Cancel-ilmiö puhuttaa

Ellen DeGeneres, J.K Rowling, Nessa Barret, James Charles ja Johnny Depp. Jokaista näistä julkisuuden henkilöistä yhdistää se, että heistä jokainen on cancellattu.

Se, kenen kohdalla cansellaaminen tuntuu oikeutetulta, on ehkä jokaisen omasta henkilökohtaisesta mielipiteestä kiinni, mutta itse haluan kiinnittää huomiota cancel-kulttuurin mukanaan tuomiin negatiivisiin ilmiöihin.

Jokainen on varmasti törmännyt cancel-kulttuuriin. Yleensä kohteena on julkisuuden henkilö, joka on tehnyt virheen, ja siksi häntä ryhdytään ikään kuin boikotoimaan ja usein jopa lynkkaamaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Yksi virhe määrittää koko ihmisen.

Cancel-kulttuuri on vahvasti nähtävissä somessa, jonka kärkkääseen ilmapiiriin se tuntuu istuvan hyvin. Somessa tapahtuvalla cancellaamisella on nähtävissä konkreettisia seurauksia. Esimerkiksi aiemmin mainittu Johny Depp menetti lukuisia rooleja yh den hänestä tehdyn lehtiartikkelin ja siitä syntyneen valtavan kohun myötä.

On tietysti oikeutettua ja hyvä, että erityisesti isossa julkisessa roolissa olevia henkilöitä vaaditaan ottamaan vastuu omista teoistaan, mutta onko tämä somessa tapahtuvat lynkkaaminen varmasti oikea tapa siihen?

Ainakin minulle on pienestä asti toitotettu, että virheistä oppii ja ne ovat osa elämää. Jotkin asiat täytyy oppia kantapään kautta ja ne kokemukset kasvattavat meistä kenties paremman ihmisen.

Ainakin minulle on pienestä asti toitotettu, että virheistä oppii ja ne ovatosa elämää. Jotkin asiat täytyy oppia kantapään kautta ja ne kokemukset kasvattavat meistä kenties paremman ihmisen. Cancellaaminen ei tue tätä ajatusmallia. Tuntuu, että cancel-kulttuurin ytimessä on nimenomaan se, että ihminen ei ikään kuin voi muuttua ja kasvaa paremmaksi versioksi itsestään vaan on ja pysyy aina samana pahana ihmisenä.

Ajatus siitä, että yksi virhe voi määrittää ihmisen kokonaan, tuntuu lohduttomalta.

On pakko hetkeksi pysähtyä kyseenalaistamaan kuitenkin myös omia ajatusmallejani. Olenko joskus ajatuksissani tuominnut esimerkiksi somessa julkisuuden henkilöitä asioista, joihin varmasti olen itsekin syyllistynyt?

Puheen alussa mainittuja henkilöitä on tosin cancellattu hyvin painavista syistä tai syytöksistä, kuten rasismista, transfobiasta ja seksuaalisesta ahdistelusta.

Kuitenkin etenkin sosiaalisessa mediassa tuntuu, että cancellaaminen voi liittyä esimerkiksi parisuhderiitoihin, kaverisuhteiden ongelmiin tai yhteen ajattelemattomaan kommenttiin.

Esimerkiksi TikTok-tähti Charli D’Amelio menetti miljoonia seuraajia kommentoituaan, että olisi siistiä saada sata miljoonaa seuraajaa tiettyyn aikaan mennessä.

Fanien mielestä kuulosti siltä, että he olivat vain pelkkiä numeroita Charlielle. Ajattelematon kommentti kyllä, mutta siitä aiheutunut vihamyrsky ja valtava seuraajamäärän lasku tuntuu hieman suhteettomalta.

On myönnettävä, että olen varmasti toiminut joskus väärin ystävyyssuhteessa tai sanonut jotain töykeää. En usko, että olen ainoa. Ajattelenko silti, että minut pitäisi cancellata? En tietenkään.

Tuntuu, että arjessa on helpompi ymmärtää, että on inhimillistä tehdä virheitä, mutta heti kun kyse on julkisuuden henkilöstä, jota ei nähdä tavallisena ihmisenä, homma on ihan eri.

Pohdin myös sitä, millaiset mittakaavat cancellaaminen voi saada ja kuinka suuri taakka se voi olla esimerkiksi ihmisen mielenterveydelle.

Erityisesti cancellaamiseen liittyvä vahva kritisointi ja sen mukana myös vihapuhe ovat ilmiöitä, joita kenenkään pää ei voi loputtomasti kestää.

Kun ihminen on cancellattu, annetaan ikään kuin lupa kritisoida ja haukkua tätä ihmistä kokonaisvaltaisesti niin, etteivät kaikki esille nostettavat seikat edes liity alkupe räiseen virheeseen tai väärintekemiseen. Haluaisin painottaa sitä, että yritetään muistaa, ettei yksi virhe voi määrittää koko ihmistä pysyvästi. Jokainen meistä tekee virheitä, emmekä voi olettaa kenenkään olevan täydellinen.

Omista virheistä täytyy tietenkin olla valmis ottamaan vastuu, mutta koetetaan silti muistaa olla ymmärtäväisiä toisiamme kohtaan myös netissä.

Teksti Silja Liski Kuva Sylvia Merivirta

(Tämä puhe pidettiin ÄI7-kurssilla.)

Halloween valtasi koulun