Ekonomi 3/2016

3

E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

Aikani

SUOMEN EKONOMIEN MOBIILISOVELLUS KERTOO, MIHIN PÄIVÄSI KULUU

KAPITALISMI RAPAUTUU Luottamuksen, myötätunnon ja arvojen puute vaivaa kapitalismia, sanoo Aalto-yliopiston tutkijatohtori Henrika Franck

KESÄKUU 2016

MAAILMALLA Kaukoitä haltuun Singaporesta käsin ERITYINEN EKONOMI Alf Rehn: Ajattelu on vaarallista ja uhkarohkeaa URA Jakamistalous – markkinahäiriköintiä vai uusi bisnes?

KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jos jäisit yksin?

Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Suomen Ekonomien 44-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henki- ja -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta

Nyt älle ä p kau an p

2000 € TURVA SELVIYTYMIS

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

henkivakuutuskuntoon.fi Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

[ SISÄLTÖ ] KESÄKUU / JUNI 2016 E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

3

E KO N O M E R N A S FA C K T I D N I N G

36

3 x uusi työ.......................................... 18 Erityinen ekonomi Alf Rehnin työtä on ajattelu.............28

Digimurros haastaa pankit

Ura Jakamistaloudella tehokkuutta...... 34

Piia Rysä Danske Bankista sovittelee yhteen digitalisaatiota ja tarkoin säänneltyä finanssialaa.

Chaker....................................................39 Kylterit Opintopisteistä palkintoja................ 40 Tapahtuma Oulun Ekonomit 80 vuotta.............. 42 Työelämän pelisäännöt................ 44 Vuosikatsaus..................................... 46 Tapahtuu..............................................52 Kolumni................................................ 54

30 10

20

Huonosti, jos yrityksen ja työntekijän arvot joutuvat ristiriitaan, vastaa Aaltoyliopiston tutkijatohtori Henrika Franck.

mittaa työaikaa ja auttaa töiden priorisoinnissa. Sen avulla voi myös arvioida unen, levon ja vapaa-ajan riittävyyttä.

Miten käy kapitalismin?

Aikani-mobiilisovellus

Singaporen sydämessä Marko Kärkkäinen hallitsee Kaukoidän markkinat.

Jaa juttuvinkki myös kaverille ­ Ekonomin verkkolehdestä. ekonomilehti.fi

3

[ PÄÄKIRJOITUS ]

Raha maailmaa pyörittää

V

iime viikkoina on alkanut tulla kauan odotettuja hyviä signaaleja Suomen taloudesta­. OP-pankki tuoreesti arvioi, että tämän kevään talouden kasvu olisi hieman ennakoitua vankempaa. Uusi ennuste on 1,1 prosenttia, kun aiempi oli 0,8 prosenttia. Suomen työttömyysaste 10,1 prosenttia on hienokseltaan pienempi kuin vuosi sitten. Rekrytoijat todistavat samaa – työmarkkinoilla alkaa olla liikettä. Kilpailukykysopimuksesta en uskalla sanoa mitään. Tätä kirjoittaessa sen toteutuminen ja aikataulu ovat vielä pelkkää arvausta.

Olemme kuluneen vuoden aikana lisänneet palveluita sekä yrittäjille että yrittäjyydestä kiinnostuneille. Syynä on työn luonteen muuttuminen yrittäjämäiseksi. Vankimmin muutos näkyy opiskelijoissa. Heistä aiempaa useampi haluaa työllistyä yrittäjinä ja osakkaina tai olla perustamassa startupeja. Uudet yritykset rakentavat ennakkoluulottomasti Suomen tarvitsemaa uutta kasvua. Tätä myös me haluamme olla tukemassa.

Startupin perustamisessa on omat haasteensa.

Vaikka kyseessä olisi huikean hieno innovaatio, jonka konseptointi ja markkinointi olisivat kunnossa, puuttuu rahaa ja ehkä kokemustakin. Itse asiassa startupien ja isojen yritysten voimien yhdistäminen voi olla yksi Suomen talouden voimavaroista, jota meidän pitäisi hyödyntää paljon enemmän.

Aloittelijoilla on paljon opittavaa vakiintuneilta yrityksiltä, jotka jo palvelevat suurta asiakasmäärää. Samalla kun isot yritykset tuskailevat kvartaalitalouden kurimuksessa, parhaat startupit viilettävät valonnopeudella toteuttamaan uusia, asiakaslähtöisiä innovaatioita.

Toisaalta isojen yritysten historia ja rakenteet

antavat hyvän pohjan ymmärtää markkinoiden isoa kuvaa sekä riittävät resurssit, kun toimintaa pitää laajentaa.

Startupien ja vakiintuneiden yritysten yhteistyö ei kuitenkaan ole helppoa. Startup-tapahtuman valossa on helppo innostua yhteistyöstä, mutta käytännön arjen ja erilaisten toimintatapojen yhdistäminen ei ole yksinkertaista.

Tähän lehteen halusimme tarjota näkyvyyden yrityskiihdyttämö Nestholmalle. Se on jo usean vuoden ajan tarjonnut ratkaisua sekä rahoitus- että yhteistyöhaasteeseen auttaen sekä startupeja että isoja yrityksiä luomaan uutta liiketoimintaa.

He tarjoavat nyt ekonomeille mahdollisuuden ottaa riskiä ja joukkorahoittaa startupeja.

Katso lisää viereiseltä sivulta.

Hanna-Leena Hemming toiminnanjohtaja

VESA TYNI

Uudet yritykset rakentavat ennakko­ luulottomasti Suomen tarvitsemaa kasvua.

Päätoimittaja / Chefredaktör Hanna-Leena Hemming, hanna-leena.hemming@ekonomit.fi, p. 050 5113 048 Toimituspäällikkö / Redaktionschef Terttu Sopanen, terttu.sopanen@ekonomit.fi, p. 040 3341 202

Julkaisija / Utgivare Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.ekonomit.fi Kustantaja / Redaktion Otavamedia OMA, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia oma.otavamedia.fi ekonomilehti.fi

4

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

Tuotanto / Produktion Otavamedia OMA Oy, Paula Ristimäki, paula.ristimaki@otavamedia.fi, Päivi Maaniitty, Nora Kolari (ulkoasu) Toimitusneuvosto / Redaktions­kommittén Hanna-Leena Hemming, Terttu Sopanen, Katri Markkanen, Taija Keskinen, Riikka Mykkänen ja Mika Parkkari Suomen Ekonomeista sekä Otavamedia OMA Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljn­ing Otavamedia OMA, myyntipäällikkö Kari Salko, kari.salko@otavamedia.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer Suomen Ekonomit, ­Heidi Haapalainen, heidi.haapalainen@ekonomit.fi Osoitteen­muutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@ekonomit.fi (huom. ilmoita myös ­jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) T ­ ilaukset / Prenumerationer (ei-jäsenet) Otavamedia OMA, ekonomi@otavamedia.fi, myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset Hinta / Pris 68 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Miika Kainu Paperi / Papper kannet ­MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 15.9.2016, jäsenyhdistysten tiedotteet 26.8.2016 mennessä Suomen Ekonomeihin: heidi.haapalainen@ekonomit.fi. Nästa Ekonomi utkommer 15.9.2016, meddeland­en från medlemsföreningarna senast 26.8.2016 till Finlands Ekonomer: heidi.haapalainen@ekonomit.fi.

Ekonomi-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen ­kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä ­palauttamisesta.

441 619 Painotuote

PEFC/02-31-151

TUOREITA JUTTUJA & AJATTELEMISEN AIHEITA blogi.ekonomit.fi

JYMY PARHIALA

Aalto-yliopiston Vilma Viiala (toinen oik.) sekä Yamagatan yliopiston professoreita ja opiskelijoita työpajassa.

Suomalaisosaamista Japaniin Aalto-yliopiston tiimi opetti japanilaisille muun muassa käyttäjälähtöistä ajattelua tuotekehityksessä.

AALTO-YLIOPISTON International Design Business Management -ohjelman opiskelijat ja tutkijat kutsuttiin viime maaliskuussa Yamagatan yliopistoon Japaniin pitämään Design Thinking -työpajaa.

Kolmipäiväinen työpaja keskittyi tuotekehityksen haasteisiin muotoilun ja liiketoimintamahdollisuuksien näkökulmasta. Työpajaan osallistui professoreita, tutkijoita ja opiskelijoita. Aalto-yliopiston kuuden hengen tiimiin kuului kaksi ekonomia, kaksi kylteriä ja kaksi muotoilijaa.

Työpajan pääteemoja olivat käyttäjälähtöinen ajattelu ja liiketoimintamallit. Design thinking -ajattelu oli keskiössä, ja osallistujat pääsivät harjoittelemaan erilaisia kriittisen muotoilun ja liiketoiminta-ajattelun työkaluja käytännössä. Tavoitteena oli löytää eri tuotekehitysvaihtoehtoja Yamagatan yliopiston kehittämän teknologian loppukäyttäjille.

6

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

"On tärkeää pysähtyä ja pohtia mitkä ovat käyttäjän tarpeet. Teknologia tulisi kehittää vastaamaan näitä tarpeita, eikä pyrkiä aina sovittamaan käyttäjää olemassa olevaan teknologiaan", totesi Aalto-yliopiston IDBM-maisteriohjelman opiskelija Iina Airaksinen.

Yamagatan yliopisto on edelläkävijä orgaanisen kemian ja elektroniikan saralla. Yliopiston tutkimus on keskittynyt sensori- ja aurinkoenergiateknologiaan. Yliopisto on rakentanut Yonezawan kaupunkiin Smart Future House -mallitalon, jossa hyödynnetään yliopiston kehittämää sensoriteknologiaa.

“Työpaja oli minulle erittäin hyödyllinen.

Markkina­segmentointi ja käyttäjälähtöisyys olivat minulle täysin uusia näkökulmia tuotekehitykseen, mutta nyt ymmärrän kuinka nämä voivat tukea tuotekehitystä ja kasvattaa tuotteen arvoa”, sanoi Yamagatan yliopiston opiskelija Nishiki Uchibe.

Tiesitkö?

Ekonomit antoivat viime vuonna yksilöllistä urapalvelua tai palkkaneuvontaa yli 1 500 jäsenelleen. Palveluiden hyödyllisyys sai arvosanan 4,4 asteikolla 1–5.

Lisätietoja osoitteesta ekonomit.fi/palvelut.

84 %

Aalto toisena, Hanken viides…

NORDIC JOURNAL OF BUSINESS -tiedelehdessä julkaistavasta tutkimuksesta selviää, että Suomen neljä suurinta kauppatieteellistä yliopistoa ovat kilpailukykyisiä suhteessa muihin pohjoismaisiin yliopistoihin ja kauppakorkeakouluihin.

Tutkimuksessa selvitettiin kauppatieteellisen ja taloustieteellisen tutkimustoiminnan kehitystä ja nykytilaa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.

Parhaiten suomalaisista yliopistoista menestyi Aalto-yliopisto, joka sijoittuu yliopistovertailussa toiseksi heti Kööpenhaminan kauppakorkeakoulun jälkeen. Ruotsinkielinen kauppakorkeakoulu Hanken on sijalla viisi.

Turun ja Vaasan yliopistot jakavat listauksessa 12. sijan.

Tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että suomalaisten yliopistojen julkaisumäärät johtavissa tiedelehdissä ovat kasvaneet muita Pohjoismaita nopeammin viime vuosien aikana.

KOTIMAISUUDELLA KYSYNTÄÄ.

Suomen Ekonomien kirjallisuus­ palkinto -kilpailu on käynnissä.

Kyseessä on Suomen ainoa yritys­ kirjapalkinto. Palkinto­summa 30 000 euroa jaetaan vuoden 2017 alussa. Pysy ­kuulolla!

OTA TALOUSELÄMÄ MUKAAN LOMALLE Vaihda nyt painettu Talouselämä digitaaliseen versioon, niin saat veloituksetta e-kirjan ja kolmen kuukauden lukuoikeuden Alma Talentin digitaalisiin aikakauslehtiin (esim. Arvopaperi ja Mikrobitti).

Digitaalinen Talouselämä on osa Summa -verkkopalvelua, joka kulkee mukanasi kaikkialle, mihin kesällä suuntaatkin. Summa toimii niin tietokoneella, tabletilla kuin älypuhelimellakin.

Siirry digilehteen ekonomit.talentum.fi

JANI PIHLAJA

Lisätietoa: uva.fi

Suomalaisista 84 prosenttia suosii suomalaisia tuotteita aina kun mahdollista. 74 prosenttia olisi valmis maksamaan enemmän Suomessa valmistetuista tuotteista ja 68 prosenttia Suomessa tuotetuista palveluista. 32 prosentilla on kuitenkin vaikeuksia tunnistaa kaupassa suomalaista elintarviketta. Kyselyn teetti Suomalaisen Työn Liitto.

Opi uutta, innostu, inspiroidu – Osallistu Ekonomien koulutustapahtumiin ympäri Suomen!

Ammatillisen kehittymisen tapahtumat

Pidämme huolta osaamisestasi koko työurasi ajan. Haluamme olla tässäkin edelläkävijöitä ja tarjota teemoja, jotka parhaiten vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin. Ilmoittaudu heti, paikat täyttyvät nopeasti.

Rovaniemi 15.9. Neuvottelutaidot – lisäarvon luominen ja osoittaminen neuvotteluissa

Kuopio

Oulu

20.9. Ylivertainen asiakaskokemus – miten se synnytetään?

9.11. Ylivertainen asiakaskokemus – miten se synnytetään?

17.11. Puhejudo

Seinäjoki 8.10. 7 hyvää toimintatapaa

Mikkeli 22.9. Rakentava vuorovaikutus ja yhteistyötaidot

Tampere 27.9. Oman osaamisen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen 16.11. Tulevaisuuden digitalisoituvan työelämän osaamistarpeet − Miten varmistetaan yksilöiden ja organisaation toimintakyky muutoksessa?

Rauma 3.10. Puhejudo

Lahti 10.11. Menestyvän työyhteisön pelisäännöt

Riihimäki 11.10. Puhejudo

Turku 29.9. Menestyvän työyhteisön pelisäännöt 22.11. Rakentava vuorovaikutus ja yhteistyötaidot Päiväkoulutus

Helsingfors 15.11. Förhandlingsteknik – skapa och påvisa mervärde i förhandlingar

Iltakoulutus Coaching

Kotka 8.11. Puhejudo

Maksullinen Jäsenmaksuun kuuluva

[ UUTISSALDO ]

EkonomiEsimies

– Kokonaisuus, joka vie uralla eteenpäin Esimiehille ja esimiestehtäviin haluaville Koulutusten kantavana perusajatuksena on hyvä ja kestävä johtaminen. Työskentelytapa on coachaava ja kysymyksiä herättävä. Yhtä oikeaa vastausta ei useinkaan ole, vaan autamme sinua löytämään oman esimiesidentiteettisi sekä tapasi toimia ja kehittyä.

Johtajaksi ei kasveta päivässä, vaan työssä kehitytään joka päivä. EkonomiEsimies-koulutuksesta voit poimia itselle sopivat palat tai osallistua kaikkiin.

2 169 e

KESÄTÖIDEN AIKA. Moni kylteri on jo suunnannut

luentosaleista kesätöihin. Vuonna 2015 kyltereitä työllistivät eniten asiakaspalvelu- ja myyntityöt sekä taloushallinnon tehtävät. Kesätyöpalkan keskiarvo oli 2 169 euroa.

88 prosenttia opiskelijoista oli viime kesänä työsuhteessa, ja vain 3,6 prosenttia haki töitä tuloksetta.

Tutustu kokonaisuuteen tarkemmin:

ekonomit.fi/ekonomiesimies

4.10. Tietoisku, Uuden ajan johtajuus - miten kannustaa alaisia parhaimpaansa 25.8.—15.12. Ryhmäcoaching

Virtuaaliset koulutukset 24.8.—20.12. Virtuaalinen ryhmäcoaching 26.8.—18.12. EkonomiEsimies verkossa – EE Netti

Joensuu 26.10. Resilienssi – tulevaisuuden tärkein strateginen kompetenssi

Lappeenranta 27.10. Resilienssi – tulevaisuuden tärkein strateginen kompetenssi

Kouvola 14.9. Strategian kirkastaminen ja yhteisen tavoitteen luominen

Tutustu tarkemmin syksyn 2016 kattaukseen ja ilmoittaudu:

ekonomit.fi/ tapahtumat

AKAVAN ANSIOMERKKEJÄ jaettiin myös tänä keväänä.

Suomen Ekonomeista pronssisen ansiomerkin saivat Kalle Keihänen, Jussi Kulmala ja Heidi Tuominen. Pronssinen ansiomerkki hopeisin lehvin myönnettiin Ilkka Koskenniemelle, Sirkkaliisa Suutarille ja Aulis Töylille. Akava jakaa ansiomerkkejä tunnustuksena ja kiitoksena vastuullisesta ja rakentavasta työstä, joka on edistänyt Akavan missiota: Menestystä ja turvaa yhdessä.

ila

27.—28.10. Syventävä lähikoulutus

Akava palkitsi

M m uu ai no st

Helsinki

Kesän menovinkit

SUOMEN EKONOMIEN jäsenyhdistykset järjestävät kesän aikana

lukuisia tapahtumia. Tapahtumiin voivat osallistua kaikki ekonomiyhteisön jäsenet. Lisätietoja tapahtumista saat paikallisesta jäsenyhdistyksestä sekä sivulta tapahtumat.ekonomit.fi, jossa tapahtumiin voi myös ilmoittautua.

18.6. Kylteri-Ekonomigolf Porissa Pelataan Yyteri Golf Links -kentällä lauantaina 18.6. klo 10 alkaen. Kilpailumaksu 39 euroa/hlö.

5.7. Viinijuhla Kuopiossa Herkullista ja kansainvälistä ruokaa sekä maistuvia viinejä. Illan esiintyjinä Chisu ja Juha Tapio. Liput 55 euroa. Hintaan sisältyy pääsylippu, paikka juhlateltassa ja festivaalimenu.

9.7. EkonomiTangot Seinäjoella EkonomiTangoja vietetään lauantaina 9.7. klo 15.30–17.30 Tangokadun VIP-tiloissa, ja sen jälkeen nautitaan tangon pyörteistä tangokuninkaallisten vauhdittamana. ”Ekonomin VIP-paketti” 65 euroa.

9.7. EkonomiRock Turussa EkonomiRock-etkot lauantaina 9.7. klo 12–14 Uittamon Paviljongilla. Etkoilla valmistaudutaan brunssin ja leppoisan yhdessäolon siivittämänä Ruisrockiin, jonne jokainen ostaa itse pääsylipun. Avec-tilaisuus, avoin myös opiskelijoille. Hinta 25 euroa/ hlö, sisältää brunssin ja tarvittaessa linja-autokuljetuksen.

16.7. EkonomiJazz Porissa Ekonomijazzit lauantaina 16.7. klo 12–14 Kulttuuritehdas ­Kehräämössä Porin Puuvillan kulttuurimiljöössä. Juhlapuheita, esityksiä, buffet-lounas juomineen sekä tietysti musiikkia. ­Lippujen hinnat: Porin Seudun Ekonomien jäsenille ilmainen, avec 10 euroa, muiden yhdistysten jäsenet 30 euroa.

Katso myös lehden sivu 53.

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

9

KAPITALISMI MURENEE ILMAN MORAALIA

10

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

Jos yritys haluaa menestyä pitkällä aikavälillä, sen täytyy tarkastella kriittisesti omia tavoitteitaan ja toimintatapojaan.

TEKSTI MIKKO HUOTARI KUVAT MIIKA KAINU, VESA TYNI, HELI BLÅFIELD KUVITUS NORA KOLARI [KUVALÄHDE: ISTOCKPHOTO]

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

11

L

änsimainen yhteiskunta on uskonut kapitalismin voimaan. Vapaat markkinat ja kilpailu ovat antaneet paljon hyvää ihmisille ja yhteisöille, mutta nykyaika on tuonut järjestelmälle uusia ­haasteita. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijatohtori Henrika Franck väittää, että kapitalismi on kadottanut aiemman arvopohjansa. Systeemi ei enää toimi. ”Nyt on unohdettu, että kapitalismin ajatukseen on kuulunut myötätunto ja arvon tuottaminen, ei pelkästään rahallisen voiton tuottaminen, vaan nimenomaan eettisen arvon tuottaminen”, Franck sanoo.

Useimmat organisaatiot keskittävät kaiken energiansa pakonomaiseen nopeaan voiton tuottamiseen.

Etiikka joutuu joustamaan taloudellisten tavoitteiden vuoksi. Yhtiöiden johdot ovat kärähtäneet huijauksista, ja työpaikoilla voidaan huonosti. ”Työntekijät joutuvat elämään eettisessä ristiriidassa, koska yrityksissä joudutaan tekemään päätöksiä, jotka ovat hyviä ainoastaan organisaatiolle”, Franck sanoo. ”Se voi olla kuitenkin ristiriidassa työntekijän oman moraalin ­kannalta.”

Onko nyt etiikka kadoksissa yrityksistä? ”Ei, koska ihmiset ovat aina eettisiä”, Franck toteaa.

YRITYS TUOTTAA ARVOA Kapitalismin ajatukseen ovat aikaisemmin kuuluneet luottamus, myötätunto ja eettiset arvot, mutta nyt ne ovat unohtuneet. Esimerkiksi globalisaatio on osaltaan vaikuttanut siihen, että yritykset eivät toimi enää yhteisönsä keskellä, vaan päätöksiä tehdään toisella puolella maailmaa ja tuotteita puolestaan viedään jonnekin aivan muualle.

Franck ei kuitenkaan halua palata menneeseen. Romanttisissa mielikuvissa vanhassa maailmassa yritys piti huolta kaikista työntekijöistään ja heidän perheistään. Kaikki puhalsivat yhteen hiileen. ”Osa niistä mielikuvista on totta, mutta kyllä nykyään työntekijällä on paremmat olot kuin 1950-luvulla”, Franck toteaa.

Aiemmin yhteisöllisyys oli merkittävä arvo, ja nyt tuntuma siihen on kateissa. Yksilöllisyyttä koros-

12

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

”TYÖNTEKIJÄT JOUTUVAT ELÄMÄÄN EETTISESSÄ RISTIRIIDASSA, KOSKA YRITYKSISSÄ JOUDUTAAN TEKEMÄÄN PÄÄTÖKSIÄ, JOTKA OVAT HYVIÄ AINOASTAAN ORGANISAATIOLLE.” HENRIKA FRANCK, TUTKIJATOHTORI, AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU

tava aika on tehnyt ihmisistä oman onnensa seppiä. ”Ihmiset syyttävät itseään, kun eivät saa työtä tai opiskelupaikkaa, vaikka oikeasti se on systeemin vika.”

Hän uskoo, että yhteiskunnan liiketaloudellinen systeemi ei enää toimi, kuten se on aiemmin toiminut. Kapitalismi, niin kuin se tänään nähdään, on tullut loppuvaiheeseen, jossa systeemi murenee.

Franck on yrityksiä tutkiessaan havainnut, että on alettu ymmärtää, että raaka kilpailu ja voiton tuottaminen eivät voi olla pitkällä aikavälillä ainoita tavoitteita. Yhdysvalloissa ilmiö näkyy jo selvästi. Yhä useampi yritys aloittaa liiketoimintansa ajatuksenaan tuottaa arvoa, ei pelkästään voittoa. ”Uskon, että kapitalismiin on mahdollista saada luottamus, myötätunto ja arvot takaisin”, Franck sanoo.

1980–90-luvuilla eettisiä arvoja alettiin tuoda liiketalouteen. Ensimmäiset askeleet ovat olleet toki merkittäviä, mutta ne haiskahtavat päälleliimatuilta ja keinotekoisilta. ”Monille yrityksille etiikka on ollut vain sääntöjä. Kun sääntöjä on noudatettu, voidaan laittaa rasti ruutuun, että on oltu eettisiä. Sen jälkeen jatketaan bisneksen tekemistä entiseen malliin”, Franck pohtii.

KANSALAISYHTEISKUNNAN VAATIMUS Pörssiyhtiö Lassila & Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen uskoo, että olemme menossa kohti maailmaa, jossa yritysten taloudellisen näkökulman ja omis-

taja-arvon maksimoinnin rinnalle tulee voimakkaasti sidosryhmän odotuksiin vastaaminen ja arvon luominen sen kautta. ”Valta on siirtymässä internetin myötä kansalaisyhteiskunnalle, joka käyttää entistä painavammin voimaa ja valtaa muuttaakseen olemassa olevaa rakennetta”, Mikkonen sanoo.

Esimerkiksi ympäristöasioissa luottamus valtioiden väliseen päätöksentekoon on vähentynyt, koska prosessi on hidas ja tehoton. ”Kaikki tietävät, että pitäisi tehdä jotain, mutta ei kyetä tekemään päätöksiä.”

Kansalaisyhteiskunta vaatii yrityksiltä vastuullisuutta. ”Yritysten on muututtava avoimemmiksi, ja pitää kertoa myös ikävistä asioista. Ei voi ajatella, että yritys hoitaa bisnestä ’irti arjesta’, vaan täytyy olla keskeisten sidosryhmien kanssa vuorovaikutuksessa”, Mikkonen sanoo. ”Iso muutos on tapahtumassa.”

KOKONAINEN IHMINEN TÖISSÄ Joskus työntekijät kokevat olevansa yrityksen toiminnan myötä mukana liiketoiminnassa, jota henkilökohtainen etiikka ei voi sulattaa. Kun yrityksen ja työntekijän omat arvot joutuvat ristiriitaan, työntekijän motivaatio ja panos pienenevät. ”Jos ihminen kokee olevansa organisaation uhri, hän alkaa kyseenalaistaa sen toimintaa”, Henrika Franck selittää.

Hänen mukaansa yritysjohdon pitäisi olla avoin sille, että työntekijöinä on ihmisiä, joilla on oma moraali. Heidän arvojaan pitäisi pystyä nostamaan esille. Kun ihminen

Henrika Franckin mukaan on unohdettu, että kapitalismin ajatukseen kuuluvat myös myötätunto ja arvon tuottaminen, ei vain rahallisen voiton tuottaminen.

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

13

Hyvää tulosta tehnyttä Fondiaa luotsaava Salla Vainio tietää, että liiketoiminnan eettinen lähtökohta ei ole ristiriidassa taloudellisen tuloksen kanssa.

14

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

kokee tekevänsä merkittävää työtä, sitoutuminen yrityksen tavoitteisiin kasvaa. ”Se, että yrityksissä ja organisaatioissa voidaan huonosti, johtuu usein tästä”, Franck sanoo.

Moraalisissa asioissa on helppo osoitella sormella muita, mutta pikemminkin kannattaisi vilkaista peiliin. Eettinen prosessi lähtee nimenomaan sisältäpäin. Irvikuva yritysetiikasta on, kun konsultti keksii yritykselle arvot, jotka lanseerataan tiedotustilaisuudessa. Ja sen jälkeen tehdään sääntöjä, joiden noudattamista valvotaan.

Yritysjuridiikkaan erikoistuneessa lakipalvelutoimisto Fondiassa on pohdittu arvoja yhteistyössä koko henkilöstön kanssa. ”Olemme miettineet, kuinka arjen pitäisi sujua ja miten kohtelemme toisiamme”, toimitusjohtaja, KTM Salla Vainio kertoo. ”Haluamme, että ihmiset voivat toteuttaa intohimojaan ja tavoitteitaan myös työssä, jotta työn ja muun elämän tasapaino olisi mahdollisimman hyvä.”

Osallistavien prosessien avulla yli sadan hengen yrityksessä on löydetty työkulttuuri, joka ruokkii jatkuvaa vuorovaikutusta. Fondiassa ei ole tyydytty vain pari kertaa vuodessa pidettäviin työyhteisöpäiviin, vaan yrityksessä on paljon muitakin foorumeja, joissa voidaan yhdessä käydä läpi ajankohtaisia asioita.

Myös teknologia on mahdollistanut henkilökunnan yhteydenpitoa, vaikka aina ei oltaisi nokatusten samassa paikassa keskustelemassa asioista.

Vainion mielestä on tärkeää ­arvostaa yksilöllisyyttä, eikä hän odota kenenkään toimivan omien arvojensa vastaisesti. ”Ihminen ei tule tänne vain tuottamaan rahaa ja olemaan työntekijä, vaan hän tulee kokonaisena ­ihmisenä”, Vainio selittää.

Myös yrityksen rahalliset ja ei-rahalliset kannustimet on pyritty rakentamaan siten, että ne olisivat mahdollisimman yhdenmukaiset yrityksen ja työntekijöiden arvojen kanssa.

Eikö joskus olisi kuitenkin houkuttelevaa tehdä filunkia? ”Ajattelemme, että olemme rakentamassa pitkän aikavälin liiketoimintaa. Emme halua pikavoittoja vaan luoda ja kasvattaa markkinaa”, Vainio vastaa. ”Se rakentuu eettisesti kestävään

toimintaan, jonka pitää kestää tarkastelu hetkenä minä hyvänsä.”

Hän korostaa, että liiketoiminnan eettinen lähtökohta ei ole ollut ristiriidassa taloudellisen tuloksen kanssa. ”Meillä on kannattava yritys, jonka liikevaihto on kasvanut kolmekymmentä prosenttia viime vuoteen verrattuna.”

Kun yritys ottaa kuuleviin korviinsa työntekijöiden näkökulmia, se vaatii joustavuutta johdolta. Vainion mukaan avain on yhteisöllisyydessä.

Toiminta rakentuu sen varaan, että jos menestytään, niin sitten menestytään yhdessä. Pitkän aikavälin toiminta ei voi olla yhden johtajan tai muutaman staran varassa.

Toimitusjohtajana Vainio ei koe olevansa huipulla, vaan pikemminkin alimpana. Hänen tehtävänään on varmistaa, että muut saavat vietyä asioita eteenpäin. ”Me puhumme jaetusta johtajuudesta. Ehkä kaikille ei sellainen sovi, koska täytyy olla valmis siihen, että oma ego ei ole näyttämöllä”, Vainio pohtii.

yksi ammattinäyttelijä, joka tekee jotain väärin”, Mikkonen naurahtaa.

Hän uskoo nimenomaan kuvan ja videon voimaan, koska yrityksen tuhansissa työntekijöissä on hyvin paljon ihmisiä eri kulttuureista ja he puhuvat eri kieliä. Jos tavoitteet ja arvot ovat pelkästään kirjallisessa muodossa, ne voivat jäädä useimpien

”ME PUHUMME JAETUSTA JOHTAJUUDESTA. EHKÄ KAIKILLE EI SELLAINEN SOVI, KOSKA TÄYTYY OLLA VALMIS SIIHEN, ETTÄ OMA EGO EI OLE NÄYTTÄMÖLLÄ.”

SALLA VAINIO, TOIMITUSJOHTAJA, FONDIA

OSALLISTAVA KUVA Lassila & Tikanojassa on myös huomattu osallistamisen voima.

Yli 8 000 työntekijän yritys on iso toimija omalla alallaan, mutta Jorma Mikkosen mukaan siltä puuttui aikaisemmin ”identiteetti”. Perinteisten tukipalvelujen tuottaminen voi toki kuulostaa hieman tylsältä. ”Kun osallistimme työntekijät pohtimaan toimintaamme, ­uudistimme strategian ja otimme maailmanparannuksen missioksi”, Mikkonen kertoo. ”Haluamme pelastaa maailman ja muuttaa sen kestäväksi kierrätysyhteiskunnaksi.”

Työntekijät ovat esimerkiksi kirjoittaneet blogeihin tarinoita, jotka liittyvät kestävään työhön.

Esimerkiksi huoltomiesporukka on kertonut yrityksen viestinnässä palveluistaan, ja joku on kertonut, kuinka käytetyistä kahvipusseista tehdään kasseja. ”Tarinat ovat luoneet identiteettiä siitä, että ollaan oikeasti tekemässä kestävää työtä.”

Viime vuonna Lassila & Tikanojan työntekijät tekivät lyhytelokuvia, joiden teemana oli ammattilainen liikenteessä. ”Oman firman työntekijät olivat näyttelijöinä, ja sitten mukana oli

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

15

”SIJOITTAJAT OVAT NOSTANEET RIMAA JA ALKANEET VAATIA OMIEN STANDARDIENSA MUKAISIA TOIMIA YRITYKSILTÄ.”

JORMA MIKKONEN, YHTEISKUNTASUHDEJOHTAJA, LASSILA & TIKANOJA

mielestä etäisen tuntuisiksi. Liikkuva kuva ja tarinat mahdollistavat toisella tavalla emootiot, arvot ja samaistumisen. Lisäksi lyhytelokuvien kautta eettiset teemat nousivat esiin positiivisella tavalla, eivät kieltoina. ”Tänä vuonna on esillä uusi teema ja niitä lyhytelokuvia aletaan kohta taas kuvata”, Mikkonen sanoo.

UUSI SUKUPOLVI JA UUDET ARVOT Suomalaisten yritysjohtajien ­puheissa kuulee edelleenkin vedottavan tiukasti osakeyhtiölakiin, jonka mukaan yhtiön tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille.

Etiikka tuntuu häiritsevän bisneksen tekemistä. ”Omistajien voiton maksimointi on vanhanaikainen ajatus kapitalismista”, Henrika Franck sanoo. ”Se on niin helppo narratiivi. Voidaan sanoa, että voittojen kautta voidaan tuottaa yhteiskunnalle jotain muuta hyvää, mutta ei se aina mene niin. On jo nähty, etteivät omistajat välttämättä tuo voittoja takaisin meidän yhteiskuntaamme.”

Franck kuitenkin uskoo, että uuden sukupolven mukana tulee uutta ja raikasta ajattelua. Nuori sukupolvi on aivan toisella tavalla tietoinen maailmasta ja omista mahdollisuuksistaan. ”Tutkin Yhdysvalloissa Piilaaksossa yrityksiä. Siellä kukaan ei enää ajattele yksipuolisesti, että tuotetaan voittoa omistajille, vaan koko ajan ajatellaan, mikä on yrityksen tarkoitus. Nimenomaan jokin muu kuin voiton tuottaminen.”

Franckin mukaan ihmiset ovat enenevässä määrin tietoisia siitä, että pelkkä voiton tuottaminen ei tuo statusta. Siihen ei myöskään koskaan olla loppujen lopuksi tyytyväisiä, koska se mitä tavoitellaan, on pelkkää materiaa.

MYÖS SIJOITTAJAT MUUTTUVAT Entä, kun tulee tiukka paikka. Onko eettisyys heitettävä syrjään ja keski-

16

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

tyttävä tuloksen tekemiseen? Onko moraali käytännöllinen vain silloin, kun menee hyvin?

Jorma Mikkosen mielestä liikeelämän toimintaympäristö on muuttunut niin paljon jo nyt, että eettisyys on ”license to operate”. Jos yrityksen toiminta ei vastaa sidosryhmien odotuksia, niin pitkällä aikavälillä ajautuu markkinoilta ulos. ”Rima nousee koko ajan. Aikaisemmin vastuullisuus on voinut olla pr-toimintaa, mutta nykyään se on pikemminkin vaatimus yrityksille, jotta ne pystyisivät tekemään kestävästi bisnestä markkinoilla”, Mikkonen selittää.

Hän nostaa esimerkiksi Neste Oilin, joka alkoi tehdä uusiutuvaa dieseliä korvatakseen fossiilisia polttoaineita. Joidenkin sidos­ryhmien mukaan biodieselin raaka-aine oli väärä. ”Neste joutui kansalaisjärjestöjen hampaisiin maailmalla ja rankattiin huonoimpien yritysten joukkoon.”

Syntyi paine valita eettisesti oikeanlainen raaka-aine. Neste Oilin toimintamalli muuttui, ja tällä hetkellä tavoitteena on tehdä uusiutuvat Nexbtl-tuotteet pelkästään jätteistä ja tuotannon sivuvirroista. ”Nyt se on malliesimerkki vastuullisista yrityksistä.”

Mikkosen mukaan kansalaisyhteiskunnan paine on muuttanut myös sijoittajien toimintamalleja. ”Sijoittajat ovat nostaneet rimaa ja alkaneet vaatia omien standardiensa mukaisia toimia yrityksiltä.”

Esimerkiksi Carbon Disclosure Project lähti liikkeelle sijoittajien aloitteesta. Kyse on yrityksille suunnatuista standardeista, joiden tavoitteena on saada ilmastonmuutos aisoihin. ”Projekti on saanut suurimmat yritykset raportoimaan heidän standardiensa mukaisesti päästöistä ja energiankulutuksen tehostamisesta.”

Mikkosen mukaan muutoksen juna on jo liikkeellä. Enää ei voi hypätä pois.

Tutkimustyötä yritysten sisällä

HENRIKA FRANCK on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkija-

Jorma Mikkosen mukaan vastuullisuutta vaaditaan nyt kaikilta yrityksiltä, jotta ne pystyvät tekemään kestävästi bisnestä markkinoille.

tohtori. Hän tutkii yritysetiikkaa ja strategiaa. Franck väitteli tohtoriksi eettisestä päätöksenteosta strategiatyössä Svenska handelshögskolanissa 2012.

Väitöskirjaa tehdessä Franckin menetelmänä oli katsoa yritysten toimintaa niiden sisältä. ”Menin yrityksiin sisälle ja seurasin, mitä siellä tapahtuu. En ollut siis aktiivisesti toiminnassa mukana, vaan tarkkailin sivusta. Istuin kokouksissa, olin mukana lounailla ja käytäväkeskusteluissa”, Franck kuvailee.

Väitöstutkimuksessa hän havaitsi, että yrityksen strategia ja tavoitteet voivat olla ristiriidassa työntekijöiden eettisten arvojen kanssa, mikä aiheuttaa paineita yrityksen johtamiseen. ”Päivittäin joudutaan tekemään päätöksiä, jotka ovat hyviä voittoa tavoittelevalle organisaatiolle, mutta ristiriidassa työntekijän oman eettisyyden kanssa.”

Suurin osa päätöksenteosta ei ota huomioon etiikkaa. Yritysetiikkaa pidetään usein organisaatiossa vain yhtenä säikeenä, mutta Franckin tutkimus väittää, että etiikka ei ole toiminnasta erillinen osa. Sekä strategia että etiikka ovat koko ajan läsnä yrityksen ja työntekijöiden päivittäisissä arjen valinnoissa.

Vuosina 2014–2015 Franck oli Stanfordin yliopistossa Kalifornian Piilaaksossa, jossa hän tutki startup-yrityksiä.

Tällä hetkellä Franck tutkii, miten tunteet vaikuttavat päätöksentekoon. ”Tunteita vältellään, koska ajatellaan, että päätöksenteon pitää olla rationaalista ja järkevää. Uskotellaan, että tunteet voitaisiin jättää pois päätöksenteosta, mutta se ei pidä paikkansa.”

Franckin mukaan esimerkiksi viha tai ilo vaikuttavat päätöksiin hyvin voimakkaasti. ”Jos emme myönnä tunteiden olemassaoloa päätöksenteossa, silloin valehtelemme itsellemme ja toisillemme.”

Tunteet näyttelevät tärkeää roolia muun muassa siinä, miten yrityksen strateginen idea saa tuulta siipiensä alle. Väkinäisesti synnytetty kompromissi harvoin innostaa ihmisiä. ”Kaikki hyväksyvät kompromissin, mutta se toteutetaan lähinnä sen vuoksi, että ylin johto käskee tehdä niin”, Franck pohtii.

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

17

Linkki kestävään tulevaisuuteen KTM Hanna Partanen, 50

UUSI TYÖ TEKSTI MARITA KOKKO, MARINA AHLBERG KUVAT ROOPE PERMANTO, MAYA COLÉRUS

OLETKO ÄSKETTÄIN SIIRTYNYT TAI SIIRTYMÄSSÄ UUSIEN HAASTEIDEN PARIIN JA HALUAISIT KERTOA SIITÄ MUILLEKIN TÄLLÄ PALSTALLA? ILMOIT­TAUDU TOIMITUKSEEN: PAULA.RISTIMAKI @OTAVAMEDIA.FI

POIMINNAT HANNAN URALTA

1991–2003 L’Oréal Finland Oy, tuotepäällikkö

18

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

SOK:n valikoima- ja hankintapäällikkö > Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran toiminnanjohtaja

K

estävää kehitystä noudattava toiminta on nykyisin yritysten huomion kohteena. Maamme ainoa ympäristökasvatukseen erikoistunut asiantuntijajärjestö, Ympäristökasvatuksen Seura, tarjoaa toiminnanjohtaja Hanna Partasen mukaan yrityksille työkalut kertoa vastuullisista valinnoista asiakkailleen. ”Myös institutionaaliset sijoittajat odottavat, että koko toimintaketju on kestävän kehityksen mukaisesti yrityksissä kunnossa. Sen mukaan ne ratkaisevat, investoivatko yritykseen”, Partanen korostaa.

Tuore toiminnanjohtaja painottaa, että tukemalla lapsia ja nuoria sertifioidussa ohjelmassa, jossa opitaan vaikuttamaan asioihin kestävän tulevaisuuden puolesta, yrityskumppani välittää konkreettisen, ymmärrettävän ja vaikuttavan viestin arvomaailmastaan.

Partanen työskenteli jo työuransa alussa järjestömaailmassa, josta mukaan tarttui kipinä tekoihin paremman maailman puolesta. Ura vei kuitenkin brändimaailmaan myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. ”Perehdyttyäni tähän toimintaan hämmästyin, että meillä Suomessa on piilossa näin hieno jalokivi, jolla on valtavat mahdollisuudet tarjota keinoja sertifioituun ympäristökasvatukseen esimerkiksi kouluissa.”

Suomen Ympäristökasvatuksen Seura on tunnettu koulumaailmassa, tärkeimmässä kohderyhmässään. Se haluaa kuitenkin tavoittaa myös aikuiset, sillä oppiminen on elinikäistä.

Kiertotalous, ympäristökasvatus sekä ekososiaalinen sivistys ovat ­kaikki asioita, joita jokaisen suomalaisen tulisi Partasen mukaan ymmärtää ja pitää mielessään päivittäisissä valinnoissa.

Partanen arvioi päätyneensä uuteen tehtäväänsä juuri ekonomitaustansa ja markkinointiosaamisensa ansiosta. Aika on nyt otollinen ympäristötiedon jakamiseen ja vastaanottamiseen. ”Tavoitteenamme on olla vuonna 2018 aktiivinen ja tunnettu ympäristökasvatuksen asiantuntijajärjestö, joka konkreettisesti edistää kestävää elämäntapaa ja siihen on helppo tulla mukaan.”

Partanen haluaa johtaa järjestöään valmentajan ottein. ”Olen vapaa-ajallani mukana monessa urheilulajissa. Toisen ihmisen arvostus on kaiken perusta. Haluan saada jokaisen kasvamaan ammattilaisena.”

Seuran tulevaa suuntaa Partanen aikoo luotsata analysoimalla toimintakenttää ja käyttämällä sen jälkeen harkittua ketteryyttä. ”Työssä vaaditaan murroksen ymmärrystä. Asioita yksinkertaistaa tieto, että muutos on pysyvä olotila”, hän summaa.

2004–2006 Finlayson Oy, markkinointipäällikkö

2011–2014 SOK, valikoimahankintapäällikkö

2006–2010 Ferrosan Oy, Business Manager

2016 – Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry, toiminnanjohtaja

[ 3 X UUSI TYÖ ]

Internationellt på Åland EM Dennis Colérus, 41 Controller, Mathias Eriksson Ab > HR System Specialist, Ålands Penningautomatförening, Paf

EFTER DRYGA FEM år som styrekonom hos daglig-

Syvemmälle digimarkkinointiin KTM Katariina Merve, 35 Palvelupäälliköksi Valveelle Digital Business Talent -koulutusohjelman kautta

KANSAINVÄLINEN KOULUTUS ja urheilu-ura ovat tehneet Katariina Mervestä tiimityön hallitsijan, joka osaa asettaa tavoitteita ja myös saavuttaa ne. Hän on jo muutaman kuukauden työskennellyt palvelupäällikkönä Valveella. Työ syventää entisestään hänen osaamistaan digitaalisessa markkinoinnissa.

Valve on markkinoinnin, viestinnän ja teknologian yhdistäjä.

Merve kuuluu jatkuvien palvelujen tiimiin, jonka tavoitteena on palvella Valveen sisäisiä sekä ulkoisia asiakkaita tehokkaasti. ”Vastuullani on markkinointiprojekteja, joissa huolehdin resurssien hallinnoinnista kustannuksista aikatauluihin. Työn parhaita puolia ovat mahdollisuus työskennellä ammattitaitoisten ihmisten kanssa sekä hyödylliset kokemukset markkinoinnin, viestinnän ja teknologian maailmasta. Uutta ja mielenkiintoista työtä vauhdittavat kiva ja rento ilmapiiri sekä tekemisen meininki.”

Katariina Merve on työskennellyt useampienkin kansainvälisten it-alan yrityksien markkinoinnissa. Kun määräaikainen työsuhde SAPilla päättyi, hän päätti kouluttautua digitaalisen markkinoinnin asiantuntijaksi. Hän pääsi lähes 200 ehdokkaan joukosta Talent Gaten järjestämään Digital Business Talent -koulutusohjelmaan ja sieltä täysipäiväiseen tehtäväänsä Valveelle. Tavoitteena on, että kuuden kuukauden koulutusjakson päätteeksi syntyy työsopimus. ”Nimenomaan palvelupäällikön työ kiinnostaa, koska olen aiemmin työskennellyt it-alan markkinointitehtävissä ostajan puolella.

Nyt pääsen työskentelemään myyjän puolella, mikä takaa erilaista oppia ja kokemusta.”

Merve pitää Digital Business Talent -konseptia erinomaisena mahdollisuutena tilanteessa, jossa markkinointi muun viestinnän ohella käy läpi vahvaa murrosta.

Merve on eurosuomalainen, sillä käytyään ruotsinkielisen alakoulun Suomessa hän muutti 12-vuotiaana perheen mukana Brysseliin. Kansainvälisessä koulussa vilahti yhdeksän vuotta.

Bachelor-tutkinnon hän suoritti Lontoossa aineyhdistelmällä urheilutiede ja liiketalous. Kotimaassa hän jatkoi maisteriksi Hankenilla ja luki tutkintopaperit taskuunsa 1,5 vuodessa.

Tiukkaa työmoraalia ja itsekuria Mervelle on opettanut urheilu-ura. Tyttö tarttui tennismailaan kuusivuotiaana ja kilpaili lajissa 18-vuotiaaksi. Nyt hän harrastaa jalkapalloa, golfia ja lenkkeilyä. ”Aina on mentävä täysillä. Ikinä ei luovuteta”, hän kuvaa asennettaan.”

varuhandeln Ab Mathias Eriksson på Åland lockades Dennis Colérus av spelbranschen. Colérus berättar att han trivdes bra hos ’Mathis’ så länge jobbet bjöd på nya uppgifter och gav honom möjligheter att utmana sin egen komfortzon. ”Jag fick vara med om att utveckla det interna kassasystemet och rapporteringen inom detaljvaruhandeln. Vi startade från papperskvitton och utvecklade fungerande datasystem med allt som krävs för utveckling av arbetsrutiner, bokföring, rapportering och uppföljning.”

Colérus är inflyttad ålänning med erfarenhet av privatföretagande i familjebolaget på fastlandet. Han studerade till ekonomie magister vid Hanken med redovisning som huvudämne. ”Paf sökte en specialist för utveckling, administrering och implementering av HR-systemen inom koncernen.

Jag har alltid gillat planering och förbättring av processer som underlättar arbetsrutinerna. Helst skulle jag lösa problem varje dag. Jag hade lyckan att få jobbet.”

Paf bedriver spelverksamhet bland annat ombord på fartyg som trafikerar på Östersjön samt via webbportalen paf.com. Det 50-åriga spelbolaget samlar fort­farande in pengar för allmännyttiga ändamål. Dennis Colérus berättar att han arbetar på huvudkontoret i Mariehamn, men att Paf har verksamhet i Estland, Sverige, Italien, Spanien och Gibraltar. Koncernspråket är engelska. ”Vi har en internationell atmosfär med sammanlagt 28 olika nationaliteter bland de anställda. Efter två månader hos Paf känner jag mig väl mottagen i teamet.”

På frågan om Dennis Colérus kan rekommendera ett jobbyte för andra är svaret klart: ”Absolut, det lönar sig att titta vad som finns bakom hörnet. Ett lyckat jobbyte kan kännas som att vakna till liv på nytt!”

Työn parhaita puolia on työskentely ammattilaisten kanssa.

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

19

MIHIN IHMEESEEN SE TYÖPÄIVÄ KULUU? Suomen Ekonomien Aikanimobiilisovellus mittaa työaikaa ja auttaa töiden priorisoinnissa. Sovelluksen pilottikäyttäjät Leena Vainio ja Ossi Cavén seurasivat ahkerasti työaikaansa parin viikon ajan. Moni pieni asia yllätti.

TEKSTI TARJA VÄSTILÄ KUVITUS ISTOCKPHOTO

J

os verensokeri on alhaalla, tahdonvoimakin on alakantissa”, siteeraa IBM:llä johtajana työskentelevä Leena Vainio filosofi Frank Martelaa.

Aamuyhdeksään mennessä Vainio on ehtinyt syödä verensokeria nostavan kunnon aamiaisen, lukea Hesarin, katsoa sähköpostit ja vastata niihin sekä siirtyä kotoa työpaikalle. ”Olen huomannut kello 8−9 olevan tehokas tunti, joka kannattaa hyödyntää.”

Avainasiakaspäällikkö Ossi Cavén ilmaantuu samoihin aikoihin Procter & Gamblen pääkonttoriin ja aloittaa työpäivänsä. Takana ovat edellisillan kuntosalitreeni ja hyvin nukuttu yö. ”Yökukkujanakin olen jo oppinut arvostamaan unta. Jos valvoo, aamulla kyllä harmittelee.”

MUUTOSJOHTAMISTA JA ENNUSTAMISTA Vainion pitää kiireisenä IBM:n markkinoinnin digitaalinen transformaatio. Työssä pitää välillä hypätä

20

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

21

Ihkaoma Aikani!

SUOMEN EKONOMIEN mobiilisovellus Aikani on työhön käytetyn ajan sekä töiden priorisoinnin ja mielekkyyden sparraaja. Viestintäasiantuntija Marianne Falck-Hvilstafeldtin mukaan sovellusta on kehitetty käyttäjäkokemusten perusteella ja varsinainen lanseeraus oli keväällä.

Sovellukseen voi kirjata työhön, opintoihin, projekteihin, vapaa-aikaan, kotitöihin ja nukkumiseen käytetyn ajan, jota voi jaotella kategorioihin. Sovellus auttaa huomaamaan, onko työssä aikasyöppöjä, miten onnistuu työnsä johtamisessa ja pystyykö palautumaan riittävästi.

Työaikoja ja muuta nauhoittamaansa aikaa voi tarkastella myös fiilisten ja merkitysten mukaan.

Aikani-sovelluksen avulla pääsee myös

22

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

käsiksi todellisiin työtunteihin. Usein tuntuu, ettei aika riitä vaadittujen töiden tekemiseen – tehtyjen työtuntien todellinen määrä voi pistää myös miettimään, pitäisikö työtaakkaa purkaa muuten kuin vain työtunteja lisäämällä. ”Kehitystyö jatkuu. Pyrimme saamaan sovellukseen valmentavaa otetta ja vinkkejä jaksamiseen. Tarvetta on ollut myös to do -tyyppisille listoille ja sille, että tietoja voisi siirtää omaan kalenteriin. Kehittämismahdollisuuksia on rajattomasti.”

Aikani on vapaasti ladattavissa sovelluskaupoista. Falck-Hvilstafeldtin mukaan moderni ajanseurantatyökalu on herättänyt kiinnostusta muissakin liitoissa.

TUHANNET TUTKIMUKSEEN Keväällä Työterveyslaitos, Suomen Ekonomit ja IBM käynnistivät yhteistyössä tutkimushankkeen, jossa käytetään Aikani-sovellusta tutkimusvälineenä.

Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa Työterveyslaitos tutkii asiantuntijoiden ajankäyttöä ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Erikoistutkija Annina Ropponen toteaa olevansa tyytyväinen jo hankkeen alku-

metreillä: osallistujia on lähtenyt hyvin mukaan, mutta lisää toivotaan. Tavoitteena on saada useampi tuhat ihmistä innostumaan tutkimuksesta. ”Ajankäyttöä seurataan kahden viikon ajan, ja osallistujat vastaavat myös seurannan alussa ja lopussa kyselyyn, joten heiltä vaaditaan sitoutumista.

Uskon kuitenkin, että saamme kattavan kuvan asiantuntijoiden ajankäytöstä.

Aihe on ajankohtainen ja herättää paljon keskustelua.”

Ropposen mukaan on kiinnostavaa nähdä, paljonko työtehtäviin kuluu aikaa, ovatko päivät pirstaleisia ja täynnä eri tehtäviä, kokeeko ahertaja palautuvansa ja nukkuvansa riittävästi sekä häiritseekö jokin asia joko työntekoa tai palautu­ mista. ”On myös kritisoitu sitä, tarvitseeko ja voiko työaikaa edes arvioida, asiantuntijat kun pohtivat työasioita vapaaajallaankin. Olennaista on tunnistaa oma ajankäyttötapansa ja arvioida, mikä toimii itselle, jotta löytää hyvät keinot palautumiseen. Aikani-sovellus tuo nämäkin asiat ­näkyviksi.”

”OLEN HUOMANNUT KELLO 8−9 OLEVAN TEHOKAS TUNTI, JOKA KANNATTAA HYÖDYNTÄÄ.”

HTK Hyväksytty Toiminnankehittäjä 12.10.2016–28.3.2017, Helsinki

tien päälle. Markkinointistrategian vieminen Pohjoismaihin ja eri maissa olevien asiakkaiden, myyjien sekä oman tiimin kohtaaminen edellyttävät jonkin verran myös matkustamista. ”Kun palaan työmatkoilta, olen täynnä energiaa. Saan auttaa ihmisiä onnistumaan. Hyväntekeminen sekä satunnaiset miinanraivaukset lisäävät motivaatiota.”

Johtajan työ on pääosin istumista: osallistumista lukuisiin suunnittelukokouksiin, workshopeihin ja video- tai webbineuvotteluihin sekä erilaisten esitysten valmistelua. Koska määriteltyä työaikaa ei ole ja työpäivä on sirpaleinen, töitä tulee tehtyä myös kotioloissa.

Vastikään opiskelunsa päättänyt Cavén on ollut avainasiakaspäällikkönä P&G:lla muutaman kuukauden. Työnkuva on selkeä: hän vastaa yrityksen tuotteista yhdelle avainasiakkaalle. ”Päivät kuluvat numeroita pyöritellen excelien ja powerpointien parissa sekä puhelimessa työpöydän ääressä.

Tuotelanseerauksien yhteydessä volyymien ennustaminen ja tulevaisuuden suunnittelu kuuluvat asiaan. Asiakastakin tapaan pääkonttorilla, ja myymäläkäynnit ovat lähistöllä.”

Kun töissä ei pääse liikkumaan, Cavén pitää kunnostaan huolta pyöräilemällä joskus töihin ja urheilemalla vapaalla olleessaan.

LAATU KORVAA MÄÄRÄN Vainio ja Cavén seurasivat työ- ja vapaa-aikaansa Aikani-sovelluksen avulla kahden viikon ajan. Molempien ensimmäisen viikon mittauksia häiritsi sairastuminen: flunssa herpaannutti seuraamista ja toi punaisia fiilismerkintöjä. Kumpikin piti kuitenkin sovelluksen käyttöönottoa helppona. ”Olen ihmisenä spontaani ja kotoisin yrittäjäperheestä, joten en ole tottunut kiinteisiin työaikoihin. Aluksi tuntien kirjaaminen tuntui taakalta. Työn ja vapaa-ajan rajanveto on hiukan keino-

Oletko kehittämisen nouseva tähti tai jo kehittäjien kärkijoukkoa? Terävöitä ja jaa osaamistasi kolmatta kertaa käynnistyvässä Kauppakamarin Koulutuksen ja Ratkaisutoimisto Seedin valmennuksessa.

Laita itsesi likoon – ilmoittaudu mukaan!

Hinta Suomen Ekonomien jäsenille 3200 € ( + alv )

Kehittämisosaaminen on tulevaisuuden johtajien tärkeimpiä kykyjä.

(Future CEO-tutkimus 2016)

www.kauppakamarikauppa.fi

tekoista – molemmat ovat samaa, nautittavaa elämää”, Cavén miettii.

Vainio ei ole johtajana joutunut noudattamaan työajanseurantaa.

Yrityksessä työajanseuranta on käytössä, mikä herätti aluksi närää työntekijöissä: sen koettiin tuovan lisää töitä. Esimiehenä Vainio ei tunne tarvetta seurata oman tiiminsä työaikoja, sillä laatu korvaa määrän. ”Luotan tiimiini ja arvostan sen kokemusta. Tietotyössä työajan mittaus on ongelmallista, koska pää työstää työasioita myös vapaa-ajalla.

Itsekin huomasin aamulla valmistelleeni kokousta unissani.”

Cavén selviää tehtävistään työpäivän aikana. Illat ja viikonloput hän voi pyhittää itselleen. P&G:lla työaika joustaa ja etätöihin suhtaudutaan suopeasti. ”Töitä voi tehdä missä vain, kunhan on tavoitettavissa ja hoitaa hommansa. Kun työpaikka joustaa, minäkin joustan. Minuuttien laskeminen tuntuu vanhanaikaiselta, jos on hyvä draivi päällä.”

Vainio arvioi tekevänsä 50−60 tuntia töitä viikossa – jälkimmäinen tuntimäärä tosin jo tuntuu mielessä ja kropassa. Takki on tyhjänä myös, jos istuu aamusta iltaan palavereissa.

24

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

”MINUUTTIEN LASKEMINEN TUNTUU VANHANAIKAISELTA, JOS ON HYVÄ DRAIVI PÄÄLLÄ.”

Työaika puhuttaa SuomiAreenalla SuomiAreenalla ei hyssytellä vaan puhutaan asiaa. Ensi kesän ydin on Suomalainen työ. Kun teema julkistettiin, yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Mykkänen päätti: ”Nyt jos koskaan haluamme mukaan viralliseen ohjelmaan.”

Hetki koittaa 14.7. klo 10−11.15 kauppakeskus Puuvillan lavalla. Suomen Ekonomien teema ”Lisää tunteja vuorokauteen vai vähemmällä enemmän” keskittyy tuottavaan työaikaan. ”Keväällä teimme ihmiskokeen, jossa joukko vapaaehtoisia seurasi työaikaansa Aikani-sovelluksen avulla. Koehenkilöiden kokemuksia puretaan Porissa. Tulokulmia ovat muun muassa itsensä johtaminen ja esimiestyö, tehokkuus sekä työaikojen suunnittelu.”

Testihenkilöt paljastavat, voiko aisapari hyvinvointi ja tehokkuus toteutua ja lisääkö työajan seuranta tuottavuutta. He myös pohtivat, voiko työaikasuunnitteluun itse vaikuttaa, miten työelämän joustot heijastuvat ja miten työn ja vapaa-ajan osaa erottaa toisistaan.

Työajanhallinnan kommentoijina on kaksi asiantuntijaa: Suomen Ekonomien kehitysjohtaja Anja Uljas ja Työterveyslaitoksen erikoistutkija Annina Ropponen.

”Ongelmia ei voi ratkoa stressaantuneena, ja väsymykseni ei ole reilua tiimiäkään kohtaan.”

SOVELLUS PALJASTAA Cavénin mittaukset sujuivat oppikirjan mukaan: 7,5 tunnin työpäivä, vapaa-aika harrastuksineen, riittävät unet. Onnistumiset kirjautuivat hymyfiiliksin, kuten asiakascasen esittely eurooppalaisille myyntijohtajille työpaikalla ja kunnon treenit sekä hyvin sujuneet pankkineuvottelut vapaa-ajalla.

Vainio veikkaa, että sairaana tuli tehtyä vähemmän töitä, esimerkkiperjantaina muutaman tunnin. Todellisuus oli työteliäämpi, sillä sovelluksen mukaan Vainio ahersi kotona heti aamusta yli puolenpäivän, eli viitisen tuntia. Lisäksi iltapäivän puhelinkokous ja tärkeät meilit jumittivat läppärin ääreen useaksi tunniksi.

Flunssasta huolimatta, ehkä työn vuoksi, päivä kirjautui vihreänä.

TURKU

A Journey Far Starts from Near

”Huvittavaa on, että aamulla piti kirjoittaa ohjeita sairastumiseni takia. Siinä menikin toista tuntia – aloin tehdä töitä. Pyrin yleensä sairaana vain sairastamiseen. Nyt olin sentään tyhjentänyt kalenterini.”

Vainio ehti kuitenkin hulinan välissä lepäämään pari tuntia ja lopetti työt klo 18, kuten usein normityöpäivinä. Toipilas puolustautuu: edellispäivänä hän keskittyi potemiseen punaisin fiiliksin.

ITSEN KUUNTELU AUTTAA Cavén myöntää, että uutuudenviehätyksen ja sovitun seuraamisen jälkeen sovellus jää tauolle. Hän kuitenkin uskoo siitä olevan hyötyä sellaisessa työssä, joka vie täysin mukanaan eikä itse oivalla tahtia hiljentää. Loppuunpalamisesta hektisessä työelämässä ei Cavénin mukaan puhuta turhaan. ”Itse koen, että osaan kuunnella elimistöäni ja pitää huolta jaksa-

Good leadership

gets things moving

Come and join us!

www.embaturku.fi

Turun kauppakorkeakoulu • Turku School of Economics E KO N O M I 3 /2 0 1 6 25

misesta ilman numeerista mittausta. Tiukka työajanseuranta ei ole mielekästä, sillä nykytyöelämässä kaivataan enemmän yrittäjämäisiä ominaisuuksia ja keskittymistä työn tuloksiin.”

Lisäksi Cavén käytti Työterveyslaitoksen aktiivisuusranneketta, joka kerää tietoa palautumisesta ja unenlaadusta. Nämä tiedot tarkentavat sovelluksella koottavaa tietoa. ”Minua kiinnostaa enemmän tietää, miten oma kroppa toimii. Olisi hyvä, jos Aikani-sovelluksenkin voisi yhdistää aktiivisuusrannekkeeseen.”

KURINALAISUUS HYVÄSTÄ Pirstaleisina päivinä on vaikea pysyä kärryillä työnteon määrästä, joten Vainiolle mittaus oli mieluisaa ja hyödyllistä. ”Oli hauska nähdä ja analysoida päivien kulkua. Se sai tiedostamaan, mitä tekee ja mitä voisi tehdä toisin.

Minulle se oli oppimisprosessi.”

Vainion mukaan sovelluksen tulokset lisäävät myös ihmisten ymmärrystä tietotyöstä. ”On tärkeää tietää, mitä saadaan aikaan ja miten työpäivät rakentuvat.

Itse huomasin tekeväni töitä enemmän kuin olin kuvitellut. Mutta kun tykkää omasta työstään, se ei edes tunnu työltä.”

Vainion kurinalaisuuden tavoite pääosin toteutuu. Etenkin viikonloppuisin perhe, ystävät ja liikunta ovat ykkösiä. Iltaisinkin on pakko päästä ulos lenkille katsomaan luontoa sekä vireyttämään aivoja ja kehoa. Tarpeen mukaan off-nappikin löytyy. ”Aina ei ole pakko olla online.

Mobiilissa työnteossa kalenterinsa voi suunnitella etukäteen, rytmittää ja tauottaa tekemistään sekä pistää sähköpostit hetkeksi parkkiin.

Kuten tyttäreni sanoi aikoinaan, aikuisilta pitäisi välillä ottaa puhelimet pois.”

Suomen Ekonomien teemana on tänä vuonna Tuottavuutta hyvällä johtamisella. Tavoitteena on laajentaa yhteiskunnallista keskustelua tuottavuudesta ja nostaa keskiöön johtaminen sekä esimiestyönä että oman itsensä johtamisena.

Olemme sinun toimialasi pankki Pankit pysyivät ennen pankkialalla. Nyt se ei riitä. Meidän on ymmärrettävä tarpeesi, hyödynnettävä kumppaneiden tietoja, analysoitava trendejä ja yhdisteltävä datapohjaista tietoa. Johdettava näistä sinulle hyviä neuvoja. Menestymme, kun sinä menestyt.

Collector Bankin yritysrahoituspalveluihin kuuluu myyntisaatavien osto ja rahoitus, ostolaskurahoitus ja yrityslainat. Optimoimme käyttöpääomasi toimintasi mukaan ja tuemme liiketoimintasi kasvua ja kannattavuutta.

Haluatko kenties parantaa kassavirtaa? Pienentää luottotappio- tai maksuviiveriskejä?

Keventää hallintoa tai tasetta? Parantaa omavaraisuutta? Tarjota kilpailukykyisiä maksuehtoja? Jokainen toimiala on erilainen. Tulemme osaksi omaasi.

Lue lisää yritysrahoituksesta: collector.fi

26

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

[ TIESITKÖ? ] Lähteet: Ekonomien palkkatasotutkimus, syksy 2015 Ekonomien ja kauppatieteellisten yliopistoyksiköiden yhteinen valmistuneiden kauppatieteiden maisterien palautekysely, 2015

TODELLINEN TYÖAIKA VENYY HELPOSTI LIIKAA Työt eivät läheskään aina lopu samalla hetkellä, kun työpäivän tunnit täyttyvät. Tilastojen mukaan ekonomit tekevät pitkää päivää ja opiskelijoistakin suurin osa on kokopäivätyössä opiskelujen aikana.

KAIKKIEN TYÖSSÄ OLEVIEN EKONOMIEN TODELLINEN TYÖAIKA Mediaani työaika

40

h/viikko

Johdon työaika

43

h/viikko

Ylimmän johdon työaika

45

h/viikko

EKONOMIEN TODELLINEN TYÖAIKA MUUTAMILLA TOIMIALOILLA Kauppa:

Finanssiala:

Teollisuus:

asiantuntijat

asiantuntijat

asiantuntijat

41,0

40,8

h/viikko

keskijohto

41,1

40,6

h/viikko

keskijohto

42,1

h/viikko

h/viikko

keskijohto

42,0

h/viikko

h/viikko

TYÖSSÄÄN MATKUSTAMAAN JOUTUVIEN EKONOMIEN MATKAPÄIVÄT Kotimaan matkoja

9,8

päivää/vuosi

Ulkomaan matkoja

Yli 26 matkapäivää vuodessa täyttyi

8,0

9 8

päivää/vuosi

%

kotimaassa matkustavista ekonomeista ja

%

ulkomailla matkustavista ekonomeista.

KOKOPÄIVÄINEN TYÖSKENTELY KTM-OPISKELUJEN AIKANA Ekonomiopiskelija työskentelee opintojensa aikana kokopäiväisesti

17,5

kuukautta (ka.)

11

%

ei työskennellyt kokopäiväisesti lainkaan opintojensa aikana

43

%

taas työskenteli yli vuoden kokopäiväisesti samaan aikaan, kun opiskeli

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

27

TEKSTI MIKKO HUOTARI KUVA MARKUS PENTIKÄINEN / OTAVAMEDIA

Ajattelu on vaarallista työtä Jos pelko rajoittaa ajattelua, ihminen ei voi elää täyttä elämää.

28

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

[ ERITYINEN EKONOMI ]

A

lf Rehn kokee olevansa etuoikeutettu, mitä tulee ajattelemiseen. Kun hänestä tuli Åbo Akademin organisaatioiden ja johtamisen professori 31-vuotiaana, hänelle annettiin mahdollisuuksia ja paljon aikaa miettiä asioita. ”Suurin osa ihmisistä on liian kiireisiä ajattelemaan”, Rehn sanoo.

Ajatteluun käytetty aika on vauhdittanut akateemista uraa ja näkyvyyttä mediassa. Lisäksi hänet on nimetty kansainväliselle bisnesajattelijoita listaavalle Thinkers 50 -listalle.

Ekonomin ura ei ollut Rehnille itsestäänselvyys. Itse asiassa hän halusi opiskella filosofiaa, mutta opiskelupaikkaa valitessa iski pelko toimeentulosta. Mutkien kautta hän päätyi opiskelemaan ekonomiksi. ”Ensimmäinen vuosi meni rällätessä. Sain viisi opintoviikkoa, kaikki huonoilla arvosanoilla. Ainoa kurssi, jonka sain läpi, oli organisaation ja johtamisen kurssi”, Rehn muistelee.

Toisen vuoden opiskelijana Rehn ryhdistäytyi. Motivaatio opintoja kohtaan kasvoi huikeasti, kun hänen opettajakseen tuli professori Claes Gustafsson. ”Hän oli aidosti omituinen opettaja, hyvin älyllinen ja laaja­alainen avainhenkilö. Tunneilla luettiin myös filosofiaa ja antropologiaa”, Rehn kuvailee.

Hän oivalsi, että ekonomina voi tehdä kumpaakin, eli pohtia suuria älyllisiä kysymyksiä ja olla samaan aikaan kiinni konkreettisissa asioissa. ”On mielenkiintoista lähestyä esimerkiksi kielen kysymyksiä tai kulttuurikysymyksiä kentässä, jossa ne oikeasti merkitsevät jotain, sen sijaan että pohditaan jotain steriiliä ja abstraktia yleisellä tasolla”, Rehn selittää. ”Eettisetkin keskustelut ovat kiinnostavia, kun niissä haisee hiki ja raha.”

”Ajattelu on sekava prosessi, joka sisältää muun muassa lukemista ja ideoiden törmäilyä pään sisällä.”

LENTÄEN RAVINTOLAAN Vaikka professorin työ on Rehnille mieluisaa, hän viihtyy hyvin myös liike-elämässä ja mediassa. Akateeminen elämä, hallitustyöskentely ja mediajulkisuus pitävät Rehnin kiireisenä, mutta miten hän nollaa päänsä? ”Jotkut sanovat, että heillä on rauhoittumisen tarve, mutta minä en edes tunnista sitä. En tiedä, mitä se tarkoittaa”, Rehn nauraa.

Hän kuitenkin harmittelee, että kiireiden vuoksi harrastukset ovat jääneet vähiin. ”Ennen kaikkea haluaisin, että olisi enemmän aikaa pelata tietokonepelejä. Olen suuri tappelu- ja seikkailupelien fani”, Rehn sanoo.

Huipputason ruualle Rehniltä on kuitenkin löytynyt jonkin verran aikaa. Hän ei itse niinkään kokkaa, vaan rakastaa Michelin-tähtiä. Välillä hän lentää naisystävänsä kanssa johonkin kaupunkiin pelkästään tutustuakseen kiinnostavaan ravintolaan. ”Huippuravintolan täytyy olla loputtoman luova ja erittäin tehdasmaisesti organisoitu. Tämä jännite on äärimmäisen kiehtova”, Rehn sanoo.

RUUMIIN TYÖTÄ Thinkers 50 -listalle pääseminen on ollut suuri huomionosoitus Rehnille. Ajattelu on Rehnin työtä. ”Ajattelu on sekava prosessi, joka sisältää muun muassa lukemista ja ideoiden törmäilyä pään sisällä.”

Hänelle ajattelu on ruumiin työtä, jossa ajatus jalostuu, kun alkaa kirjoittaa. Kyse ei siis ole siitä, että ensin tulee jokin ahaa-elämys ja sen siirtää mekaanisesti paperille. ”Kun istuu läppärin ääressä ja työstää sitä eteenpäin, niin jossain vaiheessa saattaa kirjoittaakin jotain fiksua.

Ajattelu istuu sormissa.”

Ajattelu on myös vaarallista ja uhkarohkeaa. Yleensä on helpompaa olla samaa mieltä muiden kanssa. Niin pääsee uralla eteenpäin, eikä lähipiiri ala vierastaa sooloilijaa. ”Suomessa suurin osa ihmisistä ei elä täyttä elämää, koska he pelkäävät, eivätkä käytä aivojaan. Pelon vuoksi ideat eivät nouse siivilleen”, Rehn pohtii. ”Pelko meidät syö, eivät lamat.”

FEMINISTIN PERSPEKTIIVI Rehn sanoo, että hän käy myös feminististä. Omaa uraansa peilatessaan hän uskoo, että tuskin kukaan 30-vuotias nainen olisi saanut hänen professuuriaan. Nuori vihainen mies siihen hommaan kelpasi, mutta naista olisi todennäköisesti pidetty pyrkyrinä tai tytönhempukkana. ”Naiset eivät ole edelleenkään tasa-arvoisia. Yhteiskunnassamme on yhä pieniä mekanismeja, joiden vuoksi naiset, homot, ikääntyneet tai eri etnistä alkuperää olevat joutuvat kokemaan rajoituksia, joita minun kaltaiseni valkoinen, keskiluokkainen heteromies ei kohtaa”, Rehn sanoo.

Feminismin piikkiin laitetaan kaikenlaisia ääliömäisyyksiä, mutta kyse on vallan kritiikistä. Ja kun puhutaan vallasta, se liittyy Rehnin alaan, johtamiseen. Feministisistä teorioista lähtevää gender-tutkimusta on tarjolla Rehnin laitoksen maisteritason kursseilla. ”Me emme tuputa sitä, mutta jos jostain tulee johtaja, niin hänellä tulee olemaan miesalaisia ja naisalaisia, miesjohtajia ja naisjohtajia. Meidän täytyy ymmärtää tällaisia asioita ja vallan järjestelmää. Se on yksi perspektiivi, joka olisi hyvä hallita.”

Q&A

Kuvaile itseäsi ekonomina kolmella sanalla?

Utelias, laiska, eksynyt Millainen on täydellinen päiväsi?

Kun on kaukana pois toimistolta, saa töitäkin tehtyä.

Paha mokasi työelämässä?

Ehkä olisi pitänyt systemaattisemmin lähteä kauas ulkomaille nuorempana.

Kolme vinkkiä kylterille?

1) Kokeile enemmän uusia kulttuureja ja maita.

2) Yliopistossa luettu ei riitä koulutukseksi. Koko ajan täytyy oppia.

3) Tee paljon virheitä ja kokeile monta syntiä. Se on ainoa tapa oppia elämässä.

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

29

[ MAAILMALLA ] TEKSTI OLLI MANNINEN KUVAT MUNSHI AHMED/MVPHOTOS

Aasia imaisi

Kaukoidän kuhina koukuttaa ekonomi Marko Kärkkäistä, joka markkinoi Singaporesta käsin MariGroupin jäte- ja terveydenhuollon tuotteita Aasiaan.

V

iihdyn täällä erittäin hyvin. Saan virtaa työelämän haasteista ja arjen hektisyydestä. Jokainen työpäivä on erilainen.

Tapaan paljon erilaisia ihmisiä eri aloilta, mikä tekee työstäni todella kiinnostavaa. Tämä on nyt kotipaikkani, enkä oikeastaan kaipaa Suomeen”, 49-vuotias Marko Kärkkäinen sanoo.

Kärkkäinen on työskennellyt Aasiassa koko 2010-luvun, aluksi neljä vuotta Kiinassa ja viimeiset kaksi vuotta Singaporessa. Kiinaan hänet vei hollantilais-kiinalaisen Hyva Groupin houkutteleva tarjous vastata konsernin jätehuoltodivisioonan markkinoinnista.

Pari vuosikymmentä jätehuoltomarkkinoiden parissa työskennelleelle Kärkkäiselle tarjous tuli hyvään saumaan, kun lapset olivat jo varttuneet aikuisiksi ja hän mietti uutta suuntaa elämälleen. ”Asiakkaani Hyva Group oli ollut tyytyväinen johtamaani projektiin ja ehdotti markkinointijohtajan pestiä Yangzhoussa Kiinassa. Muutamien kuukausien neuvottelujen jälkeen päätin lähteä kohti uusia haasteita, enkä ole katunut hetkeäkään.”

Aasian ja Venäjän markkinoista vastannut Kärkkäinen ehti neljän vuoden aikana Hyva Groupin palveluksessa koluta Kiinaa ristiin rastiin. ”Kiersin aivan älyttömän paljon Kiinaa ensimmäisten vuosien aikana. Tapasin kaikkien merkittävien kaupunkien johtoa ja poliittista johtoa. Poliittinen johtaja on aina kaupunginjohtajan yläpuolella ja tärkeä kontakti yhteistyön kannalta.

Kerrytin samalla tehokkaasti ympäristöalan kontaktejani ja loin suhdeverkoston, josta nykyisessä tehtävässäni on suunnattomasti hyötyä.”

30

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

GUANGXI AVAA OVET Guangxi-verkostot ovat välttämätön avain liiketoiminnassa menestymiseen Kiinan ja Aasian markkinoilla.

Kun tuntee oikeat ihmiset, asiat etenevät ja yhteistyö saa tuulta purjeisiin. Guangxi on kuin perhe, jonka jäsenet tekevät ja jakavat palveluksia toisilleen. ”En tiedä, mistä johtuu, mutta minun on helppo verkottua aasialaisten kanssa. Tunnen olevani täällä kuin kala vedessä. Kontaktien luominen on tuntunut helpolta, vaikka aasialaisia pidetään usein sisäänpäinlämpiävinä. Kenties rehellisyyteni ja haluni hakea ratkaisuja asiakkaideni pulmiin herättää luottamusta”, hän sanoo.

Hetken pohdittuaan hän arvioi myös kommunikointitaidon vaikuttavan asiaan. ”Esimerkiksi jenkit ja britit puhuvat aasialaisten kanssa liian nopeasti ja käyttävät liikaa monimutkaisia sanoja, joista eivät edes insinöörikoulutuksen saaneet aasialaiset ole kuulleet. Kun englanti ei ole oma äidinkieleni, minun on helpompaa asettua keskusteluissa samalle kielelliselle tasolle aasialaisten kanssa.

Selkeä kieli vie viestiä eteenpäin.

Koen itseni eräänlaiseksi sillanrakentajaksi eri kulttuurien välillä.”

Kärkkäinen kertoo toimineensa usein esimerkiksi brittiläisen operatiivisen johtajan ja kiinalaisen teknisen johtajan tulkkina. ”COO puhui brittienglantia, jonka tulkkasin selkokielellä muille työkavereilleni”, hän naurahtaa.

EI MIKÄÄN DISNEYLAND Kärkkäinen olisi hyvinkin voinut jatkaa Hyva Groupin palveluksessa pidempään, ellei suomalainen MariMatic Oy olisi houkutellut häntä mukaan perustamaan yhtiön

Aasian-toimintoja vuonna 2013.

Yhtiö haki kasvua jätteiden putkikuljetusjärjestelmälleen Aasiasta ja päätti perustaa oman yrityksensä Singaporeen, vaikkakin yhtiön pääasiallinen kasvumarkkina on Kiinassa ja Malesiassa. ”Singapore on Aasian länsimaalaisin valtio, jossa työskentely on yrityksille naapurimaita helpompaa.

Sillä on lisäksi hyvä maantieteellinen sijainti. Kulkuyhteydet ovat nopeat niin Kiinaan, Malesiaan kuin Australiaankin”, Kärkkäinen sanoo.

Muuttoa Singaporeen Kärkkäinen odotti innokkaana, olivathan kiinalaiset kollegat puhuneet maasta ylistävään sävyyn ja kehuneet maan modernia luonnetta ja työteliäitä ihmisiä.

Tiesitkö?

• Singapore sijaitsee 137 kilometriä päiväntasaajalta pohjoiseen, Malakan niemimaan eteläkärjen saarilla. Singaporen kaupunki on yksi maailman tiheimmin asutuista: sen pääsaarella asuu yli 5 miljoonaa asukasta. Pääkielet ovat englanti, tamili, malaji ja mandariinikiina.

• Singaporea voidaan pitää Aasian länsimaalaisimpana valtiona. Maassa on vain vähän rajoituksia ulkomaalaisten yritysten toiminnalle, mistä syystä työskentely siellä on yrityksille naapurimaita helpompaa. Maantieteellinen sijainti on hyvä: yhteydet Kiinaan, Malesiaan ja Australiaan toimivat.

• Global Financial Centres Indexin (2012) mukaan Singapore on maailman neljänneksi merkittävin finanssikeskus.

• Aasian markkinoilla menestymiseen ovat edellytyksenä toimivat verkostot, Guangxi-verkostot.

Guangxin jäsenet tekevät ja jakavat palveluksia toisilleen. Myös eurooppalaisittain äärimmäisen aktiivinen yhteydenpito ja läsnäolo asiakkaan lähellä on välttämätöntä.

Lähteet: singstat.gov.sg ja Marko Kärkkäinen

Ennen Singaporeen asettumistaan Marko Kärkkäinen kiersi Kiinaa usean vuoden ajan.

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

31

Marko Kärkkäinen markkinoi MariGroupin tuotteita Aasiaan tukikohtanaan Singapore.

”Kun tulin tänne, ei tämä nyt mikään Disneyland ollutkaan. Täällä tehdään kyllä pitkää päivää, mutta tehokkuus on jotain ihan muuta kuin esimerkiksi Euroopassa. Ihmisillä on tapana kätkeytyä hierarkian taakse ja vastuunkantajia saa todella hakea.

Pomot tekevät kaikki päätökset.

Byrokratia on myös ihan omaa luokkaansa”, Kärkkäinen kuvailee ensireaktioita uudesta kotimaastaan.

Hänen mukaansa kiinalaisten, singaporelaisten tai malesialaisten kaupankäynti ja neuvottelukäytännöt poikkeavat vahvasti toisistaan, mutta niitä yhdistävät asiakkaiden pedanttisuus ja tiedonjano. ”Huomenna on täällä liian myöhäistä. Asiakkaat haluavat jo varhaisessa vaiheessa mahdollisimman paljon tietoa niin tuotteista, palveluista kuin yhteistyökump-

32

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

panista. Halutaan myös varmistaa, että kumppanilla on käytännössä valtuudet päättää asioista.”

Kauppojen luominen Aasiassa vaatii Kärkkäisen mukaan paljon jalkatyötä ja paikallista markkinointia. Paikalliset asiakkaat on osattava hurmata kertomalla tarinoita, jotka liittyvät työhön ja vapaa-aikaan.

Liian tekninen tapa käsitellä asioita ei pure. Päätökset tehdään lopulta tunteella, kun faktatiedot on käyty läpi.

Kärkkäisen arki on jatkuvaa taiteilua erilaisten kulttuurien yhteensovittamisessa. ”Se tuo työpäivään oman säväyksen ja haasteensa. Palavereissa voi olla kymmenenkin eri kansallisuutta. Korealainen päämies vetää ryhmää köysi kaulassa, intialainen heiluttaa päätään ehkä hyväksyen

kaiken, ja minä suomalaisena sanon, ettei onnistu ainakaan tällaisilla ehdoilla”, hän kuvailee.

SUOMALAINEN CLEANTECH KIINNOSTAA MariMaticin ensimmäiset kaupat lyötiin lukkoon syyskuussa 2014. Yhtiö on toimittanut MetroTaifun-putkikeräysjärjestelmän Macaon vieressä sijaitsevaan Zhuhain kaupunkiin Kiinassa.

”Singapore on Aasian länsimaalaisin valtio, jossa työskentely on yrityksille naapurimaita helpompaa.”

[ MAAILMALLA ]

isoa projektia Laosissa, Australiassa ja Malesiassa. ”Puhutaan kymmenistä miljoonista euroista, jos ne toteutuvat.”

MariMaticin tuotteet edustavat modernia kasvualaa, cleantechia, nykyisin hyvin arvostettua ja vastuullista toimialaa, yhtä suomalaisen vientiteollisuuden keihäänkärjistä.

Toisin oli silloin, kun Kärkkäinen lähti mukaan jätebisnekseen. ”Tulin alalle sattumalta. Työskentelin aiemmin urheiluvaate- ja kenkäbisneksessä, mutta silloinen työnantajani teki konkurssin. Oli pakko löytää uusi työpaikka. Bongasin Hesarista jätepuristimiin erikoistuneen Europressin ilmoituksen ja menin sinne hoitamaan markkinointia. Sieltä ura jatkui oman yrityksen perustamiseen ja edelleen Lassila & Tikanojaan”, hän muistelee ja jatkaa: ”Vielä muutamia vuosia sitten ystäväni kyselivät, olenko edelleen siellä paska-alalla töissä, mutta nykyisin he puhuvat ylistävään sävyyn jätehuollon ja ympäristöalan toimialasta. Arvostus on todella muuttunut 20 vuodessa.”

”Asiakas rakentaa kaupunkiin Soul of the City -nimistä korttelia, jonka valtteja ovat luksus ja ympäristöystävällisyys”, Kärkkäinen kertoo.

Alueelle rakennetaan 24 asuinkerrostaloa, yrityskeskus, hotelli hää- ja juhlapaikkoineen, musiikkimuseo sekä kolmikerroksinen kävelykatu ravintoloineen ja kauppoineen. ”Kerrostaloissa on keskimäärin 30 kerrosta. Jokaiseen kerrokseen tulee oma luukku jätteille. Asennamme alueelle vajaat kaksi kilometriä putkistoa. Pihaan tulee lisäksi viisi keräyspistettä kierrätettäville jakeille, kuten pahville, paperille ja muoville.”

Zhuhai on MariMaticille tärkeä referenssi ja päänavaus Aasian markkinoille. Kärkkäisen lähiajan tavoitteena on viedä loppuun kolme

ISÄNMAAN ASIALLA Kärkkäisen toimenkuva on nyt laajentunut MariMaticin tuotteista myös vanhushuoltoon ja sairaaloihin tarkoitettuihin MariCare-turvalattioihin ja muotibrändeille suunnattuihin dynaamisiin hintalappuihin.

Ne ovat kaikki osa suomalaista MariGroup-konsernia. Sen on perustanut Tuusulan Pelle Pelottomaksi tituleerattu keksijä Göran Sundholm, joka omistaa yli 1 000 kansainvälistä patenttia.

Kärkkäisen mukaan monipuolista tuoteportfoliota on innostavaa markkinoida Aasiassa, missä Suomella on hyvä maine. ”Singaporessa Suomi on tunnettu maailman parhaasta koulutuksesta, luonnosta, terveydenhuollosta, innovaatioista, klassisesta musiikista ja tietysti Formula 1 -kuljettajista”, hän sanoo.

Aasian markkinoille hakeutuville suomalaisyrityksille Kärkkäinen haluaa antaa muutaman hyvän vinkin. Ei riitä, että vierailee paikan päällä silloin tällöin Team Finlandin tai suomalaisten ministeridelegaatioiden mukana.

”Delegaatioiden mukana matkaavien yritysten kannattaa muistaa, että vain aktiivinen ja jatkuva oma kontaktointi vie vierailuiden antia eteenpäin. Aasiassa jatkuva läsnäolo asiakkaan lähellä on välttämätöntä”, Kärkkäinen sanoo.

Kuusi vuotta Aasiassa on tuonut hänelle uutta perspektiiviä kotimaahansa. Hän on löytänyt itsestään uusia isänmaallisia piirteitä. ”Ennen pidin huolta vain omista asioistani. Nyt haluan myös edistää työlläni myönteistä kuvaa Suomesta eteenpäin.”

Nyky-Suomen menoa hän seuraa huolestuneena, mutta myös huvittuneena. ”Missä vaiheessa päätöksenteosta tuli niin vaikeaa Suomessa? Eikö nyt pitäisi ottaa lakki nöyrästi käteen, tehdä yhteistyötä ja ryhtyä hommiin”, hän kysyy.

Toimivat verkostot, monipuolinen tuoteportfolio ja Suomen hyvä maine mahdollistavat Marko Kärkkäisen mukaan tuloksellisen markkinointityön.

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

33

[ URA ] TEKSTI PÄIVI BRINK KUVITUS NORA KOLARI

JAKAMALLA BISNESTÄ?

Jakamistalous vähentää talouden tehottomuutta, uskoo kauppatieteiden tohtori Juho Hamari.

J

aetut autokyydit, kodin jakaminen matkailijoiden kanssa, tavaroiden vaihtaminen somessa – jakamista tuntuu olevan nyt joka puolella. Ideana on, ettei kaikkea tarvitse omistaa voidakseen hyödyntää sitä.

Toisin sanoen: jakamistalous lisää kestävää kulutusta mahdollistamalla vapaana tai tehottomalla käytöllä olevien resurssien käyttöä. ”Olen tutkinut kuluttajien motivaatiota olla mukana jakamistaloudessa. Siihen vaikuttivat jakamistaloudesta saatavat taloudelliset hyödyt, sen tuottama mielihyvä, ekologisuus sekä positiivinen asenne jakamista kohtaan”, toteaa Tampereen yliopiston Informaatiotieteiden yksikön tutkijatohtorina työskentelevä Juho Hamari.

Hän huomasi, että taloudellinen hyötyminen oli vahvempi motivaatio kuin ihanne kestävästä kuluttamisesta, vaikka jakamistalous usein yhdistetään juuri ekologisuuteen.

RAHA LIIKKUU – TAI SITTEN EI Jakamistalouden määrittely ei ole yksiselitteistä. Toisille jakamistalous on puhtaimmillaan sitä, ettei rahaa liiku lainkaan, vaan ihmiset tarjoavat toisilleen tuotteita tai palveluja ilmaiseksi, usein ”antaa hyvän kiertää” -periaatteella. Esimerkiksi taloyhtiössä tai työpaikalla voidaan perustaa verkkopalvelualustaksi Sharetribe- tai Facebook-ryhmä, jossa voidaan tarjota tai pyytää lainaan laitteita tai apua kotitöihin. ”Usein jakamistalouteen kuitenkin sisällytetään laajempi taloudelliseen vaihdantaan liittyvä toiminta, jossa rahaa edelleen käytetään vaihdannan välineenä: ihmiset vuokraavat tai myyvät jotakin resurssiaan, kuten esimerkiksi asuntoaan tai autoaan, tyypillisesti jonkun verkkopohjaisen alustan tai sovelluksen välityksellä”, Hamari selittää.

34

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

Aina ei tavara vaihda omistajaa. ”Joskus jokin asia tai tavara omistetaan yhdessä, ja sen käyttöä koordinoidaan verkkopalvelun kautta. Jakamistalouspalveluilla pyritään minimoimaan riskejä ja lisäämään luottamusta kauppaan.”

MARKKINAHÄIRIKÖITÄ VAI UUTTA BISNESKULTTUURIA? Esimerkiksi autokyytejä välittävä Uber ja kotimajoitusta tarjoava Airbnb on ehditty usein nimetä markkinahäiriköiksi. Tällaiset verkossa toimivat palvelut tarjoavat kuitenkin mahdollisuuksia tehdä bisnestä myös jakamistaloudessa. Esimerkiksi Uberin arvo on maailmanlaajuisesti jo miljardeja euroja. ”Nykymuotoisessa jakamistalou­ dessa uutta ovat mobiililaitteiden, nettialustojen, sovellusten ja somen tuomat mahdollisuudet”, Hamari sanoo ja innostuu puhumaan ”alusta­ taloudesta”. ”Yritysten omistamien alustojen ja sovellusten kautta tuotteet ja palvelut löytävät aiempaa helpommin käyttäjänsä, ja kysynnän ja tarjonnan on helppo kohdata toisensa. Kulutus lisääntyy, kun tuotteet ja palvelut saadaan käyttöön tehokkaasti, ja koordinointi helpottuu. Kun tavaraa kierrätetään, uusien tuotteiden tarve vähenee, mikä voi tehdä jakamistaloudesta kestävämpää taloutta.”

Nettikirpputorit ovat osaltaan lisänneet vertaiskauppaa. ”Kirpputorissahan ei sinänsä ole mitään uutta, mutta verkkopohjainen vaihdanta mahdollistaa tehokkaan vertaiskaupan koko maan laajuisesti. Kauppapaikan tarjoaja saa tulonsa esimerkiksi mainoksista”, Hamari toteaa.

Jakamistalouden kylkeen voi tarjota yrityspalveluja, esimerkiksi siivouspalveluja asunnonvuokraajalle. Liiketoimintapotentiaali on – kuten aina – jokaisen yrittäjän löydettävä itse.

”Jakamistaloudessa uutta ovat mobiililaitteiden, nettialustojen, sovellusten ja somen tuomat mahdollisuudet.”

Jakamistalous – faktat

Kuka? Kuka tahansa voi osallistua. Usein jakamistalous vaatii kuluttajalta aikaa osallistua toimintaan tai resurssin, kuten auton tai asunnon, jota voi jakaa.

Mitä? Jakamistalous vähentää talouden tehottomuutta. Alusta tai sovellus voi tarjota joustavan keinon yhdistää kysyntä ja tarjonta, ja toimiessaan se voi syrjäyttää aiemman järjestelmän. Lisäksi jakamistalous antaa mielekästä tekemistä ihmisille ja tukee kestävää kehitystä. Uhkana voidaan nähdä esimerkiksi työoikeudelliset seikat ja mahdollisuudet veronkiertoon.

Missä? Internetin alustojen, somen ja mobiililaitteiden sovelluksien välityksellä ympäri maailmaa. Toisaalta globaalia bisnestä, toisaalta usein paikallista vaihdantaa ja jakamista.

Miksi? Lähtökohtana ilmiössä on ollut suuryritysten ja kaupallisuuden vastustaminen ja uudenlaisen, ruohonjuuritason talouden synnyttäminen ja kierrättäminen. Mitä kätevämpiä ja laajempia, käyttäjäkuntaa miellyttäviä palveluista tehdään, sitä vähemmän ilmiössä on enää kyse ideologiasta.

Motiivina osallistumiseen toimii usein rahan säästäminen tai ansaitseminen.

Lue lisää: Hamari, J., Sjöklint, M., & Ukkonen, A. (2015). The sharing economy: Why people participate in collaborative consumption. Artikkeli julkaistiin Journal of the Association for Information Science and Technology -julkaisussa.

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

35

[ SISÄPIIRISSÄ ]

TEKSTI JUKKA NORTIO KUVAT ROOPE PERMANTO

DIGIHYPPY pankkimaailmaan Piia Rysä hyppäsi pari vuotta sitten viestintätoimistosta kovaa vauhtia digitalisoituvan pankkimaailman markkinointiin.

F

inanssialan digimurros näkyy ja tuntuu Danske Bankin pääkonttorissa Helsingin Salmisaaressa.

Tämän huomasi myös ekonomi Piia Rysä aloittaessaan joulukuussa 2014 vanhemman markkinointikonsultin tehtävässään. ”Minulle oli aikamoinen yllätys, että pankkialalla on niin paljon korkeakoulutettuja ihmisiä kehittämässä koko ajan uusia palveluja ja parantamassa asiakaskokemusta”, Rysä sanoo.

Hän ei ole havaintojensa kanssa yksin.

Finanssialan vuosi sitten tekemän tutkimuksen mukaan yliopistotasoisen tutkinnon suorittaneiden osuus alan työntekijöistä on yli tuplaantunut tällä vuosikymmenellä: alle kymmenestä prosentista yli kahteenkymmeneen prosenttiin. Samalla erilaisten erikoistutkintojen määrä on noussut voimakkaasti, esimerkiksi arvopaperivälittäjän tutkinnon on suorittanut jo yli 13 000 toimialan 39 000 työntekijästä.

Koulutustaustan muutosten takana on kaksi tekijää: suorittavan tason konttorihenkilökunnan väheneminen ja erikoistuneiden asiantuntijoiden lisääntyminen pankeissa.

Finanssialan, 1990-luvulla alkanut, voimakas digitalisoituminen selittää suurelta osin molempia. ”Digimurros koskee monella tavalla tätä hyvin perinteistä ja säänneltyä toimialaa. ­Startup-ympäristö haastaa toimialaa aivan uudella tavalla”, Rysä sanoo ja jatkaa: ”Muun muassa tiedon vapautuminen luo tilaisuuksia uusille toimijoille, mutta se on mahdollisuus myös pankeille.”

ASIAKAS KUSKIN PAIKALLA Digitaalisessa ympäristössä asiakkaiden toimintatavat muuttuvat kovaa vauhtia. Kuluttajat

36

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

odottavat pankeilta samanlaista käyttäjäkokemusta ja yhtä sujuvaa palvelua kuin he saavat verkkokaupan ja viihteen suurilta kansainvälisiltä toimijoilta. ”Hyvä palvelu on keksittävä verkossa uudelleen”, Rysä sanoo ja kertoo esimerkin, miten uusia digitaalisia kuluttajapalveluita tehdään jatkuvasti. ”Asiakkaamme voivat allekirjoittaa kaikki sopimukset, muun muassa lainapaperit, digitaalisesti verkossa, jos muut asiat, kuten vakuudet, ovat kunnossa.”

Pankki toimii yhä enemmän itsepalvelun mahdollistajana netissä. ”Ihmiset haluavat ymmärtää ja hallita talouttaan perehtymällä asioihin verkossa. Me tarjoamme päätöstentekoon tietoa ja työvälineitä. Laskurit oman talouden suunnitteluun ovat yksi esimerkki tästä.”

LUOTTAMUS YLI KAIKEN Vaikka digitalisaatio muuttaakin paljon, on luotettavuus edelleen perinteisen pankkitoiminnan tärkein kilpailuvaltti. Elämän suurissa käännekohdissa luotetaan tuttuun pankkiin. ”Meidän pitää olla mukana ihmiselämän taitekohdissa ja niissä verkkoympäristöissä, joissa ihmiset hoitavat isoja asioita. Olemme läsnä esimerkiksi asuntokaupan portaaleissa neuvomassa”, Rysä sanoo.

Digitaalisessa maailmassa kuluttaja odottaa, luotettavuuden lisäksi, jokaiseen elämäntilanteeseen sopivaa vaivatonta ja henkilökohtaiselta tuntuvaa palvelua. Asuntolainapalvelun kehittäminen on alue, jolla Danske Bank on pyrkinyt uudistamaan koko toimialaa. ”Haluamme haastaa perinteisen asuntolaina-ajattelun, joka on aika vahva instituutio.

Kannattaisiko laina sovittaa elämäntilanteeseen enemmän niin, että rahaa jää elämiseen ja varallisuutta voisi kartuttaa muullakin

Seniorista seniorimmaksi

Sekä toimialan että markkinoinnin digitalisoituminen pitävät työn kiinnostavana ja antavat mahdollisuuden jatkuvaan uuden oppimiseen. ”Mitattavat tulokset tekevät työstä motivoivaa ja antoisaa.

Kovasta tahdista ja uuden oppimisesta on paras nauttia tai muuten tämä voi käydä stressaavaksi”, Rysä myöntää.

Rysä näkee uransa pankkimaailmassa olevan alkumetreillä ja kuvaakin itseään ”juniori-­ seniori-konsultiksi”. Vuosikymmenten pankkiuran tehneet huippuasiantuntijat ovat hänen esikuviaan. ”Tykkään että työssä on sekä konkreettista tekemistä että intellektuaalista haastetta kehitystehtävien parissa. Tässä työssä on molempia puolia riittävästi.”

PIIA RYSÄ • Syntynyt: 19.4.1970 • Koulutus: Turun kauppakorkeakoulu 1994 • Tehtävä: Danske Bankin vanhempi markkinointikonsultti • Työn plussat: Dynaaminen toimiala sekä fiksut ja mukavat työkaverit • Työn haasteet: Pitää jatkuvasti iso kuva kirkkaana mielessä kiivaassa tekemisessä ja muutosvauhdissa • Harrastukset: Tennis, golf, ooppera ja RSO:n torstaikonsertit • Perhe: Iso perhe ja hyvät ystävät

Piia Rysä tietää, että pankin asiakkaat odottavat luotettavaa, vaivatonta ja henkilökohtaiselta tuntuvaa palvelua myös digimaailmassa.

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

37

[ SISÄPIIRISSÄ ]

”Hyvä palvelu on keksittävä verkossa uudelleen.”

tavalla kuin lainaa maksamalla”, Rysä kysyy. ”Meillä on helposti lainapelko ja lainanottoa jopa kartetaan. Olisi hyvä nähdä, että asunnon hankinta lainalla luo varallisuutta ja antaa enemmän joustoa elämään kuin vuokralla asuminen. Lyhennysvapaita voi aina käyttää ja tarvittaessa asunnon voi myydä.”

DIGILLÄ TEHOKKUUTTA Rysällä on takanaan pitkä ura metsäteollisuuden markkinointitehtävissä sekä viestintätoimistomaailmassa. Millä hän hurmasi uuden työnantajan? ”Toin mukanani integroidun markkinointiviestinnän osaamista, asioiden yksinkertaistamisen taitoa sekä ymmärryksen muiden toimialojen ratkaisuista. Varsinkin konsulttina näin monien toimialojen toimintatapoja ja moni­kanavaista markkinointiviestinnän tekemistä­. Tätä tietoa voin nyt hyödyntää tässä työssä.”

Hyppy pankkimaailmaan ja kuluttajamarkkinointiin kiehtoi uutuudellaan. ”Kuluttajamarkkinointi on aivan oma juttunsa verrattuna esimerkiksi metsäteollisuuden markkinointiin. Saan rakentaa myös yrityksen brändiä, sillä ­tunnettuutemme kuluttajien keskuudessa ei ole vielä sillä tasolla kuin toivomme. Tämä ala on kiehtova, olemmehan aikalailla yhteiskunnan ytimessä. Sanotaanhan, että Money makes the world go ’round”, Rysä siteeraa Cabaret-musikaalin sanoja.

Digitalisaatio on muuttanut rajusti markkinoinnin keinoja ja kanavia – kohderyhmän käyttäytymisen mukana. ”Työ on pitkälti yhteistyötä digitaalisen

38

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

markkinoinnin asiantuntijoiden kanssa.

Printtimainonta on hävinnyt lähes kokonaan verkkonäkyvyyden ja muun digimainonnan tieltä. Katunäkyvyyskin on yhä enemmän digitaalista.”

Digimarkkinointi merkitsee parempaa joustavuutta, kohdistettavuutta ja optimointia sekä kampanjoiden helpompaa muokatta­ vuutta­­. Printtiajan kahleet eivät rajoita ­markkinoinnin tuotantoa. ”Digitaalinen ympäristö tuo valtavasti lisää tehokkuutta ja joustavuutta markkinointiin.”

Pankit seuraavat asiakkaiden käyttäytymisen muutoksia ja muovaavat palveluitansa niiden perusteella. ”Mittaamme päivittäin kampanjoidemme vaikuttavuutta ja viritämme niitä tulosten mukaan.”

Myös markkinoinnin automaatiota hyödynnetään jatkuvasti niin omille asiakkaille viestittäessä kuin ulkoisessa markkinoinnissakin.

Danske Bank on kansainvälinen yritys, joten brändiajattelun perusta tulee annettuna.

Paikalliset kampanjat suunnitellaan kuitenkin Suomessa. Näin jo siksi, että muun muassa säästämiseen ja asuntolainoihin liittyvä kulttuuri poikkeaa meillä muista Pohjoismaista.

Rysä nostaa esimerkiksi Danske Bankin pari vuotta sitten mobiilimaksamiseen kehittämän MobilePay-sovelluksen, joka on saavuttanut suosiota muissa Pohjoismaissa. ”Suomalaiset alkavat vasta pikkuhiljaa ymmärtää sen helppouden. Ehkä se on osaksi raha-asioihin liittyvää varautuneisuutta, vaikka­­suomalaiset yleensä ottavatkin mobiilisovelluksia mielellään käyttöön.”

FINANSSIALA • Työntekijöitä 39 000, joista pankkitoiminnassa 24 000, vakuutustoiminnassa 12 000 ja muissa tehtävissä 3 000.

Suomen Ekonomien jäseniä on alalla noin 4 000.

• Suurimmat työnantajat (yli 2 000 työntekijää): OP Ryhmä, Nordea Pankki Suomi, Danske Bank, LähiTapiola-ryhmä ja Sampo-konserni.

• Työntekijöistä naisia 70 prosenttia.

• Rahoitusalan tehtävissä keskiansio 4 324 euroa, vakuutusalan kenttätyössä 5 499 euroa ja vakuutusalan konttorityössä 4 093 euroa.

Lähde: Töissä finanssialalla, Finanssialan keskusliitto 2015 ja Suomen Ekonomit

[ COLUMN ]

Addicted to Coffee – Finland’s Potent Social Liquid

Finns are much like their coffee: fair and fine.

the same person for forty years the untold assumption is that you love them. At work, the coffee cup is an important key to open corporate conversations.

The coffee cup is a Finnish catalyst for meetings and an excellent pretext for management-by-walking.

Finally, coffee has been a Finnish dream catalyst for over one hundred years. Under Russian rule prior to 1917, Finland was under the influence of a predominantly tea-drinking culture. Coffee became part of the dream of an independent and Nordic nation. Other Northern European nations are also at the top of the world’s coffee consumption. Hot drinks are naturally popular in cold weather. For many, a cup of coffee is a warm and cheap imaginary ticket to the sunny lands of coffee beans. The latest marketing campaign of one of the oldest coffee brands in Finland, Kulta Katriina, is a brilliant homage to Finnish coffee culture at work, in love and in dreams. Much like the offbeat and popular phenomenon of Finnish tango, Finland loves its coffee and likes to dream of Satumaa, the name of a famous original tango that makes the national ­imagination occasionally travel from cold to hot.

André Noël Chaker Author, Speaker & Entrepreneur

Chaker

MIIKA KAINU

O

f the many rankings in which Finland sits proudly at the top of the world, the oddest is certainly the long-standing number-one ranking for coffee drinking. Finns are mad about their coffee. They consume some 10 kilograms of coffee per capita every year.

This is about two times more than well-­ established coffee countries such as Italy or Brazil. Finns drink four times more coffee cups than Americans do. This begs the question of why a nation so distant from the original lands of coffee beans is so fond of this hot and dark nectar.

I believe there are three main factors at play here: science, love and dreams.

There is some scientific evidence to support the sustained popularity of Finnish coffee. Finland is one of the only countries in the world where workplace coffee breaks and coffee rooms are defined and protected in national legislation. According to organisational behaviour research, the number of square meters allocated to open social spaces at work correlates highly with corporate innovation. It is no surprise that Finland has also been on the top of many global innovation indexes over the years. Finns have also invested significantly in the science of coffee (R&D) and the development of quality assurance processes in this field. Finnish coffee is predominantly a light roast. This requires a higher level of bean quality as darker roasts tend to remove much of the bean’s original taste. Finns are much like their coffee: fair and fine.

Finnish coffee also plays a stimulating role in personal relationships. A telling joke from Finland is the story of an old couple drinking their morning coffee in silence. The wife surprises her husband by saying “You have not told me that you love me for the past forty years.” The husband calmly responds “I told you forty years ago. If there are any changes, I shall let you know.” Finland is also on top of the world for its love of silence. The rituals around coffee are thus an important social lubricant at home and at work. If you sit down for a cup of coffee with

E KO N O M I

39

[ KYLTERIT ] TEKSTI JUHA EUROPAEUS KUVA ISTOCKPHOTO

AHKERUUS PALKITAAN Lappeenrannan LUT School of Business and Management palkitsee ahkeria opiskelijoitaan.

L

UT School of Business and Management kannustaa ripeään opiskeluun. Tänä vuonna aloitettu kokeilu koskee kauppatieteen, tuotantotalouden ja tietotekniikan opiskelijoita.

Tavoitteisiin yltävät opiskelijat saavat LinkedIn-profiiliinsa LBM/ LUT Endorsement Achieving Student -leiman, kuukauden ruoat ravintola Skinnarilassa tai Aalefilla sekä etusijan LBM:n kesätyöpaikkoihin. Opiskelijavaihtoon hakevien, vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden, hakemukset priorisoidaan.

Palkinnoista pääsee osalliseksi, jos opiskelee vähintään 60 opintopistettä lukuvuodessa. Sitä voidaan pitää normaalina opiskelutahtina.

Opiskelijat ovat itse olleet mukana kehittämässä kannustimia. ”Kutsuimme ainejärjestöjen edustajat koolle henkilöstön kanssa ja pyysimme ideoita siihen, mitkä ovat hyviä kannustimia”, kertoo Lappeen­rannan teknillisen yliopiston professori ja yksikönjohtaja Anne Jalkala. ”Mietimme kannustimia henkilökunnan keskuudessa, mutta yleensä parhaat ideat tulevat opiskelijoilta itseltään. Niin kävi tälläkin kertaa.”

RAHOITUSMALLISSA KEHITETTÄVÄÄ Syy kannustimiin ei varsinaisesti ole opintojen hitaus. Lappeenrannan yliopistossa on päästy tähänkin asti tavoiteaikoihin. Kauppatieteiden opiskelijat ovat valmistuneet keskimäärin alle viidessä vuodessa.

Valmistumista halutaan edelleen nopeuttaa. OECD:n vertailussa suomalaisopiskelijat valmistuvat verrattain myöhään.

Syyt opintojen venymiseen vaihtelevat. Moni käy opintojen ohessa töissä. Jotkut katsovat opintojen

40

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

kiirehtimisen johtavan pinnalliseen opintopistetehtailuun sivistyksen kustannuksella. ”Olemme sitä mieltä, että suhteellisen nopea valmistuminen ja työelämään siirtyminen ei heikennä tiedon ja sivistyksen laatua vaan usein päinvastoin, opiskelijat hyötyvät itsekin päästessään nopeasti oman alansa töihin”, Jalkala sanoo.

Myös maan hallitus patistaa yliopistoja tavoitteellisuuteen. Opetusja kulttuuriministeriö jakaa rahaa enemmän niille yliopistoille, jotka saavuttavat tutkintotavoitteensa.

Ministeriön rahoitusmallissa yksi kriteeri on 55 opintopistettä suorittaneiden määrä.

Yliopistot ja niiden yksittäiset yksiköt kilpailevat samasta rahapotista. Nykyinen malli suosii ripeitä tutkinnon suorittamisaikoja. ”Opintojen suorittamisajoista on annettu osittain harhaanjohtavaa tietoa”, sanoo Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsen Mia Lehto, joka opiskelee kauppatieteitä LUT:ssa. ”OECD:llä ja opetusministeriöllä on omat laskutapansa. Jos vertaa suomalaisten opiskelijoiden opiskeluaikaa muiden OECD:n maiden opiskeluaikoihin, se näyttää pitkältä, mutta tosiasiassa suomalaiset opiskelijat valmistuvat keskimäärin yhtä nopeasti kuin muutkin.”

OECD:n laskelmissa opiskeluaika lasketaan opiskelupaikan vastaanottoajankohdasta valmistumiseen.

Siinä välissä saattaa olla pakollisen asepalveluksen lisäksi täysipäiväistä työskentelyä, äitiyslomaa ja muita kansallisia tekijöitä, jotka eivät liity opiskelutahtiin millään tavoin. Tilastoissa ne kuitenkin näkyvät opintojen pitkittymisenä.

Lehto toivoo yliopistojen rahoitusmalliin enemmän laadullisia mittareita. Nyt valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn vaikutus

”Mietimme kannustimia henkilökunnan keskuudessa, mutta yleensä parhaat ideat tulevat opiskelijoilta itseltään.”

yliopistojen perusrahoitukseen on vain kolme prosenttia.

LUT PÄRJÄÄ VERTAILUISSA Hallituksen huhtikuussa hyväksymän yliopistojen rahoitusmallin mukaan rahoituksen mittariksi tulee yhä enemmän toiminnan vaikuttavuus. Tutkintomäärien lisäksi katsotaan muun muassa tutkimuksen laatua ja yliopistossa viihtymistä saadun opiskelijapalautteen perusteella.

Yliopistojen laatua voi vertailla esimerkiksi työllistymisen ja opiskelijapalautteen perusteella. Näillä mittareilla Lappeenrannan yliopisto pärjää erinomaisesti. Suomen Ekonomien tekemän kyselyn (Vastavalmistuneiden palaute, 2015) mukaan LUT:ssa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista valtaosa koki saavuttaneensa tutkintonsa ja suuntautumisvaihtoehtonsa osaamistavoitteet hyvin tai kiitettävästi.

Edellisvuosien tapaan vastaajat olivat pääsääntöisesti keskimääräistä tyytyväisempiä koulutuksen laatuun.

Kansainvälisessä International Student Barometer 2015 -tutkimuksessa LUT oli opiskelijoiden kokonaistyytyväisyyttä arvioitaessa ykkössijalla Suomessa, kakkossijalla Manner-Euroopassa ja globaalisti kahdeksas. Erityisen tyytyväisiä LUT:ssa ollaan yliopiston tarjoamiin opiskelutiloihin ja laboratorioihin sekä opiskelijoiden saamiin tukipalveluihin. Yliopistojen ympäristöystävällisyydessä LUT oli maailman paras.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto tähtää Euroopan ensimmäiseksi OECD:n kriteerit täyttäväksi yrittäjämäiseksi yliopistoksi.

Yrittäjämäisyyteen kuuluvat erilaiset kokeilut ja niistä oppiminen.

Opintopisteistä palkitseminen on yksi kokeilu. Ylioppilaskunta pitää

palkitsemista hyvänä ideana, koska siinä käytetään porkkanaa eikä keppiä. ”Ahkeruudesta palkitaan on oikea periaate, ja LUT palkitsee normaalista opintojen suorittamistahdista.

En näe siinä ongelmaa”, Mia Lehto sanoo. ”Nyt kun Suomen hallitus leikkaa opintotukea merkittävästi ja vähentää samalla tukikuukausien määrää, on hyvä että yliopisto tukee ahkeria opiskelijoitaan, vaikka sitten ruokalipukkeiden muodossa.”

Myös yliopiston henkilökunta hyötyy siitä, että opiskelijoita motivoidaan. Henkilöstön ja opiskelijoiden edut kytkeytyvät toisiinsa. Mitä nopeammin opiskelijat opiskelevat sitä paremmat resurssit yliopisto saa käyttöönsä.

FAKTA LUT School of Business and Management ryhtyy palkitsemaan 60 opintopistettä/lukuvuosi suorittaneita opiskelijoitaan. Tulokset edellisen lukuvuoden opintopistekertymistä tarkistetaan seuraavana syksynä ja vähintään 60 opintopistettä suorittaneille opiskelijoille on luvassa seuraavia palkintoja: • LinkedIn-profiiliin LBM/LUT Endorsement Achieving student -leima.

• Kuukauden ruoat ravintola Skinnarilassa tai Aalefilla.

• Etusija LBM:n kesätyöpaikkoihin ja gradu-/ diplomityöpaikkoihin.

• Opiskelijavaihtoon hakevien, vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden, hakemukset priorisoidaan.

• Edellisenä syksynä maisteriohjelmissa opinnot aloittaneille, vähintään 27 opintopistettä suorittaneille, myönnetään myös priorisointi.

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

41

[ TAPAHTUMA ] TEKSTI JA KUVAT JUHA-PEKKA HONKANEN

Oulussa juhlittiin toiseksi vanhinta ekonomiyhdistystä Kyllä, kyllä! kajahtaa useista Ekonomigaalan pöytäseurueista.

Oulun Ekonomien 80-vuotisgaalan juhlapuheen pitänyt Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Petri Sahlström on juuri kysynyt, onko Oulussa tekemisen meininkiä. Ja kyllä sitä on, vakuuttaa Sahlström itsekin.

O

ulun Ekonomit on Helsingin Ekonomien jälkeen Suomen toiseksi vanhin kauppatieteilijöiden yhdistys. Oulun Ekonomien puheenjohtaja Jarno Kilpinen muistutti omassa puheessaan, että toki kaupungissa on käyty kansainvälistäkin kauppaa jo tervaporvareiden aikaan 1700-luvulla.

Sittemmin Oulusta kasvoi kansainvälisen mittakaavan digipolis – eikä matkapuhelinkehityksen taittuminen sitä ole hälventänyt, muistutti puolestaan Sahlström. ”Myymättömistä kannustaloista kertovat lehtijutut loppuivat lyhyeen”, Sahlström huomautti viitaten jo menneisiin uhkakuviin Oulun yllä.

Oulussa ja Suomessa kilpaillaan Sahlströmin mukaan entistäkin kovemmiksi käyneillä globaaleilla markkinoilla etenevän digitalisaation myötä. Tuotannon siirtäminen halvan työvoiman Aasiaan on muuttumassa, sillä myös siellä halutaan parempaa taloudellista elintasoa. Hinta ei enää ratkaise kaikkea. ”Globaaleilla markkinoilla pärjäämiseen tarvitaan hyvää asiakaskokemuksen ja tehokkuuden yhdistelmää.”

Sahlström palasi puheensa lopuksi pohtimaan, että tuskinpa Oulun ekonomien perustajilla oli visiota siitä, että heidän työnsä saattaa yhteen yli tuhat ekonomia omaan yhdistykseen. ”Yhdessä tekemisen meininki ei ole vanhentunut 80 vuoden aikana”, Sahlström muistutti.

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Petri Sahlström lietsoi juhlapuheessaan tekemisen meininkiä.

"Yhdessä tekemisen meininki ei ole vanhentunut 80 vuoden aikana."

– PETRI SAHLSTRÖM

42

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

Varkauden seudun Ekonomien pj. Arja Hukkanen ja Pirkanmaan Ekonomien pj. Airi Tarvainen pitivät hienona, että saman koulutuksen käyneet kokoontuivat yhteen jo 80 vuotta sitten.

Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää kohottamassa gaalatunnelmaa.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston pj.

Nico Numminen, itsekin tuleva ekonomi, ja OY:n kylteriyhdyshenkilö Kalle Mäkäräinen odottivat ”ilolla ja pelolla” gaalailtaa seuraavia jatkoja.

Soili Taskinen ja Hannu Lassila kohottivat ensimmäisten joukossa maljan yhdistykselle, johon Hannu liittyi jo 70-luvun alkuaikoina.

Oulun Ekonomien puheenjohtaja Jarno Kilpinen muistutti kaupungin vuosisataisesta vientihistoriasta.

Helsingin Ekonomien puheenjohtaja Maria Pekkala (oik.) piti Ekonomigaalaa oululaisten luottamushenkilöiden voiman­ näyttönä. Mukana seurueessa Miia Paavola ja Jussi Nieminen Suomen Ekonomien hallituksesta.

Hotelli Lasaretissa oli juhlava tunnelma.

Juhlatoimikuntaa vetänyt Tiina Koskela kertoo, että 80-vuotistapahtumasta haluttiin Oulun Ekonomien arvoinen juhla.

43

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ] EMILIA REINIKAINEN, TYÖSUHDELAKIMIES KUVA ISTOCKPHOTO

Vuosilomalakiin muutoksia Huhtikuun alussa vuosilomalakiin tuli muutoksia. Niiden myötä perhevapaiden ajalta kertyvän loman määrä vähenee ja lomalla sairastuneelle tulee kuuden päivän omavastuu.

M

uutosten tavoitteena on perhevapaiden osalta rajoittaa työnantajalle perhevapaalla olevan työntekijän vuosi­ lomasta aiheutuvia kustannuksia sekä säästää julkisen talouden menoja, kun sairausvakuutuslain mukaan työnantajille maksettavien vuosi­ lomakustannusten korvaukset vähenevät. Lomalla sairastumisen osalta muutosten tavoitteena taas on vähentää sairauspoissaoloja ja sai­ rausriskin vaikutuksia työnantajille.

PERHEVAPAILTA KERTYVÄ LOMA VÄHENEE Muutoksen myötä äitiys- ja vanhem­ painvapaan ja vastaavasti isyys- ja vanhempainvapaan ajalta lomaa ker­ tyy jatkossa enintään 156 arkipäivän eli noin kuuden kuukauden ajalta.

Aiemmin vuosilomaa kertyi kaikkien edellä mainittujen vapaiden ajalta.

Koska äitiys-, isyys- ja vanhempain­ vapaiden pituus määräytyy sairaus­ vakuutuslain päivärahakausien mukaisesti arkipäivinä, myös mainit­ tujen vapaiden aikaan sisältyvä työs­ säolon veroinen aika määritetään arkipäivinä. Jos työntekijä ­ansaitsee vuosilomaa niin sanotun 35 tunnin ansaintasäännön perusteella, tar­ kastellaan työssäolon veroista aikaa kuitenkin kalenteripäiväkohtaisesti, jolloin 156 arkipäivää vastaa 182 kalenteripäivää. Erityisäitiysvapaan, tilapäisen hoitovapaan ja pakottavis­ ta perhesyistä johtuvan poissaolon osalta vuosiloman kertymiseen ei tullut muutoksia eli näihin vapaisiin

44

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

perustuvat kaikki työstä poissa­ olopäivät ovat edelleen työssäolon veroista aikaa. Äitiysvapaan pituus on 105 arki­ päivää ja isyysvapaan 54 arkipäivää.

Koska kyseiset vapaajaksot eivät ylitä 156 arkipäivän jaksoa, äitiys- ja isyys­ vapaapäivät ovat lähtökohtaisesti edelleen kokonaisuudessaan työssä­ olon veroista aikaa. Vuosiloman ker­ tymisen rajoittaminen kohdistuukin käytännössä vanhempainvapaajak­ solle siten, että äidin äitiysvapaan jälkeiset 51 vanhempainvapaapäivää ja vastaavasti isän isyysvapaan jälkei­ set 102 vanhempainvapaapäivää ovat työssäolon veroista aikaa. Jos isä ei ole käyttänyt kaikkia isyysvapaapäi­ viään, kertyy hänelle vuosilomaa vastaavasti pidemmältä vanhem­ painvapaan ajalta. Adoptiotapauk­ sessa äidin vanhempainvapaasta työssäolon veroista aikaa on 156 arkipäivää. Jos vanhemmat pitävät vanhempainvapaan osittaisena, äidin osalta 51 vanhempainvapaapäi­ vän ja isän osalta 102 vanhempain­ vapaapäivän työntekijäkohtaiseen kiintiöön lasketaan ne päivät, jolloin työntekijä on ollut koko päivän vanhempainvapaalla. Jos osittainen vanhempainvapaa on toteutettu niin, että vanhemmat jakavat työpäivän keskenään, ovat kaikki työpäivät vuosilomaa kartuttavia.

Perhevapaat voivat lapsen synty­ mäajankohdasta riippuen sijoittua eri lomanmääräytymisvuosille. Nyt voimaan tulleet muutokset työs­ säolon veroisen ajan kertymisen rajoittamisesta toteutetaan kutakin synnytystä tai adoptiota kohden

eikä lomanmääräytymisvuosikoh­ taisesti.

Lakimuutos ei vaikuta perhe­ vapaiden ajalta ennen 1.4.2016 kertyneisiin lomiin vaan työntekijä saa pitää nämä lomat täysimää­ räisinä. Lisäksi, jos tietyn lapsen perusteella pidettävä ensimmäinen äitiys-, isyys- tai vanhempainva­ paapäivä on pidetty ennen 1.4.2016, kertyy vuosilomaa täysimääräisesti kaikkien tämän lapsen perusteella pidettävien äitiys-, isyys- ja vanhem­ painvapaiden ajalta.

OMAVASTUU LOMALLA SAIRASTAMISELLE Aiemmin työntekijällä oli pyynnöstä oikeus saada vuosilomansa siirretyk­ si tullessaan synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvyttö­ mäksi ennen vuosiloman alkua tai sen aikana. Siirto-oikeus koski laki­ sääteisen vuosiloman ajankohtaan sijoittuneita työkyvyttömyyspäiviä.

Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään aina, kun hän haluaa siirtää vuosilomapäiviään.

Kuten aiemminkin, työnteki­ jällä on edelleen pyynnöstä oikeus ­lomansa siirtämiseen, jos hän on loman tai sen osan alkaessa työ­ kyvytön tai jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sairaanhoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. Lakimuutoksen myötä oikeutta loman siirtämiseen ei kui­ tenkaan ole silloin, kun työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimatto­ muudella. Lisäksi työntekijän on viivytyksettä pyydettävä vuosiloman siirtoa sairastumisensa jälkeen.

Jos työntekijä sairastuu vasta vuosiloman tai sen osan alettua, on hänellä nyt lakimuutoksen jälkeen oikeus vuosiloman siirtämiseen vas­ ta kuuden omavastuupäivän jälkeen.

Omavastuupäivät voivat kertyä myös yksittäisistä työkyvyttömyyspäivistä sekä kesä- että talviloman ajalta.

Uudella vuosilomalain ­säännöksellä palautettiin lakiin aiemminkin sisältynyt työntekijän omavastuu vuosilomalla sairastumisesta, mutta toteuttamistapa on nyt erilainen. Eu­ roopan unionin työaikadirektiivistä johtuen omavastuupäivät eivät saa

vähentää neljän viikon tai sitä lyhy­ empiä vuotuisia lomia. Käytännössä omavastuusäännös koskee työnteki­ jöitä, joilla on oikeus yli neljän viikon eli 24 arkipäivän vuosilomaan.

Täydet kuusi omavastuupäivää voi tulla sovellettavaksi, jos työntekijällä on vähintään viiden viikon eli 30 arkipäivän mittainen vuosiloma.

Työntekijällä, joka on ansainnut lomanmääräytymisvuoden aikana yli 24, mutta alle 30 arkipäivää lomaa, omavastuupäiviä ovat 24 lomapäivän ylittävät työkyvyttömyyspäivät.

Kuuden päivän omavastuusään­ nöksen soveltamista käsitellään erikseen kultakin lomanmääräyty­ misvuodelta ansaitun lomaoikeuden perusteella. Silloin kun yhden an­ saintavuoden lomat pidetään usean vuoden aikana osissa, työnantajan on varmistuttava siitä, että samalta vuodelta kertyneeseen lomaan ei sisälly yli kuutta omavastuupäivää.

Oikeutta loman siirtämiseen ei loman alettuakaan ole silloin, kun työntekijä on aiheuttanut työkyvyt­ tömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Työntekijän on lisäksi viivytyksettä pyydettävä

vuosiloman siirtoa sairastumisensa jälkeen. Kuten aiemminkin, työnte­ kijän on edelleen työnantajan pyyn­ nöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään aina kun hän haluaa siirtää vuosilomapäiviään.

Vuosilomalain uutta omavastuu­ säännöstä sovelletaan ensimmäisen kerran pidettäessä lomanmääräy­ tymisvuodelta 1.4.2015–31.3.2016 ansaittuja vuosilomia. Omavastuu­ säännös tulee siis sovellettavaksi heti lain voimaantullessa, vaikka loma on ansaittu jo ennen lain voi­ maantuloa, kunhan työnantaja tekee päätöksen loman siirrosta aikaisin­ taan 1.4.2016.

POIKKEAMINEN TYÖEHTOSOPIMUKSELLA Sekä perhevapaalta kertyvistä vuosilomista että oikeudesta vuosiloman siirtämiseen vuosilo­ malla tapahtuneen sairastumisen perusteella on sovittu joissakin työ- ja virkaehtosopimuksissa edellä mainituista poiketen. Näitä työ- ja virkaehtosopimusten määräyksiä on edelleen sovellettava lain säännösten muuttumisesta huolimatta.

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

45

Ekonomien vuosi 2015

Toimintakatsaus 2015

K

ertomusvuosi oli Suomen Ekonomeissa monien uudistusten vuosi. Vuoden alussa uudistettiin Ekonomien nimi ja brändi. Myös visio, missio ja strategia vuosille 2016–2018 tuoreutettiin. Lähtökohtana oli entistä jäsenlähtöisempi toimintamalli, jonka toteuttamiseksi oli käynnistetty laaja palvelunkehityshanke jo vuonna 2014.

Palvelukehityshanke saatiin päätökseen keväällä 2015. Hankkeen käynnistämä toimintamalli- ja palvelu-uudistus työllisti henkilöstöä koko vuoden ajan ja toi lokakuussa mukanaan myös organisaatiouudistuksen. Hallitus päätti uudistuksen yhteydessä jatkossa painottaa jäsenlähtöisen toiminnan lisäksi jäsenyhdistystoimintaa ja nuorten ekonomien sekä yrittäjämäisesti toimivien ekonomien palveluita.

Syksyllä käynnistettiin asiakkuudenhallintainfran (CRM-infran) hankinta ja tarjouskilpailu. Liittokokous päätti CRM-hankinnasta (arvoltaan 400 000 euroa) ja hallitus viimeisessä kokouksessaan valtuutti käymään neuvottelut loppuun Mepcon kanssa.

Suomen Ekonomien 80-vuotisjuhlavuotta vietettiin lähinnä työn merkeissä. Huipennuksena pidettiin 80-vuotisjuhlat marraskuussa. Alkuvuodesta jaettiin Suomen Ekonomien Kirjallisuuspalkinto. Sen sai Sixten Korkmanin teos Talous ja Utopia. Syksyllä Suomen Ekonomien Opetuspalkinto myönnettiin Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan professori Riitta Viitalalle.

UUSI NIMI, BRÄNDI JA STRATEGIA 80-vuotisjuhlavuoden alussa Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonombörbund (SEFE ry) nimi uudistui Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer ry:ksi. Samassa yhteydessä tehtiin brändiuudistus, jota jalkautettiin vuoden mittaan koko ekonomiyhteisöön.

Juhlavuonna uudistettiin Ekonomien visio, missio ja strategia.

Visionsa mukaan ”Suomen Ekonomit on edelläkävijä, joka edistää ekonomien osaamista, hyvinvointia ja menestystä työelämässä. Se on yleisesti arvostettu yhteisö, johon ekonomit ja kylterit haluavat kuulua”. Missiona on vahvistaa ekonomien menestystä jäsenlähtöisillä palveluilla ja edunvalvonnalla.

Uudistetun strategian kolme painoaluetta ovat 1) jäsenlähtöinen uudistuminen, 2) kauppatieteellisen alan koulutuksen arvon vahvistaminen ja 3) ekonomien edunvalvonta.

ORGANISAATIO UUDISTUI Suomen Ekonomien organisaatio uudistui lokakuun alussa. Näkyvin muutos oli asiakkuusyksikön perustaminen. Asiakkuusyksikköön on koottu jäsenpalveluita koordinoivan asiakkuustiimin lisäksi viestintä- ja markkinointitiimi. Jälkimmäiseen liitettiin myös jäsenrekisteritiimi ja tapahtumatiimi. Uudistuksen tavoitteena ovat entistä jäsenlähtöisemmät ja personoidummat, uran eri vaiheisiin räätälöidyt palvelut ja niiden viestintä.

Henkilöstön toimenkuviin tuli muutoksia. Asiakkuuspäällikkönä ja johtoryhmän jäsenenä aloitti KTM Katri Markkanen ja asiakkuusvastaavina KTM Tanja Hankia (kylterit ja nuoret ekonomit), KTM Anu Varpenius (oman toimen ohella, ekonomit), tradenomi Salla Grönholm (oman toimen ohella, yrittäjät) ja KTM Tuuli Marttila (yhdistykset).

Uudistuksen yhteydessä valt. yo Riikka Mykkänen nimitettiin yhteiskuntasuhdepäälliköksi. Uutena Ekonomeihin rekrytoitiin ma. koulutuspolitiikan asiantuntija, YTM Mika Parkkari. Mykkäsen ja Parkkarin lisäksi suoraan toiminnanjohtajan alaisuuteen siirtyi koulutuspolitiikan asiantuntija, fil. yo Suvi Eriksson.

Myös henkilöstöpuolelle saatiin vahvistusta toimenkuvamuutoksin. Uravalmentaja, KTM Tiina Myöhänen-Astikainen toimii jatkossa myös henkilöstöasiantuntijana.

46

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

JÄSENMÄÄRÄ KASVOI – EKONOMIJÄSENTEN MÄÄRÄ VÄHENI Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer ry on kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden ja alan opiskelijoiden palvelu- ja etujärjestö. Liitolla oli vuoden 2015 lopussa jäseninä 25 ekonomiyhdistystä ja 13 opiskelijayhteisöä.

Toimintavuonna Suomen Ekonomien kokonaisjäsenmäärä kasvoi reilulla 700 jäsenellä ollen vuoden lopussa 52 168. Samaan aikaan ekonomijäsenten määrä pieneni 100:lla. Yksi merkittävä syy saadun palautteen perusteella oli jäsenten kiristynyt taloustilanne.

Maamme talous ei osoittanut elpymisen merkkejä, mikä heijastui myös ekonomien työttömyysasteen kasvuna. Vuodenvaihteessa työttömiä ekonomeja oli 3 300 (v. 2014: 3 000). Suomen Ekonomien ekonomijäsenistä työttömänä oli vajaa viisi prosenttia (2014: 4 %), mikä näkyi palvelujen kysynnän kasvun jatkumisena. Erityisesti panostettiinkin työttömien ja työttömyysuhan alla olevien jäsenten neuvontaan. Uusia tapoja työllistyä haettiin ja opastettiin piilotyöpaikkojen löytämiseen.

HENKILÖVAIHDOKSIA JOHDOSSA Toimintavuoden keväällä pitkäaikainen viestintäjohtaja Eeva Riittinen-Saarno jäi eläkkeelle. Hänen seuraajanaan aloitti maaliskuussa KTM Terttu Sopanen.

Lokakuun alussa organisaatiouudistuksen yhteydessä aloittivat uusissa tehtävissä asiakkuuspäällikkönä ja johtoryhmän jäsenenä KTM Katri Markkanen ja yhteiskuntasuhdepäällikkönä valt. yo Riikka Mykkänen.

LIITON HALLINTO Liittokokouksissa päätösvaltaa käyttävät jäsenyhdistysten vuosittain nimeämät 40 edustajaa. Liiton sääntöjen mukaan HEKOlla on kolme edustajaa ja muilla ekonomiyhdistyksillä yhteensä 24.

Opiskelijayhteisöillä on 13 edustajaa. Edustajille on lisäksi nimetty henkilökohtaiset varajäsenet.

Hallituksen toimintakausi oli kaksivuotisen kauden viimeinen.

Hallituksen kokoonpano oli seuraava: Timo Saranpää (puheenjohtaja), Juuso Heinilä (1. varapuheenjohtaja), Ann-Louise Laaksonen (2. varapuheenjohtaja), Rasmus Savander (3. varapuheenjohtaja, opiskelijaedustaja), Heli Aaltonen, Jussi Heikkonen, Ulla Knifsund, Kirsi Meriläinen, Arto Käyhkö, Ville Niukko, Timo Rope ja Aulis Töyli.

Nimitystoimikunta valittiin kevään 2015 liittokokouksessa ja se esitti syysliittokokouksen hyväksyttäväksi uuden hallituskokoonpanon vuosiksi 2016–2017.

TOIMINNAN TULOS Varsinaisen toiminnan kulujäämä vuonna 2015 oli –13,1 milj. euroa (2014: –12,5 milj. euroa), mikä oli kolme prosenttia budjetoitua pienempi.

Toimintaa rahoitettiin osin sijoitusomaisuuden tuotoilla. Liiton sijoitusomaisuuden toteutuneet tuotot vuonna 2015 olivat 13,4 miljoonaa euroa (2014: 6,7 miljoonaa euroa) ja kulut ilman arvonalennuksia ja myyntitappioita 52 000 euroa (2014: 85 000 euroa).

Budjetoidut sijoitustoiminnan tuotot eli korkotuotot, vuokratuotot ja osinkotuotot ilman myyntivoittoja ja -tappioita toteutuivat 11 prosenttia budjetoitua pienempinä.

Myyntivoittoja kirjattiin 11,4 miljoonaa euroa. Myyntitappioita kirjattiin 21 400 euroa. Liiton sijoitusomaisuuteen tehtiin tilinpäätöksessä yhteensä –0,9 miljoonaa euron arvosta arvonpalautus- ja arvonalennuskirjauksia. Sijoitustoiminnan kokonaistulos oli 12,4 miljoonaa euroa (2014: 5,7 miljoonaa euroa).

Ekonomernas år 2015

Verksamhetsöversikt 2015

V

erksamhetsåret innebar många förnyelser för Finlands Ekonomer. I början av året förnyades Ekonomernas namn och bränd. Även förbundets vision, mission och strategi för åren 2016–2018 fräschades upp. Utgångspunkten var en ännu mer medlemsinriktad verksamhetsmodell. För att genomföra den hade ett omfattande serviceutvecklingsprojekt inletts redan 2014.

Serviceutvecklingsprojektet slutfördes våren 2015.

Förnyelsen av verksamhetsmodellen och servicen som inletts inom ramen för projektet sysselsatte personalen hela året och medförde också en organisationsförnyelse i oktober. I samband med förnyelsen beslutade styrelsen att i fortsättningen vid sidan om en medlemsinriktad verksamhet även betona medlemsföreningsverksamheten och tjänsterna till unga ekonomer och ekonomer som verkar på ett företagarmässigt sätt.

På hösten inleddes anskaffningen och anbudsförfarandet beträffande kundhanteringsinfra (CRM-infra). Förbundsmötet beslutade om CRM-anskaffningen (värde 400 000 euro) och styrelsen beslutade på sitt senaste sammanträde att förhandlingarna med Mepco får slutföras.

Finlands Ekonomers 80-årsjubileumsår firades till största delen i arbetets tecken. Kulminationen var 80-årsfesten som ordnades i november. I början av året delades Finlands Ekonomers litteraturpris ut. Priset gick till Sixten Korkmans verk Talous ja Utopia. På hösten beviljades professor Riitta Viitala vid handelsvetenskapliga fakulteten vid Vasa universitet Finlands Ekonomers undervisningspris.

NYTT NAMN, NYTT VARUMÄRKE OCH NY STRATEGI I början av 80-årsjubileumsåret ändrades namnet Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund (SEFE ry) till Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer ry. Samtidigt förnyades också varumärket som förankrades i hela ekonomsamfundet under året. Under jubileumsåret förnyades Finlands Ekonomers vision, mission och strategi. Enligt sin vision är ”Finlands Ekonomer är en föregångare som främjar ekonomernas kunnande, välbefinnande och framgång i arbetslivet. Den är en allmänt uppskattad gemenskap som ekonomerna och ekonomistuderandena vill höra till.” Vår uppgift är att stärka ekonomernas framgång med medlemsinriktade tjänster och intressebevakning.

Den förnyade strategins tre insatsområden är 1) medlemsinriktad förnyelse, 2) stärkande av den ekonomiska utbildningens värde och 3) intressebevakning för ekonomerna.

ORGANISATIONEN FÖRNYADES Finlands Ekonomers organisation förnyades i början av oktober.

Den synligaste ändringen var inrättandet av en kundrelationsenhet. Enheten omfattar förutom kundrelationsteamet som samordnar medlemstjänsterna även kommunikations- och marknadsföringsteamet. Medlemsregisterteamet och evenemangsteamet inkluderades i det senare teamet. Målet med förnyelsen är att kunna tillhandahålla tjänster som är ännu mer medlemsinriktade och individuella än tidigare och som är skräddarsydda för olika skeden av karriären samt även kommunikationen om dessa.

Det gjordes också ändringar i personalens arbetsbeskrivningar. Ny kundrelationschef och medlem i ledningsgruppen är EM Katri Markkanen och nya kundrelationsansvariga är EM Tanja Hankia (ekonomistuderande och unga ekonomer), EM Anu Varpenius (som särskilt uppdrag, ekonomer), tradenom Salla Grönholm (som särskilt uppdrag, företagare) och EM Tuuli Marttila (föreningar).

I samband med förnyelsen utnämndes pol.stud. Riikka Mykkänen till chef för samhällsrelationer. Nyanställd utbildningspolitisk specialist för en viss tid var SVM Mika Parkkari. Förutom Mykkänen och Parkkari blev utbildningspolitiska specialisten, fil.stud.

Suvi Eriksson, direkt underställd verksamhetsledaren. Även personalen stärktes genom ändringar I arbetsbeskrivningarna. Karriärcoach, EM Tiina Myöhänen-Astikainen är i fortsättningen också personalspecialist.

ANTALET MEDLEMMAR ÖKADE – ANTALET EKONOMMEDLEMMAR MINSKADE Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer ry är en service- och intresseorganisation för personer som har avlagt högskoleexamen inom ekonomiska vetenskaper och för ekonomistuderande. I slutet av 2015 hade förbundet 25 ekonomföreningar och 13 studerandeföreningar som medlemmar.

Under verksamhetsåret ökade Finlands Ekonomers totala medlemsantal med drygt 700 medlemmar och uppgick till 52 168 i slutet av året. Samtidigt minskade antalet ekonommedlemmar med 100. Utgående från respons som förbundet fått var medlemmarnas åtstramade ekonomi en betydande orsak.

Landets ekonomi visade inga tecken på återhämtning, vilket också återspeglades i en högre arbetslöshetsgrad bland ekonomerna. Vid årsskiftet fanns det 3 300 arbetslösa ekonomer (2014: 3 000). Av Finlands Ekonomers ekonommedlemmar var knappa fem procent arbetslösa (2014: 4 procent), vilket återspeglades i en fortsatt ökad efterfrågan på tjänster. Vi satsade särskilt på rådgivning till medlemmar som är arbetslösa eller hotas av arbetslöshet.

Nya sätt att få arbete eftersträvades och medlemmarna fick hjälp med att hitta dolda arbetsplatser.

PERSONOMBYTEN I LEDNINGEN På våren gick vår långvariga kommunikationsdirektör Eeva Riittinen-Saarno i pension. Hon efterträddes i mars av EM Terttu Sopanen.

I samband med organisationsförnyelsen i början av oktober tillträdde EM Katri Markkanen som kundrelationschef och medlem i ledningsgruppen samt pol.stud. Riikka Mykkänen som chef för samhällsrelationer.

FÖRBUNDETS FÖRVALTNING På förbundsmötena har de 40 representanter som medlemsföreningarna årligen utser beslutanderätt. Enligt förbundets stadgar har HEKO tre representanter och de övriga ekonomföreningarna sammanlagt 24. Studerandeföreningarna har 13 representanter.

Representanterna har dessutom personliga suppleanter.

Styrelsens verksamhetsperiod var den tvååriga periodens sista.

Styrelsens sammansättning var följande: Timo Saranpää (ordförande), Juuso Heinilä (1:a vice ordförande), Ann-Louise Laaksonen (2:a vice ordförande), Rasmus Savander (3:e vice ordförande, studeranderepresentant), Heli Aaltonen, Jussi Heikkonen, Ulla Knifsund, Kirsi Meriläinen, Arto Käyhkö, Ville Niukko, Timo Rope och Aulis Töyli.

Utnämningsutskottet valdes på förbundsmötet våren 2015 och lade på höstförbundsmötet fram den nya styrelsens sammansättning för åren 2016–2017 för godkännande.

VERKSAMHETENS RESULTAT Underskottet i den egentliga verksamheten 2015 var –13,1 miljoner euro (2014: –12,5 miljoner euro), vilket var tre procent mindre än det budgeterade.

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

47

Ekonomien vuosi 2015 Hallitus esittää liittokokouksen vahvistettavaksi, että tilikauden ylijäämä, 7,3 miljoonaa euroa, siirretään toimintapääomaan.

Vuoden 2016 talousarvion laadintavaiheessa osinkotuottojen ja tuotto-osuuksien tasoksi arvioitiin 1,07 miljoonaa euroa.

KATSAUS TULEVAAN Vaikean taloudellisen tilanteen pitkittyessä liiton pitää pystyä tarjoamaan jäsenille ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia ja oman uran uudelleenarviointia. Lisäksi liiton tulee tukea heitä monipuolisesti uran eri vaiheissa.

Ekonomit resursoi vuonna 2016 erityisesti jäsentarpeiden tunnistamiseen, jäsenhallinnan kehittämiseen ja jäsenten yksilöllisten palveluiden tarjontaan. Vuoden painoalueita ovat strategian mukaisesti jäsenlähtöisen toimintamallin kehittäminen, kauppatieteellisen tutkinnon arvon vahvistaminen ja ekonomien edunvalvonta.

Jäsenkasvun kannalta on keskeistä saada nykyiset ja potentiaaliset jäsenet tietoisiksi, mitä lisäarvoa Suomen Ekonomien jäsenyys tuo. Samalla palvelutarjontaa tulee kustannustehokkaasti laajentaa vastaamaan kysyntää. Haasteita tuo käytettävissä olevien henkilöstöresurssien niukkuus suhteessa merkittäviin kehityshankkeisiin ja kasvavaan palvelutarjontavaateeseen.

Toiminnassa ja viestinnässä jatketaan monikanavaisten toimintatapojen ja -mallien kehittämistä. Tavoitteena on palvella ja puhutella jäseniä yksilöinä kunkin tarpeen mukaan. Yhteistyötä ekonomiyhdistysten ja kylteriyhteisöjen kanssa ja kesken kehitetään sekä luodaan mahdollisuuksia jatkuvalle dialogille.

Suomen Ekonomien tavoite on kehittyä uuden ajan ammattiyhdistysliikkeeksi, jolla on osaamista ja edellytyksiä tukea jäseniään heidän tarpeidensa mukaan työelämän eri käänteissä ja erilaisissa tehtävissä, olivatpa he sitten työtekijä-, työnantaja-, tai yrittäjäasemassa.

Ekonomit toimii aktiivisena koulutuspoliittisena vaikuttajana tavoitteenaan, että kauppatieteellisen yliopistotutkinnon laatu säilyy korkeana ja että tutkintomäärät ovat mahdollisimman oikein mitoitettuja.

Ekonomien jäsenistä noin puolet toimii sopimuksettomilla aloilla. Tavoitteena on muun muassa YTN-yhteistyössä saada sopimustoiminta laajentumaan erityisesti aloille, joilla työskentelee paljon ekonomeja.

Timo Saranpää puheenjohtaja/ ordförande

48

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

Hanna-Leena Hemming toiminnanjohtaja/ verksamhetsledare

Verksamheten finansierades delvis med intäkterna från investeringstillgångarna. De realiserade intäkterna från förbundets investeringstillgångar var 13,4 miljoner euro 2015 (2014: 6,7 miljoner euro) och kostnaderna utan värdeminskningar och försäljningsförluster 52 000 euro (2014: 85 000 euro). Utfallet för de budgeterade intäkterna från investeringsverksamheten, dvs. ränteintäkter, hyresintäkter och dividendintäkter utan försäljningsvinster och -förluster, var 11 procent under det budgeterade.

Försäljningsvinsterna uppgick till 11,4 miljoner euro. Försäljningsförlusterna uppgick till 21 400 euro. I bokslutet gjordes anteckningar i förbundets investeringstillgångar om rehabilitering och värdeminskning till ett värde på sammanlagt –0,9 miljoner euro. Investeringsverksamhetens totalresultat var 12,4 miljoner euro (2014: 5,7 miljoner euro).

Styrelsen föreslår att förbundsmötet bekräftar att överskottet från räkenskapsperioden, 7,3 miljoner euro, överförs till verksamhetskapitalet.

När budgeten för 2016 utarbetades beräknades dividendintäkterna och intäktsandelarna uppgå till 1,07 miljoner euro.

VI BLICKAR FRAMÅT Om den svåra ekonomiska situationen drar ut på tiden måste förbundet kunna hjälpa medlemmarna med yrkesutvecklingen och med en omvärdering av karriären. Förbundet bör också stöda medlemmarna på ett mångsidigt sätt i olika skeden av karriären. År 2016 allokerade Finlands Ekonomer resurser särskilt för identifiering av medlemmarnas behov, utveckling av medlemshanteringen och tillhandahållande av individuella tjänster för medlemmarna. Insatsområdena under det innevarande året är i enlighet med strategin att utveckla en medlemsinriktad verksamhetsmodell, stärka värdet av den ekonomiska examen samt intressebevakningen för ekonomer.

För att öka antalet medlemmar är det viktigt att de nuvarande och potentiella medlemmarna blir medvetna om vilket mervärde medlemskapet i Finlands Ekonomer ger. Samtidigt bör serviceutbudet utvidgas på ett kostnadseffektivt sätt så att det motsvarar efterfrågan. De knappa tillgängliga personalresurserna i förhållande till de viktiga utvecklingsprojekten och det växande kravet på utbudet av tjänster medför utmaningar.

I verksamheten och kommunikationen som utnyttjar många olika kanaler utvecklas förfaringssätten och koncepten ytterligare. Målet är att betjäna och rikta sig till medlemmarna som individer alltefter deras enskilda behov. Samarbetet med och mellan ekonomföreningarna och studerandeföreningarna utvecklas och det skapas förutsättningar för en fortgående dialog.

Finlands Ekonomer har som mål att utvecklas till en modern fackföreningsrörelse som har kunskap och förutsättningar att stöda sina medlemmar alltefter deras behov i olika skeden av arbetslivet och i olika uppgifter, oberoende av om de är arbetstagare, arbetsgivare eller företagare.

Finlands Ekonomer är en aktiv aktör inom utbildningspolitiken och arbetar för att kvaliteten på universitetsexamen i ekonomiska vetenskaper ska förbli hög och att antalet examina ska vara så rätt dimensionerat som möjligt.

Ungefär hälften av Finlands Ekonomers medlemmar arbetar i avtalslösa branscher. Målet är bland annat att i YTN-samarbetet få till stånd en utvidgning av avtalsverksamheten så att den börjar omfatta särskilt de branscher där ett stort antal ekonomer arbetar.

Ekonomernas år 2015

Jäsenmäärän ja jäsenmaksun kehitys Jäsenmaksu € VUOSI 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

LIITTO 32,30 34,50 41,20 46,10 53,50 54,20 62,40 65,30 84,10 94,20 104,30 106,00 107,60 112,70 116,00 119,00 122,30 130,40 130,40 130,40 130,40 139,90 147,59 149,73 153,87 168,88 174,79 177,04 177,04

Jäsenmäärä AKAVA+YTN 18,20 19,30 19,30 21,20 23,00 22,40 20,00 17,20 16,80 16,80 16,80 16,80 16,80 18,50 18,50 19,00 18,70 18,60 18,60 18,60 18,60 19,10 21,41 21,27 21,13 21,12 21,21 21,96 21,96

TYÖTT. KASSA YHTEENSÄ 6,70 57,20 6,70 60,50 6,70 67,30 6,70 74,00 7,60 84,10 42,00 118,60 58,90 141,30 92,50 174,90 92,50 193,40 75,70 186,70 54,70 175,80 50,50 173,20 43,70 168,20 38,70 169,90 35,30 169,90 35,00 173,00 36,00 177,00 40,00 189,00 45,00 194,00 45,00 194,00 45,00 194,00 45,00 204,00 45,00 214,00 78,00 249,00 78,00 253,00 78,00 268,00 75,00 271,00 78,00 277,00 105,00 304,00

Jäsenmaksun kehitys 1986–2015 60 000

250

50 000

200

40 000

150

30 000

100

20 000

50

10 000

0

0

Liitto

Akava+YTN

Työttömyyskassa

Yhteensä kertomusvuoden rahassa

YHTEENSÄ 15 209 16 188 17 037 26 213 28 070 29 669 29 910 31 036 32 008 32 284 33 556 34 599 36 428 37 424 39 152 40 003 41 030 42 251 43 648 45 000 46 087 46 645 46 744 47 200 48 562 49 580 50 556 51 465 52 168

Jäsenmäärän kehitys 1986–2015

300

1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2015

VARSINAISET OPISKELIJAT 15 209 16 188 17 037 17 809 8 404 19 828 8 242 20 938 8 731 21 848 8 062 22 432 8 604 22 842 9 166 23 582 8 702 24 302 9 254 25 135 9 464 25 898 10 530 26 407 11 017 27 093 12 059 27 815 12 188 28 396 12 634 28 861 13 390 29 334 14 314 29 792 15 208 30 506 15 581 32 212 14 433 32 696 14 048 32 674 14 526 32 965 15 597 33 348 16 232 33 734 16 822 34 051 17 414 33 951 18 217

1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2015

Ekonomijäsenet

Opiskelijat

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

49

Ekonomien vuosi 2015

Tuloslaskelma

1.1.2015 1.1.2014 Rahayksikkö EURO – 31.12.2015 – 31.12.2014

VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot 430 207,69 422 779,12 Kulut

Henkilöstökulut -3 575 819,06 -4 005 796,86 Poistot -66 589,52 -58 348,16

Muut kulut -9 933 300,29 -8 874 457,16

Kulut yhteensä -13 575 708,87 -12 938 602,18

Varsinaisen toiminnan kulujäämä -13 145 501,18 -12 515 823,06

VARAINHANKINTA Tuotot

Jäsenmaksut 8 029 187,10 7 425 471,80 Kulut

Jäsenmaksuperinnän kulut -49 861,38 -53 110,99

Varsinaisen toiminnan ja varainhankinnan kulujäämä -5 166 175,46 -5 143 462,25

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA

Kiinteistösijoitukset

Vuokratuotot 134 128,32 138 481,21

Vastikkeet -81 878,60 -67 248,00

52 249,72 71 233,21 Muu sijoitustoiminta

Osinkotuotot 1 847 403,72 1 920 105,51

Sijoitusten myyntivoitot 11 441 903,63 3 954 442,03

Korkotuotot 40 575,94 314 383,08

Arvopapereiden arvonpalautus 92 447,00 493 723,96

13 422 330,29 6 682 654,58 Kulut

Sijoitustoiminnan kulut -52 103,87 -85 418,41

Arvopapereiden arvonalennus -975 309,19 -920 418,34

Sijoitusten myyntitappiot -21 442,99 0,00

-1 048 856,05 -1 005 836,75

12 425 723,96 5 748 051,04

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 7 259 548,50 604 588,79

50

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

Ekonomernas år 2015

Tase Rahayksikkö EURO 31.12.2015 31.12.2014

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet

Muut pitkävaikutteiset menot 72 059,69 88 671,61

72 059,69 88 671,61 Aineelliset hyödykkeet

Koneet ja kalusto 116 614,46 92 266,44

116 614,46 92 266,44 Sijoitukset Käyttöomaisuus

Osuudet saman konsernin yrityksissä 20 000,00 20 000,00

Osakkeet ja osuudet 2 010 314,02 2 010 314,02 Sijoitusomaisuus Kiinteistöosakkeet 1 583 610,68 1 583 610,68

Muut osakkeet 65 924 237,49 56 595 774,63

69 538 162,19 60 209 699,33

69 726 836,34 60 390 637,38

VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset Muut saamiset 223 110,00 223 110,00

223 110,00 223 110,00 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 341 656,53 17 492,00 Siirtosaamiset 185 364,67 85 952,68

527 021,20 103 444,68

Rahat ja pankkisaamiset 1 984 816,05 4 693 261,51

2 734 947,25 5 019 816,19

VASTAAVAA YHTEENSÄ 72 461 783,59 65 410 453,57 VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA Toimintapääoma (edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä) 63 660 672,11 63 056 083,32 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 7 259 548,50 604 588,79

70 920 220,61 63 660 672,11

VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen

Ostovelat 560 529,50 520 700,34

Muut velat 112 541,55 124 379,46

Siirtovelat 868 491,93 1 104 701,66

1 541 562,98 1 749 781,46

1 541 562,98 1 749 781,46

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 72 461 783,59 65 410 453,57

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

51

Ekonomien vuosi 2015

Sijoitussalkku

Jäsenyhdistykset

31.12.15 EKONOMIYHDISTYKSET PUHEENJOHTAJA JÄSENMÄÄRÄ OMAISUUSLAJI MÄÄRÄ MARKK.

31.12.2015

KPL ARVO Ekonomföreningen MERKUR rf Katarina Katajainen 729 Milj. euroa Ekonomföreningen NIORD rf Ann­-Louise Laaksonen 3 817 OSAKKEET Etelä­-Hämeen Ekonomit ry Jurkka Sipilä 263 Elisa Oyj 69 000 2,40 Etelä­-Karjalan Ekonomit ry Virve Juntunen 453 Fortum 117 000 1,62 Etelä­-Pohjanmaan Ekonomit ry Jarkko Kallioniemi 469 Kemira 132 000 1,44 Expatriaattiekonomit ry Juuso Heinilä 579 Kesko 54 500 1,77 Helsingin Ekonomit ry Mari Lahtinen 17 063 Kone 50 000 1,96 Kainuun Ekonomit ry Helena Hynynen 87 Metso 45 000 0,93 Keski­-Suomen Ekonomit ry Mari Pitkänen 973 Neste Oil 85 000 2,35 Kymenlaakson Ekonomit ry Virpi Hernesaho 309 Nokian Renkaat 72 000 2,39 Lahden Seudun Ekonomit ry Tommi Ellonen 643 Sampo A 47 800 2,25 Lapin Ekonomit ry Leila Auer 273 Sanoma 80 000 0,37 Lounais­-Hämeen Ekonomit ry Riikka Koski 52 Stockmann 45 000 0,28 Oulun Ekonomit ry Jarno Kilpinen 1 029 Stora Enso Oyj R 150 000 1,26 Pirkanmaan Ekonomit ry Airi Tarvainen 2018 UPM-Kymmene Oyj 117 500 2,02 Pohjois-­Karjalan Ekonomit ry Hanne Huhmarsalo 232 YIT Oyj 95 800 0,50 Pohjois­-Savon Ekonomit ry Jari Niemelä 496

Porin Seudun Ekonomit ry Saku­-Ville Vähäsantanen 457 OSAKERAHASTOT Rauman Ekonomit ry Anssi Pajala 154 Allianz Euroland Equity Growth-IT 3 537 7,82 Riihimäen–Hyvinkään Ekonomit ry Kaisa Kokkonen 292 Danske Invest Kestävä Arvo K 13 867 519 5,44 Savonlinnan Seudun Danske Invest North America Ekonomit ry Annemaija Summanen 68 Enhanced Index K 2 896 436 7,39 Suur-Savon Ekonomit ry Heli Tavasti 165 SEB Global Fund IC EUR 21 472 3,00 Turun Seudun Ekonomit ry Heidi Mäkinen 2 372 Evli Europe A 121 293 7,80 Vaasan Ekonomit–­ Ishares Eurostoxx Ucits Etf De (eur.gr) 172 000 5,98 Vasa Ekonomer ry Heidi Hellström 905 Hermes GI Emer Markets 1885 996 3,41 Varkauden Seudun Macquarie Asia New Stars-A 199 839 3,44 Ekonomit ry Arja Hukkanen 53 Nordea 1 -Emerging Stars Equity BI 40 568 3,54

EKONOMIJÄSENET YHTEENSÄ

KORKOINSTRUMENTIT JA KÄTEINEN

Mandatum Life Kapitalisaatiosopimus 38 214 5,58 Nordea Korkosalkku 5,60 KYLTERIYHTEISÖT Danske korkosalkku 5,65 Boomi ry Käteinen 1,50 Enklaavi ry

Finanssi ry

KY ry NOTEERATTOMAT JA KIINTEISTÖT Merkantila klubben rf Kiinteistö Oy Asemapäällikönkatu 12 18 504 1,58 Optimi ry Koy Jerisjärvi 2 PorKy ry Koy Vierumäen Kuntokylä 2 640 Preemio ry Ekonomia Oy 1 750 Pörssi ry Yhteensä 89,21 SHS SSHV TuKY ry Warrantti ry

52

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

Heta Häkkinen Elisa Pohjola Miia Paavola Antti Korpelainen Sanni Peltonen Joonas Tanskanen Retu Parilo Viivi Pulkkinen Jasmin Luukko Johannes Hanhirova Victoria Karlsson Laura Vähäsaari Pauliina Rintala

33 951

850 1 291 1 644 3 440 737 479 473 505 1 649 2 306 582 2012 2 249

KYLTERIJÄSENET YHTEENSÄ

18 217

JÄSENET YHTEENSÄ

52 168

[ TAPAHTUU ]

Ekonomiyhdistysten tapahtumat EKONOMFÖRENINGEN NIORD Niords kansli håller stängt från midsommar till början av augusti. Niord önskar alla läsare en riktigt skön sommar!

Niords kansli, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors, Cati Lilja, 0400 138 258, Heidi Nielsen, 0400 138 528.

Läs om Niords program i Niordbladet och på niord.fi.

ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT 29.6. Run to the Kantola – Iron Maiden Hämeenlinnassa 16.7. Osallistumme yhteiskuljetuksella Ekonomijazzeille 13.8. Torikahvit ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT 9.7. Ekonomitangot, Seinäjoki 16.7. Ekonomijazz, Pori 20.7. Ekonomiooppera, Savonlinna 2.–4.9. KEPO, Seinäjoki 30.9.–2.10. Syysmatka Tukholmaan Lisäinfoa ajankohtaisista tapahtumista löydät kotisivuiltamme: epekonomit.net. Löydät tulevat tapahtumat myös Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry -nimisestä Facebook-ryhmästä. Liity ryhmään.

HELSINGIN EKONOMIT Jäsentapahtumat mahdollistavat jäsenten ekonomiosaamisen kehittämisen, ylläpidon ja jakamisen sekä jäsenten keskinäisen verkostoitumisen. Helsingin Ekonomit järjestää vuositasolla yli 200 jäsentapahtumaa.

Tulossa kesäkaudella: 3.6. Kesäjuhla – Beach party 14.6. Buster-veneilykoulu 21.06. Tehokkuutta ja kasvua tietoa hyödyntäen 10.8. Linguajoy-kielikerhot 23.8. SAGA-palvelutalo 23.8. Wordpress-perusteet, workshop 30.8. Wordpress-blogin perustaminen, workshop Lisää tapahtumia sekä ilmoittautuminen: helsinginekonomit.fi KAINUUN EKONOMIT 22.7. Kuhmon Kamarimusiikki yhteistyössä Akava Kainuun kanssa, kuljetukset Kajaanista Kuhmoon.

24.9. Tanssii tavisten kanssa, Kajaanihalli Infoamme tulevista tapahtumistamme sähköpostin välityksellä.

KESKI-SUOMEN EKONOMIT 15.6. Koko perheen seikkailutapahtuma Laajiksen Seikkailupuistossa 14.7. Jyväskylän Kesä: Ricky-Tick Big Band ja Julkinen Sana Tarkat tiedot tapahtumista saat sähköisestä jäsenkirjeestämme ja osoitteesta keskisuomenekonomit.fi.

KYMENLAAKSON EKONOMIT 5.8. klo 16–20 KPL–Vimpeli, ilta huippupesäpallon parissa, Kouvola 6.9. klo 13–16 Tuottavuutta hyvällä johtajuudella -seminaari yhteistyössä Kinnon ja Työelämä 2020 -hankkeen kanssa, Kouvola 14.9. klo 17–20 Strategian kirkastaminen, iltakoulutus, paikkakunta selviää myöhemmin 6.10. klo 17–20 Yritysvierailu Lumonille, Kouvola 15.10. klo 17–23 Vuosikokous, Kouvola 27.10. klo 17–20 Resilienssi, iltakoulutus, Lappeenranta 8.11. klo 17–20 Puhejudo, iltakoulutus, Kotka LAHDEN SEUDUN EKONOMIT 10.9. Housut pois -teatteriesitys, Lahden kaupunginteatteri 12.11. Lahden Seudun Ekonomien vuosijuhlat, Sibeliustalo PIRKANMAAN EKONOMIT Kesäterveiset Tampereelta!

Kiitos kaikille valtakunnalliseen ekonomien perhepäivään Särkänniemessä 14.5. osallistuneille. Sateisesta säästä huolimatta oli oikein mukava ja yhteisöllinen tapahtuma.

Tulevia tapahtumia kannattaa seurata uutiskirjeestä, netistä ja fb-ryhmästä.

Torikahvit jatkuvat kuukausittain 9.6. olemme menossa Finavialle yritysvierailulle 16.7. Ekonomijazzeille lähdemme yhdessä Etelä-Hämeen Ekonomien kanssa POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT Poke toivottaa jäsenilleen hyvää ja aurinkoista kesää. Merkitse kalenteriisi jo nyt 3.9.2016.

Silloin juhlitaan 65-vuotta täyttävää yhdistystämme. Syksyiset juhlat pidetään Utran uittotuvalla klo 18 alkaen.

POHJOIS-SAVON EKONOMIT 24.5. Talousilta

27.5. Purjehduskurssi 5.7. Kuopio Wine Festival, valtakunnallinen tapahtuma 8.7. Oluset Iisalmi 20.7. Savonlinnan Oopperajuhlat Ilmoittautuminen tapahtumiin tapahtumakalenterin kautta.

Lämpimästi tervetuloa!

PORIN SEUDUN EKONOMIT 15.6. Vuokravaimo Kirjurinluodon kesäteatterissa 18.6. Kylteri-Ekonomigolf Porissa, Yyteri Golf Links, yhteislähdöt klo 10 alkaen. Lue lisää tapahtumasta tämän sivun ilmoituksesta. Tapahtumaa tukevat Air100, A. Ahlström, Hunts­man, Maalausliike Altti Rintala Oy, Medbit, Nordea, Norilsk Nickel ja Torget Apart Hotel.

9.7. Ekonomitango Seinäjoella, yhteiskuljetus Porista 16.7. klo 12–14 Ekonomijazzit Kulttuuritehdas Kehräämöllä RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN EKONOMIT Toivotamme kaikille jäsenillemme aurinkoista ja rentouttavaa kesää! Tapahtumia voit

seurata osoitteessa rihy.fi sekä ­Facebook-sivuillamme: Riihi­ mäen-Hyvinkään Ekonomit ry.

SAVONLINNAN SEUDUN EKONOMIT 20.7. klo 16.00 Risteily ja ooppera Don Giovanni. Tapahtuma loppuunmyyty.

Seuraa syksyn tapahtumia savonlinnanseudunekonomit. fi -sivuilta. Savonlinnan Seudun Ekonomit toivottaa hyvää kesää!

TURUN SEUDUN EKONOMIT 9.6. Turun alueen Ekonomigolf 14.6. Yritysvierailu: Emma-teatterin yritysesittely ja Linnan juhlat -näytös 9.7. EkonomiRock-etkot 17.8. Nunnia ja konnia -teatteri VAASAN EKONOMIT 17.5. Golfin alkeiskurssi 24.5. Golfin jatkokurssi 15.6. Suunnistuskurssi Heinäkuu: lomaillaan ja arvotaan 30 kpl vapaalippuja Seinäjoen asuntomessuille.

Elokuu: Rapuruokakurssi, päivä vielä avoinna

Tervetuloa merelliseen Yyteriin!

Kylteri-Ekonomigolf –kilpailu lauantaina 18.6.2016.

Iloinen, ekonomihenkinen KylteriEkonomigolf pelataan Yyteri Golf Links – kentällä Porissa. Kilpailu on avoin kaikille Suomen Ekonomien jäsenille.

KILPAILUMAKSU: 39 € AIKATAULU: Yhteislähtö klo 10.00 Ilmoittautuminen ja lisätiedot: tapahtumat.ekonomit.fi TIEDUSTELUT: Porin Seudun Ekonomit, Juhana Valo, p. 050 410 6153 Porin Kylterit, Jarkko Kuikka, p. 050 556 5270 Suomen Ekonomit, Satu Taivainen, p. 0400 950 619

PORIN SEUDUN EKONOMIT E KO N O M I 3 /2 0 1 6

53

[ KOLUMNI ]

ARTO WIIKARI / OTAVAMEDIA

Verokeinottelun paljastamiseen löytyy yksinkertaisia ratkaisuja

Sirpa Pietikäinen on europarlamentaarikko ja pitkän linjan suomalainen poliitikko, joka on toiminut paitsi kansanedustajana myös ympäristöministerinä.

P

anamalaisen lakifirman, Mossack Fonsecan nimi tuli kertaheitolla kuuluisaksi tänä keväänä. Firma itse on tuskin kovinkaan ilahtunut saamastaan huomiosta: valokeilaan se joutui jo nyt vuosisadan suurimmaksi nimetyn, veroparatiiseja koskevan tietovuodon yhteydessä.

Vuodetut dokumentit paljastavat firman auttaneen yrityksiä ja yksityisiä henkilöitä kätkemään varansa veroparatiiseihin.

Samaan aikaan kun Euroopan taloudet ponnistelevat budjettisäästöissä ja talouskurin kiristämisessä, katoaa verottajan ulottumattomiin huikea määrä euroja joka ikinen vuosi. Verovälttely tuntuu erityisen karvaalta taloudellisesti vaikeina aikoina, kun veronkiristyksistä kärsivät niin tunnolliset kansalaiset kuin yrityksetkin, ja palveluita joudutaan julkisten varojen supistuessa leikkaamaan.

Skandaali on jatkoa aiemmille: 2014 kuhistiin niin kutsutusta Luxleaksistä, missä selvisi useamman maan myöntäneen monikansallisille yrityksille lähes nollaveron mahdollistaneita verosopimuksia.

Verotus ja kyseenalaiset verokäytännöt ovat olleet EU:ssa tapetilla jo jonkin aikaa, tosin painopiste on ollut pitkälti yritysten käyttämien aggressiivisten verosuunnittelukikkojen suitsinnassa. Niin yritysten kuin yksilöidenkin verovälttelyyn tehokkain lääke on avoimuus. Automaattinen tietojenvaihto laajenee useaan nykyisin veroparatiisiksi luokiteltuun maahan reilun vuoden päästä.

Paljon on kuitenkin vielä tehtävä veroavoimuuden varmistamiseksi.

EU:ssa verotusta koskevat päätökset tehdään yksimielisesti. Lähestulkoon ikuisuushaaste on saada jäsenmaat liikkumaan aidosti verotuskannoissaan.

Verovälttely tuntuu erityisen karvaalta taloudellisesti vaikeina aikoina.

54

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

Jotta veroketkuilua pystyttäisiin nykyistä paremmin suitsimaan, tulisi päätöksiä ja lainsäädäntöä syntyä vielä ainakin kahdella alalla: eurooppalaisen verotunnistejärjestelmän luomisessa sekä EU:n yhteisen veroparatiisilistan laatimisessa ja siihen liittyvien sanktioiden kehittämisessä.

Verotunnistejärjestelmä vastaisi yritysten osalta suomalaista liiketoimintanumeroa, joka yleiseurooppalaisena ja automaattiseen tietojenvaihtoon linkitettynä mahdollistaisi sen, että tieto verovelvollisuudesta kulkisi tehokkaasti yhdestä EU-maasta toiseen. Verotunnistejärjestelmä tulisi ulottaa yritysten lisäksi yksityisiin henkilöihin, jolloin myös heidän verotukselliset tietonsa kulkisivat nykyistä tehokkaammin maiden välillä.

Yksi tärkeimmistä työkaluista olisi EU:n yhteinen veroparatiisimaiden lista ja siihen liitettävät sanktiot.

Parlamentin viime kaudella hyväksymässä mietinnössä tällaisiin sanktioihin lukeutuivat yritysten osalta muiden muassa sulkeminen julkisten hankintojen ja valtionavun ulkopuolelle sekä veroparatiiseissa toimivien rahoituslaitosten toimilupien peruuttaminen.

Euroopan parlamenttiin päätettiin perustaa erityinen tutkintavaliokunta perehtymään Panaman papereihin. Valiokunta tulee eittämättä tekemään aikanaan myös suosituksia EU-lainsäädännön ja käytäntöjen muuttamisesta, ja yhdeksi uudistusten läpileikkaavista teemoista nousee taatusti nykyistä suurempi avoimuus.

Päätöksiä pitäisi syntyä eurooppalaisen verotunnistejärjestelmän ja EU:n yhteisen veroparatiisilistan luomisessa.

[ YHTEYSTIEDOT ] SUOMEN EKONOMIT – FINLANDS EKONOMER Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors p./tfn 0201 299 299 info@ekonomit.fi ekonomit.fi

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSÄRENDEN Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressändringar arkisin – vardagar 9–14 jasenrekisteri@ekonomit.fi

0206 93200

Voit muuttaa yhteystietojasi – Du kan ändra dina kontaktuppgifter: jasenpalvelu.ekonomit.fi > Omat sivut – Egna sidor TYÖSUHDENEUVONTA – ANSTÄLLNINGSRÅDGIVNING 0206 93205 Työ- ja virkasuhteisiin liittyvät oikeudelliset kysymykset Juridiska frågor som rör anställningar arkisin – vardagar 9–12 Lakimiehet käsittelevät yhteydenotot lähtökohtaisesti saapumis­ järjestyksessä. Työelämään liittyvien sopimusten käsittelyyn on hyvä varata kaksi arkipäivää.

Juristerna behandlar i regel ärendena i den ordning de kommit in.

Räkna med två vardagar för avtal som rör arbetslivet.

TYÖNANTAJANEUVONTA – ARBETSGIVARRÅDGIVNING 0201 299 243 Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi TYÖTTÖMYYSTURVANEUVONTA – RÅD OM SKYDD VID ARBETSLÖSHET ma–pe klo 9–12 – må–fr kl. 9–12 020 693 273 TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAT – DAGPENNING VID ARBETSLÖSHET IAET puhelinpalvelu ma–to klo 10–15, pe 10–13 09 4763 7600 IAET telefonservice må–to kl. 10–15, fr 10–13 www.iaet.fi URAPALVELUT – KARRIÄRTJÄNSTER 020 693 255 Ratkaisuja uran suuntaan, työnhakuun ja työhyvinvointiin Lösningar på frågor som gäller karriär, arbetssökning och arbetshälsa ura@ekonomit.fi varaa aika – boka tid: ajanvaraus.ekonomit.fi PALKKANEUVONTA – LÖNERÅDGIVNING Varaa aika – boka tid: ajanvaraus.ekonomit.fi tai lähetä soittopyyntö – be oss ringa dig: palkkaneuvonta@ekonomit.fi TYÖMARKKINATOIMINTA – ARBETSMARKNADSVERKSAMHET Työmarkkinajohtaja – Arbetsmarknadsdirektör Lotta Savinko 040 504 4356 VIESTINTÄ – KOMMUNIKATION viestinta@ekonomit.fi Viestintä- ja markkinointijohtaja – Kommunikationsoch marknadsföringsdirektör Terttu Sopanen

040 334 1202

TOIMINNANJOHTAJA – VERKSAMHETSLEDARE Hanna-Leena Hemming

050 511 3048

Koko henkilöstön yhteystiedot löydät verkosta ekonomit.fi/henkilo­ hakemisto Personuppgifter hittar du på webben ekonomit.fi/sv/kontaktuppgifter Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ekonomit.fi E-postadresserna har formen fornamn.efternamn@ekonomit.fi

JÄSENYHDISTYKSET – MEDLEMSFÖRENINGAR Ekonomiyhdistykset – Ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, ­Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, ­Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, ­Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, ­Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, ­Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, ­Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, ­Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen–Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit – Expatriatekonomerna ry Opiskelijayhteisöt – Studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta

Finanssi ry, Oulu Helsingin kauppatieteiden ­ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans ­Studentkår, Helsingfors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – Mer information: ekonomit.fi > Meistä > Ekonomit-yhteisö ekonomit.fi > SV > Om oss > Ekonomer samfund KYLTERIYHDYSHENKILÖT – EKONOMSTUDERANDENS KONTAKT­PERSONER Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö ­avustaa, kun ­haluat tietää Ekonomien opiskelijapalveluista.

Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@ekonomit.fi.

Hanken: Thomas Lindqvist Aalto-yliopisto: Markus Hav JY: Markus Rajala LUT: Taru Hakkarainen ISY: Erno Hilvenius, Nora Kettunen TaY: Mira Ala-Kantti Hanken Vasa Campus: Emil Berglund TSE: Salli Laakio ÅA: Marina Stenbäck VY: Roosa Junttila Pori: Retu Parilo OY: Kalle Mäkäräinen

Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin matkapuhelimesta 8,21 snt / puhelu + 16,9 snt / min ja lankapuhelimesta 8,21 snt / puhelu + 6,9 snt / min. Puheluhinnat 0206-alkuisiin numeroihin matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt / min ja lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt / min.

Samtalspris till 0201-nummer 8,21 cent / samtal + 16,9 cent / min från mobiltelefon och 8,21 cent / samtal + 6,9 cent / min från fasta nätet. Samtalspris till 0206-nummer mobilsamtalsavgift + 3 cent / min från mobiltelefon och lokalnätsavgift + 3 cent / min från fasta nätet.

Tarkistathan, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. Se onnistuu jäsenpalvelussa: jasenpalvelu.ekonomit.fi > Omat sivut Kirjaudu jäsenpalveluun jäsennumerollasi (tai vaihtamallasi tunnuksella) ja henkilötunnuksen loppuosalla.

E KO N O M I 3 /2 0 1 6

55

Risto Laine, myyntijohtaja

”Kenen perässä sinä juokset?”

Paineletko sokkona siellä täällä vai tuotatko merkityksellistä sisältöä, joka kuljettaa asiakkaan kohti ostoa? Otavamedia OMA on uusi sisältömuotoilutoimisto, joka suunnittelee ja toteuttaa vaikuttavaa ja mitattavan tehokasta sisältöä omaan mediaasi. Tutustu ajatuksiimme tarkemmin osoitteessa oma.otavamedia.fi

Ajattele omalla tavalla.