Ekonomi 5/2017

5

E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

Kuinka kovaa

KUULUU KYLTERIN ÄÄNI?

LO K A K U U 2 0 1 7

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT Aloittavan yrittäjän työttömyysturva URA Tehdäänkö kilpailukieltosopimuksia liian kevein perustein?

MAAILMALLA Venäjän taloudessa mennään nyt eteenpäin riskejä minimoimalla

KUKA MEISTÄ ON RIKAS? Finanssineuvos Elina Pylkkänen ja muut asiantuntijat pohtivat, miten varakkuus tulisi määritellä.

Metsäsijoittajan kirja

Ilmestyy 9.11.2017

Jyrki Ketola ja Hannu Liljeroos Kirja esittelee metsäsijoittamisen peruspiirteet ja vertailee metsää ja sen tuottoa muihin sijoituskohteisiin. Teos ku­ vaa metsämaan ja puun hinnan kehitystä Suomessa sekä metsätilojen arvonmääritysmenetelmiä. Se kertoo selkeästi ja monipuolisesti, mitä metsäsijoittajan tulee ottaa huomi­ oon määrittäessään tilakaupassa itselleen sopivaa hintaa.

Kirjassa avataan ne metsänhoidon, puukaupan sekä metsän mittauksen peruskäsitteet, joita sijoittaja tarvitsee hankki­ essaan sijoitusvarallisuutta ja hoitaessaan sijoituksiaan tehokkaasti.

Osaava sijoittaja tietää, miten kannattavuutta ja kasvua voi parantaa ja miten sen voi toisaalta hukata. Kirja käsittelee metsäsijoittamista myös rahastojen tai yhteismetsäosuuksien kautta. Arvonmäärityksissä käytettävät summa­arvotaulukot ovat kirjan liitteenä.

Taalerin metsäsijoituksista vastaava johtaja Jyrki Ketola on itse Suomen suurimpia yksityisiä metsänomistajia.

Metsänhoitaja Hannu Liljeroos työskenteli pitkään Metsä­ hallituksessa maakaupan parissa. Nykyisin hän toimii alalla yksityisyrittäjänä ja seuraa metsätilamarkkinoita ja niiden hintakehitystä.

Tilaa ennakkoon asiakaspalvelu@metsalehti.fi 35€ (norm. 42€) ei toimituskuluja Tarjous voimassa kirjan ilmestymiseen asti.

[ SISÄLTÖ ] LO K A K U U / O K TO B E R 2 0 1 7 E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

5

E KO N O M E R N A S FA C K T I D N I N G

3 x uusi työ.......................................... 18 Suomen Ekonomit Kuuluuko kylterin ääni?.................... 20 Tieteentekijä Juha-Matti Saksa.................................28 Ura Turhat kilpailukieltosopimukset..... 34 Sisäpiirissä Järjestöala ammattimaistuu............36 Tapahtuma Taloudenpuolustuskurssi................. 42 Työelämän pelisäännöt................ 44 Ervasti................................................... 46 Tapahtuu............................................. 48 Kolumni................................................ 50

38

30

Ekonomien jäsenyys tuo turvaa kylterillekin,

muistuttaa liiton hallituksen varapuheenjohtaja Miia Paavola.

28

10

yhteistyötä tehdään entistä enemmän liike-elämän kanssa ja yli tieteenalojen välisten rajojen.

Mikä kaikki kasvattaa varallisuutta? Takaako henkinen pääoma tulevan varallisuuden?

Miten vaikuttavat verot?

Tulevaisuuden kauppakorkeakoulussa

Millä varakkuutta mitataan?

Oma aika ja työaika

ovat asioita, joita Venäjällä ei tunneta, sanoo Petri Loikkanen

Jaa juttuvinkki myös kaverille ­ Ekonomin verkkolehdestä. ekonomilehti.fi

3

[ PÄÄKIRJOITUS ]

Noin viisi portterilaista pointtia Ekonomeista

Uraneuvojamme ovat jäsenkuntamme käytettävissä hyvinä ja huonoina aikoina, ja edunvalvontaryhmämme pitää herpaantumatta huolen siitä, että ekonomit voisivat tehdä työnsä mahdollisimman hyvissä olosuhteissa.

Hyvät palvelumme ovat valttejamme myös tulevaisuudessa. Jokaisen jäsenen on voitava tuntea, että liitosta löytyy hänelle tuki pohdittaessa uusia mahdollisuuksia työelämässä sekä turva, jos kaikki ei mene suunnitellusti. Palvelujen laadun on oltava huippua, mutta ne on tuotettava niin tehokkaasti, ettei jäsenmaksumme nouse muita kalliimmaksi. Modernisti ja tehokkaasti toimiva liitto saa jäseniä ja vaikutusvaltaa jäsentensä etujen ajamiseen.

Hanna-Leena Hemming toiminnanjohtaja

Omaa kilpailuetua on mietittävä koko ajan. Aivan varmasti tämä pätee myös Suomen Ekonomeihin.

PEKKA NIEMINEN/OTAVAMEDIAA

T

here’s no such thing as sustainable competitive advantage”, professori saarnasi minulle aikanaan. Ei maailman muutoksesta voi kukaan jäädä sivuun, vaikka haluaisikin. Omaa kilpailuetua on mietittävä koko ajan, oli kyse sitten yrityksestä tai järjestöstä. Aivan varmasti tämä pätee myös Suomen Ekonomeihin.

Kauppatieteellisistä yksiköistä valmistuu joka vuosi tuhansia uusia ekonomeja. Heistä yhä suurempi osa päätyy asiantuntijatehtäviin. Jäsenkuntamme rakenne muuttuu.

Vastavalmistuneet ekonomit voivat liittyä meidän jäseneksemme tai jonkun toisen liiton jäseniksi uskoen saavansa korkeammalla jäsenmaksulla paremman turvan ja jäsenpalvelut. Tai he voivat olla liittymättä mihinkään ja toivoa, että kaveripiiristä löytyy apu hädän hetkellä.

Googlailemalla voi hakea neuvoja CV:n tekemiseen, palkkavertailuihin tai työlain pykälien tulkintoihin. Työsopimuksiinkin löytyy netistä erilaisia pohjia.

Kanssamme eivät kilpaile ainostaan muut liitot, kaverit ja netti, vaan myös ihan vain käytettävissä oleva aika. Järjestöaktiivit ovat jäsenkunnan sankareita.

Valtteinamme ja kilpailu­etunamme ovat olleet toimivat, juuri ekonomeille tarkoitetut palvelut, jotka auttavat pärjäämään työelämässä hyvinä ja huonoina aikoina. Lakipalvelujen kysyntä on valtavan suurta. Tuota kysyntää tyydyttämään olemme kyenneet rakentamaan juuri käynnistyneet eLakipalvelut, joiden avulla jäsenemme saavat mutkattomasti vastaukset yleisimpiin kysymyksiin.

Henkilökohtaiset palvelut jatkuvat entisellä tasolla.

Päätoimittaja / Chefredaktör Hanna-Leena Hemming, hanna-leena.hemming@ekonomit.fi, p. 0201 299 254 Toimituspäällikkö / Redaktionschef Tapani Mäkinen, tapani.makinen@veraja.fi, p. 040 595 4099

Julkaisija / Utgivare Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.ekonomit.fi Kustantaja / Redaktion Otavamedia OMA, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia yrityksille.otavamedia.fi ekonomilehti.fi

4

E KO N O M I 5/2 0 1 7

Tuotanto / Produktion Otavamedia OMA, Paula Ristimäki, paula.ristimaki@otava.fi, Salla Salokanto, Nora Kolari (ulkoasu) ­Toimitusneuvosto / Redaktions­kommittén Hanna-Leena Hemming, Tapani Mäkinen, Riikka Mykkänen, Tuuli Marttila, Mika Parkkari ja Sirja Kulmala-Portman Suomen Ekonomeista sekä Otavamedia OMA Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljn­ing Otavamedia OMA, myyntipäällikkö Kari Salko, kari.salko@otava.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer Suomen Ekonomit, ­Tuuli Marttila, tuuli.marttila@ekonomit.fi Osoitteen­muutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@ekonomit.fi (huom. ilmoita myös ­jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) T ­ ilaukset / Prenumerationer (ei-jäsenet) Otavamedia OMA, ekonomi@otavamedia.fi, myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset Hinta / Pris 68 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Miika Kainu Paperi / Papper kannet ­MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 14.12.2017, jäsenyhdistysten tiedotteet 24.11.2017 mennessä Suomen Ekonomeihin: tuuli.marttila@ekonomit.fi. Nästa Ekonomi utkommer 14.12.2017, meddeland­en från medlemsföreningarna senast 24.11.2017 till Finlands Ekonomer: tuuli.marttila@ekonomit.fi.

Ekonomi-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen ­kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä ­palauttamisesta.

441 619 Painotuote

PEFC/02-31-151

Hyödynnä JÄSENETUSI HENKIVAKUUTUKSESSA Henkivakuutus turvaa perheesi toimeentulon, jos pahin sattuisi.

Tiesithän, että Ekonomien jäsenenä sinä ja puolisosi olette oikeutettuja Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen.* Esimerkiksi 32-vuotiaalle Ekonomien jäsenelle henkivakuutus 100 000 euron turvalla maksaa vain 7 euroa kuussa.

Alennus on peräti 62 %, mikä merkitsee 134 euron säästöä vuodessa.

Katso hinta vakuutuksellesi ja hyödynnä jäsenetusi osoitteessa

Jäsenille

62 %

I

EDULLISEMP

henkivakuutuskuntoon.fi *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

TUOREITA JUTTUJA & AJATTELEMISEN AIHEITA blogi.ekonomit.fi

Oilonin Päivi Leiwo muistuttaa, että kansainvälisillä markkinoilla faktojen todentaminen vaatii paljon työtä.

ThingLinkin Sani Leinon mukaan digihötkyily ei kannata, mutta strateginen läsnäolo somessa voi olla tietyissä kohderyhmissä tehokasta.

Verkostoituminen kaiken keskiössä Briljantti tuote tai palvelu ei takaa kansainvälistä menestystä tai liiketoiminnan kasvua. Sen sijaan liiketoiminnan kehittämisessä kaiken avain on verkostoituminen, todettiin Enterprise2017-teknologiayrittäjyyspäivillä.

TEKSTI OLLI MANNINEN KUVAT LAURI ROTKO

VERKOTTUMINEN ON KRIITTINEN kilpailukykytekijä niin liiketoiminnan kehittämisessä kuin akateemisen tutkimuksen edistämisessä. Innovaatiot syntyvät, kun nämä yhteisöt vuorovaikuttuvat keskenään.

Lahdessa järjestetyssä Enterprise­2017tapahtumassa kuultiin syyskuussa innostavia näkökulmia siihen, miten verkostoitumisen avulla luodaan uutta ja yllättävää. ”Verkostoituminen on meille keskeinen tapa toimia ja mennä eteenpäin”, sanoo esimerkiksi Fazer Myllyn johtaja Pekka Mäki-Reinikka.

Kehitystyössään Fazer nojaa yhteistyöhön kotimaisten ja kansainvälisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. ”On oltava riittävästi ihmisiä, jotka tulkitsevat hiljaisia signaaleja ja tunnistavat uusia tuote- tai palvelumahdollisuuksia”, Mäki-Reinikka sanoo.

IDEOITA KAIVATAAN Uutta liiketoimintaa ei synny ilman innovaatioita. Lahden alueella on korkeat odo-

6

E KO N O M I 5/2 0 1 7

tukset Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT:n ja Lahden ammattikorkeakoulun tiivistyvästä yhteistyöstä. LUT ja LAMK muodostavat yhdessä Saimaan ammattikorkeakoulun Saimian kanssa LUT-konsernin.

Kasvun ja kansainvälistymisen suurin haaste ei LUT:n ja CreenCampusInnovations Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkön mukaan ole raha. ”Ideoiden ja yrittäjien puute on rahaa suurempi jarruttava tekijä innovaatioiden kehittämisessä”, Rönkkö arvioi.

TIEDON ARVIOIMINEN ON VAATIVAA Lämmitysratkaisuja valmistavan Oilonin hallituksen puheenjohtaja Päivi Leiwo puhuu mieluummin kasvusta kuin kansainvälistymisestä. Teknologiateollisuusyrityksille kasvu tarkoittaa kansainvälistymisen välttämättömyyttä.

Kansainvälisille markkinoille tähtäävän on Leiwon mukaan elintärkeää kaivaa esiin kaikki olennainen tieto markkinoista, kilpailutilanteesta ja toimintakulttuurista.

”Haastattele suomalaisia tai markkinoilla olevia yrityksiä, potentiaalisia asiakkaita sekä Finpron ja suurlähetystöjen edustajia ja arvioi, miten rakennat läsnäolosi markkinoilla”, Leiwo neuvoo.

Lisäksi Leiwo pitää omien kokemustensa perusteella kerätyn tiedon kriittistä arviointia erittäin tärkeänä ja isona kysymyksenä. Loistavinkaan teknologiainnovaatio ei löydä asiakkaitaan, elleivät nämä seikat ole hallussa.

SOMEMURROS VASTA EDESSÄ ThingLink Europan myyntijohtaja Sani Leino puhui tilaisuudessa sosiaalisen median merkityksestä liiketoiminnan kasvattamisessa. Hänen mukaansa bisnes saavuttaa somen viimeistään, kun mobiilista internetistä tulee valtavirtaa käyttäjien keskuudessa – ja se hetki on nyt. Verkon globaalilla markkinapaikalla kuka tahansa voi hankkia siivunsa bisneksestä tai haastaa perinteiset liiketoimintamallit disruptiivisilla innovaatioilla.

Johtamiskäytännöt jakoon!

Ekonomit etsii yhteistyössä Pregon kanssa erinomaisia esimerkkejä arjen esimiestyöstä ja johtamisesta. Jaa oma vinkkisi, kokemuksesi tai tarinasi paremman johtamisen puolesta ja opi muiden kokemuksista: http://bit.ly/2i9aEqL. #satajohtamisentekoa

+6

AALTO-YLIOPISTON kauppa­

Fazerin Pekka Mäki-Reinikka kiittää konsernin omaa Renewalideahautomoa.

”Somessa pienikin voi olla suuri, ja sinne kannattaa mennä asiakkaiden vuoksi. Siellä asiakas määrittelee arvosi. Kun lunastat lupaukset, voit saavuttaa somessa oman alasi ilmaherruuden”, Leino uskoo.

Hän neuvoo kuitenkin miettimään analyyttisesti ja strategisesti, miten rakentaa omaa sosiaalisen median liiketoimintaa.

Asiakassuhteen kehittäminen sosiaalisessa mediassa ja myynnissä on luottamuksen rakentamista. ”Asiakassuhde on pidempi kuin yksittäinen kauppa. Myynti on asiakkaan auttamista ja heidän ongelmiensa ratkaisemista. Ihmiset ostavat tuotteita ja palveluja eniten niiltä, joihin he luottavat”, Leino muistuttaa. Ystävien tai omien viiteryhmien kokemukset painavat enemmän kuin brändinomistajien viestit.

Ilmatila haltuun somessa Miksi toisia ihmisiä seurataan niin innokkaasti ja heidän ajatuksiaan välitetään eteenpäin somessa? Sani Leinon mukaan sosiaalisen median ”ilmaherruuteen” on neljä askelta: • Tule löydetyksi – ole niissä kanavis­ sa, joissa asiakkaasikin ovat.

• Osallistu keskusteluihin – kerro mitä mieltä olet asioista.

• Osoita oma osaamisesi ja näytä ja kerro, mitä osaat.

• Kehity passiivisesta peukuttajasta aktiiviseksi keskustelijaksi.

eLakipalvelu auttaa jäseniä 24/7 SUOMEN EKONOMIEN JÄSENILLE on nyt tarjolla eLakipalvelu, josta saa nopeasti vasta­ ukset yleisimpiin työoikeudellisiin kysymyksiin.

Palvelun aiheita ovat mm. työsopimus, vuosilo­ ma, perhevapaat, työsuhteen päättäminen, ytmenettely, työaika ja työttömyysturva.

Palvelun käyttäjä saattaa haluta esimerkiksi tietää, kuinka pitkästä kilpailukiellosta voidaan työsopimuksessa sopia tai miten toimia, jos on saanut varoituksen. Käyttäjälle esitetään palvelussa kysymyksiä, joihin hän voi valita vastauksen palvelussa esitetyistä eri vaihto­ ehdoista. Tekemiensä valintojen perusteella käyttäjä ohjautuu kysymys–vastaus-polkua pit­ kin eteenpäin. Kunkin kysymys–vastaus-polun päässä on työoikeudellinen ohje ja mahdollisesti siihen liittyvä toimintasuositus.

Palvelu on toteutettu Yhteistyössä TEKn, Lakimiesliiton, IL:n ja YTY:n kanssa.

Suomen Ekonomien lakiasiainjohtaja Jan Degerlund muistuttaa kuitenkin, että jokaisella liitolla on oma palvelunsa. ”Ajatuksena on myös se, että käynnistymisen jälkeen palvelua täydennetään saadun jäsen­ palautteen perusteella”, Degerlund sanoo.

Kuutti kutsuu faniklubiinsa Kylteriyhteisöt kampanjoivat saimaannorppien puolesta haalarimerkein. Viiden euron hintai­ sen kangasmerkin tuotto lahjoitetaan Suomen Luonnonsuojeluliitolle saimaannorpan suoje­ luun.

Itä-Suomen yliopiston kuopiolaisen kylte­ riyhdistyksen Preemion alullepanema ajatus otettiin hyvin vastaan kaikissa suomenkielisis­ sä kylterijärjestöissä. Merkkejä voi tiedustella suoraan järjestöltä.

korkeakoulu nousi Financial Timesin kauppatieteellisten maisteriohjelmien vertailus­ sa kuusi pykälää sijalle 45.

Vertailussa tarkastellaan muun muassa opiskelijoiden ura- ja palkkakehitystä sekä tutkinnon kansainvälisyyttä. Toinen listalle päässyt suomalainen korkea­ koulu oli Hanken (sija 71).

10 %

JOKA KYMMENES Suomen

Ekonomien yrittäjäkyselyyn vastanneista ei käytä lainkaan aikaa oman osaamisensa ke­ hittämiseen. Keskimäärin aikaa käytettiin viisi päivää (vastaus­ ten mediaani), mutta hajonta oli runsasta.

15 %

ASUNTOLAINOJEN vähimmäis­

riskipaino nousee vuoden 2018 alusta 15 prosenttiin.

Alaraja koskee niitä pankkeja, jotka käyttävät riskipainojen laskennassa standardimallien sijaan omia sisäisiä mallejaan.

Riskipaino määrittää, paljonko pankilla on oltava omia varoja suojaamassa luottotappioilta.

E KO N O M I 5/2 0 1 7

7

Opi uutta, innostu, in – Osallistu Ekonomien koulutustapahtumiin ympäri Suomen!

Ammatillisen kehittymisen tapahtumat

Pidämme huolta osaamisestasi koko työurasi ajan. Haluamme olla tässäkin edelläkävijöitä ja tarjota teemoja, jotka parhaiten vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin.

Oulu 8.11. Strategisen hyvinvoinnin johtaminen ja liiketoiminnallinen vaikuttavuus

Jyväskylä 24.10. Lean your mind

Kuopio 16.11. Fasilitointityökalujen perusteet

Tampere 6.11. Lisämyynnillä huipputuloksiin

Lahti 15.11. Strategisen hyvinvoinnin johtaminen ja liiketoiminnallinen vaikuttavuus

Turku 23.11. Arvon luominen ja osoittaminen neuvotteluissa

Kotka 30.11. Luottamuksen merkitys työssä ja elämässä

Helsinki 23.11. Autopilotilta oman ajattelun johtamiseen

Helsingfors 23.11. Bli en mer effektiv beslutsfattare!

Podcast Päiväkoulutus

Maksullinen

Iltakoulutus

Jäsenmaksuun kuuluva

Coaching

Webinaari

nspiroidu EkonomiEsimies

– Kokonaisuus, joka vie uralla eteenpäin Esimiehille ja esimiestehtäviin haluaville Koulutusten kantavana perusajatuksena on hyvä ja kestävä johtaminen. Työskentelytapa on coachaava ja kysymyksiä herättävä. Yhtä oikeaa vastausta ei useinkaan ole, vaan autamme sinua löytämään oman esimiesidentiteettisi sekä tapasi toimia ja kehittyä.

Johtajaksi ei kasveta päivässä, vaan työssä kehitytään joka päivä. EkonomiEsimies-koulutuksesta voit poimia itsellesi sopivat palat tai osallistua kaikkiin.

Tutustu kokonaisuuteen tarkemmin:

ekonomit.fi/ekonomiesimies

[ UUTISSALDO ]

VÄITÖS:

Unelmatiimille ei ole yhtä sapluunaa MENESTYVÄÄ VIRTUAALISTA TIIMIÄ ei koota vain tavoitteen ja tuloksen ympärille. Sen sijaan menestyksekkäimmät tiimit tuntevat rajansa ja mahdollisuutensa, toimivat tilanteen vaativalla tavalla ja joustavat tarvittaessa, havaittiin Katja Einolan tuoreessa väitöksessä. Virtuaalisissa tiimeissä haasteena on usein työn pirstaleisuus ja tiimin jäsenten fyysinen etäisyys. Parhaissa tiimeissä kommunikoidaankin tutkimuksen mukaan tehokkaasti. Toimivassa virtuaalitiimissä on lisäksi hyvä työskennellä, ja siinä tunnetaan yhteenkuuluvuutta samoin kuin muissakin tiimeissä.

Einolan väitös Making Sense of Successful Global Teams hyväksyttiin syyskuussa Turun kauppakorkeakoulussa.

Odotatko syksylle tuntuvia palkankorotuksia?

Helsinki

JOUNI JAAKKONEN Senior Product Manager, Nordea En, koska Suomi kilpailee edelleenkin palkka-

14.-15.12. Syventävä lähikoulutus 9.11. Improvisaatio kokouksissa ja tulevaisuuden työelämässä

HELENA KANERVO

Webinaarit 7.11. Näin luet talousuutisia - Makrotalouden vaikutus osakemarkkinoihin 5.12. Osakemarkkinoiden ajankohtaiskatsaus

malttisarjassa eivätkä hyvääkin tulosta tekevät alat koe tärkeäksi pitää myös palkat hyvinä.

projektipäällikkö, Valtiokonttori Kyllä, ainakin tuntuvampia kuin viime vuosina.

Vientialat näyttävät mallia muiden seuratessa ja palkansaajat odottavat saavansa osuuden piristyneestä taloudesta. Samaan tasoon tuskin ylletään julkisella sektorilla.

TIINA HÄYHÄ Neuvottelupäällikkö, VSSHP, TYKS Ei, tai se olisi hyvin lyhytnäköistä, sillä Suomen Pankki ennustaa kuluvan vuoden kasvun olevan vain pyrähdys ja kasvu hidastuu jo ensi vuonna.

Samoin vaikka Suomen kilpailukyky paranee jonkin verran kikyn ansiosta, silti arvioiden mukaan edelleen pitäisi petrata kilpailijamaihin nähden yli 5 %. Tarvitaan siis yhä palkkamalttia ja paikallista sopimista, jotta yritysten/organisaatioiden erilaiset tilanteet voidaan huomioida.

Tutustu tarkemmin loppuvuoden 2017 kattaukseen ja ilmoittaudu:

ekonomit.fi/ tapahtumat

Vaikuta liiton toimikunnissa!

SUOMEN EKONOMIEN TOIMIKUNTIIN haetaan parhaillaan jäseniä vuodenvaihteessa alkavalle kaudelle 2018–2020. Aktiivisia uusia ekonomi- ja kylterijäseniä haetaan mukaan liiton koulutuspoliittiseen ja työelämätoimikuntaan. Toimikuntien kautta pääsee vaikuttamaan kauppatieteelliseen koulutukseen ja ekonomien asemaan työelämässä.

Mukaan voi hakea marraskuun 19. päivään saakka. Lisätietoja osoitteesta www.ekonomit.fi/toimikunnat.

E KO N O M I 5/2 0 1 7

9

KUKA ON OIKEASTI VARAKAS? Varakkuutta on monenlaista, ja sen mittaaminen on äärimmäisen vaikeaa. Asiantuntijatkin välttävät tiukkojen rajojen piirtämistä etenkin, jos asiaa pohditaan kansainvälisestä näkökulmasta.

TEKSTI MIKKO HUOTARI KUVAT MIIKA KAINU JA ISTOCKPHOTO

10

E KO N O M I 5/2 0 1 7

E KO N O M I 5/2 0 1 7

11

S

uomessa on hieman yli tuhat multimiljonääriä eli henkilöä, jolla on omaisuutta yli 10 miljoonan dollarin arvosta. Arvion on tehnyt kiinteistökonsultointiyhtiö Knight Frank, joka julkaisee vuosittain selvityksen varakkuudesta ympäri maailmaa. Miljonäärejä Suomessa arvioidaan olevan noin 48 000.

Nämä arviot ovat toki vain suuntaa antavia. Varallisuusvero poistettiin Suomessa vuonna 2005, ja sen jälkeen varallisuuden mittaaminen on muuttunut vaikeaksi. Osa on helposti laskettavaa omaisuutta, kuten pörssiosakkeet, rahasto-osuudet ja pankkitalletukset. ”Osalle omaisuudesta on vaikeampi löytää arvo, vaikka niillä selvästi on arvo”, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Matti Keloharju. ”Tällaisia ovat muun muassa omistusasunto, auto tai vene.”

Suomalaisten kotitalouksien varallisuudesta suurin osa on asuinrakennuksissa, maaomaisuudessa ja muissa reaalivaroissa, kuten metsissä. ”Niillä on kiistämättä olemassa arvo, mutta niille on hyvin vaikea määritellä arvoa tiettynä ajankohtana. Tilastoista voi löytyä jonkinlainen tieto, mutta se on yleensä vanhentunutta ja koskee esimerkiksi ostohetkeä.”

VEROISTA VOI SAADA VAPAUTUKSEN Tuorein Tilastokeskuksen varallisuustutkimus on vuodelta 2015, jolloin tarkasteltiin vuoden 2013 tilastoja. Puolella kotitalouksista oli nettovarallisuutta yli 110 000 euroa.

Varakkain kymmenesosa omisti noin 45 prosenttia nettovarallisuudesta.

Viisi vähävaraisinta kymmenystä eli puolet kotitalouksista omisti noin seitsemän prosenttia nettovarallisuudesta.

Varakkuudelle ei ole kuitenkaan tarkkaa määritelmää, koska sille ei ole erityistä tarvetta. ”Esimerkiksi verottajan ei tarvitse tehdä erotteluja varakkuudesta tai perustaa varakkuusasteikkoa, jota käytettäisiin verotuksen toimittamisessa, mutta esimerkiksi perintö- ja lahjaverossa omaisuudelle, joka vaihtaa omistajaa pitää laskea arvo”, valtiovarainministeriön finanssineuvos Elina Pylkkänen sanoo.

12

E KO N O M I 5/2 0 1 7

”Verotus toimitetaan lainsäädännössä määriteltyjen kriteerien perusteella, eikä varakkuuteen tarvitse ottaa kantaa. Toisaalta veron maksamisesta voi saada vapautuksen, jos veronmaksukyky on olennaisesti heikentynyt esimerkiksi sairauden, työttömyyden tai muun erityisen syyn takia.”

Myöskään valtiovarainministeriö ei sovella verolakien valmistelussa tiettyä konventiota tai rajaa, jonka jälkeen henkilön voitaisiin sanoa olevan varakas. ”Sellainen pystyttäisiin toki konstruoimaan esimerkiksi taloudessa hankittavien perustarpeiden tyydyttämisen ylittävästä määrästä ja siitä, kuinka moninkertaisesti varat ylittävät tämän normin”, Pylkkänen pohtii.

MIEHET OMISTAVAT OSAKKEITA Suomalaisten kotitalouksien varakkaimpaan prosenttiin pääsi vuonna 2013 1,4 miljoonan euron netto-omaisuudella. Varakkaimpaan kymmenesosaan pääsi noin puolen miljoonan euron omaisuudella. Iällä on merkittävä yhteys omaisuuden määrään: suurimmillaan nettovarallisuus on 65–74-vuotiailla.

Suomalaisten merkittävin varallisuuserä on omistusasunto. ”Siitä on huonosti saatavilla kunnollista tilastotietoa”, Keloharju sanoo. ”Tilastoista voidaan nähdä arvo siltä hetkeltä, kun asunto on hankittu, mutta mitään ajankohtaista markkinahintaa ei ole saatavilla.

Voidaan arvioida, mikä asunnon arvo on, mutta se ei näy missään tilastoissa.”

Suomessa pörssiosakkeiden omistus keskittyy varakkaimpaan väestönosaan. Keloharju teki systeemiarkkitehti, KTM Antti Lehtisen kanssa selvityksen vuoden 2015 pörssivarallisuudesta. Selvitys paljasti, että rikkain prosentti suomalaisista henkilösijoittajista, eli noin 7 000 ihmistä, omisti 46 prosenttia 28 miljardin euron sijoitusvarallisuudesta. Pörssivarallisuudesta 70 prosenttia on miesten omistuk­ sessa.

Keloharjun mukaan pörssivarallisuuden keskittyminen on edellä mainittuja lukuja voimakkaampaa, koska suurien pörssisijoittajien varallisuus on sijoitusyhtiöissä, joten ne eivät näy selvityksen tilastoissa.

”HENKINEN PÄÄOMA EI NÄY MISSÄÄN TILASTOSSA, VAIKKA SE VOI OLLA TULEVAISUUDEN TULOVIRTOJEN NÄKÖKULMASTA MERKITTÄVÄ TEKIJÄ.”

MATTI KELOHARJU

”Pörssiomistus on Suomessa keskittyneempää kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa”, Keloharju sanoo.

KÖYHÄN MAAN HISTORIA ”Suomessa yrityksiin sijoittaminen on vielä kohtalaisen uutta, eikä monien sijoitussalkuissa ole suoria osakeomistuksia”, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen pohtii.

Hänen mukaansa osakesijoittamisen vähäiseen suosioon suomalaisten keskuudessa vaikuttaa muun muassa meidän eläkejärjestelmämme. ”Kun meillä on kattava lakisääteinen eläketurva, kotitalouksien ei tarvitse säästää niin paljon eläkepäiviä varten. Toisaalta eläkemaksut myös vähentävät säästämismahdollisuuksia”, Valkonen sanoo. ”Muualla yksityistä eläkesäästämistä on selvästi enemmän.”

Suomi on tänä päivänä vauras maa, mutta Valkonen huomauttaa, että länsimaisella tulotasolla maa on ollut vasta viimeiset vuosikymmenet.

Se tarkoittaa, että esimerkiksi 50 vuotta sitten Suomessa varallisuus ei ole voinut kertyä samaa tahtia kuin Ruotsissa tai Saksassa, joissa bruttokansantuote henkeä kohti on ollut paljon korkeammalla.

AINEETON OMAISUUS Mitä sofistikoituneemmin varakkuutta yritetään määritellä, sitä

Matti Keloharju muistuttaa, ettei varallisuuden arvon määrittely ole yksiselitteistä.

"Esimerkiksi omistusasunnoista on huonosti saatavilla kunnollista tilastotietoa."

E KO N O M I 5/2 0 1 7

13

”ON LIIAN KÄRJISTETYSTI SANOTTU, ETTÄ SUOMESSA VEROTUS ON MAAILMAN KOVINTA TASOA.” ELINA PYLKKÄNEN

14

E KO N O M I 5/2 0 1 7

vaikeampaa on sen euromääräinen laskeminen. Merkittävä osa varak­ kuutta on aineetonta. ”Yrityksellä voi olla arvokas brändi, joka on syntynyt isojen pon­ nistuksien tuloksena. Se voi näkyä taseessa niin, että ostetaan jokin toinen yritys”, Keloharju selittää.

Hänen mukaansa tästä löytyy analogia myös yksilön kohdalla. ”Yksilölläkin voi olla ansainta­ potentiaalia, joka ei vielä näy hänen taseessa tai tulovirroissa konkreetti­ sesti”, Keloharju sanoo.

Jos ihmisellä on hyvä koulutus, se todennäköisesti tuottaa hänelle tulovirtaa tulevaisuudessa. Esi­ merkiksi opintojen loppuvaiheessa olevalla tai vastavalmistuneella on paljon henkistä pääomaa, vaikka siinä vaiheessa usealla on vielä matti kukkarossa. ”Korostan opiskelijoille, että ajatelkaa omaa tasettanne, kun mie­ titte, uskaltaako ottaa opintolainaa.

Heidän taseessa on valtava määrä henkistä pääomaa, ja siihen nähden velan ottaminen ei tunnu missään, jos verrataan kouluttamattomaan ihmiseen.”

Henkinen pääoma ei näy missään tilastossa, vaikka se voi olla tulevai­ suuden tulovirtojen näkökulmasta huomattavan merkittävä tekijä. ”Esimerkiksi lääkäreillä on isot tulot, ja työttömyysriski on äärim­ mäisen pieni.”

VEROTUS SUUNTAA SIJOITUKSIA Suomessa vaurastutaan pääasias­ sa kahdella tavalla, perinnöillä ja tuloilla. ”Vanha ketju on ollut perintöket­ ju, eli taustalla on ollut yrittäjyyttä, joka on tuottanut omaisuutta.

Jälkeläiset ovat pystyneet edelleen kasvattamaan omaisuutta. Toki on sellaisiakin jälkeläisiä, jotka ovat pystyneet hävittämään perityn omai­ suuden”, Valkonen sanoo. ”Nykyään on menty amerikkalai­ seen suuntaan, eli itse luodaan omaa varallisuutta.”

Poikkeuksellisen kovia tuloja voi saada yrittäjät, yritysjohtajat ja vaik­ kapa urheilijat. Valkosen mukaan varallisuudella on ainakin kaksi tarkoitusta. ”Ensimmäinen on varallisuutta, joka tuottaa välitöntä iloa kulutuk­ sen mielessä, esimerkiksi jos omis­ taa asunnon tai auton”, Valkonen sanoo.

”Ja toinen on varallisuutta, joka on säästetty myöhempää kulutusta tai perintöä varten.”

Suomalaisten varallisuuserien kohdentumiseen vaikuttaa verotus.

Yhteiskunta pystyy ohjaamaan, kuinka ihmiset säästävät ja mihin he sijoittavat säästönsä. Suomessa suositaan omistusasumista sekä asu­ mismuotona että sijoituskohteena. ”Jos esimerkiksi ostaa asunnon, sitä tuetaan verotuksellisesti siten, että sen tuottamaa kulutushyötyä ei veroteta, kun taas muihin pääoma­ tuloihin, kuten osinkoihin, kohdis­ tuu vero”, Valkonen sanoo.

KESKITULOISTEN RAKENTAMA JÄRJESTELMÄ Yksityishenkilöiden vauraudesta hyötyy myös muu yhteiskunta.

Siitä pitää verotus huolen. Mitä kovemmat tulot, sitä enemmän joutuu maksamaan yhteiskunnalle.

Ansiotuloverotus on progressiivista, eli veroprosentti nousee tulojen kasvaessa.

Usein puhutaan, että Suomessa verotus on maailman kovinta tasoa. ”Se on liian kärjistetysti sanot­ tu, eikä välttämättä edes ei pidä paikkansa”, valtiovarainministeriön Pylkkänen sanoo.

Kansainvälisissä vertailuissa mit­ tari on hyvin karkea. Sillä mitataan maksetut verot suhteessa brutto­ kansantuotteeseen. Nyt Suomen veroaste on 42–43 prosenttia. ”Mutta meillä veroiksi luetaan pakolliset työnantaja- sekä palkan­

saajamaksut sekä maksetaan veroja myös sosiaaliturvasta, kun taas useissa maissa, kuten Saksassa, ne ovat verottomia etuuksia”, Pylkkänen selittää. ”Eli jos sosiaalituet olisivat vero­ vapaita, meidän veroaste pienenisi jo pelkästään sen vuoksi.”

Korkeat verot kiukuttavat aika ajoin suurituloisia. ”Pohjoismainen hyvinvointimal­ lin legitimiteettiä kannatellaan kes­ kituloisten varassa, mutta kritiikki nousee ääripäistä. Eli kuinka todella rikkaat ja todella köyhät kokevat järjestelmän”, Pylkkänen pohtii.

Keskituloiset ovat rakentaneet järjestelmän. Rikkaimmat ja köy­ himmät voivat kokea järjestelmän toisin. ”Köyhimmät voivat olla tyy­ tyväisiä, mutta ehkä haluaisivat enemmän. Ja rikkaimmat voisivat saada paremman turvan ilman tätä järjestelmää”, Pylkkänen sanoo.

Verotus herättää suuria tunteita, koska se näyttelee talouspolitiikassa hyvin tärkeää roolia ja koskettaa kaikkia kansalaisia. ”Veropolitiikka on noussut EU:hun ja varsinkin euroon liittymisen myötä kaikkein mer­ kittävimmäksi finanssipolitiikan osa-alueeksi. Verotus on kansalli­ sissa käsissä. Kyllä sitä direktiivit jonkin verran ohjailevat, mutta meillä on kuitenkin liikkumavaraa direktiivien puitteissa aika paljon – ja ansiotuloverotuksessa lähes täysimääräisesti.”

Mikä on varakkuutta, finanssineuvos Elina Pylkkänen?

"VAIHDANNAN VÄLINEENÄ käyvä hyödyke, eli raha, tavara tai palvelu, jota omistaa suhteellisesti huomattavasti enemmän kuin keskimääräinen vertailujoukko. Tällä hyödykkeellä on kysyntää, mutta se on niukka resurssi taloudessa, yhteiskunnassa tai yhteisössä.

Varakkuus on sidoksissa aikaan ja paikkaan.

Dalai Laman käsitys on mielestäni kuitenkin hyvä vaihtoehtoinen näkemys rikkaalle ihmiselle: ’Rikas ei ole se, joka kerää itselleen, vaan se, joka antaa muille.’

Omasta mielestäni varakkuus on myös subjektiivinen käsite. Jos tuntee olevansa rikas ja on itse sitä mieltä, että mitään ei puutu eikä tarvitse lisää ja kokee olevansa hyvinvoiva, niin kuka siihen on mitään vastaankaan sanomaan. Myös määritelmällisesti rikas voi jatkuvasti haluta enemmän varallisuutta ja olla tyytymätön varallisuutensa määrään."

E KO N O M I 5/2 0 1 7

15

Myös yhteisöverotuksessa Suomi voi toimia itsenäisesti, mutta kilpai­ lu naapurimaiden kanssa rajoittaa sitä käytännössä, koska muut voivat houkutella paljon veroa maksavat yritykset omalle puolelle.

Progressiivisen verotuksen on pelätty aiheuttavan sitä, että kova­ tuloiset ja lahjakkaat ihmiset kylläs­ tyvät suomalaiseen verotukseen ja hakeutuvat muualle. ”Vaikka puhutaan aivoviennistä, on havaittu, että aivot palaavat myös takaisin. Se ei ole välttämättä lopul­ lista muuttoa, vaan haetaan kompe­ tenssia ja palataan sitten takaisin.”

Suomen Ekonomien toiminnan­ johtaja Hanna-Leena Hemming arvioi, että tilanne on jo todennäköi­ sesti muuttumassa. " Yhä suurempi osa vastaval­ mistuneista ekonomeista lähtee ulkomaille töihin. Heidän paluu­ seensa vaikuttaa moni asia, mutta jyrkkä progressio ei ainakaan siihen houkuttele. Työnantajat eivät pysty maksamaan sellaisia palkkoja, että heidän ansiotasonsa säilyisi."

Elina Pylkkäsen mukaan tähän mennessä ei ole tapahtunut niin suurta työvoiman pakenemista kuin EU:hun liityttäessä pelättiin, kun tavarat, palvelut, pääoma ja työvoima ovat täysin liikkuvia näiden rajojen sisäpuolella. ”Kaikkein liikkumattomin osa on ollut työvoima.”

VEROA SOLIDAARISUUDEN NIMISSÄ Hallitus päätti budjettiriihessä jat­ kaa solidaarisuusveron tiukennusta ainakin vielä ensi vuoden ajan. Vero koskee ensi vuonna heitä, joiden verotettava ansiotulo ylittää ensi vuonna noin 74 200 euroa. He mak­ savat kaksi prosenttiyksikköä lisää veroa, mutta vain alarajan ylittävistä ansiotuloista.

Veronmaksajain Keskusliiton arvion mukaan veron piiriin joutuvat noin 6 700 euroa kuukaudessa ansaitsevat henkilöt. Suomen Eko­ nomien mukaan nykyisen alenne­ tun rajan sisään mahtuvat lähes ekonomin keskipalkkaa maksavat asiantuntijatkin. Solidaarisuusve­ roa maksaa yli kolmannes Suomen ekonomeista.

Suomen Ekonomien Hanna-Lee­ na Hemming huomauttaa, että vero­ tus vaikuttaa ihmisten ja yritysten käyttäytymiseen.

16

E KO N O M I 5/2 0 1 7

”Solidaarisuusvero ei kannus­ ta yritteliäisyyteen eikä lisätyön vastaanottamiseen vaan korvaamaan veron suuremmilla palkankorotuk­ silla. Talouden kannalta tämä ei ole järkevää”, Hemming korostaa.

Etlan Valkonen sanoo, että kan­ sainvälisissä vertailuissa Suomen ansiotulojen verotus on poikkeuksel­ lisen progressiivista. ”Veroasteet taulukoiden alapääs­ sä ja keskivaiheilla ovat lähellä mui­ den maiden veroasteita, mutta kun mennään suurituloisiin, niin meillä ansiotulojen veroaste on selvästi korkeampi kuin muualla”, Valkonen sanoo.

Hän pohtii, että jossain kohdassa on raja, jossa korkean verotuksen tuottamat tappiot ovat suuremmat kuin sen tuomat hyödyt. ”Haittaa voi syntyä sitä kautta, että kannattaako maassa asua, jos on superlahjakas. Mutta toistaiseksi mitään merkittävää aivovuotoa ei ole ollut havaittavissa”, Valkonen sanoo.

Korkeat veroasteet kannustavat myös muuntamaan palkkatuloja pääomatuloiksi.

Nykyisellä solidaarisuusverolla saadaan valtion kirstuun noin 60 miljoonaa euroa lisää. Veron piirissä olevia kansalaisia on 120 000– 130 000. Näin ollen solidaarisuusve­ ron piirissä olevat kansalaiset mak­ savat veroa vuodessa keskimäärin noin 500 euroa lisää. Rajan juuri ja juuri ylittävät maksavat vähemmän ja todella suurituloiset enemmän. ”Solidaarisuusvero koetaan reiluuden eleeksi, vaikka se ei ole fiskaalisesti merkittävä”, valtiova­ rainministeriön Pylkkänen pohtii. ”Kun tukia leikataan, niin ajatel­ laan, että talkoisiin osallistuvat myös he, jotka eivät etuuksia tarvitse.”

Kohu solidaarisuusveron ympä­ rillä on keskittynyt ansiotuloihin.

Pylkkäsen mielestä olisi syytä katsoa myös suuria pääomatuloja saavien tuloja ja verotusta. ”Kaikkein eniten meillä Suomes­ sa tuloja keräävät saavat sekä ansio­ tuloja että etenkin pääomatuloja.”

Pääomatulot kuitenkin liikkuvat rajojen yli, joten korkea vero tuo tilalle muita ongelmia.

HYVÄT PAHAT TULOEROT Suomessa on melko pienet varal­ lisuuserot, kun verrataan muihin maihin. Yksi prosentti maailmassa omistaa puolet maailman varallisuu­

”OSAKESIJOITTAMISEN VÄHÄISEEN SUOSIOON SUOMALAISTEN KESKUUDESSA VAIKUTTAA MUUN MUASSA MEIDÄN ELÄKEJÄRJESTELMÄMME. MUUALLA YKSITYISTÄ ELÄKESÄÄSTÄMISTÄ ON SELVÄSTI ENEMMÄN.” TARMO VALKONEN

desta, mutta Suomessa edes kym­ menen prosenttia ei omista puolta Suomen varallisuudesta.

Varallisuus syntyy perityn omai­ suuden lisäksi tuloista. Suurituloi­ silla on mahdollisuus kerryttää myös varallisuutta. Suomessa myös tuloerot ovat pieniä, kun verrataan muuhun maailmaan. ”Tulontasaus on rauhoittanut yh­ teiskuntaa”, Etlan Valkonen sanoo. ”Kun varallisuus- ja tuloerot ovat erityisen suuria ja ne koetaan epärei­ luiksi, yhteiskunnasta tulee epävakaa.

Se synnyttää populismia, lakkoilua ja levottomuuksia. Suomessa erot ovat pienimpiä maailmassa, mistä johtuen myös näitä ongelmia on ollut hyvin vähän.”

Toisaalta tuloeroja myös puolus­ tetaan. Ne toimivat kannustimena entistä paremman tavoitteluun ja yrittämiseen. ”Joku voi kokea, että omalle ponnis­ telulle ei saa riittävää kompensaatiota, jos tulojen ei anneta nousta”, valtiova­ rainministeriön Pylkkänen sanoo.

Kuinka suuret varallisuuserot ovat kansantalouden kannalta hyviä? ”Ei varmasti ole kiistatonta tietoa siitä, kuinka suuret varallisuuserot toisivat vauhdikkainta kasvua talo­ uteen”, Pylkkänen sanoo. ”Ennen kaikkea tärkeämpää on kansalaisten luottamus järjestelmää kohtaan, joka saavutetaan kustannustehokkaalla ja läpinäkyvällä demokraattisella hallin­ nolla sekä vakaalla ja ennustettavalla talouspolitiikalla.”

Etlan Tarmo Valkonen muistuttaa, että tulontasaus ja maltilliset tuloerot vakauttavat ja rauhoittavat yhteiskuntaa.

E KO N O M I 5/2 0 1 7

17

Arvot vetivät ­kutsumustyöhön

UUSI TYÖ

KTM Erika Niemelä, 36 Musiikin, tv-työn ja media-alan yrittäjä > Pipliaseuran varainhankinnan päällikkö

TEKSTI MARITA KOKKO KUVAT MIIKA KAINU, SAMI HEISKANEN JA NIKLAS LINTUMÄEN ARKISTO

P

ipliaseura kääntää ja vie raamattuja ihmisille, joilta puuttuu Raamattu omalla kielellä. Järjestö opettaa myös lukutaitoa ja ehkäisee syrjiviä asenteita. Pipliaseuran varainhankintapäällikkönä Erika Niemelä edistää hankkeita omalla työllään – kiitoksella, ilolla ja sydämellä. ”Olen päässyt näkemään, miten ahtaalla ihmiset voivat olla. Jos pystyn toimillani tuomaan hyvää muutosta kaukaisiin maihin, se lämmittää. Saan tehdä merkityksellistä työtä, viedä hyvää eteenpäin.”

Jo 200-vuotiaan Pipliaseuran perustuote on Raamattu ja sen käännöstyö, mutta edistämällä lukutaitoa se tukee hyvinvointia laajemminkin. Seura pyrkii myös estämään syrjäytymistä esimerkiksi HIV-työllään.

Seuralla on Niemelän mukaan vahva kannattajapohja, mutta hänen tehtäviinsä kuuluu myös pohtia, kuinka saada nuoret tietoisiksi ja innostumaan seuran tavoitteista. ”Meidän pitää kiteyttää sanoma kohdemaiden tilanteista ja tuoda rohkeasti esiin oma viestimme.”

Lahjoittajien innostaminen ei aina ole se yksinkertaisin tehtävä. ”Se vaatii lahjoittajalta uskon askelta, luottamusta toimintaamme.”

Työssään Niemelä pääsee kosketuksiin kehittyviin maihin Afrikassa ja Aasiassa. Hän odottaa mahdollisuutta tutustua tilanteisiin myös paikan päällä.

Niemelällä on monikulttuurinen tausta. Hän syntyi Japanissa, jossa vanhemmat olivat lähetystyöntekijöinä. Tyttö kävi koulua kansainvälisessä sisäoppilaitoksessa. Kotimaahan perhe palasi, kun teini aloitti Kallion lukiossa.

Puolen vuoden rinkkareissun jälkeen Niemelä päätti hakea kauppakorkeakouluun, sillä ekonomin tutkinto takaisi monia urapolkuja. Hän valmistui Turun kauppakorkeakoulusta aineyhdistelmänään organisaatioiden johtaminen, kansainvälinen liiketoiminta ja kansantalous.

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Niemelä oli Helsingin kauppakorkeakoulussa alumnikoordinaattorina. Seuraavaksi kutsuivat myyntija konsultointitehtävät sekä myöhemmin myös yrityksen julkaisujen päätoimittajan tehtävät Universumissa, työnantajien brändäykseen erikoistuneessa kansainvälisessä yrityksessä.

Jo opiskeluaikana Niemelä teki musiikkia aviomiehensä kanssa, mutta sitten tuli tauko, kun kolmen pienokaisen arki vei huomion.

Lasten kasvettua pari palasi musiikin pariin. Sivussa syntyi vielä kristillinen keskusteluohjelmasarja televisioon.

Niemelä ryhtyi yrittäjäksi voidakseen viritellä parempaa pohjaa tv-työlle. Tekeminen jakautui bisneskonsultointiin ja toimittajan tehtäviin, musiikki- ja tv-työhön sekä opintoihin ratkaisukeskeiseksi terapeutiksi.

Yrittäjyys vaihtui toukokuussa nykyiseen työhön. ”Musiikki ja tv-työ olivat jo mukavassa balanssissa. Oli aika siirtyä uusiin tehtäviin, kansainväliseen järjestöön, jonka missioon voin yhtyä koko sydämestäni.”

OLETKO ÄSKETTÄIN SIIRTYNYT TAI SIIRTYMÄSSÄ UUSIEN HAASTEIDEN PARIIN JA HALUAISIT KERTOA SIITÄ MUILLEKIN TÄLLÄ PALSTALLA? ILMOIT­TAUDU TOIMITUKSEEN: PAULA.RISTIMAKI @OTAVA.FI

POIMINNAT ERIKAN URALTA

2005–2007 Alumnikoordinaattori kauppakorkeakoulussa

2005 Valmistuminen Turun kauppakorkeakoulusta

18

E KO N O M I 5/2 0 1 7

2007–2012 Key Account Manager, Universum

2013–2014 Senior Advisor, Chief Editor, Universum

2015–2017 Yrittäjä sisällöntuotanto, videot, artikkelit ym. työnantajabrändäykseen liittyvät konsultoinnit

2014– Uskosta totta -keskustelu­ohjelma TV7-kanavalla

2017− Pipliaseuran varainhankinnan päällikkö

[ 3 X UUSI TYÖ ]

Sinnikkyys tuotti työpaikan KTM Merit Kuusniemi, 54 Ura Yhdysvalloissa > Denniksen markkinointijohtaja

KUN MERIT KUUSNIEMI Hankenilta valmistuttuaan

Harjoittelijasta projektipäälliköksi KTK Niklas Lintumäki, 25 Kupittaan Citymarketin myyjä > Sofokuksen projektipäällikkö

NIKLAS LINTUMÄEN TIE verkkopalvelujen toteutuksiin erikoistuneen Sofokuksen projektipäälliköksi avautui suoraan työharjoittelusta samassa yrityksessä. ”Pidin tarjousta ensin vitsinä, mutta se oli täyttä totta.”

Viime lukuvuonna Lintumäki sai valmiiksi kauppatieteen kandidaatin tutkinnon. Opintojen ajan hän työskenteli myyjänä turkulaisessa Citymarketissa, mutta lähti kandidaatin paperit taskussaan etsimään oman alan töitä. Hän pääsikin neljän kuukauden markkinointiharjoitteluun sähköisen liiketoiminnan Sofokukseen, Harjoittelun jälkeen Turun yksiköstä ei löytynyt töitä. Sen sijaan Helsingistä tarjoutui projektipäällikön paikka. ”Projektipäällikkönä vastaan tiimini kanssa siitä, että hankkeet rullaavat. Toimin linkkinä asiakkaiden ja yrityksen asiantuntijoiden välillä. Kuuntelen herkällä korvalla asiakkaiden toiveita, ja toisaalta huolehdin ohjelmoijien työrauhasta työyhteisön sisällä.”

Lintumäki tuntee olevansa oikeissa tehtävissä. Työssään hän voi keskittyä kiinnostuksensa kohteeseen, asiakasymmärrykseen. ”Tehtäväni ovat asiakaspalvelua siinä missä työni Citymarketin myyjänä. Nyt asiakkaina ovat vain kuluttajien sijasta yritykset.”

Kauppiasperheessä oppi jo nuorena, että työtä tekemällä pääsee tavoitteisiin. Työn ja opiskelun yhdistäminen onnistui, kun teki kaksi, kolme työvuoroa viikossa ja sovitti opinnot aikatauluun. ”Päätin karsia pois opiskelijajuhlia, sillä katsoin, etten tarvitse niitä menestymiseen omassa elämässä. Tein senkin ajan työtä tai opiskelin. Kannustan jokaista miettimään tärkeysjärjestystä ja sitä, miten haluaa arvostaa eri asioita elämässä.”

Lintumäki painottaa, että myös juuret on muistettava, ja toisaalta on nähtävä tulevaan tai ainakin unelmoitava siitä. ”Muistan aina, että olen ollut Citymarketissa myyjänä. Ilman sitä kokemusta en olisi tässä. Isältä opin ymmärryksen yritysmaailmaan. Äiti taas opetti, että asioita on pohdittava. Mikään ei tule annettuna. Tsemppiä eteenpäin olen saanut tyttöystävältäni.”

Lintumäki on aina halunnut auttaa muita ihmisiä. Lapsen haaveet palomiehen tai poliisin ammatista ovat vaihtuneet väljempään kuvaan auttamisesta. ”Pystyn auttamiseen myös tässä työssä. Voin auttaa asiakkaita tavoitteisiinsa tai työkavereita kehitystoiveissaan.”

pääsi hotellialan huippuopintoihin Yhdysvaltoihin, opiskelustipendi edellytti paluuta kotimaahan opintojen päätyttyä. Sitä ennen ehti kuitenkin tapahtua paljon.

Aivan heti ei myöskään uutta työtä paluumuuttajalle löytynyt. Kuusniemi tapaili verkostonsa ihmisiä, hankki uusia kontakteja ja haki mielenkiintoisiin tehtäviin. ”Sitten Denniksen toimitusjohtaja pyysi konsultoimaan yritysasiakkaiden hankinnassa, ja puolen vuoden kuluttua minut palkattiin markkinointijohtajaksi.”

Kuusniemi sanoo työpaikkaa lottovoitokseen, koska hänellä on nyt tilaisuus pistää peliin koko osaamisensa.

Meneillään on kasvuvaihe ja brändiuudistus. ”Sidosryhmäviestinnässäkin on tekemistä: esimerkiksi ravintola-alan työntekijäpulan takia haluamme kertoa miten vastuullinen työnantaja olemme.”

Hotelliala alkoi kiinnostaa Hankenin opiskelijaa jo varhain. Tähän potkua antoivat tehtävät AIESEC-järjestössä, joka välittää työharjoittelupaikkoja. Hän päätyi järjestön vaihto-ohjelman johtajaksi Brysseliin.

Hotellialan johtotehtäviin saattoi opiskella vain ulkomailla. Kuusniemen opinahjoksi valikoitui Cornellin yliopisto.

Valmistuttuaan ja perheellistyttyään Kuusniemi ehti työskennellä resort-hotellin johtotehtävissä New Yorkin pohjoispuolella. Sitten perhe muutti vanhempien työurien vuoksi Bostoniin. Tulivat ruuhkavuodet, joiden aikana Kuusniemi työskenteli useissa hotelleissa Bostonissa ja sen ympäristössä. Pitkät työpäivät ja työmatkat sekä pienet lapset olivat kuitenkin haastava yhtälö. ”Työ oli kiehtovaa ja kollegat mahtavaa porukkaa, mutta tuntui, etten ollut missään kiinni kunnolla.”

Seurasi avioero ja uranvaihto. Kuusniemi päätyi perustamaan alusvaateliikkeen, kunnes finanssikriisi vei pohjan yrittämiseltä. Vaatteet vaihtuivat muutamaksi vuodeksi kiinteistövälitykseen. Aktiivisuus paikallisessa yhteisössä ja vapaaehtoistehtävät toivat kuulumisen tunnetta. Lapset aikuistuivat ja pärjäävät nyt omillaan.

Uusi onni toi Suomeen ja Turkuun. Sitten löytyi myös kaivattu työ Denniksessä. ”Tuntuu tosi hienolta, että lähes 30 Amerikan-vuoden ja yrittäjyyden jälkeen kokemustani ja näkemystäni arvostetaan, iästä huolimatta”, hän summaa.

"Pidin työtarjousta ensin vitsinä."

E KO N O M I 5/2 0 1 7

19

MERI LINDSTRÖM

OPISKELIJOIDEN ÄÄNI KUULUVIIN – mutta miten?

TEKSTI SAMI TURUNEN KUVITUS ISTOCKPHOTO

JYRI HEINO

TERO KUUSISTO

20

E KO N O M I 5/2 0 1 7

JARI NIEMELÄ

Opiskelijayhdistysten äänivalta on puhuttanut Suomen Ekonomeja vuosikausia, ja asia on taas syksyllä liittokokouksen asialistalla. Pitääkö kyltereillä olla sama äänimäärä kuin valmistuneilla ekonomeilla? Entä mikä arvo kyltereillä on Suomen Ekonomien toiminnalle? Kysyimme asiaa kuudelta ekonomiyhdistyksen ja opiskelijayhdistyksen vaikuttajalta.

O AINO LAINEENOJA

PISKELIJAYHDISTYSTEN ÄÄNI­ VALTA LIITTOKOKOUKSESSA ON 1 ÄÄNI ALKAVAA 500 ­JÄSENTÄ KOHTI, KUN ­VARSINAISTEN EKONOMI­ YHDISTYSTEN ÄÄNIMÄÄRÄ ON 1 ÄÄNI ALKAVAA 50 ­JÄSENTÄ KOHTI. PITÄISIKÖ ÄÄNI­VALLAN OLLA MOLEMMILLA ­SAMA? OPISKELIJAT EIVÄT MAKSA LII­ TOLLE PERUSJÄSENYYDESTÄ MITÄÄN, MIKSI HEILLE PITÄISI KUULUA TÄYSI ÄÄNIVALTA? Tero Kuusisto, Turun Seudun Ekonomien puheenjohtaja: Äänivallan ei tule perustua puhtaasti taloudelliseen panostukseen, mutta sillä on merkitystä – on kuitenkin muistettava, että panostus voi olla myös muuta kuin euroja.

Nykyinen äänivallan jakautuminen on kieltämättä epäsopiva ja toivoisin sen muuttuvan tasapuolisemmaksi yhdistysten välillä.

Jari Niemelä, Pohjois-Savon Ekonomien puheenjohtaja, Ekonomipuheenjohtajien verkoston (EPV) puheenjohtaja sekä opiskelijayhteistyö- ja äänimäärätyöryhmän jäsen: Opiskelijayhteistyön kehittämis- ja äänivaltatoimikunnassa neuvottelemme toimivaa kokonaisratkaisua, jonka on tarkoitus

E KO N O M I 5/2 0 1 7

21

”HYVÄT AJATUKSET MENEVÄT LÄPI, OLI ÄÄNIMÄÄRÄN SUHTEEN ENEMMISTÖSSÄ TAI VÄHEMMISTÖSSÄ.”

TERO KUUSISTO

tulla äänestykseen syyskokouksessa.

Annan työrauhan työryhmälle.

Aino Laineenoja, Enklaavi Ry:n ­puheenjohtaja sekä Kylteri­ puheenjohtajien Verkoston (KPV) varapuheenjohtaja: Kylterien äänivallan pitäisi olla suurempi.

Opiskelijat haluavat olla mukana luomassa liittoa, johon tulevaisuudessa liittyvät. Tällä hetkellä meillä on keinoja vaikuttaa välillisesti toimikuntien ja hallituksen opiskelijajäsenten kautta, mutta aito päätösvalta liittokokouksissa on heikko. Edustamme 35 prosenttia Ekonomien jäsenistä 6 prosentin äänimäärällä – mitätön luku verrattuna siihen, kuinka tärkeässä roolissa olemme.

Oikeudenmukaisesta äänimäärästä on käyty hyvää keskustelua, ja vallankaappausta ei olla tekemässä, mutta opiskelijoiden äänimäärä halutaan marginaalisesta vähem-

22

E KO N O M I 5/2 0 1 7

mistöstä hieman suuremmaksi vähemmistöksi. Mahdollinen opiskelijoiden äänivallan kasvattaminen tervehdyttäisi myös liiton valtarakenteita ekonomiyhdistysten välillä.

Keskusteluissa jäsenmaksut ovat nousseet esille, mutta en näe sitä avaintekijänä äänivaltakysymyksessä. Päämäärä kaikilla on sama, olimme sitten ekonomeja tai kyltereitä: tavoitteena on tehdä Suomen Ekonomeista entistä parempi liitto – sellainen, johon halutaan liittyä ja jossa halutaan pysyä.

Jyri Heimo, KY:n ja KPV:n puheen­ johtaja: Äänivallan tulisi olla molemmilla sama. Kylteri- ja ekonomiyhdistykset ovat liiton jäsenyhdistyksiä, ja molemmilla on merkittävä rooli liiton tulevaisuuden kannalta.

Vaikka opiskeluaikana suurin osa kyltereistä ei maksa jäsenmaksua, on kylterijärjestöjen toiminnalla suuri merkitys liiton tulevalle kassavirralle, koska opiskelijajärjestöt tuottavat liitolle maksavia jäseniä.

Meri Lindström, Merkantila Klubben rf:n puheenjohtaja ja KPV:n jäsen: Olemme keskustelleet äänivallan kasvattamisesta koko vuoden, sillä tilanne ei ole tällä hetkellä tasa-arvoinen. Tiedostamme sen, että opiskelijat ovat edelleen opiskelijoita eivätkä vielä ekonomi-sanan mukaisia valmistuneita kauppatieteiden maistereita. Silti koen, että äänimäärää pitäisi tasata, jotta saamme enemmän sitoutuneita tulevaisuuden jäseniä. Opiskelijat ovat

kuitenkin parhaita kertomaan mitä nuoret, vastavalmistuneet ekonomit liitolta tarvitsevat.

Opiskelijat kokevat liiton myös heille kuuluvaksi, enkä koe, että maksaminen olisi perusta sille, että voisi olla mukana vaikuttamassa.

Jarno Kilpinen, Oulun Ekonomien puheenjohtaja: Lähtökohtaisesti on tärkeää, että koko ekonomiyhteisö on mukana kehittämässä yhteistä toimintaamme. On myös tärkeää, että kaikki kokevat tulevansa kohdelluksi tasa-arvoisesti. Tavoite opiskelijoiden kohdalta on, että kaikki ovat tulevaisuudessa jäsenmaksun maksavia ekonomeja.

MIKÄ ON KYLTERIEN ARVO SUOMEN EKONOMEILLE? MILLAISENA OPISKELIJAT TÄLLÄ HETKELLÄ NÄKEVÄT LIITON? Tero Kuusisto: Toivoisin opiskelijoiden näkevän Ekonomit järjestönä, johon kuulumalla tuntee saavansa haluamiansa asioita. En näe opiskelijoita vain tulevina ekonomeina, vaan näen heidän arvonsa siinä, että he tuovat uutta näkemystä järjestöön.

Se hyödyttää koko jäsenistöä ja ehkä myös muovaa toimintaa parempaan suuntaan.

Jari Niemelä: Opiskelijoiden tilanne ja tarpeet vaihtelevat. Kandivaiheen opiskelijan tarpeet eroavat maisterivaiheen ja nuoren ekonomin tarpeista liiton palvelutarjooman

suhteen. Maisterivaiheeseen tulee opiskelijoita runsaasti muilla kuin kauppatieteiden kanditutkinnon taustoilla. Tästä syystä meidän on kohdennettava erilaisia palveluita ja toimintaa kuhunkin opiskelijaryhmään. Voimme tuoda ekonomi-identiteetin kasvumahdollisuuksia ja palveluita tukemaan eri vaiheiden tilanteita.

Arvopohjaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. On syytä selvittää missä vaiheessa liitosta on eniten hyötyä ja mihin resurssimme ovat oikeat. Painopistettä olisi ehkä syytä kohdentaa maisterivaiheeseen ja nuoriin ekonomeihin.

Aino Laineenoja: Kyltereiden arvo on merkittävä jo jäsenhankinnallisista syistä, sillä opiskelijayhdistysten toiminta on yleensä ensimmäinen kontakti liittoon. Kylterihallitukset yhdessä yhdyshenkilöiden eli Kyllien kanssa tekevät arvokasta työtä siinä, että Ekonomit tulisi tutuksi jokaiselle uudelle opiskelijalle, ja että ”ekonomius” muodostuisi osaksi identiteettiä. Jäsenhankinnassa olemme avainasemassa: opiskelijat

tavoittaa helposti opiskeluaikana, valmistumisen jälkeen se on hankalampaa.

Kun pohditaan opiskelijoiden arvoa liiton sisällä, tuomme päätöksentekoon erilaista näkökulmaa, ja ennakkoluulottomat ideat yhdessä ekonomien vankan kokemuksen kanssa voivat johtaa hedelmällisiin uudistuksiin.

Opiskelijat tietävät, että Suomen Ekonomit tarjoaa lukuisia palveluita elämän ja uran eri tilanteisiin, mutta yhä on tehtävä työtä, jotta he tuntisivat myös palveluiden konkreettisen sisällön.

Jyri Heimo: Ilman opiskelijoita liitolla ei ole tulevaisuutta. Suomen Ekonomit on kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden ja alan opiskelijoiden etujärjestö, jonka menestys pohjautuu vahvaan yhteisöön ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Opiskelijoiden silmissä Ekonomit on järkevää työmarkkinapolitiikkaa ajava järjestö, jonka toiminta on ammattimaista ja ajan hermolla. Liiton sisäisissä rakenteissa on kuitenkin kehitettävää.

”EMME OLE AIEMMIN KEHDANNEET EDES KERTOA JÄSENILLE, ETTÄ ÄÄNI­VALTAMME ON KYMMENEN KERTAA PIENEMPI KUIN EKONOMIEN.” AINO LAINEENOJA

Meri Lindström: Opiskelijat ovat liiton tulevaisuus! Jos haluaa muuttaa liittoa ja pitää sen nykyaikaisena ja ajankohtaisena, on hyvin tärkeää kuunnella opiskelijoiden mielipiteitä. Opintojen alkuvaiheessa opiskelijat eivät välttämättä näe, mitä kaikkea Suomen Ekonomit voi antaa, mutta opintojen loppuvaiheessa he ovat jo enemmän tietoisia tarjonnasta. Tästä syystä on tärkeää kertoa

opiskelijoille, että heillä on vaikutusmahdollisuus liitossa. Näin saamme pitkäaikaisia jäseniä, jotka haluavat edistää liiton toimintaa.

Jarno Kilpinen: Kun rakennetaan tulevaisuutta, on tärkeää että kaikki sukupolvet ovat edustettuina, niin vuosien kokemus kuin nuoruuden innovatiivisuus. Tarvitsemme erityisesti myös nuorien, vasta työelämään tulleiden ekonomien mielipiteitä liiton kehitystyössä.

PYSTYTTÄISIINKÖ ÄÄNIVALLAN MUUTOKSELLA MOTIVOIMAAN KYLTEREITÄ MUKAAN TOIMINTAAN? OVATKO TÄLLAISET HALLINTOON LIITTYVÄT KYSYMYKSET OPISKELIJOILLE OLEELLISIA? Tero Kuusisto: Ehkä muutos voi hetkellisesti tuntua motivoivalta, mutta entä seuraavat kylterit? Tai miten nykyiset kylterit tulevina ekonomeina? Asiaa ei tule nähdä vain kyltereiden, vaan koko järjestön näkökulmasta. Näkisin, että yhteinen toiminta, jossa kaikki kokevat

”KUN RAKENNETAAN TULEVAISUUTTA, ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ KAIKKI SUKUPOLVET OVAT EDUSTETTUINA.”

saavansa omia asioita yhdessä eteenpäin, on tulevan toiminnan kulmakivi. Hyvät ajatukset menevät läpi, oli äänimäärän suhteen enemmistössä tai vähemmistössä.

Toivoisin asioiden kiinnostavan myös rivijäsentä, sillä hänen kiinnostuksensa ja aktiivisuutensa vaikuttavat myös siihen, millainen järjestö häntä palvelee.

Jari Niemelä: Kyselyssä opiskelija- ja paikallisyhdistyksien hallituksille tuli kiinnostusta ja konkreettisia ehdotuksia paikalliseen yhteiseen toimintaan. Äänivalta-asia lisäisi valtaa opiskelija-aktiiveille, mutta näyttöä sen tuomasta aktivoinnista Suomen Ekonomeihin päin on vaikea löytää.

Uskon opiskelijaa kiinnostavan, saako hän omaan opiskeluvaiheeseensa sopivaa palvelua mieleisellään tavalla.

Kokemukseni mukaan noin kolme vuotta kestävä kandivaihe on aktiivisen opiskelun aikaa. Tällöin verkostoituminen ja ammatillisten perusteiden hankkiminen on keskiössä. Kandivaiheen jälkeen katseet

JARNO KILPINEN

siirtyvät opiskelupaikan ulkopuolelle, mielenkiintoisia ja itselle sopivia työtehtäviä kohti. Suomen Ekonomien tarjooma palvelee luontevimmin tästä vaiheesta eteenpäin. Intensiivinen opiskeluvaihe kestää noin 5 vuotta, sen jälkeen jäsen tarvitsee erilaisia ura-, lakimies-, itsensäkehittämis- ja verkostoitumispalveluita reilun 40 vuoden ajan. Palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä on suotavaa tarkastella kokonaisuutta.

Anna asiakkaillesi aikaa

Myymällä laskusi saat turvallisen kassavirran.

Pitkät maksuajat voivat olla haastavia monille yrityksille, erityisesti kasvun tai muutosten aikoina.

Samanaikaisesti asiakkaalle mahdollisesti annettavat pitemmät maksuehdot ovat tärkeä kilpailuetu.

Tästä syystä Collector bank tarjoaa laskujen ostoa ja rahoitusta – yritystoiminnan kehitystä tukevia työkaluja, jotka vapauttavat pääomaa ja vahvistavat kassavirtaa. Myyntisaatavarahoituksen avulla saat maksun tuotteistasi tai palveluistasi heti, samanaikaisesti kun annat asiakkaillesi aikaa.

Lue lisää joustavista rahoitusratkaisuistamme osoitteessa collector.fi

Aino Laineenoja: Uskon, että äänivallan kasvattaminen toisi kyltereille uutta puhtia toimintaan. Vaikka henkilöt ovat vaihtuneet vuosittain, keskustelu äänivallasta on jatkunut kohta vuosikymmenen. Taustalla on opiskelija-aktiivien kokemus siitä, että kylteriyhteisöjen panokseen nähden ansaitsisimme enemmän luottamusta ja vastuuta. Se, että luottamushenkilöillä on hyvä fiilis liiton toiminnasta, motivoi viestimään Suomen Ekonomeista myös jäsenille. Samalla henkilökohtaiset positiiviset tunteet välittyvät esimerkiksi liittokokousedustajalta omalle hallitukselle, toimikunnille sekä rivijäsenille. Äänivallan mahdollinen kasvattaminen loisi kiinnostusta näihin asioihin. Emme me ole aiemmin kehdanneet edes kertoa jäsenille, että äänivaltamme on kymmenen kertaa pienempi kuin ekonomien.

Jyri Heimo: Äänivallan kasvattamisella olisi opiskelijoita motivoiva vaikutus. Muutos koskettaisi erityisesti kylteriyhteisöjen aktiivisimpia edustajia, eli hallitusta ja hallitusten

puheenjohtajia. Näillä henkilöillä on merkittävä rooli kylteriyhteisöjen operatiivisen toiminnan rakentajina ja mielipidejohtajina. Vaikka äänivaltaan ja hallintoon liittyvät kysymykset eivät suoranaisesti kiinnostakaan rivijäsentä, leviävät sekä positiiviset että negatiiviset asenteet hallituksen kautta nopeasti koko yhteisöön ja vaikuttavat siten haluun liittyä ja kiinnostukseen toimia liitossa.

Meri Lindström: Äänivallan muutos motivoisi kyltereitä. Tärkeintä opiskelijoille ja liiton jäsenille on pitkäaikainen jäsenyys. Kaikkien tulee toimia yhdessä ja keksiä pitkäaikaisia ratkaisuja, jotka auttavat saavuttamaan liiton tavoitteita. Tässä asiassa on siis tärkeää, että opiskelijat kertovat omia mielipiteitään ja voivat äänestää opiskelijoiden – eli tulevaisuuden jäsenten – puolesta.

Mutta kaikissa asioissa tarvitaan keskustelua ja eri näkökulmia.

Hallintoon liittyvät kysymykset kiinnostavat joitakin, ei kaikkia.

Rivijäsenet ovat valinneet oman ainejärjestönsä puheenjohtajan, joka edustaa heitä KPV:n kautta Suomen

Ekonomeissa. Osa jäsenistä ei tiedä, minkätyylisiä päätöksiä liitossa tehdään ja miten ne vaikuttavat jäsenistöön. Osa haluaa olla mukana vain esimerkiksi tapahtumien ja verkostoitumisen takia.

Jarno Kilpinen: Mielestäni tämä ei suoraan kiinnosta rivijäseniä. Sillä voi kuitenkin olla merkitystä aktiivijäsenten kiinnostukseen, ja sitä kautta se voi vaikuttaa viestintään rivijäsenille.

”ÄÄNIVALLAN KASVATTAMISELLA OLISI OPISKELIJOITA MOTIVOIVA VAIKUTUS.” JYRI HEIMO

Erikoisetu ekonomeille.

Kauppalehti Digi 2 viikkoa veloituksetta.

Tilaa heti: kl.fi/digi2017

Kauppalehti Digi sisältää jatkuvasti päivittyvän uutisvirran, viimeisimmät pörssiuutiset, mielenkiintoiset uutisteemat ja videot, kattavat kansainväliset uutiset, arkiston sekä paljon muuta.

Etu koskee uusia Kauppalehden tilaajia.

[ TIESITKÖ? ] Lähteet: Suomen Ekonomien toimintakertomus 2016 ja opiskelijayhdistysten verkkosivut.

Jäsenmäärät 31.12.2016 mukaisesti.

KYLTEREITÄ YMPÄRI MAAN 36 prosenttia Suomen Ekonomien jäsenistä on opiskelijoita.

Jokaisella kauppatieteitä opettavalla yliopistolla on ainakin yksi kylterijärjestö, osalla useampi.

KAUPPATIETEIDEN OPISKELIJAYHTEISÖT SUOMESSA Suomen Ekonomeihin kuuluu

25 33 727 ekonomiyhdistystä, joissa on yhteensä

Tämä on

jäsentä.

Kylteriyhteisöjä puolestaan on

64 13

Opiskelijoita jäsenistä on siis

ja kylterijäseniä

18 999.

%

kaikista liiton jäsenistä.

36

%

KYLTERIT KARTALLA FINANSSI RY, OULU

PREEMIO RY, KUOPIO (ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO)

1 634 JÄSENTÄ STUDENTFÖRENINGEN VID SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN I VASA RF (SSHV), VAASA

629 JÄSENTÄ

530 JÄSENTÄ OPTIMI RY, JOENSUU (ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO)

WARRANTTI RY, VAASA

2 413 JÄSENTÄ

484 JÄSENTÄ PÖRSSI RY, JYVÄSKYLÄ,

BOOMI RY, TAMPERE

1 796 JÄSENTÄ

860 JÄSENTÄ PORKY RY, PORI (TURUN YLIOPISTO)

ENKLAAVI RY, LAPPEENRANTA

1 371 JÄSENTÄ

489 JÄSENTÄ TURUN KAUPPATIETEIDEN YLIOPPILAAT (TUKY), TURKU

MERKANTILA KLUBBEN RF., TURKU

HELSINGIN KAUPPATIETEIDEN YLIOPPILAAT (KY RY), HELSINKI,

SVENSKA HANDELSHÖGSKOLANS STUDENTKÅR (SHS), HELSINKI

2 145 JÄSENTÄ

784 JÄSENTÄ

3 490 JÄSENTÄ

2 390 JÄSENTÄ

LIITTOKOKOUS

on Suomen Ekonomien ylin päättävä elin, jossa valitaan muun muassa organisaation hallitus.

Vuonna 2017 liittokokous järjestetään 25.11. Helsingissä.

Ekonomiyhdistyksillä on kullakin liittokokouksissa yksi ääni jokaista alkavaa

Opiskelijayhteisöillä puolestaan on käytössään yksi ääni jokaista alkavaa

Kaikista jäsenyhdistyksistä suurin äänimäärä on Helsingin Ekonomeilla, joilla on liki

Opiskelijayhteisöistä suurin on Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat (KY ry), jolla on vajaat

50

500

17 000

4 000

jäsentään kohden.

26

E KO N O M I 5/2 0 1 7

jäsentään kohden.

eli noin

jäsentä

339 ääntä.

eli

6 ääntä.

jäsentä

Erinomaisesti varusteltu crossover

C-HR HYBRID STYLE

BUSINESS

Toyota C-HR Hybrid on täydellinen yhdistelmä huomiota herättävää muotoilua ja ajamisen nautintoa alhaisilla CO2-päästöillä. Hybriditekniikka toimii huomaamatta taustalla ja auto latautuu ajon aikana itsestään. Koe crossoverin ketteryys, kyvyt ja upea varustelu nyt ainutlaatuisessa kokonaisuudessa.

alk.

C-HR Hybrid Style Business -mallissa vakiona mm. portaaton automaattivaihteisto, monipuolinen LED-valaistus, JBL-audio, kosketusnäytöllinen mediakeskus navigoinnilla ja Toyota Safety Sense -turvallisuusvarusteet.

30 140 €

(sis. toimituskulut)

Tutustu laajaan Toyota Hybrid Business -mallistoon osoitteessa toyota.fi/yritysautot

Malli

Autoverollinen kokonaishinta

Toimituskulut

Kokonaishinta toim.kuluineen

CO2päästöt

Vapaa autoetu/ Käyttöetu

1.8 Hybrid Business 1.8 Hybrid Intense Business 1.8 Hybrid Style Business 1.8 Hybrid Premium Business

29 539,62 € 33 139,84 € 33 702,98 € 33 714,32 €

600 € 600 € 600 € 600 €

30 139,62 € 33 739,84 € 34 302,98 € 34 314,32 €

86 g/km 87 g/km 87 g/km 87 g/km

615 / 465 €/kk 665 / 515 €/kk 675 / 525 €/kk 675 / 525 €/kk

EU-yhdistetty kulutus 3,8-3,9 l/100 km, CO2-päästöt 86-87 g/km.

Takuu 3 vuotta/100.000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta, hybridijärjestelmän takuu 5 vuotta/100 000 km.

Toyota Hybridiakkuturva 10 vuotta/350 000 km.

Kuvan auto on Toyota C-HR Hybrid Style Business -varustetasolla.

Juha-Matti Saksa • Rehtori, Lappeenrannan teknillinen yliopisto • Syntynyt Mikkelissä 1975 • Kauppatieteen tohtori • Suurin saavutus rehtorina: Työtyytyväisyys yliopistolla on saatu pysymään hyvän ja erinomaisen välillä.

• Mitä seuraavaksi: Yliopiston laajentaminen Lahteen ja yliopistoosaamisen kaupallistamisen kehittäminen.

TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVA MIIKA KAINU

Yhteistyötä tieteenalojen kesken Tulevaisuuden kauppakorkeakoulussa korostuvat tutkimus sekä yhteistyö liike-elämän ja eri tieteenalojen kanssa, uskoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa.

28

E KO N O M I 5/2 0 1 7

[ TIETEENTEKIJÄ]

T

ermi business school sisältää oleelliset kaksi osaa. School käsittää tieteen ja koulutuksen.

Mutta se ei voi olla vain näitä, koska silloin puuttuu business”, toteaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa. ”Tällä hetkellä kauppakorkeakoulut ovat varsin reippaita koulutuskoneita, ja erittäin hyviä sellaisia.”

Saksa on Suomen nuorin – ja epäilemättä nuorekkain – korkeakoulun rehtori. Hän osallistui elokuussa Kauppatieteiden päivässä Helsingissä keskustelutilaisuuteen kauppatieteiden suunnasta tieteenalana.

Saksalla on asiasta vahva näkemys. ”Isossa kuvassa tulevaisuudessa tutkimus, digitalisaatio ja yhteydet liike-elämään korostuvat”, hän tiivistää.

Tällä hetkellä Suomessa on Saksan mukaan neljä kauppakorkeakoulua, joilla on selkeä tutkimusprofiili.

Ne ovat kansainvälisessä vertailussa tutkimusyliopistojen joukossa yli keskitason. Aallon, Hankenin ja Turun yliopiston lisäksi niihin lukeutuu Lappeenranta. ”Yliopistoyksikkö, joka ei pysty tekemään tutkimusta, ei ole yliopistoyksikkö. Tutkimuksen pitää olla kunnianhimoista ja kansainvälisesti kovatasoista, mutta siinä saa ja pitää olla myös käytännön relevanssi. Perustutkimuksen lisäksi tarvitaan myös kovaa tutkimusta, jolla on liike-elämän sovelluksia”, Saksa sanoo.

Kauppatieteen päivillä panelistit lähettivät Suomen Akatemian suuntaa terveisiä, että alan tutkimus hyötyisi uudesta tutkimusohjelmasta tai kohdennetusta rahoitushausta. Edellisestä liiketalouden tutkimusohjelmasta eli LIIKE2:sta on kulunut jo kahdeksan vuotta. ”LIIKE3 toisi puhtia tutkimukseen”, Saksa sanoo.

UUTTA SUUNTAA YRITYSYHTEISTYÖHÖN Aikaisemmin kauppatieteiden yhteydet liike-elämään ovat toteutuneet pääasiassa koulutuksen kautta. Valmistuneet ovat vieneet osaamisensa mukanaan yrityksiin. ”Jos katsotaan yliopistojen tehtäviä, niin koulutuksen osalta kaikki suoriutuvat vahvasti. Kauppakorkeakoulusta valmistuneet työllistyvät poikkeuksellisen hyvin. Jos katsotaan laatua, niin palkkauksessa tutkimukseen painottuneista yliopistoista valmistuneet ovat kärjessä.”

Kauppatieteen päivän paneelissa Saksa kiinnostui Kööpenhaminan kauppakorkeakoulua edustaneen Nikolaj Burmeisterin esittelemästä yrityskumppanuuden mallista. Siinä partneri maksaa niin sanottua kynnysmaksua yliopistolle sitä vähemmän, mitä syvempi kumppanuus on kyseessä. Raha liikkuu vasta konkreettisen yhteistyön myötä.

Esimerkiksi yritys, joka palkkaa yliopistolta maistereita ja harjoittelijoita, ei välttämättä maksa partneruudesta mitään. Jos yritys haluaa vain tutkimustulokset ilman muuta kumppanuutta, se maksaa, Saksa selittää.

ERIKOISTUMISTA YLI RAJOJEN Suuri suuntaus sekä koulutuksessa että tutkimuksessa on kohti erikoistumista ja tieteenalojen sekoittumista, Saksa uskoo. Erikoistumisaloista korostuvat etenkin datan hyödyntämiseen kytkeytyvät alat. Esimerkiksi analytiikka ja liiketoimintamallien murrosvaiheiden ymmärtäminen ovat kauppatieteissä lähitulevaisuuden kiinnostavia oppisuuntia ja tutkimuskohteita. ”Dataa alkaa olla hirveästi, sitä pitää pystyä järkevästi hyödyntämään. Matemaatikkoja on koulutettu vuosisatoja, mutta nyt pitäisi pystyä ymmärtämään, miten datan

voi muuttaa kassavirraksi”, Saksa sanoo. ”Uskon, että parhaat kohteet löytyvät tieteenalojen, kuten vaikkapa matematiikan ja liiketaloustieteen tai liiketalouden ja energiatekniikan, rajapinnoista. Sieltä löytyy myös huikeita mahdollisuuksia sekä kaupallistamisen että tutkimuksen puolelta.”

Rehtorin tehtävien ohella Saksa myös opettaa edelleen. Hänen osaksi luennoimansa yritystutkimuksen erityiskysymyksiä käsittelevä kurssi valittiin takavuosina Suomen parhaaksi kauppakorkeakoulun kurssiksi. ”Siellä näkee tyyppejä, joiden silmät loistavat ja joilla on terve itsetunto. Jotka tekevät nöyrästi töitä, mutta eivät nöyristele. Kun nämä kaverit lähtevät menestymään yrittäjinä, se on ihan huikeaa seurattavaa”, hän tiivistää

KAUPPAKORKEAKOULUJA VOI TULLA LISÄÄ Digitalisaatiosta ja kauppatieteiden datavallankumouksesta puhuessaan Saksa on kuin intoa puhkuva startup-yrittäjä. Kannettavan tietokoneen kannessa on tärkeitä tarroja, ja rennosti pulputtavassa puhessa välähtelee vieno itämurre. Rehtorinakin hän edustaa uutta, virallisuutta kaihtavaa ajattelua: Saksalla ei ole edes omaa työhuonetta. ”Se helpotti asiaa, kun rakennuksessamme kävi valtava vesivahinko. Ei tarvinnut kuin ottaa läppäri kainaloon ja siirtyä muualle”, hän sanoo.

Ketterän yliopisto-organisaation kannattajana Saksa näkee Suomen avoimena myös korkeakoulujen kilpailulle. On puhuttu paljon yliopistoverkoston karsimisesta, mutta Saksa uskoo niiden jatkossa jopa lisääntyvän. ”Uusia kouluja voi tulla varsinkin kauppatieteellisellä alalla. Kynnys on hyvin matala. Jos perustaa kauppakorkeakoulun niin mitä siihen tarvitaan? Tietokone!”

Yliopistoverkoston karsimisen sijaan Saksa uskoo erikoistumiseen ja resurssien kohdentamiseen valikoituihin painopistealoihin. Lappeenrannassa yliopistolla oli vuosikymmen sitten yli kolmekymmentä painopistealaa.

Nyt niitä on kolme: vihreä energia ja teknologia, kestävä kilpailukyky sekä kansainväliset Venäjä-yhteydet. ”Aina uskotaan, että suuri ja mahtava ja monialainen on se, mikä säilyy. Neuvostoliitto oli kaikkea tätä, eikä se säilynyt”, Saksa tokaisee.

Lappeenrannassa yhdistyvät tekniikka ja kauppatiede Lappeenrannan teknillinen yliopisto tarjoaa kauppatieteiden ja tekniikan tutkintoja. Kauppatieteiden keskeisiä erikoistumisaloja ovat muun muassa strategia, laskentatoimi ja kansainvälisen markkinoinnin johtaminen. Kauppatieteiden opiskelijoita on yhteensä lähes 1 400.

Rehtori Juha-Matti Saksan mukaan Lappeenrannan tärkein valtti on kuitenkin tekniikan ja kauppatieteiden saumaton yhdistäminen niin opetuksessa kuin tutkimuksessakin. ”Suurin etu, jonka meiltä voi saada, on kyky ajatella kuin diplomi-insinööri, vaikka tutkinto on kauppatieteen maisterin”, Saksa sanoo.

Hän kannustaa kauppatieteilijöitä myös tekniikan pariin.

E KO N O M I 5/2 0 1 7

29

[ MAAILMALLA ] TEKSTI MIKKO HUOTARI KUVAT KONSTANTIN KOKOSHKIN/MVPHOTOS

Vauhdikas Venäjä

Finanssikriisi, öljyn alhainen hinta ja Venäjän vastaiset pakotteet ovat muovanneet Venäjän bisnesmaailmasta aivan omanlaisensa.

Nyt yritykset ovat kaivautuneet asemiinsa ja odottavat parempia aikoja, arvioi Venäjän Nordean talousjohtaja Petri Loikkanen.

V

enäläinen kulttuuri on selvästi lähempänä suomalaista kuin ruotsalaista. Monilla ruotsalaisilla on vaikeuksia suhtautua tähän touhuun Venäjällä”, sanoo Venäjällä toimivan OJSC Nordea Bankin talousjohtaja Petri Loikkanen. ”Venäjällä meno on hyvin vauhdikasta. Joko siitä tykkää tai ei. Itse olen sopeutunut, ja voin sanoa jopa pitäväni tästä.”

Loikkanen on asunut Venäjällä yhteensä 14 vuotta parissa eri pätkässä. Ensimmäinen rupeama käynnistyi 1990-luvun puolivälissä, kun Loikkanen oli päässyt töihin Nordean edeltäjään, Merita-pankkiin. Koska hän oli kauppakorkeakoulussa lukenut venäjää, Merita lähetti Loikkasen Pietariin International Moscow Bankiin neljäksi vuodeksi. Merita oli kyseisessä pankissa osakkaana. Sittemmin pankki on päätynyt italialaisten omistukseen.

Vaikka Loikkanen oli opiskellut venäjää ja omasta mielestään perehtynyt venäläiseen kulttuuriin ja bisnekseen, otti asettuminen uuteen maahan aikansa. ”Rehellisesti täytyy sanoa, että luulin tietäväni paljon ja jopa osaavani kieltä, mutta totuus oli aika lailla toinen. Kumpikaan ei käytännössä pitänyt paikkansa.” ”Omat mielikuvat venäläisistä osoittautuivat hieman naiiveiksi, eikä kielitaitokaan ollut ihan sillä tasolla kuin olin luullut.”

30

E KO N O M I 5/2 0 1 7

Suurin oppimisen paikka oli totutella uuteen bisneskulttuuriin, joka oli huomattavasti opportunistisempaa kuin kotimaassa. ”1990-luvulla elettiin erilaista aikaa kuin tällä hetkellä. Mieluummin mentiin ja tehtiin kuin suunniteltiin kunnolla. Sellaista adhd-menoa”, Loikkanen sanoo. ”Kyllä siitä meiningistä on rippeet osittain jäljellä.”

Neljän Pietarin-vuoden jälkeen Loikkanen siirtyi Liettuaan. Hän perusti sinne Merita Nordbankin. Sen jälkeen hän vietti muutaman vuoden Suomessa. Vuonna 2007 hän palasi takaisin Venäjälle ja aloitti nykyisen työnsä talousjohtajana.

TALOUDEN VUORISTORATAA Venäjällä oli tuulinen tilanne 1990-luvulla, mutta tänäkään päivänä tilanteen ei voida sanoa olevan tyyni. Vaikka viime aikoina Venäjän talous on osoittanut jonkinlaisia virkoamisen merkkejä, maan taloudellinen kriisi ei ole kaikonnut.

Finanssikriisin jälkeen öljyn hinta on matanut pohjalukemissa. Raaka-aineen hinnan tipahtaminen on ollut vakava paikka öljystä riippuvaiselle taloudelle. Tuotantovolyymeissä Venäjä kamppailee Saudi-Arabian kanssa öljyntuottajamaiden ykkös- ja kakkossijasta. Toisaalta Venäjän riippuvuus öljystä ja kaasusta on silti pienempi kuin yleensä luullaan.

Vaikka se on yli puolet viennistä, niin öljyn osuus bruttokansantuotteesta on 15–20 prosenttia.

Taloustilannetta ovat entisestään hankaloittaneet Venäjän vastaiset pakotteet, joita Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat ottaneet käyttöön Krimin ja Ukrainan tapahtumien jälkeen.

Kun Loikkanen tuli Venäjälle takaisin vuonna 2007, Nordealla oli laajentumishaluja. Se oli Venäjällä kymmenen suurimman asuntolainoittajan joukossa. Liiketoiminta henkilöasiakkaiden kanssa oli ottanut tuulta siipien alle. Parhaimmillaan Nordealla oli 50 konttoria Venäjällä. Henkilökuntaa oli 1 700. ”Taloudellisen tilanteen vuoksi riskejä ja kuluja on vedetty alas”, Loikkanen sanoo. ”Ollaan tehty tällainen vuoristorata. Nyt meillä on kaksi konttoria ja työssä 600 ihmistä.”

Henkilöasiakasbisnes on supistettu hyvin pieneksi. Alkuvuodesta Nordea möi asuntoluottosalkun pois.

Pankki keskittyy nyt palvelemaan pohjoismaisia asiakkaita ja suuria

Petri Loikkanen • • • •

Syntynyt: 1965 Koulutus: KTM, MBA Nykyinen tehtävä: CFO Plussat: Näköalapaikka, jossa ei (kuten Venäjällä yleensäkään) ehdi kangistua kaavoihin • Miinukset: Oman ajan suunnittelu haastavaa • Harrastukset: Alpeilla rikkoutuneen olkapään parantaminen, mutta muuten laskettelu, golf, metsästys, Krav Maga • Perhe: Kaksi lasta Suomessa äitinsä kanssa

Petri Loikkanen sanoo sopeutuneensa Venäjällä työskentelyyn, vaikka meno on vuosien varrella ollut ajoittain hurjaa.

"1990-luvulla mentiin ja tehtiin eikä juuri suunniteltu. Siitä on vielä rippeet jäljellä."

E KO N O M I 5/2 0 1 7

31

[ MAAILMALLA ] Petri Loikkanen korostaa kielitaidon merkitystä Venäjällä työskenneltäessä. ”Ilman kielitaitoa elämästä voi tulla vaikeaa. Olen ainoa suomalainen Nordea Venäjällä”, hän huomauttaa.

venäläisiä, lähinnä vientialojen yrityksiä. Toiminta pyörii perusasioiden tiimoilla. Rahoitusta, tilinpitoa ja maksuliikennettä. ”Nyt mennään eteenpäin riskien minimoimisen strategialla.”

PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Ulkomaalaisten yrityksien liikkumatila on kaventunut vastapakotteiden aikana, joka on kestänyt jo kolme vuotta. Kuluvan vuoden alussa Venäjällä astui voimaan uusi tuonninkorvausohjelma, joka koskee julkisten ja valtion-enemmistöomisteisten yrityksien hankintoja.

Venäläisyritykset saavat viidentoista prosentin etumatkan suhteessa ulkomaisiin kilpailijoihin. ”Meihin se ei ole vaikuttanut, koska olemme venäläinen juridinen henkilö. Mutta asiakkaisiimme se on vaikuttanut. Etenkin niihin, jotka ovat tuoneet elintarvikkeita Suomesta Venäjälle.”

Hallitus on asettanut myös vaatimuksia pankeille, jotka palvelevat venäläisiä strategisesti suuria yrityksiä, mutta sekään ei ole ollut Loikkasen mukaan Nordean toiminnalle kriittinen kysymys.

Pakotteiden ja vastapakotteiden aikakaudella Venäjällä toimivat yritykset joutuvat kuitenkin jollain tavalla puun ja kuoren väliin. Venäläisen säätelyn lisäksi Nordeaa sitoo myös oma ohjeistus, joka nousee puolestaan eurooppalaisista ja yhdysvaltalaisista vaatimuksista. ”Ne rajoittavat sitä, minkälaisten firmojen kanssa me haluamme toimia.”

LIKVIDI PANKKISEKTORI Venäjän talousluvut näyttävät kaikesta huolimatta yllättävän hyviltä. Valtiovarainministeriön ennusteen

32

E KO N O M I 5/2 0 1 7

”Täällä pankeissa on rahaa niin paljon, että ranteita pakottaa.”

mukaan maa voi lähivuosina yltää jopa kahden prosentin vuotuiseen kasvuun.

Talouskasvu on finanssialalle periaatteessa hyvä asia, mutta tällä hetkellä yritykset eivät juuri investoi, vaan odottavat parempia aikoja. Pankkitoiminnan näkökulmasta se tarkoittaa, että luottokysyntä on hyvin heikkoa. ”Suuret vientifirmat tahkoavat paljon rahaa, koska ne vievät euro- ja dollarimääräistä raaka-ainetta ja niiden omat kustannukset ovat ruplissa”, Loikkanen sanoo. ”Ne maksavat nyt kaikki luottonsa pois.”

Luottojen tarjonta on paljon suurempaa kuin niiden kysyntä. Pankkisektori on erittäin likvidi. ”Taloudellisilla sanktioilla, joita on asetettu venäläisten pankkien ja yritysten rahoittamiseen, ei ole paljon merkitystä. Täällä pankeissa on rahaa niin paljon, että ranteita pakottaa. Sanktioiden vaikutus on finanssialalle enemmänkin psykologinen kuin todellinen.”

SORAÄÄNET KABINETISSA Länsimaissa on ollut paljon huolestuneita äänensävyjä Venäjän poliittisesta tilanteesta. Presidentti Vladimir Putinin toiminta on herättänyt paljon kritiikkiä.

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin politiikka on saanut bisnesvaikuttajia ottamaan pesäeroa presidentin joihinkin linjauksiin.

Ov il ma ukem ail at mo tom ihi iin n

KAIKKI

toimistoon suomalaisesta

Saako Venäjän poliittisen johdon linja hyväksynnän myös bisnesväen keskuudessa? ”Kyllä täällä on paljon enemmän soraääniä kuin mitä länsilehdistöstä lukemalla voisi päätellä. Keskustelut käydään tosin enimmäkseen kabineteissa. Niitä ei huudella hirveästi tiedotusvälineissä, mutta kyllä niitä on.”

Entä korruptio Venäjällä? ”En ole törmännyt korruptioon kuin liikennepoliisin kohdalla, ja siitäkin on jo vuosia”, Loikkanen sanoo. ”Totta kai täällä on korruptiota, mutta me olemme tehneet selväksi, ettemme lähde siihen. Siksi meille ei tulla sitä edes ehdottamaan.”

Venäjän keskuspankki vaatii pankeilta paljon byrokratiaa ja paperityötä. ”Tuotamme raporttia siihen suuntaa varmaan yhtä paljon kuin koko muu Nordea Group yhteensä.”

Toimiakseen finanssialalla Venäjällä täytyy olla riittävän suuri koneisto, joka tuottaa tietoa ja raportteja erilaisille viranomaistahoille. ”Sen vuoksi pankkitoiminnan pyörittämisellä on tietty kiinteä kustannus, joka on huomattavasti suurempi kuin lännessä”, Loikkanen pohtii. ”Toisaalta taas bisnesnäkökulmasta, eli mitä me teemme asiakkaiden kanssa, ei ole oikeastaan mitään eroa siihen, millä tavalla toimitaan lännessä.”

KIELITAITO KUNNIAAN Loikkanen osallistuu talousjohtajana pankkinsa strategiseen ja operatiiviseen suunnitteluun ja niiden seuraamiseen. Työtä hän tekee aktiivisesti toimitusjohtajan kanssa.

Kun konttorien määrä on laskenut nyt kahteen, Moskovaan ja Pietariin, reissaaminen on jäänyt vähemmälle.

Aiemmin pitkät työmatkat kuuluivat arkeen. ”Olen nähnyt tätä maata Pietarista Vladivostokiin, Arkangeliin ja Kaspianmerelle asti”, Loikkanen sanoo.

Kielitaidon merkitystä Loikkanen korostaa. ”Ilman sitä elämästä voi tulla vaikeaa. Olen ainoa suomalainen Nordea Venäjällä.”

Työn tekeminen Venäjällä on erilaista kuin Suomessa. Loikkasen mukaan hierarkkisuus on edelleen hyvin vahva työelämässä. Asiantuntijaorganisaatioissa se on kuitenkin pienempää kuin valmistusorganisaatioissa. ”Toinen on se, että täällä ei tunneta sellaisia asioita kuin oma aika ja työaika”, Loikkanen sanoo. ”Jos pomo soittaa keskiyöllä, hän ei pahoittele myöhäistä soittoajankohtaa, vaan menee suoraan asiaan.”

Työyhteisöt ovat venäläisille hyvin merkittäviä. Ihmisten suhde kollegoihin ja omaan perheeseen ovat tärkeitä. ”Kun Suomessa lähdetään töistä neljältä, niin kollegoja nähdään seuraavan kerran vasta seuraavana aamuna, mutta täällä ihmiset viettävät paljon aikaa yhdessä. Itsekin vietän paljon aikaa työkavereiden kanssa. Käydään esimerkiksi reissuilla yhdessä.”

Loikkanen arvelee, että työyhteisöjen merkitys on historian saatossa noussut merkittävään asemaan, koska luottamus valtaapitäviin on ollut heikkoa. Lähipiirit ovat pitäneet huolta ihmisistä.

Entä pitääkö Venäjällä juoda vielä pullotolkulla votkaa ennen kuin päästään neuvotteluissa asiaan? ”Ei sellaista ollut enää edes 1990-luvun lopulla. Sitä voi tapahtua olla korkeintaan jossain peräkylässä jonkun virkamiehen kanssa. En edes muista, milloin olisin työn puolesta joutunut juomaan alkoholia.” ”Eräs tuttu sanoi, että täällä ihmiset ovat liian kiireisiä ryypätäkseen, koska he haluavat tehdä rahaa”, Loikkanen naurahtaa.

Kalenterivalikoima on nyt parhaimmillaan!

29

95

WEGA PLUS Koko A5, kierresidottu. Kielisyys suomi, ruotsi ja englanti. Mustat kangasvuoriset keinonahkakannet.

17

95

SEINÄKALENTERI 2018 ATENEUMIN KOKOELMAT Kaksikielisessä taulukossa nimipäivät, liputuspäivät sekä kuun vaiheet. Säilytystasku. Koko avattuna 30 x 50 cm.

7

95

TASKUKALENTERI 2018 Kaksikielinen,vaakamallisella viikkonäkymällä varustettu taskukalenteri.

vain meiltä!

2495 PÖYTÄKALENTERI 2018 MEMORY Koko A5. Kaksikielinen. Keinonahkakansissa on mukana lyijytäytekynä, kätevät taskut kuiteille, papereille ja korteille etukannen sisäpinnassa sekä irrallinen muistio.

Kaksi värivaihtoehtoa kulta ja kupari.

Myymälöistämme ja Yritykset.suomalainen.comista

E KO N O M I 5/2 0 1 7

33

TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVA KATRI SULIN (KUVALÄHDE: ISTOCK)

EROON TURHISTA KILPAILUKIELLOISTA Pitkän uran tehnyt vahinkotarkastaja Heikki Vaara on kokenut, kuinka kilpailukieltosopimuksesta voi olla harmia, vaikkei se lopulta sitoisikaan. ”Yritysten tulisi käyttää kilpailukieltoa harkiten”, hän sanoo.

V

ahinkotarkastaja H ­ eikki Vaara on kokenut useaan otteeseen, kuinka kilpailukieltosopimus voi hankaloittaa elämää ja jäykistää työmarkkinoiden toimintaa. Viimeksi näin kävi noin vuosi sitten, kun Vaara lähti edellisestä työpaikastaan ruotsalaisen vahinkoselvityspalveluita tarjoavan yhtiön toimitusjohtajana. ”Minut oli headhuntattu siihen pestiin, ja sopimukseen kuului ihan perinteinen kilpailukieltopykälä, jonka hyväksyin. En pitänyt sitä mitenkään poikkeavana siinä tapauksessa”, yli 50-vuotias Vaara kertoo kahvikupin ääressä.

Vaara aloitti työt joulukuussa 2015. Kesällä 2016 hänet irtisanot-

34

E KO N O M I 5/2 0 1 7

tiin. Sopimukseen kuului pitkä irtisanomisaika ja vielä sen lisäksi 12 kuukauden kilpailukieltoehto. Koska yrityksellä oli toimintaa myös Suomessa, saattoi kilpailukiellon katsoa sitovan myös Suomen markkinoilla.

Ruotsin kilpailukieltomallissa työnantajalla on optio ilmoittaa luopuvansa kilpailukieltoehdosta tietyn ajan sisällä irtisanoutumisesta. Näin ovat paikalliset työmarkkinajärjestöt neuvotelleet. Jos työnantaja pitää kiinni kilpailukiellosta, sen on korvattava työntekijälle tietty osuus palkasta kiellon voimassa olon ajalta.

Se on jo huima parannus verrattuna suomalaiseen käytäntöön, jossa korvauksen kilpailukiellosta katsotaan sisältyvän työssäoloajan palkkaan. Suomen kilpailukielto-

lainsäädännön päivittämistä ajaa kansanedustaja Saara-Sofia Sirén.

Lakiesitys on laadittu yhteistyössä muun muassa Suomen Ekonomien kanssa, ja liitto tukee esitystä.

Mutta hyväkään malli ei välttämättä toimi, elleivät osapuolet pitäydy säännöissä. Vaaran työnantaja ilmoitti luopuvansa kilpailukiellosta vasta irtisanomisajan päättyessä, eli työnhaun kannalta puoli vuotta liian myöhään. ”Koska en saanut tietoa siitä, sitooko kilpailukielto vai ei, oli todella vaikea lähteä etsimään töitä.

Toki olisin voinut hakea työpaikkoja.

Mutta kuka haluaa palkata ihmisen, joka voi ehkä tulla töihin, tai voikin kenties aloittaa vasta vuoden kuluttua”, Vaara selittää.

[ URA ]

Koska en saanut tietoa siitä, sitooko kilpailukielto vai ei, oli todella vaikea lähteä etsimään töitä.

KILPAILUKIELLOSTA ON TULLUT STANDARDI Akavan selvityksen mukaan kilpailu­ kieltojen käyttö on kolminkertais­ tunut 2000-luvulla, ja esimerkiksi ekonomien keskuudessa jo joka toiseen uuteen työsopimukseen liitetään kilpailukieltoehto. Vaaran­ kin erityisalalla kilpailukieltoehto on muodostunut käytännössä työsopi­ musten vakioksi. Vaara tekee merija kuljetusalan vahinkoselvityksiä vakuutusyhtiöille ja muille riskin­ kantajille. Eli kun rahtitavaralle käy köpelösti, Vaara selvittää, mitä kävi ja miksi.

Tällä alalla Vaara on ollut yli kolme vuosikymmentä. Hän aloitti Lloyd’sin Helsingin asioimiston palveluksessa 1970- ja 80-lukujen taitteessa vastavalmistuneena, opiskeltuaan Tampereen yliopiston vakuutusoppia. ”Se oli ja on edelleen kiinnosta­ vaa, vaihtelevaa ja haastavaa työtä.

Siihen aikaan se oli myös kansain­ välistä ja vaati muun muassa kielitai­ toa – nykyäänhän melkein kaikki työ on kansainvälistä”, Vaara sanoo.

1990-luvun puolivälissä Vaara kumppaneineen perusti Suomen en­ simmäisen riippumattoman vahin­ kotarkastuksiin ja -selvityksiin kes­ kittyvän yrityksen. Sittemmin yritys myytiin, ja Vaara on työskennellyt muun muassa erinäisten vahinkotar­ kastusyritysten toimitusjohtajana, pienyrittäjänä ja ison kansainvälisen vahinkojen hallinnointifirman poh­ joismaiden merivahinkotoiminnois­ ta vastaavana päällikkönä.

Kapealla erityisalalla asiakassuh­ teet ovat vahvoja ja perustuvat pitkä­ aikaiseen luottamukseen. Kilpailu­ kieltojen taustalla on usein yritysten pelko siitä, että pienillä markkinoilla toimeksiannot valuvat työntekijän perässä kilpailijalle. ”Tämä on vahvasti henkilöityvää bisnestä. Tietysti muodostuu vahvoja suhteita ja luottopalveluntarjoajia,

mutta kilpailukiellolla ei mielestäni edistetä asiaa”, Vaara sanoo.

KIELLOLLE ON USEIN HEIKOT PERUSTEET Heikki Vaaraa turhauttaa kilpailu­ kieltosopimusten laatiminen hep­ poisin perustein. Hän tosin tunnus­ taa olleensa itse toimitusjohtajana pöydän toisella puolella vaatimassa kilpailukieltoehtoja työsopimuksiin. ”Valitettavasti olen itsekin syyllistynyt siihen. On helppo tehdä työsopimusrunko, jossa se on vakiona mukana. Yritys voisi katsoa enemmän työntekijän tehtävän­ kuvaa ja sittenkin vielä harkita, onko kilpailukielto tarpeen”, Vaara sanoo. ”Jos kyseessä on tavallisesti palveluita tuottava työntekijä, en näe, miksi hänen vapauttaan tehdä töitä pitäisi rajoittaa. Tehtyäni näitä töitä yli 35 vuotta kaikki sama tieto ja kontaktit ovat olemassa, istuin sitten toimistolla, bussissa tai missä vaan.

Kilpailukielto vain luo hetkellisen vakuumin, jonka aikana niitä ei voi hyödyntää. Ketä se sitten palvelee?”

Liikesalaisuuden suoja on jo erik­ seen säädetty varsin tiukaksi, eikä kilpailukielto vaikuta siihen. Vaaran mielestä turhista ja heppoisin pe­ rustein laadituista kilpailukielloista pitäisikin päästä eroon. Nykyinen käytäntö vain jäykistää työmarkki­ noita, puhumattakaan työntekijälle koituvasta harmista.

LAKIESITYS ON ASKEL PAREMPAAN Kansanedustaja Sirénin lakiesityk­ sen kanssa Vaara on enimmäkseen samoilla linjoilla. Esitys toisi työnan­ tajalle korvausvelvollisuuden kilpai­ lukiellon voimassaolon ajaksi, mutta mahdollistaisi myös kilpailukielto­ ehdon perumisen milloin tahansa. ”Kilpailukieltoa tulisi käyttää harkiten ja sen ajalta tulee maksaa korvaus, mutta mielestäni työnanta­ ja ei voi luopua siitä 'koska tahansa'

vaan ennalta sovituin ehdoin”, Vaara sanoo.

Vaaran tapauksessa juuri epätie­ toisuus kilpailukiellon pitävyydestä lykkäsi hänen mahdollisuuksiaan työllistyä uudelleen.

Vaaran onneksi hänellä oli pitkä kokemus alaltaan, hyvät kontaktit ja oma vanha yritys takataskussaan.

Nyt hän tekee samoja töitä mikro­ yrittäjänä ja itsenäisenä konsulttina Marine Trading -yhtiönsä kautta. ”Koko ajan etsin töitä oman yritykseni kautta. Olen mukana eri­ laisissa projekteissa, ja tavoitteenani on paitsi saada kassavirta oikeaan suuntaan, samalla katsoa olisiko projekteissa potentiaalia vakituisek­ si palkkatyöksi”, Vaara sanoo.

Kilpailukiellot ja sääntely

• Kilpailukielloista on säädetty työsopimuslaissa.

• Toimitusjohtajiin ei sovelleta työsopimuslakia, vaan yleensä laaditaan henkilökohtainen johtajasopimus Sitä solmittaessa kannattaa kilpailukieltoehdoista olla erityisen tarkkana.

• Jos kilpailukieltosopimuksen pätevyys mietityttää työpaikkaa vaihdettaessa, kannattaa aina olla yhteydessä työsuhdelakimieheen.

E KO N O M I 5/2 0 1 7

35

[ SISÄPIIRISSÄ ]

TEKSTI SALLA SALOKANTO KUVAT ANNI KOPONEN

ASIANTUNTIJAT muuttavat maailmaa Yhteiskunnalliset muutokset ja kuluttajien tietoisuuden lisääntyminen kasvattavat järjestöalaa ja kolmatta sektoria. Myös WWF Suomi on ohjattu ammattimaisella johtamisella rivakan kasvun uralle.

W

WF Suomen toimistolla järjestön pääsihteeri Liisa Rohweder on vasta saanut riisuttua kalastushaalarit, jotka yllään aiemmin päivällä rakensi vaelluskaloille sopivia kutuympäristöjä Kuteminen kuuluu kaikille -virtavesihankkeessa.

Pääsihteerin monipuoliseen tehtävänkuvaan kuuluu kirjaimellisia kädet savessa -töitä siinä missä puheenvuoroja YK:n kansainvälisissä elimissä yhdessä ministereiden kanssa.

Kauppatieteestä väitellyt Rohweder on järjestön kasvot. Hän on se, joka viestii ministerien, yritysjohtajien ja järjestöjen kanssa, puhuu tilaisuuksissa, tapaa tasavallan presidenttiä arktisissa asioissa ja edustaa järjestöä korkean tason tapaamisissa. Toimikenttänä on oikeastaan koko maailma: kehitysyhteistyökohteet sijaitsevat Afrikassa ja Aasiassa, ja tämänvuotisen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden myötä toimintaa on ollut myös pohjoisempana.

Pääsihteerin kalenteri on täynnä, ja mediaakin on ehdittävä seurata. ”Vuodessa on noin viisi sellaista päivää, jolloin emme ole STT:n uutisseurannassa. Tästä syystä myös brändinhallinta on työssäni aivan keskeistä”, Rohweder summaa.

Ennen kaikkea Rohweder on kuitenkin globaalin järjestön Suomen-osaston esimies, johtaja ja mahdollistaja. ”Minun tehtäväni on luoda suuret linjat, visioida ja miettiä reittiä ja strategiaa yhdessä asiantuntijoideni kanssa. Kun ne ovat tiedos-

36

E KO N O M I 5/2 0 1 7

sa, annan työrauhan, jotta työntekijät voivat vapaasti loistaa”, Rohweder kertoo.

Järjestön toimintasuunnitelmaan oli esimerkiksi kirjattu mobiilisovelluksen kehittäminen koulujen biologian tunneille. Kun työntekijät tulivat näyttämään valmista sovellusta, Rohweder yllättyi jälleen kerran iloisesti siitä, mitä järjestössä oli saatu itsenäisesti aikaan. ”Se, että tulee positiivisia yllätyksiä isoista, uusista jutuista osoittaa organisaation olevan hyvässä kunnossa.”

JÄRJESTÖT LAAJENEVAT JA KEHITTYVÄT Maailman suurimmassa ympäristöjärjestössä tuloksista ei vastata osakkeenomistajille, vaan luonnolle ja tuleville sukupolville. Tavoitteita on kaksi: ihmisten ekologisen jalanjäljen kasvu on tarkoitus kääntää laskuun ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäyttää.

Suuret haasteet ja vastuut edellyttävät järjestöltä yllättävän monipuolista toimintaa.

Perinteisen luonnonsuojelukentän eli lajien ja elinympäristöjen suojelun lisäksi WWF tavoittelee ajattelun ja toiminnan muutosta läpi koko yhteiskunnan. Siksi järjestö tekee myös yhteistyötä vaikuttajien kanssa, panostaa kansainväliseen kehitykseen, ohjaa yrityksiä kestävään tuotantoon ja kuluttajia kestävään kulutukseen, työskentelee ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja auttaa kehitysmaita kehittämään hallintoaan.

Monipuolisiin keinoihin kuuluu myös yhteistyö finanssisektorin kanssa. Tavoitteena on finanssialan rahavirtojen uudelleenohjaa-

Kolmas sektori

• Kolmannella sektorilla tehdään vuosittain noin 77 000 henkilötyövuotta, eli viisi prosenttia koko kansantaloudessa tehtävien henkilötyövuosien määrästä.

• Lähes kaksi kolmesta kolmannen sektorin palkansaajasta työskentelee asiantuntijatehtävissä. Osuus on suurempi kuin julkisella tai yksityisellä sektorilla. Myös johtajina toimivien osuus (14 %) on muita sektoreita suurempi.

• Yli puolet (56 %) kolmannen sektorin palkansaajista on suorittanut korkeakoulututkinnon.

• Noin 70 prosenttia kolmannen sektorin työstä tehdään rekisteröidyissä yhdistyksissä.

Loppu työ tehdään säätiöissä.

• Palkatun työvoiman määrä on kasvanut eniten niissä järjestöissä, jotka tuottavat palveluita julkisen sektorin kumppanina.

Lähde: Palkkatyössä kolmannella sektorilla, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 13/2013

Liisa Rohwederin mukaan järjestÜn johtaminen ei eroa yrityksen johtamisesta.

E KO N O M I 5/2 0 1 7

37

[ SISÄPIIRISSÄ ]

minen, ja trendi on maailmanlaajuinen. ”Tavoitteenamme on rahoitussektorin irtaantuminen fossiilisijoituksista”, Rohweder havainnollistaa.

Tavoitteeseen päästäkseen järjestö on esimerkiksi tutkinut eurooppalaisten eläkevakuutuslaitosten hiileen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä sijoituksia, työstänyt Mandatum Lifen kanssa kestävän sijoittamisen ohjeistusta ja edistänyt Ålandsbankenin kanssa Itämeri-luottokorttia, jonka avulla kuluttaja voi mitata hiilijalanjälkensä luottokorttilaskusta. Keinot edellyttävät erityistä asiantuntemusta.

Uransa aikana Rohweder on ylipäätään huomannut, että järjestö­ alalla toiminta on ammattimaistunut valtavasti. Tämä näkyy paitsi johtamisessa, myös vaikuttamistyön keinoissa ja etenkin varainhankinnassa.

38

E KO N O M I 5/2 0 1 7

Sitä paitsi julkisella sektorilla tehdään parhaillaan leikkauksia, ja monia julkiselle puolelle aiemmin kuuluneita asioita on siirretty järjestöjen tehtäväksi. Tämä kasvattaa kolmannen sektorin painoarvoa. ”Ylipäätään järjestöjen merkitys tulee yhteiskunnassa kasvamaan”, Rohweder arvioi.

KASVUA LAMASTA HUOLIMATTA Myös monialainen WWF on koko ajan halutumpi organisaatio, joka tarjoaa vapaaehtoisille useita erilaisia vaikuttamiskanavia.

Tekijöiden ja tukijoiden määrä on lisääntynyt viime aikoina nopeasti.

Myös näkyvien mediakampanjoiden, kuten somessa suositun Norppalive-nettikameran, tuoma julkisuus on lisännyt kiinnostusta järjestön toimintaa kohtaan.

LIISA ROHWEDER • Syntynyt: 1960 • Koulutus: Kauppatieteen tohtori, Helsingin kauppakorkeakoulu • Nykyinen tehtävä: Pääsihteeri, WWF Suomi • Nykyisen työtehtävän plussat: Työn merkitys ja innostavat työkaverit. Parasta ovat ihmiset: oma organisaatio Suomessa ja maailmalla, vapaaehtoiset ja kummit.

Heistä saa voimaa.

• Nykyisen tehtävän miinukset: Suuret haasteet, joiden edessä ei tule lannistua.

Jatkuva priorisoinnin tarve, koska kaikkeen mielenkiintoiseen ja tärkeään emme voi laittaa resurssejamme.

• Harrastukset: Luonto ja siellä liikkuminen vapa, sieni- tai marjakori kädessä. Lisäksi kokkaaminen, lukeminen ja ryhmäliikunta neljästi viikossa.

Liisa Rohweder luotsaa WWF Suomea kohti konkreettisia tuloksia. Toiminta on viime vuodet ollut vakaalla kasvu-uralla.

nisaatiota reippaaseen kasvuun maailmantalouden taantumasta huolimatta. Heinäkuussa päättyneeltä tilikaudelta kasvua kirjattiin kahdeksan prosenttia. ”Kauppatieteilijästä on täällä siis hyötyä: olen hyvin kasvu- ja tulos­ hakuinen. Ei järjestön johtaminen eroa yrityksen johtamisesta.”

”Ja tukijoita järjestö tarvitsee”, Rohweder muistuttaa. ”Yksin me emme saa maailmaa muutettua. Tarvitsemme kummeja, vapaaehtoisia ja kiinnostuneita, ja heidän määränsä onkin kasvanut kovasti.”

WWF on lisäksi hyvin haluttu ja palkittu työnantaja. Rohweder arvioi, että järjestötyön merkityksellinen luonne vetoaa. Työn eettisellä puolella on jatkuvasti enemmän merkitystä, ja työskentely hyvän eteen kiinnostaa ihmisiä yhä enemmän. Tällä hetkellä WWF työllistää suomessa 50 henkeä, ja taustat vaihtelevat. On ekonomeja, insinöörejä, metsänhoitajia, biologeja, limnologeja ja erilaisia ympäristönsuojelun asiantuntijoita. ”Uutena työntekijänä meille on tulossa juristi”, Rohweder kertoo tyytyväisenä.

Kaikki tämä on vuodesta toiseen siivittänyt WWF Suomen orga-

ALA VAATII ASIANTUNTEMUSTA ”En ollut ajatellut, että ympäristönja luonnonsuojelusta tulisi minulle ammatti, vaikka luonto on aina ollut minulle tärkeä. Menin kauppikseen, koska en tiennyt, mikä minusta tulisi isona”, Rohweder pohtii.

Kauppatieteellinen koulutus mahdollistaa kuitenkin monenlaista. Kun kestävän kehityksen käsite muodostettiin 80-luvun loppupuolella, Rohweder tunnisti oman juttunsa ja päätti alkaa perehtyä siihen.

Sittemmin Rohweder muun muassa väitteli aiheesta ja kirjoitti siitä ensimmäisen suomenkielisen yrityksille suunnatun kirjan. Hän hankki vankan aseman yritysvastuun ja kestävän kehityksen asiantuntijana.

Alan luottamustoimet seurasivat toinen toistaan.

Järjestön pääsihteeriksi Rohweder ryhtyi pyynnöstä vuonna 2009. ”Minusta uraa ei kannata rakentaa ja suunnitella. Sen sijaan se tulee, kun tekee niitä asioita, jotka ovat itselle tärkeitä ja mielenkiintoisia.”

Rohweder on kiitollinen kauppatieteellisestä koulutuksestaan. Maisterintutkinto opetti tarkastelemaan asioita laaja-alaisesti ja valmisti johtamaan organisaatiota. Väitöskirja todella syvensi näkemystä kestävästä kehityksestä ja yritysvastuusta.

Vaikka Rohweder on koulutuksensa puolesta juuri kestävän kehityksen asiantuntija, suuren järjestön pääsihteerinä hänen on osattava puhua kaikista keskeisistä ympäristö- ja luonnonsuojeluasioista kattotasolla ja ymmärrettävä niitä.

Vain silloin linjaaminen ja visiointi onnistuu. ”Todella syvää osaamista vaativissa asioissa tukenani ovat onneksi

”Järjestöjen merkitys tulee yhteiskunnassa kasvamaan."

asiantuntijamme, joiden osaaminen on huippuluokkaa ja joihin voin luottaa sataprosenttisesti.”

NYT ON TOIMINNAN VUORO Liisa Rohweder painottaa, että ­WWF:n ydinalueella ympäristöasioissa alkaa olla hoppu. Ala on ollut jumissa käsiteviidakossa: samaa asiaa on ajateltu Rohwederin 30-vuotisen asiantuntijauran aikana ainakin kestävän kehityksen, yritysvastuun, yhteiskuntavastuun, ilmastonmuutoksen sekä bio- ja kiertotalouden nimillä. Eteenpäin pitäisi jo päästä. ”Enää ei tarvita yhtä ainoaa uutta käsitettä, vaan nyt pitäisi toimia.”

Toisaalta kiire saada tuloksia ei saa näkyä organisaatiossa. On eri asia kiirehtiä tuloksia kuin kiirehtiä arkea: työhön pitää käyttää se aika mikä on, eikä tekeminen saa olla liian paineistettua. Tämä haastaa johtamista.

Joka tapauksessa Rohweder on nyt positiivisempi kuin aikoihin sen suhteen, että maapallo vielä saataisiin kestävän kehityksen polulle. Viime aikoina on solmittu suuria kansainvälisiä sopimuksia, ja yritykset alkavat vihdoin huomata, että ympäristöasiat voi sisällyttää liiketoiminnan strategiseen ytimeen.

Vaikka työtä on paljon jäljellä, maailman suurimmassa ympäristöjärjestössä mahdollisuudet ovat valtavat. ”Jos onnistumme, me todella muutamme maailmaa.”

E KO N O M I 5/2 0 1 7

39

[ KYLTERIT ] TEKSTI PÄIVI MAANIITTY KUVA NICLAS MÄKELÄ/OTAVAMEDIA

"JÄSENYYS TUO TURVAA" Tämän vuoden lopussa Miia Paavola jättää Suomen Ekonomien hallituksen kahden vuoden kauden jälkeen. Hän toivoo lisää nuoria mukaan vaikuttamaan.

M

onet nuoret ekonomit ja kylterit eivät hae Suomen Ekonomien jäsenyydeltä enää samoja asioita kuin vanhemmat ikäluokat. ”Nuoret luovat yhteisönsä nykyään sosiaalisessa mediassa ja digimaailmassa, siksi liiton jäsenyydeltä haetaan yhteisöllisyyden sijaan turvaa. Jäsenyys on kuin pelastusliivi, joka pitää läpi uran pinnalla silloin, kun tarve vaatii”, sanoo Suomen Ekonomien hallituksen varapuheenjohtaja Miia Paavola.

Hän on itse turvautunut muun muassa järjestön lakipalvelujen apuun sopimustilanteessa, ja suosittelee samaa muillekin. ”Tulen käyttämään työsopimukseni aina lakiosastolla. Se pelastaa mahdolliselta tulevalta harmilta, jos sopimuksessa on pienikin filu.

Itse olen kiinnostunut lähtemään ulkomaille töihin, ja silloin työsopimuksen tarkistuttaminen on entistä tärkeämpää. Ja urapalveluista saa apua CV:n tekoon”, sanoo lokakuussa Yhdysvaltoihin Piilaaksoon OP:n vaihto-ohjelman kautta suuntaava Paavola.

Paavola on ollut Suomen Ekonomien jäsen opintojensa alusta asti.

Hän oli aktiivinen Oulun kauppakorkeakoulun ainejärjestössä ja muistelee, että järjestön yhteyshenkilö, kylli, oli siellä isossa roolissa. ”Sillä oli iso arvo, että tiesi kasvot ja henkilön, jolta voi kysyä vaikka kesätyöstä tai IAET-kassa-asioista.

Olen sen jälkeen nähnyt, miten paljon siellä taustalla tehdään töitä,

40

E KO N O M I 5/2 0 1 7

jotta opiskelijoilla olisi kaikki hyvin ja tutkinto pysyisi arvossaan. Siitä on jäänyt hyvät fiilikset”, Paavola miettii.

KOKEILUN KULTTUURIA Paavola toivoo, että Suomen Ekonomien hallitukseen hakisi entistä enemmän kyltereitä ja nuoria, jo valmistuneita ekonomeja. Näin hallituksessa pysyisi tuore näkökulma nopeasti muuttuviin työmarkkinoihin. ”Olen itse rohkea edelläkävijä, enkä pelkää kokeilla asioita. Toivon, että olen hallitusaikanani pystynyt herättämään ajatuksia, jotta asiat menisivät eteenpäin”, hän sanoo.

Paavola oli hallituksen 2016–2017 toinen kylterijäsen yhdessä Turun kauppakorkeakoulussa opiskelevan Jussi Niemisen kanssa. Hallitustoiminta, opiskelu ja työssäkäynti pitivät kiireisenä, mutta loivat myös hyvän tasapainon.

Jäsenyys on kuin pelastusliivi, joka pitää läpi uran pinnalla silloin, kun tarve vaatii.

”Asuin ensimmäisen vuoden Oulussa, ja lensin Helsinkiin kokouksiin kerran parissa kuussa tai olin mukana Skype-yhteydellä.

Mieluummin tulin paikan päälle, sillä kasvokkainen vuorovaikutus on tärkeää, kun puhutaan vaikeista asioista.”

Opiskelijalle hallituksessa työskentely on myös hyvä tapa kasvattaa omia verkostoja. Paavola on kotoisin Kaustiselta Keski-Pohjanmaalta, ja hän on opiskellut Kokkolassa ja Oulussa. ”Pystyin tuomaan kokouksiin vähän näkökulmaa myös pohjoisen asioista. Paikallisesti koulutus ja kauppakorkeakoulun olemassaolo on tosi tärkeä asia. Se on hyvä ymmärtää myös valtakunnallisella tasolla”, hän sanoo.

KOLMIVUOTISKAUSI Vuoden 2018 alussa alkava hallituskausi on kolmivuotinen ja kestää vuoden 2020 loppuun asti. Haku­ aika päättyi syyskuun alussa, ja uusi kokoonpano päätetään syysliitto­ kokouksessa 25.11. Mukana on oltava ainakin yksi kylteri, joka edustaa opiskelijakuntaa. Hän saa automaattisesti paikan myös hallituksen kolmantena varapuheenjohtajana.

Useampikin opiskelija mahtuu mukaan.

Paavolan mielestä oli hyvä, että hänen aikanaan mukana oli toinenkin opiskelijajäsen. Jussi Nieminen on myös Ekonomien koulutuspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja. ”Vaikka Jussin kanssa olemme jo vanhempia kyltereitä, olemme kiinni opiskelijakentässä. Olemme

tavanneet ainejärjestöjen kylteripuheenjohtajia ja selittäneet heille päätösten taustoja sekä sitä, mistä mikäkin johtuu. Se on ollut mukavaa ja antanut myös heille mahdollisuuden tukeutua meihin”, syyskuussa valmistunut Paavola toteaa.

Seuraajalleen hän antaa vinkiksi olla rohkea, avata suunsa ja sanoa asioita ääneen. Pitää olla visiota siitä, miltä asiat tulevaisuudessa näyttävät, ja rohkeutta keskustella eri osapuolten kanssa. ”Hallituksessa on hyvä ilmapiiri ja siellä on ok kysyä asioita. Kaikkea ei voi tietää, jos ei ole ollut sisäpiirissä näkemässä ja kuulemassa niitä.”

voisi järjestää vaikka koulutusta koodaamisen perusteista? Niistä oltaisiin varmasti kiinnostuneita”, hän miettii.

Järjestön päätehtävä on kuitenkin tarjota turvaa, lakineuvontaa ja urapalveluja valtakunnallisesti.

Kun tietää, että joku on turvana, ei tarvitse huolehtia ihan joka käänteessä. ”Se luo hyvinvointia ja tasapainoa työn ja vapaa-ajan välille, kun voi luottaa siihen, että vaikka oma työsopimus on kunnossa. Se mitä jäsenyydestä maksaa, on pieni panos siihen verrattuna”, Paavola sanoo.

HYVIÄ MUUTOKSIA Startup-yhteistyön ja innovaatioiden parissa OP Labissa työskentelevä Paavola on arjessaan tottunut siihen, että asioita tehdään nopealla aikataululla ja kokeilemalla. Siksi konservatiivisemmin toimivaan liitto­toimintaan on ollut välillä vaikea hypätä. Hän sanoo, että Suomen Ekonomeissa on kuitenkin tapahtumassa hyvää kehitystä. Hallituksessa on mietitty, mitä nuoret tarvitsevat parin vuoden päästä. ”Ammatillisen osaamisen ylläpitäminen on tärkeää, ja sitä pitää tarjota digitaalisissa kanavissa ja webinaareissa. Ja miksei jäsenille

A

Miia Paavola muistuttaa, että opiskelijalle hallituksessa työskentelyon myös hyvä tapa laajentaa verkostoja.

E KO N O M I 5/2 0 1 7

41

[ TAPAHTUMA ] TEKSTI MATTI REMES KUVAT SAMI HEISKANEN

Suomi tarvitsee lisää uusia ideoita Taloudenpuolustuskurssilla etsittiin uutta potkua maamme talouteen.

Kasvu edellyttää tulevina vuosina lisää uusia ideoita, joita voi syntyä etenkin tietoa hyödyntäville palvelualoille.

T

aloudenpuolustuskurssi tarjosi jälleen politiikan ja yritysmaailman ykköspäättäjille tietoa ja työkaluja ajankohtaisiin talouskysymyksiin. Syyskuussa Finlandia-talossa järjestetyssä tilaisuudessa haettiin nyt reseptejä pitkän aikavälin menestykseen.

Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Pohjola pohjusti teemaa kokoamalla asioita, jotka nostivat Suomen köyhästä ja takapajuisesta maasta maailman vauraimpien valtioiden joukkoon. ”Maamme elintason kasvu on perustunut 150 vuoden aikana ennen muuta työn tuottavuuden kasvuun. 67 prosenttia työn tuottavuuden paranemisesta tuli ideoista, joita muun muassa metsä- ja matkapuhelinteollisuus kehittivät”, Pohjola huomautti.

PALVELUALOJEN MERKITYS KOROSTUU Pohjolan mukaan 30 prosenttia työn tuottavuuden kasvusta on tullut parantuneesta koulutuksesta ja vain kolme prosenttia koneiden, laitteiden ja muun aineellisen pääoman ansiosta. ”Talous ei siis kasva investoinneista vaan ideoista. Ideoiden merkitys tuottavuuden kasvussa korostuu jatkossa entisestään, sillä suomalaisten koulutustason ei odoteta enää kasvavan tulevaisuudessa.” ”Huolestuttavaa kuitenkin on, että viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana ideoiden kasvukontribuutio on ollut negatiivinen. Se tarkoittaa, että Suomen talouskasvun resepti on hukassa”, Pohjola päätteli.

Sata vuotta sitten ideoita syntyi teollisuudessa. Pohjolan mielestä jatkossa niitä voi löytyä etenkin tietotekniikasta ja sen luovasta hyödyntämisestä. ”Uusia ideoita syntyy etenkin tietointensiivisillä palvelualoilla”, hän tiivisti.

1990-luvun lamasta noustiin lisäämällä panostuksia tutkimukseen ja kehitystyöhön.

Nyt ne ovat olleet yritysten ensimmäisiä säästökohteita.

42

E KO N O M I 5/2 0 1 7

Pohjolan mukaan talouden menestys nojaa tulevaisuudessa ennen muuta asioihin, joita hän kutsui henkisiksi omaisuustuotteiksi. Niihin hän laskee tutkimus- ja kehitystoiminnan tuotokset, tietokoneohjelmistot ja tietokannat. ”Henkiset omaisuustuotteet ovat kasvulle tärkeitä, koska niitä voidaan jakaa muille mutta pitää silti omassa hallussa.

Ne eivät myöskään kulu käytössä eli niitä voidaan käyttää äärettömän monta kertaa.”

Asian merkitystä kuvaa hyvin se, että maailman suurimmiksi nousseet yritykset ovat nykyisin henkisiä omaisuustuotteita hyödyntäviä teknologiayhtiöitä. Apple, Google ja Microsoft ovat tästä hyviä esimerkkejä.

TYÖ MUUTTUU MUTTEI KATOA Pohjola nosti esille myös digitalisaation vaikutukset työelämään. ”Työ ei lopu, mutta se muuttaa muotoaan tekoälyn ja robotiikan yleistymisen myötä.”

Huoli työpaikkojen joukkokadosta on Pohjolan mielestä kuitenkin liioiteltu. Hän perusteli näkemystään muun muassa Yhdysvalloissa tehdyllä tutkimuksella, jossa vuonna 1950 tilastoiduista ammateista oli kadonnut automaation vuoksi vain yksi ammattinimike. ”Se oli hissinkuljettajan ammatti.”

Lisäksi Pohjola muistutti, että työpaikkojen katoamista ennustavat laskelmat eivät ota huomioon digitalisaation synnyttämien uusien työpaikkojen määrää. Tuottavuuden ja tulojen kasvu luo uutta työtä esimerkiksi palveluihin.

Pohjola arvioi, että Suomella on hyvät mahdollisuudet menestyä myös tulevien sadan vuoden aikana. Viime vuosina suunta on ollut kuitenkin väärä.

Tutkimuksesta, tuotekehityksestä ja koulutuksesta leikkaaminen on Pohjolan mukaan iso riski, sillä kilpailijamaiden mielestä juuri nämä asiat ovat tie vaurastumiseen. ”Poliittisilta päättäjiltä ja yrityksiltä vaaditaan nyt viisaita päätöksiä. Talouskasvu syntyy innovaatioista. Kaikki toimet niiden käyttöönoton ja leviämisen edistämiseksi ovat tärkeitä.”

KOULUTUKSEN VASTATTAVA MUUTTUVAAN TYÖHÖN Myös Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming nosti kommenttipuheenvuorossaan esille leikkaukset koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. ”Poliittiset ratkaisut vievät Suomea väärälle uralle.

1990-luvun lamasta noustiin lisäämällä panostuksia tutki-

Keskusteluissa päättäjät ja asiantuntijat pohtivat ratkaisuja Suomen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi.

mukseen ja kehitystyöhön. Nyt ne ovat olleet yritysten ensimmäisiä säästökohteita”, Hemming vertaili.

Hän muistutti, että yrittäjämäinen työnteko vie Suomea eteenpäin.

Freelance-työtä tekevien määrä kasvaa, eikä työ ole enää sidottu aikaan ja paikkaan. Samaan aikaan ihmiset haluavat kuitenkin olla osa työyhteisöä. ”Nyt tulisi miettiä, kuka kouluttaa ihmisille taitoja, joita jatkuvasti muuttuvassa työelämässä tarvitaan.”

Hemming sanoi, että yhteen ammattiin tähtäävät putkitutkinnot ovat vanhentunut ratkaisu 2000-luvun haasteisiin. Niiden sijaan tarvitaan entistä enemmän monialaisia tutkintoja. Lisäksi koulutuksen tulisi antaa nykyistä paremmat valmiudet digitalisaatioon. ”Näin varmistetaan, että kauppakorkeakoulusta valmistuvat opiskelijat ovat kuranttia tavaraa työmarkkinoilla myös tulevaisuudessa. Yliopistojen haaste on antaa opetusta, joka pystyy silottamaan tietä muuttuvassa maailmassa”, Hemming huomautti.

Matti Pohjola muistuttaa, ettei talous kasva investoinneista vaan ideoista.

Hanna-Leena Hemming arvioi, etteivät yhteen ammattiin tähtäävät putkitutkinnot vastaa nykyhaasteisiin riittävän hyvin.

Talouden­ puolustuskurssi • Kansanedustajien, yritysjohdon ja akateemisen maailman johtavien asiantuntijoiden keskustelutilaisuus.

• Tapahtuman pääjärjestäjät ovat Aalto EE ja Helsingin Sanomat.

Aalto EE on Aalto-yliopiston omistama liikkeenjohdon valmennus- ja kehittämispalveluja tarjoava yritys.

Tapahtuman yhteistyökumppaneina ovat Suomen Ekonomit, Tekniikan Akateemiset, Työeläkeyhtiö Elo, ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto.

• Kurssin teema vaihtuu vuosittain.

Tämän vuoden teema oli uudistumisen tuska ja menestysreseptit, joilla Suomi voi pysyä menestyksen tiellä myös seuraavat sata vuotta.

• Tänä vuonna kurssin pääpuhujia olivat Aalto-yliopiston professorit Teemu Malmi, Matti Pohjola ja Kristiina Mäkelä sekä emeritusprofessori Sixten Korkman.

• Alustusten pohjalta kansanedustajat ja yritysmaailman edustajat keskustelivat talouden uudistumiskyvystä, tarvittavasta osaamisesta ja politiikan roolista talouskasvun vauhdittamisessa.

Kansainvälisen liiketoiminnan professori Kristiina Mäkelä inspiroi esitelmällään.

Kansanedustaja Sanna Marin (sd.) osallistui vilkkaaseen keskusteluun.

Laskentatoimen professori Teemu Malmi on ollut taloudenpuolustus­ kurssilla mukana useita vuosia.

E KO N O M I 5/2 0 1 7

43

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ] KUVA ISTOCKPHOTO

Haaveissa yrittäminen

– vaikutukset työttömyysturvaasi Yritystoimintaa aloitettaessa kannattaa myös työttömyysturva suunnitella tarkkaan. Yrittämisen määrästä ja tavasta riippuu, kuinka kannattaa toimia.

S

uomen Ekonomien jäsenenä ja palkansaajana voit vakuuttaa itsesi Suomen Ekonomien kautta työttömyyden varalta IAET-kassassa, jolloin voit työttömyyden kohdatessa olla oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan. Jos olet yrittäjä tai ryhdyt yrittäjäksi, voit vakuuttaa itsesi Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassassa (AYT). Jos et kuulu kumpaankaan kassaan, työttömyyden varalta turvaa tarjoaa Kela.

Yhä useampi Suomen Ekonomien jäsen harjoittaa yritystoimintaa palkkatyösuhteensa ohessa tai on ryhtynyt kokoaikaiseksi yrittäjäksi.

Muutokset omassa työstatuksessa, kuten sivutoimisen yrittämisen aloittaminen palkkatyön ohella tai yritystoiminnan aloittaminen työttömänä, voivat olla merkityksellisiä työttömyysturvasi kannalta. Kun harkitset yritystoiminnan aloittamista, kannattaa selvittää ajoissa sen vaikutus työttömyysturvaasi.

KATSOTAANKO SINUT YRITTÄJÄKSI TYÖTTÖMYYSTURVASSA? Työttömyysturvassa sinut voidaan katsoa yrittäjäksi seuraavissa tapauksissa:

44

E KO N O M I 5/2 0 1 7

−− Sinulla on YEL- tai MYELvakuutus • yksityisenä elinkeinonharjoittajana (ammatin- tai liikkeenharjoittajana), • maatalousyrittäjänä, • avoimen yhtiön yhtiömiehenä tai • kommandiittiyhtiön yhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä olemisen vuoksi. −− Olet johtavassa asemassa osakeyhtiössä, josta • omistat itse vähintään 15 % • omistat yhdessä perheesi kanssa tai perheesi omistaa vähintään 30 %.

• Työskentelet osakeyhtiössä, josta omistat itse vähintään 50 % • omistat yhdessä perheesi kanssa tai perheesi omistaa vähintään 50 %. −− Työskentelet olematta työ- tai virkasuhteessa omistuksesta ja asemasta huolimatta.

Omistusta laskettaessa huomioidaan osakkeiden äänimäärä tai muutoin vastaava päätösvalta. Omistusta laskettaessa voidaan tietyissä tilanteissa huomioida myös välillinen omistus toisen yrityksen tai yhteisön kautta. Sinun katsotaan olevan johtavassa asemassa, mikäli olet toimitusjohtaja, hallituksen jäsen tai muutoin vastaavassa asemassa.

Palkansaajan työssäoloehto

Ansiopäivärahan saamiseksi sinun tulee täyttää 26 kalenteriviikon (n. 6 kuukautta) työssäoloehto.

Työ voidaan ottaa huomioon työssäoloehdossa, jos • työaika on vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa (poikkeuksena opettajat ja jaksotyö) • työtä tehdään työsuhteessa • työ on vakuutuksenalaista (palkasta maksetaan verot, työttömyys- ja sosiaalivakuutusmaksut) • kokoaikatyön palkka on vähintään TES:n mukainen tai 1 187 €/kk (v. 2017).

Työssäoloehdon tulee täyttyä 28 kuukauden (2 vuotta 4 kuukautta) tarkastelujakson sisällä.

Tämä koskee myös tilanteita, joissa yritystoiminta päättyy 18 kuukauden sisällä sen aloittamisesta.

Yrittäjän työssäoloehto Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun olet • ollut vähintään 15 kuukautta yrittäjäkassan jäsen ja • toiminut saman ajan yrittäjänä siten, että eläkevakuutustulosi on ollut vähintään laissa säädetyn alarajan suuruinen. Alaraja on 12 564 euroa vuodessa 2017.

Pelkkä yrittäjämääritelmän täyttäminen ei tee sinusta päätoimista yrittäjää tai poista oikeuttasi palkansaajan päivärahaan.

OLETKO PÄÄ- VAI SIVUTOIMINEN YRITTÄJÄ?

Arvion yrittämisen sivu- tai päätoimisuudesta tekee TE-toimisto, ja se perustuu TE-toimiston kokonaisharkintaan. Yritystoiminnan työmäärä, työllistävyys ja valmiutesi vastaanottaa kokoaikatyötä ovat tässä harkinnassa merkittäviä asioita. Sivutoimisen yritystoiminnan aikana sinun tulisi olla mahdollista tehdä samanaikaisesti kokoaikatyötä.

TE-toimisto voi katsoa yritystoiminnan sivutoimiseksi silloin, kun yritystoimintaa on harjoitettu kokoaikatyön rinnalla tarpeeksi pitkään, eli ainakin kuusi kuukautta.

Jos työmäärä yrityksessäsi lisääntyy työttömyyden alkaessa huomattavasti, tulee TE-toimiston uudelleen harkita, onko yritystoiminta edelleen sivutoimista.

Jos olet työtön, mutta työllistyt samalla sivutoimisesti yritystoiminnassasi, voit olla oikeutettu soviteltuun ansiopäivärahaan (yritystoiminnan tulot vähentävät ansiopäivärahaa). Jos TE-toimisto katsoo yritystoimintasi päätoimiseksi, ansiopäivärahaoikeutesi loppuu.

TYÖTTÖMÄNÄ ALOITETTU YRITYSTOIMINTA Jos aloitat yritystoiminnan työttömänä, TE-toimisto tutkii myös tässä tilanteessa, katsotaanko yritystoimintasi pää- vai sivutoimiseksi.

Yritystoiminnan aloittamiseen työttömänä liittyy usein riski, että yritystoiminta tulkitaan päätoimiseksi, jolloin päivärahaoikeus päättyy yritystoiminnan aloittamiseen.

Jos TE-toimisto kuitenkin katsoo, että yritystoimintasi on sivutoimista, voi työttömyyskassa tai Kela maksaa sinulle soviteltua päivärahaa, jossa yritystoiminnan tulot vaikuttavat vähentävästi päivärahan määrään YRITTÄMISEN ALOITTAMINEN JA TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS Jos yritystoimintasi on sivutoimista, IAET-kassan jäsenyys kannattaa pitää voimassa.

Päätoimisen yritystoiminnan alkaessa voit joko jäädä IAET-kassan jäseneksi tai vaihtaa yrittäjäkassaan.

Yrittäjäkassaan liittymisen edellytyksenä on, että YEL-vakuutuksesi taso on vähintään 12 564€ (vuonna 2017). 18 kuukauden ajan päätoimisen yritystoiminnan aloittamisesta lukien olet muiden edellytysten täyttyessä oikeutettu työttömyyspäivärahaan yritystoiminnan päättyessä, kuulut kumpaan tahansa kassaan. Jos YEL-vakuutuksesi taso on alle edellä mainitun, kannattaa sinun jäädä IAET-kassan jäseneksi 18 kuukauden ajaksi yritystoiminnan aloittamisesta.

Jos jäät IAET-kassan jäseneksi, kun aloitat päätoimisen yritystoiminnan, voi IAET-kassa maksaa sinulle aiempaan palkkatyöhösi perustuvaa ansiopäivärahaa, jos lopetat yritystoiminnan 18 kuukauden kuluessa sen aloittamisesta ja jos palkansaajan työssäoloehtosi on edelleen voimassa. Jos olet ollut työtön ennen yritystoiminnan aloittamista ja saanut kassasta päivärahaa, IAET-kassa jatkaa päivärahan maksamista siitä, mihin maksamisessa on jääty ennen yritystoiminnan aloittamista, jos päivärahapäiviä on edelleen jäljellä. Jos yritystoimintasi kestää yli 18 kuukautta, palkansaajakassa ei voi maksaa sinulle päivärahaa, ennen kuin olet yritystoiminnan lopettamisen jälkeen täyttänyt palkansaajan 26 kalenteriviikon työssäoloehdon.

Kun aloitat päätoimisen yrittämisen ja päätät siirtyä yrittäjäkassan jäseneksi, palkansaajakassan jäsenenä kerrytetty ansiopäivärahaoikeus säilyy ilman katkoksia, jos siirryt palkansaajakassasta yrittäjäkassaan 3 kuukauden sisällä yritystoiminnan aloittamisesta.

Jos yrittäjäkassan jäseneksi liittyy myöhemmin, ansiopäivärahaoikeus ei ole aukottomasti voimassa. Lisäksi kassajäsenyyksien voimassaolon välillä voi olla korkeintaan kuukauden katkos. Jos jäisit työttömäksi yritystoiminnastasi, ennen kuin olet täyttänyt yrittäjien 15 kuukauden työssäoloehdon, voisi yrittäjäkassa maksaa sinulle aiempaan palkkatuloosi perustuvaa päivärahaa samoin, kuin palkansaajakassa olisi maksanut. Jos palkansaajakassa

Pelkkä yrittäjä­ määritelmän ­ täyttäminen ei poista oikeuttasi palkan­saajan päivä­rahaan.

on maksanut sinulle päivärahaa ennen kuin aloitit yritystoiminnan, voi yrittäjäkassa jatkaa maksamista aiemmalla palkansaajan päivärahallasi edellyttäen, että päivärahan enimmäisaika ei ole palkansaajakassassa täyttynyt.

Jos olet liittynyt yrittäjien työttömyyskassaan ja täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon, et ole enää yritystoimintasi päättyessä oikeutettu palkansaajan ansioiden perusteella laskettuun päivä­ rahaan, vaan edellytysten täyttyessä yrittäjän ansiopäivärahaan.

Huomioithan, että päätoimisen yritystoiminnan päättyminen on edellytys työttömyyspäivärahan saamiselle.

MARI KETTUNEN, TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAMIES, SUOMEN EKONOMIT

LISÄTIETOJA yrittäjien työttömyysturvaan liittyvistä kysymyksistä saat Työttömyysturvaneuvonnastamme ma–to klo 9–12 p. 020 693 273 sekä sähköpostitse tyottomyysturva@ekonomit.fi.

Tietoa muista yrittäjille suunnatuista palveluistamme löydät osoitteesta www.ekonomit.fi/yrittajat.

E KO N O M I 5/2 0 1 7

45

[ KOLUMNI ]

Kisa-asetelmia ta? Se ei onnistu edes taitavalla mediapelillä.

Mukana on ehdokkaita monilla motiiveilla.

Mepit Nils Torvalds (r.) ja Merja Kyllönen (vas.) pohjustavat omaa eurovaalikampanjaansa vuodelle 2019. Matti Vanhanen (kesk.) ja Tuula Haatainen (sd.) ovat uhrautuneet puolueensa eteen ilman, että itsekään uskovat tulevansa valituksi.

Jos toiselle kierrokselle mennään, Niinistö löytää vastastaan joko vihreiden Pekka Haaviston tai persujen Laura Huhtasaaren.

Haavisto taitaa olla liian herrasmies tarratakeen Niinistön lahkeseen kuin luonnevikainen terrieri.

Ryskäpolitikointi lankeaa Huh­tasaarelle. Jos ehdokkaan kaali kestää, maahanmuuttokriisi kärjistyy ja tunneäly valtaa taas vaalikentät, Jussi Halla-ahon keihäs saattaa hyvinkin singahtaa finaaliin.

Pekka Ervasti politiikan toimittaja

Jos urakka ­kusee, ­syyllisen tiedämme: ­mediapeli.

46

Ervasti

E KO N O M I 5/2 0 1 7

ANNI KOPONEN

K

aikissa arvokisoissa järjestetään yleensä karsintakierros.

Niin myös Suomen presidentinvaalissa. Puolueet järjestävät valintansa joko jäsenäänestyksen kautta tai puolue-elinten päätöksin.

Puolueisiin kuulumattomat tai haluamattomat ehdokkaat joutuvat keräämään 20 000 kannattajakorttia.

Istuvan presidentin Sauli Niinistön kortteja kertyi 156 000.

Jos kyseessä olisi keihäänheittokisa ja karsintaraja 70 metriä, Niinistö viskasi keppiä sellaiset 550 metriä! Siinä saattaa heikomman hermorakenteen omaava kanssakilpailija jo kaivata kotilieden lämpöön.

Mutta ei Paavo Väyrynen. Kepussa roikkuva, mutta samalla omaa puoluetta kokoava Väyrynen uhoaa saavansa kannattajakorttinsa kasaan itsenäisyyspäivään mennessä. Mitäpä muuta hän voisi sanoa?

Paavon kaltaisen survi­valistin kohdalla on aina syytä olla varovainen ennakkoarvioissa, mutta tällä kertaa Keminmaan velhokin voi olla mahdottoman edessä.

Jos urakka kusee, syyllisen tiedämme: mediapeli.

Väyrynen on ulkoistanut aikaisemmat tappionsa systemaattisesti medialle.

Keminmaalla ei nähtävästi ole peiliä.

Kannatusmittaukset ounastelevat, että Niinistön valinta voi ratketa jo ensimmäisellä kierroksella.

Eppäillähän tuota soppii.

Kun ehdokkaita on paljon, kannatus hajaantuu.

Väitetään, että äänestäjät taktikoisivat suosituimman ehdokkaan voittoon kertalaakista. Siinä vasta salaliittoteoria! Kuinka saada yli kolme miljoonaa omapäisesti ajattelevaa hallintoalamaista puhaltamaan yhteen hiileen niinkin tunteita herättävässä henkilövaalissa kuin presidentin valin-

Kylteri,

koska kaikkea ei ehdi lukea, keskity olennaiseen.

Tilaa Kauppalehti, saat sen vahvasti opintotuettuun hintaan – parhaimmillaan 0 eurolla. Katso tarkemmin: ekonomit.fi/kylteriplus

[ TAPAHTUU ]

Ekonomiyhdistysten tapahtumat EKONOMFÖRENINGEN MERKUR 25.10. Valmöte och skumvinsprovning kl 17.00 i ASA-huset.

4.12. Tomterunda på svenska i Åbo Slott kl. 18.00 för hela familjen.

Niords kansli, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors, Cati Lilja, 0400-138 258, Catarina Söderström, 0400-138 528. Läs om Niords program i Niordbladet och på niord.fi.

Passa också på att boka en semestervecka i Lappland! Fram till den 1.11 har medlemmar förtur och kan boka Merkurs stuga i Luosto till ett förmånligt pris.

ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT Marraskuussa syyskokous 9.12. SuomiSata-juhlat Hämeen linnassa

Mer info hittar du på Merkurs nya hemsidor (ekonomforeningenmerkur.yhdistysavain.fi) och i Facebookgruppen Ekonomföreningen Merkur.

EKONOMFÖRENINGEN NIORD 20.10 HEKO: Ekonomi Summit 25.10 Våga fråga – info för dig som funderar på eget företag 31.10 Musikal: Myrskyluodon Maija 2.11 Föreläsning: Omgiven av idioter 8.11 Företagsbeskattning 10.11 Teater: En man som heter Ove 30.11 Valmöte

Lisätietoa jäsenkirjeessämme, verkosta www.etelahameen­ ekonomit.fi ja Facebookryh­mässämme Etelä-­Hämeen ekonomit (liity ryhmään).

ETELÄ-KARJALAN EKONOMIT 11.11. EKE:n JOOGA&BRUNSSI, Kafe Silmu, Satamatie 6, 53900 LPR. Mukaan oma alusta, viltti, vesipullo ja joustava/rento vaatetus. Ilmoittautuminen ja maksuohje: pe 3.11. mennessä sähköpostitse niiranen.marjo@ gmail.com tai p. 040-5951558.

22.11. EKE:n syyskokous klo 17.30 alkaen. Asialista ja muu ohjelma tarkemmin syksyn jäsenkirjeessä.

2.12. EKE:n pikkujoulut Holiday Club Saimaalla: joulubuffet ja Laura Voutilaisen esitys.

Myös juhla-avecisi on jälleen tervetullut. Ilmoittaudu ma 2.10. mennessä sähköpostitse niiranen.marjo@gmail.com tai p.

040-5951558.

Lisätiedot: www.etelakarjalanekonomit.fi.

ETELÄ-POHJANMAAN ­EKONOMIT 12.10. Yritysvierailu: Teuvan Keitintehdas Oy 25.–26.10. Verotusseminaari 28.10. Teatteri-ilta: "Murhaloukku" 17.11. Syyskokous & Pikkujoulu, Lapuan Simpsiö 30.11. Elokuvailta: Tuntematon Sotilas, Biorex Seinäjoki Lisätietoa löydät kotisivuiltamme www.epekonomit.net ja Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry -nimisestä suljetusta Facebook-­ ryhmästä. Liity ryhmään.

HELSINGIN EKONOMIT 24.10. Mihin sijoittaa nyt?

6.11. Julkisten hankintojen valvonta 7.11. Palvelumuotoilu tutuksi 9.11. Radio Four Hats – sadan vuoden suosikit 14.11. Suomen koulutusvienti, kehitysyhteistyö ja yrittäjyys 17.11. Esimiesaamu: Toimiva vuorovaikutus työpaikalla 22.11. Kuluttajainsight konseptikehityksen pohjana 28.11. Kalevala Korun tarina ja tehdaskierros Lisää tapahtumia ja ilmoittautuminen www.helsinginekonomit.fi KAINUUN EKONOMIT Afterwork-iltapäivät jokaisen kuukauden viimeisenä perjantaina klo 16-18 ravintola Sulossa, Kajaanissa.

KESKI-SUOMEN EKONOMIT

Viikottainen ekonomisähly sunnuntaisin 17.12 saakka 14.11. Kukkiensidontakurssi Minnan Ruusupuussa 1.12. Keski-Suomen ekonomien 80-vuotisjuhla Tarkat tiedot tapahtumistamme saat sähköisestä jäsenkirjeestämme ja osoitteesta ­ www.keskisuomenekonomit.fi.

48

E KO N O M I 5/2 0 1 7

KYMENLAAKSON EKONOMIT 27.10. Vuosikokous, Ravintola Vausti, Kotka. Samassa yhteydessä ruokailu ja Tuntematon Sotilas -ensi-ilta.

30.11. Luottamuksen merkitys työssä ja elämässä. Puolen päivän koulutus Kotkassa.

LAHDEN SEUDUN EKONOMIT 8.11. Vaalikokous ja Tuntematon Sotilas -elokuva Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen Suomen Ekonomien tapahtumakalenterin kautta.

LAPIN EKONOMIT 24.10. klo 17:45 Lapin Ekonomien syyskokous Korundissa.

Joulukuu: Hiihtokoulu ja välinetestaus LOUNAIS-HÄMEEN EKONOMIT 25.10. Syyskokous ja teatteria: Axel ja Emiliet -näytös Forssan teatterissa 9.12. Pikkujoulut Hämeenlinnassa Lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet yhdistyksen verkkosivuilla.

PIRKANMAAN EKONOMIT KUTSU Pirkanmaan Ekonomien jäsenille: Sääntömääräinen syyskokous Aika: ke 8.11.2017 klo 17–18, Paikka: Tampereen Teatterin lämpiö Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat: - Vahvistetaan toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavalle tilikaudelle - Vahvistetaan jäsenmaksun suuruus - Valitaan puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet - Valitaan vähintään yksi tilintarkastaja ja vähintään yksi varatilintarkastaja Syyskokoukseen voivat osallistua kaikki Pirkanmaan Ekonomit ry:n jäsenet, kokouksessa kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Pirkanmaan Ekonomit / hallitus

25.10. Ekonomien aamukahvit 8.11. Suurmusikaali Cats Tampereen Teatterissa 11.11. Tennistapahtuma 14.11. Palvelumuotoilu: liike-elämän uusi mahdollisuus 22.11. Voimaa ja kehonhuoltoa 23.11. Pormestarin aamukahvit 25.11. Pikkujoulut Tammerissa

[ TAPAHTUU ]

14.12. Sorin Sirkuks, joulushow 26.1. Järjestön 80-vuotisjuhla Lisätietoa nettisivuilta, uutiskirjeistä ja Facebookista.

PORIN SEUDUN EKONOMIT 27.10. Afterwork Ravintola Borg 9.12. Pikkujoulut Rakastajat-­ teatterilla / Mielen magiaa 23.11. Syyskokous ja yritys­ vierailu, Tehokuivaus 27.1. Juhlapäivä – lisätietoja seuraa Lisätiedot ja koko kattaus: www.porinseudunekonomit.fi RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN ­EKONOMIT 27.10. klo 19 Lajitutustuminen: Biljardi, Hyvinkään biljardisali Musta Kasi 1.11. klo 17 Yritysvierailu: Altia, Rajamäki 1.12. Pikkujoulut, Spahotel ­Sveitsi Hyvinkää

4.12. Syyskokous, Handels­ banken Hyvinkään konttori

Lisää syksyn tapahtumista rihy.fi ja Facebook-sivuilta Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry.

SAVONLINNAN SEUDUN ­EKONOMIT 9.11. Syyskokous ja K-100 revyy Opetusravintola Paviljongilla.

Syyskokous klo 17.00. Kokouksessa käsitellään syyskokouksessa määritellyt asiat. K-100 revyyseen varattu 20 lippua.

Hinta jäsenet 20 eur ja avec 37,50 eur. Ilmoittautumiset viimeistään 8.10.2017 mennessä.

28.11. klo 18.00 Pikkujoulut Tervastuvalla. Vietetään mukava iltapuhde sekä nautitaan saunan ihanasta lämmöstä. Ilmoittautumiset 22.11.2017 mennessä 13.12. klo 17.45 Mediatili Areena, SaPKo-Ketterä jääkiekko-ottelu. Mestistä aitiopaikalta 20 innokkaammalle. Hinta 25 eur.

Ilmoittautumiset viimeistään 28.11.2017 mennessä.

Tapahtumien tarkemmat tiedot: www.savonlinnanseudun­ ekonomit.fi

TURUN SEUDUN EKONOMIT 17.10. Pomo! -komedia ja yritysvierailu Linnateatteriin 26.10. Aamiaisseminaari: Brinkhall Sparkling Oy Rymättylän Röölässä osaamisen ytimessä 31.10. Perhetapahtuma: Isänpäivä­askartelua 2.11. Etikettikurssi 7.11. Kukka & puutarha -liike Flör -yritysvierailu sekä kukkakimpun tai -asetelman sidontakoulutus 9.11. Seitsemän veljestä – ­legendaarinen näytelmä Turun uusitussa Kaupunginteatterissa!

11.12. Yrittäjälounas: ”Kehitä yritystäsi asiakaslähtöisesti!", Turun Kellariravintola 14.11. Viinivinkit pikkujouluun, jouluun ja uudeksi vuodeksi -koulutus 21.11. Perhetapahtuma: Tervetuloa sirkuksen ihmeelliseen maailmaan!

23.11. Neuvottelutaidot – lisä­ arvon luominen ja osoittaminen neuvotteluissa (Suomen Ekonomien järjestämä koulutus)

28.11. Syyskokous ja opastettu kierros Aboa Vetukseen ja Ars Novaan 5.12. Aamiaisseminaari: Suomen, Euroopan ja maailman talouden tila ja näkymät 13.12. Christmas Around the World -joulukonsertti 17.12. Joulukirkko, Martin kirkko Lisätiedot: www.turunseudunekonomit.fi VAASAN EKONOMIT 3.11. Stand up -ilta: Ilari Johansson (Avohakkuu) 9.11. Syyskokous 8.12. Joulukonsertti (Jari Sillanpää, Laura Voutilainen ja Anne Mattila) 13–17.12. Joulukahvit (Göranin konditoria)

Master’s Programme in

Global Management

including CEMS Master’s in International Management

Global. Prestigious. Engaging.

CEMS offers a dynamic studying environment where you can explore the world, question the status quo and change the rules - together with like minded people. Find out more at aalto.fi/globalmanagement. Contact us cems@aalto.fi #cemsaalto

E KO N O M I 5/2 0 1 7

49

[ COLUMN ]

Collaborating with businesses and society

I Director Nikolaj ­Burmeister, Deans Office

Louise Seest, Director of CBS Business

n order to develop relevant research and education at CBS, a systematic and on-going engagement with relevant partners in the business community and public sector is needed,” CBS Strategy, November 2016.

CBS works to continuously strengthen our relationship with business and the public sector. Collaboration with the business community and society is therefore one of three transformational initiatives in CBS strategy towards 2020.

We therefor strive to find ways to increase and intensify our engagement in the business community and the public sector.

The latest initiative has been to develop a new model for partnerships. With the new partnership model, CBS will continue to offer companies services in recruitment and employer branding, as these services are still in high demand. At the same time, the partnership model will be expanded to include activities throughout CBS, including elements within the study area and the research departments.

The new model for partnership and collaboration is designed to encourage companies to engage more closely with CBS including active engagement in study programmes and research projects. With this model we are embarking on a journey where we are travelling from only offering Career Partnerships with collaboration exclusively with large companies to partnerships with CBS as a whole, also collaborating with selected groups of SMEs,

We strive to find ways to increase and intensify our engagement in the business community and the public sector.

50

E KO N O M I 5/2 0 1 7

public institutions, NGOs, and international companies.

The new partnership model should be an attractive and open model to companies which are relevant to CBS’ education portfolio and research profile, have the potential to develop, academic career opportunities for CBS’ graduates and where CBS’ students and graduates may seek for employment or companies that actively show interest in CBS and utilize the partnership opportunities in an engaging way.

The partnership model outlines two levels of partnerships, plus an add-on to specific contracts. These are Growth partnership and Collaboration partnership. Growth partnership is open to all relevant companies and is targeted at SMEs and Collaboration partnership is targeted at all companies that finds interest in a number of collaboration areas offered.

Additional to the two other levels of partnerships we wish to include certain services to concrete companies as a part of their existing collaboration with CBS, e.g. endowed professorships. These companies we call corporate partners, and they get access to the services included in Collaboration Partnership as part of their existing contract with CBS. While any and all of these initiatives in themselves are relevant and valuable, their greatest value is the joint contribution to realizing CBS’ strategic dedication to ensure ongoing relevance for and collaboration with the business community and society in order to actively contribute to their growth and positive development.

A new model for partnerships is to be implemented at CBS.

[ YHTEYSTIEDOT ] SUOMEN EKONOMIT – FINLANDS EKONOMER Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors p./tfn 0201 299 299 info@ekonomit.fi ekonomit.fi

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSÄRENDEN jasenrekisteri@ekonomit.fi arkisin – vardagar 9–12: Omien yhteystietojen päivitys: jasenpalvelu.ekonomit.fi > Omat sivut Uppdatera dina kontaktuppgifter: jasenpalvelu.ekonomit.fi/logga-in > Egna sidor

0206 93200

Kontaktuppgifterna hittar du på webben ekonomit.fi/sv/kontaktuppgifter E-postadresserna skrivs i formatet fornam.efternamn@ekonomit.fi

URAPALVELUT – KARRIÄRTJÄNSTER ura@ekonomit.fi Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi

Suomen Ekonomeilla on 25 alueellista ekonomiyhdistystä sekä 13 opiskelija­yhteisöä. Lisätietoa: ekonomit.fi/ekonomiyhdistykset ja ekonomit.fi/opiskelijayhteisot.

PALKKANEUVONTA – LÖNERÅDGIVNING Lähetä soittopyyntö – be oss ringa dig: palkkaneuvonta@ekonomit.fi Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi

Finlands Ekonomer har 25 lokala ekonomföreningar samt 13 studerandeföreningar. Mer information: ekonomit.fi/web/sv/ekonomforeningar och ekonomit.fi/web/sv/sammanslutningar-ekonomistuderande

TYÖSUHDENEUVONTA – ANSTÄLLNINGSRÅDGIVNING arkisin – vardagar 9–12: 0206 93205 Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi TYÖNANTAJANEUVONTA – ARBETSGIVARRÅDGIVNING

0206 92923

TYÖTTÖMYYSTURVANEUVONTA – ARBETSLÖSHETSSKYDDS­RÅDGIVNING ma–to – må–to 9–12: 0206 93273 Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi TYÖTTÖMYYSKASSA – ARBETSLÖSHETSKASSA IAET-kassan puhelinpalvelu – IAET-kassas telefonservice ma–to 10–15, pe 10–13: må–to 10–15, fr 10–13 www.iaet.fi

KYLTERIYHDYSHENKILÖT Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö auttaa, kun haluat tietää Suomen Ekonomien opiskelijapalveluista. Löydät oman kylterisi yhteystiedot sivustolta ekonomit.fi/otayhteytta > Henkilöt palveluittain > Kylteriyhdyshenkilöt EKONOMSTUDERANDENS KONTAKTPERSONER Finlands Ekonomers kontaktperson på ditt universitet hjälper dig när du vill ha information om förbundets tjänster för studerande. Kontaktuppgifter till din egen kontaktperson hittar du på ekonomit.fi/web/sv/ kontaktuppgifter > Enligt service > Kontaktpersoner för ekonomstuderande

09 4763 7600

TYÖMARKKINATOIMINTA – ARBETSMARKNADSVERKSAMHET Työmarkkinajohtaja – Arbetsmarknadsdirektör Riku Salokannel 040 724 9566 VIESTINTÄ – KOMMUNIKATION viestinta@ekonomit.fi TOIMINNANJOHTAJA – VERKSAMHETSLEDARE Hanna-Leena Hemming

Koko henkilöstön yhteystiedot löydät sivustolta ekonomit.fi/henkilohakemisto Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ekonomit.fi

050 511 3048

Kerro mielipiteesi ja voita palkinto Piditkö lukemastasi? Käytä viisi minuuttia ja kerro meille, miten onnistuimme lehden teossa ja mistä aiheista haluaisit lukea jatkossa. Kyselyyn vastaamalla voit voittaa mattamustan Paulig Cupsolo ByMe -kapselilaitteen ja siihen sopivia kaakao- ja kahvijuomakapseleita. Voittaja arvotaan 22.12.2017. Klikkaa osoitteeseen lukijakysely.fi/ekonomi

Puheluhinnat 0206-alkuisiin numeroihin matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min ja lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min.

Samtalspris till 0206-nummer mobilsamtalsavgift + 3 cent/min från mobiltelefon och lokalnätsavgift + 3 cent/min från fasta nätet.

Tarkistathan, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. Se onnistuu jäsenpalvelussa: jasenpalvelu.ekonomit.fi > Omat sivut Kirjaudu jäsenpalveluun jäsennumerollasi (tai vaihtamallasi tunnuksella) ja henkilötunnuksen loppuosalla.

E KO N O M I 5/2 0 1 7

51

RAJATON

Sääntöjen ja lakien lisäksi on roppakaupalla rajoituksia, jotka asuvat vain päässämme. Osaammeko päästää niistä irti? Niin kauan kuin ei ole rajoja, on mahdollisuuksia. Tutustu oman ja ostetun median rajattomiin mahdollisuuksiin: yrityksille.otavamedia.fi