Ekonomi 5/2015

5

E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

Huono englanti

VOI LUODA YHTEIS­HENKEÄ ERI KULTTUURIEN KIRJOSSA

LO K A K U U 2 0 1 5

MAAILMALLA Amerikassa pomoa on syytä totella ERITYINEN EKONOMI Erikoisjoukkojen päälliköstä luomutilan isännäksi URA Työajan seuranta saattaa yllättää

HUIPPU-URHEILIJAN ASENTEELLA Ei ole sama, saavutetaanko tavoitteita vai ei, sanoo urheilijan keinoin johtava Samuli Vasala.

MONACO CALIBRE 12

Aleksanterinkatu 50, Helsinki www.elegancekultajousi.fi

Steve McQueen’s legacy is timeless.

More than an actor, more than a pilot, he became a legend. Like TAG Heuer, he defined himself beyond standards and never cracked under pressure.

[ SISÄLTÖ ] LO K A K U U / O K TO B E R 2 0 1 5 E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

5

E KO N O M E R N A S FA C K T I D N I N G

26

Erikoisjoukoista puimurin rattiin Taloushallintotaidoista ja strategiaosaamisesta on iloa maatilayrittäjän arjessa.

10

38

Työelämän moni­­ kulttuu­ristuminen ­vaatii ­asenne­muokkausta ­paitsi työn­tekijöiltä myös ­yritysjohdolta.

Kyky-projekti ­muokkasi ­yliopistojen ajatus­maailmaa ja herätti ajattelemaan opiskelijan arkea.

Kulttuuriäly hoi!

Opiskelukyky kuntoon

Jaa juttuvinkki myös kaverille ­ Ekonomin verkkolehdestä. ekonomilehti.fi

3

[ SISÄLTÖ ]

[ PÄÄKIRJOITUS ]

3 x uusi työ........................................ 18 Kertooko työaika työn määrästä?................................... 20

Ura

Työnhakukunto syynissä..................32 Persona Grata Samuli Vasala liikuttaa Suomea.... 34

28

12 vuotta Amerikassa "Perheemme järjestely aiheutti hämmennystä."

Chaker.................................................. 37 Maineteko......................................... 40 Evenemang Nordic Business Forum.................... 42 Työelämän pelisäännöt................. 44 Kolumni.................................................47 Tapahtuu.............................................. 48

Käsi pulssilla

J

okaisessa työpaikassani olen pyrkinyt pitämään mielessä yhden asian: kuka maksaa palkkani. Viimeiset seitsemän kuukautta olen tehnyt töitä jäsenelle eli sinulle. Niin kuin me kaikki täällä Suomen Ekonomeissa työskentelemme urasi parhaaksi. Siksi pulssisi on meille tärkeä. Haluamme kartoittaa ja tarjota parhaat palvelut ekonomiurallasi, huolehtia edunvalvonnastasi ja siitä, että tutkintosi arvo säilyy.

Mittasimme jäsenpulssin reilu kuukausi sitten. Lähetimme kyselyn kaikille jäsenillemme, joiden sähköpostiosoite löytyi ­jäsenrekisteristä ja jotka eivät olleet kieltäneet kyselyiden lähettämistä. Kyselyssä kartoitettiin, mitä mieltä olitte Suomen hallituksen kilpailukyky­ suunnitelmasta kuten sairausloman karenssista, arkipyhien muutta­ misesta palkattomiksi ja tuloveron nostosta. Lisäksi halusimme tietää suhtautumisenne 17.9. pidettyyn mielenilmaukseen.

Vajaan päivän aikana saimme yhteensä yli 12 000 vastausta. Kiitos jokaisesta. Kyselyyn vastasi joka neljäs sen saanut. Viestinne oli selvä: hyväksyitte muut hallituksen ehdotukset 60–70-prosenttisesti paitsi tuloverotuksen noston. Sen kannalla oli alle 30 prosenttia. Järjes­ tömme irtautumista mielenilmauksesta toivoi 54 prosenttia ja siihen osallistumista 14 prosenttia. Kannanotosta pidättäytymisen kannalla oli jäsenistöstä kolmannes. Välittömästi kyselyn päätyttyä Suomen Ekonomien hallitus teki vaikean päätöksen, että irtaudumme järjes­ tönä mielenilmauksesta. Teitä kuultiin.

Kyselyn jälkeen saimme paljon kiitosta nopeasta toiminnasta ja reagoinnista toiveeseenne. Toki osa teistä oli päätökseen pettynyt.

Saimme myös runsaasti viestejä, miksi kysely oli jäänyt tulematta.

Selvitimme asiaa ja syitä löytyi useita: viesti oli mennyt roskaposti­ kansioon, vastauslinkki oli jäänyt huomaamatta, tutkimusten lähettä­ minen oli kielletty tai sähköpostiosoite puuttui tai oli vanhentunut.

Varmistaaksesi vaikuttamismahdollisuutesi jatkossa, huolehdithan, että yhteystietosi ovat jäsenrekisterissämme ajan tasalla.

Suomen Ekonomit viettää tänä vuonna 80-vuotisjuhlaansa työn merkeissä ja uudistusten keskellä. Muotoilemme palveluitamme en­ tistä jäsenlähtöisemmiksi ja organisaatiom­ me uudistui lokakuun alussa. Molemmat uudistukset konkretisoituvat tuliterässä Asiakkuus-­tiimissä, jonka keskiössä olet sinä, jäsen. Siksi tulemme jatkossakin mit­ taamaan pulssiasi aiempaa säännöllisem­ min. Kiitos jäsenyydestä ja siitä, että pidät meihin ­yhteyttä ja tietosi päivitettyinä!

ROOPE PERMANTO

Terttu Sopanen Viestintä- ja markkinointijohtaja

Päätoimittaja / Chefredaktör Hanna-Leena Hemming, hanna-leena.hemming@ekonomit.fi, p. 0201 299 254 Toimituspäällikkö / Redaktionschef Terttu Sopanen, terttu.sopanen@ekonomit.fi, p. 040 3341 202

Julkaisija / Utgivare Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.ekonomit.fi Kustantaja / Redaktion Alma 360, PL 502, 00101 Helsinki www.alma360.fi ekonomilehti.fi

4

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

Asiakkuuspäällikkö / Kundchef / Tuottaja / Producent Sanna Laakkonen, ­sanna.laakkonen@alma360.fi Mediakoordinaattori / Mediekoordinator Outi Rinne Ulkoasu / Layout Mika Soikkelı Toimitusneuvosto / Redaktions­ kommittén Hanna-Leena Hemming, Terttu Sopanen, Katri Markkanen, Taija Keskinen ja Riikka Mykkänen Suomen Ekonomeista sekä Alma 360 Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Alma 360, myyntipäällikkö Kari Salko, kari.salko@alma360.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer Suomen Ekonomit, Lauri Laavakari, lauri.laavakari@ekonomit.fi Osoitteenmuutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@ekonomit.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset / Prenumerationer (ei-jäsenet) Alma 360, ekonomi@alma360.fi, myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset Hinta / Pris 65 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Roope Permanto Paperi / Papper kannet ­MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 10.12.2015, jäsenyhdistysten tiedotteet 13.11.2015 mennessä Suomen Ekonomeihin: lauri.laavakari@ekonomit.fi. Nästa Ekonomi utkommer 10.12.2015, meddeland­en från medlemsföreningarna senast 13.11.2015 till Finlands Ekonomer: lauri.laavakari@ekonomit.fi.

Ekonomi-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen ­kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä ­palauttamisesta.

441 619 Painotuote

PEFC/02-31-151

TRAVEL IN STYLE. TRAVEL IN SPACE.

Uusi ŠKODA Superb Combi – Tilan, tyylin ja mukavuuden uusi taso Uuden Superb Combin dynaaminen muotokieli henkii voimakasta läsnäoloa. Uusinta teknologiaa edustavat tehokkaat moottorit tarjoavat taloudellisuutta. Moderni teknologia on läsnä turvallisuudesta mukavuuteen, joka lunastuu myös entistä suuremmilla sisätiloilla. Tavaratilaa uusi Superb Combi tarjoaa vaikuttavat 660 litraa.

Vain parasta autollesi – valitse ŠKODA Huolenpitosopimus Kysy ŠKODA Huolenpitosopimuksesta ŠKODA-jälleenmyyjältäsi tai lue lisää: skoda.fi/huolenpitosopimus

Maahantuonti: HELKAMA Vuokraus: AVIS

ŠKODA Superb Combi alk. 28 290,95 €, autoveroton suositushinta alk. 22 610 € + arvioitu autovero 5 680,95 € CO2-päästöllä 126 g/km, yhdistetty kulutus 5,4 l/100 km. ŠKODA Superb alk. 26 984,30 €, autoveroton suositushinta alk. 21 620 € + arvioitu autovero 5 364,30 € CO2-päästöllä 125 g/km, yhdistetty kulutus 5,4 l/100 km.

Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. Kuvan auto erikoisvarustein.

Huolenpitosopimus ŠKODA Superb alk. 32 €/kk, kun ajosuorite 10.000 km/vuosi.

Tykkää meistä facebook.com/SkodaSuomi

skoda.fi

THINKSTOCK

TUOREITA JUTTUJA & AJATTELEMISEN AIHEITA blogi.ekonomit.fi

Coaching v ­ irkisti johtajaa

Päijät-Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Outi Hongisto kokeili coachingia ja huomasi ääneen ajattelun olevan hyödyllistä.

TEKSTI OUTI HONGISTO JA JOHANNA KOSKIMIES

”OLIN ELÄTELLYT AJATUSTA kokeilla mentorointia tai vastaavaa, ja Suomen Ekonomien tarjous coaching-kokeilusta sai minut tarttumaan tilaisuuteen. Olen työnikin puolesta kiinnostunut siitä, mitä mahdollisuuksia yrittäjät voisivat käyttää hyödykseen kehittyäkseen työssään”, Outi Hongisto kertoo kokeilusta, joka oli osa ICF Finlandin ja Suomen coaching-yhdistyksen yhteistä Coaching Vaikuttaa -kampanjaa. ”Coaching ohjasi jäsentelemään tapaa ajatella itseäni. Coachin kysymykset auttavat kääntämään oman ajattelun toiselle tasolle, ja sain eettisiä eväitä hankaliin kohtaamisiin johtajana.

Coachini Johanna Koskimies Neovolentiasta oli helposti lähestyttävä ja hänelle oli helppo jutella. Hän ei arvioinut eikä arvostellut, vaan pysyi neutraalina ja kyseli paljon. Kaikki vastaukseni olivat oikeita – lähtökohtia, joista voitiin lähteä eteenpäin.

Coach ei kuitenkaan päästänyt minua livahtamaan aidan matalimmasta kohdasta,

6

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

vaan haastoi pysähtymään ja tarkastelemaan omaa ajattelua ja sen seurauksia.

Ilman sitä ajatusten selkeytyminen olisi varmasti jäänyt puolitiehen.”

ASIOITA TARKASTELTIIN KOKONAISUUTENA Outi Hongiston mukaan coaching oli virkistävä ja ehdottomasti myönteinen kokemus. ”Johtajan työ on hektistä ja yksinäistä.

On paljon asioita, joista ei oikein voi puhua kenenkään kanssa. Coaching-tapaamisissa saatoin keskustella asioista, jotka ovat minulle tärkeitä. Ääneen puhuminen tekee asiat enemmän todeksi, auttaa luomaan ratkaisuja ja vahvistaa vastuuta omista ajatuksista ja toiminnasta.

Tärkeä huomio oli sekin, että aina ei kannata loikata suoraan konkreettisen tavoitteen kimppuun, vaan usein on viisaampaa ensin ratkaista joku primäärimpi, asioiden taustalla oleva kysymys.

Tarpeellista oli myös huomion kohdis-

taminen kokonaan itseeni. On hyvä pohtia ääneen itselleen tärkeitä asioita ja saada validointia omille ajatuksilleen. Coachingissa ei vedetty rajaa työelämän ja oman elämän välille, vaan asioita tarkasteltiin kokonaisuuden näkökulmasta, mikä oli hyvä.”

Coaching auttaa johtajia, esimiehiä, asiantuntijoita ja yrittäjiä kaikenlaisissa työn ja elämän haasteissa ja tavoitteissa. Tyypillisimpiä näistä ovat omaan jaksamiseen ja hyvinvointiin, itsensä hyväksymiseen ja toteuttamiseen liittyvät kysymykset, työelämän mielekkyyden kasvattaminen sekä menestymistaitojen kehittäminen.

TUTUSTU EkonomiEsimies-koulutuksen

­ryhmäcoachingiin https://www.ekonomit.fi/ryhmacoaching

Testaa mindfulnessia

Mindfulness eli tietoinen läsnäolo on mielenhallintataito, jonka avulla voit opetella keskittymään olennaiseen ja palautumaan työpäivän aikana. Se kehittää tutkitusti stressinhallintaa, keskittymiskykyä ja mielentyyneyttä.

Ota hetki aikaa ja kuuntele 3 minuutin mittainen mindfulness-äänite osoitteessa ekonomit.fi/tyohyvinvointi

10 %

Ekonomit ­jäsenlähtöisemmäksi SUOMEN EKONOMIEN organisaatio uudistui lokakuun alussa. Yhtenä suurimmista muutoksista oli asiakkuusyksikön ja asiakkuustiimin perustaminen.

Asiakkuusyksikköön on koottu jäsenpalveluita koordinoivan asiakkuustiimin lisäksi viestintä- ja markkinointitiimi, johon liittyi myös jäsenrekisteri- ja tapahtumatiimi.

Tavoitteena on entistä jäsenlähtöisemmät ja personoidummat, uran eri vaiheisiin räätä-

löidyt palvelut ja niiden viestintä.

Asiakkuuspäällikkönä aloitti Katri Markkanen ja asiakkuusvastaavina Tanja Hankia (kylterit & nuoret ekonomit), Anu Varpenius (oto, ekonomit & esimiehet), Salla Grönholm (oto, yrittäjät) ja Tuuli Marttila (yhdistykset).

Organisaatiouudistuksen yhteydessä Riikka Mykkänen nimitettiin yhteiskuntasuhdepäälliköksi ja Mika Parkkari koulutuspolitiikan asiantuntijaksi.

KYBERTURVALLISUUSALAN ASIANTUNTIJOISTA vain joka

kymmenes on nainen, kertoo uutistoimisto Reuters. Naisten määrä on vähentynyt prosentilla viimeisen kahden vuoden aikana. Samassa ISC2:n julkaisemassa tutkimuksessa 62 prosenttia vastaajista kertoi, että heidän omassa organisaatiossaan ei ole riittävästi tietoturvaosaajia.

180 pv SARRI KUKKONEN

VUOROTTELUVAPAAN EHTOIHIN

Uusi asiakkuustiimi aloitti toimintansa 1.10. Kuvassa (vas.) Salla Grönholm, Anu Varpenius, Katri Markkanen, Tanja Hankia ja Tuuli Marttila.

VÄITÖS:

Viranomaisten tulisi karsia tietoturvaohjeistuksia SUOMALAISIA PK-YRITYKSIÄ ohjeistavia tahoja ja ohjeistuksia on paljon, ja niiden kaikkien huomioiminen ja toteuttaminen yrityksissä on haastavaa. Siksi viranomaisten tulisi pyrkiä vähentämään tietoturvaohjeistuksia ja niistä ohjeistavia tahoja, toteaa Niina Kinnunen tietotekniikan alan väitöskirjatutkimuksessaan.

Erityisesti verkossa useissa osissa julkaistavia ohjeistuksia Kinnunen pitää työläinä hahmottaa. Lisäksi ohjeistuksissa käytettävän termistön kirjavuus vaikeuttaa kokonaiskuvan saamista. Tutkija perääkin viranomaisilta selkeyttä ja tietoturvaa koske-

vien termien vakinaistamista.

Kinnusen tutkimuksen mukaan yritysten työntekijät ymmärtävät hyvin tietoturvan merkityksen tietojen suojaamisessa eivätkä ole halukkaita toimimaan tietoisesti yrityksen tietoturvaohjeiden vastaisesti. Motivaatiota ohjeiden noudattamiseen parantaa tieto tietoturvariskeistä ja erityisesti yritysten omat tiedotteet tietoturvauhkista – kunhan tiedotteiden määrä pysyy rajallisena.

on tulossa tiukennuksia 1. 1. 2016 alkaen. Vuorotteluvapaan kesto lyhenee 180 kalenteripäivään, eikä vapaata voi pitää useassa ­jaksossa. Työhistoriavaatimus nousee 16 vuodesta 20 ­vuoteen.

Akava ei kannata ehtojen ­heikennyksiä.

$6B

VEROPARATIISEISSA ON

kätkettynä noin 6 biljoonaa dollaria, kertoo ekonomisti Gabriel Zucman kirjassaan The Hidden Wealth of Nations.

Zucmanin mukaan Yhdysvaltain osakemarkkinoiden arvosta liki 9 prosenttia hallinnoidaan veroparatiiseissa, kuten Sveitsissä, Karibian maissa tai Luxemburgissa.

Kinnunen, Niina (2015). Tietoturvaohjeistusten noudattamisen motivaatio ja sen muuttuminen. Vaasan Yliopisto.

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

7

[ UUTISSALDO ]

Jäseneksi tekstarilla

Suomen Ekonomien jäsenenä saat liiton palvelut, monia jäsenetuja ja pääset mukaan ekonomiyhdistyksesi toimintaan. Jäsenmaksun voit vähentää verotuksessa. Lähetä tekstiviesti EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

APUA TYÖELÄMÄN KÄÄNTEISIIN ekonomit.fi/ urapalvelut

Parempaa palvelua työttömäksi jäävälle

TYÖTTÖMYYSUHAN ALLA? OLE HETI YHTEYDESSÄ MEIHIN! Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvonta ja urapalvelut auttavat ja opastavat työnhakijaksi ilmoittautumisessa, jotta saisit sinulle parhainta palvelua tilanteessasi.

Työnhakijaksi voi ilmoittautua jo ennen kuin työsuhde päättyy. Ilmoittautuminen on kuitenkin tehtävä viimeistään työsuhteen päättymispäivää seuraavana päivänä, jotta et menetä etuuksia.

Työttömyysturvaneuvonta ma–ti ja to–pe klo 9–12, puh. 020 693 273. Varaa aika osoitteessa ajanvaraus.ekonomit.fi Urasuunnittelun ja työnhaun palvelut: ura@ekonomit.fi

THINKSTOCK

TE-TOIMISTOT ovat viime vuosina vähentäneet henkilökohtaista asiakaspalvelua ja siirtyneet yhä enemmän sähköiseen asiointiin. Tämä vaatii työttömäksi jäävältä perusteellisempaa etukäteisvalmistautumista, kun omaa palvelutarvetta ja urasuunnitelmia kartoitetaan jo työnhakijaksi ilmoittautumisen yhteydessä monisivuisella lomakkeella.

Siksi Akavalaiset liitot, TE-toimistot sekä työ- ja elinkeinoministeriö ovat lähteneet yhteistyöhankkeeseen, jossa varmistetaan, että korkeakoulutettu pääsee sujuvammin hänelle sopivien palvelujen ääreen niin TE-toimistossa kuin omassa liitossaan.

Mihin työehtosopimus ­vaikuttaa?

Työelämää säätelevät monet lait sekä erikseen neuvotellut työehtosopimukset.

LAINSÄÄDÄNNÖN lisäksi työntekijän työehtoihin vaikuttavat työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen neuvottelemat työehtosopimukset. Työehtosopimuksissa eli tesseissä työehdoista voidaan sopia lainsäädännöstä poikkeavasti

– yleensä työntekijän edun mukaisesti. Lisäksi työehtosopimuksissa sovitaan monista sellaisista asioista, joista lainsäädäntöön ei ole kirjattu mitään. Tällainen asia on esimerkiksi korvaus vapaa-ajalla työasioissa matkustamisesta.

TYÖEHTOSOPIMUKSIIN PERUSTUVAT ESIMERKIKSI

TES-korotukset ­palkkoihin USEILLA ALOILLA palkkoja korotetaan nyt syksyllä työehtosopimusten mukaisesti.

Korotukset pohjautuvat Työllisyys- ja kasvusopimukseen, jonka jatkokaudesta työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat viime keväänä.

Sopimuksen mukainen korotus on 16 euroa, kuitenkin vähintään 0,43 prosenttia kuukaudessa. Korotuksen suuruus ja maksuajankohta voivat vaihdella eri työehtosopimuksista johtuen.

Työehtosopimuksessa sovittujen palkankorotusten lisäksi kannattaa omasta palkasta keskustella säännöllisesti esimiehen kanssa.

Tarkista oman alasi tilanne osoitteessa ­ekonomit.fi/alojen-tessit

8

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

• Palkankorotukset. Työnantaja voi korottaa tai olla korottamatta palkkoja täysin oman harkintansa perusteella. Ei ole olemassa lakia yleiskorotuksista.

• Sairausajan palkka. Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa työsopimuslaissa säädettyä 1+9 arkipäivää pidemmältä ajalta.

• Lomaraha ja lomaltapaluuraha. Työnantajalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta maksaa lomarahoja tai lomaltapaluurahoja.

• Palkalliset perhevapaat. Kaikkien perhevapaiden mahdollinen ­palkallisuus perustuu työehtosopimuksiin.

• Henkilöstöedustaja. Työehtosopimuksissa täsmennetään tarkasti henkilöstöedustajan oikeudet, ja usein mahdollistetaan useamman edustajan valitseminen.

• Riitojen ratkaisu työpaikalla. Ilman työehtosopimusta työpaikalla ei ole lakisääteistä paikallista riitojen ratkaisumekanismia, YT-lain säädöksiä lukuun ottamatta.

• Riitojen ratkaisu oikeudessa. Työehtosopimuksiin liittyvät riidat ­ratkaistaan työtuomioistuimessa, joka on työntekijän kannalta ­paljon helpompi, nopeampi ja edullisempi tapa ratkaista erimielisyyksiä kuin käräjäoikeus.

Lisätietoja ekonomit.fi/alojen-tessit

Ota kylteri kesätöihin

Tee ennakkovaraus huomisen tekijöistä ja tarjoa kesätöitä kauppatieteiden opiskelijalle.

Ilmoita kesätyöpaikasta maksutta Ekonomipörssissä ja tavoita valmistuneiden ekonomien lisäksi yli 15 000 kylteriä. Jätä ilmoitus osoitteessa ekonomit.fi/jata-ilmoitus

ILMOITTAUTUMISET KAIKKIIN KOULUTUKSIIN ekonomit.fi/ tapahtumat

Kehity, virkisty, verkostoidu!

Suomen Ekonomien ammatillisen kehittymisen tapahtumat Ekonomit järjestää vuosittain ammatillisen kehittymisen tapahtumia eri puolilla Suomea.

Asiantuntijoina kaikissa oman alansa parhaat osaajat.

Valittavana on kolme eri koulutusmuotoa 1. Koko päivän teema­ koulutus – ajankohtainen, kaikkia kiinnostava aihe.

2. Puolen päivän tietoiskut – tiiviissä paketissa eväitä omaan kehittymiseen.

3. Webinaarit – kaikkien ­saatavilla, ajasta ja ­paikasta riippumatta.

Puolen päivän tietoiskut

RESILIENSSI – ­TULEVAISUUDEN TÄRKEIN STRATEGINEN ­KOMPETENSSI 27.10. Rauma 10.11. Kotka 12.11. Turku Valmentajana Susanne ­Valkeakari, TalentVectia Oy TALOUDEN TUNNUSLUVUT TUTUKSI 3.11. Lahti Kouluttajana Ilari Salmi, Present K&S

RATKAISUMYYJÄSTÄ ­OIVALLUSMYYJÄKSI 10.11. Kuopio 11.11. Tampere Valmentajina Pekka Pirhonen ja Vesa Purokuru, Humap

MINDFULNESS TYÖSSÄ 5.11. klo 9–10 Valmentajana Taija Keskinen, Suomen Ekonomit

Webinaarit

MINÄKÖ TWITTERIIN? 28.10. klo 9–10 Kouluttajana Arja Parpala, ­Suomen Ekonomit ASIANTUNTIJAN HENKILÖ­ BRÄNDI – AMMATILLISEN IDENTITEETIN RAKENTAMINEN VERKOSSA 4.11. klo 9–10 Kouluttajana Arja Parpala, ­Suomen Ekonomit

Tarkemmat tiedot: ekonomit.fi/koulutukset

EkonomiEsimies kehittyy – Ledarskap för Ekonomen Kokonaisuus, joka vie uralla eteenpäin – Utbildning som för dig framåt i din karriär. Sekä ­esimiestehtävissä jo toimiville että niihin haluaville.

RYHMÄCOACHING (9 X 2,5 H) − YHTEISDYNAMIIKALLA UUTEEN KASVUUN Seuraava aloitus keväällä 2016 Hinta 500 €/250 €

Tarkemmat tiedot: ekonomit.fi/ekonomiesimies

GRUPPCOACHING (9 X 2,5 H) − DYNAMISK SAMVERKAN GER NYA LÖSNINGAR Följande gruppen 2016 Pris 500 €/250 €

LÄHIKOULUTUS (28 H) ITSETUNTEMUKSEN KAUTTA MUUTOKSEEN Seuraava toteutus keväällä 2016 Hinta 400 €/200 € ilman yöpymistä UUTTA! SYVENTÄVÄ LÄHIKOULUTUS (14 H) 29.−30.10. Helsinki Hinta 200 €/100 € ilman yöpymistä UUTTA! PUOLEN PÄIVÄN TIETOISKUT Seuraava keväällä 2016

UUTTA! VIRTUAALINEN RYHMÄCOACHING Seuraava aloitus keväällä 2016 Hinta 500 €/250 € WEBINAARIT 12.11. Haittaako siilotulehdus tuloksellista yhteistyötä?

UUTTA! EKONOMIESIMIES VERKOSSA – EE NETTI Seuraava toteutus 2016 Hinta 150 €

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

9

KULTTUURIÄLYSTÄ V­ OIMAA TALOUTEEN

10

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

Kulttuuriälyn merkitys korostuu entistä vahvemmin kansain­ välistyvässä työelämässä. Toimiva yhteistyö edellyttää halua ­mukauttaa myös omaa käyttäytymistä. Innovaatiotalouden ­maahanmuuttopolitiikka ymmärtää, että maahan muuttavat voivat hyödyttää ja vaurastuttaa yhteiskuntaa.

TEKSTI OLLI MANNINEN KUVITUS SAMUEL TUOVINEN

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

11

”YOU KNOW, ÖBVIÖUSLI...”

”KOROSTAMME HUONON ENGLANNIN MERKITYSTÄ.”

SAIJA KUUSISTO-LANCASTER

Y

hä useampi meistä työskentelee kansainvälisten kollegoiden kanssa. Kulttuuriälystä on tullut trenditermi, josta keskustellaan paljon kansainvälisissä yrityksissä.

Kiteytettynä se tarkoittaa kykyä tunnistaa ja ymmärtää muista kulttuureista tulevia ihmisiä, heidän uskomuksiaan ja arvojaan, sekä halua aktiivisesti kehittää yhteistyötä ja toimintatapoja, ettei ristiriitatilanteita pääsisi syntymään.

Kulttuuriälyä voi kehittää ah­mi­malla tietoa muista maista, harjaannuttamalla halua ymmärtää erilaisuutta ja mukauttamalla omaa käytöstään työskenneltäessä vieraasta kulttuurista tulevien kanssa. ”Viestintä ja vuorovaikutus ovat kaiken johtamisen kulmakiviä, mutta useista kansallisuuksista koostuvissa tiimeissä ja organisaatioissa niiden merkitys korostuu vielä voimakkaammin. Siksi vaihdan vilkkaasti ajatuksia tiimiläisteni kanssa siitä, miten kulttuuriälyn tulisi näkyä arkikäytöksessämme”, kertoo metalli- ja kaivosteollisuuteen erikoistuneen Sandvikin hankintajohtaja Saija Kuusisto-Lancaster.

Kuusisto-Lancaster vastaa Sandvikin Aasian ja Tyynenmeren alueen ei-tuotannollisista hankinnoista eli tavaroista ja palveluista, joita ei myydä eteenpäin oman tuotteen tai palvelun mukana. Sandvikissa epäsuoria hankintoja ovat esimerkiksi tuotannon käyttötarvikkeet, koneet ja laitteet, matkustuspalvelut, markkinointipalvelut, toimitilat, asiantuntijapalvelut, tutkimus- ja tuotekehityksen alihankinta ja vuokratyövoima.

Kesällä kolmivuotiselle komen-

12

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

nukselle Brisbaneen perheensä kanssa muuttaneen Kuusisto-Lancasterin runsaan 30 hengen työ­yhteisö koostuu muun muassa austra­lialaisista, kiinalaisista, japanilaisista, indonesialaisista, intialaisista ja korealaisista työntekijöistä useassa eri maassa. ”Jokaisella maalla on oma kulttuurinsa, mikä vaikuttaa siihen, miten ihmiset ajattelevat, toimivat ja tekevät päätöksiä. Vaikka meillä on organisaationa yhteiset tavoitteet, on osattava ymmärtää ihmisten erilaisuus ja luoda sellaiset toimintatavat, että jokainen meistä osaa puhaltaa yhteen hiileen. Niin saamme tehtyä asioita oikein”, hän sanoo.

”HUONO ENGLANTI” SAA KUULUA Kuusisto-Lancasterin mukaan toimiva yhteistyö monikulttuurisissa yrityksissä vaatii yhteisiä pelisääntöjä, joihin kaikki ovat valmiita sitoutumaan. ”Sandvikissa se tarkoittaa, että jokaisen on ymmärrettävä, että tulemme erilaisista kulttuureista.

Yksi perussäännöistämme liittyy työkieleen, joka on englanti. Koska se on vain osalle oma äidinkieli, korostamme ’huonon englannin’ merkitystä. Meillä kaikilla on oma aksenttimme ja se saa kuulua työn arjessa”, hän sanoo.

Itse Kuusisto-Lancaster kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että puhuu riittävän rauhallisesti ja selkeyttää ilmaisuaan, jotta viestit menevät varmasti oikein perille. ”Vuorovaikutustaidot ovat erittäin ratkaisevia siksikin, että pidämme paljon verkkopalavereita.

Pyrin aina hienotunteisesti tarkastamaan jokaiselta työntekijältä, että he

ovat ymmärtäneet asiani. En tenttaa tai töksäyttele, tuliko asia ymmärretyksi, vaan osallistan tiimiläisiä kertomaan, miten jokin asia hänen yksikössään voidaan ratkaista. Näin saan vahvistuksen sille, että asiat etenevät oikeaan suuntaan”, hän sanoo.

Myös sähköpostien kirjoittaminen vaatii tarkkuutta. ”Länsimainen suora tapa ilmaista asioita saattaa esimerkiksi kiinalaisesta tuntua röyhkeältä tai epäkohteliaalta. Kun kommunikoi kirjallisesti erimaalaisten kanssa, on hyvä miettiä muutamaan kertaan, miten asiat ilmaisee”, hän sanoo.

ON HYVÄ OLLA UTELIAS Johtamisen näkökulmasta KuusistoLancaster ei näe suurta eroa siinä, miten monesta kansallisuudesta ryhmä koostuu. ”Tiimin vetäjänä tehtäväni on innostaa ja motivoida työntekijöitä sekä vakuuttaa heidät siitä, miten saavutamme tavoitteemme”, hän sanoo.

Sopiva määrä kärsivällisyyttä ja kohteliaisuutta auttaa hänen mukaansa työssä menestymisessä.

Ristiriitojen ja kahnausten välttämiseksi kannattaa näyttää, että on aidosti kiinnostunut muista ihmisistä ja kulttuureista. ”On hyvä olla terveellä tavalla utelias. Keskustelen rohkeasti työntekijöideni kanssa heidän maansa tapahtumista ja kulttuurista. He tuntuvat arvostavan kiinnostustani ja kertovat mielellään asioistaan.

Opin ymmärtämään paremmin heidän lähtökohtiaan ja he toivottavasti myös minun. Avoin keskustelun ilmapiiri lisää myös työn tuloksellisuutta”, hän arvioi.

Saija Kuusisto-Lancasterin (oik. alakulma) kansainvälinen tiimi pelaa yhteen myös silloin, kun on aika ottaa selfie.

Monikulttuurisessa yhteisössä on Kuusisto-Lancasterin mukaan paljon hyötyjä. ”Meillä on jokaisessa yksikössä paikallinen hankintapäällikkö, joka tuntee maansa kielen, kulttuurin ja toimintatavat. Se helpottaa yhteistyötä paikallisten sidosryhmien kanssa ja vahvistaa kilpailukykyämme”, hän sanoo.

Monikulttuurisesta yhteisöstä kirpoaa myös runsaasti uusia ideoita ja tuoreita tapoja lähestyä asioita.

Ensimmäisten työkuukausiensa perusteella Kuusisto-Lancaster kertoo viihtyvänsä erittäin hyvin työssään. ”Työskentelen maantieteellisesti erittäin kiinnostavalla alueella, sillä varsinkin Kiina ja Intia ovat Sand-

vikin liiketoiminnan näkökulmasta nopean kasvun markkinoita, jonne yrityksen toiminta nyt keskittyy.”

Myös australialainen työkulttuuri tuntuu tutulta, jopa hyvin suomalaiselta. ”Australialaiset ovat suoran puheen ja toiminnan ihmisiä. Heillä on rento asenne työhön ja muuhun elämään. Tänne on ollut huomattavasti helpompaa sopeutua kuin odotin, ja erot työkulttuurissa vaikkapa Suomen ja Ruotsin välillä ovat usein tuntuneet merkittävämmiltä.”

JOUKKUEPELAAMINEN YHDISTÄÄ ROVIOLAISIA Kansainvälisessä yhteisössä työskentelee myös kolumbialainen Juan Gaona, joka tuli jatkamaan kauppa-

tieteen opintoja Suomeen ja ihas­tui maahan. Nyt hän työskentelee Roviolla Social Media Managerina. ”Olen innoissani työstäni nuorekkaassa ja luovassa yrityksessä”, hän sanoo.

Työpaikka Roviolla ei ollut itsestäänselvyys, sillä yhtiön trainee-ohjelmaan haki yli 700 tulevaisuuden tekijää. ”Olin todella otettu, että sain harjoittelujakson jälkeen vakinaisen työpaikan Roviolta. Viihdyn yhteisössä, joka luo ihmisille arvostettuja peli- ja viihdeteollisuuden brandeja”, Gaona sanoo.

Hän tuntee olonsa kotoisaksi yrityksessä, jossa työskentelee paljon kansainvälisiä osaajia eri maista.

Työskentely on mutkatonta, kun yri-

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

13

”MONEN ULKOMAALAISEN TYÖURA KAATUU KIELIVAIKEUKSIIN.”

Suomessa asuvien työikäisten ulkomaankansalaisten korkeakoulutus

JUAN GAONA

Korkeakoulutettuja suurimmissa kansalaisuusryhmissä • Viro 11 % (määrä 27 111) • Venäjä 26 % (määrä 22 937) • Ruotsi 18 % (määrä 6 077)

tyksen työkielenä on englanti. Jokainen työntekijä on samalla yrityksen tuntosarvet eri markkina-alueisiin ja voi paikallistuntemuksellaan tuoda uusia ideoita Rovion toimintaan. ”Työskennellessämme ei työntekijöiden taustoilla ole loppujen lopuksi niinkään suurta merkitystä yhteistyön kannalta. Olemme joukkuepelaajia ja innostuneita peliteollisuudesta. Se yhdistää meitä. Mobiili peliteollisuus on nuori ala, joka on ollut alusta lähtien kansainvälinen ja tähdännyt globaaleille markkinoille”, hän sanoo.

VAHVAAN YRITYSKULTTUURIIN HELPPO SULAUTUA Juan Gaona uskoo, että vahva yritys­kulttuuri helpottaa useista eri kulttuureista tulevien työntekijöiden sopeutumista työhön. Vahva yrityskulttuuri luo yhteenkuuluvuuden tunteen ja selkeyttää työn pelisääntöjä.

Suomi valikoitui Gaonan jatkoopintojen kohteeksi pitkän harkinnan jälkeen. Hän halusi jatkaa opintojaan Euroopassa, mutta Suomi ei ollut välttämättä hänen ykkösvaihtoehtonsa. ”Tapasin opiskelijavaihdossa Uudessa-Seelannissa suomalaisen opiskelijan, joka antoi vinkin mahdollisuudesta jatkaa opintoja Suomessa. Kansainvälisen markkinoinnin ohjelma Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa vaikutti parhaimmalta vaihtoehdolta, ja hain sinne”, hän kertoo.

Kaksi vuotta sitten valmistunut Gaona päätti jäädä Suomeen, sillä hän kertoo olevansa innostunut maastamme; sen ihmisistä, luonnosta ja kulttuurista. Hän on jo opetellut suomea jonkin verran ja

14

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

Kansalaisuusryhmät, joissa eniten korkeakoulutettuja • Kiina 34 % (määrä 5 554) • Ranska 31 % (määrä 1 505) • Saksa 30 % (määrä 3 209)

Lähde: Tilastokeskus 2013

toteaa suomen olevan vaativa, joskin hauska kieli.

Työpaikan löytyminen vaati kuitenkin paljon ponnisteluja. ”Yliopistojen ja yritysten kannattaisi tehdä enemmän yhteistyötä myös ulkomailta tulevien opiskelijoiden kanssa. Lisäksi kansainvälisille markkinoille suuntaavien suomalaisten yritysten kannattaisi rohkeammin miettiä vaihtoehtoi­ seksi työkieleksi englantia. Monen ulkomaalaisen, akateemisen loppu­ tutkinnon suorittaneen työura kaatuu usein kielivaikeuksiin, ja he suuntaavat muiden maiden työmarkkinoille.”

Gaonan havaintojen mukaan nuoret startup-yritykset ovatkin rohkeammin omaksuneet työkieleksi englannin ja onnistuneet näin rekrytoimaan uusia kansainvälisiä osaajia palvelukseensa. Maailma on näiden yritysten markkinapaikka ja siten niiden on luonnollista työskennellä yhteisellä kansainvälisellä kielellä.

OSAAMISTALOUS HYÖTYY MAAHANMUUTOSTA Sekä Suomen maahanmuuttopolitiikka että -tutkimus ovat siiloutuneita, näkee Tampereen yliopiston erikoistutkija Mika Raunio, joka toivoisi aktiivisempaa keskustelua maahanmuuton vaikuttavuudesta. ”Maahanmuuttopolitiikka on passivoivaa. Se ohjaa ihmisiä luukulta toiselle eikä aktivoi tai motivoi ihmisiä työskentelemään oman unelmansa eteen. Tutkimus keskittyy tavallisesti maahanmuuttajien ko-

toutumiseen uuteen yhteiskuntaan, ja näkökulmissa korostuvat sosiaali-, työllisyys- ja koulutuspoliittiset haasteet. Maahanmuuton liiketalou­ dellista vaikuttavuutta on tutkittu vain vähän.”

Raunio teki keväällä työ- ja elinkeinoministeriölle raportin innovaatiotalouden maahanmuuttopolitiikasta, jossa arvioidaan, miten maahan muuttavat voivat parhaiten hyödyttää ja vaurastuttaa suomalaista yhteiskuntaa.

Työperusteinen ja tutkinto-opiskelijoiden maahanmuutto on tähän asti muodostanut suurimman osuuden Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta. ”Työperusteisessa maahanmuutossa on korostunut sen asema väestön huoltosuhteen korjauksessa.

Maahanmuuttajien kanavointi matalapalkkatöihin tuottaa vaatimatonta lisäarvoa kansantalouden näkökulmasta. Osaamistaloudessa kannattaisi hyödyntää monipuolisemmin maahanmuuttajien inhimillistä ja sosiaalista pääomaa”, Raunio sanoo.

Hän puhuu osallistavan innovaatiopolitiikan puolesta. Aktivoimalla maahanmuuttajia mukaan korkeakoulujen ja yritysten innovaatio­ yhteisöihin saadaan luotua startuptoimintaa ja yrittäjyyttä tukevia alustoja, joiden avulla kansainvälisiä korkeakouluopiskelijoita voidaan kannustaa luomaan työuraa Suomessa opintojen jälkeen.

Esimerkiksi Helsingin Aalto-yliopiston Entrepreneur Society tai Tampereen Demola-innovaatioyh-

VESA LAITINEN/LUT

Juan Gaonan mukaan työntekijöiden ­taustoilla ei loppujen lopuksi ole suurta merkitystä yhteistyön kannalta.

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

15

16

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

LAURA VESA

Mika Raunio toivoisi aktiivisempaa ­keskustelua ­maahanmuuton vaikuttavuudesta.

Monimuotoisuus rikastaa

”IHMISET HALUAVAT TUNTEA, ETTÄ HEIDÄT NÄHDÄÄN VOIMAVARANA.”

MERENKULUN JA ENERGIAMARKKINOIDEN ratkaisu­toimittaja Wärtsilällä on pitkä historia kansainvälisestä liiketoiminnasta. 70 maassa toimivan konsernin projektit vievät vuosittain satoja ihmisiä uusiin tehtäviin ympäri maailmaa. Konsernin palkkalistoilla on ammattilaisia yli 130 eri kansallisuudesta. ”Viemme ja tuomme osaamista liiketoiminnan tarpeiden mukaan. Kannustamme työntekijöitämme aktiivisesti hakeutumaan uusiin tehtäviin. Näin työntekijät kartuttavat omaa työkokemustaan ja samalla yrityksen toimintakulttuuri uudistuu ja pysyy elinvoimaisena”, sanoo Wärtsilän henkilöstöjohtaja Päivi Castrén.

Wärtsilässä omaa urapolkua voi jalostaa työtehtävissä konsernin eri divisioonissa Suomessa tai kansainvälisillä markkinoilla. ”Kannattaa avoimin silmin katsella, millaisia vaihtoehtoja jonkin toisen divisioonan liiketoiminta tarjoaisi nykyisen tehtävän sijaan tai toisessa maassa”, Castrén sanoo.

Wärtsilän Human Resources -osasto edesauttaa konsernin liiketoiminnan tavoitteiden toteutumista ja tarjoaa sen tueksi henkilöstöratkaisuja, joilla oikeat osaajat löydetään oikeisiin tehtäviin. Työkomennukselle uuteen maahan ketään ei lähetetä kylmiltään, vaan sitä edeltää monipuolinen perehdytys ja valmennus uuteen kohdemaahan ja sen kulttuuriin. ”Yleensä ihmiset hakeutuvat kansainvälisiin tehtäviin maihin, joista heillä on jo entuudestaan kokemuksia ja tietoa. Ennen töiden aloittamista edeltävät tutustumiskäynnit uuteen maahan. Autamme työnte-

MIKA RAUNIO

TÖRMÄYTTÄMISTÄ TARVITAAN Kansainvälisten resurssien jalostusarvon ei pitäisi kuitenkaan keskittyä pelkästään akateemisiin opiskelijoihin. ”Uskon, että maahan muuttavilla on aidosti halua päästä jakamaan ammatillisia ja henkisiä resurssejaan tai sosiaalisia taitojaan suomalaisessa työelämässä. Monet heistä ovat kiinnostuneita oman yrityksen perustamisesta. Ihmiset haluavat tuntea, että heidät nähdään voimavarana. Meidän pitäisi kannustaa heitä enemmän tällaiseen oma-aloitteisuuteen”, toteaa Raunio.

Nyt tällaiseen yhteistyöhön voisi olla myös enemmän sosiaalista tilausta. Ihmiset haluavat auttaa ja tulla autetuiksi. Kielitaito on tietysti avaintekijä menestykseen työelämässä. ”Peruskoulutuksen pitäisi vahvemmin aktivoida toisen polven maahanmuuttajia opettelemaan suomen kieltä. Ilman kielitaitoa aikuiselämän vaihtoehdot ovat kapeat”, Raunio sanoo.

Hän arvioi, että maahanmuuttajien vaikuttavuutta työelämässä vahvistaisi peruskoulutuksen uudistamisen ja akateemisten innovaatioyhteisöjen lisäksi maahanmuuttajien itse perustamat liike-elämän verkostot.

Ituja tällaisista verkostoista on jo syntynyt. HUB13-startup-tila Helsingissä ja Twinkle-tapahtuma Tampereella ovat tällaisia maahanmuuttajien perustamia kohtaamispaikkoja, jotka törmäyttävät kansainvälisiä osaajia ja kotimaisia yrityksiä.

TOMI PARKKONEN/WÄRTSILÄ

teisö ovat auttaneet kansainvälisiä opiskelijoita verkostoitumaan suomalaiseen työelämään.

kijöitä koulutukseen, asumiseen, sosiaalija verokäytäntöihin tai työlupiin liittyvissä asioissa. Käymme läpi myös kohdemaahan liittyvät mahdolliset riskit ja turvallisuus­ asiat, jotta työskentely uudessa ympäristössä sujuisi mahdollisimman joustavasti”, hän sanoo.

Työssä menestyminen on kuitenkin lopulta aina ihmisestä itsestään kiinni. ”Oma asenne ratkaisee, miten sopeutuu vieraaseen kulttuuriin. Onneksi meillä on erilaisia kulttuureja, ne ovat rikkaus. Hyvin johdettuna eri kansallisuuksista tulevat osaajat tuovat yrityksen toimintaan uusia ja erilaisia ajatuksia, mikä on elintärkeää innovaatioihin perustuvalle liiketoiminnalle.

Tällaisia globaaleja maailmankansalaisia meillä on Wärtsilässä paljon. Projektit vievät tekijöitä maasta toiseen”, Castrén sanoo.

Erilaisten kulttuurien ja persoonallisuuksien huomioiminen ja arvostaminen vahvistaa myös yrityksen houkuttelevuutta uusien työntekijöiden silmissä. Työelämän monimuotoisuus eli diversiteetti on valttikortti kilpailtaessa uusista osaajista. ”Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu entisestään, kun tiimeissä on osaajia useista eri kulttuureista. Jokaisen on osaltaan ymmärrettävä, etteivät kaikki ajattele tai toimi samalla tavalla. Hiljaisuus palaverissa ei aina tarkoita, että kaikki olisivat samaa mieltä. Koska viestintätapa eri kulttuureissa voi olla hyvin erilaista, on osattava aktiivisesti tuoda asioita esille ja puntaroida niitä eri näkökulmista”, Castrén sanoo.

Eri kansallisuuksista ­tulevien osaajien ­ajatusten hyödyntäminen on elin­ tärkeää innovaatioihin perustuvalle liiketoimin­ nalle, Päivi Castrén sanoo.

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

17

Kohti rohkeampaa Maikkaria

UUSI TYÖ

KTM Jarkko Nordlund, 40 Universal Music Finlandin toimitusjohtaja > MTV:n toimitusjohtaja 1. 1. 2016

TEKSTI MARITA KOKKO KUVAT JUUSO PALONIEMI, AMCHAM FINLAND, MIKKO HENRIK HUOTARI

J

arkko Nordlund kasvoi kotimaiseen ja kansain­ väliseen viihteeseen Speden spelien ja Ritari Ässän seurassa.

Nordlund toteaa MTV:n televisio-osaamisen olevan tänäänkin ylivoimaisesti parasta Suomessa. ”Sitä osaamista haluan vahvistaa entisestään sekä tuoda yhtiölle aiempaa rohkeamman, kokeilevamman ja ketterämmän yrityskulttuurin.”

Nordlund on tehnyt uran suurissa pohjoismaisissa viihde- ja maksutelevisioyhtiöissä, viimeiseksi kansain­ välisessä musiikkibisneksessä. ”Viihdyin erinomaisesti Universal Musicin palve­ luksessa, mutta kun kutsu Suomen ykkösviihdyttäjän paikalle kävi, vastasin kyllä. Musiikkibisneksessä liike­ toiminta on täysin digitalisoitunut. Sieltä on varmasti tuotavaa television puolelle.”

Digitaalisen sekä mobiilin liiketoiminnan puolesta­ puhujan tavoitteena on kääntää yhtiön nykyinen liike­ toiminta nopeasti kannattavaksi ja luoda samalla täysin uutta, kasvavaa liiketoimintaa.

Nordlund lupaa maikkarilaisten saavan hänestä ener­ gisen, innostavan ja aktiivisen tiimin vetäjän ja uuden luojan. Arvoikseen hän kertoo avoimuuden, rehellisyy­ den, rentouden, jatkuvan oppimisen sekä lojaalisuuden.

MTV:n etu on Nordlundin mukaan supervahva side kotimaiseen katsojaan ja kuluttajaan. Suomalaiset haluavat kotimaista viihdettä, ja vaikka kansainväliset viihdekanavat tulevat yhä syvemmälle Suomen markki­ noille, kotimainen tuotanto kantaa. ”Journalistit voivat olla pöyristyneitä siitä, että mi­ nulle uutiset ovat viihdettä siinä missä muukin tarjonta, mutta en todellakaan tarkoita mitään viihdeuutisia.

Kotimainen sisältö ja ennen kaikkea vahvat uutiset mah­ dollistavat erilaiset tuotteistukset, joiden kehittämiseen intressini on todella kova.”

Nordlund uskoo myös maksutelevisioon, mutta perinteinen maksutelevisiomalli vaatii selkeää uudista­ mista. Ihmiset ovat jo valmiita maksamaan laadukkaasta sisällöstä. Kysymys on, miten maksuteeveestä tehdään kannattavaa liiketoimintaa reilun viiden miljoonan asuk­ kaan Suomessa. ”Alan kauneus ja kauheus on, ettei kukaan välttämättä tiedä, mitä kuluttajat käyttävät seuraavina vuosina. ”

OLETKO ÄSKETTÄIN SIIRTYNYT TAI SIIRTYMÄSSÄ UUSIEN HAASTEIDEN PARIIN JA HALUAISIT KERTOA SIITÄ MUILLEKIN TÄLLÄ PALSTALLA? ILMOIT­TAUDU TOIMITUKSEEN: SANNA.LAAKKONEN @ALMA360.FI.

POIMINNAT JARKON URALTA

1997–2000 Canal Digitalin markkinointijohtaja

1993–1997 Kauppatieteen maisterin ­opinnot, Jyväskylän, Uppsalan ja Porton yliopistot

18

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

2001–2005 Canal+:n toimitusjohtaja

2000–2001 Nextran markkinointijohtaja

2009–2015 Universal Music Finlandin toimitusjohtaja

2005–2008 Viasatin toimitusjohtaja

2016− MTV:n toimitusjohtaja

[ 3 X UUSI TYÖ ]

Esimieskokemusta hankkimassa KTM Juuso Kiiveri, 26 Gyllingin Account Oy:n talous- ja markkinointipäällikkö ja Jarparo Oy:n talousjohtaja > Festum Accounting Oy:n toimistopäällikkö

JUUSO KIIVERI VAIHTOI kesällä asiantuntijan paikalta

Luottamustoimi päivätyön ­rinnalle KTM lehdistöneuvos Kristiina Helenius Amcham Finlandin johtaja sekä Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton puheenjohtaja

KRISTIINA HELENIUS HALUAA olla muutosvoimastrategi aikana, jolloin Suomi luo nahkaansa ja Suomi-Amerikka Yhdistysten liitto hakee asemaansa uudessa tilanteessa. Helenius on ensimmäinen naispuolinen puheenjohtaja 72-vuotiaan liiton historiassa.

Päivätyössään kansainvälisen bisnesyhtiö Amchamin johtajana Helenius sukkuloi Suomen ja Yhdysvaltain väliä. Toinen työpisteistä on Helsingissä, toinen New Yorkissa. Heinäkuusta alkaen hän on lisäksi luotsannut uudessa luottamustehtävässään maailmaan suurimpiin kuuluvaa ystävyysseurojen liittoa, jonka alaisissa yh­ distyksissä on lähes 8 000 henkilöjäsentä. Tehtävä tarjoaa älyllisen haasteen, sillä iso kysymys on, mitä uutta ja tuoretta annettavaa ystävyysseuroilla on yhteiskunnalle.

Helenius pitää luottamustehtäväänsä tärkeänä, sillä hän näkee Suomen olevan kriittisessä pisteessä suhteessa muuhun maail­ maan juuri nyt. ”On kiinnostavaa lähteä purkamaan, mikä tällaisen organisaa­ tion tehtävä on tässä tilanteessa. Nyt on katsottava keinot pitää moottori käynnissä, mutta samalla uudistaa toimintaa.”

Heleniuksella ei ole opera­ tiivista vastuuta, sillä liitolla on palkatut henkilöt hoita­ massa vapaaehtoiskenttää.

Hän vastaa strategisesta ohjauksesta ja roolistaan muutosvoimana. ”Vaativa työ ja vaativa luottamustoimi rinnakkain haastavat takuulla ajanhallintaani.”

Yhdysvalloissa itse seitsemän vuotta asunut Helenius haluaa syventää suomalaisten tietämystä amerikkalaisuudesta liikaliha­ vuutta ja Piilaaksoa vaativammalle tasolle. ”Suomalaiset nuoret ovat populaarikulttuurin ja sosiaalisen median kautta vahvasti kiinnostuneita Yhdysvalloista, mutta Euroopan unioniin liittyminen on tehnyt Euroopasta kotipihan ja Aasiasta kiinnostavimman kaukokohteen. Yhdysvaltain taloudel­ lista ja yhteiskunnallista painoarvoa ei kuitenkaan tule unohtaa.

Tarvitsemme lisää asiantuntijoita, jotka kykenevät hyödyntämään Yhdysvaltain potentiaalia maamme hyväksi”, hän toteaa.

esimiestehtäviin ja kilpailijan leiriin. ”Kun minua kahteen otteeseen pyydettiin uusin teh­ täviin ja myös tarjoukseni ehdoista hyväksyttiin, päätin hypätä uusiin haasteisiin.”

Taloushallinnon ammattilainen on osannut nivoa opinnot ja työnteon yhteen. Kiiveri aloitti opinnot Tam­ pereen yliopistossa heti armeijan jälkeen ja urakoi kaksi ensimmäistä vuotta sadan opintopisteen vauhdilla. Sit­ ten avautui työpaikka Gyllingillä. Työnantaja suhtautui positiivisesti opintojen ja työn yhdistämiseen. ”Ekonomiurani on vielä melko lyhyt, mutta olen ollut jo kolmen yrityksen johtoryhmässä, ja tilitoimistobisnek­ sen lisäksi vuoden verran talousjohtajana järvenpääläi­ sessä konepajassa”, hän summaa.

Konepajabisnekseen oman työn ohella Kiiverin hou­ kutteli Gyllingin toimitusjohtaja, joka kuului Jarparo Oy:n konepajan omistajiin. ”Tehtävässä pääsin näkemään omaa työtäni asiak­ kaan näkökulmasta, kun konepajan nimissä ostin taloushallinnon palveluja. Oli ehdoton etu istua sekä tuottajan että ostajan pöydässä. Opin paljon lisää.”

Uudessa työssään Festumin toimistopäällikkönä Kiiveri haluaa kartuttaa esimieskokemusta. ”Nyt voin omilla päätöksilläni auttaa tiimiäni menes­ tymään. Saan myös olla mukana vaikuttamassa siihen, mihin suuntaan yritystä viedään.”

Esimiehenä Kiiveri haluaa olla reilu mutta jämäkkä. ”Tavoitteenani on, että kaikkiin ryhmässäni pätevät samat pelisäännöt, mutta jos tarvitaan joustoja, niistä keskustellaan ja asioita sovitellaan tapauksittain. Samat toimintatavat pätevät myös asiakastyössä.”

Koska numerot eivät ole Kiiverin ainoa kiinnostuksen kohde, hän suunnittelee jossain vaiheessa siirtyvänsä terveysalalle, joko liikkeenjohdollisiin tehtäviin tai itse­ näiseksi yrittäjäksi.

Mahdollisena tulevana yrittäjänä hän toivoisi Suomen ottavan mallia Virosta, jossa yhteisöveroa ei peritä yrityksiltä, jos osinkoja ei nosteta, vaan varat käytetään yrityksen kehittämiseen.

Tietämystä ­ame­rikkalaisuudesta tulisi syventää.

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

19

20

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

TEKSTI TIIA LAPPALAINEN KUVAT ROOPE PERMANTO

Luova työ ei kysy kelloa

Kelloa kannattaa silti käyttää. ­Työajanseuranta ­auttaa ­ymmärtämään, kuinka kauan työntekoon ­oikeasti ­kuluu aikaa.

Siitä on hyötyä meille kaikille.

T

yö ja maailma sen ympä­ rillä ovat muuttuneet dramaattisesti teknolo­ gisen kehityksen myötä.

Toimistot, joissa jokaisella on oma nimetty paikkan­ sa, ovat pian historiaa.

Työtä tehdään kaikkialla: kotona, bussissa, kahvilassa, asiak­ kaan luona, toimistolla, lentoko­ neessa, ulkomailla. Illalla kurkataan sähköpostit, lomallekin työasiat saattavat seurata kännykän mukana kuin huomaamatta.

Suomen Ekonomien mukaan 12 prosenttia ekonomeista kokee, että työmäärä on jatkuvasti liian suuri ja 47 prosenttia kokee työmääränsä ajoittain liian suureksi. Lähes 60 prosenttia korkeasti koulutetuista kokee ainakin ajoittain olevansa lähellä vakavaa työuupumusta.

Luvut ovat hätkähdyttäviä, mutta eivät lopulta kovin yllättäviä. Kun työ

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

21

seuraa välineiden mukana minne vain, niin työajan hallinta, ylitöiden määrä kuin työn ja vapaa-ajan suhde hämärtyvät. Moni arvioi mututuntumalta työhönsä käyttämän ajan vähemmäksi kuin mitä se oikeasti on. Töistä palautuminen kärsii.

YKSINKERTAINEN MITTARI: KÄYTETTY AIKA ”Kun raja työn ja yksityisen elämän välillä hämärtyy, työpäivät venyvät helposti, eikä varsinaiselle palautumiselle jää aikaa”, sanoo Suomen Ekonomien asiamies Riikka Mykkänen.

Ekonomien keskimääräinen työaika on 40,4 tuntia, ja asemasta riippuen se vaihtelee 39–46 tuntiin viikossa. Asiantuntijat tekevät töitä 40 tuntia viikossa. ”Meidän korvaan ajatus työajan pidentämisestä tuntuu vieraalta, koska jäsenemme tekevät pitkää päivää jo nyt”, Mykkänen toteaa.

Työajan ja tuottavuuden suhteen yksilölliset erot voivat olla suuriakin.

Asiantuntijatyössä työn tuottavuutta

voi myös olla vaikea määritellä ja mitata, mutta työaikaa seuraamalla päästään kiinni siihen, millaisiin tehtäviin työhön käytettävä aika menee ja onko mukana asioita, joita voisi karsia pois. ”Ylemmistä toimihenkilöistä joka kolmannen työpaikalla ei lainkaan seurata työaikaa. Työhön käytetty aika on kuitenkin siinä mielessä oivallinen mittari, että se antaa osviittaa työmäärästä.”

Jos töitä jää jatkuvasti työajan ulkopuolella tehtäväksi, työmäärä on liian suuri. Tunne siitä, ettei omista töistään selviydy työajalla, on omiaan lisäämään stressiä ja huononta-

Työajan seuraaminen ja mahdollisuus töistä palautumiseen ovat kaikkien vastuulla.

KOKEILE NYT DIGITAALISTA TALOUSELÄMÄÄ Suomen Ekonomien jäsenenä sinulla on oikeus kokeilla Talouselämän digitilausta painetun lehden rinnalla 6 kuukauden ajan – maksutta ja ilman sitoumuksia. Digitilaus loppuu automaattisesti kokeilujakson jälkeen, mikäli et päätä toisin.

Ota digi-Talouselämä käyttöösi osoitteessa ekonomit.talentum.fi

maan työstä palautumista. ”Esimiehen vastuulla on tarkastella, onko työmäärä mitoitettu niin, että siitä on mahdollista selvitä työpäivän aikana”, Mykkänen muistuttaa.

SEURANTA SAATTAA YLLÄTTÄÄ Työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen vaatii vahvaa itsensä johtamista, mutta myös selkeitä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Yrityksen on luotava selvät pelisäännöt siihen, millainen työkulttuuri on.

Jos yrityksessä ei ole työajanseurantajärjestelmää, Mykkänen kannustaa jokaista seuraamaan itse sekä työaikaa että sitä, mihin aika menee. ”Moni yllättyy, kuinka paljon töitä tuleekaan tehtyä.”

Työajan seuraaminen ja mahdollisuus töistä palautumiseen ovat kaikkien vastuulla, yhtä lailla esimiesten kuin alaisten. Välillä voi olla jaksoja, jolloin töitä tehdään enemmän, mutta niitä pitäisi seurata

RAHATTA SYKSY ON

MÖRK OCH STORMIG Pelkkä raha ei kuitenkaan riitä. Me tarjoamme myös vankan asiantuntijuuden yksilöitynä kullekin asiakkaalle. Lupaamme kuunnella sinua. Juuri siksi olemme vahvassa kasvussa Suomessa ja muualla Euroopassa.

Rohkeasti ja ystävällisellä otteella tuomme täyden palvelutarjooman yritysrahoituksen, perinnän, reskontra- ja taloushallinnon sekä verkkokaupan tarpeisiin.

09 4242 3080 | myynti@svea.fi | www.svea.fi

Enemmän rahaa suomalaisille.

Svea Ekonomi on osa ruotsalaista Svea-rahoituslaitosta, jonka rahat ovat käytettävissä yrityksesi menestykseen.

vastavuoroisesti esimerkiksi pidempi viikonloppu.

Joskus uudet ideat tai ratkaisut kinkkisiin työtehtäviin syntyvät aikaan ja paikkaan katsomatta – vaikkapa iltapalalla tai suihkussa.

Aivot työskentelevät silloinkin, kun ihminen ei tietoisesti ajattele töitään. Ratkaisevaa on kuitenkin, alkaako ideoita tai ajatuksia työstää heti, kun ne tulevat, vai jättääkö sen myöhemmäksi. ”Ideat voi kirjoittaa ylös ja työstää pidemmälle vasta seuraavana päivänä työajalla”, Mykkänen vinkkaa.

TYÖ JA VAPAA-AIKA TASAPAINOSSA Ylityön tulisi olla aina tilapäistä.

Töistä palautuminen tarvitsee aikaa, ja se pitäisi huomioida sekä työntekijöiden että työnantajien puolelta. Huono palautuminen lisää stressiä ja stressi huonontaa unta.

Luova ajattelukaan ei väsyneenä ole parhaimmillaan.

Olennaista on työn ja vapaa-ajan suhde. Ne vaikuttavat merkittävästi toisiinsa ja siihen, miten ihminen kokonaisvaltaisesti voi. Työpäivien venyminen vähentää vapaa-ajan sosiaalisia kontakteja, jotka on todettu tärkeiksi työstä palautumisen kannalta. Myös perheen kanssa liian vähäiseksi jäävä aika lisää stressiä.

Pitkiä työpäiviä tekevillä on todettu muun muassa muita suurempia terveysriskejä. Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan esi­merkiksi aivohalvauksen riski nousi 41–48 tuntia työskentelevillä 10 prosenttia ja 49–54 tuntia työskentelevillä 27 prosenttia verrattuna niihin, jotka työskentelevät 35–40 tuntia viikossa. Tutkimustulokset perustuvat 25 eri tutkimuksen meta-analyysiin ja yli 600 000 henkilön tietoihin Euroopassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa.

Yhteys pitkien työpäivien ja aivoja sydänsairauksien välillä säilyi, vaikka tupakoinnin, alkoholin käytön, liikunnan ja korkean verenpaineen sekä kolesterolin vaikutukset suljettiin pois.

Riikka Mykkäsen mukaan työelämän joustot ovat hyvä apu työajan ja palautumisen hallintaan. ”Keinovalikoima on jo olemassa, ja se pitäisi ottaa työpaikoilla käyttöön. Liukuvista työajoista, työaikapankeista ja etätyöstä voidaan sopia paikallisesti, ja ne hyödyttävät molempia osapuolia. Ne ovat keskeisiä asioita, joilla voidaan helpottaa esimerkiksi työn ja perheen yhdistämiseen liittyviä paineita”, Mykkänen sanoo.

Toisaalta kyse on myös henkilökohtaisista valinnoista. ”Puhelimen sähköpostiasetukset voi jokainen säätää niin, ettei viestejä tule ruudulle vapaa-ajalla.”

Aikani-sovellus avuksi ­ajanhallintaan

SUOMEN EKONOMIEN UUSI Aikani-sovellus on kehitetty kokonais-

SOVELLUS LÖYTYY GOOGLE PLAYSTA JA APPSTORESTA SYKSYN AIKANA. Lue lisää: ekonomit.fi/aikani

24

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

valtaiseksi työvälineeksi oman ajankäytön hallintaan ja seurantaan.

Ajankulun hahmottamista helpottava sovellus lanseerataan tämän syksyn aikana. ”Meillä on melko paljon jäseniä, joiden työaikaa ei seurata. ­Aikani-sovelluksella voi mitata, kuinka paljon aikaa kuluu töiden ­tekemiseen ja paljonko jää palautumiseen. Sovelluksen avulla voi ­mitata myös vapaa-aikaa ja uniaikaa”, kertoo Suomen Ekonomien verkkotiedottaja Marianne Falck-Hvilstafeldt.

Aikani nauhoittaa työaikaa, minkä lisäksi ajan voi pilkkoa eri tehtäviin ja vaikkapa eri vuorokaudenaikoihin asiasanojen avulla. Sovelluksen avulla voi määrittää myös työtehtävien motivaatiotasoa. Näin käyttäjä näkee, millaiset työtehtävät hän kokee merkityksellisiksi.

Business Controllerina työskentelevä ekonomi Ville Sonkamuotka testasi sovellusta sen pilotointivaiheessa. Tuolloin hän teki erilaisia projektitöitä ja toimi luottamustehtävissä. Sovelluksen ansiosta Sonkamuotkan vapaa-aika lisääntyi, turhat työtehtävät karsiutuivat ja urasuunnittelu selkiytyi.

Sonkamuotkalle erityisen tärkeää oli se, että sovelluksessa pystyi määrittämään, millä fiiliksellä eri tehtäviä teki. ”Sovelluksesta sai aika hyvän kokonaiskuvan omista töistä ja näki jutut, joihin ei kannata laittaa aikaa”, Sonkamuotka sanoo.

Myös työtyytyväisyys parani sen myötä, kun hän osasi hakeutua tehtäviin, joissa oli hyvä fiilis. ”Otan palvelun ehdottomasti käyttöön, kun se lanseerataan. Sellainen puuttuu työmarkkinoilta täysin. Sovellus oli myös helppo käyttää: aikaa ei mennyt asioiden kirjaamiseen, vaan ajastin mittasi työaikaa samalla kun itse teki hommia.”

Aikani-sovellus sopii myös opiskelijan apuvälineeksi tai ­yrittäjän laskutuksen tueksi, sillä sen avulla voi seurata, kuinka paljon eri ­projekteihin kuluu aikaa. Sovellus toimii Android- ja IOS-puhelimilla.

[ TIESITKÖ? ] Tiedot perustuvat Suomen Ekonomien vuosittaiseen jäsentutkimukseen.

TYÖAIKA VENYY JA PAUKKUU Asiantuntijoista ja esimiehistä suuri osa työskentelee ajoittain tai jatkuvasti yleisintä 37,5 tunnin viikkotyöaikaa enemmän. Mikäli työaikalain rajoissa ei pysytä, ylityö tulee korvata työaikalain mukaan korotettuina tunteina. ­Todellisuus on kuitenkin usein toinen.

VIIKOITTAISET TYÖTUNNIT

41,4

Todelliset työtunnit/viikko h

Keskimääräinen ­viikoittainen työaika päätoimessa

Työmäärä

38

Ylin johto 46 h

Johto 44 h

Nykyinen työmäärä sopiva

Keskijohto 41 h

10 % Alle 37 h 51 % 37,1−40 h

%

38 % Nykyinen työmäärä sopiva Asiantuntija 40 h

59 % Jatkuvasti tai ajoittain liian suuri

37 % 40,1−50 h

3 % Liian pieni Toimihenkilö 39 h

3 % Yli 50 h

YLITYÖT 40 % Ei korvata tai sisältyvät peruspalkkaan 52 % Korvataan 30 % Korvaus ilman korotuksia 10 % Työaikalain, virka- tai työehtosopimusten mukaiset korvaukset 3 % Erillinen kiinteä kuukausittainen rahakorvaus 9 % Muu korvaustapa

pv/v Päivärahaan ­oikeuttavia ­matkatyöpäiviä ulkomailla

%

ei tee ylitöitä

14 % Ei tee ylitöitä

8

14

SÄÄNNÖLLINEN TYÖAJAN ULKOPUOLELLA TAPAHTUVA TYÖMATKUSTAMINEN 64 % Ei korvata tai sisältyy peruspalkkaan 16 % Korvataan 6 % Korotettuna rahana tai vapaana 1:1 6 % Ilman korotuksia vain osittain rahana tai vapaana 1 % Kiinteä kuukausittain maksettu rahakorvaus 3 % Muu korvaustapa 17 % Ei matkusta työasioissa työajan ulkopuolella

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

25

TEKSTI TUOMAS LEHTONEN KUVA JOHANNES WIEHN

Ekonomi, sotilas ja maanviljelijä Kansainvälisissä rauhanturva­ operaatioissa ­ansioituneesta ­upseerista ja kauppatieteiden ­maisterista kuoriutui lopulta luomuviljelijä.

26

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

[ERITYINEN EKONOMI ]

N

elilapsisessa mikkeliläisperheessä varttunut Sampo Järnefelt, 37, innostui jo lapsuuden leikeissä upseerin urasta. Haave kantoi Kadettikouluun, muttei valmistumiseen saakka, koska urakehitys varusmieskouluttajasta paperihommiin ei innostanut. Järnefelt päätti vaihtaa maastopuvun liituraitaan ja hakeutui Jyväskylän yliopiston taloustieteelliseen tiedekuntaan.

Entinen takapulpetin poika halusi skarpata, mutta jo toisena opiskeluvuotena motivaatio nuupahti. Toimeliaan sotilaselämän kutsumana Järnefelt hakeutui kriisinhallintatehtäviin Kosovoon. ”Sodasta toipuvan maan olosuhteissa ymmärsin, että minulla on Suomessa paitsi oikeus myös velvollisuus hoitaa opintoni ja asiani kunnialla.”

Suomeen palattuaan Järnefelt korotti menestyksekkäästi arvosanojaan ja ahkeroi gradunsa.

Kohtasipa samalla tulevan vaimonsakin, maatalon tytär Kaisan.

Valmistumisen kynnyksellä Järnefelt palkattiin Helsinkiin konsulttitoimistoon kilpailustrategioiden pariin. Hyvästä työporukasta huolimatta työ ei tuntunut omalta. Järnefelt lähti jälleen kaukomaille.

Vuorossa oli operaatio Afganistanissa. Järnefelt toimi sekä tilannejohtamiskeskuksen päällikkönä että kuuden hengen liikkuvan ryhmän jäsenenä. Kotimaahan palattuaan hän työskenteli vuoden verran erikoisjoukkojen parissa. Sitten oli aika viikata univormu. ”Mieleeni jäivät erityisesti mellakantorjuntatehtävät Kosovossa ja partiointi Afganistanin karun kauniilla

”Yöt ­kuluivat ötököiden ja ­jyrsijöiden parissa ­taivasalla.”

vuoristoalueilla. Yöt kuluivat ötököiden ja jyrsijöiden seurassa kamelinkakkatalossa tai taivasalla. Välillä otettiin mittaa talibaneista.”

MAALLE RAKKAUDEN TÄHDEN Vuonna 2010 Järnefeltin elämä koki jälleen täyskäännöksen. Silloin hän osti puolisonsa kanssa appivanhempiensa maatilan Kouvolan kupeesta, Rautakorvesta.

Kirkonkirjoissa vuodesta 1589 asti Kaisa-vaimon suvussa kulkenutta tilaa alkoi vetää isäntä, joka ei ollut kuunaan istunut puimurin ratissa. Työsarkaa oli yhtäkkiä 117 viljelyhehtaaria ja metsät päälle.

Oppia on tullut säkkikaupalla. Maanviljelijän työn ohessa Järnefelt myi itsensä kolmeksi vuodeksi Pro­ Agrialle kasvinviljelyn kehityshankkeen vetäjäksi. ”Vahvuuksiani ovat kyltymätön mielenkiinto uusiin asioihin ja lapsellinen usko omiin kykyihini.”

Maanviljelijälle taloushallintotaidoista ja strategia­ osaamisesta on ollut suurta hyötyä. Alan heikosta kannattavuudesta huolimatta Sampo ja Kaisa ovat onnistuneet pienentämään reippaasti velkataakkaansa ja kehittämään tilan toimintaa.

Vuonna 2012 tehdyn strategisen päätöksen myötä tilaa alettiin valmistella luonnonmukaiseen tuotantoon.

Tehdyt muutokset ovat parantaneet tilan taloudellista tulosta 10–15 prosenttia. Vaakakupissa painoivat myös ympäristöseikat. ”Hiili on ihmiskunnan suurin haaste. Toimintatapojamme muutettuamme pystymme sitomaan peltoihimme ilmassa olevaa hiiltä karkeasti yhtä paljon kuin 15 keskivertoperhettä tuottaa.”

Järnefeltistä on kasvanut uusia ideoita pulppuava maatilayrittäjä, kahden tyttären isä ja aviomies. Vapaa-­ aikaa lukuun ottamatta hänellä on kaikki tarvittava. ”Kylterikavereille tiedoksi, että olette mielessä, vaikka miehestä ei juuri kuulukaan.”

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

27

[ MAAILMALLA ] TEKSTI JENNI UUSILEHTO KUVAT ED KASHI/VII/MVPHOTOS

Venähtänyt Ameriikan visiitti

Ekonomipariskunta Mari Meriluoto ja Henri Meriluoto-Linden muutti kahden lapsensa kanssa Yhdysvaltoihin. Tarkoitus oli viettää maassa vain muutama vuosi, mutta nyt 12 vuotta ­myöhemmin heillä ei ole aikomustakaan palata Suomeen.

A

jatus ulkomaille lähtemisestä oli kytenyt Mari Meriluodon ja Henri Meriluoto-Lindenin päässä pitkään. Molempia houkutti päästä näkemään, millaista elämä muualla on.

Alun perin suunnitelmana oli lähteä Uuteen-Seelantiin, jossa Marin siskokin asui, mutta työhaastatteluihin olisi pitänyt lähteä paikan päälle. ”Vaikka moni tuttu kannusti, että töitä kyllä löytyy, ei tyhjän päälle heittäytyminen kahden pienen lapsen kanssa houkuttanut”, Henri sanoo.

Vuonna 2003 Marin silloisessa työpaikassa Valion tuoteryhmäpäällikkönä tarjoutui mahdollisuus lähteä ulkomaankomennukselle markkinointipäälliköksi Yhdysvaltoihin. Päätös oli sillä selvä.

Alun perin perheellä oli tarkoitus viipyä vain Marin työkomennuksen ajan, mutta nyt 12 vuotta myöhemmin perhe on yhä valitsemallaan tiellä. Paluu Suomeen ei ole suunnitelmissa, ainakaan toistaiseksi.

Pariskunnan työpaikat ovat vaihtuneet monta kertaa, kotitalokin kerran. Asuinpaikkana on edelleen viihtyisä 20 000 hengen pikkukaupunki Morristown New Jerseyn osavaltiossa, vain tunnin junamatkan päässä Manhattanilta. Mari työs-

28

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

kentelee brändin kehitysjohtajana paikallisessa ruuan maahantuonti­ yrityksessä ja Henri vastaa likviditeettisijoituksista ja tasesuojaukseen liittyvistä johdannaistransaktioista finanssialan yritys CIT:ssä.

KOTI-ISYYS AIHEUTTI HÄMMENNYSTÄ Henri jätti Suomesta lähtiessään taakseen salkunhoitajan tehtävän Mandatumissa ja vietti Yhdysvalloissa alkuajan sapattivapaata. Amerikkalaisissa perheen järjestely aiheutti hämmennystä. ”Kun kerroimme ihmisille, että olemme täällä työkomennuksella, he kysyivät aina ensin Henriltä, mitä hän tekee työkseen. Kukaan ei voinut kuvitellakaan, että nainen oli se, jonka takia ulkomaille oli muutettu”, Mari sanoo.

Yhdysvalloissa moni nainen käy osa-aikatöissä tai on kokonaan lasten kanssa kotona, sillä lasten päivähoito on kallista ja lomat kouluissa pitkiä.

Mari ja Henri ratkaisivat asian hankkimalla kotiinsa au pairin.

Se, että Mari ei ollut kotona, teki sosiaalisen verkoston luomisesta ensin haastavaa. Yleensä naiset ovat Amerikassa niitä, jotka luovat perheelle suhteita koulun ympärillä pyörivän vapaaehtoistoiminnan parissa. Verkostoa alkoi kuitenkin muodostua muiden alueella asuvien

suomalaisten ja työkavereiden kautta.

Yhdysvalloissa tehdään pidempää työpäivää kuin Suomessa. Mari ja Henri ovat pyrkineet pitämään työajan 8–9 tunnissa, vaikka työkaverit notkuisivat toimistolla yksitoista tuntia. ”Minulla on tapana käyttää työaika tehokkaasti. Kun olen töissä, teen töitä ja sen jälkeen lähden kotiin. Muut käyttävät aikaa esimerkiksi jalkapallotulosten puimiseen”, Henri • Vuonna 2014 yhdysvalsanoo. talaisten keskipalkka oli Muita aikaisemmin arviolta 41 743 euroa työpaikalta lähteminen ei (47 230 $) vuodessa. aiheuta närää työkavereissa, • Yhdysvallat on Suomen sillä he tietävät, että Henrin kuudenneksi tärkein saa aina tarvittaessa kotoakauppakumppani. kin työsähköpostilla kiinni.

Tiesitkö?

POMOA ON SYYTÄ TOTELLA Meni kauan, ennen kuin Mari ja Henri tottuivat amerikkalaiseen tapaan tehdä töitä. Kun Suomessa annetaan usein tuloksien puhua puolestaan, Amerikassa arvostetaan ennen kaikkea hyvää ulosantia. ”Olen oppinut täällä tuomaan itseäni rohkeammin esille, mutta en ole vielä lähelläkään amerikkalaisten

• Vuonna 2014 tuonti ­Yhdysvalloista Suomeen oli 2,2 miljardia euroa ja vienti 3,8 miljardia euroa.

• Tilastojen mukaan ensimmäisen polven ulkosuomalaisia asuu Yhdysvalloissa lähes 25 000, ja Yhdysvaltain vuoden 2000 väestön­laskennassa yli 600 000:lla oli suomalaiset sukujuuret.

Lähde: USA:n työ­ministeriö, Tilastokeskus

[ MAAILMALLA ]

Mari ja Henri pyrkivät pitämään työajan kurissa, jotta aikaa jää myös perheen kanssa olemiseen.

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

29

[ MAAILMALLA ]

Perhettä tavataan vuoroon kummassakin maassa. Kuvassa Henri, Mari, Antti ja Lotta Meriluodon lisäksi Marin äiti Hanna Meriluoto (oikealla) ja kummitäti Marjatta Niinistö.

tasoa. Tuntuu edelleen kauhean keinotekoiselta mielistellä valta-asemassa olevia ihmisiä oman uran edistämiseksi”, Mari sanoo.

Työpaikkojen hierarkia Yhdys­ valloissa on selvästi Suomea korkeampi. ”Suomessa pomon kanssa voi jopa väitellä. Jos täällä pomo pyytää jotain, se on tehtävä tai muuten saa potkut”, Mari sanoo.

Rehelliselle suomalaiselle šokki on ollut myös se, miten usein Yhdysvalloissa yritetään viedä kunnia toisen tekemästä työstä.

Paljon pienissä yrityksissä töitä tehneen Marin mielestä Yhdysvalloissa törmää Suomea useammin sovinismiin työpaikalla. ”Olen huomannut, että täällä miehiä palkataan vähemmällä kokemuksella ja paremmalla tittelillä. Naisen pitää olla samassa hommassa paljon pätevämpi.”

Isoissa pörssiyhtiöissä työskennellyt Henri taas ei ole törmännyt moiseen.

HYÖTYLIIKUNTAA EI ARVOSTETA Vapaa-ajallaan Meriluodot tapaavat ystäviään ja käyvät harrastuksissa.

Henri pelaa golfia ja jääkiekkoa. Mari

30

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

lenkkeilee perheen kahden koiran kanssa. Iso osa vapaa-ajasta kuluu lapsia harrastuksiin kuskatessa.

Kunnollista julkista liikennettä tai pyöräteitä ei Meriluotojen asuin­ alueelta juuri löydy. Amerikassa on tavallista, että joka paikkaan kuljetaan autolla. ”Lasten elämä Yhdysvalloissa on paljon rajatumpaa. Suomessa lapset voivat kulkea harrastuksiin julkisilla tai pyörällä. Täällä lapset saavat kulkea itsenäisesti vasta, kun he saavat ajokortin”, Mari sanoo.

Hyötyliikuntaa ei Amerikassa osata arvostaa samalla tavalla kuin Suomessa. ”Jos ruokakaupan ovien läheisyydessä ei ole yhtään vapaata parkkipaikkaa, amerikkalaiset odottavat autoissaan, kunnes paikka vapautuu.

Sitä näkee täällä joka päivä ja se tuntuu suomalaiselle täysin käsittämättömältä”, Henri sanoo.

Parasta amerikkalaisissa on pariskunnan mukaan kohteliaisuus, ystävällisyys ja positiivisuus. On tavallista, että jopa ventovieraat tervehtivät toisiaan, jos kadulla ei sillä hetkellä ole muita. ”Täällä tuntemattomalle voi sanoa kohteliaisuuden ilman, että sinua pidetään hulluna”, Mari sanoo.

Vinkit Yhdysvaltoihin muuttajalle

• Töiden teko Yhdysvalloissa onnistuu vain viisumilla, jonka hankkiminen on haastavaa. Helpointa on tulla suomalaisen yrityksen kautta työkomennukselle.

• Varaudu byrokratiaan. Moni yksinkertainen käytännön asia, kuten amerikkalaisen ajokortin hankinta tai pankki­ tilin avaaminen, saattaa viedä yllättävän pitkään.

• Ajohistoria ei siirry Euroopasta Yhdysvaltoihin. Varaudu korkeisiin autovakuutusmaksuihin.

• Myöskään luottohistoria ei siirry, joten luottokortin saa­ minen voi olla haastavaa ja luottoraja aluksi hyvin pieni.

• Amerikkalaiset ovat monessa asiassa eurooppalaisia konservatiivisempia. Puhu varoen politiikasta tai uskon­ noista.

• Yhdysvalloissa monella alalla on Suomea korkeampi palkkataso ja pienempi tuloverotus. Varaudu kuitenkin korkeampaan kiinteistöveroon, lämmityskustannuksiin ja vakuutuskuluihin.

• Yhdysvalloissa ei ole työterveydenhuoltoa. Sairaus­ vakuutus on yleensä mahdollista hankkia koko perheelle työnantajan kautta, jolloin työnantaja maksaa osan kuluista.

• Yhdysvalloissa koulujen tasot vaihtelevat asuinalueit­ tain ja näkyvät suoraan kiinteistöverossa. Hanki asuin­ paikan valintaan avuksi välittäjä.

• Yhdysvalloissa lomat ovat lyhyem­piä, mutta joillakin työpaikoilla käyttämättömät sairauslomapäivät voi säästää lomaksi.

• Äitiysloma on Yhdysvalloissa huomattavasti lyhyempi kuin Suomessa. Pituus vaihtelee osavaltioittain.

On parempiakin tapoja pitää asiat hallinnassa.

Kun yrityksesi valitsee Eurocardin, yhteistyö ei tarkoita vain kansainvälistä maksukorttia työntekijöille. Lisäksi saat älykkäitä ratkaisuja, jotka auttavat seuraamaan kuluja ja keskittymään tulosten tuottamiseen.

Mitä useampi käyttää korttia, sitä parempia hallintamahdollisuuksia voimme tarjota.

Lue lisää, miten voimme auttaa sinua: eurocard.fi

Anna maailman muuttua.

[ URA ] TEKSTI MAARIT KAUNISKANGAS KUVA ROOPE PERMANTO

TIMMIIN TYÖNHAKUKUNTOON Oletko tullut ajatelleeksi, että työnhakukuntosi välittyy ­työnantajalle ja vaikuttaa työnsaantiisi?

Mitä työnhakukunto oikein on ja miten sitä voisi kohentaa?

P

identyneet työnhakuajat koettelevat työnhakukuntoa.

Synkät talousuutiset eivät kannusta työttömäksi jääneitä ja vasta uraansa aloittavia puhumattakaan siitä, että ne innostaisivat vaihtamaan työpaikkaa. ”Kun olet hyvässä työnhakukunnossa, mielesi, kehosi, aktiivisuutesi ja luottamuksesi muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden”, sanoo Suomen Ekonomien kanssa yhteistyötä tekevä uravalmentaja ja ekonomi Merja Uschanoff.

Aktiivisuudella hän tarkoittaa kykyä hakea aktiivisesti töitä ja luottamuksella myönteistä suhtautumista omaan työllistymiseen. Mutta mikä tasapainoa horjuttaa?

Työnhakukuntoon vaikuttaa sekin, miten entinen työ päättyi. Irtisanotun mieliala on varmasti erilainen kuin työssä olevan toiseen työpaikkaan hakeutuvan. Elämänmuutoksessa voi iskeä paniikki. Yksi miettii vain työnhakua ja hakee kaikkia mahdollisia paikkoja,

Kohenna ­työnhakukuntoa!

• • • • • • • •

32

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

Käytä uravalmennuspalvelua Tunnista oma osaamisesi Ylläpidä omaa osaamistasi Selkiytä urasuunnitelmasi Päivitä työnhakutaitosi Huolehdi yleisestä hyvinvoinnistasi Käytä tukiverkostoja Usko, että työllistyt!

Sinnikkäästi ­unelmatyöhön mutta ei mitään kunnolla. Toinen puolestaan asettaa epärealistiset vaatimukset uudelle työlle. Kolmas ei saa aikaiseksi, vaan puuhastelee kaikkea muuta, paitsi hakee töitä. ”Käy ensin läpi oma muutosprosessisi. Suo itsellesi aikaa toipua, ennen kuin alat systemaattisesti ja suunnitelmallisesti hakea töitä, sillä työnhaku itsessään on työtä”, neuvoo Uschanoff.

ÄLÄ YRITÄ YKSIN Meistä myös aktiivisin ja vahvimmin työllistymiseensä luottava tarvitsee silloin tällöin sparrausta, hyvän ystävän tukea tai ammattimaista apua. ”Usein tarvitaan joku auttamaan suunnan hakemisessa ja valamaan uskoa työllistymiseen. Suunta löytyy, kun tietää mitä osaa ja mikä oma unelmatyö on. Kannattaa pohtia, mikä saa innostumaan, mikä motivoi ja mihin tuntee intohimoa.”

Ulkopuolinen voi nähdä sellaista, mikä itselle ei olisi tullut mieleen-

kään. Ammattihorisontti laajenee tai terävöityy − ja auttaa hakemaan sopivia työpaikkoja. Ja mikä tärkeintä, joku kannustaa ja valaa uskoa omaan osaamiseen ja kelpaamiseen.

MUISTA MYÖS ELÄÄ Työnhakutaidot on syytä päivittää, sillä nettihakemukset, video-cv:t ja sosiaalinen media ovat työnhaussa arkipäivää. Eikä vähäisten avoimien työpaikkailmoitusten kannata antaa lannistaa. Suuri osa avoimista työpaikoista ei enää tule julkiseen hakuun. Siksi työnhakukunnon pitäisi riittää myös siihen, että ottaa itse yhteyttä itseään kiinnostaviin organisaatioihin ja pitää yhteyttä työelämässä solmittuihin tuttavuuksiin. Mutta rajansa kaikella. ”Pidä itsestäsi huolta. Tasapaino työnhaun ja muun elämän välillä parantaa työnhakukuntoa. Jos elämä täyttyy pelkästä työnhausta, seuraa helposti burnout ja työnhakukuntokin romahtaa”, Uschanoff neuvoo.

”­ Olin määräaikaisessa työsuhteessa henkilöstöhallinnon asiantuntijatehtävissä. Minusta alkoi kuitenkin vahvasti tuntua, että markkinointi olisi ominta alaani. Aloin työn ohella hakea kiinnostavia markkinoinnin paikkoja puolisen vuotta ennen työsuhteen päättymistä. Kun työt loppuivat, minulla ei ollutkaan uutta työpaikkaa.

Työnhakukuntoni oli varsinaisella koetuksella.

Työnhausta alkoi tulla koko elämä, sillä toisinaan en pitänyt siitä vapaata edes iltaisin tai viikonloppuisin. Ajoittain jouduin jo kyseenalaistamaan päätökseni vaihtaa alaa.

Onneksi en jäänyt yksin sinnittelemään. Keskustelin ystävieni ja muiden aktiivisten työnhakijoiden kanssa. Tapasin useaan kertaan Suomen Ekonomien uravalmentajia, mikä auttoi palauttamaan ja vahvistamaan uskoa onnistumiseen.

Työnhakukunnossani se piti yllä motivaatiota ja jaksamisesta huolehtimista.

Työttömänä ollessani tein työnhakua kuin olisin normaalisti käynyt töissä. Hain avoimiin työpaikkoihin, mutta lähetin paljon myös avoimia työhakemuksia yrityksiin ja otin niihin yhteyttä.

Olin aktiivinen myös sosiaalisessa mediassa.

Sinnikäs yrittäminen kannatti, sillä puolen vuoden työttömyysjakson jälkeen pääsin markkinoinnin asiantuntijatehtäviin juuri siihen yritykseen, johon olin jo pitkään halunnut.”

Kolmekymppinen markkinoinnin asiantuntija­ tehtävissä it-yrityksessä toimiva nainen

Tiesitkö, että työnhakukunto on ­yhtenä ­teemana Suomen ­Ekonomien uravalmentajien valmennus­ keskusteluissa? Lisätietoja ekonomit.fi/urapalvelut KATSO ”TYÖNHAKUKUNTOON!”WEBINAARITALLENNE JÄSENPALVELU­SIVUSTOLTA jasenpalvelu.ekonomit.fi/ kirjautuminen

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

33

[ PERSONA GRATA ]

TEKSTI JUKKA NORTIO KUVAT ROOPE PERMANTO

LIIKUTTAVA mies Samuli Vasala johtaa urheilijan keinoin: tavoitteet kirkkaina, toiminnan kautta ja selkeillä mittareilla.

J

uoksuradoilta suomalaisen urheilubisneksen kärkipaikalle nousseella Samuli Vasalalla on hymy herkässä.

Edellisillan Suomi-voitot sekä koripallossa että jalkapallossa lämmittävät urheilumiehen mieltä, vaikka kyse on vasta EM-karsinnoista. ”Hienoja voittoja molemmat.

Kyllä suomalainen jalkapallo vielä yltää EM- tai MM-tasolle”, Vasala sanoo optimistin vakaalla äänellä.

Tulevaisuuden usko, tavoitteellisuus ja tekemisen meininki leimaavat Vasalan puhetta.

On kyse sitten urheiluorganisaation toiminnan uudistamisesta, urheiluseurojen ja lajiliittojen yhteistyöstä tai omasta johtamistavasta, Vasalan katse on tavoitteissa sekä toimissa, miten sinne päästään.

Tuoreessa pestissään hän johtaa Olympiakomitean ja urheilun keskusjärjestö Valon yhteistä liiketoimintayksikköä, työnimellä Suomen Kunto ja Virkistys. Hänellä on kaksi suurta tavoitetta. ”Ensinnäkin teemme liikunnan piirissä olevasta 1,1 miljoonan suomalaisen kansanliikkeestä houkuttelevan yhteisön, jonka toimintaan halutaan mukaan. Toiseksi tämän valtavan yhteisön pitää toimia asiakaslähtöisesti eli tehdä asioita, jotka palvelevat liikkuvan ihmisen tarpeita”, Vasala linjaa.

Sitä Vasala ei arvioi, mitä tähän saakka on tehty väärin tai missä on eniten korjaamista.

Hän katsoo eteenpäin ja näkee niitä vahvuuksia, joita hyödyntämällä urheilu- ja liikunta­ yhteisö voi tuottaa hyvinvointia Suomeen.

Yhteensä 8 000 urheiluseuran verkosto, liikunta- ja hyvinvointipalveluiden osaaminen sekä vapaaehtoisten sankka joukko – siinä voimavaroja noin aluksi.

Vasala on myös realisti esimerkiksi aika­ taulun osalta.

34

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

”Kuljettavana on pitkä tie. Kyseessä on kymmenen vuotta vievä ajattelumallin muutos.”

Isoin asia on saada järjestö- ja seuraorganisaatioiden kaikki tasot ymmärtämään, että nyt palvellaan asiakasta; liikkuvaa suomalaista ihmistä. ”Meidän on luotava tuotantomalli, jossa toimintatavat ja konseptit luodaan tästä lähtökohdasta, aina asiakas ensin.”

Malleja ei tarvitse hakea kaukaa, sillä huippu-­urheilussa urheilijan tarpeet on nostettu tällä vuosituhannella tekemisen ytimeen. ” Kun vertaan vuosituhannen vaihteen toimintatapoja nykypäivään, ero on huikea.

Huippu-­urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkosken vetämän porukan toiminnassa urheilija on koko ajan keskellä, ja kaikki toiminta palvelee tätä tarvetta.”

MISSIO: SUOMI LIIKKEELLE Liike-elämän oppien tuominen urheiluelämään on ohjannut Vasalan työuraa sen kaikissa vaiheissa. Kun urheilu-ura vuosituhannen vaihteen jälkeen jäi taka-alalle, Vasala jatkoi kauppatieteen opintoja. Hän valmistui kauppatieteen maisteriksi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta vuonna 2004. ”Ala alkoi kiehtoa minua, sillä bisneksessä on paljon samaa kuin urheilussa. On selkeät tavoitteet, strategia, kuinka tavoitteet saavutetaan, ja mittarit, joilla ihmistä mitataan.”

Työura lähti liikkeelle MTV3:n leivissä: Vasala vastasi Elixir-ohjelman ja -verkkosivuston tuotannoista sekä liiketoimintakonseptin kehittämisestä. ”Maikkarilla sain käydä myynnin korkeakoulun 2004−2009. Oli upea kokemus toimia valtavassa myynti- ja tuotanto-organisaatiossa yhteistyössä liikuntajärjestöjen ja yrityskumppaneiden kanssa. Elixirin verkkopalvelu oli yksi ensimmäisistä maksullisista verkkosisällöistä.”

Vähättely oli isoin virhe

Vuoden 2010 Helsinki City Runin tavoite oli korkealla eli 20 000 osallistujassa. Ilmoittautuminen sujui hyvin ja yli 18 000 osallistujan ennätykseen yllettiin. Organisaatio oli kovilla ja tekijät toimivat äärirajoilla. ”Otimme koko tuotannossa tietoisia riskejä. Kaikki meni silti hyvin, paitsi yksi asia. Ratamestari teki inhimillisen virheen ja oikaisi reittiä noin 400 metriä”, Samuli Vasala muistelee.

18 000 ihmistä oli ostanut tuotteen, jonka pituus on 21,1 kilometriä. Virhe paljastui, ja sitä seurannut pettymys oli monille sietämätön. Lisäksi virheen korjaaminen epäonnistui täydellisesti. ”Kriisiviestinnän ensireaktio oli väärä eli vähättelevä ’näinköhän matka oli lyhyt’. Katastrofi lähti leviämään, ja sitten kaikki mahdollinen meni pieleen.”

Pölyn laskeuduttua virheestä otettiin oppi irti. ”Myönsimme virheemme, ja muutimme organisaatiomme sekä toimintatapamme täysin. Seuraavana vuonna teimme kaikkien aikojen parhaan tapahtuman, jossa asiakastyytyväisyys oli 9,5/10. Radikaali tason nosto ei olisi onnistunut ilman katastrofia ja pakkoa uudistua.”

Bisneksessä on paljon samaa kuin urheilussa: on selkeät tavoitteet, strategia niiden ­saavuttamiseen ja mittarit, joilla ihmistä mitataan, sanoo Samuli Vasala.

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

35

[ PERSONA GRATA ]

”En pelkää ­epäonnistumista, mutta on se silti ­pahinta, mitä voi ­käydä.”

Ura jatkui Suomen Urheiluliitossa, jossa työmaaksi tuli juoksutapahtumien kaupallistaminen ja palveluiden kehittäminen. ”Se oli modernia hyvinvointipalveluiden kehittämistä. Tähän liittyi uudenlainen varainhankinta, jolla oli merkittävä vaikutus Urheiluliiton taloudelle”, Vasala muistelee.

Vasala kasvatti Helsinki City Run tapahtuman uudeksi miljoonabisnekseksi, brändäsi juoksutapahtumakonseptin ja tuotteisti urheiluseurojen juoksukoulut. ”Oli mielenkiintoista viedä puhtaassa järjestöympäristössä läpi täysin kaupallisia konsepteja.”

HUIPPU-URHEILIJA PUSKEE PINTAAN Samuli Vasalalla on selkeä ja moderni johtamistapa. ”Olen ihmisten rinnalla ja teen asioita heidän kanssaan. Luottamus ei synny pyytelemällä vaan yhdessä tekemällä. Meidän jokaisen pitää ansaita paikkamme ja luottamus tekojen kautta. Se koskee myös johtajia”, hän listaa.

Vasalan maailmassa oikeat ihmiset ovat oikeilla paikoillaan, jokainen rakentaa tehtävänsä tavoitteiden saavuttamiseksi ja tekemistä ohjaa sitoutuminen sekä halu onnistua. ”Tässä kohdin minussa nousee esiin huippu-urheilija. Ei ole sama, saavutetaanko tavoitteita vai ei. En pelkää epäonnistumista, mutta kyllä se on silti pahinta, mitä voi käydä”, Vasala myöntää.

Miten sitten organisaatiossa, jossa kaikilla ei ole yhtä vahva kilpailuvietti? ”Johtajana motivoin ja luon olosuhteet, jossa jokainen voi toimia parhaalla mahdolli-

36

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

sella tavallaan. Kun onnistun saamaan jonkun hyppäämään seuraavalle tasolle, se on parasta, mitä voin johtajana tehdä.”

Ihmisten johtamisesta ja omien resurssien jakamista syntyy myös työn suurin tuska. ”Toisiin ihmisiin on mahdollista käyttää enemmän aikaa kun toisiin. Aina mietin, käytänkö tarpeeksi aikaa ihmisten kanssa.

Priorisointi on tuskallista.”

MIELI TYHJENEE LAPION VARRESSA Hektisen työn vastapainona Vasalan elämän täyttää kolmilapsisen perheen arki. Kuten arvata saattaa, Vasala on vapaallakin toiminnan mies. Viisi vuotta rakennetun omakotitalon askareet ovat oiva tapa rentoutua. ”Nyt voin rennosti puuhastella pihalla, kun rakennusvaiheen aikataulupaineet ovat hävinneet. Rakentelen istutuslaatikoita ja kaikenlaista muuta. En ole oikeastaan käsillä tekijä, mutta koko ajan opin lisää, miten hommia pitää tehdä. Kyllä siinä työasiat unohtuvat, kun lataa betonia valuun”, Vasala vakuuttaa.

Liikunta onkin hänelle enemmän arkista hyötöliikuntaa kuin totista kuntoilua. Mutta arjen tekemiseenkin liittyvät tavoitteet. ”Onhan se hienoa nähdä, mitä saa käsillä aikaan.”

Perheen, työn ja vapaa-ajan tasapaino on Vasalalla kunnossa, sillä asioiden tärkeysjärjestys on selkeä. ”Organisaatiot ja työt muuttuvat jatkuvasti.

Duuni voi mennä milloin tahansa alta. Ainoa asia, joka pysyy, on porukka kotona. Se kantaa ja nostaa aina pystyyn. Siksi on elettävä niin, että tärkeimmille asioille on aina aikaa.”

SAMULI VASALA • s. 1976 • KTM • Perheessä opettaja-vaimo ja kolme lasta, koti Lohjalla URA • Toimitusjohtaja, ­Urheilujärjestö Valon ja Olympiakomitean yhteinen liiketoimintayksikkö, 2015− • Markkinointipäällikkö ja harras­ teliikuntajohtaja, Suomen Urheiluliiton omistama Track & Field Finland Oy, 2009−2015 • Liiketoimintajajohtaja ja verkko­ sivuston tuottaja, MTV3:n hyvinvointiohjelma Elixir, 2004−2009 • Kauppatieteen maisteri, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, 2004 • Suomen menestynein kestävyysjuoksija 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa

[ COLUMN ]

Thinking Small and Foreign a foreign country. Communities with abundant access to workers in all salary categories are more competitive than those with labour market shortages. Countries with a rapidly aging population, like Finland and Japan, will continue to face serious competitiveness issues in the future. In Finland alone, we will see a shortage in the workforce of 150,000 workers as early as 2020.

Immigration has always been part of the medicine for such economic headaches. This requires openness from the host nation and commitment of immigrants to education, integration and work.

Immigration has its challenges but it also has its potential upsides: a large part of the world’s and even Finland’s best companies were established by immigrants or their children (Proctor & Gamble, Pfizer, eBay, Google and Finland’s Fiskars, Fazer, Finlayson and Sinebrychoff to name only few). Though the massive influx of refugees may taste bad to many Finns today, it may be just what the economics doctor ordered for Finland’s future.

Immigration has always been part of the medicine for economic headaches.

André Noël Chaker Author, Speaker & Entrepreneur

Chaker

MIIKA KAINU

I

remember my first trip to Finland almost thirty years ago. These were the end of the boom years of the 1980’s. Finland was at its first peek of economic development since the war. A great barter deal with the Soviets, a massive in-country emigration wave of young & educated workers into cities, and a control on its own currency put Finland in a strategic position for growth. Despite the deep recession of the early 1990’s, the economic fundamentals were in place to bring about over a decade of globally envi­ able growth and prosperity.

Today Finland is facing zero growth and serious pressure on its once admired social and economic performance. In economic terms, Finland, like many other countries in Europe, is facing three major economic challenges: a decline in productivity, an aging workforce and an alarming decline in its exports. These problems are in many ways related to each other. In 2008, Finland had 65 billion Euros in exports. In 2014 this figure was 55 billion Euros.

All in all, Finland has suffered a cumulative loss of exports of over 70 billion Euros in the past six years.

This is about one and half times the annual and dwindling budget of the Finnish state.

I think that part of the right way forward will be for Finns to think small and foreign. Thinking big is of course a good strategic mind set for growth.

However, thinking small may be tactically useful to recapture of Finland’s rightful share of global exports. Finland’s small and medium-sized enterprises (SMEs) represent only 13% of all Finnish exports. At the global level SMEs are responsible for as much as 35% of the world’s export market. This is an opportunity for Finland. Prejudice and bureaucratic practices that unduly favour large companies should be put in check. Large companies and public procurement rules should encourage a more level playing field for smaller and nimbler consumer goods and service innovators in need of a commercial foothold. Letting room for the small may well enrich the bigger players and the state on the long term.

Thinking foreign will also be needed to tackle prejudices in hiring a much needed diverse and younger workforce. Abundant research shows that companies with more foreign workers do much better in exporting their products. Over 75% of the most successful start-ups in the US at this time have at least one member of the top management from

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

37

[ KYLTERIT ] TEKSTI LINDA PYNNÖNEN KUVA MIKA SOIKKELI

OPISKELUKYKY ON YHTEINEN ASIA Opiskelijan työkyky on voimavarojen, edellytysten ja vuorovaikutussuhteiden laaja kokonaisuus. Se vaikuttaa sekä opintojen sujumiseen ja tuloksiin että opiskelijan ja yhteisön hyvinvointiin.

T

ositoimiin opiskelukyvyn parantamiseksi ryhdyttiin monessa yliopistossa, kun opintopistevaatimukset valtion rahoituksen saamiseksi vuonna 2013 kasvoivat. ”Yliopistot heräsivät siihen, että niiden on tehtävä paljon asioita sen eteen, että opiskelijat jaksavat suorittaa opintojaan ja että

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kandidaatti­tason opetus siirtyi ­elokuussa Otaniemen pääkampukselle.

Otakaari 1 -rakennus toimii kandi­ opetuksen keskuksena, jossa eri ­koulutusalojen opiskelijat kohtaavat.

38

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

opiskeluympäristö on heille miellyttävä ja turvallinen”, kertoo Paula Martikainen Suomen ylioppilaskuntien liitosta (SYL). SYL koordinoi vuosina 2011−2014 toteutettua Kyky-projektia, jonka tavoitteena oli edistää opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä yliopistoissa. Hankkeessa olivat mukana Aalto-­yliopisto ja Tampereen yliopisto ylioppilaskuntineen.

”Kyky-projekti oli siitä mukava, että se ihan oikeasti oli toiminnassa mukana jo Aallon perustamisesta asti. Toimijat itse sekä yliopistossa että ylioppilaskunnassa olivat mukana kehittämässä ja miettimässä opiskelukykyteemoja”, toteaa edunvalvonta-asiantuntija Lotta Aarikka Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) hallituksesta.

HYVINVOINTIIN ORIENTOINTIA JA LEPOTILOJA Aalto-yliopistossa saatiin hankkeen aikana alulle monia opiskelukykyä parantavia toimenpiteitä. Entinen Henkisen hyvinvoinnin yhteistyöryhmä muutettiin Opiskelijoiden hyvinvointi- ja opiskelukyky -ryhmäksi, joka hallintohenkilökunnan sijaan koostuu puoliksi opettajista ja opiskelijoista. ”Opiskelukykyteema otettiin mukaan myös vuosina 2013−2014 toteutettuun tutkintouudistukseen.

Esimerkiksi uusien opiskelijoiden vastaanottoa kehitettiin toimivammaksi”, Aarikka kertoo.

Myös Tampereella projekti koettiin tervetulleena ja onnistuneena.

Hyvinvointiryhmän perusajatusta muovattiin niin, että sen tärkein tehtävä on kehittää opiskelukykyä yliopistossa. ”Jokaiselle uudelle opiskelijalle on nykyään tarjolla hyvinvointiin orientoivat opinnot heti ensimmäisinä viikkoina. Niissä jaetaan tietoa muun muassa opiskelijoiden sairaanhoitopalveluista, erilaisista opiskelutyyleistä ja opintopalveluiden toiminnasta”, kertoo Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Eero Kiiski.

Toinen suuri kehityskohde Tampereella ovat olleet tilat. Kampuksen

Hyvinvointiryhmän tärkein tehtävä on kehittää opiskelukykyä.

SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITON KOORDINOIMA KYKY-PROJEKTI TARJOAA VERKOSSA KONKREETTISIA TYÖKALUJA OPISKELUKYVYN PARANTAMISEEN SEKÄ YLIOPISTOILLE, OPISKELU­ YHTEISÖILLE ETTÄ OPISKELIJOILLE YKSILÖINÄ.

OPISKELUKYKY.FI

Opiskelukyky.fi-sivustolta löytyvä video havainnollistaa opiskelukykyyn korkeakouluyhteisössä liittyviä asioita ja antaa vinkkejä opiskelukyvyn kehittämiseen.

tiloja on muovattu viimeisen parin vuoden aikana vastaamaan paremmin opiskelijoiden tarpeita. Esimerkiksi ryhmätyötiloja ja erilaisia lepotiloja on nyt käytössä aiempaa enemmän.

MUUTTUNUT AJATTELUMALLI TEHOAA SYLin Paula Martikainen on tyytyväinen hankkeen tuloksiin sekä koko ajatusmaailman muutokseen, joka yliopistoissa on havaittavissa. ”On hienoa, että yliopistoissa lähdettiin innokkaasti mukaan kehitystyöhön, sillä yksittäinen opiskelija ei juuri pysty vaikuttamaan yleiseen opiskelukykyyn. Se kun on ympäristön synnyttämä kokonaisuus, joka rakentuu monenlaisista osista.”

Opiskelukyky x 4

• OMAT VOIMAVARAT: persoonallisuus, identiteetti, elämänhallinta, elämäntilanne ja -olosuhteet, sosiaaliset suhteet, fyysinen ja psyykkinen terveys, käyttäytyminen.

• OPISKELUTAIDOT: opiskelutekniikka, orientaatio, oppimistyylit ja -tavat, kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisukyvyt, sosiaaliset taidot, opintosuunnitelman teko, ajankäytön suunnittelu.

• OPETUSTOIMINTA: opetus, ohjaus, pedagoginen osaaminen, tuutorointi.

• OPISKELUYMPÄRISTÖ: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö, oppilaitosten yhteisöt, opiskelijoiden omat yhteisöt.

Ylioppilaskuntien edustajat ovat samoilla linjoilla. ”Se, että opiskelukykyteemat on otettu mukaan yliopiston strategiatasolle asti, on hyvä merkki käsitteen jalkautumisesta”, Eero Kiiski toteaa. ”Vaikka konkreettisia, hihaan tarttuneita toimintatapoja on useita, eniten toimintaan vaikuttaa käsitteen vakiintuminen: opiskelukyvystä puhutaan asioiden summana ja se nähdään kokonaisuutena”, sanoo Lotta Aarikka. ”Ei siis edistetä yksisilmäisesti vain opintopistemäärien kasvua tai opintoaikojen lyhentämistä vaan ymmärretään, että tukemalla hyvinvointia, opiskeluedellytyksiä ja opiskelijan voimavaroja edistetään samalla myös muita mitattavia asioita.”

OPPIMISTAKIN VOI OPPIA Oppiminen on taito, jota jokainen voi kehittää. Mieti näitä: • Mikä on juuri sinulle sopivin oppimisympäristö ja tapa oppia?

• Mikä auttaa sinua keskittymään?

• Mikä auttaa sinua palautumaan?

• Keskittymistä ja palautumista voi opetella. Katso vinkit: ekonomit.fi/tyohyvinvointi

I LOVE ARKI! AVAIMET PAREMPAAN ARKEEN TARJOAA YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ YTHS.FI/I_LOVE_ARKI

PARANNA OPISKELUKYKYÄ KATSOMALLA AJANKÄYTÖN HALLINTA -WEBINAARI HTTPS://JASENPALVELU. EKONOMIT.FI/ KIRJAUTUMINEN

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

39

[ MAINETEKO ] TEKSTI PIA-MARIE RAUHALA KUVAT ANNUKKA PAKARINEN/YRITYSKYLÄ

Yrityskylä haluaa herättää kipinän Peruskoulun kuudesluokkalaisten ­Yrityskylä-toiminnassa opetellaan ­rahankäyttöä ja työn merkitystä.

Vihdin Kuoppanummen koulukeskuksen oppilaiden Yrityskylä-vierailu viime maaliskuussa oli ikimuistoinen, kun ­asiakkaiksi ilmestyi Ruotsin kuningaspari.

40

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

Y

rityskylä on kansainvälisesti palkittu, suomalainen oppimisympäristö. Käytännössä se on pienoiskaupunki, jossa oppilas työskentelee ammatissa ja toimii osana yhteiskuntaa. Työnteko ja rahankäyttö havainnollistavat oppilaalle, mihin koulussa opittuja tietoja tarvitaan.

Yrityskyliä on kahdeksalla eri paikkakunnalla.

Lukuvuonna 2014–2015 Yrityskylissä kävi 40 000 koululaista. Yrityskylää kehittää Taloudellinen tiedotustoimisto TAT, jonka Tomi Alakoski on hankkeen isähahmo.

MITEN HANKE ON SAANUT ALKUNSA, YRITYSKYLÄN TOIMINNANJOHTAJA TOMI ALAKOSKI? Yrityskylä lähti ideasta, jota kukaan ei tahtonut uskoa.

Maailmalla on olemassa monia toiminnallisia oppimisympäristöjä, Suomessa sellaisia ovat esimerkiksi museot. Aloin kehittää ideaa vuonna 2008, mutta rahoitus ei lähtenyt käyntiin. Vuonna 2009 Yksityisyrittäjäin Säätiöstä soitettiin, että he voivat rahoittaa pilotointia. Loput rahoituksesta saimme opetus- ja kulttuuriministeriöstä, ja vuoden 2010 huhtikuussa avattiin ensimmäinen Yrityskylä.

Kiinnostus alkoi herätä, ja ensimmäisenä yrityksenä mukaan tuli UPM. Lukuvuonna 2011–2012 ainoassa Yrityskylässä kävi 5 000 lasta. Nyt Yrityskyliä on kahdeksan, ja kuntia sekä yrityksiä mukana toistasataa. Kaiken kaikkiaan Yrityskylissä on käynyt yli 100 000 koululaista.

MITÄ YRITYSKYLÄSSÄ TEHDÄÄN? Oppiminen on konkreettista. Opettajat perehdytetään, ja he pitävät aiheesta kymmenisen oppituntia ennen Yrityskylä-päivää. Aiheina ovat muun muassa talouden ja työn merkitys sekä yrityksen ja julkisen palvelun erot.

Oppilas tekee opettajalle työhakemuksen ja hoitaa ammattiaan koko Yrityskylä-päivän ajan. Yhdessä Yrityskylässä on toistakymmentä yritystä, joissa työskennellä. Virtuaalisessa järjestelmässä raha siirtyy kylän pankista yritysten kautta henkilökunnan eli oppilaiden tileille, ja palkallaan oppilaat voivat ostaa myynnissä olevia tuotteita.

MIKSI TOIMINTA ON TÄRKEÄÄ?

Jokaisen kansalaisoikeuksiin pitäisi kuulua talouden perusmekanismien ymmärtäminen, ja koulun tehtävä on tarjota eväitä elämään. 12–13-vuotias on herkässä vaiheessa, jolloin voi syttyä kipinä siitä, että talous on keskeinen osa elämässä menestymistä.

Yrityskylässä opetellaan rahankäyttöä ja työn merkitystä.

Näen, että tässä on mahdollisuus kehittää yhteiskuntaa.

Meitä motivoi tehdä työtä, jolla on aidosti vaikutusta lasten ja perheiden elämään sekä opettajien motivaatioon.

Toiminta perustuu opetussuunnitelmaan. Uusia opetussuunnitelmia otetaan käyttöön vuonna 2016, ja olen jo kuullut, että Yrityskylä tukee erinomaisesti niiden sisältöjä.

MILLAISIA TULEVAISUUDENSUUNNITELMIA YRITYSKYLÄLLÄ ON? Kehittelemme omaa oppimisympäristöä yläkoulujen yhdeksäsluokkalaisille. Ajatus on lähteä kylästä globaaliksi.

Kehitämme toimintaa systemaattisesti, ja varainhankintamme on jatkuvaa.

Haaveissa on laajentaa toimintaa eri maihin. Vuonna 2014 saimme World Innovation Summit for Educationin (WISE) koulutusinnovaatiopalkinnon. Ruotsista meillä kävi kuningaspari vierailulla, ja myös Ison-Britannian pääministeri David Cameron kehui hanketta loistavaksi, joten ehkä niihin maihin ainakin!

Seuraava valmennu s alkaa 17.11.

HYVÄKSYTTY TOIMINNANKEHITTÄJÄ - ohjelmalla rakennat yrityksesi kehittymisen kivijalat ja vahvistat kehittäjäkykyjäsi Laita itsesi likoon – ilmoittaudu Kauppakamarin ja Seedi Oy:n valmennukseen, jossa ratkaistaan osallistujien organisaatioiden liiketoiminnan haasteita ja jaetaan ideoita ja ajatuksia tulevaisuuden työelämästä.

”Olen saanut HTK-ohjelmasta erittäin paljon käytäntöön heti vietäviä ideoita ja toimintamalleja. Suosittelen ohjelmaa kaikille yrityksille/henkilöille, joilla on kehityshaasteita edessä.”

Päivi Pitkänen, HTK-osallistuja, toimitusjohtaja , Monetra

”HTK-ohjelmassa tutustuu hyvin muihin kehittäjiin ja oppii huomaamaan miten eri taustoista ja näkökulmista huolimatta on mahdollista saada samankaltaista kehitystä aikaiseksi.

Niilo Rautionmaa, HTK-osallistuja, toimitusjohtaja, R’n D Universal

Asiantuntijoina mm.

Toivo Koski, KTT, Tulosakatemia Oy Pekka Möttö, toimitusjohtaja, Onnibus Oy Göte Nyman, professori Juhani Vanhala, johtaja, Empower Oy Henry Backlund, toimitusjohtaja, Dermoshop, Marko Parkkinen, toimitusjohtaja Seedi Oy

Hinta alk. 3200 € + alv 24%

yrityskyla.fi

www.kauppakamarikauppa.fi asiakaspalvelu@kauppakamarinkoulutus.fi | puh. 09 2285 0360

[ EVENEMANG ] LUE JUTTU NORDIC BUSINESS FORUMISTA ­SUOMEKSI osoitteessa ­ekonomilehti.fi

TEXT MICHAELA VON KÜGELGEN FOTO SARRI KUKKONEN, STUDIO KRAFT/NBF

Frågor, strategier och världsekonomi på NBF Mässcentret i Helsingfors kryllade av personer då Nordic Business Forum ordnades i början av ­oktober. Under två dagar blev det flera inspirerande föreläsningar, mycket networking-mingel och några minuter lugn och ro.

De

bekväma stolarna vid Ekonomernas monter är ljudisolerade och ger knappa tre minuter av mindfulness mitt bland allt larm som uppstår när 5 500 personer samlas till Nordic Business Forum i Helsingfors. Vid stolarna bildas ibland kö, det är många som vill få ett avbrott i det intensiva programmet. ”Det har varit jättebra och inspirerande, jag har gjort massvis med anteckningar”, sa Mikaela Ruuth som hade vunnit biljetter till NBF via Ekonomernas tävling.

Ruuth har nyligen börjat som country controller trainee hos H&M för Finland och Baltikum efter 8,5 år på olika poster på H&M, samtidigt som hon driver två egna företag vid sidan om. Enligt henne har de två dagarna bjudit på många inspirerande föreläsningar och bra networking. ”Detta har varit ett ypperligt tillfälle att stanna upp och fundera. Många har till exempel poängterat vikten av frågor.”

Mikaela Ruuth är nöjd med NBF och säger att hon nu har många hemläxor att ta med sig.

42

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

En av dem som talade varmt för frågor var den framgångsrika entreprenören Keith J. Cunningham från Texas.

Han uppmanade alla i publiken att fundera över vad det egentliga problemet är. ”Oftast tror vi att symptomet är problemet, men så är det inte. När du vet vad problemet är ska du se till att göra om problemet till en möjlighet, med andra ord är en möjlighet ett problem med en lösning.”

Cunningham påminde också om att det är viktigt att avsätta tid för att tänka – och när man tänker gäller det att ha frågor som kräver svar. ”Man ska ställa de rätta frågorna”, sa Cunningham. ”Inget kan förändras innan det osagda blir sagt.”

RISKER KAN GENERERA OVÄNTADE SIDOEFFEKTER Under fredagen fick publiken också lyssna till den flerfaldiga ryska schackmästaren Garry Kasparov. ”Schack handlar om att fatta beslut och under min schackkarriär fattade jag närmare 90 000 beslut. Att fatta beslut är ändå lika unikt som fingeravtryck, det är kontraproduktivt att ge universella råd”, sa Kasparov.

Kasparov talade mycket om att man måste se helheten för att kunna ta sig vidare. ”När du tar en risk vet du inte vad slutresultatet kommer att bli. Till exempel blev GPS och internet sidoeffekter av rymdkapplöpningen mellan Sovjet och USA.” Kasparov gjorde också några referenser till vinterkriget och Finlands motstånd mot Sovjet. ”Krig tvingar fram nya lösningar, men vi vill inte vänta på nästa krig för att göra om och utvecklas. Väntar vi på kriget så kommer det”, avslutade Kasparov. ”EUROPA HAR INGET SILICON VALLEY” Nordic Business Forum avslutades med en diskussion mellan Björn Wahlroos och den förre Fed-chefen Ben Bernanke om världsekonomin och vart den är på väg. Det var Bernanke som var en av huvudaktörerna då USA tacklade den senaste finanskrisen. Under samtalet med Wahlroos vägrade han ändå ge några patentlösningar för hur Europa, EU eller Finland ska klara sig ur recessionen. ”En orsak till att Europa släpar efter USA är den monetära politiken som styrs gemensamt av eurozonen, medan alla länder sköter finanspolitiken själva. Jag skulle inte skylla på Europeiska centralbanken, men det behövs mer koordination för att det ska fungera bättre”, sa Bernanke.

Schackmästaren och ­strategen Garry Kasparov talar bland annat om att ­tvinga motståndet att spela ens eget spel.

Han efterlyste också innovatio­ ner. ”I Europa finns inget som motsva­ rar Silicon Valley. Nu måste Europa antingen gå framåt eller bakåt.”

Wahlroos sa att han varit skeptisk till euron redan från början och före­ slog att det kanske skulle vara dags att gå bakåt och skippa den gemen­ samma valutan. Enligt Bernanke är det ändå inte ett alternativ. ”Nu när ni en gång har en gemen­ sam valuta är det bästa att få den att fungera. Det viktigaste är att se till att ha en stabil och sund finans­ politik, annars är det en bomb som väntar på att detonera”, avslutade Bernanke.

I MITTEN Entreprenören Keith J. ­Cunningham uppmanar alla att fundera på hur stort ens företag skulle vara om alla kunder som någonsin köpt något fortfarande skulle vara kunder.

NERE TILL VÄNSTER Taija Keskinen från Ekonomerna förklarar hur mindfulness-stolen fungerar och pratar om vikten att ta pauser i vardagen.

NERE TILL HÖGER Ben Bernanke påminde Björn Wahlroos och publiken på NBF om att alla regioner har olika historier när det gäller ekonomin. Det finns ingen patentlösning som gäller för alla.

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

43

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ] TIMO VOUTILAINEN, LAKIMIES, OTK KUVA ROOPE PERMANTO

Ajankohtaista työoikeud Osittaista lomauttamista ei enää lueta mukaan 200 lomautuspäivän kertymiseen Osittainen lomauttaminen ei enää ­korkeimman oikeuden mukaan ole ­yhdenjaksoista lomauttamista aiemmin ­tulkitulla tavalla.

T

ähän saakka yhdenjaksoiseksi lomauttamiseksi on luettu myös osa-aikainen lomauttamisjakso. Tällöin lomautus on kestänyt koko sen ajan, jonka työnantaja on osa-aikaisen lomauttamisen yhteydessä lomautusilmoituksessa ilmoittanut.

Vuosiloma tai ainoastaan yhdenjaksoisuuden kiertämiseksi tarjottu lyhytaikainen työ ei jatkossakaan katkaise lomautuksen yhdenjaksoisuutta eikä siis vaikuta 200 päivän kertymiseen.

TAPAUS Työntekijä oli osa-aikaisesti lomautettuna heinäkuusta 2009 alkaen siten, että hän oli 16 työviikon aikana työskennellyt kuusi viikkoa. Samana vuonna marraskuussa lomautus oli muuttunut kokoaikaiseksi. Työntekijä irtisanoi työsopimuksensa toukokuussa 2010 ja vaati irtisanomisajan palkkaa työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 3 momentin nojalla, koska katsoi olleensa yhdenjaksoisesti lomautettuna vähintään 200 päivää.

Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että lainkohdassa tarkoitettu ajanjakso oli luettava alkaneeksi vasta marraskuussa 2009 ja vaatimus hylättiin.

LAINKOHTA JA AIEMPI TULKINTA Työsopimuslain (5 luvun 7 §:n 3 momentti) mukaan, jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti

44

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa samalla tavoin kuin jos työnantaja olisi lomauttamisen sijasta irtisanonut työsuhteen. Käytännössä työaikaa on kokoaikaisen lomauttamisen lisäksi voitu lomauttamalla lyhentää myös osittain, jolloin työntekijällä on ollut lyhennetty työviikko tai työpäivä.

UUSI TULKINTA Esimerkkitapauksessa työntekijä oli irtisanoutunut kokoaikaisen lomautuksen aikana sen jälkeen, kun osa-aikaisen lomautuksen alkamisesta oli kulunut lain edellyttämät 200 päivää. Korkein oikeus katsoi, että ”pääsääntöisesti tilanteissa, joissa lomautus toteutetaan sovittua työaikaa lyhentämällä, ei kyse ole työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 3 momentin tarkoittamasta yhdenjaksoisesta lomautuksesta. Työntekijä on tällöin työssä lomautusjakson aikana ja hän saa työssäoloajaltaan normaalisti palkkaa.”

Korkein oikeus totesi, että ”edellä mainitusta pääsäännöstä poikkeuk­ sen muodostavat tilanteet, joissa lomautusjaksoa kokonaisuutena tarkastellen lomautuksen aikainen työssäolo muodostaa vain hyvin vähäisen osan säännönmukaisesta työajasta tai joissa työnantajan tarkoituksena on kutsumalla työntekijä lomautusjakson aikana lyhytaikaisesti työhön ainoastaan kiertää säännöstä.

Näissä tilanteissa lomautuksen voidaan katsoa lomautusjakson aikana tehdystä lyhytkestoises-

ta työjaksosta huolimatta olleen yhdenjaksoinen. Myöskään lomautusjakson väliin sijoittuva vuosiloma ei katkaise 200 päivän yhtäjaksoista aikaa, koska työntekijä ei tällöin ole tosiasiallisesti tekemässä työtä.”

LOPPUTULEMA Käsitellyssä tapauksessa kokoaikaisen lomautuksen alkamisesta ei ollut vielä tuolloin kulunut 200 päivää, mistä syystä työnantaja kieltäytyi maksamasta irtisanomisajan palkkaa. Työntekijällä oli edelleen oikeus irtisanoutua välittömin vaikutuksin ilman irtisanomisajan noudattamista, mutta hänellä ei ollut oikeutta työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 3 momentin perusteella vaatimaansa irtisanomisajan palkkaan.

ellista oikeuskäytäntöä Perhevapaan jälkeen irtisanotulla työntekijällä oli oikeus lähtöpakettiin Perhevapaan jälkeen irtisanotulla oli oikeus vahingonkorvaukseen ja tasa-arvolain mukaiseen hyvitykseen, koska työnantaja eväsi häneltä lähtöpaketin. Oikeus katsoi, ettei lähtöpaketin saannille näytetty esitetyn mitään määräpäivää.

Y

htiö (vastaaja) oli työnantajana menetellyt työsopimuslain (TSL) 2 luvun 2 §:n vastaisesti ja työntekijällä (kantaja) oli TSL:n 12 luvun 1 §:n nojalla oikeus vahingonkorvaukseen, kun työnantaja oli kieltäytynyt antamasta työntekijälle lähtöpakettia irtisanoessaan työntekijän hänen palattuaan perhevapaalta.

Yhtiö oli asettaessaan työntekijälle lähtösopimuksen saamisen ehdoksi, että tämä irtisanoutuisi perhevapaalla ollessaan, asettanut työntekijän sukupuoleen liittyvän syyn perusteella epäedulliseen asemaan ja oli siten menetellyt tasa-­ arvolain 7 §:n vastaisesti. Työntekijällä oli oikeus tasa-arvolain 11 §:n mukaiseen hyvitykseen.

Asiassa kerrotun näytön perusteella oli jäänyt selvittämättä, että työnantajan tarjoama lähtöpaketti olisi tullut hyväksyä johonkin tiettyyn määräpäivään mennessä. Yhtiön kirjallisina todisteina esittämissä

viesteissä oli vain pyydetty vastausta tiettyyn ajankohtaan mennessä ja työnantaja oli laittanut esittämiinsä luonnoksiin valmiiksi irtisanoutumispäivän.

Käräjäoikeus (KO) oli katsonut, etteivät nämä seikat todistaneet, että kantajalle olisi ilmoitettu määräpäivästä, jonka jälkeen hänen ei enää olisi mahdollista saada pakettia.

Kantajan ja todistajan kertomuksilla oli selvitetty, että kantaja oli vaatinut lähtöpakettia 4.5.2012. Lisäksi hän oli vaatinut pakettia 24.5.2012, minkä vastaaja oli myöntänyt.

Työntekijää ei ollut voitu irtisanoa hänen ollessaan perhevapaalla.

VAHINGONKORVAUS TSL 2 luvun 2 §:n mukaan työnantajan on kohdeltava työntekijöitä syrjimättä ja tasapuolisesti. KO oli katsonut, että tämä tasapuolisen kohtelun vaatimus koskee myös työsuhteen päättämistilanteita. Nyt kantaja oli asetettu eriarvoiseen asemaan kyseisen lähtöpaketin saaneiden työntekijöiden kanssa.

Kieltäytyessään antamasta kantajalle lähtöpakettia irtisanoessaan kantajan hänen palattuaan perhevapaalta, yhtiö oli siten työnantajana menetellyt TSL 2 §:n 2 §:n vastaisesti ja kantajalla oli TSL 12 luvun 1 §:n nojalla oikeus vahingonkorvaukseen.

Aiheutuneen vahingon määrä oli neljän kuukauden palkkaa vastaava 9 805,64 euroa. Lähtösopimuksen mukaan kantaja olisi saanut kahdeksan kuukauden palkan. Kantajan irtisanomisaika oli neljä kuukautta, joten kantajan taloudelliseksi vahingoksi jäi neljän kuukauden palkkaa vastaavaa määrä.

HYVITYSTÄ TASA-ARVOLAIN RIKKOMISESTA Tasa-arvolain 8 §:n 2 kohdan mukaan työantajan menettelyä on pidettävä tasa-arvolaissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan, tehtävään tai koulutukseen valitessaan tai palvelussuhteen kestosta tai jatkumisesta taikka palkka- tai muista palvelussuhteen ehdoista päättäessään menettelee siten, että henkilö joutuu raskauden, synnytyksen tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella epäedulliseen asemaan.

Kysymyksessä olevan lähtösopimuksen mukainen korvaus oli sidottu mm. työntekijän palvelussuhteen kestoon ja se maksettiin muun palkan lisäksi. Todistajien mukaan työnantajan kaikkiin yt-neuvotteluihin sisältyy lähtöpaketista sopiminen. Siten irtisanomissopimus oli näin ollen ollut yllä kerrotun lainkohdan tarkoittama palkka- tai muu palvelussuhteen ehto.

Yhtiö oli asettaessaan lähtösopimuksen saamisen ehdoksi kantajan osalta, että hän irtisanoutuisi perhevapaalla ollessaan, asettanut kantajan sukupuoleen liittyvän syyn perusteella epäedulliseen asemaan ja oli siten menetellyt tasa-arvolain 7 §:n vastaisesti. Kantajalla oli oikeus tasa-arvolain 11 §:n mukaiseen hyvitykseen.

Kohtuulliseksi hyvityksen määräksi KO arvioi 8 000 euroa, ja yhtiö tuomittiin korvaamaan myös työntekijän oikeudenkäyntikulut. Hovioikeus ei muuttanut lopputulosta.

Itä-Suomen hovioikeus 8.9.2015; Nro Nro 532; Dnro S 14/1446; Vailla lainvoimaa 9.9.2015.

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

45

Järjestösi jäsenetuna

LAPSEN TAPATURMAVAKUUTUS NOIN 3 €/kk Hanki nyt lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa kaiken vapaa-ajan ja myös kilpaurheilun, aina ilman omavastuuta. Saat vakuutuksen Ifistä, tai vielä 10 % edullisemmin osoitteesta

a –> k n i u k o s Kat

A T N A R A T R ME A A T S U N N KAPSIA LIIKKUMAAN LA

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

lapsenturva.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

010 19 19 19

[ KOLUMNI ]

Tee sisäinen d ­ evalvaatio

Y

hteiskuntasopimus kaatui ja sen mukana vapaaehtoinen työajanpidennys.

Euroaikana meillä ei ole käytössämme devalvaatioasetta kilpailukykymme parantamiseksi, joten valuuttakurssin sorkkiminen ei onnistu. Ajatusta työajan pidennyksestä on kritisoitu. Ei se tietenkään kaikissa töissä ratkaisu olisi. Eikä missään työssä tyhjentävä ratkaisu mastodonttisiin taloushaasteisiin. Sen pointti olisi kuitenkin ollut pienentää yksikkökohtaisia työkustannuksia ja tätä kautta vaikuttaa elvyttävästi kilpailukykyymme.

Kun työkustannuksiin ei voitu kajota, suunnataanpa katse hinnan sijasta laatuun. Jos sinua ei kiinnosta niinkään kansakunnan kilpailukyky vaan enemmänkin oma kilpailukykysi, laatu on mitä parhain väline sen pönkittämiseen. Voit tehdä henkilökohtaisen sisäisen devalvaation. Nostat työsi laatua, mutta hinta pysyy samana. Asiakas saa siis enemmän laatua entiseen hintaan. Asiakas voi olla myös oma työnantajasi.

Kun olet onnistuneesti ja HUOM! konkreettisesti tehnyt tämän devalvaation, kestää tietenkin hetken, ennen kuin sen vaikutukset alkavat tuntua.

Ja sitten kun tuntuvat, ei ole sinun kannaltasi huono asia, että entistä korkeampi työn laatu noteerataan. Se myös osaltaan parantaa mahdollisuuksiasi

säilyttää oma työpaikkasi näinä ennustamattomina aikoina.

Miten yksi ihminen nyt laatua voisi noin vain nostaa, saatat kysyä. Ehkä sinulla ei ole suoraa kosketusta tuotantoprosessiin, mutta sinulla on kosketus yrityksen muihin prosesseihin. Sinulla on yhteydet kollegoihisi, esimiehiisi, tiimisi jäseniin ja asiakkaisiin. Olisiko kommunikaatiossa hiomisen varaa? Kuittaatko aina saamasi viestit? Ilmoitatko asiakkaalle aikatauluista ajoissa ja proaktiivisesti?

Innovoitko ja ehdotatko jotain uutta? Onko parempia menettelyjä? Tervehditkö työkavereita aamuisin? Hymyiletkö? Luotko kannustavaa hyvää tunnelmaa työyhteisöösi? Autatko kaveria?

Aina on parantamisen varaa. Koskaan ei tunnu olevan ihan hyvä hetki muutosten tekemiseen, kun on kiire ja paljon kaikenlaista työn alla. Vaikeinta on ryhtyminen. Sitä parempaa hetkeä ei tule. Se on nyt. Nyt on hyvä aika sisäisen devalvaation tekemiseen. Mieti, mikä asia voisi olla paremmin omassa työssäsi. Ja sitten ajatuksista tekoihin. Ryhdy niihin nyt heti.

Vaikeinta on ryhtyminen.

Sitä parempaa hetkeä ei tule.

KTM Lauri Sipilä on MARK Suomen Markki­nointiliitto ry:n toimitus­johtaja.

Hän on partneri ja hallituksen jäsen Pro-Source Oy:ssä ja Trueflaw Oy:ssä sekä toimii Lääketeollisuus ry:n Lääkemarkkinoinnin tarkastuslautakunta 1:n puheenjohtajana ja Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton mainonnan ennakkotarkastustoimikunnan vara­puheenjohtajana.

[ TAPAHTUU ]

Ekonomiyhdistysten tapahtumat EKONOMFÖRENINGEN NIORD 27.10 Teater: Revy à la Ahlfors 28.10 Docrates 11.11 Musikal: Billy Elliot 24.11 Teater: Om kärleken 26.11 Valmöte Niords kansli, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors. Cati Lilja, 0201 299 275, Catarina Söder­ ström, 0201 299 274. Läs om Niords program i Niordbladet och på niord.fi.

ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT 28.10. Ruuanlaittoilta Etelä-­ Hämeen Marttojen johdolla.

5.11. Etelä-Hämeen Ekonomien vuosikokous 27.11. Pikkujoulut Tarkemmat tiedot tapahtumista jäsenkirjeissä ja kotisivuillamme ehe.fi.

ETELÄ-POHJANMAAN ­EKONOMIT 15.11. Perhepäivä Duudsonit Activity Parkissa. Tervetuloa koko perheen yhteiseen liikunnalliseen perhepäivään Seinäjoelle. Seuraa ilmoittelua ja tarkista tarkemmat tiedot Epen nettisivuilta.

27.11. Syyskokous ja pikkujoulut.

Tervetuloa Etelä-Pohjanmaan Ekonomien syyskokoukseen ja pikkujouluun Juurella-ravinto­ laan (Amforan tiloissa, Päivö­ länkatu 32, Seinäjoki). Laita tilaisuus kalenteriin ja seuraa ilmoittelua Epen nettisivuilla.

Lisäinfoa ajankohtaisista tapah­ tumista löydät kotisivuiltamme epekonomit.net. Löydät tulevat tapahtumat myös Etelä-Poh­ janmaan Ekonomit ry -nimi­ sestä Facebook-ryhmästä. Liity ryhmään.

HELSINGIN EKONOMIT 24.10. Markkinointiekonomien vuosijuhlabrunssi.

27.10. Epäasiallisen kohtelun kohtaaminen ja käsitteleminen työpaikalla 29.10. Vierailu Raha-automaat­ tiyhdistykseen ja Casino Hel­ sinkiin: RAY ja Casino Helsinki -yritysesittely 3.11. Electrofitin kuntoilta – sau­ vakävelystä hiihtoladulle 4.11. Keskeisimmät julkiset rahoituskanavat pk-yrityksille Suomessa ja EU:ssa sekä Eko­ nomiyrittäjien vuosikokous 5.11. Noin viikon uutiset – Stu­ dioyleisöksi tv-nauhoitukseen 7.11. Käytännönläheinen 3D-­tulostus-workshop

48

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

9.11. Sprache aktivieren! – Wie­ derholungskurs fur Lerner mit Sprachniveau B1Plus 10.11. Corporate culture as a business asset — how culture paves the way for strong results 10.11. Palvelija-näytelmä, Helsin­ gin kaupunginteatteri 12.11. Miten Helsingin uusi yleiskaava muuttaisi kaupunkia?

Kaupunkisuunnitteluvirasto esittelee kaavaehdotusta 12.11. Marimekko ja business-­ pukeutuminen 20.11. Kansainvälisten ekono­ mien vuosikokous & pikkujoulut 24.11. Muuttomiehet-näytelmä, KOM-teatteri 25.11. HEKOn sääntömääräinen vuosikokous 3.12. Otava 125 vuotta 8.12. Venäjä niin lähellä ja niin kaukana 10.12. Yritysvierailu Amer Sports Oyj Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.heko.fi Tsekkaa myös uusin HEKO-lehti – sieltä löydät kätevästi tiedot tulevista tapahtumista!

KAINUUN EKONOMIT 6.11. klo 18 Syyskokous ja pikku­ jouluruokailu. Paikka: Terhin Kotimaku, Viinikellari, Viestitie 2, Kajaani. Ilmoittautumiset eri­ tyisruokavalioineen viimeistään 22.10 mennessä sari.karvonen2 @gmail.com. Tervetuloa!

KESKI-SUOMEN EKONOMIT 25.10. Koko perheen liikunta­ tapahtuma JP Action Training Centerissä 24.11. vierailu poliisin talous­ rikosyksikköön 11.12. Jekyll & Hyde -musikaali­ elämys Viikoittainen ekonomisähly sunnuntaisin 27.12. asti.

Tarkat tiedot tapahtumista saat sähköisestä jäsenkirjeestämme ja osoitteesta keskisuomeneko­ nomit.fi.

KYMENLAAKSON EKONOMIT 10.11. klo 16.30–20.00 Resi­ lienssi – tulevaisuuden tärkein strateginen kompetenssi.

Sokos Hotel Seurahuone, Kotka.

Valmentaja Susanne Valkeakari, senior trainer, TalentVectia Oy. Maksuton tapahtuma vain Suomen Ekonomien jäsenille.

Peruutukset perjantaihin 6.11. mennessä. Perumatta jättäneis­ tä perimme 50 euron maksun.

Resilienssi määrittää, miten nopeasti yksilö sopeutuu muu­ tokseen. Nopea palautuminen mahdollistaa tuottavuuden ylläpidon ja minimoi muutok­ sesta aiheutuvat kustannukset.

Resilientit ihmiset ja organisaa­ tiot suuntaavat energiaansa tehokkaammin mukautuessaan muutokseen.

Huom! Valmennukseen liittyy henkilökohtainen resilienssi­ kysely ja siitä johdettu henki­ lökohtainen resilienssiprofiili.

Saat valmennuksesta mukaasi konkreettisen kehittymissuun­ nitelman.

Ilmoittauduthan Ekonomien tapahtumasivujen kautta.

Lämpimästi tervetuloa mukaan kehittämään resilienssiäsi!

LAHDEN SEUDUN EKONOMIT 28.10. Yritysvierailu Fazerin Lahden leipomolle. Tilaisuudes­ sa kuullaan yleisesti leipomotoi­ mialasta sekä Lahden yksikön toiminnasta ja tuotantoproses­ seista.

18.11. Syyskokous Suomen moottoripyörämuseossa.

Tapahtumat ovat avoimia jäse­ nillemme ja ilmoittauminen ta­ pahtuu Suomen Ekonomien ta­ pahtumakalenterin kautta. Lue lisää muista tapahtumistamme yhdistyksemme internetsivuilta tai tapahtumakalenterista.

LOUNAIS-HÄMEEN EKONOMIT 25.10. Isältä pojalle -komedia Forssan Teatterissa 20.11. Pikkujoulut ja syyskokous Ravintola Köökin Kamarissa OULUN EKONOMIT Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous maanantaina 23.11. klo 18. Paikka ilmoitetaan myö­ hemmin nettisivuillamme.

Tiedotamme ajankohtaisista asioista uutiskirjeellä. Jotta saisit kirjeen omaan sähköpos­ tiisi, pidä sähköpostiosoitteesi ajan tasalla Suomen Ekonomien jäsenrekisterissä. Tuoreet tiedot tapahtumista löydät myös nettisivuiltamme osoitteessa oulunekonomit.fi sekä Face­ book-sivuiltamme.

POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT 29.10. Lokakuun ekonomilounas 27.11. Syyskokous ja pikkujoulut Katso tarkemmat tiedot pohjois­ karjalanekonomit.fi

POHJOIS-SAVON EKONOMIT 9.10. Ekonomi-lounas mento­ rointiteemalla 21.10. Digitalisaatio − Hyppää muutokseen mukaan (work­ shop) 5.11. Syyskokous. Paikka: VIP-Juicemaker Oy, Kellolahden­ tie 20, Kuopio. Esillä sääntö­ määräiset syyskokousasiat.

5.11. Yritysvierailu VIP-Juice­ maker Oy 10.11. Ratkaisumyyjästä oivallus­ myyjäksi -koulutus 20.11. Pikkujoulut Tapahtumiin ilmoittautuminen ja lisätietoja tapahtumista tapahtumakalenterissa ja Face­ bookissa.

PORIN SEUDUN EKONOMIT 25.11. klo 18.00–20.00 Yhdistyk­ sen syyskokous.

Paikka: Satakunnan Museo, Pori.

Käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat.

11.12. klo 18.30 Pikkujoulut & Teatterinäytös Brittiläiseen menestyseloku­ vaan The Full Monty vuodelta 1997 pohjautuva musikaali­ komedia Housut Pois Porin Teatterissa ja illallinen Ravintola Trattoria Buccossa. Jäsenhinta 55 €, avec-hinta 75 €. Hin­ ta sisältää teatteriesityksen, narikkamaksun, väliaikatarjoilun sekä illallisen ruokajuomineen.

Ilmoittautumiset 18.11. men­ nessä tapahtumakalenterin kautta. Kirjoita ilmoittautumis­ lomakkeeseen kohtaan ”viesti järjestäjälle” ruokavalinta (paah­ dettua siikaa vai glaseerattua poroa). Lisätiedot esityksestä: porinteatteri.fi Etsitään Ekonomia Porin Seudun Ekonomien hallituspaikkahaku on käynnis­ sä! Lähetä hakemuksesi 18.11. mennessä osoitteeseen info@ porinseudunekonomit.fi. Hen­ kilövalinnoista päätetään syys­ kokouksessa 25.11. Lisätiedot yhdistyksen hallitukselta.

SAVONLINNAN SEUDUN ­EKONOMIT Syyskokouskutsu Aika: ma 16.11.2015, klo 17.30.

Paikka: kahvio Wanha Asema, Asemantie 13. Tutustumme Wanhan Aseman yrittäjiin ja samalla pidämme syyskokouk­ sen. Kokouksessa käsitellään syyskokoukselle määrätyt asiat.

[ TAPAHTUU ]

SUUR-SAVON EKONOMIT 28.10. klo 13 Senioriekonomitilaisuus. Kiinnostaako työn tekeminen eläkkeellä? Suomen Ekonomien lainopillinen asiamies Riku Salokannel esitelmöi erilaisista työn tekemisen muodoista ja mahdollisuuksista eläkkeellä oleville.

28.10.klo 17 Iltatilaisuudessa Riku Salokannel luennoi siitä, mitä paljon keskustelua herättävä paikallinen sopiminen tarkoittaa ja mitä mahdollisuuksia työnpaikalla on sitä toteuttaa.

5.11. klo 8.30−9.30 Mikkelin kaupunginjohtajan aamukahvit.

Mikkelin uusi kaupunginjohtaja Timo Halonen tapaa Ekonomeja aamukahvitilaisuudessa ja kertoo näkemyksiään kaupungin kehittämisestä sekä yhteistyön mahdollisuuksista Suomen Ekonomien kanssa.

Ilmoittautumiset kaikkiin ­tapahtumiin osoitteessa ­tapahtumat.ekonomit.fi tai suse@ekonomit.fi TURUN SEUDUN EKONOMIT 27.10. Sallila Energia, uusiutuvan energian ilta 10.11. Anna-Leena Härkösen Kaikki oikein -näytelmä Turun kaupunginteatterissa 12.11. Turku karting 18.11. BNI − Suurin ja vahvin suositusorganisaatio 25.11. Syyskokous Finnkinon teatterissa + James Bond 3.12. NLP-ilta 3.12. Perinteiset jouluglögit Ravintola Koulussa yhteistyössä sisaryhdistys Merkurin kanssa 12.12. Fiskarsin ruukki ja Tammi­ saaren joulumarkkinat 14.12. Kuohuviinit-koulutus 15.12. Suomen, Euroopan ja maailman talouden tila ja näkymät -aamiaisseminaari 16.2.2016 W.A. Mozartin rakastettu ooppera Taikahuilu Lisätiedot ja ilmoittautumiset Suomen Ekonomien tapahtumakalenterin kautta.

Ilmoittautumisajan päätyttyä peruutuspaikkoja voi tiedustella toimistolta.

TEKSTI TUULI MARTTILA KUVA CATARINA SÖDERSTRÖM

Jäsenyhdistysten ­puheenjohtajat kokoontuivat

S

uomen Ekonomien jäsenyhdistoiminnan suuntaviivoista että vastaavat tysten puheenjohtajat ja hallitus alueellisten yhdistysten toiminnasta ja kokoontuivat yhdessä syyskuun sen totuttamisesta. Suomen Ekonomien viimeisenä viikonloppuna Berliija paikallisyhdistysten luottamushenkilöt niin pohtimaan jäsenlähtöisemtekevät vuosittain lukemattoman määrän män organisaation toiminnan palkatonta vapaehtoistyötä kaikkien jäsenkäynnistämistä ja kehittämistemme hyväksi. tä. Viikonloppu sisälsi kokoustamista, Matkalla vallitsi mahtava yhteishenki, liiton asioiden käsittelyä sekä sopivassa yhdessä tekemisen meininki ja positiivinen suhteessa kaupunkiin tutustumista. vire kohti tulevaa!

Viikonlopun mittaisella reissulla oli kaksi tavoitetta.

Ensimmäinen tavoite oli käsitellä Suomen Ekonomien ylimmän päättävän elimen eli jäsenyhdistysten edustajien kanssa Suomen Ekonomien vuoden 2016 toimintaa. Kaksipäiväisessä seminaarissa luotiin suuntaviivoja ja annettiin evästystä marraskuisen liittokokouksen valmisteluun.

Toinen tavoite oli palkita Suomen Ekonomien luottamushenkilöitä, jotka Kylteripuheenjohtajien verkosto Berliinissä. sekä päättävät Ekonomien

( VALTAKUNNALLISET TAPAHTUMAT ] NUORET EKONOMIT: MIKÄ SAA SINUT TIKITTÄMÄÄN? Nuoret Ekonomit -kiertue on tapahtumakokonaisuus, joka kiertää vuosittain eri yliopistopaikkakuntia.

Tilaisuuksissa erilaiset ekonomit kertovat uran rakentamisesta ja kehittämisestä, ja kuulet uran alkuvaiheeseen liittyviä mielenkiintoisia ja innostavia puheenvuoroja. Voit myös verkostoitua oman paikkakunnan nuorten ekonomien kanssa.

Tänä syksynä NUEK poikkeaa seuraaville paikkakunnille: 3.11. Jyväskylä 10.11. Lappeenranta 11.11. Kuopio 18.11. Turku 26.11. Vaasa Lisätietoja ekonomit.fi

THINKSTOCK

Tarjoilua varten pyydämme ilmoittautumaan Savonlinnan Seudun Ekonomien kotisivuilla – ilmoitathan samalla erikoisruokavaliosi. Tervetuloa!

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

49

Kauppalehti tarjoaa jäsenedun Suomen Ekonomien opiskelijajäsenille

TORSTAINA 22. LOKAKUUTA 2015

A UUTISET

Ekonomien opiskelijaetu.

Kauppalehti 0 €.

Tilaa tänään ja lue veloituksetta 31.5.2016 asti.

Opiskelijajäsenenä voit valita Kauppa­ lehti Printti­ tilauksen ja siihen kuuluvat digi­ sisällöt tai pelkän Digitilauksen.

Sähköisiä sisältöjä voit lukea rajatto­ masti kaikilla päätelaitteilla.

Tee tilaus helposti osoitteessa kl.fi/ekonomiopiskelijat

[ YHTEYSTIEDOT ] SUOMEN EKONOMIT Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229 info@ekonomit.fi ekonomit.fi

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSKAP Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar jasenrekisteri@ekonomit.fi

FINLANDS EKONOMER Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229 info@ekonomit.fi ekonomit.fi

TYÖMARKKINATOIMINTA – ARBETSMARKNADSVERK 020 693 200 0201 299 246

Jäsenrekisterin puhelinpalveluaika on 1.9.2015 lähtien päivittäin klo 9–14.

Työmarkkinajohtaja – Arbetsmarknadsdirektör Lotta Savinko

0201 299 280

VIESTINTÄ – INFORMATION viestinta@ekonomit.fi

Yhteystietojen muutokset voit tehdä myös jäsenpalvelussa: jasenpalvelu.ekonomit.fi > Omat sivut.

Kirjaudu jäsenpalveluun jäsennumerollasi ja henkilötunnuksen loppuosalla tai itse vaihtamallasi tunnuksella.

Viestintä- ja markkinointijohtaja – Kommunikations- och marknadsdirektör Terttu Sopanen

JÄSENPALVELUT – MEDLEMSTJÄNSTER

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@ekonomit.fi

Julkaisutilaukset – Beställning av publikationer Krista Salo

0201 299 296

Järjestöpalvelut – Organisationsverksamhet Tuuli Marttila

0201 299 277

Asiakkuuspäällikkö – Kundchef Katri Markkanen

0201 299 251

URA- JA KEHITYSPALVELUT – KARRIÄRRÅDGIVNING OCH -UTVECKLING* Palkkatieto – Lönerådgivning Puhelinpalvelu arkisin klo 9–11

0201 299 206

Muina aikoina jätä soittopyyntö: palkkaneuvonta@ekonomit.fi tai varaa aika: ajanvaraus.ekonomit.fi Urapalvelut / Ammatillinen kehittyminen ura@ekonomit.fi tai varaa aika: ajanvaraus.ekonomit.fi Ekonomirekrytointi – Ekonomrekrytering ekonomirekrytointi@ekonomit.fi

OIKEUDELLISET PALVELUT – JURIDISKA ÄRENDEN* Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister Puhelinneuvonta – telefonrådgivning, arkisin klo 9–12 020 693 205 Yrittäjäneuvonta ja osakassopimukset Arkisin klo 9–12 Työnantajaneuvonta

020 693 205 0201 299 243

Työttömyysturvaneuvonta – Rådgivning i arbetslöshetsfrågor ma–ti ja to–pe klo 9–12 020 693 273 Työttömyyspäivärahat – Dagpenning vid arbetslöshet IAET Puhelinpalvelu, ma–to klo 10–15, pe 10–13 09 4763 7600 iaet.fi IAET-kassan asiakaspalvelupisteen (osoite Ratavartijankatu 2 B) aukiolo­ajat ma ja ke klo 10–15 sekä pe klo 10–13 (ti ja to suljettu). * Palveluille on myös sähköinen ajanvarauskalenteri > ajanvaraus.ekonomit.fi

JÄSENYHDISTYKSET – MEDLEMSFÖRENINGAR Ekonomiyhdistykset – Ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, ­Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, ­Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, ­Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, ­Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, ­Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, ­Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, ­Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen–Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit – Expatriatekonomerna ry Opiskelijayhteisöt – Studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu

040 334 1202

Helsingin kauppatieteiden ­ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans ­Studentkår, Helsingfors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – Mer information: ekonomit.fi > Meistä > Ekonomit-yhteisö ekonomit.fi > SV > Om oss > Ekonomer samfund

KYLTERIYHDYSHENKILÖT – EKONOMSTUDERANDENS KONTAKT­PERSONER Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö ­avustaa, kun ­haluat tietää Ekonomien opiskelijapalveluista.

Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@ekonomit.fi.

Hanken: Thomas Lindqvist Aalto-yliopisto: Roope Lääkkölä JY: Veera Leppänen LUT: Taru Hakkarainen ISY: Erno Hilvenius, Nora Kettunen TaY: Mira Ala-Kantti Hanken Vasa Campus: Emil Berglund TSE: Salli Laakio ÅA: Marina Stenbäck VY: Roosa Junttila Pori: Lauri Kiilholma OY: Kalle Mäkäräinen

Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min.

0206- ja 0209-alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min.

Tarkistathan, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. Se onnistuu jäsenpalvelussa: jasenpalvelu.ekonomit.fi > Omat sivut Kirjaudu jäsenpalveluun jäsennumerollasi (tai vaihtamallasi tunnuksella) ja henkilötunnuksen loppuosalla.

E KO N O M I 5 / 2 0 1 5

51

6

TALOUSHALLINTOLIITON TILI- JA VEROPÄIVÄT FINL ANDIA-TALO 18. – 19.1.2016

TALOUSHALLINTOALAN SUURIN TAPAHTUMA KOKOAA YHTEEN SUOMEN PARHAAT OSAAJAT!

Nimensä mukaisesti Tili- ja veropäivät keskittyy tilinpäätöksen ja verotuksen konkreettisiin kysymyksiin.

Kuulet käytännönläheiset ajankohtaisluennot parhaiden asiantuntijoiden esittäminä. Tapaat kollegat ja saat uutta energiaa työhösi.

Merkitse päivät jo nyt kalenteriisi ja tutustu tapahtumaan: www.koulutus.taloushallintoliitto.fi

Teemana

REAALIAIKAINEN TALOUDEN HALLINTA