Cargo 3/2020

DSV-YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI 3/2020

Mitä uutta Brexit tuo tullessaan?

Monta reittiä Aasiasta Suomeen

A JASSA KIINNI

Huolinta-ala muuttuu maailman mukana

2  Cargo 3/2020

DSV

NÄIN KAUNISTA JA RAUHALLISTA on usein

talvisilla maanteillä, kun tavarat kulkevat hallitusti ja aikataulussa. Isossa-Britanniassa rahtiliikenne on kuitenkin ruuhkautunut jo alkusyksystä alkaen vuoden vaihteessa voimaan astuvien Brexit-määräysten vuoksi.

Tuleviin muutoksiin on hyvä varautua jo ennalta, jotta vuoden vaihtuminen sujuisi mutkattomasti. Lue tämän lehden sivuilta 22–23, miten Brexit vaikuttaa EU:n ja IsonBritannian väliseen liikenteeseen ja miten muutoksista selviää mahdollisimman ketterästi.

Cargo 3/2020 3

DSV-YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI 3/2020

14

8

12 Tässä numerossa:

6 8 12

UUTISET DSV:n tuoreimmat kuulumiset.

MUKANA MUUTOKSESSA Huolinta-ala kehittyy digitaalisen maailman ja yritysten tarpeiden mukana.

KALUSTO KUNNOSSA Tarjoamme sopivan kaluston maalla, merellä ja ilmassa.

4 Cargo 3/2020

14 ASIAKAS Taerosolin tuotteet kulkevat

21

TIESITKÖ

22

Q&A

nopeasti ja turvallisesti asiakkaille.

17 VIERASKYNÄ Senior director Karl Timmis DSV:ltä kertoo, miltä Brexit näyttää brittinäkökulmasta katsottuna.

VIRTAA ELÄMÄÄN 18 UUTTA Marko Lomakinin elämäntapamuutos onnistui suurella sisulla.

Missä ajassa ja kustannuksilla Aasian kuljetukset hoituvat Suomeen?

Miten Brexit vaikuttaa kuljetuksiin?

Päätoimittaja Jurkka Mäkelä Toimitusneuvosto Jalmari Halminen Kaisa Hopponen Heidi Jääskeläinen Markku Manninen Jurkka Mäkelä Toni Palmumaa Tarja Witikka Toimitus ja toteutus Otavamedia OMA, vastaava tuottaja Eeva Lauronen Paino NurmiPrint Oy

Vastuu virheistä

Cargossa esitetyt näkemykset ovat yksittäisten henkilöiden esittämiä näkemyksiä ja mieli­piteitä asioista. Yhtiömme näkemys lehdessä esitettyihin näkökantoihin tulee tarkistaa erikseen.

DSV-yhtiöt eivät vastaa lehdessä mahdollisesti esitetyistä virheellisistä näkemyksistä.

Osoitteenmuutokset

pyydetään toimittamaan sähköpostitse osoitteeseen info@fi.dsv.com

PÄ ÄKIR JOITUS

COVID19 ja logistiikka VAIKKA TÄTÄ PANDEMIAA on käsitelty mediassa väsymiseen asti, ajattelin silti avata lukijoillemme, mitä me näemme ja tunnemme päivittäisessä työssämme logistiikkakeskuksessa. Toimintaamme kuuluu paljon työtehtäviä, joita ei voi tehdä etänä.

DSV:n Vantaalla sijaitseva moniasiakasvarasto on sisällöltään ja toiminnaltaan monelta osin kuin kuva yhteiskunnastamme. Olemme­ vuosia sitten päättäneet keskittyä useampiin toimialoihin osana strategiaamme, mikä on osoittautunut vahvuudeksi myös vallitsevassa tilanteessa. Pandemia on kohdellut eri toimialojen yrityksiä hyvin eri tavoin, ja tämä heijastuu logistiikan volyymeihin ja tarpeisiin. Olemme pystyneet ylläpitämään tehokasta operatiivista toimintaa, jossa resurs­sien hallinta ja useiden rinnakkaisten prosessien hallitseminen on oleellisen tärkeää. Kriisitilanne on antanut meille käytännön n ­ äkymää siihen, miten pandemia vaikuttaa eri toimialoihin. Hotelli- ja ravintola -ala, kulutus- ja terveydenhoitotarvikkeet, varaosat, muoti sekä verkkokauppa ovat kaikki esimerkkejä toimialojen tarpeista, joita palvelemme DSV:n logistiikkakeskuksesta Vantaalta. Toimitusketjuun liittyvät haasteet ovat eri toimialoilla hyvin erityyppisiä. Yhteinen nimittäjä on se, että vihollinen (epidemia) on arvaamaton ja muuttuva.

Poikkeustilanteessa olemme onnistuneet ylläpitämään toimintaamme läheisessä yhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Jatkuvuussuunnitelmien läpikäynnin lisäksi olemme pystyneet hyödyntämään toimialojen eri sykleissä tapahtuvaa kysynnän vaihtelua, tosin kysynnän kehitys, volyymiennustaminen sekä nopeat muutosliikkeet ovat tuoneet mukanaan enemmän epätietoisuutta. Lisäksi merkittävästi kasvaneet verkkokaupan volyymit ovat aiheuttaneet suuria, vaikeasti ennakoitavia päivätason volyymivaihteluja.

Kriisitilanteessa olemme luonnollisesti keskittyneet jatkuvuussuunnitelmiin ja toimiin, joilla voimme yhdessä turvata toimintamme uudessa, jatkuvasti muuttuvassa tilanteessa. Toiminnan kehittäminen ja prosessien optimointi ovat osa toimintamalliamme ja kulttuuriamme.

Palvelemme asiakkaitamme ammattimaisesti myös poikkeusaikana.

Siitä, mitä pysyviä muutoksia COVID19 tuo mukanaan logistiikkaan, on paljon mielipiteitä. Oma näkemykseni on, että jatkuvuussuunnittelu ja riskienhallinta tulevat saamaan selkeästi suuremman painoarvon, kun pohditaan hankintastrategioita ja toimittajien maantieteellistä ­sijaintia. Toimitusketjun rakenteisiin voi tulla suuriakin muutoksia. Tarve­ lisätä useiden tuoteryhmien varastointia Suomessa tulee lisääntymään, kun yritykset arvioivat globaalin toimitusketjun riskejä.

JAN MAGNUS NORDBERG TO IM ITU SJO HTA JA , D SV SO LU TIO N S OY

Cargo 3/2020 5

UUTISET

Arvioitu saapumisaika on...

MAANTIEKULJETUKSISSA nyt myös kappaletavaran B2B-lähetyksille on mahdollista saada arvioitu saapumisaika (Estimated Time of Arrival) eli ETA.

DSV ETA on myDSV-asiakasportaalimme kautta toimiva palvelu, joka antaa kappaletavaralähetyksen reaaliaikaisen ETA:n eli arvioidun nouto- ja saapumisajan kahden tunnin tarkkuudella. Asiakas saa myös halutessaan sähköposti- tai tekstiviestiilmoituksen, mikäli arvioitu nouto- tai toimitusaika muuttuu alkuperäisestä kahden tunnin aikaikkunasta.

Suomessa tuonnin jakeluissa sekä viennin noudoissa käytämme yhteistyökumppanin palveluita, jolloin DSV ETA ei toteudu aivan edellä esitetyssä muodossa, vaan esimerkiksi tuonnissa asiakkaat saavat 1-2 päivää ennen lähetyksen saapumista maahansaapumisilmoituksen arvioituine saapumisaikoineen.

DSV ETA:n avulla asiakkaat voivat suunnitella kappaletavarakuljetuksensa ja sisäisen työnkulkunsa entistä paremmin.

Samalla kasvihuonepäästöt vähenevät, kun kuljetusten reitti on optimoitu aiempaa tehokkaammin. Palvelu on nyt aluksi käytettävissä 16 maassa.

DSV

DSV

ROAD

AIR & SEA

NPS – Kansainvälinen

NPS – Kansainvälinen

16

30

37%

41%

21%

47%

36%

NPS – Suomi

NPS – Suomi

35

36

45%

46%

suosittelee

9%

46%

neutraali

44%

ei suosittele

Asiakastyytyväisyys jatkuvan seurannan kohteena SEURAAMME ASIAKKAIDEMME tyytyväisyyttä palveluihimme lyhyillä tyytyväisyyskyselyillä, joita lähetämme säännöllisesti käyttäjäasiakkaillemme sähköpostitse. Tämän Customer ­Satisfaction Programmen eli CSP:n kautta luodaan Net Promotor Score eli NPS, joka kertoo, kuinka tyytyväisiä asiakkaamme ovat meihin ja kuinka moni asiakkaistamme suosittelisi DSV:tä edelleen liikekumppaneilleen. NPS:n arvo voi vaihdella -100:sta 100:an. Sekä Suomen Roadin että Air & Sean NPS on jo pitkään pysynyt DSV-maiden keskiarvon yläpuolella.

Olemme myös iloisia saamistamme sanallisista palautteista ja arvioista. Ne ovat meille arvokasta materiaalia kehitystoimen­ piteitä suunniteltaessamme.

DSV

6 Cargo 3/2020

17%

10%

UUTISET ISTOCK

Vastuullinen DSV Haluamme olla vastuullisia kaikissa toimissamme.

Seuraavat aihealueet on määritelty meille tärkeimmiksi: KESTÄVYYS ympäristön kannalta­ (Sustainability): pyrimme jatkuvasti kehittämään toimintatapojamme niin si­ säisesti kuin yhteistyössä asiakkaidemme ja yhteistyökumppaniemme kanssa entistä kestävämpään ja ympäristöä huomioivampaan suuntaan.

EETTISYYS: Toimimme rehellisesti ja kunnioitamme kaikkia kulttuureja sekä pidämme arvossa jokaisen yksilöllisiä oikeuksia.

QHSE (laatu, terveys, turvallisuus, ympäristö): Kehitämme yrityksemme toimintatapoja pitäen mielessä työn­ tekijöidemme, asiakkaidemme sekä ympäristön hyvinvoinnin ja turvallisuuden.

TOIMITTAJAT/KUMPPANIT: Yhteistyökumppanit ovat tärkeitä DSV Panalpinalle.

Haluamme varmistaa, että myös toimittajamme noudattavat korkeita laatustandardejamme.

Cargo 3/2020 7

HUOLINNAN PERUSTEHTÄVÄ PYSYY JA KESTÄÄ Toimintaympäristö ja tavat muuttuvat Satoja vuosia vanha huolinta-ala muuttuu toimintaympäristönsä mukana. Ketterän logistiikan edellytyksenä ovat tulevaisuudessa toimivat tietojärjestelmät ja hallitut verkostot. tek sti VE S A VAINIO | kuvat REIMA KO KKO / VALO LINK j a DSV

8 Cargo 3/2020

M

itä on huolinta?

Tuon kysymyksen äärelle pysähtyi myös logistiikan professori Lauri Ojala, kun hän johti selvityksen tekemistä huolinnan merkityksestä Suomen ulkomaankaupalle.

Selvityksen teetti Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto, ja se julkaistiin lokakuun lopulla 2020.

Huolinnan tehtävä on tulevaisuudessakin muuttumaton. Huolinta nivoo varastoinnin, kuljetuksen ja niihin liittyvät palvelut yhteen.

Jokainen huolitsija tarvitsee tuekseen laajan yhteistyöverkoston sekä luotettavat tietojärjestelmät.

Yli 30 vuotta kansainvälistä logistiikkaa ja huolintaa läheltä seurannut Ojala myöntää, että huolinnan määrittely ei ole helppo rasti.

Huolinnan toimintakenttä on laaja ja kirjava, osin jopa sekava. Huolitsijayritysten haarukka on leveä, niin kooltaan kuin toiminta­tavoiltaan.

Mitä kehittymättömämpi valtio on, sitä enemmän huolinnassa on välikäsiä.

Yhtä kaikki, huolinnan merkitys on säilynyt ja kestää. Huolitsija on ulkomaankaupan välittäjä, joka sitoo yhteen kaikki tarvittavat palaset, jotta tavara kulkee sovitusti paikasta A paikkaan B. ”Huolitsija varaa kuljetusreitin ja -kapasiteetin, hoitaa pakkaukset, dokumentaation ja maksuliikenteen sekä huolehtii, että tulli-, turvallisuus-, ympäristö- ja viranomaismääräykset täyttyvät”, Lauri Ojala määrittelee tehtäväkenttää.

Ojala kertoo, että näin on toimittu jo satoja vuosia. Tarve on aina sama, mutta toimintatavat ovat muuttuneet. Huolinnan toimintakirjo on valtava, eikä teollisuudella ja kaupalla ole normaalisti mahdollisuutta pitää tällaista osaamista itsellään. ”Siksi on tarve huolinnalle, joka on monitasoinen ja -ulotteinen toimiala. Huolinta on kuin jonglöörausta, monta palloa on yhtä aikaa ilmassa. Huolitsijakaan ei pärjää yksin, vaan tarvitsee tuekseen laajan kumppanuusverkoston.”

Yhteistyöverkoston tarve tulee jo siitä, että eri maiden säännöt ja käytännöt poikkeavat toisistaan. Huolitsijalla ei voi olla omaa väkeä joka maassa, vaan hän käyttää paikallisia osaajia.

Cargo 3/2020 9

Lauri Ojala

Avain toimivaan ulkomaankauppaan Kun puhutaan huolintayrityksen liikevaihdosta, Ojala toteaa bruton ja neton menevän usein sekaisin. Liikevaihto toimii mittarina, kun halutaan selvittää huolintamarkkinan kokoa ja vertailla yrityksiä toisiinsa. ”Huolintayritys on merkittävä läpilaskutuspaikka. Rahdit, tullimaksut ja varastovuokrat ovat asiakkaan rahaa, jotka kulkevat huolitsijan kautta. Mikä siis on huolitsijan liikevaihtoa?”

Joka tapauksessa huolintayrityksillä on keskeinen rooli ulkomaankaupan mahdollistamisessa. Niin, että Suomessa valmistetut ja jalostetut tuotteet kulkevat sovitusti vaunuissa, konteissa, kolleissa ja paketeissa määränpäähänsä ympäri maailmaa. ”Suomen viennin ja tuonnin arvo oli vuonna 2019 yhteensä 131 miljardia euroa, ja huolitsijoiden välittämän kaupan arvo on eri laskelmien mukaan 70–100 miljardia euroa.

Jäljelle jäävä erotus on tyypillisesti isoja bulkkieriä, kuten öljyä tai kivihiiltä, joissa on yksi myyjä ja ostaja.”

Luvut osoittavat kiistatta, että huolinta on avain toimivaan ulkomaankauppaan. Yli 4 000 ihmistä työllistävän huolinta-alan merkitys Suomen kansantaloudelle on paljon suurempi kuin sen vuodessa tuottama arvonlisäys, joka on noin 400 miljoonaa euroa. ”Huolitsijoiden käsittelemän ulkomaankaupan arvo on yli satakertainen toimialan omaan arvonlisäykseen verrattuna.”

Ketterästi palveleva ammattilainen Jos huolintayritysten kirjo on laaja, sitä on myös asiakaskunta. Ojalan mukaan tämän päivän huolintatoiminnan haasteena on toimintaympäristön alituinen muuttuminen. ”Muodollisuudet ja yksityiskohdat voivat muuttua nopeasti. Pienikin yksityiskohta

10 Cargo 3/2020

voi aiheuttaa merkittäviä viivästyksiä. Pitää muistaa, että huolitsijan tehtävä on hoitaa tuote sovitusti perille.”

Huolitsijoiden vahvuutena Ojala pitää ammattitaitoa, ketterää toimintatapaa, asiakaspalvelua ja hallittua verkostojen käyttämistä.

Huolitsijan osaaminen kuljetussopimusten laatimisessa ja mahdollisissa ongelmatilanteissa on asiakkaalle korvaamaton tuki.

Yritysostot lisähaasteena Yritysostot ovat olleet tyypillisiä myös huolinta-alalla, ja tällä vuosituhannella alalla on Euroopassa tehty tuhansia yrityskauppoja.

Yrityksen suuruus ei ole Ojalan mielestä pelkästään hyvä asia, sillä toimintojen yhteensovittaminen yrityskaupoissa tuo usein mutkia matkaan. ”Yrityskulttuurit voivat olla erilaiset, samoin tietojärjestelmät. Vanhan arkkitehtuurin modernisointi on työlästä, kun samaan

aikaan ison asiakasmassan toiminnallisuus tulee säilyä koko ajan”, Lauri Ojala kertoo haasteista.

Vaikka paperia pyörii yhä huolinta-alallakin, tietojärjestelmät ovat logistiikan toimivuuden edellytys. Ojala näkee, että esimerkiksi Euroopan unioni voisi edistää logistiikan digitalisaatiota paljon nykyistä enemmän.

Suomi kuuluu maailman kärkikastiin Ojala on ollut kehittämässä Maailmanpankin julkaisemaa LPI-indeksiä (Logistics Performance Index). Indeksi perustuu kansainvälisen huolinnan ja logistiikan alan toimijoiden arvioihin kunkin maan ulkomaankaupan logistiikan toimivuudesta.

Arvioitavat osa-alueet ovat: tulli- ja muut rajamuodollisuudet, liikenteen ja informaatioteknologian infrastruktuurin taso, kuljetusten saatavuus, logistiikan osaaminen, toimitusten jäljitettävyys sekä aikataulujen pitävyys.

ÄLYKÄSTÄ PIENTUOTTEIDEN KULJETUSTA

�

•• DSV on kehittänyt pienvarastointiin uuden, innovatiivisen ratkaisun helpon varastoinnin edistämiseksi.

Uuden konseptin ytimenä toimii täysin digitaalinen alusta älykkäällä varastointisovelluksella. Asiakas tekee miehittämättömään varastointitilaan varauksen. Sopimus ja maksusuoritus hoituvat verkossa älypuhelimella tai tabletilla.

•• Ensimmäinen älykäs pienvarasto avattiin Kööpenhaminaan lokakuussa.

5 500 neliömetrin varastotila on jaettu yli 700 tilaan ja osastoon.

Uusimmat tekniset ratkaisut tukevat haluttua käyttäjä­mukavuutta.

•• DSV aikoo laajentaa konseptia muihin maihin, joissa se tarjoaa kuljetus- ja logistiikkapalveluja.

•• Ruotsissa DSV on ottanut käyttöön suljetun HUB-järjestelmän, joka tarjoaa korkeaa toimitusvarmuutta ja lyhyet kuljetusajat. 19 modernia, tehokasta ja turvallista päätelaitetta hoitavat omassa verkossa kotimaan toimintoja, joissa voi liikkua rahtipainoltaan jopa 1 560 kilon lähetyksiä.

•• HUB-järjestelmän myötä autojen täyttömäärät ovat kasvaneet, mikä on vähentänyt autojen määrää liikenteessä. Tämä on hyödyksi ympäristölle ja taloudelle.

HUOLINTA ON KUIN JONGLÖÖRAUSTA, MONTA PALLOA ON YHTÄ AIKAA ILMASSA.

Noin kahden vuoden välein tehtävä selvitys julkaistiin edellisen kerran vuonna 2018.

Suomen sijoitus oli 160 valtion joukossa kymmenes. Ojalan mukaan Suomi on sijoittunut kuusi kertaa tehdyssä selvityksessä aina kärkijoukkoon, paras sijoitus oli kolmas vuonna 2012. ”Tulos on vahva indikaatio siitä, että Suomi kuuluu maailman kärkikastiin logistiikassa ja huolinnassa. Täällä homma toimii luotettavasti joka taholla, ja rahti on perillä sovitusti.”

Isojen tuotemäärien verkkokauppa jatkaa kasvuaan VIIME VUODET ovat olleet vahvaa verkkokaupan kasvun aikaa Suomessa ja kansainvälisesti. Verkkokaupan tekninen toiminnallisuus ja luotettavuus ovat parantuneet, mikä näkyy esimerkiksi maksuliikenteessä. Asiakkaalle verkkokauppa tarjoaa logistiikan professori Lauri Ojalan mukaan vaivattoman vertailupohjan laajalle tuotevalikoimalle. ”Verkkokaupan vahva peruslogiikka vahvistuu ja ruokkii kasvua. Isojen tavaramäärien hallittu logistiikka laskee tuotteiden yksikkökohtaisia

hintoja. Verkkokauppa on ylivoimainen erityisesti valmistetuissa tuotteissa”, hän arvioi.

Ojala muistuttaa, että kasvava markkina tarvitsee enemmän huolinnan ja logistiikan palveluita. Runsas määrä nopealla läpimenolla liikkuvia pieniä tavaraeriä vaatii erilaista toimintatapaa. ”Verkkokaupassa huolitsijan tulee olla erityisen ketterä. Digitalisaatio ja tietotekniikka ovat tässäkin avainasemassa. Pitää toki muistaa, että tavara liikkuu kuitenkin yhä fyysisesti.”

Cargo 3/2020 11

KALUSTO KUNNOSSA Tarvitsetko trailerikalustoa vai lämpösäädeltyä kuljetusyksikköä?

DSV tarjoaa vaihtoehtoja kaikkiin tilanteisiin.

Maantiellä Verhotraileri Standardi verhotraileri eli eurotraileri on yleisin trailerityyppi. Verhotraileri soveltuu useimpiin kuljetustarpeisiin, sillä se on helppo lastata sivusta ja siinä on liukuva katto. Lähes kaikki standardit verhotrailerit voidaan lastata myös junaan. Verhotrailerien peitteet täyttävät EN 12641-2 XL -standardin. Trailereissa on GPS-seurantajärjestelmät.

Ilmassa Lentorahtia varten lentolavat ja -kontit (Unit Load Devices, ULD) on suunniteltava erikseen jokaisen lentokonetyypin rungolle.

Erilaiset konttikoot mahdollistavat sen, että käytettävissä oleva tila hyödynnetään optimaalisesti ja että lastaaminen sekä purkaminen onnistuvat helposti ja nopeasti.

Lehtorahtipalletti Lentorahtipalletti on tavallisesti alumiinista valmistettu tasainen metallipinta, johon tavarat sidotaan verkoilla kiinni lennon ajaksi. Tavarat voidaan lastata koneen ruumaan niin, että tila tulee mahdollisimman tehokkaasti hyödynnetyksi.

Megatraileri Megatraileri on ihanteellinen sekä suurille kuormamäärille että tavaralle, joka on niin korkeaa, ettei se mahdu tavanomaiseen traileriin. Kuten normaalissa verhotrailerissa, myös megatrailerissa on liukuva katto ja verhosivut. Kaikissa megatrailereissamme on nostokatto. Megatraileri edellyttää vetoyksikköä, jossa viidennen pyörän korkeus on 95 senttimetriä.

Lämpösäädelty traileri Lämpösäädelty traileri (Reefer) on kaappitraileri, joka on varustettu lämmönsäätelylaitteistolla.

12 Cargo 3/2020

Lentorahtikontti Lentorahtikontit muistuttavat merikontteja, mutta niiden muodoissa ja koossa on enemmän vaihtoehtoja eri konemalleille. Eri tarkoituksiin on tarjolla erilaisia kontteja, kuten lämpösäädeltyjä kontteja, ilmatiiviitä tai tuuletettuja sekä sivusuunnassa avoimia kontteja.

ISTOCK

Merellä Merikontti Merikontti (Dry Container, DC) on yleisin konttityyppi maailmassa. 90 prosenttia merikuljetuksista kuljetetaan merikonteissa. 20 ja 40 jalan rahtikontit on valmistettu alumiinista tai teräksestä, ja ne sopivat kaikentyyppisiin lasteihin.

Flat Rack Teräksestä valmistettu Flat Rack -kontti sopii erityisen hyvin raskaille kuljetuksille sekä rahdille, joka lastataan päältä tai sivulta. Flat rack soveltuu hyvin esimerkiksi erilaisten putkien ja koneiden kuljetukseen. Kontteja on saatavana seinällisinä malleina tai ilman seiniä. Vaihtoehtoina on myös kokoonmenevä kontti.

High Cube -merikontti Alumiinista tai teräksestä valmistettu High Cube -kuivatavarakontti soveltuu hieman normaalia korkeampien kollien kuljetukseen. High Cube -kontti on noin 12 tuumaa eli noin 30 senttiä korkeampi kuin tavallinen kuivatavara­ kontti. High Cube -kontit sopivat erityisen hyvin kevyen, mutta suuren ja tilaa vievän lastin kuljetukseen.

Open Top -kontti Ylhäältä avoin Open Top -kontti on kiinteän katon sijaan peitetty pressulla.

Tämä mahdollistaa ylisuuren lastin kuljetuksen. Avoin kontti soveltuu hyvin esimerkiksi ylhäältä päin lastattavan puun ja romumetallin kuljetukseen.

Tavallisesti avoimissa konteissa on myös päätyovet, jotka helpottavat kontin lastaamista ja purkamista.

Merikontti lämpötilasäädeltyyn kuljetukseen Lämpösäädeltyyn kuljetukseen sopiva kontti on tarpeen silloin, kun kuljetuksen lämpötilaa halutaan kontrolloida.

Se soveltuu esimerkiksi hedelmien, vihannesten, maito- ja lihatuotteiden kuljetukseen. Kontti on varustettu kylmä­laitteella, joka on yhdistetty aluksen sähkönsyöttöön.

Katso kaluston tarkemmat mitat ja tiedot nettiivuiltamme www.fi.dsv.com.

Cargo 3/2020 13

Aikaa kestävää yhteistyötä Aerosoleja valmistava kotimainen perheyritys Taerosol on tehnyt yhteistyötä DSV:n kanssa jo yli kymmenen vuoden ajan. Pitkään kestänyt yhteistyö perustuu nopeille, luotettaville toimituksille sekä toimivalle keskusteluyhteydelle.

te k s t i I D A I J Ä S | k u v a t O L L I - P E K K A L AT VA L A

Taerosolin vientipäällikkö Ville Toiva kertoo, että DSV valikoitui heidän yhteistyökumppanikseen nopeutensa ja kustannustehokkuutensa vuoksi.

14 Cargo 3/2020

K

angasalalainen, vuodesta 1968 asti toiminut kotimainen perheyritys Taerosol valmistaa päätoimialanaan erilaisia aerosolituotteita. ”Valmistamme PRF-tuotemerkin alle kuuluvia teknisiä aerosoleja ja muita teknokemian tuotteita teollisuuden, elektroniikan ja tekniikan tarpeisiin. Tuotamme esimerkiksi voiteluun ja rasvanpoistoon käytettäviä aerosoleja sekä elektroniikkateollisuudessa käytettäviä puhdistusaineita. Asiakkaitamme on laidasta laitaan, niin useassa maassa toimivia suurempia ketjuja kuin yhden miehen paikallisia rautakauppojakin”, kertoo Taerosolin vientipäällikkö Ville Toiva.

Taerosolin PRF-tuotemerkki tunnetaan nykyisin myös desinfioivista liinoista, joiden kysyntä koronan aikaan on ollut kova. ”Meillä Taerosolilla on jo aiemmin ollut myynnissä teollisuudessa käytettäviä puhdistavia liinoja ja pyyhkeitä, mutta nyt koronan iskiessä laajensimme valikoimaamme myös desinfioiviin liinoihin, jotka on tarkoitettu esimerkiksi ovenkahvojen tai vaikkapa ostoskärryjen puhdistukseen kaupassa”, Ville Toiva kertoo.

Taerosolin tuotteita myydään kotimaahan ja ulkomaille. Suurimmat asiakkaat löytyvät Suomen lisäksi Ruotsista ja muista Pohjoismaista, mutta tuotteilla on kysyntää myös muualla Euroopassa­.

Erityisesti Taerosolin valmistamat privat label -tuotteet ovat kysyttyjä ulkomailla. ”Tarjoamme yrityksille niin sanottua avaimet käteen -palvelua: jos asiakkaalla on ajatus omasta tuotteesta, kemistimme alkaa suunnitella ja kehittää tuotetta heidän tarpeisiinsa. Kun asiakkaalle sopiva tuote on kehitetty ja valittu, hoidamme tuotteen valmistusprosessin loppuun saakka etikettiä ja myyntipakkausta myöten. Huolehdimme myös logistiikasta ja siitä, että tavara saapuu sovitusti asiakkaan varastolle”, Toiva kertoo prosessin vaiheista.

Cargo 3/2020 15

Taerosolin tuotteiden kuljetuksissa on huomioitava vaarallisia aineita koskevat turvallisuusmääräykset ja -merkinnät.

Nopeus on valttia Taerosolin toimivasta logistiikasta ja nopeista toimituksista vastaa DSV, joka huolehtii yrityksen ulkomaanrahdista. Yhteistyötä on kestänyt jo yli kymmenen vuoden ajan, vuodesta 2009. ”Valitsimme DSV:n yhteistyökumppaniksemme, sillä he voivat kansainvälisenä yh­tiönä tarjota paitsi nopeutta myös kustannustehokkuutta”, Toiva perustelee valintaa.

Säännölliset kuljetukset ja nopea toimitus ovat eräitä Taerosolin valttikorteista. ”Pyrimme siihen, että tuotteemme lähtee varastolta asiakkaalle aina päivän tai maksimissaan kahden päästä siitä, kun tilaus on tehty”.

DSV:n valintaan vaikuttivat myös T ­ aerosolin erityistarpeet rahdille. ”Myymämme tuotteet luokitellaan vaarallisiksi aineiksi. DSV noudattaa vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyviä ohjeita, ja voimme luottaa siihen, että tuotteet merkitään ja kuljetetaan asianmukaisesti.” myDSV asiakkaan apuna Taerosolin DSV:n yhteyshenkilö Jalmari Halminen on työskennellyt Taerosolin asiakasvastuuhenkilönä yhteistyön alusta asti. ”Satunnaista yhteistyötä oli tehty jo aikaisemmin, mutta vuonna 2009 alkoi säännöllinen yhteistyö. Taerosolin silloinen vientipäällikkö oli aiemmin kiertänyt aktiivisesti markkinoimassa tuotteita erityisesti Ruotsissa, ja kysyntä oli ollut todella kova.

16 Cargo 3/2020

DSV alkoi auttaa parhaansa mukaan siinä, että tuo kysyntä saatiin logistiikan puolesta täytettyä. ”Kun säännöllinen yhteistyö Taerosolin kanssa sitten alkoi, olin itse silloin DSV-urani alkuvaiheessa. Taerosol oli minulle eräänlainen pikakoulu vaarallisten aineiden ja niiden kuljetuksen maailmaan”, Halminen kertoo.

Taerosolin logistiikkaa suunnitellessaan Halminen pohtii erityisesti lähetettävien lastien kokoluokkia. ”Esimerkiksi uusien asiakkuuksien kohdalla mietimme aina sopivia kokoluokkia: kuinka paljon ja kuinka usein tuotteita kannattaa lähettää, jotta ei-toivottuja suuria varastoja ei synny. Se on aina pientä tasapainoilua. Koska kyseessä on vaarallisiksi luokiteltujen aineiden toimitus, muistutamme lähettämöä, että vaaralliset aineet tulee aina pakata huolellisesti ja merkitä selvästi, sillä mahdollisen vahingon sattuessa sanktio epäselvistä merkinnöistä on huomattava”, Halminen sanoo.

DSV hoitaa myös Taerosolin tuontia.

Taerosol tilaa Euroopasta esimerkiksi pakkaustarvikkeita ja tuotteidensa raaka-­ aineita. Tällöin DSV:n asiakkailleen tarjoama myDSV-verkkopalvelu on osoittautunut erityisen käteväksi myös Taerosolin tarpeisiin ja käyttöön. ”myDSV-palvelu on näppärä käyttää. Sen avulla on ollut helppo seurata, missä esimerkiksi tilaamamme aerosolin komponentit

tai raaka-aineet menevät, ja milloin ne ovat valmiit noudettavaksi”, Ville Toiva kertoo.

Pitkäaikainen yhteistyö tuo etuja Toivio on ollut Taerosolin ja DSV:n yhteistyöhön tyytyväinen. Erityisesti toimiva ja ajantasainen keskusteluyhteys DSV:n kanssa saa häneltä kiitosta. ”Arvostan kovasti henkilökohtaista key account manageriamme Jalmaria, jolle voi aina soittaa tai laittaa viestiä, jos on jotain kysyttävää tai tarvitsemme esimerkiksi nopeasti hintatarjouksen uudelle asiakkaalle”, hän kiittelee.

Myös Halminen on yhteistyön sujumisesta samaa mieltä. ”Yhteistyö on sujunut oikein hyvin. Olemme Villen kanssa kummatkin keskustelevaa sorttia, joten yhteydenpito on avointa ja vaivatonta”, hän kehuu.

Halminen pitää myös hienona, että yhteistyötä on tehty niin pitkään. ”Kun yhteistyön alkuaikoina saavuin ensimmäistä kertaa Taerosolin tehtaalle Kangas­a lle, se oli paljon pienempi kuin nykyään. On ollut hienoa saada seurata yrityksen kasvua ja kehitystä. Pitkässä yhteistyössä heijastuu myös molemminpuolinen luottamus: me luotamme siihen, että saamme heiltä ajantasaista ja avointa tietoa toimiaksemme parhaalla mahdollisella tavalla, ja he luottavat meihin ja siihen, että teemme parhaamme auttaaksemme heitä.”

VIERASKYNÄ Karl Timmis Senior Director Western and Northern European Operations DSV Road Limited

Brexit: Preparing for change I MYSELF DID NOT vote for Brexit, but I fully accept the democratic vote taken in 2016. Now we simply need to prepare for the end of the transition period on December 31, 2020.

Now we have a confirmed and definitive date to work on. No more delays and negotiations regarding the transition period are expected, and we can go on planning with confidence.

Whether this is good or not for the UK, only time will tell.

At DSV, we have been continually tracking the progression of the negotiations since the vote in 2016. We started with our preparations as early as in 2018, in order to fully embrace the consequences of Brexit. Brexit is a game changer, as far as our own processes, IT and staff knowhow are concerned. Additional resources are also required to ensure that we are familiar and compliant with the new conditions, as of January 1, 2021.

The task of understanding the process and impact of Brexit upon arrival and departure from and to various ports in the UK and the EU, and every possible regulatory check at border control, is our priority. It is also our duty to ensure that our clients are fully prepared and aware of the different requirements on January 1. We take a lot of time and effort to explain the requirements to our clients. That is how we ensure that cargo is not unnecessarily delayed because of lack of preparation. Some traders may not be as prepared for the new regulations

as we are. It may come as a surprise to some, that a valid commercial invoice, presented in advance of transfer, is now a mandatory requirement. It has not been so since 1991, when we last delivered border import and export entry declarations.

Information flow will increase. A lot of ­p aperwork is needed to move cargo to and from the UK and the EU. Without this we simply cannot transfer the cargo. The continuing ­negotiations, relating to the Trade Agreement may yet introduce duty liability values being applied to some commodities exiting and entering the UK. Traders on both sides of the North Sea and the English Channel will have to ensure that they remain lucrative and competitive partners even after that. Should the Duty be applied, this could change the purchasing trends across the UK and the EU. The cost of import and export entry processing, along with additional routines will also add to the overall cost of traders, logistic companies and port authorities, and affect trading patterns. This will perhaps only become apparent in late 2021, when we hopefully return to some normality. We also wish that by then, the world has seen the end of the current pandemic.

LUE KOLUMNI SUOMEKSI CARGON VERKKOSIVUILTA OSOITTEESTA: WWW.FI.DSV.COM

Cargo 3/2020 17

18   Cargo 3/2020

”Työkaverit eivät tunnistaneet” DSV:llä työskentelevä Marko Lomakin pisti elämäntavat uusiksi ja pudotti painoaan 50 kiloa. Kun hän korona-ajan etätöiden jälkeen palasi takaisin työpaikalleen, ei häntä oltu tunnistaa samaksi ihmiseksi. tek st i EE VA L AURO NEN | kuvat VILLE RINNE

ämän vuoden helmikuun 16. päivä DSV:n IT Supporter Marko Lomakin, 44, tajusi, että jotakin olisi tehtävä. Portaita ei pystynyt enää kävelemään hengästymättä, henki ei kulkenut eivätkä vaatteet menneet päälle. Ylipainoakin oli kertynyt.

Paino oli lähtenyt nousemaan vähitellen noin kuusi vuotta sitten, kun varastotyöt vaihtuivat it-puolen töihin ja fyysinen työ istumiseen. Lopulta puntari näytti 135 kilon lukemia. ”Tajusin, että en voi jatkaa näin, jos haluan nähdä 12-vuotiaan tyttäreni vielä aikuisenakin. Lisäksi kuuluin astmani vuoksi korona-ajalla riskiryhmään, joten sekin lisäksi motivaatiotani.”

Lomakin päätti tehdä elämäntapamuutoksen. Hän aloitti liikunnan ja muutti ruokavalionsa. Aluksi roskaruoka ja herkut jäivät pois ja annoskoot pienenivät. Hän ryhtyi myös kirjoittamaan blogia elämäntapamuutoksestaan ja lisäsi liikuntaa. ”Aloitin kävelyllä. Tein pitkiä kävelylenkkejä kaksi-kolme kertaa päivässä. Jossain vaiheessa aloin juosta. Sain lisää pontta liikkumiseen, kun huomasin pystyväni juoksemaan.”

Aluksi lenkit olivat kilometrin mittaisia. Huhtikuussa sujui jo neljän kilometrin juoksulenkki ja toukokuussa kymppi. Heinäkuussa Marko hankki pyörän ja alkoi pyöräillä 36 kilometrin työmatkoja. Kotona hän teki painoharjoittelua.

Roskaruoka vaihtui kasviksiin Runsaan liikunnan lisäksi Marko Lomakin muutti ruokavalionsa.

Se tuntui aluksi vaikealta. Hän aloitti hyvin tiukalla dieetillä ja söi huomattavasti vähemmän kuin kulutti. Päivän kalorimäärä oli noin tuhat.

Cargo 3/2020 19

säilyttämään painoni saavutetuissa luke­missa.­ Olen luonteeltani sellainen, etten anna periksi. Kun päätän jotain, menen vaikka läpi harmaan kiven.”

Nykyisin Marko Lomakin juoksee kolme kertaa viikossa, ennen tai jälkeen työpäivän. ”Sellainen haitta uudesta urheilullisesta elämästä tuli, että sain vasempaan jalkaani rasitusvamman, joka rajoitti hieman liikkumistani, mutta onneksi se on jo poistunut.”

Juokseminen on Lomakinin mielestä haastavaa ja mukavaa. Elokuussa hän osallistui ensimmäistä kertaa elämässään Midnight Run -tapahtuman viiden kilometrin juoksuun, joka järjestettiin tänä vuonna virtuaalisena. Tapahtuman osallistumismaksun maksamiseen hän hyödynsi DSV:n ePassia. ”Juoksu meni hyvin. Sijoitukseni oli 11.

Juoksijoita oli toista tuhatta, joten voin olla tyytyväinen.”

”ENNEN OLIN TYÖPÄIVÄN JÄLKEEN VÄSYNYT, MUTTA NYT MINULLA ON VIELÄ ENERGIAA VAIKKA KUINKA PALJON JÄLJELLÄ.”

”Olin aiemmin tottunut syömään iltaisin kaikkea kaloripitoista naposteltavaa, ja aluksi iltaisin oli nälkä. Oli totuteltava siihen, että jos iltanaposteltavaa haluaa, niin se on sitten porkkana.”

Pikkuhiljaa dieetti alkoi sujua, eikä kalorimääräkään enää ollut yhtä tiukka kuin alussa. Kun vanhoista tavoista onnistui luopumaan, oli aika luoda uusia. ”Toukokuulle asti mittasin kaiken syömäni ruoan, kalorit ja ravintosisällön. Nykyisin se ei enää ole tarpeen, sillä tiedän muutenkin, paljonko kannattaa syödä.”

Tuloksia alkoi näkyä Runsas liikunta ja ruokavalio tuottivat tulosta.

Kesäkuun puolivälissä painoa oli tippunut neljässä kuukaudessa jo 41 kiloa, ja Lomakin painoi 84 kiloa. Ulkomuotokin muuttui. ”Silloin huomasin itsekin jo muutoksen, jonka muut olivat huomanneet jo aiemmin.

Kun menin käymään töissä pitkän etätyöjakson jälkeen, ihmiset eivät tunnistaneet minua.”

Kesän aikana painonpudotus jatkui, ja kiloja katosi kaikkiaan 50. Sama paino on pysynyt tähän asti. ”Olin lukenut elämänmuutoksista, joihin ihmiset ovat pystyneet. Halusin osoittaa, että minäkin pystyn tähän, ja lisäksi onnistun

20 Cargo 3/2020

Uudet tavat syntyvät vähitellen Nykyisin Marko Lomakinin ruokavalio on terveellinen. Hän syö päivässä yhden lämpimän aterian, silloin lautasella on usein kevyt salaatti ja kanaa tai kalaa. Annokset ovat kasvispainotteisia, ja iltapalaleivän päällisenä on usein salaatti. Hän on vaihtanut vaalean leivän näkkileipään ja luopunut esimerkiksi riisistä ja punaisesta lihasta. Juomana on tavallisesti vesi.

Ennen Lomakin söi usein hampurilais­aterian.

Hän ei ole vieläkään luopunut niistä kokonaan,

mutta tahti on harventunut. ­Kokonaisen aterian sijaan hän ottaa mieluummin vain hampurilaisen. ”Nykyisin annoksesta jää kuitenkin usein puolet syömättä, koska en vain jaksa syödä enää niin paljon.”

Kun terveellisestä ruokavaliosta ja liikunnasta tuli tapa, se alkoi tuntua helpommalta. ”Töissä on välillä kiire, ja syöminen jää joskus hieman taka-alalle. Pyrin kuitenkin elämään niin, että ehdin huolehtia omasta hyvinvoinnistani.”

Liikunnan harrastamisessa ja painon pudotuksessa on Marko Lomakinin mielestä­ parasta se, että tulee tulosta. Lisäksi on hyvä olo oman kehon puolesta. Puolentoista kuukauden harjoittelun jälkeen kunto oli parantunut niin, että hän pystyi luopumaan astmalääkkeistään. Myös kuorsaaminen on loppunut ja unenlaatu parantunut. ”Olen paljon virkeämpi. Ennen olin työpäivän jälkeen väsynyt, mutta nyt minulla on vielä energiaa vaikka kuinka paljon jäljellä.”

Hyvä kunto ja painonpudotus ovat vaikuttaneet myös mielialaan. ”Vireystasoni on hyvä, ja uskallan kertoa oman mielipiteeni. Olen myös nykyisin paljon sosiaalisempi, iloisempi, itsevarmempi ja keskustelen mielelläni. Elämäntapamuutos on vaikuttanut koko maailmankatsomukseeni.

Tunnen oloni rauhallisemmaksi ja mietin asioita syvemmin, en lähde enää suin päin soitellen liikkeelle.”

Tukea liikuntaan DSV tukee työntekijöidensä hyvinvointia monin eri tavoin. Käytössä on esimerkiksi kännykkään ladattava mobiili ePassi-­sovellus, jolla voi maksaa omia liikunta- ja kulttuuriharrastuksiaan. ePassi. Kännykkään ladattavalla mobiilisovelluksella voi maksaa liikunta-, hyvinvointi- ja kulttuuriharrastuksia. ePassilla voi maksaa vaikkapa kuntosalimaksuja tai ostaa konsertti- tai elokuvalippuja. Maksaminen tapahtuu suoraan sovelluksella, mikäli maksun saaja on mukana ePassissa.

Sovelluksella voi maksaa myös liikuntatai kulttuuripalveluihin liittyviä laskuja, mikäli laskuttava yritys ei ole mukana ePassi-sovelluksessa.

DSV tukee työntekijöidensä liikuntaja kulttuurimaksuja vuosittain erikseen päätettävällä summalla, joka ladataan suoraan ePassiin. ”Monet työntekijämme hyödyntävät koko summan tehokkaasti. On hyvä muistaa, että tuki tulee käyttää henkilök­ohtaisesti, sitä ei voi siirtää

vaikkapa perheenjäsenelle, henkilöstöpäällikkö Tuure Väisänen DSV:ltä sanoo.

Harrastustoiminta. DSV tarjoaa työntekijöilleen esimerkiksi tanssi-, hiihto-, uinti- tai kokkikursseja. Henkilökunnan virkistykseksi järjestetään myös retkiä ja tapahtumia, kuten käyntejä kulttuuri­ tapahtumiin tai esimerkiksi Saaristoristeily.

Henkilökunnalla on myös mm. golfkerho, jääpallo-, jääkiekko- ja koripalloporukka.

Työhyvinvointi. Hieroja käy DSV:n Vantaan konttorilla viikoittain. Hierojalla voi käydä omakustannehintaan työajalla.

Päivittäin järjestetään myös taukojumppaa.

Työergonomiasta huolehditaan, ja työntekijöillä on käytössä sähköistetyt työpöydät ja satulatuolit. 

TIESITKÖ?

Aasiasta Suomeen Tavarat kulkevat maitse, merellä ja ilmassa - tai joustavina yhdistelmäkuljetuksina.

D te k st i D S V

SV:n tarjoamat kokonaisvaltaiset kuljetusratkaisut Aasiasta Suomeen auttavat nykyisessä globaalissa markkinatilanteessa pitämään toimitusketjut sujuvina mahdollisista kuljetuksiin tai kaupankäyntiin liittyvistä rajoituksista huolimatta.

Tuonnin kokonaispakettimme tarjoaa useita kilpailukykyisiä vaihtoehtoja, jotka edesauttavat kansainvälisen kaupan sujuvuutta ja tuotteiden saatavuuden optimointia. DSV:n globaalin yhteistyöverkoston tarjoamista logistiikkaratkaisuista löydät sopivan vaihtoehdon eri tuotesegmenteille.

Palveluvalikoimamme kattaa säännölliset lento-, juna- ja merirahtikuljetukset unohtamatta joustavuutta lisääviä yhdistelmäkuljetuksia, DSV XPress -kuriiripalvelua tai aivan uutena myös autokuljetuksia Kiinasta Eurooppaan.

Hinta

Voit valita eri kuljetusmuodoista vaihtoehdon, joka täyttää yrityksenne kriteerit kuljetusten kustannustehokkuuden, lähetysten kiireellisyyden, ympäristöystävällisyyden ja arvoketjussa aiheutuvien päästöjen osalta.

Toimitusaika

Cargo 3/2020 21

Q&A

Miten Brexit vaikuttaa kuljetuksiin?

Brexit tuo muutoksia kuljetusten aikatauluihin ja tullimääräyksiin EU:n ja Ison-Britannian välillä.

Myös Irlannin liikenne reititetään Ison-Britannian kautta, ja siihen tulee uusia toimintatapoja. teksti DSV | kuva ISTOCK

22 Cargo 3/2020

2.

Mitä tullauksessa tulee ottaa huomioon?

Vientiselvitys/tuontitullaus on pakollinen kaikille lähetyksille, jotka saapuvat määränpäähänsä 1.1.2021 tai sen jälkeen, vaikka ne olisivatkin lähteneet matkaan ennen vuodenvaihdetta. Tavarankuljettajalla on oltava kauppalasku jo tavaraa lastattaessa. Sekä tuonnissa että viennissä on tehtävä tulliilmoitus. Britanniasta Suomeen tuotavista tavaroista on maksettava tullia, jonka suuruus riippuu tavaran tullinimikkeestä. Tullinimikkeen ja -tariffin määrittelee Tulli (www.tulli.fi), joten kauppaa käyvien yritysten on syytä olla yhteydessä Tulliin mahdollisimman pian, mikäli kauppatavaran nimike ei ennestään ole tiedossa.

1.

Miten Brexit vaikuttaa kuljetusaikatauluihin?

Brexit on vaikuttanut kuljetuksiin jo alkusyksystä lähtien, kun yritykset ovat pyrkineet välttämään tulevia tullimuodollisuuksia toimittamalla lähetyksensä perille vielä ennen vuodenvaihdetta. Liikenne Ison-Britannian ja EU:n sekä Irlannin ja EU:n välillä on ruuhkautunut, mikä viivästyttää tuonti- ja vientilähetyksiä.

Kuljetuksiin ja tullimuodollisuuksiin on hyvä varata aikaisempaa enemmän aikaa myös jatkossa. Kuljetusten sujuvuuteen voi myötävaikuttaa siten, että kaikki tarvittavat dokumentit, kauppalasku etunenässä, toimitetaan kuljetusliikkeelle jo kuljetustilausta tehtäessä.

4.

Brexit ja DSV Vuodenvaihteen jälkeen Isoa-Britanniaa kohdellaan kuten mitä tahansa EU:n ulkopuolista kauppakumppania. DSV:llä on vankka kokemus EU:n ulkopuolisten maiden (esimerkiksi Sveitsi, Norja, overseas) kanssa käytävästä kaupasta ja siihen liittyvistä kuljetusja tullaustoimenpiteistä. Olemme valmistautuneet Brexit­iin huolella: henkilökuntaamme on koulutettu ja IT-järjestelmiä on sopeutettu heti siitä lähtien, kun Iso-Britannia teki päätöksen irtautua Euroopan unionista. Olemme myös koonneet kattavan tietopaketin Brexitistä nettisivuillemme osoitteeseen www.dsv.com > Insights > Brexit.

3.

Mikä on EORI? EORI (Economic Operators Registration and Identification number) on EU:n laajuinen järjestelmä taloudellisten toimijoiden rekisteröintiä ja tunnistamista varten. EORI-numero on pakollinen tuotteiden tullaukselle EU:n ja Britannian välillä.

Suomessa Tulli on EORI-rekisteröinnistä vastaava viranomainen, ja suomalaiset yritykset rekisteröidään aina Suomessa.

EORI-rekisteröiminen tarkoittaa sitä, että Tulli myöntää yritykselle EORI-numeron, jota yrityksen tulee käyttää tunnisteena asioidessaan minkä tahansa EU-jäsenmaan tulliviranomaisen kanssa. Jokaisen tuontitai vientikauppaa Britannian kanssa tekevän yrityksen on itse haettava EORI-rekisteröintiä Tullilta.

5.

Miten Irlannin liikenne muuttuu?

Irlannin liikenteeseen tulee uusia toimintatapoja vuodenvaihteen jälkeen. Vaikka Irlanti ja Pohjois-Irlanti säilyvät EU:n tullipiirissä, Irlannin liikenne reititetään 1.1.2021 alkaen Ison-Britannian kautta. Brexitin siirtymäajan umpeuduttua kova raja on määritelty Irlannin mereen, minkä vaikutus näkyy Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin välisessä rajanylityksessä.

Kun unionitavaraa kuljetetaan EU:sta yhteisen passituksen maihin tai niiden kautta takaisin EU:hun, tulee käyttää unionin sisäistä passitusta. Sisäisen passituksen lisäksi tulee tehdä Irlannin meren saapumis- ja poistumisilmoitus, mistä veloitetaan nk. ”transit fee”.

no tt aja

ok ing

Va st aa

Bo

Lä

he tt äjä

NYKYINEN MALLI

no tt aja Va st aa

us Va pa ut

us Ta rk ist

us Va pa ut

us

ETA

Ta rk ist

ti en Vi

ok ing Bo

Lä

he tt äjä

BREXITIN JÄLKEINEN MALLI

Cargo 3/2020 23

HYVÄÄ JOULUA JA ONNEA VUODELLE 2021 DSV tukee tänäkin vuonna Hyvä Joulumieli -keräystä.

Keräyksen toteuttavat Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti yhteistyössä Ylen kanssa.

Hyvä Joulumieli -keräyksen varoilla ilahdutetaan talousvaikeuksia kohdanneita lapsiperheitä lahjakorteilla, joilla he voivat hankkia ruokaa joulupöytään. Keräyksen tavoitteena on kerätä reilu miljoona euroa. Keräysvaroilla lahjoitetaan 21 000 kappaletta 50 euron arvoista ruokalahjakorttia.

DSV on Punaisen Ristin yhteistyökumppani myös globaalisti ja on tukenut Punaisen Ristin toimintaa esimerkiksi KaakkoisBangladeshin Cox’s Bazarissa COVID19-pandemian aikana.

DSV Road Oy Trukkikuja 3 01360 Vantaa p. 020 738 8388

DSV Air & Sea Oy Trukkikuja 3 01360 Vantaa p. 020 738 8344

DSV Solutions Oy Trukkikuja 3 01360 Vantaa p. 020 738 8322

www.fi.dsv.com info@fi.dsv.com