Telma 4/2014

Ponsselaiset ovat yhtä perhettä pienestä pitäen, näyttää asentaja Marko Tauriainen.

Työelämän kehittämisen erikoislehti 4 • 2014

TYÖ & PERHE

JOUSTOT HELPOTTAVAT ARKEA KULJETUSLIIKE TYÖSSÄ JA VAPAALLA SUOMESTA TULI KOHTALONI LIIKA HUOLEHTIMINEN ON LOPETETTAVA JAPANILAINEN TYÖKULTTUURI MUUTTUU

PÄÄKIRJOITUS

4 • 2014

www.telma-lehti.fi Julkaisijat Työturvallisuuskeskus TTK Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki Puh. 09 61 6261 Eija Åback, eija.aback@ttk.fi www.ttk.fi Työsuojelurahasto TSR Annankatu 34–36 B, 00100 Helsinki Puh. 09 6803 3311 Marja-Leena Jylhä, marja-leena.jylha@tsr.fi www.tsr.fi Päätoimittaja Jorma Löhman, TTK Toimitusneuvoston puheenjohtaja Kenneth Johansson, TSR Toimitus Alma 360 Alvar Aallon katu 3 C, 00100 Helsinki (PL 502, 00101 Helsinki) Puh. 010 665 102 www.alma360.fi etunimi.sukunimi@alma360.fi Tuottaja Anne Penttilä Ulkoasu ja kuvatoimitus Liisa Seppo Kannen kuva Marko Happo Painosmäärä 116 500 Repro Aste Helsinki Painopaikka Forssa Print, 2014 ISSN 1797-2841 (painettu) ISSN 1797-285X (verkkojulkaisu) ISSN 2342-3544 (äänilehti) Osoitteenmuutosohje ja osoitelähde ­ lehden takakannessa.

Telma on Aikakauslehtien Liiton jäsen.

TELMA TUNTEE ­T YÖELÄMÄN Telma on Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen julkaisema työelämän ­kehittämisen erikoislehti. Lehden ­saavat ­maksutta muun muassa työpaikkojen ­työsuojelu- ja luottamushenkilöstö, työ­ terveyden ammattilaiset, henkilöstöhallinnon ­edustajat ja esimiehet, työelämätutkijat sekä erilaiset TSR:n ja TTK:n sidosryhmät.

2

TELMA 4•2014

Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on tahdon asia, joka vaatii usein rohkeita ja ennakkoluulottomia ratkaisuja.

Työkaari on loppusuoralla Nyt kun oma työkaareni on loppusuoralla, on aika katsoa taakse­päin ja kysyä, mitä työelämästä jäi käteen? Onnistuiko työelämän ja perhe-elämän yhteensovittaminen? Mitä olisin voinut tehdä toisin? Olinko vain ajopuu, joka ui virran mukana, elämä soljui ilman omaa ohjausta ja aktiivisia johdonmukaisia päätöksiä? Tätä miettii moni muukin työkaarensa loppu­ puolella. Varmoja vastauksia ei ole.

Jälkiviisaus on helppoa. Itsekin ajattelen nyt, että olisi ­pitänyt panostaa enemmän omaan elämään ja ponnistella vähemmän työn ehdoilla. Siltä se tuntuu nyt vuosien jälkeen, mutta työkaareen hektisillä hetkillä, kun olin nuori, en sitä edes ajatellut. Elin hetkessä ja ­uppouduin työhön. Niin tekee moni ja pysähtyy vasta pakon edessä, tai kuten minä, työkaaren­ ­loppusuoralla.

Loppupäätelmäksi jää se, että elämässä moni asia on sattumien satoa, on oltu oikeaan aikaan ­oikeassa paikassa. On uskallettu ottaa tietoinen ­ tai tiedostamaton riski ja oltu uudesta uteliaita.

Yli 47 vuoden työkokemuksella voin ­perustellusti sanoa, että jokaisen olisi hyvä pysähtyä työkaarensa eri vaiheissa ja pohtia, mikä on itselle tärkeää ja mahdollista. Hyppy tuntemattomaan, ulos oravanpyörästä, voi olla pelastus ja parantaa ratkaisevasti elämän laatua. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on tahdon asia, joka vaatii usein rohkeita ja ennakkoluulottomia ratkaisuja. Aina se ei ole helppoa, mutta usein sen voi tehdä.

Jorma Löhman päätoimittaja jorma.lohman@ttk.fi

SISÄLTÖ

15–29 TEEMA

Perheystävälliset käytännöt hyödyttävät työyhteisöä ja yritystä. Perhemyönteinen asenne ja esimiesten antama esimerkki ovat tärkeitä.

Pyhäntäläinen Maustaja Oy on aikoinaan perustettu työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi.

Tuulia Koskelo pussittaa salaattikastiketta annospusseihin.

TELMA 4•2014

3

SISÄLTÖ 30–35 HENKILÖ Veikkauksen yritysjohdon neuvonantaja, kirjailija, laulaja, Vuoden Puhujaksi Suomessa valittu, kanadanranskalainen André Noël Chaker on viihtynyt Suomessa yli kaksi vuosikymmentä.

42–45 OMAN ELÄMÄN HALLINTA Jorvin teho-osaston hoitaja Sini Kukin mukaan asiat pysyvät parhaiten hallussa, kun lopettaa yrityksen hallita kaikkea: ”Jatkuva huolehtiminen on jätettävä, muuten ei selviä.”

Työ teho-osastolla on vaativaa. Vastapainoa antavat kolme lasta sekä omat ja yhteiset harrastukset.

46–51 MAAILMALLA Japanilaisen perinteen mukaan äidit ahkeroivat kotona ja isät stressaavat työssä. Kulttuurissa puhaltavat kuitenkin uudet tuulet: nuoret naiset haluavat sekä uran että perheen ja nuoret miehet haluavat osallistua enemmän perheensä elämään.

54–56 MINUN TYÖNI Lentoemäntä Johanna Juntunen nauttii työnsä monipuolisuudesta. ”Lasten ja kodinhoidon järjestäminen on joskus palapeliä, mutta arkivapaat on ihana viettää kotona.”

4

TELMA 4•2014

IHMISIÄ 2 Pääkirjoitus Jorma Löhman 30–35 Henkilö André Noël Chaker 40–41 Ajatelma Marja-Liisa Trux 54–56 Minun työni Johanna Juntunen 57 Rautalankaa Juhani Eskola 66 Kolumni Reima Launonen

VAKIOT 5–11 3 x työ 12–14 Työ ja elämä 36–37 Ilmiö 38–39 Me teimme sen 42–45 Oman elämän hallinta 46–51 Maailmalla 52–53 Näin muinoin 58–59 TSR-info 60–61 TTK-info 62–63 Julkaisut 64–65 Työn kuva 67 Vaaksa vaaraa

3 X TYÖ & PERHE Teksti Tuomas Lehtonen Kuvat Petri Blomqvist

Työssä ja vapaalla Kappaletavara- ja elintarvikekuljetukset pitävät jyväskyläläisen Kuljetusliike Taipale Oy:n henkilökunnan liikkeessä. Työtä riittää niin tien päällä kuin toimistollakin, mutta aikaa jää myös perheelle ja harrastuksille.

Riku Vainio

Jarno Puupponen

>

Mikko Hukkanen TELMA 4•2014

5

Puhelin päällä vapaallakin Kuljetusliike Taipaleen toimitusjohtaja Riku Vainio ­viettää Jyväskylän toimistossaan vain puolet työajastaan.

Toinen puolikas kuluu Etelä- ja Länsi-Suomessa toimi­vien asiakkaiden ja yhteistyökumppanien luona sekä oman yrityksen toimipisteessä Hämeenlinnassa.

– Yöreissuja teen harvoin. Pyrin lähtemään aamulla aikaisin liikkeelle, jotta ehdin illaksi kotiin. Vaimoni on ­samassa yrityksessä töissä, joten työvuoroja voi tarvittaessa sumplia perheen tarpeiden mukaan. Lapset tosin ovat jo 11- ja 15-vuotiaita, joten jatkuva kaitseminen ei ole enää tarpeen, Vainio sanoo.

Toimitusjohtajan työpäivä jatkuu usein kotona puhelin­palaverien merkeissä. Vainio nähdään myös naputtelemassa läppäriä pallokentän laidalla perheen juniorin tehdessä kentällä koreja tai musiikkikoulun käytävällä esikoisen ollessa laulutunnilla.

– Olemme perheyhtiö ja palvelemme käytännössä vuorokauden ympäri. Sauna on oikeastaan ainoa paikka, jossa puhelin ei ole mukana, Vainio nauraa.

Välillä toimitusjohtajankin pitää irrottautua työkiireestä. Silloin perhe sekä kuntosali- ja linnustusharrastus tarjoavat oivaa vastapainoa. Parhaaksi rauhoittumispaikakseen Vainio mainitsee metsän. Sinne hän pääsee mökkeillessään Konnevedellä. Etelä-Konneveden kansallispuistokin on ihan kivenheiton päässä.

6

TELMA 4•2014

>

3 X TYÖ & PERHE

Riku Vainion työajasta merkittävä osa kuluu ratin takana. Farmari-Passatin mittariin kertyy vuosittain noin 30 000 kilometriä työajoa.

TELMA 4•2014

7

Jarno Puupposen työtä on rakentaa kuljetustilausten palapelistä toimiva logistinen yhtälö.

Työstressi unohtuu lastenhoitohommissa ja puulämmitteisen talon polttopuita urakoidessa.

8

TELMA 4•2014

3 X TYÖ & PERHE

Paketit oikeaan paikkaan Ajojärjestelijä Jarno Puupposen työsarkaan kuuluu ajoreittien suunnittelua ja tavaroiden sovittamista kauko­liikenteen rekkoihin. Vaativan palapelin selvittämisessä hyvästä stressinsietokyvystä ja Puupposen aikaisemmasta kuljettajakokemuksesta on suurta hyötyä.

Puupponen tekee työtä arkisin kahdessa vuorossa, mutta viikonloput ovat vapaat. Iltavuoron jälkeen tullaan suoraan aamuvuoroon, niin sanotusti omille jäljille.

Työjärjestelyjen kannalta se on järkevää, mutta tiukka työrupeama vie voimia.

– Työstä irrottautuminen on viime aikoina helpottunut. Aikaisemmin kuljettajat soittivat päivystyspuhelimeeni pitkästi iltavuoron päättymisen jälkeen. Nyt meillä on terminaalilla yötyönhoitaja, joka vastaa myöhäisimpiin puheluihin, Puupponen sanoo.

Iltavuoroista palaavasta isästä ei ole perheelle juuri iloa. Aamuvuorojen jälkeen ja viikonloppuisin perheelle on onneksi aikaa. Vapaalla työpuhelinkaan ei ole matkassa.

Jarnon avovaimo on kotona ja hoitaa pääosin perheen 5-, 2- ja puolivuotiaiden lasten hoidon. Isännän vastuulla on perheen keskimmäisen lapsen nukutus yöheräämisten jälkeen. Jarno on pitänyt kuopuksen synnyttyä isyysvapaata, ja ajatuksissa on pitää myös isäkuukausi.

Vapaa-ajan harrastukset jäävät pienten lasten isällä vähiin. Silloin kun perheen arki antaa myöten, ajojärjestelijä harjoittelee metsänhoitotöitä, ajaa harrasterallia ja kunnostaa viittä Mersuaan.

>

TELMA 4•2014

9

Rekkamies viihtyy reissussa Yhdistelmäajoneuvon kuljettaja Mikko Hukkaselle ­Jyväskylän, Hämeenlinnan ja Turun väli on kuin toinen koti. Mies nimittäin ajaa kyseisen reitin viidesti kahden ­viikon aikana. Yhteen reissuun kuluu aikaa vuorokausi, ­ jos yllätyksiä ei tule vastaan.

Viiden, pian kuuden, lapsen isälle epäsäännöllinen ­elämänrytmi sopii mainiosti. 15 vuotta rekkaa ajanut konkari nukkuu ongelmitta niin tien päällä kuin kotiolois­ sakin, kunhan tilaisuus vain annetaan. Vaimo on alusta asti ymmärtänyt Mikon työn luonteen ja luotsaa jälki­ polvea isännän ollessa poissa. Kun Mikko palaa kotiin, on vaimon vuoro hengähtää.

– Olen reissujen välissä vuorokauden kotona, ja vii­ konloput ovat myös vapaat. Arkipäivät hoidan pienintä, kotona olevaa poikaamme. Käymme yhdessä kaupassa ja ulkoilemassa. Lähden ajoon viiden kuuden aikaan. ­ Sitä ennen ehdimme koko perhe syömään yhdessä.

Maaseudulla asuvan Hukkasen kotipihassa on 50neliöinen autotalli kaikilla krumeluureilla. Siellä aika kuluu autoja ja vanhimpien poikien mopoja korjaillessa.

– Autojen roplaus on hyvää terapiaa ja vastapainoa työlle. Toisena harrastuksena perheellämme on koira­ näyttelyissä käyminen kahden bernhardinkoiramme kanssa. Lähdemme liikkeelle minibussillamme, jotta kaikki mahtuvat mukaan. Samalla reissulla käymme usein myös telttailemassa.

Mikko Hukkanen nauttii hiljaisista hetkistä yhdistelmäajoneuvon ratissa. Kotona vaimo, viisi lasta ja kaksi koiraa varmistavat, että työmoodi ei jää vapaalla päälle.

10

TELMA 4•2014

3 X TYÖ & PERHE

TELMA 4•2014

11

Teksti Anne Penttilä Kuva Miika Kainu

TYÖ JA ELÄMÄ

Eläkeiän yläraja tulee olemaan viisi vuotta korkeampi kuin alaraja.

Eläkejärjestelmä uusiksi Työmarkkinakeskusjärjestöt pääsivät sopuun eläkeuudistuksen sisällöstä syksyllä.

Lain valmistelutyö on käynnistynyt, ja uudistus tulee voimaan vuonna 2017.

Vanhuuseläkeikää nostetaan asteittain vuodesta 2017 alkaen. Uudet eläkeikärajat koskevat vuonna 1955 syntyneitä ja sitä nuorempia. Vuonna 2017 vanhuuseläkkeen ikärajaa nostetaan kolmella kuukaudella jokaista syntymävuosiluokkaa kohti, kunnes alaraja on 65 vuotta.

Vuonna 1955 syntyneet täyttävät 63 vuotta vuonna 2018. Vanhuuseläkkeelle he voivat siirtyä siis täytettyään 63 vuotta ja 3 kuukautta. Vuonna 1962 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jonka eläkeikä on 65 vuotta.

Vuodesta 2027 eläkeikäraja kytketään elinajan kehitykseen siten,

12

TELMA 4•2014

että työssä ja eläkkeellä oloajan suhde säilyy vuoden 2025 tasolla.

Suhteen säilyttämiseksi seurataan säännöllisesti sekä työssäoloaikaan vaikuttavia tekijöitä että työeläkejärjestelmän taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä.

Työeläkettä karttuu kaikenikäisille 1,5 prosenttia palkasta vuodessa. Ellei työntekijä käytä oikeuttaan vanhuuseläkkeeseen eläkeiän saavutettuaan, karttuneeseen eläkkeeseen tulee 0,4 prosentin lykkäyskorotus jokaista lykkäyskuukautta kohti. Karttumien muutoksille on siirtymäaika vuoden 2025 loppuun. Siirtymäaikana

53–62-vuotiaille kertyy eläkettä 1,7 prosenttia vuodessa, mutta he maksavat 1,5 prosenttiyksiköllä korotettua palkansaajamaksua.

Raskas ja pitkä työura voi mahdollistaa eläkkeelle hakeutumisen jo 63-vuotiaana. Työuraeläkettä voi hakea 38 vuoden työskentelyn jälkeen, ja sen saamisen ehtona on joko fyysisesti tai henkisesti kuluttava työ.

Osa-aikaeläke vaihtuu osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen: kertyneestä eläkkeestä voi ottaa maksuun joko 25 tai 50 prosenttia jo 61-vuotiaana. Jos eläkettä ottaa maksuun eläkeiän

alarajaa aiemmin, vähennetään siitä 0,4 prosenttia kuukausittain.

Lisäksi nostohetkellä eläke tarkistetaan elinaikakertoimella. Vuonna 2025 osittaisen vanhuuseläkkeen ikäraja nousee 62 vuoteen.

Lähde ja lisätietoja: www.elakeuudistus.fi Eläkeikälaskuri dynamic.hs.fi/2014/elakeika/

TYÖ JA ELÄMÄ

Tapaturmaluvut Euroopan keskitasoa myös yli neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden tapaturmien suhdetta vuosina 2009–2011. Suomen suhdeluvut ovat keskitasoa teollisuudessa, kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä rakentamisessa ja kaupan toimialalla. Espanjan ja Portugalin tapaturmasuhteet ovat korkeampia, kun taas Isossa-Britanniassa suhde on selvästi Suomea alempi.

Kehityshankkeita pk-yrityksille VTT rakentaa yhdessä pk-yritysten kanssa kehityshankkeita, joilla vauhditetaan tulevaisuuden kasvua ja menestystä. Pk-yritykset voivat ilmoittautua mukaan työpajoihin, joiden teemoja ovat esi­merkiksi Kulutusta kestävät komponentit – käyttöikää ja ennakoitavuutta,

3D-­tulostus tuotekehityksen tukena ja pien­­sar­jojen valmistuksessa, Polku perustuotteesta teollisen internetin älytuotteeksi sekä Kannattavaa kasvua palvelu­ liiketoiminnasta. www.vtt.fi/pk_projektilahdot

Ei kokouksille kokoustamisen vuoksi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja Re:meet Oy toteuttivat Kokousbarometrin, jolla pyritään selvittämään kokous­ käytäntöjen kehittymistä.

Vastaajat kokivat, että kokouksille on lähes aina perusteltu syy, mutta niiden suunnittelu ja toteutus ovat heikoissa kantimissa. Kokouksia on vastaajien mielestä liian usein ja ne vievät aikaa hyödyllisemmältä työskentelyltä. Kokouksiin ei saavuta täsmällisesti, eikä esityslistoja, tavoit-

teita ja loppuyhteenvetoja aina käydä läpi.

Barometrissä kävi myös ilmi, että kokoustamiseen liittyy viestinnällisiä ongelmia. Päätösten toteuttajat eivät osallistu kokouksiin tai päätöksistä ei ilmoiteta eteenpäin. Kaikkien osallistujien mieli­ piteitä arvostetaan, mutta ”läppäri ja kännykkä vievät monella voiton asian esittäjästä”. Välillä taas ihmiset puhuvat päällekkäin ja jää epäselväksi, mitä on päätetty.

NUMEROT

74,9 %

Suomen 5,45 miljoonan väestöstä asui perheissä 4,08 miljoonaa vuonna 2013.

VÄITE: Nykyinen lainsäädäntö turvaa riittävästi perhevapaalta palaavien asemaa.

EI Periaatteessa meillä on ihan hyvä lainsäädäntö tältä osin, mutta käytäntö on toinen. Moni työntekijä ei pääse perhevapaalta palatessaan aikaisempaan työhönsä. Se on jaettu muille tai annettu sijaiselle, joka on vakinaistettu. Moni perhevapaalta töihin tuleva irtisanotaan tai hän jää vielä kotiin, koska työpaikalta joko annetaan ymmärtää tai sanotaan suoraan, ettei töitä ole.

Tämä ilmenee ammattiliittojen ja tasa-arvo­ valtuutetun saamasta palautteesta.

Anu-Tuija Lehto, lakimies, SAK KYLLÄ Työsopimuslain mukaan raskaana olevat ja perhe­vapaita käyttävät ovat tehostetun työsuhdeturvan piirissä ja työntekijällä on lähtökohtaisesti oikeus palata vanhaan työhönsä. Työ­ sopimuslain säännökset kattavat kaikki perhe­ vapaat ja turvaavat näin perhevapaita käyttävien työhönpaluuoikeuden. Perhevapaita koskevan ­paluusuojan osalta lainsäädäntömme ylittää myös EU-lainsäädännön asettamat vaatimukset.

Atte Rytkönen, lainopillinen asiantuntija, Suomen Yrittäjät ry KYLLÄ Laissa säädetyt perhevapaaoikeudet takaavat työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen tavalla, joka jää unelmaksi useimmissa muissa maissa. Työntekijän työsuhde on turvattu perhevapaan ajan. Irtisanomissuojaa tehostaa syrjintäolettama. Perhevapaita käyttävä ei voi kuitenkaan lähteä siitä, että työpaikka ei muutu ainakin pitkän perhevapaan aikana.

Mika Kärkkäinen, asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto

Telman tuomio äänin 2–1: Nykyinen lainsäädäntö turvaa riittävästi perhevapailta palaavien asemaa.

1,84

Keskimääräinen lapsiluku on pysynyt vakaana, 1,84 lasta vuonna 2013.

TELMA 4•2014

Lähde: Tilastokeskus

EU:ssa kuolemaan johtaneiden työtapaturmien keskimääräinen suhdeluku on 1,94 työtapaturmakuolemaa 100 000 henkilöä kohden. Suomen luku on alle keskiarvon. Työtapaturmatilastojen tarkka vertailu on kuitenkin vaikeaa, koska määritelmät ja tiedonkeruujärjestelmät eroavat toisistaan eri maissa. Suomen ja monen Länsi-Euroopan maan osalta on verrattu

TYÖTUOMIOISTUIN

13

TYÖ JA ELÄMÄ

Menneisyys / Finnkino

TYÖ X LEFFA

Läheiset ihmissuhteet ja vapaa-ajan vietto kiinnostavat kaikkia. Vaikka työstään tykkäisi kuinka paljon, suurin osa elämästä vietetään sen ulkopuolella. Painotukset ovat elokuvissa tämän faktan mukaisia. Lukuun ottamatta poliisi-, sota-, agentti- ynnä muita action-elokuvia, työ ja ammatti luovat korkeintaan taustaa henkilöhahmoille (onneton konttorirotta, menestyksekäs liikemies).

Varsinainen dramatiikka kudotaan vapaaajalla. Hyvä esimerkki tästä on hienovireinen Menneisyys (Ranska 2013, DVD Scanbox), jossa iranilainen Ahmad palaa Ranskaan eroprosessiaan hoitamaan. Vaimolla, joka on töissä apteekissa, on uusi pesulayrittäjänä toimiva mies. Työt toimivat näyttämöinä elokuvan ratkaiseville tapahtumille, mutta varsinainen draama tapahtuu keittiön pöydän ääressä, eikä esimerkiksi Ahmadin ammatti käy lainkaan ilmi.

Aivan toista laitaa edustaa Martin Scorsesen uusin elokuva The Wolf of Wall Street (USA 2013, DVD Universal), jonka päähenkilö pörssi­ meklari Jordan Belford (tosielämän hahmo) sikailee niin töissä kuin vapaa-ajalla. Työ – ja siihen liittyvä menestyksekäs toisista piittaamaton rahan sokaisema elämäntapa – on läsnä koko ajan. Aivan kuten lännenelokuvien karja­ paimenen tai sheriffin kokopäiväisissä töissä.

Kolmas vuoden 2013 parhaista elokuvista on brittiläinen Locke (DVD SF Film), joka on vahvasti kiinni työssä ja elämänarvoissa. Action­ näyttelijänä tunnetuksi tullut Tom Hardy esittää siinä rakennustyömaan esimiestä, joka joutuu työmatkallaan elämän suurten kysymysten äärelle. Pelissä ovat ura ja tärkeimmät ihmissuhteet. Elokuva tapahtuu vain autossa, ja Hardyn lisäksi mukana on muutama puhelimen päässä oleva ihminen. Tästä huolimatta Locke onnistuu luomaan hurjan, jopa trillerimäisen tunnelman, tapahtumista, jotka eivät ole tuntemattomia monille meistä katsojistakaan.

– Leffaterapeutti Mikael Saarinen

14

TELMA 4•2014

Carina Gran / Folio

Niin makaat kuin petaat

Perheystävällinen 24 h -yhteiskunta on mahdollinen Epätyypillinen työaika koskettaa monia perheitä. Työtä tehdään iltaisin, öisin ja viikonloppuisin työvuorojen ja pitkäksi venähtäneiden työpäivien ja työmatkojen takia. Suomen Akatemian rahoittama Perheet 24/7 -tutkimushanke osoittaa, että epätyypillinen työ voi hankaloittaa työn ja perheen yhteensovittamista, mutta arjen voi järjestää toimivaksi.

Tutkimuksessa verrattiin lapsiperheitä Suomessa, Alankomaissa ja Isossa-Britan­ niassa. Alankomaissa epätyypillistä työ­ aikaa tekevät perheet voivat paremmin kuin säännöllistä työaikaa tekevät. Kotihoidon arvostus on suuri ja työajat joustavia.

Suomessa erityispiirteenä on kunnallinen vuoropäivähoito. Epätyypillinen työaika koettiin haasteena työn ja perheen yhteensovittamisessa. Isossa-Britanniassa epätyy-

pillinen työaika oli yhdistettävissä hankalasti perhe-elämään pitkien työpäivien ja kalliin päivähoidon vuoksi.

Epätyypillistä työaikaa tekevien lapset viettivät päivähoidossa kuukausitasolla vähemmän aikaa kuin säännöllistä päivätyötä tekevien lapset, mutta yli kymmentuntisia päiviä oli enemmän. Ilta- ja viikonloppuhoidossa olevat lapset jäävät paitsi esiopetuksesta. Valtakunnallisen lainsäädäntöön pohjaavan ohjeistuksen puuttuminen tuottaa käytäntöihin kirjavuutta ja vaikeuttaa lasten edun toteutumista.

Lapsiperheiden elämää on tuettava eri suunnista 24/7-yhteiskunnassa. Vanhem­ pien pitäisi pystyä vaikuttamaan työaikoihinsa. Perheissä olisi voitava vuoro­ tella ja jakaa kasvatusvastuuta, tehdä uravalintoja ja luoda arkeen pysyvyyttä.

Korkeasti koulutettujen työholismi vähenee Hely Innasen väitöstutkimuksessa kartoitettiin yliopistosta valmistuneiden kokemuksia työuupumuksesta, työn imusta ja työholismista työurallaan. Kokemukset työoloista ja yksilölliset ajattelu- ja toimintatavat välittyvät työuupumuskokemuksiin, ja huonot työolot lisäävät työuupumusta. Riittämätön palkitseminen lisää pessimismiä työyhteisössä, mikä lisää emotionaalista uupumusta. Uupuneilla työholisteilla työholismin taso laski merkitsevästi työuran keskivaiheille edettäessä. Väitöskirja Työolojen ja suoritus- ja sosiaalisten strategioiden rooli työhyvinvoinnissa on tarkistettu Jyväskylän yliopistossa. www.tsr.fi > Hae numerolla 109251

TEEMA TYÖ JA & PERHE ELÄMÄ

ELÄMÄ TASAPAINOSSA Työn, vapaa-ajan ja perhe-elämän yhteensovittaminen onnistuu pienilläkin työajan joustoilla ja järjestelyillä. Työntekijöiden tarpeiden huomioiminen mahdollisuuksien mukaan tuo etua työyhteisölle ja koko yritykselle. >

TELMA 4•2014

15

TYÖ JA PERHE – YHDEN KOLIKON ERI PUOLET Työn ja muun elämän suhde nähdään usein ristiriitaisena, vaikka molemmat ovat osa ihmiselämän kokonaisuutta. Eri elämänalueiden yhteensovittamisessa jo pienet työajan joustot ja muut järjestelyt parantavat tilannetta selvästi. Työntekijöiden tarpeiden huomioiminen tuo konkreettista etua koko yritykselle.

Teksti Hasse Härkönen W Kuvat Marko Happo

TYÖ JA PERHE – YHDEN KOLIKON ERI PUOLET Työn ja muun elämän suhde nähdään usein ristiriitaisena, vaikka molemmat ovat osa ihmiselämän kokonaisuutta. Eri elämänalueiden yhteensovittamisessa jo pienet työajan joustot ja muut järjestelyt parantavat tilannetta selvästi.

Työntekijöiden tarpeiden huomioiminen tuo konkreettista etua koko yritykselle.

Teksti Hasse Härkönen W Kuvat Marko Happo

16

TELMA 4•2014

H

arva yritys on aikoinaan perustettu työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi. Niin voi kuitenkin sanoa PohjoisPohjanmaalla sijaitsevasta Maustaja Oy:stä, joka aloitti toimintansa vuonna 1972 nimellä Pyhännän Einestuote Oy. Yhtiön perusti Pyhännän kunta, joka halusi tarjota työpaikan pyhäntäläisten puutyömiesten vaimoille. Paikallinen saha ja talotehdas imivät miestyövoimaa ja siinä samalla perheitä paikkakunnalle.

Yhtiön läpimurto tapahtui 1974 ketsupin valmistuksen myötä, ja muutamassa vuodessa yrityksestä tuli Suomen johtava ketsupin tuottaja. Useamman omistajavaihdoksen kautta yhtiön nimeksi tuli vuonna 1989 Maustaja Oy. Nykyään yritys tekee 400 erilaista nestemäistä tuotetta sopimusvalmistajana elintarvikealan toimijoille. Suurimpia tuoteryhmiä ovat ketsupit, sinapit, salaatinkastikkeet ja hillot. Tuotemerkit ovat tuttuja useimmille suomalaisille.

Lokakuisena torstaina tehtaan linjastoilla kulkee juuri näitä hittituotteita. Pullotuskone täyttää muovisia ketsuppipulloja, toiselta linjalta tulee kotimaahan palannutta Turun sinappia, kolmannelta kerta-annos­ pakattua salaatinkastiketta ja neljänneltä leipomi­­sessa käytettävää sokerikuorrutetta. Toimitusjohtaja Arto Tölli kertoo, että tehdas pyörii kolmessa vuorossa viitenä päivänä viikossa.

– Valmistus vaatii paikalla olemista työvuoron alusta loppuun, joten tehtaan 50 vuorotyötä tekevän työntekijän työajan joustot eivät ikävä kyllä ole mahdollisia. Toimihenkilöitä meillä on parikymmentä, ja heidän työnsä luonne antaa erilaisia mahdollisuuksia, Tölli kuvaa työtehtävän vaikutusta.

VUOROJÄRJESTELYT TUOVAT JOUSTOA

Maustajalla työskentelevä ”satsari” eli valmistaja Katja Varhainen aloittaa vinaigrette-kastikkeen valmistusta.

– Vuorotyöläisten kohdalla työvuorojen järjestely on merkittävin keinomme työn, perheen ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa, ja teemme järjestelyitä paljon.

Se vaatii esimiehiltä viitseliäisyyttä, koska vuorojärjestelyt eivät synny itsestään, toimitusjohtaja jatkaa.

Esimerkiksi Tölli nostaa parikymmentä vuotta Maustajalla työskennelleen pariskunnan. Kun heidän lapsensa olivat pieniä, vanhemmat työskentelivät oman toiveensa mukaisesti eri vuoroissa, jotta toinen heistä oli koko ajan kotona. Nyt kun lapset ovat maailmalla, pariskunta tekee työtä samassa vuorossa. Tölli kertoo, että Pyhännällä on kaiken kaikkiaan paljon vuorotyötä tekeviä, joten Maustajalla töissä olevien perheenjäsentenkin muut työt ja niiden muutokset pyritään ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon.

Kun työntekijä palaa pitkältä perhevapaalta, hänen kanssaan voidaan sopia esimerkiksi pelkän päivävuoron tekemisestä vaikka vuoden ajaksi. Se helpottaa lastenhoidon järjestämistä.

>

TELMA 4•2014

17

”Perhemyönteinen asenne sekä esimiesten oma esimerkki ja valinnat ovat tärkeitä. Parasta mainosta perheystävällisyydelle on esimies, joka lähtee ajoissa hakemaan lastaan päivähoidosta.”

- Kehittämispäällikkö Anna Kokko, Väestöliitto

– Työn ja perheen yhteensovittaminen on pitkälti asennekysymys. Jos on halua yhteensovittamiseen, keinoja kyllä löytyy, Tölli sanoo.

– Jos työntekijä tulee kertomaan, että hän jäisi mielellään isyysvapaalle, miten siihen suhtaudutaan?

Kysytäänkö, että onko se nyt ihan välttämätöntä, vai innostutaanko uudesta elämänvaiheesta? Asenne konkretisoituu arjen asioissa.

Tölli painottaa, että ihmisten eri elämäntilanteet pitää ottaa huomioon. Pikkulasten vanhemmat eivät ole ainoita, joiden kohdalla työtä ja muuta elämää pitää sovittaa yhteen. Jonkun työntekijän vanhempi voi tarvita jatkuvasti hoivaa ja apua, ja perheettömätkin tarvitsevat yhtä lailla omaa aikaa ja mahdollisuuksia.

Töllillä itsellään on tuore kokemus siitä, mitä lähipiiriin kuuluvasta sairaasta vanhuksesta huolehtiminen vaatii.

TYÖYHTEISÖN YHTEINEN ASIA

Vahvat perhearvot ovat toimitusjohtajan mukaan etu yhtiölle. Työ on kaikille erittäin tärkeä asia, mutta Töllin mielestä se ei kuitenkaan saa olla koko elämä.

Perhe, harrastukset ja vapaa-aika ovat tärkeä vasta­ paino, joka auttaa palautumaan ja jaksamaan töissä.

– Pyrimme tuomaan perhettä, vapaa-aikaa ja työtä esille niin, että ne eivät ole irrallisia osia vaan kaikki tärkeitä yhden elämän rakennuspaloja, Tölli sanoo.

Toimitusjohtajan mielestä työn, perheen ja vapaaajan yhteensovittaminen on työhyvinvointikysymys.

Maustaja osallistui vuosina 2012–2013 Työturvallisuuskeskuksen työhyvinvoinnin johtamishankkeeseen, jossa rakennettiin yritykselle johtamisjärjestelmän lisäksi toimivat käytännöt arjen tasolle asti.

– Meillä oli oppimisen paikka siinä, että työhyvinvointi ja työn ja perheen yhteensovittaminen sen osana ei ole yksin kenenkään asia vaan kaikkien yhteinen projekti, Tölli sanoo.

Hänen mukaansa työnantaja luo edellytykset, mutta jokainen työntekijä omalta osaltaan osallistuu yhteensovittamiseen. Kaikki ovat vastuussa siitä, että työkaveri voi hyvin ja hänen on hyvä tehdä töitä. Toimitusjohtajan mukaan yrityksissä pitäisi ymmärtää, että perhepuolen huomioiminen tuo suoraa rahallista hyötyä.

18

TELMA 4•2014

– Työn, perheen ja vapaa-ajan sovittaminen on ikään kuin pehmeä arvo, mutta samalla se on kova taloudellinen arvo. Kun työntekijät voivat hyvin ja työpaikka huolehtii työn ja muun elämän yhteensovittamisesta niissä puitteissa kuin se on mahdollista, se näkyy suoraan yrityksen tuloksessa. Panostaminen siihen kannattaa, hän sanoo.

ESIMIESTEN ROOLI KOROSTUU

Työn ja perheen yhteensovittamisen asiantuntijat, Väestöliiton kehittämishankkeiden projektipäällikkö Anna Kokko ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Minna Salmi ovat samaa mieltä Arto Töllin kanssa. Työn ja muun elämän suhde nähdään turhaan konfliktina, vaikka ihmiselämä on yksi kokonaisuus.

– Asenne voi olla kunnossa, mutta yhteensovittamisen keinoista ei kaikilla työpaikoilla ole vielä riittävästi tietoa, tai keinojen soveltaminen voi olla puutteellista, Anna Kokko sanoo.

Työpaikoilla ei välttämättä Maustajan tapaan ymmärretä, että perheystävälliset käytännöt todella hyödyttävät työyhteisöä ja yritystä. Vaikka perhemyönteisyys on koko työpaikan asia, esimiesten rooli on erityisen ratkaiseva.

– Perhemyönteinen asenne sekä esimiesten oma esimerkki ja valinnat ovat tärkeitä. Parasta mainosta perheystävällisyydelle on esimies, joka lähtee ajoissa hakemaan lastaan päivähoidosta tai kannustaa alaistaan perhevapaan pitämiseen, Kokko toteaa.

THL:n Minna Salmen mielestä Suomen subjektiivinen päivähoito-oikeus ja mahdollisuus ansiosidonnaisiin perhevapaisiin antavat hyvät perusedellytykset työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Yhteiskunnan tarjoamat peruspilarit eivät kuitenkaan yksinään riitä, vaan työpaikkojen käytännöt ovat välttämätön osa toimivaa kokonaisuutta. Suomessa naiset ja äidit ovat pitkään olleet mukana työelämässä, minkä osaltaan pitäisi helpottaa ratkaisujen löytämistä.

TYÖAIKAJOUSTO KESKEINEN VÄLINE

Anna Kokon mukaan kehittämistyöhön ei työpai­­koilla ehkä lähdetä siksi, että muutosten ajatellaan tarkoittavan jotain isoa ja massiivista. Pienetkin

>

Marjatta Rönkä pakkaa kotimaahan palannutta Turun Sinappia.

Sinapin valmistus alkaa isossa säiliössä.

Toimitusjohtaja Arto Töllin mukaan keinoja työn ja perheen yhteensovittamiseen löytyy varmasti, jos yrityksessä vain on halua siihen. Esimer­ kiksi työntekijöiden toiveet työvuorojärjes­ telyistä pyritään huomioimaan.

Riikka Tuovinen nauttii eväitä tauko­ tilassa, joka on tuotantohallin vieressä.

Sinappituubi syntyy hylsystä, joka täytetään koneellisesti.

TELMA 4•2014

19

Vaikka Maustajan tuotteiden valmistus on pitkälti koneellista, käsin tehtäviä työvaiheita on edelleen useita. Katriina Kamula työskentelee sokeri­ kuorrutepakkausten parissa.

Perheystävällisen työpaikan periaatteet • Työpaikalla noudatetaan lakia ja ­toimialakohtaisia työehtosopimuksia.

Työpaikalla voidaan laatia myös omia ohjeistuksia ja suosituksia.

• Esimiehet ja henkilöstöhallinto toimivat oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Perheystävälliset käytännöt­ ottavat huomioon eri-ikäiset ja työuran eri vaiheissa olevat työntekijät ja ihmisen elämänkaaren eri vaiheet.

20

TELMA 4•2014

• Yllättäviinkin perhetilanteisiin voidaan varautua etukäteen. Ennakointi ja ajoissa suunnitellut toimintamallit auttavat ratkaisemaan tilanteita rakentavasti.

• Käytäntöihin kuuluvat toimintatavat ja ohjeistukset ovat kaikkien saatavilla, ja niistä tiedotetaan aktiivisesti.

• Tarvittaessa työntekijän kanssa sovitaan poikkeusjärjestelystä, joka nou-

dattaa yleisiä pelisääntöjä, mutta on samalla yksilökohtaisesti räätälöity.

• Toimivat työn ja perheen yhteensovituksen käytännöt auttavat työnantajaa huolehtimaan työpaikan ydintehtävistä, työnteon jatkuvuudesta ja henkilöstön hyvinvoinnista. Ne estävät muuta työyhteisöä ylikuormittumasta yhden työntekijän poissaolotilanteessa.

Lähde: Väestöliitto

Kun kaikki toimii suunnitellusti, automa­tiikka hoitaa työvaiheet nopeasti.

Linjastojen mahdol­ lisissa häiriötilanteissa Iya Motorikon ja muiden työntekijöiden oikea toiminta takaa sen, että valmistus saadaan nopeasti jatkumaan. >

muutokset voivat kuitenkin olla erittäin hyödyllisiä.

Myös muutosten vaikutusten seurannassa on vielä paljon kehitettävää, jotta työpaikoilla todella tiedettäisiin, palvelevatko tehdyt ratkaisut työyhteisöä.

– Pieniä muutoksia voivat olla palaverien sijoittaminen ydintyöaikaan ja yhteydenpitomahdollisuudet perheenjäseniin työajalla, Kokko antaa esimerkkejä.

– Isompia järjestelyitä ovat muun muassa lomanjakomallit, jotka ottavat huomioon lapsi- ja koululaisperheiden tarpeet, mutta samaan aikaan reilulla ja tasapuolisella tavalla muidenkin työntekijöiden toiveet.

Työajan joustot ovat merkittävin yksittäinen keino vaikuttaa työn ja perheen yhteensovittamiseen.

Jo pienetkin joustot koetaan elämää helpottaviksi ja hyvinvointia parantaviksi. Työajan jousto kannattaa ymmärtää laajasti: se voi tarkoittaa liukumaa työhön tullessa ja töistä lähdettäessä, lyhennettyä työaikaa, mobiilia työtä, lapsen tai lähiomaisen sairastumiseen liittyviä työaikajärjestelyitä ja niin edelleen.

Työn luonne luonnollisesti vaikuttaa työaikajoustojen mahdollisuuteen. Teollisuustuotannossa ja palveluammateissa työ on yleensä aikaan ja paikkaan sidottua, tieto- ja asiantuntijatyössä harvemmin.

OMAISHOITAJAT ISO RYHMÄ

Keskustelu työn, perheen ja vapaa-ajan yhteensovittamisesta keskittyy usein lapsiperheisiin. Lapsiperheitä on paljon, joten niitä koskevat kysymykset ovat kiis-

tatta tärkeitä, mutta asiantuntijat painottavat ihmisen elämän eri vaiheiden ja perhetilanteiden tasapuolista huomioon ottamista.

Perheeseen pätee sama kuin joustoihin: käsite tulee ymmärtää laajasti. Perinteisten lapsiydinperheiden lisäksi on uusperheitä, erillään asuvia vanhempia ja lapsia sekä perheitä, joissa apua ja hoivaa tarvitsevat jommankumman puolison vanhemmat tai toinen puolisoista. Lähiomaisen kuolema heijastuu perheenjäsenten työntekoon varmasti.

Omien vanhempien hoitamisen vaikutus työhön on lisääntynyt jatkuvasti. Työterveyslaitoksen tekemän Työ ja terveys Suomessa 2012 -selvityksen mukaan runsas neljännes työssäkäyvistä huolehtii oman työnsä ohella apua tarvitsevasta omaisesta tai läheisestä.

Helsingin yliopistossa on meneillään tutkimus, jossa selvitetään, miten työpaikkakäytännöt voivat helpottaa läheishoivan ja työssäkäynnin yhteensovittamista. Samalla kartoitetaan keinoja, joilla hoivaajien työssä jaksamista voidaan tukea työuran eri vaiheissa.

Tutkimusprojekti jatkuu ensi vuoden elokuuhun.

Kliseinen kuva omaishoitajasta on nainen, joka hoitaa vanhempaansa. Tutkimushankkeen vastuuhenkilö, tutkijatohtori Mia Silfver-Kuhalammen mukaan haastatteluihin on löydetty hyvin myös miehiä, jotka yleensä ovat puolisonsa omaishoitajia. Miesten prosenttiosuutta omaishoitajista Silfver-Kuhalampi ei kuitenkaan lähde arvailemaan.

TELMA 4•2014

21

>

”Kun suomalaisilta kysytään elämän tärkeistä asioista, perhe saa yleensä paljon arvostusta, mutta arjessa työ sanelee elämän rytmin.”

Työpaineet ja kiire lisääntyneet Suomalaisten työpaineet ovat lisääntyneet viime vuosina, ja se myös heijastuu paineina vanhemmuuteen. Vuonna 2008 alkanut talouskriisi sekä globaalin talouden aiheuttamat muutokset työelämässä vaikuttavat vahvasti taustalla.

THL:n Lapsiperheiden hyvinvointi 2014 -julkaisun mukaan vanhemmat kokevat työ­

22

TELMA 4•2014

elämän aikaisempaa vaativampana. Vuonna 2012 äideistä 73 ja isistä 65 prosenttia sanoo työtehtävien tai asiakkaiden määrän lisääntyneen omalla työpaikalla. Vastaavasti 55 ja 54 prosentin mukaan henkilöstöä on aiempaa ­vähemmän suhteessa työmäärään, ja 70 ja 65 prosentin mielestä työtahti on tiukentunut.­ Äideistä 60 ja isistä 53 prosentin mukaan mah-

dollisuus keskittyä työhön on heikentynyt, ­ja yli 70 prosenttia vanhemmista kokee säästö­ paineiden kasvaneen omalla työpaikalla.

Työpaineiden kasvaessa vanhemmat ovat huolissaan ajan ja voimien riittävyydestä sekä töihin että kotiin. Työnteon organisoinnin tapa nousee keskeiseksi kysymykseksi työn ja perheen yhteensovittamisessa. Noin 70 prosent-

< Prosessihoitaja Jari Kurkela tarkkailee valmistusta. > Sinapinsiemenet ovat Kanadasta.

– Alustavana havaintona voi sanoa, että työssäkäyvillä omaishoitajilla on paljon erilaisia joustoja käytössä. Niitä ovat esimerkiksi työaikapankki, lyhennetty työaika, etätyö ja vuorotteluvapaa, SilfverKuhalampi kertoo.

– Suurin osa on tyytyväisiä työnantajansa toimintaan ja suhtautumiseen. Sen sijaan terveydenhuoltojärjestelmästä monella on karvaita kokemuksia, mikä on aiheuttanut stressiä. Monet kuvaavat hoidon tai palvelujen hankkimista omaiselle ”taisteluksi”.

TYÖN IMU HYVÄ JA HUONO ASIA

Suomessa työ on perinteisesti ajanut muiden elämänalueiden ohi, ja perhe ja vapaa-aika ovat saaneet sopeutua työn vaatimuksiin. Kun suomalaisilta kysytään elämän tärkeistä asioista, perhe saa yleensä paljon arvostusta, mutta arjessa työ sanelee elämän rytmin.

– Ihmiset tekevät työtä mielellään ja haluavat tehdä työnsä hyvin, oli työ mikä tahansa. Työn imu on positiivinen asia sinänsä, mutta työn ja perheen yhteensovittamisen kohdalla se voi kääntyä ristiriitaiseksi asiaksi, Minna Salmi sanoo.

– Joustomahdollisuudet voivatkin tarkoittaa sitä, että työ valtaa lisää alaa, mikä näkyy esimerkiksi ylitöiden tekemisenä kotona. Tyypillisesti ylitöitä tehdään varsinkin tietotöissä kotona sen vuoksi, että työntekijä haluaa tehdä asiat mahdollisimman hyvin

tia vanhemmista kokee, että työaika joustaa riittävästi perheen tarpeiden mukaan. ­Kolmannes sen sijaan joutuu usein venyttämään työpäiväänsä saadakseen työt tehtyä.

Yli kolmannes äideistä ja lähes puolet isistä teki ylitöitä joka viikko vuonna 2012.

Tilastokeskuksen erikoistutkija Hannu Pääkkönen tutki perheiden aikaa ja ajan-

ja käyttää siksi omaa aikaansa niihin. Ylityöt luovat paljon kielteisiä jännitteitä työn ja perheen välille.

Salmi viittaa tutkimustuloksiin, joiden mukaan lapsiperheiden vanhemmista 40 prosenttia kokee laiminlyövänsä kotiasioita työn vuoksi. Samankokoinen joukko on huolissaan jaksamisestaan isänä tai äitinä.

Kokemus ajan puutteesta tuntuu olevan pikkulapsiperheiden vanhempien krooninen ongelma. Ylitöiden tekeminen moninkertaistaa varsinkin äideillä todennäköisyyden kokea, että he laiminlyövät kotiasioita ja ovat huolissaan jaksamisestaan.

Työn joustojen tietynlaisesta kaksinaamaisuudesta on Salmen mielestä puhuttu liian vähän. Pahimmillaan voi käydä niin, että joustavuus on joustoa vain työn suuntaan. Älypuhelimet, kannettavat tietokoneet ja sähköposti hämärtävät työn ja vapaa-ajan rajaa, jolloin vapaa-aika jää usein häviäjän rooliin.

– Työn ja perheen yhteensovittamisen tukikeinojen kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa, ja usein se vaatii jonkinlaista tulisielua ajamaan asiaa työpaikalla, Salmi sanoo.

– Tärkeää on oivaltaa, että uusien yhteensovittamista helpottavien toimintamallien kehittäminen ei tarkoita etuoikeuksia vain jollekin työntekijäryhmälle, kuten pikkulasten vanhemmille. Joustomahdollisuudet ovat tarpeen erilaisissa elämänvaiheissa, ja jokainen työntekijä saattaa jossain vaiheessa tarvita jous­ toja, vaikka ne nyt tuntuisivat kaukaiselta asialta.

käyttöä vuonna 2010 tarkastetussa väitöskirjassaan. Tutkimuksen mukaan kiire on lisääntynyt, mutta kokonaistyöaika jakaantuu varsin tasaisesti naisten ja miesten kesken.

Ristiriitaista on se, että ajankäyttötutkimusten mukaan vapaa-aika on kasvanut 30 vuoden aikana, mutta samaan aikaan myös kiireen kokeminen on lisääntynyt. Tuloksia

on selitetty väestöryhmien eroilla ja niiden vaikutuksella vapaa-ajan määrään.

Kiireestä on myös tullut statussymboli: aikoinaan etuoikeutettujen luokka teki vähiten töitä. Nyt ihmisen katsotaan olevan sitä menestyneempi, mitä kiireempi hänellä on.

Työn lisäksi kiireisyys voi olla erottautumisen muoto myös vapaa-ajalla.

TELMA 4•2014

23

>

”Ajat ovat muuttuneet siinä mielessä, että perheen ja vapaa-ajan hyvä huomioiminen on työnantajille kilpailuetu.

Kun hyvistä työntekijöistä taistellaan, työn ja perheen yhteensovittaminen saattaa olla ratkaiseva tekijä.”

TYÖSUHDE VAIKUTTAA PERHEEN PERUSTAMISEEN

Työpaikkojen tulisielujen määrää saattaa karsia se, että taloudellisesti tiukat ajat heijastuvat suomalaisen työn arkeen. Kun työpaikkoja on tarjolla vähän, moni saattaa niellä tyytymättömyytensä nykyisen työpaikkansa käytäntöihin ja olla hiljaa. Harva haluaa leimautua hankalaksi työntekijäksi, jos uuden pestin löytäminen näyttää vaikealta. Työttömyyden kautta osalla on pulaa työstä, töissä olevilla töitä taas saattaa olla liikaa, kun yritykset ovat karsineet henkilöstöään.

Määräaikaiset työsuhteet ovat Suomessa yleisempiä kuin EU-maissa keskimäärin. Määräaikaisuuksia tekevät varsinkin naiset, ja naisten uusista työsuhteista yli puolet on jo pitkään ollut määräaikaisia. Minna Salmen ja Anna Kokon mukaan se heijastuu nuorten aikuisten halukkuuteen perustaa perhe. Epävarmuus työn jatkumisesta ja toimeentulosta lykkää lasten hankintaa, mikä voi vaikuttaa lopulliseen lapsilukuun. Monelle toive esimerkiksi kolmesta lapsesta jää työ­elämän epävarmuuden vuoksi pelkäksi haaveeksi.

– Perheenperustamisikäisillä naisilla määräaikaiset työsuhteet ovat Suomessa paljon yleisempiä kuin ­muualla Euroopassa. Määräaikaisten työsuhteiden ongelmiin pitäisi suhtautua vakavasti, Minna Salmi sanoo.

– Epätyypilliset työsuhteet vaikuttavat lastenhoidon jakamiseen. Isä voi haluta jäädä lasten kanssa kotiin, mutta vanhempien työsuhteiden laatu voi vaikuttaa niin, että se ei ole mahdollista tai taloudellisesti järkevää.

THL:n erikoistutkija Johanna Närvin alkuvuonna tarkastetussa väitöskirjassa todetaan, että äitien isiä epävakaammat työurat helposti vahvistavat ­lapsiperheiden sukupuolittunutta työnjakoa. Kun määräaikaisesta työsuhteesta vauvaa hoitamaan jäävällä äidillä ei ole työpaikkaa, johon palata, perhevapaan pituutta ja töihin palaamista on hankala suunnitella. Isän elatusvastuu perheestä korostuu, mikä käytännössä tarkoittaa isän olemista töissä.

YHTEENSOVITTAMINEN ETU REKRYTOINNISSA

Ajat ovat muuttuneet myös siinä mielessä, että perheen ja vapaa-ajan hyvä huomioiminen on nykyään työnantajille kilpailuetu. Kun hyvistä työntekijöistä taistellaan, työn ja perheen yhteensovittaminen saattaa olla ratkaiseva tekijä yrityksen kannalta. ­Elämän eri osa-alueiden yhteensovittaminen myös lisää työhyvinvointia, parantaa tuottavuutta ja ­vähentää poissaoloja.

– Mitä nuorempien ikäpolvien työntekijöistä on kyse, sitä tärkeämpää heille on, että heillä on sekä perhe että työ. Työn ja perheen hyvä yhteensovittaminen tulee olemaan jatkossa entistä suurempi kilpailuvaltti rekrytoinnissa, Minna Salmi arvioi.

Työn, perheen ja vapaa-ajan yhteensovittaminen liittyy myös viime aikoina paljon huomiota saaneeseen työurien jatkamiseen. Kun elämän eri osaalueet ovat tasapainossa, työkyky ja -halu pysyvät yllä. O

Isäkuukausi koulutettujen isien suosiossa Isän oma ja hänen puolisonsa koulutus vai­ kuttivat isäkuukauden pitämiseen. Tiedot sel­ viävät THL:n perhevapaatutkimuksesta, jossa kerätään tietoa 2008 alkaneen talouskriisin seurauksista äitien ja isien perhevapaiden käytön edellytyksille ja esteille sekä suku­ puolten tasa-arvolle työ- ja perhe-elämässä.

Työsuojelurahaston rahoittama tutkimus tehdään vuosina 2013–2016. Vuonna 2014 julkaistujen tulosten mukaan korkeasti kou­

24

TELMA 4•2014

lutetut isät käyttivät isäkuukautta muita isiä useammin.

Ammattiryhmistä ylemmät toimihenkilöt pitivät isäkuukauden yleisimmin, noin 62 pro­ senttia vastaajista. Työntekijöistä isäkuukau­ den piti 45 prosenttia mutta johtajista vain 40 prosenttia Jos vastaajan puolisolla eli lap­ sen äidillä oli korkeakoulututkinto, isä piti isä­ kuukauden merkittävästi useammin kuin niissä tapauksissa, joissa puolisolla oli muu koulutus.

Perhevapaakyselyyn vastasi vuoden 2013 lopulla noin 2000 isyys- tai vanhempain­ vapaata pitänyttä isää.

Isien oma ansiosidonnainen perhevapaa eli isäkuukausi oli käytössä vuosina 2003–2013.

Vuonna 2013 isäkuukauden pituus oli yhteen­ sä kuusi viikkoa ja sitä käytti yli 18 000 isää eli noin kolmannes isistä. www.thl.fi/­perhevapaatutkimus

TOIMITUKSEN KOMMENTTI

Perheelämästä eväitä

Eräässä perheessä arkiaamuna kello 7.30: Vaihda kuopuksen vaippa (haiskahtaa epäilyttä­ västi) ja etsi kaksivuotiaan ka­ dottama lelu. ”Talvitsen heti!”

Tarhan kautta töihin lähtevä puoliso kysyy ovelta: ”Ulkona sataa, pitäisikö Jessicalle ottaa kuitenkin mukaan kumisaap­ paat?” ”Ja muistathan lähettää ostoslistan kännykkääni loppu­ päivästä, viimeistään ennen neljää.”

Ostoslista lisätään henki­ seen muistilistaan pyykinpe­ sun, neuvolan ajanvarauksen ja mummille soiton jatkoksi.

Perhe-elämän arki antaa valmiuksia, joista on hyötyä töissä. Perhevapaalla oleva työntekijä oppii organisoi­ maan ajankäyttöään, teke­ mään montaa asiaa samaan aikaan, olemaan kärsivällinen ja toimimaan hankalastikin kommunikoivan lapsen kanssa.

Organisointikyvyn ja sosiaa­lis­ ten taitojen kehitty­minen on kullanarvoista osaamista työ­ elämään palatessa.

– Anne Penttilä

Pakkaaja Tero Pellikka käyttää konetta, joka täyttää ketsuppipullot.

Teema jatkuu.

TELMA 4•2014

> 25

Työ- ja perhe-elämän tiivis yhteys konkretisoituu hauskalla tavalla vauvojen Ponsse-pukuun.

Asentaja Marko Tauriaisen esittelemän puvun lisäksi yhtiöllä on ollut omia tutteja.

26

TELMA 4•2014

YHTEISPELIÄ, LUOTTAMISTA JA JOUSTAMISTA Metsäkoneita ja puunkorjuun tietojärjestelmiä valmistavassa ja huoltavassa Ponssessa elämän eri osa-alueiden yhteen­ sovittamista edistetään monin keinoin. Arjen tasolla yksinkertaiset joustoratkaisut ja työntekijöiden tarpeiden kuunteleminen ovat avainasioita.

Teksti Hasse Härkönen W Kuvat Marko Happo

P

onsselaiset ovat ylpeitä tuotteestaan – ”Metsien mersusta” ja ”maailman parhaasta metsäkoneesta”. 2000-luvun metsäkone on paljon muutakin kuin maastossa möyrivä härkämäinen dieseljyrä. Tietotekniikan ja -järjestelmien sekä pitkään tuotekehiteltyjen osien ja toimintojen summa on älykäs, monipuolinen ja työtä helpottava tehokas kone.

Jotta maailman huipulle pääsee, työntekijöiden pitää olla motivoituneita ja osaavia.

Se taas edellyttää työn, perheen ja vapaaajan yhteenkuuluvuuden ymmärtämistä, summaa Ponssen henkilöstöjohtaja Paula Oksman.

– Ihmisen elämä on yksi kokonaisuus, jossa eri osa-alueiden tasapainon löytäminen on tärkeää, Oksman sanoo.

– Tämä on yhteispeliä, jossa työnantajan ja työntekijöiden pitää ymmärtää sekä työn tekemisen tärkeys että muun elämän merkitys. Pelkkään omaan näkökulmaan junttautuminen vaikeuttaa käytännön ratkaisujen löytämistä. Yhtiön pitää olla tuottava ja kilpailukykyinen, se on pohja kaikelle muulle, myös joustomahdollisuuksille, hän jatkaa.

Ihmislähtöinen ajattelu on ollut mukana Ponssella alusta asti. Tehdas on samassa paikassa Iisalmen pohjoispuolella Vieremällä kuin perustamisvuonna 1970, ja omistajat ovat edelleen tiiviisti mukana toiminnassa ja

tuttu näky tehtaalla. Yhtiön arvoissa on mukana ”Ponssen henki”, johon kuuluu muun muassa lupsakkuus, reilu meininki, henkilöstön huomioiminen, hyvä kommunikaatio ja työkaverin auttaminen.

– Teemme kovasti töitä, mutta emme ole jäykkiä. Hierarkiaa on mahdollisimman vähän, ja kaikki puhuvat kaikkien kanssa, Oksman sanoo.

Ponssen hengen toteutumiseen on helppo uskoa tehdasvierailulla. Tunnelma todella on leppoisa ja rento.

YMMÄRRYSTÄ KOKO TYÖYHTEISÖLTÄ

Työn ja perheen yhteensovittamiseksi Ponssella on käytössä arkitason ratkaisuja, jotka ovat usein yksinkertaisia. Niiden yhteinen nimittäjä on joustavuus: Työajan liukumia käytetään kaikissa tehtävissä, joissa se suinkin on mahdollista. Ylimääräisiä kertyneitä tunteja voi pitää myös pidempinä yhtäjaksoisina vapaina. Lapsen sairastuessa työntekijä voi omalla ilmoituksellaan olla ensin päivän ja tarvittaessa vielä toisen kotona. Joustot perustuvat luottamukseen, jota Oksman pitää hyvin tärkeänä.

– Työntekijän pitää myös ymmärtää, että aina kaikki ei voi mennä juuri hänen toivomustensa mukaan. Olennaista on se, että työnantajalla on aito halu pyrkiä

>

TELMA 4•2014

27

Jokainen Ponssen tekemä metsäkone on asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöity yksilö. Jaana Kallio, Jarkko Tikkanen, Vesa Tikkanen ja Heikki Parmainen työskentelevät koneen kokoonpanossa.

järjestämään joustoja, vaikka lopputulos ei joka kerta miellyttäisikään kaikkia, hän sanoo.

– Joustot vaativat ymmärrystä koko työyhteisöltä, koska usein yhden ihmisen saamat joustot vaativat venymistä muilta.

Ihmisten eri elämäntilanteiden ymmärtäminen ja kokemus joustojen tasapuolisuudesta ovat tärkeitä.

Vieremällä Ponssella on tehtaalla ja tukitoiminnoissa yhteensä noin 450 työntekijää, Suomessa ponsselaisia on kaiken kaikkiaan noin 670, koko konsernissa noin 1 200.

Työntekijöiden keski-ikä on 38 vuotta, ja 26–45-vuotiaita on tasaisesti. Miehiä on työntekijöistä noin 85 prosenttia. Tehtaalla työskennellään kahdessa vuorossa.

Sekä isien että äitien perhevapaisiin suhtaudutaan myönteisesti, eikä isyysvapaiden ylenkatsomiseen liittyvää vääränlaista äijämeininkiä Oksmanin mukaan ole. Lapsista ja perheasioista keskustellaan myös miesvaltaisella työpaikalla, ja tuoreet ponsselaiset isät saattavat esimerkiksi ylpeinä esitellä vauvojensa kuvia henkilöstöjohtajalle.

PERHE-ELÄMÄ HEIJASTUU TÖIHIN Tehtaalla sähköasentajana työskentelevä luottamusmies Vesa Tikkanen on yhden

28

TELMA 4•2014

lapsen isä, ja hänen mielestään työajan joustot helpottavat ratkaisevasti perheen arkea.

Sähköasentajan työ on linja- ja vuorosidonnaista, mutta puolen tunnin liukuma töihin tullessa antaa pelivaraa päivähoidon järjestelyiden kanssa. Samoin hätätapauksissa kotiin lähteminen on onnistunut ilman kitkaa.

– Perhe-elämä heijastuu muutenkin työntekoon. Jos perhepuoli ei toimi ja siellä jokin jatkuvasti rassaa, töissä ei varmasti jaksa nykyiseenkään eläkeikään, Tikkanen arvioi yleisesti.

– Luottamusmiehenä kuulen ennen kaikkea lapsiperhe-elämän ja työn yhteensovittamisen tärkeydestä. Se heijastaa työntekijöidemme ikärakennetta.

Viestintäpäällikkö Katja Paanasella on kolme lasta, jotka kaikki ovat syntyneet hänen Ponsse-uransa aikana. Paanasen mukaan työn luonteen vuoksi yhtiön asiat seuraavat välillä ajatuksissa kotiin asti.

– Työelämän joustoista puhutaan paljon, mutta kyllä työ kuuluu ihmisen elämään.

Mielestäni meillä on Ponssessa hyvä tilanne työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa, kaikesta voidaan puhua ja sopia. Kun lapseni olivat pieniä, minun ei juuri odotettu tekevän iltatöitä, hän sanoo.

Paanasen mielestä alle neljän tuhannen asukkaan Vieremällä asuminen helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista. Arki rullaa hyvin, kun työmatkaan ei mene paljon aikaa ja palvelut ovat lähellä.

OMA VASTUU POHJALLA

Työn ja muun elämän yhteensovittamisessa korostetaan yleensä esimiesten avainroolia.

Paula Oksman on sinänsä samaa mieltä esimiestyön tärkeydestä, mutta painottaa hyvän johtamisen lisäksi koko työyhteisön avoimuutta ja yhteispeliä.

– Työpaikalla on hyvä olla kaikenikäisiä.

Vanhemmat, pikkulapsirumban jo läpikäyneet työntekijät voivat antaa vinkkejä nuoremmille, jotka ovat juuri perustaneet perheen. Usein pelkkä omista kokemuksista ja elämänvaiheesta työkavereille kertominen parantaa tilannetta, hän sanoo.

Paula Oksmanin mielestä tulisi muistaa, että loppujen lopuksi ihminen on itse vastuussa omasta elämästään. Työnantaja voi kuunnella tarpeita ja luoda edellytyksiä, mutta oman perhe- ja työelämän yhteen­ sovittaminen ja siihen liittyvät valinnat ovat kuitenkin pitkälti jokaisen omissa käsissä. O

Metsäkoneen johtosarjoja kootaan käsin muun muassa johtosarjatyöntekijä Jaana Kallion ammattitaidolla.

TELMA 4•2014

29

30

TELMA 4â&#x20AC;¢2014

”Suomesta tuli kohtaloni” Vuoden Puhuja, menestynyt lakimies, olympiakisojen lobbaaja, levysopimuksen saanut muusikko, ahkera tietokirjailija, isä ja aviomies – Suomessa yli kaksi vuosikymmentä asuneen André Chakerin ansiolista on pyörryttävä.

Teksti Meri Eskola W Kuvat Meeri Utti

>

TELMA 4•2014

31

R

ahapeliyhtiö Veikkauksen yritysjohdon neuvonantajana työskentelevä André Noël Chaker on vastauksestaan ­satavarma: salainen resepti loistavaan suomen kielen tai­ toon on suomalainen vaimo.

– Viisas, ihana savolainen vaimoni Hanna ymmärsi,

etten voisi menestyä tässä maassa puhumalla vain englantia. Kosintani jälkeisenä aamuna lokakuussa 2002 heräsin siihen todellisuuteen, että morsiamen mielestä minun pitikin oppia välittömästi suomea paremmin, Suomeen vuonna 1992 muuttanut Chaker kertoo nauraen.

Vaimon kannustus auttoi, sillä 10 vuotta myö­ hemmin aviomies valittin Speakersforumin Vuoden Puhujaksi.

Chaker sanoo, että suomenkieleen syvällisemmin tutustumista on auttanut myös hänen musiikkihar­ rastuksensa. Suomalaisten hyvin tuntema muusikko, Jukka Karjalainen, kuuluu Chakerin parhaimpiin ystäviin – ranskankanadalainen maahanmuuttaja on jopa kääntänyt ja levyttänyt Karjalaisen lauluja ranskaksi.

– Jukan biisien kääntäminen vaati sen, että ymmär­ sin alkuperäistä tekstiä. Hänen musiikkinsa kautta sukelsin syvemmälle kieleen. Rakastan myös suoma­ laisia tangoja, niissä on paljon voimaa. Toivo Kärki, I just love that man! Chaker innostuu.

J. Karjalaisen ansiosta André Chaker lienee ainoa ulkomaalainen, joka on koskaan esiintynyt Seinäjoen Tangomarkkinoiden finaalissa. Tarinaan liittyvät illan­ istujaiset ja paljon ranskalaista punaviiniä.

– Istuttiin meillä iltaa perinteisesti joulun alla ja saatiin ajatus, että tehdään vastabiisi tangolaulaja Marita Taavitsaisen suosittuun André-biisiin. Anglo­ saksisessa maailmassahan vastabiisien tekeminen on perinne. Tehtiin Jukan kanssa biisi Marita, ja kun ke­ sällä tungin laulamaan sen Tangomarkkinoiden finaa­ liin, yleisö suorastaan räjähti riemuun, Chaker kertoo.

KIITOS KOULUKIUSAAJILLE

Kanadanranskalainen Chaker puhuu ranskaa ja englantia molempia niin hyvin, että on vaikea tietää, kumpi niistä on äidinkieli.

– Vanhempani saivat kuningasajatuksen, että mei­ dän lasten on opittava englantia, joten he muuttivat koko perheen englanninkieliseen kaupunginosaan Montréalissa. Valitettavasti siihen aikaan Kanadassa riehuivat aggressiiviset kieliriidat, ja uuteen kouluun mennessäni viisivuotiaana luulin aluksi, että: ”That fucking frog” (tuo hemmetin sammakko) tarkoittaa nimeäni, Chaker kertoo.

Seitsemänvuotiaana hän oli oppinut kielen ja aidon lausunnan niin hyvin, että koulukiusaajat ryhtyivät kutsumaan häntä amerikkalaisittain Andyksi.

– Olen kiitollinen kiusaajilleni; heidän ansiostaan opin englannin niin hyvin, että saatoin myöhemmin toimia lakimiehenä New Yorkissa. Olen kuullut, että yksi kiusaajista on käynyt vankilassakin. Olen kiitolli­ nen, että hän teki minusta paremman ihmisen.

32

TELMA 4•2014

Ja kun André Chaker perusti Suomessa 1990-luvulla oman bändin, sen nimeksi tuli ironisesti Les Frogs, sammakot.

LENKILLE JOKA TOINEN PÄIVÄ

Hyvän kielitaidon lisäksi Chakerissa hämmästyttää hänen suunnaton energisyytensä. Miehellä riittää aikaa normaalin perhe-elämän ja vaativan työn lisäksi urheilulle, kirjaprojekteille, musiikille – ja sadalle esiintymistilaisuudelle vuodessa.

– Urheilu on edellytys jaksamiselleni. Kehon ja mielen on oltava kunnossa, että tätä jaksaa. Lenkille on lähdettävä, neljästä viiteen kilometriä joka toinen päivä riittää. Lisäksi pyöräilen 13 kilometrin työmatkani aina kun voin, Chaker kertoo.

Nuorena jääkiekkoa Kanadassa pelannut André Chaker on aina harrastanut urheilua monipuolisesti.

1990-luvulla hän oli vakavasti innostunut triathlonista, ja aerobiciin sekä tanssiin hän ihastui jo nuorena Montréalissa.

– Koko nuoruuteni meni jääkiekossa, mutta olin niin pienikokoinen, että sain turpaan koko ajan.

Pohjois-Amerikassa jääkiekko on aika väkivaltaista, se oli pakko lopettaa. 1990-luvulla Jyväskylässä asuessani hypin joka päivä aerobicissa.

Nykyään Chakerilla ei ole enää aikaa muuhun kuin juoksemiseen. Lenkkitossut kulkevat aina matkalaukussa mukana.

André Noël Chaker • Syntynyt 25. elokuuta 1966 Montréalissa, Kanadassa.

• Asuu Espoossa vaimonsa, sisustussuunnittelija Hanna Chakerin, ja kahden lapsensa kanssa.

• Suoritti oikeustieteellisen tutkinnon Montréalissa McGillin yliopistossa vuonna 1989 ja Master of Business Administration -tutkinnon Helsingin kauppakorkeakoulussa 2000.

• Toiminut kansainvälisen liikuntatieteellisen järjestön ICSSPE:n pääsihteerinä 1992–96 ja European College of Sport Sciencen johtajana 1997– 99. Toimi Helsinki 2006 -talviolympiakisahankkeen markkinointipäällikkönä. Mobiilimarkkinoinnin ohjelmistoja suunnittelevan Mobicus Oy:n toimitusjohtajana 2001–03 ja Helsingissä pidettyjen yleisurheilun vuoden 2005 maailmanmestaruuskilpailujen laki- ja protokolla-asioiden johtajana.

Vuodesta 2008 toiminut Veikkaus Oy:n johdon neuvonantajana.

KRISTILLISYYS ON TÄRKEÄÄ

Henkistä energiaa katolinen Chaker kertoo saavansa muun muassa uskonnosta. Kirkossa hän ei ehdi suinkaan käydä joka sunnuntai, mutta uskonto on koko ajan läsnä hänen elämässään.

– Kävin nuorena joka sunnuntai messussa. Isäni on hyvin uskonnollinen. Rukoilen paljon ja luen muiden kirjojen lisäksi myös inspiroivaa, hengellistä kirjallisuutta. Kirkossa käymisen kanssa on sama kuin aerobicin: olisi kiva, jos ehtisi käydä useammin.

Kristillisyys on Chakerille tärkeä asia, ja hän on kiitollinen siitä, että pariskunnan lapset on kastettu katolisiksi. Kirkko on tärkeä, voimaa antava yhteisö, ja uskonnosta tulee André Chakerin arvopohja.

– Minulle se oli iloinen, tärkeä asia, että lapsista tulee katolisia. Ehkä vaimokin on hiffannut, ettei se ole niin huono asia. Katolinen kirkko on vähän vanhanaikainen laitos, mutta nyt meillä on loistava paavi, joka on lähellä perusarvoja.

Uskontoon liittyy sellainen huvittava tosiasia, että André Chaker saattaa olla maailman ainoa ihminen, joka on omalle vaimolleen sekä aviomies että kummisetä.

– Siis minähän kosin pakanaa! Koska kaikki luterilaiset kirkot olivat kesähäitämme ajatellen varattuja,

>

• Opettanut kansainvälistä urheilu­ juridiikkaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa.

• Kirjoittanut viisi julkaisua urheilujuridiikasta, mobiilimarkkinoinnista ja pop-musiikista. Viimeisin kirja on suomalaista elämäntapaa myönteisesti kuvaava tietokirja The Finnish Miracle – Ihanuuksien ihmemaa (Talentum 2011).

• Suomen Lakimiesliiton jäsen vuodesta 1994. Suomen kansalai­ suuden sai 2005. Valittiin vuonna 2012 Speakersforumin Vuoden Puhujaksi.

• Kääntänyt englanniksi muun muassa J. Karjalaisen lauluja. Vuonna 1996 Chaker ja suomalaismuusikoista koostunut yhtyeensä Les Frogs levyttivät ranskaksi Karjalaisen kappaleen Hän. Chaker on levyttänyt ranskaksi myös Juice Leskisen laulun Viidestoista yö nimellä Nos lendemains.

”Urheilu on edellytys jaksamiselleni. Kehon ja mielen on oltava kunnossa, että tätä jaksaa.”

TELMA 4•2014

33

”Olen ehdottomasti amerikkalaisia ystäviäni köyhempi, mutta henkisesti en olisi ihan varma.” päätimme mennä naimisiin katolisessa kirkossa Helsingissä. Sitä varten Hannan piti liittyä luterilaiseen kirkkoon, ja rippikoulun lisäksi hänet piti kastaa.

Vaimoni ei tuntenut muita yhtä uskonnollisia miehiä, joten minusta tuli hänen kummisetänsä, Chaker hymyilee.

Kummisetä-aviomies myöntää, että hän yrittää välillä perheriidan sattuessa vetää kummisetäkortin esiin – huonolla menestyksellä.

SUOMESTA TULI KOHTALO

Suomeen Chaker ei kuitenkaan alun perin tullut kauniin Elovena-tytön vuoksi, vaan opettamaan. Hän opiskeli juridiikkaa Pariisissa Sorbonnen yliopistossa, kun tuli vaihto-ohjelman avulla Suomen kesälukioon töihin kesäksi.

– Vapaa-ajalla lauloin ranskalaisia chansoneita ja suomalaista tangoa kadulla muusikkoystäväni kanssa.

Ansaitsimme hyvät taskurahat, Chaker kertoo.

Seuraavan kerran kutsu Härmään tuli, kun Chaker oli jo valmistunut yliopistosta ja työskenteli lakimiehenä New Yorkissa.

– Kalju suomalainen tiedemies, professori Paavo Komi, halusi minut kansainvälisen tiedejärjestön pääsihteeriksi. Järjestön toimisto oli Pariisissa, joten he tarvitsivat jonkun ranskan- ja englanninkielen taitoisen juristin. Koska olin nuori, olin silloin varmaankin halpa palkata. Jyväskylässä oli mietitty, mistä löydetään sen profiilin ihminen, joka kestää suomalaista talvea, ja katseet kääntyivät Kanadaan.

Chaker nauraa, että nuorena hän haaveili New Yorkin Wall Streetistä, mutta päätyikin sen sijaan Jyväskylän Kauppakadulle. Suomesta tuli yllättäen hänen kohtalonsa.

– Sen jälkeen vastaan on tullut vain niin mahtavia mahdollisuuksia. Opiskelin täällä lisää, rakastuin maahan, sain mahtavia verkostoja – homma vain paisui, ja nyt Suomi tuntuu kodilta. Minulla on kaksoiskansalaisuus ja -persoonallisuus.

Chaker kertoo, että hänen kanadalaiset vanhempansa ovat hyväksyneet sen, että menettivät poi­kansa maailmalle, vaikka sijoittivat tähän paljon rakkautta ja rahaa. André käy tervehtimässä sukua ja ystäviä Kanadassa kerran vuodessa, ja perheen kanssa lähdetään lomalle Pohjois-Amerikkaan joka toinen vuosi.

34

TELMA 4•2014

– En valita kohtaloani yhtään. Kun katson menestyneitä opiskelukavereitani, jotka työskentelevät Wall Streetillä, huomaan heidän olevan uupuneita, stressaantuneita, eikä niin kovin onnellisia. Olen ehdottomasti heitä köyhempi taloudellisesti, mutta henkisesti en olisi ihan varma.

PALAVA HALU OPPIA UUTTA

Miten André Chaker ehtii tämän kaiken ja jaksaa innostua monenlaisista asioista? Hän ei ymmärrä kysymystä – eikä se johdu kielitaidosta, vaan ajattelu­tavasta.

– En näe elämässäni mitään kummallista. Kun löydät elämässäsi vision, mitä haluat olla, ja asiat, joissa olet geneettisesti lahjakas, voit elää unelmaasi. Tarkoitan, että ehkä 170-senttisen miehen ei kannata haaveilla koripallourasta.

Chaker sanoo löytäneensä oman elämänsä tavoitteen: se on uusien asioiden oppiminen. Siitä hänen aivoihinsa välittyy onnellisuushormoni dopamiinia.

– Ei ole parempaa fiilistä kuin uusien asioiden oppiminen ja jakaminen. Ei minun ole tarvinnut potkia itseäni tekemään kaikkia asioita, vaan minulla on niihin palava halu. Olen koko ajan elämässäni tehnyt asioita, joissa kehittyminen on haasteellista ja miellyttävää.

Kotona Chakerin ajanhallintaa auttavat au pair sekä aviopuolisoiden kahdenkeskinen loma kerran vuodessa.

– Au pairit ovat pelastaneet avioliittoni, ja heidän ansiostaan lapsillamme on mahtava kielitaito.

André Chakerin seuraava hanke on marraskuussa ilmestynyt elämänhallintakirja lapsille ja heidän vanhemmilleen. Kirjoittaja haluaa jakaa kaikille rohkeutta seurata omaa tietään, tavoitella unelmiaan.

– Suomen kauppakorkeakoulun opiskelijoista vain pieni osa haluaa yrittäjiksi. Suomessa ollaan ylivarovaisia, pelätään oman tien löytämistä. Teiniiässä on jo myöhäistä muuttaa asenteita, siksi halusin kirjoittaa kirjan lapsille. Samalle se muistuttaa vanhemmille, ettei ole myöhäistä tavoitella perheen unelmia.

Ja koska Chaker on Chaker, hän on varma uusimman kirjansa lopputuloksesta.

– Siitä tulee Suomen Harry Potter, iso juttu! ­Haluan muuttaa maailmaa. O

15 hengen työporukka Veikkaukselta osallistui lokakuussa Amsterdamin maratoniin. Mukana oli myös yhtiön toimitusjohtaja. – Työnantaja maksoi vain juoksun osallistumismaksun.

Jos juokseminen alkaa sattua, nykyään osaa jo keskeyttää. This is just for fun! Chaker vakuuttaa.

TELMA 4•2014

35

Elämme kiihtyvän ajan oravanpyörässä Onko kiire? Älä huoli! Kysymys on vain akseleraatiosta eli ajan nopeutumisesta.

Siinä yhteiskunta laukkaa sellaista tahtia, ettet pysy perässä.

Teksti Arja Krank W Kuvitus Seesa Lippo

A

ika on suhteellista”, mietiskeli patenttivirkailija ja raapi verkkaan hiuspehkoaan. ”Ajan ainoa syy on se, että kaikki ei tapahtuisi samaan aikaan”, suhteellisuusteorian isä Albert Einstein myös päätteli. Miehellä oli tuskin aavistustakaan siitä, että pian tultaisiin elämään aikaa, jossa ilmiöt tapahtuvat päällekkäin, limittäin, katkonaisesti ja samanaikaisesti.

Aikatutkijat toteavat, että elämme nyt non-stop-aikaa 24/7-kulttuurissa. Jatkuva kiireen ja aikapulan kokeminen, niin työelämässä kuin vapaa-aikana, johtuu psykoso­ siaalisesta ajan nopeutumisesta – pitäisi saada aikaan enemmän kuin koskaan aiemmin.

Ajan nopeutuminen johtuu tuotanto- ja tietotekniikan kehittymisestä. Kello tikittää informaation vauhtia: jos esimerkiksi ennen odottelit konttorissa sormia pyöritellen päivän postia, tänään tajuntaasi lävähtää kymmeniä maailmalta tulleita sähköposteja heti työkoneen avattuasi tai jo ennen kuin edes ehdit työpaikallesi.

PYSÄHTYÄ EI SAA

Sanotaan, että yhteiskunta ja yritykset eivät pärjää ilman kasvua. Yksittäisen työntekijän täytyy kantaa kortensa kekoon: suoriutua paremmin, seurata aikaansa ja kouluttautua jatkuvasti – oravanpyörästä putoajia odottaa ankea tulevaisuus kortistossa.

Maija Meikäläinen pitää nämä asiat mielessään, sopeutuu ja pistää ”aivot narik-

36

TELMA 4•2014

kaan”. Vuosien kuluttua Maija miettii, mihin se aika meni? Miksi en muista mitään?

Työelämän kehittämiseksi tehdään paljon. Esimerkiksi Sitran Elinvoimafoorumi totesi kolme vuotta sitten, kuinka lineaarinen, aikaan ja paikkaan sidottu työskentelytapa ei sovi enää tähän aikaan. Uusi työ on kokeilevaa, yrittäjämäistä, monimuotoista ja verkostoitunutta. ”Tee työsi otsa hies” -asenteet muhivat kuitenkin rakenteissa tiukkaan. Menee, ennen kuin työhön kuuluvat automaattisesti määreet: vapaa, merkityksellinen ja hauska.

OTETAANKO LUOVA TAUKO?

Perinteisessä työelämässä työ on erotettu selkeästi ajan haaskauksesta. Tuottamattomaksi hidasteluksi määritellään esimerkiksi luovat tauot, kun ne tapahtuvat lakisääteisten taukojen ulkopuolella.

Pomon valvovan silmän täytyy tulevaisuudessa mukautua siihen, että työ näyttää muultakin kuin puurtamiselta. Edistyneissä työpaikoissa on jo nyt löhönurkkaus, jossa ajattelutyötä tekevä voi ottaa aikaa ja jatkaa prosessointiaan vaaka-asennossa.

– Vapaaehtoinen ongelmanratkaisu on aivoille mannaa, mutta pakkotyö painaa jarrut pohjaan. Paras tulos tulee houkuttelemalla, kertoo Työterveyslaitoksen ylilääkäri Kiti Müller Hyvä terveys -lehden haastattelussa.

Etätyön tekijä voi joskus kokea jopa ­kateutta niitä kohtaan, jotka voivat jättää työnsä työpaikalle ja keskittyä kotona olennaiseen.

ILMIÖ

TYÖ- JA VAPAA-AIKA IHANASTI SEKAISIN

Työtä tehdään tänään yhä enemmän muualla kuin toimistossa - palkansaajista yli kolmannes tekee päätyöhönsä liittyviä töitä kotonaan joskus tai osittain, työ- ja elinkeinoministeriön tilastot kertovat.

Kun työntekijä saa toimistopöydän kahleet karistettua jaloistaan, hän kokee työn tekemisen vapauttavammaksi. Erityisesti ne, jotka heittäytyvät työn imuun, nauttivat työpaikan ja -ajan rajattomuudesta.

– Pystyn työskentelemään niin kauan kuin onnistun pitämään silmäni auki. Minulla täytyy olla mahdollisuus työskennellä pitkää päivää, eikä muutenkaan kovin tavan­ omaisesti. Tämä on elämäntapa, ei työ, tek­nologia-alan vanhempi tutkija kertoo Oili-Helena Ylijoen tutkimuksessa.

ETÄTYÖ VOI SYÖDÄ PERHEEN AIKAA

Kotona työskentely ei ole ongelmatonta: vapaus voi kääntyä rasitukseksi. Tampereen yliopiston tiede- ja kulttuurilehti Aikalaisessa summataan etätyön varjopuolia: ”Pääosa kotona tehtävästä työstä on ylityötä eikä tavanomaista työaikaa korvaavaa etätyötä.

Etätyötä tekevät suomalaiset viihtyvät työpaikallaan hieman huonommin kuin muut palkansaajat. Lisäksi he arvioivat esimiehiltään saamansa tuen kehnommaksi kuin kotona työskentelemättömät.”

Tiedot perustuvat Tampereen yliopiston työelämätutkijoiden Satu Ojalan ja Pasi

Pyöriän tutkimukseen, jossa on käytetty aineistona suomalaisia ja kansainvälisiä työolotilastoja.

Tutkimuksen mukaan etätyö ei myöskään jätä riittävästi aikaa palautumiselle. Ja vaikka etätyötä pidetään perheystävällisenä vaihtoehtona, stressioireiden kasaantuminen, työpäivien venyminen liian pitkiksi sekä työn ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtyminen eivät edistä perheen hyvinvointia.

Etätyön tekijä voi joskus kokea jopa kateut­ta niitä kohtaan, jotka voivat jättää työnsä työpaikalle ja keskittyä kotona olennaiseen. Moni kotona työskentelevä joutuu korostamaan lapsille tai puolisolle: ”Nyt teen töitä, ei saa häiritä”. Etätyö vapauttaa myös tuntemaan huonoa omaatuntoa.

Työllisillä ei sen sijaan millään meinaa riittää aikaa viettää laatuaikaa, vapaa-aikaa, oma-aikaa. Jotkut päätyvät ottamaan sapattivuoden, useammat toteavat: ”Eläkkeellä on sitten aikaa”.

– Eläkkeellä aion toteuttaa itseäni ja toteuttaa jäljelle jääneitä unelmiani. Elämäni suurien intohimojen toteuttaminen jatkuu tietysti kuolemaan saakka, eräs Ylioppilas­ lehden vanhuuskyselyyn osallistuneista kertoo.

Toinen miettii rationaalisesti: ”Toivottavasti ennen vanhuuttani pystyn luomaan itselleni uran, joka auttaa rahoittamaan vanhuuttani, sillä en usko, että valtion ylläpitämä eläkejärjestelmä toimii enää silloin.” O

NO NYT ON AIKAA

Lähteitä: Oili-Helena Ylijoki: Boundary-work between work and life in the high-speed university.

Unit for Science, Technology and Innovation Studies, School of Social Sciences and Humanities, University of Tampere.

Julkaistu verkossa 18.7.2011. www.sitra.fi/ tulevaisuus/uusi-tyo, viitattu 18.10.2014.

Leila Kiuru: Aivot tarvitsevat lepoa.

Hyvä terveys 14.7.2008.

Heikki Laurinolli: Etätyön tekijät viihtyvät huonosti. Aikalainen kesäkuu 2013. http://aikalainen.uta.fi, viitattu 19.10.2014.

Vappu Kaarenoja & Juuso Janhunen: Vanhuuskysely. Ylioppilaslehti 2014. http://ylioppilaslehti.fi, viitattu 19.10.2014.

Menestymistä mitataan arkipuheessa stressin määrällä: ”Töitä riittää”, kerrotaan kavereille korostaen, ettei tässä luusereita olla.

Voisiko ”luuserius” olla kuitenkin hyve, luovan ajattelun moottori? Esimerkiksi potkut ovat olleet joillekuille uuden ajan alkusysäys.

– Kriisi voi olla tilaisuus aloittaa tyhjältä pöydältä. Nyt voisi olla aika aloittaa jotain aivan uutta, juuri sitä, mistä on aina haaveillut, mutta ei koskaan uskaltanut. Uudelleen koulutus, uusi harrastus, irtiotto entisestä, Työterveyslaitoksen koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thielin ajatuksia myötäillään Hyvä terveys -lehdessä.

TELMA 4•2014

37

ME TEIMME SEN!

Perhe ja työ ne yhteen sopii Perheen ja työn yhteen­ sovittaminen askarruttaa erityisesti lasten ja ikääntyvien omaisten kanssa aikaansa jakavia työntekijöi­ tä, mutta myös työnantajia ja päättäjiä. Työpaikoilla kaivataan toimivia perheystävällisiä keinoja ja työaika­ ratkaisuja. Väestöliitto koordinoi perheen ja työn yhteensovittamisen työväli­ neitä kehittävän hankkeen.

Yhteistyössä ovat mukana myös Keskinäinen työeläke­ vakuutusyhtiö Varma ja TeliaSonera.

Teksti Arja Krank W Kuva Ville Rinne Lisätietoa: Perheystävällinen työpaikka -sivusto: www.vaestoliitto.fi/perhe-ja-tyo www.tsr.fi > Hae numerolla 110327

38

TELMA 4•2014

Jyri Juusti, työkykyjohtaja, Varma ”Hanke ei jäänyt pelkäksi julistamiseksi. Saimme sen myötä asiakasyritystemme käyttöön Perheystävällinen työpaikka -sivuston. Sieltä asiakkaamme voi etsiä tietoa, kun yrityksessä mietitään linjauksia perheen ja työn yhteensovittamiseen.

Jaksamista laajempi asia on, kuinka vahvistetaan työntekijöiden kokemusta siitä, että työ sujuu, on hallinnassa ja innostavaa.

Yksilöllisempi esimiestyö on silloin tärkeää. Myös tähän saimme hankkeesta eväitä.”

Anna Kokko, hankkeen projektipäällikkö, Väestöliitto ”Tulevaisuuden työhön kuuluvat jousto­ mahdollisuudet, etätyö ja muut perheystävälliset ratkaisut. Väestöliiton perhebarometreissa on havaittu, että perheen ja työn yhteensovittamiseen toivotaan joustavuutta. Ryhdyimme selvittämään, mitä tämä tarkoittaa työpaikkojen arjessa ja esimiestyössä.

Hankkeemme taustalla oli ajatus tehdä yhteistyötä yritysten välillä, kun luodaan perheystävällistä työkulttuuria ja kehitetään käytäntöjä.”

Satu Orpana, asiakaspalveluyksikön osastopäällikkö, TeliaSonera ”Meillä työskentelee paljon perheellisiä, ja osa työvuoroista sijoittuu iltaan. Etsimme perheen ja työelämän sovittamiseen ratkaisuja, jotka tukevat työssä jaksamista ja sitä kautta palvelutyön laadukkuutta.

Halusimme olla luomassa tulevaisuuden työ ja perhe -kulttuuria. Hankkeen parasta antia olivat yhteiset workshopit, joissa tietoa hyvistä käytännöistä jaettiin yli yritysrajojen. Hankkeen jälkeen meille luotiin heti malli, jossa työntekijä voi vaikuttaa työaikaansa.”

TELMA 4•2014

39

AJATELMA

Anno Domini 2014 – ajatelmia työttömyydestä,

sen uhasta ja työuupumuksesta

Kuvitus Seesa Lippo

T

40

TELMA 4•2014

yöelämän tutkimusseuran postilistalle tömähtelee viestejä, joissa joku esittää hälyttävän havainnon, kommentoi muita tai kertoo kirjoittajan omasta ahdingosta.

Viestit poikkeavat listan affektimaisemasta. Ne herät­ tävät keskustelua, joka kirvoittaa tunteita, kriitiikkiä, moraalisia näkökulmia ja yhteisöllisyyttä. Sitten moderaattorit muistuttavat listan tarkoituksesta: joukkoviestintäkanava valmiille näkemyksille ja tapah­ tumamainoksille. Ei kiitos keskustelua, se kuormittaa lukijoiden sähköpostia. Häiriöt pois näkökentästä­ ja paluu normaalitodellisuuteen. Viikon palaverit, raportit, seminaarit. Rahoitussuunnitelma, strategiset painopistealueet. Ydinosaamiseni, urani, eläkkeeni.

Suomen sijoittuminen kilpailukykymittauksessa.

Kolmikanta, hyvinvointi, tuottavuus. Tuottaja-kulut­ taja. Palkkatyökansalainen. Palkkaelämä. Raha.

Häiriöt lisääntyvät. Organisaatio uudistuu, mutta nimeni puuttuu brändikelpoisten listalta. Suoritus­ tentarkkailua. Keskitymme epäoleelliseen, koska sitä voi mitata. Ei omia ajatuksia! Kilpailu, rahoitushaku, nimetön referee. Olemme kohdentaneet toisin. Vää­ rä koulukunta, väärä kaverikunta, väärä sukupuoli.

Vaihda sukunimeä! Harrasta triathlonia tai ainakin maratonia. Yt-kierros, kaksi, kolme. Tervehdyttämis­ toimet: keventäminen, sopeuttaminen. Kerää tavarasi tänään. Työhuonevähennyksen voi tehdä freelancertuloista, jos niitä on. Hakemus, anomus. Anella: nöyrä teko. Positiivinen asenne, hyvä fiilis. Hienoa, että olet yrittäjä! Kiitämme mielenkiinnostanne. Tarvitsemme hakijamassaa.

Nykylaman toimintaohjeet voi jäljittää investointi­ pankkien työkulttuuriin. Teesi yksi: irtisanominen on aina seksikästä. Se korottaa firman arvoa kaikilla

indekseillä. Samoin ryntäyksen kohteena oleminen ja mediahuomio. Kiusaajan logiikka.

Otan yhteyttä päiväkotiin, jossa oli loistava peda­ gogiikka ja omaehtoisen kehittämisen perinne. Kom­ mentoisitteko kirjaamme omaehtoisesta kehittämises­ tä? Opettaja kertoo itkevänsä väsymyksestä. ”En jaksa lukea kirjaasi. Kotona kaadun sänkyyn.” Lähtisikö virkamiessukulainen sienimetsään? Ei ehdi. Ei ole syö­ nyt lounaita, nukkunut lyhyitä öitä. Peloissaan, pakko osoittaa tarpeellisuutensa. Kysyn, miksi kirjaamme ei markkinoida. Anteeksi, että vastaus on viipynyt, kus­ tannustoimittajanne irtisanottiin. Tämän kirjoituksen toimittaja irtisanottiin. Suomi säästää. Tarvitaan roh­ keutta tehdä vaikeita ratkaisuja! Ja vielä vaikeampia.

Yhä uusia.

Pieni ihminen tekee havaintoja. Hyvinvointiyhteis­ kunta pitää turvata, siis on välttämätöntä purkaa hyvinvointiyhteiskunta. Työtä ei ole, siis kannustam­ me töihin. Työ on kuitenkin yhtä kuin palkkatyö, eikä palkattomaan työhön pidä kannustaa tyhjästä maksa­ malla. Eli emme voi kannattaa perustuloa. Menoilla on kehykset, mutta tuloilla ei. Organisaatioilla on ihmisoikeudet, ihmisten oikeuksien kanssa on vähän niin ja näin. Tunnettu yritys lähestyy minua LinkedInpalvelussa: etsimme verosuunnittelun asiantuntijaa.

Ahkerasti jyrsimään verotulojen pohjaa? Oma työhuo­ ne, työterveyshuolto ja edut. Vakaumuksen syvä rinta­ ääni: työssäkäyvänä kansalaisena . . . kyllä työttömille pitää voida keppiäkin näyttää.

Economist-lehti rohkenee vihjata, että kasvusta ei seuraakaan työpaikkoja. Milloin kuulin siitä, että finassitalous irrottautuu reaalitaloudesta? 2000luvun alkupuolella? Ymmärsinkö, mitä se merkitsee – ihmisten elämän, työn, toimeentulon, ympäristön,

Economist-lehti rohkenee vihjata, että kasvusta ei seuraakaan työpaikkoja.

Milloin kuulin siitä, että finassitalous irrottautuu reaalitaloudesta?

2000-luvun alkupuolella? oikeuden­mukaisuuden, nuorten tulevaisuuden kannalta? En tietenkään. Tarvitaan kymmenen vuotta ja lähestyvät tuskanhuudot. Kylmä tunne sydämessä, kun oma lapsi kysyy, mille alalle kannattaa kouluttautua.

Paniikkia kollegojen joukossa. Työelämän ja kehittämisen asiantuntijoita putoamassa itse aukkoon, joka imee ihmisiä muuttaen heidät palkkatyökansalaisista ei-kansalaisiksi. Saamme maistaa omassa suussamme ilmiöitä, joita olemme varovasti kierrelleet.

Vuosisadan takainen Suomi oli nykyistä ankeampi.

Silti silloisia puheenvuoroja lukee tippa silmässä: ihmisillä oli uskoa tulevaisuuteen, vimmatusti energiaa uusiin hankkeisiin. ”Hetken työ tuhatvuosihin vaikuttaa, isänmaahan ja maailmaan!” Sotien edellä täälläkin ehti kukoistaa kansalaisaktivismi kotitarveviljelystä ja raittiusliikkeestä naisasiaan ja työväenaatteeseen.

Perustettiin uutta ja ponnistettiin pienestä. Niin paljon ihmisiin vaikuttaa se, mitä ei mittareissa näy, mitä raha ei ymmärrä: näkymä siitä, mitä arvokasta kohti ollaan menossa. Moraalisella koordinaatistolla otettujen askelten oikeudenmukaisuus. Edistys. Älkäämme jääkö yksin kilpailemaan toisiamme vastaan, organisaatioissa tai niiden ulkopuolella.

Työelämän tutkimusyhdistyksellä on nyt uusi keskustelufoorumi, jolla voimme tavata: www.tyoelamantutkimus.fi. Koska en enää pane toivoani nykyinstituutioihin, ehdotan puhefoorumista myös kohtaamispaikkaa, josta samanhenkiset ja toi­siaan täydentävät löytäisivät kumppaneita osuuskuntiin ja oma-apuryhmiin. Miten tulevaisuudessa käyneekään, aina voi opetella ottamaan askeleita oikeaan suuntaan. O

Marja-Liisa Trux Organisaatioetnografi, tietokirjailija TELMA 4•2014

41

OMAN ELÄMÄN HALLINTA Selviytymistarinoita työelämästä

Ihmisenä ihmiselle

Asiat pysyvät parhaiten hallussa, kun lopettaa yrityksen hallita kaikkea. Ei pidä tähyillä liian pitkälle tai asettaa liian suuria tavoitteita. On vain tehtävä hyvin ne asiat, joihin on ryhtynyt. Näiden periaatteiden voimin sairaanhoitaja Sini Kuki jaksaa hyvin sekä Jorvin sairaalan teho-osaston hoitajana että kotona kolmen lapsensa äitinä.

Teksti Marita Kokko W Kuvat Aleksi Poutanen

42

TELMA 4•2014

>

TELMA 4â&#x20AC;¢2014

43

V

astapäätä istuu nuori nainen, jonka hento olemus kätkee annoksen sisäisten pohdintojen tuomaa vahvuutta. Hän kertoo tehneensä koko työuransa teho-osastolla.

Työkokemusta on karttunut jo sen verran, että työ sujuu eikä kuluta.

– Jatkuva huolehtiminen täytyy jättää taakse. Muuten tästä ei selviä hengissä, Sini Kuki perustelee.

Kuki luottaa lastensakin pärjäävän, onhan hän itsekin pärjännyt juoksennellessaan lapsena pusikoissa ja leikkikentillä.

– Lapset eivät edes koe hätää asioista, joista aikuiset huolehtivat lapsen puolesta.

Pelkäämme turhan usein sellaista, mistä he kuitenkin selviävät. Tietysti minullekin voi jonain päivänä tulla soitto, että lapseni on täällä ensiavussa. Mutta tätä pohtiessani yritän vain ajatella, että tämä on elämää.

UNELMIEN ALALLA

Lukiolaistyttö halusi valita elämäntehtävänsä auttamistyöstä. Hakeutuminen partiolaiseksi jo lapsena ohjasi työhön ihmisten parissa. Itse asiassa haaveena oli lääkärin ammatti, mutta lukion loppuvaiheessa eteen tuli toisenlaisia elämänvaiheita, ja hän päätyi ammattikorkeakouluun opiskelemaan sairaanhoitajaksi.

– Tapasin tulevan aviomieheni lukion aikana, ja muutimme yhteen abivuotena.

Puuttui sysäys viedä loppuun unelma lääkärin ammatista. Luin harrastusmielessä psykologian appron valmistuttuani työn ohella. Toisen lapseni syntymän jälkeen opiskelin hoitotiedettäkin jonkun matkaa, mutta luovuin oman uran kehittämisestä siinä vaiheessa.

Sini Kukilla on nyt kaksi kouluikäistä tytärtä ja kolmen vanha poika. Vanhemmat ovat eronneet, mutta jakavat lasten huoltajuuden. Toiveissa on jossain vaiheessa jatkaa opintoja, mutta nyt vapaa-aika kuuluu lapsille, yhteisille harrastuksille heidän kanssaan sekä omalle kuntoilulle. Kuki tuntee niin monen ihmisen tarvitsevan häntä juuri nyt.

VUOROTYÖ VAPAUTTAA

Yövuoro teho-osastolla kestää kahdeksasta kahdeksaan eli 12 tuntia. Pitkien vuorojen

44

TELMA 4•2014

aikana työskennellään 7.30–20.30, aamuvuorossa 7.30–15.30 ja iltavuorossa 13–20.30.

Työvuorolista on aina sekoitus näistä.

Kolmivuorotyö mahdollistaa Kukin mukaan paljon, sillä hyvän henkilöstöpolitiikan ja joustojen ansiosta omat toiveet otetaan huomioon. Aamupäiviin jää vapaata moneenkin kohtaan viikkoa.

– Kun lapset olivat pieniä, kävimme uimassa arkiaamuisin. Tapasimme ystäväperheiden kesken, ja kävimme museoissa j­a muissa kulttuuririennoissa.

Perhe-elämä sai kuitenkin aivan uuden suunnan, kun 9- ja 11-vuotiaat tyttäret alkoivat harrastaa jalkapalloa.

– Aikatauluja alkoi olla todella paljon, mutta huomasin, että aina asiat järjestyvät.

Harjoitus- ja pelikuljetuksissa ovat mukana isä sekä yhteiskuljettajina muiden pelaajien vanhempia. Välillä järjestyvät ruokailut ja yökyläilytkin kavereiden kotona puolin jos toisin. Lapset oppivat omatoimisiksi ja nauttivat harrastuksistaan.

Tyttöjen harrastuksiin kuuluu myös partio, jossa äitikin on mukana taustalla, toistaiseksi aikuiskumppanina vaelluksilla ja leireillä, myöhemmin ehkä säännöllisemmin mukana aktiivisena partiolaisena.

Perheen pikkumies harrastaa uintia. Uinti on Sini Kukin mukaan parasta yhteistä ajanvietettä myös koko perheelle.

TIIMITYÖSSÄ TEHOLLA

Teho-osastolla hoidetaan lähtökohtaisesti potilaita, joilla ajatellaan olevan resursseja toipua. Heitä autetaan tilapäisesti laitteiden avulla selviämään vaikean vaiheen yli.

Työ on tiimityötä, jossa kiirehuippuja ei voi ­ennustaa.

Sini Kuki kertoo, että Jorvin teholla työyhteisön henki on hyvä. Henkilökunta on kehittynyt hallitsemaan kiirettä.

– Kriisin paikkoja ja vaikeita asioita tulee, mutta yhdistävät tekijät auttavat nousemaan niiden ylitse. Tilanteiden jälkeen lääkärit ja hoitohenkilökunta keskustelevat yhdessä vaikeista tilanteista ja rankoista tapauksista. Olemme yhteen hitsautunut porukka ja ­käsittelemme asiat saman tien.

Jokaisella teho-osaston potilaalla on omahoitaja, mutta hoitajat työskentelevät

samalla myös kahden kolmen sairaanhoitajan tiiminä, jonka vastuulla on kahdesta kolmeen potilasta. Tällaisia tiimejä on kaksi tai kolme aamuvuorossa. Osasto on anestesialääkärijohtoinen. Öisin paikalla on neljä sairaanhoitajaa, ja päivystävä anestesialääkäri on hälytettävissä nopeasti paikalle.

Osastolla toimii myös Medical Emergency Team, MET-ryhmä, joka hoitaa Jorvin sairaalan sisäiset elvytystoimet ja muut akuutit avunpyynnöt. Jokaisessa työvuorossa yksi hoitaja on nimettynä tähän tiimiin ja lähtee tehtävään tarpeen vaatiessa anestesialääkärin parina.

– Työ on monipuolista. Hoidan omahoitajana potilastani, jonka lisäksi saatan olla MET-hoitajana tai ohjata opiskelijaa. Yksi meistä toimii vastaavana sairaanhoitajana päivystysaikana. Hän huolehtii potilaspaikkojen organisoinnin lääkärin kanssa. Teemme lisäksi käyntejä vuodeosastoille tapaamaan potilaita, jotka ovat päässeet teholta eteenpäin jatkohoitoon.

Potilaille jää usein hatarat muistikuvat tehohoidosta. Jälkikäynneillä tehohoidon henkilökunta vaikuttaa potilaan kokemukseen tehohoidosta. Sillä voi olla merkitystä toipumiselle.

Kaikki osaston hoitajat perehdytetään kaikkiin osaston tehtäviin. Kun hoitaja on työskennellyt teho-osastolla riittävän kauan ja nähdään, että työntekijä on valmis ottamaan lisää vastuuta, tekemisen kirjo laajenee.

– Monenlaisten tilanteiden hallintaa tämä vaatii, mutta tiimityö kantaa.

VAATIVIA KOHTAAMISIA

Työ tarjoaa aina uusia ja erilaisia haasteita.

Nuorten ihmisten ja perheiden kohtalot ja tilanteet ovat hetkistä vaikeimpia. Vaativia ovat erityisesti omaisten kohtaamiset.

Tehohoidosta luopuminen on koskettavaa ammatissaan harjaantuneellekin. Yhteis­ työkokouksessa keskustellaan tilanteesta yhdessä omaisten, lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan kanssa. Kerrataan tapahtuneita ja perusteellaan, miksi tehohoito ei enää johda toipumiseen vaan ainoastaan tilanteen pitkittymiseen.

Työskentely teho-osastolla on vaativaa, mutta antaa paljon myös onnistumisen hetkiä, kertoo Sini Kuki.

– Se on todella kova paikka. Vaikka tilan­ ne olisi itselle selkeä, on vaativaa osata välit­ tää perustelut omaisille. Heidän tulisi voida luottaa ratkaisun olevan oikea ja meidän pi­ täisi saavuttaa ihmiset aidosti, jotta syntyisi yhteinen ymmärrys ja hyväksyntä. Ratkaisun potilaan hoidosta tekee aina lääkäri lääke­ tieteellisin perustein.

Sini Kuki korostaa hoitohenkilökunnan tekevän voitavansa auttaakseen potilasta.

Jokainen potilas saa hyvän ja arvokkaan kohtelun.

– Keskitymme auttamaan tehohoidon jakson ajan. Olemme läsnä ja huomioimme jokaisen kohtaamalla ihminen ihmisenä.

Persoonallamme me tätä työtä teemme.

Työssään Sini Kuki on oppinut ihmisen oman vastuun elämästään. Teho-osasto ei muuta potilasta ja hänen elämäänsä tai elämäntapaansa. Potilas voi saada ahaa-elä­ myksen, mutta muutokseen hän pystyy vain halutessaan ja vuodeosaston, kotihoidon sekä omaisten tuella.

Työ tuo paljon myös onnistumisen hetkiä. Potilaan edistyminen toipumisessa palkitsee.

– Kun saa autettua potilasta ja omaisia heidän tilanteessaan, tulee kokemus, että on pystynyt olemaan tukena.

UUDET HAASTEET EDESSÄ

Uudistukset siirtävät lähivuosina valtakun­ nallisen palovammakeskuksen Jorvin teho­ hoidon yksikköön. Sini Kuki on menossa tammikuussa tutustumaan nykyisen palo­ vammakeskuksen toimintaan Töölössä.

Sini Kuki on tyytyväinen elämäänsä ja toivoo sen säilyvänkin mallillaan. Hän odot­ taa, että kaikilla hänen perheessään riittää oman kiinnostuksen kohtaavaa tekemistä.

Odotuksia lähivuosilta ovat myös uudet haasteet työuralla sekä urheiluharrastuksen säilyminen elämässä.

– Jospa puolimaratonin aika, 2,02, vähän paranisi, hän heittää hymyillen. O TELMA 4•2014

45

MAAILMALLA

Uudet tuulet Tokion työssä Japanilaisen tradition mukaan äiti ahkeroi kotona ja isä stressaa työpaikalla.

Nyt odotetaan työkulttuurin muutosta, joka saa äidit ja isät kohtaamaan.

Kuvateksti Teksti Siru Valleala W Kuvat Petri Artturi Asikainen

46

TELMA 4•2014

>

Marie Tsuboi (oik.) tasapainoilee työn ja äitiyden haastavassa maastossa, johon moni modernikaan japanilais­nainen ei mielellään astu.

TELMA 4•2014

47

MAAILMALLA

M

arie Tsuboilla, 37, on jo tulinen hoppu. Vaikka firman muiden työntekijöiden päivä vielä jatkuu, Marien on kiiruhdettava päiväkotiin noutamaan 3-vuotias Kaito. Kello on seitsemän illalla. Kosmetiikkayrityksen markkinoinnin parissa työskentelevä Marie ajattelee rehkimään jääneitä työkavereitaan, mutta tietää, että lapsiperheen kanssa jostakin on joustettava, kuten ylitöistä. Samaan aikaan aviomies Toru Yoshihara taittaa tunnin kotimatkaansa.

Marie edustaa Japanissa yhä harvinaista, mutta koko ajan yleistyvää lajia: työssäkäyviä äitejä. Hänelle oli luontevaa palata työelämään vuoden hoitovapaan jälkeen.

– Aluksi luulin, että minusta tulee koti­ äiti. Mieli kuitenkin muuttui, ja tajusin

Marie Tsuboi matkaa joka päivä polkupyörällä ja metrolla päiväkotiin, töihin ja lopulta kotiin.

kaipaavani töihin. Olin ollut työelämässä 12 vuotta, ja työ on iso osa identiteettiäni.

Tiesin, että mikäli tahdoin säilyttää asemani, töihin oli palattava mahdollisimman pian.

Helppoa työnteko perheenäideille ei ole.

Päiväkoteja on tarpeeseen nähden vähän, vaikka Marien asuinalueella Pohjois-Tokiossa on juuri rakennettu kaksi uutta päiväkotia. Moni joutuu viemään lapsensa junalla kauemmas hoitoon. Mariella on ystävä, jonka kaikki kolme lasta ovat eri päiväkodeissa.

Käytännössä päivähoitopaikan saa ainoas­ taan huhtikuussa, jolloin uusi lukukausi alkaa.

Japanissa äitiysloma kestää kaksi kuukautta ja hoitovapaa 10 kuukautta.

– Koska Kaito täytti vuoden joulukuussa, täytyi paikkaa odottaa kevääseen saakka.

Pystyin aloittamaan työt vain sillä edellytyksellä, että mieheni jäi kotiin. Onneksi minulla on moderni puoliso, jonka työpaikalla kansainvälisessä firmassa sallittiin tällainen järjestely.

– Olen hieman vihainen päivähoitosysteemille, vaikka koenkin, että Kaito saa parhaan mahdollisen hoidon. Järjestelmä on kankea ja kallis.

Japanin hallitus on viime aikoina puhunut äänekkäästi naisten tarpeellisuudesta työmarkkinoilla ja miesten panoksesta kotona. Naisista on työelämässä noin 63 prosenttia, mikä on alhainen määrä muihin teollisuusmaihin nähden. World Economic Forumin laatiman Global Competitiveness -raportin mukaan esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku on 93 prosenttia.

Asiat muuttuvat hitaasti, ja ihmisten asenteilla on merkitystä.

– Minulla on ystäviä, jotka odottavat avioliittoa ja lapsen syntymää, jottei tarvitsisi käydä töissä. Aviomiehet eivät kannusta töihin paluuseen. Monimutkainen tukiviidakko ja päivähoidon hinta saavat myös lykkäämään lapsentekoa, kertoo Marie ja näyttää sivujen pituista pistetaulukkoa,

Japanissa naisista on työelämässä noin 63 prosenttia, mikä on alhainen määrä muihin teollisuusmaihin nähden.

48

TELMA 4•2014

Aviomies Toru Yoshiharan harvinaisen joustavan työn ansiosta Kaito-pojan hoitojärjestely toimii.

jonka mukaan äitiyspäiväraha määräytyy.

Tukeen vaikuttavat muun muassa tulot, ­ammatti, asema sekä se, millaista vakuutus­ ta on m ­ aksanut.

Hallinnollisissa ammateissa ei välttä­ mättä ole äitiyslomaa lainkaan. Japanin mediassa on ollut esillä osakalaisen laki­ elimen jäsenen raskaus. Organisaatio sai syytöksiä siitä, miksei työntekijöille ole kirjattu minkäänlaista äitiyslomaa.

ONNEN KONSULTIT

Perheen yhteinen aika on vähäinen, mutta sitäkin tärkeämpi.

Samaan aikaan, kun Marie Tsuboi viilettää kodin, työpaikan ja päiväkodin väliä, Takeshi Muranaka istuskelee lokoisassa tatamisalissa keskellä Aoyaman kaupungin­ osan muotikuhinaa.

Salissa ei käy kuhina, vaan ihmiset ovat keskittyneitä, hymyileviä ja täynnä halua rohkaista lähimmäistä. Onko kyseessä meditaatiosali – vai sittenkin toimisto?

– Tervetuloa Co-Creation Creatorsille, toivottaa Takeshi. Kyseessä on konsulttifir­ ma, jonka tarkoituksena on opastaa työnte­ kijöitä kohtaamaan todelliset voimavaransa.

Nelikymppinen Takeshi sai pari vuotta sitten tarpeekseen suuren firman kaaoksesta ja sanoi itsensä irti. Huolimatta nousujoh­ teisesta asemastaan IBM:llä, alaisista, lois­ topalkasta ja ulkomaillakin asumisesta hän ei sietänyt jatkuvaa stressiä ja numeroihin tuijottamista. Työ ei tuonut tyydytystä.

– Tutustuin yhteisellä matkalla kolle­ goihini, jotka olivat kiinnostuneita ideastani.

Osalla oli jo etukäteen kokemusta tästä alasta. Olemme kaikki sitä mieltä, ettei nykyinen työympäristö ole kestävän kehityk­ sen mukainen. Koko systeemin on kasvetta­ va, ja muutos syntyy ihmisen sisällä.

Erilaisia mindfulness-yrityksiä on henki­ siin asioihin uskovassa Japanissa runsaasti, mutta Takeshi uskoo, että hänen firmallaan on tarjottavanaan konkreettisia keinoja.

– Isojen yritysten työntekijät ovat menes­ tyneitä ja saapuvat arvostetuista yliopistois­ ta, mutta työskentely on löysää, keskustelu ei toimi ja bisnes kärsii. Ihmiset ovat stres­ saantuneita ja onnettomia. Ilman onnelli­ suutta ei ole empatiaa, ja ilman empatiaa on vaikea tuottaa hyvää.

TELMA 4•2014

49

>

Takeshi Muranakan (kesk.) työpäivät ovat pitkiä, mutta perinteisen mallin oravanpyörään hän ei enää suostu astumaan.

Takeshi kollegoineen on tärkeällä asialla.

Perinteisesti japanilaisen yrityksen rutiinit ovat kaavamaisia ja hidastavat päätöksentekoa. Työntekijät eivät uskalla puhua kokouksissa, koska kollegoja ei haluta loukata itsekkäillä mielipiteillä. Kun päätöksiä ei tehdä tehokkaasti, polkevat asiat paikoillaan.

Päivät venyvät yöhön, koska ahkeruuden mittari on läsnäolo. Energiaa kuluu. Tämän energian Takeshi tahtoo valjastaa asiakkaidensa hyväksi.

– Avainsanat ovat tunne ja kokonaiskuva.

Keskustelujen avulla pohdimme asiakkaan niitä tunteita, joita on vaikea kohdata, kuten surua, yksinäisyyttä, vihaa, kateutta ja pelkoa.

Itsensä hyväksynnän kautta opastamme kohti pitkän tähtäimen näkökulmaa. Johtajien kanssa keskustelemme siitä, kuinka koko työyhteisö kärsii, jos työntekijä voi huonosti.

NAISET JOHTOON

Takeshi Muranaka tekee yhä paljon töitä, mutta uudella asenteella. Hänen ei tarvitse kilpailla kollegojen kanssa, ja hän tekee juuri sitä, mitä haluaa. Japanin hallituksen uudella starttiraha-avulla perustetun yhtiön tunnetuin työntekijä on Mikako Yusa.

Yusa on tiimityöhön ja johtajuuteen erikoistunut konsultti, joka on kääntänyt japaniksi Otto Scharmerin organisaatioiden

50

TELMA 4•2014

henkiseen kehittämiseen keskittyvän teoksen Theory U. Mikako on firman ainoa nainen, jota muut pitävät johtohahmonaan.

– Miesten tulisi ottaa enemmän mallia naisista, joilla on paljon lempeyttä ja rakkautta, toteaa Takeshi, joka ei pateettisuuden uhallakaan epäröi korostaa rakkauden voimaa. Toinen toistuva teema on ääneen puhuminen.

– Japanilaisten hyviä puolia ovat kohteliaisuus ja ilmapiirin aistiminen. Jos näihin taitoihin yhdistettäisiin asioiden sanomisen rohkeus, päästäisiin pitkälle.

Takeshilla on vaimo ja 7-vuotias lapsi.

Hän näkee lasten kasvatuksen merkittävänä seikkana muutoksessa. Mikäli lapset kasvavat ilman henkisen rohkaisun perspektiiviä, on aikuisuudessa vaikea muodostaa omia mielipiteitä.

Perhetradition muutos kulkee työkulttuurimuutoksen rinnalla. Pääministeri Shinzo Aben eräs missio on Ikumen-projekti, joka kehottaa miehiä osallistumaan lasten kasvatukseen. Hallituksen tilastojen mukaan vuonna 2012 miehistä 1,9 prosenttia vietti isyyslomaa. Tavoitteena on nostaa tämä lukema kolmeentoista olympiavuoteen 2020 mennessä.

Moni arvostelee oikeistohenkistä Abea, joka mainostaa myös tahtovansa parantaa

naisten asemaa. ”Naisten on loistettava”, Abe on sanonut ja kannustanut yrityksiä palkkaamaan naisjohtajia. Tarkoituksena on, että Japanin kylkeä olisi olympialaisten alkaessa kiillotettu niin paljon, että johtoasemista 30 prosenttia olisi naisten hallussa. Nyt määrä yksityisellä sektorilla on 11 prosenttia.

Kriittisissä puheenvuoroissa on soimattu Abea naisten aseman käyttämisestä keppihevosena, kouluttamattomien naisten unohtamisesta sekä sitä, että projektin nimi SHINE merkitsee japanilaisella lukutavalla: KUOLE!

POMOILLA MUUTOKSEN AVAIN

Niin Marie kuin Takeshikin ovat nuoren polven kaupunkilaisia, jotka haluavat perinteiden muuttuvan. Se on tarpeen koko yhteiskunnan jatkuvuuden säilyttämiseksi.

Haasteita aiheuttavat alhainen lapsiluku ja eläköityminen. Uraa arvostavat naiset jättävät lapset kokonaan tekemättä. Naisten koulutuksella on suuria eroja, samoin maaseudun ja kaupungin välillä.

– Naisten verorahoja tarvitaan. Onneksi hallitus on huomannut sen. Huomattaisiinpa se työelämässäkin. Työpaikoilla naiset jakautuvat kahteen ryhmään: perheellisiin ja perheettömiin. Ryhmien välillä on vain

MAAILMALLA

Takeshi Muranakan konsulttiyrityksessä asiakkaan pelot kohdataan – rennosti.

Japani • 127,7 miljoonaa asukasta, pääkaupunki Tokiossa 13,2 miljoonaa asukasta.

• Tärkeimmät ulkomaankauppa­ kumppanit ovat Kiina ja Yhdysvallat.

Energiatuotanto on pitkälle riippuvainen ulkomailta tuoduista fossiilisista polttoaineista.

• Verotus on yleiseen tulotasoon verrattuna kevyempää kuin yleensä teollisuusmaissa. Yritysten verotus on korkea ja yksityishenkilöiden verotus on progressiivista.

• Tärkeimmät maataloustuotteet: riisi, sokerijuurikas, vihannekset, hedelmät, porsaanliha, siipikarja, maito, munat.

Vuosittainen kalasaalis on yksi maailman suurimmista. Jopa puolet ruokatarvikkeista tuodaan kuitenkin ulkomailta.

• Työttömyysaste on noin neljä prosenttia.

• Koulutuksen taso on korkea, ja maa pärjää hyvin PISA-tutkimuksissa.

• Järjestäytymisprosentti on alhainen, ja monelle ammattiryhmälle ei ole olemassa ammattiliittoa.

Sapporo JAPANINMERI

Sendai Tokio

Kobe

FREE VECTOR MAPS

vähän keskustelua. Tätä aatteellista jakoa olisi hyvä rikkoa. Äitien automaattinen lastenhoito-oletus on usein naisten itsensä ylläpitämä, miettii Marie.

Takeshi uskoo positiiviseen kehitykseen. Hänen firmansa ei mainosta, mutta silti asiakkaita saapuu yhä enemmän ja kauempaa. Istunnot tatamisalissa poikivat hedelmää, kun yksi kertoo oppimansa seuraavalle. Perinteisestä hierarkia-asemasta on tässä hyötyä, ja siksi Takeshi järjestää mielellään sessioita firmojen pomoille.

Myös Mariella on valoisia unelmia. Hän haluaa lisää perhettä.

– Unelmoin uudesta vauvasta. Samalla unelmoin uusista haasteista töissä, mutta en koe, että nämä haaveet sulkevat toisiaan pois. Aviomiehen panostus on tärkeää, mutta yhteiskunnan tukea tarvitaan lisää.

Työpaikkojen johtajat ovat tässäkin tärkeässä asemassa. Heillä on valtaa muuttaa kuluneita hierarkioita ja rohkaista isiä jäämään kotiin lasten kanssa. Takeshi ja Marie ovat samaa mieltä asenteiden merkityksestä työpaikoilla.

– Rakenteet muuttuvat vasta, kun uusi näkökulma solahtaa luontevaksi osaksi arkea. Sanoista tekoihin on matkaa. Japanilaisilla on pitkä tie kuljettavanaan, mutta tehokkaita askelia on jo otettu. O

Kioto Osaka

TYYNI VALTAMERI

Lähde: Suomen Tokion-suurlähetystö TELMA 4•2014

51

Eino Finne, Työväenmuseo Werstaan kuva-arkisto.

NÄIN MUINOIN

Irti kahleista ja ­täyteen elämään Yhteiskunnan alistavat rakenteet jarruttavat naisten mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Feministit ovat halunneet rikkoa nämä kahleet ja vapauttaa naiset rooliodotuksista ja velvollisuuksista.

Teksti Marita Viinamäki

52

TELMA 4•2014

K

un radikaali feminismi alkoi 1970-luvulla näkyä myös Suomessa, puhuttiin kahleista, jotka on rikottava. Naiset halusivat vapautua ahtaista normeista, jotka he yhdessä oppivat tunnistamaan ja tiedostamaan. Perhettä koskevia asioita ajateltiin uusiksi. Saatettiin ajatella, että lapsi kahlitsee naista. Äitiys ja perusperhemalli voitiin kyseenalaistaa. Feministit halusivat tehdä työtä, vaikuttaa yhteiskunnassa ja harrastaa: perhe ei saanut olla esteenä muulle elämälle.

Kodin ulkopuolisen työn ja perheen yhteensovittaminen on aina ollut mutkikas yhtälö. Aviovaimot olivat miestensä holhouksen alaisia vuoteen 1930 saakka, jolloin uusi avioliittolaki teki puolisoista yhdenvertaiset ja kumpikin sai omistaa oman omaisuutensa.

Silti vaimon alueeksi perheen elättämisessä nähtiin yleisesti kotitaloustyö ja lastenkasvatus. Näin ajattelivat myös monet naisasianaiset, jotka varasivat esimerkiksi poliittisen toiminnan itselleen ja halusivat tehdä työläis- ja maalaisnaisista perheenäitejä. Työssäkäynti päättyikin tavallisesti naisen avioituessa – joko omasta tai työnantajan päätöksestä.

Naisten palkkatyöt kuitenkin yleistyivät sotavuosien ja niitä seuranneen työvoimapulan myötä. Naisille maksettiin samasta työstä alempaa palkkaa, ja työelämä tuntui monin tavoin epäreilulta. Yhdistys 9 alkoikin 1960-luvun lopulla uudella tavalla kyseenalaistaa sukupuolirooleja. Tämä tarkoitti myös isän roolin muuttamista ja kotitöiden tasaisempaa jakamista.

Naisjärjestöt kannustivat 1970-luvulla isiä mukaan synnytyksiin ja lastenhoitoon. Puhuttiin myös perhedemokratiasta, jonka perustana pidettiin molempien puolisoiden taloudellista riippumattomuutta: naisella oli oltava oikeus koulutukseen ja työhön.

Lasten päivähoidon puuttuminen oli pitkään suurin este äitien elämälle kodin ulkopuolella. Vasta vuonna 1973 kunnat velvoitettiin järjestämään päivähoitoa, ja naisten työssäkäynti alkoi helpottua.

Koko perhe huomioitiin paremmin, kun äitiysloma­ etuuksista kehitettiin 1970-luvulla vanhempainloma-

Katy Hagelstam

H Työläisnaisille työnteko oli usein perheen elannon kannalta välttämätöntä.

Vuonna 1917 teollisuustyössä työskenteleville naisille taattiin neljän viikon palkaton äitiysloma, mikä oli ensimmäinen säädös perhevapaista. OTK:n Tampereen tulitikkutehdas työllisti 1920-luvulla paljon naisia.

E Feministejä Naisten juhlassa Arbetets Vännerin tiloissa Helsingissä vuonna 1979.

G Isät alkoivat 1970-luvulla osallistua enemmän lastensa hoitamiseen.

järjestelmä. Käytännössä sukupuoliroolit ovat säilyneet naisten työurien kustannuksella: äidit käyttävät yhä suuremman osan vanhempainvapaista, kun isät huhkivat samaan aikaan ylitöitä.

Feministit onnistuivat 1900-luvulla rikkomaan­ aina yhden kahleen kerrallaan. Vaikka perhe- ja työelämässä tasa-arvo ei vieläkään toteudu, yhteiskunta on kuitenkin muuttunut isoin harppauksin. Tänä päivänä ei tulisi esimerkiksi kuuloonkaan, ettei nainen saisi mennä yksin ravintolaan tai aviopuoliso selviäisi raiskauksesta ilman rangaistusta. O

Ritva Ojalehto

Yksityiskokoelma

G Nuoria feministejä yhteishengen huumassa Pariisin rauhanmarssilla vuonna 1981.

TELMA 4•2014

53

MINUN TYÖNI

Mikä työ?

• Lentoemännän työ on vaativa palveluammatti, jota tehdään vuoroissa lentojen ajankohdista riippuen.

• Lentoemännän työhön kuuluu huolehtimista matkustajien turvallisuudesta sekä palveluista, kuten ruoka- ja juomatarjoilusta.

• Monissa yhtiöissä koko matkustamohenkilökunta lentää sekä kotimaan-, Euroopan- että kaukoreiteillä.

• Lentoyhtiöt kouluttavat itse matkustamohenkilökuntansa.

• Vaatimuksiin kuuluu hyvä terveydentila, jonka lisäksi pohjakoulutuksena vaaditaan ylioppilastutkinto tai vastaavat tiedot. Kielitaitoa ja aiempaa asiakaspalvelukokemusta arvostetaan.

54

TELMA 4•2014

Turvallisuutta ja palvelua yläilmoissa Johanna Juntunen haaveili lentoemännän ammatista jo pikkutyttönä. Yli kymmenen vuoden aikana työ on näyttänyt tekijälleen myös vaativat ja raskaat puolensa, mutta jaksaa silti yhä innostaa.

Teksti Linda Pynnönen W Kuvat Aleksi Poutanen Finnairilla lentoemäntänä työsken­ televä Johanna Juntunen nauttii työnsä monipuolisuudesta ja haas­ teista. Työhön kuuluu turvallisuu­ desta huolehtimista, matkustajien palvelua ja raskaita yötöitä kauko­ lennoilla. Vastapainona pitkille työrupeamille lentohenkilöstö saa onneksi pidempiä vapaita, jolloin Juntunenkin nauttii yhteisestä ajas­ ta aviomiehen ja pienten lastensa kanssa.

”Äiti, meetkö sä taas viikonloppuna töihin?” kuuluu lentoemäntä Johanna Juntusen kotona nykyään usein, kun Aaro, 7, ja Elsa, 4, ovat alkaneet ymmärtää viikonpäivien päälle.

– Työvuoroni alkaa aina ilmoittau­ tumisella miehistökeskukseen.

Vuorolle tulevan miehistön kanssa käymme läpi lennon tiedot ja mat­ kustajaluettelon ja jaamme lennon aikana tehtävät työt porukan kes­ ken. Joka kerta käymme myös yh­ den turvallisuusaiheen läpi: joskus

se on koneen tekniikkaan liittyvää, joskus ensiaputapaus, jonka har­ joittelemme kertauksen vuoksi.

– Turvallisuus on työni tärkein osa, vaikka matkustajille tarjoilu onkin näkyvämmässä roolissa. Jokaisel­ la lennolla on muun muassa var­ mistettava, että varauloskäynnin kohdalla istuva matkustaja on sel­ lainen, joka pystyy hätätilanteen sattuessa toimimaan miehistön apuna. Yhteinen kieli on löydyt­ tävä, eikä paikalle voi istuttaa esi­ merkiksi liikuntarajoitteista tai ­raskaana olevaa henkilöä tai lasta.

– Työvuorolistat saamme aina kuu­ kaudeksi kerrallaan, viikkoa ennen TELMA 4•2014

55

>

MINUN TYÖNI

”Lentoemännän ammatti on koko suvun harrastus – tai siltä ainakin välillä tuntuu!” kuun vaihtumista. Jonkin verran vuorotoiveita voi esittää, mutta vapaa-ajan suunnitelmia ei silti voi tehdä kovin pitkälle etukäteen.

– Vuoroja, joissa yövytään vain ­lyhyesti kohteessa, kutsumme ”henkarit heiluu” -yöpyviksi: kun laitat virkapuvun roikkumaan henkariin, henkari heiluu vielä, kun otat sen takaisin päälle. Tällaiset vuorot ovat varsinaisten yövuorojen lisäksi rankkoja. Saamme toivoa kauko- tai Euroopan- ja kotimaanlennoille painottuvaa listaa, mutta periaatteessa kaikki kuitenkin tekevät kaikkea.

56

TELMA 4•2014

– Lentoemännän ammatti on koko suvun harrastus – tai siltä ainakin välillä tuntuu! Vaikka mieheni on normaalissa päivätyössä, on lasten- ja kodinhoidon järjestäminen usein palapeliä. Sukulaisemme asuvat kaukana, joten ystävät, lasten ­kummit ja mieheni täti ovat meille korvaamaton apu arjessa.

– Parasta työssäni on sen monipuolisuus ja sopiva haasteellisuus.

Ihanaa on myös se, että arkivapaat antavat mahdollisuuden viettää ­aikaa lasten kanssa kotona. O

Telma tutustuu työelämän toimijoihin

RAUTALANKAA

TERVEYDEKSI! Teksti Maarit SeelingiW Kuva Miika Kainu – Tulevaisuudessa neuvonantajien kuoro on paljon moniäänisempi, mutta THL:n rooli tutkimukseen perustuvan, luotettavan tiedon välittäjänä korostuu, sanoo pääjohtaja Juhani Eskola.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Juhani Eskola, mitä THL tekee?

THL on valtion asiantuntijalaitos, jonka tehtävä on suojella ja edistää maan väestön terveyttä ­ ja hyvinvointia. Toimimme lähinnä sosiaali- ja terveysministeriön työrukkasena, mutta tarvit­ taessa avustamme myös muita ministeriöitä.

Toinen keskeinen kohderyhmämme on sosiaalija terveydenhuollon alan ammattihenkilöstö.

Mitkä ovat THL:n haasteita tämän hetken Suomessa?

Haasteita on paljon. Väestön ikääntyminen on Suomessa poikkeuksellisen nopeaa. THL:n teh­ tävänä on vaikuttaa siihen, että väestön terveys ja toimintakyky säilyvät hyvinä, vaikka elinikä pidentyisi. Huolestuttavaa on myös eriarvoi­ suuden lisääntyminen sekä väestöryhmien vä­ listen terveyserojen ja syrjäytyneiden määrän kasvaminen. Terveysongelmista päällimmäisiksi nousevat alkoholin aiheuttamat haitat, väestön lihominen ja liikkumattomuus, mielenterveys­ ongelmat sekä muistisairauksien lisääntymi­ nen. Iso haaste on tietysti se, miten palvelu­ rakenteemme saadaan sopeutettua vastaamaan ­muutoksiin.

Millaisessa Suomessa THL joutuu toimimaan 10 vuoden kuluttua?

Nykyiset haasteet työllistävät ensi vuosikym­ menelläkin. Muut haasteet liittyvät tiedon mää­ rän lisääntymiseen ja sen saavutettavuuden paranemiseen. Auktoriteettiasemat murtuvat.

Potilas–lääkäri-suhde muuttuu. Ihmiset joutu­ vat valitsemaan, mikä on heille hyväksi vähän samalla tavalla kuin valitsisivat sähköisiä pankki­ palveluita. Yhteiskunta on vielä perustunut sii­ hen, että on olemassa suhteellisen harvoja to­ tuuksia. Tulevaisuudessa neuvonantajien kuoro muuttuu paljon moniäänisemmäksi. THL:n rooli tutkimukseen perustuvan, luotettavan tiedon välittäjänä lisääntyy ja korostuu. Toimintamme verkkokanavien kautta lisääntyy. Roolimme päättäjien ja alan ammattilaisten taustoittajana ei silti vähene.

Joudumme määrittämään uudelleen toiminto­ jemme painopisteet. Loppuvuodesta käytyjen yt-neuvottelujen tuloksena vähennämme vielä 130 työntekijää aikaisemmin tänä vuonna lähte­ neiden lisäksi. Tämä vaatii rajua sopeutta­mista.

THL:lla on 70 laissa määritettyä tehtävää ja velvoitetta. Kriittiset toiminnot on pyrittävä silti säilyttämään.

Miten THL:n organisaation tulisi muuttua, jotta se pystyy vastaamaan uusiin haasteisiin?

THL:n organisaatio muuttuu vuoden vaihtees­ sa, kun valtiontalouden säästöpäätökset ja tut­ kimuslaitosuudistus leikkaavat rahoitustamme kolmen vuoden aikana peräti 30 prosentilla.

Millaista THL:ta nyt rakennetaan?

Suurella todennäköisyydellä toimintamme on muuttumassa kohti Terveyden ja hyvinvoinnin tietotaloa. Satsaamme sekä omien että hoidet­ tavanamme olevien tietojärjestelmien paran­ tamiseen. Ne pitää avata tehokkaammin myös ulkopuolisille käyttäjille. Meidän on tarjottava

sellaisia tuotteita, joille on yhteiskunnassa kysyntää, ei sellaisia, joita olemme tottuneet tuottamaan. Muutamme kurssiamme asiakas­ lähtöisempään ja nykyistä laajempaa kohde­ ryhmää palvelevampaan suuntaan.

Millaisia työturvallisuusriskejä piilee omassa työssäsi?

Fyysisiä riskejä ei juuri ole – teen siistiä sisätyötä. Riskit liittyvät enemmän henkiseen kuormittavuuteen, näinä aikoina erityisesti työilmapiiriin ja vastaaviin asioihin liittyvien paineiden käsittelyyn. Psykososiaalinen työkuormitus on tällä hetkellä todennäköisesti ykkösongelmiamme. Yt-neuvottelut vaikuttavat koko laitoksen ilmapiiriin. O TELMA 4•2014

57

TELMAN TAKANA

TSR

TUTKIMUSTIETO TYÖPAIKKOJEN HYÖDYKSI Työsuojelurahasto lanseerasi tuotteistusmäärärahan, jonka avulla tutkimus- ja kokemustieto jalostuu uusiksi, innovatiivisiksi asian­ tuntijapalveluiksi tai toimintatavoiksi suoraan työpaikoille.

T

Kimmo Heinonen / Kuvasatama oy

Teksti Leena Huovila W Kuvitus Jussi Kaakinen

Kenneth Johansson

”Ne, joilla on dataa ja kokemusta, haluavat todennäköisesti, että elämäntyö ei jää julkaisuihin vaan etenisi myös työ­paikoille.”

58

TELMA 4•2014

yöelämästä on hyllymetreittäin tutkimustietoa, mutta tutkimustieto ja tutkijoiden kokemus jäävät liian usein mappeihin pölyttymään. Tietämys ei siis siirry työpaikoille käytännön toimintatavoiksi ja työkaluiksi työelämän kehittämiseen.

Tähän haasteeseen Työsuojelurahasto on nyt tarttunut. Rahasto lanseerasi lokakuun lopussa uuden määrärahan: tuotteistusmäärärahan. Sen avulla rahoitetaan hankkeita, joissa olemassa olevasta tutkimus- ­ ja kokemustiedosta tuotetaan työpaikkojen käyttöön asiantuntijapalveluita tai toimintatapoja.

– Tuotteistusmääräraha rakentaa siltaa tutkimushankkeiden ja välittömien kehittämishankkeiden kuilun yli. Tutkimuksissa kertyneen tiedon ja tutkijoiden laajan kokemuksen halutaan välittyvän entistä paremmin työpaikkojen käyttöön, toimitusjohtaja Kenneth Johansson sanoo.

Tuotettavassa konseptissa korostuvat moniammatillisuus ja hyödynnettävyys suomalaisessa työelämässä. Kehitettävällä toimintatavalla voidaan parantaa työoloja, edistää työyhteisöjen toiminnan turvallisuutta, työterveyttä, tuottavuutta ja työelämän suhteita.

MAHDOLLISIMMAN LAAJAAN KÄYTTÖÖN

Tuotteistusmääräraha kuuluu tutkimus- ja kehityshankkeisiin, jotka jakautuvat näin: tutkimus – uuden tiedon tuottamiseen, tuotteistus – olemassa olevan tietämyksen konseptointiin, kehittämisavustus – tutkimusperusteiseen työyhteisöjen kehittämiseen.

– Tuotteistusmäärärahalla rahoitettuja konsepteja on mahdollista pilotoida työyhteisöissä kehittämisavustuksella. Kehittämisavustus on rahoitusinstrumentti, jonka avulla työpaikat tai työpaikkojen joukko

voivat kehittää toimintaansa. Viime vuosina niiden hakemusmäärät ovat kuitenkin laskeneet selvästi.

Uusi määräraha toivottavasti myös vahvistaa kehittämisavustuksen käyttöä, Johansson sanoo.

Kun työpaikat ovat tähän asti kehittäneet toimintaansa kehittämisavustuksin, kehittäminen on jäänyt yhtä työpaikkaa koskevaksi: toimintamallit eivät ole olleet levitettävissä, koska konseptoituja malleja ei ole ollut.

– Rahoittajana me toivomme, että mahdollisimman moni soveltaja voisi ottaa konseptoidut toimintamallit tuoterepertuaariinsa ja että ne siten leviäisivät Suomen työpaikoille, Johansson sanoo.

MONIAMMATILLISIA PAKETTEJA

Kiinnostus tuotteistusmäärärahaa kohtaan on ollut suurta ja palaute myönteistä: tuotteistamiselle on selvästi tilausta, arvioi Työsuojelurahaston tutkimusasiantuntija Mikael Saarinen. Rahasto järjesti marraskuun alussa asiantuntijatiedon konseptoinnista työpajan.

– Työpajaan kokosimme meille tuttuja aktiivisia toimijoita, jotka ovat olleet meihin yhteydessä tällaisen ideoinnin näkökulmasta, Saarinen kertoo.

Mukana oli kuusi ryhmää johtamisen, hyvinvoinnin, tuottavuuden sekä työsuojelun tutkimuksen ja kehittämisen alueelta.

– Ne, joilla on dataa ja kokemusta, haluavat todennäköisesti, että elämäntyö ei jäisi julkaisuihin vaan etenisi myös työpaikoille. Heillä ei kuitenkaan välttämättä ole kokemusta, miten tietämys jalostuu myytäväksi paketiksi, Saarinen sanoo.

Siksi työpajaan osallistui fasilitoijia. Fasilitoijien työn tarkoitus on helpottaa yhdessä toimimista ja

Helppokäyttöisiä työkaluja Pitkään jatkunut talouden kurimus näkyy siten, että työpaikoilla kynnys toiminnan kehittämiseen on tavat­ toman korkealla. Kehittämispanos­ tukset ovat minimaalisia verrattuna 10–15 vuoden takaiseen aikaan.

Kuitenkin työpaikan on mahdol­ lista saada ulkopuolisen kehittäjän kustannuksista puolet maksetuksi Työsuojelurahaston kehittämisavus­ tuksella. Uusien tuotteistusmäärä­ rahalla tuotettujen, konseptoitujen toimintatapojen toivotaan tehosta­ van toimintaa.

Kimmo Heinonen / Kuvasatama oy

kehittämistä. Fasilitoijat edustivat palvelumuotoilua, tuotteistamista, projektinhallintaa, it-osaamista sekä immateriaali- ja tekijänoikeuksia.

Tuotteistusmäärärahan rahoitusehdoissa edellytetään moniammatillisuutta ja yhteiskehittelyä. Saarisen mukaan tämä tarkoittaa, että moniammatillisuus ei toteudu oman tiimin kautta vaan mukana on aidosti erilaisia toimijoita ja verkostoja.

– Myös kohderyhmän täytyy olla tiedossa: millaiset työpaikat hyötyvät tuotteesta ja millaisille työpaikoille sitä tarjotaan, Saarinen sanoo.

– Työpajassa sparrasimme yhteenliittymiä, jotta toivon mukaan saisimme piakkoin ensimmäiset valmiit hakemukset. Määräraha on kuitenkin tietysti kaikille avoin, ja neuvomme kaikkia hakijoita idean kehittelyssä ja hakemuksen valmistelussa niin kuin kehittämisavustuksissakin. Mielenkiintoista on nähdä, löytyykö kokoonkutsujiksi myös soveltajia ja palvelumuotoilijoita tutkimusryhmien lisäksi. O

Mikael Saarinen

Tutkimusasiantuntija Mikael ­Saarinen arvioi, että työelämän kehittäminen on vaiheessa, jossa tarvitaan helpommin käytettäviä työkaluja työyhteisöjen toiminnan ke­ hittämiseen. Tuotteistusmäärärahan toivotaan tuottavan uusia, helppo­ käyttöisiä ja laajasti sovellettavia työ­ kaluja suomalaisille työpaikoille.

– Tämän toivomme laskevan kehittämiskynnystä. Kehittämisessä ei ole mitään maagista, ja konkreet­ tisten työkalujen avulla muutosta saadaan aikaan.

Lisätietoa: Tuotteistusmäärärahan rahoitus­ehdot www.tsr.fi/tuotteistus.

Tuotteistusmäärärahaa voi hakea ilman hakuaikoja. Yhteydenotto ennen hakemuksen tekoa, neuvontaa saa myös puhelimitse, 09 6803 3311.

Kaikki rahaston rahoitusmuodot www.tsr.fi

TELMA 4•2014

59

TELMAN TAKANA

TTK

HYVÄ RENKI, HUONO ISÄNTÄ Sosiaalinen media muuttaa työn tekemisen tapaa. Yhä useammalle se on osa päivittäistä työympäristöä, kanssakäymisen, kokemustenjaon ja ideoiden lähde. Some on silti ehtinyt näyttää myös nurjat puolensa. Se voi viedä työpaikkakiusaamisen aivan uudelle tasolle.

Teksti Maarit Seeling W Kuva Minna Kurjenluoma

S

Päivi Rauramo

osiaalisen median tiukimmat vastustajat pelkäävät somen vievän koko käden, jos sille antaa pikkusormen, ja kieltäytyvät ottamasta sitä lainkaan työkalupakkiinsa.

Työturvallisuuskeskuksen (TTK) asiantuntija Päivi Rauramo vertaa somea leipäveitseen. Veistäkään ei kielletä, vaikka leivän leikkaamisen lisäksi sillä voisi myös tappaa. Vertausta käytti alkuaan somessa eräs äiti, joka halusi perehdyttää lapsensa vastuulliseen somen käyttöön.

– Somea ei pidä pelätä. Oikein käytettynä sekä some että leipäveitsi ovat mainioita välineitä. Someen sisältyy paljon hyvää, mutta myös some-maailmassa pitää olla osaamista ja noudattaa sovittuja sääntöjä.

Uhat ja mahdollisuudet pitää vain rohkeasti tunnistaa, Rauramo toteaa.

Työturvallisuuskeskus on pureutunut somen ongelmiin työsuojelunäkökulmasta tuottamalla aiheesta digitaalisen oppaan Sosiaalisen median työkäyttö.

Julkaisu on tarkoitettu helpottamaan työyhteisön omien sääntöjen laadintaa, ja se on vapaasti luettavissa TTK:n internet-sivuilta. Oppaassa käsitellään somen käytön eettisiä periaatteita, työsuojeluun liittyviä uhkia sekä vastuita ja rooleja työpaikalla. Siinä otetaan kantaa myös rikolliseen toimintaan.

– Sosiaalisen median kielteiset puolet tulisi nähdä työsuojelullisena asiana. Some tekee kaikenlaisesta kritiikistä entisestä julmempaa. Se on psykososiaalinen kuormitustekijä, joka tulee ottaa huomioon työsuojelussa, Rauramo muistuttaa.

SOME-OPPIA PELISÄÄNNÖISTÄ

Työpaikoilla pitäisi Rauramon mielestä nykyistä ­paremmin perehdyttää ja kouluttaa somen käyttöön ja sopia yhteisesti siitä, miten esimerkiksi somessa havaittuun tai koettuun epäasialliseen käytökseen puututaan.

– Oikein käytettynä sosiaalinen media edistää työntekijöiden, palveluorganisaation ja asiakkaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen avulla voidaan tehostaa käyttäjälähtöisten palveluiden tuottamista. Somen

60

TELMA 4•2014

luonteeseen kuuluu jakaminen ja yhteisöllisyys.

Parhaimmillaan se voi olla todellinen innovaatiomoottori, Rauramo sanoo.

Somen käyttöön liittyviä ongelmia olisi hänen mielestään kuitenkin myös hyvä miettiä työpaikoilla – mieluiten jo ennen kuin väärinkäytöksiä on edes ilmennyt. Näin niitä osattaisiin ehkäistä ja toisaalta voitaisiin myös varautua pahimman varalta.

KASVOT MIELIPITEILLE

Joillakin internetin keskustelupalstoilla mahdollisuus esittää mielipiteitä kasvottomana ja nimettömänä on toisinaan suorastaan kannustanut varsin loukkaavaan ilmaisuun. Sama ilmiö on havaittu joidenkin organisaatioiden sisäisissä järjestelmissä, jos niissä on mahdollista esiintyä nimettömänä.

Usein purkausten takana on omia pettymyksiä, väärinkohdelluksi tulemisen tuntemuksia ja vastaavaa.

– Erityisesti työyhteisöjen viestinnässä jokaisen pitäisi kyllä pystyä olemaan mielipiteensä takana. Nimettömänä kirjoittelu ei ylipäänsä ole kauhean reilua.

Ongelma korostuu helposti, jos nimettömänä toimiminen on jopa sallittua. Some voi nostaa työpaikkakiusaamisen vaikutuksen moninkertaisiksi, Rauramo pohtii.

Yleensä epäasiallisten mielenilmausten taustalla on hänen mukaansa isompia ongelmia, kuten huono työilmapiiri, turvattomuus, ihmisten väliset huonot kemiat jne. Some-häiriköinnin syyt ovat monisyiset.

Kauna, epätoivo ja viha purkautuvat, jos ne saavat ­sopivan tien ja tilaa.

Rauramo muistuttaa, että harvemmin työyhteisön toimijat haluavat olla toisilleen pahoja tarkoituksella. Sen sijaan, että puututtaisiin pelkästään rumaan kielenkäyttöön tai epäasialliseen toimintaan, olisikin pyrittävä löytämään myös syyt, jotka johtivat ei-toivottuun käytökseen.

– Kun työpaikalla tehdään lakisääteinen työpaikan riskien arviointi, siinä olisi samalla hyvä tilaisuus myös keskustella, onko työpaikalla riskiä sosiaalisen median osalta, Rauramo vinkkaa.

UHKAUS ON AINA POLIISIASIA

Hengen uhkaaminen, kunnianloukkaukset ja vastaavat äärimmäisyydet ovat aina poliisiasioita, eivät enää pelkästään työsuojelukysymyksiä. Myös siitä olisi syytä sopia ennakkoon, mihin vedetään raja, jolloin poliisiin ollaan yhteydessä.

– Työpaikalla ei enää pidä itse yksin ruveta tulkitsemaan tilannetta. Esimerkiksi sosiaalisella alalla alkaa jo olla lähes arkipäivää, että työntekijät joutuvat uhkailun kohteeksi jouduttuaan epäämään jonkin etuuden. Sekä asianosaiset että heidän omaisensa saattavat purkaa pahaa oloaan viestinviejään.

Rauramo tähdentää, että kaikista mahdollisista heikkouksistaan huolimatta some on ennen kaikkea mahdollisuus, kunhan se ei korvaa kokonaan perinteistä kasvokkain tapaamista. Hän uskoo, että somesta tulee yhä tärkeämpi osa ihmisen keskinäistä vuoro­vaikutusta niin työ- kuin yksityiselämässä.

– Somen käyttö olisi yhdistettävä erilaisiin kohtaamistapoihin. Se on erinomainen tapa pitää yllä kontakteja maailmassa, jossa työyhteisöt voivat olla hyvinkin eri puolilla maailmaa ja aikavyöhykkeitä, Rauramo toteaa.O

Lisätietoja Sosiaalisen median työkäyttö – Työsuojelunäkökulma, TTK 2014: www.ttk.fi/julkaisut/digijulkaisut

Parempi työ TELMA 4•2014

61

JULKAISUT

ARVOSTELMA

Työkaverina pelko Kirja valottaa väkivallan uhkaa, ennakointia ja hallintaa asiakastyössä. Työnantajan ja työntekijän velvollisuuksia sekä väkivallan ja pelon syitä tuodaan esiin. Teos soveltuu monille kohderyhmille, vaikka tapausesimerkit ovat enimmäkseen sosiaali- ja terveydenhuollon ja sairaanhoidon piiristä.

Opastuksen, perehdyttämisen, koulutuksen ja riittävän usein toistuvan harjoittelun merkitystä sekä yksilön omaa vastuuta korostetaan.

Turvallisuutta haittaavina tekijöinä kirja tuo esiin muun muassa kiireen, stressin sekä puutteet ammatillisuudessa ja tunteiden kontrolloinnissa. Teos herättää kysymään, onko työyhteisöissä hoidettu väkival-

taan varautuminen kunnolla vai ollaanko vain näennäisturvallisuuden tasolla.

Sanatonta viestintää korostetaan, mikä on paikallaan, sillä sanattoman viestinnän vahva vaikutus verrattuna sanalliseen korostuu ristiriita-, uhka- ja kriisitilanteissa.

Paikoittain käsitteitä käytetään epäjohdonmukaisesti.

Mehrabianin tutkimukseen viittaavassa kaaviossa on harhaanjohtavasti mainittu äänenpaino, vaikka alkuperäisessä tutkimuksessa puhutaan paralingvistiikasta, johon kuuluu painotuksen lisäksi monia muitakin äänellisiä tekijöitä. Sanallisenkaan viestin merkitystä ei tule vähätellä.

Kirjassa todetaan, että ei ole merkitystä sillä, mitä sanotaan, vaan miten sanotaan.

Sen sijaan voisi sanoa, että

Mindfullness työssä – tietoinen läsnäolo vapauttaa onnistumaan

Antti-Juhani Wihuri Talentum 2014 Suuret kansainväliset yritykset, kuten Google ja Apple, ovat jo ottaneet käyttöön tietoisen läsnäolon. Idän viisaudesta ammentavilla yksinkertaisilla harjoituksilla voi saavuttaa keskittyneen mielentilan, joka tuottaa rennon tuloksekasta toimintaa ja hyvinvoivia työ­ yhteisöjä. Kirja tarjoaa inspiraatiota, esimerkkejä ja tutkittua tietoa näiden taitojen hyödyntämiseksi työelämässä. www.talentumshop.fi

merkitystä on sekä sillä, mitä sanotaan, että sillä, miten sanotaan. Sanallinen viestintä sisältää aina myös sanatonta viestintää, mutta sanaton viestintä toimii yksinkin.

Teksti sisältää hieman toistoa. Se voi toki puolustaa paikkaansa, sillä kertaus tehostaa muistamista. Kirja esittää toteuttamiskelpoisia käytännön neuvoja. Esimerkit valaisevat ja selkeät kaaviot havainnollistavat asiaa.

Lukujen lopussa on tiivistetty yhteenveto olennaisista seikoista. Kirjan kieli on helppoa ja ymmärrettävää. Kirjaa voi suositella pikku puutteista huolimatta. Toivottavasti se herättää työyhteisöjä arvioimaan ja kehittämään turvallisuuskulttuuriaan.

Lauri Sundell: Työkaverina pelko – väkivaltariskien ennakointi ja hallinta (PS-kustannus, 2014) – Teksti Paula Hjelt-Putilin, puheviestintäkouluttaja, FM

Tunteet ja työ

Pauli Juuti, Pontus Salmi PS-kustannus 2014 Osaaminen ja innovatiivisuus vaativat, että työntekijät pystyvät työstämään eteen tulevien haasteiden vaatiman tunnetyön. Kirjassa käydään läpi työn voimavara- ja kuormitustekijöitä sekä tunteiden huomioon ottamista ja hyödyntämistä yhteistyössä. Teos antaa työkaluja työn herättämien tunteiden tunnistamiseen ja niiden työstämiseen. www.ps-kustannus.fi

Työn mielekkyyden johtaminen

Kati Järvinen Talentum 2014 Työn mielekkyyden johtaminen opastaa johtotehtävissä toimivia ja organisaation kehittäjiä näkemään roolinsa uudessa valossa ja antaa konkreettisia työvälineitä. ­Kirja auttaa luomaan menestyvän organisaation hiomalla työntekijöistä työelämän timantteja, jotka loistavat työssään ja mahdollistavat työn mielekkyyden ­myös muille. www.talentumshop.fi

62

TELMA 4•2014

VERKKO Positiivisen psykologian voima

Lotta Uusitalo-Malmivaara, toim.

PS-kustannus 2014 Kokoomateos kertoo tieteen näkökulman positiivisuuteen.

Vahvuuksille rakentaminen luo enemmän hyvinvointia kuin heikkouksiin keskittyminen, ja toisten auttaminen parantaa omaakin olotilaa. www.ps-kustannus.fi

Hyvä työturvallisuus tukee myös vapaa-aikaa Esimiestyö ongelmatilanteissa

Pekka Järvinen Talentum 2014 Kiire, jatkuvat muutokset, kasvaneet tehokkuusvaatimukset ja paineet lisääntyvään tiimityöskentelyyn näkyvät nykyisin yhteistyöongelmina työpaikoilla. Kirja opastaa esimiestä ennakoimaan, käsittelemään ja ratkaisemaan työpaikan ristiriita- ja ongelmatilanteita käytännönläheisesti. www.talentumshop.fi

Tapaturmat nakertavat turvallisuustyön tuloksia työpaikoilla. Suuressa osassa yrityksiä vapaa-ajan turmat aiheuttavat enemmän poissaoloja ja kustannuksia kuin työtapaturmat. Edistyneimmät yritykset ovatkin havahtuneet miettimään, miten työntekijöiden kokonaisturvallisuutta voisi edistää.

Katso video: www.tsr.fi/TSR-kanava

TELMAN LIITE TTK Koulutus – Julkaisut 2015 | Training | Publications

2015

Utbildning – Publikationer Training – Publications Työturvallisuuskeskus TTK tarjoaa avointa ja työpaikkakohtaista työsuojelun perus- ja täydennyskoulutusta, työelämän kehittämiseen ja työhyvinvointiin liittyvää koulutusta, myös esimiesvalmennusta, sekä joitakin kursseja ruotsin- ja englanninkielisenä. Koulutus antaa hyvän pohjan jatkaa kehittämistä ja yhteistoimintaa työpaikoilla.

TTK:n julkaisutuotanto tukee laajasti työelämän kehittämistä ja yhteistoimintaa työpaikoilla. Julkaisutarjonta ­sisältää yleisiä, aihe- ja alakohtaisia oppaita, tietolehtiä, opetusvideoita ja verkkojulkaisuja. Osa julkaisuista on myös ruotsin-, englannin-, viron- ja venäjänkielisinä.

Telma 4/2014:n liitteenä jaettu esite kuvaa TTK:n ­keskeistä toimintaa: avoin koulutus vuonna 2015, työ­ paikkakohtaiset tilauskoulutus- ja kehittämispalvelut, Työhyvinvointikortti, Työturvallisuuskortti, Rengastur­ vallisuuskortti, Sykettätyöhön.fi-palvelu sekä julkaisu­ tuotanto 2011–2014.

TTK:n verkkopalvelussa ovat jatkuvasti päivittyvät, ajankohtaiset koulutustiedot, kurssiohjelmat ja julkaisuesittelyt, laaja julkaisutuotanto aikaisemmiltakin vuosilta, myös esitteessä mainitut pdf- ja digijulkaisut sekä opetusvideot.

TTK järjestää lisäkoulutusta tarpeen mukaan, myös työpaikkakohtaisena.

Yhteystiedot: Työturvallisuus­keskus TTK Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki www.ttk.fi, info@ttk.fi, p. 09 616 261

Varaudu.info-sivusto avattu

Varaudu.infosta löytyy neuvoja muun muassa onnettomuuksien ja tapaturmien ehkäisemiseen, palo­ turvallisuuteen, rikosten estämiseen sekä liikenneturvallisuuteen. Laajan turvallisuuskäsityksen mukaisesti ­sivusto opastaa myös hyvinvoinnin ­ja terveyden kysymyksissä. Julkaisija on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. www.varaudu.info

TELMA 4•2014

63

TYÖN KUVA

Hyvän sään aikana Kivimiehen työ vaatii voimaa ja harjaantunutta silmää. Linjojen on oltava sujuvia ja tasojen kohdallaan.

Vääriin siirtoihin ei ole varaa, sillä yksi kivi voi painaa kilosta kymmeneen. Kun määrän kertoo kivetettävillä neliöillä, työpäivän päätteeksi tietää varmasti jumpanneensa.

Polvet ja selkä ovat ammatissa usein koe­tuksella.

– Kivimiehen työ on kausiluontoista. Paras päällystyskausi alkaa vapun kieppeiltä ja jatkuu joulukuun alkuun. Tuona aikana paiskitaan töitä koko vuoden edestä. Sääolot asettavat töille omat rajoituksensa, Helsingin keskustassa Alma-talon edessä olevan aukion pinnoituskivetystä lokakuussa asentanut kivimies Kari Lehti kertoo.

Kovaan maahan kiviä ei voi laittaa, tai ainakin se tulisi hyvin kalliiksi. Sade taas pehmittää maaperää niin, että työn joutuisi tekemään uudelleen maan kuivuttua.

Kivimiehen työpäivä alkaa aamuvarhain. Tila on vallattava ennen autoilijoiden ja työmatkalaisten tuloa.

– Kaupunkien keskustoissa raken­nettaessa liikenne tuo työn tekemiseen omat haasteensa. Loppukaudesta työskentelemme Helsingin Bulevardilla. Raitiovaunuja ja autoja menee jatkuvasti vierestä. Jalankulkijatkin kulkevat ajatuksissaan aina tuttuja reittejä. Vaikka vakiopolulla olisi monttu, ylitse pitää vain päästä.

Jo 20 vuotta kivimiehenä työskennellyt Lehti sanoo sopeutuneensa hyvin ammatin kausivaihteluihin ja sesongin pitkiksi venyviin työpäiviin.

– Parasta näissä hommissa on se, että saa olla ulkona ja kohteet vaihtuvat. Työn mielekkyyttä lisää, kun ei tarvitse tuijottaa aina samaa seinää. Töitä tehdään omaan tahtiin.

Mitä enemmän huhkit, sitä enemmän tienaat, Lehti summaa.

Kuva Sarri Kukkonen Teksti Maarit Seeling

64

TELMA 4•2014

TELMA 4â&#x20AC;¢2014

65

KOLUMNI

Mielekäs työ – järkevää ajankäyttöä

Y

Käytettävissä oleva aika on varsin rajattua, jos jätämme mielekkään tekemisen pelkästään vapaa-ajalle.

MIIKA KAINU

ksinkertainen ajatus: kuvittele käyttämäsi päivittäinen aika ympyränä. Voimme jakaa tuon ympyrän kolmeen samansuuruiseen osaan. Nimetään nämä osat myös yksinkertaisesti: 1. työ, 2. vapaa-aika ja 3. uni. Jatketaan ajatusleikkiämme kuvittelemalla ympyrä kelloksi, joka jakaa arkemme näihin kolmeen osa-alueeseen. Meillä jää keskimäärin kahdeksan tuntia jokaista osaa varten.

Kun pohdimme ajatusta kolmiosaisesta arjestamme todellisuuden näkökulmasta, esiin nousee oleellisia seikkoja ajankäytöstämme. Uni, johon käytämme raakamallimme mukaan kolmasosan ajastamme, ei todennäköisesti näyttäydy sinä elämän osana, johon lataisimme haaveemme ja unelmamme. Vaikka uni ja lepo ovat tärkeitä jaksamisemme kannalta, tuskin pitäisimme järkevänä sitä, että etsisimme elämämme mielekkyyttä ensisijaisesti nukkumisesta.

Vapaa-aika lienee se osa-alue, jonne suurin osa lataa haaveensa ja toiveensa mielekkäästä tekemisestä.

Mutta vapaa-aika, jos se nähdään erotuksena työstä, ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista, vaan usein suurin osa siitä koostuu aivan tavallisesta arjesta: siivouksesta, kaupassakäynnistä tai pyykinpesusta. Vapaa-ajalla toteutetaan paljon asioita, jotka ovat hyvän ja mielekkään elämän ytimessä.

Kuitenkin vapaa-aikakin on usein rajoitettu juuri arjen vaatimusten suhteen, eikä omia mielihaluja voi toteuttaa täysin vapaasti. Kaavoitetusta kahdeksasta tunnista harvoin jää edes puolet täysin vapaasti käytettäväksi. Vaikka näkisimmekin vapaa-ajan ensisijaisena aikana toteuttaa oman elämämme haaveita, käytettävissä oleva aika on varsin rajattua, jos jätämme mielekkään tekemisen pelkästään vapaa-ajalle.

Ajatus siitä, että työ olisi jotain, josta saa ainoastaan elannon ja rahoituksen haaveillemme, on epämotivoiva ja myös auttamatta vanhentumassa. Miksi jättää työn merkitys vain pelkän elannon varmistamiseen? Hukata kolmas osa elämästä tehden asioita, jotka eivät vastaa motivaatiotamme eivätkä vahvuuksiamme.

Ajatus on hölmö myös siinä suhteessa, että maail­ man monipuolistuminen on avannut suurien haasteiden lisäksi uusia mahdollisuuksia. Näyttää myös vahvasti siltä, että tulevaisuudessa useiden töiden tekeminen saattaa siirtyä roboteille ja ohjelmistoille teknologian kehittymisen myötä. 2000-luvun keskeinen ongelma ei tiivisty pelkästään kysymykseen siitä, riittääkö kaikille töitä, vaan oleellinen kysymys on myös, miten teemme kaikista töistä mielekkäitä niitä tekeville yksilöille.

On haastava tehtävä löytää kaikille ihmisille mielekkäät, sisäisesti motivoivat työnkuvat. Tulisi olla itsestään selvää, miksi sen pitäisi olla tavoitteemme.

Jos kyse on työelämän suunnasta, tavoitteemme tulisi olla, että pystyisimme tarjoamaan kaikille ihmisille mielekästä tekemistä perustuen yksilöllisiin motivaatiotekijöihin. Se on hyvä päämäärä, jonka kautta työelämän kehittämistä tulisi johtaa.

Reima Launonen Kirjoittaja on tutkija ja kouluttaja Filosofian Akatemia Oy:ssä.

66

TELMA 4•2014

Telma antaa vinkkejä arkipäivän vaaratilanteisiin.

VAAKSA VAARAA

TILANNE

Liikenneturvan mukaan liikenteessä on kuollut keskimäärin 34 ja loukkaantunut 540 jalankulkijaa vuodessa. Kuolemista lähes puolet tapahtui pimeällä tai hämärässä. Kaikista henkilövahingoista sattui 45 prosenttia vuoden pimeimpään aikaan loka–tammikuussa, samoin yli puolet jalankulkijoiden vammautumisista suojateillä.

TELMA NEUVOO

1.

Oletko musta aukko liikenteessä?

Vaikka katuvalot palaisivatkin, autoilija ei välttämättä näe ihmistä, joka kulkee tummissa vaatteissa vasten tummaa tienpintaa. Muista heijastimet!

2.

MIIKA KAINU

Pienet koululaiset ovat liikkeellä heti aamusta, myös loka– tammikuussa. Muista heijastimet ja heijastinpinnat vaatteissa!

3.

Palaako järjen valo polkupyörässäsi?

TELMA 4•2014

67

Osoitteenmuutos tai peruutus Ilmoita siihen organi­saatioon, jonka osoiterekisterin perusteella lehti on sinulle postitettu. Osoiterekisterin­ pitäjän nimi ja yhteys­tiedot on mainittu yllä, lehden vastaan­ottajan osoitetietojen yhteydessä.

Osoiterekisterien yhteystiedot löytyvät myös osoitteesta: www.telma-lehti.fi > osoitteenmuutos.

Työsuojeluhenkilörekisteri osoitelähteenä Työnantajan on lakisääteisesti ilmoitettava työsuojeluhenkilöstön vaihdokset ja osoitemuutokset: https://www.ttkrekisteri.fi TELMA 1 / 2015 ILMESTYY 26.2. 2015. AIHEENA:

Hyvä työkaari www.telma-lehti.fi • Voit lukea Telman näköislehtenä ja linkittää sen myös työyhteisön luettavaksi • Voit tilata Telman veloituksetta: Tilaa Telma > Tee tilaus • Palautteet ja tiedotteet • Some of Telma’s stories are availabe in English at website • Ett urval av Telmas artiklar finns på svenska på webbadressen Telma on tuotettu myös näkövammaisille lukijoille elektronisena julkaisuna­, jota voi lukea erityisellä lukuohjelmalla matkapuhelimen tai tietokoneen avulla. Lisätietoja info@thp.nkl.fi