Cargo 1/2021

DSV-YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI 1/2021

Brexit muuttaa arkea monella tavalla

myDSV haltuun

KRIISIT

haastavat yritysten logistiikan

2 Cargo 1/2021

ISTOC K

KUN KRIISI ISKEE, on muutettava tuttuja

toimintamalleja ja pyrittävä luomaan uusia mahdollisimman nopeasti.

Monissa yrityksissä se on tarkoittanut kriisivalmiussuunnitelman päivittämistä ja sen pohtimista, miten yrityksen strategia, arvot ja vastuullisuus suhtautuvat muuttuneeseen todellisuuteen.

Miten eri yritykset ovat kohdanneet ja sopeutuneet kriisiin, ja miten ne aikovat käsitellä kriisit jatkossa? Siitä enemmän tämän lehden sivuilta 8–11.

Cargo 1/2021 3

DSV-YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI 1/2021

16

8

20

Tässä numerossa:

6

UUTISET

8

KRIISIIVALMIUS

12

Osallistu lukijakyselyyn

Ripeästi ja määrätietoisesti kriisin kimppuun

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat myös meidän tavoitteitamme.

4 Cargo 1/2021

14

KULJETUKSET KUNTOON DSV auttoi KEMET Electronics Oy:tä yllättävän tulipalon jälkeen.

16

BREXIT ARJESSAMME

19

VIERASKYNÄ

Mitä vuodenvaihteessa toteutunut Brexit toi mukanaan?

Hede Ravantti-Vesto pohtii Brexitin vaikutuksia logistiikkaalalle

20 TIESITKÖ Eläkkeelle jäävä Markku Wasenius on seurannut alaa neljällä vuosikymmenellä.

22 Q&A Monipuolinen myDSV

PÄ ÄKIR JOITUS

Päätoimittaja Jurkka Mäkelä Toimitusneuvosto Jalmari Halminen Kaisa Hopponen Heidi Jääskeläinen Markku Manninen Jurkka Mäkelä Maija Naumanen Toni Palmumaa Tarja Witikka Toimitus ja toteutus Otavamedia OMA Paino NurmiPrint Oy

Vastuu virheistä

Cargossa esitetyt näkemykset ovat yksittäisten henkilöiden esittämiä näkemyksiä ja mieli­ piteitä asioista. Yhtiömme näkemys lehdessä esitettyihin näkökantoihin tulee tarkistaa erikseen.

DSV-yhtiöt eivät vastaa lehdessä mahdollisesti esitetyistä virheellisistä näkemyksistä.

Osoitteenmuutokset pyydetään toimittamaan sähköpostitse osoitteeseen info@fi.dsv.com

Viime vuoden tulos oli vahva DSV PANALPINA -KONSERNIN viime vuoden tuloksesta tuli epäilyistä huolimatta erittäin vahva. Panalpina-integraatio saatiin päätökseen, ja konsernimme käyttö­kate/EBIT kasvoi edellisvuoteen verrattuna lähes puolella. DSV Panalpina A/S:n viime vuoden liikevaihto oli noin 15,5 miljardia euroa ja käyttökate/EBIT lähes 1,3 miljardia euroa. Konsernijohtajamme Jens-Björn Andersen kiteytti viime vuoden: ”a strong set of numbers in a roller-coaster year”. Myös Suomen DSV-yhtiöillä vuosi oli vahva, ja pystyimme tuomaan kortemme konsernin tuloskekoon. DSV Road Oy:n suurimmat haasteet keskittyivät vuoden toiselle neljännekselle, jolloin Länsi- ja Etelä-Euroopan liikenteet kärsivät pandemian seurauksista. Kesän jälkeen Euroopan kuljetusmäärät palautuivat kohti vuodenvaihdetta. Loppuvuoden kehityksen ansiosta pääsimme tavoitteisiimme ja ylikin, vaikka liikevaihdossa jäimme edellisestä vuodesta. DSV Air & Sea Oy ja DSV Solutions Oy kasvoivat liikevaihdossa, ja ne raportoivat hyvän tuloksen ylittäen tavoitteet. Tilanteen huomioon ottaen olemme erittäin tyytyväisiä tulokseen kaikissa Suomen DSV-yhtiöissä. Iso kiitos kuuluu henkilökunnallemme, jonka venymisen ansiosta saavutimme tulokset kaikilla toimialoillamme ja markkinoilla.

Vuosi 2021 on alkanut Euroopan ja maailman rahtimarkkinoilla suhteellisen vilkkaasti pandemiasta huolimatta. Myös tämä vuosi tulee olemaan haastava ja lähes yhtä vaikeasti ennustettava kuin viime vuosi. Lupauksemme asiakkaillemme on yhtä vahva kuin ennenkin: kiitos vahvan ja joustavan liiketoimintamallimme ja osaavan henkilökuntamme tulemme pitämään asiakkaidemme toimitus­ ketjut sujuvina ja tehokkaina riippumatta eteemme asetetuista haasteista.

Etätyöt jatkuvat Suomessa ja muualla maailmassa niillä, joiden työt sen sallivat.

Vuoden aikana monella meistä on ollut ilo saada tutustua kollegoidemme kotikonttoreihin. Tässä muuten niin vähien kontaktien ajassa Teams-, Zoom-, Skype- jne. -kohtaamisemme ovat tuoneet meidät edes hetkittäin lähemmäs toisiamme. Olemme saaneet huomata, että koirat haukkuvat, lapset leikkivät ja hälytysajoneuvojen sireenit kuuluvat samalla tavalla Hollannissa, Tanskassa, ­Brexit-Englannissa kuin meillä Suomessa. Työtapojen muutokset ja digitaalisuuden hyödyt ovat tulleet jäädäkseen, ja seuraava sukupolvi tuskin tulee viihtymään konttoreissa yhtä hyvin kuin me viime vuosisadan kasvatit.

Tässä numerossa tuomme esiin kriisivalmius- ja kriisinhallintaohjelmien tärkeyttä. Ne ovat nousseet hallitusten ja johtoryhmien agendalle. Myös me DSV:llä olemme päivittäneet kriisinhallintaorganisaatiomme ja -ohjeistuksemme, ja työ jatkuu. Toivon, että olemme kesällä edenneet rokotusten kanssa suunnitelmien mukaan ja pääsemme kesälaitumelle pandemian hellittäessä otettaan. Jaksetaan siihen asti, pidetään etäisyyttä ja hymyillään kun tavataan… maskien takaa!

BJÖRN ANDLER D SV

ROAD

OY

Cargo 1/2021 5

UUTISET

Millaiselta vuosi 2021 näyttää toimialallanne?

EPÄVARMUUS ON EDELLEEN LÄSNÄ rahtimarkkinoilla. Odotamme Euroopan kuljetusmäärien kasvavan ja markkinoiden elpyvän loppuvuotta kohden. BKT:n kasvuodotukset ovat noin kolme prosenttia.

DSV Roadin kappaletavaraverkostoa Euroopassa tiivistetään ja hiotaan entistä parempaan iskuun vuoden 2021 aikana.

COVID-19 aiheuttaa edelleen epävarmuutta eri maissa ja toimialoilla. Euroopan rahtimäärät näyttävät toistaiseksi kohtuullisen hyvältä verrattuna viime vuoden kevääseen epidemian ensimmäisen aallon iskiessä. DSV Road Oy:n osalta teemme edelleen pääosin etätyötä lukuun ottamatta terminaalia ja kuljettajia.

DSV investoi automaatioon DSV SOLUTIONS INVESTOI maailmanlaajuisesti varastoautomaatioon parantaakseen keräilykapasiteettiaan ja palvelukykyään erityisesti verkkokauppaliiketoiminnassa. Globaalin kehityshankkeen myötä laajennamme toimintojamme varastoautomaatiolla.

Merkittävä automaatiohanke on osa vuonna 2019 Vantaalle avatun 40 000 neliömetrin varaston toista kehitysvaihetta. Valittu Auto­Store-ratkaisu on automaattinen, goods-to-man-periaatteeseen perustuva varastointi- ja keräilyjärjestelmä, jossa pientavaralaatikot siirretään automaattisesti keräilyasemalle lopullista keräilyä varten. AutoStore on jo käytössä menestyksekkäästi DSV Solutionsilla Norjassa ja Tanskassa. ‒ Tämä järjestelmä kasvattaa merkittävästi läpimenokapasiteettiamme ja varmistaa tasaisen laadun vaihtelevien tilausvolyymien käsittelyssä, toteaa Jan Magnus Nordberg, Suomen DSV Solutionsin toimitusjohtaja.

Moniasiakasratkaisu asennetaan ja otetaan käyttöön vuoden 2021 lopulla. Se koostuu yli 30 000 pientavaralaatikosta ja niiden kuljetusjärjestelmästä. Osat ovat skaalautuvia ja modulaarisia.

6 Cargo 1/2021

BJÖRN ANDLER, toimitusjohtaja, DSV ROAD OY

VUOSI 2021 TULEE OLEMAAN HAASTEELLINEN ­COVID-19:n tuomien ongelmien takia. Konteista on edelleen kova pula sekä Aasiassa että Euroopassa, mikä on heijastunut rahtihintojen rajuihin nousuihin. On todennäköistä, että ongelmat jatkuvat ainakin kesään asti ja että rahtihinnat jatkuvat poikkeuksellisen korkealla tasolla. Lentorahtiliikenne kärsii edelleen COVID-19-matkustusrajoituksista, ja nekin ongelmat jatkunevat ainakin syksyyn asti.

DSV on sikäli hyvässä asemassa, että meillä on lentorahdissa omia rahtikoneita, emmekä ole merirahdissa sidoksissa tiettyihin varustamoihin. Uskon, että pystymme palvelemaan asiakkaita paremmin kuin kilpailijamme. Pyrimme myös aktiivisesti tarjoamaan vaihtoehtoisia kuljetusmuotoja kuten junarahtia, lento/meri-yhdistelmärahteja jne.

DANIEL WIKMAN, toimitusjohtaja, DSV AIR & SEA OY

EPÄVARMUUS JATKUU ALALLAMME TÄNÄKIN VUONNA. Tulemme panostamaan jatkossa entistä enemmän verkkokauppaan, jota varten tulemme investoimaan esimerkiksi varastoautomaatioon. Tämä mahdollistaa uusia, entistä parempia ratkaisuja verkkokauppaan sekä pientavara­keräilyyn.

COVID-19 on vaikuttanut liiketoimintaamme siten, että määrätyillä toimialoilla on näkyvissä­saatavuusongelmia. Nämä johtuvat esimerkiksi Aasian tuontiin liittyvistä konttikapasiteett­ihaasteista.

JAN MAGNUS NORDBERG, toimitusjohtaja, DSV SOLUTIONS OY

Solutionsille uutta varastotilaa DSV SOLUTIONS AVASI uuden, noin 3 000 neliömetrin toimipisteen Vantaalla osoitteessa Vanha Porvoontie 231, noin kahden kilometrin etäisyydelle Trukkikujalta.

Toimipisteeseen siirtyy esimerkiksi asiakkaita, jotka tarvitsevat pääasiallisesti lattiatilaa.

Lisäksi asiakkaiden asentajien pääsy tiloihin voidaan toteuttaa entistä paremmin. Muutoksen myötä tulemme muuttamaan ja kehittämään Trukkikujan varaston layoutia niin, että pystymme lisäämään varastointi­kapasiteettia ja parantamaan käsittelyn tehokuutta uusilla ratkaisuilla.

UUTISET

Hyvä Cargolehden lukija!

VIIME VUONNA CARGO-LEHTI koki suurimman uudistuksen yli 20-vuotisen olemassaolonsa aikana. Lehden luettavuutta parannettiin ja ulkoasua piristettiin. Halusimme kuitenkin säilyttää lehden perusidean, jonka mukaisesti Cargossa käsitellään aina DSV:stä ja asiakkaistamme kertovien juttujen lisäksi myös ajankohtaisia, koko logistiikka-alaa koskevia, kiinnostavia aiheita.

Mitä mieltä sinä olet uudistuksesta?

Toivomme, että sinulla on pari minuuttia aikaa vastata lyhyeen kyselyyn.

Kyselyn tulosten perusteella voimme kehittää Cargo-lehteä edelleen sinun ja muiden sitä lukevien toiveiden mukaan entistä kiinnostavammaksii. Käy vastaamassa kyselyyn täällä:

Matias Honkala yhteistyöhön DSV:n kanssa PELAAN TULEVALLA KAUDELLA DSV:n ”väreissä” Nordic Leaguella, jonka osakilpailut pelataan vuoden 2021 aikana Espanjassa, T ­ anskassa, Ruotsissa ja Suomessa. Vuoden aikana kirjoitan teille peleistäni ja pelimatkoistani.

Olen syntynyt vuonna 1999 Sipoossa, ja kotini oli lähellä N ­ evaksen golfkenttää, joten jo lapsena golf tuli tutuksi. Urheiluharrastukseni alkoi kuitenkin salibandyn merkeissä ÅIF:ssä ja noin kymmenen vuoden ­ikäisenä aloitin golfin.

Amatöörinä olen onnistunut hyvin: olen saavuttanut esimerkiksi Suomen mestaruuden vuonna 2018 ja Finnish Tourin osakilpailuvoittoja. Lisäksi vuonna 2016 olin European Junior Ryder Cup -edustaja ja ­vuonna 2018 voitin EM-joukkuekultaa.

Siirryin ammattilaiseksi helmikuussa 2020, mikä nyt jälkeenpäin katsottuna oli kohtalaisen huono ajankohta pandemian ja sen takia ­peruutettujen kilpailujen takia.

Menestystä tuo ei kuitenkaan estänyt: ammattilaisena tuli heti AUDI Finnish Tourin kokonaisvoitto, Nordic Leaguen Espanjan osakilpailun kolmas sija sekä samaisen Tourin Final by Ekerumin viides sija.

Nordic Leaguen kilpailukalenteri on vihdoin julkaistu tämän vuoden tammikuussa, ja tourilla pelataan yhteensä 24 osakilpailua ennen loka­ kuussa pelattavaa finaalia. Tällä kertaa on huomioitava, että kilpailukauden aloitus päätettiin siirtää koronapandemian takia helmikuulta huhtikuuhun.

Lajiharjoituksia teen yhdessä valmentajani Timo Rauhalan kanssa neljä kertaa viikossa ja fysiikkaa kaksi kertaa viikossa. Lyönti tuntuu todella hyvältä, ja starttiviivalle on kova hinku.

DSV Air & Sea yhdistyi DSV AIR & SEA OY ja DSV Air & Sea Nordic AB -filial Finland ovat sulautuneet yhden yrityksen alle. Liiketoiminta yhdistyi 1.1.2021 alkaen ja toimii jatkossa yhden yrityksen nimellä DSV Air & Sea. ­Kaupalla suoraviivaistetaan päivittäistä operatiivista tekemistä. Suomen DSV-yritysten laskutusohje on päivitetty, ja operatiiviset osastot ovat tiedottaneet asiasta suoraan sekä yhteistyökumppaneita että asiakkaita.

Cargo 1/2021

7

RIPEÄSTI JA MÄÄRÄTIETOISESTI KRIISIN KIMPPUUN Sikainfluenssa, finanssikriisi, tuhkapilvet; kohtaamme erilaisia kriisejä jatkuvasti, viimeisimpänä COVID-19 -pandemian. Yrityksistä löytyy laajoja suunnitelmia kriisien varalle, mutta kuinka valmiita olemme kohtaamaan kriisin? Kestävätkö yrityksen strategia, arvot ja vastuullisuus testin? tek sti VE S A VA INIO | kuvat ISTO CK

8 Cargo 1/2021

K

riisinhallinnassa toimivat usein armeijan opit: Tilannearvion pohjalta paras, hyvä ja huonoin skenaario sekä arvio toiminnasta niiden toteutuessa.

Selkeä johtaminen; pelkistetyt ja suoraviivaiset toimintatavat; rehellinen, rauhallinen ja riittävä viestintä; rohkea ja aktiivinen ote ovat silloin toiminnan kulmakivet.

Resilienssi tarkoittaa psykologiassa psyykkistä palautumiskykyä. Onko meillä ollut riittävästi henkistä kapasiteettia kohdata koronakriisi ja pysyä ehjänä? Pystymmekö irtautumaan tutuista toimintamalleista ja ajatuksista sekä luomaan uutta?

Tähän ja selviytymiseen koronakriisistä kertovat omia kokemuksiaan neljän yrityksen keskeiset kriisinhallinnan vastuuhenkilöt.

Oikein hyvä harjoitus tosioloissa Kun varatoimitusjohtaja Stig Lindroos palaa vuoden 2020 kevään tapahtumiin, hänelle muistuu mieleen monia epäuskoisia hetkiä.

DSV oli yllätetty täysin uuden viruksen voimin, sillä korona iski iholle suoraan puskista.

Kuljetusmaailman edessä siintävät näkymät olivat sangen sumeat. ”Meillä oli käsissämme useita negatiivispainotteisia skenaarioita. Nyt voin helpottuneena todeta, että selvisimme vuodesta 2020 toiminnallisesti ja taloudellisesti paljon pelättyä paremmin. Rahti liikkui, vaikka henkilöliikenne seisoi.”

Lindroosin mukaan korona on ollut heille oikein hyvä harjoitus, josta on mahdollista aidosti selvitä. Avainasemaan hän nostaa pikaisesti pystyyn laitetun Crisis response team -ryhmän, joka koostui DSV Roadin, DSV Air & Sean ja DSV Solutionsin johtohenkilöistä. ”Toimimme yli yhtiörajojen ja puhalsimme tiiviisti yhteen hiileen. Eteen tuli koko ajan uusia ohjeita ja sääntöjä, jotka jalkautimme omiin toimintoihimme.”

Suurimmat uhat DSV:n osalta kohdistuivat varasto- ja terminaalitoimintoihin, joissa etätyöskentely on mahdotonta. Jos virus olisi levinnyt laajasti näihin, se olisi vaikuttanut voimakkaasti asiakastoimintoihin.

Cargo 1/2021 9

Johanna Ijäs

Jari Enberg

”Olemme noudattaneet hygienia-, etäisyys- ja muita säännöksiä niin laajasti ja tehokkaasti kuin mahdollista.”

Asiakkuudet ja henkilöstö haltuun Eri yhtiöiden myyntijohtajat tulivat alkumetreillä mukaan kriisitiimiin. Lindroos näkee tämän hyvänä, sillä asiakkailla oli heti kriisin puhjetessa into esittää monia avoimia kysymyksiä. Missä mennään ja mitä nyt tehdään -kyselyt vaativat nopeita vastauksia.

Kun tilanne oli päätasolla asemoitunut, toiminta asiakassektorilla jatkui osin uudessa vakiintuneessa tilassa. ­Henkilöstöhallinnossa urakkaa on sitä vastoin riittänyt, ja työ jatkuu yhä. ”Kun on kyse ison kaliiberin viruksesta, käsiteltävää ja tiedotettavaa asiaa on paljon.

Uusia sääntöjä ja konkreettisia ohjeita tulee jatkuvasti, joten valmiuksien tulee olla kohdallaan.”

DSV:ssä on ollut mahdollista tehdä rajoitetusti etätöitä jo ennen kriisiä. Tämä madalsi kynnystä siirtyä laajempaan etätyökäytäntöön. ”Aluksi pohdimme, voiko tämä toimia näin.

Kyllä voi ja hyvin, sen olemme nyt todenneet.”

Suunnitelma soveltuu käytäntöön Kriisitiimi on kokoontunut säännöllisesti, alkuun yhdestä kahteen kertaa viikossa, sittemmin tahti on harventunut. Maskien käyttäminen, sosiaaliset kontaktit ja muut turvaohjeistukset edellyttävät edelleen toimintojen säätämistä.

DSV Suomi noudattaa DSV Groupin laatimaa kriisivalmiussuunnitelmaa. Maailmanlaajuisen toimijan formaatti kaipaa sen soveltamista Suomen olosuhteisiin. Suunnitelma päivittyy tilanteen mukaan, viimeisin päivitys on vuoden 2020 syksyltä.

Lindroos kertoo, että kriisivalmiussuunnitelma kattaa varautumisia hyvin erilaisiin tilanteisiin, kuten organisoitumiseen, pelastustoimiin ja toiminnan jatkuvuuteen kriisitilanteissa yleensä. Monisivuiset ohjeet toimivat hyvänä taustatukena, kun asioita on pureskeltu etukäteen. ”Käytännössä sinun tulee olla aina valmis kohtaamaan kriisi sekä toimia nopeasti, selkeästi ja johdonmukaisesti.”

Tilanne haltuun nopeasti reagoiden Kaikki lähtee siitä, että konsernitasolla on määritelty toimintatapa siihen, miten riskit

1 0 Cargo 1/2021

Satu Luukkonen

kohdataan. Organisaatiossa on pohdittu uhka­skenaariot, niiden vaikutukset ja tehokkaat korjaustoimet. Kun kriisi iskee päälle yllätyselementein, on tarkkaan mietitty, miten kriisi kohdataan. Näin avaa Metso Outotecin tapaa suhtautua kriiseihin Johanna Ijäs, VP, Head of Compliance & Risk Management.

Globaalilla yrityksellä on kyvykkäitä henkilöitä eri puolilla organisaatiota, ja heidät tulee valjastaa kriisintorjunnan eturiviin. ”Tilannekuvan luonti, nopea reagointi ja tilanteen haltuunotto parhailla mahdollisilla resursseilla; siinä on tärkein ohje ensivaiheeseen”, hän sanoo.

Koronan suhteen Metso Outotec oli Ijäksen mukaan yllättävän valmis toimintaan, kiitos liiketoimintojen erilaisiin häiriötilanteisiin varautumisen. Ohjeista ja varautumissuunnitelmista oli selvästi hyötyä ja tukea, mutta yllätysmomentille jäi silti sijaa. ”Riski ja uhka olivat tunnistettavia; mitta­ kaava, laajuus ja kesto sen sijaan eivät. ­Kuinka totaalisesti korona tulisi vaikuttamaan, sitä emme osanneet ennakoida.”

Konsernitason seurantaryhmä on pandemian alusta asti ollut kokoava voima, joka pitää langat käsissä globaalisti sekä viestii ylimmälle johdolle ja jakaa tietoa muille.

Omat paikalliset ja liiketoimintatason ryhmät hoitavat vastuualueensa. ”Keskitetty seuranta on liiketoiminnan keskiössä. Kaikki kesken matkan saadut opit on pyritty käyttämään hyväksi. Isomman yhteenvedon ja analyysin aika on, kun kriisistä on päästy yli.”

Ijäs muistuttaa, että pandemia ei ole vielä ohi ja vaatii jatkuvaa liiketoiminnan lähtökohdista tapahtuvaa analyysiä. Metso Outotecin liiketoiminnat ovat erilaisia, ja samat ohjeet eivät sovi kaikkeen. Toimitusketjujen ja logistiikan turvaaminen ovat liiketoimintojen yhteisiä nimittäjiä.

Kriisivalmius jatkuvasti päällä Suomalainen teollisuusventtiilien valmistaja Neles Oyj toimii globaalisti. Yrityksellä on tehtaat Suomen lisäksi Kiinassa, Brasiliassa, Yhdysvalloissa, Saksassa ja Etelä-Koreassa.

Raaka-aineet tulevat pääosin Intiasta ja Kiinasta, asiakkaita on ympäri maailmaa.

Logistiikasta vastaava Global Category Manager Jari Enberg omaa pitkän ostotaustan ja tietää tavaran liikkumisesta paljon. Kun koronavirus tuli osaksi markkinoita, hän on ollut erityisen hereillä.

”Koko ajan pitää olla varpaillaan ja seurata tilannetta. Rahtitilanne rassaa eniten, maantie- ja merikuljetukset liikkuvat viiveellä, rajoja on kiinni ja merikuljetuksissa on omat haasteensa.”

Enberg viittaa meriliikenteen vaikeuksilla vähiin toimijoihin ja vaatimuksiin täysistä lasteista, mikä nostaa kustannuksia.

Lento­liikenteen sakkaaminen näkyy sekin, sillä henkilöliikenteen mukana liikkuu myös rahtia. Mutta ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. ”Reilun vuoden Suomen ja Kiinan välillä toiminut junayhteys on ollut positiivinen yllätys.”

Kaikesta huolimatta Neles on selvinnyt korona­tyrskyistä ilman isoja kolhuja. Materiaalia on tullut, sillä toimittajien tehtailla on voitu olla pääosin töissä. Varasto-ohjautuva toiminta tuo sopivasti puskuria määriin. Valmiit

Suunnitelmallisuutta jatkuvuuden varmistamiseen

”KÄYTÄNNÖSSÄ SINUN TULEE OLLA AINA VALMIS KOHTAAMAAN KRIISI SEKÄ TOIMIA NOPEASTI, SELKEÄSTI JA JOHDONMUKAISESTI.”

tuotteet ovat liikkuneet asiakkaille niin ikään hyvin. ”Meillä on jatkuva valmius päällä. Olemme varautuneet kaikkeen ja pyrimme siihen, että mikään ei yllätä. Hankimme samoja tuotteita ja palveluita useasta eri lähteestä, emme ole minkään kriittisen toiminnon suhteen yhden kortin varassa. Taustatukena toimivat Crisis Management Policy- ja ­Corporate Enter­prise­­ Risk Management Policy -­suunnitelmat”, Enberg sanoo.

Etätyötä jo pitkään tehnyt Enberg kaipaa kovasti aitoja kohtaamisia. Niitä kaipaavat myös huoltohenkilöt, joille asiakkaiden ovet ovat jo alkaneetkin avautua.

Työkaluna skaalautuva logistiikkaputki OneMed on eurooppalainen terveydenhoitotuotteiden toimittaja, jolta löytyy tiedostoista

NOKIAN MOBIILIVERKKOJEN globaaleista ­toimitusketjuista vastaava johtaja Erja Sankari otti Business Finlandille tekemässään blogikirjoituksessa kantaa suomalaisten kykyyn selviytyä kriiseissä. Hän löytää toiminnasta eräänlaisen firefighter-moodin, eli tavan kohdata kriisi tehokkaasti, ratkaisukeskeisesti ja päämäärätietoisesti, luovuutta ja epäbyrokraattisuutta hyödyntäen.

Sankari korostaa, että tarvittava resilienssi pitää rakentaa prosesseihin ennalta, sillä kriisivalmiutta on vaikea ­polkaista esiin tyhjästä. Proaktiivisuutta ja ennalta harjoittelua on niin ikään hyvä lisätä. Sankari löytää koronakriisistä kolme ­keskeistä opetusta.

“Kriisinappulaa tulee painaa ajoissa, kriisimoodiin kannattaa siirtyä heti ja mieluusti ennen kilpailijoita. Kun kriisi iskee, organisaatiosta tulee löytyä kriisiosaamista eli henkilöitä, jotka ovat paineessa parhaimmillaan. Pitää muistaa, että organisaation toimintatavat on tehty normaalitilanteisiin, ei kriiseihin.”

Kolmanneksi tekijäksi hän nostaa kumppanit, ­nykyisessä liiketoimintaympäristössä resilienssin tulee ulottua myös yrityksen kumppaniverkostoon. Kun toimittajaverkosto on rakennettu vahvojen kumppanuuksien pohjalle ja perustuu kykyyn ja haluun toimia läpinäkyvästi yhdessä ratkaisuja hakien, on hyvä mahdollisuus selvitä.

Sankari näkee Nokian selvinneen koronakriisistä varsin hyvin, kiitos toimivien riskinhallintaprosessien.

“Business Continuity Plan eli suunnitelma liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi merkittävässä poikkeustilanteessa on ollut tärkeässä roolissa. Se auttoi meitä valitsemaan oikeat askelmerkit ja tekemään nopeasti oikeita siirtoja.”

kriisivalmiussuunnitelma asiakastoimitusten turvaamiseksi poikkeustilanteissa. Supply Chain Manager Satu Luukkonen kertoo, että suunnitelmasta on ollut viime aikoina apua. ”Kun olemme miettineet asioita etukäteen, se auttaa ajattelemaan uudella tavalla.

Vaikka asioita on kirjattu ylös, niiden harjoitteleminen etukäteen on usein mahdotonta.”

Vuoden 2020 tammikuussa Luukkonen havahtui tilanteeseen, että toimitusketjussa kaikki ei sujunut niin kuin piti. OneMedin jakelemien tuotteiden valmistus on pitkälti Aasiassa, osin myös Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Sekä valmistuksessa että ­kuljetuksessa alkoi esiintyä häiriöitä. ”Sairastumiset ja karanteenit loivat ­resurssivajetta valmistukseen. Raaka-aineita ei saatu tai niitä ohjattiin muualle, ja valtiot alkoivat rajoittaa vientiä.”

Luukkonen oli logistisen haasteen edessä, piti etsiä uusia toimittajia ja hakea uusia toimituskanavia. Tiukasti säännellyillä markkinoilla laatukriteerit täyttävien valmistajien löytäminen ei ole helppoa. Kuljetuksissa piti mukautua käsillä olevaan tilanteeseen. ”Koko logistiikkaputki valmistuksesta kuljetukseen ja varastointiin piti skaalata uudelleen. Onneksi meillä on hyviä pitkiä sopimuskumppaneita, jotka pystyivät lisäämään kapasiteettia. Tarvittavaa lisävolyymia saimme uusilta toimijoilta.”

Kuljetusputki eli myös siltä osin, että tuotteita ohjattiin eri varastoihin kuin normaalisti.

Monista muuttujista huolimatta Luukkonen näkee asiakkaiden tuella, että tilanteesta on selvitty hyvin. Tuki suomalaiselle terveydenhuollolle on toiminut, ja haasteita on ratkottu läheisessä yhteisymmärryksessä.

Cargo 1/2021 11

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat myös meidän tavoitteitamme.

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmassa (Sustainable Development Goals, SDGs) on määritelty 17 globaalia tavoitetta, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä.

DSV on tukenut YK:n SDG-ohjelmaa vuodesta 2015 lähtien keskittyen tavoitteisiin, joihin liiketoimintamme vaikuttaa eniten. Vuonna 2020 kiinnitimme kestävän kehityksen ohjelmaamme neljä uutta YK:n SDG-tavoitetta.

Koon n u t D S V I Gra fiikka E SS I K U U L A

YRITYSVASTUUN OSA-ALUEET

Eettinen liiketoiminta Toimimme kaikkialla eri kulttuureja, yksilöiden ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. .

Ihmiset Tarjoamme turvallisen ja ­terveellisen työympäristön. Haluamme olla houkutteleva ja motivoiva t­ yöpaikka, ­tarjoamme työntekijöillemme ­vastuuta, vaikutus- ja kasvumahdollisuuksia.

FOKUKSESSA

• Eturistiriitojen minimointi • Kilpailulainsäädännön noudattaminen • Korruption torjunta • Tietoturva • Lakien ja toimintaohjeiden noudattaminen

• • • • •

YK:N ASETTAMAT TAVOITTEET

1 2 Cargo 1/2021

Työntekijöiden osallistaminen Työterveys ja -turvallisuus Monimuotoisuus Työntekijöiden oikeudet Ihmisoikeudet

Olemme sitoutuneet kuljetus- ja logistiikkapalvelujemme vastuulliseen ja kestävään kehittämiseen

Ympäristö Työskentelemme asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa parantaaksemme käytäntöjämme negatiivisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi.

Yhteisöllisyys Tuemme ­toimintaympäristöjemme vastuullista kehittämistä. ­Käytämme asiantuntemustamme ­auttaak­semme tukea tarvitsevia yhteisöjä ja ihmisiä.

Yhteistyökumppanit Varmistamme, että yhteistyökumppanimme ymmärtävät kestävän kehityksen tavoitteemme ja täyttävät korkeat standardimme sekä palveluidemme laatuvaatimukset.

• • • •

• Yhteistyö Punaisen Ristin ja muiden humanitääristen toimijoiden kanssa • Kuljetukset ja varastointitilat katastrofialueilla

• Toimittajien sitouttaminen • Eettiset toimintaohjeet

Päästöt Energiankulutus Jätteiden hallinta ja kierrätys Tuotteiden ja palveluiden ­kehittäminen

Cargo 1/2021 13

KULJETUKSIA TULIPALOKIIREELLÄ KEMET Electronics Oy on toipunut hyvin sen tehdasta koetelleesta tulipalosta. DSV:n nopeat raaka-aine- ja konekuljetukset auttoivat tuotannon uudelleenkäynnistämisessä. tek sti M AT T I VÄL I M ÄK I | ku va t AN U KOVAL AINEN

14 Cargo 1/2021

V

arhaisena torstaiaamuna 30. heinäkuuta 2020 KEMET Electronics Oy:n toimitusjohtaja Janne Kinnunen (kuvassa) seu­ rasi järkyttyneenä ulkona kadulla, kun yrityksen teollisuushalli paloi. ”Siinä vaiheessa suurin huoli oli se, että ei kai kukaan henkilöstöstä ollut jäänyt liekkeihin. Näin ei onneksi ollut käynyt, vaan kaikkien töissä olleiden kerrottiin olevan turvassa.”

Tulipalo oli saanut alkunsa ilmastoinnin poistopuhaltimesta, ja se oli levinnyt katon välipohjan kautta ympäri rakennusta. Vahinko­ jen laajuus alkoi selvetä tarkemmin vasta illalla, kun sammutustyöt olivat päättyneet ja savu hälventynyt. ”Valmistuotevarasto, kuljetusta odotta­ neet asiakastoimitukset, pakkaustarvike­ varasto sekä leimaus- ja pakkausosasto olivat palaneet kokonaan, puolivalmiiden tuotteiden varasto osittain. Myös esimer­ kiksi tuotteissamme käytettävän metalloi­ dun paperin valmistuslinja oli tuhoutunut”, Kinnunen kertoo.

Epätoivolle ei ollut kuitenkaan sijaa. ”Välillä käväisi mielessä, että ’oliko tämä nyt sitten tässä’. Kun tilanne siten selkeytyi, aloimme miettiä, miten saisimme tuotannon jatkumaan mahdollisimman nopeasti.”

Saman ajatuksen jakoivat varmasti muutkin paikkakuntalaiset. Elektroniikkateollisuudelle kondensaattoreita valmistava KEMET Elect­ ronics Oy on Suomussalmen suuri työnantaja, sen palkkalistoilla on 130 ihmistä.

Koneita ympäri maailmaa KEMET Electronics Oy:lla ryhdyttiin pian järjestelemään tuotantoa uudella tavalla teh­ taan säilyneissä osissa. Lisäksi yritys hankki toimintaansa varten vuokratiloja. Keskeiseen osaan nousivat myös toimivat raaka-aine­ kuljetukset. ”Jotta pystyimme jatkamaan tuotantoam­ me, meidän piti saada Euroopasta ja Aasiasta nopeasti materiaaleja palossa tuhoutuneiden tilalle.”

Kinnusen mukaan DSV ymmärsi tilanteen: ”He reagoivat välittömästi ja järjestivät materiaaleille pikakuljetuksia.”

DSV on auttanut myös esimerkiksi tuo­ tantokoneiden kuljetuksissa:

”Olemme saaneet tuotantokoneita muun muassa konsernimme muilta tehtailta ympäri maailmaa. Vielä viime viikolla Kiinasta tuotiin lentokuljetuksena neljä uutta isohkoa tuo­ tantokonetta.”

DSV:n ja Kemetin yhteistyö rakentui täysin Kemetin tarpeiden pohjalle. ”Yhteistyö on meille sitä, että tunnemme asiakkaan ja he meidät. Meille on tärkeää, että asiakas tietää, mitä palveluja voimme heille tuottaa ja että voimme auttaa heitä myös hätätilanteessa”, DSV Roadin Senior Key Account Manager Pekka Virtanen ja DSV Air & Sean Key Account Manager Jukka Simonen toteavat yhteen ääneen.

KEMET Electronicsin tuotanto oli lopulta tulipalon takia katkoksissa vain kolme viikkoa.

Kansainvälinen tehdas Kriisitilanteessa nopeiden ja luotettavien kul­ jetusten merkitys korostui. Ne ovat tietenkin kansainväliselle yritykselle myös normaali­ oloissa erittäin tärkeitä. ”Tuotteistamme 99 prosenttia menee vientiin. Euroopan osuus on noin 70 pro­ senttia, ja loppu jakaantuu tasan Amerikan ja Aasian kesken”, KEMET:n toimitusjohtaja Janne Kinnunen toteaa.

Hyvin toimivat kuljetukset mahdollistavat osaltaan tehtaan toimimisen pohjoisessa paikkakunnalla, jota ei lasketa aivan kansain­ välisen liikenteen solmukohtiin. ”Olemme toimineet Suomussalmella yli neljäkymmentä vuotta. Meillä on erittäin ammattitaitoista ja sitoutunutta henkilökun­ taa. Valtteihimme kuuluu myös esimerkiksi ilmasto: pitkän kuivan talvemme ansiosta pystymme valmistamaan paperikondensaat­ toreita ilman sellaisia järeitä ilmastointirat­ kaisuja, mitä esimerkiksi Aasiassa tarvitaan.

Ja sijaitseehan Suomussalmi toki kätevästi Suomen valtatien, viitostien varrella”, Kinnu­ nen huomauttaa.

KEMET Electronics kuuluu nykyään suu­ reen taiwanilaiseen Yageo-konserniin, jolla on tehtaita yhteensä 42 eri maassa.

Suomussalmella valmistetaan paperi- ja muovikondensaattoreita, joita tarvitaan elektronisissa piireissä esimerkiksi jännite­ vaihteluiden tasaamiseen. ”Tuotteita menee muun muassa autoteol­ lisuuteen, kodinkoneisiin, lämpöpumppuihin,

kiertovesipumppuihin sekä maailmanlaajui­ sen jälleenmyyntiverkoston kautta tuhansiin muihin sovelluksiin.”

Maitse, meritse ja ilmojen halki KEMET Electronics Oy on käyttänyt DSV:n palveluista muun muassa lento- ja merirahtia (DSV Air & Sea) sekä maantiekuljetuksia (DSV Road). Kriisitilanteissa on hyödynnetty myös DSV Xpress -palvelua. ”Toimintamme kannalta on aivan oleellista, että se pitää, mitä luvataan. Tehdas ei pyöri normaalioloissakaan, jos tiettynä päivänä ei olekaan saatavilla kyseiseen tuotteeseen tarvittavia materiaaleja. DSV:n ilmoittamat aikataulut ovat kyllä pitäneet erittäin hyvin”, Kinnunen sanoo.

KEMET Electronics Oy:n – samoin kuin meidän kaikkien – arkeen on vaikuttanut tietenkin myös COVID-19.

Sen vuoksi viime keväänä rekkaliikentees­ sä oli vaikeuksia rajasulkujen takia.

Juuri nyt merirahdin konttipula viivästyt­ tää yleisesti kuljetuksia. Olemme kuitenkin pystyneet ennakoimaan hyvin tarpeitamme ja saaneet raaka-aineet ajoissa.”

Kuljetukset kasvussa Kevättalvella 2021, reilut puoli vuotta tulipalon jälkeen, KEMET Electronics Oy:n tilanne näyttää varsin lupaavalta. ”Tuotanto pyörii hyvin. Logistiikkakeskus toimii eri osoitteessa siihen saakka, kunnes tuhoutuneet tuotantotilat saadaan raken­ nettua uudelleen vuoden kuluessa.”

KEMET Electronics selviytyi lopulta krii­ sistään menettämättä ainuttakaan asiakasta.

Yrityksen tuotteiden kysyntä on kasvussa. ”COVID-19-rokotteet ovat tulleet, EU:ssa on esitelty suuri elvytyspaketti, Yhdysval­ tain presidentinvaalien tulos on pienentänyt kauppasotien uhkaa, ja lisäksi EU:n ja Britan­ nian välinen kauppasopimus on vähentänyt Brexitiin liittyvää epävarmuutta. Nämä kaikki vaikuttavat siihen, että maailmantalous on mukavassa noususuhdanteessa. ­Monella taholla, esimerkiksi autoteollisuudessa, tehdään nyt investointipäätöksiä. Tämä vai­ kuttaa suoraan meidän tilauskirjoihimme.”

Janne Kinnunen arvioi, että liikenne maail­ malta Suomussalmelle ja Suomussalmelta maailmalle kiihtyy tulevaisuudessa entises­ tään.

Cargo 1/2021 1 5

Vapaakauppasopimus toi lisää kysymysmerkkejä Brexitin loppuvaiheen byrokraattiset kiemurat hiillostavat vientiyrityksiä ja ihmisiä. Ison-Britannian liki loputtomiin kitkutettu EU-ero tuli todeksi vuodenvaihteessa, kun siirtymäaika EU:n ja Britannian välillä päättyi.

Te k st i SAM I A N T ERO I N E N | Ku vitu s I STOC K

1 6 Cargo 1/2021

E

U ja Britannia saivat aivan kalkkiviivoilla ennen siirtymäajan päättymistä neuvoteltua vapaakauppa- ja yhteistyösopimuksen, joka on enemmänkin MVP (Minimun Viable Product) kuin napakymppi.

Sopimuksen ala jäi kapeaksi keskittyen lähinnä vain tavaravientiin ja investointeihin. Britannia oli kuitenkin tavallaan maalannut itsensä nurkkaan asettamalla omaksi ehdokseen vahvan suvereniteetin: tämä tarkoittaa, että britit eivät salli EU-lainsäädännölle eikä EU-tuomioistuimelle varpaansijaakaan Britannian sisällä. Näin sopimuksen arkkitehdeillä oli kädet melko huolella sidottu jo urakkaan lähdettäessä.

Sopimus on muotopuoli senkin takia, että esimerkiksi palvelut – Britannian suurin ­sektori – on jätetty sen ulkopuolelle. Tämä on tosin vapaakauppa­sopimusten varsin vakiintunut käytäntö. Esimerkiksi Britannian finanssipalvelut eivät kuitenkaan ilahdu tästä konventiosta – eikä moni muukaan palveluala.

Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapolitiikan johtaja Hanna Laurén ottaa ”lasi on puoliksi täynnä” -lähestymistavan. ”Hyvä että ylipäänsä on sopimus”, hän naurahtaa. ”Mutta koska palveluviennin osalta kauppa­ sopimus on iso heikennys sisämarkkinoihin, etenkin pankkisektori on tästä käärmeissään,” toteaa Laurén, joka on seurannut Britanniaa tiiviisti viimeisen 20 vuoden aikana ja myös asunut Lontoossa.

Paperit extrasyynissä Miten tavara sitten liikkuu tässä uudessa ­kuviossa?

– Laurénin mukaan kauppa ei suju ilman kitkaa, koska kiviä kengässä on useampikin. Tulliselvitysten pitää olla kunnossa ja mahdolliset arvonlisäverot ja tullimaksut tilitetty tunnollisesti – pelkkä seuranta­ numero paketin kyljessä ei enää riitä. Tämä kaikki nielee aikaa ja resursseja. ”Yrityksillä on nyt velvoite todistaa tuotteen alkuperä, kun kuljetetaan tavaraa EU:n ja Britannian välillä”, Laurén toteaa. Tällä halutaan välttää vaikkapa tilanne, jossa kiinalainen yritys tuo Isoon-Britanniaan tuotteita, jotka sitten viedään eteenpäin

Cargo 1/2021 17

kolmenteen maahan Euroopan unioniin – ilman tullia. ”Tavarakaupassa pitää nyt olla todistukset ja kyllähän kuljetus- ja huolinta-alan isot toimijat osaavat hoitaa tällaiset muodollisuudet. Ongelmana on se, että pienemmät vientiyritykset eivät aina niitä osaa niin hyvin”, hän pohtii.

Laurén odottaa näkevänsä, että esimerkiksi logistiikan, huolinnan ja finanssialan pelisääntöjä tullaan tarkentamaan. ”Nykyisellään tullimenettelyt ovat hitaita, kun tarvitaan niin paljon erilaisia selvityksiä, ja siihen menee aikaa. Yksinkertaistamalla prosesseja tästäkin voidaan mennä eteenpäin.”

Pakettiblues?

Verkko-ostosten tekeminen ja postipakettien lähettäminen EU-alueelta Britanniaan – ja toisin päin – on vaikeutunut, koska tuontiin ja vientiin liittyvät säännöt koskevat myös lahjoja ja käytettyjen tavaroiden kauppaa.

Paketin lähettäjän on liitettävä siihen tulliselvitys, ja vastaanottajan on maksettava yli 39 punnan hintaisista tavaroista 20 prosentin arvonlisävero ja yli 135 punnan arvoisista tavaroista 0–25 prosentin suuruinen tullimaksu tavaran tyypistä riippuen.

Osa verkkokaupoista perii ylimääräisen arvonlisäveron jo oston yhteydessä, kun tuotteen hinta on alle 39 puntaa. Muussa tapauksessa tavaran tilaaja maksaa sen ja postin tai kuriirifirman käsittelykulut paketin vastaanottaessaan.

Miten käy työpaikkojen?

Tutkija Saara Koikkalainen Itä-Suomen yliopistosta on tutkinut, miten Brexit on vaikeuttanut ylirajaista elämää. Hänen mukaansa Isossa-Britanniassa asuvien suomalaisten huolet ja murheet liittyvät etupäässä käytännön elämään: saavatko he ylipäänsä jäädä maahan, vähenevätkö työpaikat – tai vaikeutuuko vaikkapa vuokra-asunnon saaminen? ”Britanniassa on koettu heikkoa talouskasvua, mikä tietenkin vaikuttaa työmarkkinoihin. Esimerkiksi Lontoossa asuvat suomalaiset ovat huolissaan, että säilyykö työpaikka”, kuvailee Koikkalainen.

Britanniassa asuvien EU-kansalaisten on haettava uutta oleskelulupaa todistaakseen, että he ovat muuttaneet maahan ennen EUeroa. Tämä luonnistuu parhaiten niille, joilla on pitkä, pysyvä työsuhde.

Sinivalkoinen Britannia Nämä pohdinnat koskettavat y­ llättävänkin monia, sillä Isossa-Britanniassa asuu noin

1 8 Cargo 1/2021

20 000 suomalaista. EU:n myötä moni suomalainen lähti Britanniaan töihin tai opiskelemaan, mutta jatkossa muuttaminen on todennäköisesti hankalaa.

Britannia on ottanut käyttöön pisteisiin perustuvan ranking-järjestelmän, jonka avulla arvioidaan henkilön oikeutta muuttaa maahan. Pisteitä ropisee esimerkiksi silloin, jos henkilön palkka ja koulutus ovat korkealla tasolla. ”Tämä muodostuu ongelmaksi, koska moni suomalainen – etenkin nuori – on aiemmin lähtenyt Englantiin töihin ilman sen suurempaa kitkaa. Nyt kun lähtijältä vaaditaan tiettyä tulotasoa, se ei olekaan enää niin helppoa”, Koikkalainen pohtii.

Suomalaisille opiskelijoille tulevat nyt maksettavaksi lukukausimaksut, jotka nousevat merkittävästi.

Skotlannissa kandiohjelmassa opiskelu on ollut sekä brittiopiskelijoille että EU-kansalaisille ilmaista, ja Englannissa maksimilukukausimaksu on ollut 9 250 puntaa ja Walesissa 9 000 puntaa. ”Jatkossa hinta voi olla jopa 30 000 – 40 000 puntaa tutkinnosta ja yliopistosta riippuen.”

Koikkalaisen mukaan Iso-Britannia on ollut suomalaisen nuorison keskuudessa ”älyttömän suosittu” opiskelumaa. ”Byrokratian määrä lisääntyy opiskelijoilla paljon. Se on iso muutos, jonka todellista vaikutusta me emme vielä edes tiedä”.

Hänen mukaansa viimeiset viisi v­ uotta ovat olleet epävarmuuden leimaamaa, kuormittavaa aikaa Britanniassa asuville suomalaisille. Kun britit vuonna 2016 päättivät kansanäänestyksessä jättää Euroopan unionin, alkoi spekulaatioiden sävyttämä lähtölaskenta brexitiin: mitä tämä historiallinen ero tarkoittaa juuri minun kohdallani, ihmiset miettivät.

Moni Britannian ulkosuomalainen – brittipuolisoineen – on kehittänyt leppoisan elämäntavan, johon kuuluu mukava mökkiloma Suomessa. Nyt mökkilomailuunkin saadaan Schengen-säätöä, kun pitää laskea kuinka monta vuorokautta Suomessa vietetään. ”Ulkosuomalaisen brittipuoliso saa nyt oleskella vain 90 päivää Schengen-­alueella kunkin 180 päivän jakson aikana. Eli ­Suomen kesämökillä voisi olla vuoden aikana ­yhteensä 180 päivää, mutta ei yhtäjaksoisesti”, toteaa Koikkalainen. 

Brexit 2021 – missä mennään?

• Euroopan komissio ja Iso-Britannia pääsivät yhteisymmärrykseen jouluaattona 24.12.2020 kauppa- ja yhteistyösopimuksesta sekä sitä täydentävistä tietoturvaa ja ydinenergia-alan yhteistyöstä koskevista sopimuksista.

• Britannian erosopimusta, joka astui voimaan 1.2.2020, sovelletaan rinnakkain nyt tehdyn kauppa- ja yhteistyösopimuksen kanssa sekä mahdollisesti myöhemmin tehtävien sopimusten kanssa.

• Erosopimuksessa suojellaan mm. EU:n ja Ison-Britannian kansalaisten oikeuksia ja sovitaan Ison-Britannian EU-jäsenyytensä aikana tekemistä taloudellisista velvoitteista.

• EU:n ja Ison-Britannian välinen kauppa- ja yhteistyösopimus sisältää laajan kauppaosuuden, jossa käsitellään EU:n vapaakauppasopimuksiin tyypillisesti sisältyviä aiheita kuten tavarakauppaa, palvelukauppaa, investointeja tai julkisia hankintoja.

• Sopimus ei korvaa sisämarkkinoita.

• Ison-Britannian ero EU:n sisämarkkinoilta ja tulliunionista tarkoittaa, että erilaiset kaupanesteet ja muodollisuudet ja byrokratia lisääntyvät vienti- ja tuontiyrityksille sekä investoinneille sopimuksesta huolimatta.

• EU-kansalaisten vapaa liikkuvuus EU-maiden ja Ison-Britannian välillä päättyi Britannian erottua EU:n sisämarkkinoilta 31.12.2020. Erosopimuksella turvataan Britanniaan ennen 31.12.2020 muuttaneiden EU-kansalaisten oikeudet tai vastaavasti EU:hun muuttaneiden Britannian kansalaisten oikeudet.

• Kauppa- ja yhteistyösopimuksessa sovitaan viisumivapaasta matkustamisesta ja oleskelusta Britanniassa ja EU:ssa.

VIERASKYNÄ Hede Ravantti-Vesto Director, Operations, West Europe

Matka kohti ”uutta” normaalia BREXITIN SIIRTYMÄAIKA PÄÄTTYI viime vuoden lopussa. Loppumetreillä tuli kiire, sillä kauppasopimus saatiin aikaiseksi vasta päivää ennen siirtymäajan päättymistä. Sopimuksen valmisteluaika oli todella lyhyt, mikä aiheutti jonkin verran keskustelua myös meidän alallamme. On kuitenkin hyvä, että sopimus saavutettiin.

Vuodenvaihde oli aikamoinen shokki erityisesti Isossa-Britanniassa. Muutos oli iso, kun EU:n sisäkauppa muuttui kertaheitolla ulkokaupaksi.

Brexitin aikataulu oli kuitenkin pitkään tiedossa, joten viranomaiset ja yritykset, DSV mukaan lukien, olivat ehtineet valmistautua siihen huolella.

Kaikesta huolimatta Brexitin toteutuminen vaati paljon, ja tämän vuoden alku on ollut operatiivisesti hyvin haastava. Fyysinen infrastruktuuri sujui vuoden alusta alkaen yllättävän sujuvasti, mutta tullaus ja huolintaan liittyvä puoli ovat olleet muutoksessa pullonkaulana. Koska varastoja täydenneltiin koko loppuvuosi, kokonaiskuljetusvolyymit ovat olleet edellisvuoden tasoa alhaisempia, etenkin tuonnissa. Ensimmäisen kvartaalin hiljaisempaa volyymia osasimme odottaa, yllätyksenä on kuitenkin tullut merkittävä epätasapaino viennin ja tuonnin suhteessa.

Brexitistä huolimatta tavara on liikkunut, ja monesta uudesta, alkuhankaluuksia aiheuttaneesta asiasta on päästy eteenpäin ja yli. Tavaran soljuminen toimitusketjussa on nyt aiempaa hitaampaa, kun välissä on tullauksia huomioitavana.

Uusien toimintamallien käyttöönotto on tuonut haasteita myös asiakkaidemme keskuudessa.

Olemme pyrkineet viestimään Brexitin aiheuttamista tullimuutoksista ja -muodollisuuksista ja tukemaan sekä ohjaamaan asiakkaitamme uusien toimintatapojen omaksumisessa. Kokonaisuutena olemme yhdessä asiakkaiden kanssa onnistuneet hyvin.

Toinen iso haaste liittyy järjestelmiin. Britannian tullausprosessi ja -järjestelmät ovat olleet alkuvuodesta kuormittuneita, ja lisäksi järjestelmien välillä on ollut ongelmia tiedonsiirrossa. Nämä ongelmat ovat aiheuttaneet viiveitä kuljetusketjuun, ja sitä kautta ne ovat vaikuttaneet myös meidän toimintaamme. Tämän lisäksi osaavasta huolinta-ammattilaisesta on Isossa-Britanniassa pula, työvoimaa resursoidaan ja koulutetaan koko ajan lisää.

Brexitin lisäksi pakkaa on sekoittanut ­COVID-19, joka on ollut Englannissa hyvin voimakas ja vaikuttanut käytössä oleviin resursseihin ja toimintamalleihin. Ihmisiä on ollut paljon etänä, ja myös sairauspoissaolot ja liikkumisrajoitukset ovat vaikeuttaneet prosessien ­etenemistä, ei pelkästään DSV:llä vaan kokonaisuutena.

Haasteista huolimatta tilanteessa on myös paljon positiivista. Olemme saaneet ­toimintamme mukautettua nopeasti uuteen tilanteeseen ja tehneet tiivistä yhteistyötä varustamojen, satamien ja viranomaisten kanssa. H ­ yvällä ­yhteistyöllä olemme luoneet uudenlaisia toiminta­malleja, ja tilanne alkaa nyt olla ­alkuvuotta ­huomattavasti sujuvampi. Selkeä positiivinen käänne on jo tapahtunut, ja pikkuhiljaa tavoittelemme ’uutta’ normaalitilaa.

DSV:n näkökulmasta Brexitiin valmistautumisprosessimme on ollut pitkä. On ollut upeaa huomata, miten hyvin olemme olleet tilanteen tasalla ja ymmärtäneet, mitä ulkokaupan puolelle siirtyminen merkitsee. Kaikki ovat lähteneet prosessiin hyvin mukaan. Olemme tehneet paljon töitä, välillä kellon ympäri, jotta saisimme sujuvoitettua prosessia edustajan, viranomaisten ja yhteistyökumppaneidemme välillä. Hatunnosto reippaasta hihojen käärimisestä kuuluu kaikille.

Cargo 1/2021 19

LOGISTIIKKAA MONELLA VUOSIKYMMENELLÄ DSV:n Sales Director Markku Wasenius on työskennellyt kuljetusalalla 1970-luvun lopulta saakka. Sinä aikana ala on kulkenut läpi monta myllerrystä.

te k sti P I MÄ K I L Ä I ku va t ROOPE PE R M AN TO

20 Cargo 1/2021

TIESITKÖ?

K

esätyöt kuorma-­ autonkuljettajana jättivät Helsingin Kallion kasvattiin ja DSV:n Sales Director Markku ”Make” Waseniukseen lähtemättömän vaikutuksen: pian ­eläkkeelle jäävä Wasenius on ehtinyt työskennellä ­logistiikka-alalla koko työ­uransa ajan. Aikanaan alalle vetivät lukuisat mahdollisuudet – ja palo ratin taakse. ”Päädyin armeijan jälkeen ajamaan jakoautonkuljettajaksi Nyströmille. Elettiin vuotta 1976. Tarkoitus oli ryhtyä täysipäiväisesti kuljettajaksi, mutta koska asuin vielä kotona, äiti painosti jatko-opiskelemaan, koska olin kirjoittanut aiemmin ylioppilaaksi”, Wasenius muistelee.

Opiskelupaikka aukesi silloisesta Helsingin Kauppaopistosta, jossa Wasenius opiskeli laskentatoimen linjalla. Kuljetusalalta oli kuitenkin vaikea pysyä poissa. ”Rahaa tarvittiin, joten en malttanut olla töistä pois. Lintsasin perjantait koulusta ja ajoin Nyströmillä kontteja. Valmistumisen jälkeen menin Huolintakeskus-yhtymän sisaryhtiö Ferryroadille hoitamaan Englannin vienti- ja tuontikuljetuksia liikenteenhoitajaksi”, Wasenius muistelee.

Muutaman vuoden kuluttua Suomen Kaukokiidosta aukeni myyjän paikka, ja Wasenius päätyi myyntineuvottelijaksi ulkomaanliikenteeseen. ”Ehdin olla sillä tiellä kymmenisen vuotta, kunnes fuusiot muuttivat työpaikan nimen ja työnkuvan moneen kertaan. Vuonna 1989 päädyin Viktor Ekille vastaamaan kumipyörä­ liikenteestä. Kun sitten vuosia myöhemmin Lillbackaa oltiin perustamassa, minua kysyttiin sinne vetämään Euroopan liikennettä.

Lillbackalta päädyin lopulta DFDS:lle aluksi vastaamaan Keski-Euroopan liikenteestä ja erinäisten fuusioiden kautta DSV:n myynti­ johtajaksi”, nyt DSV:llä 23 vuoden ajan työskennellyt Wasenius selventää.

Monia mullistuksia Vuosien varrella logistiikka-alalla on nähty lukuisia fuusioita ja yrityskauppoja, ja alaa ovat myllertäneet niin EU kuin digitalisaatiokin. Myös Waseniuksen oma tehtävänkuva on ehtinyt muuttua useita kertoja. Viimeisimmän mullistuksen alalle on tuonut COVID-19. ”Etätyö on osittain hyvä juttu, mutta käytännössä kuljemme Teams-palaverista toiseen. En usko, että se on pitkällä tähtäimellä hyvä asia. Toivon, että jatkossa keskitymme

enemmän ydintekemiseen ja haasteiden ratkaisemiseen”, Wasenius pohtii.

Waseniuksen uran alussa työasiat eivät hoituneet Teamsissa, eikä sähköposteista oltu kuultukaan. ”Ensin faksit ja telexit mullistivat työskentelyn. Tuolloin oli ihmeellistä, että asiakirjoja pystyi lähettämään napin painalluksella.

Kuljetusten seurattavuus oli muutenkin ihan eri luokkaa kuin nykyisin. Autoista tiedettiin lähinnä, milloin ne palaavat takaisin. Myös kuljetusmäärät olivat erilaisia, ja irtoperäliikenne teki vasta tuloaan”, Wasenius kertoo.

Nykypäivänä lähes kaikki on seurattavissa, ja asiakkaatkin toivovat aiempaa enemmän proaktiivisuutta. ”Kaikkia toiveita emme kuitenkaan voi toteuttaa. Vaikka Eurooppa on yhtenäinen

”FAKSIT JA TELEFAKSIT MULLISTIVAT TYÖSKENTELYN. OLI IHMEELLISTÄ, ETTÄ ASIAKIRJOJA PYSTYI LÄHETTÄMÄÄN NAPIN PAINALLUKSELLA.” alue, eri maissa on erilaiset mahdollisuudet seurantaan, ja myös yrityskulttuurit, toiminta­tavat ja asiakasrakenne sekä vaatimukset eroavat toisistaan. Seurantajärjestelmät ovat totta kai hyvä juttu, mutta meidän kannattaa olla tarkkana, ettei seurantaa tehdä pelkästään raportoinnin ilosta”, Wasenius huomauttaa.

Ketteryyttä tarvitaan Wasenius huomauttaa, että vaikka kuljetusalaa koskevat ratkaisut ja sopimukset tehdään usein Euroopassa, kuljetusliikkeiden paikallinen ammattitaito, ketteryys ja vikkelyys muutoksissa antavat loppupeleissä etulyöntiaseman sopimuksien päätöksien teoissa paikallisten tytäryhtiöiden kanssa. ”Sama vaatimus ketteryydestä koskee kaikkia alalla työskenteleviä ­työntekijöitä.

Meidän täytyy pystyä palvelemaan ­asiakkaita ja hakemaan vaihtoehtoja.

Ratkaisu­keskeisyyttä tarvitaan.”

Suomen liittyminen EU:hun mullisti aikanaan kuljetusalaa, ja Brexit tekee siihen nyt takapakkia. ”Meillä on töissä sukupolvi, joka ei ole ehkä elänyt tullausaikaa lainkaan. Tässä riit-

tää varmasti monelle opeteltavaa. Maailma ei toki brexitinkään takia pysähdy, mutta hidastaa menoa hetkeksi.”

Muuttunut maailmantilanne ja ­etenkin COVID-19-pandemia ovat vaikuttaneet konkreettisesti myös kuljetusten määriin ja reitityksiin. ”Vienti tuntuu vetävän, mutta tuonnista on pulaa. Kulutustavaraa tulee Suomeen vähemmän. Vuosi on lähtenyt viennin voimin yllättävän hyvin käyntiin, mutta jatkon suhteen arviot ovat huonoja. Alaa ei varmasti helpota se, ettei oikein kukaan tunnu tietävän tai voivan ennustaa, mitä tässä seuraavaksi tapahtuu. Samaan aikaan pitäisi kuitenkin saada tehtyä isoja sopimuksia”.

Veri vetää rattiin Markku Wasenius painottaa, että alalla työskentelevien täytyy pitää kiinni perusasioista. ”Kuljettaja ja auto ovat edelleen tärkeä lenkki koko yhtälössä – yrityksen käyntikortti.

Se on kovaa työtä, ja heille täytyy nostaa hattua. Toivon, että heitä arvostetaan jatkossa enemmänkin”, hän pohtii.

Siitä, että Wasenius on ollut itsekin kuljettaja, on ollut uran aikana valtavasti hyötyä.

Scanspedillä työskennellessään Wasenius ehti itsekin ostaa kuljetusliikkeen. Oman yrityksen pyörittäminen opetti katsomaan alaa monelta eri kannalta. ”Kolme rekan veturia veti kärryjä kilpailijalla, kun olin itse päivätöissä. Viikonloput vedin itse kärryjä Hangon ja Helsingin välillä ja tuurasin kuljettajien kesälomia. Jostain siihen löytyi aikaa, vaikka omat lapset olivat silloin vielä pieniä, vaimo oli lentoemäntä ja jalkapalloharrastus otteluineen vei myös paljon aikaa.”

Harrastukset ovat avittaneet eteenpäin elämässä. Helsingissä kasvanut Wasenius pelasi vuosia jääkiekkoa ja jalkapalloa, jalkapalloa Helsingin Ponnistuksessa ja sittemmin Käpylän Pallon edustusjoukkueissa. Joukkue­ urheilu osoittautui erinomaiseksi kouluksi myös työuraa ajatellen. ”Ennen kaikkea joukkueurheilu on opettanut muiden huomioimista ja ryhmässä toimimista. Joukkueessa en ollut ainoa lapsi, vaan kaikki täytyi opetella ottamaan huomioon.

Joukkueen kapteenina pääsin lisäksi harjoittelemaan esimiestaitoja”, Wasenius vitsailee.

Jalkapalloharrastus on sittemmin jäänyt jalkavammojen takia taka-alalle, mutta urheilua Wasenius seuraa edelleen into­ himoisesti. ”Urheilu on mainio small talk -aihe, ja siitä on ollut iloa myyntineuvotteluissa asti ”, hän nauraa. 

Cargo 1/2021 21

Q&A

Joko monipuolinen myDSV on tuttu? myDSV -asiakasportaali tarjoaa ratkaisut moniin päivittäin toistuviin tilanteisiin. myDSV:n useiden erilaisten toimintojen avulla saat paremman läpinäkyvyyden ja lisää tehokkuutta kuljetustesi hallintaan, sujuvoitat tiedonkulkua ja säästät kallisarvoista työaikaasi. myDSV:stä löydät kaikki DSV:n palvelut yhdestä paikasta, kuljetusmuodosta riippumatta!

Te k st i j a kuva D S V

22 Cargo 1/2021

1.

Miten teen toistuvat kuljetustilaukset näppärästi?

Mistä tallennan työpohjan?

myDSV Templates (Työpohjat) säästää aikaasi, kun sinulla on usein toistuvia, samankaltaisia kuljetus­tilauksia.

Työpohjan voit tallentaa suoraan uutta tilausta tehdessäsi, ja tilauksen tiedot löytyvät valmiina työpohjalta seuraavalla kerralla samankaltaista uutta tilausta tehdessäsi. Sinun tarvitsee täydentää vain muuttuvat tiedot.

Voit rajata työpohjan käytön vain omaan käyttöösi tai jakaa sen kaikille myDSV-tilisi käyttäjille, jolloin työpohja auttaa kollegoitasi mm. tuuraus­ tilanteissa. Työpohjien avulla tilauksen tekeminen hoituu jopa 30 sekunnissa!

2.

Mitkä tilaukset ovat jo hoidossa?

Missä lähetykseni liikkuvat?

Mistä saan kuitatun rahtikirjan?

Shipment (Lähetykset)-listalta seuraat lähetystesi eri vaiheita kuljetusmuodosta riippumatta. Listalta näet tilatut, matkalla olevat ja toimitetut lähetyksesi viimeisten 90 päivän ajalta. Suodattimien avulla voit tarkastella näkymää esimerkiksi statuksen, kuljetusmuodon tai tavarantoimittajan mukaan, tai tehdä hakuja millä tahansa lähetyksellä käytetyllä viitteellä tai esimerkiksi osoitetiedoilla. Tarvittaessa voit ladata listan tiedot Exceliin jatkokäsittelyä varten. Listalta pääset myös tarkastelemaan lähetyksiin liitettyjä tiedostoja, kuten kauppalaskuja, tullausdokumentteja tai kuitattua rahtikirjaa. Klikkaamalla lähetyskohtaiset tiedot auki löydät lähetyksen tarkemmat seurantatiedot ja pääset halutessasi jakamaan seuranta­ linkin esimerkiksi myyntiinne, varastollenne tai omalle asiakkaallesi.

4.

Mistä tiedän, onko toimittaja tilannut lähetyksemme?

Supplier Booking (Tavarantoimittajan tilaus) -toiminnon avulla kutsut tavarantoimittajanne Supplieriksi yrityksenne myDSV-tiliin ja varmistat itsellesi seurantamahdollisuuden omaan lukuunne saapuville tuontilähetyksille jo kuljetustilaushetkestä alkaen. Tavarantoimittajat pystyvät myös itse seuraamaan tilaamiensa kuljetusten edistymistä omilla myDSV-tunnuksillaan, ja he voivat esimerkiksi tulostaa kuljetusasiakirjat ja kollilaput suoraan portaalista kuljetustilauksen yhteydessä.

3.

Miten tilaan automaattisia ilmoituksia?

5.

Keneen otan yhteyttä vahinkotapauksessa?

myDSV:n Notifications (Ilmoitukset)-toiminnon avulla voit tilata erityyppisiä ilmoituksia esimerkiksi uudesta tilauksesta tai kuljetuksen etenemisestä. Voit tilata ilmoituksia itsellesi, kollegoillesi, kuljetuksen muille osapuolille tai määrittelemillesi kolmansille osapuolille. Lähetyskohtaiset Notifications-asetukset voi määritellä jo tilauksen yhteydessä tai lisätä ja muokata ilmoitusasetuksia myöhemmin Shipment-listan kautta.

Tarvittaessa voit myös tilata automaattiset ilmoitukset kaikista yrityksesi lähetyksistä Settings-valikon Notifications-asetuksilla. Kaikki ilmoitukset voi tilata joko sähköpostiin, tekstiviestinä tai myDSV-portaalissa näkyvänä web-­ilmoituksena.

Mikäli lähetyksellesi tapahtuu kuljetuksen aikana jotain odottamatonta, voit rekisteröidä korvaus­hakemuksen myDSV:n Claims (Korvaushakemukset)-toiminnon avulla. Kun rekisteröit korvaus­hakemuksen suoraan myDSV:ssä, lähetyksen tiedot tulevat esi­täytettynä lomakkeelle. Sinun tarvitsee vain täydentää vahinko­ tapahtumaan liittyvät tiedot ja lisätä tarvittavat liitteet. Korvaushakemus ohjautuu reklamaatio­ käsittelykeskukseemme, ja voit seurata käsittelyn tilaa suoraan myDSV:stä.

Kysy lisää myDSV:n tarjoamista mahdollisuuksista: myDSV.road@fi.dsv.com / myDSV.airsea@fi.dsv.com

Cargo 1/2021 23

DSV Road Oy Trukkikuja 3 01360 Vantaa p. 020 738 8388

DSV Air & Sea Oy Trukkikuja 3 01360 Vantaa p. 020 738 8344

DSV Solutions Oy Trukkikuja 3 01360 Vantaa p. 020 738 8322

www.fi.dsv.com info@fi.dsv.com