauppakamari tarjoaa tähän erinomaisen väylän.

Oulun yrityselämän ytimessä vuosikymmenet vaikuttanut kauppaneuvos katselee kaupungin tämänhetkistä menoa varsin valoisin mielin. Kaupunki kasvaa, investoinnit ovat elpyneet, yhteistyö keskeisten toimijoiden välillä toimii, notkahduksesta on toivuttu. Maakuntauudistus tosin hieman askarruttaa.

”Olen huomannut, että isot kaupungit ovat huolissaan yrityspalveluistaan ja mahdollisuuksistaan vaikuttaa maakuntien kehitykseen. En ole huolissani, mutta olen tietämätön”, miettii Lantto.

ANTELL HYVÄSSÄ VIREESSÄ Lopuksi vielä muutama sana Antellista.

Vanha perheyhtiö on hyvässä vireessä. Sukupolvenvaihdos on tehty jo hyvän aikaa sitten.

Perheen lapset Tomi ja Annukka työskentelevät yhtiön toimitusjohtajana ja varatoimitusjohtajana ja ovat sen pääomistajia. Ilkka Lantto puolestaan johtaa yhtiön hallitusta. ”Olen aina sanonut, että voin olla hallituksessa niin kauan kuin minusta koetaan olevan siellä jotain hyötyä”, hän toteaa.

Oulussa Antell tunnetaan ennen kaikkea leipomotoiminnastaan, eteläisemmässä Suomessa taas henkilöstöravintoloistaan, joita sillä onkin pyöritettävänään noin sata.

Yhtiön 55 miljoonan euron tienoille asettuvasta liikevaihdosta noin 80 prosenttia kertyy henkilöstöravintoloista.

Ilkka Lantto arvioi Antellin jatkavan myös tulevaisuudessa suurin piirtein nykyisellä strategialla. Pääpaino on ja pysyy henkilöstöravintoloissa. Leipomobisnestä hän kuvailee ”pirun vaikeaksi”. Siinäkin Antell haluaa kuitenkin kehittyä valtakunnallisena tekijänä.

Antellin laatu kelpaa paremmin kuin hyvin maukkaasta ruoasta nauttivalle hallituksen puheenjohtajallekin. Ilkka Lantto kertoo syöneensä vastikään kotonaan yhtiön pääkonttorin ravintolassa valmistettuja sienikaalikääryleitä. ”Kyllä olivat hyviä – itte tehtyjä, kuten me täällä sanomme”, hän myhäilee.

Hyvästä laadusta kertoo sekin, että Antellin ammattilaiset on palkittu ammattilehti Aromin ravintola-alan Oscareiksi mainitulla PRO-tunnustuksella jo kuusi kertaa.

MEHILÄINEN OULU ON TERVEYTESI LUOTETTAVA ASIANTUNTIJA

Lääkärikeskus, työterveysja sairaalapalvelut.

Laadulla ja sydämellä.

23 KAUPPAKAMARI

Kauppakamarin hallitus sai uusia jäseniä TEKSTI KARI AROKYLÄ

KUVA: WWW.SHOCK.CO.BA

Oulun kauppakamarin hallituksessa aloitti vuoden 2018 alussa kolme uutta jäsentä – Riikka Moilanen, Antti Vilkuna ja Mika Rytky.

Nämä tuovat mukanaan hallitukseen terveyspalvelujen, energia-alan sekä puutuoteteollisuuden osaamista.

24 KAUPPAKAMARI

Antti Vilkuna

toimintaan. Tärkeintä on, että se pystyy vahvasti pitämään oman alueensa ja laajemminkin Pohjois-Suomen puolta.

Terveyspalveluyrityksen johtajana Riikka Moilanen on keskellä pitkään valmisteltua sote-uudistusta. Hän sanoo uudistuksen vaikuttavan paljon tavallisten ihmisten elämään – esimerkiksi paljon puhutun valinnanvapauden kautta. Myös hallinnollisesti sote on jättimäinen remontti.

Uudistuksen myötä julkinen ja yksityinen sektori lähentyvät sote-alalla toisiaan. ”Kauppakamari voisi ehkä hakea keinoja, jotta tämä lähentyminen tapahtuisi mahdollisimman sujuvasti”, hän aprikoi.

MONENLAISTA YHTEISTYÖTÄ Kanteleen Voiman toimitusjohtajalla Antti Vilkunalla on monenlaisia kosketuksia kauppakamareihin. Vilkuna on muun muassa pitänyt konttoriaan Vaasan kauppakamarin tiloissa vuosina 2007–2010 toimiessaan Fennovoiman pääomistajan Voimaosakeyhtiö SF:n toimitusjohtajana.

Raahen kauppakamariosaston kanssa hän puolestaan teki paljon yhteistyötä – jälleen ollessaan valmistelemassa Fennovoiman ydinvoimalan rakentamista Pyhäjoelle.

KUVA NIKO RAAPPANA

TUTTUA TOIMINTAA JO VUOSIEN TAKAA Oulun kauppakamari on tuttu Pihlajalinna Oulu Oy:n toimitusjohtajana ja Pihlajalinnan Pohjois-Suomen aluejohtajana työskentelevälle Riikka Moilaselle jo vuosien takaa.

Hän kertoo olleensa yrittäjänä toimiessaan kauppakamarin jäsen jo hyvän tovin. ”Olen osallistunut silloin tällöin kauppakamarin koulutuksiin ja tilaisuuksiin. Samalla olen pysytellyt perillä siitä, mitä kaikkea kauppakamari tekee. Talon henkilöstökin on minulle varsin tuttu”, sanoo Moilanen.

Riikka Moilanen pitää Oulun kauppakamaria suuressa arvossa. Sillä on hänen mielestään tärkeä tehtävä pohjoisen Suomen elinkeinoelämän edunvalvojana. Moilanen kiittelee yhteistyön keskeisten oululaisten toimijoiden välillä sujuneen aina hyvin.

Kauppakamari on yksi näistä yhteistyön tekijöistä. ”Meidän täytyy pitää huolta muun muassa siitä, että pohjoisessa on jatkossakin osaajia, jotta yritysten kannattaa pysyä täällä ja sijoittua tänne. Tärkeää myös on, että löydämme oikean ja tehokkaan tavan kertoa vahvuuksistamme”, hän miettii.

Toimitusjohtaja Moilanen ei kaipaa suurempia muutoksia Oulun kauppakamarin

Riikka Moilanen

Mika Rytky

”Minulla on hyvin myönteinen kuva kauppakamareista. Varsinkin Oulun kauppakamariin kuuluvan Raahen kauppakamariosaston panos Fennovoiman suurhankkeen yhteydessä on ollut erittäin merkittävä”, hän kiittelee.

Kauppakamareita hän pitää mielenkiintoisina yhteisöinä, jotka yhdistävät edunvalvonnan, koulutuksen ja tietyt viranomaistehtävät.

Oulun kauppakamarin hallitukseen Antti Vilkuna uskoo tulleensa valituksi nimenomaan energiatoimialan osaajana, onhan hänellä alalta yli 25 vuoden kokemus. Työkokemusta Vilkunalle on kertynyt Voimaosakeyhtiö SF:n lisäksi muun muassa tuulivoimayhtiö Puhurista, Katternö Groupista ja Suomen Voimasta.

Antti Vilkuna toivoo voivansa vaikuttaa siihen, että energia-asiat ovat jatkossakin vahvasti esillä Oulun kauppakamarin toiminnassa. ”Pohjois-Suomen alueella on suuria energia-alan hankkeita rakenteilla tai vireillä.

Täällä tehdään usein isosti kun aletaan tekemään, eikä näperrellä”, hän naurahtaa.

POHJOINEN TARVITSEE EDUNVALVOJAN Pohjoisen Suomen yritykset tarvitsevat edunvalvojan, joka osaa pitää niiden puolta.

Täällä on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden ääni ei yksinään juuri kuuluisi.

Oulun kauppakamari tarjoaa yrityksille juuri mahdollisuuden puhua yhdellä äänellä. Näin arvioi PRT-Forest Oy:n toimitusjohtaja Mika Rytky.

PRT-Forest on puutuoteteollisuuskonsernin emoyhtiö. Konserniin kuuluvat Jukkatalo, Lappli-Talot, Kontiotuote, Mellano, Piklas, PRT-Wood ja Pyhännän Rakennustuote.

Rytky kertoo tehneensä Oulun kauppakamarin kanssa yhteistyötä vuosien mittaan ”samaan tapaan kuin kaikki yritysjohtajat”.

Hän on myös muun muassa suorittanut kauppakamarin järjestämän HHJ-koulutuksen. Kauppakamarin hallinnossa Rytky ei ole ennen nykyistä hallitusjäsenyyttään ollut mukana.

Oulun kauppakamarin toimintaan Rytky on varsin tyytyväinen nykyisellään. Mainiosti riittää, että se keskittyy hoitamaan ja pitämään esillä muutamia perusasioita.

Näitä ovat ennen kaikkea vientiteollisuuden kilpailukyky, toimivat logistiset yhteydet ja kunnossa oleva infrastruktuuri. ”Vienti on Suomen hyvinvoinnin tukijalka. Vientiä harjoittavien yritysten kilpailukyvyn tärkeyttä pitää rummuttaa koko ajan, sillä ne tuovat Suomeen rahaa, jolla yhteiskuntaa voidaan rakentaa”, hän toteaa.

25 KAUPPAKAMARI

UUDET JÄSENET 24.10.2017–30.1.2018 KAJAANI

CERIFFI OY Liikkeenjohdon konsultointi TERRAFAME OY Muuta kaivostoimintaa ja louhintaa palveleva toiminta CRITICAL FORCE OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus DATALA OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus JARMO JA MINNA SORMUNEN/ RAVINTOLA WANHA KERHO Ravintolat LVI-PALVELU KORHONEN OY Lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus

KALAJOKILAAKSO

PYHÄJÄRVEN KEHITYS OY Hallinto- ja tukipalvelut liike-elämälle LANGIN KAUPPAHUONE OY Motellit, matkustajakodit ja vastaavat majoitusliikkeet STEEL-PRISMA-METALLIT OY Metallirakenteiden ja niiden osien valmistus VAMA-PRODUCT OY Muiden erikoiskoneiden valmistus

OULU

ARKKITEHTITOIMISTO KANTTIA 2 OY Arkkitehtipalvelut ASIANAJOTOIMISTO ANSSI HOLMBERG Asianajotoimistot ASIANAJOTOIMISTO LUOLAVIRTA OY Asianajotoimistot BONAVA SUOMI OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen

INSINÖÖRITOIMISTO PLC-PLAN OY Sähkötekninen suunnittelu INSTARO OY Muu rakennustekninen palvelu JKT-VUOKRATRUKIT OY Teollisuudessa käytettävien muiden koneiden tukkukauppa J L MACHINE OY Tukkukauppa JS-AUTOMOTO OY Moottoripyörien huolto- ja korjaus KATSASTUS TEAM OY Autokatsastus KEMPELEEN KALUSTE OY Keittiökalusteiden valmistus LAGUNA STREET RESTAURANTS OY Ravintolat LVI-XPERT OY Lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus MEDIA-ARENA OY Informaatio ja viestintä NIKAMA DESIGN OY Teollinen muotoilu NORDIC SEMICONDUCTOR FINLAND OY Elektronisten komponenttien valmistus OULUN 11. KASTELLIN APTEEKKI Apteekit OULUN LASIPALVELU OY Lasitus OULUN TAKSIPALVELUT OY Linja-autojen tilausliikenne OULUN TUOTANTOKEITTIÖ OY Elintarvikkeiden valmistus OULUN VARAKONEPALVELU OY Koneiden ja laitteiden vuokraus ja leasing PIHLAJALINNA OULU OY Terveyspalvelut

SALGROM TECHNOLOGIES OY Turvallisuusjärjestelmät SUOMEN VESITIETO OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus TAKSIPALVELU K. LESONEN OY Taksiliikenne TALVEA LAKI- JA VEROPALVELUT OY Lakipalvelut TRÄSKILÄ&TRÄSKILÄ OY/NOBLESSA OULU Vähittäiskauppa VALLEY BROS. OY Informaatio ja viestintä WHATEVERGROUP AVOIN YHTIÖ/ VOIMALA 1889 Kulttuuri- ja viihdetoiminta Z-INSTRUMENTS OY Sähkölaitteiden valmistus

RAAHE

A & J KIVIJÄRVI OY Tieliikenteen tavarankuljetus KEITTIÖKEIDAS OY Keittiökalusteiden valmistus KW-COMPONENT OY Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus LOGISTIIKKAOPERAATTORIT LOGOP OY Tieliikenteen tavarankuljetus RAAHEN 4. VIHANNIN APTEEKKI Apteekit RAAHEN KONEPAJATYÖ OY Metallirakenteiden ja niiden osien valmistus RAAHEN LVI-PALVELU OY Lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus RAAHEN ROMU OY Jätteen ja romun tukkukauppa UUSIOLÄMPÖ OY RAAHE Lvi-tekninen suunnittelu

UUSI OSAO ON OSAAMISEN A JA O. JA

Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy:n (OAKK) koulutustoiminta siirtyi OSAOon 1.1.2018. Nyt OSAO on entistä vahvempi kouluttaja, jolla on koulutuksen koko elinkaari – kaikille ikäryhmille. Meillä voit opiskella ammatin, kehittää osaamistasi tai siirtyä kokonaan uudelle alalle. Työelämälle olemme taloutta ja tuottavuutta rakentava koulutuskumppani.

OSAO OVI - kaikille tietoa ammatillisesta koulutuksesta Olemme avanneet uuden hakijapalvelun Oulun keskustaan. Ovi on avoinna kenelle tahansa, joka on kiinnostunut ammatillisesta koulutuksesta ja sinne hakeutumisesta. Tervetuloa asioimaan verkossa tai paikan päällä, myös ilman ajanvarausta.

OSAO OVI, Pakkahuoneenkatu 10, Oulu, p. 040 8266 060, www.osao.fi/ovi

26 KAUPPAKAMARI

TILINTARKASTUS

Yritysjärjestelyt • Neuvontapalvelut KHT Olavi Virtanen HT Soili Raive-Annanolli KTM Mervi Pietikäinen KTM Toni Pintamo-Kenttälä FT, KTM Aare Rokka

050 5322 060 040 5631 872 041 5027 083 050 5925 711 040 5432 782 etunimi.sukunimi@movaudit.fi

KAUPPAKAMARILEHDEN JUHLANUMERO!

MOV Tilintarkastus Oy Technopolis Ydinkeskusta Sepänkatu 20, 90100 Oulu www.movaudit.fi

OULUN KAUPPAKAMARIN 100-VUOTISJUHLAN kunniaksi toteutamme Kauppakamarilehden JUHLANUMERON huhtikuussa. Juhlanumero on tuhti paketti asiaa ajasta ennen, nyt ja tulevaisuudessa.

Kauppakamarilehti on korkeatasoisuutensa ja ajantasaisten artikkelien ansiosta todella luettu ja pidetty julkaisu lukijoidemme keskuudessa.

Kauppakamarilehti jaetaan osoitteellisena kauppakamarin jäsenyritysten johtajille, päättäjille mm. ministeriöissä ja Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Koillismaan kaupunkien ja kuntien johdossa. Lisäksi tiedotusvälineet, Te-toimistot, eri viranomaistahot ovat jakelulistallamme. Kauppakamarilehden näköisversio on luonnollisesti luettavissa kauppakamarin kotisivuilla.

Crude Tall Oil refining is intelligent bioeconomy

Huhtikuun 20. päivä ilmestyvästä Kauppakamarilehdestä otetaan ylimääräpainosta, jota tullaan ensijakelun jälkeen jakamaan pitkään kauppakamarin lukuisissa tilaisuuksissa unohtamatta kauppakamarin JuhlaForumia 2018.

Sinunkin yrityksesi haluaa varmasti näkyä tässä ainutlaatuisessa Juhlanumerossa!

OTA YHTEYS: ARMI LAHDENKAUPPI 0400 683 257

27 KAUPPAKAMARI

OULUN KAUPPAKAMARIN KOULUTUKSIA

KEVÄT 2018 • MERKITSE TÄRKEÄT PÄIVÄT KALENTERIISI! HELMI-TOUKOKUU

TYÖSUHDE, PALKKA JA HR, OULU

17.04. (9–16) 24.05. (9–16)

Vuosilomalaki Suuri palkkapäivä

JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖ

15.02. (8.30–12.00) Uusi tietosuoja-asetus HR:n

näkökulmasta, Oulu 16.02. (8.30–12.30) Uusi tietosuoja-asetus

– asetuksen kiekuroista

konkretiaan, Ylivieska 20.02. (9–16) Esimiestyön rajat – oikeudet ja

velvollisuudet haastavissa

työyhteisötilanteissa, Oulu 11.04. (9–16) Asiantuntijasta esimieheksi,

Oulu

Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ), Oulu 1. jakso 03.05. (13.00–17.30)

Hyvä hallintotapa 2. jakso 15.05. (13.00–17.15)

Hallituksen ja hallitustyön

organisointi 3. jakso 23.05. (13.00–17.15)

Strategiatyö Ryhmätyö 30.05. (13.00–17.15)

Ryhmätyö 4. jakso 07.06. (13.00–17.15)

Yrityksen talouden seuranta

ja ohjaus 24.–25.05.

HHJ-puheenjohtajakurssi, Oulu

KANSAINVÄLISTYMINEN, OULU 14.02. (9–12) 03.05. (9–16) helmi-touko

Ajankohtaista rembursseista Vientiprosessi toimii Northern Growth 2018 -kansainvälistymisvalmennus

MYYNTI, MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ, OULU 22.03. (9–16)

25.04. (9–16) 29.–30.05. (9–16)

28 KAUPPAKAMARI

Sisäinen viestintä heikkona lenkkinä vai tuloksentekijänä?

Hinnoittelupäivä Key Account Manager (KAM) -ajokortti

TALOUS JA VEROTUS 27.02. (9–16)

21.03. (9–12)

21.03. (13–16)

18.–19.04. (9–16) 24.04. (9–16)

15.05. (9–16)

22.05. (9–16) 29.05. (9–15)

Mitä voit lukea tilinpäätöksestä?, Oulu Rakentamisen tiedonantovelvollisuus, Oulu Tulorekisteri käyttöön 2019 – mikä muuttuu?, Oulu Kirjanpidon ajokortti®, Oulu Mitä voit lukea tilinpäätöksestä?, Ylivieska Miten kirjanpito voi tukea yrityksen sisäistä laskentaa?, Oulu Kirjanpitäjän päivä, Oulu Kansainvälisen kaupan arvon- lisäverotuksen ajankohtaispäivä, Oulu

TIETOTEKNIIKKA & WEBINAARIT 22.02. (9–16)

16.05. (9–16)

26.02. (14–15.30)

12.03. (14–15.30)

09.04. (14–15.30)

14.05. (14–15.30)

Excel tehokäyttöön – tiedon analysointi Excelissä Pivottaulukoilla, Oulu Office 365-päivä – viestintä ja luovat työkalut, Oulu Raportoi Excelin Pivotilla ja PowerPivotilla -webinaari Raportoi ja analysoi Microsoft Power BI -työkalulla (perusteet) -webinaari Raportoi ja analysoi Microsoft Power BI -työkalulla (jatko) -webinaari Word-asiakirjojen teko haltuun -webinaari

ILMOITTAUTUMINEN KOULUTUKSIIN: Jaana Lahtinen jaana.lahtinen@chamber.fi p. 050 4080 663, www.oulunkauppakamari.fi/koulutus LISÄTIETOJA: Riitta Schroderus riitta.schroderus@chamber.fi p. 050 338 9350 www.oulunkauppakamari.fi/koulutus

KEY ACCOUNT MANAGER (KAM) -AJOKORTTI® 29.–30.5.2018 Key Account Manager (KAM) -ajokortin® jälkeen • ymmärrät asiakasuskollisuuden, kannattavuuden ja tyytyväi syyden merkityksen • ymmärrät kokonaisvaltaisen avainasiakasajattelun mahdolli- suudet liiketoiminnan edistäjänä • osaat hyödyntää Key Account Managementin mahdollisuudet • ymmärrät kohderyhmäajattelun, segmentoinnin ja positioin- nin merkityksen • sinulla on työkaluja asiakkuuksien kehittämiseen ja johtamiseen • osaat kehittää asiakasprosessien hallintataitojasi Kenelle: Koulutus on tarkoitettu omissa organisaatioissaan asiakkuuksista vastaaville henkilöille, jotka haluavat lisätä valmiuksiaan vastata kovenevan kilpailun luomiin asiakkuuksien johtamisen haasteisiin.

Koulutuksesta sanottua: • ”Asiantuntevaa ja selkeää. Ei mitään kliseitä paatoksellista höpötystä. Hyvä. Minulle jäi positiivinen kuva.”

• ”Käteen jäi oikeasti työkaluja esim. asiakashoitosuunnitelmien tekemiseen.”

• ”Koulutusmateriaali hyvä. Bonustahyvistä ns. lisäheitoista, esim. sosiaalinen media -case.”

• ”Hyvä setti. Mies tiesi mistä puhui, mukavasti höysti teoriaa esimerkeillä.”

• ”Aivan loistava ja inspiroiva kouluttaja. Hyvät esimerkit ja kannustavat mielipiteet.”

Tervetuloa hakemaan keinoja ja uusia näkökulmia avainasiakkuuksien määrätietoiseen hoitamiseen!

Asiantuntijana FT, KTL Mikko Mäntyneva, MCS-Management Consulting Services Oy OHJELMA: Tiistai 29.5.

• Asiakassuhteiden hallinta ja johtaminen • Johdatus asiakassuhteiden hallintaan ja johtamiseen • Näkökulmia asiakasaktiviteettien ohjaukseen • Asiakaskannattavuus asiakkuuksien johtamisen kulmakivenä • Asiakkuuden hoitomallit Keskiviikko 30.5.

• Key Account Managementin kehittäminen omassa yrityksessä • Asiakkuuksien johtaminen ja Key Account Management • Key Account Managementin kriittiset menestystekijät • Key Account Management -prosessin syventäminen • Key Account Management -toiminnan suunnitelmallinen kehittäminen

Vaikuttavaa painamista.

ESITTEET LEHDET / MYYNTIKATALOGIT SUORAPOSTITUSMATERIAALIT KIRJEKUORET LOMAKKEISTOT / KÄYNTIKORTIT JULISTEET / ROLL-UPIT

erweko.fi

29 KAUPPAKAMARI

LYHYESTI LUKUINA

270 000

Suomalaiset yritykset tilittivät veroja yhteensä 43,76 miljardia euroa vuonna 2015.

Yhteisöveron osuus oli 10 %.

Yhdessä onnellisesti elämän loppuun asti, mutta miten?

EY on yritysjärjestelyiden asiantuntija, jonka neuvoin voit saavuttaa kestävää menestystä ja nousta haastajasta huipulle. 250 000 ey:läisen verkostomme palvelee 152 maassa, Suomessa 23 toimipisteessä. kasvuvoimaa.ey.fi ey.com/fi

30 KAUPPAKAMARI

© 2017 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved. A17014fi

3,09 MRD €

Yritysten maksamista veroista 2 % eli 0,88 miljardia euroa tulee tupakkaveroista.

Summa riittää kattamaan kaikki vuonna 2015 maksetut opintotuet asumislisä mukaan lukien.

Yritykset ovat hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka.

Suomessa on yli 270 000 veroja maksavaa yritystä.

43,76 MRD €

Yritysten maksamat energiaverot riittävät kattamaan kaikki vuonna 2015 maksetut perheeseen ja lapsiin liittyvät sosiaalietuudet kuten lapsilisät ja kotihoidontuet.

2%

Yritysten hyvinvoinnin puolesta LähiTapiolan uudistunut Työkykypalvelu tarjoaa kaikki yrityksen hyvinvointiin tarvittavat palvelut yhden katon alta, parantaen samalla koko yrityksen tuottavuutta. Lisäsimme mukaan mahdollisuuden hankkia työterveyshuollon vakuutuksen avulla mikä parantaa budjetoitavuutta ja kustannusten ennakoitavuutta.

Työkykypalvelumme alentaa pysyvästi poissaolojen kustannuksia. Nopeutamme hoitoon pääsyä ja töihin paluuta, vähennämme poissaolojen määrää ennaltaehkäisemällä ja parannamme työtyytyväisyyttä. Ero nykymenoon voi olla yllättävän suuri. Kysymys kuuluukin, onko sinulla varaa olla parantamatta tulosta tavalla, joka on myös työntekijöittesi mieleen?

Hallinnoinnin helppous

Palvelua 7-23

Ennaltaehkäisy

Tehokas hoitoketju

Lue lisää: lahitapiola.fi/tyokykypalvelu

Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.

AUTAMME YRITYSTÄSI KASVAMAAN Oletko kasvuhakuisen yrityksen ruorissa, suuntana kenties kansainväliset markkinat? Laadukkaat yrityspalvelumme ovat Oulun alueen yritysten käytössä aina liikeidean sparraamisesta lähtien.

LIIKETOIMINTAMALLI YRITYKSEN PERUSTAMINEN YRITYSRAHOITUS SIJOITTUMISPALVELUT VIENNIN EDISTÄMINEN

Tutustu myös sähköisiin palveluihimme Tarjoamme käyttöösi mm. toimitila- ja tonttipörssin, kattavan yrittäjän tietopaketin sekä ajantasaista tietoa esimerkiksi rahoitusmahdollisuuksista.

LÖYDÄ MEIDÄT

CHAT

OMISTAJANVAIHDOKSET LIIKETOIMINNAN VALMENNUKSET TYÖNANTAJAPALVELUT INNOVAATIO- JA VERKOSTOITUMISPALVELUT VIESTINTÄ- JA MEDIAPALVELUT TAPAHTUMA-ASIANTUNTIJA

businessoulu.com | oulu.com LÄHETÄ MEILLE

tiedote tai uutisaihe media@businessoulu.com