Ekonomi 6/2017

6

E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

Liittokokous päätti:

KYLTEREILLE LISÄÄ ÄÄNIVALTAA

JOULUKUU 2017

MENTOROINTI Löydä omat piilossa olevat vahvuutesi TIETEENTEKIJÄ Kun työ irtoaa ajasta ja paikasta, yrityskulttuurin merkitys korostuu MAAILMALLA Kauppakorkeakoulusta suurlähettilääksi

HÁLO HALUAA HUIPULLE Marta Valtovirta ei ymmärrä vaatemerkkejä, jotka eivät halua olla maailman paras tai Suomen kovin.

VOITA TOIMINTATONNI RYHMÄLLESI!*

Me-henki syntyy merellä Lyhyempikin matka on oiva yhteishengen nostattaja. Irtautuminen rutiineista ja inspiroiva ympäristö saa ajatukset liikkeelle. Sujuvat järjestelyt vapauttavat keskittymään olennaiseen. Punaisilla laivoilla ohjelmaan mahtuu myös herkuttelua ja huvia – siksi niillä pidetään parhaat palaverit!

Helsinki–Tallinna-päiväkokous

Päiväksi Tallinnaan ja illaksi kotiin!

Alk. 37 €/hlö (sis. Bistro Buffet -aterian ruokajuomineen)

Kokouspaketti Logomo + Viking Grace

Yksi vuorokausi, kaksi elämystä: luovuuskeskus Logomo ja moderni Viking Grace.

Alk. 110 €/hlö, Inside 2 -hytti (sis. kokous Logomossa sekä vuorokauden kokousristeily aterioineen)

Helsinki–Tukholma-kokous

Itämeren klassikkoristeily, jonka aikana ehtii paljon!

Alk. 129 €/hlö, A2-hytti (sis. kokoustilan sekä aamiaisen ja illallisen ruokajuomineen meno- ja paluumatkalla)

Vähän enemmän tunnetta

* Jättämällä varaukseen johtavan tarjouspyynnön viimeistään 16.2.2018 osoitteessa vikingline.fi/toimintatonni osallistut 1000 euron laivarahan arvontaan.

Se on Viking Linen laivoilla matkanne aikana käypää valuuttaa, jonka ryhmäsi voi käyttää haluamallaan tavalla.

Varaukset: Helsinki 09 123 571, Turku 02 333 1332, ryhma@vikingline.com Pidätämme oikeuden muutoksiin.

[ SISÄLTÖ ] JOULUKUU / DECEMBER 2017 E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

6

E KO N O M E R N A S FA C K T I D N I N G

24

3 x uusi työ.......................................... 16 Maailmalla

Ekonomi ja suurlähettiläs....................26

Työntekijöitä inspiroidaan nyt arvoilla ja merkityksellisyydellä,

Ura

Kehity työnhakuaikana....................... 30

Tapahtuma

sanoo Aalto-yliopiston tuore provosti Kristiina Mäkelä.

Opiskelijat työelämätaito-opissa.......32

Kylterit

Oman osaamisen hinnoittelu............ 40

Työelämän pelisäännöt................ 42 Ervasti................................................... 44 Korkeakoulut

Ekonomit tukevat koulutusta............ 46

Jäsenmaksut 2018........................... 48 Tapahtuu............................................. 49 Kolumni................................................ 50

10 18

36

Suomen Ekonomien mentorointiohjelman tavoitteet määritellään ainoastaan aktorin tarpeiden mukaan.

Ekonomi Marta Valtovirta vie omaa Hálo-vaatemerkkiään määrätietoisesti kohti kansainvälisen muotimaailman kärkeä.

Ura ja elämä fiksuille raiteille

Intohimona muoti

Ekonomien liittokokous antoi kyltereille lisää äänivaltaa.

Jaa juttuvinkki myös kaverille ­ Ekonomin verkkolehdestä. ekonomilehti.fi

3

[ PÄÄKIRJOITUS ]

Uudistuminen on kivaa!

J

ärjestökulttuurin uudistaminen ei ole ekonomeille vaikeaa. Uudistumiskykymme osoitti liittokokouksen historiallinen päätös kasvattaa opiskelijoiden äänivaltaa.

Valppauttamme kuunnella ekonomien ja kylterien ääntä tarvitaan jatkossakin.

Me emme ole osallistuneet suuriin mielenilmauksiin, mutta olemme tehneet tärkeää ja vaikuttavaa työtä työmarkkinoilla. Juuri ekonomeille on luontevaa pohtia uutta yrittäjämäistä työotetta ja työnteon uudenlaisia muotoja, kiinnittää huomiota myös esimiesasemassa olevien ongelmiin Akavassa ja pitää yllä akateemiseen yrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä.

Olemme tehneet avauksia keskusteluun työaikalaista ja luottamusvaltuutetun asemasta sekä kilpailukieltosopimuksista. Ne kertovat osaamisestamme.

Edistämme paikallisen sopimisen kulttuuria ja työelämän tasa-arvoa.

Olemme ennakkoluulottomia työelämän kehittämisen kumppanivalinnoissa. Ekonomit oli perustamassa Akateemisia yrittäjiä, joka on nyt Suomen Yrittäjien suurin toimialajärjestö. Aktiivinen yhteistyö työnantajaliittojen ja suurimpien ekonomityöllistäjien kanssa auttaa ymmärtämään kokonaisuuksia. Palvelemme ekonomeja kummallakin puolen neuvottelupöytää.

Jäsenpalvelut on keskeinen osa toimintaamme. Niitä olemme ajan hengen mukaisesti kyenneet digitalisoimaan, mistä eLakipalvelu on hyvä esimerkki. Se täydentää henkilökohtaisia palveluita. Kokeilukulttuuri on meille arkea, etenemme kohti tarjonnan modulaarisuutta, ja siihen saamme oppia nuorille suunnatuista uusista palvelupaketeista.

Keskeinen tehtävämme on pitää huolta ekonomitutkinnon arvosta. Olemme panostaneet kauppatie-

teen opetukseen ja tutkimukseen rahallisesti, mutta sen lisäksi olemme osallistuneet valtakunnallisen liiketoimintaosaamisen verkkokurssin kehittämiseen. Tuemme tutkintoa kehittävää opetusta ja tutkimusta sekä alaa eteenpäin vievää kirjallisuutta.

Suuntaamme tulevaisuuteen. Löydämme edunvalvonnan teemat, jotka koskettavat tulevia ja nykyisiä jäseniä. Pidämme huolta tukalaan asemaan joutuneista unohtamatta, että monella ekonomilla työura soljuu ilman suurta dramatiikkaa. Elämme digiaikaa, mutta tunnemme kiinnostavien kohtaamisten ja verkostoitumisen merkityksen.

Haluan kiittää jäseniämme luottamuksesta ja toimiston väkeä sekä luottamushenkilöitä erinomaisesta työstä viime vuosina.

Hyvää joulua ja menestyksekästä uutta vuotta 2018!

Timo Saranpää puheenjohtaja

Juuri ekonomeille on luontevaa pohtia uutta yrittäjämäistä työotetta.

Päätoimittaja / Chefredaktör Anja Uljas, anja.uljas@ekonomit.fi, p. 040 550 0712 Toimituspäällikkö / Redaktionschef Tapani Mäkinen, tapani.makinen@veraja.fi, p. 040 595 4099

Julkaisija / Utgivare Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.ekonomit.fi Kustantaja / Redaktion Otavamedia OMA, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia yrityksille.otavamedia.fi ekonomilehti.fi

4

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

Tuotanto / Produktion Otavamedia OMA, Paula Ristimäki, paula.ristimaki@otava.fi, Salla Salokanto, Nora Kolari (ulkoasu) ­Toimitusneuvosto / Redaktions­kommittén Anja Uljas, Tapani Mäkinen, Riikka Mykkänen, Tuuli Marttila, Mika Parkkari ja Sirja Kulmala-Portman Suomen Ekonomeista sekä Otavamedia OMA Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljn­ing Otavamedia OMA, myynti­ päällikkö Kari Salko, kari.salko@otava.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer Suomen Ekonomit, ­Tuuli Marttila, tuuli.marttila@ekonomit.fi Osoitteen­muutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@ekonomit.fi (huom. ilmoita myös ­jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) T ­ ilaukset / Prenumerationer (ei-jäsenet) Otavamedia OMA, ekonomi@otavamedia.fi, myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset Hinta / Pris 68 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Miika Kainu Paperi / Papper kannet ­MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 15.2.2018, jäsenyhdistysten tiedotteet 26.1.2018 mennessä Suomen Ekonomeihin: tuuli.marttila@ekonomit.fi. Nästa Ekonomi utkommer 15.2.2018, meddeland­en från medlemsföreningarna senast 26.1.2018 till Finlands Ekonomer: tuuli.marttila@ekonomit.fi.

Ekonomi-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen ­kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä ­palauttamisesta.

441 619 Painotuote

PEFC/02-31-151

Hyödynnä JÄSENETUSI HENKIVAKUUTUKSESSA Henkivakuutus turvaa perheesi toimeentulon, jos pahin sattuisi.

Tiesithän, että Ekonomien jäsenenä sinä ja puolisosi olette oikeutettuja Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen.* Esimerkiksi 32-vuotiaalle Ekonomien jäsenelle henkivakuutus 100 000 euron turvalla maksaa vain 7 euroa kuussa.

Alennus on peräti 62 %, mikä merkitsee 134 euron säästöä vuodessa.

Katso hinta vakuutuksellesi ja hyödynnä jäsenetusi osoitteessa

Jäsenille

62 %

I

EDULLISEMP

henkivakuutuskuntoon.fi *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

ISTOCKPHOTO

TUOREITA JUTTUJA & AJATTELEMISEN AIHEITA blogi.ekonomit.fi

Liittokierros on osoittanut ­sopimusjärjestelmän toimivuuden TEKSTI RIKU SALOKANNEL, TYÖMARKKINAJOHTAJA, SUOMEN EKONOMIT

KUN ELINKEINOELÄMÄN keskusliitto päätti vetäytyä keskitetyistä palkkaratkaisuista, jäi viime vuoden kilpailukykysopimus, tuttavallisemmin kiky, näillä näkymin viimeiseksi keskitetyksi kokonaisratkaisuksi. Kikyn osana yritettiin rakentaa Suomen mallia, vientiliittovetoista keskitettyä palkkaratkaisua, mutta sitä ei yrityksestä huolimatta syntynyt. Edessä olivat liittokohtaiset työehtosopimusneuvottelut.

Käynnistymisvaikeuksien jälkeen teollisuuteen alkoi syntyä työmarkkinaratkaisuja. Vaikka Suomen mallia ei saatukaan muodostettua, jo syntyneet ratkaisut niin metsä-, kemian- kuin teknologiateollisuudessa viitoittavat tietä sille kustannusvaikutukselle, jota muiden toimialojen voi olla vaikea ylittää. Näitä erilaisia palkkaratkaisuja, niin sanottuja palkka-ankkureita, on nähty aikaisemminkin. Todellisuudessa edellä mainitun mallin ero keskitettyyn ratkaisuun tai alun perin tavoiteltuun Suomen malliin ei ole kovinkaan suuri.

Marraskuun puoliväliin mennessä vienti­teollisuuden yleinen palkkalinja on ollut kahden vuoden sopimuskaudelle kustannusvaikutukseltaan noin 2,6 prosenttia.

Palkkaratkaisut ovat sisältäneet sekä kaikil-

6

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

le maksettavaa yleiskorotusta että myös yritystasolla jaettavaa paikallista erää.

Työehtosopimuksiin sisältyviä muita ehtoja ei ole juurikaan käsitelty useammalla edeltäneellä neuvottelukierroksella, mutta tämä kierros on tarjonnut mahdollisuuden päivittää sopimuksia kunkin alan omista tarpeista käsin. Myös näillä tekstimuutoksilla voi olla pieniä kustannusvaikutuksia.

Monissa työehtosopimuksissa on esimerkiksi lisätty paikallisen sopimisen mahdollisuutta.

PALVELUALOILLE SYNTYNEET sopimukset, kuten ICT-alan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus, seuraavat edellä mainittua vientiteollisuuden kustannuslinjaa. Suomen Ekonomeille keskeisen palvelualan – rahoitusalan – neuvottelut ovat edelleen kesken.

Jäseniämme työskentelee paljon myös aloilla, joissa työehtosopimusta ylemmille toimihenkilöille ei ole. Näitä aloja ovat muun muassa kaupan ala, elintarviketeollisuus ja tilintarkastusala. Sopimuksettomia aloja eivät nyt neuvoteltavat palkkaratkaisut ja sopimukset koske, mutta tehdyt ratkaisut usein heijastuvat myös näille aloille.

Tämä olisikin hyvä hetki ylempien toimihenkilöiden henkilöstöedustajille nostaa asiaa esille yrityksissä paikallisesti.

Suomen Ekonomien jäseniä yksityisen sektorin neuvottelupöydissä edustavat Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n neuvottelijat. YTN on akavalainen neuvottelujärjestö, joka solmii ylempiä toimihenkilöitä, niin esimiehiä kuin asiantuntijoitakin koskevat työehtosopimukset. Suomen Ekonomien asiamiehet ja lakimiehet osallistuvat ekonomeille keskeisten alojen neuvotteluihin osana YTN:n neuvottelutiimejä.

Julkisella sektorilla ekonomien työ- ja virkasuhteen ehdoista sopii taas Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. Julkisen sektorin neuvottelut käydään alkuvuodesta 2018.

Mitä sovittiin?

Neuvottelujen päätyttyä uusien sopimusten sisällöt voi tarkistaa verkosta: www.ytn.fi.

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!

Tarkista vielä joulunajan tapahtumat ja varaa jo uuden vuoden parhaat menot: tapahtumat.ekonomit.fi

Miten julkinen sektori neuvottelee, Maria Löfgren?

1. JUKO TAVOITTELEE jokaiselle virka- ja työehtosopimustensa piirissä olevalle prosentuaalista palkankorotusta. Tasotavoitteen määrittelemme myöhemmin ottaen huomioon kokonaisuuden eli myös muut kuin palkankorotuksia koskevat työehdot sekä sopimuskauden. Nyt on ensimmäinen kerta noin 10 vuoden tauon jälkeen, kun näistä muista työehdoista päästään kunnolla neuvottelemaan. Keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen ja äärimaltillisen palkkalinjan aikana näin ei tehty. Tasotavoitteessa otamme toki huomioon muiden alojen korotukset. Lähtökohta on, että julkisen sektorin palkansaajat, jotka osallistuivat Suomen kilpailukyvyn parantamiseen vielä yksityisen sektorin palkansaajia enemmän, ansaitsevat vähintään samantasoiset korotukset kuin vientialoilla.

2. JULKINEN SEKTORI on naisvaltainen ja palkansaajat tekevät vaativaa ja koulutusta edellyttävää työtä yhteiskunnan palvelujen, terveyden, hyvinvoinnin, hallinnon ja turvallisuuden takaamiseksi. JUKO ei hyväksy sitä,

että palkkaus jää tehtävien vaativuustason edellyttämää pienemmäksi. Haluamme työnantajan sitoutuvan tämän epäkohdan korjaamiseen ja käytännön toimien, kuten palkkausjärjestelmien kehittämisen tai palk-

kaohjelmien, alkavan tulevan neuvottelukierroksen myötä. Julkisen sektorin vetovoimatekijät osaavan työvoiman rekrytoinnissa pitää turvata, sillä vain osaajien avulla toteutetaan merkittävät uudistukset, kuten sote- ja maakuntauudistus, ja parannetaan tuottavuutta.

3. KOLMANNEKSI HALUAMME, että henkilöstöedustajiksi hakeutuvat jatkossakin parhaat osaajat, jolloin työpaikan neuvotteluista hyötyvät työntekijät ja työnantaja. Tämä onnistuu vain, mikäli heidän toimivaltuutensa on kunnossa, heillä on riittävästi aikaa tehtävänsä hoitoon eikä siitä seuraa heille ansionmenetystä verrattuna niihin tehtäviin, joista henkilöstöedustajaksi siirryttiin.

Maria Löfgren toiminnanjohtaja, JUKO

JUKO vastaa julkisella sektorilla, kuten kunnissa, valtioilla ja yliopistoissa työskentelevien ekonomien neuvotteluista.

Julkisten alojen työehtosopimukset ovat katkolla useita muita myöhemmin, tammikuun 2018 lopussa.

Koko maan korkeakoulut y ­ hteistyöhön?

SUOMEN KORKEAKOULUILLE ehdotetaan perustettavaksi kansallista alustamallia, jonka myötä opiskelija voisi joustavasti valita opintoja korkeakouluista ympäri Suomen. Malli helpottaisi opintojen valitsemista korkeakoulurajoista välittämättä. Ehdotuksessa ei esitelty valmista mallia vaan suunta, johon korkeakoulutusta voitaisiin alkaa kehittää.

Alustamainen toimintatapa helpottaisi myös tutkintoa suppeampien osaamiskokonaisuuksien suorittamista ja työuran aikaista lisäkouluttautumista. Maantieteellisten rajojen merkitys vähenisi, joten malli tukisi myös korkeakouluopintojen saavutettavuutta koko Suomessa.

Ehdotus liittyy opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision valmisteluun. Tavoitteena on lisätä korkeakoulutuksen joustavuutta, resurssien tehokasta käyttöä ja mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen.

Ehdotuksen allekirjoittivat Suvi Eriksson Suomen Ekonomeista, Niina Jurva Suomen Ylioppilaskuntien Liitosta ja Piritta Jokelainen Yhteiskunta-alan korkeakoulutetuista.

Allekirjoittaneet eivät kannata korkeakouluvisioon liittyvää ajatusta yliopisto- ja ammattikorkeakoululait yhdistävästä korkeakoululaista.

1/2

UUSISTA EKONOMIEN työso-

pimuksista jo joka toisessa on kilpailukeiltopykälä. Tämä vaikuttaa esimerkiksi työpaikan vaihtamiseen saman alan sisällä.

2,5 % OECD ENNUSTAA Suomen

talouden kasvavan alkavana vuonna 2,5 prosenttia. Kasvun ounastellaan jatkuvan 2 prosentin vauhdissa myös vuoden 2019. Kasvu perustuu vientiin, kohentuneeseen kilpailukykyyn ja kovaan kansainväliseen kysyntään.

3.

SUOMI SIJOITTUI kolmannelle

sijalle maailmanlaajuisessa vertailussa, jossa arvioitiin maiden hyvinvointia ja taloutta. Suomi sai huippupisteet hallinnon tasavertaisuudesta ja korruption vähäisyydestä, ja eniten kehitettävää oli työvoiman osallistumisasteen ja työttömyyden osa-alueilla.

Suomen edelle Legatum Instituten vertailussa sijoittuivat Norja ja Uusi-Seelanti.

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

7

Opi uutta, innostu, in – Osallistu Ekonomien koulutustapahtumiin ympäri Suomen!

Ammatillisen kehittymisen tapahtumat

Pidämme huolta osaamisestasi koko työurasi ajan. Haluamme olla tässäkin edelläkävijöitä ja tarjota teemoja, jotka parhaiten vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin.

Vuoden 2018 koulutusteemat!

Jäsenmaksuun kuuluva Maksullinen

Inhimillinen hävikki ja muut tuloksellisen hyvinvoinnin esteet

Päiväkoulutus

On olemassa sellaista hävikkiä, jonka syntymistä pitäisi välttää viimeiseen asti. Sitä kutsutaan inhimilliseksi hävikiksi.

Iltakoulutus

Miten hyödyntää sitä arvokasta pääomaa, jota ihmisten mielet ja sydämet synnyttävät automaattisesti ilman eri innovointityöpajoja? Miten toteuttaa johtamisen yksi perustehtävistä, nöyrtyminen kuulemaan ja näkemään sellaista, mikä ei heti näy tai ole muuten ilmeistä? Miten tunnistaa piilossa oleva syvä kehityshalu ja -kyky?

Aidolla ja vahvalla kiinnostuksella toista ihmistä kohtaan saadaan aikaan yksilöiden kukoistusta. Yksilön kukoistus puolestaan johtaa usein myös yhteisön menestykseen. Tätä kannattaa harjoitella.

Parempia tuloksia rennommin – mielen voima ja aivojen huoltaminen Miten luovin yksilönä työyhteisön muutoksissa?

Kehity päätöksentekijänä Strategisen hyvinvoinnin johtaminen ja iiketoiminnallinen vaikuttavuus Oman osaamisen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen

Organisaation sisäiset haastavat vuorovaikutustilanteet Rakentava vuorovaikutus ja yhteistyötaidot

Miten edistän kilpailukykyäni työn murroksessa?

Minä palautteen antajana ja vastaanottajana

Social Selling

Miten onnistun projektin vetäjänä

Viiden tähden asiakaskokemus

Tehokkaat ja tuloksekkaat kokoukset

nspiroidu

[ UUTISSALDO ]

Kilpailukieltojen nykytila ­kartoitetaan TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ käynnisti marraskuussa

EkonomiEsimies

– Kokonaisuus, joka vie uralla eteenpäin Esimiehille ja esimiestehtäviin haluaville Koulutusten kantavana perusajatuksena on hyvä ja kestävä johtaminen. Työskentelytapa on coachaava ja kysymyksiä herättävä. Yhtä oikeaa vastausta ei useinkaan ole, vaan autamme sinua löytämään oman esimiesidentiteettisi sekä tapasi toimia ja kehittyä. Johtajaksi ei kasveta päivässä, vaan työssä kehitytään joka päivä.

selvitystyön kilpailukielto- ja salassapitosopimusten nykytilasta. Varatuomari Jukka Ahtelan tehtäväksi annettiin selvittää muun muassa kilpailukieltosopimusten yleisyyttä eri toimialoilla sekä eri osapuolten näkemyksiä sopimuksista ja niiden kehitystarpeista. Lisäksi selvitetään, millaisia kohteita sopimuksilla pyritään suojaamaan.

Selvityksellä halutaan lisää tietoa sopimuksiin liittyvien ongelmien laajuudesta ja merkityksestä. Työ valmistuu toukokuussa 2018.

Suomen Ekonomit kannattaa yleistyneiden työvoiman liikkuvuutta rajoittavien kilpailukieltosopimusten suitsimista.

EkonomiEsimies-koulutuksesta voit poimia itsellesi sopivat osat tai osallistua kaikkiin.

Tutustu kokonaisuuteen tarkemmin:

ekonomit.fi/ekonomiesimies

SEPA siirtää maksut sekunneissa ENSIMMÄISET SUOMALAISET PANKIT ottavat Euroopan alueen

Helsinki 8.2.2018 Tietoisku: Improvisaatio kokouksissa ja tulevaisuuden työelämässä 19.-20.3. ja 16.-17.4.2018 Lähikoulutus

Vuoden 2018 teemana on hyvinvointi ja koulutukset tulossa pian! Seuraa tapahtumakalenteria ja ilmoittaudu:

ekonomit.fi/ tapahtumat

yhteisen pikamaksupalvelun SEPAn käyttöön todennäköisesti ensi kevään aikana. SEPA (Single Euro Payment Area) mahdollistaa siirrot pankkien välillä sekunneissa koko alueellaan.

Alueen maiden pankit voivat itse valita, milloin ne mahdollistavat pikamaksumahdollisuuden asiakkailleen.

SEPA-alue laajenee vuosien 2018 ja 2019 aikana yhteensä 34 Euroopan maahan. Pikamaksupalvelu nousee näissä maissa perinteisten tilisiirtojen rinnalle – tuttu tilisiirtomalli ei siis ole poistumassa.

Ekonomit Akava-vaikuttajina jo 40 vuotta SUOMEN EKONOMIEN LIITTYMISESTÄ Akavan jäseneksi

vuonna 1977 on kulunut 40 vuotta. Ekonomit vaikuttavat kattojärjestössä aktiivisesti: viime aikoina esimerkiksi yrittäjyyskysymyksiä on pidetty säännöllisesti esillä yhdessä Tekniikan Akateemisten kanssa, ja myös kilpailukieltosopimuskeskustelussa on oltu aloitteellisia.

Akavan kauden 2018–2019 hallitukseen valittiin uudelleen Ekonomien hallituksen puheenjohtaja Timo Saranpää ja työmarkkinajohtaja Riku Salokannel.

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

9

TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVAT VESA TYNI

KYLTERIYHDISTYKSET SAIVAT LISÄÄ ÄÄNIVALTAA

Syksyn liittokokouksessa Suomen Ekonomit osoitti kykynsä rohkeisiin uudistuksiin.

Suuria jäsenhankintaa tukevia päätöksiä olivat opiskelijoiden äänivallan lisääminen ja jäsenyyden kriteereiden laajentaminen.

S

uomen Ekonomien syksyn liittokokous teki pitkään odotettuja ratkaisuja järjestön tulevaisuuden, uudistumisen ja jäsen­ hankinnan edistämiseksi.

Tärkeimpänä päätöksenä hyväksyttiin ehdotus lisätä opiskelijoiden äänivaltaa järjestössä.

Koko vuoden keskusteluja hal­ linnut kysymys sai näin ratkaisun, joka tuntui tekevän kaikki osapuolet tyytyväisiksi. Toinen historiallinen päätös oli jäsenkriteerien laajenta­ minen vastaamaan kasvavia kysyn­ täpaineita.

Ratkaisua opiskelijoiden ääni­ osuuden lisäämiseksi kehitettiin pitkään valmistelevassa työryh­ mässä. Hallitus asetti sen kevään liittokokouksen valtuuttamana, kun esitys kylteriyhdistysten äänimää­ rän nostamiseksi tasavertaiseksi ekonomiyhdistysten kanssa oli kaatunut.

Työryhmän työn tuloksena syntynyt malli ei ole suoraviivainen äänivallan lisäys, vaan se antaa kyl­ tereille lisää ääniä porrastetusti sen mukaan, kuinka aktiivisesti kauppa­ tieteistä valmistuneet opiskelijat liittyvät paikallisen ekonomiyhdis­ tyksen jäseniksi.

10

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

”Kun opiskelijat onnistuvat, niin ekonomitkin onnistuvat. Se tar­ koittaa, että valmistuneet pysyvät ekonomien jäsenenä, ja opiskeli­ joiden äänivalta sataa ajan myötä ekonomiyhdistysten laariin. Kyse on mitä suurimmissa määrin yhteisistä ponnistuksista”, kuvaili mallia esitel­ lyt Suomen Ekonomien puheenjoh­ taja Timo Saranpää. ”Opiskelijoiden vaikutusvalta jär­ jestössämme on nyt vertaansa vailla.

Toivomme, että tämän päätöksen turvin olemme aiempaakin vahvem­ min rakentamassa uutta, tulevaisuu­ den ekonomien yhteisöä.”

PORRASTETTU JÄRJESTELMÄ Aikaisemmin opiskelijajärjestöt ovat saaneet liittokokouksessa yhden äänen alkavaa 500 jäsentä kohti, kun ekonomiyhdistyksillä ääniä on kymmenenkertaisesti. Tämän takia opiskelijoiden äänivalta järjestössä on ollut painoarvoltaan vähäinen opiske­ lijoiden edustukseen verrattuna. Lii­ tossa on noin 19 000 opiskelijajäsentä ja 33 000 ekonomijäsentä, mutta opiskelijayhdistysten äänimäärä on jäänyt noin kuuteen prosenttiin.

Ensi vuonna käyttöön otettavassa uudessa mallissa kylterijärjestöt saavat yhden äänen jokaista alkavaa

150 jäsentä kohden, mikä karkeasti kolminkertaistaa opiskelijoiden äänimäärän entisestä. Tämän lisäksi järjestelmään sisältyy porrastus, jon­ ka ansiosta opiskelijoiden äänimäärä voi nousta jopa tasoihin ekonomi­ yhdistysten kanssa. Vastineeksi luo­ vutaan liittohallituksen kolmannen varapuheenjohtajan paikasta, johon on valittu opiskelijaedustaja.

Opiskelijajärjestöjen äänivaltaan vaikuttaa jatkossa prosenttiluku, joka saadaan laskemalla edellisen vuoden aikana valmistuneiden kaup­ patieteen maisterien lukumäärä ja vertaamalla siihen, kuinka moni valmistuneista on seuraavan vuoden lopussa jäsenenä jossain ekonomi­ yhdistyksessä.

Mitä innokkaammin valmistu­ neet opiskelijat siis liittyvät ekono­ miyhdistyksiin, sitä enemmän ääniä kyseisen oppilaitoksen kyltereillä on liittokokouksessa. Jos esimerkiksi valmistuneista yli 90 prosenttia liittyy ja pysyy liiton jäsenenä, opis­ kelijajärjestön äänimäärä on yksi jokaista 50 jäsentä kohden.

ROHKEA RATKAISU NÄYTTÄÄ MALLIA MUILLE Laskukaavan mukaisesti ekonomi­ yhdistysten ääniosuus liittokokouk­

KY:n ja KPV:n puheenjohtaja Jyri Heimo pitää opiskelijoiden äänivallan lisäämistä ekonomeilta rohkeana edelläkävijän ratkaisuna.

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

11

Turun Seudun Ekonomien puheenjohtaja Tero Kuusisto on tyytyväinen, että keskusteluun opiskelijoiden äänivallasta saatiin päätös.

Rauman Ekonomien puheenjohtaja Anssi Pajala ja nimitystoimikunnan puheenjohtaja Annemaija Summanen liittokokoustunnelmissa.

Pörssi ry:n puheenjohtaja Fanni Hollström harmitteli opiskelijoiden kolmannen varapuheenjohtajan paikan menetystä, mutta oli muuten tyytyväinen päätöksiin.

12

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

sissa on ensi vuonna noin 83 prosenttia ja opiskelijajärjestöjen noin 17 prosenttia. Tämä herätti keskustelua kokoussalissa, sillä vielä muutama päivä ennen kokousta käydyissä keskusteluissa esillä oli eri lukuja liitossa jäseninä pysyneiden osalta. ”En usko, että kyse on pahantahtoisuudesta, mutta ei anna hyvää kuvaa, että ennakkoon on puhuttu ihan eri luvuilla ja muutamaa päivää ennen kokousta saadaan oikeat numerot”, totesi Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaiden (KY) ja Kylteripuheenjohtajien verkoston (KPV) puheenjohtaja Jyri Heimo.

Hän esitti muutosehdotuksen, jonka mukaan opiskelijat olisivat saaneet pitää kolmannen varapuheenjohtajan paikan.

Saranpää pahoitteli sekaannusta ja huomautti, että luultua alhaisemmat jäsenpysyvyysprosentit ovat karu muistutus järjestön jäsenhankinnan nykytilasta. Äänestyksessä hallituksen esitys voitti ja Heimon muutosehdotus kolmannen varapuheenjohtajan säilyttämisestä hylättiin. ”Harmittaa, että loppuun tuli tällainen pieni kömmähdys lukujen kanssa, mutta onhan tämä ollut tänä vuonna selkeä pääasia Suomen Ekonomeilla ja ylipäätään historiallinen tulos. Siihen nähden olen ehdottomasti tyytyväinen”, Heimo totesi asian ratkettua. ”Opiskelijoiden äänivallan lisääminen on ekonomeilta rohkea edelläkävijän ratkaisu. Toivon, että viesti leviää maailmalle ja muut liitot ottavat meistä mallia”, hän sanoi.

Ratkaisuun oli tyytyväinen myös Turun Seudun Ekonomien puheenjohtaja Tero Kuusisto. Hän esitti kevään liittokokouksessa toivomusponnen, että kylterien äänimäärä­ kysymys todettaisiin syksyllä loppuun käsitellyksi, tavalla tai toisella. ”Se oli varmasti sellainen ratkaisu, jonka kanssa kaikki pystyvät elämään, ja nyt voidaan jatkaa eteenpäin muihinkin asioihin. Itse olisin ollut ehkä toisenlaisen ratkaisun kannalla, mutta pystyn hyvin elämään tämän kanssa”, Kuusisto totesi kokoustauolla.

Kuusiston mukaan keskustelu opiskelijoiden äänivallasta on vienyt jo liikaa järjestön resursseja, jotka olisi voitu käyttää muidenkin polttavien asioiden käsittelyyn.

Hän olisi tosin henkilökohtaisesti ollut yksinkertaisemman ratkaisun kannalla.

”OPISKELIJOIDEN VAIKUTUSVALTA JÄRJESTÖSSÄMME ON NYT VERTAANSA VAILLA.” TIMO SARANPÄÄ

”Toki tässä on mukana porkkana, joka kannustaa opiskelijoita koko ajan pitämään kiinni jäsenistä ja edistämään jäsenyyttä. Jos äänimäärä olisi kiinteä, niin varmaan muutaman vuoden päästä keskusteltaisiin taas, saataisiinko sitä korotettua paremmaksi. Mutta kun tähän laskukaavaan jaksaa vielä vähän tutustua, niin eiköhän se siitä selkiydy.”

KYLTERIEN JA EKONOMIEN YHTEISTYÖ KEHITTYY Koko äänivaltakeskustelun taustalla ovat jäsenhankinnan tarpeet. Uusien jäsenten hankintaa ja sitouttamista haluttiin kehittää etenkin opiskelijoiden keskuudessa, ja kylterien äänivallan kasvattaminen on yksi keino tuoda kauppatieteen opiskelijoita liittoon.

KY:n puheenjohtaja Heimo uskoo, että äänivallan kasvattaminen muuttaa opiskelijajärjestöjen suhtautumista ekonomeihin ja lisää innokkuutta lähteä mukaan toimintaan. ”Uskon, että jatkossa KPV:n sisällä on enemmän keskustelua siitä, miten asioihin vaikutetaan.

Tähän asti vaihtoehtoina on ollut joko puhuminen tai protestointi. Nyt päästään siihen, että meillä alkaa olla aitoa vaikutusvaltaa, ja ehkä meidän ääntämme myös kuunnellaan enemmän. Uskon, että opiskelijoilla on paljon annettavaa”, Heimo sanoi.

Nykyisillä luvuilla opiskelijajärjestöistä vain Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden järjestö Pörssi ry. saa enemmän kuin minimimäärän ääniä ensi vuoden liittokokouksissa. Jyväskylässä yli 60 prosenttia valmistuneista on liittynyt ekonomiyhdistykseen, joten Pörssin äänimäärä on porrastuksen

mukaisesti yksi jokaista alkavaa sataa jäsentä kohden. ”Olin positiivisesti yllättynyt näistä luvuista, mutta myös huolissani. Se täytyy nimittäin nyt pitää korkealla ja varmistaa, ettei pudota alaspäin”, sanoi Pörssin puheenjohtaja Fanni Hollström.

Kylteriopiskelijoiden sitouttaminen järjestöön myös valmistumisen jälkeen edellyttää ekonomien ja kylterien keskinäistä yhteistyötä.

Sitä toki tehdään jo, esimerkiksi Pörssin ja Keski-Suomen Ekonomien yhteisten tapahtumien muodossa. ”Uudessa järjestelmässä äänet määräytyvät sen mukaan, miten valmistuneet pysyvät liitossa. Siihen meillä ei kuitenkaan ole vaikutusvaltaa. Meillä on myös aika isot toiveet ekonomipuolelle, että he myös jaksavat tehdä töitä sen eteen, että ihmiset liittyvät”, Hollström sanoi.

Kolmannen varapuheenjohtajan menestystä Hollström pitää harmillisena mutta välttämättömänä kompromissina. Varapuheenjohtajan paikka on tarjonnut opiskelijoille esimerkiksi edustuksen puheen­ johtajiston keskinäisissä keskusteluissa. ”Onhan se toki symbolinen menetys, mutta jostain oli pakko luopua, että päästiin toisaalla eteenpäin. Se ei lopulta noussut meillä kynnys­ kysymykseksi”, Hollström totesi. ”Opiskelijat voivat tehdä ennak­ komarkkinointia ja pohjatyötä, mutta valmistumisen jälkeen opiskelijayhdistyksillä ei ole enää mitään tehtävissä. Vastuu siirtyy

meille vanhuksille. Miten pystymme vastaamaan siihen haasteeseen?

Yhtä lailla on huolehdittava, että pystymme ottamaan ne nuoret vastaan”, Kuusisto sanoi.

JÄSENKRITEERIT LAAJENEVAT Liittokokouksessa hallitus esitteli toisenkin merkittävän ja pitkään odotetun muutoksen: uudet suositukset jäsenyyden kriteereiksi. Liiton jäsenyyden ehtona on perinteisesti ollut Suomessa suoritettu kauppatieteen tutkinto, mutta työmarkkinoiden muuttuessa kiinnostus Suomen Ekonomien jäsenyyden eduista on kasvanut myös muiden tutkinnon suorittaneiden keskuudessa.

Uusissa suosituksissa ero suomalaisten ja ulkomaisten yliopistojen välillä poistuu, ja ohjeissa puhutaan vain kauppatieteen tutkinnosta.

Samoin esimerkiksi taloustieteen, elintarvike-ekonomian tai tuotantotalouden tutkinto oikeuttaa jatkossa

SUOMEN EKONOMIEN HALLITUS • • • •

Hallituksen puheenjohtaja Timo Saranpää Ensimmäinen varapuheenjohtaja Christel Tjeder Toinen varapuheenjohtaja Anette Vaini-Antila Kolmas varapuheenjohtaja opiskelijaedustaja Riku Hietarinta

MUUT JÄSENET • • • • • • • •

Nina Ingves Eero Kiiski Kaisa Kokkonen Kari Leppilahti Jussi Nieminen Liisa-Johanna Pesonen Heli Törrönen Esa Vilhonen

Suomen Ekonomien uusi hallitus, edessä uudelleen valittu puheenjohtaja Timo Saranpää.

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

13

Jussi Niemisen toivotaan tuovan Suomen Ekonomien hallitukseen erityisesti vastavalmistuneiden ekonomien ajatuksia.

MITÄ INNOKKAAMMIN VALMISTUNEET OPISKELIJAT LIITTYVÄT EKONOMI­ YHDISTYKSIIN, SITÄ ENEMMÄN ÄÄNIÄ KYSEISEN OPPILAITOKSEN KYLTEREILLÄ ON LIITTOKOKOUKSESSA. jäsenyyteen. Jäseniksi voidaan hyväksyä myös kauppatieteen maisteriopiskelija, jolla on takanaan kandidaatin tutkinto jostain toiselta alalta. Heille on aikaisemmin suosi­ teltu kylterijäsenyyttä, vaikka usein hakijalla saattaa olla takanaan jo pitkä ura työelämässä.

Suositusten toimeenpano on nyt ekonomiyhdistysten vastuulla.

Hallituksen toive on, että ne uudis­ taisivat sääntöjään mahdollisimman ripeässä aikataulussa mallisääntöjen mukaisesti. ”Saamme säännöllisen epä­ säännöllisesti kyselyitä ihmisiltä, joiden tutkintonimike on jotain ihan muuta, mutta tutkinnon sisältö karkeasti sama kuin kauppatietei­ lijöillä. Kysyntäpaine on näkynyt myös yhdistyksissä. On positiviinen ongelma, että meidät on koettu niin houkutteleviksi, että eri taustoista tulevat ihmiset ovat ilmaisseet ha­

14

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

luavansa liittyä jäseniksi”, puheen­ johtaja Saranpää totesi kokouksen jälkeen.

Jäsenkriteerien uudistaminen on perinteisesti herättänyt vastarintaa, mutta Saranpään mukaan ratkaisu syntyi nyt yllättävänkin helposti. Se kertoo liiton valmiudesta ja halusta uudistua ja kehittyä. ”Varsinkin vannoutuneimmat ekonomitoiminnan fundamentalistit ovat olleet sitä mieltä, että tämä on kauppatieteen maisterien ja ekono­ mien järjestö. Siihen nähden tämä uudistus on edennyt tänä vuonna yllättävän vähällä vastustuksella läpi.

Keskustelut ovat olleet intoa täynnä eikä poikkipuolista sanottavaa ole oikeastaan ollut”, Saranpää kertoi.

UUSI HALLITUS SAI KAKSITOISTA JÄSENTÄ Syksyn liittokokouksessa valittiin myös uusi hallitus seuraavalle kolmi­ vuotiskaudelle. Kevään kokouksessa perustetun nimitystoimikunta esitti kymmenen hengen hallituskokoon­ panoa, jonka puheenjohtajana jatkaa Saranpää. Alkuperäiseen kokoon­ panoon päätettiin kuitenkin vielä lisätä kaksi nimeä.

Lisäjäseniksi valittiin Helsingin Ekonomien Heli Törrönen ja Turun Seudun Ekonomeja edustava Jussi Nieminen, joka oli aikaisemmassa hallituksessa mukana opiskelija­ jäsenenä. Niemisen toivottiin tuovan hallitukseen vastavalmistuneen ekonomin näkemyksiä.

Nieminen oli äänestyksen jälkeen tyytyväinen hallituspestin jatkoon.

Itsekin vastavalmistuneena hän tuntee liiton tämän hetken haasta­

vimman kohderyhmän, työuraansa aloittavat nuoret. ”Nuorten ja vastavalmistuneiden ajasta kilpailee tällä hetkellä hirveän moni taho, ja se kilpailu kovenee koko ajan. Meidän pitää pystyä tarjoamaan palveluita, sisältöjä ja verkostoitumismahdollisuuksia, jot­ ka koetaan mielekkäiksi ja tarpeelli­ siksi”, Nieminen kertoi.

Tärkeää on myös viestiä nuorille työmarkkinajärjestöön kuulumisen vakuutusluontoisia etuja, liiton tuomaa tukea ja turvaa erilaisissa elämäntilanteissa. ”Monelle varmasti perheen perustaminen on ajankohtais­ ta, ja siihen liittyvät esimerkiksi perhe­vapaat. Tänä vuonna yksi työmarkkina­toiminnan teema oli juuri perhe­vapaan uudistaminen”, Nieminen sanoi.

Myös Saranpää oli tyytyväinen uuden hallituksen kokoonpanoon. ”Meillä on hyvä joukkue kasassa, ja nämä pari lisäystä tuovat tasapai­ noa osaamiseen ja ikä­rakenteeseen.

Alkuperäisellä listalla meitä 50- ja 60-luvulla syntyneitä oli seitse­ män kymmenestä”, hän totesi liittokokouk­sen jälkeen.

Uudella hallituksella on ensi vuonna edessään muun muassa uuden toiminnanjohtajan rekrytoi­ minen sekä strategian laatiminen.

Saranpään mukaan syksyn liitto­ kokouksessa tehdyt päätökset ja esillä olleet asiat kertovat paljon tulevan strategian suunnasta. Vuosi­ kertomuksen ja talousarvioesityksen yhteydessä kerrottiin muun muassa CRM-jäsenhallintajärjestelmän edistymisestä ja digitalisaatioon teh­ dyistä taloudellisista panostuksista. ”Olemme ottaneet tosissamme sen haasteen, että työmarkkina­ järjestöjen toiminta ei houkuttele nuoria. Kun tehdään tulevaisuuden järjestöä, on paukkuja laitettava siihen, että palvelumme, tapahtu­ mamme ja teemamme puhuttelevat 2020-luvun ekonomeja. Siten meillä on jäseniä jatkossakin”, Saranpää totesi. ”Mutta tämä ei tarkoita, että vanhat jäsenet unohdettaisiin.

Uudistuminen palvelee myös heitä, jotka joutuvat työssään elämään digi­ loikan ja työelämän pirstaloitumisen keskellä. On tärkeää jatkaa sillä tiellä, jolla on aloitettu eri rintamilla: palveluissa, koulutuspolitiikassa ja työmarkkinapolitiikassa.”

Tasa-arvon aika sijoittajille.

Sijoitusmaailma ei ole entisensä ja hyvä niin. Me haluamme tuoda siihen muutoksen: tasa-arvoa kaikille sijoittajille. Olipa sukan varressasi jemmassa satasia tai satoja tuhansia, tämä koskee sinua.

Me LähiTapiolassa olemme hoitaneet varojamme onnistuneesti jo 150 vuoden ajan. Tämä kokemus ja osaaminen ovat sijoitusasiakkaidemme käytettävissä.

Toimme nyt kaikkien saataville suuren sijoittajan sijoituskohteita, hinnoittelua ja palvelua. Miksikö? Siksi, että meille asiakkaidemme, eli omistajiemme, onnistuminen on ensiarvoisen tärkeää.

Tasa-arvoa on se, että sijoitamme rahasi kuten omamme: samoihin sijoituskohteisiin, joihin itse uskomme.

Katso lisää lahitapiola.fi/varainhoito

Palveluntarjoajat: Säästöhenki- ja sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Omaisuudenhoito, toimeksiantojen välittäminen ja sijoitusneuvonta: LähiTapiola Varainhoito Oy. Kiinteistöpääomarahastot: LähiTapiola Kiinteistöpääomarahastot Oy. Kiinteistövarainhoito: LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy.

Terveistä elämäntavoista totta

UUSI TYÖ

KTM Saija Tarro, 39 Process Designer Microsoft > Etra-liiton toiminnanjohtaja

E

TEKSTI MARITA KOKKO KUVA VESA TYNI

tra-liitto auttaa auttaa ihmisiä terveempään elämään juurruttamalla terveyden tietotulvaa arjen paremmiksi valinnoiksi. Toiminnanjohtaja Saija Tarro vaihtoi it-projektit terveysvaikuttamiseen, sillä hän tuntee intohimoa terveyden edistämisen.

Etra on valtakunnallinen järjestö, jonka taustalla on Suomen adventtikirkko ja arvopohjana kristillinen ihmiskäsitys. ”Kyse ei ole suorasta uskonnollisesta toiminnasta, mutta ajattelemme, että ihmisen terveys muodostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta, mutta myös hengellisestä terveydestä”, Tarro täsmentää.

Valitsemalla aikanaan kauppatieteen opinnot Tarro halusi varmistaa mahdollisimman monialaisen työuran.

Valmistuttuaan hän teki avoimen nettihakemuksen Nokialle Saloon, kotikaupunkiinsa. Ensin avautui äitiysloman sijaisuus, sitten vakituinen työsuhde.

Tarro oli mukana projekteissa, joilla Nokia laajeni ostamalla muita yrityksiä. Hän oli tiimissä myös Microsoftin ostaessa Nokian, samoin Microsoftin myydessä puhelinliiketoimintansa Foxconnille ja HMD Globalille.

Microsoft aloitti yt-neuvottelut Salossa juuri, kun Tarro palasi äitiyslomalta. Silloin oli selvää, että työt Salossa päättyisivät vuoden 2016 aikana.

Muutosmyllyssä Tarro totesi aiempaa ihmisläheisemmän työn houkuttelevan. Hän haki ja sai Etra-liiton toiminnanjohtajan työn tämän vuoden keväällä. Valintaan vaikuttivat hänen arvionsa mukaan pitkä kokemus projektitöistä ja organisointitaidot.

Etra järjestää terveysexpoja kouluissa ja ostoskeskuksissa. Perinteisiin kuuluvat kasvisruokakurssit ja kesäinen perheleiri Piikkiössä. Kaarinalaisessa koulussa järjestöllä on käynnissä pilottihanke, joka edistää terveellisiä ruokailutottumuksia ja innostaa nuoria kasvisten käytön lisäämiseen. Suunnitteilla on terveysexpo alakoululaisille sekä aikuisten hyvinvointiryhmät, joissa vertaistuki yhdistyy valmennukseen.

Kun työ on intohimo, on työajan rajaaminen Tarron mukaan vaikea, mutta selkeä tavoite. Vapaa-ajan täyttävät perhe, koira, ja luova liikunta. ”Käyn tanssitunneilla viisivuotiaan tyttäreni kanssa, ja perheliikuntakerhossa käymme kaikki yhdessä. Ruuanlaitto on rakas harrastus, samoin vapaaehtoistyö OCD-vertaistukiryhmän vetäjänä.”

OLETKO ÄSKETTÄIN SIIRTYNYT TAI SIIRTYMÄSSÄ UUSIEN HAASTEIDEN PARIIN JA HALUAISIT KERTOA SIITÄ MUILLEKIN TÄLLÄ PALSTALLA? ILMOIT­TAUDU TOIMITUKSEEN: PAULA.RISTIMAKI @OTAVA.FI

POIMINNAT SAIJAN URALTA

2003 Työhön Nokia Oyj:n kirjanpitoon

2003 KTM Turun yliopistosta

16

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

2007 Raportointi Senior Business analyst

2006 Concept specialist

2010/2011 Välivuosi: vapaaehtoistyötä Etiopiassa ja Mikronesiassa

2009 Senior concept owner/ Process designeryst

2016 HMD Global/ TNS Mobile

2014 Microsoft

2017 ETRA-liitto ry

[ 3 X UUSI TYÖ ]

Vakuutusala vei KTM Samuel Kuutti, 35 OP-vakuutuksen Uudenmaan alueen myyntipäällikkö > OP-vakuutuksen Uudenmaan alueen myyntijohtaja

OP-VAKUUTUKSEN UUDENMAAN alueen myyntijoh-

Intohimo palveluun hoiva-alan parhaaksi KTM Minna Toiviainen, 51 Finnairin matkustamopalveluiden johtaja > Med Groupin kotiin vietävien hoivapalveluiden ja ensihoidon liiketoimintajohtaja ja johtoryhmän jäsen

MINNA TOIVIAINEN TIETÄÄ työn onnistuvan uskomalla ihmisiin ja yhdessä luotuun menestykseen. Vaihto matkustamopalveluista hoivapalvelujen vetäjäksi kiinnosti, koska näin hän pääsee jatkamaan intohimoaan palvelualaan ja asiakaskokemukseen, Terveys- ja sosiaalipalveluyrityksiin lukeutuva Med Group on kymmenessä vuodessa kasvanut 100 miljoonan liikevaihdon yritykseksi, joka tarjoaa hammaslääkäri-, lääkäri-, hoiva- ja ensihoitopalveluita. Hoivapalveluiden liiketoimintajohtajan pestin vastuualueelle kuuluvat sekä kotiin vietävät että ensihoitopalvelut.

Ensimmäiset kaksi viikkoa Toiviainen aikoo kulkea ihmisten matkassa tutustumassa uusiin kollegoihin, asiakkaisiin, tehtäviin ja tapaan toimia. ”Rakkain osa-alue ovat ihmiset – uskon, että ihan jokainen haluaa onnistua omassa työssään, ja minun tehtäväni on auttaa siinä. Vastuullani on rakentaa esimiestyön tuki, toimintamallit ja prosessi niin, että hoitohenkilökunnan on helppo keskittyä työnsä tekemiseen inhimillisesti ja lämmöllä.”

Toiviainen on kesätöistään lähtien toiminut palvelualalla. Työ­ uran loistohetkiä ovat olleet tilanteet, joissa on yhdessä lähdetty visioimaan uutta suuntaa niin, että toteutus hioutuu ihmisten omista ideoista.

Finnairin Toiviainen jättää, kun yhtiö on jälleen nousukiidossa. Hän on nähnyt myös yhtiön matalasuhdanteen ja vetänyt tes-neuvottelut. ”Kun luvut näyttävät hyvältä, on tietysti harmittavaa lähteä, mutta toisaalta taas on mukava jättää hyvässä kunnossa oleva tiimi ja palvelutoiminto seuraajan haltuun. Eniten jään kyllä kaipaamaan ihania ihmisiä. Suurin ikävä tulee yhteistä arkea.”

Yksi opeista Finnair-matkan varrelta mukaan uuteen oli konkreettinen oivallus palautteesta. ”Sparrasimme henkilöstöjohtajan kanssa tapausta, josta minun piti antaa aika ikävä palaute. Hän kuunteli minua ja kysyi, olenko antamassa palautetta siksi, että haluan ihmisen oppivan tästä vai siksi, että minua ottaa päähän. Sen jälkeen olen joka ikisessä palautesessiossa miettinyt, mitä ihminen itse palautteesta saa ja hyötyy. Jos ei mitään, kannattaako palautetta antaakaan.”

Palaute ei saa olla oman pahan olon purkaus.

taja Samuli Kuutti iloitsee uudesta työstään OP-ryhmässä, jonka hän katsoo olevan laajenevilla palveluillaan alan edelläkävijöitä. Yhtenä esimerkkinä Kuutti mainitsee omat sairaalat ja kuntoutuksen tehostamisen, jotka tuovat ratkaisuja ja säästöjä työntekijöille, yrityksille ja yhteiskunnalle. Esimerkiksi polvileikkauksen jälkeen yleisin kuntoutusmuoto on vesijuoksu. OP-ryhmän sairaaloissa sen korvaa tyhjiöjuoksumatto. ”Potilas kuntoilee kuplassa, joka keventää hänen painoaan 80 prosenttia. Kuplakävelyn voi aloittaa jo leikkausta seuraavana päivänä, koska ei tarvitse odottaa haavan paranemista kuten vesijuoksussa. Tämä nopeuttaa paranemista jopa kaksi, kolme viikkoa.”

Täysin uusi palvelu syntyi helsinkiläisen palopäällikön aloitteesta, kun hoitajan ja lääkärin rinnalle saatiin työmestari arvioimaan kuntoutujan mahdollisuuksia palata työhön. ”Eihän palomiehen ole järkeä olla kolmea kuukautta sairauslomalla, jos käsi on murtunut, sillä pelastuslaitoksella on tarjolla monia kevyitäkin tehtäviä.”

OP-vakuutukseen Kuutti päätyi poikkeuksellista polkua. Hän työskenteli opiskeluaikanaan kalustetalo Maskussa ja havaitsi, kuinka vaikeaa rekrytointi on.

Yhdessä veljensä ja kavereidensa kanssa hän perusti Skill Conceptin, joka teki suorahakuja asiakasyrityksille myyntikoulutuksen ja -valmennuksen ohella. ”Soitin OP-vakuutukseen Pasi Kouvalle myydäkseni haastattelemiamme henkilöitä hakuprosessiin, jolla he etsivät myyntipäällikköä pk-seudulle. Puolen tunnin keskustelun jälkeen Pasi käänsi pöydän ympäri ja kutsui minut työhaastatteluun. Se johti puolentoista vuoden myyntipäällikön pestiin OP-vakuutuksessa.”

Innostus terveydenhuollon kehittämiseen ulottuu myös Kuutin sivubisnekseen Vapu Medical Software -startupissa, jossa hän on tukihenkilö ja toimitusjohtaja.

Yritys digitalisoi terveydenhuollon vastaanottokäytäntöjä. Softa mahdollistaa esimerkiksi ilmoittautumisen ja jonotilanteen seurannan kotoa. ”Palveluja pitää tarjota laadukkaasti netissä, mutta samalla on muistettava, että kaikki ihmiset eivät voi tai halua toimia verkossa. On ymmärrettävä, millaisessa tilanteessa ihminen tulee kohdata kasvokkain”, Kuutti toteaa.

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

17

18

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

TEKSTI SAMI TURUNEN KUVITUS ISTOCKPHOTO

UUTTA OIVALTAMASSA

Mentorointi auttaa työelämän uusien suuntien etsimisessä ja perhe-elämän tasapainon löytämisessä. Kaisa Ekqvistillä uudet oivallukset johtivat aina uuteen työpaikkaan saakka.

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

19

U

udenkarhean toimiston rauhallisessa neuvotteluhuoneessa Espoossa istuu tyytyväinen mentorointipari. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n controller-toimintojen päällikkö Kaisa Ekqvist oli Timo Suonsyrjän mentoroitavana vuoden 2016. Heidän kohdallaan kaikki on mennyt lähes kuin oppikirjassa. ”Kaisan polku on loistava tarina siitä, mistä lähdettiin ja mihin päädyttiin”, sanoo rakennusyhtiö Hartelan talousjohtajana työskentelevä Suonsyrjä.

Mentorointi oli käytännössä lounastapaamisia 6–8 viikon välein.

Parituntiset tapaamiset olivat antoisia keskusteluja. ”Timo antoi myös välitehtäviä, joissa hän laittoi minut miettimään erilaisia näkökulmia ja haastoi maailmankuvaani. Kävimme läpi sekä työhön liittyviä substanssiasioita että laajemmin arvoja ja elämäntilanteeseen liittyviä juttuja. Välillä hän soitteli ja kyseli kuulumisia”, Ekqvist kertoo.

Keskustelut liittyivät usein elämänhallintaan sekä työn ja perheen yhteensovittamiseen. Siinä auttoivat samankaltaiset kokemukset.

Ekqvistillä on pieniä lapsia, ja vaikka Suonsyrjällä haastavin lapsiperhevaihe on mennyt ohi kymmenisen vuotta sitten, se toi näkökulmaa siihen, mikä on tärkeää. ”Kaisalla on päällä sama uurastus kuin mitä itse olen käynyt aikoinaan läpi. Yhtä aikaa lapsiperheen arjen kanssa halutaan hankkia kannuksia ja olla sitoutuneita työnantajaan”, Suonsyrjä sanoo. ”Mutta työnantajalle ei pidä antaa ihan kaikkea. Pitää muistaa, että vain sinä et tarvitse työnantajaa, vaan työnantaja tarvitsee myös sinua”, Suonsyrjä painottaa.

KEMIAT KOHDALLEEN Suonsyrjän ja Ekqvistin välillä on selvästi syvä luottamus edelleen, lähes vuosi mentoroinnin päättymisen jälkeen. He hakevat usein katsekon-

20

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

taktia, pohtivat vastauksia yhdessä ja täydentävät toistensa sanomisia.

Mentoroinnissa hyvä kemia on alusta alkaen tärkeää. ”Olen ollut aiemminkin mentoroitavana, ja se oli muuten ihan hyvä kokemus, mutta ihan emme olleet mentorin kanssa samalla aaltopituudella”, sanoo Ekqvist.

Suonsyrjän ja Ekqvistin samanlaiset työtehtävät – molemmat ovat talousjohtajia ja esimiehiä – helpottavat toisen ymmärtämistä. Molemmat harrastavat kestävyysurheilua, joten myös small talkille löytyy helposti aiheita. ”Ja aina kysellään myös, mitä sinulle ja perheelle kuuluu. Ei pidä pitäytyä vain työasioissa”, Suonsyrjä sanoo.

Onnistuneen mentoroinnin avain on sitoutuminen. ”Alussa tehtiin paperille sopimus, jossa käytiin läpi, mihin kumpikin sitoutuu. Kaikki dokumentoitiin, mää-

”SITOUTUMISEN TÄYTYY OLLA MOLEMMINPUOLISTA . SEKÄ MENTORILLA ETTÄ AKTORILLA ON OLTAVA HALU ANTAA JA VASTAANOTTAA.” KAISA EKQVIST

Mentoroinnissa kehitytään yhdessä Ekonomien mentorointitoiminta auttaa eteenpäin, kun työura ja omat toiveet kaipaavat selkiyttämistä. ”MENTOROINNILLA voi parantaa omaa

ammattitaitoa, saada uusia suuntia omaan ammatillisuuteen sekä löytää rohkeutta tarttua uusiin asioihin, joista on todella innostunut ja kiinnostunut”, sanoo Sirja Kulmala-Portman. ”Mentorointi auttaa löytämään omia piilossa olevia vahvuuksia, kun toinen ihminen tarjoaa etsintään hyvän peilin”, arvioi puolestaan Marjut Hallavo. ”Mentorointi antaa henkilökohtaisen, vuoden mittaisen ohjelman kohti tavoitteita, olivat ne työssä kehittymistä tai vaikka yrityksen perustaminen. Mentoroinnin hienous on, että se perustuu täysin omiin tavoitteisiin”, täydentää Arja Parpala.

Kulmala-Portman, Hallavo ja Parpala ovat Suomen Ekonomien uravalmentajia ja vastaavat liiton mentorointitoiminnan kehittämisestä.

Ekonomit haluaa tukea jäsentensä ammatillista kehitystä, ja mentoroinnissa on tärkeää, että aktorin ja mentorin maailmat kohtaavat.

Mentorointi maksaa aktorille 200 euroa. Kokonaisuuteen kuuluu ohjelman lisäksi aloitus- ja päätöstilaisuudet, kaksi teematapahtumaa, opaskirja sekä alumnitilaisuus.

Muuttuva työelämä vaatii jatkuvaa kehittymistä, eikä kaikilla työpaikoilla ole siihen mahdollisuutta. ”Työnantajan tarjoamassa mentoroinnissa on aina mukana myös työnantajan tavoitteet. Meidän kauttamme tavoitteet määritellään vain aktorin omien tarpeiden mukaan”, Parpala painottaa.

IHMISTEN VÄLISTÄ TOIMINTAA Suomen Ekonomit tarjoaa mentorointiohjelmia, joissa ohjataan mentorointipareja määrätietoiseen työhön.

Pääkaupunkiseudulla käynnistyy vuosittain kaksi ohjelmaa, ja muilla isoilla paikkakunnilla on omia ohjelmia, joita liitto järjestää yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa. Lisäksi järjestetään pikamentorointia ja kyltereille tarkoitettua mentorointia.

Vuosittain mentorointiohjelman läpi solahtaa satoja ihmisiä.

Uusin tuote on verkkopohjainen PopUp Mentorointi eri kaupungeissa

oleville yksittäisille jäsenille. Aktorille järjestetään ensin verkkovalmennus, jossa ohjataan etsimään oma mentori. Kun mentori löytyy, pari aloittaa yhdessä verkkovalmennuksen.

Mentoriksi ryhtyvällä on oltava halua jakaa omia kokemuksiaan. On myös hyvä, jos hänellä on näkemystä työelämään, ammatillisuuteen sekä ihmisenä kehittymiseen. ”Mentorin täytyy olla aidosti kiinnostunut aktorin kehittymisestä.

Hänen pitää kuunnella ja kysyä sekä olla aidosti läsnä”, Kulmala-Portman määrittelee.

Ajan antaminen on tärkeintä, mitään tiettyä koulutusta tai taustaa ei tarvita.

Marjut Hallavon mukaan mentorin pitää löytää aktorin puheen taakse ja hakea sieltä erilaisia mahdollisuuksia. ”Mentorilla pitää olla valmiutta kertoa myös omaa tarinaansa. Aktorin ei tarvitse oppia kaikkea oman, vaan joskus myös toisen kantapään kautta.

Siksi mentorin ei pidä viljellä pelkkiä gloria-tarinoita”, Arja Parpala muistuttaa.

MOLEMMAT HYÖTYVÄT MENTOROINNISTA Aktorin on oltava mukana prosessissa omasta halustaan, ja hänen pitää sitoutua siihen. Mentorointi lähtee hänen tavoitteistaan ja on hänen vastuullaan. ”Aktori saa varmuutta ja rohkeutta uusiin askeliin työelämässä. Jollakin se voi olla esimiesasema, jotkut jopa innostuvat hakemaan uutta työtä – ja parhaimmillaan saavat sitä. Kuitenkin mentori on tuki ja kanssakulkija, hänen tehtävänsä ei ole löytää aktorille uutta työpaikkaa”, Hallavo muistuttaa.

Mentorointiprosessissa molemmat ovat saamapuolella. Myös mentorit oppivat prosessin aikana ja saavat raikkaan tuulahduksen siitä, mitä työelämässä ja alalla tapahtuu.

Mentoroinnin yksi avainasia molemmille onkin uusiutuminen – siitä hyötyvät myös mentorointiparin työnantajat. ”Tekemällä aina samoja asioita samalla lailla saadaan vain samoja asioita. Mentoroinnin ponnistelut voivat luoda jotain uutta”.

”TEKE MÄLLÄ AINA SAMOJA ASIOITA SAMALLA LAILLA SAADAAN VAIN SAMOJA ASIOITA.”

MONTA TAPAA TOIMIA Mentorin ja aktorin välistä prosessia ei ole tarkkaan määritelty. Yleisimpiä ovat säännölliset tapaamiset noin kerran kuussa, vaikkapa lounaan merkeissä. Tapaamisten lisäksi voidaan hyödyntää myös skypeä. ”Toiminta voi olla hyvinkin suunnitelmallista. Yhdellä parilla oli koko vuosi suunniteltu tapaamisineen ja välitehtävineen, ja sen lisäksi he soittelivat säännöllisesti päivittääkseen tilanteita. Toiset taas antavat prosessin viedä ja katsovat, mihin päädytään”, Parpala sanoo.

Hän muistuttaa, että mentorointi pitää muistaa hyödyntää myös cv:ssä. ”Koska sinne kirjoitetaan aina se kahden päivän excel-koulutus, miksei sinne merkitsisi myös vuoden mittaista mentorointia ja kehittymistä!” hän nauraa.

Mentoroinnin toteutuminen vaatii riittävästi mentoreita. Vaikka heitä onkin suhteellisen paljon, sopivia mentoreita kaivataan lisää: onnistunut mentorointi vaatii, että aktorien tavoitteet ja mentorin kokemus ja kiinnostukset kohtaavat.

Osallistujilla on ollut suuri halu onnistua yhdessä, ja liiton uravalmentajat tekevät paljon töitä oikeanlaisten parien löytämiseksi. ”Tarvittaessa etsimme käsityönä sopivan mentorin. Kaikki, joihin otetaan yhteyttä, ovat otettuja, sillä kaikki ovat kiinnostuneita jakamaan osaamistaan”, Parpala iloitsee.

Siksi jokaisesta, joka aidosti haluaa mentoriksi, voi tulla hyvä mentori.

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

21

riteltiin tavoite ja tehtiin tapaamisille runko ja teemat. Teemoja olivat muun muassa esimiestyö, arvokeskustelut, työ- ja perhe-elämän tasapaino, johtajaidentiteetti ja ajankäytön hallinta”, Suonsyrjä kertoo.

Sitten sopimusta noudatettiin.

ROHKEUTTA JA TUKEA ”Luottamuksen rakentamisessa auttoi se, että olemme molemmat täsmällisiä talousihmisiä ja teemme, mitä on luvattu. Sopimus oli myös fyysinen todiste siitä, että kyseessä on tosi iso juttu”, Ekqvist muistelee.

Ekqvist oli Suonsyrjän mukaan tunnollinen mentoroitava, joka halusi ja uskalsi puskea asioita eteenpäin. ”Olin itsekin tiennyt, mitä pitäisi tehdä, mutta tietty rohkeus puuttui. Timosta sai turvaa siihen, että teen oikeita ratkaisuja. Mentori on hyvä pallotteluseinä kirkastamaan ajatuksia.”

Tekisivätkö Eqkvist ja Suonsyrjä jotain toisin nyt, jos aloittaisivat uudestaan? ”Olen aika tyytyväinen kokonaisuuteen. Dokumentointi on ehdottoman tärkeää, jotta asioihin voi tarvittaessa palata. Tosin oma muistikirjani on juuri nyt hukassa”, Suonsyrjä nauraa salkkuaan kaivellen.

Ekqvist sanoo, että yhteydenpito olisi hänen puoleltaan voinut olla aktiivisempaakin. ”Olisin ehkä voinut soittaa Timolle useammin ja kysyä vinkkejä, miten joitakin käytännön kinkkisiä asioita kannattaa hoitaa. Olisin voinut hyödyntää Timon esimies­kokemusta.”

UUTEEN TYÖPAIKKAAN Jokaisella on työelämässä erilaisia vaiheita, tarpeita ja pyrkimyksiä.

Mentorointi sopii hyvin ihmiselle, joka miettii tulevia uraliikkeitään tai sitä, mitä ylipäätään haluaa tehdä. ”Se sopii myös hyvin nuoremmalle ihmiselle, joka miettii, miten nousta sille seuraavalle tasolle. Tämä on mainio tapa kirkastaa omia toimin-

22

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

tamalleja. Mentorointi auttaa myös pohtimaan, miten vaativan työn ja alle kouluikäiset lapset saa yhdistettyä”, Ekqvist pohtii oman kokemuksensa kautta.

Hänen tärkeimmät oivalluksensa liittyivät siihen, millaisia työtehtäviä hän haluaa tehdä ja mitä hän haluaa itsessään kehittää. Mentoroinnin alkaessa hän oli töissä toisessa yrityksessä, mutta jakson aikana oivallukset johtivat siihen, että hän vaihtoi työpaikkaa VTT:lle. ”Ei edellisessäkään ollut mitään vikaa, mutta täällä avautui paikka, joka vastasi heränneitä ajatuksia”, Ekqvist hymyilee.

Mentorointi tuottaa aina ajatuksia ja hyötyä myös mentorille. ”Se on mahdollisuus verkostoitua sekä tilaisuus oppia tuntemaan muita yrityksiä ja toisenlaisia tekemisen tai johtamisen tapoja”, pohtii Suonsyrjä.

YHÄ LUPA SOITTAA Mistä onnistunut mentorointijakso syntyy? Suonsyrjän luettelo kuulostaa suoraan mentoroinnin käsikirjasta napatulta, mutta hän vakuuttaa sen tulevan täysin omasta kokemuksesta. ”Se syntyy pelisäännöistä, kuuntelemisesta, läsnäolosta, luottamuksesta, tuesta ja sparrauksesta.

Tapaamisiin pitää ehdottomasti valmistautua, ilman sitä ei päästä eteenpäin sovitusti.” ”Sitoutumisen täytyy olla molemminpuolista. Sekä mentorilla että aktorilla on oltava halu antaa ja vastaanottaa, suhteen pitää olla siinä mielessä tasapainossa”, sanoo puolestaan Ekqvist.

Hyvän ja luottamuksellisen suhteen ei tarvitse päättyä virallisen mentoroinnin loppuessa. Ekqvist ja Suonsyrjäkin tapasivat vielä kesällä ja kävivät prosessin läpi. ”Jos kaipaan Timon näkemystä johonkin asiaan, minulla on edelleen lupa soittaa. Pätee myös toisin päin”, Kaisa Ekqvist hymyilee.

”MENTOROINTI ON TILAISUUS OPPIA TUNTEMAAN MUITA YRITYKSIÄ JA TOISENLAISIA TEKEMISEN TAPOJA .”

TIMO SUONSYRJÄ

Kokemus tukee kehittymistä

• M entoroinnissa kokenut mentori antaa ammatillista tukea aktorille.

• Mentorointi tähtää aktorin kehittymiseen ammattilaisena ja ihmisenä, ja sen perustana ovat aina aktorin tarpeet.

• Toimiminen mentorina on hyvä tapa jakaa kokemustaan ja hiljaista tietoa.

• Keskustelut antavat myös mentorille uutta tietoa, tuoreita ideoita sekä virikkeitä oman työyhteisön kehittämiseen.

• Tavallisimpia mentoroinnin aihealueita ovat urasuunnitelmien selkiyttäminen, vahvuuksien ja kehittymistarpeiden tunnistaminen, työnhaun sparraaminen sekä esimiestyön kehittäminen.

• Aktorin osallistumismaksu on 200 euroa.

[ TIESITKÖ? ]

SUOMEN EKONOMIT MENTOROI Millainen mentorointiohjelma sopisi sinulle? Vai olisitko kenties valmis jonkun toisen mentoriksi?

SUOMEN EKONOMIEN MENTOROINTIOHJELMAT Kaksi mentorointi­ ohjelmaa vuodessa pääkaupunkiseudulla

Kylteri–ekonomi-mentorointia ympäri Suomen yliopistopaikkakunnilla

• Yhdessä ohjelmassa noin

• Yhdessä ohjelmassa mukana 15–30 henkilöä.

60–70

Uutuus!

henkilöä.

• Haku kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja toukokuussa.

Pikamentorointi

Mentoroinnin verkkokurssi, PopUp Mentorointi

• Ekonomit välittää mentorointikontakteja jäsenilleen 1–2 mentorointikeskustelua varten.

• Mahdollistaa mentoroinnin aloituksen ajasta ja paikasta riippumatta ympäri Suomen.

• Sisältää aktorivalmennuksen sekä parityöskentelyä tukevan mentoroinnin verkkokurssin.

CASE: TARTTUMINEN UNELMIIN VAATII SEKÄ ROHKEUTTA ETTÄ INTOHIMOA MENTOROINTIOHJELMAAN osallistunut Johanna Mäkelä oli teh-

nyt pitkän uran konsulttiyritys EY:n yhteistyö­kumppanuuksien ja markkinoinnin parissa, kun hän rohkaistui tarttumaan unelmaansa, haki Nenäpäivän kumppanuuspäällikön tehtävää ja myös sai sen. ”Ilman Ekonomien urapalveluja, en olisi välttämättä tässä, missä nyt olen”.

Hyvän tekeminen oli Mäkelälle se tärkeä juttu. ”Kun tarkastelee uraani taaksepäin, havaitsee, että siellä on aina ollut taustalla hyvän tekeminen tavalla tai toisella.”

Tutustu Johannan kokemuksiin tarkemmin: ekonomit.fi/johannantarina

Haluatko mentoriksi?

Mentorihaku on aina auki. Jos olet kokenut ekonomi ja haluat jakaa osaamistasi ja sparrata muita, ota yhteyttä Suomen Ekonomeihin!

ekonomit.fi/ilmoittaudumentoriksi

Tule mukaan!

TIETOA MENTOROINNISTA JA MENTOROINTI­OHJELMISTA:

ekonomit.fi/ mentorointi

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

23

[ TIETEENTEKIJÄ ]

Arvojohtaja voittaa HR-kisassa Kun työ irtoaa ajasta ja paikasta, yrityskulttuurilla on entistä tärkeämpi tehtävä. Aalto-yliopiston uusi provosti Kristiina Mäkelä tutkii työn muutoksen vaikutusta henkilöstöjohtamiseen.

TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVA ALEKSI POUTANEN

Kristiina Mäkelä • Aalto-yliopiston provosti • Kauppatieteen tohtori, Aalto-yliopisto • Tieteelliset saavutukset: Useita huippujulkaisuja kansainvälisissä journaleissa, Vuoden tutkija Kauppakorkeakouussa 2014, väitöskirja valittu Euroopan parhaaksi EDAMBA-kilpailussa 2008.

• Seuraavat tutkimuskohteet: Brave new HR -hanke ja Exponential work -projekti.

Tärkein työ on kuitenkin Aalto-yliopiston tutkimuksen ja opetuksen edistäminen provostin työssä.

24

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

K

ristiina Mäkelä vaihtoi joulukuun alussa tut­ kimuksen ja opetuksen suomalaisen yliopisto­ maailman aitiopaikkaan. Kauppatieteiden tohtori ja Aallon kauppakorkeakoulun vara­ dekaani Mäkelä valittiin lokakuussa viisivuo­ tiskaudelle Aalto-yliopiston provostiksi. ”Jään tietysti kaipaamaan tutkimusta. Se on se, joka vetää akateemisia ihmisiä tälle alalle.

Minulle tämä on kutsumusammatti sekä tutkimuksen että opetuksen kautta, rakastan molempia”, Mäkelä sanoo työhuoneessaan Aalto-yliopiston kauppakorkea­ koulun päärakennuksessa Töölössä.

Provosti johtaa yliopiston akateemista toimintaa.

Mäkelä vastaa jatkossa opetuksesta ja tutkimuksesta sekä yliopiston yhteiskunnallisesta tehtävästä. Hänestä Aallon nykyinen strategia on erinomainen. ”Aallossa erityisen hienoa on kolmen alan yhteis­ työ: tekniikka, talous ja taide. Niiden yhdistelmä tekee Aallosta uniikin, ja sitä viedään täysin voimin eteenpäin”, Mäkelä kehuu ”Tutkimuspuolella haluamme ratkaista isoja yhteis­ kunnallisia ongelmia. Ja niitähän riittää esimerkiksi tekoälystä kestävään kehitykseen, kvanttitietokoneisiin ja työn tulevaisuuteen. Opetuksessa haluamme kouluttaa muutoksen tekijöitä, jotka vievät asioita omalla alallaan eteenpäin.”

TYÖN MURROS TUO HR-HAASTEITA Mäkelä on toiminut myös tutkijana sekä kauppakor­ keakoulun kansainvälisen liiketoiminnan professorina.

Hänon kiinnostunut ihmisiin liittyvistä kysymyksistä kansainvälisissä yrityksissä,viime aikoina etenkin työelä­ män murroksesta henkilöstöjohtamisen näkökulmasta.

Teknologian ja kulttuurin ajaman murroksen vaiku­ tuksia on muun muassa työn irtoaminen ajasta, paikasta ja jopa työnantajasta. Kun etä-, freelance- ja projektityö yleistyvät, johdettavat eivät jatkossa välttämättä ole samassa paikassa tai saman yrityksen palveluksessa. Mil­ laisia haasteita tällaisen työyhteisön johtamiseen liittyy, ja mitä taitoja niiden ratkaiseminen edellyttää?

Mäkelä osallistuu parhaillaan kahteen näitä kysymyk­ siä käsittelevään tutkimushankkeeseen.

Suomen akatemian rahoittama Brave New HR­-pro­ jekti tutkii digitalisaation vaikutuksia henkilöstöjohta­ miseen. Yhteistyössä Hintsa Performancen ja Ilmarisen kanssa toteutettava Exponential work -hanke puolestaan käsittelee hyvinvointia muuttuvassa työelämässä.

ORKESTROINTI JA INSPIROINTI Uudessa tilanteessa johtajilta vaaditaan taitoa orkestroi­ da työvoimaa, jolla saattaa olla hyvin vaihtelevia suhteita työnantajaan ja johdettavaan projektiin. Toinen haaste on työntekijöiden inspirointi ja motivointi.

Kun vakituisen työpaikan sijaan kyse onkin vaihtele­ vista projekteista, on parhaille osaajille annettava syitä olla mukana juuri kyseisessä projektissa. Myös uralla eteneminen saa uusia merkityksiä: tekijöitä motivoivat muut seikat kuin esimerkiksi ylennyksen mahdollisuus.

Työssä eteneminen ei välttämättä tarkoitakaan tikapuita, joita yrityksen sisällä kiivetään, vaan portfoliota, jonka työntekijä rakentaa omista lähtökohdistaan. ”Paradoksaalista kyllä, hierarkioiden purkautuessa yrityskulttuurin merkitys alkaa korostua”, Mäkelä sanoo.

Kun työ irtoaa työpaikasta, yrityskulttuurin rakenta­ misesta tulee entistä vaikeampaa, mutta samalla myös entistä tärkeämpää. Ilman hierarkkista rakennetta työntekijöitä on inspiroitava nimenomaan arvojen ja merkityksellisyyden kautta, hän selittää.

EETTISYYS JA YRITTÄMINEN KIINNOSTAVAT NUORIA Työelämää muokkaavien asenteiden muuttuminen nä­ kyy Mäkelän mukaan myös Aallon opiskelijoissa. ”Kiinnostus oman yrityksen perustamiseen on noussut radikaalisti. Kun vielä kymmenen vuotta sitten kauppatieteen opiskelijat halusivat pääasiassa suuriin yrityksiin ja konsulteiksi, nykyisin yrittäjyys on yhä rele­ vantimpi vaihtoehto”, Mäkelä toteaa. ”Toinen muutos on arvojen korostuminen. Usein kursseilla annan ryhmälle tehtäväksi etsiä kansainväli­ sestä lehdistöstä uutisjutun jostain yrityksestä, analy­ soida sen ja lähteä ratkomaan sitä. Yhä suurempi osa ryhmistä valitsee jonkin eettisiä elementtejä sisältävän tapauksen.”

Uuden tehtävänsä vuoksi Mäkelä on tutkimushank­ keissa mukana aiempaa vähemmän. Provostilla aikaa tutkimukselle jää murto-osa siitä, mihin varadekaani saattoi venyä, opetuksesta puhumattakaan. ”Onneksi mukana ovat loistavat tutkimusryhmät.

Yritän olla mukana sen verran kuin pystyn, mutta kyllä 95 prosenttia ajasta menee yliopiston johtamiseen.”

Aallossa ratkotaan oikeita ongelmia Kristiina Mäkelä näkee Aalto-yliopiston uniikkina etuna eri alojen yhteistyön. Tekniikan, taiteen ja kauppatieteiden yhteistyö tulee yhä tiiviimmäksi, kun Aallon uusi kampus valmistuu Otaniemeen vuonna 2019.

Aallon opetuksessa monialaisuutta hyödynnetään opetuksessa, joka perustuu todellisen maailman ongelmien ratkaisemiseen. Esimerkiksi ITP eli Information Tech­nology Program on koko kesän kestävä ohjelma, jossa opiskelijat ratkoivat yritysten todellisia digitalisaatioon liittyviä ongelmia. ”Tässä olemme hyviä. Suomi on hyvä paikka toteuttaa tällaista haasteisiin pohjautuvaa oppimista (challenge-based learning), koska meillä on toimiva ja läheinen yhteistyösuhde yrityksiin”, Mäkelä sanoo.

Hän korostaa myös teknologian hyödyntämistä opetuksessa. Suurten avointen verkkokurssien sijaan Aallossa keskitytään käyttämään teknologiaa lähiopetuksen tukena, Mäkelä toteaa.

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

25

[ MAAILMALLA ] TEKSTI MIKKO HUOTARI KUVAT PELLE T. NILSSON / MVPHOTOS

Satavuotias ­toimeksiantaja Ulkoministeriön huippuvirkoihin ponnistanut Matti Anttonen työskentelee maassa, jossa talouskasvu on selviö. Anttosen mukaan maassa mietitään nyt, kuinka kasvun hedelmät jaetaan.

R

uotsissa on 700 000 ihmistä, joilla on juuria Suomessa”, sanoo Suomen Tukholman-suurlähettiläs Matti Anttonen.

Suomella ja Ruotsilla on tiiviit ja hyvät suhteet.

Vaikka kaikilla ruotsalaisilla ei ole Suomesta paljoa tietoa, Suomeen kuitenkin suhtaudutaan myönteisesti kiinnostavana naapuri­ maana. ”Investoinnit ovat iso juttu molempiin suuntiin. Kymmenettuhannet suomalaiset toimivat Suomessa ruotsalaisomisteisissa yhtiöissä ja päinvastoin.”

Elokuun loppupuolella järjestettiin kolmipäiväinen Suomi 100 -juhla Tukholmassa Kungsträdgårdenin puistoalueella. Sadantuhannen ruotsalaisen kävijän lisäksi juhlassa piipahtivat myös presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Juha Sipilä.

kuljettanut muun muassa Moskovan-suurlähettilääksi, Suomen pysyvään edustustoon Geneveen ja Washingtonin-suurlähetystöön.

Kuinka Tukholman-suurlähettilään pesti eroaa työskentelystä Moskovassa? ”Omassa arjessani se näkyy niin, että täällä eletään ruotsalaisessa ympäristöidyllissä, kun Moskova on melkein 20 miljoonan asukkaan suurkaupunki”, Anttonen aloittaa. ”Toimintaympäristöt ovat hyvin erilaisia. Ruotsi on ollut vakiintunut oikeusvaltio jo pitkään, ja täällä on toimiva markkinatalous. Täällä ei esimerkiksi tarvitse lähettää kirjeitä, joissa toivotaan että jokin suomalainen yritys saisi tasa-arvoista ja oikeudenmukaista kohtelua.

Toisaalta Ruotsissa taas politiikkaan liittyy ennakoimattomuuksia, koska täällä ei voi etukäteen tietää vaalien tulosta”, suurlähettiläs sanailee.

PITKÄ MATKA TUKHOLMAAN Anttonen aloitti tänä vuonna Tukholman-suurlähettiläänä. Hänellä on pitkä ura itäasioiden ja kauppapolitiikan parissa. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi 1980-luvun alussa ja on työskennellyt ulkoministeriössä vuodesta 1986 lähtien.

Kauppatieteiden lisäksi Anttosella on valtiotieteiden maisterin tutkinto. Ura ulkoministeriössä on

TALOUSKASVU ON ITSESTÄÄNSELVYYS Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomesta on kuulunut lähinnä mollivoittoisia talousuutisia, mutta naapurissa tilanne on ollut päinvastainen. Vuonna 2015 Ruotsin talous kasvoi 4,5 prosenttia, viime vuonna 3,3 prosenttia ja tänä vuonna kasvun arvioidaan olevan edelleen melkein kolme prosenttia. Valtion budjetti on

26

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

ylijäämäinen, ja ensi vuonna velkasuhteen arvioidaan painuvan alle 40 prosenttiin. ”Ruotsin taloudella pyyhkii erittäin hyvin. Kaiken kukkuraksi vaihtotase on ollut plussalla vuodesta 1982 asti”, Anttonen sanoo.

Ruotsalaiset ovat tyytyväisiä maansa talouskasvuun, minkä vuoksi siitä ei juurikaan puhuta poliittisessa keskustelussa. ”Talouskasvu on itsestäänselvyys.

Siksi täällä puhutaan siitä, miten kasvun hedelmät jaetaan.”

Myös maahanmuutto puhuttaa.

Isoja kysymyksiä ovat muun muassa turvallisuuskysymykset, koulutus, terveydenhuolto ja maahanmuuttajien työllistyminen. ”Talouden ja väestön kasvu on niin nopeaa, että moni asia natisee liitoksistaan, esimerkiksi sairaaloiden ja koulujen kapasiteetti sekä liikenneinfra”, Anttonen pohtii.

Ruotsin väkiluku on ylittänyt juuri 10 miljoonan rajapyykin. Ensi vuosikymmenen puolivälissä väkeä arvioidaan olevan jo 11 miljoonaa. ”Ruotsin väkiluku ei ole 1800-luvun jälkeen kasvanut niin nopeasti kuin nyt. Se luo haasteita infrastruktuurille, esimerkiksi asuntorakentamisen on vaikea pysyä perässä.”

Ruotsissa on Euroopan korkein työllisyysaste. Tosin työttömyysaste ei ole Euroopan matalin.

Matti Anttonen kertoo Ruotsin olevan vakaa toimintaympäristÜ: oikeusvaltio toimii ja kansantalous kasvaa.

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

27

[ MAAILMALLA ]

Matti Anttonen sanoo, että motivaatio pysyy, koska ei ole epäselvyyttä, miksi tätä työtä tehdään.”

Toimeksiantaja on nyt satavuotias ja still going strong.

”Työttömyys on ongelma etenkin maahanmuuttajien keskuudessa, ja siihen yritetään hakea ratkaisuja.

Ensi syksyn vaaleissa iso kysymys on se, kuka pystyy löytämään tähän uskottavimmat ratkaisumallit.”

POLITIIKKA KÄYMISTILASSA Ruotsin politiikka koki uuden käänteen, kun maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuva ruotsidemokraatit sai 13 prosentin äänisaaliin parlamenttivaaleissa vuonna 2014.

Tilanteesta tuli poliittisesti kimurantti, sillä Ruotsissa on perinteisesti pidättäydytty tiukassa blokkipolitiikassa. Vasemmiston ja oikeiston yhteistyö samassa hallituksessa ei kuulu perinteisiin, mutta yksittäisissä asiakysymyksissä yhteistyö on tutumpaa. Sen sijaan ruotsidemokraattien kanssa suuret puolueet eivät halua yhteistyötä tehdä.

Vaaleissa punavihreät vetivät pidemmän korren kuin Ruotsia edelliset kahdeksan vuotta hallinnut porvariallianssi. Enemmistöhallituksen muodostamiseen kannatus ei kuitenkaan riittänyt, ja syntyneessä tilanteessa ruotsidemokraatit pääsivät vaa’ankieliasemaan.

Ruotsidemokraattien suosio on kasvanut vaalien jälkeenkin. Kesällä

28

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

puolue oli jonkin aikaa suositumpi kuin moderaatit, joiden kannatus on puolestaan matanut pohjalukemissa.

Alkuvuodesta moderaattien edellisen puheenjohtajan tulkittiin ojentaneen kättä ruotsidemokraattien suuntaan. Sitä seuranneen puolen vuoden aikana puolueen kannatus oli liki vapaassa pudotuksessa supistuen kaikkiaan viisi prosenttiyksikköä. Lopputuloksena puheenjohtaja meni vaihtoon. ”Uusi puheenjohtaja Ulf Kristersson on korostanut, että moderaateilla ei ole aikomuksia lähestyä ruotsidemokraatteja”, Anttonen sanoo. ”Myös puolueen kannatus kasvanut, ja lokakuun mittauksessa päästiin jo 20 prosentin paremmalle puolelle. Vaalivoittoon ei kuitenkaan riitä se, että äänestäjiä valuu takaisin muista allianssipuolueista. Myös virta ruotsidemokraattien suuntaan on saatava kääntymään takaisin.”

Vaikka ruotsidemokraattien kanssa ei haluta yhteistyötä, heidän esillä pitämänsä aiheet, kuten maahanmuuton ongelmat ja rikollisuus, ovat nousseet ylemmäs myös muiden puolueiden asialistalla. ”Esimerkiksi sosiaalidemokraatit ajavat poliisin miesvahvuuden kasvattamista kolmanneksella, mikä

”Ihan kaikkea, mitä olen vuosikymmenten kuluessa opiskellut, on tarvittu tässä työssä.”

Matti Anttonen • • • •

Syntynyt: 1957 Koulutus: KTM, VTM Nykyinen tehtävä: Suurlähettiläs Nykyisen tehtävän plussat: Työ on monipuolista, saa innovoida ja innostua. Joka päivä oppii uutta ja voi hyödyntää ennen oppimaansa. Upea työmatka Tukholman rantoja pitkin joka aamu ja ilta pitkin.

• Nykyisen tehtävän miinukset: Työ vie mennessään niin, että vapaa-aikaa Tukholmassa ei juurikaan jää. Ulkomailla työskennellessä osa läheisistä ja ystävistä ovat kauempana kuin Helsingissä.

• Harrastukset: kaikki metsään liittyvä, kuten metsätyöt, marjat ja sienet • Perhe: puoliso ja neljä aikuista lasta

tarkoittaa 10 000 uutta työntekijää.

Ja rangaistuksia esimerkiksi aseri­ koksista ollaan kiristämässä. Myös muilla puolueilla on samankaltaisia ajatuksia.”

tari Santtu-Matias Rouvali aloitti Göteborgin sinfoniaorkesterissa”, Anttonen luettelee. ”Ja on täällä muutama suomalainen ammattijää­ kiekkoilijakin.”

YKSIPUOLINEN OPISKELIJAVAIHTO Suomella ja Ruotsilla on Tukholmas­ ta johdettujen suhteiden lisäksi myös paljon alueellisia suhdeverkostoja.

Pohjoisessa Tornionjokilaaksossa on paljon keskinäistä kanssakäy­ mistä. Vaasan ja Uumajan satamat omistaa sama yhtiö, ja kaupungit etsivät lauttaliikenteeseen ratkaisua, joka mahdollistaisi merenkurkun matkailun ja muun elinkeinoelämän kehittämisen.

Toimivat liikenneyhteydet ovat taloudellisen ja muun kanssakäymi­ sen perusta. ”Suomen ja Ruotsin välillä on 40 edestakaista lentoyhteyttä päivit­ täin. Turusta lähtee joka päivä neljä autolauttaa Tukholmaan”, Anttonen listaa.

Vaikka Suomen talousvaikeu­ det takavuosina vähensivät yleistä mielenkiintoa Suomea kohtaan, ruotsalaiset ovat ylivoimaisesti suu­ rin investoija Suomessa.

Suurlähetystöllä riittää työsar­ kaa. Anttonen haluaa vahvistaa ruotsalaisten mielikuvaa Suomesta modernina, mielenkiintoisena ja innovatiivisena maana. ”Useimpien ihmisten mielikuvat muista maista ovat peräisin koulu­ ajoilta tai mediasta poimituista katkelmista. Ja jos kouluajoista on kulunut pitkä aika, mielikuvakin voi olla vanhentunut”, Anttonen sanoo.

Poliittisten ja taloudellisten suhteiden ylläpitämisen lisäksi hän nostaa esille haasteet opiskelijavaih­ dossa. ”Vaihto on yksipuolista. Suoma­ laiset tulevat tänne opiskelemaan, mutta eipä Suomessa ole kovin paljon ruotsalaisia opiskelemassa”, Anttonen pohtii. ”Yksi haasteemme on saada ruotsalaiset nuoret kiinnostumaan Suomesta.”

Suomi näkyy kuitenkin ruotsa­ laisten arjessa monilla aloilla. ”Kjell Westö on ollut romaani­ myyntitilastojen kärkisijoilla tänä syksynä, ja suomalainen kapellimes­

VALLANKAAPPAUS IDÄSSÄ EI UNOHDU Anttonen kuvailee suurlähettilään työtä monipuoliseksi. Kalenteri täyttyy hyvin erilaisista tapahtumis­ ta kulttuuritilaisuuksista talousneu­ votteluihin sekä energia- ja turvalli­ suuspoliittisiin keskusteluihin. ”Työn suuri haaste on saada aika riittämään”, Anttonen sanoo. ”Tilaisuuksien lisäksi täytyy seurata tarkasti, mitä tapahtuu koti­ maassa ja muualla maailmalla. Taus­ tatyöhön menee paljon aikaa. Ihan kaikkea, mitä olen vuosikymmenten kuluessa opiskellut, on tarvittu tässä työssä.”

Anttonen on kulkenut pitkän tien Turun kauppakorkeakoulusta Tuk­ holmaan. Yli 30 vuoden työskentely ulkoministeriön eri tehtävissä on tuntunut mielekkäältä ja mielenkiin­ toiselta. ”Aina on ollut hyvä motivaatio, koska ei ole epäselvyyttä, miksi tätä työtä tehdään”, Anttonen sanoo. ”Toimeksiantaja on nyt satavuo­ tias ja ’still going strong’. Yhtenäkään aamuna ei ole täytynyt miettiä, onko tämä tarpeellista, kun voi tehdä töitä Suomen kansalaisten, suomalaisten yritysten ja suomalaisen yhteiskun­ nan eteen. Suomen etu on meidän kaikkien etu.”

Yksi työuran jännittävimpiä tapahtumia oli Neuvostoliiton vallankaappaus elokuussa 1991. Ant­ tosella oli suurlähetystön työnteki­ jänä meneillään viimeinen työviikko ennen Geneveen siirtymistä. ”Pakkaajat olivat maanantaina tulleet pakkaamaan muuttokuor­ maa. Tunti sen jälkeen suurlähettiläs soitti ja pyysi tulemaan lähetystöön, koska oli tapahtunut vallankaappa­ us”, Anttonen muistelee. ”Oli siinä jonkin verran sekavia tunteita, kun koetti seurata tilannet­ ta, raportoida tapahtumista ja samal­ la hoitaa omaan muuttoon liittyviä byrokraattisia käytännön asioita.”

Muutto eteni kuitenkin aikatau­ lussa, ja keskiviikkona muuttokuor­ ma lähti kohti Suomea.

”Yksi haasteemme on saada ruotsalaiset nuoret kiinnostumaan Suomesta.

Nyt opiskelijavaihto on yksipuolista.” ”Suomalaiset muuttomiehet eivät olleet moksiskaan”, Anttonen kertoo. ”Keskiviikkona kaappaus kuivui kokoon, ja pääsin kuulemaan Venäjän ensimmäiseksi johtajaksi nousseen Boris Jeltsinin puhetta Moskovan Valkoiseen taloon. Noina päivinä Baltian maat saivat takaisin itsenäisyytensä ja Neuvostoliiton loppulaskenta alkoi. Mieleenpainuva viikko.”

Anttonen vahvistaa työssään ruotsalaisten positiivisia mielikuvia Suomesta. Osalla mielikuvat ovat vanhentuneet.

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

29

[ URA ] TEKSTI MIKKO HUOTARI KUVITUS NORA KOLARI

TYÖTTÖMYYSAIKA KANNATTAA KÄYTTÄÄ HYVÄKSI ”Työnhaun aikana on mahdollisuus kehittää omaa ammattitaitoa ja pätevyyttä uudelle tasolle”, sanoo työttömyyden kokenut Riikka Oksanen.

O

n lokakuu, ja Messukeskuksessa IBM:n koulutuspäivä on puolessa välissä. Nyt on pieni tauko. Ekonomi Riikka Oksanen on hakenut hotellin aulabaarin tiskiltä ison lasin kolaa. ”Äskeisessä esityksessä kerrottiin yksityiskohtaisesti, kuinka esineiden internetiä eli IoT:tä voidaan käyttää terveydenhuollossa”, Oksanen kertoo. ”Digitalisaatio on tärkeä asia, joka tulee entistä enemmän vaikuttamaan kaikkiin toimialoihin.”

Kun Oksanen jäi työttömäksi, hän ei jäänyt toimettomaksi. Työnhaku on hetkittäin toki raskasta, mutta Oksanen on oppinut kääntämään tilanteen voitokseen. Hän hankkii aktiivisesti uusia välineitä ammatilliseen osaamiseen. ”Kun työnhaun aika alkoi, mietin, minkälaista osaamista yritykset tarvitsevat, ja mitä koulutusta en ole työssäoloaikana ehtinyt päivittää tai hankkia.”

MUKANA MUUTOKSESSA Kauppatieteiden maisterin opinnot valmistuivat vuonna 2011, pääaineena oli kansainvälinen johtaminen. ”Koulutus on kaiken pohja. Korkeakouluopintojen myötä olen oppinut ’helikopterinäkemyksen’ eli analysoimaan suuren määrän tietoa ja poimimaan siitä tärkeimmät pointit.”

Maailma on mennyt opiskeluvuosista isoja harppauksia eteenpäin. Tekno-

30

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

logian kehittymisen lisäksi myös muun muassa lainsäädännössä on tapahtunut suuria muutoksia. ”Olen nyt käynyt paljon digitalisaatiota käsitteleviä koulutuksia ja lisäksi opiskellut avoimessa yliopistossa yritysjuridiikkaa työttömille määriteltyjen opintopisterajojen puitteissa”, Oksanen sanoo. ”Esimerkiksi osakeyhtiölaki on muuttunut opiskeluajoista monilta osin.”

Pitkien kurssien lisäksi Oksanen käy myös päivän tai puolen päivän kestävillä kursseilla. Lyhyistä kursseista ei kerry merkintöjä, mutta Oksanen kokee, että tietoa pystyy hyödyntämään omassa tulevassa työssä.

Pääkaupunkiseutu pursuaa koulutustarjontaa. Hyvin verkostoitunut Oksanen saa jatkuvasti sähköpostia uusista koulutusmahdollisuuksista. ”Iso osa on ilmaisia. Jotkut ovat maksullisia, kuten Nordic Business Forum, jossa olin mukana”, Oksanen sanoo. ”Olen kuitenkin valmis maksamaan osaamiseni päivittämisestä.”

Koulutustilaisuudet ovat myös hyviä paikkoja verkostoitua. Oksanen on tänään tavannut kuusi uutta ihmistä, joiden kanssa hän on verkostoitunut LinkedInissä. ”Koskaan ei voi tietää, mitä kautta uusi työ löytyy. Koulutuksen ja oman mielen haastamisen lisäksi nämä ovat hyviä paikkoja luoda uusia kontakteja”, Oksanen pohtii.

HYVIÄ TYYPPEJÄ TYÖNHAUSSA Kuluvan vuoden heinäkuun lopussa Suomessa oli noin 3 500 työtöntä kauppa­tieteilijää. Korkeakoulutettuja työttömiä oli hieman yli 40 000.

Vaikka työttömiä on melko paljon, suhtautuminen työnhakijoihin voi olla nuivaa. ”Kun sanotaan, että hyvät tyypit löytävät aina töitä, se on vähän halventava ajatusmaailma. Pidän itseäni edelleen hyvänä tyyppinä, vaikka en ole juuri nyt töissä.”

Oksanen haluaa rohkaista myös muita näkemään, että työttömyysaika on mahdollisuus kehittää omaa ammattitaitoa ja pätevyyttä seuraavalle tasolle.

”Tällä hetkellä olen opiskelemissani asioissa asiantuntevampi kuin olin työttömäksi jäädessäni.”

”Oma aktiivisuus on kaiken a ja o.

Pitää miettiä, mistä itse on kiinnostunut ja mistä tuleva työnantaja on kiinnostunut.”

Suomen talous on kääntynyt kasvuun, mutta työllisyys ei ole kasvanut samassa suhteessa talouskasvun kanssa. Se tarkoittaa, että työmarkkinoilla on vielä niin sanotut ostajan markkinat. Tilanne saattaa tosin muuttua siinä vaiheessa, kun yritykset uskovat taloustilanteen kohentuneen pidemmäksi aikaa ja alkaa uusien investointien kausi. ”Työnhakua ei pysty täysin suunnittelemaan, vaikka siinä voi edetä määrätietoisesti. Matkan varrella tulee paljon sekä positiivisia että negatiivisia yllätyksiä”, Oksanen sanoo.

Työttömänä ollessa työnhaku on ensimmäinen prioriteetti, mutta siinä ohella voi kouluttautua ja miettiä, mikä olisi fokus tulevassa työelämässä. ”Kouluttautuminen antaa aivoille erilaista haastetta kuin työn hakeminen.”

Koska Oksanen ei ole jäänyt laakereilleen lepäämään, hänellä on nyt enemmän osaamista ja tietotaitoa kuin työttömäksi jäädessään. ”Töissä ollessani teen pitkiä 10–12 tunnin työpäiviä. Silloin ei ole aikaa kouluttautua, jos työnantaja ei kouluta. Vähäinen vapaa-aika taas menee työstä palautumiseen, kun töitä tekee kovalla intensiteetillä.”

MUTKATTOMASTI TETOIMISTON KANSSA Henkisen pääoman kasvattaminen on ensisijaisen tärkeää työelämässä, mutta siihen valitettavan harvalla on aikaa tai mahdollisuuksia. Jos oma tase laskee, työmarkkinapotentiaali kuihtuu pois. ”Tällä hetkellä olen asiantuntevampi opiskelemissani asioissa kuin olin työttömäksi jäädessäni.”

Oksanen on poiminut laajasti ja ennakkoluulottomasti erilaisia kursseja. Koska häntä on kiinnostanut digitalisaatio, hän on opiskellut piirun verran myös ohjelmointia. ”Halusin perehtyä pikkuisen myös koodaamiseen. Kun sitä osaa edes hieman, on paremmat valmiudet ymmärtää, mihin suuntaan liiketoimintaa kannattaa rakentaa”, Oksanen arvioi.

TE-toimiston kanssa käytännön järjestelyt ovat sujuneet mutkattomasti. Vaikka jotkut työnhakijat valittelevat tiheää sääntöviidakkoa, Oksanen ei ole kokenut ongelmia viranomaisten kanssa. ”En tosin päässyt opiskelemaan oikeustiedettä työnhakijana. Koska minulla on jo yksi korkeakoulututkinto, en voi opiskella ansiopäivärahalla toista tutkintoa. Sen sijaan olen sitten poiminut avoimen yliopiston kautta juridiikasta tärkeimmät ja ajankohtaisimmat kurssit.”

Ekonomi Riikka Oksanen muistuttaa, että oman osaamisen päivittämiseen voi t­ yöttömyysaikana keskittyä jopa ­tehokkaammin kuin työssä ollessaan.

Liitto tukee ­työtöntä Työttömyyden sattuessa omalle kohdalle Suomen Ekonomit tarjoaa jäsenilleen koulutuksia, urapalveluita ja neuvontaa. Työtön saa myös alennuksen jäsenmaksusta.

Lue lisää: ekonomit.fi/tyottomana

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

31

[ TAPAHTUMA ] TEKSTI PÄIVI MAANIITTY KUVAT MARJAANA MALKAMÄKI

Työelämätaidot kuntoon kurssilla Suomen Ekonomien järjestämät työelämätaitokurssit herättävät miettimään käytännön tilanteita työpaikoilla.

S

uomen Ekonomien järjestämä Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot -kurssi on kerännyt vuosien varrella paljon hyvää palautetta. Ensimmäinen kauppatieteiden opiskelijoille räätälöity työelämä­ tietoutta välittävä kurssi järjestettiin vuonna 2007. ”Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelijat tietävät, miten suomalaiset työmarkkinat toimivat ja hanskaavat myös työlainsäädäntöä. Lisäksi he osaavat paremmin hahmottaa omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan, jotta löytävät paikkansa työelämässä”, kertoo uravalmentaja Heini Hult-Miekkavaara.

Yhden opintopisteen arvoinen kurssi kestää kaksi päivää ja sisältää paljon ryhmäkeskusteluja, joissa etsitään ratkaisua työelämässä vastaan tuleviin tilanteisiin. Usein näkökulma on esimiehen: Kenet näistä esimerkkihenkilöistä rekrytoisit? Entä irtisanoisit, jos tavoitteena olisivat 7 000 euron kuukausipalkkaa vastaavat säästöt?

Tarjolla on sellaista käytännönläheistä tietoa, jota ei luentosaleissa muuten jaeta. Kurssi houkutteli tänä vuonna Turussa 50 osallistujaa ja Jyväskylässä paikalla oli 65 henkeä.

KENET IRTISANOISIT? Tampereen yliopiston Pinni A:n luentosalissa istuu lokakuun alussa 12 työelämätaidoista kiinnostunutta opiskelijaa. Kyltereiden lisäksi mukaan mahtuu myös muutama hallinto­tieteilijä. Irtisanomistehtävä synnyttää pöydissä vilkasta keskustelua. Listalla olevista työntekijöistä tiedetään

Toisen vuoden opiskelija Arttu Äijälä tuli etsimään kurssilta uusia näkökulmia.

32

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

muun muassa nimi, ikä, palkka ja työvuosien määrä. ”Liisa on ollut töissä niin vähän aikaa, että sen pitäisi olla toinen ainakin.” ”Joissain yrityksissä iäkkäämpiä painostetaan jäämään varhaiseläkkeelle.” ”Musta 57-vuotias on aika nuori vielä.” ”Entäs Mikko, joka on vuorotteluvapaalla?”

Kouluttajista asiamies Tage Lindberg aloittaa tehtävän purun. Käy ilmi, että koeajalla olevan Liisan koeaikapurkua ei voi tehdä tuotannollisista ja taloudellisista syistä, ja että perhevapaalla oleva Mirja on ainakin turvassa perhevapaan päättymiseen asti. Ketään ei voi irtisanoa vuorotteluvapaalla olon takia, mutta irtisanomissuojaa vuorotteluvapaa ei itsessään anna. Lindberg olisikin pelissä valmis irtisanomaan muut paitsi luottamusmies Eijan ja perhevapaalla olevan Mirjan.

Samalla pohditaan sitä, miksi joku saa suurempaa palkkaa kuin toinen ja miksi ekonomi voisi saada Tampereella ehkä parempaa palkkaa kuin Turussa. Sitten käydään läpi työttömäksi ilmoittautumista ja ansiopäivärahan suuruutta, kunnes siirrytään miettimään oman ammatillisen profiilin rakentamista. ”Pitäkää huoli osaamisestanne ja jakakaa siitä tietoa ympärillenne”, opastaa Hult-Miekkavaara.

UUSIA OIVALLUKSIA Viidennen vuoden kauppatieteiden opiskelija Riitta Lassila ilmoittautui työelämätaitokurssille, koska sen sisältö vaikut-

”Aion kiinnittää huomiota omiin oikeuksiini työntekijänä, käydä jatkossa työsopimukset aiempaa huolellisemmin läpi ja miettiä, mitä itse haluan työsuhteilta.”

Riitta Lassila ja Terhi Kultalahti muistuttavat, että ekonomi voi työskennellä myös paikassa, jossa työehtosopimusta ei ole.

ti mielenkiintoiselta. Lisäopintopistekään ei ollut haitaksi.

Hän kiittelee käytännönläheistä ja esimerkkien kautta etenevää opetusta. ”Sitä on tuudittautunut siihen, että työssä mennään aina työehtosopimuksen mukaan, mutta tulevaisuudessa voi tehdä töitä myös paikassa, jossa sopimusta ei ole. Läpi käydyistä asioista jää muistijälki, ja niistä osaa ottaa myöhemmin selvää”, hän sanoo.

Toisen vuoden opiskelijat Arttu Äijälä, Matias Niskanen ja Joonatan Alanne tulivat mukaan, koska aihe kiinnosti, ja parin päivän pituinen tiivis paketti mahtui hyvin alkusyksyn aikatauluun. ”Työttömyysasiat ja yleinen työlainsäädäntö jäivät eniten mieleen. Työaikalainsäädäntö oli uusia asia itselle”, sanoo Alanne.

Käytännönläheiseltä tuntuva opetus houkutteli myös heitä, ja pienempi osallistujamäärä koettiin vain eduksi. ”Pienessä ryhmässä keskustelu on intensiivisempää ja luennoitsijat ovat lähempänä. Tulee helpommin kyseltyä asioita ja heiteltyä kommentteja sekaan kuin isossa luentosalissa”, huomaa Niskanen.

Uravalmentaja Heini HultMiekkavaara opastaa kurssilaisia suomalaisen työelämän toimintatapoihin.

Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot • Suomen Ekonomien järjestämä kaksipäiväinen seminaari, joka kehitettiin kyltereiden toiveesta täydentämään muita opintoja.

• Tavoitteena kauppatieteiden opiskelijoiden työelämävalmiuksien parantaminen.

• Sisältö on muotoiltu yhteistyössä yliopistojen kanssa, jotta se täyttää opintopistevaatimukset.

• Kouluttajina toimivat uravalmentaja Heini Hult-Miekkavaara, työsuhdelakimies Katariina Harju ja asiamies Tage Lindberg.

Mirka Leinonen, Moona Runsas (selin) ja Janne Tahvanainen pääsivät muun muassa pohtimaan, kenet he irtisanoisivat.

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

33

Takausvakuutus

Takausvakuutus Taattu tulos takausvakuutuksella Taattu tulos takausvakuutuksella

Taatusti tehokas palvelu

Taatusti tehokas palvelu

Kun liiketoimintasi vaatii vakuuksien antamista omille Kun liiketoimintasi vaatiitakausvakuutus vakuuksien antamista omille ja asiakkaillesi, Atradiuksen on tehokas asiakkaillesi, Atradiuksen takausvakuutus tehokas ja joustava ratkaisu.

Jos takaustilaus saapuu on arkipäivänä ratkaisu.

Jos takaustilaus saapuu arkipäivänä klojoustava 15 mennessä ja takauslimiitissä on käyttövaraa, klo 15 mennessä ja takauslimiitissä on käyttövaraa, takaus lähtee meiltä vielä saman päivän postissa. Valintasi takaustoimitamme lähtee meiltätakauksen vielä samanjoko päivän postissa.

Valintasi mukaan Sinulle tai suoraan mukaan toimitamme takauksen joko Sinulle tai suoraan nimeämällesi edunsaajalle.

Hinnoittelu ja ehdot taatustiperustetaan kilpailukykyisiä Jokaiselle asiakkaallemme takausvakuutusJokaiselle asiakkaallemme perustetaan takausvakuutuslimiitti. Limiittisopimuksessa hinta, palkkiot ja muut ehdot limiitti.

Limiittisopimuksessa ja muutpaljonko ehdot sovitaan etukäteen, jolloin hinta, tiedätpalkkiot aina tarkasti, sovitaan etukäteen, jolloin tiedät aina tarkasti, paljonko takaukset tulevat maksamaan. Laskutus tapahtuu takaustakaukset tulevat maksamaan.

Laskutus tapahtuu takauskohtaisesti todellisten voimassaolopäivien mukaan. kohtaisesti todellisten voimassaolopäivien mukaan.

Mahdollisuus likviditeetin parantamiseen Mahdollisuus likviditeetin parantamiseen Merkittävin eromme muihin takaajiin verrattuna on se, Merkittävin eromme muihin takaajiin verrattuna on se, että myönnämme takauslimiitin ilman vastavakuutta. Näin että myönnämme takauslimiitin ilman vastavakuutta. Näin ollen muille rahoittajille ei tarvitse tarvitse ollen muille rahoittajillepantattuja pantattujavakuuksia vakuuksia ei järjestellä uudelleen. järjestellä uudelleen.Lisäksi Lisäksiyrityksesi yrityksesi voi voi hyödyntää hyödyntää vakuuskelpoisen rahoituksen vakuuskelpoisenomaisuutensa omaisuutensaesimerkiksi esimerkiksi rahoituksen järjestämiseen pankissa. järjestämiseen pankissa.

Laaja valikoima takauksia Tuotevalikoimaamme kuuluvat mm. seuraavat Tuotevalikoimaamme kuuluvat mm. seuraavat takaustyypit: takaustyypit: • Tarjoustakaus • Tarjoustakaus Ennakkomaksuntakaus • • Ennakkomaksuntakaus • Toimitusurakkatakaus • Toimitusja ja urakkatakaus • Takuuajan takaus • Takuuajan takaus Tullitakaus • • Tullitakaus

nimeämällesi edunsaajalle.

Hinnoittelu ja ehdot taatusti kilpailukykyisiä

Laaja valikoima takauksia

Lisäksi myönnämme takauksia muiden juoksevaan liiketoimintaan liittyvien velvoitteiden (kuten vuokravakuudet, sähköntoimitusvakuudet, jne.) hoitamiseksi.

Atradius on tunnettu takaaja Maailmanlaajuisesti toimivana vakavaraisena vakuutusyhtiönä Atradius on laajasti hyväksytty takaaja niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Suomeen Atradiuksen antamien takausten edunsaajina ovat sekä julkinen että yksityinen sektori kuten Suomen valtio, kunnat ja kaupungit, julkiset viranomaiset ja yksityiset yritykset.

Kattava palvelu tuotteittain ja maantieteellisesti Takausvakuutuksen lisäksi meillä on laaja tuotevalikoima saatavien hallinnointiin ja tavarantoimitukseen liittyen.

Tarjoamme myös räätälöityjä ratkaisuja suuryritysten rahoitukseen ja riskinhallintaan. Asiantunteva ja kokenut henkilökuntamme ja 100 miljoonan yrityksen tietoja sisältävä tietokantamme takaavat kattavan palvelun. Yli 50 maassa sijaitsevan konttoriverkostomme lisäksi meillä on yhteistyökumppaneita, joiden avulla voimme palvella asiakkaitamme myös niissä maissa, joissa emme itse ole läsnä.

271014

Lisätietoja niin takauksista kuin muistakin tuotteistamme saat soittamalla numeroomme 09-6811240 tai sähköpostitse osoitteesta takaukset.fi@atradius.com.

Tutustu myös kotisivuihimme www.atradius.fi.

Atradius Mannerheimintie 4 00100 Helsinki puh. 09–6811 240 fax. 09–6811 2424 takaukset.fi@atradius.com www.atradius.fi

[ SISÄPIIRISSÄ ] TEKSTI SELJA TIILIKAINEN KUVAT VESA TYNI

SEURAAVAA NOKIAA kaavoittamassa Nuori ekonomi ja muotialan yrittäjä Marta Valtovirta luottaa omaan juttuunsa eikä pelkää riskinottoa.

V

aikka vaatteet ovat kulutustavaroita, joita jokaisen on hankittava, melkein kolmannes Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n jäsenyrityksistä teki vuonna 2016 tappiota.

Marta Valtovirta on yksi tietoisesti riskibisnekseen lähteneistä. Hänen viime keväänä päivänvalon nähnyt vaatemerkkinsä Hálo tähtää korkealle, suoraan kansainvälisille markkinoille.

Valtovirta näkee alalla mahdollisuuksia.

Katsellessaan kansainvälisten muotitalojen catwalkeja hän muistaa, että jokainen niistäkin on lähtenyt jonkin sohvan kulmalta tai autotallista liikkeelle. Jos muut ovat pystyneet, miksei itsekin pystyisi?

Tälläkin hetkellä kotimaisten alan oppilaitosten kasvatit suunnittelevat esimerkiksi Kenzolle ja Saint Laurentille. ”Suomalaisia tutkintoja arvostetaan, ja meillä on upeita suunnittelijoita, mutta kaupallistaminen ja kansainvälistyminen puuttuvat”, Valtovirta harmittelee. ”Suomi on pieni markkina-alue, ja täällä on korkea verotus. Se, että muodilla menestyisi, vaatii kansainvälistä kauppaa, kovaa työtä ja riskinottoa.”

KITTILÄ HELSINKI ALL NIGHT LONG Valtovirta rakentaa Hálo-brändiään yhdessä suunnittelija Jukka Puljujärven kanssa. Alun perin työkavereiden vitsistä lähtenyt idea kypsyi yhteiseksi vaatemerkiksi, joka nojaa eksoottiseen Lappiin.

Kittilässä kasvanut Puljujärvi vastaa vaatteiden suunnittelusta. Tämän lapsuudenkodin pihakoivun oksat toimittavat nyt naulakon virkaa kaksikon Punavuoressa sijaitsevassa työhuoneessa, jonka valkoiset seinät, taustalla soiva hiljainen linnunlaulu ja kelopuista tehdyt pallit toistavat vaatteiden lappilaisuutta.

36

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

Hálon kotipaikaksi rekisteröitiin vuonna 2016 Kittilä. ”Toisin kuin muilla suomalaisilla merkeillä, meillä on aidot juuret Lapissa, ja ammennamme siitä tarinasta”, Valtovirta kuvaa.

Vaikka lappilaiset juuret tuovat mieleen säpikkäät ja neljän tuulen hatun, Halólle Lappi ja Lapin luonto ovat harkittua brändin rakentamista, sillä tarinallisuus ja markkinointi ovat kotimaisten muotialan yritysten tärkeimpiä menestystekijöitä. On erotuttava muista, jos haluaa pärjätä.

KAUNEUS KIEHTOI Valtovirta ei ole aloittanut Hálon kanssa ihan ummikkona. Kauniit asiat ja kaupankäynti kiinnostivat häntä jo lukioikäisenä, mutta 2000-luvun taitteen Kiteellä muodin liittäminen kauppakorkeakouluopintoihin ei tuntunut realistiselta vaihtoehdolta. Suunta löytyi Lappeenrannan Teknillisestä yliopistosta, kansainvälisen markkinoinnin pääaineesta, jonne Valtovirta teki ehkä yliopiston historian ensimmäisen gradun kansainvälisten muotiluksusbrändien ostokäyttäytymisestä.

Tuoreen ekonomin intohimo muotia kohtaan oli niin suuri, että hän otti yhteyttä Minna Parikkaan ja kysyi, voisiko tulla harjoittelijaksi. Vaikka ilmaiseksi. ”Äitini kauhistui, että eihän valmis ekonomi voi tehdä palkatonta harjoittelua. Tiesin kuitenkin, että nuorena yrittäjänä harjoittelijoista palkataan usein ensimmäiset työntekijät”, Valtovirta muistelee.

Minna Parikan jälkeen Valtovirta on työskennellyt monipuolisesti muodin parissa konsultti-, markkinointi-, myynti- ja PR-­ tehtävissä. Nykyisen yhtiökumppaninsa Jukka Puljujärven hän tapasi työskennellessään Ivana Helsingillä vuonna 2011.

Jo tuolloin Puljujärven kännykässä oli

Tekstiili- ja muotiala

• Tekstiili- ja muotialalla toimii 3 500 yritystä, kun mukaan ­lasketaan valmistuksen ja ­valmistuttamisen ohella ­vähittäis- ja tukkukauppa sekä tekstiilihuolto.

• Koko tekstiili- ja muotialan liikevaihto oli noin 4,2 miljardia euroa vuonna 2016, ja se työllistää yli 21 000 henkilöä.

• Vaatteiden valmistuksen toimi­ alalla oli 320 yritystä, ja sen liikevaihto oli vuonna 2016 noin 570 miljoonaa euroa.

Lähteet: Suomen tekstiili ja muoti (Tilastokeskus)

Marta Valtovirta ei ymm채rr채 vaatemerkkej채, jotka eiv채t halua olla maailman parhaita tai Suomen kovimpia.

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

37

[ SISÄPIIRISSÄ ]

Valtovirta on ottanut vaikutteita Reidar Särestöniemeltä, joka yhdisti kaupallisuuden ja taiteen jo 1900-luvun puolivälissä.

taustakuvana Reidar Särestöniemen maalaus, joka nyt toistuu Hálon Reidar-sarjansa kuoseissa. Niin ikään kittiläläisessä taiteilija Reidar Särestöniemessä Puljujärveä inspiroi se, että hän loi kaupallisuutta oman taiteensa alalla jo elinaikanaan 1900-luvun puolivälissä. Kun jokin hänen teoksistaan sai hyvän vastaanoton, hän teki siitä uuden version.

Muodin näkeminen taiteenlajina, jossa estetiikkaan voi yhdistää kaupallisuuden, oli Puljujärven ja Valtovirran yhteinen juttu alusta saakka. ”Meillä on ihan samanlaiset arvot, ja luotamme toistemme ammattitaitoon. Olemme kuin sisko ja veli”, Valtovirta kertoo. ”Nyt voimme toteuttaa itseämme ja tehdä mitä haluamme, milloin haluamme.”

Ja he haluavat valloittaa maailman. ”En ymmärrä vaatemerkkejä, jotka eivät halua olla maailman parhaita tai Suomen kovimpia. Me emme harrastele, vaan teemme kannattavaa liiketoimintaa. Japani ja Etelä-Korea ovat meidän ykköskohteemme. Niissä on rahaa ja kiinnostusta Lappi-turismiin, ja meillä on Lappi DNA:ssa”, Valtovirta avaa.

LAADULLA PIKAMUOTIA VASTAAN Kansainvälisistä tavoitteistaan huolimatta Hálo on vaatemerkki myös suomalaisille. Sen ranskalaisesta silkistä valmistettuja vaatteita on nähty gaalailloissa tunnettujen tähtien päällä, mutta merkin alpakanvillainen takki pitää lämpimänä paukkupakkasillakin. ”Vaatteemme on suunnattu kaikille laatua arvostaville. On hieno hetki, kun näen mei-

38

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

”Muodilla menestyminen vaatii kansainvälistä kauppaa, kovaa työtä ja riskinottoa." dän vaatteemme kadulla jonkun tuntemattoman päällä”, Valtovirta kuvaa.

Laatu tarkoittaa Hálolle paitsi viimeisteltyä työn jälkeä ja pitkäikäisyyttä, myös sesongittomuutta. Hálon mallisto koostuu pienistä sarjoista, jotka on jaettu eri vuodenaikoihin. Kaikkia sarjoja myydään samaan aikaan ympäri vuoden, joka tarkoittaa, että Hálolta voi hankkia vaikka heinäkuussa talvitakin. Tässä on ollut heidän tehtaillaan Virossa opeteltavaa. Alan joillakin tekijöillä kun mallisto saattaa vaihtua jopa viikoittain, mikä tekee jopa 52 sesonkia vuodessa.

Kovinkaan pitkä aika ei ole siitä, kun mediaan nousi taas yksi negatiivinen lööppi muotialaan liittyen: vaatejätti polttaa tuhansia kiloja käyttökelpoisia vaatteita vuosittain.

Kai niin on tehtävä, sillä sesonkinsa ohittaneet vaatteet eivät myy.

Valtovirta ja Puljujärvi ovat sitä mieltä, että muodin kiertonopeuden lakipiste saavutetaan pian, ellei olla jo saavutettu. Tulevaisuudessa pärjää laadulla määrän sijaan.

Siihen Hálokin luottaa.

MARTA VALTOVIRTA • Syntynyt: 1983 • Koulutus: Kauppatieteen maisteri • Nykyinen tehtävä: Hálon toimitusjohtaja ja perustaja • Nykyisen työtehtävän plussat: Vastuu ja kokonaisvaltainen hallinnointi. Saa tehdä mitä haluaa.

• Nykyisen tehtävän miinukset: Töissä ollaan 24/7.

• Harrastukset: tennis, matkustelu ja muoti • Perhe: aviomies sekä 2,5-vuotias poika • Lue lisää: www.halofromnorth.com ja www.martavaltovirta.com

TOYOTA HYBRID BUSINESS ERIKOISHINNOITELLUT, VAIKUTTAVASTI VARUSTELLUT YRITYSAUTOT

Toyotan laajasta Hybrid Business -mallistosta löytyy vaihtoehto jokaisen yritysautoilijan tarpeisiin. Valitse suosikkisi ja vaikutu sähköajon voimasta, kattavasta varustelusta, automaattivaihteiston mukavuudesta ja loistavasta ajettavuudesta. Toyotan hybrideissä hybriditekniikka toimii huomaamatta taustalla ja auto latautuu ajon aikana itsestään.

Tutustu markkinoiden monipuolisimpaan Hybrid Business -mallistoon osoitteessa toyota.fi/yritysautot

Malli

Autoverollinen kokonaishinta

Toimituskulut

Kokonaishinta toim.kuluineen

CO2päästöt

EU-yhdistetty kulutus

Vapaa autoetu/ käyttöetu

Toyota C-HR 1.8 Hybrid Business Toyota C-HR 1.8 Hybrid Style Business Toyota RAV4 2.5 Hybrid FWD Business Toyota RAV4 2.5 Hybrid AWD Style Business

29 539,62 € 33 702,98 € 39 579,06 € 45 996,78 €

600 € 600 € 600 € 600 €

30 139,62 € 34 302,98 € 40 179,06 € 46 596,78 €

86 g/km 87 g/km 115 g/km 118 g/km

3,8 l/100 km 3,9 l/100 km 4,9 l/100 km 5,1 l/100 km

615 / 465 €/kk 675 / 525 €/kk 755 / 605 €/kk 845 / 695 €/kk

Takuu 3 vuotta/100 000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta, hybridijärjestelmän takuu 5 vuotta/100 000 km.

Toyota Hybridiakkuturva 10 vuotta/350 000 km.

Kuvan autot: RAV4 Hybrid Style - ja C-HR Hybrid Style -varustetasolla.

[ KYLTERIT ] TEKSTI TUOMAS LEHTONEN KUVAT PETRI BLOMQVIST

HINNOITTELE OSAAMISESI OIKEIN Korkea palkkatoive ei ole este työllistymiselle, jos osaaminen on kohdillaan. Puhu rohkeasti rahasta työnantajan kanssa, kannustavat asian­tuntijat Nuorten Ekonomit -kiertueella, joka starttasi lokakuun lopussa Jyväskylästä.

V

uosittain järjestettävä Nuoret Ekonomit -kiertue kulkee tänä vuonna otsikolla Mainetta ja mammonaa – mikä on arvokasta sinulle ja työnantajalle? Jyväskylän Wanhan Fredan viehättävä puutaloidylli tarjosi puitteet syksyn ensimmäiselle kiertueillalle.

Heti aluksi Suomen Ekonomien uravalmentaja Sirja Kulmala-Portman nosti kissan pöydälle ja kehotti kuulijoita keskustelemaan rohkeasti palkka-asioista niin työssä kuin sen ulkopuolellakin.

”Monet pelkäävät esittää korkeaa palkkatoivetta työnhakuvaiheessa, koska ajattelevat sen heikentävän mahdollisuutta työn saantiin. Se on turhaa. Korkea, mutta kuitenkin realistinen ja työn vaatimustasoon suhteutettu palkkatoive on osoitus työntekijän osaamisesta ja siitä, että hän ymmärtää haettavan työn haastavuuden”, Kulmala-Portman sanoo. ”Palkkatoive ei rajaa hakijaa hakuprosessin ulkopuolelle, jos hän muilta osin on yritykselle hyvä vaihtoehto.”

Kulmala-Portman muistutti,

Unna Lehtipuu muistutti kuulijoitaan siitä, että raha onnellistuttaa, mutta vain tiettyyn pisteeseen saakka.

40

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

että palkkakeskustelu tulee ottaa puheeksi vähintään kerran vuodessa.

Useamminkin, jos omassa työtehtävässä tapahtuu muutoksia. ”Työntekijän tulee osata perustella, miksi palkkaa tulisi nostaa. Oman

”Palkan­korotuksesta on keskusteltava heti, kun työtehtävät muuttuvat, muuten asia unohtuu.”

osaamisen kehittyminen, työnkuvan laajentuminen, muutokset työnkuvassa sekä työn vaativuudessa ja saavutetut tulokset ovat hyviä perusteluja. Palkankorotuksesta on keskusteltava heti, kun työtehtävät muuttuvat. Jos näin ei tehdä, asia unohtuu”, Kulmala-Portman toteaa.

SIJOITA ELÄMYKSIIN JA TAITOIHIN Illan toinen puhuja, merkitystalou­ den ja viestinnän ammattilainen, yrittäjä, sijoitusbloggari, varallisuusvalmentaja ja tietokirjailija Unna Lehtipuu muistutti, että jokainen meistä on oman elämänsä sijoittaja.

Rahan ohella sijoitamme aikaamme ja osaamistamme. Koska resurssit ovat rajalliset, niitä tulee käyttää fiksusti itselle mielekkään elämän rakentamiseen. ”Raha onnellistaa tiettyyn pisteeseen saakka. Kun perustarpeet on saavutettu, kuluttaminen tulisi suunnata itsensä toteuttamiseen ja omien arvojen mukaiseen elämään.

Tavaran kadottaa mielessämme arvoaan, mutta elämyksen, kokemuksen ja taidon ostamiseen käytetty raha tuo hyvinvointia pidempään.

Hyvä tapa onnellistaa on myös muille antaminen.”

Kaikkia rahallisia resursseja ei kuitenkaan kannata kuluttaa. Lehtipuu opasti ottamaan numeroista niskaotteen tekemällä henkilökohtaisen taloussuunnitelman. Vaikka talous olisi tiukallakin, rahasulkeiset pitämällä löytyy usein pieniä pihistelyn paikkoja. Oleellista on, että säästöön saadut killingit vielä sijoitetaan tuottavasti.

AIKA ON KRIITTISIN RESURSSIMME Aika on kriittisin pääomamme.

Sitä meillä on vain 1 440 minuuttia päivässä. ”Muista optimoida ajankäyttösi.

Sinulla on päivässä 1–2 tuntia A-luokan aikaa, jolloin saat eniten aikaiseksi. Suojaa hälyltä ne hetket, jolloin sinun energiataloutesi on huipussaan. On tutkittu, että 30 sekunnin keskeytyksestä palautumiseen menee aikaa 5 minuuttia”, Lehtipuu sanoo.

Rahan ja ajan ohella kolmas sijoitettava pääomamme koostuu henkilökohtaisesta osaamisestamme ja taidoistamme. Omaa osaamistaan kannattaa kehittää niillä alueilla, joihin on luontaista taipumusta, kykyä ja intohimoa. ”Investoi psykologiseen pääomaan, asenne- ja mielentilakapitaaliin. Se auttaa sinua kokemaan iloa ja myönteisiä tunteita työssä. Kun olet motivoitunut ja sitoutunut, saat paljon aikaan. Investoi ajattelukumppaneihin ja hakeudu niiden ihmisten joukkoon, jotka auttavat sinua kohti seuraavaa tavoitettasi”, Lehtipuu vinkkaa.

Nuoret Ekonomit -kiertue on Suomen Ekonomien vuosittain järjestämä tapahtumakokonaisuus, joka kiertää yliopistopaikkakuntia vaihtuvalla teemalla. Kiertueen tilaisuudet on tarkoitettu uransa alkuvaiheessa oleville ekonomeille sekä ja KylteriPlus-lisäpalvelupaketin hankkineille kyltereille. Kiertue jatkaa matkaansa Jyväskylästä Tampereelle (23.11.), Turkuun (28.11.), Vaasaan (13.2.), Ouluun (28.2.) ja Helsinkiin (10.3.).

Eerika Västi (vasemmalla) ja Henna Mäkiaho saivat tukea urasuunnitelmilleen. Mukaan tarttui myös vinkkejä tuleviin palkkaneuvotteluihin.

Ekonomien Sirja KulmalaPortman ja Unna Lehtipuu kannustavat puhumaan avoimesti palkoista ja rahasta.

Illan aiheet innostivat ekonomiopiskelijat ja vastavalmistuneet ekonomit keskustelemaan vilkkaasti pöytäkunnittain.

Uravalmennus auttaa myös löytämään kesätyön

Ekonomien kesätyönhaun vinkit on koottu helposti lähestyttävään muotoon myös verkkoon. Materiaaleista saa vinkkejä kesätyönhaun keskeisimpiin pulmiin, kuten • työhakemuksen kirjoittamiseen, • sopivan CV:n ja LinkedIn-profiilin kokoamiseen, • työsopimuksen solmimiseen, • palkkausosituksiin ja –toiveisiin ja • työttömyyskassan jäsenyyteen.

Myös oman henkilö- ja asiantuntijabrändin rakentamiseen on tarjolla apua. www.ekonomit.fi/­kesaksityohon

Osaliistujat saivat konkreettisia vinkkejä myös oman itsensä kehittämiseen.

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

41

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ] KATARIINA HARJU, TYÖSUHDELAKIMIES, SUOMEN EKONOMIT KUVA ISTOCKPHOTO

Laki suojaa raskaana ja perhevapaalla olevia Tasa-arvolaissa kielletään syrjintä raskauden ja perhevapaan perusteella. Myös työsopimuslaissa turvataan raskaana olevan ja perhevapaita käyttävän työntekijän asemaa. yrjinnän kiellot koskevat muun muassa työhönottoa ja tehtävään tai koulutukseen valitsemista sekä työsuhteen jatkamista.

Kiellot kattavat myös työn johtamisen ja työsuhteen päättämisen.

S

välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja.

Tarpeellisia ovat lähinnä tiedot, jotka osoittavat hakijan pätevyyttä tai sopivuutta tehtävään. Raskautta ja vanhemmuutta koskevat tiedot eivät yleensä ole tällaisia tarpeellisia tietoja.

TYÖHÖNOTTO Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta eli tasa-arvolaki kieltää syrjinnän työhönotossa sekä tehtävään tai koulutukseen valittaessa.

Työnantaja ei saa sivuuttaa työn­ hakijaa raskauden vuoksi tai siksi, että hän on perhevapaalla tai hän tulisi jäämään perhevapaalle. Tämä koskee myös määräaikaisia työsuhteita.

Raskaana olevaa hakijaa tulee kohdella valintatilanteessa kuten muitakin hakijoita niin, ettei raskaus vaikuta valintaan.

Työnhakijalla ei ole velvollisuutta kertoa raskaudestaan työhaastattelussa. Työsopimuslain mukaan työntekijän tulee ilmoittaa äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaasta viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa.

Myöskään työnantajan ei tule kysyä työhaastattelussa työnhakijan raskaudesta tai perhesuunnitelmista. Raskaudesta tai perhesuhteista kysyminen voi aiheuttaa epäilyn siitä, että raskaudella on vaikutusta valintapäätökseen.

Lisäksi laissa yksityisyyden suojasta työelämässä säädetään, että työnantaja saa käsitellä vain

MÄÄRÄAIKAISEN TYÖSUHTEEN UUSIMINEN Tasa-arvolain mukaan työnantaja ei saa palvelussuhteen kestosta tai jatkumisesta päättäessään menetellä siten, että henkilö joutuu raskauden, synnytyksen tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella epäedulliseen asemaan. Lainkohdalla on merkitystä etenkin määräaikaisten työsuhteiden kannalta.

Kiellosta seuraa, että työsuhteen kestoa ei saa rajoittaa raskauden tai perhevapaiden vuoksi. Työsuhdetta ei saa esimerkiksi rajoittaa päättymään perhevapaan alkuun tai alkamaan vasta perhevapaan päätyttyä.

Työsuhteesta ei voi myöskään tehdä määräaikaista raskauden vuoksi.

Lainkohta koskee myös määräaikaisen työsuhteen uusimista. Kun työ jatkuu, määräaikaista työsuhdetta ei saa jättää uusimatta raskauden tai perhevapaan käyttämisen vuoksi. Määräaikaiselle työntekijälle voidaan tarvittaessa palkata sijainen hänen perhevapaansa ajaksi.

Syrjinnän arvioinnissa voidaan kysyä, olisiko työsopimus uusittu, jos työntekijä ei olisi tullut raskaaksi tai jäänyt perhevapaalle. Tällöin tarkastellaan sitä, olisiko työsuhde

42

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

Työhaastattelussa raskaudesta tai perhesuhteista kysyminen voi aiheuttaa epäilyn siitä, että raskaudella on vaikutusta valintapäätökseen.

jatkunut, jos raskaana tai perhevapaalla olevaan työntekijään olisi sovellettu samoja kriteereitä kuin muihin työntekijöihin. Jos asiassa syntyy niin sanottu syrjintäolettama, työnantajan tulee osoittaa, että menettely on johtunut muusta, hyväksyttävästä syystä kuin raskaudesta tai perhevapaasta.

PERHEVAPAALTA PALUU Työsopimuslaissa säädetään perhevapaalta töihin palaavan paluusuojasta. Suoja koskee kaikkia työntekijöitä, joilla on perhevapaan päättyessä voimassa oleva työsuhde.

Työnantajan velvollisuus tarjota perhevapaalta palaavalle työntekijälle työtä on porrastettu tarjottavan työn mukaan. Ensisijaisesti perhevapaiden päättyessä työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan työhönsä. Hänen työsuhteensa ehdot säilyvät vähintään entisinä lukuun

ottamatta työsuhteisiin yleisesti tulleita muutoksia.

Aikaisempaan tehtävään pa­ laaminen ei aina välttämättä ole mahdollista. Työpaikalla saatetaan esimerkiksi järjestellä tehtäviä uudelleen perhevapaan aikana. Jos aikaisempaan työhön palaaminen ei ole mahdollista, työntekijälle on tar­ jottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä. Jos tämäkään ei ole mahdollista, hänelle on tarjottava muuta työsopimuksen mukaista työtä. Keskeistä on, millä tavalla työtehtävistä on sovittu työ­ sopimuksessa.

Kun tehtäviä järjestellään työpaikalla, työnantajan tulee ottaa huomioon perhevapaalla olevan työntekijän paluuoikeus. Työnantaja ei voi esimerkiksi rikkoa paluusuo­ jaa koskevaa säännöstä palkkaa­ malla uusia työntekijöitä tehtäviin, joita perhevapaalla oleva henkilö on tehnyt tai joihin hänet voitaisiin sijoittaa. Tarvittaessa työsopimukset solmitaan esimerkiksi määräai­ kaisina, jotta perhevapaalla oleva työntekijä voi palata työhön.

Kiellettyä on esimerkiksi irti­sanoa perhevapaalta palaava työntekijä tai siirtää hänet toiseen tehtävään samalla kun hänen sijai­ sensa jatkaa samassa työssä, jota perhevapaalla ollut työntekijä on ennen vapaata tehnyt.

Jos työnantaja rikkoo työ­ sopimuslain mukaista työntekijän

paluusuojaa, työnantaja saattaa rikkoa myös tasa-arvolaissa olevaa työn johtamista koskevaa syrjin­ nän kieltoa. Tasa-arvolain mukaan työnantaja ei saa johtaa työtä, jakaa työtehtäviä tai muutoin järjestää työoloja siten, että yksi tai useampi työntekijä joutuu muihin verrattuna epäedullisempaan asemaan suku­ puolen perusteella.

TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN Tasa-arvolain mukaan työnantajan menettelyä pidetään kiellettynä ­syrjintänä, jos työnantaja irtisanoo, purkaa tai muutoin lakkauttaa palvelus­suhteen taikka siirtää tai lomauttaa yhden tai useamman työntekijän sukupuolen perusteella.

Myöskään työsopimuslain mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijän raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaan perhe­ vapaaseen.

Jos työnantaja irtisanoo raskaa­ na olevan tai perhevapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, irtisano­ misen katsotaan johtuneen työn­ tekijän raskaudesta tai perhe­vapaan käyttämisestä, jollei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta. Irtisanomissuoja koskee tilanteita, joissa työnantaja tietää työntekijän raskaudesta.

Säännös ei estä irtisanomasta raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän työsopimusta, jos siihen

on muu lain mukainen irtisanomis­ peruste, joka ei liity raskauteen tai perhevapaan käyttämäiseen. Kui­ tenkin taloudellisilla ja tuotannolli­ silla perusteilla voi irtisanoa äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän työsopimuksen vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan.

Myöskään koeajalla työsopimus­ ta ei työsopimuslain mukaan saa purkaa syrjivillä tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Raskaus tai perhevapaan käyttäminen ovat tällaisia perusteita.

OIKAISU Ekonomi-lehden 5/2017 Haaveissa yrittäminen -juttuun oli editointivaiheessa tullut virhe siihen, milloin osakeyhtiössä johtavassa asemassa toimiva katsotaan työttömyysturvassa yrittäjäksi.

Yrittäjäksi katsotaan tosiasiassa henkilö, joka toimii johtavassa asemassa osakeyhtiössä josta 1) omistaa itse vähintään 15 % tai 2) omistaa yhdessä perheensä kanssa tai hänen perheensä omistaa vähintään 30 %. Lisäksi yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka työskentelee osakeyhtiössä, josta 1) omistaa itse vähintään 50 % tai 2) omistaa yhdessä perheensä kanssa tai hänen perheensä omistaa vähintään 50 %.

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

43

[ KOLUMNI ]

Budjettirumba Valiokunnat märehtivät budjettia ja siihen liittyviä lakiesityksiä kuukausitolkulla. Asiantuntijoita ramppaa kuultavana bussilasteittain ja muistioita kirjoitetaan rekkalasteittain.

Lisäksi edustajat tekevät satoja korjausehdotuksia, joista äänestetään ensin valiokunnassa ja monesti vielä myös isossa salissa. On helpompi poistaa ihmisyöjägorillalta tulehtunut kulmahammas ilman puudutusta kuin saada yksittäinen budjettialoite läpi eduskunnassa.

Kun puhemiehen nuija lopuksi pamahtaa pöytään jouluviikolla koko revohkan päättymisen merkiksi, eduskunta on tehnyt hallituksen budjettiesitykseen suunnilleen promillen suuruiset muutokset.

Kansanvalta on puhunut.

Pekka Ervasti politiikan toimittaja

On helpompi poistaa ihmissyöjä­ gorillalta kulmahammas kuin saada yksittäinen budjettialoite läpi.

44

Ervasti

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

ANNI KOPONEN

E

duskunta ahertaa vielä kuukauden päivät Arkadianmäellä ennen kuin kansa pääsee edustajiensa välityksellä hyvin ansaitulle runsaan kuukauden joululomalle.

Syysistuntokauden suurin ponnistus on valtion ensi vuoden talousarvio. Tänä vuonna sen loppusumma on noin 55 miljardia euroa. Koska tuloja on vähemmän kuin menoja, pitää lainata. Tällä kertaa rapiat kolme miljardia euroa. Joku sen maksaa – joskus myöhemmin.

Valtiovarainministeri – tällä kertaa kokoomuksen Petteri Orpo – esitteli budjettiesityksen eduskunnalle lähetekeskustelussa syyskuun alussa.

Tuskin koskaan on Suomessa valmisteltu niin oivallista talousarvioesitystä kuin juuri tänä vuonna.

Tämä on valtiovarainministerin sanoma joka vuosi.

Hallitus harjoittaa aina, poikkeuksetta, vastuullista, kestävää, järkiperäistä ja oikeudenmukaista talouspolitiikkaa.

Samaa todistavat lähetekeskustelussa myös hallituspuolueiden kansanedustajat. He myös nostavat esiin muutamia hankkeita kotivaalipiiristään, joihin hyvä hallitus on puhujan sitkeän lobbauksen ansioista osoittanut määrärahoja. Tämä on äänestäjien hyvä muistaa vaalipäivänä.

Opposition terrierit puolestaan raatelevat hallituksen esityksen riekaleiksi.

Se on kylmä, eri­arvoistava ja vastuuton kyhäelmä, joka uhkaa suistaa kansakunnan turmioon.

Vaihtoehdobudjeteissa oppositio osoittaa, kuinka homma olisi pitänyt hoitaa. Jos ja kun menoja on enemmän kuin tuloja, ei velkaa tarvitse ottaa yhtään lisää, sillä alijäämä katetaan suitsimalla harmaata taloutta. Siellä on piilossa satoja miljoonia euroja – on ollut joka vuosi.

[ KORKEAKOULUT ] TEKSTI ULLA NIEMELÄ KUVA SUVI ERIKSSON

Lahjoitusvarat auttavat kauppatieteitä uudistumaan

K

eväällä liittokokouksessa päätetty 500 000 euron lahjoitus kymmenelle suomalaiselle, kauppatieteellisestä koulutuksesta ja tutkimuksesta vastaavalle yliopistolle on kuljettanut Suomen Ekonomien koulutuspolitiikan asiantuntijoita ja johtoa syksyn mittaan ympäri Suomea. Tapaamiset ovat huipentuneet symbolisen rahapuun ojentamiseen ja yhteisen tavoitteen jäsentämiseen: kauppatieteissä korkea laatu niin koulutuksessa kuin tutkimuksessa on ensiarvoisen tärkeää.

Suomen Ekonomit on tehnyt jo vuosia yhteistyötä kaikkien lahjoituksen saaneiden yliopistojen kanssa. Ilahduttavaa on, että alan tutkimus ja koulutus ovat tänä aikana kehittyneet huomattavan positiiviseen suuntaan. Koulutuspolitiikan asiantuntijat Suvi Eriksson ja Mika Parkkari kiittelevät kierroksen tapaamisia, jotka antoivat paljon. ”Usealla paikkakunnalla keskustelun kärkeen nousi koulutuksen yhteiskunnallisen- ja työelämärelevanssin suuri merkitys. Myös koulutuksen jatkuva kehittäminen koettiin tärkeäksi”, he kertovat.

Marraskuun alussa lahjoitusvierailut suuntautuivat Turun kauppakorkeakouluun, sekä Turun että Porin yksikköön. Dekaani Markus Granlund oli lahjoituksesta kiitollinen ja innoissaan. ”Lahjoitus tukee merkittävällä tavalla uusien avausten tekemistä koulun strategian mukaisesti, kuten globaalistikin täysin uudenlaisen Business Disruption Research Laboratoryn perustamista.”

ABS LUOTSAA KAUPPATIETEITÄ ETEENPÄIN Markus Granlund on tällä hetkellä myös Suomen kauppakorkeakoulut ABS ry:n puheenjohtajana.

ABS on maamme yliopistotasoisten kauppatieteellisten yksiköiden yhteistyöelin, joka toimii kansallisena ja kansainvälisenä keskustelijana, edunvalvojana, tutkijana ja parhaiden käytäntöjen levittäjänä.

ABS:n kannalta puolen miljoonan euron lahjoitus oli erittäin merkittävä. Suurten perusrahoitusleikkausten jälkeisessä maailmassa lahjoitukset ovat tärkeitä etenkin uusien avausten mahdollistajana.

Kauppatieteellisten yksiköiden on elettävä ajassa ja uusiuduttava osin rajustikin tulevina vuosina. ”Kohtaamme nyt täysin uudenlaisen maailman, jossa korostuvat vastuullisuus, ennakointiosaaminen, uudet liiketoimintamallit alustataloudessa sekä Big Data ja analytiikka”, Granlund huomauttaa.

Kuten tutkimuksen, myös koulutuksen pitää nojata entistä enemmän monitieteisiin ympäristöihin. ”Esimerkiksi Turussa teemme tutkimus- ja koulutusyhteistyötä kaikkien muiden kuuden tiedekunnan kanssa”, Granlund kertoo ja lisää koulunsa

46

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

panostavan erityisesti yrittäjyys- sekä ennakointiosaamiseen.

Panostukset näkyvät opiskelijoiden menestyksessä kansainvälisissä innovaatio- ja start-up-kilpailuissa, joissa korostuvat vastuullisuus, kestävä kehitys ja digitaalisuus. Tulevaisuuden tutkimuksen oppiaine järjestää lisäksi ensi vuonna ennakointiosaamisen kurssin, joka tulee pakolliseksi kaikille Turun kauppakorkeakoulun maisteriopiskelijoille.

Kauppatieteiden tulevaisuus Suomessa näyttää kaikesta huolimatta Granlundin mukaan valoisalta. Alalla vaalitaan korkeaa laatua sekä tutkimuksessa että koulutuksessa, mikä mahdollistaa vahvan vaikuttavuuden alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Alan rakenteita, tutkintojärjestelmän joustavuutta ja elinkeinoelämäyhteistyön muotoja on silti koko ajan pohdittava ja kehitettävä. ”Kuten alumnimme ja kunniatohtorimme Reijo Karhinen on usein todennut, uudistuminen ei ole meille vaihtoehto, vaan elinehto. Se on kuitenkin vaikeaa ilman nyt saadun kaltaisia lahjoitusvaroja”, muistuttaa Granlund.

Granlund viittaa Ekonomien tuoreeseen Kauppatieteiden suunta Suomessa -selvitykseen sanoessaan, että kauppatieteet tieteenalana on parantanut viimeisen vuosikymmenen aikana toimintansa laatua ja tehokkuutta eri mittareille mitattuna enemmän kuin suurin osa muista tieteenaloista Suomessa. ”Olemme saavuttaneet myös absoluuttisilla mittareilla tason, joka kestää vertailun muihin tieteenaloihin Suomessa sekä kauppatieteisiin muualla maailmassa.

Yhteistyökumppanina olemme haluttu, ja meihin kohdistuu paljon painetta osallistua yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Insentiiveissä ja suoraan sanottuna rahoituksessa tämä ei kuitenkaan näy juuri millään lailla. Nyt olisi aika esimerkiksi kolmannelle Suomen Akatemian liiketoimintaosaamisen tutkimusohjelmalle. Edellisen päättymisestä on kulunut kahdeksan vuotta.”

Dekaani Markus Granlund iloitsi Turun kauppakorkeakoulun saamasta lahjoituksesta.

Perusrahoitus­ leikkausten jälkeisessä maailmassa lahjoitukset mahdollistavat uusia avauksia.

Metsäsijoittajan kirja

Ilmestyy 9.11.2017

Jyrki Ketola ja Hannu Liljeroos Kirja esittelee metsäsijoittamisen peruspiirteet ja vertailee metsää ja sen tuottoa muihin sijoituskohteisiin. Teos ku­ vaa metsämaan ja puun hinnan kehitystä Suomessa sekä metsätilojen arvonmääritysmenetelmiä. Se kertoo selkeästi ja monipuolisesti, mitä metsäsijoittajan tulee ottaa huomi­ oon määrittäessään tilakaupassa itselleen sopivaa hintaa.

Kirjassa avataan ne metsänhoidon, puukaupan sekä metsän mittauksen peruskäsitteet, joita sijoittaja tarvitsee hankki­ essaan sijoitusvarallisuutta ja hoitaessaan sijoituksiaan tehokkaasti.

Osaava sijoittaja tietää, miten kannattavuutta ja kasvua voi parantaa ja miten sen voi toisaalta hukata. Kirja käsittelee metsäsijoittamista myös rahastojen tai yhteismetsäosuuksien kautta. Arvonmäärityksissä käytettävät summa­arvotaulukot ovat kirjan liitteenä.

Taalerin metsäsijoituksista vastaava johtaja Jyrki Ketola on itse Suomen suurimpia yksityisiä metsänomistajia.

Metsänhoitaja Hannu Liljeroos työskenteli pitkään Metsä­ hallituksessa maakaupan parissa. Nykyisin hän toimii alalla yksityisyrittäjänä ja seuraa metsätilamarkkinoita ja niiden hintakehitystä.

Tilaa ennakkoon asiakaspalvelu@metsalehti.fi 35€ (norm. 42€) ei toimituskuluja Tarjous voimassa kirjan ilmestymiseen asti.

[ JÄSENMAKSUT/MEDLEMSAVGIFTER ]

Jäsenmaksut vuonna 2018

Medlemsavgifter år 2018

Jäsenmaksu koostuu kolmesta osasta: ekonomiyhdistyksen ja liiton osuudesta sekä mahdollisesta työttömyyskassamaksusta. Mahdolliset jäsenmaksualennukset lasketaan kuukausikohtaisesti.

Medlemsavgiften består av tre delar: ekonomföreningens och förbundets avgifter samt eventuellt avgiften för IAETarbets­löshetskassan.

Förbundets avgifter:

Liiton maksut vuodessa • • • • • •

224 € Työssä oleva 134,40 € Eläkeläinen 67,20 € Eläkeläinen, ei Talouselämä tai Forum-lehteä 0 € Työtön 67,20 € Perhevapaalla, varusmiespalvelus 156,80 € ”Lepojäsen” ulkomailla (vain Expatriaattiekonomien jäsenille) • 112,00 € OAJ-rinnakkaisjäsen

Edellisiin lisätään ekonomiyhdistyksen oma maksu, joka vaihtelee välillä 0–40 euroa. Lisäksi Suomen Ekonomit perii IAET-­kassan maksun 87 euroa siihen kuuluvilta jäseniltä. Alennukset eivät koske näitä maksuja. Osa-aikatyössä tai –eläkkeellä olevat katsotaan työssäkäyviksi.

Yrittäjäkassaan liittyneet yrittäjä­jäsenet maksavat itse työttömyysvakuutuksen suoraan omaan kassaansa.

Jäsenmaksulaskut lähetetään tammikuussa rekisterissä tuolloin olevien tietojen perusteella. Maksun voi maksaa yhdessä tai neljässä erässä. Erissä maksettaessa lisätään maksutapamaksu 10 €/vuosi. Jäsenmaksulaskun voit saada myös sähköisenä e-laskuna. Tee tilaus omassa verkkopankissa, tunnistetietona annetaan jäsennumero.

JÄSENMAKSUALENNUKSET Työelämän ulkopuolella olevat voivat saada alennusta liiton jäsenmaksusta. Jos sama henkilö kuuluu useampaan alennuskategoriaan, hän voi saada vain alennuksista suurimman. Alennushakemuksen voi tehdä jäsenpalvelussa kohdassa Omat maksut tai sähköpostilla jäsenrekisteriin, alennusperusteesta on pyydettäessä toimitettava todistus. Alennusperusteen on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vähintään 3 kk, joka on samalla alennuksen vähimmäiskesto. Alennus voidaan myöntää takautuvasti ainoastaan kuluvan vuoden jäsenmaksusta lukuun ottamatta jatkuvia puoliso- ja eläkeläisalennuksia, jotka tulevat voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraavan kalenterikuukauden alusta. Lisäksi annamme jäsenmaksusta alennusta ekonomipuolisoille (tällöin toimitetaan jäsenetulehdet vain toiselle ja toinen saa alennuksen).

Lisätietoja: ekonomit.fi, s-postilla jasenrekisteri@ekonomit.fi tai puhelimitse 020 693 200.

48

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

• 224 € Förvärvsarbetande • 134,40 € Pensionär • 67,20 € Pensionär, inte tidningen Talouselämä eller Forum • 0 € Arbetslös • 67,20 € Föräldraledig, värnpliktig • 156,80 € ”Vilande medlem” utomlands (endast för Expatriat­ekonomernas medlemmar) • 112,00 € Parallellmedlemskap i Ekonomer och OAJ

Dessutom debiteras ekonomföreningens egen medlemsavgift som varierar mellan 0-40 euro samt IAET-kassans avgift 87 euro av alla som är medlemmar i kassan. De som arbetar på deltid eller får deltidspension anses vara förvärvsarbetande. Företagarmedlemmar, som hör till AYT-kassan betalar själv kassaavgiften direkt till AYT. Medlemsavgiften uppbärs i januari enligt de uppgifter som då finns i medlemsregistret. Avgiften kan betalas i en eller fyra rater. Om du väljer att betala i fyra rater tillkommer 10 €. Medlemsavgiftsfakturan kan också fås som e-faktura. Beställ en e-faktura i din egen nätbank, som identifikationsuppgifter uppger du ditt medlemsnummer.

RABATTER PÅ MEDLEMSAVGIFTEN Icke förvärvsarbetande kan få rabatt på förbundets andel av medlemsavgift. Om man är berättigad till flera rabatter kan man beviljas endast den största rabatten.

Rabattansökan kan göras via medlemstjänsten i delen för Egna betalningar, eller genom e-post till medlemsregistret. Intyg över grunden för rabatten bör skickas om det ombedes. Grunden för rabatten bör vara oavbrutet ikraft minst tre månader, vilket samtidigt är minimiperioden för rabatten. Retroaktivt beviljas rabatt på medlemsavgiften endast för det innevarande året med undantag av fortlöpande rabatter för maka/make/sambo och pensionärsrabatter som träder i kraft tidigast i början av den kalendermånad som följer på anmälan. Rabatt på medlemsavgiften beviljas även åt ekonommakor/sambor (då postas medlemsförmånstidningarna till den ena och den andra erhåller rabatten).

Ytterligare information: ekonomit.fi, per e-post jasenrekisteri@ekonomit.fi eller telefon 020 693 200.

[ TAPAHTUU ]

Ekonomiyhdistysten tapahtumat EKONOMFÖRENINGEN NIORD 14.12 Bokslutsdag i Vasa 18.12 Aktuellt inför bokslutstider i Helsingfors 18.12 MM:s julkonserter i Tempelplatsens kyrka 19.12 MM:s julkonsert i Munkshöjdens kyrka 1.3 Teater: Stockmann, Stockmann Niords kansli, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors, Cati Lilja, 0400-138 258, Catarina Söderström, 0400-138 528. Läs om Niords program i Niordbladet och på niord.fi.

HELSINGIN EKONOMIT 12.12. Kauneimmat joululaulut 13.12. Yritysvierailu Rud Pedersenille 23.1.–20.2. Brush Up Your English (5 lähiopetuskertaa) 24.1. ASP-säästäminen ja ensi­ asunnon ostaminen 6.2. Edunsaajavaltakirja ja ­testamentti Lisää tapahtumia ja ­ilmoittautuminen: www.helsinginekonomit.fi LAHDEN SEUDUN EKONOMIT 16.2. Raflingit yhdessä LDiaryn ja Lahden Lakimiesten kanssa 6.5. Mamma Mia -musikaali Helsingin messukeskuksessa Lahden Seudun Ekonomit toivottaa jäsenistölle hyvää joulua ja erinomaista uutta vuotta!

Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen tapahtumiin Suomen Ekonomien sivuilta: tapahtumat. ekonomit.fi.

PIRKANMAAN EKONOMIT 14.12. Sorin Sirkuksen Joulushow KINAHMI 26.1. Pirkanmaan Ekonomien 80-vuotisjuhla 13.2. Suklaamaistiaiset Dammenbergin suklaatehtaalla Kiitos jäsenillemme aktiivisesta osallistumisesta tapahtumiimme. Tervetuloa verkostoitumaan, kehittymään ja virkistäytymään kanssamme myös ensi vuoden puolella.

Alkuvuodelle on suunnitteilla runsaasti kiinnostavia tapahtumia. Kerromme niistä myös

uutiskirjeissä, nettisivuilla ja Facebookissa.

PME:n hallitus ja tapahtuma­ tiimi toivottavat hyvää joulua ja onnea & menestystä vuodelle 2018.

050 548 4004. Paikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

Kysy myös majoitusvaihtoehtoja. Muistathan ilmoittaa erikois­ruokavaliosta. Tervetuloa Savonlinnaan!

POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT 15.12. Teatterivierailu: Täällä Pohjantähden alla. Lisätietoa uutiskirjeestä sekä nettisivuiltamme!

Savonlinnan seudun ekonomit toivottaa Hyvää ja Rauhallista joulua!

Lisätietoa tapahtumista nettisivuiltamme, uutiskirjeestä sekä Pohjois-Karjalan Ekonomien Facebook-sivuilta.

PORIN SEUDUN EKONOMIT 27.1. Yhdistyksen 75-vuotisjuhla Suomalaisella Klubilla Ajantasaiset tiedot ja koko kattaus: www.porinseudunekonomit.fi Porin Seudun Ekonomit toivottaa kaikille rauhallista joulua.

Tapahtumista ilmoitetaan tarkemmin sähköpostitse jäsenkirjeellä, PorSEn nettisivuilla sekä Facebook-sivulla.

SUUR-SAVON EKONOMIT 17.1. Whisky tasting klo 18, Bar Dom, Porrassalmenkatu 18 30.1. Yritysvierailu klo 17, Savonlinja, Prikaatikatu 3 A 9.2. Ekonomilounas klo 12, Kahvila Nanda, Savilahdenkatu 12 8.3. Jukurit-Tappara-ottelu Ikioma Areenalla. Yitysesittely klo 17, sen jälkeen ruokailu. Peli alkaa klo 18.30.

Lisätietoa tapahtumista uutiskirjeestä, Facebookista ja Ekonomien tapahtumakalenterista.

13.12. Christmas Around the World

17.12. Kauneimmat joululaulut Martin kirkossa 18.12. Jouluglögit yhdessä Merkurin kanssa, Ravintola Koulu 16.1. Lean-toiminnan työpaja 25.1. OP Kulku -palvelu, uudenlaista palvelua turkulaisille 8.2. Rose-viinit -koulutus 13.2. Yritysvierailu: Auto-Center Lisätietoa jäsenlehdestämme, sähköisestä uutiskirjeestämme ja kotisivuiltamme: www.turunseudunekonomit.fi.

VAASAN EKONOMIT 13.–17.12. Joulukahvit, Göranin konditoria Lisätietoa Vaasan Ekonomien facebook-ryhmästä, www-­ sivuilta sekä uutiskirjeistä.

TURUN SEUDUN EKONOMIT 7.12. Jouluolut-tasting 11.12. Yrittäjälounas, Turun Kellariravintola

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN ­EKONOMIT 18.1. klo 17.30 Lajitutustuminen: Miekkailu, Martinhalli Hyvinkää 31.1. klo 18 Yritysvierailu: Hotel Sveitsi, Hyvinkää 3.2. klo 15.30 alkaen Lajitutustuminen: Hiihto (perinteinen 3.2. ja 10.2., luistelu 3.3. ja 10.3.), Perttulan kenttä Hyvinkää Lisää alkuvuoden tapahtumista uutiskirjeistämme, rihy.fi ja facebook-sivuilta Riihimäen-­ Hyvinkään Ekonomit ry.

SAVONLINNAN SEUDUN ­EKONOMIT 19.7. Ekonomiooppera Patarouva (Pjotr Tšaikovski). Ohjelma: 15:15 Astu m/s Elviiraan, Satamapuistonkatu, 57170 Savonlinna 15:30 Teosesittely 16:00 Risteily ja Savolaiset tapakset -kimara 19:00 Ooppera Hinta: 154,50 euroa/lippu, hinta sisältää oopperalipun, risteilyn sekä tapas-kimaran.

Varaukset ja kyselyt viimeistään 28.2.2018 Päivi Ruuskaselle: sales@savonlinnatours.fi,

Tuikkikaa -joulukonsertti Naiskuoro KYN | Kaija Viitasalo

Su 17.12.2017 klo 19 Pyhän Sydämen kappeli

Kirstinkatu 1, Helsinki

Liput Tiketistä 22,50 €/16,50 € kyn.fi | fb.com/KYNchoir

Ti 19.12.2017 klo 19 Vanha kirkko

Lönnrotinkatu 6, Helsinki

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

49

[ KOLUMN ]

ANNI KOPONEN

NCF bevakar ekonomernas intressen på nordisk nivå

Christel Tjeder Ordförande för NCF

J

acob Wallenberg, styrelseproffs och ordförande för investmentbolaget Investor, var en av föreläsarna på Ekonomiska samfundets, Handelsgillets och Hankens gemensamma Toppsemi på Hanken den 9 november. Han liksom många andra poängterar vikten av och mervärdet från ett nordiskt samarbete, som enligt honom ska omfatta allt från utbildning till försvar.

"Vi skulle ha en kraftigare röst om vi alla samverkade. Tillsammans utgör de nordiska länderna en av världens tio största ekonomier", sade Wallenberg.

Dessa tankar är lika aktuella då vi talar om ekonomernas framtid och inom NCF engagerar vi oss just i denna typ av samarbete både ifråga om att lära oss av varann och genom gemensamma strävanden för att stärka ekonomernas ställning i arbetslivet.

ERFARENHETSUTBYTE MELLAN LÄNDERNA Under de senaste åren har man hållit två styrelsemöten per år och ansvaret för att arrangera de olika mötena fördelas mellan de ingående organisationerna. Ordförande och generalsekreterare väljs för två år och Finlands Ekonomer innehar dessa och därmed värdskapet under åren 2017–19. Förutom representanter för de ordinarie medlemsföreningarna i Sverige, Norge och Island, har vi också bjudit in en representant från Danmark för att inludera alla nordiska länder.

Dessutom inbjuds ofta experter för att specifikt belysa något område.

På styrelsemötena utbyter vi erfarenheter bl.a. gällande medlemsservice, marknadsföring, aktuella arbetsmarknadsfrågor och utbildningspolitik, både högskoleutbildning och vidareutbildning för ekonomer. Vi diskuterar också allmänna trender i samhället och affärsvärlden. En gemensam ambition har varit att bygga upp

En gemensam ambition har varit att bygga upp en kvalificerad internationell vidareutbildnings­ verksamnhet för nordens ekonomer.

50

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

en kvalificerad internationell vidareutbildningsverksamhet för nordens ekonomer.

JÄSENYYS OIKEUTTAA AUTOMAATTISESTI VIERASJÄSENYYTEEN Kun siirryt Suomen Ekonomien jäsenenä määräajaksi Ruotsiin, Islantiin tai Norjaan, sinulla on automaattinen oikeus liittyä paikallisyhdistykseen vierasjäseneksi kolmeksi vuodeksi. Voit siellä käyttää paikallisjärjestön palveluja aivan kuten paikallinen jäsen. Vierasjäsenyys ei kuitenkaan koske oikeusturvavakuutusta eikä työttömyysturvaa. Näistä sinun kannattaa aina erikseen kysyä Suomen Ekonomeista.

VAD FÅR DU SOM GÄSTMEDLEM I SVERIGE, ISLAND OCH NORGE?

• Som gästmedlem har du möjlighet att ta del av värdföreningens tjänster och delta i verksamheten.

• Gästmedlemmen får värdföreningens medlemsinfo och medlemstidning.

• Gästmedlemskapet gäller ekonommedlemmar och beviljas för 12 månader i taget, max i tre år.

• Gästmedlemskapet gäller inte medlemskap i arbetslöshetskassan i värdlandet och inte heller rättegångskostnader som uppstår p.g.a. anställningstvister.

MERA INFO - LISÄÄ TIETOA: • • • •

civilekonomerna.se/hem www.econa.no www.facebook.com/fvh.is www.ekonomit.fi/web/sv/nordiskt-samarbete

VAD ÄR NCF? Finlands Ekonomer är en av de grundande medlemmarna i Nordiska Civilekonomförbundet, NCF, som bildades 1947. NCF ‘s syfte är att främja samarbetet för medlemsorganisationerna samt verka för samarbete mellan ekonomer i de nordiska länderna. Den högre ekonomiska utbildningen, forskning och utveckling samt vidareutbildning och intressebevakning ligger i centrum. NCF följer också upp lönestatistik i medlemsländerna.

[ YHTEYSTIEDOT ] SUOMEN EKONOMIT – FINLANDS EKONOMER Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors p./tfn 0201 299 299 info@ekonomit.fi ekonomit.fi

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSÄRENDEN jasenrekisteri@ekonomit.fi arkisin – vardagar 9–12: Omien yhteystietojen päivitys: jasenpalvelu.ekonomit.fi > Omat sivut Uppdatera dina kontaktuppgifter: jasenpalvelu.ekonomit.fi/logga-in > Egna sidor

0206 93200

Kontaktuppgifterna hittar du på webben ekonomit.fi/sv/kontaktuppgifter E-postadresserna skrivs i formatet fornam.efternamn@ekonomit.fi

URAPALVELUT – KARRIÄRTJÄNSTER ura@ekonomit.fi Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi

Suomen Ekonomeilla on 25 alueellista ekonomiyhdistystä sekä 13 opiskelija­yhteisöä. Lisätietoa: ekonomit.fi/ekonomiyhdistykset ja ekonomit.fi/opiskelijayhteisot.

PALKKANEUVONTA – LÖNERÅDGIVNING Lähetä soittopyyntö – be oss ringa dig: palkkaneuvonta@ekonomit.fi Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi

Finlands Ekonomer har 25 lokala ekonomföreningar samt 13 studerandeföreningar. Mer information: ekonomit.fi/web/sv/ekonomforeningar och ekonomit.fi/web/sv/sammanslutningar-ekonomistuderande

TYÖSUHDENEUVONTA – ANSTÄLLNINGSRÅDGIVNING arkisin – vardagar 9–12: 0206 93205 Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi TYÖNANTAJANEUVONTA – ARBETSGIVARRÅDGIVNING

0206 92923

TYÖTTÖMYYSTURVANEUVONTA – ARBETSLÖSHETSSKYDDS­RÅDGIVNING Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi TYÖTTÖMYYSKASSA – ARBETSLÖSHETSKASSA IAET-kassan puhelinpalvelu – IAET-kassas telefonservice ma–to 10–15, pe 10–13: må–to 10–15, fr 10–13 www.iaet.fi

KYLTERIYHDYSHENKILÖT Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö auttaa, kun haluat tietää Suomen Ekonomien opiskelijapalveluista. Löydät oman kylterisi yhteystiedot sivustolta ekonomit.fi/otayhteytta > Henkilöt palveluittain > Kylteriyhdyshenkilöt EKONOMSTUDERANDENS KONTAKTPERSONER Finlands Ekonomers kontaktperson på ditt universitet hjälper dig när du vill ha information om förbundets tjänster för studerande. Kontaktuppgifter till din egen kontaktperson hittar du på ekonomit.fi/web/sv/ kontaktuppgifter > Enligt service > Kontaktpersoner för ekonomstuderande

09 4763 7600

TYÖMARKKINATOIMINTA – ARBETSMARKNADSVERKSAMHET Työmarkkinajohtaja – Arbetsmarknadsdirektör Riku Salokannel 040 724 9566 VIESTINTÄ – KOMMUNIKATION viestinta@ekonomit.fi VT. TOIMINNANJOHTAJA – TF. VERKSAMHETSLEDARE Anja Uljas

Koko henkilöstön yhteystiedot löydät sivustolta ekonomit.fi/henkilohakemisto Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ekonomit.fi

040 550 0712

Kerro mielipiteesi ja voita palkinto Piditkö lukemastasi? Käytä viisi minuuttia ja kerro meille, miten onnistuimme lehden teossa ja mistä aiheista haluaisit lukea jatkossa. Kyselyyn vastaamalla voit voittaa mattamustan Paulig Cupsolo ByMe -kapselilaitteen ja siihen sopivia kaakao- ja kahvijuomakapseleita. Voittaja arvotaan 11.1.2018. Klikkaa osoitteeseen lukijakysely.fi/ekonomi

Puheluhinnat 0206-alkuisiin numeroihin matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min ja lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min.

Samtalspris till 0206-nummer mobilsamtalsavgift + 3 cent/min från mobiltelefon och lokalnätsavgift + 3 cent/min från fasta nätet.

Tarkistathan, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. Se onnistuu jäsenpalvelussa: jasenpalvelu.ekonomit.fi > Omat sivut Kirjaudu jäsenpalveluun jäsennumerollasi (tai vaihtamallasi tunnuksella) ja henkilötunnuksen loppuosalla.

E KO N O M I 6 /2 0 1 7

51

Ov

il ma ukem ail at mo tom ihi iin n

Tietokirjojen

parhaimmistoa Alexander Stubb, Karo Hämäläinen ALEX ”Kaikki elämäni pointit - so far” - Alexander Stubb Otava

Sixten Korkman GLOBALISAATIO KOETUKSELLA Kantaa ottava ajankohtaiskirja maailmantalouden tilasta ja Suomen haasteista.

Otava

-17%

24

95

24

(29,95)

95 -17%

2995 (32,95)

Lasse Lehtinen TANNER Itsenäisen Suomen mies Uskomaton tarina itsenäisen Suomen ensimmäisten vuosikymmenten tärkeimmästä vaikuttajasta.

Otava

24

95

Petteri Ala-Kivimäki YRJÖVUORI The Finn, urheilutähtien luottomies Marko Yrjövuori kertoo avoimesti elämästään huippupelaajien rinnalla.

Nemo

2495 (29,95)

Heikki Harma HECTOR Asfalttihippi Pitkän ja monipuolisen uran saavuttaneen mestarin muistelmat omin sanoin kerrottuna.

Otava

Myymälöistämme ja Suomalainen.comista

2495 (29,95)

Juho Ovaska MAUNO KOIVISTON IDÄNKORTTI Sotamiehestä presidentiksi Kirja luo terävän katsauksen Mauno Koiviston neuvostosuhteisiin jatkosodan rintamamiehestä tasavallan presidentiksi.

Otava

Tarjoukset voimassa 24.12.2017 asti.