Ekonomi 1/2016

1

E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

PELOTON JOHTAJA VALLOITTAA Aitoa bränditarinaa ei voita mikään, sanoo Marimekon toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko.

HELMIKUU 2016

Edunvalvonta

YRITTÄJYYS JA PALKKATYÖ PITÄÄ VOIDA YHDISTÄÄ EKONOMIT VAIKUTTAA Tasa-arvo kasvattaa bruttokansantuotetta FIRMA MYYTIIN ALTA Uusi menestys alkoi yrittäjänä URA Näin loistat digitaidoilla

LISÄTIETOJA LIIKETOIMINTARATKAISUISTA: WWW.OSCAR.FI

Menestyksen tekijä.

Oletko valmis kun kasvu alkaa?

KÄÄNNÄ TOIMINNANOHJAUS TUSKAILUSTA AIDOKSI KILPAILUKYKYVALTIKSI

Oscar Softwaren liiketoimintaratkaisu kattaa toiminnanohjauksen lisäksi muun muassa erilaiset mobiiliratkaisut, verkkoliiketoiminnan, asiakkuudenhallinnan, verkkokaupan, BI-raportoinnin, vähittäismyynnin, palkka- sekä henkilöstöhallinnon - kaikki tarvittaessa modernina pilvipalveluna.

OSCAR-MENESTYSTARINOITA:

Oscar Software Oy on vastuunkantajan asialla. Tarjoamme sinulle ja yrityksellesi parhaat ERP-ratkaisut rautaisella ammattitaidollamme. Oscar Software on toteuttanut monipuolisia ratkaisuja teollisuuden, tukkukaupan, huollon ja palveluiden toimialoille. Tietojärjestelmien lisäksi tarjoamme asiakkaillemme kattavaa Oscar Talousosasto® -palvelua ja konsultointia. Luotettavana kumppaninasi tuemme liiketoimintasi kehitystä.

Tavoitteemme on sinun yrityksesi menestys.

www.oscar.fi | myynti@oscar.fi

[ SISÄLTÖ ] HELMIKUU / FEBRUARI 2016 E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

1

E KO N O M E R N A S FA C K T I D N I N G

3 x uusi työ........................................ 18 Tiesitkö Naisekonomin euro on 76 senttiä.........................................26

Chaker..................................................29 Erityiset ekonomit Kylterit lähtivät startup-yrittäjiksi.30

Ura

10 x digitaidot.......................................36

Kylterit................................................ 42 Tapahtuma ......................................... 44 Työelämän pelisäännöt................. 46 Tapahtuu.............................................. 48 Kolumnistina Roope Uusitalo Miksei opintolaina kelpaa?.............. 50

10

32

Rentoa bisnestä

Miten pärjää yrittäjä?

Työelämän murros pistää pelisäännöt uusiksi

”Stressi on suomalainen juttu, jota ei Brasiliassa tunneta”

20

Ekonomit edistää ­työelämän tasa-arvoa Moniarvoisuus parantaa kilpailukykyä.

38

Rohkeasti maailmalle Tiina Alahuhta-Kasko ­unelmoi ­kansainvälisistä johtotehtävistä, kun ­ikä­toverit keräsivät pop­ julisteita.

Lisää luettavaa Ekonomin verkkolehdessä. ekonomilehti.fi

3

[ PÄÄKIRJOITUS ]

Sosiaalinen ajokoira

A

amuviiden heräykset triathlon-harjoituksia varten saavat vapaasti kuulua itseään eteenpäin piiskaavien esimiesten ja ajokoirajohtajien tapoihin, mutta alaisia kohtaan toimitaan toisin. Hyvän johtamisen tunnusmerkit löytyvät nykyisin ihan muualta kuin armottomasta talousajattelusta ja säkenöivästä logiikasta. Tässä numerossa teemamme on hyvä johtajuus, ja vähän myös johtajan sukupuoli, sillä kuluvan vuoden kattoteemamme on Tuottavuutta hyvällä johtamisella. Uskomme lujasti, että hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen kilpailukyvyn suhteen jopa tärkeämpi tekijä kuin sairaspäivistä säästäminen. Myös tutkimukset tukevat kantaamme.

Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta tuotantotaloudesta väitellyt tohtori Pia Lappalainen voitti SEFI Prize for the Best PhD Thesis in Engineering Education -palkinnon tunneälyä tutkivalla väitöksellään Socially Competent Leadership – predictors, impacts and skilling in engineering. Johtopäätökset pätevät hyvin kauppatieteilijöihinkin.

Insinööritieteiden suosimiseen kannustaminen ja pyrkiminen tiukaksi johtajaksi – jonka naispuolinen vastinpari tuntuu olevan veemäinen ämmä – ovat mennyttä aikaa. Lappalaisen tutkimuksen mukaan nyt haetaan hyvää, motivoivaa johtamista, ja tehtävässä onnistuminen vaatii ihan muita taitoja. Itsehillintä ja sosiaalisuus ennustavat hyvää johtamista, esimiehen looginen äly sen sijaan ei.

Mielenkiintoisesti sekä esimies- että alaistaidoissa Lappalaisen tutkimuksessa nousevat esiin piirteet, jotka ovat joko sukupuolineutraaleja tai perinteisesti mielletty naisten vahvuuksiksi. Itsehillintä ja -hallinta, jämäkkyys ja kyky innostaa sekä

nopea päätöksentekotyyli, sosiaalisuus ja optimismi paransivat alaisten kuvaa organisaation johtami­ sesta. Luonnollisesti toiminnan perustana on oltava vankka substanssiosaaminen.

Hyvinä uutisina voidaan kertoa, että tutkimuksen vastaajajoukossa naisten ja miesten valinnat osuivat melko lailla samoihin taitoihin tai piirteisiin. Voitaneen siis päätellä, että melko universaalisti tai ainakin kansallisesti johtajiin ja alaisiin kohdistuvat työyhteisötaitovaatimukset ovat muuttumassa – sekä miesten että naisten joukossa. Tämä on tärkeä tieto niin rekrytoijille kuin henkilöstöhallinnollekin.

Kurkatkaapa vielä sivulle 8!

Stanton Chase tutki kauppatieteilijöiden ja insinöörien osuutta johtajissa. Hyvin menee, mutta menköön!

Hanna-Leena Hemming toiminnanjohtaja

VESA TYNI

Itsehillintä ja sosiaalisuus ennustavat hyvää johtamista, looginen äly ei.

Päätoimittaja / Chefredaktör Hanna-Leena Hemming, hanna-leena.hemming@ekonomit.fi, p. 0201 299 254 Toimituspäällikkö / Redaktionschef Terttu Sopanen, terttu.sopanen@ekonomit.fi, p. 040 3341 202

Julkaisija / Utgivare Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.ekonomit.fi Kustantaja / Redaktion Otavamedia OMA, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia oma.otavamedia.fi ekonomilehti.fi

4

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

Tuotanto / Produktion Otavamedia OMA Oy, Johanna Hytönen, johanna.hytonen@otavamedia.fi (numerosta 2 alkaen Paula Ristimäki, paula.ristimaki@otavamedia.fi), Päivi Maaniitty, Mika Soikkeli (ulkoasu) Toimitusneuvosto / Redaktions­kommittén Hanna-Leena Hemming, Terttu Sopanen, Katri Markkanen, Taija Keskinen ja Riikka Mykkänen Suomen Ekonomeista sekä Otavamedia OMA Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljn­ing Otavamedia OMA, myyntipäällikkö Kari Salko, kari.salko@otavamedia.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer Suomen Ekonomit, ­Lauri Laavakari, lauri.laavakari@ekonomit.fi Osoitteen­ muutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@ekonomit.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) ­Tilaukset / Prenumerationer (ei-jäsenet) Otavamedia OMA, ekonomi@otavamedia.fi, myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset Hinta / Pris 68 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Roope Permanto Paperi / Papper kannet ­MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 14.4.2016, jäsenyhdistysten tiedotteet 25.3.2016 mennessä Suomen Ekonomeihin: paula.hamalainen@ekonomit.fi. Nästa Ekonomi utkommer 14.4.2015, meddeland­en från medlemsföreningarna senast 25.3.2016 till Finlands Ekonomer: paula.hamalainen@ekonomit.fi.

Ekonomi-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen ­kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä ­palauttamisesta.

441 619 Painotuote

PEFC/02-31-151

KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jos jäisit yksin?

Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Suomen Ekonomien 44-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henki- ja -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta

Nyt älle ä p kau an p

2000 € TURVA SELVIYTYMIS

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

henkivakuutuskuntoon.fi Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

THINKSTOCK

TUOREITA JUTTUJA & AJATTELEMISEN AIHEITA blogi.ekonomit.fi

Viilaa CV kuntoon ­verkkoklinikalla

Mistä rakentuu tehokas, selkeä ja erottuva CV? ­Millainen on CV:n tiivistelmä? Entä kuinka kerrot työkokemuksestasi tai muista taidoistasi?

SUOMEN EKONOMIEN CV-verkkoklinikka tarjoaa käytännöllisiä neuvoja, joiden avulla voit muokata ansioluettelosi nykyaikaiseksi ja tehokkaaksi. CV-verkkoklinikalla esitellään, mistä osista hyvä ansioluettelo koostuu ja käydään läpi hyviä esimerkkejä. Lisäksi saat vinkkejä sähköisen CV:n laatimiseen. ”CV on keskeisin työnhaun asiakirja, ja monet jäsenemme kaipaavat ohjeita sen kirjoittamiseen”, sanoo Ekonomien uravalmentaja Arja Parpala.

Hänen mukaansa tyypillisimmät kompastuskivet ansioluettelon laatimisessa ovat kohdistaminen ja puutteellinen informaatio. ”CV tulee kohdistaa jokaiseen haettavaan tehtävään samoin kuin hakemus. Se tarkoittaa, että esimerkiksi

6

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

ansioluettelon tiivistelmäosuus pitää miettiä haettavan tehtävän mukaan kiinnostavaksi.”

Haettavan tehtävän kannalta olennaista kokemusta on tärkeä korostaa. ”Työnantaja haluaa tietää, mitä juuri sinun tehtäväsi piti sisällään ja mitä tuloksia sait aikaan.”

Asioiden kiteyttäminen on tärkeää, koska CV:n tehtävä on antaa tulevalle työnantajalle tiiviissä muodossa tiedot henkilön taustasta ja osaamisesta. ”Usein rekrytoija päättää pelkästään nopean CV:n tarkastelun perusteella, onko hakija mukana jatkossa. Vasta ensikarsinnasta edenneiden ansioluettelot ja hakemukset luetaan tarkemmin.”

Tutustu CV-verkkoklinikkaan: ekonomit.fi/cv-­klinikka

Vinkkejä kesätyöhön!

Miten erottuisin joukosta? Miten valmistaudun haastatteluun? Mitä voin pyytää palkaksi? Vastauksia löydät Ekonomien kotisivujen videoista, webinaareista, CV-verkkoklinikasta ja alkuvuodesta pidettyjen Kesäksi työhön -skypevalmennuksien materiaaleista. ekonomit.fi/kesatyohon

3,5 mrd

Asiantuntijoiden työajat ja palautuminen syynissä SUOMEN EKONOMIT ja IBM Finland ovat mukana Työterveyslaitoksen hankkeessa, jossa tutkitaan asiantuntijoiden työaikoja.

Tutkimuksessa kerätään tietoa ajankäytöstä ja palautumisesta Ekonomien kehittämällä Aikani-mobiilisovelluksella.

Asiantuntijoiden työajoille on tyypillistä joustavuus sekä työn ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtyminen. Etätyö ja erilaiset liikkuvan työn mahdollisuudet ovat kadottaneet työn tekemisen rajoja, mutta toisaalta mahdollistaneet entistä sujuvamman työn

PIKAVIESTIMET VALLOITTAVAT.

ja muun elämän yhteensovittamisen. Työtä jatketaan helposti työpäivän jälkeen kotona.

Tutkimushankkeessa tuotetaan tietoa asiantuntijatyön työaikoihin vaikuttavista tekijöistä sekä näiden tekijöiden ja työajan yhteyksistä työntekijän hyvinvointiin ja palautumiseen.

Hanke on osa Ekonomien tämän vuoden teemaa Tuottavuutta hyvällä johtamisella.

Osa ekonomijäsenistä saa kevään aikana kutsun osallistua tutkimukseen. Osallistuminen edellyttää Aikani-sovelluksen käyttöönottoa.

Pikaviestipalveluiden suosion uskotaan jatkuvan räjähdysmäisesti, kertoo Markkinointi ja Mainonta. Vuoteen 2018 mennessä pikaviestialustojen käyttäjämäärien uskotaan kasvavan 2,5 miljardista globaalista käyttäjästä 3,5 miljardiin.

1/2

Kokeile Aikanisovellusta!

JULKISUUSANALYYSIA SEURATAAN. Organisaatiot mittaavat

Oman ajankäytön hallinnassa ja töiden priorisoinnissa auttava Aikani-mobiilisovellus on kaikkien Suomen Ekonomien jäsenten käytettävissä. Sen voi ottaa käyttöön Android- ja IOS-mobiililaitteille sovelluskaupoissa. Lisätietoja sovelluksesta löydät osoitteesta ekonomit.fi/aikani.

ROOPE PERMANTO

viestinnän vaikuttavuutta useimmiten suoritetason mittareilla, kuten verkkosivujen kävijädatalla tai tiedotteiden läpimenolla, selviää STT Viestintäpalvelut Oy:n ja ProCom ry:n tutkimusraportista. Julkisuusanalyysia käyttää seurantaan hieman yli puolet (52 %) vastaajista ja viestinnän vaikutusta organisaation tavoitteisiin seuraa vain vajaa puolet vastaajista (49 %). Vähiten seurataan viestinnän ROI:ta, vaikutusta brändiarvoon ja viestinnän vaikutuksia liiketoiminnallisiin tuloksiin.

47 %

DIGILOIKKA ONNISTUU. Monet

​

EKONOMIYHTEISÖN tämän vuoden teema on Tuottavuutta hyvällä johtamisella.

Tavoitteena on laajentaa yhteiskunnallista tuottavuuskeskustelua ja ​lisätä ymmärrystä asiantuntijatyön ja erityisesti ekonomin työn tuottavuudesta.

Teema nostaa keskiöön johtamisen, jolla tarkoitetaan sekä esimiestyötä että itsensä johtamista. ​​Vuoden aikana teema näkyy sekä ekonomiyhteisön toiminnassa että viestinnässä. Seuraa ja osallistu keskus­ teluun Twitterissä aihetunnisteella #tuottavuuttajohtamisella. Kerro meille, miten sinä olet lisännyt tuottavuutta joko esimiestyössäsi tai itsesi johtamisessa.

pk-yrittäjät epäilevät kykyjään digitaalisaatioon loikkaajina, kertoo Soneran Taloustutkimuksella teettämä yrittäjäkysely.

Pk-yrittäjistä 47 prosenttia uskoo digiloikan toteutumiseen yrityksessään. Yrittäjistä 53 prosenttia ei usko digiloikkaan, ja kertoo sen merkittävimmiksi esteiksi ajan ja investointirahan puutteen.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

7

[ UUTISSALDO ]

Jäseneksi tekstarilla

Suomen Ekonomien jäsenenä saat liiton palvelut, monia jäsenetuja ja pääset mukaan ekonomiyhdistyksesi toimintaan. Jäsenmaksun voit vähentää verotuksessa. Lähetä tekstiviesti EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Yhteistyöllä parempaa palvelua yrittäjäekonomeille

Findwork.fi ­kansainvälisyyden asialla

YRITTÄJINÄ TOIMIVILLA Ekonomien jäsenillä on nyt käytössään entistä monipuolisemmat yrittäjäpalvelut. Tämän takaa vastaperustettu yhteisjärjestö Akateemiset yrittäjät AKY, jonka perustajajäsen Suomen Ekonomit on. AKYn tehtävänä on edistää korkeakoulutettujen yrittäjien toimintaedellytyksiä.

Yhteistyön myötä Ekonomien jäsenillä on mahdollisuus hankkia itselleen Suomen Yrittäjien palvelut normaalia huomattavasti edullisemmin. Lisäksi uusi yhdistys järjestää yrittäjäjäsenille suunnattuja koulutuksia ja tapahtumia, ja toimii jäsenjärjestöjensä yhteistyöelimenä yrittäjyyteen liittyvässä edunvalvonnassa.

AKYn tavoitteena on myös madaltaa kynnystä lähteä yrittäjäksi. Yhä useampi korkeakoulutettu työskentelee yrittäjänä tai harkitsee yrittäjyyttä uravaihtoehtona. Se näkyy myös Suomen Ekonomeissa yrittäjäpalveluiden kysynnän kasvuna. Esimerkiksi lakipalveluiden yrittäjäneuvonnasta kysytään yhä useammin tietoa erilaisista kevytyrittäjyysmalleista.

Jäsenmäärältään AKY nousee yhdeksi Suomen Yrittäjien suurimmista toimialajärjestöistä. Sen perustajiin kuuluvat neljä ammattiliittoa, Suomen Ekonomit, Suomen Lakimiesliitto, Tekniikan akateemiset TEK ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut, edustavat 152 000 jäsentä, joista noin 5 400 työskentelee yrittäjänä.

SUOMESSA OPISKELEE huomattava määrä kansainvälisiä opiskelijoita, myös kyltereitä, jotka eivät valmistuttuaan työllisty Suomeen eivätkä siten hyödytä osaamisellaan suomalaista yhteiskuntaa. Niin ikään suomalaisilla, erityisesti pk-yrityksillä, on kova tarve kansainvälistyä, mutta keinot ja kanavat tähän puuttuvat.

Findwork.fi pyrkii yhdistämään kansainväliset opiskelijat ja kansain­ välistyvät pk-yritykset. Suomen Ekonomit on mukana edistämässä pk-yritysten kansainvälistymistä ja

Lähde: Stanton Chase

8

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

THINKSTOCK

Ekonomit kirivät pörssi­ yhtiöiden johdossa SUOMESSA PÖRSSIYRITYSTEN toimitusjohtajat ovat perinteisesti olleet diplomi-insinöörejä, mutta viime vuonna ekonomit tekivät historiaa ja kirivät ohi, selviää Stanton Chasen joulukuussa 2015 tekemästä tutkimuksesta.

Kun vuoteen 2015 lähdettiin lukemista 43 % (DI) ja 31 % (KTM), vuoden päättyessä suomalaisten pörssiyritysten toimitusjohtajista enää 31 prosenttia oli diplomi-insinöörejä ja kauppatieteilijöiden määrä oli kasvanut 38 prosenttiin.

Taloudellinen turbulenssi on heijastunut pörssiyhtiöiden toimitusjohtajavaihdoksiin.

Kaikkiaan toimitusjohtaja vaihtui viime vuonna 26 pörssiyhtiössä. Vuonna 2014 toimitusjohtajaa vaihtoi viisi yhtiötä vähemmän.

APUA TYÖELÄMÄN KÄÄNTEISIIN ekonomit.fi/ urapalvelut

kasvua sekä kansainvälisten kyltereiden työllistymistä Suomessa. Siksi haluamme lisätä findwork.fi-palvelun tunnettuutta jäsenistömme keskuudessa.

Findwork.fin lanseerauskampanja käynnistyi helmikuussa ja jatkuu kesäkuun loppuun asti. Kampanjan organisoivat Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Sitra, Amcham Finland, Team Finland, Finpro ja me2we.

Jos haet kansainvälisiä uramahdollisuuksia tai tekijöitä yritykseesi, tutustu sivustoon findwork.fi.

Osallistu Naistenpäivä-tilaisuuksiin

Suomen Ekonomien suositut Naistenpäivä-tilaisuudet järjestetään jälleen maaliskuussa, 3.3. Oulussa, 5.3. Helsingissä ja 8.3. Tampereella. Ilmoittaudu mukaan tapahtumat.ekonomit.fi

Suomen yliopistot ­pohjoismaista kärkeä SUOMEN NELJÄ SUURINTA kauppatieteellistä yksikköä ovat pohjoismaisella tasolla kilpailukykyisiä, selviää Vaasan yliopiston professori Sami Vähämaan ja tutkijatohtori Jukka Sihvosen Nordic Journal of Business -lehden artikkelista.

Tutkijat selvittivät kauppatieteellisen ja taloustieteellisen tutkimustoiminnan kehitystä ja nykytilaa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa vertailemalla pohjoismaisten yliopistojen ja kauppakorkeakoulujen julkaisumääriä arvostetuimmissa kansainvälisissä tiedelehdissä.

Paras suomalaisista kauppatieteellisistä yliopistoista on Aalto-­yliopisto, joka sijoittuu toiseksi heti Kööpenhaminan kauppakorkeakoulun jälkeen. Pohjoismaiden parhaisiin kuuluvat myös viidenneksi sijoittunut Hanken sekä Turun ja Vaasan yliopistot, jotka jakavat 12. sijan.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaisten yliopistojen julkaisumäärät johtavissa tiedelehdissä ovat kasvaneet viime

vuosien aikana muita Pohjoismaita nopeammin. Yksittäisiä osa-alueita tarkasteltaessa suomalaiset yliopistot menestyvät erityisen hyvin markkinoinnin tutkimuksessa, jossa Aalto-yliopisto on julkaisumäärien perusteella Pohjoismaiden johtava tutkimusyksikkö.

Suomalaiset yliopistot menestyvät hyvin myös johtamisen, laskentatoimen ja rahoituksen tutkimuksessa, mutta ovat selvästi pohjoismaisia kilpailijoitaan heikompia taloustieteen tutkimuksessa. Taloustieteessä parhaiden joukkoon pääsee Suomesta ainoastaan Helsingin yliopisto, joka on sijalla kymmenen.

1. Kööpenhaminan kauppakorkeakoulu 2. Aalto-yliopisto 3. Tukholman kauppakorkeakoulu 4. Aarhuusin yliopisto 5. Hanken Tieteellisen tutkimustoiminnan määrään ja laatuun perustuva ranking-lista pohjoismaisista yliopistoista ja

MIKA SOIKKELI

kauppakorkeakouluista.

Työoikeuden ­iltapäivästä eväitä muutostilanteisiin HELMIKUUN ALUSSA PIDETTY Työpaikka muutoksessa -tilaisuus täyttyi hetkessä, kun satakunta jäsentä ilmoittautui Suomen Ekonomien lakiyksikön asiantuntijoiden pitämään työoikeuden iltapäivään.

Tilaisuus oli ensimmäinen laatuaan ja siinä paneuduttiin työelämän muutoksiin työoikeuden näkökulmasta. Iltapäivä oli suunnattu henkilöstöhallinnossa työskenteleville, esimiehille ja asiantuntijoille.

Työelämän turbulenssi ­näkyy myös ekonomien kasvavana

tarpeena tietää omat oikeutensa. Työoikeuden iltapäivän puheenvuoroissa paneuduttiin muun muassa YT-neuvottelu- ja työsuhteen päättötilanteisiin, kilpailukieltoehtoihin ja työntekijän oikeuksiin työsuhteen ehtojen muutostilanteissa. Aiheita käsiteltiin sekä työntekijän että työnantajan näkökulmista. Tilaisuudesta saadun palautteen perusteella tullaan arvioimaan tarvetta järjestää vastaavia tapahtumia ekonomeille myös jatkossa.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

9

TARJOLLA UNELMATÖITÄ

10

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

Työelämä on nyt suurimmassa murroksessa ­sataan vuoteen. Vauhdissa pysyminen ­edellyttää rohkeutta arvioida itseään, kykyä hypätä uuteen ja halua oppia aina ­uutta.

Palkintona voi kuitenkin olla suurempi vapaus sekä mahdollisuus tehdä juuri sitä, mitä itse haluaa.

TEKSTI JUKKA NORTIO KUVAT ROOPE PERMANTO, SUVI ELO, JUHO KUVA, THINKSTOCK

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

11

”IHMISILLÄ PITÄÄ OLLA YHTÄLÄISET OIKEUDET TYÖMARKKINOILLA RIIPPUMATTA SIITÄ, MINKÄLAISESSA SUHTEESSA HE TEKEVÄT TYÖTÄ.”

TIMO LINDHOLM, SITRA, TEEMAJOHTAJA

T

urkulaisen ekonomin Jaakko Männistön ensimmäinen yrittäjäkokemus oli ruohonleikkurin vuokraaminen 12-vuotiaana työtä vastaan. ”Tienasin sillä leikkaamalla lähiympäristön nurmikkoja”, hän muistelee lapsuuttaan yrittäjäperheessä Ylivieskassa.

Männistöllä on 27 vuoden iästään huolimatta mittava kokemus yrittäjyydestä. Asiakasanalytiikkayritys Tapin perustaja ja toimitusjohtaja opiskelee vielä Turun kauppakorkeakoulussa. Hän kuuluu vuosien 1981–2000 välillä syntyneiden Y- eli millenium-sukupolveen, joka on diginatiivi ja aiempia sukupolvia valmiimpi meneillään olevaan työelämän murrokseen.

Työelämän murroksessa ei ole kyse pelkästään digitaalisuuden lisääntymisestä. ”Ajattelutavan muutos on yrittäjyydessä ja koko modernissa työelämässä nyt tärkein asia. Miten osaat toimia eri rooleissa ja muuttaa ajattelusi esimerkiksi asiantuntijasta myyjäksi”, Jaakko Männistö sanoo.

ITSENSÄ TYÖLLISTÄJIEN MÄÄRÄ KASVAA NOPEIMMIN Säännöllisen ja vakituisen palkkatyön asema työmarkkinoilla murenee samalla kun muut työnteon muodot yleistyvät. Nopeimmin Suomessa kasvaa itsensä työllistäjien määrä, joka on noussut tällä vuosituhannella 50 000:sta noin 170 000:een. ”Taustalla ovat globalisaatio ja yritysten toimintaympäristön kiihtyvä muutosvauhti. Digitalisaation ansiosta työtä voi aidosti tehdä ajasta ja paikasta riippumatta. Kolmas muutostekijä on työn muuttuminen projektimaiseksi myös ­palkkatyössä, jolloin yrittäjämäinen toiminta ­korostuu”, muistuttaa Sitran teemajohtaja Timo Lindholm.

12

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

Ulkoisten muutosvoimien ohella yhä useammalla työntekijällä on herännyt into yrittäjäelämään. Erityisesti millenium-sukupolven edustajien toiveet ja tarpeet työelämää kohtaan poikkeavat keskimäärin melkoisesti 1960-luvulla syntyneiden tavoitteista. Millenium-työntekijät haluavat toteuttaa itseään ja arvostavat työilmapiiriä ja sosiaalisia suhteita. Näin käy ilmi muun muassa Susanna Kultalahden väitöskirjasta.

Työelämän epävakaudesta ja projektimaisuudesta on tullut pysyvä olotila. Vanhemmatkin työntekijäpolvet ovat alkaneet arvioida muita vaihtoehtoja, kuin jatkuvaa palkkatyötä, itselleen sopivina. ”Kun ihmiset oppivat, ettei vakautta ole, moni miettii, mitä voi ja oikeasti haluaa tehdä ja missä on paras paikka itselle”, Lindholm sanoo.

FIRMA MYYTIIN ALTA Aikakauslehtiä ja kirjoja kustantavan Bonnierin Suomen-yhtiötä johtaneen Marjaana Toimisen elämä muuttui 20 vuoden työuran jälkeen, kun firma myytiin alta. ”Päätin, että haluan jotain muuta kuin entisiä hommia median joh-

dossa, eikä viestintäkään tuntunut houkuttelevalta. Vapaus houkutti enemmän. Päädyin lopulta verkostomaiseen yrittäjyyteen, kun entinen kollega sellaiseen kutsui mukaan.

Enkä ole katunut”, digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijaverkosto MindMillin perustaja Toiminen sanoo nyt.

Hän alkoi ensimmäisenä miettiä, mikä asia häntä innostaisi, miten voi itse muovata työidentiteettiä ja minkälaisissa muodostelmissa työtä voi tehdä. ”Vuoden aikana olen tehnyt töitä monenlaisissa kuvioissa: oman verkoston asiakasprojekteissa, mainostoimiston tiimissä sekä toisen verkostomaisen konsulttiyrityksen kanssa”, Toiminen kertoo.

Uudenlaiset työtavat herättävät edelleen meissä suomalaisissa ihmetystä, epäuskoa, torjuntaa ja jopa pelkoa. ”Kun kerron mitä teen, aika moni ihmettelee joko suoraan tai epäsuorasti, mikä minua vaivaa, kun en halua statusta, titteliä, työnantajan tuomaa turvaa ja vakaata palkkatyötä. Tätä vaihtoehtoa ei selvästi vielä ymmärretä kyllin positiivisena”, Toiminen naurahtaa.

Onnellinen yrittäjä ITSENSÄ TYÖLLISTÄJÄT ovat palkkatyössä olevia selvästi tyytyväisempiä sekä kehitysmahdollisuuksiinsa että ammatti­taitonsa arvostamiseen. Tämä selviää Tilastokeskuksen ja Suomen Yrittäjien tekemistä tutkimuksista. Erityisesti tietotyön asiantuntijat ovat yksinyrittäjinä tyytyväisempiä työhönsä, arvostukseensa sekä kehitysmahdollisuuksiinsa kuin ollessaan pakkatyössä.

Viimeksi vuonna 2013 tehty Suomen Yrittäjien tutkimus kertoo, että yksinyrittäjäksi tai itsensä työllistäjäksi ryhtyneet eivät juuri haikaile takaisin palkkatyöhön. ”Mitä pitempi yrittäjäura on, sitä varmemmin sillä tiellä myös pysytään. Kun ihminen hoksaa yrittäjyyden positiiviset puolet ja pärjää yrittäjänä, hän ei enää halua palkkatyöhön”, Sitran Lindholm tiivistää.

ROOPE PERMANTO

Digitalisaation myötä työtä voi aidosti tehdä ajasta ja paikasta riippumatta, toteaa Timo Lindholm.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

13

SUVI ELO

Jaakko Männistö ei ihannoi muutosta ja epävarmuutta.

Yrittäjän on löydettävä ­tasapaino.

14

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

”KOKO AJAN PITÄÄ KYSYÄ, TEKEEKÖ OIKEITA ASIOITA JA MITEN ERI ASIOITA PITÄISI TEHDÄ.”

JAAKKO MÄNNISTÖ, TAPIN FEEDBACK, PERUSTAJA, TOIMITUSJOHTAJA

OSAAMISEN GRAALIN MALJA Hyppy palkkatyöstä uuden työn moodiin vaatii paljon. Tärkeintä on punnita, mikä ja miten tehtävä työ on itselle sopivin ja mieluisin.

Toimisen mukaan kyky analysoida ja kehittää omaa osaamista monipuolisesti, luovasti ja määrätietoisesti on keskeisin taito työelämässä. ”Jatkossa on erilaisia työsuhteita ja työn tekemisen tapoja, ja ihmisillä on oltava mahdollisuus valita, mikä tapa heille sopii parhaiten”, Toiminen sanoo ja jatkaa. ”Omia mahdollisuuksiaan ei näe peloista eikä lamaannuksesta käsin. Tätä muutosta ei tueta yksin kiihdyttämöillä tai työelämävalmennuksella, vaan uudenlaiseen työhön tarvitaan niiden lisäksi uusia tapoja valmentaa ihmisiä. Muutosvastarinnan ja pelkojen sijaan meidän pitää ymmärtää, miten parhaiten tuemme ihmisiä muutoksessa ja autamme heitä löytämään oman tehtävänsä ja tapansa työskennellä”, Toiminen kiteyttää.

NÄIN LUODAAN TEHOKAS VERKOSTO Vapaasti toimivien yksinyrittäjien verkostossa haasteena on toiminnan tasainen laatu ja se, etteivät palvelut saa henkilöityä liikaa. ”Verkosto on organisoitava, tuotteistettava ja myytävä määrätie-

Suomen Ekonomit tukee yrittäjyyttä tarjoamalla muun muassa: • • • • • • •

yrittäjyyssparrausta oikeudellista apua yritystä perustettaessa ja osakassopimuksissa neuvoja työelämän pelisäännöistä yrittäjälle työnantajana yrittäjän työttömyysturvaneuvontaa ekonomiyrittäjien verkostoitumista tapahtumissa yleistietoa yrittäjyydestä ja rahoituksesta Fondian Virtuaali-Lakimies-palvelua

Lue palveluista lisää: ekonomit.fi/yrittäjät toisesti. Työskentely edellyttää kurinalaisuutta aikatauluissa ja työnjaossa. Oleellista on, että verkosto toimii ulospäin yhtenäisenä niin, että asiakas saa tekijöistä riippumatta aina samaa laatua”, Toiminen sanoo.

Työnteko tasavertaisten toimijoiden verkostossa on ekosysteemi, jossa jokaisen hyvinvointi on riippuvainen toisesta. Johtamisen ja valtasuhteiden osalta se eroaa hierarkkisesta organisaatiosta. ”En halua asettaa vastakkain perinteistä organisaatiota ja ekosysteemiverkostoa niin, että väittäisin toista paremmaksi. Kummassakin toimintatavassa pitää huolehtia siitä, että ihmiset voivat motivoituneesti ratkoa ongelmia nyt ja tulevaisuudessa”, Toiminen sanoo. ”Tulevaisuudessa korostuvat itseohjautuvuus ja vaihtuvissa kokoonpanoissa työskentely – myös perinteisillä työpaikoilla – ja hierarkkiset organisaatiorakenteet muuttavat muotoaan.”

EPÄVARMUUTTA JA USKALLUSTA Vaikka yrittäjyys on toisilla luontaista, vaatii oman ajattelutavan sparraus heiltäkin jatkuvaa työtä. Yrittäjä elää kyseenalaistamisen ja epävarmuuden tilassa, jota on kyettävä sietämään. Tämä on käännettävä uskallukseksi tehdä uusia asioita.

Kolme kovaa osaamista YRITTÄJÄ JAAKKO MÄNNISTÖ kertoo tärkeimmät osaamiset, joilla sekä palkkatyötä tekevä että yrittäjäekonomi pärjää pitkälle.

1. Myyntihenkisyys. ”Kaikissa tehtävissä on osattava vakuuttaa ihmisiä aina myyntityöstä ihan arkielämän tilanteisiin.

Tämä vaati sosiaalisia taitoja, uskallusta pyytää asioita sekä ymmärrystä markkinoinnista ja ihmisen psykologiasta.”

2. Halu tehdä ja oppia. ”Intohimoisella asenteella paikataan jopa puutteet osaamisessa.”

3. Substanssiosaaminen. ”Pakko olla oman alan perustaidot.

Ja niitä pitää jatkuvasti kehittää.”

”Koko ajan pitää kysyä, tekeekö oikeita asioita ja miten eri asioita pitäisi tehdä. Olemmeko riittävän myyntihenkisiä? Entä miten jaamme työt”, kuuden hengen yritystä ja laajaa kumppaniverkostoa johtava Männistö kuvaa yrittäjän arkea.

Muutoksen ja epävarmuuden ihannointi ei kuitenkaan ole Männistön ihanne. Päinvastoin: turvallinen ja vakaa yrittäminen luovat paremmat mahdollisuudet tietoiselle riskinotolle kuin jatkuva epävarmuus. Näiden asioiden välillä yrittäjän on löydettävä tasapaino.

TYÖNTEKIJÄ LUO OLEMASSAOLON EDELLYTYKSET Nuorelle yrittäjälle on tärkeää, että kaikki organisaatiossa toimivat yrittäjähenkisesti. Männistölle se tarkoittaa ennen kaikkea itsenäisyyttä. ”Jokaisen työntekijän on ymmärrettävä vastuunsa kokonaisuudesta. Suurin ero vanhakantaiseen organisaatioon on johtamisessa.

Ennen johto määritteli, miten toimitaan. Meillä organisaatio joustaa ja muuttuu työntekijöiden tarpeiden ja työtapojen mukaan. Minun tehtäväni on taata, että työntekijämme voivat toimia itselleen parhaalla mahdollisella ja tehokkaimmalla tavalla juuri heille itselle. Työntekijät luovat yritykselle vision määrittelemällä, miksi ovat yrityksessä töissä”, Männistö kuvaa uuden ajan yrittäjän toimintatapaa.

Vastuu, luottamus ja yhdessä kehittyminen korostuvat oman organisaation sisällä ja verkostoissa.

Kumppaniverkoston ja oman organisaation tavoitteet ja näkemykset on huomioitava päätöksenteossa tasavertaisesti. ”Keskustelen asioista työntekijöiden, perustajaosakkaiden, asiakkaiden ja sijoittajakumppaneiden kanssa. Pyrin tekemään päätöksiä

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

15

TUTUSTU TYÖELÄMÄTUTKIMUKSIIN VERKOSSA ekonomit.fi/­ tyoelamatutkimuksia

”OLEMME MURROKSEN ALKUPÄÄSSÄ, JA LAINSÄÄDÄNNÖN ON PAKKO SEURATA TYÖELÄMÄSSÄ TAPAHTUVIA MUUTOKSIA.” MARJAANA TOIMINEN, THE MINDMILL NETWORK, PERUSTAJA

huomioimalla tasapuolisesti kaikkien näkökannat. Tämä ei ole helppo tie, mutta se kantaa varmasti pidemmälle kuin vanhanmallinen päätöksenteko”, Männistö vakuuttaa.

EKONOMIKAAN EI OLE TURVASSA Työelämän epävarmuus on alkanut suorittavasta työstä, mutta se on nyt ulottunut koskemaan myös korkeakoulutettuja asiantuntijoita.

Vastavalmistuneet ekonomitkaan eivät ole turvassa. ”Itsensä työllistäminen ja yksinyrittäminen vaativat käytännön valmiuksia ja rohkeutta nähdä mahdollisuuksia, joihin tutkinnot eivät valmenna. Sitra on mukana Nuori Yrittäjyys ry:n hankkeessa, jossa korkeakoulututkintojen sisään uitetaan vuoden mittainen yrittäjävalmennuskurssi. Tällä halutaan antaa käytännön valmiuksia työelämään, on työ sitten palkkatyötä tai yrittäjyyttä”, Lindholm kertoo.

Pitkään työssä olleilla oppimiskynnys on usein korkeammalla kuin vastavalmistuneilla. Muutokset voivat tulla shokkeina ja muutosvastarinta on suurta.

Muutos voi realisoitua yllättäen, kun työura päättyy tutussa organisaatiossa ja työelämän tukiverkosto katoaa alta. Uusi tilanne nähdään uhkana, ei mahdollisuutena. Pitäisi irtautua vanhasta ja tarttua uudenlaisiin mahdollisuuksiin. ”Jos ajattelutapa ei muutu, nämä, usein yli 50-vuotiaat, ihmiset uhkaavat jäädä uransa loppuun asti kilpailemaan samanlaisista työpaikoista, joista ovat pudonneet. He häviävät nämä kisat aina uudelleen parikymmentä vuotta nuoremmille”, Lindholm varoittaa.

MITÄ PITÄISI TEHDÄ?

Sparraus ja vertaistuki niiltä, jotka ovat jo aiemmin kokeneet muutoksen ja löytäneet uudenlaisen

16

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

työuran, on yksi tapa oppia uutta ja päästä uuden alkuun. ”Tämä voisi tapahtua esimerkiksi yhteisissä toimistoissa tai muissa verkostoissa”, Lindholm ehdottaa.

Kaikkea ei aina tarvitse oppia uudestaan, vaan vanha osaaminen voi olla hyvä pohja uuden rakentamiselle. ”Uudessa tilanteessa on arvioitava, onko vanha tekeminen sitä, mitä haluaa tehdä ja onko sillä vielä kysyntää työmarkkinoilla”, Lindholm sanoo.

OPPIA NUOREMMILTA Männistö uskoo, että kaikki voivat oppia uusia asioita. Asenteen muuttaminen ja erityisesti sisäisen myyjän löytäminen on monelle vaikeaa.

”Minulle on turha tulla sanomaan, että en opi, kun en ole myyntihenkinen. Tämä osoittaa vain, ettei kykene muuttumaan, kun ei uskalla tehdä uusia asioita”, Männistö sanoo.

Tärkeintä on, että kukin löytää oman tyylinsä kasvaa. ”Tunnen hiljaisia, pedantteja ja analyyttisiä huippumyyjiä, mutta myös perinteisiä hurtteja jenkkiautomyyjiä. Jokainen ekonomi tarvitsee myyntitaitoja jo kun myy itsensä työpaikalle”, Männistö sanoo.

Miten oppimista ja ajattelutavan muutosta voidaan sitten edistää? ”Mentorointia ja oppimista pitäisi olla myös niin päin, että viisikymppiset oppivat meikäläisiltä ja minä viisitoistavuotiaalta bloggarilta”, Männistö ehdottaa.

Työelämään uusia ­pelisääntöjä KUN PALKKATYÖNTEKIJÄ SIIRTYY yksinyrittäjiksi, hänen perusturvansa muuttuu monella tapaa. Eläkevakuutusmaksut, sairaspäivärahat ja työttömyysturva määräytyvät toisin kuin palkansaajalla. Myös Suomen Ekonomeissa työn muutos on tunnistettu tämä ja uusia pelisääntöjä halutaan aktiivisesti edistää.

Lainsäädäntö ja työelämän pelisäännöt eivät ole pysyneet työnteon muutoksissa mukana. Vaikka muutostarpeet tunnistetaan ja hallituksen pöydällä on muutoshankkeita, ei suuria käytännön uudistuksia ole vielä saavutettu.

Pelisääntöuudistuksen vauhdittamisen puolesta puhuu myös Sitran Lindholm: ”On ymmärrettävä, että muutossuunta on selvä, eikä vanhaan ole enää paluuta. Tulevaisuudessa ihmiset tekevät töitä yhä enemmän eri rooleissa. Palkkatyötä ja yrittäjyyttä sekä osa-aikatyötä yhdistellään monipuolisesti.

Ihmisillä pitää olla yhtäläiset oikeudet työmarkkinoilla riippumatta siitä, minkälaisessa suhteessa he tekevät työtä”.

Kaikkea ei voi tai saa vielä tehdä, mitä haluaisi. Miten siis kannattaa mennä eteenpäin? ”Ilmeisesti lähes kaikki digitaalista taloutta muuttaneet ilmiöt ovat aluksi olleet laittomia. Olemme murroksen alkupäässä, ja lainsäädännön on pakko seurata työelämässä tapahtuvia muutoksia. Tästä muutoksesta pitää keskustella eikä vaan tarrata vanhoihin rakenteisiin ja huolehtia vaikkapa kuuden viikon kesäloman säilyttämisestä”, MindMillin yrittäjä Marjaana Toiminen sanoo.

JUHO KUVA

En kaipaa statusta, titteliä, työnantajan tuomaa turvaa tai vakaata palkkatyötä, sanoo Marjaana Toiminen.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

17

OLETKO ÄSKETTÄIN SIIRTYNYT TAI SIIRTYMÄSSÄ UUSIEN HAASTEIDEN PARIIN JA HALUAISIT KERTOA SIITÄ MUILLEKIN TÄLLÄ PALSTALLA? ILMOIT­TAUDU TOIMITUKSEEN: PAULA.RISTIMAKI @OTAVAMEDIA.FI

Kauppatieteilijä uudistaa hoiva-alaa

UUSI TYÖ

KTM Minna Saranpää Palvelujohtaja, LähiTapiola Vahinkovakuutus, Vahinko­ vakuutusliiketoiminnan kehitys ja palvelut -yksikkö > Ikääntyneiden hoivapalveluiden sektorijohtaja ­Mehiläisessä > Hoivakoti Wilhelmiinan toimitusjohtaja

TEKSTI MARITA KOKKO KUVAT ROOPE PERMANTO, VILLE RINNE, NINA KAVERINEN/NORDEA

M

inna Saranpää on tehnyt tähänastisen työ­ uransa asiakaspalvelun ja myyntityön parissa.

Pankki- ja vakuutusala tarjosivat töitä kevääseen 2014, kunnes toiminta-alue ja työ sulivat alta yt-neuvotteluissa. ”Halusin päästä toimialaa vaihtamalla oppimaan ihan uutta. Minut valittiinkin Mehiläiseen vastaamaan ikään­ tyneiden hoivapalveluista. Valtakunnallisen hoivapalve­ luverkoston kehittäminen oli erittäin hyvä koulu ja ajoi monipuolisesti sisään toimialaan”, hän arvioi.

Opit auttavat nyt uudessa työssä, jossa Saranpäätä motivoivat ihmiset. Talon ja toimitusjohtajan arvot osuvat yksiin. ”Wilhelmiinan arvoissa korostuvat ihmisen ainut­ laatuisuus, onnistuminen yhdessä, rohkeus ja vastuul­ lisuus. Pystyn täysin allekirjoittamaan niistä jokaisen”, hän sanoo.

Saranpää muistuttaa, että kauppatieteiden opinnot antavat pohjan liiketoiminnan kehittämiseen hoiva-alal­ lakin. Markkinointi ja viestintä tukevat palveluliiketoi­ minnan ja muutoksen johtamista.

Wilhelmiinan omistaa Miina Sillanpää -säätiö, joka tukee myös ikääntyneiden asumisen ja hoivan tutkimusta. ”Edelläkävijyys ja rohkeus periytyvät Miina Sillan­ pään, Suomen ensimmäisen naisministerin, työstä.

Haluamme tehdä asioita uudella tavalla ja uudistaa toimialaa”, Saranpää kertoo.

Wilhelmiina on 150 asukkaan koti. Saranpää haluaa palvelukehityksen hoivakodissa lähtevän tulevaisuudes­ sa yhä enemmän asukkaiden tarpeista ja toiveista. ”Meillä asuu aivan loistavia tyyppejä ja saamme heiltä hyvää palautetta. Tämä on heille koti, mutta voimme vielä vahvistaa tätä tunnetta”, hän iloitsee.

Hoiva-alan läpinäkyvyydelle ja monimuotoisuudelle Saranpää toivoo enemmän tilaa, sillä ikääntyneillä on hyvin erilaisia tarpeita. ”Kotona asuminen varmasti sopiikin, jos on terve ja pääsee liikkumaan ja tapaamaan muita ihmisiä. Mutta jos elinpiirinä on kyökki ja kammari, murenee henkinen­ kin hyvinvointi”, Saranpää kiteyttää.

POIMINNAT MINNAN URALTA 1993 Kauppatieteiden maisteri

1992 Toimihenkilö, ulkomaan­ kaupan palvelut, Deutsche Bank AG, Saksa

18

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

1994–2002 Myyntipäällikkö, konttorin johtaja, johtaja, Posti­ pankki contact center/Leonia/Sampo Pankki Oyj

1994 Business ­Development Officer, Netpoint ­International, Thaimaa

2003–2007 Palvelupäällikkö, kehittämispäällikkö, Tapiola Pankki

2007–2010 Paikallisjohtaja, ­läntinen pääkaupunki­ seutu, Tapiola

2014–2015 Sektorijohtaja, ikääntyneiden hoivapalvelut, Mehiläinen Oy

2010–2014 Myyntijohtaja, palvelujohtaja, Vahinko­vakuutuksen yksiköt, Myynnin edistäminen ja myynnin tukipalvelut -yksikkö, LähiTapiola

2015– ­Toimitusjohtaja, ­Wilhelmiina ­Palvelut Oy

[ 3 X UUSI TYÖ ]

Ekonomisti vaihtoi ­puolueet perheisiin KTM Olli Kärkkäinen, 33 Valmisteilla väitöskirja aiheesta Verotuksen vaikutus työn tarjontaan ja tuloeroihin Ekonomisti eduskunnan tietopalvelussa > Nordean yksityistalouden ekonomisti

OLLI KÄRKKÄINEN VAIHTOI marraskuun puolivälissä

”Todellisuus on kioskeissa” KTM Teemu Rissanen R-kioskin myyntijohtaja > R-kioskin toimitusjohtaja

TEEMU RISSANEN ON KEHITTÄNYT Suomen suurinta kioskiketjua eri rooleissa yli kymmenen vuotta. Yhtiön nimi, toimintakieli ja kasvot ovat vuosien kuluessa muuttuneet, mutta suunta on säilynyt samana. ”Kannustamme kauppiaitamme voittamisen kulttuuriin. Jos joku onnistuu myymään vaikkapa 200 korvapuustia, sitä kannattaa tuulettaa”, kuvailee vuoden alussa toimitusjohtajana aloittanut Rissanen.

Norjalainen Reitan Convenience osti R-kioskin liiketoiminnan Sanomalta lähes neljä vuotta sitten. Suomen-toimintoja johti viime vuoden loppuun asti norjalainen Johannes Sangnes, joka siirtyy nyt Suomen R-kioskin ja Reitan Convenience Baltian yhtiöiden hallituksen puheenjohtajaksi. Omistaja on investoinut kolmessa vuodessa yli 30 miljoonaa kioskien kehittämiseen. ”Kaikki lähtee hyvistä ihmisistä ja paikallistuntemuksesta. Asiakas on ylin johtajamme, ja kauppias on lähinnä asiakasta”.

R-kioskeilla on ollut franchising-toimintaa vuodesta 1987. Omistajan vaihduttua kauppiaiden roolia vahvistettiin. ”Kauppiaat ovat olleet viilaukseen tyytyväisiä. Moni heistä on toiminut aiemmin kioskin myyjänä tai esimiehenä. Osalla on kaupan alan koulutus, mutta mukana on myös alanvaihtajia. Moni haluaa nykyisin siirtyä käytännönläheiseen työhön”, Rissanen sanoo.

Hän uskoo, että hyvä kauppias haluaa olla aidosti tekemisissä ihmisten kanssa. Näin syntyvät positiivinen kierre ja menestys.

Rissanen on kiertänyt yhdessä Sangnesin kanssa tapaamassa kioskien kauppiaita. ”On turhaa miettiä toimiston pöydän takana kehityssuuntia, sillä todellisuus on kioskeissa”, Rissanen sanoo.

Hän uskoo, että R-kioskin menestys jatkuu. Ihmisillä on pula ajasta, ja he haluavat palveluja ripeästi. ”Olemme siellä, missä ihmiset liikkuvat, myymme, mitä he haluavat ja silloin, kun he haluavat. Haluamme olla entistäkin vahvempi syötävien ja juotavien ostospaikka”, Rissanen paljastaa.

Rissanen aikoo pitää R-kioskin myös pelaamisen ykköspaikkana.

Jokaisesta kioskista menee vuosittain keskimäärin 250 000 euroa pelaamisen kautta yhteiskunnan hyväksi liikunnalle, kulttuurille ja sosiaalityöhön. ”On pelaamisesta mitä mieltä tahansa, sen merkitys yhteiskunnalle on keskeinen”, Rissanen muistuttaa. Ärrä etsii jatkuvasti uusia tapoja palvella. Se on myös passien noutopaikka ja pakettien välittäjä. Sieltä voi ostaa kalastusluvat ja lunastaa juna- ja teatteriliput. Kioskissa voi maksaa laskut ja sieltä voi nostaa myös rahaa. Viimeisiin lanseerauksiin kuuluu pankkiyhteistyönä luotu, lahjaksi sopiva prepaid-luottokortti.

eduskunnasta pankkimaailmaan. Työ Nordean yksityistalouden ekonomistina antaa mahdollisuuden proaktiiviseen talouspoliittiseen keskusteluun. Digiaika ja sosiaalinen media vaativat kirkkaita ja nopeita analyyseja. ”Eduskunnassa toimeksiannot ja kysymykset tulivat puolueilta. Nyt pystyn nostamaan omaehtoisesti esille asioita, joista on hyvä keskustella. Työtehtäviini kuuluu silti edelleen maailmantalouden ja talouspolitiikan vaikutusarviointi”, kuvailee Kärkkäinen.

Eduskunnan ekonomistipalvelu auttoi puolueita talouspolitiikan vaikutusarvioinnissa ja teki virkamiestyönä riippumatonta tutkintapalvelua. Yksityistalouden ekonomistina Kärkkäisen tehtävänä on tuoda tavallisen kuluttajan näkökulma talouskeskusteluun. ”Tulkitsen makrotalouden muutoksia kotitalouksille.

Kerron, mitä maailmantalouden, talouspolitiikan tai korkotason muutokset tarkoittavat yksittäiselle perheelle.

Miten esimerkiksi talousarviomuutokset vaikuttavat ihmisten elämään”, hän jatkaa. ”Kun keskuspankki tekee korkopäätöksen, vaikutuksia koskevassa keskustelussa nousevat kuluttajien osalta esille yleensä vain asuntolainojen korot, vaikka mainingit ulottuvat valuuttakursseihin, vientiin ja tuontiin ja sitä kautta inflaation syntyyn.

Kaikki nämä asiat yhdessä heiluttavat myös työllisyyttä.”

Uudessa työssä haastetta tarjoaa yksityistalouksien monimuotoisuus.

Vaikutuksia Kärkkäinen arvioi jossain määrin keskiarvojen läpi, mutta tulkitsee myös, miten muutokset erilaisiin kotitalouksiin vaikuttavat.

Viestin kirkastaminen ja visualisointi ovat Kärkkäisen mukaan entistä tärkeämpiä. Sosiaalinen media vaatii analysoimaan ja kommentoimaan välittömästi, kun jotain tapahtuu. Saatavilla olevan tiedon määrä kasvaa jatkuvasti, ja hyödyllisen tiedon ja heikkojen signaalien erottaminen vaatii asiantuntijuutta ja työtä.

Tulkitsen makro­talou­den muutoksia koti­ talouksille.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

19

Vain joka kymmenes pörssiyhtiön johtaja on nainen.

Tärvelevätkö naiset itse urakehityksensä, vai mistä on kysymys?

TEKSTI OUTI AIRAKSINEN KUVITUS SAMUEL TUOVINEN

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

21

”

E

n tiedä mitään muuta ammattikuntaa, jolla olisi näin voimakkaat sukupuolten väliset palkkaerot kuin ekonomeilla”, sanoo asiamies Kosti ­Hyyppä Suomen Ekonomeista.

Vaikka tasa-arvoisen työelämän hyödyt – niin kansantalouden, yksilöiden kuin työnantajienkin näkökulmasta – ovat ilmeiset, matka tavoit­ teeseen on yhä turhauttavan pitkä. Etenkin ekonomeilla.

Tasa-arvon lisääminen työelämässä on kiinni myös naisista itsestään. Mitä taitoja naisekonomien sitten tulisi kehittää?

1. Tartu tilaisuuksiin

Luota osaamiseesi! Naiset arvioivat osaamisensa usein alakanttiin, eivätkä siksi tartu tilaisuuksiin tai hae vaativampia tehtäviä yhtä aktiivisesti kuin miehet. ”Laita tavoitteesi tarpeeksi korkealle ja usko, että rahkeesi riittävät vahvasti nousujohteiseen etenemiseen”, Kosti Hyyppä kuvaa.

Näin Suomen Ekonomit tukee kehitystäsi Suomen Ekonomien uravalmentajien kanssa voi keskustella siitä, mitkä olisivat askeleita omiin uratavoitteisiin. Näitä keskusteluja ei kannata lykätä.

Varaa aika Ekonomien uravalmentajalta, kun mietit tulevaisuuttasi.

Moni ei osaa sanoittaa tai tunnista omaa osaamistaan. Siksi valmennuksesta voi olla paljon hyötyä.

Moni löytää uravalmennuksen kautta vaihtoehdon, jota ei ole aiemmin osannut ajatella.

2. Hanki osaamista, kokemusta ja näyttöjä

Pohdi mielellään jo opiskeluaikana, mitä uraltasi odotat.

Ainevalinnat vaikuttavat siihen, miten urasi todennäköisesti etenee. ”Jos hankittu osaaminen ja kokemus ovat yksipuolisia, mahdollisuudet linjajohtoon eivät ole parhaat mahdolliset”, Hyyppä muistuttaa. ”Vapaa-ajalla kannattaa kehittää osaamistaan. Lisäksi työnantajalta on syytä vaatia koulutusta ja kehittymismahdollisuuksia. Kerro esimiehellesi, mitä osaat, mitä haluat tehdä ja missä haluat kehittyä”, Hyyppä sanoo.

Näin Suomen Ekonomit tukee kehitystäsi Hyödynnä Suomen Ekonomien mentorointia ja runsasta koulutustarjontaa. Jäsenpalvelussa on tarjolla kymmeniä webinaareja monista työelämän aiheista.

Saat halutessasi myös henkilökohtaista uravalmennusta. Kysy lisää osoitteesta ura@ekonomit.fi.

22

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

3. Verkostoidu

Verkostojen luominen on sitä tärkeämpää, mitä korkeammalle urallasi kurkotat. Verkostoidu sellaisten ihmisten – miesten ja naisten – kanssa, jotka voivat edistää uraasi. Omalla mukavuusalueella pysyminen ei riitä.

Verkostot ovat tarpeen kaikille, sillä iso osa työpaikoista ei tule koskaan julkiseen hakuun. ”Mieluiten kannattaa keskittyä siihen, mitä voi tehdä itse, eli hakeutua verkostoihin, olla aktiivinen ja kertoa maailmalle, mitä osaa ja ajattelee. Verkostojen luominen ei lopu koskaan. Niitä pitää ylläpitää, ja kun etenee seuraavaan työtehtävään, tarvitaan taas erilaisia verkostoja”, Kosti Hyyppä sanoo.

Näin Suomen Ekonomit tukee kehitystäsi Suomen Ekonomien järjestämät tapahtumat ovat ­oivia tilaisuuksia verkostoitua. Myös sosiaalinen media tarjoaa siihen hyvän areenan. Ammatillisesti tärkein some-alusta on LinkedIn, ja siellä kannattaa ehdottomasti liittyä Ekonomien ryhmään.

4. Neuvottele palkastasi

GLOBAALI BRUTTOKANSANTUOTE VOI KASVAA JOPA 26 PROSENTTIA VUOTEEN 2025 MENNESSÄ, JOS NAISTEN ROOLI TYÖMARKKINOILLA KASVAA SAMANLAISEKSI KUIN MIESTEN.

Palkkapyynnön määrittelemiseen kannattaa nähdä vaivaa. Palkasta on hyvä keskustella säännöllisesti myös työsuhteen aikana – etenkin, jos työtehtävät muuttuvat. ”Palkkapyyntöön voi ja kannattaa valmistautua huolellisesti. Suomen Ekonomien palkkaneuvonnassa on huomattu, että naiset pyytävät samasta työstä pienempää palkkaa kuin miehet, vaikka tehtävän edellyttämä osaaminen ja kokemus olisivat mieshakijaa paremmalla tasolla”, Hyyppä sanoo.

Palkkatoiveen tulee perustua ensisijaisesti tehtävän vaativuuteen. Myös sillä on merkitystä, mitä vastaavista tehtävistä tyypillisesti maksetaan ja miten tehtävässä suoriutuu. ”Palkasta keskustelemista ei opi millään muulla tavalla kuin tekemällä. Jos ensimmäisellä kerralla ei tärppää, palkkaneuvottelussa on hyvä sopia, milloin asiasta puhutaan seuraavan kerran ja millä edellytyksillä palkankorotuksen voi saada.”

Näin Suomen Ekonomit tukee kehitystäsi Suomen Ekonomien jäsensivuilla on Palkkatutka, joka auttaa saamaan palkkapyynnön oikeaan haarukkaan. Palkkaneuvonnasta saa sparrausapua siihen, mistä palkka koostuu, miten palkasta neuvotellaan ja miten palkkakeskusteluun kannattaa valmistautua.

Kysy lisää osoitteesta palkkaneuvonta@ekonomit.fi.

Hyviä vinkkejä palkkakeskusteluun saa myös ­You­tubesta löytyvästä Suomen Ekonomien palkka­ videosta.

MCKINSEY GLOBAL INSTITUTE

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

23

”Ensimmäinen askel on tiedostaminen” TASA-ARVON EDISTÄMINEN on välttämätöntä yrityk-

5. Jaa vastuut ja vapaat kotona Naisten ja miesten välinen tasa-arvo työelämässä edellyttää vapaiden ja vastuiden tasapainoa myös kotona. Hyvä alku on jakaa perhevapaita, jotta kumpikin vanhempi voi panostaa myös uraansa. ”Vapaiden jakaminen johtaa myös tasaisemmin jakaantuneeseen perhevastuuseen muilta osin”, Kosti Hyyppä sanoo.

Työuran kannalta tärkeimpiä ovat kuitenkin perhevapaiden jälkeiset vuodet. Kummankin vanhemman työ voi joustaa, kun lapsia pitää hakea päiväkodista, viedä harrastuksiin tai kun lapsi sairastaa.

Näin Suomen Ekonomit tukee kehitystäsi Suomen Ekonomit järjestää vuosittain Naisten Päivän tilaisuuksia, joissa pohditaan ja esitetään ratkaisuja muun muassa työn ja perheen yhteensovittamiseen. Työtä ja perhettä -tilaisuudet on suunnattu perhevapailta työelämään palaaville.

TASA-ARVO KORRELOI YRITYSTEN MENESTYKSEN KANSSA. MCKINSEY GLOBAL INSTITUTE

24

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

sessä, joka toimii 70 maassa ja jonka palkkalistoilla on 130 kansallisuutta. ”Lainsäädäntö asettaa minimitason ja reunaehdot. Meillä pitää olla tasa-arvosuunnitelmat ja meidän pitää katsoa asioita työehtosopimusten ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. Se ei kuitenkaan riitä. Me haluamme tehdä enemmän”, kertoo Wärtsilän henkilöstöjohtaja Päivi Castrén.

Wärtsilä oli yksi viestintätoimisto Ellun Kanojen Dialogi 2015 -hankkeen yrityksistä. Hankkeessa etsittiin keinoja naisten määrän lisäämiseksi yritysjohdossa. Dialogi-hankkeessa pohdittiin muun muassa mentoritoimintaa sekä työn ja perheen yhteensovittamista helpottavia keinoja, kuten liukuvaa työaikaa, etätyötä ja työnantajan tukemia lastenhoitopalveluja.

Castrénin mukaan teknologiayrityksessä joudutaan pohtimaan ensin sitä, miten ylipäätään saataisiin palkkalistoille enemmän naisia. Wärtsilän henkilöstöstä naisia on vain 15 prosenttia. ”Asetimme itsellemme neljä vuotta sitten tavoitteeksi, että haluamme naisten osuuden nousevan koko yhtiössä 20 prosenttiin. Naisia pitäisi olla koko yrityksessä enemmän kuin nyt, jotta naisten osuus yrityksen johtotehtävissä voisi kasvaa”, Castrén sanoo.

Wärtsilässä jo pelkkä vinouman tiedostaminen alkoi viedä asioita eteenpäin. Tasa-arvoasiat nousivat Wärtsilässä

TOMI PARKKONEN/WÄRTSILÄ

Wärtsilän henki­ löstöstä on naisia 15 prosenttia, toteaa Päivi Castrén.

myös ylimmän johdon agendalle ja asioita alettiin seurata. ”Emme ole lähelläkään tavoitetta, mutta kaikki muutokset ovat positiivisia”, Castrén sanoo.

Yhtiössä on edistetty tasa-arvoa lukuisilla hankkeilla.

Työpaikkoja on esimerkiksi markkinoitu nuorille. Vaikka Pohjoismaissa naiset ovat jo pitkään osallistuneet työelämään ja lähes kaikki kannattavat tasa-arvoa, myös täällä

on piiloasenteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista, uskoo Castrén. ”Tasa-arvon edistäminen lähtee jo varhaiskasvatuksesta, koulusta ja kotoa. Moni voi edelleen ajatella, että on tyttöjen juttuja ja poikien juttuja.

Sama pätee työelämään. Meidän pitäisi päästä kiinni siihen, minkälaiset asenteet ja piiloasenteet ohjaavat työpaikkojen henkilövalintoja”, Castrén sanoo.

Castrénin mielestä yritysten kannattaa panostaa, ei vain sukupuolten väliseen tasa-arvoon, vaan myös laajemmin moniarvoisuuteen. ”Diversiteettiin panostaminen maksaa itsensä takaisin. Lisäksi se on hyvää johtamiskulttuuria ja hyvää johtamista. Se tuo PÄIVI CASTRÉN, HENKILÖSTÖJOHTAJA, laajempaa pohjaa innovaatioilWÄRTSILÄ le. Se on tärkeää etenkin, kun asiakkaamme tulevat eri puolilta maailmaa. Asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen on olennainen osa meidän osaamistamme.”

Tasa-arvoisuus korreloi myös yritysten ja koko kansantalouden menestyksen kanssa. Globaali bruttokansantuote voi kasvaa jopa 26 prosenttia vuoteen 2025 mennessä, jos naisten rooli työmarkkinoilla kasvaa samanlaiseksi kuin miesten, laskee McKinsey Global Institute.

”MEIDÄN PITÄÄ PÄÄSTÄ KIINNI SIIHEN, MINKÄLAISET ASENTEET JA PIILOASENTEET OHJAAVAT TYÖPAIKKOJEN HENKILÖVALINTOJA.”

RAHATTA KEVÄT ON

VAT OCH BLASIG Pelkkä raha ei kuitenkaan riitä toiminnan tuulissa ja tuiverruksissa. Me tarjoamme lisäksi vankan talouden hallinnan asiantuntijuuden. Rohkeasti ja ystävällisellä otteella tuomme täyden palvelutarjooman yritysrahoituksen, perinnän, reskontra- ja taloushallinnon sekä verkkokaupan tarpeisiin.

Lupaamme aina kuunnella sinua. Juuri siksi olemme vahvassa kasvussa Suomessa ja muualla Euroopassa.

09 4242 3080 | myynti@svea.fi | www.svea.fi

Enemmän rahaa suomalaisille.

Svea Ekonomi on osa ruotsalaista Svea-konsernia, jonka rahat ovat käytettävissä yrityksesi menestykseen.

[ TIESITKÖ? ] Lähteet: Suomen Ekonomien Palkkatasotutkimus, Suomen Ekonomien ­Palkkaneuvonta, Keskuskauppakamarin naisjohtajaselvitys 2014, McKinsey, Women Matter 2010

EKONOMIT EDISTÄÄ TASA-ARVOISTA TYÖELÄMÄÄ Suomen Ekonomit kannustaa yrityksiä rekrytoimaan monimuotoisesti. Heterogeeniset ryhmät ovat homogeenisia innovatiivisempia ja tuottavampia.

Niin ikään monimuotoiset johtoryhmät pärjäävät homogeenisia paremmin taloudellisilla mittareilla mitattuna .

SUKUPUOLTEN VÄLISET PALKKAEROT NAISEKONOMIN EURO Palkkaeroa yksityisellä sektorilla työskentelevillä selittää etenkin naisten ja miesten sijoittuminen erilaisiin työtehtäviin.

76 snt.

11

MIEHET SIJOITTUVAT NAISIA USEAMMIN JOHTOPORTAASEEN

%

32% naisekonomeista ylimmässä johdossa, johdossa tai ylemmässä keskijohdossa.

47% miesekonomeista vastaavissa tehtävissä.

56 % naisekonomeista asiantuntijoita tai toimihenkilöitä.

45 % miesekonomeista vastaavissa tehtävissä.

Nais- ja miesekonomien ­välinen selittymätön palkkaero ­yksityisellä sektorilla.

NAISIA HALLITUKSIIN

15

JULKINEN SEKTORI 8,4 % miesekonomeista sijoittuu ylimpään johtoon tai johtoon.

3,5 % naisekonomeista vastaavissa tehtävissä.

Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa on kasvanut 17 prosenttiyksiköllä vuodesta 2003. Suomen Ekonomien ja Akavan tasa-arvotavoitteissa on linjattu, että sukupuolten tasavertaiset mahdollisuudet turvataan määräaikaisella kiintiölailla, jos miesten ja naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksessa ei kasva vähintään 40 prosenttiin ­vuoteen 2018 mennessä.

kotimaisella pörssiyhtiöllä ei ollut ­hallituksessaan yhtään naista ­vuonna 2015.

24 21,5 2,6 3,3 %

pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä naisia vuonna 2015.

ROHKEUTTA PALKKAPYYNTÖÖN

500

YKSITYINEN SEKTORI

%

pörssiyhtiöiden johtoryhmien ­jäsenistä naisia.

%

pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista Suomessa on naisia.

PERHEVAPAIDEN JAKAMINEN Naiset 92 %

euroa/kk

Naisekonomien palkkapyynnöt samasta työstä ovat keskimäärin 500 euroa/kk miesekonomien pyyntöjä pienempiä.

Perheen yhteisistä vanhempainvapaista äidit ­käyttävät Suomessa tämän verran.

922 naista ja 17 miestä

%

suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista on Euroopan unionin maissa naisia keskimäärin.

KOULUTUS

10–15

Suomen Ekonomien koulutuksiin osallistuvista on miehiä.

Suomen Ekonomien jäsenistä perhevapailla vuonna 2015.

Kun tarvitset neuvoja, ota yhteyttä!

Palkka-asioissa sinua auttaa palkkaneuvonta@ekonomit.fi, uravalmennuksessa ura@ekonomit.fi ja työsuhdeasioissa auttavat ­juristit, puh. 020 693 205 arkisin klo 9–12. Esimiehinä toimivia auttaa myös työnantajaneuvonta, puh. 020 1299 243.

26

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

%

Henkilöstöpäivät 2016 25.–27.5.2016, Silja Serenade Kauppakamarin ja HENRY ry:n vuotuisessa laivaseminaarissa kuulet ajankohtaisimmat asiat johtamisen ja henkilöstöhallinnon teemoista. Varaa paikkasi!

Ohjelmassa: Vastuullisen johtamisen ajankohtaiskatsaus Case Futurice – Euroopan paras työpaikka - parhaita käytäntöjä Henryn Vuoden Henkilöstöteko Pomon parhaat ratkaisut tiukkoihin tilanteisiin Kuka tarvitsee ihmistä, kun robotit vievät työt – vai vievätkö?

Työlainsäädännön suunta ja vireillä olevat muutokset EU:n tietosuoja-asetus ja yksityisyyden tulevaisuus Grease-musikaali laivalla

Asiantuntijoina:

Minna Kurttila, valmentaja, psykoterapeutti, Pomon Enkelit Oy Pia Aalto, valmentaja, sertifioitu Coach, Pomon Enkelit Oy Kirsi Parnila, lakimies, Helsingin seudun kauppakamari Petteri Järvinen, tietokirjailija, kolumnisti, PJOY Tuula Pohjola, toimitusjohtaja, TkT CRnet Oy Hanno Nevanlinna, kulttuurijohtaja, Futurice Oy

Hinta Ekonomiliiton jäsenille alk. 690 € ( alv 0 %)

Muista myös Työoikeuspäivät 2016 26.5.2016, Finlandiatalo

www.kauppakamarikauppa.fi

[ VISSTE DU? ] Källor: Finlands Ekonomers Lönenivåundersökning, Finlands Ekonomers Lönerådgivning, ­Centralhandelskammarens utredning om kvinnliga chefer 2014, McKinsey, Women Matter 2010

EKONOMER FRÄMJAR JÄMLIKHETEN I ARBETSLIVET Finlands Ekonomer uppmuntrar företag att se till att få mångfald i sina rekryteringar. Heterogena grupper är mer innovativa och produktiva än homogena grupper. Likaså klarar sig mångfaldiga ledningsgrupper ­bättre mätt i ekonomiska mått.

LÖNESKILLNADER MELLAN KÖNEN EN EURO FÖR KVINNLIG EKONOM

76

Löneskillnaden för dem som jobbar inom den privata sektorn förklaras av att männen och kvinnorna har olika arbetsuppgifter.

cent

11

FLER MÄN ÄN KVINNOR I LEDNINGEN

%

Löneskillnad mellan kvinnliga och manliga ekonomer inom den privata sektorn, och som inte går att förklara.

FLER KVINNOR TILL STYRELSERNA

DEN PRIVATA SEKTORN 32 % av de kvinnliga ekonomerna sitter i den högsta ledningen eller högre mellanledningen.

47 % av de manliga ekonomerna har motsvarande arbetsuppgifter.

56 % av de kvinnliga ekonomerna är experter eller tjänstemän.

45 % av de manliga ekonomerna har motsvarande arbetsuppgifter.

DEN OFFENTLIGA SEKTORN 8,4 % sitter i den högsta ledningen eller ledningen.

3,5 % av de kvinnliga ekonomerna har motsvarande arbetsuppgifter.

Kvinnornas andel i börsbolagens styrelser har ökat med 17 procentenheter sedan 2003. Om andelen av både män och kvinnor i börsbolagens styrelse inte uppnår 40 procent före 2018, så ska, enligt de jämställdhetsmål som Finlands Ekonomer och Akava har formulerat, båda könens likvärdiga chans tryggas genom en tidsbunden lag om kvotering.

15 24 21,5 2,6 3,3 %

inhemska börsbolag hade ingen kvinna i sin styrelse 2015.

av börsbolagens styrelseledamöter var kvinnor 2015.

%

av medlemmarna i börsbolagens ledningsgrupper är kvinnor.

%

av börsbolagens verkställande direktörer i Finland är kvinnor.

VISA MOD I LÖNEFÖRHANDLINGAR DELA FÖRÄLDRALEDIGHETEN

500

Kvinnor 92 %

euro/mån

Kvinnliga ekonomer begär i snitt 500 euro/månad mindre för ­samma arbete jämfört med de manliga ekonomerna.

Så mycket tar mammorna i Finland ut av den gemensamma föräldraledigheten.

922 kvinnor och 17 män

%

i genomsnitt av de stora börsbolagens verkställande direktörer i länderna i den Europeiska unionen är kvinnor.

UTBILDNING

10–15

%

Andelen män som deltar i Finlands Ekonomers utbildningar.

Antalet medlemmar i Finlands Ekonomer som var föräldralediga 2015.

Ta kontakt när du behöver råd! Kontakta palkkaneuvonta@ekonomit.fi om du vill ha hjälp med lönefrågor,

ura@ekonomit.fi om du vill ha hjälp med karriärcoachning och ring våra jurister 020 693 205, mån.–fre. kl. 9-12 om du vill ha hjälp med frågor som rör anställningsförhållanden. Är du chef kan kontakta arbetsgivarrådgivningen, tel. 020 1299 243.

28

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

[ COLUMN ]

The Disadvantages of Advantages: Case Oy Suomi Ab

In the survival of corporate species, the most ­valuable strength is ­adaptability.

marketing and a great combination with world-class trustworthiness.

Finally, competence is at the heart of Finland’s competitive advantage. The World Economic Forum regularly puts Finnish competence at the top of its charts. This is why many R&D giants like GE Healthcare have recently made significant investments in Finland. The challenge in this context is to focus the energy of Finnish competence not only on identifying risks and problems but also facilitating and capturing new opportunities.

Risto Siilasmaa recently quoted Darwin to the shareholders of Nokia on the verge of the purchase of Alcatel. In the survival of corporate species, the most valuable strength is adaptability. This means dosing our strengths to fit the immediate needs of our environment. Soon Nokia will have increased its market value by almost tenfold in less than three years. That is an admirable display of the adaptability of corporate strengths.

André Noël Chaker Author, Speaker & Entrepreneur

Chaker

MIIKA KAINU

S

ometimes corporate strengths can be so strong that they become relative weaknesses. It is part of the reason why the mighty fall or why the small never become mighty.

Over the years, I have seen at least three advantages in corporate Finland that may pose a problem when taken to extremes. They are sustainability, trustworthiness and competence.

Finland has been ranked the most sustainable nation in the world for the fourth year in a row (Fund for Peace index). This kind of world-class stability is a very valuable strength for many Finnish companies. It is part of the rationale for significant investments into the country such as the Google data centre in Hamina. However, a recent study shows that of the ten most valuable unlisted companies in the world, eight would be potentially illegal or unworkable in Finland. This is perhaps a sign that Finland could afford to move just a few notches away from the top of the world’s sustainability and slide a little bit towards a more disruption-friendly environment. Uber, Airbnb and Dropbox are the kind of highly valuable disruptions Nokia mobile phones used to be.

Finland is also at the top of the world’s trustworthiness indexes. This is part of the reason why Finnish companies get things done faster, cheaper and with greater certainty that in many other countries. It is also a great enabler of mega-mergers such as the recent Nokia-Alcaltel and Konecranes-Terex deals.

However, reliance on trust alone is not always sufficient to market and sell innovations to the rest of the world. New products and services rarely speak for themselves and need to be actively promoted.

Boasting about the positive may seem suspicious in Finnish culture but it is sometimes useful in global

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

29

TEKSTI MARITA KOKKO KUVA MIKA SOIKKELI

Kokkaamalla maailmalle

Miikka Mäkiöstä oli vähällä tulla kokki.

Miehestä tuli kuitenkin ruokaa rakastava ekonomi, jonka startup-­yritys sai alkunsa jo opiskeluaikoina.

Idean isä oli opiskelukaveri Jouni Mustalahti.

R

akkaus ruokaan yhdisti kaveruksia jo opiskeluaikana Turun kauppakorkeakoulussa. Hyvän ruoan ystävinä he päättivät perustaa opiskelijayhdistyksen, joka järjestäisi kansainvälisiä kokkausiltoja. Kursseilla kaverukset esittelivät kansainvälisiä ruokakulttuureja. ”Itse asiassa minulla oli kokkilinja mielessä jo opintopolkua valitessani. Bisnes kuitenkin veti kauppakorkeakouluun Turkuun”, Mäkiö kertoo.

Kaverukset suuntasivat valmistuttuaan tahoilleen, kunnes Mustalahti keksi konseptin, joka yhdistäisi huippukokit ja ruokaelämysten ystävät verkossa. Sivustolla voisi yhdessä osoitteessa etsiä ja vertailla kokki- ja cateringpalveluja. He luottivat, että asiakkaita löytyisi niin yksittäisten kuluttajien kuin yritystenkin joukosta. ”Omasta harrastuksestamme oli etua startup-yritykselle. Koska olemme molemmat intohimoisia amatöörikokkaajia, meillä oli ja on intohimoa rakentaa myös alan bisnestä ”, Mäkiö taustoittaa.

TALLISSA HUIPPUKOKKEJA JA MASTER CHEFEJÄ Opintojensa ansiosta kaksikolla on hallussa myynti, markkinointi ja konseptien kehittäminen. Perustajiksi lähti kuuden nuoren tiimi, joista myös kolmella muulla, Otso Kallosella, Juho Lassilalla ja Juho Äikäksellä, on takanaan opinnot Turun kauppakorkeakoulussa.

Tiimi kokosi kattilansa yhteen vuoden 2014 loppupuolella ja lähestyi nimekkäitä kokkeja ja master chef -voittajia. Mukaan lähti heti muutamia huippuammattilaisia. Nyt tallissa on lähemmäs 70 kokkia ja viikoittain tulee lisää. Joukossa on sekä nimekkäitä taitajia että

Foodiac Foodiac kokoaa Suomen parhaat kokit ja catering-­ palvelut yhteen osoitteessa foodiac.fi.

Yritys on perustettu vuonna 2014, ja se työllistää yhteensä 10 henkilöä. Toimipaikkoina ovat Helsinki, Dubai ja Berliini. Foodiac tähtää laajentumiseen Euroopassa, Aasiassa ja Lähi-Idässä. Liikevaihto vuonna 2015 oli 200 000 euroa.

30

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

aloittelevia kokkeja, samoin perinteisiä catering-yrityksiä ja ruokarekkoja.

Foodiacin suosio yllätti perustajat. ”Kulttuuri Suomessakin on muuttumassa. Meillä uskalletaan jo käyttää kokkipalvelua, eikä sitä nähdä enää pröystäilynä tai kädettömyytenä”, Mäkiö arvioi.

KOKIT INNOISSAAN Asiakkaista puolet on kuluttajia ja puolet yrityksiä.

Yksityiset hakevat huippukokkia tekemään koti-illallista ystäville tai vastaamaan perhejuhlista. Yritykset haluavat pitää kokkikoulua henkilöstölle ja asiakkaille tai luoda kulinaarisia elämyksiä yhteisiin tapahtumiin.

Myös kokit ovat innostuneet, sillä työskentely yksityisissä keittiöissä tai yritystapahtumissa tuo heidät lähemmäs asiakasta. Kokemus on uniikki molemmille osapuolille. On jo esimerkkejä kokeista, jotka ovat keskittyneet työskentelemään vain Foodiacin kautta. ”Teemme markkinointia ja myyntiä jokaisen kokin puolesta. Listoilla olo ei maksa mitään. Vain keikoista maksetaan Foodiacille komissio”, Mäkiö kertoo.

Yritys on saanut sijoittajaksi ravintoloitsija Arto Rastaan, joka tuo alan osaamista yritykseen. Mukana ovat myös oululainen Butterfly Ventures sekä dubailainen startup-kiihdyttämö Turn8.

SKAALATTAVISSA KANSAINVÄLISESTI Loppuvuodesta 2015 palvelu lanseerattiin Dubaissa. Siellä verkostoa hoitaa nyt Mustalahti. Mäkiö on käynnistänyt palvelua Berliinissä, jossa lanseeraus tapahtui tämän vuoden tammikuussa. ”Haluamme osoittaa, että palvelu on skaalattavissa kansainvälisesti, sillä Suomen markkinat ovat hyvät, mutta pienet. Markkinat ovat moninkertaiset esimerkiksi Dubaissa, jossa on totuttu palvelukulttuuriin. Se edistää meidänkin konseptiamme”, Mäkiö jatkaa.

Seuraavana askeleena Foodiac hakee lisärahoitusta palvelun kansainvälistämiseen. Sen turvin yritys tähtää laajemmin Lähi-idän ja Aasian markkinoille ja kasvattaa volyymia nykyisissä maissa. Yrityksen visiona on valloittaa maailma, kaupunki kerrallaan.

[ERITYISET EKONOMIT ] Miikka Mäkiö (vas.) ja Jouni Mustalahti haluavat tarjota ruokaelämyksiä.

Neljä nopeaa kysymystä Miikka Mäkiölle Miten johtaminen lisää ­tuottavuutta?

Kolmessa eri maassa toimivan startupin näkökulmasta johtajuus ja sen vaikutukset tuottavuuteen liittyvät koko firman yhdessä pitämiseen ja parhaiden näkö­ kulmien sekä oppien jakamiseen maiden välillä. Pyörää on turha

keksiä joka maassa uudestaan.

Tätä kautta hyvällä johtajuudella on suuri ja hyvin konkreettinen merkitys tuottavuuteen.

Millainen on täydellinen päiväsi?

Oma täydellinen päiväni on taatusti sellainen, jolloin pääsee koneen äärestä niin sanotusti

ulkomaailmaan – oli sitten ky­ seessä keskustelua asiakkaiden, kokkien tai vaikkapa sijoittajien kanssa. Nykypäivänkin moder­ nissa maailmassa, varsinkin kun toimintaa on kolmessa maassa, arkiseen paperien pyörittelyyn saa kulumaan turhankin paljon aikaa.

Kuvaile ekonomiuttasi kolmella sanalla?

Yrittäjyys, kaveripiiri ja yleis­ osaaminen.

Mottosi?

“Sometimes you gotta run before you know how to walk.”

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

31

[ MAAILMALLA ] TEKSTI JOHANNA HYTÖNEN KUVAT FELIPE REDONDO/MVPHOTOS

Tehtävä Brasiliassa

Kolmekymppinen business controller Janne Kujala tarttui haasteeseen, kun ABB:n Brasilian-yksikössä ­kaivattiin senioriteettia.

K

un Janne Kujala kymmenen vuotta sitten sai soiton ABB:ltä, hän ei ensi hätään muistanut hakeneensa yhtiön palvelukseen. Kauppatieteiden opintojensa päätteeksi Kujala oli lähettänyt useita hakemuksia ja juuri tämä hakemus yhtiön kansainväliseen trainee-­ ohjelmaan tuotti tulosta.

ABB on sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä, joka toimittaa energian tuotantoa, siirtoa ja käyttöä tehostavia ratkaisuja. Yhtiön palveluksessa on sittemmin riittänyt uusiakin mahdollisuuksia Kujalalle, joka omien sanojensa mukaan haluaa kehittää uutta ja välttää rutiineja.

Harjoitteluohjelman jälkeen Kujala ehti työskennellä ABB:llä sekä Suomessa, Sveitsissä että Irlannissa, ennen kuin esimies vuonna 2011 ehdotti tehtävää Brasiliassa. Sehän sopi Kujalalle ja hänen avopuolisolleen, joka on syntyjään brasilialainen.

BRASILIAA HALLITSEVAT NUORET Brasilian-liiketoimintayksikön taloushallintoa johdetaan nyt Suomesta käsin. Controller-toimintaa vetämään tarvittiin kokenut tekijä. ”Brasialialainen organisaa­ tiom­me on hyvin nuori. Suomessa

32

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

vastaavanlaisessa yksikössä on aina mukana senioriteettia, mutta Brasiliassa näin ei ollut”, kertoo Kujala.

Hän huomasi pian Brasiliaan saavuttuaan, että raportoinnin ongelmat johtuivat pääasiassa siitä, ettei työtä ollut ohjeistettu tai dokumentoitu. Tämä työ piti aloittaa kokonaan alusta. Samalla täytyi olla hienotunteinen, etteivät paikalliset kollegat kokisi työtapojen muutosta itseensä kohdistuvaksi arvosteluksi.

Organisaation nuori keski-ikä kuvaa hyvin brasilialaista työelämää. Koulutettu työssä oleva väki on keskimäärin alle 35-vuotiasta. Toisin on ABB:llä Suomessa, missä vaihtuvuus on pientä ja työurat voivat olla 50-vuotisia.

TALOUS JÄÄHTYY Brasilian työllisyystilanne on tähän asti ollut jokseenkin hyvä. Talouden kuumentuminen ja korkea inflaatio alkavat kuitenkin jo näkyä työllisyyden heikentymisenä.

Taloutta nakertavat myös kansalliset, rakenteelliset erityispiirteet. ”Verojärjestelmä on varmasti maailman monimutkaisin. Ja työvoiman sivukulut ovat sitä luokkaa, että palkan voi kertoa kahdella”, Kujala toteaa.

Vastaava luku on Suomessakin jokseenkin korkea, 1,8.

Controlleria huolettaa myös

Janne Kujalan sopeutumista Brasiliaan on edesauttanut brasilialaissyntyinen avopuoliso.

[ MAAILMALLA ]

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

33

[ MAAILMALLA ]

Kujala asuu Sorocabassa, jossa näkyy elämän koko kirjo: superrikkaat, superköyhät ja keskiluokkaiset.

investointien supistuminen 40 prosentilla. Kuluttajien ostovoima ja luottamus talouteen ovat silti pysyneet kohtuullisina. ”Brasilia muistuttaa monessa mielessä Suomea. Raaka-ainebuumi on pitänyt taloutta vauhdissa samaan tapaan kuin Nokia kiritti Suomea, ja Brasiliaankin on kasvanut liian suuri julkinen sektori, jota halutaan pitää yllä”, Kujala kertoo.

VAPAAOTTELIJAN TREENEISSÄ Janne Kujalan brasilialainen kotikaupunki Sorocaba muistuttaa enemmän keskisuurta amerikkalaista kaupunkia kuin sademetsien

34

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

ympäröimää brasilialaiskylää. Kaupunki sijaitsee São Paulosta noin 80 kilometriä koilliseen, ja siellä on yli puoli miljoonaa asukasta.

Brasilialaisesta elämäntyylistä kertoo kuitenkin pääkatua reunustavien ravintoloiden suuri määrä.

Kotitalon kulman takana sijaitsee itsepuolustuslajien treenisali. Siellä Kujala käy harjoittelemassa paikallisen vapaaottelijan yksityisvalmennuksessa.

Urheilullinen Kujala viihtyy kaupungissa, jossa on paljon liikuntamahdollisuuksia. Kotitalossa on uima-allas ja tenniskenttä. ”Liikkuessa työjutut ja stressit

jäävät taakse”, hän kuvailee.

Stressiä Kujala kutsuu suomalaiseksi piirteeksi, johon ei Brasiliassa juuri törmää.

TYÖPORUKKA VIIHTYY YHDESSÄ Arki-illat ovat Brasiliassa eläväisempiä kuin Suomessa. Iltaisin käydään ulkona syömässä tai kyläilemässä paljon useammin kuin Suomessa – myös työporukan kanssa. Kujalankin tiimissä vietetään työkavereiden kesken yhteistä grilli-iltaa kerran kuukaudessa. ”Ehkä sen vuoksi täällä jaksetaan tehdä pidempää päivää. Ja päivät

ovat tietysti aurinkoisia ja lämpimiä ympäri vuoden”, Kujala arvelee.

Turvallisuuskysymys on Brasiliassa aina läsnä. Siitä huolimatta Kujala ei ole tuntenut oloaan uhatuksi. ”Rikollisuus keskittyy lähinnä suuriin kaupunkeihin ja tietyille alueille”, hän opastaa.

Brasilialaiset ovat ylipäätään hyväntuulisia ja iloisia. ”Täällä on sekä superrikkaita että superköyhiä. Keskiluokkaiset ihmiset ovat pääosin tyytyväisiä elämäänsä. Ehkä köyhyyden näkeminen auttaa olemaan kiitollinen siitä, mitä on”, Kujala pohdiskelee.

TALOUDEN KOKONAISKUVA KIINNOSTAA Kun tehtävä Brasiliassa alkaa olla valmis, Kujala pohdiskelee jo uran jatkoa. ”Voisin kuvitella tekeväni myös muuta kuin hallintoa ja taloudel-

lista raportointia. Haluan kehittää ja analysoida, joten ehkä työroolini kehittyy siihen suuntaan jatkossa”, toteaa Kujala.

Hän uskoo, että myös taloudellinen raportointi tulee muuttumaan tulevaisuudessa. ”Robotit ja koneet tekevät jatkossa kaiken, mikä pystytään automatisoimaan. Meidän ihmisten kannattaa keskittyä siihen, mikä tuottaa arvoa asiakkaille”, hän kiteyttää. ”Business controllerista tulee jatkossa business partner.”

”Haluan ­kehittää ja analysoida, ­joten ehkä työroolini ­muuttuu siihen suuntaan jatkossa.”

KOKEILE NYT DIGITAALISTA TALOUSELÄMÄÄ Suomen Ekonomien jäsenenä sinulla on oikeus kokeilla Talouselämän digitilausta painetun lehden rinnalla huhtikuun loppuun – maksutta ja ilman sitoumuksia. Digitilaus loppuu automaattisesti kokeilujakson jälkeen, mikäli et päätä toisin.

Ota digi-Talouselämä käyttöösi osoitteessa ekonomit.talentum.fi

Vahvojen ­ammatti­liittojen maa

Ammattiliitot ovat Brasiliassa vahvoja ja puolustavat tehok­ kaasti työntekijöiden palkkaetuja.

Irtisanominen on ammattiliittojen vahvuudesta huolimatta jok­ seenkin helppoa. Erotilanteissa työntekijää auttaa lakisääteinen muutosturva, joka tulee työn­ antajan maksettavaksi.

Brasilialaista työilmapiiriä Kujala kuvailee positiiviseksi ja energiseksi. Töitä tehdään lujasti.

Teollisuustyöntekijöiden työaika on 40 tuntia viikossa, mutta ylemmät toimihenkilöt tekevät 10–12-tuntisia päiviä.

[ URA ] TEKSTI OLLI MANNINEN KUVAT MIKA SOIKKELI, JUUSO PALONIEMI

NÄIN MENESTYT DIGIAJASSA Digin huippuasiantuntija Taneli Tikka listasi ­Ekonomi-lehden pyynnöstä 10 osaamisaluetta, joiden merkitys korostuu tulevaisuuden ­työelämässä.

”K

ehitä digiosaamistasi”, rohkaisee Taneli Tikka.

Hän on itse ollut mukana luomassa Suomen innovaatiopoliittisia ratkaisuja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijatyöryhmässä sekä pääministerin tulevaisuusselonteko -työryhmässä, joka miettii elinkeinoelämän ja työn tulevaisuutta vuoteen 2030 asti. Tikka on vieraillut myös Suomen Ekonomien johdon asiantuntijana ja on yksi ekonomien brändikasvoista.

1. PYRI TAVOITTEELLISEEN VUOROVAIKUTUKSEEN Hyvät vuorovaikutustaidot, keskinäinen riippuvuus toisten osaamisesta ja halu jakaa omaa osaamistaan toisten hyödyksi korostuvat verkottuvassa työssä. Asiantuntijatehtävän onnistuneeseen suorittamiseen tarvitaan nyt keskimäärin kahdeksan muuta ihmistä, jotka osallistuvat työhön tavalla tai toisella. Tulevaisuudessa kontaktien merkitys verkostoissa kasvaa entisestään.

36

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

2. OPI JOHTAMAAN ITSEÄSI Digitaalisen viestinnän tehostuminen ja verkkoyhteisöjen keskustelut lisäävät ihmisten kognitiivista kuormaa sekä eri lähteistä tulevaa melua. Työn tehokkuuden kannalta on tärkeää pystyä siivilöimään ja priorisoimaan omaa kognitiivista kuormaansa.

3. OTA SYSTEEMITEORIA JOHTAMISEN AJURIKSI Tulevaisuuden digijohtaja tekee vähemmän itsenäisiä päätöksiä tai käskyttää. Sen sijaan hän mahdollistaa organisaatiossaan toimiville työntekijöille hyvät lähtökohdat työssä menestymiseen. Johtajalta edellytetään systeemiteorian hallintaa ja soveltamista.

4. LUO UUSIA TYÖNKUVIA DATAA MURSKAAMALLA Big data avaa kaikilla toimialoilla uusia työnkuvia, jotka edellyttävät kykyä analysoida monipuolisesti saatavilla olevaa tietoa työn tuottavuuden lisäämiseksi. Datatiede ja -analytiikka sekä tilastotiede tulisi saada vahvemmin osaksi ekonomien koulutusta, jotta he osaisivat paremmin mallintaa ja simuloida asioita.

5. MÄÄRITTELE ONGELMAT Nykyinen koulutus tähtää vahvasti ratkaisukeskeisyyteen. Tulevaisuuden monimutkaistuvassa maailmassa ongelmien määrittelyn merkitys korostuu, jotta saadaan kokonaiskuva asioista. Jo nyt arkkitehtien, lääkärien ja oikeustieteilijöiden opinnoissa hyödynnetään tätä näkökulmaa.

TANELI TIKAN HENKILÖHAASTATTELUN VOIT LUKEA EKONOMIN 6/15 VERKKOLEHDESTÄ: ekonomilehti.fi

6. AJATTELE LATERAALISESTI Digiajassa tarvitaan rohkeasti erilaisia luovia ratkaisuja ja vaihtoehtoja.

Lateraalinen eli laaja-alaisempi, luova ja viitekehyksestä poikkeava ajattelu haastaa suoraviivaisen päättelyn. Lateraalinen ajattelu edellyttää keskittymiskykyä ja tunneälyä sekä kykyä kuunnella toisia ja ymmärtää ristiriitaisiakin näkemyksiä.

7. KORVAA PROJEKTINJOHDON VESIPUTOUSMALLI KEVYEMMÄLLÄ Yhä useampi ekonomi työskentelee tulevaisuudessa yrittäjänä tai startup-kulttuurissa. Se vaatii kykyä johtaa toimintaa ja viedä asioita eteenpäin. Projektien hallinnassa vaiheittain etenevä vesiputousmalli korvautuu ketterällä ja kevyellä tavalla toimia, minkä ansiosta voidaan reagoida nopeammin muutoksiin.

8. VISUALISOI! Työtehtävien havainnollistamisessa visualisoinnin ja visuaalisen viestinnän merkitys vahvistuu. Nopearytminen työelämä suosii selkeitä, helposti omaksuttavia ja ymmärrettäviä viestejä.

10. OLE AVOIN TYÖELÄMÄN MONILLE POLUILLE Menestys työelämässä edellyttää joustavaa asennetta urapolun kehittämiseen. Portaittain etenevä uraputki vaihtuu monipolkuiseen työelämään, jossa voi olla samaan aikaan rinnakkain eri työtehtäviä palkansaajana, yrittäjänä tai vapaaehtoistyössä. Kun työtulo syntyy useista eri lähteistä, myös pääomien ja ansiotulojen verotusta joudutaan miettimään uusiksi.

Asiantuntijana jutussa on Taneli Tikka, ­Teollinen internet -liiketoiminnan johtaja, Tieto.

9. KEHITÄ DIGITAALISEN MEDIAN LUKUTAITOA JA LÄHDEKRIITTISYYTTÄ Digitalisaatio tekee viestinnästä helppoa, mikä lisää myös manipuloivaa disinformaatiota. Kyky tarkastella kriittisesti sisältöjä ja ymmärtää viestintuottajien tavoitteet auttaa erottelemaan tosiasiat mielipiteistä. Virheettömän, oikeaoppisen ja loogisen argumentaation merkitys rakentavan dialogin perustana korostuu.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

37

[ PERSONA GRATA ] TEKSTI JOHANNA HYTÖNEN KUVAT ROOPE PERMANTO

OMANA ITSENÄ maailmalle Tiina Alahuhta-Kasko kiinnostui kansainvälisestä ­liiketoiminnasta ja johtamisesta jo teini-iässä.

Tie Marimekon toimitusjohtajaksi alkoi kesäharjoittelijana.

T

iina Alahuhta-Kaskoa ei tarvitse seurata kovin pitkään ymmärtääkseen, miksi hän on noussut jokseenkin nuorena designyhtiö ­Marimekon johtoon. Hän valmistautuu tehtäviinsä tinkimättömän huolellisesti ja vaikuttaa ehkä juuri siksi pelottoman rauhalliselta. Hänellä on aina mukanaan mustakantinen muistikirja, jossa on päivän iskusanat. Lisäksi hän selvästi pitää siitä, mitä hän tekee, ja valikoi tarkkaan, mihin hän ryhtyy.

Alahuhta-Kasko kiinnostui kansainvälisestä liiketoiminnasta ja johtamisesta jo teini-ikäisenä. Olisi helppo ajatella, että menestys on tullut hänelle toimitusjohtajaperheessä kuin ilmaiseksi, mutta totuus on kaikkea muuta. ”Vanhempani ovat aina pitäneet tärkeänä, että me lapset etsimme itse oman tiemme ja teemme sitä, mitä haluamme. Tietenkin bisneksen läheisyys ja kiinnostavien ihmisten kohtaaminen jo lapsuudessa olivat innostavia asioita”, Alahuhta-Kasko kuvailee.

OSALLISTAVA JOHTAJA Tiina Alahuhta-Kasko asui osan lapsuudestaan Sveitsissä perheensä kanssa hyvin kansainvälisessä ilmapiirissä. Hän tapasi usein niin suomalaisia kuin muita yritysjohtajia. ”Meillä kävi paljon myös voimakkaita, hurmaavia naisjohtajia, joista tuli esikuviani”, Alahuhta-Kasko kertoo.

Yksi heistä oli Kirsti Paakkanen, Marimekon entinen toimitusjohtaja, joka osti yhtiön pääomasijoittajilta vuonna 1991, nosti sen uuteen kukoistukseen ja loi edellytykset muun muassa Unikko-kuosin uudelle tulemiselle.

38

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

Nuori Alahuhta-Kasko alkoi unelmoida johtotehtävästä, jossa yhdistyisivät design, muoti ja kansainvälinen liiketoiminta. Unelma toteutui keväällä 2015, kun hänet nimitettiin Marimekon toimitusjohtajaksi. Unelma täydentyi saman vuoden syksyllä, kun Marimekko esittäytyi Pariisin muotiviikolla. ”Kansainvälisessä muotimaailmassa Pariisin muotiviikot ovat todella iso juttu”, hän kuvailee.

Yritysjohtajana Alahuhta-Kasko haluaa olla innostava ja osallistava. ”Meillä on hyvin matala organisaatio ja luovuutta odotetaan kaikilta työntekijöiltä.

Yhdessä tekeminen on alusta lähtien ollutkin Marimekon toimintatapa”, Alahuhta-­Kasko kertoo.

Hän otti jo aiemmissa tehtävissään luovaan suunnitteluun mukaan myös yhtiön paikalliset tiimit ympäri maailmaa. Edelleen yhtiössä pidetään noin neljä kertaa vuodessa viestinnän kansainvälinen round table, jossa sovitaan yhteiset toimintalinjat ja jaetaan oppeja.

LUOVA, KIINNOSTAVA, RADIKAALI Kauppatieteiden opinnot olivat nuorelle Alahuhta-­Kaskolle luonnollinen valinta. Maisterin opintojaan hän täydensi kansainvälisen johtamisen tutkinnolla, CEMS MIMillä.

Marimekkoon Alahuhta-Kasko hakeutui jo opiskelu­aikana kesäharjoittelijaksi. Hän teki yhtiölle myös kauppatieteiden gradunsa, ja vuonna 2005 hänet palkattiin vakinaiseen tehtävään vetämään yhtiön kansainvälistä suhdetoimintaa.

Designin ja muodin ala on erittäin kilpailtu, mutta Marimekko on viimeisten kahdeksan vuoden ajan hakenut kasvua rohkeasti ulko-

Nousuja ja laskuja

Tiina Alahuhta-Kaskon Marimekko-uralle on mahtunut myös synkkiä hetkiä. Vaikein niistä oli pari vuotta sitten, kun yhtiön Metsänväki-kuosi osoittautui kopioksi. ”Se oli meille suunnaton järkytys. Siksi viestintämme tuossa tilanteessa oli liian hidasta”. Äskettäin Marimekko ilmoitti yhtiön Suomen-toimintoja koskevista yt-neuvotteluista. Ilmoitus ei koske vähittäismyymälöiden henkilöstöä.

Vielä viime vuoden alkupuolella yhtiö onnistui pitämään liikevaihtonsa ennallaan heikosta markkinatilanteesta huolimatta.

Esimerkiksi Suomessa vaatteiden vähittäismyynti putosi kuluneen vuoden aikana kahdeksalla prosentilla. Sama suunta on ollut kaikilla yhtiön markkina-alueilla.

Nyt menestystä haetaan laajenemalla kansainvälisesti.

Yhtiön päämarkkina-alueita ovat Suomen lisäksi Pohjois-Amerikka, Pohjois-Eurooppa sekä Aasian Tyynenmeren alue. Kaikkiaan Marimekko-myymälöitä on ympäri maailman noin 150. Marimekon liikevaihto oli toissa vuonna 94 miljoonaa euroa.

Tiina Alahuhta-Kasko teki Marimekolle aikoinaan myös­ ­gradunsa.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

39

”Marimekossa yhdistyy ­kaikki, mihin suhtaudun ­intohimoisesti: liiketoiminta, design ja yhteisöllisyys.”

TIINA ALAHUHTA-KASKO, 34 • Ekonomi, kauppatieteiden maisteri Aalto-yliopiston ­kauppakorkeakoulusta, CEMS MIM • Vuoden nuori johtaja 2015 • Marimekon toimitusjohtaja vuodesta 2015 • Operatiivinen johtaja vuosina 2014–2015 • Johtoryhmän jäsen vuodesta 2011 • Markkinointijohtaja vuosina 2011–2015 • PR-päällikkö 2005–2011

40

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

[ PERSONA GRATA ]

mailta. Yhtiö on toteuttanut yhteistyökumppaneidensa kanssa hankkeita, joilla on saatu brändille näkyvyyttä. Hyvä esimerkki tästä on vuoden 2014 suunnitteluyhteistyö yhdysvaltalaisen muotiketju Banana Republicin kanssa. ”Marimekko on aina ollut luova, kiinnostava ja radikaali”, Alahuhta-Kasko sanoo.

Viime vuonna yhtiö haki uusia yhteistyökumppaneita ja käynnisti yhteistyöhankkeita muun muassa Dubaissa, Bangkokissa ja Singaporessa. Marimekko avasi äskettäin myös neljännen oman myymälänsä Australiaan, missä Marimekkoa myytiin jo 1960-luvulla. ”Olemme huomanneet, että monilla uusilla markkinoilla kuviomme, kuten Unikko-kuosi, muistetaan, vaikka Marimekkoa sinänsä ei vielä tunnettaisikaan. Tämä antaa hyvän pohjan tunnettuuden rakentamiselle”, kuvailee Alahuhta-Kasko.

KULUTTAJA ARVOSTAA AITOUTTA Monikanavaisuus on Alahuhta-Kaskon mukaan myös designyhtiölle välttämättömyys.

Koko ajan pitää myös olla yhä luovempi.

Marimekko palkkasi vuonna 2014 luovaksi johtajaksi ruotsalaisen Anna Teurnellin, jolla on pitkä kokemus kaupallisesta suunnittelutyöstä muun muassa &otherstoriesilla ja Hennes & Mauritzilla.

Marimekolle design merkitsee muutakin kuin malli- tai kuviosuunnittelua. Marimekko-myymälöiden konsepti on osa designia, ja sen avulla asiakkaat voivat Alahuhta-Kaskon mukaan ”kokea koko Marimekko-maailman”.

Marimekon oma tekstiilipaino pääkonttorin yhteydessä Helsingin Herttoniemessä on edelleen keskeinen osa yhtiön strategiaa. ”Painokangas ja siihen liittyvä suunnitteluosaaminen ovat aina olleet Marimekon brändin ydin ja erottautumistekijämme maailmalla. Omassa painossa pystymme testaamaan erilaisia tuotteita. Tuotannon läpinäkyvyys kasvaa, ja Marimekon tarinan tuntevat kuluttajat osaavat sitä arvostaa. Se on aitoa ja brändin mukaista toimintaa”, A ­ lahuhta-Kasko kuvailee.

Hän uskoo, että juuri nyt on oikea hetki Marimekon kansainväliselle kasvulle. ”Maailmalla on kova pohjoismaisen designin buumi. Kuluttajat ovat kiinnostuneita ajattomille ja vastuullisille arvoille pohjautuvista brändeistä – aidoista ilmiöistä, joilla on tarina”, hän kuvailee.

Maailmalla on nyt kova pohjoismaisen designin buumi.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

41

[ KYLTERIT ] TEKSTI TERTTU SOPANEN KUVA THINKSTOCK

LUVASSA TÄSMÄPALVELUJA KYLTEREILLE Kylterit ja nuoret ekonomit arvostavat Ekonomien palveluista eniten juristipalveluja, palkkasuosituksia ja työnvälityspalveluita.

Haasteena on, että jäsenet eivät tunne palveluvalikoimaa riittävästi.

Tämä käy ilmi tuoreessa palvelukyselyssä.

42

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

T

utkimuksen tulokset vahvistavat, että tarjolla on nuorelle kohderyhmälle relevantteja palveluita. Kyselyssä nimittäin toivottiin palveluita, joita Ekonomien palveluvalikoimassa jo tällä hetkellä on. ”Otamme nyt koppia tästä. Muotoilemme palvelukokonaisuudet ja nostamme paremmin esiin erityisen tärkeinä pidettyjä palveluita. Lisäksi pyrimme tunnistamaan kyltereiden ja nuorten ekonomien opiskelu- ja työuran eri vaiheissa esiin tulevat tarpeet, joissa voimme erityisesti olla tukena. Olkoon kyseessä sitten työnhaun sparraus tai palkkatason määrittäminen”, toteaa Kylterien ja nuorten ekonomien asiakkuusvastaava Tanja Hankia.

Kyselyyn osallistuneista 1 455 henkilöstä lähes puolet aikoo pysyä valmistuttuaan Ekonomien jäsenenä.

Kyselyyn vastanneista 46 prosenttia ei vielä ole tehnyt päätöstä jatkon suhteen. ”Tulos vahvisti meille sen, että viestinnässä riittää töitä. Tavoitteenamme on, että jokainen valmistunut tuntee palvelumme niin hyvin, että voi arvioida jäsenyyden hyödyllisyyttä faktojen valossa", Hankia kertoo.

Palveluja opiskeluaikoina käyttävät kylterit myös liittyvät todennäköisemmin Ekonomien jäseniksi valmistuttuaan.

Kyselytyön pohjalta on jo käynnissä laaja sisältöstrategiahanke. ”Päämääränä on tuottaa kyltereille ja nuorille ekonomeille oikeanlaista sisältöä oikeaan aikaan ja niissä kanavissa, missä kylterit ovat muutenkin läsnä”, lisää digitaalisten palveluiden viestinnän asiantuntija Marianne Falck-Hvilstafeldt.

Kyselyssä toivottiin palveluita, joita Ekonomien palveluvalikoimassa jo tällä hetkellä on.

KYLTERI HYÖTYISI EKONOMIN TUESTA Marraskuussa 2015 toteutettuun tutkimukseen osallistuneista 53 prosenttia oli kyltereitä ja 47 prosenttia ekonomeja.

Kyselyn mukaan kylterit ja nuoret ekonomit pitävät paikallisyhdistysten tapahtumia tärkeinä, mutta niihin oli osallistunut vain 13 prosenttia jäsenistä. Voisivatko tulevat ja nykyiset ekonomit toimia enemmän yhdessä?

Käytetyimpiä Ekonomien tarjoamista palveluista ovat Kauppalehti, palkkasuositukset, palkkatutka, Talouselämä/Summa ja Kylteripäivät.

Tärkeimpinä palveluina pidettiin puolestaan juristipalveluita, palkkasuosituksia, Ekonomipörssiä, Talouselämä/Summaa ja Kylteripäiviä.

UUSI ORGANISAATIO ON ASIAKASLÄHTÖINEN Suomen Ekonomit uusi organisaatiotaan viime lokakuussa. Tällöin perustettiin uusi asiakkuusyksikkö, joka koostuu asiakkuustiimin lisäksi viestintä- ja markkinointitiimistä.

Tiimien tehtävänä on yhdessä kehittää ja tarjota kyltereille ja ekonomeille palvelukokonaisuuksia koko urakaaren ajan. Palvelukokonaisuuksia kehitetään tiiviissä yhteistyössä

Ekonomien urapalveluasiantuntijoiden, lakimiesten ja työmarkkina-asiantuntijoiden kanssa.

Yhteistyön tiivistäminen ekonomiyhteisön sisällä jatkuu edelleen.

Yhdessä tekemistä niin kattojärjestössä kuin paikallisyhdistyksissä vahvistetaan. Tavoitteena on rakentaa entistä yhtenäisempi ekonomiyhteisö, joka palvelee jäseniä kattavasti ja hyödyllisesti koko ekonomiuran ajan.

”KUN TEEMME YHDESSÄ TÖITÄ, KAIKKI HYÖTYVÄT.” Kyselyn yhteydessä saadut vastaajapalautteet perataan tarkoin läpi ja hyödynnetään palvelujen kehitystyössä tänä vuonna. ”Paljon on jo palloja ilmassa, mutta kerromme niistä hieman myöhemmin”, vinkkaa Hankia.

Kritiikki palautteissa koskee useimmin viestinnän riittämättömyyttä ja sitä, etteivät kylterit ja nuoret ekonomit hahmota palvelukokonaisuutta. Palautteista käy tosin ilmi myös se, että vastanneet ovat saaneet palveluista paljon käytännön hyötyä, kuten verkostoitumistilaisuuksissa saatua vertaistukea. Lisäksi arvostettiin työtä, jota järjestö tekee nuorten työelämään siirtymisen helpottamiseksi.

Tärkeimmiksi mielletyt vaikuttamisteemat

Yritysyhteistyön lisääminen opetuksessa Työaika ja sen joustot (esim. liukuva työaika, työaikapankit) Palkkauksen ja palkitsemisen kehittäminen Työssä jaksaminen ja työhyvinvointi Joustavien opiskelumahdollisuuksien parantaminen ANNETTUA PALAUTETTA: ”Olin yllättynyt, että tarjolla olevia palveluita onkin enemmän kuin muistin. Toivoisin, että jäsenille tulisi paremmin tietoon, mitä kaikkea on tarjolla.” ”Teette arvokasta työtä nuorten työelämään siirtymisen helpottamiseksi. Olen hyötynyt paljon Ekonomien tarjoamista palveluista ja saanut vertaisapua.”

KYSELYYN OSALLISTUNEIDEN 1 455 HENKILÖN OPISKELUPAIKKA: • Aalto-yliopisto 20 % • Turun yliopisto 15 % • Jyväskylän yliopisto 12 % • Oulun yliopisto 11 % • Hanken 7 % • Tampereen yliopisto 5 %

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

43

[ TAPAHTUMA ] TEKSTI MARIANNE FALCK-HVILSTAFELDT KUVAT TIMO SOASEPP

Robotit luovat uusia työpaikkoja Robotit antavat tilaa uudelle työlle, tämän päivän kylterin rekryää vielä jonain päivänä algoritmi, ja onnellisuus on tosissaan otettavaa bisnestä, väittää Thimon de Jong.

”

O

lette ensimmäinen sukupolvi, jonka algoritmi tulee rekrytoimaan uuteen työhön,” Kylteripäivien pääpuhuja, tulevaisuuden trendien ja bisnesstrategioiden tuntija Thimon de Jong maalaili kylterin tulevaa työelämää.

Big data on de Jongin mielestä yhä suuremmassa roolissa tulevaisuudessa. Jos big dataa hyödynnetään nyt esimerkiksi palveluiden kehittämisessä, tullaan sitä tulevina vuosina hyödyntämään ihmisten tunteiden ja persoonallisuuden profiloinnissa.

De Jong ei usko, että robotisaatio veisi työpaikat. Ainoastaan siirtymävaiheessa voi tulla notkahdus. Moni joutuu myös uudelleen kouluttautumaan. ”Kuka olisi uskonut vuosia sitten, että ihmiset laitattavat kynsiään ja että kynsistudioita on lähes jokaisen kulman

takana? Uusia palveluita ja työpaikkoja syntyy aina, ja sellaisia, joita emme olisi aikaisemmin osanneet kuvitella.”

TAUKOA DIGITAALISUUDESTA Robottien sijaan de Jong on huolissaan ihmisten digitaalisten laitteiden liiallisesta käytöstä. Kännyköiden räplääminen aiheuttaa keskittymisongelmia ja sen on arvioitu olevan jopa yhtä koukuttavaa kuin kokaiini. Kännyköiden tulo makuuhuoneisiin on nykyajan parisuhdeongelma.

Mobiiliriippuvuus on tuonut maailmalla uusia bisnesmahdollisuuksia: On digitaalisista laitteista vapaita lomia.

Tai lisämaksusta saa hotellihuoneen ilman nettiyhteyttä. ”Mitä enemmän digitalisoimme, sitä enemmän ihmiset haluavat digitaalista tasapainoa.”

Hyvinvoivat työntekijät ovat tutkitusti 31 prosenttia tehokkaampia, de Jong sanoi. Siksi yritysten kannattaa panostaa tuottamaan onnellisuutta työntekijöilleen. De Jongin onnellisuus-menu koostuu avoimesta keskustelusta, selkeistä työn tavoitteista, työnteon vapaudesta, vastuusta, keskinäisestä kunnioituksesta sekä työn ja muun elämän tasapainosta.

STARTUP-HENKISYYS Suurilla yrityksillä on perinteisinä muodollisina toimijoina de Jongin mukaan haasteita toimia joustavasti ja tarjota mielenkiintoinen startup-henkinen työpaikka parhaille osaajille. Nuoret osaajat haluavat, että töissä on hauskaa ja että työ luo onnellisuutta. De Jong haastaakin asiakkaitaan, kuten Morgan Stanley, Vodafone, Ikea, Tetra Pak ja Microsoft, ketteryyteen.

Askeleet kohti epämuodollisempaa yrityskulttuuria lähtevät johdosta: monimuotoisuus syntyy siitä, että johtoryhmiin valitaan eri-ikäisiä ihmisiä ja useampia naisia.

Thimon de Jong uskoo, että nuoret ja naiset voisivat johtajina tuoda yrityksiin tarvittavaa ketteryyttä.

44

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

VOIT KATSOA LYHYET VIDEOT ­KYLTERIPÄIVIEN ­PUHEENVUOROJEN SISÄLLÖISTÄ: www.facebook.com/ Kylteripaivat/

Nörteistä Suomen pelastajiksi?

Sirpa Juutinen vakuutti, että kestävä bisnes on kannattavaa liiketoimintaa.

KYPÄn toisena päivänä kylterit olivat silliksellä biitsillä ­keskellä tammi­ kuista Helsinkiä.

Yhteiskunnallisesta ymmärryksestä kumpuaa myös näkemys, millaisille palveluille ja tuot­ teille on ­k ysyntää nyt ja tulevai­ suudessa, Riikka Venäläinen sanoi.

”­ Yhteiskunnallinen ymmärtäminen ja analyysikyky ovat the force, taustalla oleva voima, kun tehdään rohkeita päätöksiä ja luodaan menestystarinoita yhä vahvemmin keskinäisriippuvaisessa maailmassa, jossa yritysten selviytyminen vaatii kykyä muuttua ja analysoida tulevaisuutta.”

Ylen yhteiskuntatoimituksen päällikkö Riikka Venäläinen kannusti Kylteripäivillä 560 kylteriä hankkimaan yhteiskunnallista osaamista ja erottautumaan työmarkkinoilla.

KYPÄstä Kylterit saivat aimo annoksen näkemyksiä oman osaamisen, yritystoiminnan ja Suomen talouden kehittämiseen. ”Myynti ei vedä ja perälauta vuotaa”, Mercur Internationalin toimitusjohtaja Peter Kietz kiteytti Suomen ongelman.

Kuten yrityksen, niin myös valtiontalouden kohentamiseen tarvitaan Kietzin mielestä panostuksia myyntiin: pitää myydä sitä mitä maailmalla halutaan ostaa.

Yritysvastuulla yritykset voivat luoda kilpailuetua sekä hallita ja minimoida riskejä varmistamalla, että bisnestä voidaan tehdä myös jatkossa, PwC:n yritysvastuupalveluiden johtaja Sirpa Juutinen sanoi.

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju ennusti Kiinalle parina seuraavana vuonna kasvua. Euroalueelle hän povasi korkojen laskua ja lisärahan painamista. Hän näkee Suomella olevan mahdollisuus kasvattaa vientiä Kiinassa ja tehdä kipeitä uudistuksia matalien korkojen tukiessa investointeja ja työllisyyttä. Aikaa uudistuksille on hänestä vain tämä vuosi.

Piilaaksossa asuva yrittäjä Pekka Pärnänen kannusti nörttiyteen, sillä Piilaakson nörtit ovat luoneet nyt käytössä olevat bisnesmallit ja innovaatiot. ”Nörttiys johtaa luovuuteen, luovuus innovaatioihin ja innovaatiot menestykseen.”

Nytt & nyttigt

Robert Bergman var glatt överraskad av det fullspäckade program­ met på Kylteridagarna.

Ekonomstudent Robert Bergman var nöjd med programmet på sina första KYPÄ-dagar. ”Det blev mycket ny info att smälta på en gång, men jag har säkert nytta av det jag fick höra. Framför allt holländaren Thimon de Jongs föreläsning om framtidens företagstrender väckte många tankar.”

Bergman studerar redovisning för första året vid Åbo Akademi och är redan väl insatt i vad Finlands Ekonomer kan erbjuda sina studerandemedlemmar. ”Förbundet kan säkert hjälpa mig med att skriva CV, och så har jag hört om juridisk rådgivning. Jag hoppas också på liknande evenemang som KYPÄ-dagarna.”

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

45

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ] TEKSTI JOEL UUSI-OUKARI, TYÖSUHDELAKIMIES KUVITUS SAMUEL TUOVINEN (KUVALÄHDE THINKSTOCK)

Viivästyksiä ­palkanmaksussa?

V

iivästykset tai laiminlyönnit palkanmaksussa tulee aina ensin selvittää työnantajan kanssa. Mikäli palkka jää maksamatta työnantajan maksukyvyttömyyden johdosta, voi palkkasaatavia hakea palkkaturvan kautta. Palkkaturva soveltuu vain selviin ja riidattomiin saataviin.

PALKAN ERÄÄNTYMINEN Työnantajan tulee maksaa työsopimuksen mukainen palkka sovittuna palkanmaksupäivänä. Mikäli palkanmaksupäivästä ei ole muuta sovittu, palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä.

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle tämä tarkoittaa kuukauden viimeistä päivää.

Erääntymispäivänä palkan tulee olla työntekijän käytettävissä eli suorituksen pitää olla työntekijän pankkitilillä. Jos palkka erääntyy maksettavaksi viikonloppuna tai esimerkiksi kirkollisena juhlapäivänä, erääntymispäivänä pidetään lähintä edellistä arkipäivää.

Työsopimuksen päättyessä lopputili erääntyy lain mukaan maksettavaksi työsopimuksen päättymispäivänä. Tosin esimerkiksi työsopimuksella voidaan sopia siitä, että lopputili erääntyy maksettavaksi työsopimuksen päättymistä seuraavana työnantajan säännöllisenä palkanmaksupäivänä.

Lopputilin viivästyessä työntekijällä on oikeus saada viivästyskoron lisäksi täysi palkka odotuspäiviltä, enintään kuitenkin kuudelta kalenteripäivältä.

PALKKATURVAN HAKEMINEN Palkkaturvajärjestelmä toimii siten, että valtio maksaa palkkasaatavat työntekijälle ja perii ne sitten työnantajalta. Palkkaturvahakemuksen saa mm. TE-toimistolta tai ELY-kes-

46

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

kukselta, joille palkkaturvahakemuksen voi myös laittaa vireille.

Palkkaturvana voidaan maksaa kaikki sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja on velvollinen työntekijälleen maksamaan.

Hakemukseen on syytä eritellä kuukausipalkan ohella kaikki viivästyneet palkkaerät kuten esimerkiksi vuosilomakorvaukset, lisä- ja ylityökorvaukset, bonukset, kilometrikorvaukset ja muut kulukorvaukset.

Lisäksi odotusajan palkka tulee mainita hakemuksessa, mikäli lopputilin suoritus on viivästynyt.

Palkkaturvahakemuksen tekijän kannattaa varautua siihen, että asian käsittely voi kestää pitkään.

Selvissäkin tapauksissa hakemusten vähimmäiskäsittelyajat ovat useita kuukausia.

MÄÄRÄAJAT JA RAJOITUKSET Palkkaturvahakemus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa palkkasaatavan erääntymisestä. Määräajan jälkeen haettua saatavaa ei voida maksaa palkkaturvan kautta.

Työntekijälle palkkaturvana maksettavien saatavien enimmäismäärä on 15 200 euroa samalle työnantajalle tehdyn työn perusteella.

Palkkaturvan piirissä ovat vain työsuhteiset työntekijät. Siksi esimerkiksi osakeyhtiön toimitusjohtajalle ja henkilöyhtiön vastuunalaiselle yhtiömiehelle ei voida maksaa

palkkasaatavia palkkaturvan kautta.

Viivästyneet palkkasaatavat voi saada palkkaturvan kautta, jos palkkasaatavien viivästyminen johtuu työnantajan maksukyvyttömyydestä.

Palkkaturvaviranomainen selvittää työnantajan maksukyvyttömyyden, joten hakijan ei tarvitse esittää

asiasta selvitystä. Jotta hakemusta ei tehtäisi turhaan, työntekijän kannattaa ennen hakemuksen tekemistä selvittää työnantajan kanssa, johtuuko viivästyminen työnantajan maksukyvyttömyydestä vai jostain muusta seikasta.

PALKAT MYÖHÄSSÄ, MUTTA TYÖT JATKUVAT Toisinaan työnantaja ei lomauta tai irtisano työntekijöitä, vaikka edellytykset palkanmaksulle ovat tilapäisesti tai jopa kokonaan lakanneet.

Tällöin on syytä harkita, kauanko työsuhdetta kannattaa jatkaa, jos palkanmaksusta ei ole takeita.

Palkkaturvalain mukaan palkkaturvaviranomaisella on perustellus-

ta syystä oikeus evätä palkkaturva tai harkita maksettavan palkkaturvan määrä, jos työntekijä on jatkanut työsuhteessa vielä senkin jälkeen, kun hänen on täytynyt tietää, ettei työnantaja kykene suoriutumaan palkanmaksusta. Oikeus palkkaturvaankin voi siis päättyä, jos vakavat palkanmaksuongelmat jatkuvat riittävän pitkään.

Työsuhteen voi viime kädessä päättää itse työnantajan maksukyvyttömyyden johdosta ja joskus näin kannattaakin tehdä, jotta palkaton työskentely ei aiheuta merkittäviä taloudellisia tappioita. Työsuhteen päättäminen ajoissa on tärkeää erityisesti osakeyhtiön toimitusjohtajalle ja muille palkkaturvan ulkopuolelle jääville henkilöille.

Oikeus työttömyysturvaan ei ala ennen palvelussuhteen päättymistä, ja palkkaturvan ulkopuolelle jäävä henkilö ei välttämättä saa palkkojaan mistään, mikäli työnantaja on varaton.

Ennen työsopimuksen päättämistä asia kannattaa selvittää huolellisesti Suomen Ekonomien lakimiehen kanssa. Näin voi varmistaa, että työsopimuksen päättäminen ei aiheuta esimerkiksi karenssia työttömyysturvassa tai muita haitallisia seuraamuksia.

PALKKATURVAHAKEMUS HYLÄTTY? Palkkaturvahakemus voi tulla osin tai kokonaan hylätyksi siksi, että työnantaja kiistää haetut palkkasaatavat. Palkkaturvana voidaan maksaa vain selviä ja riidattomia saatavia, siksi saatavien kiistäminen johtaa lähes aina palkkaturvahakemuksen hylkäämiseen. Säilyttääkseen oikeutensa palkkaturvaan työntekijän on nostettava tuomioistuimessa kanne työnantajaa vastaan ja osoitettava, että palkkaturvasta vaadittujen saatavien perusteet ja määrät ovat oikeat.

Palkkaturvapäätös voi olla hylkäävä myös siksi, että viranomaisen selvitysten perusteella työnantajaa ei ole todettu maksukyvyttömäksi, jolloin työnantajan pitäisi selviytyä palkanmaksusta. Palkkasaatavia tulee tällöin vaatia suoraan työnantajalta. Jos palkkarästien periminen ei onnistu sovinnollisin keinoin, viime kädessä vaatimukset voi esittää tuomioistuimessa.

Palkkaturvaa hakevan muistilista • Selvitä työnantajan kanssa palkkojen viivästyksen syy.

• Palkkaturvaa on haettava 3 kuukauden kuluessa ­saatavien erääntymisestä.

• Erittele hakemuksessa kaikki palkanosat ­(vuosilomakorvaus, odotusajan palkka jne.).

• Toimita hakemus ELY-keskukselle tai TE-toimistolle.

Försenad ­löneutbetalning?

ARBETSTAGAREN BÖR HA tillgång till sin lön på förfallodagen, det vill säga betalningen ska då ha kommit in på arbetstagarens bankkonto. Om lönen förfaller till betalning på en lördag, söndag eller allmän helgdag anses närmaste föregående vardag vara förfallodag. När anställningsavtalet upphör ska slutlönen vara betald den dag anställningsavtalet upphör att gälla, om inte annat har överenskommits.

Förseningar i eller försummelser av löneutbetalning ska alltid först redas ut med arbetsgivaren. Om lönen inte kan betalas ut på grund av arbetsgivarens insolvens kan arbetstagaren ansöka om att få lönefordringarna betalda enligt lönegarantin. Lönegarantin tillämpas endast på klara och ostridiga fordringar.

Lönegarantisystemet fungerar så att lönefordringarna betalas till arbetstagaren av staten, som sedan driver in dem av arbetsgivaren. Ansökan om lönegaranti görs på en blankett som fås från bland annat arbetsoch näringsbyråerna och NTM-centralerna.

Hit kan ansökan också lämnas in.

Ansökan om lönegaranti ska göras inom tre månader efter att fordran förfallit till betalning. I ansökan bör förutom månadslönen alla försenade löneposter specificeras, som exempelvis semesterersättningar, mertids- och övertidsersättningar, bonusar, kilometerersättningar och andra kostnadsersättningar.

Det maximala lönegarantibeloppet per arbetstagare är 15 200 euro på basis av arbete som har utförts för en och samma arbetsgivare.

Den som lämnar in en ansökan om lönegaranti ska vara förberedd på att behandlingstiden kan vara lång. Även i klara fall kan behandlingstiden uppgå till minst flera månader.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

47

[ TAPAHTUU ]

Ekonomiyhdistysten tapahtumat EKONOMFÖRENINGEN MERKUR 9.3. Årsmötet 13.4. Frukostseminarie på Ålandsbanken 28.4. Mousserande vin- och chokladtasting i samarbete med Cloetta Mera information och anmälningen på www.ekonomforeningenmerkur.fi.

12.3. Marskin Maja. Olemme järjestämässä yhdessä Riihimäen– Hyvinkään ja Lounais-Hämeen Ekonomien kanssa yhteistapaamisen Marskin Majalle Lopelle.

Tapahtuma on avec, lähetämme tapahtumasta tarkemman ohjelman lähempänä ajankohtaa.

26.4. Sääntömääräinen kevätkokous.

EKONOMFÖRENINGEN NIORD 8.3. Sommarstugbokningen börjar 15.3. Smyckesverkstad 16.3. Tillred en festmiddag 31.3. Årsmöte 6.4. Teater: Sånger vid randen av ett grått hav 12.4. Den förnyade bokföringslagen 13.4. Utställning: Zabludowicz Collection 14.4. Deadline för att beställa åkband till Borgbacken 21.4. Musikal: Vampyyrien tanssi 28.4. Teater: Titanic Niords kansli, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors, Cati Lilja, 0400-138 258, Heidi Nielsen, 0400-138 528. Läs om Niords program i Niordbladet och på www.niord.fi.

ETELÄ-KARJALAN EKONOMIT 8.4. Menestyvän työyhteisön pelisäännöt, Lappeenranta Tervetuloa!

Puheenjohtaja Virve Juntunen ­(virve.juntunen@gmail.com) Sihteeri Liisa Kemppainen ­(liisa. kemppainen@student.lut.fi)

Ekonomitangot Seinäjoen Tangomarkkinoilla 9.7.

JANI PIHLAJA

ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT Tarkistathan, että Suomen Ekonomien jäsenrekisterissä on ajantasainen sähköpostiosoitteesi! Näin kutsut yhdistyksemme järjestämiin tapahtumiin ja muu viestintä tavoittavat sinut.

Tarkista ja korjaa tietojasi: jasenpalvelu.ekonomit.fi > Omat sivut. Tai ole yhteyksissä Suomen Ekonomien toimistoon jasenrekisteri@ekonomit.fi tai p.

020 693 200, klo 9–14.

ETELÄ-POHJANMAAN ­EKONOMIT 22.4. EPEn sääntömääräinen kevätkokous, yritysvierailu ja illallinen LSK Business Park, Kauhava. Ilmoittautuminen viim.

14.4. epe@ekonomit.fi 9.3. klo 17–20 Mindfulness työssä -koulutus Suomen Ekonomit ry järjestää Seinäjoella Mindfulness-koulutuksen Sokos Hotel Lakeudessa, Torikatu 2. Ilmoittaudu ekonomit.fi-sivuston kautta.

9.7. Ekonomitangot Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Ekonomit kutsuu Suomen Ekonomien jäseniä seuralaisineen ympäri Suomen mukaan yhteiseen TANGOJUHLAAN 9.7. klo 15–17.30 Tangokadun VIP-tiloihin ja sen jälkeen nauttimaan tangon pyörteistä tangokuninkaallisten vauhdittamana.

Olemme räätälöineet edullisen ”Ekonomin VIP-paketin” 65 euron hintaan. Paketti sisäl-

tää sisäänpääsyn VIP tiloihin, tangokadulle, buffetruokailun juomineen ja sisäänpääsyn tangotansseihin urheilutalolle sekä tangokadun VIP-tarjoilualueelle päälavan läheisyyteen. Tangovieraillamme on myös mahdollisuus ostaa lippu klo 21 alkavaan Tangokuningatar-finaaliin Seinäjoki Areenaan. Lipun hinta on 42 euroa.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut ekonomitangot@gmail.com tai p. 050 042 2780/Anna-Maija.

Ilmoittaudu viim. 15.5.

Lisäinfoa ajankohtaisista tapahtumista löydät www. epekonomit.net. Löydät tulevat tapahtumat myös Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry -nimisestä suljetusta Facebook-ryhmästä.

Liity ryhmään.

HELSINGIN EKONOMIT 23.2. Vapaaehtoisten johtaminen yhdistyksessä 7.3. Yritysvierailu: Aarikka Oy 8.3. Viekö perheystävällisyys yrityksen konkurssiin vai pörssiin?

8.3. Mmm, kahvia! Kahvitasting, tietoa kahvista ja kahvikaupasta 9.3. Vuorovaikutuksesta voimaa 18.3. Uutisvuodon nauhoituksen yleisöön 5.4. Helsingin kaupunginteatteri: Kaktuksen kukka (komedia) Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.heko.fi KESKI-SUOMEN EKONOMIT 17.2. Vierailu Kariteamin kirjapainoon 10.3. Makumatka Espanjaan -kokkikurssi 17.3. Keski-Suomen Ekonomit ry:n vuosikokous Viikoittainen ekonomisähly sunnuntaisin 24.4. asti Tarkat tiedot tapahtumista saat sähköisestä jäsenkirjeestämme ja www.keskisuomenekonomit.fi.

KYMENLAAKSON EKONOMIT 7.3. klo 17–20 Yritysvierailu Wise Group Finland, Kotka Varatoimitusjohtaja Harri Tenkanen johdattelee Wise Group Finlandin kasvutarinaan. Mukana myös yritysneuvoja Kristiina Kuparinen kertomassa Cursorin kuulumisia sekä TE-toimiston palveluesimies Anneli Buddas valottamassa TE-toimiston roolia urasuunnittelun tukena.

Paikka: Cursor, Kotkan toimipiste, Eagle-talo, Kyminlinnantie

48

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

6, Kotka, auditorio Ilmoittaudu tapahtumakalenterin kautta. Lisätietoja myös Kymenlaakson ekonomien nettija Facebook-ryhmän sivuilla.

Suomen Ekonomien järjestämät koulutukset Kouvolassa ja Lappeenrannassa: 25.2. klo 17–20 Ajanhallinnan toinen näkökulma. Kymenlaakson amk:n Kasarminmäen kampus, Paraatikenttä 7, Kouvola.

Ilmoittaudu tapahtumakalenterin kautta. Lisätietoja myös Kymenlaakson ekonomien nettija Facebook-ryhmän sivuilla.

8.4. Menestyvän työyhteisön pelisäännöt, Lappeenranta.

Kouvolasta järjestetään yhteiskuljetus.

PIRKANMAAN EKONOMIT 6.4. klo 18 Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous ja viini-ilta. Tampereen Seudun Yrittäjänaisten huoneisto, Pellavatehtaankatu 12 C, Tampere Kutsutut: Pirkanmaan Ekonomit ry:n varsinaiset jäsenet Kokouksen asialistalla ovat sääntömääräiset kevätkokousasiat: --esitetään toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2015 --esitetään tilintarkastuskertomus --päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta --päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille --mahdolliset muut asiat Kokouksen jälkeen ilta jatkuu viini-teemalla ja kuohuviinimaistiaisilla. Viini-ilta järjestetään yhteistyössä Viinimestarit.comin Matti Sieväsen kanssa. Viini-iltaan on ennakko-ilmoittautuminen ja tarkemmat tiedot löytyvät lähempänä tapahtumaa uutiskirjeestä ja PME:n kotisivuilta.

Tervetuloa mukaan!

Pirkanmaan Ekonomit, Hallitus POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT 25.2. klo 11.30 Ekonomilounas ravintola Fobia 3.3. klo 17 Naisten ilta 31.3. klo 11.30 Ekonomilounas, ravintola Aada 1.4. Gini-tasting 6.4. Yritysvierailu Arcusys Oy Lisätietoa tapahtumista www. pohjoiskarjalanekonomit.fi ja Facebookista Pohjois-Karjalan Ekonomit ry.

[ TAPAHTUU ] RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN ­EKONOMIT 12.3. klo 14 vierailu Lopella Marskin Majalla. Ensin esittely ja sen jälkeen ruokailu, Marskin Menu. Avec-tilaisuus. Teemme käynnin yhteistyössä Forssan (Lounais-Hämeen Ekonomit) ja Hämeenlinnan (Etelä-Hämeen Ekonomit) kanssa. Mahdollisesta yhteiskuljetuksesta Hyvinkäältä/Riihimäeltä lisäinfoa nettisivuillamme.

20.4. klo 18 yhdistyksen kevätkokous ja yritysvierailu Rantalainen Yhtiöt, Sahakuja 4, Hyvinkää.

RiHyE toiminnasta lisää sivuilla www.rihy.fi. Raikasta alkuvuotta kaikille jäsenillemme!

SAVONLINNAN SEUDUN ­EKONOMIT 15.3. Kevätkokous ja Wiininmaistajaiset sawolaiseen tappaan Järvisydämessä Kokoontuminen ABC:n parkkipaikalla klo 16.15. Saapuminen Järvisydämeen noin klo 17. Aloitamme kokouksen heti päästyämme Järvisydämeen. Kokouksen jälkeen Järvisydämen esittely.

Esittelyn jälkeen alkaa Wiinin-

maistajaiset sawolaiseen tappaan, kesto noin 1 tunti. Paluu Savonlinnaan.

Ilmoittaudu 6.3. mennessä paivi.m.kuusinen@gmail.com.

Wiininmaistajaisista keräämme 10 euron maksun, joka maksetaan paikan päällä. Muistathan mainita erikoisruokavalion.

Lämpimästi tervetuloa!

11.4. Ylivertainen asiakaskokemus -iltakoulutus. KTT Merja Fischerin koulutus. Paikka Casino.

Valtakunnallinen tapahtuma: 20.7. Risteily ja Ooppera Don Giovanni Savonlinnassa.

Ohjelma: 15.50 m/s Elviiraan, Satamapuistonkatu 16.00 Teosesittely Don Giovanni 16.30 Risteily lähivesillä, ruokailu ja saapuminen Olavinlinnaan 19.00 Ooppera Don Giovanni, 149,50 euroa/lippu.

Varaukset 29.2. mennessä paivi. ruuskanen@savonlinnatravel. com. Kysy myös majoitusta.

SUUR-SAVON EKONOMIT 8.3. klo 17–21 Suomen Ekonomien maksuton iltakoulutus: Puhejudo

Juhlakonsertti

5.4. klo 15–17 Yritysvierailu: Kehitysyhtiö Miksei Oy 14.4. klo 17.15–21 Yhdistyksen kevätkokous ja Ihmisellinen mies -näytelmä 7.6. klo 15.30–21 Kevätretki Salmelaan – näyttelyn ennakkoesittely Senioritoiminta Senioritoimintaa ideoitiin syksyllä 2015 ja sen seurauksena senioriekonomeja kutsutaan seuraaviin tilaisuuksiin kevään 2016 aikana: 27.4. klo 13 Kahvihetki Mikkelin kauppahallissa 18.5. klo 14 Päiväkahvit museokahvila Vanhassa Kassussa ja kävely Kasarmin puistossa 21.6. klo 14 Torikahvit Ilmoittautumiset kaikkiin tapahtumiin osoitteessa tapahtumat. ekonomit.fi TURUN SEUDUN EKONOMIT 17.2. Yritysvierailu: Bo LKV – Täysin uusi tapa tehdä asuntokauppaa 24.2. Yritysvierailu: Turun Kahvipaahtimo 26.2. Yritysvierailu ja liigaottelu: TPS:n vieraaksi HK-Areenalle ja TPS–Kärpät-liigaottelu 1.3. Aamiaisseminaari: Tuotta-

vuutta hyvällä johtamisella 8.3. Yritysvierailu: By Pia’s 16.3. Koulutus: Samppanjan vertailut 31.3. Yritysvierailu ja kevätkokous: Kultaranta Resort, Naantali 6.4. Suomen Ekonomien koulutus: Käytännön työkalut: Ylivertainen asiakaskokemus – miten se synnytetään?

VAASAN EKONOMIT Hyvää alkanutta vuotta 2016!

Starttasimme vuoden käyntiin vauhdikkaasti 30.1. moottorikelkkasafarilla sekä kädentaitojamme hiomalla mosaiikkilyhtykurssilla 12.2.

Muista kevään tapahtumista alla sekä tarkemmin sähköpostitiedotteistamme, nettisivuiltamme www.vaasanekonomit. fi tai Facebookista (Vaasan Ekonomit).

6.3. Mindfulness-koulutus Vaasan yliopistolla 16.3. Ylivertainen asiakaskokemus (Suomen Ekonomien koulutus) 26.–27.3. Potkunyrkkeilyn SM-kisat Vaasassa – kahden päivän lippu erikoishintaan, avec.

Ti 15.3.2016 klo 19 Savoy-teatteri

Kasarmikatu 46-48 Helsinki

Naiskuoro KYN Johtaa Kaija Viitasalo Johanna Juhola, harmonikka Kirmo Lintinen, piano Panu Savolainen, vibrafoni Mukana myös mm.

Johanna Försti ja Jukka Perko Liput kuorolaisilta ja ovelta 20/15e, kannatuslippu 35e (sis. kuohuviinitarjoilun ja parhaat paikat), Lippupalvelusta 22,50/17,50/37,50e Lisätietoja www.kyn.fi fb.com/KYNchoir

[ KOLUMNI ]

VATT:N KUVA-ARKISTO

Miksi opintolaina ei kelpaa?

Roope Uusitalo on koulutuksen taloustieteen professori Jyväskylän yliopistossa. Hän on aiemmin toiminut tutkimusjohtajana Helsingin taloustieteellisessä ­tutkimuskeskuksessa HECERissä sekä ­Valtion taloudellisessa tutkimus­keskuksessa.

M

iltä kuulostaisi sijoituskohde, jonka riskikorjattu vuotuinen reaalituotto on reippaasti yli kymmenen prosenttia? Ja entä, jos joku tarjoaisi tällaisen sijoituksen rahoittamiseksi lainaa negatiivisella korolla? Suunnilleen tällaisesta diilistä on kyse kauppatieteen maisteritutkinnossa.

Kauppakorkean pääsykoepäivien ruuhkasta päätellen ei innokkaista sijoittajista olekaan pulaa.

Abiturientit ymmärtävät koulutuksen arvon, ja hakijoita kauppatieteelliseen koulutukseen oli aloituspaikkoihin verrattuna viime vuonnakin yli nelinkertainen määrä.

Opintojen lainarahoitus ei kuitenkaan tunnu kelpaavan negatiivisellakaan korolla. Opintolainan suosio on kasvussa, mutta uusista opiskelijoista lainaa ottaa silti vain neljännes. Luku on hämmentävän pieni, koska näin halpaa lainaa harvalle tarjotaan enää tämän jälkeen.

Opintolainan korko on pieni ja siihen saa automaattisesti valtiontakauksen. Normiajassa valmistuneet saavat 40 prosenttia omavastuuosuuden ylittävästä lainapääomasta anteeksi lainahyvityksenä. Mielessäni onkin käynyt, pitäisikö reputtaa ainakin kaikki kauppakorkean opiskelijat, jotka eivät näilläkään ehdoilla ymmärrä ottaa opintolainaa.

Ehkä pieni laskuesimerkki selventää tilannetta. Jos opiskelija nostaa joka vuosi nykysääntöjen mukaisen maksimimäärän (400€/kk) opintolainaa ja valmistuu viidessä vuodessa, opintolainan määräksi tulee korkoineen reilut 18 000 euroa.

Määräajassa valmistuvat saavat tämänsuuruisesta lainasta 6 200 euroa opintolainahyvitystä. Käytännössä siis Kela lyhentää opintolainaa opiskelijan puolesta tuolla summalla. Jos lainan korko on 2 prosenttia, ja opiskelija alkaa lyhentää lainaa vuoden kuluttua valmistumisesta ja maksaa sen takaisin kymmenessä vuodessa, lainan efektiiviseksi koroksi tulee –3,5 prosenttia.

Ehkä opiskelijoiden työtilanne on niin hyvä, että opinnot voi rahoittaa opintorahalla ja palkka-

Pitäisikö reputtaa kauppakorkean opiskelijat, jotka eivät näilläkään ­ehdoilla ymmärrä ottaa opintolainaa.

50

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

tuloilla. Työssä käyvien opiskelijoidenkin kannattaisi ilman muuta nostaa opintolainaa. Jos nostaa opintolainaa viiden vuoden ajan maksimimäärän, piilottaa rahat nollakorolla patjan alle ja valmistuu ajallaan, saa tuon saman 6 200 euron lainahyvityksen. Jos sitten heti valmistuttuaan maksaa patjan alle jemmatuilla rahoilla lainan korkoineen takaisin, jää patjan alle silti vielä melkein 6 000 euroa. Toki, jos opinnot viivästyvät yli vuodella ja lainahyvityksen määräaika ylittyy, hyvitys jää saamatta ja patjan alus tyhjenee. Kannustimet kohtuuajassa valmistumiseen ovat siis aika suuria, mutta niiden vuoksi lainahyvitysjärjestelmä on alun perin kehitettykin.

Opintolainan merkitys kasvaa tulevaisuudessa, sillä hallitus on päättänyt hallitusohjelmassaan leikata korkeakouluopiskelijoiden opintotukimenoista 150 miljoonaa euroa.

Tämä on yli neljäsosa korkeakouluopiskelijoiden opintorahoihin nykyisin kuluvasta summasta. Opintorahamenojen leikkaaminen tarkoittaa sitä, että opintolainan suuruutta pitää vastaavasti kasvattaa.

Ongelmana on, että opintolaina on edullisuudestaan huolimatta edelleen kovin epäsuosittu eivätkä opiskelijat välttämättä innostu opintolainan nostamisesta opintorahaleikkausten jälkeenkään. Jos tästä seuraa, että opintoja rahoitetaan entistäkin enemmän palkkatyöllä, uhkana on opiskeluaikojen piteneminen.

Opintotukijärjestelmää pitäisi uudistaa niin, että järjestelmä sekä turvaa mahdollisuuden päätoimiseen opiskeluun että kannustaa ripeään valmistumiseen. Toimivien kannustimien rakentaminen ilmeisen epärationaalisille opiskelijoille tosin vaatisi pikemminkin psykologian kuin taloustieteen osaamista.

Opinto­ tukea pitäisi ­uudistaa niin, että se turvaa ­päätoimisen ­opiskeluun mutta ­kannustaa ­ripeään valmis­ tumiseen.

[ YHTEYSTIEDOT ] SUOMEN EKONOMIT – FINLANDS EKONOMER Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors p./tfn 0201 299 299 info@ekonomit.fi ekonomit.fi

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSÄRENDEN Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressändringar arkisin – vardagar 9–14 jasenrekisteri@ekonomit.fi

0206 93200

Voit muuttaa yhteystietojasi – Du kan ändra dina kontaktuppgifter: jasenpalvelu.ekonomit.fi > Omat sivut – Egna sidor TYÖSUHDENEUVONTA – ANSTÄLLNINGSRÅDGIVNING 0206 93205 Työ- ja virkasuhteisiin liittyvät oikeudelliset kysymykset Rättsliga frågor om arbets- och tjänsteförhållanden arkisin – vardagar 9–12 Lakimiehet käsittelevät yhteydenotot lähtökohtaisesti saapumis­ järjestyksessä. Työelämään liittyvien sopimusten käsittelyyn on hyvä varata kaksi arkipäivää.

Juristerna behandlar i princip ärendena i den ordning de kommit in.

För behandlingen av avtal som gäller arbetslivet är det bra att reservera två vardagar.

TYÖNANTAJANEUVONTA – ARBETSGIVARRÅDGIVNING 0201 299 243 Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi TYÖTTÖMYYSTURVANEUVONTA – ARBETSLÖSHETSSKYDDRÅDGIVNING ma–ti ja to–pe klo 9–12 – må–ti och to–fr kl. 9–12 020 693 273 TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAT – DAGPENNING VID ARBETSLÖSHET IAET puhelinpalvelu ma–to klo 10–15, pe 10–13 09 4763 7600 IAET telefonservice må–to kl. 10–15, fr 10–13 www.iaet.fi URAPALVELUT – KARRIÄRTJÄNSTER 020 693 255 Ratkaisuja uran suuntaan, työnhakuun ja työhyvinvointiin Lösningar på frågor som gäller karriär, arbetssökning och arbetshälsa ura@ekonomit.fi varaa aika – boka tid: ajanvaraus.ekonomit.fi PALKKANEUVONTA – LÖNERÅDGIVNING Varaa aika – boka tid: ajanvaraus.ekonomit.fi tai lähetä soittopyyntö – be oss ringa dig: palkkaneuvonta@ekonomit.fi TYÖMARKKINATOIMINTA – ARBETSMARKNADSVERK Työmarkkinajohtaja – Arbetsmarknadsdirektör Lotta Savinko 040 504 4356 VIESTINTÄ – KOMMUNIKATION viestinta@ekonomit.fi Viestintä- ja markkinointijohtaja – Kommunikationsoch marknadsföringsdirektör Terttu Sopanen

040 334 1202

TOIMINNANJOHTAJA – VERKSAMHETSLEDARE Hanna-Leena Hemming

050 511 3048

Koko henkilöstön yhteystiedot löydät verkosta ekonomit.fi/henkilo­ hakemisto Personuppgifter hittar du från webben ekonomit.fi/sv/kontaktuppgifter Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ekonomit.fi E-postadresserna har formen fornamn.efternamn@ekonomit.fi

JÄSENYHDISTYKSET – MEDLEMSFÖRENINGAR Ekonomiyhdistykset – Ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, ­Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, ­Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, ­Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, ­Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, ­Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, ­Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, ­Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen–Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit – Expatriatekonomerna ry Opiskelijayhteisöt – Studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta

Finanssi ry, Oulu Helsingin kauppatieteiden ­ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans ­Studentkår, Helsingfors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – Mer information: ekonomit.fi > Meistä > Ekonomit-yhteisö ekonomit.fi > SV > Om oss > Ekonomer samfund KYLTERIYHDYSHENKILÖT – EKONOMSTUDERANDENS KONTAKT­PERSONER Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö ­avustaa, kun ­haluat tietää Ekonomien opiskelijapalveluista.

Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@ekonomit.fi.

Hanken: Thomas Lindqvist Aalto-yliopisto: Roope Lääkkölä JY: Veera Leppänen LUT: Taru Hakkarainen ISY: Erno Hilvenius, Nora Kettunen TaY: Mira Ala-Kantti Hanken Vasa Campus: Emil Berglund TSE: Salli Laakio ÅA: Marina Stenbäck VY: Roosa Junttila Pori: Lauri Kiilholma OY: Kalle Mäkäräinen

Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin matkapuhelimesta 8,21 snt / puhelu + 16,9 snt / min ja lankapuhelimesta 8,21 snt / puhelu + 6,9 snt / min. Puheluhinnat 0206-alkuisiin matkapuhelimesta mpm + 3 snt / min ja lankapuhelimesta pvm + 3 snt / min.

Samtalspris till 0201-nummer 8,21 cent / samtal + 16,9 cent / min från mobiltelefon och 8,21 snt / samtal + 6,9 cent / min från fasta nätet. Samtalspris till 0206-nummer msa + 3 sent / min från mobiltelefon och lna + 3 cent / min från fasta nätet.

Tarkistathan, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. Se onnistuu jäsenpalvelussa: jasenpalvelu.ekonomit.fi > Omat sivut Kirjaudu jäsenpalveluun jäsennumerollasi (tai vaihtamallasi tunnuksella) ja henkilötunnuksen loppuosalla.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 6

51

Good leadership gets things moving

JOHTAMISOSAAMISTA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUSTA Turun kauppakorkeakoulun johtamiskoulutusyksikkö TSE exe tarjoaa sekä organisaation tarpeisiin räätälöityjä kehittämisratkaisuja että avoimia koulutusohjelmia. koulutusohjelma:

aloitus:

kesto:

EXECUTIVE MBA TURKU JOKO TURKU

17.2.2016 (ja maaliskuu 2017) 4.10.2016

2,5 v 9 kk

4.4.2016

2 PV

7.4.2016

5 PV

25.4.2016

2 PV

9.5.2016

2 PV

19.5.2016

2 PV

9.6.2016

2 PV

15.9.2016

2 PV

Käymme yhdessä ain – TYÖYHTEISÖ TOIMIMAAN Numbers talk – ACCOUNTING AND FINANCE Digi-do digi-day I – DIGITALISAATIO JA LIIKETOIMINTAMALLIT Vasara ja nauloja? – TYÖKALUJA JOHTAMISEEN JA ENNAKOINTIIN Leader’s voice – VUOROVAIKUTUS JA JOHTAMINEN Digi-do digi-day II – DIGITAALINEN MARKKINOINTI Supply Excellence – HANKINTOJEN JOHTAMISESTA KILPAILUETUA

LUE LISÄÄ JA OTA YHTEYTTÄ

www.utu.fi/exe-koulutukset Turun kauppakorkeakoulu • Turku School of Economics