Ekonomi 4/2018

4

E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

SYYSKUU 2018

Globaalin hyvän tuottamisen PITÄÄ KUULUA JOKA YRITYKSEN TOIMINTAMALLIIN

KYLTERIT Mentorointi kannattaa jo opiskeluvaiheessa MAAILMALLA Forecan Petri Marjava tekee autoilusta turvallisempaa SISÄPIIRISSÄ Kulttuuriala kietoi Maria Saarikosken pauloihinsa

Nuori ekonomi Carita Riutta:

URAVALMENNUKSELLA URHEILUN TALOUSOSAAJAKSI

Me-henki syntyy merellä Yhteinen matka luo yhteishenkeä. Ulapalla ajatukset avartuvat ja kollegoista löytää uusia puolia. Ja kun järjestelyt sujuvat, tiimi voi keskittyä olennaiseen. Meillä asialistalle mahtuu helposti myös vapaamuotoista ohjelmaa. Siksi Punaisilla laivoilla pidetään parhaat palaverit!

Erikoistarjous!

Saat kokousmatkasi tarjoushintaan, kun varaat viimeistään 31.10.2018.

Esim. 9 h Päiväkokous Viking XPRS:llä vain 33 €/hlö Esim. 11 h Piknik-päiväkokous Turusta 35 €/hlö Lisätiedot ja varaukset: ryhma@vikingline.com puh. 0800 412 412

Lue lisää Vikingline.fi/tiimi

Vähän enemmän tunnetta

[ SISÄLTÖ ] SYYSKUU / SEPTEMBER 2018 E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

4

E KO N O M E R N A S FA C K T I D N I N G

30

Uutissaldo.............................................. 6

ovat yhtälö, joka pitää Forecan Petri Marjavan Münchenissä, jossa hyvät verkostot ja täsmällisyys ovat valttia.

Tieteentekijä Essi Pöyry: Data myyntiin!................28

3 x uusi työ.......................................... 18 Tiesitkö?................................................26

Tiesää ja autot

Ura Kun on liian kiire hallita kiirettä..... 34 Kylterit.................................................. 40 Tapahtuma.......................................... 42 Työelämän pelisäännöt................ 44 Kansanedustajan kolumni KTM Sari Essayah............................... 46 Tapahtuu..............................................47 Kolumni Toiminnanjohtaja Anja Uljas........... 50

36 10

20

Miten ja mistä nuori vastavalmistunut ekonomi löytää tärkeät ensimmäiset työpaikkansa?

Yrityksiä tarvitaan tuottamaan maailmaan yhteistä hyvää. Se ei ole ristiriidassa liikevoiton tavoittelun kanssa.

Kiinni työelämään

Hyvä saa palkkansa

KTM Maria Saarikoski tekee töitä nykytaiteen ytimessä Kiasmassa.

Jaa juttuvinkki myös kaverille ­ Ekonomin verkkolehdestä. ekonomilehti.fi

3

[ PÄÄKIRJOITUS ]

Merkitys voittaa onnen

M

ielenkiintoiset tehtävät, hyvä palkka ja työilmapiiri sekä mahdollisuus tehdä merkitykselliseksi kokemaansa työtä.

Siinä ovat ekonomeille tärkeimmät työpaikan valintaan vaikuttavat asiat, ilmenee T-Median uudesta Työnantajakuva-­ tutkimuksesta.

Varsinkin monille nuorille merkityksen kokemus on yksi tärkeimmistä elämää ja vaikkapa uravalintoja ohjaavista voimista.

Professori Anne Birgitta Pessi määrittelee elämän merkityksellisyyden olevan sitä, että voi olla mukana jossakin itseään suuremmassa, jota arvostaa.

Merkityksellisyys voi tulla monista asioista, mutta useimmiten se liittyy muihin ihmisiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Koemme merkitystä suhteessa muihin. Joku kokee merkitystä auttaessaan työssään muita ihmisiä, toinen taistellessaan ilmastonmuutosta vastaan osana suurta liikettä, kolmas hoivatessaan läheistään.

Elämän kokeminen merkitykselliseksi tuo myös hyvinvointia. Pessi asettaa merkityksellisyyden jopa tärkeämmäksi kuin onnellisuuden, sillä merkityksellisyys kantaa pidemmälle kuin onnellisuus.

Arkikokemuksen perusteella merkityksellisyys kuitenkin usein johtaa onnelliseen elämään.

Onnellisuus ja elämän kokeminen merkitykselliseksi liittyvät myös myötätuntoon. Myötätunto on paitsi tunnetta, myös tietoa ja toimintaa. Kun myötätunto konkretisoituu toiminnaksi itselle tärkeiksi ja merkityksellisiksi kokemiensa asioiden puolesta, se tuo mielihyvää, iloa ja onnea.

Dalai Laman sanoin: jos haluat muiden olevan onnellisia, harjoita myötätuntoa – jos haluat itse olla onnellinen, harjoita myötätuntoa. Yksinkertaista, mutta ei välttämättä aina helppoa.

Merkityksellisyys johtaa usein onnelliseen elämään.

Suomen Ekonomit on mukana loka–marraskuussa järjestettävässä Nenäpäivä-kampanjassa, jossa kerätään varoja maailman lapsille pitkäkestoiseen kehitysyhteistyöhön sekä edistetään globaalia oikeuden­mukaisuutta viihteen ja yhteisen kansan­liikkeen voimalla.

Nenäpäivän keräystuotolla järjestöt edistävät lasten koulutusta ja turvaa, vahvistavat perheiden ja yhteisöjen asemaa sekä tekevät työtä lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

ANTON REENPÄÄ

Marjo Loisa viestintäjohtaja

Päätoimittaja / Chefredaktör Marjo Loisa, marjo.loisa@ekonomit.fi, p. 040 747 9548

Julkaisija / Utgivare Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.ekonomit.fi Kustantaja / Redaktion Otavamedia OMA, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia yrityksille.otavamedia.fi ekonomilehti.fi

4

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

Tuotanto / Produktion Otavamedia OMA, Paula Ristimäki, paula.ristimaki@otava.fi, Salla Salokanto, Nora Kolari (ulkoasu) Toimitusneuvosto / Redaktions­kommittén Nina Enberg, Heidi Haapalainen, Krista Karusalmi, Taija Keskinen, Marjo Loisa, Riikka Mykkänen, Ulla Niemelä, Mika Parkkari, Eeva-Kaisa Tarkkonen ja Anja Uljas Suomen Ekonomeista sekä Otavamedia OMA Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljn­ing Otavamedia OMA, myynti­päällikkö Kari Salko, kari.salko@otava.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer Suomen Ekonomit, ­Tuuli Marttila, tuuli.marttila@ekonomit.fi Osoitteen­muutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@ekonomit.fi (huom. ilmoita myös ­jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Hinta / Pris 68 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Roope ­Permanto Paperi / Papper kannet ­MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien ­Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 18.10.2018, jäsenyhdistysten tiedotteet 26.9.2018 mennessä Suomen Ekonomeihin: yhdistysasiat@ekonomit.fi. Nästa Ekonomi utkommer 18.10.2018, meddeland­en från medlemsföreningarna senast 26.9.2018 till Finlands Ekonomer: yhdistysasiat@ekonomit.fi.

Ekonomi-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen ­kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä ­palauttamisesta.

441 619 Painotuote

PEFC/02-31-151

Jäsenetuna talouden taustat – myös diginä.

Ekonomijäsen: tiesithän, että voit lisätä Talouselämä-lehden tilaukseesi digitaalisen Talouselämän.

Lue ohjeet ja ota digilehti käyttöösi: kampanjat.almatalent.fi/talouselamadigi

TUOREITA JUTTUJA & AJATTELEMISEN AIHEITA blogi.ekonomit.fi

+25 € 0 €

Kylteri

KylteriPlus

• Oikeudellista neuvontaa sekä tukea työsuhdeasioissa ja yrittäjyyteen liittyen. Voit myös tarkistuttaa työsopimuksesi juristeillamme ennen allekirjoittamista.

• Urapalvelut webinaarien, uraklinikoiden ja ryhmäsparrausten muodossa • Neuvoja palkanmäärittelyyn ja palkkaneuvotteluihin • Kylteriyhteisöjen ja kyllien järjestämät monipuoliset paikkakuntakohtaiset tilaisuudet ja koulutukset • Ekonomi-lehti • Kauppalehden ilmaisjaksot syksyllä ja keväällä noin 1.10.–30.11. sekä 15.1.–15.3.2019

• • • •

Henkilökohtaiset urapalvelut Oikeusturva- ja vastuuvakuutus Pikamentorointi Osallistumisoikeus Ekonomien ja paikallisten ekonomiyhdistysten tilaisuuksiin jo kylterinä (Pl. EkonomiEsimies-koulutuskokonaisuus.

Osa tilaisuuksista on maksullisia.)

• Laajempi Kauppalehti-etu (lehti aina heinäkuun loppuun) ja Kauppalehti Optio (arvo yli 500 €).

Paketillinen plussaa

KylteriPlus-lisäpalvelupakettia on muokattu palautteen pohjalta.

Päivityksessä viilattiin sisältöä ja ennen kaikkea voimassaoloaikaa.

TEKSTI OTAVAMEDIA

KYLTERIPLUS-PAKETTI on Suomen Ekonomien kylterijäsenille tarjolla oleva palvelu, jonka myötä Suomen Ekonomien jäsenedut ovat laajemmin saatavilla jo opiskeluaikana. Maksuttoman kylteri­ jäsenyytensä on voinut laajentaa 25 euron arvoisella KylteriPlus-paketilla syksystä 2017 alkaen.

Nyt, vuotta lanseerauksen jälkeen, palvelua on kehitetty kyltereiden näke­ mysten pohjalta. Kyselyissä palvelupaketin sisältö keräsi kiitosta, ja paketin hintaakin pidettiin sopivana. Myös kehitysideoita nousi esiin.

"Palautteessa toistui toive paketin jous­ tavammasta voimassaoloajasta", Suomen Ekonomien Tanja Hankia kertoo. Hän vastaa kylterien ja nuorten ekonomien asiakkuuksista.

Liitossa ajatukseen tartuttiin: jatkossa paketti on voimassa vuoden sen ostohetkes­ tä lukien. Jäsenyys ei siis ole enää sidottu lukuvuoteen.

6

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

"Kannattaa kuitenkin huomioida, että päivitämme paketin etuja aina lukuvuosit­ tain, ja ilmoitetut edut ovat voimassa luku­ vuoden kerrallaan", Hankia muistuttaa.

LISÄÄ TÄYTETTÄ PAKETTIIN Päivityksen yhteydessä palvelupakettiin lisättiin myös mahdollisuus pikamento­ rointiin. Sen myötä asiantuntijaverkoston osaaminen on myös KylteriPlussalaisen käytössä esimerkiksi uran käännekohdissa.

Kokenut ekonomi on sitoutunut keskus­ telemaan ja sparraamaan mentoroitavaa häntä mietityttävästä aiheesta kerran.

Lisäksi KylteriPlus-paketin ostaneet voivat jatkossa osallistua kaikkiin Suomen Ekonomien ja paikallisyhdistysten tapah­ tumiin ja koulutuksiin (lukuun ottamatta EkonomiEsimies-koulutuskokonaisuutta).

Tapahtumiin osallistumalla kylteri voi kehittää osaamistaan ja verkoistoitua jo ennen valmistumistaan. Osa yhteisistä tapahtumista on maksullisia.

Myös vanhat tutut edut, kuten Kauppa­ lehti-etu ja henkilökohtainen urapalvelu, ovat yhä mukana.

"Ja otamme jatkossakin mielellämme vastaan palautetta ja ideoita palvelupaketis­ ta", Tanja Hankia muistuttaa. Palautetta voi ohjata Suomen Ekonomien toimiston lisäk­ si omalle kyllille. Kaikki ajatukset otetaan huomioon, kun paketin tulevista sisällöistä päätetään.

TÄYDENNÄ KYLTERIJÄSENYYTESI PÄIVITETYLLÄ KYLTERIPLUSPAKETILLA HELPOSTI VERKOSSA: jasenpalvelu.ekonomit.fi

”Suuri osa tasa-arvo­suunnitelmista on surkeita, eivätkä ne täytä edes lain minimivaatimuksia.”

Suomen Ekonomien asiamies Kosti Hyyppä tiedotteessa 25.7.

Palkka-avoimuus korvaamaan ­tasa-arvosuunnitelmat?

SUOMEN EKONOMIT EHDOTTAA, että työnantajat voitaisiin vapauttaa tasa-arvo­ suunnitelman laatimisesta, jos he avaavat palkkausjärjestelmänsä henkilöstölleen tehtävätasolla.

Nykyisissä tasa-arvosuunnitelmissa palkkakartoitukset jäävät hampaattomiksi, sillä niissä on tarkasteltava ainoastaan työpaikan miesten ja naisten keskipalkkoja, eikä niitä tarvitse eritellä tehtäväkohtaisesti.

944

Palkka-avoimuuden myötä keskipalkkoja tarkasteltaisiin myös työnkuvan mukaan.

Riittävällä tarkkuudella avatussa järjestelmässä huomioitaisiin työn vaativuus ja perusteltaisiin eri tehtävien kuuluminen tiettyyn palkkaluokkaan.

Palkka-avoimuus tarjoaisi henkilöstölle lisää tietoa ja auttaisi arvioimaan omaa palkkaa realistisemmin.

VUODEN 2018 ensimmäisellä

neljänneksellä perustettiin lähes tuhat yritystä enemmän kun samaan aikaan edellisvuonna, osoittaa Tilastokeskuksen analyysi. Yhteensä ajanjaksolla perustettiin 10 154 uutta yritystä. Eniten yrityksiä syntyi kaupan ja rakentamisen toimialoille, ja vilkkainta oli Uudellamaalla.

2 500 € ISTOCKPHOTO

OIKEUSMINISTERIÖ HALUAA

TUTKIMUS:

Nuoret talentit tahtovat vastuuta ja coachin AVOIMUUS JA MATALAT hierarkiat ovat työpaikoilla valttia, kun tulevaisuuden osaajat siirtyvät työelämään, osoittavat alkukesästä julkaistun kyselytutkimuksen tulokset.

Nuorten toiveissa oli yrittäjähenkinen työpaikka, jossa annetaan riittävästi vastuuta ja mahdollisuuksia kehittää ja kokeilla.

Avoimet työkulttuurit viehättivät. Lisäksi nuoret arvostivat vahvaa otetta kestävään kehitykseen, ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja ympäristökysymyksiin.

Johtajissaan nuoret arvostivat kyselyn mukaan muun muassa analyyttisuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Myös viestinnällisiä

ja sosiaalisia taitoja pidettiin tutkimuksen mukaan tärkeinä.

Karismaattiset ja visionääriset johtajat eivät innostaneet nuoria entiseen tapaan. Sen sijaan he valitsisivat mieluummin empaattisen ja rennon johtajan, joka valmentaa ja rohkaisee tiimiään kohti yhteisiä tavoitteita.

Kyselyyn vastasivat Aalto-yliopiston CEMS Master's International Management -ohjelman jäsenille, jotka opiskelevat kansainvälistä liikkeenjohtoa. Vastaajat edustivat kymmentä eri kansalaisuutta. Tutkimus toteutettiin osana Future CEO 2018 -hanketta, ja tulokset ovat linjassa tutkimuskokonaisuuden muiden havaintojen kanssa.

helpottaa uusien yritysten perustamista poistamalla yksityisiltä osakeyhtiöiltä vaatimuksen 2 500 euron vähimmäispääomasta. Muutos helpottaisi esityksen mukaan etenkin yksinyrittäjien ja mikroyritysten asemaa. Esityksen lausuntokierros päättyy syyskuun loppupuolella.

+ 17 % SUOMALAISYRITYSTEN

ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto ylsi vuonna 2016 156,5 miljardiin euroon. Kasvua edellisvuoteen oli 17 %.

Liikevaihdosta yli puolet syntyi EU-maissa. Henkilöstöä suomalaisfirmojen tytäryhtiöissä oli 544 900, joista suurin osa Euroopassa ja Aasiassa.

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

7

Opi uutta, innostu, insp – osallistu Ekonomien koulutustapahtumiin ympäri Suomen!

Ammatillisen kehittymisen tapahtumat Pidämme huolta osaamisestasi koko työurasi ajan. Haluamme olla tässäkin edelläkävijöitä ja tarjota teemoja, jotka parhaiten vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin.

INHIMILLINEN HÄVIKKI JA MUUT TULOKSELLISEN HYVINVOINNIN ESTEET 8.10.18 Tampere 13.12.18 Helsinki VIIDEN TÄHDEN ASIAKASKOKEMUS 19.9.18 Seinäjoki 20.9.18 Helsinki TEHOKKAAT JA TULOKSEKKAAT KOKOUKSET 25.9.18 Kouvola MITEN LUOVIN YKSILÖNÄ TYÖYHTEISÖN MUUTOKSISSA? 10.10.18 Riihimäki PAREMPIA TULOKSIA RENNOMMIN 16.10.18 Rovaniemi 23.10.18 Vaasa 13.11.18 Oulu STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN 25.10.18 Joensuu 6.11.18 Jyväskylä MITEN ONNISTUN PROJEKTIN VETÄJÄNÄ?

21.11.18 Pori

Tutustu tarkemmin syksyn 2018 kattaukseemme ja ilmoittaudu: ekonomit.fi/tapahtumat

EkonomiEsimies – Kokonaisuus, joka vie urallasi eteenpäin!

Esimiehille ja esimiestehtäviin haluaville EkonomiEsimies on keskusteleva ja coachaava koulutus- ja valmennuskokonaisuus, joka rakentuu hyvän ja kestävän johtamisen perustalle. Uskomme vahvasti, ettei johtajaksi kasveta päivässä, vaan työssä kehitytään joka päivä. Me autamme sinua löytämään oman tapasi toimia sekä kehittyä esimiehenä.

Joustavasta kokonaisuudesta voit poimia itsellesi sopivat osat tai osallistua kaikkiin, omien tarpeidesi ja aikataulujesi mukaisesti. Sisällöt soveltuvat kaikkiin esimiesuran vaiheisiin – jo esimiehenä toimiville sekä esimiestyöstä kiinnostuneille.

Tutustu tarkemmin ja ilmoittaudu: ekonomit.fi/ekonomiesimies EKONOMIESIMIES VERKOSSA – EE WEB 17.9.–21.12.18 Helsinki HAAVEENA HALLITUSTYÖ 3.10.2018 Helsinki VALMENTAVA EKONOMIESIMIES 2 26.–27.11.18 Helsinki

JÄSENMAKSUUN KUULUVA

MAKSULLINEN

PÄIVÄKOULUTUS

ILTAKOULUTUS

VERKKOKOULUTUS

iroidu

[ UUTISSALDO ]

Opetusta uusista kulmista DARE TO LEARN -tapahtuma kokoaa opetuksen ja

oppimisen asiantuntijat yhteen Helsingissä 18.–19. syyskuuta. Kansainvälisessä tapahtumassa etsitään uusia näkökulmia koulutukseen ja oppimiseen kaikissa ikäryhmissä. Tapahtuma on tarkoitettu paitsi opettajille ja tutkijoille, myös henkilöstöhallinnon tehtävissä työs­ kenteleville ja koulutusviennistä kiinnostuneille.

Tilaisuudessa julkistetaan myös Suomen Ekonomien 20. Opetuspalkinnon saaja. Tänä vuonna 6 000 euron palkintosumma myönnetään kylteriyhdistysten ehdo­ tusten perusteella opettajalle tai opetustiimille, joka on tarjonnut opiskelijoille parhaiten valmiuksia ratkaista ihmiskunnan suuria haasteita.

Opas auttaa viilaamaan toimeksiantosopimukset KUNNOLLINEN TOIMEKSIANTOSOPIMUS on yrittäjälle

arvokas suoja, jonka perusteella ratkaistaan riita­ tapauk­sia ja setvitään epäselvyyksiä. Usein kiistaa aiheuttavat esimerkiksi toimeksiannon laajuus ja osa­ puolten vastuut ja velvollisuudet, ja hyvässä sopimuk­ sessa ne määritelläänkin tarkasti. Joka toimeksiannosta tulisikin olla huolella laadittu hyvä, kirjallinen sopimus – myös silloin, kun toiminta on sivutoimista tai hyvin pienimuotoista.

Suomen Ekonomit on laatinut jäsenilleen kattavan oppaan sopimuksen laatimisen tueksi. Se helpottaa etenkin yrittäjäjäsenten urakkaa. Jäsenet voivat ladata julkaisun Oppaat-osiosta uudistuneessa jäsenpalvelus­ sa: jasenpalvelu.ekonomit.fi.

Sama työsuhdeturva yrityksen koosta riippumatta TYÖSOPIMUSLAKIIN ON VALMISTEILLA muutos, joka

keventäisi yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä. Akava vaatii hallitusta lopettamaan muutoksen valmistelun.

Muutos lisäisi työelämän epävarmuutta ja rajoittaisi yritysten kasvua. Myös muutoksen vaikutus työllisyys­ asteeseen jäisi kokonaisuutta tarkastellessa lähes olemattomaksi, vaikka irtisanomiset ja rekrytoinnit todennäköisesti lisääntyisivätkin.

Oikaisu EKONOMIN 3/2018 Uutissaldossa oli virhe Sanna-Mari

Myllysen tehtävänimikkeessä. Hän on SOK:n työhyvin­ vointijohtaja, ei henkilöstöjohtaja.

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

9

KUVA ISTOCKPHOTO

10

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

MÄÄRÄTIETOISESTI ETEENPÄIN Jalka sisään työelämään ja omaa osaamista hyödyntämään!

Näin ajattelee liki jokainen pian valmistuva tai juuri valmistunut ekonomi. Mistä ja miten oman vihreän oksansa löytää?

TEKSTI MATTI REMES KUVAT ROOPE PERMANTO JA VESA TYNI

C

arita Riutta, 31, työskentelee projektipäällikkönä Suomen Olympiakomitean Lasten Liike -hankkeessa, jossa järjestetään liikuntakerhoja yhdessä urheiluseurojen ja yhdistysten kanssa. Rahoitus tulee yrityksiltä ja lahjoittajilta.

Aalto-yliopistossa kansainvälistä liiketoimintaa opiskelleelle ekonomille työ liikunta-­ alan järjestössä on erityisen mieluisa, sillä Riutta on entinen kilpajuoksija. Nykyään hän valmentaa muita.

Unelmatyön löytäminen vaati kuitenkin sinnikkyyttä ja vaivannäköä. Nuoren ekonomin työuran alkuun mahtui myös vastoinkäymisiä.

Valmistumisensa jälkeen Riutta haki ja pääsi töihin suomalaiseen pk-yritykseen, joka tarvitsi osaajia kansainväliseen myyntiin. Ura key account managerina jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä organisaatiomuutosten vuoksi hänet irtisanottiin vajaan vuoden työskentelyn jälkeen.

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

11

Carita Riutta opetteli irtisanomisen myötä muun muassa sanoittamaan osaamistaan yhä paremmin.

12

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

”Yhtäkkiä ja yllättäen olin tilanteessa, jossa oli lähdettävä hakemaan uusia töitä”, Riutta muistelee.

ARVOKASTA APUA URAVALMENNUKSESTA Irtisanominen sattui lomakauden kynnyksellä, joten Riutta päätti ottaa parin kuukauden tuumaustauon ja miettiä perusteellisesti uusia työkuvioita. Arvokasta tukea pohdintoihin löytyi Suomen Ekonomien henkilökohtaisesta uravalmennuksesta. ”Kävimme uravalmentajan kanssa läpi silloisen tilanteeni ja kartoitimme tavoitteita. Tiesin suunnilleen vahvuuteni, mutta uravalmennus auttoi hahmottamaan entistä paremmin, miten vahvuuksia kannattaa hyödyntää työnhaussa.”

Myös Ekonomien CV-sparraus oli Riutan mielestä hyödyllistä. Se auttoi parantamaan ansioluetteloa ja työhakemuksia niin, että ne herättävät rekrytoijien kiinnostuksen. ”Päätin kuitenkin, että en lähde hakemaan mitä tahansa työpaikkoja.

Halusin työn, joka vastaa osaamistani ja jossa voin tehdä itseäni kiinnostavia asioita.”

Riutta laittoi verkot vesille ja alkoi kysellä töitä tutuilta, joihin hän oli tutustunut esimerkiksi urheilu-uran aikana ja kesätöissä liikunta-alan järjestössä. ”Kontaktieni kautta pääsin juttusille Suomen Olympiakomiteaan. Siellä oltiin heti kiinnostuneita ottamaan töihin urheilusta kiinnostunut ekonomi, sillä liikunta-alan ammattilaisten joukkoon tarvittiin lisää talousosaamista.”

Riutta työskenteli Olympia­ komiteassa aluksi määräaikaisena.

Puolentoista vuoden jälkeen hänen työsuhteensa vakinaistettiin.

VAKITUISET TYÖT KIVEN ALLA Carita Riutan työuran vaiheikas alku on nykyisin nuorille ekonomeille tyypillinen, sanoo Akavan asiantuntija Miika Sahamies. Hänen mukaansa useiden korkeakoulutettujen suurin haaste on saada koulutusta ja osaamista vastaavaa työtä. ”Toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita ei ole entiseen malliin tarjolla. Työuran alussa määräaikaiset työsuhteet ovat tavallisia, ja projektiluonteiset työtkin yleistyvät.

Myös työttömyysjaksot ovat tyypil-

lisiä työuran ensimmäisten vuosien aikana”, Sahamies toteaa.

Nuorten, koulutettujen naisten kohdalla pätkätyö on yleistä. Sahamiehen mukaan lähes joka kolmas akavalainen alle 35-vuotias nainen työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa. ”Tähän vaikuttaa ennen muuta vanhempainvapaiden epätasainen jakautuminen. Naiset kantavat edelleen päävastuun pienten lasten hoidosta ja joutuvat tämän takia työmarkkinoilla heikkoon asemaan.”

Yhä useampi nuori ekonomi työllistää itsensä myös yrittäjänä. ”Itsensä työllistäminen koskettaa kaiken ikäisiä ja tarkoittaa samalla nykyistä heikompaa työttömyysturvaa. Palkansaajien ja itsensä työllistäjien sosiaaliturvan yhdenmukaistaminen on iso haaste koko yhteiskunnalle”, Sahamies huomauttaa.

TYÖHARJOITTELUISSA ON NURJAKIN PUOLI Aiemmalla työkokemuksella on työpaikan löytymisessä iso merkitys.

Sahamiehen mukaan yli puolet korkeakouluopiskelijoista käy opiskelun lomassa töissä, jotka varsinkin opintojen loppupuolella vastaavat usein koulutusta.

Esimerkiksi Carita Riutta teki opintojen ohessa tapahtumamarkkinointia Suomen Urheiluliitossa ja oli järjestämässä muun muassa yleisurheilun EM-kisoja ja Suomi– Ruotsi-maaotteluita. ”Suomi poikkeaa monesta muusta maasta siinä, että työura käynnistyy usein jo opintojen aikana.

Muualla työura alkaa valmistumisen jälkeen monesti matalapalkkaisella työharjoittelulla”, Sahamies sanoo.

Tällaiset trainee- ja internship-ohjelmat ovat rantautuneet myös Suomeen. Vastavalmistuneille tai opintojensa loppuvaiheessa oleville ekonomeille niitä tarjoavat esimerkiksi suuret konsulttiyhtiöt, tilintarkastusyhteisöt ja pankit. ”Ilmiön yleistyminen on arveluttavaa, sillä työharjoittelussa työnantajalla ei ole samoja vastuita ja velvollisuuksia kuin tavanomaisessa työsuhteessa”, Sahamies toteaa. ”Monenlaisen työkokemuksen hankkiminen on nuorille tosi tärkeää, mutta samalla on hyvä tie-

”PÄÄTIN, ETTEN LÄHDE HAKEMAAN MITÄ TAHANSA TYÖPAIKKAA. HALUSIN TYÖN, JOKA VASTAA OSAAMISTANI.” CARITA RIUTTA

dostaa omat oikeutensa. Ei kannata mennä halpaan ja tehdä huonolla palkalla tai jopa ilmaiseksi työtä, josta kuuluisi saada palkkaa”, hän jatkaa.

Myös Carita Riutta haki opintojensa loppuvaiheessa trainee-paikkoja ja sai sellaisen suuresta kansainvälisestä lääkeyhtiöstä. Palkka olisi ollut kuitenkin niin kehno, että hän olisi joutunut nostamaan edelleen Kelan opintotukea tai tekemään lisätöitä muualla. ”Mielenkiintoinen paikka oli pakko jättää käyttämättä”, Riutta valittelee.

OMA OSAAMINEN ROHKEASTI ESILLE Yliopistojen ura- ja rekrytointi­ palveluiden eli Aarresaari-verkoston mukaan työtä hakevien nuorten suurimpia haasteita ovat omien vahvuuksien tunnistaminen ja osaamisen sanoittaminen niin, että se tekisi vaikutuksen rekrytoijiin. ”Erityisesti ekonomin kaltaisen generalistisen tutkinnon suorittaneille on tärkeää, että opinnoissa ja aiemmissa töissä hankittu osaaminen tulee mahdollisimman hyvin esille CV:ssä, työhakemuksissa ja työpaikkahaastatteluissa”, Sahamies sanoo.

Oman osaamisen esille tuomista kannattaa Sahamiehen mielestä harjoitella ja pyytää myös sparraus­ apua muilta. ”Kaveria voi pyytää lukemaan CV:n ja antamaan palautetta. Apua voi hakea myös oman ammattiliiton uravalmennuksesta.”

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

13

Lisäksi Sahamies korostaa yleisten työelämätaitojen kehittämistä. ”Nämä taidot kehittyvät kokemuksen kautta kesätöistä lähtien, mutta esimerkiksi vuorovaikutus- ja viestintätaitoja kannattaa tietoisesti opetella.”

MAHDOLLISUUKSIEN VERKOSTOT Miika Sahamiehen mukaan verkostojen merkitys kasvaa työpaikan haussa entisestään, sillä yritykset rekrytoivat yhä harvemmin julkisilla työpaikkailmoituksilla. Hyvin verkostoitunut ihminen voi saada suhteidensa kautta tietoa siitä, milloin joku yritys etsii uutta työntekijää. ”Työkokemus opintojen aikana, harrastuksista saadut kontaktit ja järjestötoiminta voivat tuoda arvokkaita kontakteja, jotka auttavat työuralla eteenpäin.”

Sahamies korostaa, että sosiaalisen median aikanakin tarvitaan henkilökohtaisia suhteita ja kasvokkaisia tapaamisia. ”LinkedIn on helppo tapa luoda verkostoa. Kovin henkilökohtaista suhdetta ei kuitenkaan pääse syntymään, jos verkostossa on satoja ihmisiä.”

Myös Sitran Työelämätutkimus kertoo, että verkostojen rakentaminen kannattaa, sillä etenkin niin sanotut piilotyöpaikat löytyvät usein niiden kautta.

Vain joka neljäs työllistyy avoimessa haussa olleeseen työpaikaan.

Tutkimus kattaa kaikki työelämässä mukana olevat.

Sitran tutkimus vahvistaa, että työnhaussa kannattaa hyödyntää sekä perinteisiä että uusia kanavia.

Sosiaalisen median kautta töitä on löytänyt joka kymmenes vastaaja.

Joukossa on etenkin nuoria, opiskelijoita ja yksinyrittäjiä.

Tutkimus paljastaa kuitenkin, että suomalaiset voisivat hyödyntää työnhaussa sosiaalisen median verkostoja vieläkin rohkeammin. Vain joka viides vastaaja haluaa kertoa vaikkapa Facebookissa omasta työnhaustaan.

EKONOMEJA TARVITAAN JATKOSSAKIN Turun yliopiston yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen professori Anne Kovalainen uskoo, että

14

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

työmarkkinat vetävät jatkossakin nuoria ekonomeja. Kovassa kisassa työpaikoista tarvitaan kuitenkin uudenlaista osaamista. ”Keskeistä on yrittää pysyä mukana digitaalisuuden nopeassa vauhdissa”, Kovalainen sanoo.

Hänen mielestään yliopistokoulutus ei pysty nykyisellään tarjoamaan riittävästi eväitä nopeasti muuttuvaan maailmaan. Siksi uuden oppiminen vaatii runsaasti oma-aloitteisuutta myös nuorilta ekonomeilta. ”Digitaaliset palvelut ja tekoäly mullistavat toimintalogiikan monella toimialalla. Silloin on ymmärrettävä, miten uusia asioita voidaan hyödyntää omalla erikoisalalla.”

Kovalaisen mukaan nuoret diginatiivit osaavat käyttää sujuvasti digitaalisia laitteita ja sovelluksia.

Se ei kuitenkaan riitä tulevaisuuden työmarkkinoilla. ”Pitää ymmärtää laajempia kokonaisuuksia. Työhön liittyy paljon asioiden välisten yhteyksien hahmottamista ja uusien yhteyksien luomista. ”

RUTIINITYÖT ROBOTEILLE Kovalainen huomauttaa, että esimerkiksi laskentaekonomien työ muuttuu, kun taloushallinnon rutiinitehtävät automatisoituvat ja siirtyvät esimerkiksi ohjelmisto­ robottien tehtäviksi. ”Automaation myötä ihmiset voivat keskittyä vaativampien asioiden ratkaisuun. Se tarkoittaa työtehtävien vaatimustason kovenemista.

”SUOMI POIKKEAA MONESTA MUUSTA MAASTA SIINÄ, ETTÄ TYÖURA KÄYNNISTYY USEIN JO OPINTOJEN AIKANA.” MIIKA SAHAMIES

Jos laskentaekonomi haluaa edetä työurallaan, niin silloin analyyttiset taidot ovat todella tärkeitä”, Kovalainen muistuttaa.

Myös henkilöstöhallinnossa työskentelevien työnkuvat muuttuvat uusien digitaalisten työkalujen myötä. ”Maailmalla kokeillaan jo tekoälyyn perustuvia ratkaisuja, joissa kone seuloo työnhakijoista sopivimmat. Silloin HR-ihmiset voivat keskittyä rekrytoinnin vaativampiin vaiheisiin”, Kovalainen mainitsee.

OSAAMISVAATIMUKSET LAAJENEVAT Kovalainen uskoo, että tulevaisuudessa työuralla tarvitaan entistä monipuolisempaa osaamista.

Näitä asioita nuoret arvostavat

• Itse työntekoa. Nuorille on tärkeää tehdä kiinnostavaa työtä, ja he ovat joustavia ja ­muutosvalmiita.

• Samoja perinteisiä arvoja kuin suuri osa heidän vanhemmistaankin: vakaata toimeentuloa ja vakituista työsuhdetta.

• Mahdollisuutta joustavaan työhön.

• Hyvää työilmapiiriä ja kannustavaa työyhteisöä.

• Mahdollisuutta toteuttaa työssään arvokkaiksi kokemiaan asioita ja omia ideoitaan.

Työsuhteen muodolla ei ole nuorille suurta väliä. Esimerkiksi kynnys yrittäjyyteen on ­madaltunut.

Lähde: Akava Worksin selvitys 2018

Miika Sahamies painottaa verkostojen merkitystä työnhaussa: vain joka neljäs työllistyy avoimessa haussa olleeseen työpaikkaan.

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

15

"MITÄ TOIVOISIN TIENNEENI ENNEN VALMISTUMISTA?" Lue vuonna 2016 valmistuneen Samuli Talan vinkit oman alan työn löytämiseen ekonomit.fi:n blogeista.

Anne Kovalainen muistuttaa, että työelämässä keskeistä on pysyä digitalisaation vauhdissa mukana.

16

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

”Moniosaaminen on ehkä tärkein suoja työelämän uusia haasteita vastaan.”

Kovalaisen mukaan esimerkiksi markkinointiekonomien työnkuvat ja osaamisprofiilit laajenevat. Kovan markkinointiosaamisen rinnalla tar­ vitaan entistä enemmän kulttuurista lukutaitoa. ”Siksi on hyvä miettiä, opiskelisi­ ko kaupallisten aineiden ohella myös humanistisia tai vaikkapa taide­ aineita.”

Kovalainen huomauttaa, että yleistiedon ja sivistyksen merkitys korostuu tulevaisuuden työssä. ”Älyllisellä uteliaisuudella pärjää työelämässä aika pitkälle. Uusiin asioihin pitää suhtautua avoimesti.”

Kovalaisen mukaan myös kan­ sainvälistyminen näkyy ekonomien työssä entistä enemmän. Suoma­ laiset yritykset joutuvat kotimaas­ sakin kilpailemaan yhä kovemmin ulkomaisia kilpakumppaneita vastaan. Toisaalta suomalaisyrityk­ set levittäytyvät muihin maihin ja uusille markkinoille. ”Tähän tarvitaan entistä enem­ män kulttuurista lukutaitoa, jota il­ man ei vierailla markkinoilla pärjää.”

OMAA OSAAMISTA TARJOTAAN VERKOSTOJEN KÄYTTÖÖN Kovalainen johtaa Turun yliopiston, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Työterveyslaitoksen SWiPE-tut­ kimushanketta, jossa selvitetään työelämän ja talouden käynnissä olevia muutoksia.

Hän uskoo, että uudenlaiset ansaintatavat – kuten keikkatyö, pro­ visiotyö ja alustatalouden tuottamat työt – koskettavat lähivuosina myös yhä useampia ekonomeja.

Alustataloudessa luodaan digitaa­ lisia alustoja, joiden kautta yksityis­ henkilöt ja yritykset voivat myydä tuotteita tai palveluita.

Kovalaisen mukaan se muuttaa tulevaisuudessa myös monen eko­ nomin työnkuvaa, kun he tarjoavat omaa osaamistaan erilaisten verkos­ tojen kautta kotimaassa ja kansain­ välisillä markkinoilla. ”Pk-yritys ei välttämättä palkkaa enää laskentaekonomia ratkomaan satunnaisia ongelmia, vaan yritys ostaa vastaavat palvelut muualta.

Yhä useampi ekonomi toimii tulevai­ suudessa yrittäjämuotoisesti monen

yrityksen alihankkijana.”

Kovalainen arvioi, että työtehtä­ vien sisällöissä ja työn tekemisessä tapahtuva muutos on pysyvä ilmiö. ”Globaali trendi on, että tulevai­ suudessa työtä tehdään yhä har­ vemmin pysyvässä tai elinikäisessä työsuhteessa. Myös suomalaisten ekonomien työurien kirjo kasvaa.”

REALISTISET ODOTUKSET OMALLE URALLE Mitä nuoret ekonomit ajattelevat työelämän nopeasta murroksesta ja omista menestymismahdollisuuksis­ taan? Tähän antaa osviittaa Akavan tiedontuotannon eli Akava Worksin tuore selvitys, jossa kartoitettiin nuorten korkeakoulutettujen toivei­ ta omasta työurastaan ja näkemyksiä työelämän kehityksestä. Selvitys kartoitti 18–35-vuotiaiden korkea­ koulusta valmistuneiden tai korkea­ koulusta opiskelevien mielipiteitä. ”Keskeinen havainto oli, että nuoret arvostavat työntekoa. He pai­ nottavat kiinnostavaa työtä sekä ovat joustavia ja muutosvalmiita”, Miika Sahamies sanoo.

Selvityksen mukaan nuoret ovat realisteja työuransa kehittymisestä. ”Enää ei ole maailmanloppu, jos aluksi joutuu tekemään määräaikais­ ta työtä. Nuoret arvostavat erityyppi­ siä töitä, mikä lisää omaa osaamista”, Sahamies toteaa.

Selvityksen mukaan moni nuori uskoo vaihtavansa työpaikkaa useita kertoja työuransa aikana. Myös asuinkuntaa ollaan valmiita vaih­ tamaan työpaikan saamiseksi. Eikä uuden tutkinnonkaan suorittaminen ole poissuljettu vaihtoehto, jos se parantaa työllistymistä.

PELKKÄ PALKKA EI AINA RIITÄ Sahamiehen mukaan kyselytutki­ muksen vastaukset osoittavat selväs­ ti, että nuoret myös arvostavat työ­ elämässä perinteisiä asioita – samoja kuin vanhemmatkin ikäluokat. Niitä ovat esimerkiksi vakaa toimeentulo ja vakituinen työsuhde. ”Selvä ero vanhempiin ikäluok­ kiin kuitenkin on, ettei työsuhteen muodolla ole suurta väliä. Esi­ merkiksi kynnys yrittäjyyteen on madaltunut.”

Akavan selvitys paljastaa myös, että nuoret vaativat työltä muutakin vastinetta kuin palkkaa. He haluavat

”UUDEN OPPIMINEN VAATII RUNSAASTI OMA-ALOITTEISUUTTA MYÖS NUORILTA EKONOMEILTA.” ANNE KOVALAINEN

esimerkiksi mahdollisuutta jousta­ vaan työhön.

Sahamiehen mukaan nuoret korkeakoulutetut arvostavat myös hyvää ilmapiiriä ja kannustavaa työyhteisöä. ”Se tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuutta oman osaamisen kehittämiseen. Nuoret myös halua­ vat toteuttaa työssään arvokkaiksi kokemiaan asioita.”

KANSAINVÄLISYYS ON ITSESTÄÄNSELVÄÄ Akava on selvittänyt myös nuorten korkeakoulutettujen kiinnostusta muuttaa ulkomaille, jos se edistäisi työuraa ja tarjoaisi kiinnostavia työtehtäviä. Tuoreessa kyselyssä 44 prosenttia vastaajista piti ulkomaille muuttoa itselleen todennäköisenä vaihtoehtona.

Sahamies sanoo, että kansainväli­ syys on korkeakoulutetuille nuorille jo nykyisin itsestään selvä osa työelä­ mää. Esimerkiksi monissa suurissa yrityksissä työkieli on Suomessakin englanti. ”Moni pitää ulkomaille muuttoa vaihtoehtona, jos työura kotimaas­ sa alkaa tökkiä. Aivovuoto ei ole kuitenkaan toistaiseksi iso ongelma, sillä monille muutto jää ajatuksen tasolle”, Sahamies arvioi. ”Korkeakoulutetut nuoret eivät ole joukoittain jättämässä Suomea.

Useat ulkomaille lähteneet myös palaavat takaisin rikastuttamaan suomalaista työelämää.”

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

17

Presidentin kansliasta pankkiin

UUSI TYÖ

KTM Pete Pokkinen, 30 Tasavallan presidentin erityisavustaja > Nordean yhteiskuntasuhteiden johtaja

TEKSTI MARITA KOKKO KUVA ROOPE PERMANTO

P

ete Pokkinen vaihtoi kesäkuussa presidentti Sauli Niinistön erityisavustajan tehtävät Nordean yhteiskuntasuhteiden johtamiseen. Pankki veti puoleensa siitä huolimatta, että työ presidentin kansliassa oli äärimmäisen kiinnostavaa. Niinistön ensimmäisen kauden lopun, vaalikampanjan ja kansliassa työskentelyn jälkeen oli kuitenkin sopiva hetki punnita, mihin panostaa seuraavaksi.

Nordean pesti oli kolmekymppiselle Pokkiselle iso mahdollisuus – yhtä iso kuin muutamaa vuotta aiempi siirtymä toimittajan työstä kokoomuksen eduskuntaryhmän tiedottajaksi. Vielä tuolloin nuori journalisti oli pitänyt toimittajan uraa tulevaisuutenaan.

Yhteiskunnalliset asiat ja vaikuttaminen ovat pysyneet kyydissä koko uran. Nordean yhteiskuntasuhdejohtajana Pokkinen huolehtii yhteyksistä eri sidosryhmiin ja julkiseen valtaan, esimerkiksi valtioneuvostoon ja sääntelyviranomaisiin. ”Selkeitä lainsäädäntöön ja sääntelyyn liittyviä asioita pankkisektorilla on todella paljon. Haluamme myös kertoa laajemmin toiminnastamme kansalaisille ja sidosryhmille sekä avata keskustelua yhteiskunnassa. Tämä työ näkyy esimerkiksi mediassa.”

Pokkinen nostaa esimerkeiksi osallistumisen yrityskylätoimintaan ja nuorten taloustaidoista huolehtimisen. Keväällä Nordea viritti keskustelun taloyhtiölainoista, jotka ovat kasvattaneet hälyttävästi kansalaisten velkaantumisastetta. ”On vastuullista, että ollaan hereillä, ennen kuin ilmiö on puhjennut varsinaiseksi ongelmaksi.”

Lokakuussa pankin pääkonttori muuttaa Suomeen, mikä tuo sen Euroopan pankkiunionin sääntelyn piiriin. Siirron jälkeen Pokkisen tehtävänä on yhä vahvistaa Nordean asemaa yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Oman osansa nielaisee pankkimaailman kiihtyvä digitalisaatio, jonka ydinkysymyksiin kuuluu, kuinka viedä muutosta eteenpäin edelleenkin vastuullisesti ja selkein pelisäännöin. ”Tekoäly ja vastuullisuus ovat osa aikamme teemoja. On mahdotonta sanoa, mikä meitä muutaman vuoden päässä odottaa, joten tylsää ei varmasti ole. Nyt on pysyttävä ajassa ja havaittava, mitä ihmiset odottavat ja arvostavat”, Pokkinen toteaa.

Hän on innostunut uudesta. ”Olen vaikuttunut siitä, kuinka intohimoisesti ja asiantuntevasti ihmiset suhtautuvat täällä työhönsä. Se vaikutelma syntyi oitis.”

POIMINNAT PETEN ­U RALTA

2009 Kyllinä Tampereen yliopistolla

2008 Kesätoimittajaksi Aamulehteen. Myöhemmin Helsingin Sanomiin.

18

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

2012 Sauli Niinistön presidentinvaalikampanjan viestintävastaava

2011 Kokoomuksen eduskuntaryhmän tiedottaja

2014 Pääministerin lehdistöavustaja

2012 Erityisavustajaksi työ- ja elinkeinoministeriöön

2017 Sauli Niinistön presidentinvaalikampanjan kampanjapäällikkö

2015 Tasavallan presidentin erityisavustaja ja poliittinen neuvonantaja

[ 3 X UUSI TYÖ ]

Yhdessä ja avoimesti OLETKO ÄSKETTÄIN SIIRTYNYT TAI SIIRTYMÄSSÄ UUSIEN HAASTEIDEN PARIIN JA HALUAISIT KERTOA SIITÄ MUILLEKIN TÄLLÄ PALSTALLA? ILMOIT­TAUDU TOIMITUKSEEN: PAULA.RISTIMAKI @OTAVAMEDIA.FI

KTM Tiina Bensky, 40 Lumenen globaalin markkinoinnin operatiivinen johtaja > Lumenen Suomen maajohtaja KTM TIINA BENSKY siirtyi Lumenen maajohtajaksi

Työn ja tekijän yhdistäjäksi KTM Kaisa Lukkarinen, 39 Lähi-Tapiola Keski-Suomen henkilöstöjohtaja > Baronan rekrytointikonsultti KOHENEVA TYÖLLISYYS LISÄÄ kierroksia rekrytointipalveluissa,

ja tarjolle tulvii uusia työtehtäviä ja niille hakijoita. Miten yhdistää sopivin työntekijä ja työtehtävä? Tämä on peruskysymys Kaisa Lukkarisen uudessa työssä Baronan rekrytointikonsulttina. ”Vaikka monella hakijalla on vahva osaamistausta, se saattaa olla erilainen kuin mitä tarjolla oleva työ edellyttäisi. Tehtävänäni on auttaa yritykset kertomaan omaa tarinaansa niin aidosti, että juuri oikeat tekijät löytyvät”, hän toteaa.

Itse rekrytointi on Lukkariselle tuttua aiemmista työpaikoista sekä esimiehenä että HR-vastaavana. Konsulttina hän näkee saavansa vielä laajemman näkökulman tehtävään. ”Nyt saan auttaa sekä työnhakijaa että työnantajia useissa yrityksissä. Työ linkittyy markkinointiin, koska voin samalla kehittää mielikuvaa rekrytoivasta yrityksestä. Parhaiden asiantuntijoiden huomiosta ja työpanoksesta käydään kiivaampaa taistelua kuin koskaan aikaisemmin.”

Lukkarinen työskentelee Baronalla kotikaupunkinsa Jyväskylän yksikössä. Hän valmistui Jyväskylän yliopistosta johtaminen pääaineenaan, ja tie vei S-ryhmän kenttäkoulutusohjelman kautta asiakkuuspäälliköksi Kokkolaan, josta tuli perheen kotipaikka kymmeneksi vuodeksi.

Koska sekä Lukkarinen että hänen puolisonsa ovat kotoisin Jyväskylästä, alkoi mielessä väikkyä kotiinpaluu. Siksi Lukkarinen siirtyi LähiTapiola Keski-Suomen palvelukseen muun muassa kehittämään alueellista markkinointia ja brändiä. Organisaatiomuutos vei hänet henkilöstöjohtajaksi. ”Tein monenlaisia henkilöstöhallinnon tehtäviä, kuten HR-suunnittelua ja -raportointia, sekä kehitin henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia.”

Kun seuraavassa organisaatiomuutoksessa työtehtäviä yhdisteltiin, Lukkarinen päätyi etsimään uusia tehtäviä. Kolme kuukautta hän mietti, mitä haluaa tehdä. Hän käytti hyväkseen myös Suomen Ekonomien urapalveluja ja keskusteluja uravalmentajan kanssa. Pohdinnan tuloksena avautui tie uuteen, innostavaan työhön Baronassa.

keväällä. Parhaillaan hän on viemässä maaliin yrityksen mittavaa brändiuudistusta, jolla tähdätään suomalaisen brändin nostamiseen Skandinavian tunnetuimmaksi kosmetiikkabrändiksi.

Benskyn varma tausta kosmetiikka-alalla on hyvä selkänoja tehtävään. Alkujaan hän päätyi Bernerille assistentiksi ja sieltä Lorealille, aina markkinointijohtajaksi asti. Nykytyössään hän istuu mahdollisimman usein toimistolla Espoon Kauklahdessa, jossa tuotekehitys on vain yhden ja valmistus kahden oven takana.

Kotimaisella Lumenella kiertotalous ja kestävä kehitys ovat tärkeä osa tuotteiden valmistusta. Esimerkiksi osa lakkaraaka-aineesta tulee hillo- ja alkoholiteollisuudessa jätteeksi jäävistä siemenistä. Männyn kaarnakin on kosmetiikkateollisuudelle aarre, vaikka roskaa puuteollisuudelle.

Benskyllä on johdettavanaan noin sadan tekijän työyhteisö. Johtajana hän haluaa edistää jokaisen oikeutta olla oma itsensä ja näyttää tunteensa. Linjaa tukee Lumenen teettämä tuore tutkimus, jonka mukaan reilu viidennes suomalaisnaisista kokee, ettei työelämässä ole tilaa tunteiden näyttämiselle.

Sama suomalaisnaisten tuntoja kartoittanut tutkimus kertoo, että vain 21 prosenttia vastaajista uskoo täysin voivansa olla sekä menestyneitä että pidettyjä. Tämänkin Bensky haluaa blokata omalla johtamiskulttuurillaan, jossa avainsanoja ovat yhdessä ja avoimesti.

Bensky haluaa työssään tukea naiseutta ja sisäisen kauneuden loistoa, joka ei kaipaa peittämistä vaan vain korostamista. ”Puhumme suomalaisesta kauneuskäsityksestä, itsetunnosta ja sen vahvistamisesta”, hän painottaa. ”Työpaikalla kannustamme toisiamme ja toimimme yhteisrintamassa. Henkilökunta on sitoutunut yhteisiin tavoitteisiimme.”

Voin samalla kehittää mielikuvaa rekrytoivasta yrityksestä.

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

19

HYVÄ SAA PALKKANSA Voiko yritys tehdä sekä liikevoittoa että globaalia hyvää yhtä aikaa?

Se voi, ja sen myös pitää. Kun lainsäädäntö, globaalit sopimukset ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset toimivat yhteisen hyvän edistäjinä hitaasti, vauhdittajaksi tarvitaan yrityksiä.

TEKSTI MIKKO HUOTARI KUVITUS NORA KOLARI

20

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

B

isnesmaailmassa tehtävät päätökset vaikuttavat mer­ kittävästi siihen, miten maailma vastaa kestävän kehityksen asettamiin haasteisiin. Näin uskoo yhä useampi yrityspäättäjä ja vaikuttaja, myös halli­ tusammattilainen Kirsi Sormunen, joka toimii muun muassa VR Grou­ pin, DNA:n ja Sitran hallituksissa. ”Nimenomaan yritysten täytyy löytää ratkaisuja, muuten meiltä loppuu kurssin korjaamisessa aika kesken.”

Sormusen mukaan asenteet ovat muuttuneet positiiviseen suun­ taan viimeisen kymmenen vuoden aikana. ”Lainsäädäntö, globaalit sopi­ mukset tai kuluttajakäyttäytymisen muutokset ovat hitaita prosesseja.

Kun haetaan ratkaisuja kestävän kehityksen ongelmiin, tarvitaan isoja skaalautuvia tuotteita ja ratkai­ suja, joita voidaan hyödyntää myös globaalisti.”

Haasteina ovat muun muassa ilmastonmuutos ja makean veden

puute, pian myös viljelysmaan puute ja luonnonvarojen ylikäyttö. ”Nämä ovat niin vahvoja mega­ trendejä, että kukaan, joka vähän­ kään seuraa mitä maailmassa tapah­ tuu, ei voi sulkea niiltä silmiään”, Sormunen sanoo.

YK hyväksyi yleiskokouksessa syyskuussa vuonna 2015 uudet kestävän kehityksen tavoitteet. 17 päätavoitteeseen kuuluvat muun muassa edullinen ja puhdas energia, vastuullinen kuluttaminen, ilmasto­ teot, kestävä teollisuus sekä ihmis­ arvoinen työ ja talouskasvu.

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat universaaleja eli kuuluvat kai­ kille: valtioille, kunnille, yrityksille, kouluille ja yksilöille.

SUURET TOIMIJAT AVAINASEMASSA Tulevaisuuteen liittyy paljon ympä­ ristöriskejä, jotka voivat aiheuttaa myös taloudellisia ja inhimillisiä katastrofeja. Usein ongelmana on ollut se, että maailman tilan tiedostamisesta huolimatta pitkän aikavälin tavoitteet ovat lyhyen aika­

välin tavoitteiden vuoksi joutuneet lapsipuolen asemaan muun muassa politiikassa. Samoin monissa yrityk­ sissä on keskitytty tahkoamaan ly­ hyen aikavälin voittoa sen sijaan, että huolehdittaisiin vastuullisuudesta ja muista pitkän aikavälin tavoitteista.

Aina on ollut kuitenkin pieni joukko yrityksiä, jotka ovat voiton­ tavoittelun sijaan keskittyneet globaaliin hyvään. Sormunen nostaa tällaisesta esimerkiksi suomalaisen yrityksen Globe Hopen, jonka tuot­ teet perustuvat ekologisiin kierrätys­ materiaaleihin. ”On hienoa, että tällaisia asioita tehdään, joskin yrityksen liikevaihto ja liiketulos ovat vielä aika vaatimat­ tomia. Tällaisten yritysten lisäksi tarvitaan mukaan suuria toimijoita, koska ongelma on iso ja maailman­ laajuinen”, Sormunen pohtii. ”Suomalaisista suuryrityksistä muun muassa Neste, ST1 ja UPM ovat panostaneet vahvasti uusiutuvien polttoaineiden kehittämiseen ja Ke­ mira elintärkeään vesiteknologiaan”.

Muutoksessa tarvitaan isoja ja pieniä yrityksiä, kansalaisia ja polii­

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

21

tikkoja. Mikään taho ei pysty yksin muuttamaan maailmaa. Kyse on paljolti ajattelutavan muutoksesta, joka voi syntyä pienten edelläkävi­ jöiden pioneerityöstä ja skaalautua ajan myötä globaaleiksi ratkai­ suiksi.

Onko hyvän tavoitteleminen ristiriidassa voiton tavoittelemisen kanssa, eli joutuuko vastuullisuuteen pyrkivä yritys tinkimään tuottavuu­ destaan? ”On joitakin yrityksiä, jot­ ka tavoittelevat ensisijaisesti ­yhteiskunnallista hyvää. Hyvän tavoittelu ja liikevoitto eivät ole vält­ tämättä ristiriidassa: yritys voi olla vastuullinen ja tehdä hyvää liiketoi­ mintaa”, vastaa yritysvastuuverkosto FIBSin johtava asiantuntija Helena Kekki.

FIBSissä määritellään vastuul­ linen toiminta siten, että se tuot­ taa hyvää omille työntekijöilleen, asiakkailleen ja alihankkijoilleen, ja lisäksi tuotteet vastaavat kestävän kehityksen ongelmiin. ”Monet ostajat, sekä kuluttajat että yritykset, vaativat nykyään, että asiat on tehty mallikkaasti. Sääntely kiristyy koko ajan kovaa vauhtia, ja mahdollisuus tehdä vastuuttomasti liiketoimintaa heikkenee”, Kekki sanoo.

Vastuuttomalla yrityksellä on ­paljon riskejä, jotka saattavat reali­ soitua todella nopeasti, jos yritys­ toiminta ei kestä kriittistä tarkas­ telua. Esimerkiksi Volkswagen sai päästöhuijauksen vuoksi Yhdysval­ loissa yli kahden miljardin dollarin edestä sakkoja, joutui käyttämään yli kymmenen miljardia euroa autojen takaisin­ostoon ja muihin korvauk­ siin sekä kärsi suuren mainetappion.

Vastuuton toiminta on vastaavissa tapauksissa johtanut usein pörssi­ kurssien romahtamiseen ja asiakkai­ den kaikkoamiseen. ”Vastuullinen tapa toimia on yrityksille jo hygieniatekijä. Omien prosessien on oltava kunnossa”, Kekki sanoo.

VASTUULLISUUS MAKSAA ITSENSÄ TAKAISIN Yritysvastuuverkosto FIBSin toimin­ nassa on mukana yli 300 organisaa­ tiota. ”Olemme verkostoituneet myös kansainvälisten toimijoiden kanssa.

Kokoamme organisaatioita yhteen, jotta ne voivat oppia toisiltaan ja löytää hyviä kumppaneita”, Kekki sanoo.

22

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

YK:n kestävän kehityksen tavoit­ teet toimivat myös FIBSin toimin­ nassa ohjenuorana. ”Ne ovat hyvä tarkistuslista siihen, minkälaista tarvetta maail­ massa on tällä hetkellä. Suomalaiset yritykset voisivat tarjota näihin haas­ teisiin ratkaisuja omien tuotteiden ja palvelujen kautta. Niissä on erittäin paljon markkinapotentiaalia.”

FIBS korostaa, että vastuullinen yritystoiminta on kannattavaa ja kes­ tävää liiketoimintaa sekä yrityksen että yhteiskunnan kannalta. Vas­ tuullinen yritys varmistaa itselleen parhaat toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa. ”Vastuullinen liiketoiminta on investointi ja siihen pitää panostaa, koska asiat eivät tapahdu itsestään.

Pitkällä aikavälillä se tuo yritykselle viivan alle enemmän kuin mitä vas­ tuullisten toimintatapojen varmista­ minen vie resursseja”, Kekki sanoo.

FIBS julkaisi keväällä Yritys­ vastuu 2018 -tutkimuksen, joka paljasti, että vastuullisuus kannattaa myös taloudellisesti. 81 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä sanoo, että vastuullisuudesta saadut liiketoimintahyödyt ovat suurempia kuin siihen käytetyt resurssit. ”Näin erityisesti suurissa, yli 200 miljoonan liikevaihdon yrityksissä, joista 88 prosenttia näkee nyt hyödyt panostuksia suurempina. Vastaava luku pienemmissä yrityksissä oli

73 prosenttia”, FIBSin tiedotteessa sanotaan.

Myös Sormunen muistuttaa, että toimintaympäristön muutokset voidaan kääntää kannattavaksi liike­ toiminnaksi. ”Käynnissä oleva muutos luo val­ tavia bisnesmahdollisuuksia. Se on toki myös liiketoiminnan kannalta riski, joka täytyy hallita.”

TAKAISKUJA JA ONNISTUMISIA Vaikka kestävä kehitys tarjoaa bis­ nekselle uusia väyliä ja ekologinen ajattelutapa alkaa olla valtavirtaa, moni asia on ympäristön näkökul­ masta vastatuulessa.

Sormusen mukaan suuri haaste on se, että eksternaliteeteille eli kolmansiin osapuoliin kohdistu­ ville ulkoisvaikutuksille ei tahdo löytyä yhteisymmärrystä globaalis­ sa hinnoittelussa. Riittävän kovia tavoitteita ei pystytä sopimaan edes EU-tasolla, vaikka EU haluaakin olla ympäristöasioissa edelläkävijä. ”Jos esimerkiksi hiilidioksidi­ päästöille pystyttäisiin määritte­ lemään globaali kaikkia koskeva hinta, se nopeuttaisi siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Myös luonnonvarojen ylikäytön hinnoitte­ lu on hyvin haasteellista, eikä asiassa ole juurikaa edennyt”, Sormunen sanoo.

Kestävän kehityksen näkökul­ masta otettiin takapakkia, kun Yh­

Rahasto- ja osakesijoittajat muita kansalaisia vastuullisempia ostopäätöksissään 24 PROSENTTIA SUOMALAISISTA on maksanut tuotteesta tai palvelus-

ta enemmän, koska se on halvempaa verrokkia vastuullisempi valinta, paljastaa FIBSin, Nordnetin ja Aalto New Globalin kysely. Sijoittajien keskuudessa vastaava luku on 37 prosenttia. Yli puolet sijoittajista pitää ympäristön ja yhteiskunnallisen kestävyyden kysymyksiä jonkin verran tai erittäin tärkeinä sijoituspäätöksissä. Helsingin pörssin suuryhtiöistä vastuullisimpana nähdään KONE. Tiedot ilmenevät tuoreesta kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä vastuullisuudesta ja sijoittamisesta.

Lähde: FIBS, Nordnet ja Aalto New Global

dysvallat vetäytyi näyttävästi Pariisin ilmastosopimuksesta. ”Huono esimerkki johtaa siihen, että kehittyvät markkinat on entistä vaikeampi saada vähentämään päästöjään.”

Vaikka sääntely polkee välillä paikoillaan ja politiikassa otetaan askeleita taaksepäin, tekee moni yritys pontevasti töitä paremman tulevaisuuden eteen. Sormunen pitää erityisen tärkeänä, että yritysjätit heräävät kestävän kehityksen haasteiden edessä, koska niiden toiminnalla on suuri merkitys. ”Klassinen esimerkki yrityksestä, joka tuli vahvasti ulos ympäristöviestillä reilu 10 vuotta sitten, ja joka sai maailmanlaajuista huomiota, oli General Electricin Ecomagination”, Sormunen sanoo.

General Electricin pääjohtaja on itse sanonut, että heidän yrityksensä tuotteet vastaavat erittäin merkittävästä osuudesta koko maailman hiilidioksidipäästöistä. ”Heidän täytyy siis alkaa miettiä,

kuinka pystyvät omalta osaltaan pienentämään hiilijalanjälkeään tuomalla asiakkailleen aiempaa energiatehokkaampia ratkaisuja. Se käy liiketoiminnankin näkökulmasta järkeen, koska tuotteet ovat tällöin myös taloudellisesti tehokkaita.”

Myös monikansallinen yritysjätti Unilever on nostanut visionääriset tavoitteet toimintansa ohjenuoraksi. ”Unilever julkaisi vuosikymmenen alussa Sustainable Living Plan -ohjelmansa eli tavoitteensa puolittaa ympäristöjalanjälkensä ja samaan aikaan tuplata liikevaihtonsa”, Sormunen sanoo.

Unileverin tuoteportfolio samoin kuin toimitusketjut ovat hyvin laajoja, joten tavoitteen saavuttaminen myös tapahtuu toimittajaketjujen vaatimusten kautta.

"VASTUULLINEN TAPA TOIMIA ON YRITYKSILLE JO HYGIENIATEKIJÄ."

HELENA KEKKI

TURVALLISUUS ON VASTUULLISUUTTA Sormunen on hallitusammattilaisena jatkuvasti kestävään kehitykseen liittyvien päätöksien äärellä.

Innovaatiojohtamisen asiantuntijaohjelma [ Tulevaisuus täytyy tehdä ] 29/11/2018, 10 pvää, 24 op, Lahti ohjelmana, moduuleittain tai osaksi LUT eMBA -opintoja

AJANKOHTAISET MODUULIT

OPISKELE VERKOSSA

Strateginen ajattelu ja transformaatio 18/9/18, 3 op, Lappeenranta Strateginen markkinointi 11/10/18, 5 op, Lappeenranta

Kustannusjohtamisen verkkokurssi, 2 op Rahoituksen verkkokurssi, 5 op

Tietojohtaminen innovaatiotoiminnassa 9/11/18, 6 op, Lahti Yrittäjyyden ulottuvuudet ja johtaminen 23/11/18, 3 op, Lahti

LISÄTIETOJA: Sari Valkeapää asiakkuuspäällikkö

Johtamistutkimuksen klassikot, 3 op

puh. 040 535 1935 sari.valkeapaa@lut.fi

Sustainable Strategy and Business Ethics, 3 op Tule tapaamaan Esimies & Henkilöstö 2018 -messuille 4.–5.9. Messukeskukseen osastolle 3g38!

Tutustu koko tarjontaamme: www.lut.fi/executive

”Yritysvastuuasiat ovat hallituksien agendoilla säännöllisesti. Oman toiminnan lisäksi ne voivat liittyä esimerkiksi toimittajaketjuihin.”

Vastuullinen toiminta on maineriskin näkökulmasta iso asia. Useissa yrityksissä tarkastusvaliokunta tutkii riskienhallintaa syvällisemmin kuin mihin hallituksen aika riittää.

Vastuullisuus liittyy yrityksen materiaalisen ympäristöjalanjäljen lisäksi myös turvallisuusasioihin, jotka ovat muun muassa luonnonvaraja infrastruktuuriliiketoiminnassa merkittäviä kysymyksiä.

Hallitusvastuun näkökulmasta on tärkeä pohtia, mitä kerrotaan, miten kerrotaan ja mitä raportoidaan, jotta läpinäkyvyys on riittävän hyvä. ”Tänä vuonna tuli ensimmäistä kertaa EU:n vaatimus siitä, että ei-taloudellisia mittareita pitää sisällyttää tilinpäätöstietoihin. Tilinpäätöksen allekirjoittaa hallitus, joten hallituksen vastuu näistä asioista korostuu.”

Case Norsepower SUOMALAINEN STARTUP-YRITYS Norse-

power on kehittänyt roottoripurjeen, jota voidaan käyttää isoissa rahti- ja matkustaja-aluksissa. Sähkömoottorilla pyörivä roottori muodostaa tuulen vaikuttaessa siihen toiselle puolelleen alipaineen ja toiselle ylipaineen, mikä johtaa tuulen muuttumiseen laivan työntövoimaksi.

Se alentaa polttoainekustannuksia jopa kymmenen prosenttia. Roottoripurjeen periaate keksittiin jo 1920-luvulla, mutta vasta nyt aika on otollinen sen kaupalliselle käytölle, koska ympäristö­ regulaatio kiristyy ja polttoainekustannukset kasvavat.

Ekologiseen arvomaailmaan pohjautuvalla liiketoiminnalla on nyt kysyntää.

Ympäristölle hyvää tekevä tekniikka on hyvä lisäetu myytävälle tuotteelle.

Visionäärinen liiketoiminta on herättänyt paljon kiinnostusta. Norsepowerin asiakkaina on isoja varustamoja, kuten Bore, Viking Line ja maailman suurin varustamo Maersk.

”Tämä on minulle henkilökohtaisesti tärkeä juttu. Kun lähdin etsimään uutta yritysideaa, en ollut kiinnostunut mistään muista kuin cleantech-ideoista”, toimitusjohtaja Tuomas Riski sanoo. ”Ajattelutapa yhdistää myös henkilöstöämme. Meille on tärkeää, että toimitamme ratkaisua, joka on ekologisesti kestävä ja tekee ympäristölle hyvää.”

Riski korostaa silti, että kaikessa liiketoiminnassa loppuasiakkaan investoinnin takaisinmaksuajan on oltava kunnossa. ”Numerot pitää saada kuntoon.

Asiakkaat eivät osta, jos tuotteen takaisinmaksu­aika ei ole järkevä.”

Roottoripurje maksaa itsensä takaisin 3–8 vuodessa. Roottoripurje on toimitettu nyt kahteen alukseen, ja kaksi toimitusta on paraikaa käynnissä.

Norsepower suunnittelee, myy ja johtaa projektinsa itse. Alihankkijat valmistavat komponentit, ja pitkälti alihankkijaverkoston kautta tehdään kokoonpano- ja asennustyöt.

Hyvä Kylteri, Tilaa Kauppalehti jäsenetuna veloituksetta 1.10. alkaen.

Tilaa: kl.fi/ekonomiopiskelijat

Voit valita mieleisesi tilauksen: joka arkiapäivä ilmestyvän Kauppalehti Printin + Digin tai pelkän Kauppalehti Digin.

Digitilaajana saat rajattoman lukuoikeuden Kauppalehden digitaalisiin uutissisältöihin ja -palveluihin, viimeisimmät pörssiuutiset ja -tiedotteet, uutisarkistot, protestilistat sekä painetun lehden sisällöt ja paljon muuta.

JÄSEN, SIIRRÄ MEILLE ASUNTOLAINASI JA SÄÄSTÄ.

Hyödynnä etusi: danskebank.fi/akava

KESKITY OLENNAISEEN.

[ TIESITKÖ? ] Lähde: FIBSin Yritysvastuu 2018 -raportti. Raportissa selvitetään säännöllisin väliajoin yritysvastuun tilaa suomalaisissa yrityksissä. Suomen Ekonomit on FIBSin jäsen.

YRITYSVASTUU BOOSTAA LIIKETOIMINTAA Vastuullisesti toimiminen lisää yritysten asiakastyytyväisyyttä ja parantaa brändiä. Suuret yritykset arvioivat pieniä useammin yritysvastuun hyödyttävän liiketoimintaansa.

VASTUULLISUUDESTA SAATAVA LIIKETOIMINTAHYÖTY TUNNISTETAAN YRITYKSISSÄ KAIKISTA VASTAAJISTA 35 % OLI TÄYSIN SAMAA MIELTÄ SIITÄ, ETTÄ VASTUULLISUUDESTA SAATAVA LIIKETOIMINTAHYÖTY ON SUUREMPI KUIN SEN VARMISTAMISEEN KÄYTETTY RESURSSI.

KAIKKI VASTAAJAT

35

(n=185)

46

Noin puolet yritysvastuusta vastaavista johtajista/päälliköistä kuuluu johtoryhmään.

12 6 1

LIIKEVAIHTO

• Suurissa yrityksissä yritysvastuun ammattilaisten näkemyksille annetaan hieman enemmän painoarvoa ja yritysvastuu näkyy myös strategiassa jonkin verran enemmän kuin pienissä.

Alle 200 milj. euroa (n=83)

24

200 milj. euroa tai yli (n=83)

44 0%

49

18 7 1 44

20%

40%

75

60%

Täysin samaa mieltä

Osittain samaa mieltä

Osittain eri mieltä

Täysin eri mieltä

52 %

80%

100%

Ei samaa eikä eri mieltä

YRITYSVASTUUN OSA-ALUEISSA PAINOTTUU YRITYKSEN OMA TOIMINTA OMA TOIMINTAMME JA PROSESSIT

62 %

1. Tärkein

46 %

9%

62 %

26

39 % tulevaisuuden toimintaedellytysten varmistaminen

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

4% 9% 20 %

19 %

TÄRKEIMPIÄ VASTUULLISUUDEN MUKANAAN TUOMIA LIIKETOIMINTAHYÖTYJÄ OVAT

maineen rakennus ja brändin arvon kasvattaminen

23 %

22 %

4%

YRITYKSEMME TOIMINTAYMPÄRISTÖ

10 % 45 %

12 %

3. Tärkein

YRITYKSEMME ARVOKETJU

24 %

23 %

2. Tärkein

4. Tärkein

OMA TUOTTEET JA/TAI PALVELUT

66 %

65 % suurista ja 45 % pienemmistä yrityksistä on ottanut viimeisen vuoden aikana julkisesti kantaa ainakin johonkin yhteiskunnalliseen kysymykseen.

YRITYSVASTUUN TOIMENPITEET LIITTYVÄT YRITYKSISSÄ USEIN

38 % ja asiakas­ tyytyväisyyden lisääminen

päästöjen vähentämiseen ja energiatehokkuus­ toimenpiteisiin

90 %

asiakastietojen ja asiakkaiden yksityisyyden turvaamiseen

85 %

henkilöstön yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja monimuotoisuuden tukemiseen

86 %

[ VISSTE DU? ]

Data on piilevä bisnes Tutkijatohtori Essi Pöyry selvitti, miten yritykset myyvät ja ostavat dataa. Moni firma tuottaa toimintansa ohessa kullanarvoista tietoa, jota harva osaa vielä muuttaa tulonlähteeksi.

TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVA VILJA HARALA

KTM ESSI PÖYRY • Tutkijatohtori, Helsingin yliopiston kuluttajatukimuskeskus • Syntynyt Helsingissä 1985 • Suurin tieteellinen saavutus: Laajasti viitattu Facebookin kaupallisia vaikutuksia tutkinut julkaisu.

• Mitä seuraavaksi: Kuluttajatrendien ja sosiaalisen median keskustelujen välisen yhteyden sekä osto- ja myyntitoimintojen tutkiminen uusissa virtuaaliympäristöissä.

28

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

[ TIETEENTEKIJÄ ]

K

asvavassa kiertotaloudessa yritysten tuotannon sivuvirrat valjastetaan hyötykäyttöön mahdollisimman tehokkaasti. On kuitenkin yksi sivuvirta, jota lukemattomat yritykset tuottavat toimintansa ohessa runsaasti päivittäin, mutta jota on silti hyödynnetty yllättävän vähän.

Kyse on tietenkin datasta. Sitä syntyy pelkästään internetissä joka minuutti 2,5 kvintiljoonaa tavua, ja määrä vain kasvaa yhä uusien laitteiden ja prosessien digitalisoituessa. Mutta kuinka suuri osa tästä massasta päätyy tehokkaaseen hyötykäyttöön?

"Kun puhutaan big datasta ja datavetoisesta liiketoiminnasta, tarkoitetaan usein sitä, miten yritykset voivat hyödyntää dataa sisäisesti", sanoo tutkijatohtori Essi Pöyry Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta. Hän viimeistelee parhaillaan tutkimusta, jossa selvitettiin yritysten keinoja datan kaupalliseen hyödyntämiseen.

"Yrityksillä on sensoreita, seurantalaitteita ja tietokantoja, jotka keräävät mielettömiä määriä dataa. Sitä voi hyödyntää omien prosessien optimointiin, tuotekehitykseen ja muuhun. Mutta jos dataa pidetään arvokkaana, niin sillä on arvoa myös organisaation ulkopuolella", Pöyry selittää.

Laivan moottorin käyttödata eri toimintaympäristöissä voi toimia vertailukohtana ihan toisenlaisessa käytössä olevan moottorin tehonmittaukselle. Asunnon sähkönkulutusta mittaava sensori voisi vinkata elektroniikkaliikkeelle, kun jääkaappi kuluttaa turhaan virtaa.

Oikea tieto on oikeassa paikassa rahanarvoista, ja markkinoinnista väitellyt Pöyry halusi selvittää, miten yritykset voivat tuotteistaa sitä.

"Lähestymistapamme oli ehkä vähän optimistinen", Pöyry tunnustaa naurahtaen. "Emme saaneet suoria vastauksia siihen, miten kannattaa myydä ja hinnoitella dataa. Tutkimissamme yrityksissä kohtasimme hyvin alkuvaiheessa, kokeiluasteella olevaa toimintaa."

Kansainvälisessä vertailussa esimerkkejä datan myynnistä kuitenkin löytyi.

DATAKAUPPA TUNTUU BRÄNDIHAITALTA Kokonaan uuden tuotteen tuominen markkinoille on toki aina yritykselle haaste, joka edellyttää uudenlaista osaamista, organisaatiota ja asiakassuhteita. Lisäksi datan tuotteistamiseen liittyy vahva imago-ongelma. Viime vuosina aiheesta on puhuttu lähinnä erinäisten skandaalien yhteydessä: mieleen välähtävät muun muassa Facebookin käyttäjätietojen väärinkäytökset.

"Yrityksistä moni koki brändihaittana ajatuksen, että heidän datansa olisi kaupan. Näin on, vaikka kyseessä olisi esimerkiksi koneen sensoridata, joka ei liity mitenkään luonnollisiin henkilöihin", Pöyry toteaa.

Tutkimuksen mukaan yrityksille on helpompaa antaa tietojaan luotettavan kumppanin käsiin kuin avoimemmille markkinoille, vaikka jälkimmäinen voisi tuottaa parempia ja kehittyneempiä palveluita. Dataa ei liioin osata vielä ostaa tavoitehakuisesti.

Lisähaaste on, ettei datan myyntiin vielä löydy vakiintuneita liiketoiminta- ja hinnoittelumalleja, vaan asialla ovat lähinnä muutamat edelläkävijät. Tutkittavat yritykset olivat suomalaisia ja ulkomaisia datan myynnistä ja kaupallistamisesta kiinnostuneita organisaatioita.

Tutkijaryhmään kuului myös datan kaupallistamisesta diplomityön Aalto-yliopistoon tehnyt Miika Laitinen, jonka suomalaisten yritysedustajien kanssa tekemiä haastatteluja Pöyry täydensi 18 syvähaastattelulla. Yhteensä tutkimukseen kertyi 37 yritysten johtotehtävissä olevien henkilöiden syvähaastattelua, joissa mukana oli myös datanhallinnan teknologiatoimittajia ja asiakkaita.

KOKEMUSTA JA OSAAMISTA KAIVATAAN Yritysten nihkeys avata dataansa kauppatavaraksi kertoo, että kyse on poikkeuksellisesta hyödykkeestä, josta ei haluta suureen ääneen puhua. Esimerkiksi eri tietolähteistä yhdistettyjä henkilöprofiileja markkinoinnin kohdentamiseen myyvä yhdysvaltalainen Acxiom on kenties maailman suurin datanvälittäjä eli data broker.

Se väittää profiiliensa kattavan jopa kymmenen prosenttia maailman ihmisistä, mutta silti harva on edes kuullut Acxiomista.

Tutkimus valottaa osaltaan vähän tunnettua toimialaa. Epäkohtien ja väärinkäytösten paljastaminen ei sen sijaan ole tutkimuksen ensisijainen tavoite. Päinvastoin: haastattelujen perusteella yritykset ovat varsin tyytyväisiä esimerkiksi EU:n uuteen tietosuojadirektiiviin, koska sen odotetaan luovan alalle selkeät pelisäännöt.

Pöyry itse näkee datan kaupallistamisessa potentiaalia sekä yritysten tulonlähteenä että keinona kehittää yhä parempia palveluita. Esteet eivät varsinaisesti ole teknisiä, vaikka ne firmat, jotka ovat pitäneet hyvää huolta IT-palveluistaan, ovatkin luonnollisesti muita paremmassa asemassa.

"Liiketoiminnallinen ajattelu on tässä heikompaa kuin tekninen kyvykkyys", Pöyry toteaa.

"Tällä hetkellä Suomessa ostajilla ei ole kokemusta eikä myyjillä osaamista paketoida dataa lisäarvoa tuottavaan muotoon."

Kauppatieteet nousussa kuluttajatutkimuksessa Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskus on valtiotieteellisen tiedekunnan alainen laitos. Vuonna 1990 kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen perustettu laitos yhdistettiin yliopistoon vuonna 2015. Keskus yhdistää kulutusyhteiskunnan monitieteistä tutkimusta, ja KTM Essi Pöyryn mukaan myös kauppatieteiden edustus laitoksessa on kasvussa.

Keskus keskittyy tutkimukseen, mutta sen opetusta on tarjolla Helsingin yliopistossa muun muassa yhteiskuntatieteiden ja elintarviketeollisuuden aloilta, ja keskus työllistää myös opiskelijaharjoittelijoita.

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

29

[ MAAILMALLA ] TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVAT HANSI HECKMAIR/MVPHOTOS

Tiesää vei Müncheniin

KTM Petri Marjava on vielä sääpalvelu Forecan ainoa työntekijä Münchenissä, mutta hän on jo ehtinyt asettua Saksaan – jopa niin, että hän haluaa lapsensa saksalaiseen kouluun hankkimaan paikallisia kavereita.

M

itä yhteistä on säällä ja autotehtaalla?

Ensi alkuun voisi kuvitella, ettei paljoakaan, mutta kahden toimialan välinen yhteys vei Petri Marjavan, 37, viime vuonna töihin Etelä-Saksaan.

Marjava työskentelee sääpalvelu­ yritys Forecan myyntijohtajana, ja kuluvan vuoden alusta lähtien hänen asemapaikkansa on ollut Baijerin osavaltion pääkaupunki München.

Alppien kainalossa makaava lähes 1,5 miljoonan asukkaan kaupunki tunnetaan paitsi oluesta, myös BMW:n autotehtaan kotikaupunkina.

Autoteollisuutta kiinnostaa sääpalvelujen integroiminen ajoneuvojen tietojärjestelmiin, ja Foreca on erikoistunut juuri tiesään tarkkailuun. ”Suuret autonvalmistajat Daimler ja BMW ovat jo meidän asiakkaitamme”, Marjava sanoo.

Saksa on paitsi EU:n taloudellinen jättiläinen, myös Suomen tärkein kauppakumppani ja Euroopan autoteollisuuden keskus, joten se on Forecalle luonteva kohde laajentaa toimintaansa.

Perinteisesti sääpalvelujen tärkeimpiä asiakassegmenttejä ovat mediatalot, joita Saksassa on myös houkuttelevan paljon. Tällä hetkellä

30

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

Marjava kuitenkin tapaa lähinnä autoteollisuuden edustajia. ”Foreca on päättänyt, että se haluaa olla maailman paras tiesääsisällön tuottaja. Resurssit ovat rajalliset, joten on löydettävä oikea strategia ja fokus”, hän sanoo.

SÄÄDATA PARANTAA TURVALLISUUTTA Yksi suomen kielen hienouksista on sana keli, joka tarkoittaa sään vaikutusta liikenteeseen: mitä tien pinnassa tapahtuu, millainen on näkyvyys ja niin edelleen. Tähän Foreca on panostanut viimeiset 20 vuotta, ja asiakaskuntaa on kertynyt muun muassa kunnista ja tielaitoksista.

Viitisen vuotta sitten yhtiö keksi kohdentaa osaamistaan myös digitalisoituvaan autoteollisuuteen. Autot ovat nyt ja jatkossa yhä enemmän jatkuvassa yhteydessä tietoverkkoihin, jolloin sääpalvelu voi toimittaa kelistä jatkuvasti päivittyvää tietoa.

Samalla auto toimii säätietoa välittävänä liikkuvana sensorina. ”Käytännössä toimitamme sääsisältöämme autonvalmistajille ja navigaattoriohjelmien kehittäjille.

Tavoitteena tietysti on, että kuskilla olisi yhä parempaa tietoa siitä, mitä hänen reittinsä varrella sään osalta tapahtuu”, Marjava sanoo.

Kyse on myös turvallisuudesta: keskimäärin joka neljäs onnetto-

muus johtuu tavalla tai toisella säästä, ja ajantasainen kelitieto auttaa vähentämään niitä.

Myös autonomisen ajamisen kehitys tarjoaa kiinnostavia mahdollisuuksia. Marjavan mukaan saksalaiset autonvalmistajat uskovat, että lähivuosina päästään tason kolme autonomiseen ajamiseen, jossa kuljettajan ei enää tarvitse kiinnittää huomiota ajamiseen lainkaan.

Robottiautolle säätieto on ensiarvoisen tärkeää turvallisen matkanteon takaamiseksi.

Vielä Marjava on Forecan ainoa edustaja Saksassa, ja hänen työpaikkansa on toimistohotellissa muiden firmojen keskellä. Saksalainen työkulttuuri on tullut hänelle tutuksi

Autot ovat nyt ja jatkossa yhä enemmän yhteydessä tietoverkkoihin, jolloin sääpalvelu voi toimittaa kelistä jatkuvasti päivittyvää tietoa.

Petri Marjava on Forecan ainoa edustaja Saksassa. Hänen mukaansa säätiedot lisäävät autoilun turvallisuutta ja ovat tulevaisuudessa ensiarvoisen tärkeitä myös itseajaville autoille.

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

31

[ MAAILMALLA ]

Petri Marjavan mukaan Saksan markkinoilla pärjää, kun on ajoissa. Kielitaidostakin on paljon hyötyä.

lähinnä asiakastapaamisten kanssa.

Osa kontakteista on tosin tuttuja jo viidenkin vuoden takaa. ”Suomella on täällä hyvä maine.

Siitähän suomalaiset aina ovat huolissaan”, Marjava vitsailee.

Hyvä maine ei tosin vielä yksinään riitä. Kumppanuuksissa luottamus on tärkeämpi kuin Suomessa, ja sitä on rakennettava määrätietoisesti heti ensitapaamisesta alkaen. Aikaa ei haluta tuhlata kumppaneihin, joilla ei ole kiinnostavaa annettavaa. ”Suomi on pieni yhteisö, ja monet tuntevat toisensa jo valmiiksi.

Asioita ei niin paljon kyseenalaisteta. Saksalaiset valmistautuvat jo ensitapaamiseen perusteellisesti”, Marjava toteaa.

KUMPPANEITA PK-SEKTORILTA Paljon puhuttu saksalainen täsmällisyys, Deutsche Pünktlichkeit, ei ole pelkkä myytti, vaikka suomalaiseen työkulttuuriin verrattuna suurta eroa ei olekaan. Myös suomalaiset ovat keskimäärin hyvin täsmällisiä ja järjestelmällisiä, Marjava huomauttaa.

Asiakkaan aikaa pitää kunnioittaa.

32

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

”Ajoissa on syytä olla. Jos on vaikkapa tapaaminen Stuttgartissa, jonne on 2,5 tunnin ajomatka, niin matkalla voi tapahtua monta asiaa.

Mutta ne eivät kelpaa selitykseksi, jos myöhästyy puoli tuntia”, hän sanoo.

Globaalien saksalaisten yhtiöiden kanssa tulee toimeen englanniksi, mutta kielitaidosta on ehdottomasti etua. ”Se on luottamuksen rakentamisessa yksi palikka lisää ja osoittaa kiinnostusta yhteistyökumppania kohtaan”, Marjava perustelee.

Vaikka Forecalla on jo asiakkainaan BMW:n kaltaisia jättiyrityksiä, Marjava kehuu etenkin Saksan pk-yrityssektoria, joka muodostaa maan talouden kivijalan. Niin sanottuun Mittelstandiin tosin voi kuulua yrityksiä, joilla on satoja työntekijöitä ja liikevaihtoa kymmenien miljoonien eurojen edestä. ”Näitä yrityksiä on todella paljon, niillä on usein pitkät perinteet ja ne ovat vahvasti kannattavia. Usein ne ovat myös perheomistuksessa. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun lähtee

Tiesitkö?

• Saksa on EU:n suurin kansantalous ja bkt:lla mitattuna maailman neljänneksi suurin.

• Saksa on lähellä täystyöllisyyttä. Kesäkuussa 2018 työttömyysaste oli 3,5 %, EU:n kolmanneksi alhaisin.

• Suomen tärkein vientimarkkina on Saksa, jonne vietiin vuonna 2017 lähes 8,5 miljardin euron arvosta suomalaistuotteita.

• Saksassa tehdään verraten vähän töitä. 23:n OECD-maan vertailussa vuonna 2017 Saksa sijoittui hännille: työtunteja kerääntyi keskimäärin 1 360, kun OECD:n keskiarvo oli 1 760.

• Työn tuottavuus on kuitenkin EU:n kärkikastia: saksalainen työtunti lisää bkt:ta keskimäärin 107 dollarilla. Paremmaksi pistävät lähinnä kohinalla kasvavat entiset itäblokin taloudet.

• Lähes 13 miljoonan asukkaan Baijeri on suurin Saksan 16 osavaltiosta. Sen rajanaapureita ovat Itävalta, Tšekki ja Sveitsi.

Lähteet: OECD, Tulli, Eurostat

”Asunnot täällä ovat aika kiven alla, markkinat käyvät kuumana”, Marjava toteaa.

Perheen kaksi lasta aloittavat syyskuussa paikallisen ala-asteen oppilaina. Tarjolla olisi myös laaja kattaus erilaisia kansainvälisiä kouluja, mutta Marjava toivoo lasten oppivan saksan kieltä ja löytävän paikallisia ystäviä. ”Lapset eivät käytännössä osaa vielä saksaa, mutta siitä tulee kiinnostava seikkailu. Suomessa tytär olisi mennyt vasta esikouluun, mutta täällä hän pääsee suoraan ykkösluokalle opettelemaan lukemaan”, Marjava kertoo innostuneena.

Asuntomarkkinoiden kiehuminen kertoo Baijerin alueen talous­ tilanteesta. Työttömyysaste on alle kolmen prosentin, koko EU:n pienimpiä, ja elintaso on huipussaan.

Marjava kiittelee etenkin Münchenin runsasta vapaa-ajan tarjontaa ravintoloineen ja menoineen. Toisaalta luonto, maaseutu ja Alppien rauha ovat lähellä. Vuoret ja niiden mukana lukemattomat patikointi- ja talviurheilumahdollisuudet ovat vain tunnin matkan päässä. ”Niin kesällä kuin talvellakin löytyy paljon hyvin opastettuja ja hoidettuja ulkoilureittejä, joiden varrella voi nauttia kupin kuumaa kaakaota tai herkullisen schnitzelin isompaan nälkään”, Marjava kehuu. suomalaisena kartoittamaan vientimahdollisuuksia Saksaan”, Marjava huomauttaa.

Hän kiittelee etenkin entisen Finpron, nykyisen Business Finlandin kasvuohjelmia ja vetoapua vientityön käynnistämisessä.

Mittelstand-yhtiöistä voi löytää helposti ”oman kokoisia” yhteistyökumppaneita ja asiakkaita. Yhteyk­ sien luominen näihin yrityksiin on usein helpompaa kuin suuriin globaaleihin konserneihin. Niiden ovet taas avautuvat helpommin, kun on saksalaisia asiakasreferenssejä.

PERHE TAAS SAMAN KATON ALLA Toistaiseksi yksin Forecan Saksan-­ toimistoa luotsannut Marjava sai palata alkuvuodeksi poikamiesvuosiin. Hän majaili ensimmäiset puoli vuotta yksiössä Münchenin itäpuolella, mutta elokuussa muu perhe muutti perässä Baijeriin. Uusi asunto löytyi omien verkostojen avulla Unterschleissheimin esikaupunkialueelta Münchenin pohjoispuolelta.

EU-JÄTTILÄISEN POLITIIKASSA TAPAHTUU Liberaaliin rentoon pohjoismaiseen elämänasenteeseen tottunut saattaa tosin yllättyä, sillä eteläsaksalainen jämäkkyys näkyy konservatiivisuutena tietyissä asioissa. Kaupat ovat sunnuntaisin kiinni ja kouluissa opetellaan kaunokirjoitusta. Käteinen on yhä maksutapojen kuningas.

Baijerin onkin kuvailtu olevan eräänlainen Saksan Texas – iso, vauras ja vanhoillinen. Toisaalta esimerkiksi München on kirjava ja monikulttuurinen kaupunki siinä missä Berliinikin. Itävallan vastaisella etelärajalla sijaitseva osavaltio on myös ottanut vastaan ison osan maahan viime vuosina tulleista turvapaikanhakijoista. ”Saksan taloudella menee hyvin, ja on pitkään tiedostettu, että oma työvoima ei riitä. Täällä puolalainen, tšekki tai romanialainen osaava käsi­ työn ammattilainen on enemmän kuin tervetullut”, Marjava sanoo.

Nopeaan kotouttamiseen ja kieli­koulutukseen liittyviä prosesseja on Saksassa mietitty tarkoin.

Pakolaiskysymys on kuitenkin ollut viime vuosina kuuma peruna, etenkin Baijerissa. Osavaltion kristillisdemo­kraattinen puolue sai Saksan politiikan myllerrykseen viime kesänä, kun puolueen johtaja Horst Seehofer haastoi liittokansleri Angela Merkelin näkemykset maahanmuutto­politiikassa. ”Voin kuvitella, että saksalaisten syvissä riveissä on monenlaista suhtautumista tilanteeseen ja sen hoitoon. Se on herättänyt tunteita.”

Suomesta Marjava kertoo kaipaavansa ensimmäisenä toimivia matkapuhelinverkkoja. Mobiiliyhteyksien kattavuudessa ja toimintavarmuudessa Suomi on maailman huippuja, ja eron kyllä huomaa. Liikkuvassa työssä hän on tottunut pitämään yhteyttä asiakkaisiin missä vain.

Suomi ja muut Pohjoismaat ovat myös edellä julkisen sektorin digitalisoitumisessa. Byrokratia ja viranomaistoiminta noudattelevat Saksassa vielä pitkälti perinteistä kaavaa monine prosesseineen ja lomakkeineen. Marjava kertoo, että pelkkä ilmoittautuminen kaupungin virastoon muuton jälkeen oli jonottamisineen kolmen tunnin prosessi. ”Täällä olisi valtavat liike­ toimintamahdollisuudet yrityksille, jotka toimivat digitalisaation parissa”, Marjava toteaa.

Petri Marjava haluaa perheineen sopeutua Saksan arkeen mahdollisimman nopeasti.

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

33

[ URA ] TEKSTI SALLA SALOKANTO KUVA ISTOCKPHOTO

PITÄÄKÖ KIIRETTÄ KESTÄÄ?

Kun tehtävät työt eivät ole enää hallussa, tulee hoppu. Kiireessä kyse ei välttämättä olekaan vain ajasta, vaan siitä, onko työn suunta selvillä.

A

siantuntijatyössä kiireen ja kuormituksen tuntu työssä on lisääntynyt.

Toukokuussa julkaistu, useista tutkimuksista koottu YTN-data osoit­ taa, että kasvanut on niin työmäärä kuin työn kuormittavuuden kokemus. 12 pro­ senttia tutkituista asiantuntijoista piti työmääräänsä jatkuvasti liian suurena, ja ainoastaan kolmannes koki palautuvansa työpäivän jälkeen hyvin.

Eniten kuormitusta kokivat tilintarkastus- ja konsultointialalla työskentelevät. Hurjimmin työtahti oli puolestaan kiristynyt rahoitus­ alalla. ”Työelämän tuottavuusvaatimuk­ set ovat kasvaneet viime vuosikym­ meninä. Kyllä se on vaikuttanut kiireen tuntuun ja kiirekulttuurin syntymiseen”, Kiss­consulting Oy:n Maarika Maury arvioi. Hän julkaisi alkuvuodesta kiirettä käsittelevän kirjan Hoppu on hanurista yh­ dessä Jaana Tuomilan ja Tuomo ­Meretniemen kanssa.

KIIREESSÄ ASIAT EIVÄT ENÄÄ SUJU Kiireen hallinnassa on Maarika Mauryn mukaan syytä muistaa, että työn kasvavien tuottavuusvaa­ timusten ei tarvitse tarkoittaa työn ajallista lisäämistä, vaan saman ajan käyttämistä aiempaa viisaammin.

Työtuntien määrä ei korreloi tuotta­ vuuteen, eikä työaikaa voi kasvattaa loputtomiin. ”Lisäksi nopeus on eri asia kuin kiire. On tietenkin hyvä olla nopea, palvella nopeasti ja pysyä aikatau­ lussa. Nopeasti toimiessakin voi kuitenkin olla rauhallinen olo ja hallinnan tunne.”

Kiire ei aina ole yhteydessä työ­ määräänkään. Paljotkin työt voivat

34

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

tuntua olevan hyvin hallinnassa, ja toisaalta kiire voi olla, vaikka tehtäviä ei olisikaan paljon.

Haitallisesta kiireestä onkin kyse vasta sitten, kun nopeuden vaatimus alkaa tuoda tullessaan haittoja: virheitä ja unohduksia sattuu yhä enemmän, ja aikaa alkaa kulua asioiden korjailuun.

Kun kiire menee liian pitkälle, myös sairauspoissaolot lisääntyvät ja työ­ilma­ piiri heikkenee. Työntekijät joutuvat suoritus­moodiin, näkökulmat kapeutu­ vat ja luovat ratkaisut vähenevät. ”Vaikka nopeusvaatimuksilla halutaan kasvua, kiireessä sitä ei tule: ei innostuta eikä tule ideoita. Kiirekult­ tuuri onkin usein koko organisaation ongelma. Lisäksi se tulee kalliiksi.”

OMAT JA YHTEISET ASIAT TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN Kun työtä on paljon ja aikaa rajallisesti, tärkeintä on priorisointi. Ensin on huo­ lehdittava, että tärkein – ei välttämättä kiireisin – asia tulee varmasti tehtyä.

Kukin työntekijä vastaa oman työnsä priorisoinnista, mutta organisaation tasolla katse kääntyy johtoon ja strate­ giatyöryhmiin. ”Työntekijän aikataulun hallinnas­ sa selkänojana toimii organisaation strategia. Sen on oltava riittävän selkeä ja tiedossa kaikilla”, Maarika Maury tiivistää.

Kirkas strategia ja selkeät yhteiset päämäärät tuottavat valtavia kehitys­ loikkia, koska silloin koko organisaatio seisoo yksilön valintojen takana. Omaa työtä on helpompi hallita, kun yhteinen tavoite on kirkkaana mielessä. ”Strategiassakin täytyy priorisoida.

Jos yritetään tehdä kovin montaa asiaa kerrallaan, valmista ei luultavasti tule: työntekijät eivät voi silloin tietää, mihin panostaa arjessa. Otetaan mieluummin strategiaan paljon vähemmän, mutta tehdään se kunnolla.”

Myös organisaation yhteiset toiminta­mallit auttavat kiireen vähen­

Kiireestä tulee myös kierre.

On niin kiire, ettei ehditä hallita kiirettä. tämisessä. Yhden työntekijän kalenteri kärsii, jos yhdessä tiimin kanssa ei ole sovittu, miten asiat tehdään. ”Tilanne vaikeutuu, jos prosessien ongelmista ei kehdata puhua. Kun asiat sanotaan ääneen, ne voivat lähteä ratkeamaan nopeastikin”, Maury roh­ kaisee.

Johto ja esimiehet voivat vaikuttaa organisaation kulttuuriin myös ainakin esimerkillään. Ihannoidaanko työyhtei­ sössä kiirettä ja kiirepuhetta? Sallitaan­ ko lepo?

TIETO EI YKSIN RIITÄ Maarika Maury on vuosia kouluttanut ihmisiä ja organisaatioita pohtimaan kiirettä ja ajankäyttöä. Hopun hallinta kilpistyy usein yhteen ongelmaan: ihmi­ sillä on kiireestä paljon tietoa, mutta se ei siirry käytäntöön. Mikään yksittäinen idea tai koulutus ei ratkaise kiirettä, jos arjessaan ei tee muutoksia. ”Kiireestä tulee myös kierre: on niin kiire, ettei ehditä hallita kiirettä.”

Kun kiire nostaa päätään, pitäisi siis pysähtyä ja laittaa asiat järjestykseen.

Maury on saanut valmennuksissaan parhaita tuloksia, kun asioita on ryhdyt­ ty panemaan kuntoon systemaattisesti yksi kerrallaan, tärkeimmästä alkaen.

Työntekijän kannattaa valita yksi ajan­ hallinnan tapa, jota toistaa sinnikkäästi riittävän kauan. ”Pelkkä tieto ei riitä, vaan aivoja on harjaannutettava uusiin tapoihin. Epä­ onnistumisen jälkeen pitää aloittaa taas alusta mahdollisimman pian.”

VINKKEJÄ AJAN JOHTAMISEEN, HAHMOTTAMISEEN JA HALLINTAAN:

ekonomit.fi/aika

Hoppu haltuun nyt heti Kun kiireen tuntu painaa akuutisti päälle, tietokirjailija ja konsultti Maarika Maury kehottaa ottamaan saman tien hetken tehtävälistan selvittämiselle. ”Aloita sillä, että kokoat kaikki reagointia vaativat asiat yhdelle paperille tai tiedostoon. Vasta silloin tilannetta voi katsoa kokonaisuutena niin, että voi priorisoida.”

Kiireen tuntua vähentää jo se, että kokonaisuus on tiedossa ja hallinnassa.

Juuri hajallaan olevat ja unohtuneet tehtävät ovat niitä, jotka vaivaavat aamuyön tunteina.

Kokoa siis post-it-laput, sähköpostilla tulleet tehtävänannot ja vihkoon kirjatut pikamuistiinpanot yhteen. Sen jälkeen

tehtävät asetetaan tärkeys-, ei kiireellisyysjärjestykseen. Samalla voi päättää, mitkä asiat voi delegoida ja mitkä jättää kokonaan tekemättä. ”Tärkeää on myös päivittää listaa säännöllisesti ja jatkaa päivittämistä sitkeästi uudelleen myös joka kerta, kun lista on kiireessä jäänyt”, Maury painottaa. ”Vain silloin kiireen hallinnasta tulee hiljalleen tapa, joka jossain vaiheessa automatisoituu.”

Ajan tasalla olevan tehtävälistan perusteella apua on mahdollista pyytää hyvissä ajoin. Listasta on hyötyä silloinkin, kun työmäärää käsitellään esimiehen kanssa: se on konkreettinen pohja keskustelulle ja yhteiselle priorisoinnille.

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

35

[ SISÄPIIRISSÄ ] TEKSTI TARJA VÄSTILÄ KUVAT ROOPE PERMANTO

NYKYTAITEEN ­ytimessä

Määrätietoiset valinnat veivät Maria Saarikosken nykyiseen työpaikkaansa, tuottajaksi Kiasmaan. Kauppatieteilijä viihtyy talon monipuolisessa kulttuuriympäristössä.

K

iasman aulassa kuhisee. Käynnissä oleva kokoelmanäyttely Meno−­paluu sopii vierailijoidenkin teemaksi: monet puhuvat vieraita kieliä. ”Kävijämäärät ovat kasvussa, nykytaide kiinnostaa. Museossa käy 200 000−300 000 ihmistä vuosittain. Suomalaisten lisäksi meillä on paljon ulkomaisia kävijöitä”, summaa Kiasman tuottaja, KTM, FM Maria Saarikoski.

Hän on työskennellyt Kiasmassa kuusi vuotta. ”Kun museo haki määräaikaista tuottajaa, olin korvatulehdusta poteneen lapsen kanssa kotona ja huomasin sattumalta hakuilmoituksen. Olin aina halunnut Kiasmaan töihin. Isossa talossa osaamistaan pystyy hyödyntämään monipuolisesti.”

KAIKKI OSAAMINEN KÄYTTÖÖN Määrätietoisuudella on pitkät juuret. Kouluaikoinaan Saarikoski oli kuvataidepainotteisella luokalla, mutta tie vei lukemaan kauppatieteitä. Markkinoinnin ohella hän opiskeli taidehistoriaa ja arkkitehtuuria. ”Suomen Ekonomeissa olin töissä kymmenisen vuotta kylteriyhdyshenkilönä eli kyllinä, opiskelija-asiamiehenä sekä markkinointi­ suunnittelijana. Osallistuin myös mentorointi­ ohjelmaan: Kalevala Korun entisen toimitusjohtajan, mentorini Marja Usvasalon kanssa pohdimme, miten voisin yhdistää työn ja osaamiseni.”

Saarikoski jatkoi opiskelua Helsingin yliopistossa taidehistoria pääaineenaan. Hän suoritti myös museologian opintoja. Taidealan ja oppaan työkokemusta kertyi Espoon modernin taiteen museossa EMMAssa. ”Taide on aina ollut lähellä sekä oman tekemisen että teosten katselun kautta. Minua

36

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

kiinnostaa erityisesti nykytaide, joka tekee näkyviksi ilmiöitä ja epäkohtia. Nykytaiteella on yhteiskunnallista merkitystä.”

KOKO YHTEISKUNNAN KIASMA Vuonna 2014 muodostettu julkisoikeudellinen säätiö Kansallisgalleria pyörittää Ateneumin taidemuseota, Nykytaiteen museo Kiasmaa ja Sinebrychoffin taidemuseota. Kymmenien tuhansien teosten taidekokoelma on kansallis­ omaisuutta.

Nykytaiteen museolla on lisäksi itsenäinen Kiasma Tukisäätiö, joka tukee taloudellisesti näyttely- ja julkaisutoimintaa sekä kasvattaa teoskokoelmaa. Kiasman ystävät -yhdistykseltä saadaan taidelahjoituksia sekä vapaaehtoistyövoimaa.

Saarikosken mukaan rahoittajien, kuten alan säätiöiden, ja mediapartnereiden kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeä osa Kiasman toimintaa.

Kumppanuuksia solmitaan myös yritysten kanssa. Saarikosken mukaan ne haluavat kantaa yhteiskuntavastuuta ja tulla lähelle sisältöjä. Yhtenä esimerkkinä on taideprojekti, joka toteutettiin Kiasman taannoisen yhteistyökumppanin markkinointiosastolla. ”Taiteilija Pilvi Takala esiintyi tilintarkastus- ja konsulttiyhtiö Deloitten harjoittelijana, joka alkoi vähitellen käyttäytyä oudosti. Hän istui päivän pöydän ääressä tekemättä mitään tai matkusti tuntikausia hissillä, mikä herätti työtovereissa hämmennystä, ärtymystä ja huolta. Takala taltioi reaktioita piilokameroilla.”

Installaatioteos The Trainee on syksyllä esillä Takalan näyttelyssä Kiasmassa.

OMA PAIKKA ON YLEISÖTYÖTIIMISSÄ Tuottajana Saarikoski on osa neljän hengen yleisötyötiimiä, jonka työsarkaa ovat

Museoala

• Suomessa on noin tuhat muse­ ota, joista 61 on taidemuseoita.

• Vuonna 2017 museokäyntejä oli yli seitsemän miljoonaa, mikä on kaikkien aikojen käyntiennä­ tys Suomessa. Museokortti on vaikuttanut suosioon.

• Taidemuseoiden kävijämäärä oli 2,3 miljoonaa − viimeisenä viitenä vuotena määrä on kas­ vanut liki miljoonalla. Ateneum houkutteli eniten väkeä. Toisena oli Kiasma ja kolmantena Hel­ singin taidemuseo HAM. • Museoissa oli opastuksia yli 62 000, työpajoja liki 10 000, yleisötapahtumia yli 7 000 ja vaihtuvia näyttelyitä yli tuhat.

• Alalla työskentelee noin 2 600 henkilöä, päätoimisesti 1 900.

Museoammattilaisia on tuhat­ kunta, lisäksi on määrä- ja osa-aikaisia sekä tuntityön­ tekijöitä.

• Museoalan ammattiliittoon kuuluu noin 1 700 jäsentä.

• Museologiaa, arkeologiaa, his­ toriaa, kansatiedettä, kulttuurija taidehistoriaa voi opiskella yliopistoissa.

• Vakityön saaminen on vaikeaa.

Uusia työpaikkoja ei juurikaan perusteta, ja vaihtuvuus alalla on vähäistä.

Lähteet: Museovirasto, Museoalan ammattiliitto

Maria Saarikoski kertoo, että Kiasman kreikankielinen nimi tarkoittaa risteystä ja dna:n kierteistä yhdistymistä. Nimi sopii ihmisiä yhdistävälle museolle.

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

37

[ SISÄPIIRISSÄ ]

Saarikoskea kiinnostavat taidemuseoalassa tarinat ja uudenlaiset kokeilut.

tapahtuma­tuotanto sekä lasten ja nuorten ohjelmisto. Yhteistyötä tehdään muun muassa Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa. ”Kiasman taidekasvattajat ohjasivat keväällä sata taidepajaa päiväkodeissa. Syksyllä jatkuvat Kiasma Kids -kierrokset. Lisäksi koulutamme varhaiskasvattajia, ja meillä on ideoitu tehtäväpaketti päiväkodeille.”

Tokaluokkalaisten taideretki toteutetaan syksyllä seitsemättä kertaa. Helsingin juhlaviikot tuottaa tapahtuman yhteistyössä Kiasman, kasvatuksen ja koulutuksen toimialan, Helsingin kaupunginorkesterin, Musiikkitalon ja Aalto ARTSin kanssa.

Saarikoski vastaa osaltaan myös näyttelyiden avajaisohjelmista ja tapahtumaohjelmistosta sekä tekee yhteistyötä monien eri tahojen kanssa niin talon sisällä kuin ulkopuolella. ”Helsingin juhlaviikoilla Kiasmassa on toteutettu kahdesti ranskalaisen Meriam Korichin konseptoima Filosofian yö, jossa oli ensimmäisenä vuotena yli 5 000 kävijää.

ARS 17 -näyttelyn pääyhteistyökumppanin Microsoftin kanssa järjestimme museossa läpi yön kestäneen hackathonin, jonka aikana taiteilija- ja kehittäjätiimit loivat vuorovaikutteisia objekteja.”

TAPAHTUMAT OVAT NYT PINNALLA Oman kiinnostuksen lisäksi Saarikosken työvelvollisuuksiin kuuluu seurata, mitä alalla tapahtuu kansainvälisesti. ”Tapahtumallisuus on kasvussa. Taidemuseo on paikka, jossa voi keskittyä teoksiin rauhassa, mutta luomme myös uudenlaisia, yllätyksellisiä tapahtumasisältöjä.”

Yhteistyötä tehdään paljon taiteilijoiden kanssa. Brasilialaisen Ernesto Neton näyttelyssä oli äänimaestro Tuomas Norvion

38

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

suunnittelemia Rituaalitila-konsertteja, joissa yhdistyivät äänimaisema, musiikki ja tanssi. ”Kiasman 15-vuotissyntymäpäiväksi tilasimme performanssin kokoelmataiteilijaltamme, ruotsalaiselta Jacob Dahlgrenilta, joka pukeutuu aina raitapaitaan. Our body might not accept a central viewpoint -teosta varten keräsimme yhteistyössä UFF:n kanssa raidallisia paitoja, joita kävijät saivat vaihtaa päälleen.

Teos tuotettiin yhteistyössä yleisön kanssa.”

PROAKTIIVISUUS MOOTTORINA Saarikoskea kiinnostavat taidemuseoalassa tarinat ja uudenlaiset kokeilut. Hän myöntää olevansa kutsumusammatissa, kuten suuri osa kulttuuriväestä. Tuottaja on myös luottamusmies, joksi häntä pyydettiin taustansa eli liittokokemuksensa takia. ”Haluan vaikuttaa yhteisiin asioihin, jotta kaikki voisivat hyvin.”

Liiketoimintaosaamisesta on hyötyä arkisessa aherruksessa. Se on vaikuttanut Saarikosken tapaan toimia ja tehdä asioita systemaattisesti. ”Kauppatieteiden ansiosta projektiosaaminen on hallussa. Markkinointi oli pääaineeni, ja tietyllä tavalla kaikki, mitä museo tekee, voidaan nähdä markkinointina. Vaikka en ole mukana johtoryhmätyöskentelyssä, on hyvä ymmärtää myös budjetteja.”

Opintojen perua ovat myös alalla tärkeät proaktiivisuus ja verkostoituminen. Omassa toiminnassaan Saarikoski pyrkii henkilökohtaiseen tuottavuuteen: hän pystyy tekemään asioita nopeasti sekä hallitsemaan isoja kokonaisuuksia. ”Monialainen osaaminen on tärkeää, sillä henkilöresurssit ovat niukat. Haluan tarttua moneen asiaan, tehdä ne hyvin sekä kehittää toimintaa ja kehittyä itsekin.”

MARIA SAARIKOSKI • Syntynyt 1981 • Kauppatieteiden ja filosofian maisteri • Tuottaja, Kiasma • Nykyisen tehtävän plussat: monipuolisuus, jatkuva muutos, yhteistyö luovien ihmisten kanssa • Nykyisen tehtävän ­miinukset: kiireen tuntu, aika ei riitä kaikkeen • Perhe: 9-vuotias tytär • Harrastukset: luova kirjoittaminen, jalka- ja koripallo, juoksu

Metsän tuotot kasvuun 26.

uudistettu painos

Tapion taskukirja Tapion taskukirja on metsäalan pikkujättiläinen.

Tunnettu ja arvostettu tietokirja rakentaa selkeän kokonaiskuvan metsästä. Kirjan pääluvut metsä­ varoista, metsäpolitiikasta, metsänhoidosta, metsän monikäytöstä, metsätalouden suunnittelusta, raaka­ puumarkkinoista, puunhankinnasta ja puunjalos­ tuksesta kokoavat ajankohtaisen ydintiedon.

Kirjan 26. uudistettu painos tarjoaa runsaasti uutta tietoa mm. metsävaroistamme, metsäteolli­ suuden puuhuollosta, turvemaiden metsänhoidosta, jatkuvasta kasvatuksesta sekä tulevaisuuden uusista puupohjaisista tuotteista.

Tapion taskukirja on tarkoitettu kestämään kovaa kulutusta metsäalan ammattilaisten ja opiskelijoiden käsissä. Selkeä, havainnollisesti kuvitettu kirja on hakuteos myös kaikille luotettavaa ja ajantasaista metsätietoa tarvitseville.

Hinta 64 €

Tilaukset verkkokaupastamme

www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys.

[ KYLTERIT ] TEKSTI SUSANNA HAANPÄÄ KUVA ISTOCKPHOTO

LISÄÄ MENTOROINNISTA:

EKONOMILTA KYLTERILLE JA PÄINVASTOIN

ekonomit.fi/ mentorointi

Mentorointi on parhaita tapoja kehittää itseään ja luoda verkostoja.

Mahdollisuuteen kannattaa tarttua.

M

entorointi on hyvä tapa pallotella kokeneen ekonomin kanssa uratoiveita ja omaa osaamista, ja siitä on hyötyä niin opiskelijoille kuin jo työelämässä olevillekin.

Mentoroinnissa mentori on usein aktoria kiinnostavassa asemassa tai työpaikassa, ja mentori siirtää kokemustaan, tietoaan ja mahdollisesti verkostojaan aktorille. Toisaalta

mentoritkin saavat työskentelystä itselleen paljon.

Opiskelijat hakeutuvat mentorointiohjelmaan useimmiten opintojen maisterivaiheessa tai kun ovat siirtymässä opiskelusta työelämään – siis kyltereistä ekonomeiksi. ”Tämä on luonteva hetki, jolloin on hyvä saada mentorin hiljaista tietoa työelämästä. Mentorointiin voi kuitenkin osallistua koska tahansa”, Suomen Ekonomien uravalmentaja

Vastavalmistuneilla on ihan samanlaisia kysymyksiä urasta ja työstä kuin kokeneemmillakin.

40

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

ja kehityspäällikkö Arja Parpala kertoo.

Mentoroinnin tavat muotoutuvat juuri sellaisiksi, mitä kulloinenkin aktori-mentoripari pitää parhaana. ”Mentorointi on aina yksilöllistä ja lähtee aktorin tavoitteista.

Tyypillisiä aiheita ovat esimerkiksi se, miten työnhaku tapahtuu, miten siirtyminen työelämään tapahtuu opintojen jälkeen ja miten edetä uralla. Nuoria kiinnostaa myös,

Jokaiselle jotakin miten päästä kansainvälisiin tehtä­ viin.”

Mentorointijakso käynnistyy aloitustapahtumalla, johon osallistu­ vat kaikki mentorit ja aktorit. Siellä saadaan perustietoa mentoroinnin käytännöistä, ja samalla mentorit ja aktorit tapaavat toisensa ensi kertaa. ”Yleisimmin tapahtuman järjes­ täjät ovat etsineet etukäteen parit aktoreista ja mentoreista. Joskus tosin on tehty niinkin, että parit valikoituvat vasta paikan päällä”, Parpala kertoo.

PIDEMPÄÄN TAI PIKANA Kyltereille suunnattu mentorointi kestää lukukauden verran, 3–4 kuukautta. Tapaamiset ovat yleensä kahden–kolmen viikon välein. Yleen­ sä tapaamiset pidetään kasvotusten, ja ne voivat kestää parisen tuntia kerrallaan.

Ensimmäisellä tapaamiskerralla käydään läpi mentorointijakson tavoitteet. ”Ennen mentoriohjelmaan hakua kannattaa varmistaa, että itsellä on halua sitoutua ohjelman läpi viemi­ seen”, Arja Parpala muistuttaa.

Hän kuitenkin kannustaa niin opiskelijoita kuin työelämässäkin olevia ekonomeja osallistumaan. ”Mentorointi on yksi upeimmista tavoista kehittää itseään ja luoda ver­ kostoja. Harvoilla on mahdollisuutta opiskelijana, oman uransa kynnyk­ sellä, päästä tällaisen kehittymisoh­ jelman piiriin.”

Kyltereille on tarjolla myös niin sanottua pikamentorointia. Sitä varten Suomen Ekonomeilla on val­ mis verkosto mentoreita, jotka ovat sitoutuneet mentoroimaan opiskeli­ jaa kerran. ”Tämä on mahtava palvelu opiskelijoille esimerkiksi työnhaku­ vaiheessa. Tällä tavalla voi saada ikään kuin sisäpiirin tietoa urapolun alkuun”, Parpala kehuu.

KAIKKI SAMALLA VIIVALLA Opiskelijat ja hetki sitten valmistu­ neet ovat mentoroinnissa samalla viivalla jo pidempään työskennellei­ den ekonomien kanssa. ”Vastavalmistuneilla on ihan sa­ manlaisia kysymyksiä urasta ja työs­

tä kuin kokeneemmillakin. Nuoria kiinnostaa etenkin kansainvälinen työ ja yrittäjyys”, Arja Parpala arvioi.

Työelämässä olevat ekonomit kaipaavat mentorointia tavallisesti silloin, kun he miettivät urakehi­ tystään tai siirtyvät esimerkiksi esimiestehtäviin. ”Tässäkin kohtaa itseä koke­ neemman ekonomin kanssa keskus­ telu on antoisaa.”

Ekonomeille suunnatut mento­ rointijaksot kestävät vuoden verran, mutta toimintatavat muotoutuvat kunkin mentori-aktoriparin mu­ kaan.

Parpala kertoo esimerkkejä eri­ laisista lähestymistavoista: ”Eräs nuori ekonomi mentorinsa kanssa otti tehtäväkseen perehtyä johonkin business-kirjaan ennen jokaista tapaamistaan, eli heillä oli ikään kuin kirjapiiri mentoroinnin sisällä. Toinen oli erittäin kiinnostu­ nut kansainvälisestä urasta. Hänen mentorinaan oli kansainvälisissä tehtävissä työskentelevä ekonomi, joka otti aktorin assistentikseen erääseen konferenssiin. Nuori ekonomi pääsi näin rakentamaan verkostoaan ulkomaisten toimijoi­ den kanssa.”

TAVALLISILLE EKONOMEILLE TARVETTA Mentoriksi ryhtyvän kriteereinä pidetään aitoa kiinnostusta oman osaamisen jakamiseen ja halua avoi­ meen keskusteluun. Etenkin pitää olla valmius kertoa aktorille siitä, mitä ekonomin työ on käytännössä. ”Hyvä mentori voi olla kuka tahansa, sillä työelämäkokemus on se, mitä aktorit toivovat mento­ reiltaan. Mitään erityistaitoja tai valmennusosaamista ei tarvita, vaan niin sanottu tavallinen ekonomi on oikein sopiva mentoriksi”, Arja Parpala hymyilee.

Osa ekonomeista jatkaa mento­ rina vuosi toisensa jälkeen. Heitä toimintaan houkuttaa yhä uudestaan se, että samalla tulee tutkailtua itseään ja saa uutta näkökulmaa omaan työhönsä sekä osaamiseensa. ”Yksi pisimpään mentorina ol­ leista ekonomeista on ollut mukana jo seitsemän kertaa.”

TAPOJA OSALLISTUA Suomen Ekonomien

mentorointiohjelmaan on monia. Tarkista viimeisimmät hakuajat ja ohjelmat verkosta: ekonomit.fi/mentorointi.

MENTOROINTI EKONOMEILLE

• Jo 20 vuoden ajan järjestetty ohjelma kestää kerralla noin vuoden.

• Haku seuraavaan tammikuussa alkavaan ohjelmaan käynnissä nyt, ilmoittaudu heti mukaan: ekonomit.fi/mentorointi.

• Kahdenkeskisten aktori-mentoritapaamisten lisäksi järjestetään aloitus- ja päätös­tilaisuus sekä teematilaisuuksia.

• Hinta aktorille on 200 euroa, mentorille ohjelma on maksuton.

KYLTERI-EKONOMIMENTOROINTI

• Kylterien ja ekonomien välistä mentorointia järjestetään useissa yliopistoissa, ohjelman kesto on 3–4 kuukautta.

• Ohjelman järjestää yleensä yliopiston kylteri­yhdyshenkilö yhteistyössä paikallisten ekonomi- ja opiskelijayhdistysten tai yliopiston kanssa. Lisää tietoa saa omalta kylliltä.

• Mentorointi on maksutonta.

POPUP-MENTOROINTI EKONOMEILLE

• PopUp-mentorointiohjelma koostuu kahden verkkovalmennuksen kokonaisuudesta.

• Ensimmäinen osa, Aktorivalmennus, ­ohjaa aktoria hahmottamaan tavoitteensa ­mentoroinnille ja etsimään itselle sopivan mentorin.

• Aktorivalmennuksen päätyttyä ­aktori ja mentori aloittavat mentorointinsa ­PopUp Mentorointi -verkkovalmennuksen ­tukemana.

• Hinta aktorille on 100 euroa, mentorille maksuton.

• Aktoreiden haku 15.1. alkavaan mentorointi­ ohjelmaan on auki.

PIKAMENTOROINTI EKONOMEILLE JA KYLTERIPLUSSALAISILLE

• Mentori sitoutuu yhteen puheluun tai ­tapaamiseen.

• Aktorina on Suomen Ekonomien kylteritai ekonomijäsen, joka kaipaa vinkkejä ja kokemuksia näkökulmiksi omiin urapohdintoihinsa.

• Aktori: lähetä sähköpostiviesti otsikolla Pikamentori osoitteeseen u ­ ra@ekonomit.fi.

Kirjoita viestiin lyhyesti, mitkä teemat, tehtävät tai toimialat sinua kiinnostavat.

• Lue lisää KylteriPlus-lisäpalvelu­paketista: ekonomit.fi/kylteriplus

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

41

[ TAPAHTUMA ] TEKSTI MATTI REMES KUVAT JUHO KUVA

Johtaja luotsaa digimurroksessa Tekoäly tulee työpaikoille, mutta hyvä esimies keskittyy jatkossakin ihmisten johtamiseen. Hän kannustaa oppimaan uutta ja näyttää itse esimerkkiä.

T

ulevaisuuden toimistossa ohjelmistorobotit huolehtivat rutiinitöistä ja tekoälyä hyödyntävät ratkaisut hoitavat ison osan asiakaspalvelusta.

Vauhdilla etenevä digitalisaatio mullistaa toimintatapoja ja edellyttää työntekijöiltä aivan uudenlaista osaamista.

Kaiken ytimessä ovat oikeanlainen johtaminen ja esimiestyöskentely, painottaa johtamistieteiden tohtori Merja Fischer.

– Jokainen meistä on vastuussa oman osaamisensa kehittymisestä, mutta esimiesten tehtävänä on rohkaista tiimiläisiään ensiaskelien ottamisessa. Myös organisaatiotasolla johdon on huolehdittava, että henkilöstöllä on mahdollisuus oppia uutta, hän toteaa.

RUTIINITYÖT SIIRTYVÄT ROBOTEILLE Suomen Ekonomien esimieskoulutuksessa puhuneella Fischerillä on pitkä kokemus globaalien palvelukeskusten ja

Merja Fischer muistuttaa, että positiivista vuorovaikutusta on tärkeä kehittää oman tiimin lisäksi asiakassuhteissakin.

42

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

taloushallintotoimintojen kehittämisestä ABB:llä, Nokialla ja Wärtsilässä. Nykyisin hän vetää ohjelmistorobotiikkaan ja tekoälyyn keskittyvää liiketoimintayksikköä Stariassa, joka on talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja tarjoava yritys.

Fischerin mukaan yhä useampi organisaatio on havahtunut siihen, että ohjelmistorobotiikka voi hoitaa tylsiä rutiini­töitä. Automatisoitavia työtehtäviä on yrityksen kaikissa toiminnoissa.

– Näin ihmiset pystyvät keskittymään asiakkaiden palveluun ja oman työnsä kehittämiseen. Digitalisaatio ei siis tarkoita välttämättä työntekijöiden vähentämistä vaan uuden liiketoiminnan luomista, Fischer sanoo.

POMON EI TARVITSE TIETÄÄ KAIKKEA Merja Fischer huomauttaa, että työelämä on isossa murroksessa ilman robotteja ja tekoälyäkin.

Aiemmin työtä tehtiin yksin tai yritysten sisäisissä tiimeissä, jatkossa yhä enemmän asiakkaiden kanssa ja erilaisissa verkostoissa.

Tavoitteetkaan eivät ole välttämättä enää selkeitä, vaan entistä abstraktimpia ja jatkuvasti muuttuvia.

Fischerin mielestä keskeisiä lähtökohtia ovat myönteinen asenne ja ennakkoluulottomuus kaikkea uutta kohtaan.

– Esimieskin voi reilusti tunnustaa, ettei tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tärkeintä on olla rohkeasti mukana muutoksessa ja luottaa siihen, että omat ja tiimin kyvyt kyllä kantavat.

Esimiehille jatkuvasti kiihtyvä muutos tarkoittaa, että asioiden johtamisesta siirrytään motivaation johtamiseen.

Kaikki lähtee Fischerin mielestä työn merkityksellisyydestä.

– Merkityksellisyyden kokemus syntyy, kun työntekijä kokee, että hän oppii koko ajan uutta ja pystyy ratkaisemaan vaativiakin haasteita. Hän myös huomaa, että työpanoksella on vaikutusta omaan ja muiden ihmisten toimintaan.

ASIAKAS AISTII TYÖPAIKAN ILMAPIIRIN Merja Fischer tutki väitöskirjassaan positiivisen vuoro­ vaikutuksen vaikutusta yritysten palveluliiketoiminnan tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen. Yhteys on selkeä, sillä työyhteisön myönteinen vire heijastuu myös asiakas­ tyytyväisyyteen.

– Asiakas voi aistia jo sähköpostien ja puhelujen sävystä, millainen ilmapiiri toisessa yrityksessä vallitsee.

Fischerin mielestä on siksi tärkeää, ettei yrityksessä keskitytä pelkästään oman työyhteisön kehittämiseen tai pidetä hauskaa vain omassa tiimissä. Samalla on koko ajan mietittävä, miten myönteistä tunnetta voidaan viedä asiakassuhteisiin ja parantaa näin palvelukokemusta.

– Työpaikan hyvä ilmapiiri voi parantaa yrityksen kilpailukykyä. Jos ilmapiiri on avoin ja kannustava, ihmiset

uskaltavat kehittää omaa työtään ja tuoda esille ajatuksiaan. Se on edellytys tekoälyajan innovaatioille ja jatkuvalle uudistumiselle.

Fischer sanoo, että positiivinen ilmapiiri ja vuorovaikutus työyhteisöissä tarkoittavat hyvin yksinkertaisia asioita.

Niitä ovat esimerkiksi toisten arvostaminen, auttaminen ja välittäminen.

– Hyvä ilmapiiri lähtee ihmisten kohtaamisista. Aloittaa voi hyvinkin pienistä asioista, vaikkapa tervehtimisestä ja kiitoksen antamisesta.

Esimiehillä on myönteisen ilmapiirin luomisessa ratkaiseva rooli, sillä he määrittelevät koko organisaation käyttäytymismallit.

– Jos pomo tervehtii, kuuntelee ja tukee, muutkin tekevät samoin.

Miten suhtaudut tekoälyn ja robotiikan tuloon? ”USKON TEKOÄLYN vievän tylsiä

töitä mennessään, jolloin ihmiset pääsevät käyttämään omia aivojaan ja luovuuttaan. Inhimillisyys nousee enemmän esille, kun aikaa voi käyttää rutiinitöiden sijaan kanssakäymiseen muiden kanssa.

Digitalisaatio varmasti lopettaa joitakin töitä. Toisaalta jos pysyttelee menossa mukana, tilalle avautuu uusia tehtäviä.”

Minna Pappila proviisori, Keravan ensimmäinen apteekki

”RUTIININOMAISTEN TÖIDEN auto-

matisoituessa ihmiset voivat siirtää fokusta toisiin työtehtäviin. Se kuitenkin mietityttää, riittääkö uusia töitä kaikille. Siirtymävaiheessa tarvitaan myös paljon osaamista, jotta voidaan tunnistaa, mitkä tehtävät kannattaa digitalisoida ja mitkä asiat on parempi pitää ihmisten käsissä.

Sellainen fiilis on, että tässä ollaan vielä lähtökuopissa. 5–10 vuoden päästä ollaan varmasti aivan eri tasolla kuin nyt.”

Jari Keskitalo ekonomi, etsii uusia työhaasteita

Maksuton EkonomiEsimies-tietoisku keräsi kesäkuussa Runeberginkadun Radissoniin joukon esimiestehtävissä toimivia tai niihin haluavia ekonomeja.

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

43

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ] TEKSTI OTK, LAKIMIES TIMO VOUTILAINEN KUVA ISTOCKPHOTO

Työaikalaki uudistuu

Nykyinen työaikalaki on yli 20 vuotta vanha, ja viimein sitä ollaan päivittämässä lähemmäs nykyaikaa.

P

ääpiirteissään lakiuudis­ tuksessa on hallituksen esityksen mukaan tarkoitus pidättäytyä voimassa olevan työaikalain sääntelytavas­ sa. Merkittävin uudistus olisi joustotyöaika ajasta ja paikasta riippumattomassa työssä.

Joustotyöaikaa noudatettaessa työn­ tekijä itse päättäisi työajastaan sekä työntekopaikastaan, ja työnantaja puolestaan määrittelisi tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet sekä koko­ naisaikataulun.

Lakiesitys antaa paremman mah­ dollisuuden myös muihin erilaisiin molemminpuolisiin joustoihin ny­ kyistä laajemman liukuvan työajan osalta sekä lakiin otettavalla työaika­ pankilla. Esimiehet ja asiantuntijat säilyvät edelleen työaikalain piirissä, ja laissa huomioitaisiin myös tekno­ logisen kehityksen suomat mahdolli­ suudet tehdä työtä ajasta ja paikasta riippumatta.

JOUSTOTYÖAIKA Uutena työaikamuotona lakiin esi­ tetään joustotyöaikaa. Sen tarkoi­ tuksena olisi hallituksen esityksen mukaan vastaaminen muuttuneisiin työajan jouston tarpeisiin erityi­ sesti vaativassa asiantuntijatyös­ sä. Joustotyöajan pääasiallisena soveltamisalana olisi tietotyö, jonka ydinsisältönä on tiedon vastaanotta­ minen ja käsittely sekä uuden tiedon tuottaminen eri muodoissaan. Jous­ totyöajan käyttäminen olisi mah­

44

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

dollista työssä, joka ei olisi sidottu määrättyyn aikaan tai työn tekemi­ sen paikkaan. Näin ollen joustotyö ei soveltuisi tehtäviin, joissa työnantaja määrää työnteon ajan ja paikan, ku­ ten työnantajan tiloissa tapahtuvaa asiakaspalvelua sisältävät tehtävät ja tehtävät, joissa työ on esimerkiksi sidottu liikkeen aukioloaikoihin.

Työnantaja ja työntekijä voisivat sopia joustotyöajan käytöstä siten, että vähintään puolet työajasta työn­ tekijä saisi sijoittaa haluamaansa aikaan ja paikkaan. Näin ollen pai­ notettaisiin enemmän työn tulosten seuraamista eikä niinkään työhön käytetyn ajan valvomista nykyises­ tä laista poiketen. Kysymykseen tulisivat siten tehtävät, jotka eivät pääasiassa ole sidottuja tiettyyn vuo­ rokauden aikaan, viikonpäivään tai työntekopaikkaan. Työajan tarkan sijoittelun asemesta työnantaja voisi määritellä tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet, mutta työn suorittami­ sen paikan ja ajankohtien tulisi olla pääosin työntekijän itsensä päätet­ tävissä.

Sopimukseen joustotyöstä kirjat­ taisiin myös kiinteän työajan osuus sekä viikkolevon sijoittaminen, ja joustotyöaikasopimus on myös kum­ mankin osapuolen irtisanottavissa.

TYÖAIKAPANKKI Aiemmin työaikapankista on voinut sopia vain työehtosopimuksella, mutta nyt lakiin esitetään säännöstä työaikapankista, joka voidaan ottaa

Joustotyöaikaa käytettäessä painotettaisiin enemmän työn tulosten seuraamista eikä niinkään työhön ­käytetyn ajan valvomista.

käyttöön kaikilla työpaikoilla. Työ­ aikalakiin perustuva työaikapankki ei korvaisi aiempia työaikapankkeja, vaan tarjoaa niille vaihtoehdon.

Työaikapankilla tarkoitettaisiin mahdollisuutta säästää ja yhdistää toisiinsa työaikaa, kuten liukuma­ saldoa, erilaisia ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräi­ siä etuuksia, kuten ylityökorvauksia.

Työaikapankkiin voisi kalenterivuo­ sittain säästää enintään 180 tuntia, ja kaikkiaan säästettynä voisi olla enintään kuuden kuukauden sään­ nöllistä työaikaa vastaava määrä.

Työaikapankki edellyttäisi aina sopi­ musta työnantajan ja työntekijöiden välillä, ja lakiehdotuksen mukaan

laissa säädettäisiin sopimuksen ehtovaatimuksista.

JOHTO, ESIMIEHET JA ASIANTUNTIJAT Työaikalakia ei jatkossakaan sovellettaisi työhön, jota siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin työntekijän aseman perusteella on pidettävä yrityksen, yhteisön tai säätiön taikka sen itsenäisen osan johtamisena.

Arvio johtajien kuulumisesta työaikalain soveltamisalaan tehtäisiin työntekijän tosiasiallisen aseman ja tehtävien luonteen perusteella.

Kyse olisi siitä, missä määrin ja minkälaisin valtuuksin työntekijä osallistuu yrityksen, yhteisön tai säätiön taikka sen itsenäisen osan tosiasialliseen johtamiseen. Tässä arviossa merkitystä olisi johtajan asemalla organisaatiossa, työtehtävillä, palkkauksella suhteessa alaisiin ja muihin työntekijöihin sekä hänen toimintaoikeuksillaan, vastuusuhteillaan organisaatiossa sekä mahdollisuuksillaan vaikuttaa itse työaikaansa.

Jos edellä mainitut ehdot eivät täyty, on työntekijä jatkossakin työaikalain piirissä toimiessaan esimiehenä taikka asiantuntijana.

Työaikaa olisi jatkossa kaikki työhön käytetty aika riippumatta siitä, missä työ tehdään, kunhan työntekijä tekee työnantajan määräämiä tehtäviä.

Esimerkiksi työntekijän etätyönä, asiakkaan luona ja matkustaessa työnantajan määräyksestä tehty työ

on työaikaa. Voimassa olevan lain sanamuodosta poiketen pelkästään se, että työtä tehdään kotona, ei enää rajaisi työtä työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle, koska työajan valvontaa ei samassa määrin vaadita. Työajan seurantaan liittyvien järjestelmien kehittymisen myötä yksinomaan työntekopaikalla ei olisi ratkaisevaa merkitystä lain soveltamisen kannalta, ja jatkossa kotona tehtävään työhön sovellettaisiin lähtökohtaisesti työaikalakia.

Sen sijaan matkustamista ei uudessakaan laissa luettaisi työaikaan kuuluvaksi, ellei sitä samalla pidettäisi työsuorituksena. Työnantajalla ja työntekijällä olisi kuitenkin mahdollisuus sopia, että työntekijä tekee matkustamisen aikana määrättyjä työtehtäviä ja tällöin työhön käytetty aika olisi työaikaa.

LIUKUVA TYÖAIKA Liukuma-aika saisi olla enintään neljä tuntia, kun tällä hetkellä se on enintään kolme tuntia. Liukumia voitaisiin edelleen sijoittaa kokonaisuudessaan työpäivän alkuun tai kiinteän työajan päättymisen jälkeiseen aikaan tai niin, että liukumia käytetään sekä päivän aluksi että päivän päätteeksi. Uutuutena tulisi mahdollisuus sopia liukuma-ajan sijoittumisesta myös siten, että työntekijällä olisi mahdollisuus jakaa työpäivä kahteen osaan esimerkiksi siten, että kiinteän osan ja myöhemmän työn välillä olisi

keskeytys. Sopia voitaisiin hallituksen esityksen mukaan esimerkiksi siitä, että liukuma on käytössä kello 20:n ja 22:n välisenä aikana eikä vain välittömästi normaalityöajan päättymisestä lukien.

Nykyisen lain 40 tunnista poiketen työajan enimmäiskertymä eli työaikasaldo ei uuden lain mukaan saisi ylittää 60 tuntia neljän kuukauden seurantajakson päättyessä.

Myös vaatimus seurantajaksosta on uusi. Seurantajakson aikana työaikasaldo voisi olla 60 tuntia korkeampi, kunhan kertymä laskee jakson päättyessä sallittuun enimmäismäärään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että seurantajakson loppupuolella, jos työtä olisi tehtävä tuolloin yli säännöllisen työajan, työnantajan olisi annettava määräys ylityön tekemiseen. Ylityönä tehtyjä tunteja ei uudessakaan laissa lueta työaikasaldoon.

Alitusten enimmäismäärä saisi puolestaan olla enintään 20 tuntia neljän kuukauden seurantajakson päättyessä, kun tällä hetkellä enimmäismäärä on 40 tuntia. Työaikasaldon tasoittaminen enimmäismäärään voi käytännössä edellyttää myös ylimääräisten vapaa-aikojen antamista. Työnantajan olisi työntekijän niin pyytäessä pyrittävä antamaan työaikasaldoa vähentävä palkallinen vapaa kokonaisina päivinä. Uusikaan työaikalaki ei mahdollista liukumasaldojen ”leikkaamista” työntekijän vahingoksi.

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

45

[ KOLUMNI ]

Sari

Essayah Työ ja perhe hyvinvoivina

T

yövoiman saatavuuden vähentyessä on etulyöntiasema sellaisilla työnantajilla, jotka joustavat perheiden tarpeiden mu­ kaan esimerkiksi työaikojen ja vapaiden järjestelyn osalta. Äitien ja isien elämän tärkeimpiä tavoitteita kun ei mitata euroissa tai prosenteissa, vaan lasten ja perheen parissa vietetyssä ajassa, tervey­ dessä, turvallisuudessa, työn mielekkyydessä ja viihtyvyydessä.

Työn ja perheen hyvä yhteensovittaminen on kilpailuvaltti työnantajille, ja ylipäätään toimi­ va perhepolitiikka on keino rakentaa Suomesta kilpailukykyinen. Siksi ensi vuoden vaalikevääseen valmistautuvat puolueetkin kilvan esittelevät omia perhevapaamalleja ja laskelmia niiden tueksi. Yh­ teiskunnan näkökulmasta perheitä koskevien pää­ tösten on myös kannustettava nykyistä suurempaan lapsilukuun. Muuten meiltä loppuvat tulevaisuuden hyvinvoinnin veronmaksajat ja eläkejärjestelmän ylläpitäjät. Hyvälläkään kotouttamisella maahan­ muutto ei kaikkea paikkaa.

Perhevapaissa on lisättävä joustoja ja vähennet­ tävä sääntelyä, sillä perheiden tarpeet ovat erilaisia.

En ole koskaan syttynyt vanhempainrahakausien kiintiöittämiseen vanhempien välille, sillä kiintiöin­ ti kaventaisi valinnanvapautta ja lisäisi tarpeetonta sääntelyä perheille. Työelämän yhä kiihtyvä muutos tarkoittaa erilaisia työpäiviä ja vaihtelevaa hoitotarvetta.

Kiintiömallit sopivat tähän yhtälöön heikosti.

Kotihoidon tuen leikka­ usta tavoittelevien on tar­ koitus saada äidit nopeam­ min työelämään. Kuitenkin lapsettomien, yksinäisten miesten työllisyysaste on perheellisiä naisia huonom­ pi, joten kotihoidon tuki on asiassa liiaksi syyllistetty.

THL:n ja Kelan tutkimuk­ sen mukaan lapsia hoitavat kotona pitempään ne äidit, joiden työmarkkina-­asema on jo ennen lapsen synty­ mää ollut heikompi. Äitien

Perhevapaa­ uudistuksessa on tärkeää myös ottaa huomioon perheiden monimuotoisuus ja siitä johtuvat erilaiset tarpeet.

46

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

työllisyyttä voidaan parantaa nuorten naisten koulu­ tuksella, perhevapaiden kustannusten paremmalla jaolla työnantajien kesken, laadukkaalla päivä­ hoidolla sekä osa-aikatyön ja työelämän joustojen helpottamisella.

Ruotsin mallissa molemmilla vanhemmilla on yhtä paljon perhevapaita, mutta ne voidaan suu­ rimmaksi osaksi luovuttaa toiselle vanhemmalle.

Ruotsin mallin mukainen luovutusmahdollisuus toiselle vanhemmalle tulisi säätää myös Suomessa, vaikka lähtökohtaisesti vapaa kuuluisikin toiselle vanhemmista. Tutkimuksen mukaan isät käyttävät enemmän isyysvapaita, mikäli ne voidaan jakaa pi­ demmälle ajanjaksolle ja lyhyempiin jaksoihin. Van­ hempainrahakausien nykyinen järjestelmä antaa hyvän pohjan. Muutostarpeet koskevat järjestelmän joustojen lisäämistä.

Olen ollut mukana kehittämässä oman puolueeni Taapero-bonus-nimellä kulkevaa mallia, jossa mak­ settaisiin ansio­sidonnaisen jakson jälkeen verotonta hoitorahaa, jonka perhe voisi käyttää joustavasti hoivapalvelujen ostamiseen tai kotihoitoon. Malli antaisi aidon mahdollisuuden valita kunnallisen päivähoidon, yksityisen hoidon, hoivapalvelujen kotiin ostamisen tai kotona hoitamisen välillä.

Perhevapaauudistuksessa on tärkeää myös ottaa huomioon perheiden monimuotoisuus ja siitä joh­ tuvat erilaiset tarpeet. Esimerkiksi yksin­huoltaja-, adoptio-, monikko- tai sijaisperheillä on erilaiset tarpeet. Samoin on otettava huomioon vanhempien erot ja monen pikkulapsen elämä kahdessa kodissa.

Yrittäjä- tai opiskelijaperheillä on omat erityiset tar­ peensa. Siksi joustava malli, jossa vanhemmat itse päättävät lastensa hoidosta ja vapaiden jakamisesta, on kaikkein toimivin.

KTM Sari Essayah Suomen kristillisdemokraattien ­puheenjohtaja, kansanedustaja

Tällä palstalla vierailevat kirjoittajat ovat ekonomitaustaisia kansanedustajia.

[ TAPAHTUU ]

Ekonomiyhdistysten tapahtumat EKONOMFÖRENINGEN MERKUR

20.9. Merkur Lectures in Busi-

ness i Arken. Temat är Hållbarhet och Cirkulärekonomi.

Mera information finns på Merkurs hemsida.

EKONOMFÖRENINGEN NIORD 20.9 Flytour och Skywheel 25.9 Vinterstugbokningen öppnar 25.9 Prestationsledarskap genom feedback 26.9 Marknadsföring på Facebook 27.9 Teater: Fly me to the moon 3.10 Utställning: Wäinö Aaltonen 5.10 Frukost hos Fondia 9.10 Teater: Pullo Cavaa ja aurinkoa 10.10 Amos Rex 15.10 Marknadsföring i Instagram Niords kansli, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors, Cati Lilja, 0400-138 258, Catarina Söderström, 0400-138 528.

ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT 13.9. Naisten muotia, My Milou Lisäinfoa jäsenkirjeessämme, verkossa www.etelahameeneko­ no­­mit.fi ja Facebook-ryhmässä.

ETELÄ-POHJANMAAN ­EKONOMIT 19.9. Viiden tähden asiakaskokemus -iltakoulutus, Seinäjoki 27.9.–1.10. Ulkomaan matka Lissaboniin, Portugaliin Lisäinfoa www.epekonomit.net ja Facebook-­ryhmästä.

HELSINGIN EKONOMIT 14.9. Työhyvinvoinnin aamupala henkilöstöpäättäjälle / ViaEsca 14.9. Rapujuhlat: Nuoret Ekonomit & Nuoret Lakimiehet & Helsingin Nuoret Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit / Block by Dylan 18.9. Suomen Sydänliitto 19.9. Liikematkustuksen After Work / CWT Finland 20.9. Amos Rex 20.9. Perhepalloilua 21.9. Esimiesaamu / Fondia Oy 24.9. Lean liiketoiminnan kehittämisessä: Case Orion Oyj 24.9. Workshop: Kerro myyvä tarina / Era Content 25.9. Brush Up Your English, ensimmäinen tunti / Nomad Cellar 25.9. Kauppasota – totta vai tarua / Suomen Pankki 25.9. Kannattava ilta / Visma Consulting 26.9. Näin teet työpaikastasi

perheystävällisemmän 26.9. Tutustuminen Helsingin yliopiston Tiedekulmaan 26.9. EntoCupe hyönteisliiketoiminnan edelläkävijänä 27.9. Asunto- ja osakeyhtiön ja kiinteistöalan hallitustyöskentely / Kiinteistöliiton toimitalo 27.9. Polkujuoksua koko perheelle 1.10. Väitteestä vertailuun – kuinka olla vakuuttavampi puhuja / Sofia Future Farm 3.10. Karkkilasta maailmalle / Hankintatukun tehdas, Tuusula 4.10. Pormestarimalli ja Helsingin johtaminen / Bockin talo 4.10. Hanken Business LAB: Entrepreneurial leadership and wellbeing 4.10. Tempputunti ja joogaa perheille 5.10. Sijoittajaklubi: Salkun rakennuspalikat / Seligson & Co 11.10. Ekonomien viski-tasting 17.10. Kohti muovitonta maailmaa / Sulapac Oy KYMENLAAKSON EKONOMIT 25.9. Käytännön työkalut / Tehokkaat ja tuloksekkaat kokoukset -iltakoulutus Kouvolassa 17.10. Yritysvierailu Kotkamills

26.–27.9. Nordic Business Forum live-striimauksena, Porin yliopistokeskus 28.9. AfterWork Cafe Solossa 10.10. Sijoitusilta Nordeassa 14.11. Syyskokous ja yritysvierailu Boliden Porin Seudun Ekonomit hakee uusia jäseniä hallitukseen.

Lisätietoja yhdistyksen kotisivuilta porinseudunekonomit.fi, jäsenkirjeestä ja Facebookista.

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN ­EKONOMIT 26.9. Ekonomilounas ravintola Medicin Manissa Hyvinkäällä 10.10. Miten luovin yksilönä työyhteisön muutoksissa? Scandic Riihimäki Lisätietoja uutiskirjeistämme ja Facebookista: Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry.

SAVONLINNAN SEUDUN ­EKONOMIT 17.11. Suomen Ekonomit, liittokokous, Savonlinna 17.11. Savonlinnan Seudun Ekonomit 70-vuotisjuhla, Olavinlinna.

Seuraa tapahtumia www.savonlinnanseudunekonomit.fi SUUR-SAVON EKONOMIT 5.10. Suur-Savon Ekonomien 70-vuotisjuhla Bistro Holvi.

13.11. Yhdistyksen syyskokous, sääntömuutoksen toinen käsittely, Saimaa Stadium.

TURUN SEUDUN EKONOMIT 14.9. Yrittäjälounas: ”Yrittäjänä erittäin kilpaillulla ja kasvavalla toimialalla” 20.9. Merkur Lectures in Business 2018: Hållbarhet och cirkulär ekonomi 12.10. Yrittäjälounas: ekonomi­ yrittäjä Antti Lehtimäen tarina 27.11. Syyskokous Lisätietoa jäsenlehdestämme, uutiskirjeestämme ja verkosta www.turunseudunekonomit.fi.

VAASAN EKONOMIT 28.9. Myrskyluodon Maija Vaasan kaupunginteatterissa 23.10. Koulutus: Parempia tuloksia rennommin Lisätietoa Vaasan Ekonomien Facebook-ryhmästä, www-­ sivuilta sekä uutiskirjeistä.

LAHDEN SEUDUN EKONOMIT 19.9. Historiakierros Lahdessa – Sisällissota 1918 17.10. Matkailuilta – Elämys­ matkat / Elämysgroup PIRKANMAAN EKONOMIT 26.9. Ekonomiaamiainen Pyymäen Omassa 1.11. Pirkanmaan Ekonomien syyskokous 1.11. Musikaali Billy Elliot Tampereen Työväen Teatterissa Lisätietoa tapahtumista löydät kotisivuilta, uutiskirjeistä ja Facebookista.

POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT 27.9. Ekonomilounas: Mount Ganesh 28.9. Mentorointi- ja alumni­ tapahtuma 28.9. Rapujuhlat Optimin kanssa 5.10. Kauppatieteiden alumnipäivä ja valmistumisjuhla 9.11. Syyskokous, teatteri ja pikkujoulut, Teatteriravintola.

PORIN SEUDUN EKONOMIT 21.9. Rapujuhlat Ahlaisten Pohjanhovissa 26.9. Yrjönkadun Appro: Haalarit esiin naftaliinista!

KYN & Johanna Juhola Reaktori:

KEINUVA TYTTÖ Naiskuoro KYN Johtaa Kaija Viitasalo Johanna Juhola, haitarit Tuomas Norvio, live-elektroniikka Milla Viljamaa, harmooni, piano, laulu Sara Puljula, kontrabasso, laulu Ti 2.10.2018 klo 19:00 G Livelab Yrjönkatu 3, Helsinki Liput 25/20 € glivelab.fi Tiketistä ja lippu.fi:stä toimitusmaksuineen 27,50/22,50 €

oskar öflunds stiftelse

kyn.fi

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

47

Takausvakuutus

Takausvakuutus Taattu tulos takausvakuutuksella Taattu tulos takausvakuutuksella

Taatusti tehokas palvelu

Taatusti tehokas palvelu

Kun liiketoimintasi vaatii vakuuksien antamista omille Kun liiketoimintasi vaatiitakausvakuutus vakuuksien antamista omille ja asiakkaillesi, Atradiuksen on tehokas asiakkaillesi, Atradiuksen takausvakuutus tehokas ja joustava ratkaisu.

Jos takaustilaus saapuu on arkipäivänä ratkaisu.

Jos takaustilaus saapuu arkipäivänä klojoustava 15 mennessä ja takauslimiitissä on käyttövaraa, klo 15lähtee mennessä ja vielä takauslimiitissä on käyttövaraa, takaus meiltä saman päivän postissa. Valintasi takaustoimitamme lähtee meiltätakauksen vielä samanjoko päivän postissa.

Valintasi mukaan Sinulle tai suoraan mukaan toimitamme takauksen joko Sinulle tai suoraan nimeämällesi edunsaajalle.

Hinnoittelu ja ehdot taatustiperustetaan kilpailukykyisiä Jokaiselle asiakkaallemme takausvakuutusJokaiselle asiakkaallemme perustetaan takausvakuutuslimiitti. Limiittisopimuksessa hinta, palkkiot ja muut ehdot limiitti.

Limiittisopimuksessa ja muutpaljonko ehdot sovitaan etukäteen, jolloin hinta, tiedätpalkkiot aina tarkasti, sovitaan etukäteen, tiedät aina tarkasti, paljonkotakaustakaukset tulevat jolloin maksamaan.

Laskutus tapahtuu takaukset tulevat maksamaan.

Laskutus tapahtuu takauskohtaisesti todellisten voimassaolopäivien mukaan. kohtaisesti todellisten voimassaolopäivien mukaan.

Mahdollisuus likviditeetin parantamiseen Mahdollisuus likviditeetin parantamiseen Merkittävin eromme muihin takaajiin verrattuna on se, Merkittävin eromme muihin takaajiin verrattuna on se, että myönnämme takauslimiitin ilman vastavakuutta. Näin että myönnämme takauslimiitin ilman vastavakuutta. Näin ollen muille rahoittajille ei tarvitse tarvitse ollen muille rahoittajillepantattuja pantattujavakuuksia vakuuksia ei järjestellä uudelleen.

Lisäksi yrityksesi voi hyödyntää järjestellä uudelleen. Lisäksi yrityksesi voi hyödyntää vakuuskelpoisen rahoituksen vakuuskelpoisenomaisuutensa omaisuutensaesimerkiksi esimerkiksi rahoituksen järjestämiseen pankissa. järjestämiseen pankissa.

Laaja valikoima takauksia Tuotevalikoimaamme kuuluvat mm. seuraavat Tuotevalikoimaamme kuuluvat mm. seuraavat takaustyypit: takaustyypit: • Tarjoustakaus • Tarjoustakaus Ennakkomaksuntakaus • • Ennakkomaksuntakaus • Toimitusurakkatakaus • Toimitusja ja urakkatakaus • Takuuajan takaus • Takuuajan takaus Tullitakaus • • Tullitakaus

nimeämällesi edunsaajalle.

Hinnoittelu ja ehdot taatusti kilpailukykyisiä

Laaja valikoima takauksia

Lisäksi myönnämme takauksia muiden juoksevaan liiketoimintaan liittyvien velvoitteiden (kuten vuokravakuudet, sähköntoimitusvakuudet, jne.) hoitamiseksi.

Atradius on tunnettu takaaja Maailmanlaajuisesti toimivana vakavaraisena vakuutusyhtiönä Atradius on laajasti hyväksytty takaaja niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Suomeen Atradiuksen antamien takausten edunsaajina ovat sekä julkinen että yksityinen sektori kuten Suomen valtio, kunnat ja kaupungit, julkiset viranomaiset ja yksityiset yritykset.

Kattava palvelu tuotteittain ja maantieteellisesti Takausvakuutuksen lisäksi meillä on laaja tuotevalikoima saatavien hallinnointiin ja tavarantoimitukseen liittyen.

Tarjoamme myös räätälöityjä ratkaisuja suuryritysten rahoitukseen ja riskinhallintaan. Asiantunteva ja kokenut henkilökuntamme ja 100 miljoonan yrityksen tietoja sisältävä tietokantamme takaavat kattavan palvelun. Yli 50 maassa sijaitsevan konttoriverkostomme lisäksi meillä on yhteistyökumppaneita, joiden avulla voimme palvella asiakkaitamme myös niissä maissa, joissa emme itse ole läsnä.

271014

Lisätietoja niin takauksista kuin muistakin tuotteistamme saat soittamalla numeroomme 09-6811240 tai sähköpostitse osoitteesta takaukset.fi@atradius.com.

Tutustu myös kotisivuihimme www.atradius.fi.

Atradius Mannerheimintie 4 00100 Helsinki puh. 09–6811 240 fax. 09–6811 2424 takaukset.fi@atradius.com www.atradius.fi

[ KOLUMNI ]

SAMPO KORHONEN

Tulevaisuusymmärrystä etukenossa

Anja Uljas on Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja.

S

iivosin pitkästä aikaa kirjahyllyjäni kotona. Ajatuksenani oli heittää vanhoja ja tarpeettomia papereita, lehtiä ja kirjoja kierrätykseen ja roskiin. Miten sitä ajan myötä asioita voi kertyä tuollaisia määriä, erilaisia pinoja! Työn olisi varmasti voinut tehdä nopeastikin, mutta harhauduin jatkuvasti selailemaan, lukemaan, pohtimaan käteeni sattuneita tekstejä.

Löysin vanhan kirjoitukseni brittiläisistä työmarkkinoista ja työn teettämisen tavoista 1990-luvun alusta. Silloin samoja piirteitä ei vielä löytynyt juurikaan suomalaisilta työmarkkinoilta, mutta nyt ne ovat olleet jo pitkään todellisuutta meilläkin. Esimerkiksi keskustelu nollatuntisopimusten käytöstä ja tarkoituksenmukaisuudesta on meille kaikille tuttua.

Kesällä uutisoitiin jälleen brittiläisistä työmarkkinoista; kolmannes alle 30-vuotiaista saa toimeentulonsa keikkataloudesta. Itsensätyöllistäjiä on noin kuudennes kaikista työmarkkinoilla olevista.

Joustavuus on päivän sana, ja vastinpariksi sille nostaisin vastuullisuuden.

Keväällä toteutettiin strategiaprosessiimme liittyvä tutkimushanke, jossa yhtenä tulokulmana oli ekonomien näkemykset tulevaisuuden työelämästä. Tutkija Samil Aledin kiteytti nuo keskustelut, osittain huolipuheetkin, viiden teeman alle: haasteellinen ja uhkakuvainen työelämä, rajattomat työ- ja työntekijämarkkinat, fragmentoituneet ja lyhytjänteiset tulonlähteet, deittailua digitalisaation kanssa ja työn merkityksen inhimillisyys vähenee.

Listassa on monia jatkumoita nykytyöelämästä, mutta myöskin ominaisuuksia, jotka ovat uudenlaisia haasteita. Lyhytjänteisten työsuhteiden ja tulonlähteiden pirstaloituminen on toki todellisuutta jo nyt osalle suomalaisiakin palkansaajia ja itsensätyöllistäjiä, mutta ilmiöiden laajetessa ne vaikuttavat monien ekonomien tekemisiin. Samoin

Joustavuus on päivän sana, ja vastinpariksi sille nostaisin vastuullisuuden.

50

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

on haasteellista, jos epävarmuus saa ihmiset unohtamaan muut itselleen tärkeät elämänalueet toimeentulon määritellessä koko elämänkirjoa.

Tutkimukseen perustuva päätöksenteko ja ekonomien työelämätodellisuuden ymmärtäminen ja edistäminen ovat olleet minulle äärimmäisen tärkeitä koko ekonomiyhteisössä työskentelyni ajan. Epävarmuuden ja pirstaloitumisen työelämässä nämä korostuvat mielestäni entisestään. Yksilön pärjäämisen rinnalla tarvitaan sellaista tekemistä, joka luo joustavuuden ja vastuullisuuden dialogiin perustuvan tasapainoisen ja ihmisten näköisen työelämän.

Suomen Ekonomien tehtävänä on olla etukenoisesti ymmärtämässä mitä työelämässä tapahtuu. Keinot ja teemat vaihtuvat sen ymmärryksen mukaan, mitä saamme tulevaisuudesta. Viestit brittiläisiltä työmarkkinoilta haastavat myös jäseniensä asiaa ajavan järjestön pohtimaan sitä, millaisella tekemisellä pystytään auttamaan ekonomeja sekä yksilöinä että osana yhteisöjä. Vastuullisuutta on pohtia ajassa vähän pidemmälle kuin huomiseen ja tehdä se yhdessä yhteisöinä, on kiinnittyminen yhteisöön minkä muotoista tahansa.

Siivousurakkani tietysti pysäytti minut pohtimaan omaa työrupeamaani Ekonomeissa, viimeisimpänä vaiheena ennen eläkkeellesiirtymistä vielä toiminnanjohtajan tehtävät. Moni perusfilosofia on paikallaan, tuo toisten hyväksi tekeminen, tietoon perustuen, rakentavasti ja vastuullisesti. Jatkumon lisäksi tarvitaan toteutus, joka on paikalla eikä vain löydettävissä.

Tutkimukseen perustuva päätöksenteko ja ekonomien työelämä­ todellisuuden ymmärtäminen korostuvat entisestään.

[ YHTEYSTIEDOT ] SUOMEN EKONOMIT – FINLANDS EKONOMER Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors p./tfn 0201 299 299 info@ekonomit.fi ekonomit.fi

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSÄRENDEN • Jäsenmaksut – Medlemsavgifter • Jäsenedut – Medlemsförmåner • Työttömyyskassan jäsenyys – Medlemskap i arbetslöshetskassan

jasenrekisteri@ekonomit.fi arkisin – vardagar 9–12: 0206 93200 Palvelemme sinua myös chatissa Vi betjänar dig också på chatten arkisin – vardagar 9–16 Omien yhteystietojen päivitys: jasenpalvelu.ekonomit.fi Uppdatera dina kontaktuppgifter: jasenpalvelu.ekonomit.fi

URAVALMENNUS, TYÖHAUN NEUVONTA JA PALKKANEUVONTA – KARRIÄRCOACHING, RÅDGIVNING I ARBETSSÖKNING OCH LÖNERÅDGIVNING

ura@ekonomit.fi Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi

• Uusi suunta urallesi – En ny riktning på karriären • Oman osaamisen tunnistaminen – Identifiering av det egna kunnandet • Työhaun keinot ja kanavat – Metoder och kanaler för arbetssökning • Palkkaneuvonta ja neuvottelusparraus – Lönerådgivning och stöd för lönesamtal • Yrittäjyys uravaihtoehtona – Företagande som karriäralternativ

OIKEUDELLISET PALVELUT – JURIDISK RÅDGIVNING • Työsuhdeneuvonta – Anställningsrådgivning • Työttömyysturvaneuvonta – Arbetslöshetsskyddsrådgivning

TYÖMARKKINATOIMINTA – ARBETSMARKNADSVERKSAMHET Työmarkkinajohtaja – Arbetsmarknadsdirektör Riku Salokannel 040 724 9566 VIESTINTÄ – KOMMUNIKATION viestinta@ekonomit.fi Viestintäjohtaja – Kommunikationsdirektör Marjo Loisa

040 747 9548

TOIMINNANJOHTAJA – VERKSAMHETSLEDARE Anja Uljas

040 550 0712

Koko henkilöstön yhteystiedot löydät sivustolta ekonomit.fi/yhteystiedot Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ekonomit.fi Personalens kontaktuppgifter hittar du på webben ekonomit.fi/kontaktuppgifter E-postadresserna skrivs i formatet fornam.efternamn@ekonomit.fi

Suomen Ekonomeilla on 25 alueellista ekonomiyhdistystä sekä 13 opiskelija­yhteisöä. Lisätietoa: ekonomit.fi/ekonomiyhdistykset ja ekonomit.fi/kylteriyhteisot. arkisin – vardagar 9–12: 0206 93205 Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi

Finlands Ekonomer har 25 lokala ekonomföreningar samt 13 studerandeföreningar. Mer information: ekonomit.fi/ekonomforeningar och ekonomit.fi/studerandeforeningar.

eLakipalvelu 24/7 kirjautumalla – eLakipalvelu (eJuristen) 24/7 genom att logga in på: jasenpalvelu.ekonomit.fi

KYLTERIYHDYSHENKILÖT Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö auttaa, kun haluat tietää Suomen Ekonomien opiskelijapalveluista. Löydät oman kyllisi yhteystiedot: www.ekonomit.fi/kyltereille.

TYÖTTÖMYYSKASSA – ARBETSLÖSHETSKASSA IAET-kassan puhelinpalvelu – IAET-kassans telefonservice ma–to 10–15, pe 10–13: 09 4763 7600 må–to 10–15, fr 10–13 www.iaet.fi

EKONOMISTUDERANDENS KONTAKTPERSONER Finlands Ekonomers kontaktperson på ditt universitet hjälper dig när du vill ha information om förbundets tjänster för studerande. Kontaktuppgifter till din egen kontaktperson hittar du på ekonomit.fi/ekonomistuderande.

Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin matkapuhelimesta 8,21 snt / puhelu + 16,9 snt / min ja lankapuhelimesta 8,21 snt / puhelu + 6,9 snt / min. Puheluhinnat 0206-alkuisiin matkapuhelimesta mpm + 3 snt / min ja lankapuhelimesta pvm + 3 snt / min.

Samtalspris till 0201-nummer från mobiltelefon 8,21 cent / samtal + 16,9 cent / minut och från fast telefon 8,21 cent / samtal + 6,9 cent / minut. Samtalspris till 0206-nummer från mobiltelefon msa + 3 cent / minut och från fast telefon lna + 3 cent / minut.

Tarkistathan, että omat jäsentietosi (etenkin yhteystiedot, työpaikka ja työtehtävä) ovat ajan tasalla. Näin varmistat, että saat meiltä juuri sinulle tärkeää tietoa.

Voit kirjautua jäsenpalveluun jäsennumerollasi tai verkkopankkitunnuksilla. Kun olet kerran kirjautunut näin, voit jatkossa kirjautua myös käyttämällä sähköpostiosoitettasi.

E KO N O M I 4 /2 0 1 8

51

Järjestöjäsenen henkivakuutus

MAKSAA PARI TÖTTERÖÄ KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa.

Jos asia kiinnostaa edes pikkuisen, aloita katsomalla oma hintasi nyt heti.

henkivakuutuskuntoon.fi Tutkitusti

SUOMEN EDULLISIN

010 19 19 19

*Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.