Abitanssit pandemian keskellä

On taas se aika vuodesta, kun alkaa pukata yhtä sun toista juhlatilaisuutta. Tänä vuonna on kuitenkin lisänä yksi tapahtuma, jota muina vuosina ei ole ollut: abitanssit.

Yleensä tanssiminen koulun edessä on kakkosten heiniä, mutta viime vuoden kakkoset eivät saaneet tilaisuutta esitellä ällistyttäviä tanssitaitojaan syistä, jotka olivat kaikkien hallinnan ulkopuolella.

Koronan takia siirryimme kaikki etäkouluun vuoden 2020 keväällä, ja etäily jatkui sen verran pitkälle, että abit joutuivat tekemään vanhojentanssiharjoituksensakin etänä. Etätunnit olivat enimmäkseen omien askelten harjoittelua videoiden perusteella.

Suurimmalla osalla meistä ei ollut mahdollisuutta harjoitella parin kanssa, joten kunnon harjoittelun toivottiin alkavan lähiopetukseen palaamisen myötä.

Kun etäkoulu kuitenkin jatkui joululomankin yli, alettiin miettiä, järjestetäänkö wanhojen tansseja ollenkaan. Eihän koulun ulkopuolisia vieraitakaan voitu kutsua katsomaan niitä. Harjoittelua silti jatkettiin siinä toivossa, että tansseille löydettäisiin uusi ajankohta myöhemmin tänä vuonna. Tanssit siirrettiin lopulta joulukuuhun (ja tämän lehden ilmestyessä olettekin jo saaneet nauttia niiden katsomisesta). Tämä tarkoitti sitä, että kunnon harjoitukset aloitettiin kakkosjaksossa.

Oli kuitenkin vielä mahdotonta harjoitella kaikki yhdessä, joten tanssikurssin oppilaat jouduttiin jakamaan kolmeen ryhmään. Jokaisella ryhmällä oli siis vain yksi tunti viikossa. Tansseja oli viimeksi harjoiteltu kunnolla noin vuosi sitten, joten monella oli yllätyksettä vaikeuksia muistaa askelia (meillä myös). Osa ei myöskään ollut koskaan harjoitellut parin kanssa, mikä tuotti lisähaasteita.

Stressi oli korkealla. Ei edes tiedetty, kuinka monta vierasta tilaisuuteen saisi tuoda ja oli myös epäselvää, miten käy koulun ulkopuolelta tulevien tanssiparien kanssa.

Vaikka meillä on ajallisesti ollut enemmän aikaa valmistautua tansseihin kuin normaalisti, on kunnon treenikertoja ollut huomattavasti vähemmän. Tätä artikkelia kirjoittaessamme kuitenkin näyttää siltä, että kyllä tästä vielä hieno tapahtuma tulee.

Tansseja seuraavana päivänä olisi yo- ja itsenäisyysjuhla, joten oli järkevää valita koristeluun sinisiä ja valkoisia ilmapalloja.

Asiat ovat kirkastuneet: vierasmäärä on tiedossa eikä kenenkään tarvitse huolehtia parin menettämisestä.

Myös tanssit alkavat sujuva vähemmästä harjoittelusta huolimatta. Tästä kaikesta voidaan kiittää niitä oppilaita ja henkilökunnan jäseniä, jotka ovat jo kuukausia työstäneet aikatauluja ja juhlatiloja. Kiitämme tietenkin myös oman tanssin tekijöitä.

Nyt on siis vain jäljellä tansseista nauttiminen. Tarkoituksenahan tansseissa pitäisi olla hauskan pitäminen. Toivottavasti myös jokainen katsoja nauttii olostaan.

Teksti Sylvia Merivirta ja Silja Oja Kuvat Silja Oja ja Satu Mäkinen Kuten kuvista näkyy, tanssit toteutuivat suunnitellun mukaisesti. Yleisönä koulupäivän aikana oli ysit ja lukion ykköset ja kakkoset. Kakkoset muuten aloittivat samalla viikolla omat harjoituksensa.