Ekonomi 4/2016

4

E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

Pysy kyydissä

KUN TYÖELÄMÄ MUUTTUU JA TALOUS TAKKUAA

SYYSKUU 2016

MAAILMALLA Yhdysvalloissa kilpailu on armotonta ja peli on pelattava taitavasti TAPAHTUMA Kylterit kokeilivat johtajien saappaita työelämäkurssilla ERITYINEN EKONOMI Anne Korkiakoski: "Markkinointi on liikevaihdon kasvattaja, ei myynnin tukifunktio"

KOTIKULMILLE KAUPPIAAKSI Ekonomi Ilari Tikkala jätti työn pankkiiriliikkeessä ja ryhtyi veljensä kanssa vetämään K-supermarketia

KAIKKI MINKÄ HOITAMISEN OLET SIIRTÄNYT TUONNEMMAKSI löytyy nyt yhdestä paikasta.

Puolet suomalaisista ei ole varautunut mitenkään omaan kuolemaansa. Aihe herättää paljon kysymyksiä, joihin on vaikea löytää vastauksia. Kokosimme hyödyllistä tietoa ja kiinnostavia artikkeleita yhteen paikkaan. Hyödynnä järjestösi jäsenetu ja laita henkivakuutuksesi kuntoon. Samalla saat neuvoja esimerkiksi testamentin laatimiseen ja muuhun varautumiseen, jolla voit keventää lähimmäistesi taakkaa, jos pahin tapahtuu.

henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

Katso IT

KUINKA VUOA VARAUT

[ SISÄLTÖ ] SYYSKUU / SEPTEMBER 2016 E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

4

E KO N O M E R N A S FA C K T I D N I N G

3 x uusi työ.......................................... 18 Tiesitkö?............................................... 27 Maailmalla Armottoman kilpailun USA.............. 30 Ura Työ ja vapaa-aika balanssiin........... 34 Kylterit Anu Puusa sai Opetuspalkinnon... 40 Tapahtuma Työelämäoppia opiskelijoille........... 42 Työelämän pelisäännöt................ 44 Chaker................................................... 46 Tapahtuu............................................. 48 Kolumni................................................ 50

10

28

Uudenlainen työ

Vanhoja työpaikkoja kuolee ja uusia syntyy. Sitran Hanna Keränen ja Mikko Kesä pohtivat, miten työntekijä pysyy muutoksen mukana.

20

36

yhdistäisi samalle verkko­ alustalle Suomen kauppatie­ teellisen yliopistokoulutuksen ja tutkimuksen.

ainakin Helsingin Torpparin­ mäessä, jossa ekonomitradenomivoimin ­luotsataan K-supermarketia.

Digitaalinen kauppakorkeakoulu

Kauppa se on joka kannattaa

Anne Korkiakoski

patistaa vaihtamaan marinan markkinointiin.

Jaa juttuvinkki myös kaverille ­ Ekonomin verkkolehdestä. ekonomilehti.fi

3

[ PÄÄKIRJOITUS ]

Kilpailukyky ja tuottavuus

L

ehden mennessä painoon olemme helpottuneita, että kilpailukykysopimuksessa (kiky) saavutettiin yli 90 prosentin kattavuus. Se antaa aihetta juhlia palkansaajien kollektiivista vastuunkantoa Suomen taloudesta ja tulevaisuudesta. Perään voi heti nuivasti todeta, että kikyn sisältämät 24 palkatonta lisätyötuntia eivät asiantuntijoiden kohdalla juurikaan tuottavuutta heilauta mihinkään suuntaan.

Asiantuntijatyön tuottavuus syntyy aivan muusta ja osaltamme olemme tuottavuuskeskustelua tänä vuonna laajentaneet. Sen mukaisesti vuoden teemamme on Tuottavuutta hyvällä johtamisella.

Nobelisti Robert Solowin mukaan 85 prosenttia kansantalouden kasvusta selittyy innovaatioilla ja 15 prosenttia panosten lisäyksellä. Viime aikoina useat kansainväliset raportit ja ekonomistit ovat todistaneet samaa. Siksi yliopistoleikkausten suhteen on oltava äärimmäisen varovainen. Muuten syömme siemenperunammekin.

Innovaatioiden lisäksi Suomelta kaivataan myynti- ja markkinointiosaamista. Sehän on meidän ekonomien leipälaji! Tässä lehdessä (s. 28–29) KTM Anne Korkiakoski sanoo, että yritysten ja Suomen on turha marista huonoa menestystä, jos kaikkia keinoja ei oteta käyttöön. ”Viimeistään nyt on opeteltava markkinoimaan.” Tuohon on helppo yhtyä.

Palataanpa asiantuntijan työn tuottavuuteen.

Siinä tärkeintä ei ole työajan mittaaminen. Toki työhön käytetyn ajan mittaamisella on merkitystä siinä, miten työntekijä pysyy työkykyisenä hektisessä työelämässä. Kuormittumisen ja palautumisen kannalta työhön käytetystä ajasta tulee sekä työntekijän että työnantajan olla tietoinen.

Ai mistäkö se asiantuntijatyön tuottavuus syntyy?

Se syntyy sisäisestä työn palosta, innosta, flowsta tai työtä kohtaan tunnetusta draivista, kuten Frank Martela ja Karoliina Jarenko kuvaavat tuoreessa kirjassaan Draivi.

Innostuneet ja sisäisesti motivoituneet ihmiset ovat tuottavampia, koska he panostavat enemmän energiaa tekemiseensä ja näkevät tekemisensä laajemmin. Johtamisen haaste on löytää oikeat ihmiset oikeille paikolle ja luoda sisäistä motivaatioita lisäävä kulttuuri.

Mikä on sinun sisäinen motivaatiosi työllesi?

Koetko hakkaavasi kiveä vai rakentavasi katedraalia? Teetkö mitä käsketään vai teetkö työtä, jolla on merkitystä? Jos vastasit kyllä jälkimmäisiin vaihtoehtoihin, olet hyvin todennäköisesti erinomaisen tuottava ekonomi.

Hanna-Leena Hemming toiminnanjohtaja

VESA TYNI

Koetko hakkaavasi kiveä vai rakentavasi katedraalia?

Päätoimittaja / Chefredaktör Hanna-Leena Hemming, hanna-leena.hemming@ekonomit.fi, p. 0201 299 254 Toimituspäällikkö / Redaktionschef Terttu Sopanen, terttu.sopanen@ekonomit.fi, p. 040 3341 202

Julkaisija / Utgivare Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.ekonomit.fi Kustantaja / Redaktion Otavamedia OMA, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia oma.otavamedia.fi ekonomilehti.fi

4

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

Tuotanto / Produktion Otavamedia OMA Oy, Paula Ristimäki, paula.ristimaki@otavamedia.fi, Päivi Maaniitty, Nora Kolari (ulkoasu) Toimitusneuvosto / Redaktions­kommittén Hanna-Leena Hemming, Terttu Sopanen, Riikka Mykkänen, Satu Taivainen, Mika Parkkari ja Arja Parpala Suomen Ekonomeista sekä Otavamedia OMA Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljn­ing Otavamedia OMA, myyntipäällikkö Kari Salko, kari.salko@otavamedia.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer Suomen Ekonomit, ­Heidi Haapalainen, heidi.haapalainen@ekonomit.fi Osoitteen­muutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@ekonomit.fi (huom. ilmoita myös ­jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) T ­ ilaukset / Prenumerationer (ei-jäsenet) Otavamedia OMA, ekonomi@ otavamedia.fi, myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset Hinta / Pris 68 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Miika Kainu Paperi / Papper kannet ­MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 20.10.2016, jäsenyhdistysten tiedotteet 30.9.2016 mennessä Suomen Ekonomeihin: heidi.haapalainen@ekonomit.fi. Nästa Ekonomi utkommer 20.10.2016, meddeland­en från medlemsföreningarna senast 30.9.2016 till Finlands Ekonomer: heidi.haapalainen@ekonomit.fi.

Ekonomi-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen ­kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä ­palauttamisesta.

441 619 Painotuote

PEFC/02-31-151

Kauppalehden opintotuki.

Saat printin ja digin veloituksetta.

Suomen Ekonomien kylterijäsen – hyödynnä nyt opiskelijaetusi ja tilaa Kauppalehti maksutta.

Valitse mieleisesi tilaus: painettu Kauppalehti joka arkipäivä + Digi 24/7. Tai vaihtoehtoisesti pelkkä Digi.

Tee tilaus heti tänään, niin hyödyt edustasi eniten: kl.fi/ekonomiopiskelijat

ISTOCKPHOTO

TUOREITA JUTTUJA & AJATTELEMISEN AIHEITA blogi.ekonomit.fi

Yksityistä tukea yliopistoille Yliopistojen vastinrahakampanja on nyt käynnissä. Lahjoituksilla pyritään varmistamaan opetuksen laadukkuus myös tulevaisuudessa.

VALTION VASTINRAHAOHJELMAN myötä jokainen voi osallistua oman alma materinsa tukemiseen. Aalto-yliopiston dekaani Ingmar Björkmanin mukaan lahjoitusten tärkeys korostuu erityisesti nyt, kun valtion budjettirahoitus vähenee.

– Tuki mahdollistaa sen, että voimme tarjota erinomaista opetusta ja arvokkaita tutkintoja myös tuleville kylterisukupolville, Björkman kirjoitti yliopiston alumneille lähettämässään kirjeessä kesällä.

Vastinrahaohjelmassa valtio sijoittaa tietyn euromäärän jokaista yliopistojen saamaa yksityistä lahjoituseuroa kohden. Jokaista saatua euroa kohden valtio voi sijoittaa enintään kolme euroa, mutta kuitenkin niin, että yhteensä kaikille yliopistoille sijoitettava pääoma ei ylitä 150 miljoonaa euroa. Jos yliopistot keräävät tätä enemmän, kerroin muutetaan kolmesta eurosta esimerkiksi 1,5, 2 tai 2,5 euroon.

Lahjoitukset yliopistoille ovat verovähennyskelpoisia sekä yksityishenkilöille että yhteisöille. Yhteisölle vero-

6

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

vähennyskelpoisen lahjoituksen alaraja on 850 euroa ja yläraja 250 000 euroa vuodessa. Yksityishenkilölle verovähennyskelpoisen lahjoituksen alaraja on myös 850 euroa, mutta yläraja 500 000 euroa vuodessa. Lahjoituksen voi myös tehdä useammassa erässä vuoden aikana.

Esimerkiksi Aalto-yliopistossa alle 10 000 euron lahjoituksen voi tehdä verkkolahjoituksena, mutta sitä suurempaa lahjoitusta varten tulee tehdä lahjakirja. Yli 10 000 euron arvoiset lahjoitukset voi kohdentaa suoraan yliopiston alakohtaisille rahastoille, joista yksi on kauppatieteiden rahasto. Ilman rahastokohdennusta tehdyt lahjoitukset ohjataan automaattisesti Aallon vastinrahakelpoiseen rahastoon.

Kesäkuun 22. päivään mennessä yksityishenkilöt ja organisaatiot olivat lahjoittaneet yhteensä 916 095 euroa Aalto-yliopiston kauppatieteelliselle alalle.

Vastinrahakampanja kestää ensi vuoden kesään, 30.6.2017 asti.

3 min

Testaa mindfulnessia

Mindfulnessin avulla voit opetella keskittymään olennaiseen ja palautumaan työpäivän aikana.

Se kehittää tutkitusti stressinhallintaa, keskittymiskykyä ja mielentyyneyttä. Ota hetki aikaa ja kuuntele 3 minuutin mittainen mindfulness-äänite osoitteessa ekonomit.fi/tyohyvinvointi

PETTERI TAMMISTO

UUDET KYLTERIYHDYSHENKILÖT Hankenin Helsingin ja Vaasan kampuksille on valittu uudet kylteriyhdyshenkilöt. Helsingissä uutena kylteriyhdyshenkilönä on aloittanut Antonia Bäckman ja Vaasassa Charlotta Forsberg. Molemmat ovat neljännen vuoden opiskelijoita.

Kesäkuussa golfattiin VALTAKUNNALLINEN Kylteri-Ekonomigolf pelattiin lauantaina 18.6. Porissa. Kilpailussa oli lähes 50 osallistujaa, ja järjestämisestä vastasivat Porin Seudun Ekonomit ja Porin Kylterit yhdessä Suomen Ekonomien kanssa.

Maija Rantala (Rauman Ekonomit) voitti lyöntipelisarjan ja teki naisten parhaan scratch-tuloksen. Miehistä parhaan

Kirjallisuuspalkinnon esiraadin työ käynnissä SUOMEN EKONOMIEN kirjallisuuspalkintokilpailuun ilmoitettiin 24 teosta. Esiraati arvioi parhaillaan teoksia, ja finalistit julkistetaan 27.10. Arvioijina on tunnettujen asiantuntijoiden lisäksi aina myös yksi kylteri- ja yksi ekonomijäsen. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa raadissa on myös kustantajan edustaja.

Esiraati: Maria Ampiala, liiketoimintajohtaja, Alma Talent, Talentum Pro Niina Kämäräinen, toimitusjohtaja, Enilar Oy, kylteri, LUT Pekka Mattila, professori & toimitusjohtaja, Aalto EE Hanna Partanen, toiminnanjohtaja, FEE Suomi, Ympäristökasvatus Hannu Simström, FT, KTM, Simström Oy Taru Tujunen, toimitusjohtaja, Ellun Kanat

­scratch-tuloksen teki Jani Lehtimäki (Pörssi). Pistebogeysarjan voitto meni Gösta Eklundille (Porin Seudun Ekonomit), ja Pisin Draivi -kilpailun voitot Harri Kessunmaalle (Porin Seudun Ekonomit) ja Tea Haavistolle (Vaasan Ekonomit). Lähimmäs lippua -kilpailun voitti Matti Linnainmaa (Porin Seudun Ekonomit), ja Lähimmäs lippua 2. lyönnillä -kilpailun Jere Tarvonen (KY).

MATTI LEHDELLE NIMIKKOPROFESSUURI Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Tieto- ja palvelutalouden laitoksen professuuri on nimetty Matti Lehti -professuuriksi.

Nimikkoprofessuurilla kunnioitetaan Lehden työtä vaikuttajana suomalaisessa yhteiskunnassa ja kauppakorkeakoulun kehittämisessä.

Uudessa professuurissa on aloittanut apulaisprofessori Eeva Vilkkumaa.

Suomalaiset yliopistot Times Higher Educationin listalla TIMES HIGHER EDUCATION -lehti on sijoittanut Aalto-yliopiston sijalle 28 nuorten yliopistojen ranking-listalla.

Itä-Suomen yliopisto sijoittui sijalle 63 ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto sijalle 101–150. Listalla on mukana yhteensä 150 alle 50-vuotiasta yliopistoa.

Ensimmäiseksi rankingissa on sijoitettu EPFL eli École Polytechnique Fédérale de Lausanne -yliopisto Sveitsissä.

Rankingissa arvioitiin yliopistojen tutkimusta, opetusta, julkaisuja, kansainvälisyyttä ja yritysyhteistyötä.

HENKILÖSTÖMUUTOS SUOMEN EKONOMEISSA Vilma Järvinen on aloittanut asiakkuusvastaavana Suomen Ekonomeissa. Hän sijaistaa asiakkuuspäällikön tehtävään määräajaksi siirtynyttä Satu Taivaista. Järvinen on työskennellyt aikaisemmin Ekonomien kylteriyhdyshenkilönä Tampereella sekä Ernst & Youngilla Business Development Traineena.

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

7

Opi uutta, innostu, i – Osallistu Ekonomien koulutustapahtumiin ympäri Suomen!

Ammatillisen kehittymisen tapahtumat

Pidämme huolta osaamisestasi koko työurasi ajan. Haluamme olla tässäkin edelläkävijöitä ja tarjota teemoja, jotka parhaiten vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin. Ilmoittaudu heti, paikat täyttyvät nopeasti.

Oulu

Kuopio

9.11. Ylivertainen asiakaskokemus – miten se synnytetään?

Vaasa

20.9. Ylivertainen asiakaskokemus – miten se synnytetään?

20.10. Talouden tunnusluvut tutuiksi

17.11. Puhejudo

Seinäjoki

Mikkeli

8.10. 7 hyvää toimintatapaa

22.9. Rakentava vuorovaikutus ja yhteistyötaidot

Rauma 3.10. Puhejudo

Turku 29.9. Menestyvän työyhteisön pelisäännöt 22.11. Rakentava vuorovaikutus ja yhteistyötaidot

Lahti 10.11. Menestyvän työyhteisön pelisäännöt

Riihimäki 11.10. Puhejudo

Kotka 8.11. Puhejudo

Joensuu 26.10. Resilienssi – tulevaisuuden tärkein strateginen kohmpetenssi

8

Tampere

Helsingfors - Helsinki

Lappeenranta

27.9. Oman osaamisen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen

15.11. Förhandlingsteknik – skapa och påvisa mervärde i förhandlingar

16.11. Tulevaisuuden digitalisoituvan työelämän osaamistarpeet − Miten varmistetaan yksilöiden ja organisaation toimintakyky muutoksessa?

8.12. Resilienssi - tulevaisuuden tärkein strateginen kompetenssi

27.10. Resilienssi – tulevaisuuden tärkein strateginen kompetenssi

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

inspiroidu EkonomiEsimies

– Kokonaisuus, joka vie uralla eteenpäin Esimiehille ja esimiestehtäviin haluaville Koulutusten kantavana perusajatuksena on hyvä ja kestävä johtaminen. Työskentelytapa on coachaava ja kysymyksiä herättävä. Yhtä oikeaa vastausta ei useinkaan ole, vaan autamme sinua löytämään oman esimiesidentiteettisi sekä tapasi toimia ja kehittyä.

Johtajaksi ei kasveta päivässä, vaan työssä kehitytään joka päivä. EkonomiEsimies-koulutuksesta voit poimia itselle sopivat palat tai osallistua kaikkiin.

Tutustu kokonaisuuteen tarkemmin:

ekonomit.fi/ekonomiesimies Helsinki 27.—28.10. Syventävä lähikoulutus 4.10. Tietoisku, Uuden ajan johtajuus - miten kannustaa alaisia parhaimpaansa

Virtuaaliset koulutukset 20.9.—24.1. Virtuaalinen ryhmäcoaching 2.11. Loistavan palveluelämyksen kehittäminen

Päiväkoulutus

Webinaari

Iltakoulutus

Maksullinen

Coaching

Jäsenmaksuun kuuluva

[ UUTISSALDO ]

Susanna Kultalahdelle kansainvälistä tunnustusta VAASAN YLIOPISTON tutkijatohtori KTT Susanna Kultalahden väitöstutkimus on saanut kansainvälistä tunnustusta. Emerald-kustantamo ja liikkeenjohdon yhteistyöverkosto EFMD ovat antaneet Kultalahden johtamisen alan väitöskirjalle kunniamaininnan vuosittaisessa Outstanding Doctoral Research Awards -väitöskirjakilpailussa.

Kultalahti tarkastelee johtamisen alan väitöskirjassaan suomalaista Y-sukupolvea työelämässä. Tutkimuksen mukaan Y-sukupolvi arvostaa hyvää työilmapiiriä ja sosiaalisia suhteita työpaikalla. He haluavat mieluiten työyhteisön, jossa saa olla oma itsensä ja jossa tuetaan ja autetaan toisia.

Palkinnon myöntämisen perusteina olivat väitöskirjan merkittävyys ja hyöty, omaperäisyys, innovatiivisuus, tarkoituksenmukainen tutkimusote sekä aineiston ja tutkimuksen laatu.

Tukea työnhakuun TYÖNHAKUVETURI TARJOAA korkeakoulutetulle työnhakijalle paikan kehittää omia työnhakutaitojaan.

Työnhakuveturin taustalla on Omaehtoisen Työllistymisen Tuki OTTY ry, joka koostuu Suomen Ekonomien lisäksi seitsemästä muusta akavalaisesta liitosta.

Pienryhmissä omia työnhakutaitoja kehitetään vertaistuen avulla. Lisäksi Työnhakuveturi tarjoaa erilaisia asiantuntijaluentoja. Luentojen aiheina ovat muun muassa osaamisen tekeminen näkyväksi, ansioluettelon hiominen ja työpaikkahaastattelu.

Toiminta keskittyy erityisesti yli 50-vuotiaiden, pitkäaikaistyöttömien ja vastavalmistuneiden auttamiseen. Tänä vuonna on huomioitu myös korkeakoulutetut maahanmuuttajat.

Mukana olevat jäsenliitot rahoittavat Työnhakuveturin asiantuntijaluennot, ja ne on suunnattu näiden liittojen jäsenille. Vertaisryhmävalmennus on Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittamaa ja siten avointa kaikille Uudellamaalla asuville työttömille sekä työttömyysuhan alaisille korkeakoulutetuille.

Suomen Ekonomit on tulevaisuuden ammattiliitto Tutustu tarkemmin syksyn 2016 kattaukseen ja ilmoittaudu:

ekonomit.fi/ tapahtumat

HILJATTAIN VALMISTUNEET tai valmistumassa olevat ekonomit pitävät Suomen Ekonomeja perinteisen ammattiliiton sijaan enemmänkin verkostona, joka on apuna ja käytettävissä uran eri vaiheissa, selviää Aalto-yliopiston tuottaman yritysprojektin raportista.

Suomen Ekonomit eroavat konservatiivisiksi ja jäykiksi mielletyistä ammattiliitoista olemalla enemmänkin jäsentensä kumppani ja tukija.

Liitolta toivotaan entistä kohdennetumpia palveluita ja tapahtumia. Raportista esiin nousevat esiin erityisesti digitaalisten ratkaisujen, osaamisen ylläpitämisen ja verkostoitumisen merkitys.

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

9

ULJAS UUSI TYÖ

10

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

Työelämän muuttuessa monen on vaikea pysyä kelkassa – eikä tilannetta helpota talouden takkuilu.

Ongelmat on kuitenkin mahdollista ratkaista.

TEKSTI MIKKO HUOTARI KUVAT ROOPE PERMANTO, VESA TYNI, NEA ILMEVALTA, ISTOCKPHOTO

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

11

O

rganisaatioiden sisällä tapahtuu paraikaa valtavia muutoksia, vaikka työmarkkina näyttää pintapuolisesti pysyneen melko samanlaisena. ”Työelämä muuttuu ripeään tahtiin”, sanoo tulevaisuudentutkija Ilkka Halava. ”Esimerkiksi Kansaneläkelaitos digitalisoi 14 miljoonaa korvaushakemuskäsittelyä viime vuonna, minkä vuoksi prosessit muuttuivat hyvin toisenlaisiksi ja vanhoja tehtäviä korvattiin uusilla.”

Digitalisaatio ja globalisaatio muuttavat yrityksien ja organisaatioiden työvoiman tarvetta. Osa työntekijöistä voi siirtyä työpaikkojen sisällä uusiin tehtäviin. Kun tietynlaisen osaamisen tarve vähenee, jotkut jäävät työttömiksi.

Uudelle osaamiselle on puolestaan kysyntää. Osaamisen suhteen muuntautumistarpeet voivat olla niin suuria, että omaa henkilöstöä ei kouluteta uusiin tehtäviin, vaan etsitään aivan uutta väkeä.

Toinen suuri työelämän muutos on se, että markkinoihin reagoidaan entistä nopeammin. ”Kun teollisuudessa tai palveluissa kysyntä nousee tai laskee, niin se näkyy nopeasti työn kysynnän ja tarjonnan vaihteluissa”, sanoo Sitran vanhempi neuvonantaja Mikko Kesä. ”Toimintaa sopeutetaan entistä nopeammin, ja toisaalta taas työvoimaa lisätään nopeammin.”

Kesän mukaan työelämän muutos näkyy tilastoissa vielä melko vähän ja sekin lähinnä työttömyytenä.

Se, että muutos ei näy tilastoissa, ei johdu siitä, että työelämä ei olisi muuttunut. ”Tilastointikäytännöt eivät pysy kovin hyvin muutoksen perässä.

Niissä kysytään samoja asioita, joita on kysytty 20 vuotta sitten, joten ne eivät pysty riittävästi todistamaan sitä muutosta, joka on käynnissä”, Kesä selittää.

Kesän mielestä olisi tärkeää monipuolistaa menetelmiä, joilla mitataan työelämämuutoksia, ja syventää moniäänistä keskustelua aiheesta.

KOHTAANTO-ONGELMA Nopeatempoisille työmarkkinoille muodostuu entistä helpommin kohtaanto-ongelma, mikä tarkoittaa, että työntekijöiden osaaminen ja työnantajien tarve eivät kohtaa.

12

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

”Suomen työmarkkina on liian hidas reagoimaan muutoksiin. Iso osa rakenteellista työttömyyttä johtuu kohtaanto-ongelmasta. Työvoima on väärillä paikkakunnilla eikä liiku”, Kesä sanoo.

Kun asiaa katsoo yksilön kannalta, niin kouluttautuminen on hidas prosessi. Samoin jollekin paikkakunnalle asettuminen. Kun esimerkiksi asunto on hankittu ja puolisolla on oma työpaikkansa, siitä ei liikahdeta aivan käden käänteessä uudelle paikkakunnalle toiselle puolelle Suomea.

Yhteiskunnalla olisi mahdollisuus puuttua kohtaanto-ongelmaan muun muassa poliittisilla ratkaisuilla. Sitran asiantuntijan Henna Keräsen mielestä suomalaista asuntopolitiikkaa pitäisi ohjata työelämän tarpeita ja kaupungistumiskehitystä vastaavaksi. ”Pääkaupunkiseudulle pitäisi nopeasti saada lisää asuntoja. Esimerkiksi nyt matalammin palkatut alat kärsivät kohtaanto-ongelmasta, koska asumiskustannukset ovat liiat korkeat palkkaan nähden”, Keränen sanoo.

Hän myös kiinnittää huomiota työmatkakulujen verovähennysoikeuteen, jota on viime aikoina vähennetty. ”Suunta on väärä, koska pitäisi päinvastoin kannustaa, että ihmiset liikkuisivat entistä enemmän työn perässä”, Keränen sanoo.

EKONOMIT MUUTOKSESSA Kun työelämän mannerlaatat ovat liikekannalla ja talous ei ole lähtenyt kasvu-uralle, niin tilanne näkyy myös yt-neuvotteluina ja irtisanomisina.

Työmarkkinoilla oleva kysynnän ja tarjonnan mekanismi tuntuu julmalta. Ne, jotka pystyvät muuttumaan, saavat töitä. Ne, jotka eivät, jäävät työttömiksi.

Kun talouskasvu jälleen virkistyy, niin työelämä ei palaa entisiin uomiinsa. Digitalisaatio ja globalisaatio eivät ota takapakkia. Töitä siis riittää, mutta kysyntä muuttuu.

Myöskään ekonomit eivät ole selvinneet ilman työelämän muutoksen negatiivisia vaikutuksia. Suomen Ekonomien uravalmentaja Taija Keskinen kertoo, että hänen asiakkaissaan kahtiajakoisuus on noussut valitettavan isoon rooliin etenkin nyt, kun taloudellinen tilanne ei ole ollut suotuisa. ”Osalla on useita vaihtoehtoja osaamisen tai esimerkiksi halutun

”HYVÄÄN ASEMAAN PÄÄSSYT HENKILÖ EI OLE VÄLTTÄMÄTTÄ HALUNNUT USKOA, ETTÄ MUUTOS YLTÄÄ HÄNEN TASOLLEEN.” MIKKO KESÄ, VANHEMPI NEUVONANTAJA, SITRA

työskentelytyylin vuoksi. Heillä on positiivinen ongelma, minne lähtisi, koska työtarjouksia tulee useammasta suunnasta. Sitten on heitä, jotka eivät löydä paikkaansa työelämässä”, Keskinen kertoo.

Yt-neuvottelut ja irtisanomiset näkyvät uravalmentajan asiakaskannassa entistä enemmän. Keskisen mukaan työnhakijoiden joukossa on paljon sellaisia, joilla on huikea CV ja takana paljon monenlaista työkokemusta ja osaamista, mutta sille ei ole enää riittävästi kysyntää.

Myös ekonomien työttömyysjaksot ovat pidentyneet. Talouskriisin iskettyä akateeminen työttömyys iski ensin muun muassa insinööreihin, mutta koskee nyt jo ekonomejakin. ”Vielä muutamia vuosia sitten puoli vuotta oli pitkä aika ekonomille hakea töitä, mutta nyt kaksi vuotta on jo ihan tyypillistä hyvällekin osaajalle”, Keskinen summaa.

Uravalmentajan näkökulmasta yllättävää on ollut se, kuinka nopeasti digitalisaation myötä työelämän vaatimukset ovat muuttuneet. ”Joidenkin ekonomien kohdalla on voinut käydä niin, että yksilö ei ole osannut varautua muutokseen ja ennakoiden päivittänyt osaamistaan.

Toiset taas ovat olleet ehkä tietoisempia siitä ja osanneet valmistautua digitalisaatioon”, Keskinen pohtii.

Sitran Mikko Kesän mukaan on yleistä, että hyvissä työtehtävissä, joissa ansaitaan ja voidaan hyvin, ei välttämättä haluta varautua seuraavaan muutokseen. ”Korkean osaamisen sopeutustilanteessa hyvään asemaan päässyt henkilö ei ole välttämättä halunnut uskoa siihen, että muutos yltää hänen tasolleen”, Kesä selittää.

Sitran Mikko Kesän mukaan tällä hetkellä työmarkkinoilla työntekijöiden osaaminen ja työnantajan tarve eivät kohtaa.

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

13

”SOSIAALISIA JA EMOTIONAALISIA TAITOJA PITÄISI OPETTAA JO PERUSKOULUSSA.” HENNA KERÄNEN, ASIANTUNTIJA, SITRA

14

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

”Sitten kun tulee irtisanominen, voi olla vaikea esimerkiksi kouluttautua uudelleen.”

Sekä yksilön että yhteiskunnan olisi hyvä ennakoida kohtaanto-ongelmaa etukäteen. Yhteiskunnalle on valtava kustannus, kun korkeasti koulutetut ihmiset jäävät työttömiksi ja joutuvat olemaan pitkiä aikoja työttöminä.

Kesän mielestä uusiin työelämän haasteisiin, kuten uran vaihtamiseen, kannattaisi ryhtyä mieluummin silloin, kun on turvallisessa työssä ja vahvoilla, kuin vasta pakkoraossa ja epävarmassa tilanteessa, jolloin matto on lähtemässä jalkojen alta.

RATKAISUJA ONGELMIIN Kun tarjolla on paljon taitavia työntekijöitä, työn saaminen voi jäädä ikävästi kiinni jostain pikkuseikasta.

Uravalmentaja Keskisen mukaan työnhakutaidoissa on mahdollisuus kehittyä hyväksi. ”Työnhaussa täytyy tuoda oma osaaminen esille. Ihmisen on hyvä osata tunnistaa omaa osaamistaan ja markkinoida sitä”, Keskinen kertoo.

Hänen mukaansa suurimmalta osalta työtä hakevista ekonomeista löytyy kyllä osaamista, joten tilanne ei ole lainkaan toivoton.

Useat uravalmennuksen asiakkaat näkevät osaamisensa paljon kapeampana kuin se todellisuudessa on. Uravalmentajan tehtävänä on auttaa asiakastaan ymmärtämään, että osaamista on kaikki kertynyt kokemus, tiedot ja taidot – myös sellainen joka on kertynyt vaikkapa harrastuksista tai perhe-elämästä.

On myös tärkeää löytää kanava, jota kautta haluamallaan alalla on mahdollisuus työllistyä. Sitran kyselytutkimuksen mukaan vain noin neljännes työllistyy perinteisellä tyylillä eli hakemalla avoinna olevaa työpaikkaa. Suuri osa työllistyy muun muassa lähestymällä itse työnantajaa tai omien verkostojen kautta.

Verkostot ja digitaaliset kanavat ovat muodostuneet entistä tärkeämmiksi rekrytointikanaviksi.

Myös Sitran Henna Keränen kannustaa tunnistamaan omat vahvuutensa ja pitämään niitä rohkeasti esillä. Verkostoituminen on tärkeää työnsaannissa, vaikka edelleen melko harva kiinnittää siihen riittävästi huomiota. ”Kyselytutkimuksessa myös selvisi, että vain kuusi prosenttia pitää verkostoitumistaitojaan vahvana.

Se on hälyttävää. Samaan aikaan 70

prosenttia uskoo, että tulevaisuudessa verkostoitumistaitoja tarvitaan yhä enemmän”, Keränen sanoo.

Etenkin ekonomiksi opiskelevia Keränen kehottaa ottamaan monipuolisesti kontaktia yrityksiin ja eri alojen ihmisiin jo opiskeluaikana.

YRITTÄMÄLLÄ TYÖTÄ Kun työelämä ei tarjoa koulutuksen jälkeen turvallista eläkevirkaa, moni tarttuu yrittäjyyden suomaan työskentelymahdollisuuteen. ”Itsensä työllistävien määrä on kasvanut parissakymmenessä vuodessa 40 000:lla”, Sitran Keränen sanoo.

Osa kokee yrittäjyyden omaksi jutukseen. Toiset puolestaan ajautuvat yrittäjyyteen. Kolmansien kohdalla voidaan puhua pakkoyrittäjyydestä. ”Mutta enemmistö itsensä työllistävistä toimii omasta halustaan”, Keränen sanoo.

Työvoiman kysynnän vähäisyyden vuoksi monet ovat valinneet yrittäjyyden, koska ovat todenneet sen vievän nopeammin myös vakituiseen työpaikkaan. ”Yrittäjyys voi olla keino saada jalka oven väliin ja nopeuttaa myös työsuhteisen työn saantia”, Sitran Mikko Kesä selittää.

Paljon puhutussa pakkoyrittäjyydessä asetelma on usein sellainen, että työnantaja haluaa pitää mahdollisimman pienet sitoutumisvelvollisuudet suhteessa työntekijään. ”Pakkoyrittäjyydessä on kyse tilanteesta, jossa olemassa olevaa työsuhdetta ollaan siirtämässä vastentahtoisesti yrittäjämuotoiseksi”, Kesä huomauttaa.

Hänen mukaansa pakkoyrittäjyyttä ei ole se, että hakee töitä ja samalla työllistää itsensä esimerkiksi toiminimellä. ”Se puolestaan voi olla vaihtoehto työttömyydelle”, Kesä sanoo.

Myös ekonomien urapalvelun Keskinen sanoo, että itsensä työllistäminen ja yrittäjyys parhaimmillaan edistävät henkilön työllistymistä tulevaisuudessa. ”Vaikka yritys ei ottaisikaan tuulta siipiensä alle, niin henkilöllä on osoittaa työnantajalle tai rekrytoijalle, että hänellä on aitoa kiinnostusta hyödyntää osaamistaan”, Keskinen sanoo. ”Motivoitumista voi toki osoittaa myös opiskelu, vapaaehtoistoiminta tai blogikirjoittelu.”

KOHTI ÄÄRETÖNTÄ JA SEN YLI Jatkuvassa murroksessa eläminen tarkoittaa, että koko ajan täytyy olla valmis tulevaan. Se koskee työnte-

kijää, työnantajia, koulutusjärjestelmää ja koko yhteiskuntaa. Mutta mitä kohti ollaan menossa?

Tulevaisuudentutkija Ilkka Halavan mukaan työ suoristuu ja prosessit suoraviivaistuvat. Teollisessa tuotannossa tapahtuu mielenkiintoisia asioita, kuten se, että joiltakin osin tuotanto on palaamassa Aasiasta takaisin. ”Hyvä esimerkki on Adidas, joka toi tehtaansa Kiinasta takaisin Eurooppaan, ei mihinkään halpamaahan, vaan Saksaan”, Halava sanoo. ”Adidas onnistui automatisoimaan vaatevalmistuksen, jota on pidetty hyvin haasteellisena.”

Teollisuustuotannoissa robotit ovat entistä keskeisemmässä roolissa. Monilla aloilla tuotannossa olevien tehdastyöntekijöiden tarve vähenee radikaalisti. ”Vaikka ekonomi voi ajatella, ettei tuotannollisen työn suoraviivaistuminen koske sinänsä häntä, niin vaikutukset kuitenkin heijastuvat.

Jos isolla tehtaalla on lopulta töissä vain pari ihmistä, niin siellä ei esimerkiksi käydä kehityskeskusteluja

5 vinkkiä työelämään Aseta tavoite Tarkasti määritetty tavoite tai summittaisempi suunta. Kun tavoite on olemassa, mieli ohjaa huomaamaan siihen liittyvät signaalit.

Tule näkyväksi Hyödynnä verkon mahdollisuudet tehdä kokemuksesi, osaamisesi ja näkemyksesi näkyviksi.

Tartu tilaisuuteen Älä sulje pois ideaa tai ehdotusta, joka tuntuu ensin vieraalta. Mieti, miten tämä voi viedä sinua kohti tavoitettasi. Ole rohkea.

Ole valppaana Seuraa mediaa, tutustu uusiin ihmisiin, mene uusiin paikkoihin ja keskustele tuttujen kanssa uudella tavalla. Kun pidät silmät ja korvat auki, voit löytää mahdollisuuksia, jotka jäävät muilta huomaamatta.

Kehity ja kehitä Kehitä ammattitaitoasi, opiskele uutta ja edistä myös muiden kehittymistä aina, kun voit.

Vinkit antoi Suomen Ekonomien uravalmentaja Arja Parpala.

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

15

”NÄYTTÄISI SILTÄ, ETTÄ DIGITALISAATIO TUOTTAA 2,5 TYÖPAIKKAA JOKAISTA MENETETTYÄ KOHTAAN.” ILKKA HALAVA, TULEVAISUUDENTUTKIJA

TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄÄ TUTKITAAN Tulevaisuuden työelämä kiinnostaa ja sitä tutkitaan aktiivisesti. Professori Roope Uusitalon johtama Osaaminen, koulutus ja tulevaisuuden työelämä -hanke on yksi Strategisen tutkimuksen neuvoston valitsemasta 14 konsortiosta, joille on annettu kolmivuotinen rahoitus.

Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittäviä ja korkeatasoisia tutkimuksia, jotka etsivät konkreettisia ratkaisuja suuriin ja monitieteistä otetta vaativiin haasteisiin. Uusitalon johtamassa hankkeessa selvitetään muun muassa, mitkä ovat tulevaisuuden työelämän avaintaidot, mitä taitoja puuttuu ryhmiltä, joilla on vaikeuksia sopeutua työelämän muutoksiin ja millaisella koulutuspolitiikalla avaintaitojen hankkimista voitaisiin edistää.

Kaikkien konsortioiden rahoitukseen käytetään yhteensä 50,2 miljoonaa euroa vuosina 2016–2019.

16

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

ja henkilöstövalmennuksia tai järjestetä tyky-päiviä”, Halava sanoo.

Hän uskoo, että tulevaisuudessa ihmiskunta tulee käyttämään huomattavasti vähemmän aikaa tuotannolliseen työhön. Ilmiön seurauksia työelämään ei ole ymmärretty riittävän hyvin.

Digitalisaatio ja robotisaatio eivät tee ihmisten tekemää työtä tarpeettomaksi, vaan ne muuttavat työn kysyntää. Vanhoja työpaikkoja kuolee ja uusia syntyy tilalle. ”Näyttäisi siltä, että digitalisaatio tuottaa 2,5 työpaikkaa jokaista menetettyä kohtaan. Lisää työtä tuottaa muun muassa kompleksisuuden kasvu ja tuotteiden pidemmälle viety räätälöinti kuluttajille”, Halava arvioi.

VALMIIN MAAILMAN SYNDROOMA ”Koska Suomi on maailman koulutetuin kansa, olisi häkellyttävää, jos meillä olisi huono tilanne suhteessa digitalisaatioon”, Halava sanoo.

Hänen mukaansa koulut ovat täynnä digitaalisia laitteita (ja teknisissä valmiuksissa olemme Euroopan ykkönen), mutta olemme samalla Euroopan huonoimpia käyttämään niitä. ”Varsinkin meillä yli 50-vuotiailla on valmiin maailman syndrooma.

Meillä on moni asia oikein hyvin, joten jarrutamme neljällä raajalla ja haluamme, että maailma jäisi juuri tällaiseksi kuin se nyt on.”

Halava ei kuitenkaan epäile, etteikö paikalleen jämähtämisestä olisi mahdollista päästä eroon. Jos ajattelutapaa muutetaan, suomalaisilla on kaikki mahdollisuudet jatkaa menestystarinaansa. Valintoja täytyy tehdä tulevaisuuden ehdoilla, ei menneisyyden. ”Vanhempi sukupolvi ei voi pitää kiinni valmiin maailman ideasta ja kieltäytyä katsomasta tulevaan”, Halava sanoo.

Digitalisaatiosta on tullut haaste koko yhteiskunnalle, koska sille ei ole haluttu antaa sitä arvoa, joka sille kuuluu. Monet ovat pitäneet sitä nuorten ohimenevänä villityksenä. Halavan mukaan kyse voi olla auktoriteettiaseman menettämisen pelosta. ”Koska itse ei olla osattu digitaalisia taitoja, on haluttu vähätellä niiden merkitystä. On suojeltu auktoriteettia, koska esimerkiksi kouluissa oppilaat ovat yksinkertaisesti parempia digitaalisten laitteiden kanssa kuin opettajat.”

Hänen mukaansa ilmiö selittää myös sen, että aika moni yli viisi-

kymppinen ei ole viitsinyt paneutua digitalisaatioon ja joutuu nyt miettimään, mitä tapahtuu hänelle ja hänen työlleen seuraavan kymmenen vuoden aikana. ”En kuitenkaan yhtään epäile ihmisten ongelmanratkaisukykyä, mutta niin kauan kuin ongelmia ei tunnisteta eikä tunnusteta, niitä ei voi myöskään ratkaista”, Halava sanoo.

UUDET TAIDOT Uudistuneessa työelämässä puhutaan 2000-luvun taidoista, joita ovat muun muassa empatia-, vuorovaikutus- ja verkostoitumistaidot.

Niiden lanseeraaminen tuppisuiden insinööri-Suomeen on vasta alkutaipaleella. ”Sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja pitäisi opettaa jo peruskoulussa”, Henna Keränen sanoo. ”Jos niitä aletaan opettaa vasta korkeakoulussa, niin silloin on liian myöhäistä.”

Suomi on pärjännyt loistavasti ­PISA-tutkimuksissa, joissa arvioidaan nuorten osaamista matematiikassa, luonnontieteissä, lukutaidossa ja ongelmanratkaisussa. Keräsen mielestä PISA-tulokset ovat Suomelle hieno vientimahdollisuuksia tarjoava mittari, mutta suomalaisten pitäisi kiinnittää koulutuksessa nykyistä enemmän huomiota sosiaa-

lisiin taitoihin, koska ne ovat valttia tulevaisuuden työelämässä. ”Muut Pohjoismaat eivät ole pärjänneet PISA-arvioinneissa yhtä hyvin kuin Suomi, mutta ei niillä kuitenkaan kauhean huonosti näytä menevän”, Keränen sanoo.

Sitran Mikko Kesä huomauttaa, että jos jokin työ vaatii äärimmäistä tehokkuutta, kannattaa etsiä tekijäksi mieluummin kone kuin ihminen. ”Ja jos työ vaatii äärimmäistä tietoa, niin kehitetään mieluummin keinoäly tekemään se. Ihminen puolestaan keskittyy moninaisiin emotionaalisiin ja empaattisiin taitoihin, joissa tarvitaan huomattavasti laajempaa osaamista kuin pelkkää tiettyyn äärimmäisyyteen keskittymistä”, Kesä uskoo.

Henna Keräsen mukaan ekonomien tehtävistä esimerkiksi kirjanpito ja laskentatoimi ovat monella tasolla automatisoitavissa, koska koneet tekevät useat tehtävät nopeammin ja luotettavammin. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että ihminen jäisi vaille tehtävää. ”Ihminen on korvaamaton tiedon selittämisessä, sen kommunikoimisessa asiakkaalle ja muissa vuorovaikutustehtävissä. On jo tutkittu, että ne, joilla on hyvät vuorovaikutustaidot, tienaavat muita paremmin”, Keränen sanoo.

Suomen Ekonomien uravalmentaja Taija Keskinen arvioi, että vielä muutama vuosi sitten puoli vuotta oli pitkä aika ekonomille hakea töitä, mutta nyt kaksi vuotta on jo ihan tyypillistä hyvällekin osaajalle.

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

17

Työn sisältö ratkaisee, ei työnteon muoto

UUSI TYÖ

KTM Teija Laakso, 51 Yrittäjä, Viestintäyhtiö Heimo Oy > Senior Advisor, Communications Miltton Oy

TEKSTIT PAULA RISTIMÄKI JA MARITA KOKKO KUVAT VESA TYNI JA TEPPO RANTASEN ARKISTO

V

iestintäalan asiantuntija ja moniosaaja Teija Laakso on työskennellyt uransa aikana sekä yrittäjänä että palkkatyössä, mutta ei näe näissä kahdessa lopulta suurtakaan eroa. ”Työ ei eroa nykyään kovinkaan paljon, teki sitä omassa yrityksessään tai toisen palveluksessa. Titteleistä viis. Minulle palkitsevinta on tehdä monipuolista työtä ja suhteellisen itsenäisesti ja yhdistää oma osaamiseni muiden ammattilaisten työhön. Se onnistuu molemmilla tavoilla.”

Kiinnostus ”vähän kaikkeen”, uteliaisuus ja laaja verkosto ovat kuljettaneet Laaksoa mielenkiintoisista töistä toisiin. Aktiivinen toimija päätyi opiskeluaikoinaan ensin Helsingin kauppakorkeakoulun kulttuurijaoston puheenjohtajaksi. Sieltä tie vei ylioppilaskunnan hallitukseen sekä ylioppilaslehti Contactorin toimitukseen ja hallitukseen.

Markkinointia sekä suomen kieltä ja viestintää lukenut Laakso kiinnostui asiakasviestinnästä ja eteni muun muassa Yhteishyvän päätoimittajaksi ja Otavamedian asiakasviestintäyksikköön tiiminvetäjäksi. Pariin otteeseen omaan elämäntilanteeseen sopivat paremmin projektityöt oman yrityksen kautta.

Viimeisimmän siirtonsa Laakso teki kesän alussa 2016, kun hän pisti yrityksensä Viestintäyhtiö Heimo Oy:n hyllylle ja siirtyi viestintätoimisto Milttonille tittelillä Senior Advisor, Communications. Hyppy yrittäjästä isoon, 150 henkeä työllistävään taloon oli iso mutta innostava. Mahdollisuus päästä osaksi monipuolisen ja uutta luovan viestintätoimiston porukkaa osui ja upposi. ”Milttonilla halutaan tehdä markkinointia ja viestintää uusilla tavoilla ja uusiin kanaviin, rajoja rikkoen. Se on tehnyt minuun vaikutuksen.” ”Jos työnteossa minulle tärkeintä on sisältö, ei työnteon muoto, niin samaa voidaan sanoa viestinnästä: siinäkin minulle sisältö on ykkönen. Tässä koen myös tuovani yhteisöön jotain lisää, oman panokseni hyvän sisällöntuotannon ja tarinankertojan lähettiläänä. Toisaalta pitkä kokemus auttaa pistämään asiat oikeaan kontekstiinsa. Kokemuspakista löytyy ratkaisuja laaja-alaisesti viestintätarpeisiin”, Laakso arvioi. ”Koen oppivani koko ajan lisää. Täällä en jämähdä paikoilleni, kuten yksinyrittäjänä on helposti vaarana.”

OLETKO ÄSKETTÄIN SIIRTYNYT TAI SIIRTYMÄSSÄ UUSIEN HAASTEIDEN PARIIN JA HALUAISIT KERTOA SIITÄ MUILLEKIN TÄLLÄ PALSTALLA? ILMOIT­TAUDU TOIMITUKSEEN: PAULA.RISTIMAKI @OTAVAMEDIA.FI

POIMINNAT TEIJAN URALTA

1988–1991 Ylioppilaslehti Contactorin toimituksen ja hallituksen jäsen

1988 Helsingin kauppakorkeakoulun kulttuurijaoston KUJ:n pj.

18

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

1990 KY:n hallituksen jäsen

1994–1996 Toimituspäällikkö, Kynämies Oy

2000–2007 Yhteishyvän päätoimittaja

1996–1999 Yrittäjä omassa viestintäyrityksessä

2013–2016 Yrittäjä omassa viestintä­yrityksessä, Viestintäyhtiö Heimo Oy

2007–2013 Otavamedia, tiiminvetäjä

2016− Senior Advisor, Communications, Miltton Oy

[ 3 X UUSI TYÖ ]

Tehtaiden tilalle teollinen internet KTM, KHT Teppo Rantanen, 57 Deloitten toimitusjohtaja vuoteen 2014, Senior Partner Deloitten teknologia-, media- ja telekommunikaatioalan johtoryhmässä vuoteen 2016 > Tampereen kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn johtaja

Liikennemurroksen aallonharjalla KTM Joel Järvinen, 32 Uberin maajohtaja maaliskuusta 2016

LAITKAAN EIVÄT PYSY mukana digiajassa. Teknologian kehitys on ohjannut liikenteen isoon murrokseen, jota Uberin uusi maajohtaja Joel Järvinen vertaa telemarkkinoiden avautumiseen 1980–90-luvun vaihteessa. ”Koska muutos on väistämätön, on aika tarttua sen tuomiin mahdollisuuksiin ja määritellä ne nyt”, hän toteaa.

Joel Järvinen aloitti Uberin maajohtajana maaliskuusta 2016, mutta on työskennellyt yrityksessä heti sen toiminnan ulotuttua Helsinkiin syksyllä 2014. Nyt hänen tehtävänään on vetää paikallista tiimiä ja keskustella päättäjien ja median kanssa. ”Päättäjät ovat keskusteluissamme katsoneet vahvasti eteenpäin. Maailmassa ei ole montaakaan maata, joka olisi yhtä pitkällä pelikentän avaamisessa kilpailulle. Vastaavia suunnitelmia on esimerkiksi Virossa, Filippiineillä ja Yhdysvalloissa.”

Järvisen mielestä työssä on palkitsevinta käyttäjiltä ja kuljettajilta saatu positiivinen palaute. Fiilistä täydentää mahdollisuus olla mukana vauhdikkaassa muutoksessa.

Kansainvälisyys on leimannut Järvisen uraa opinnoista lähtien.

Kandidaatiksi hän valmistui kansainvälisen liiketoiminnan ohjelmasta Aalto-yliopiston Mikkelin yksiköstä ja maisteriksi Business Technology -ohjelmasta Helsingissä. Opinnot täydentyivät CEMS MIM -tutkinnolla. 2009 hän aloitti työt Tanskassa tuulivoimaloita valmistavassa Vestasissa ja työskenteli myöhemmin myös USA:ssa ja Ruotsissa. Digitaalisen strategian lisäopinnot veivät Järvisen Tukholmaan, jossa hän liittyi Uberin tiimiin.

Uberin vastaanotto on Suomessakin ollut myönteistä: sovellusta on ladattu yli 100 000 kertaa.

Järvinen toteaa Uberin kasvavan räjähdysmäisesti. Se toimii jo yli 400 kaupungissa ympäri maailmaa. ”Vajaa kaksi vuotta sitten San Franciscossa kokeiltiin kyytien yhdistelemistä. Nyt ratkaisu on saatavilla yli 30 kaupungissa.

Varmasti tämän tyyppiset palvelut ovat pian entistä laajemman joukon saatavilla.”

”Päättäjät ovat keskusteluissamme katsoneet vahvasti eteenpäin.”

TEPPO RANTANEN KERTOO Tampereen kaupungin tempautuneen ICT-alan vahvaan myötätuuleen. Älykkään kaupungin ja teollisen internetin ympärille on syntymässä ekosysteemi, joka houkuttaa sekä kotimaisia että kansainvälisiä yrityksiä. Rantanen puhuu Tampereesta uutena Piilaaksona.

Rantanen on alun perinkin Tampereen poikia. Työura alkoi 19-vuotiaana perheen tilitoimistossa ja jatkui oman tilitoimiston kautta ensin helsinkiläiseen ja sitten kansainväliseen tilintarkastustoimistoon. Deloittella hän työskenteli 12 vuotta, viimeksi asemapaikkana Lontoo.

Kansainvälisen uran tehnyt mies tuntee myös Piilaakson, sillä hän teki Stanfordiin MBA-tutkintonsa. ”Piilaakson menestyksen ydin on avoimuudessa. Kun kaikki tieto jaetaan, saadaan aikaan enemmän kuin patentoimalla ja piilottamalla osaaminen omaan käyttöön.”

Sama henki on mallinnettavissa Tampereelle nyt, kun alueelle on tulossa vahvaa tutkimusta ja uusia yrityksiä.

Ainutlaatuisen ulottuvuuden kehitykseen tuo kolmen korkeakoulun kokonaisuus Tampere3, joka aloittaa 2018. ”Microsoftin ja Nokian väen vähentämiset saattavat vielä kääntyä meille eduksi ja kilpailuvaltiksi.”

Tampereella on asukkaita suunnilleen saman verran kuin Deloittella henkilöstöä. Moni epäilikin, olisiko Rantanen valmis muuttamaan pienempiin ympyröihin, vaikka perhe onkin asunut koko ajan Tampereella. ”Kun 25 vuotta elämästään on tehnyt töitä milloin Helsingissä, Tukholmassa tai Lontoossa, ja välillä jenkeissäkin, on kotona oleminen ollut turhan rajallista. Se pisti miettimään, josko löytyisi mielekästä tekemistä, joka toisi lähemmäs kotia.”

Ratkaisua puolsi myös uran tuoma yhteiskuntavastuun asiantuntijuus. ”Haluan jakaa oppimaani takaisin yhteiskunnalle ja vaikuttaa myönteiseen kehitykseen omassa kotikaupungissa ja sen ympäristössä.”

Rantanen kertoo sopeutuneensa nopeasti uuteen työympäristöönsä, jonka ilmapiiristä ja ihmisistä hän löytää pelkkää positiivista. Vaikka hän on ilmoittanut olevansa kyseenalaistaja, ovat työkaverit olleet tyytyväisiä. Ravistelijaa he ovat kertoneet tarvitsevansakin.

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

19

ONKO DIGITAALINEN KOULU MAHDOLLINEN? Ajatus Suomen digitaalisesta kauppakorkeakoulusta herättää intohimoja puolesta ja vastaan. Ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu ja yksilöllisemmin räätälöidyt tutkinnot houkuttaisivat varmasti opiskelijoita, mutta ovatko eri kauppatieteelliset yksiköt valmiita yhdistämään resurssinsa?

TEKSTI OLLI MANNINEN KUVITUS ATTE LAKINNORO JA NORA KOLARI

S

uomen Ekonomit heitti keväällä julkisuuteen rohkean avauksen digitaalisesta kauppakorkeakoulusta. Visiona olisi luoda Suomen kauppatieteellisen yliopistokoulutuksen ja tutkimuksen yhdistävä yhteinen digitaalinen verkkoalusta, jonka avulla eri kauppatieteellisten yksikköjen opetussisällöt olisivat kaikkien yksikköjen opiskelijoiden käytettävissä. ”Yhteistyön kehittäminen ja resurssien jakaminen hyödyttäisi kaikkia osapuolia. Nyt olisi hyvä aika pohtia, miten korkeakoulumaailmassa voitaisiin tehokkaammin hyödyntää digitalisaation tuomia mahdollisuuksia, kun opetus- ja kulttuuriministeriö patistaa korkeakouluja rakenteellisiin ja toiminnallisiin uudistuksiin”, sanoo Suomen Ekonomien koulutuspoliittinen asiamies Suvi Eriksson.

20

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

21

Hallitus on ilmoittanut suuntaavansa vuosina 2017–2018 yhteensä noin 105 miljoonaa euroa korkeakouluopetuksen digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamiseen ja ympärivuotisten edellytysten parantamiseen sekä nuorten tutkijoiden tieteen tekemisen edistämiseen.

Digitaalinen kauppakorkeakoulu olisi mitä sopivin investointikohde tähän haasteeseen.

Ehdotus herätti runsaasti kiinnostusta ja myönteistä palautetta.

Ehdottivatpa jotkut keskusteluun osallistuneet jopa ilmaisia kauppatieteen opintoja niistä kiinnostuneille.

Mikä ettei? Kun digitaalinen vallankumous on mullistanut työelämän ja vapaa-ajan pelisääntöjä, mahdollistanut ajasta ja paikasta riippumattoman tavan toimia sekä kiinnostavien sisältöjen jaon veloituksetta, niin miksei samaa joustavuutta voisi tuoda myös kauppatieteilijöiden opiskeluun?

Jakamistalous on yksi kuumimmista kansainvälisistä ekonomian trendeistä ja loisi varmasti uusia mahdollisuuksia myös akateemisen maailman liiketoimintaan. Kenties digitaalisessa kauppakorkeakoulussa muhii kaivatut koulutuksellisen vientituotteen ainekset.

22

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

RYTINÄÄ VÄLTTÄEN Idea digitaalisesta tai virtuaalisesta korkeakoulusta ei ole uusi. Vastaavanlaisia hankkeita on viritelty aiemminkin, mutta ne ovat kaatuneet liian raskaisiin teknisiin ratkaisuihin. Teknologia on kuitenkin kehittynyt harppauksin ja digitaaliset oppimisympäristöt ovat yleistyneet kansainvälisesti.

Eriksson uskoo, että taival kohti digitaalista kauppakorkeakoulua kulkisi parhaiten askel askeleelta. ”Mitään isoa myllerrystä ei tule viikossa, mutta jo yksittäisten kurssien kohdalla opiskelumahdollisuuksien laajentaminen vaikuttaa opiskelijoiden arkeen välittömästi”, hän toteaa.

Verkko-opiskelu helpottaisi esimerkiksi työssäkäyvien tai muulla paikkakunnalla asuvien mahdollisuuksia osallistua opiskeluun tai tentteihin. Myös ympärivuotinen opiskelu helpottuisi. Kesäopiskeluun tulisi lisää joustavuutta.

OPETTAJASTA MENTORI Pidemmälle vietynä yhteinen digitaalinen verkkoalusta loisi kauppatieteellisen kohtaamispaikan opettajien, opiskelijoiden ja tutkijoiden lisäksi myös opiskelun kannalta tärkeille sidosryhmille.

”YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN JA RESURSSIEN JAKAMINEN HYÖDYTTÄISI KAIKKIA OSAPUOLIA.”

”Yhteisellä verkkoalustalla kohtaisivat kotimaiset ja kansainväliset yritykset, mikä synnyttäisi varmasti uusia sisältöjä ja lähentäisi opiskelu- ja työelämää toisiinsa. Alustatalouden kaltaiset uudet liiketoimintamallit tulisivat konkreettisesti osaksi opiskelun arkea”, Eriksson visioi.

Koulutuksen siirtyminen verkkoon muokkaisi väistämättä sekä opettajien että opiskelijoiden rooleja. ”Näen tässä kehityksessä paljon mahdollisuuksia molemmille osapuolille. Opettajille digitaalisuus merkitsee sekä uusia, monipuolisempia sisältöjä että opettajan roolin kasvamista valmentajan tai mentorin kaltaiseksi sparraajaksi, joka tukee opiskelijoita ja auttaa heitä löytämään oikeiden sisältöjen ja opiskelupolkujen äärelle. Opiskelijoilta verkottuva opiskelu vaatii enemmän itseohjautuvuutta ja oman elämän hallintaa”, hän arvioi.

VAIHDA PAPERI DIGITAALISEEN Kun vaihdat Talouselämä-jäsenetulehtesi digitaaliseen, saat veloituksetta e-kirjan. Ammenna käyttöösi asiantuntevaa tietoa, trendejä ja ideoita – kaikkea, mitä työssäsi tarvitset.

Kun vaihdat digitaaliseen, Suomen Ekonomit tarjoaa sinulle kolmeksi kuukaudeksi täyden käyttöoikeuden kaikkiin lehtiin Summa-palvelussa.

Ota digitaalinen lehti käyttöösi osoitteessa ekonomit.talentum.fi

ALUEELLISET VAHVUUDET Suomen kauppakorkeakoulut (ABS) ry:n puheenjohtaja Petri Sahlström suhtautuu maltillisesti keskusteluun yhteisestä Suomen digitaalisesta kauppakorkeakoulusta. ”Totta kai yhteistyötä on hyvä kehittää eri kauppatieteellisten yksikköjen välillä, mutta en pidä yhtä digitaalista kauppakorkeakoulua realistisena vaihtoehtona. Yhdessä tekemisen rinnalla on yhtä tärkeää kehittää eri kauppatieteellisten yksikköjen omia vahvuusalueita. Alueellista erikoistumista tai toimialaosaamista ei pidä unohtaa”, Sahlström sanoo.

Oulun yliopiston dekaanina toimiva Sahlström uskoo, että Oulun tai Lappeenrannan kaltaisten kauppatieteellisten yksikköjen erikoisosaamista ei kannata uhrata yhteisöllisyyden nimissä sen enempää kuin muidenkaan yksiköiden osaamisalueita.

Nykyistä vahvempi yhteistyö kuitenkin kannattaisi, sillä sen avulla voitaisiin luoda hyviä uusia yhteisiä sisältöjä, välttää päällekkäistä kehittämistä ja kohdentaa voimavaroja omiin erikoisalueisiin.

Hyvänä esimerkkinä konkreettisesta yhteistyöstä hän ottaa esille uuden liiketoimintaosaamisen digitaalisen opintokokonaisuuden yliopisto-opiskelijoille, joka käynnistyy ensi vuonna. Muiden alojen opiskelijoille suunnattu opintokokonaisuus käsittää kursseja esimerkiksi taloushallinnon, johtamisen, markkinoinnin ja myyntityön sekä taloustieteen perusteisiin. ”Perusliiketoimintaosaamisen opintoihin on valtavasti kysyntää kauppakorkeakoulun ulkopuolelta. Yhteistyönä kehittämämme laadukas kokonaisuus vastaa tähän haasteeseen”, Sahlström sanoo.

Hän pitää pilottihanketta erittäin tärkeänä, sillä tähän asti hänen kokemuksensa opintosisältöjen siirtämisestä verkkoon ovat vaatimattomia. ”Ratkaisut ovat olleet melko välineellisiä eikä niissä ole hirveästi

24

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

mietitty opiskelukokemusta. Suurta lisäarvoa ei tuo se, että luentomonisteet ovat saatavilla digimuodossa”, Sahlström sanoo.

OPINTOPOLKUJEN AMAZON Sahlström uskoo kuitenkin, että yliopistomaailman kansainvälistyminen paineistaa yliopistoja miettimään digitaalisia ratkaisuja vakavammin nyt, kun teknologia tarjoaa aiempaa monipuolisempia vaihtoehtoja digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen. ”Viime vuosina kauppakorkeakoulut ovat kehittyneet aimo harppauksin eteenpäin kansainvälistymisen myötä. Toimintatavat ovat uudistuneet ja digitaalisuudesta on tullut keskeinen osa kursseja.

Oppimiskokemusta on nyt mahdollista rikastaa ja aidosti parantaa tekoälyn avulla. Oppimispolkuja on helpompi räätälöidä opiskelijakohtaisesti. Esimerkiksi 200 hengen kurssilla jokaiselle osallistujalle voi rakentaa oman oppimiskurssinsa”, hän sanoo.

Digitaalisuuden hyödyntämisessä opetuksessa on kuitenkin hänen

”RATKAISUT OVAT OLLEET VÄLINEELLISIÄ, EIKÄ NIISSÄ OLE MIETITTY OPISKELUKOKEMUSTA.”

mukaansa saavutettu vasta murto-osa mahdollisuuksista. ”Visioissani digitaalisen korkeakoulun verkkoalusta voisi olla verkkokauppa Amazonin kaltainen älykäs ja oppiva yhteistyökumppani. Samoin kuin verkkokauppa oppii tunnistamaan asiakkaansa ja tarjoamaan hänelle suosituksia, voisi digitaalinen oppimisympäristö opastaa ja neuvoa opiskelijoita opintojen kehittymisessä”, hän sanoo.

TUKIPALVELUISTA HUOLEHDITTAVA Suomen Ekonomien hallituksen opiskelijajäsen Jussi Nieminen suhtautuu hyvin optimistisesti ajatukseen digitaalisesta korkeakoulusta ja arjen opintojen siirtymisestä ainakin osittain verkkoon.

Hän on viiden vuoden opiskelunsa aikana voinut seurata digitalisaation tuomia hyötyjä. ”Sähköinen tenttiminen on yleistynyt. Se tuo mukavasti joustoa opiskeluun. Kursseilla käytettävät sähköiset järjestelmät, työskentelyn vuorovaikutusjärjestelmät ja materiaalinjakopäiväkirjat ovat tuoneet digitalisaation

opiskeluun. Paljon on kuitenkin vielä tehtävissä”, hän sanoo.

Nieminen mainitsee verkko-opiskelun eduiksi ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun, ajanhallinnan tehostamisen ja yksilöllisemmät tutkinnot, mutta uskoo sen edistävän ennen kaikkea vuorovaikutusta eri kauppatieteellisten yksikköjen välillä. ”Opintojen ei tarvitse rajoittua vain omaan yksikköön, vaan ryhmätyöskentelyä on helppo tehdä yli akateemisten tai maantieteellisten rajojen. Työskentely verkossa valmentaa opiskelijoita samalla aktiivisemmin kansainväliseen tiimityöskentelyyn, mikä on arkea liike-elämässä”, Nieminen sanoo.

Niemisen mukaan kauppatieteilijät suhtautuvat pragmaattisesti digitalisaatioon ja näkevät sen hyödyntämisessä enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. ”Opiskelijat mukautuvat nopeasti uusiin asioihin ja innostuvat uusista tavoista tehdä asioita. Selkeät intuitiiviset järjestelmät, joita voi muokata omien tarpeidensa mukaan, kannustavat ottamaan kaiken hyödyn irti digitaalisista ratkaisuista. Jos pääsee omilla

”PALJON ON VIELÄ TEHTÄVISSÄ.”

Olemme sinun toimialasi pankki Pankit pysyivät ennen pankkialalla. Nyt se ei riitä. Meidän on ymmärrettävä tarpeesi, hyödynnettävä kumppaneiden tietoja, analysoitava trendejä ja yhdisteltävä datapohjaista tietoa. Johdettava näistä sinulle hyviä neuvoja. Menestymme, kun sinä menestyt.

Collector Bankin yritysrahoituspalveluihin kuuluu myyntisaatavien osto ja rahoitus, ostolaskurahoitus ja yrityslainat. Optimoimme käyttöpääomasi toimintasi mukaan ja tuemme liiketoimintasi kasvua ja kannattavuutta.

Haluatko kenties parantaa kassavirtaa? Pienentää luottotappio- tai maksuviiveriskejä?

Keventää hallintoa tai tasetta? Parantaa omavaraisuutta? Tarjota kilpailukykyisiä maksuehtoja? Jokainen toimiala on erilainen. Tulemme osaksi omaasi.

Lue lisää yritysrahoituksesta: collector.fi

tunnuksilla kirjautumaan uusiin digitaalisiin järjestelmiin, pysyy myös käyttöönoton kynnys matalana”, hän arvioi.

Hän uskoo kuitenkin, että digitaalisten opintosisältöjen yleistyminen merkitsee isoa sopeutumishaastetta niin opiskelijoille kuin opettajillekin. ”Verkko-opiskelu vaatii opiskelijoilta enemmän oman elämän hallintaa ja suunnitelmallisuutta, mikä edellyttää, että heillä on jatkossakin riittävästi tukipalveluja ja opinto-ohjausta saatavilla. Opettajille sähköisyyteen siirtyminen vaatii varmasti täydennyskoulutusta parhaiden pedagogisten valmiuksien kehittämiseen”, Nieminen sanoo.

Joustavampi verkko-opiskelu tarkoittaisi käytännössä myös sitä, että opiskelijoiden valmistumisajat todennäköisesti nopeutuisivat. ”Se olisi myös kansantalouden kannalta merkityksellistä.”

Britit ja FutureLearn edellä KOTIMAISESTA LAADUKKAASTA koulutusosaamisesta on useaan otteeseen leivottu potentiaalista vientituotetta. Myös Suomen digitaalisen kauppakorkeakoulun yhteydessä jakamistalouteen perustuvan verkkoalustan hyödyntämisessä on nähty ainekset kilpailukykyiselle vientituotteelle.

Mutta olemmeko jo myöhässä globaalista kilpailusta opintosisältöjen viennissä? Useat kansainväliset yliopistot ovat jo vuosia houkutelleet opiskelijoita ympäri maailmaa mahdollisuudella opiskella virtuaalisesti verkossa.

Esimerkiksi kymmenen brittiläisen yliopiston perustama FutureLearn on toiminut verkkoalustana maksuttomille verkkokursseille.

FutureLearn-alustalla opintojaan tarjoavat nykyään myös Ison-Britannian ulkopuoliset yliopistot esimerkiksi Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta. ”FutureLearn on opiskelualustan lisäksi myös koulutusviennin markkinapaikka, joka on tehnyt yliopistoja tunnetuksi, esitellyt niiden koulutussisältöjä ja toiminut eräänlaisena sisäänheittäjänä houkuttelemaan kansainvälisiä opiskelijoita suorittamaan brittiyliopistojen tutkintoja paikan päällä fyysisissä yliopistoissa. Nykyisin FutureLearnin kautta suoritettuja kursseja hyväksytään laajasti myös osaksi varsinaisia yliopistotutkintoja”, toteaa Suvi Eriksson.

FutureLearnin kaltaisia kansainvälisiä verkkoalustoja, joissa eri maiden yliopistot tekevät osaamistaan ja koulutussisältöjään tutuiksi, on useita. Suomalaisia yliopistoja niillä ei kuitenkaan juurikaan näy.

PENGAR GLIDER IN ME HUOLEHDIMME, ETTÄ

Rohkeasti ja ystävällisellä otteella palvelut yritysrahoituksen, perinnän, reskontra- ja taloushallinnon sekä verkkokaupan tarpeisiin.

Olemme myös mainio työpaikka. Suomen parhaat työpaikat -tutkimuksessa sijoituimme tänä vuonna jo viidettä kertaa peräkkäin parhaiden joukkoon. Tämä tuottaa myös tyytyväisiä asiakkaita. Siksi olemme vahvassa kasvussa Suomessa ja muualla Euroopassa.

09 4242 3080 | myynti@svea.fi | www.svea.fi/tutustu Enemmän rahaa suomalaisille.

Tästä alkaa

Ratkaisusi nopeampi on tässä: kassankierto

Svea Ekonomi on osa ruotsalaista Svea-konsernia, jonka rahat ovat käytettävissä yrityksesi menestykseen.

[ TIESITKÖ? ] Lähde: Suomen Ekonomien jäsentutkimus maalis–toukokuussa 2016, toteuttajana TNS Gallup.

EKONOMIT ARVOSTAVAT LIITTOAAN Ekonomit liittävät tuoreen jäsentutkimuksen mukaan järjestöönsä vahvasti positiivisia ajatuksia. Enemmistö pitää Suomen Ekonomeja asiantuntevana, arvostettuna, palvelevana, jäsentensä etuja ajavana sekä yhteiskunnallisesti vastuuntuntoisena. Liiton jäsenet suosittelevat jäsenyyttä lämpimästi kaikille ekonomeille ja kyltereille.

9/10 2/3

JÄSENET PITÄVÄT SUOMEN EKONOMEJA TYÖELÄMÄN ASIANTUNTIJANA

ARVOSTETTUNA

PALVELEVANA

95 93 91 %

%

%

vastaajasta on tyytyväinen Suomen Ekonomien toimintaan

vastaajista arvioi tuntevansa Suomen Ekonomien toimintaa vähintään melko hyvin

SUOMEN EKONOMIEN ERITTÄIN TÄRKEINÄ PIDETYT TEHTÄVÄT 71 %

Työsuhteeseen liittyvä oikeudellinen neuvonta

67 %

Kyky ennakoida toimintaympäristön muutoksia

67 %

65 %

Kauppatieteellisen koulutuksen arvosta huolehtiminen

63 %

Kyky kuulla jäseniä

Työttömien jäsenten tukeminen

SUOMEN EKONOMIEN TULISI SEURAAVIEN KOLMEN VUODEN AIKANA HUOMIOIDA ERITYISESTI

44

%

Yrittäjyyden ja itsensä työllistämisen yleistyminen

44

%

Työssä jaksaminen ja työhyvinvointi

38

%

Ekonomien jatkuva ammatillisen kehittymisen vaatimus

Kun tarvitset neuvoja, ota yhteyttä!

Palkka-asioissa sinua auttaa palkkaneuvonta@ekonomit.fi, uravalmennuksessa ura@ekonomit.fi ja työsuhdeasioissa auttavat ­juristit, puh. 020 693 205 arkisin klo 9–12. Esimiehinä toimivia auttaa myös työnantajaneuvonta, puh. 020 1299 243.

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

27

TEKSTI LEENA FILPUS KUVA NEA ILMEVALTA

Q&A

Kuvaile itseäsi kolmella sanalla?

Olen asioiden käynnistäjä ja ihmisten innostaja.

Kolmas määre on tunnollisuus. Olen valmis venymään lähes järjettömyyksiin asti, kun ryhdyn tekemään asioita.

Viestisi yritysten markkinointiasioiden kanssa pähkäileville?

Think big! Kasvata markkinoinnin merkitystä talon sisällä. Markkinointi ei ole vain kulurivi, sen tehtävänä on generoida liikevaihtoa. Ota oma roolisi niin suurena kuin sen pitääkin olla. Opettele myös puhumaan numerokieltä uskottavasti etenkin talousjohtajalle. Se tuo arvostusta.

Viestisi vastavalmistuneelle ja kylterille?

Unohtakaa eri alojen kauppatieteilijöiden sisäänrakennetut nokkimisjärjestykset. Yritykset ja yhteiskunta tarvitsevat eri osa-alueille erikoistuneita kauppatieteilijöitä.

28

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

[ ERITYINEN EKONOMI ]

Intohimona markkinointi

Yritysten ja Suomen huonosta menestyksestä on turha marista, jos kaikkia tuloksen teon keinoja ei oteta käyttöön, sanoo Anne Korkiakoski.

K

atse kuluriviltä liikevaihtoon. Enemmän panostuksia ja nälkää kasvuun. Lopetetaan kulujen leikkaaminen. Sitä on tehty jo kahdeksan vuotta, eikä kasvua näy missään!”

Muun muassa Koneen ja Elisan entisenä viestintä- ja markkinointijohtajana tunnettu Anne Korkiakoski puhuu vauhdilla ja innostuneesti. Asia on hänelle tärkeä. Markkinointikonkari on kiertänyt keväästä lähtien kertomassa reilulle 4 000 markkinointialan ja yritysjohdon ammattilaiselle yli 40 tilaisuudessa siitä, millä reseptillä suomalaisyritykset ja samalla koko Suomi saadaan kasvu-uralle.

Suomi-kierros on osa Markkinointi-investointien vaikutus Suomen kasvuun ja menestykseen -hanketta, jolla halutaan saada yritysten päättäjät ymmärtämään markkinoinnin olennainen merkitys yritysten menestyksessä.

Kun talous romahti vuonna 2008, Suomessa ja Ruotsissa leikattiin kuluja ja sopeutettiin toimintaa. Suomessa on siitä lähtien pohdittu, mistä kuluja voisi leikata lisää.

Ruotsissa toimittiin toisin. ”Siellä palattiin investoinneissa ja markkinointisatsauksissa kahdessa vuodessa samalle tasolle, jossa ne olivat ennen romahdusta. Heidän bruttokansantuotteensa on kasvanut jo vuosia yli kolmen prosenttiyksikön vauhtia. Eikö meidänkin kannattaisi kokeilla samaa, sen sijaan, että mietimme, mistä kuluja voisi vielä nipistää?”

Korkiakosken mukaan meillä ei ymmärretä, että markkinointi on liikevaihdon kasvattaja eikä myynnin tukifunktio. Suomessa panostetaan markkinointiin puolet Ruotsin panostuksista, kun mittakaavaero otetaan huomioon. Korkiakoski uskoo, että jos markkinointipanostuksia lisätään, bkt:kin lähtee nousuun. ”Kasvuun voi vaikuttaa itse, omilla toimilla. Jos kysyntä on heikkoa, tehdään kysyntää lisääviä toimenpiteitä, eli lisätään markkinointia.”

”Markkinointiammattilaisen on syytä opetella perustelemaan sanomisensa numeroiden kautta.”

KAUPALLISTAMINEN ONTUU Markkinointiosaamista meillä on. Ongelma on raha. ”Missään muualla ei markkinoida niin tehokkaasti kuin meillä. Saamme pienellä rahalla paljon aikaan. Jos

markkinointibudjetti tuplattaisiin, miten paljon enemmän saisimmekaan aikaan.”

Kehitämme myös hienoja tuotteita. Ongelmana on se, ettei kukaan tiedä niistä. Emme osaa luoda kysyntää.

Olemme kansainvälisissä tutkimuksissa top viidessä innovaatioiden teossa. Kyvyssä hyödyntää innovaatioita, kaupallistaa ne, romahdamme sijaluvulle 39. ”Tämä näkyy esimerkiksi Slushissa. Suomalainen esittelee siellä loistavan teknisen innovaation ja luulee sen riittävän. Ruotsalaiset, hollantilaiset ja jenkit kertovat sen lisäksi, kenelle innovaatio on tarkoitettu, miten sen voin tuoda markkinoille, mikä se ansaintalogiikka on ja miten sillä tehdään bisnestä. On selvä, että pääomasijoittajan raha menee heille. Ei sijoittajilla ole aikaa miettiä start-upien puolesta, miten innovaatio kaupallistetaan”, Korkiakoski sanoo.

NUMEROT HALTUUN Suomessa pitäisi suhtautua markkinointiin yhtä ylpeästi kuin tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Yrityksissä löytyy rahaa tuotannon rakentamiseen, muttei markkinointiin ja kaupallistamiseen.

Eikä kaikissa yrityksissä satsata aina ammattilaisiinkaan. Kun taloushallintoon palkataan uusi ihminen, on itsestään selvää, että hänellä on alan tutkinto. Näin pitäisi olla myös markkinoinnissa. Ei riitä, että on ulospäinsuuntautunut, hyvä tyyppi.

Markkinointiammattilaistenkin on Korkiakosken mielestä syytä katsoa peiliin. ”Yritysten johto puhuu numeroilla. Saadakseen viestinsä läpi, markkinointiammattilaisen on syytä opetella perustelemaan sanomisensa numeroiden kautta. Se tuo uskottavuutta.”

Pitkän kokemuksen lisäksi Korkiakosken sanomista vahvistaa tutkittu tieto. Markkinointi-investointien vaikutus Suomen kasvuun ja menetykseen -hanke startattiin Vaasan yliopiston ja Hankenin tutkijoiden tutkimuksella.

Sen tuloksia Korkiakoski on tuonut markkinointiväen tietoisuuteen Suomi-turneellaan. ”Tarkoitus on, että markkinointialan osaajat saavat nyt konkreettisia välineitä ja numerotietoa, joilla vaikuttaa omassa yhteisössään ja yrityksissään. Tämä on vähän kuin viestijuoksu, luovutan kapulaa seuraaville viestinviejille”, Korkiakoski sanoo.

Hankkeen rahoittajia ovat Viestintäalan tutkimussäätiö ja Sanoma Media Finland. Talkoissa ovat mukana markkinointialan liitot: Mainostajien Liitto, MARK sekä MTL.

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

29

[ MAAILMALLA ] TEKSTI HANNA RUSILA KUVAT ED KASHI/VII/MVPHOTOS

Kulkurius geeneissä Vaihto-oppilasvuosi Kaliforniassa koukutti Emma Aerin kansainvälisyyteen jo teininä. Sittemmin maita ja kokemuksia on kertynyt, ja nyt hän johtaa Valion tytäryhtiötä New Jerseyssä.

K

ummassakin suvussani on muutettu maasta monessa polvessa. Taisin saada sisäänrakennettuna kulkurigeenin”, nauraa ekonomi, toimitusjohtaja ja kolmen teinipojan äiti Emma Aer. Takana on yli 20 vuoden työura seitsemässä maassa. Listalle mahtuvat Suomen ja Yhdysvaltojen lisäksi Saksa, Espanja, Itävalta, Iso-Britannia ja Ruotsi. Kaikkiaan Aer on asunut ulkomailla pätkissä vajaan vuosikymmenen. ”Työvuosissa laskien vaaka kallistuu vielä Suomen hyväksi.

Tosin kotimaan tehtävänikin ovat olleet pääosin kansainvälisiä”, hän summaa.

Kesästä 2014 Aer on luotsannut Valion Yhdysvaltojen-tytäryhtiötä, Finlandia Cheese Inc:tä, New Jerseyssä. Muutaman vuoden hän tuki edeltäjäänsä Suomesta käsin. ”On täysin eri juttu kantaa tulosvastuu paikan päällä kuin konsultoida etänä. Kilpailu Yhdysvalloissa on äärimmäisen kovaa, ja peli pitää osata pelata oikein”, Aer toteaa.

HIHAT YLÖS JA HOMMIIN Valio on vienyt juustoa Yhdysvaltoihin lähes kuusi vuosikymmentä, mutta markkinapelurina se on pieni.

Voin vienti aloitettiin pari vuotta sitten.

Finlandia Cheese huolehtii kaikesta, minkä Amerikan valloitus vaatii. ”Henkilöstömme on kasvanut 30:n korville. Organisaatio on ohut, ja funktiot ulottuvat aina tuotekehityksestä ja tuotannon järjestämisestä myyntiin, markkinointiin, logistiikkaan ja taloushallintoon”, Aer listaa.

30

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

”Koko tiimi on hihankäärijätyyppiä. Töitä tehdään yrittäjähenkisesti, startup-tyyliin.”

Aerin oma työnkuva vaihtelee päivittäin. Aluksi aikaa on kulunut tiimin kasaamiseen: rekrytointiin, coachaamiseen, osaamisten määrittelyyn, suunnan valintaan. ”Isolla, hyperkilpaillulla markkinalla on keskeistä määrittää fokus sekä se, mitä ei tehdä. Kenttä on pirstaleinen, ja markkinaosuus rakentuu paljon hitaammin kuin Suomessa”, hän vertaa.

Pienessä tiimissä toimitusjohtajakin tekee paljon hands on -työtä. Aer tukee alaisiaan esimerkiksi tuote- ja markkinointistrategioiden luonnissa, hinnoittelussa, ehtoneuvotteluissa sopimusvalmistajien kanssa sekä asiakastyössä.

PIINKOVA KILPAILU Suomessa puhutaan Yhdysvaltojen elintarvikeviennin yhteydessä kernaasti TTIP-neuvotteluista.

Vapaakaupan ulkopuolisia tulleja on moitittu korkeiksi ja amerikkalaisia säädöksiä kilpailua haittaaviksi.

Aer ei kuitenkaan koe kauppa­ politiikkaa Finlandia Cheesen päähaasteeksi. ”Tullit ja sääntely muodostavat liiketoiminnan puitteet, ja niiden vaikutukset on tietysti ymmärrettävä. Haastavammaksi rankkaisin silti jenkkimarkkinoiden piinkovan kilpailun ja armottoman kapitalismin”, hän linjaa.

Kun kaikki ajattelevat bisneksessä vain itseään ja pelaavat omaan pussiin, siirrot on tehtävä taiten. ”Avainkysymyksiä hyperkilpailussa ovat ’miten löytää markkinaraot?’ ja ’miten markkinoida ja luoda brändiä kustannustehokkaasti?’”

Aer painottaa.

”Jenkeissä on oltava asiakaslähtöinen ja ketterä. Jos me emme ole, joku muu on.”

Esimerkiksi voibrändejä on markkinoilla peräti 227, kun Suomessa määrän voi laskea yhden käden sormilla. Valion Finlandia-voi on saanut jalansijaa premiumtuotteiden segmentissä, jossa hinnat ovat keskivertoa korkeammat.

Amerikkalaisille voi on ennen kaikkea leivontatuote, jonka sesonki painottuu loppuvuoteen.

ELÄMÄ ON TYÖNTEKOA Myös juustoissa nimet ja brändit poikkeavat kotimaisista. Amerikka-

Tiesitkö?

• Yhdysvallat on maailman suurin maidontuottaja ja maitotuotteiden markkina-alue.

Food service- ja vähittäismarkkinat nousevat yhteis­arvoltaan 120 miljardiin euroon. Maitotuotteiden kokonaiskulutus on laskenut, mutta voin ja juuston suosio kasvaa. Selvimmin nousussa ovat luomu- ja premiumtuotteet.

• Suomen juustovienti Yhdysvaltoihin on kasvanut. Koko maitotaloustuotteet ja munat -kategorian vienti nousi 12,8 miljoonaan euroon vuonna 2014. Tuonti meille päin oli tästä viidesosa.

• Suomesta viedään amerikkalaisille etupäässä sianlihaa, voita, juustoa, kuminaa ja kauraa.

Vuonna 2015 elintarvikevienti Yhdysvaltoihin kipusi 37 miljoonaan euroon.

• Finlandia Cheese Inc:n 85 miljoonan dollarin liikevaihto koostuu pääosin juustoista. Kaksi kolmannesta valmistetaan paikan päällä, loput Suomessa.

• Elintarvikekauppa Yhdysvaltoihin koetaan Euroopassa usein haastavaksi tullimaksujen, kiintiöiden ja sääntelyn takia.

Lähteet: Emma Aer, statista.com, Tulli, Maaseudun Tulevaisuus

Emma Aer on luotsannut Finlandia Cheese Inc:tä New Jerseyssä vuodesta 2014 lähtien.

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

31

[ MAAILMALLA ]

"Amerikkalainen ajattelee positiivisen kautta.

Tiukoissakin paikoissa etsitään mahdollisuus onnistua", on Emma Aer huomannut.

laiskuluttaja harvoin tietää, mikä on emmental tai tilsit. Sen sijaan hän tuntee Swiss- tai American-juuston.

Uusimpia markkinatulokkaita on Haapajärvellä valmistettava Oltermanni – amerikkalaisittain Baby Muenster.

Ruokamieltymyksiä riittää monikulttuurisuuden kehdossa laidasta laitaan. Jälleenmyyjiäkin on satoja jättiketjuista pienpelureihin.

Markkinarako pitää vallata täsmätaktiikalla. ”Tärkeä kohderyhmä meille ovat äidit, joita kiinnostaa ruoan puhtaus, luonnollisuus, maku ja laatu. Finlandian tuotteet mielletään tällaisiksi”, Aer kertoo.

Eroja löytyy myös bisnes- ja työkulttuureista. Kilpailuhenki voi tuntua alkuun rajulta, mutta kolikolla on toinenkin puoli. ”Siinä missä suomalainen osoittaa fiksuuttaan kriittisyydellä ja pohtii läpikotaisin, mikä voi mennä pieleen, amerikkalainen ajattelee positiivisen kautta. Tiukoissakin paikoissa etsitään mahdollisuus onnistua ja tehdä vielä isommin”, Aer kuvaa.

Tyypillinen amerikkalainen elää tehdäkseen töitä, ei päinvastoin. ”Harva pitää vuosilomaa viikkoa enempää, vaikka pystyisi. Aktiivi-

32

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

suus on täällä kovassa huudossa.

Väki haluaa pysyä markkinakelpoisena, sillä potkut voivat tulla koska tahansa.”

PÄTEVÄ JURISTI RINNALLE Aerin viisihenkinen perhe päätyi New Jerseyyn äidin työn perässä, mutta vetovuoro on perheessä vaihdellut. Mies – ekonomi samalta kauppakorkean vuosikurssilta – ohjasti pesueen Ruotsiin ja takaisin Suomeen. Välillä oltiin Isossa-Britanniassa molempien työtehtävien vuoksi. ”Eri maissa asuminen on perheelliselle aikamoista rumbaa, mutta se myös hitsaa yhteen. Lapset oppivat erilaisuutta ja kykyä katsoa asioita monelta kantilta”, Aer pohtii.

Vastoinkäymisetkin kuuluvat kuvioon. Jokaisesta maasta on silti jäänyt mieluisa muisto. Yhdysvalloissa yllätyksenä tuli raskas byrokratia, jonka kanssa muuttaja joutuu painimaan pitkään. Plussapuoliksi Aer mainitsee erityisesti monikulttuurisuuden sekä hyväntekeväisyysperinteen, joka nivoutuu amerikkalaiseen elämänasenteeseen. ”Heikompien auttaminen on täällä itsestäänselvyys ja iloa tuova harrastus. Olemme olleet monissa hyväntekeväisyysbileissä, joissa

”Eri maissa asuminen on perheelliselle aikamoista rumbaa, mutta se myös hitsaa yhteen.”

on myös älyttömän hauskaa!” Aer kertoo.

Osa kulttuurieroista voi yllättää härmästä muuttavan, hän muistuttaa. ”Ensimmäisiä prioriteetteja työelämässä on etsiä hyvä juristi, sillä sopimuksia syynätään sana sanalta.

Luokkayhteiskunta on yhä voimissaan etenkin itärannikolla, ja ’kuka tuntee kenet’ -pelissä pitää löytää oma paikkansa.”

Bisnesnainenkin kohtaa usein ”mitä miehesi tekee työkseen” -uteluja. Statuspelin säännöt onneksi oppii. ”Asenteet ja ajattelutapa ovat erilaiset kuin Suomessa. Joka maahan pitää sopeutua – mutta sehän tästä tekee niin kiintoisaa!”

[ URA ] TEKSTI MARIANNA SALIN KUVA ATTE LAKINNORO

OMAT TAVAT KUORMITTUA, OMAT KEINOT PALAUTUA Työterveyslaitoksen pääjohtaja ja pitkän uran Nokialla tehnyt Antti Koivula mittaa työ- ja vapaa-aikansa määrää, mutta ennen kaikkea laatua.

A

ntti Koivula tunnisti taipumuksensa jo varhain.

Innostavaa tekemistä kertyi kuin itsestään.

Parikymppisenä hänen ajastaan kisasivat tuotantotalouden opinnot, työt Teknillisellä korkeakoululla sekä toiminta opiskelijayhdistyksessä. ”Silloin mietin ensimmäisen kerran, mihin rahkeet riittävät ja miten.

Totesin, että jaksan paremmin, kun liikun päivittäin. Lenkillä puran paineet ja ratkaisen ongelmat”, Koivula sanoo.

Malli kantoi seuraavassakin ruuhkassa, joka muodostui Nokian nousukaudesta ja perhe-elämästä.

Koetukselle se joutui vasta Nokian alamäessä.

Irtisanomisaallolla alkoi myös Koivulan pesti Työterveyslaitoksen pääjohtajana viime syksynä. Vastuu ja huoli ihmisistä painoivat. ”Jouduin myöntämään, että vanhat palautumiskeinot eivät enää toimi.

Menin raskaan päivän jälkeen juoksemaan kovaa tai nostamaan isoja painoja, mutta tässä iässä ja tilanteessa se ei enää palauttanutkaan, vaan veti kropan vielä kovemmille kierroksille”, 47-vuotias Koivula kertoo.

ILLAT ILMAN SÄHKÖPOSTIA Moni on palanut loppuun odottaessaan aikaa, jolloin kriisi, murros tai kiire olisi ohi.

34

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

Johtamisesta ja työpsykologiasta väitellyt Koivula ei mennyt siihen lankaan, vaan päivitti palautumismallinsa. Hän karsi rankkoja urheilulajeja, lisäsi joogaa ja kävelyä ja varmisti, että matkapäivää seuraava päivä alkaa kuntosalilla. Hän tutki myös tapaansa kuormittua ja sulki sen seurauksena sähköpostilaatikon illaksi. ”Olin tottunut syömään yhdessä perheen kanssa ja lukemaan illalla vielä sähköpostit. Tapa toimi silloin, kun asiat olivat myönteisiä ja ongelmat ratkaistavissa saman tien. Mutta enää se ei toiminut. Oli asioita, joita ei voinut hoitaa illan aikana kuntoon, ja ne rupesivat vaikuttamaan uneen.”

Koivula pyrkii käyttämään päivästään noin yhdeksän tuntia työhön ja kahdeksan tuntia nukkumiseen.

Näin aikaa riittää myös perheelle, ystäville ja liikunnalle. ”Tiedän johtajia, joille riittää kolmen tai neljän tunnin unet. Se on tietynlainen vahvuus – mutta myös heikkous, jos vaatii muilta samaa.”

ITSETUNTEMUKSESTA VOIMAA ”Jokaisen on itse löydettävä oman jaksamisensa rajat ja pidettävä niistä kiinni. Haaste on siinä, että elämä ja ympäristö muuttuvat. Jos tunsi itsensä hyvin kymmenen vuotta sitten, pitää olla valmis kyseenalaistamaan tuo käsitys”, Koivula sanoo.

Hänen kokemuksensa mukaan huippujohtajat ovat lähes poikkeuksetta hyvin tietoisia omasta tavastaan reagoida ja käyttäytyä. ”Johtaminen on huippu-urheilua.

Itseään pitää kuunnella tarkasti. Jos kuuntelu lakkaa, pahimmillaan tehdään todella typeriä isoja päätöksiä.”

Typeriin päätöksiin voi ajaa muun muassa ylikuormitus. Koivula ei ole lainkaan varma, kannattaako yhteiskunnan merkittäviä päätöksiä hieroa yöhön asti kestävissä palavereissa. ”Paineen alla ja rasittuneena avarakatseisuus usein häviää ja aletaan syyttää muita omista ongelmista”, Koivula toteaa.

”Jos pitää saada jokin vaikea juttu kristallisoitua, kävelen, kunnes ajatus on kirkas.”

Kuka sitten herättää kireän johtajan katsomaan peiliin? Yhä useammin valmentaja eli coach.

Koivulalla on heitä useitakin eri tilanteisiin, ja lisäksi luottamuksellisia piirejä, joissa omasta johtamisesta voi puhua. Hän suosittelee kuitenkin luopumaan liian tutuksi ja tiiviiksi käyneestä valmennussuhteesta, jotta peili säilyisi kirkkaana ja johtamisvastuu johtajalla.

INTROVERTTI PALAUTUU YKSIN Itsetutkiskelu on saanut puheliaan ja ihmisistä innostuvan Koivulan myöntämään jo aikaa sitten, että hänen ytimestään löytyy kaikesta huolimatta varovainen introvertti, joka kuormittuu ihmisten seurasta aivan toisin kuin ekstrovertti. ”Johtaja on aina esillä, ja johtajan odotetaan aina sanovan jotain fiksua.

Minun on välillä pakko ottaa etäpäivä, jotta saan kuormituksen alas ja voin tehdä töitä rauhassa. Jopa sillä on merkitystä, onko Skype-palaverissa videokuva vai ei. Jos näen kuvan, joudun käyttämään koko ajan ylimääräistä energiaa siihen, että luen toisen kasvoja ja selvitän mitä tämä ajattelee minusta”, Koivula kertoo.

Persoonallisuudesta riippumatta johtajilla on tapana pakata kalenterinsa täyteen tapaamisia. Koivula ei pidä sitä haitallisena, kunhan työt tuntuvat tapaamisissa etenevän edes pienin askelin.

Kokeile näitä: • • • •

säännöllinen liikunta 8 tunnin yöunet sähköposti kiinni illaksi luottamukselliset keskusteluverkostot • oma valmentaja • etätyöpäivät

APUA AJAN SEURANTAAN Antti Koivula seuraa työ- ja vapaa-ajan jakautumista sekä unensa laatua eri apuvälinein. Hän on kokeillut myös Ekonomien Aikani-mobiilisovellusta, joka mittaa, mihin aika kuluu ja millaisissa fiiliksissä. Kahdesta testiviikosta tiukempi hälytti niin Aikani-sovelluksessa kuin unimittarissakin.

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

35

[ SISÄPIIRISSÄ ]

TEKSTI TARJA VÄSTILÄ KUVAT MIIKA KAINU

KAUPANKÄYNTIÄ kaksin K-hengessä

Torpparinmäen K-supermarketissa viilettävä kaksikko on saanut asiakkaat ostamaan ja viihtymään. Tässä kaupassa ei halpuuteta sika-nautaa, vaan panostetaan palveluun, laatuun ja järkeen.

T

eit’ isäin astumaan… Vuoden 1998 kesä oli sateinen, mutta Tikkalan veljekset eivät pisaroista piitanneet.

Teini-ikäiset Ilari ja Teemu uurastivat isänsä kaupassa Tikkurilassa. ”Pakkasimme hedelmiä ja vihanneksia, rapsuttelimme kukkakaaleista kantoja. Kun kauppaan tuli tuhat kiloa meloneja, ne pilkottiin ja kelmutettiin päivässä. Tynnyrikaupalla hilloja pistettiin rasioihin. Kaikki on jäänyt lihasmuistiin.”

Tunnelmaa tiivisti kasettisoittimesta raikuneet Metallica ja Red Hot Chili Peppers: kahdeksaa biisiä paukutettiin koko kesä. Pikkuruinen takahuone lepattavine ovineen toimi veljesten työtilana. Hajumuistikin toimii: parsakaali tuntuu nokassa vieläkin. Sesonkeina kaksikko pääsi kaupan puolelle: toinen banaanipuvussa, toinen sonnustautuneena perunaksi. ”Saatiin 34 markkaa tunnissa. Siitä lähtien on tienattu itse”, summaa sittemmin ekonomiksi opiskellut Ilari. Tradenomi-veli Teemu nyökyttelee vieressä.

­ oungille riskienhallintatiimiin, joka oli osa Y liikkeenjohdon konsultointia.”

Keväisellä laskettelureissulla 2013 veljekset pohtivat, josko hynttyyt lyötäisiin yhteen.

Kesällä Ilari irtisanoutui, vaikka työ miellytti ja työyhteisö oli mahtava. Veri veti kauppaan takaisin. Syksyllä molemmat pakersivat isänsä kaupassa Lauttasaaressa ja aloittivat kauppiasvalmennuksen. ”Alusta asti oli selvää, että ryhdymme kauppiaiksi yhdessä. Jossain vaiheessa viestitimme Keskolle, että jos Torpparinmäki vapautuu, olemme kiinnostuneita. Kiirettä ei ollut.”

Mutta kiire tuli. Edellinen kauppias lopetti, ja kuukaudessa kaksikon piti olla valmiina avaamaan kaupan ovet. Valmennus tykitettiin läpi, ja Teemukin ehti buukatulle lomalle. ”Niin sitten aloitimme kauppiaina marraskuisena sunnuntaina neljä päivää ennen valmistumista. Kun vuorokausi vaihtui pyhän puolelle, kilistelimme omassa kaupassa kahdella olutpullolla ja totesimme, että tämä on meidän − sekä hyvässä että pahassa. Oli aika hieno fiilis.”

EKONOMISTA KAUPPIAAKSI Jos Teemu oli pesunkestävä kauppias jo alkumetreillä, Ilarin urapolku kulki mutkan kautta. Isoveli teki alan hommia ja opiskeli tradenomiksi, pikkuveli pänttäsi rahoitusta kauppakorkeassa. ”Tähtäsin glorifioidulle alalle”, hymyilee Ilari. Opintojen ohessa ja kesäisin hän oli töissä pankkiiriliikkeessä, jonka työt alkoivat alkuhuuman jälkeen puuduttaa. ”Puolitoista vuotta heräsin joka arkiaamu viideltä tekemään aamuraporttia − ja sieltä kouluun. Osakeanalyysin apupoikana olin kaukana reaalimaailmasta ja halusin jotain käytännönläheisempää. Pääsin Ernst &

MERIITTIÄ HETI ALKUUN Liki 20 vuoden takaiset kesä- ja viikonlopputyöt olivat hyvä ponnin: nyt Tikkalat pyörittävät K-supermarkettia lapsuusmaisemissa Torpparinmäellä Helsingissä. Loppuvuonna 2014 alkanut kaupankäynti on jo saanut tunnustusta: kaksikon kauppa palkittiin Vuoden K-supermarketketjun tulokkaana 2015. ”Myynnin kasvu oli ensimmäisenä vuonna liki 30 prosenttia, nyt alkuvuonnakin jo 25 pinnaa. Sparraamme toisiamme ja kahdestaan saa enemmän aikaan: olemme tehneet jopa 80−90 tunnin työviikkoja. Meillä on korkeat standardit tekemiseen ja kaupasta olemme ylpeitä”, miettii Ilari.

36

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

KAUPAN ALA • Kaupan alalla työskentelee noin 300 000 henkeä, ja se on Suomen suurin ala työllisten määrällä mitattuna. Suomen Ekonomien jäseniä alalla on noin 3 000.

• Suurimmat työnantajat ovat Kesko, SOK, Suomen Lähikauppa ja Stockmann. Yli 500 työntekijän yrityksiä alalla on vain noin 40.

• Toimiala muodostaa noin 10 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.

• Alalla työskentelevien Suomen Ekonomien jäsenten mediaanipalkka vuonna 2015 oli 5 295 euroa kuukaudessa.

Lähteet: Kaupan liitto, Suomen Ekonomit

Ilari (vas.) ja Teemu Tikkala vetävät K-supermarketia Helsingin Torpparinmäessä alueella, jota kaksikko kuvaa "S-miinoitetuksi".

Kilpailua riittää.

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

37

[ SISÄPIIRISSÄ ]

Kauppiaat kehuvat henkilökuntaansa: puolenkymmentä kokoaikaista ja saman verran osa-aikaisia ovat asiakaspalvelun sisäistäneet.

Myös asiakaskunta velvoittaa tarjoamaan vain parasta. ”Yhteisöllisyys on vahvaa. Jo alussa kerroimme, että Tikkalan veljekset ovat palanneet juurilleen ja että haluamme olla kauppiaina juuri täällä, josta olemme kotoisin. Kaupassa käy asiakkaita, jotka ovat asuneet alueella 50 vuotta. Pointtina on se, että pyöritämme hyvää ruokakauppaa lähiseudun asukkaille.”

ja päivitykset sekä tilalta että kaupasta saivat asiakkaisiin vipinää. ”Ennen kuin kauppa oli edes auki, meillä oli sata tykkääjää. Facebook on meille vahva markkinointikanava, se toimii kuin juna”, iloitsee Teemu.

Kauppiaat ovat netissäkin vahvasti läsnä: veljekset popsivat videolla marjoja tai kuvaavat Facebookiin ratkenneet housunpolvensa alahyllyjen täyttämisen jälkeen. ”Kiva nähdä kauppias polvillaan, sanoi yksi asiakas. Toinen kehui muotihousuja.”

FACEBOOK KANAVANA Helppoa ei ole: kauppiaiden mukaan alue on S-miinoitettu. Kilpailevan ketjun kauppoja löytyy kuusi, kiven heiton päässä sijaitsevat Citymarket ja toinen K-supermarket. Niinpä veljekset keskittyvät etenkin palveluun, laatuun ja järkevään valikoimaan sekä jatkuvaan kehittämiseen. ”Olemme vähän liian pieni supermarketiksi, joten priorisointi on tärkeää. Kun kaikkea ei mahdu, panostamme tuoretuotteisiin: heviin, leipään, lihaan ja kalaan. Fileointi on ilmaista, ja sesongin mukaisia marjoja ja hedelmiä on aina saatavilla”, korostaa Ilari.

Visuaalisuus iskee heti kaupan ovesta tultaessa: heviosasto hivelee silmiä. Kaunis esillepano houkuttaa, vaikka asiakas ei olisikaan tullut omena- tai kaaliostoksille.

Kesän sesonkiaikaan liki 5 000 tykkääjää Facebookissa seurasi mansikoiden saapumista kuin jännitysnäytelmää: videot, kuvat

PÄRJÄÄMINEN EI LÄHDE HOOSTA ”Laskimme 4 000 tuotteen hintaa jo ensimmäisenä päivänä eli järkevöitimme hintoja jo ennen h-alkuista aikaa”, toteaa Ilari ja viittaa kilpailijan halpuutuskampanjaan.

Ilarin mukaan suoraviivainen ostoskorivertailu ei kerro koko totuutta: Torpparinmäen ei kannata laskea sika-nautajauhelihan hintaa, kun se ei muutenkaan mene kaupaksi. Sen sijaan tärkein lihatuote, itse jauhettu kotimainen paistinjauheliha, on edullisempaa kuin muualla. ”Pidämme hintatason järkevänä ja kilpailukykyisenä. Meillä leipä, sushit, mansikat, hedelmät, vihannekset, kuha, kirjolohi ja naudan fileepihvit kuuluvat vuositasolla myydyimpien tuotteiden joukkoon. Vahvuutemme ovat selkeästi tuorepuolella, joka kiinnostaa myös asiakkaita.”

Hintojen rukkauksella kaupan kannattavuus on selkeästi noussut. Heviosasto on

38

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

ILARI TIKKALA • Syntynyt 1985 • Koulutus KTM, kauppiasvalmennus • Tehtävä/työ Kauppias, vastuuna talous sekä hevi, juusto, salaattibaari • Työn plussat Yrittämisen tuoma motivaatio • Työn haasteet Joka päivä pitää aloittaa nollasta, hyllyjä on jaksettava täyttää ja toimintaa kehittää.

• Harrastukset Ai entiset?

Taisin viime vuonna golfata, lumilautailusta on kolme vuotta.

• Perhe Vaimo ja kaksi lasta TEEMU TIKKALA • Syntynyt 1983 • Koulutus tradenomi, kauppiasvalmennus • Tehtävä/työ Kauppias, vastuuna henkilöstöhallinto sekä liha, eines, maito, juomat • Työn plussat Asiakkaiden kehujen tuomat kylmänväreet • Työn haasteet Keskioston nostaminen, laiskistumisen välttäminen • Harrastukset Ai entiset? Kitara on vielä olemassa.

• Perhe Vaimo ja kaksi lasta

”Facebook on meille vahva markkinointikanava, se toimii kuin juna.”

JOHTAMISEN ajankohtaispäivä

1.11.2016, Royal at Crowne Plaza, Helsinki Ravistelevia tarinoita ja pohdintoja robotisaatiosta, onnistumisista ja tuloksia tuovasta yrityskulttuurista.

Johtamisen ajankohtaispäivä on syksyn must.

Tule paikalle!

jo yltänyt kuudenneksi 230 supermarketin vertailussa. Luottamuksesta kertoo sekin, että asiakasmäärä on koko ajan kasvussa.

AINA AUKI Kauppiaskaksikon mukaan aukioloaikojen vapauttaminen on ollut kaupan etu. Jos aamuseitsemältä ovi käy harvakseen, niin vilskettä riittää niin arjen viime tuntina kuin viikonloppuiltoina. Kun kauppa on auki, se myös minimoi hävikkiä. ”Enää ei tarvinne heittää 200 purkkia kermaa roskikseen ennen joulua. Hävikki on ainoa asia, joka saa meidät ärtymään”, toteaa Teemu.

Diili on tehty: Manna-Apu, Hursti ja Torppiksen nuorisotalo noutavat hävikkiruokaa säännöllisin väliajoin. Kaikki juhlapyhät testataan: pääsiäisenä ja juhannuksena kauppa kävi, miksei siis joulunakin. ”Jos asiakkaat tylsistyvät jouluna kuten minä, ehkä he tulevat ostoksille”, toivoo Teemu.

Kaupan tulevaisuuteen molemmat uskovat: mihin voisi hävitä sellainen paikka, jossa ihmiset sekä tykkäävät käydä että viettää aikaa? ”Ehkä kymmenen vuoden päästä kuskiton auto kurvaa oven eteen ja lastaamme sen täyteen tavaraa”, velmuilevat veljekset, jotka keväällä aloittivat myös tilaa & nouda -palvelun. ”Vielä mennään hiljaisesti, mutta palvelua käyttävien asiakastyytyväisyys on korkea.

Kaikessa pitää olla mukana, koko ajan on kehityttävä ja mietittävä uusia juttuja."

Veera Sylvius, toimitusjohtaja, Space Systems Finland Oy Hanno Nevanlinna, kulttuurijohtaja, Futurice Oy Cristina Andersson, kirjailija, yrityskonsultti, Develor Oy Jukka Saksi, Managing Partner, Spindoctor Finland Oy Ben Nothnagel, Executive Coach, Benna Oy Ilkka Lavas, sarjayrittäjä, W3 Group Finland Oy Hinta Suomen Ekonomien jäsenille 450 € ( + alv )

Ilmoita 2, maksa 1 Johtamisen ajankohtaispäivään!

Johtamisen ajokortti 10.10.–24.11.2016, Helsinki Nykyjohtamisen haasteisiin.

Teemoina vaikuttava viestintä, digitekniikka, tietoturva sekä johdon vastuut ja velvollisuudet. Lue lisää ja ilmoittaudu!

www.kauppakamarikauppa.fi

[ KYLTERIT ] TEKSTI PAULA RISTIMÄKI KUVA RISTO KUITTINEN

INNOSTUS OPETTAMISEEN JA OSUUSTOIMINTAAN PALKITTIIN Suomen Ekonomien Opetuspalkinto myönnettiin Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori, KTT Anu Puusalle. Hänen innostuksensa osuustoimintaan sekä opetuksen ja elinkeinoelämän yhteistyöhön sai Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden opiskelijat ehdottamaan Puusaa palkinnon saajaksi.

LUE JUTTU ANU PUUSASTA ekonomilehti.fi

Anu Puusan kurssin käynnistymisen jälkeen osuustoiminnasta on tehty useita graduja. Myös kaksi väitöskirjahanketta on vireillä.

40

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

P

arempaa ja tärkeämpää kiitosta työstään ei opettaja voi saada kuin palkinnon, jossa aloitteentekijänä ovat opiskelijat.” sanoo Anu Puusa, Suomen Ekonomien Opetuspalkinnon tämänvuotinen voittaja.

Häntä oli ehdottanut palkinnon saajaksi Itä-Suomen kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Optimi ry.

Anu Puusan intohimo työhönsä ja osuustoiminnan tärkeys aiheena ovat yhtälö, joka vetää vuosittain yhä useampia opiskelijoita aiheen pariin.

Kaikki alkoi vuonna 2013 kuuden pisteen opintokokonaisuudesta Osuustoiminnan idea ja osuuskunta yritysmuotona. Puusa oli huoman-

nut, että osuustoiminta on toimiva yrittämisen muoto, josta kuitenkaan ei tiedetty tarpeeksi.

Puusan kurssilla vierailee runsaasti elinkeinoelämän vaikuttajia osuustoiminnan maailmasta.

Erilaisia harjoitustehtäviä tehdään paljon, ja opiskelijat pitävät muun muassa oppimispäiväkirjaa.

Pikkuhiljaa osuustoiminta-aihe on laajentunut myös tutkimuspuolelle: siitä on julkaistu kansainvälisiä tutkimusartikkeleita, joista yksi perustuu nimenomaan opiskelijoiden oppimispäiväkirjoihin. Osuustoiminnasta on nyt vireillä myös kaksi väitöskirjahanketta, ja uusien tutkimusnäkökulmien hahmotteluun on saatu myös ulkopuolista rahoitusta. Graduja osuustoiminnasta on Puusan kurssin käynnistymisen jälkeen tehty useita.

OPETUKSEN, TUTKIMUKSEN JA ELINKEINOELÄMÄN LIITTO Kyltereiden toiveissa on pitkään ollut ajatus siitä, että opetus ja yritysmaailma tekisivät tiivistä yhteistyötä.

Tästä syystä Suomen Ekonomien tämän vuoden Opetuspalkinnon teemaksi valikoitui Kauppatieteellisen opetuksen ja tutkimuksen yhteys elinkeinoelämään. Puusan vetämä opintojakso ja siitä kasvaneet tutkimushankkeet sisälsivät täydellisesti voittajalta haettavat elementit. ”Anu Puusan työssä opetus ja tutkimus kulkevat käsi kädessä elinkeinoelämän kanssa. Osuustoiminnan kurssi on alusta lähtien toteutettu yhteistyössä osuuskuntien kanssa, mikä on opiskelijoiden kannalta motivoivaa. Lisäksi työ osuustoiminnan eteen on synnyttänyt uutta tutkimustoimintaa, mikä edelleen ruokkii alan osaamisen pitkäjänteistä kehittämistä”, Opetuspalkintoraadin puheenjohtaja ja Suomen Ekonomien hallituksen opiskelijajäsen Jussi Nieminen summaa päätöksen perusteita.

Opetuspalkinto-raadissa mukana ollut Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa opiskeleva Arttu Karila puolestaan painottaa yritysyhteistyön olevan alan opiskelijoille erittäin tärkeää. ”Yhteistyön myötä voi luoda suhdeverkostoa jo opiskeluaikana sekä parantaa valmiuksia soveltaa oppimaansa tietoa työelämässä.”

Puusa itse iloitsee myös osuustoiminnan saamasta huomiosta. ”Olen erityisen kiitollinen siitä, että juuri tämä aihe huomioitiin palkinnossa. Toivottavasti voiton myötä Suomelle tärkeä osuustoiminta saa

”Yhteistyön myötä voi luoda suhdeverkostoa jo opiskeluaikana.” lisähuomiota ja sen opiskelu mahdollistuu laajemminkin Suomessa”, hän sanoo.

KUNNIAMAININTA ANNAGRETA NYSTRÖMILLE Voittajan lisäksi Opetuspalkinto-kilpailussa annettiin tänä vuonna poikkeuksellisesti myös kunniamaininta.

Sen sai Åbo Akademin akatemialehtori Anna-Greta Nyström paljon kiitosta saaneista kursseistaan ja työstään yritysyhteistyön vahvistamiseksi. ”Nyströmin opetuksessa teorian ja käytännön yhteys on luonteva, sillä kaikilla hänen kursseillaan on tavalla tai toisella mukana yritysyhteistyö. Opetus ja työskentelytavat muovautuvat yhteistyössä opiskelijoiden kanssa, sillä Nyström motivoi myös opiskelijoita itseään pohtimaan, mitä käytännön työelämän taitoja nämä haluavat oppia. Oppimisen arvioinnissakin hyödynnetään sekä itsearviointia, muun opiskelijaryhmän arviointia että yrityksen antamaa palautetta”, Jussi Nieminen summaa perusteita kunniamaininnalle.

Suomen Ekonomit toivoo elinkeinoelämän, opetuksen ja tutkimuksen yhteistyön näkyvän tulevaisuuden opiskeluissa yhä vahvemmin. ”Kilpailuun tulleet ehdotukset saadaan toivottavasti laajemminkin näkyviin ja levitettäväksi kauppatieteellisten yksiköiden välillä”, Arttu Karila esittää.

Mikä Opetuspalkinto?

Suomen Ekonomit tukee Opetuspalkinnolla kauppatieteellisen alan opetuksen kehittämistä. Kilpailussa haetaan toimivia ja innovatiivisia käytänteitä, jotka voivat toimia esimerkkeinä hyvästä opetuksesta kaikille yliopistoille sekä olla toiminta­tapana levitettävissä. Kylteriyhteisöt esittävät palkinnon saajaa tai saajia vuosittain vaihtuvan teeman mukaisesti.

Palkinnon suuruus on 6 000 euroa, ja se tulee KAUTE-säätiön varoista. KAUTE-säätiö edistää kauppatieteellistä ja teknillistieteellistä opiskelua, opetusta ja tutkimustoimintaa. Lisäksi voittaneen esityksen tehnyt kylteriyhteisö palkitaan 1 000 eurolla.

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

41

[ TAPAHTUMA ] TEKSTI ROBERT SUNDMAN KUVAT VILLE RINNE

Työelämätaitoja oppimassa Kyltereille suunnatulla Työelämätaidot-kurssilla neuvoteltiin työsopimuksista ja pohdittiin, palkatako firmaan Antero vai Kaisa.

A

alto-yliopiston kauppakorkeakoulun salissa on koolla kolme kuvitteellista johtoryhmää.

Suomen Ekonomien järjestämällä, kauppatieteiden opiskelijoille suunnatulla Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot -kurssilla on meneillään eräänlainen rekrytointiharjoitus. Kurssilaiset ovat nyt järjestäytyneet kuvitteellisiksi yrityksen johtoryhmiksi, joissa käydään läpi kahden kandidaatin, Kaisan ja Anteron, hakemuksia ja CV:itä. Täytettävänä on tilintarkastusassistentin paikka. ”Anterolla on ehkä realistisempi käsitys työn luonteesta.

Hän oli ehkä hieman ylimielinen, mutta kuitenkin selvästi yrityksestä kiinnostunut. Firman nimen mokaaminen hakemuksessa on tosin aika iso miinus”, yhdessä ryhmässä arvioidaan. ”Kaisalla on ehkä tavallaan enemmän motivaatiota. Hänet voisi palkata johonkin toiseen tehtävään”, toisaalla pohditaan.

Lopulta valinta kallistuu Anteroon. Toisen vuoden opiskelija Silla Aaltonen ja graduaan parhaillaan työstävä Eve Sipilä pitivät harjoitusta yllättävän hankalana. ”Oli todella opettavaista miettiä rekrytointiprosessia eri

"Kurssilla halutaan tehdä ekonomin työarjesta tutumpaa myös alan opiskelijoille", sanoo uravalmentaja Taija Keskinen.

42

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

kantilta. Kun aina itse miettii vain sitä, että mitäköhän sitä kirjoittaisi omaan hakemukseensa”, Aaltonen kertoo. ”Itselle aukesi myös se, miten vaikeaa rekrytoijankin on tehdä päätös. Se ei todellakaan ollut itsestään selvä valinta”, Sipilä pohtii.

KURSSILLA ROOLIT VAIHTUVAT Työelämätaitokurssin tavoitteena on kyltereiden työelämävalmiuksien parantaminen.

"Erilaisten harjoituksien kautta opiskelijat oppivat ymmärtämään työyhteisön neuvottelu- ja vuorovaikutustilanteita sekä omia vaikutusmahdollisuuksiaan niissä niin asiantuntijan kuin esimiehenkin roolissa", kertoo Suomen Ekonomien uravalmentaja Taija Keskinen.

Johtoryhmäharjoituksen lisäksi kurssilla käydään läpi työlainsäädännön keskeisiä kohtia, perehdytään työsopimusten saloihin ja päästään pohtimaan myös irtisanomisia yt-tilanteessa. Keskisen mukaan kurssilla halutaan tehdä ekonomin työarjesta tutumpaa myös alan opiskelijoille. ”Heiltä on joskus aikanaan tullut toive, että tällaisia työelämätaitoja haluttaisiin järjestöltä oppia. Erilaisten harjoitusten kautta ei perehdytä ainoastaan esimiehen rooliin.

Roolinvaihdoksen avulla esimerkiksi rekrytointiharjoituksessa pääsee kiinni omaankin työnhakuun aivan toisella tavalla”, hän kertoo. ”Työsopimusasioita kerrattaessa taas voidaan pohtia, mitä katsoa omasta ensimmäisestä työsopimuksesta, kun sen eteensä saa.”

TYÖNANTAJA- VAI TYÖNTEKIJÄLASIT SILMILLÄ?

On lakimies Emilia Reinikaisen vuoro johdattaa opiskelijat työsopimusten monimutkaiseen maailmaan. Pienen kertauksen jälkeen ryhmissä kokoonnutaan suomimaan työsopimusta, josta on tarkoituksena bongata virheet ja epämääräiset kohdat.

Keskustelua herättää ainakin se, onko aloittavalle tilintarkastusassistentille suotavaa lätkäistä massiivinen kilpailukieltosopimus. ”Se ei nähdäkseni tällaisen tason tehtävässä ole tarkoituksenmukaista”, Reinikainen kertoo.

Lisäksi pohditaan muun muassa irtisanomisaikaa, ateriaetua ja palkanmaksun ajankohtaa. ”Välillä on hieman vaikea pohtia, käykö tätä sopimusta läpi työnantaja- vai työntekijälasit silmillä”, yhdessä ryhmässä tuumitaan.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun maisteriohjelmassa opiskelevalle Johanna Strömsholmille moni asia oli entuudestaan tuttu, koska hän on itse ollut töissä HR:ssä. ”Mutta näitä on hyvä aina kerrata ja palautella mieleen”, hän sanoo.

Eve Sipilä (vas.) tekee parhaillaan gradua, Silla Aaltonen opiskelee toista vuotta.

”Esimerkiksi se, mitkä asiat tulevat työehtosopimuksesta, mitkä laista ja mistä asioista pitää vielä erikseen sopia, voi olla monesti hieman hukassa. Asiat ovat monimutkaisia, ja ekonomeillakin on useita tessejä.

Niitä ei voi aina muistaa ulkoa.”

Maisteriohjelmassa opiskelevalla Johanna Strömsholmilla on jo kokemusta HR:ssä työskentelemisestä.

Henrik Suikkanen ja Erkki Taanila keskittyvät.

"Oli opettavaista miettiä rekrytointiprosessia eri kantilta", pohti Silla Aaltonen.

SAAKO PERHEVAPAALLE JÄÄVÄÄ IRTISANOA? Kaksipäiväisen kurssin viimeisiin osioihin kuuluu harjoitus yt-neuvottelujen jälkeisistä irtisanomisista.

Tavoitteena on saavuttaa kuvitteellisessa tiimissä vähintään 7 000 euron kuukausipalkkaa vastaavat säästöt.

Ryhmät kokoontuvat miettimään, millä perusteella päätös tehdään.

Mitkä seikat saavat vaikuttaa päätökseen? Entä mitkä eivät saa vaikuttaa siihen? ”Yksi työntekijöistä on jäämässä perhevapaalle, hänen irtisanomisensa voisi herättää epäilyksiä”, pohtii eräs opiskelija.

Lopulta ryhmät päätyvät lähes yksimielisesti siihen, että ainakin vähiten aikaa talossa ollut saa lähteä.

Lakimies Emilia Reinikainen on samaa mieltä. ”Jos hän saisi jäädä, voisivat muut lähteä riitauttamaan tilannetta.”

Harjoitusta vetänyt asiamies Tage Lindberg paljastaa lopuksi, että mitään yksiselitteistä vastausta harjoitukseen ei löydy. ”Voi miettiä tasa-arvonäkökulmaa, ja toisaalta pitää muistaa, että luottamusmiehen irtisanominen voi käydä hyvinkin kalliiksi. Mutta muuten työnantajalla on yt-neuvotteluissa melko vapaat kädet”, hän neuvoo.

Kun tauko koittaa, yt-neuvottelut jäävät puhututtamaan opiskelijoita. ”Tällaista ei ole kyllä aiemmin tullut tehtyä”, yksi naurahtaa.

Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot -kursseja järjestetään eri yliopistoilla lukuvuoden aikana. Seuraava kurssi pidetään Vaasassa, 2.–3. marraskuuta. Voit seurata kurssi-ilmoittelua Ekonomien internetsivuilla, osoitteessa ekonomit.fi.

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

43

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ]

Avtal om avslutande av anställning – ett alternativ till uppsägning Finlands Ekonomers jurister får dagligen frågor som berör avtal om avslutande av anställning. Vad bör arbetstagaren beakta i ett sådant avtal?

D

et finns inga direkta formkrav och lagen innehåller inte några bestämmelser gällande avtal om avslutande av anställning. På grund av bevissvårigheter bör de alltid göras skriftligen.

En mycket viktig utgångspunkt är parternas fria vilja att ingå avtalet.

Arbetstagaren har även rätt att beredas en skälig tid att fördjupa sig i villkoren, undertecknande samma dag kan inte krävas.

I allmänhet är det skäl att kontakta Finlands Ekonomers jurister så tidigt som möjligt och redan under förhandlingsskedet utreda vad undertecknandet av sådant avtal innebär – både när det gäller villkoren och följderna men även inverkan på arbetslöshetsskyddet.

90 DAGARS KARENS Det är viktigt att uppmärksamma att om arbetstagaren och arbetsgivaren avslutar anställningen genom gemensamt avtal, leder detta enligt huvudregel till en 90 dagars karens för arbetstagaren, under vilken arbetslöshetsförmåner inte kan utbetalas. Endast ifall avtal om avslutande av anställning erbjudits en anställd som efter samarbetsförhandlingarna oberoende skulle blivit uppsagd, är det möjligt att ingen karenstid utses. Beslut om karens fattas alltid av TE-byrån.

DETALJERAD INFORMATION ­ OM ARBETSAVTALETS UPPHÖRANDE Avtalsparterna och datumet då anställningen upphör bör anges specifikt i avtalet. Som bakgrund är det även vanligt att i avtalet nämna datumet när arbetstagaren inledde

44

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

anställningsförhållandet och vilka arbetsuppgifter arbetstagaren senast hade. Många gånger intas även ett kort sammandrag över de förhållanden som lett till avtalet. Ofta upphör anställningsförhållandet efter uppsägningstidens utgång, men det är också möjligt att avtala om att anställningen upphör genast eller först senare. I samband med ingående av avtal om avslutande av anställning är det sällan i arbetstagarens intresse att förkorta uppsägningstiden.

”Gå alltid igenom avtalsutkastet med Finlands Ekonomers jurist innan undertecknande.”

Om anställningen upphör efter uppsägningstid är det bra att avtala om huruvida arbetstagaren tar ut semester eller endast är befriad från skyldigheten att arbeta varvid eventuell semester ersätts i pengar.

I praktiken är det rätt vanligt att man kommer överens om att arbetstagaren inte har någon skyldighet att arbeta under hela eller åtminstone en del av uppsägningstiden. Även om arbetstagaren skulle befrias från sin arbetsskyldighet har arbetstagaren rätt till lön för uppsägningstiden och semester intjänas normalt under anställningens fortgång. Arbetsgivarens lönebetalningsskyldighet under uppsägningstiden omfattar även

eventuella naturaförmåner eller dess ekonomiska kompensation.

FORDRINGAR OCH SEMESTER SPECIFICERAS I ett avtal om att avslutande av anställning är det rekommenderbart att specificera vad den sista lönen till arbetstagaren innehåller och när den utbetalas. Förutom lön för uppsägningstiden är övertidsersättningar, kostnadsersättningar såsom resekostnader och olika resultatpremier (provisioner, bonus, efterprovision och optionsrätter) exempel på vanliga fordringar i anslutning till anställningsförhållandet.

Om arbetstagaren haft en frivillig pensionsförsäkring, rekommenderas att i avtalet inta en specifik bestämmelse om att försäkringen övergår till arbetstagaren.

I avtalet är det ofta bra att anteckna hur många semesterdagar arbetstagaren har tjänat in under föregående kvalifikationsår och på motsvarande sätt hur många semesterdagar arbetstagaren hinner tjäna in eller kvarstår då anställningsförhållandet upphör. Om arbetstagaren inte håller semester, har arbetstagaren rätt till motsvarande semester­ ersättning.

Semesterpenning eller semesterpremie är skäl att avtala om specifikt, eftersom dessa inte är lagstadgade utan ofta baserar sig på branschspecifika kollektivavtal.

ATT FASTSTÄLLA AVGÅNGSVEDERLAGET OCH PÅFÖLJDER Det är viktigt är att kunna fastställa storleken rätt på det avgångsvederlag som betalas till arbetstagaren. Speciellt inverkar s.k. laglighetsaspekten

LUE JUTTU SUOMEKSI ekonomilehti.fi:stä

ÖVRIGT ATT BEAKTA Avtalen avviker alltid och bör granskas enskilt men övriga villkor att beakta kan vara bland annat arbetstagarens rätt att ta emot annat arbete genast, returnering av arbetsgivarens egendom, överföring av eventuellt telefonnummer till arbetstagaren samt undvikande av utvidgade förpliktelser och avtalsviten eller andra sanktioner. I avtalet kan man även komma överens om att arbetstagaren får ett positivt arbets­ intyg som främjar dennes möjligheter till nytt arbete. Vad gäller lösning av tvistemål lönar det sig att undvika skiljemannaförfarandet till följd av dess höga kostnader. Tvistlösningen kan alternativt avtalas ske vid allmän domstol.

AVSTÅENDET FRÅN KRAV I avtal om avslutande av anställning kommer man vanligtvis överens om att parterna avstår från alla krav gentemot varandra som gäller anställningsförhållandet och dess upphörande. Efter att avtalet undertecknats kan en arbetstagare till exempel inte bestrida grunden för att anställningen upphört, ifall arbetstagaren inte kan påvisa att avtalet eller ett villkor i det är oskäligt eller ogiltigt. Villkor om avståendet från krav utgör ofta en orsak till varför man önskar ingå avtal av detta slag. Om parterna avtalat om ett särskilt konkurrensförbud, bör man uppmärksamma att konkurrensförbudet inte upphör automatiskt till följd av ingåendet av avtal om anställningens upphörande. Det är skäl att i avtalet om avslutande av anställning specifikt avtala om att arbetsgivaren inte ställer några senare krav.

ISTOCKPHOTO

på denna värdering, dvs. om det är mer sannolikt att grunden för anställningsförhållandets upphörande är laglig eller olaglig, anställningens längd och praxis inom ifrågavarande verksamhetsområde. I princip kan parterna fritt avtala om storleken på avgångsvederlaget. Den avtalade summan samt tidpunkten för utbetalning måste tydligt anges i avtalet.

Om det är flera delbetalningar som betalas under en längre tid, är det även skäl att beakta eventuella risker gällande arbetsgivarens ekonomiska situation.

Arbetstagaren har inte rätt att få arbetslöshetsförmåner under tiden som avgångsvederlaget kan periodiseras ut på. Exempelvis medför en ersättning som motsvarar ett halvt års avgångsvederlag en periodisering på ungefär ett halvt år under vilken tid arbetslöshetskassan inte betalar någon inkomstrelaterad dagpenning.

Trots detta är det viktigt att komma ihåg att anmäla sig hos TE-byrån senast när anställningen upphör.

Eventuell 90 dagars karens löper samtidigt som periodiseringen.

I avtalet kan man även avtala om att arbetsgivaren erbjuder andra servicetjänster som främjar nytt arbete (s.k. outplacement). Då bör det tydligt anges vad förmånen omfattar.

Arbetstagaren rekommenderas utreda med skattemyndigheterna ifall det finns möjlighet till inkomst­ utjämning enligt inkomstskattelagen. Utöver förskottsinnehållning betalas endast socialskyddsavgifter på avgångsvederlaget. Ersättningen är inte pensionsbringande eftersom anställningen upphört och därför utbetalas inte heller arbetspensionsförsäkringsavgifter eller andra sidokostnader.

TEXT SOFIE SIEGFRIDS JURIST, FINLANDS EKONOMER

Avtalet inverkar på arbetslöshetsskyddet • Eventuell 90 dagars karens i arbetslöshetsskyddet • Anmäl dig som arbetssökande vid TE-byrån senast den första arbetslöshetsdagen.

• Ifall du inte anmält dig vid TE-byrån och varit frånvarande från arbetsmarknaden utan godtagbara skäl över 6 månader, förlorar du rätten till inkomstrelaterad dagpenning. Avgångsvederlag eller arbetssökning på egen hand utan TE-byrån, utgör inte godtagbara skäl.

• Skicka in ansökan om inkomstrelaterad dagpenning till arbetslöshetskassan efter två veckors arbetslöshet.

• Avgångsvederlaget flyttar fram tidpunkten för betalning av inkomstrelaterad dagpenning. Detta kallas periodisering.

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

45

[ COLUMN ]

From bust to billion – The story of a Karelian turnaround

Great companies may die but the talent within them does not disappear.

46

facturing. Yet, the quality of its R&D and operational staff in this particular type of production is second to none in the world. Since 2006 the plant has produced close to one billion insulin injection pens for the world market. When the mighty fall, parts of fallen can fair well with the mighty again.

Economic life is a continuum of ups and down.

The end of one venture can be the beginning of an innovative other. The good thing about failed companies is that they free up the talent to create great new companies with new priorities.

The layoffs of Boeing in Seattle in 1971 created the foundation of the likes of Microsoft, the implosion of Canada’s Nortel produced the talent pool for RIM (Blackberry) and many others. The fall of Nokia’s and Microsoft’s mobile phone ventures are not the end but the beginning of future great things.

The story of the Kontiolahti plastic casings factory is inspiring. Winners, big or small, have the courage and talent to transform things like remoteness and losses into surprising global victories. Even the smallest companies can achieve great things if they believe that being small doesn’t stop you from aiming high. Big things also happen for the small with vision and talent.

André Noël Chaker Author, Speaker & Entrepreneur

Chaker

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

MIIKA KAINU

E

very cloud has its economic silver lining.

It is easy to fall prey to the negativity of the business news of late. In Finland, the last nail in the coffin of the country’s mobile device manufacturing was hammered into the jobs of some two thousand Microsoft employees this year. They valiantly fought to produce the world’s best mobile devices at Nokia and then Microsoft and ultimately lost the battle.

Great companies may die but the talent within them does not disappear. With the right mindset, many fallen companies can make a comeback and become mighty or at least healthy again. These companies and their people have learned the critical skill of corporate re-invention. The collapse of large and once successful companies can actually be the start of new and exciting business adventures.

A wonderful example of this is the story of the Perlos plant in the tiny county of Kontiolahti in Finnish Karelia. At the height of the mobile phone boom in the 1990’s and early 2000s, Perlos was producing hundreds of millions of mobile phone casings for Nokia mobile phones. By 2006, the company had lost most of its business.

It closed its operations in Finland and sold off different parts of the company including the small yet promising medicine injection device division in Kontiolahti. After a series of corporate sales, the division and its plant found a new corporate home at Phillips-Medisize.

The former management at Perlos had had the foresight to nurture the worldclass plastics talent of its much smaller healthcare division alongside its larger telecom operations. Today, Sanofi, Europe’s largest pharmaceutical company, depends on the Kontiolahti plant for a significant part of its global sales of insulin injection pens.

Kontiolahti is as remote from the industrial heartlands of the world as you can imagine. With a population of around 14 000 and located 470 km from the capital Helsinki, it is not a place you would expect to find global excellence in healthcare manu-

INNOSTUS

OIVALLUS INSPIRAATIO Pekka Hyysalo // Anne Korkiakoski // Esko Valtaoja

Afterwork // Anna Puu 21.10. klo 15:00 APOLLO LIVE CLUB helsinginekonomit.ďŹ

[ TAPAHTUU ]

Ekonomiyhdistysten tapahtumat EKONOMFÖRENINGEN MERKUR 29.9. klo 13–16.15 Merkur Lectures in Business: Mångfald i affärslivet, Handelshögskolan vid Åbo Akademi, auditorium Hanken I, Henriksgatan 7, Åbo Boka din vecka i Luosto! Gillar du att vandra i fjällen? Eller kanske jakt är din grej? Det finns ännu gott om lediga höstveckor i Merkurs stuga i Luosto.

Bokningar via Merkurs nätsida: ekonomforeningenmerkur.fi Niord erbjuder Merkur att boka stugor i Tahko och Himos! Se även niord.fi för mer info.

Bokningen öppnar 15.10.

EKONOMFÖRENINGEN NIORD 22.9. Deadline för stugutlottningen 27.9. Stadsmuseet 28.9. Företagsbesök, EazyInsights 4.10. Blomsterkväll 4.10. Bokslutsanalys del 1 12.10. Företagsbesök, Balmuir 18.10. Bokslutsanalys del 2 20.10. Choklad tasting Niords kansli, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors, Cati Lilja, 0400 138 258, Heidi Nielsen,

0400 138 528. Läs om Niords program i Niordbladet och på niord.fi.

ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT 22.9. Yritysvierailu Kenkä-Salmi Oy 30.9.–2.10. Syysmatka Tukholmaan 8.10. 7 hyvää toimintatapaa – tie menestykseen -koulutus 25.–26.10. Verotusseminaari 18.11. Pikkujoulu ja syyskokous 25.2.–2.3.2017 Hiihtolomamatka Alpeille Lisäinfoa ajankohtaisista tapahtumista löydät kotisivuiltamme epekonomit.net. Löydät tulevat tapahtumat myös Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry -nimisestä Facebook-ryhmästä. Liity ryhmään.

HELSINGIN EKONOMIT Helsingin Ekonomit tarjoaa aktiivisen pelikentän jäsenilleen.

Tuhannet jäsenet kartuttavat osaamistaan ja verkostojaan jäsentapahtumissa, joita järjestetään vuosittain parisen sataa. Ammatillisen kehittymisen lisäksi tapahtumat ovat

loistava tapa luoda verkostoja eri-ikäisten, eri toimialoilla ja asematasoilla työskentelevien ekonomikollegoiden kanssa.

Tapahtumatarjonnassa on mukana ekonomiosaamisen lisäksi myös hyvinvointiin liittyviä tapahtumia.

15.9. Markkinointiautomaation ABC 16.9. Miten kansalliset digitaaliset palvelut etenevät Suomessa ja Virossa (laivaseminaari) 16.9. Sijoittajaklubi, Seligson & Co. 20.9. Liiketoiminta ja tuottavuus kasvuun henkilöstötiedoilla 28.9. Tulevaisuusseminaari 28.9. Työntekijän performanssin hallinta – työntekijän ja työnantajan näkökulma 29.9. Kognitiivisuus liiketoiminnassa, vierailu IBM:lle 29.9. Oma vai yhteinen etu?

Järjestöjen asema huomenna 30.9. Esimiesaamu: Tietosuojaa esimiehille 21.10. Ekonomi Summit: valtakunnallinen seminaari ja after work Lisätietoja, lisää tapahtumia sekä ilmoittautuminen: helsingin­ekonomit.fi

KAINUUN EKONOMIT 24.9. klo 18 Hyväntekeväisyystapahtuma Tanssii Tavisten kanssa Kajaanihallissa Kajaanissa 3.11. Sääntömääräinen syys­ kokous KESKI-SUOMEN EKONOMIT 20.9. Yritysvierailu sekä peli-ilta Jyväskylän Mysteerissä 26.10. Leffailta Infernon parissa ja päivällinen Elosella 31.10. Yritysvierailu: InPulse Works Oy 5.11. Semmareiden konsertti + buffet-illallinen 7.12. Jyväskylä Sinfonian koko perheen Lumiukko-elokuvakonsertti Tarkat tiedot tapahtumista saat sähköisestä jäsenkirjeestämme ja osoitteesta keskisuomenekonomit.fi.

KYMENLAAKSON EKONOMIT 6.10. klo 17–19 Yritysvierailu Lumonille, Kouvola 15.10. klo 17–23 Kymenlaakson Ekonomit goes sparkling -vuosikokous, Kouvola

ISTOCKPHOTO

Etelä-Pohjanmaan Ekonomit matkaavat syksyiseen Tukholmaan 30.9.–2.10.

48

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

[ TAPAHTUU ]

SUOMEN EKONOMIEN KOULUTUKSET: 14.9. klo 17–20 Strategian kirkastaminen ja yhteisen tavoitteen luominen: Miten synnyttää lisää tuottavuutta Kymenlaakson alueelle, Stora Enson tiloissa Anjalankoskella 27.10. klo 17–20 Resilienssi-iltakoulutus, Lappeenranta 8.11. klo 17–20 Puhejudo-iltakoulutus, Kotka LAHDEN SEUDUN EKONOMIT 11.10. Työsuhteen muutostilanteet 10.11. Menestyvän työyhteisön pelisäännöt 12.11. Vuosijuhlat

LAPIN EKONOMIT 15.9. Neuvottelutaidot – lisäarvon luominen ja osoittaminen neuvotteluissa, Scandic Rovaniemi, Koskikatu 23, Rovaniemi 25.11. Lapin Ekonomien syyskokous, paikka ilmoitetaan myöhemmin PIRKANMAAN EKONOMIT 9.11. klo 17.30–18.30 Sääntömääräinen syyskokous Paikka: Tampereen Teatteri, lämpiö Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Syyskokoukseen voivat osallistua kaikki PME:n jäsenet.

Kokouksen jälkeen on mahdollisuus seurata esitystä Näytelmä joka menee pieleen (+avec).

Ilmoittautumiset ja maksut Suomen Ekonomien jäsensivujen kautta 7.10. mennessä.

Tervetuloa!

Pirkanmaan ekonomit, hallitus POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT 29.9. klo 11.30 Ekonomilounas uusitussa ravintola Kreetassa Kokkauskoulu Tiedepuistolla syyskuun lopussa, seuraa yhdistyksen sivuja 10.10. klo 17 Yritysvierailu Phillips-Medisize Lehmossa 26.10. klo 16.30–20 Resilienssi – tulevaisuuden tärkein strateginen kompetenssi -koulutus, Original Sokos Hotel Kimmel

ISTOCKPHOTO

Lue lisää tapahtumista Suomen Ekonomien tapahtumasivuilta tai tiedotteestamme. Mukavaa syksyn alkua kaikille jäsenillemme!

Riihimäen-Hyvinkään Ekonomien kanssa pääsee sienestämään Marttojen sienineuvojan opastuksella 17.9.

PORIN SEUDUN EKONOMIT 16.9. klo 18–22 Rapujuhlat.

Tervetuloa Porin Seudun Ekonomien ja Porin Teknillisen Seuran järjestämiin rapujuhliin Koulutus- ja juhlatalo Mekaniin Porissa. Os. Konepajanranta 2 B, Pori. Ilmoittautumiset 13.9. mennessä. Lisätiedot nettisivuilta.

21.9. klo 17.30 alkaen Yrjönkadun Appro -opiskelijatapahtuma.

Tapaaminen Porin kauppatorilla.

3.10. Suomen Ekonomit kouluttaa, Puhejudo-koulutus Raumalla 12.10. klo 15.30–n. 22 Neste Oil -yritysvierailu Raisiossa. Lähtö Puistojen risteyksestä Porista.

Ilmoittautuminen tapahtumakalenterin kautta.

Aurinkoista syksyä kaikille jäsenillemme!

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN EKONOMIT 17.9. klo 13.00 sieniretki Rutikalle. Kokoontuminen Rauhannummen hautausmaan parkkipaikalla, Hikiäntie 1433, klo 13.00.

Kytäjän Marttojen sienineuvoja Aino Löytty opastaa meitä syötävien sienien etsinnässä ja tarkistamisessa!

11.10. klo 16.30 Suomen Ekonomien koulutus Puhejudo, Scandic Riihimäki 27.10. klo 16.30 Yritysvierailu Havi, Riihimäki

SUUR-SAVON EKONOMIT 12.10. klo 16.30 Vierailu Wehmaan kartanoon Juvalla 16.11. klo 14 Tutustuminen Mikkelin valokuvakeskuksen näyttelyyn 22.11. klo 18 Joogailta joogakoulu Yogasoulissa 24.11. klo 17 Syyskokous ja pikkujoulut 14.12. klo 15 Joulukahvit Ravintola Dexissä

RiHyE-tapahtumista lisää sivuilla rihy.fi

SAVONLINNAN SEUDUN EKONOMIT Syksyn aikana luento Henkilöstön työkykyjohtaminen.

Luennoitsijana Annemaija Summanen.

Lokakuussa tutustuminen Savonlinnan kauppaseuraan sekä biljardiin.

30.11. klo 17.30 Syyskokous, Casino 30.11. klo 19.00 Agents-musikaali. Hinta Savonlinnan seudun ekonomit 20 e/hlö, avec 33,50 e Tarkemmat tiedot tapahtumista savonlinnanseudunekonomit.fi

vuun! – Yrittäjän ja yrityksen muutoskuntoisuuden kehittäminen, yrittäjälounastilaisuus 15.9. Arol Finance: Talouden tunnusluvut -koulutus 19.9. Yritysvierailu: Medilaser 26.9. Yritysvierailu: Teleste Oyj 5.10. Aamiaisseminaari: To Brand or Not to Brand?

6.10. Yritysvierailu: Kaarinan apteekki 13.10. Aktia pankki, sijoitusilta 11.10. Punaviiniä ja lakritsia -koulutus VAASAN EKONOMIT 31.8. ”Salaatit ja lämpimät lisukkeet”, Vaasan Marttojen tiloissa.

3.9.–4.9. KEPO Seinäjoella 20.10. Talouden tunnusluvut tutuiksi -koulutus Tulossa myös vierailu Kyrö ­Distilleryyn syksyn aikana!

Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen ekonomit.fi TURUN SEUDUN EKONOMIT 12.9. Kunto kohdilleen ja kas-

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

49

[ KOLUMNI ]

Yhteinen etu osattava nähdä työmarkkinoilla

S

opimalla löytyy ratkaisuja, joissa kaikki voittavat. Sopiminen on lainsäädäntöä nopeampi keino luoda edellytyksiä uusiutumiselle. Erityisesti paikallisen sopimisen avulla tuottavuutta voidaan parantaa nopeasti.

Hyvistä puolista huolimatta sovun aikaansaaminen työmarkkinoilla on ollut viime aikoina takkuamista. Meillä on euro, globaali kilpailu, nopeasti kehittyvä teknologia ja digitalisaatio.

Ne edellyttävät aiempaa vahvempaa muutoskykyä. Tässä emme ole olleet riittävän ketteriä.

Olemme luottaneet keskitettyihin ratkaisuihin, jotka ovat tuoneet vakautta. Samalla työehtosopimusten sisällöt ovat jähmettyneet, vaikka maailma ja työelämä ympärillä ovat muuttuneet. Tästä on seurannut muutostarpeiden kasautumista, turhautumista ja poteroihin kaivautumista. Molemmin puolin pöytää.

Uusiutumisen tiellä on ollut myös luottamuksen puutetta. Työnantajat ovat syyttäneet palkansaajia saavutetuista eduista kiinnipitämisestä ja kyvyttömyydestä katsoa pitkän aikavälin etuja. Palkansaajat taas epäilevät, että joustaminen hyödyttää vain työnantajaa.

Mikäli haluamme pärjätä tulevaisuudessa, on yhteinen etu osattava nähdä. Suomalaisilla ei ole työtä ilman menestyviä yrityksiä, eikä yrityksillä edellytyksiä luoda uutta ilman sitoutuneita ja motivoituneita työntekijöitä.

Työntekijöiltä edellytetään muutosvalmiutta ja kykyä sietää epävarmuutta. Paikallaan pysyminen saattaa näyttää turvalliselta, mutta on kaikkea muuta. Työnantajien on tehtävä töitä sen eteen, että palkansaajat voivat luottaa tehtävien ratkaisujen hyödyttävän myös heitä.

Pitkällä aikavälillä ei ole omaa etua, on vain yhteinen.

Sen löytäminen edellyttää lisää avoimuutta, aitoa halua ymmärtää ja rohkeutta kokeilla uutta.

Minna Helle on Suomen valtakunnansovittelija.

Hän aloitti nelivuotisen virkakautensa 2015.

50

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

JORMA MARSTIO / OTAVAMEDIA

Paikallaan pysyminen saattaa näyttää turvalliselta, mutta on kaikkea muuta.

[ YHTEYSTIEDOT ] SUOMEN EKONOMIT – FINLANDS EKONOMER Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors p./tfn 0201 299 299 info@ekonomit.fi ekonomit.fi

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSÄRENDEN Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressändringar arkisin – vardagar 9–14 jasenrekisteri@ekonomit.fi

0206 93200

Voit muuttaa yhteystietojasi – Du kan ändra dina kontaktuppgifter: jasenpalvelu.ekonomit.fi > Omat sivut – Egna sidor TYÖSUHDENEUVONTA – ANSTÄLLNINGSRÅDGIVNING 0206 93205 Työ- ja virkasuhteisiin liittyvät oikeudelliset kysymykset Juridiska frågor som rör anställningar arkisin – vardagar 9–12 Lakimiehet käsittelevät yhteydenotot lähtökohtaisesti saapumis­ järjestyksessä. Työelämään liittyvien sopimusten käsittelyyn on hyvä varata kaksi arkipäivää.

Juristerna behandlar i regel ärendena i den ordning de kommit in.

Räkna med två vardagar för avtal som rör arbetslivet.

TYÖNANTAJANEUVONTA – ARBETSGIVARRÅDGIVNING 0201 299 243 Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi TYÖTTÖMYYSTURVANEUVONTA – RÅD OM SKYDD VID ARBETSLÖSHET ma–pe klo 9–12 – må–fr kl. 9–12 020 693 273 TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAT – DAGPENNING VID ARBETSLÖSHET IAET puhelinpalvelu ma–to klo 10–15, pe 10–13 09 4763 7600 IAET telefonservice må–to kl. 10–15, fr 10–13 www.iaet.fi URAPALVELUT – KARRIÄRTJÄNSTER 020 693 255 Ratkaisuja uran suuntaan, työnhakuun ja työhyvinvointiin Lösningar på frågor som gäller karriär, arbetssökning och arbetshälsa ura@ekonomit.fi varaa aika – boka tid: ajanvaraus.ekonomit.fi PALKKANEUVONTA – LÖNERÅDGIVNING Varaa aika – boka tid: ajanvaraus.ekonomit.fi tai lähetä soittopyyntö – be oss ringa dig: palkkaneuvonta@ekonomit.fi TYÖMARKKINATOIMINTA – ARBETSMARKNADSVERKSAMHET Työelämäasioiden päällikkö – Chef för arbetslivsfrågor Lotta Savinko 040 504 4356 VIESTINTÄ – KOMMUNIKATION viestinta@ekonomit.fi Viestintä- ja markkinointijohtaja – Kommunikationsoch marknadsföringsdirektör Terttu Sopanen

040 334 1202

TOIMINNANJOHTAJA – VERKSAMHETSLEDARE Hanna-Leena Hemming

050 511 3048

Koko henkilöstön yhteystiedot löydät verkosta ekonomit.fi/henkilo­ hakemisto Personuppgifter hittar du på webben ekonomit.fi/sv/kontaktuppgifter Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ekonomit.fi E-postadresserna har formen fornamn.efternamn@ekonomit.fi

JÄSENYHDISTYKSET – MEDLEMSFÖRENINGAR Ekonomiyhdistykset – Ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, ­Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, ­Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, ­Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, ­Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, ­Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, ­Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, ­Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen–Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit – Expatriatekonomerna ry Opiskelijayhteisöt – Studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta

Finanssi ry, Oulu Helsingin kauppatieteiden ­ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans ­Studentkår, Helsingfors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – Mer information: ekonomit.fi > Meistä > Ekonomit-yhteisö ekonomit.fi > SV > Om oss > Ekonomer samfund KYLTERIYHDYSHENKILÖT – EKONOMSTUDERANDENS KONTAKT­PERSONER Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö ­avustaa, kun ­haluat tietää Ekonomien opiskelijapalveluista.

Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@ekonomit.fi.

Hanken: Antonia Bäckman Aalto-yliopisto: Markus Hav JY: Markus Rajala LUT: Taru Hakkarainen ISY: Erno Hilvenius, Nora Kettunen TaY: Mira Ala-Kantti Hanken Vasa Campus: Charlotta Forsberg TSE: Salli Laakio ÅA: Marina Stenbäck VY: Roosa Junttila Pori: Retu Parilo OY: Kalle Mäkäräinen

Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin matkapuhelimesta 8,21 snt / puhelu + 16,9 snt / min ja lankapuhelimesta 8,21 snt / puhelu + 6,9 snt / min. Puheluhinnat 0206-alkuisiin numeroihin matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt / min ja lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt / min.

Samtalspris till 0201-nummer 8,21 cent / samtal + 16,9 cent / min från mobiltelefon och 8,21 cent / samtal + 6,9 cent / min från fasta nätet. Samtalspris till 0206-nummer mobilsamtalsavgift + 3 cent / min från mobiltelefon och lokalnätsavgift + 3 cent / min från fasta nätet.

Tarkistathan, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. Se onnistuu jäsenpalvelussa: jasenpalvelu.ekonomit.fi > Omat sivut Kirjaudu jäsenpalveluun jäsennumerollasi (tai vaihtamallasi tunnuksella) ja henkilötunnuksen loppuosalla.

E KO N O M I 4 /2 0 1 6

51

Minna Rinne, sisältömuotoilija

”Sisältö tekee omasta mediastasi suuren.”

Kiinnostunut asiakas ei kaipaa ympäripuhumista, vaan merkityksellistä sisältöä. Laadukkailla sisällöillä on valtava voima, kun ne suunnittelee, muotoilee ja markkinoi oikein. Otavamedia OMA on uusi sisältömuotoilutoimisto, joka suunnittelee ja toteuttaa vaikuttavaa ja mitattavan tehokasta sisältöä omaan mediaasi. Tutustu ajatuksiimme tarkemmin osoitteessa oma.otavamedia.fi

Ajattele omalla tavalla.