Ekonomi 4/2014

4

E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

Korkki kiinni

KOHTUUKÄYTTÖ VOI LIPSAHTAA ONGELMAKSI

SYYSKUU 2014 MAAILMALLA

Saudi-Arabiassa teenjuontia ja kameleiden kauneuskilpailuja

PERSONA GRATA

Avun jakamisesta yritysyhteistyöhön VARAINHANKINNAN AMMATTILAISET KENIASSA

EEVA HOUTBECKERS: YHTEISKUNNALLINEN YRITYS TEKEE HYVÄÄ JA RAHAA

Mats Wolontis päivittää Hagelstamin

Punaisten laivojen kokousmatkat Merikokous tarjoaa tiimillesi tai työyhteisöllesi huvin ja hyödyn samassa paketissa.

Laivalla on niin kokous-, ravintola-, majoitus- kuin viihdepalvelutkin saman katon alla.

Mahdollisuus edullisiin tuliaisostoksiin sekä inspiroiva merinäköala sisältyvät hintaan.

Kerro meille toiveesi, me hoidamme loput.

Sydämellisesti tervetuloa!

Visioi viisaasti Helsingistä

Saaristosynergiaa Turusta

Helsinki–Tukholma-kokous

Vuorokauden merikokous

Viking Gabriella/Mariella

alk. 118,50 €/hlö

Helsinki–Tallinna-päiväkokous Viking XPRS

alk. 35 €/hlö

Turku–Tukholma,Viking Amorella

alk.

55,50 €/hlö

Vuorokauden merikokous Turku–Tukholma,Viking Grace

alk. 59 €/hlö

Kokouspaketit sisältävät hytin, aterioita ja kokoustilan.

Päiväkokouspaketti ilman hyttiä.

Varaukset: Helsinki 09 123 571, ryhma@vikingline.com Turku 02 333 1332, ryhma.turku@vikingline.com Tampere 02 333 1200, ryhma.tampere@vikingline.com Pidätämme oikeuden muutoksiin.

[ SISÄLTÖ ] SYYSKUU / SEPTEMBER 2014 E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

4

E KO N O M E R N A S FA C K T I D N I N G

30

Apua ja yhteistyötä

Lahjoittaminen ei ole yrityksillekään ainoa vaihtoehto tehdä hyvää.

Yritysyhteistyö voi hyödyttää molempia osapuolia. Ryhmä suomalaisia ekonomeja tutustui mahdollisuuksiin Keniassa.

39

40

Tutkimuksen mukaan palkkatyön ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistäminen onnistuu yleensä. Täysin ongelmatonta se ei silti aina ole.

”Tapaamisia ei ainakaan kannata suunnitella puhki.” Ekonomi Juuso Enala ja kylteri Jussi Ropo kertovat kokemuksistaan.

Työn ohella yrittäjänä

Kylterimentorointi käyntiin

!

Ekonomi-lehti myös verkossa

Tiedätkö mitä eroa on vastuullisella sijoittamisella ja vaikuttavuussijoittamisella (impact investment)?

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

3

[ SISÄLTÖ ]

[ PÄÄKIRJOITUS ]

Lähtökohtana hyvän tekeminen, tuottoa unohtamatta......................... 12

Kapula................................................. 20 Maineteko

Helsinki Priden 2014 teemana oli työelämä..........................................23

Maailmalla

Jarno Syrjälä työskenteli Suomen suurlähettiläänä Saudi-Arabiassa................................. 24

Ura..........................................................28 Kolumni

Parhaimmillaan lahjoitus on antajalleen sijoitus........................35

Persona Grata.................................36 Chaker................................................. 43 Pelisäännöt

Yrittäjä, muista päivittää vakuutustasosi.................................... 45

Pääomasta on pidettävä huolta Kesällä Suomi sykkii elämää ja tapahtumia. Joka nimeen ja notkoon kuuluu oma festivaali tai ainakin kesäteatteri. Myös ekonomeja kutsuttiin moneen kesätapahtumaan.

Kunto testattiin jo kesäkuun kuudentena, kun golffaavat ekonomijäsenet mittelivät paremmuudestaan Kurk Golfissa Ekonomföreningen Niordin kutsumina. Ekonomielämä jatkui Savonlinnan oopperajuhlilla, joille Savonlinnan Ekonomit kutsuivat. Kesäkuun 10. oli täydellinen päivä Saimaan höyrylaivaristeilylle, joka päättyi Olavinlinnan laituriin ja Madama Butterflyn taianomaisiin säveliin. Meno oli rentoa Seinäjoella, jossa irroteltiin Ekonomitangojen tahdissa ensi kertaa. Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ovat luvanneet, että tangon poljennossa tavataan taas ensi kesänä. Jo traditioksi muuttunut Ekonomijazz soitettiin Porissa 17. kertaa. Kesällä siis reissattiin, kerättiin voimia ja jaksamista, luotiin uusia tuttavuuksia ja vahvistettiin yhteisöllisyyttä.

Kuuma kesä on takana ja viilenevät, sateiset päivät ilonamme.

Elokuu on ollut täynnä hälyttäviä uutisia. Jatkuvien yt- ja irtisanomisuutisten aikana peräänkuulutetaan vastuuta päättäjiltä, yrityksiltä ja yksilöiltä, eikä taloudessa ole näkyvissä parempia aikoja.

Parhaillaan käydään myös työura- ja eläkeneuvotteluja.

Todennäköistä on, että jatkossa eläkkeelle päästään nykyistä myöhemmin. Siirtyvä eläkeikä lisää myös yksilön vastuuta omasta jaksamisestaan, sekä fyysisestä että henkisestä, kun työssä ollaan pidempään ja vanhempana.

Meille ekonomeille tärkein pääoma on oma ekonomiosaamisemme. Siitä riippuu kilpailukykymme työmarkkinoilla. Oman osaamisen jatkuvasta päivittämisestä ja kehittämisestä on pidettävä huolta. Mahdollisuuksia on paljon, perinteistä koulutusta ja webinaareja, mentoroinnissa oppivat sekä aktori että mentori, ammattikirjallisuuteen voi syventyä kun itselle sopii ja työssä oppii.

Hyödynnä ekonomiyhteisömme tarjonta!

Oppivaa syksyä!

Eeva Riittinen-Saarno

päätoimittaja

MIIKA KAINU

Uutissaldo............................................ 6 3 x uusi työ ....................................... 10 Yhteiskunnallinen yritys

Tapahtuma........................................47

Päätoimittaja / Chefredaktör Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@sefe.fi, p. 0201 299 254 Asiakkuuspäällikkö / Kundchef Diana ­Törnroos, diana.tornroos@alma360.fi Tuottaja / Producent Anne Penttilä, ­ anne.penttila@alma360.fi Toimitussihteeri / Redaktions­sekreterare Soila Eräniemi, soila.eraniemi@alma360.fi Ulkoasu / Layout Antti Nikunen, Liisa Seppo(AD) Toimitusneuvosto / Redaktionskommittén Eeva Riittinen-Saarno, Riikka Mykkänen, Taija Keskinen SEFEstä sekä Alma 360

Julkaisija / Utgivare SEFE ry – Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.sefe.fi Kustantaja / Redaktion Alma 360, PL 502, 00101 Helsinki www.alma360.fi www.ekonomilehti.fi

4

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Alma 360, myyntipäällikkö Kari Salko, kari.salko@alma360.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer SEFE, Lauri Laavakari, lauri.laavakari@sefe.fi Osoitteenmuutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@sefe.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset / Prenumerationer (ei-jäsenet) Alma 360, ekonomi@alma360.fi, myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset Hinta / Pris 65 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Aleksi Poutanen Paperi / Papper kannet ­MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 23.10.2014, jäsenyhdistysten tiedotteet 25.9.2014 mennessä SEFEen: lauri.laavakari@sefe.fi.

Nästa Ekonomi utkommer 23.10.2014, meddeland­en från medlemsföreningarna senast 25.9.2014 till SEFE: lauri.laavakari@sefe. fi. Ekonomi ei vastaa tilaamatta lähetettyjen ­kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä ­palauttamisesta.

441 619 Painotuote

PEFC/02-31-151

HENRY FOORUMI 4.11.2014

Royal at Crowne Plaza Helsinki

Lupa onnistua – vahvoja yhdessä

Building Organisations that are Fit for the Future Professor Julian Birkinshaw, London Business School Tämän Keynote -puheenvuoron tarjoaa: Hanken & SSE Executive Education

Menestys on tehtävä Hallituksen puheenjohtaja Anne Berner, Vallila Interior

Työ on muuttunut.

Miten johtamisen tulee muuttua?

Kehitysjohtaja Sami Honkonen, Reaktor

Lisätietoja tapahtumasta www.henryorg.fi

Pääyhteistyökumppani

Päämediakumppani

Keynotekumppani

Järjestäjä

Asiantuntijakumppaneina: Arc Technology Oy, Bird&Bird, Business Coaching Institute, DreamBroker, Edenred Finland Oy, Ernst & Young, Hyvän Terveyden Verkosto, Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Microsoft, Oracle, QuestBack Oy, Recruitby.net, Sanoma Rekrytointimediat, Stadin aikuisopiston oppisopimusyksikkö, Talent Vectia, Terveystalo, YIT Työkalukumppaneina: C&Q Systems Oy, Firstbeat Technologies, HUUGO- Työelämän alkoholiohjelma, motiMind Oy, Sympa Oy, YhteistoimintaLuotsit

3 206 € KESKIMÄÄRÄINEN KUUKAUSIANSIO Tilastokeskuksen palkka­rakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkan­saajien keskimääräinen kuukausiansio oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 3 206 euroa ja mediaaniansio 2 853 euroa. Maakunnista suurimmat keskiansiot olivat Uudellamaalla, 3 560 euroa.

5 pv TYÖTÄ VIITENÄ PÄIVÄNÄ VIIKOSSA Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimus kertoo, että puolet työllisistä työskentelee viikon aikana viitenä päivänä. Kuutena päivänä työskentelee kymmenesosa ja seitsemänä päivänä viikossa kahdeksan prosenttia työllisistä.

Alle viisipäiväiset työviikot olivat yleisempiä naisilla kuin miehillä.

50 000 KORKEAKOULU­ TETTUJEN TYÖTTÖMYYS Pitkälle koulutettujen työttömyys nousi heinäkuussa ensimmäistä kertaa yli 50 000:n, kerrotaan Akavasta.

Korkeakoulutetun väestöryhmän työttömyys on kasvanut nopeasti. Vuoden 2013 heinä­kuussa väestöryhmässä oli työttömiä noin 44 000.

6

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

NIINA HEIKKINEN

PALKKAA ILMAN BYROKRATIAA Suomen Palkanlaskenta kehitti kotitalouksien käyttöön palkan­maksupalvelun. Kaikki yksityistyönantajan velvollisuudet hoituvat yhdessä paikassa. Helppokäyttöinen palvelu auttaa työsopimuksen laadinnassa ja ohjaa käyttäjän palkanmaksun läpi.

Sen kautta saa hoidettua myös lakisääteiset vakuutukset. palkkaus.fi

Opetuspalkinnon voittajat Vaasan yliopistosta Christina Gustafsson (vas.), Katarina Hellen ja Minna-Maarit Jaskari.

Opetuspalkinto Vaasaan HYÖDYNNETTÄVYYS TYÖELÄMÄSSÄ sekä teorian ja käytännön toimiva kokonaisuus ratkaisivat Suomen Ekonomiliiton opetuspalkinnon 2014 voiton Vaasan yliopistoon. Hyvää on myös voittaneen kurssikokonaisuuden kehittäminen yhdessä opiskelijoiden kanssa ja sen monistettavuus muihin yliopistoihin. Lisäksi valintaraati perusteli voittajan valintaa sillä, että kurssikokonaisuuden toteutus yhdistää teorian ja käytännön kiinnostavalla tavalla toisiinsa ja kursseista muodostuva jatkumo lisää opiskelijoiden motivaatiota.

Vuoden 2014 opetuspalkinnon sai Vaasan yliopiston markkinoinnin pääaineopiskelijoille suunnattu 15 opintopisteen kurssikokonaisuus tilastotieteiden johdantokurssi, tilastollinen

tietojenkäsittely ja markkinoinnin analyysit.

Opetuspalkinnon saivat kurssien opettajat kauppatieteellisestä tiedokunnasta, yliopistoopettaja Minna-Maarit Jaskari ja tutkijatohtori Katarina Hellen sekä päätoiminen tuntiopettaja Christina Gustafsson teknillisen tiedekunnan matemaattisten tieteiden yksiköstä.

Kurssikokonaisuutta voittajaksi ehdottanut ainejärjestö Warrantti ry valitsi kurssikokonaisuuden siksi, että sen avulla teoria ja käytäntö yhdistyvät luovalla tavalla. Kursseilla oppii teoriaa, käytäntöä ja soveltamista.

Palkinnon teema vaihtuu vuosittain ja sen suuruus on 6 000 euroa. Esityksen tehnyt opiskelijajärjestö palkitaan 1 000 eurolla.

Esiraati arvioi yrityskirjoja EKONOMILIITON KIRJALLISUUSPALKINNON esiraati lukee ja arvioi kilpailuun osallistuvia kirjoja.

Kuvassa osa esiraadista: Sari Lounasmeri, Pia Kauma, Erja Karjalainen ja Juuso Enala. Raatiin kuuluvat myös Esa Juntunen ja Alf Rehn.

Kilpailuun voivat osallistua 1.7.2012–30.6.2014 julkaistut teokset. Määräaikaan 30.6.2014 mennessä kilpailuun ilmoitettiin 43 teosta, joista yksi on sähköinen kirja. Palkintoehdokkaat julkistetaan Nordic Business Forumin yhteydessä 9.10.2014. Sen jälkeen erillinen palkintolautakunta arvioi finalistit.

Loppuvuodesta yleisö voi myös äänestää omaa suosikkiaan. Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinto julkistetaan ja palkinnot jaetaan liiton 80-vuotisjuhlavuonna, 2.2.2015.

TUNNUSTUS VERKKO-EKONOMILLE Ekonomi-lehden verkkolehti www.ekonomilehti.fi sai kunnia­maininnan kansainvälisessä Content Marketing Awards -kilpailussa, ­digitaalisten julkaisujen sarjassa ”Best design, new publication”. ­Kilpailun järjestää Content Marketing Institute.

YRITTÄJÄTARINOISTA OPPIA YRITTÄJÄURALLE SEFEn ja TEKin yrittäjäjäsenet ottivat ilon ja opin irti vuotuisesta Ilo Irti yrittäjyydestä -seminaarista.

Paikalle ehti lähes 100 yrittäjäjäsentä. Seminaarin puhujat edustivat erilaisia yrittäjätarinoita ja he jakoivat kollegoille oppia omalta yrittäjätaipaleeltaan.

LUE YRITTÄJIEN vinkit ja tarinat ekonomilehti.fi

Ekonomgolfen avgjordes

DEN NATIONELLA EKONOMGOLFEN spelades fredagen den 6 juni på Kurk Golf i Kyrkslätt. För arrangemangen stod Eko­ nomföreningen Niord. 55 ekonomer hade anmält sig från olika håll i Finland för att utmana varandra på greenen.

En solig sommardag värmde spelarna

och spelformen var på topp. Som huvudtävling spelades två olika serier. ­ I serien slagspel med hcp (spelare med handicap 0–18,4) vann Esko Varila (Helsingin Ekonomit) med nettoresultat 73.

Tuomo Keskinen (Helsingin Ekonomit) var andra med nettoresultat 76 och Henri Karttunen (Warrantti) tredje med netto-resultat 77. I poängbogeyserien (handicap 18,5-36) vann Maarit Siijärvi (Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit) med fantastiska 40 poäng. På andra plats kom Rainer Björklund (Niord) med 38 poäng och som tredje kom Mikko Toivanen (Lahden Seudun Ekonomit), 37 poäng.

Scratch-tävlingen vanns av Henri Karttunen (Warrantti) med resultatet 85 och Nina Lukka (Lahden Seudun Ekonomit)

med resultatet 93. Längsta drive (bana 15) svingade Pekka Juvani (Helsingin Ekonomit) och Satu Taivainen (SEFE). Närmast flaggan (bana 3) träffade Juhani Kiesiläinen (Helsingin Ekonomit) och närmast flaggan på andra slaget (bana 4) Paavo Pulkkinen (Lahden Seudun Ekonomit).

Bästa grupp på basen av poängbogey var Rainer Björklund (Niord), Gunilla Rantanen (Niord) och Karin Ström (Niord).

Niords spelare gjorde dessutom upp om den traditionella Niord Golf Cup och till vinnare utsågs Rainer Björklund. Tack till alla våra samarbetspartners för stöd av ­evenemanget. Ekonomgolf spelas igen nästa år. Följ med annonseringen och kom med på ett glatt ekonomeve­nemang!

HYVÄT UNET + PAREMPAA ELÄMÄNLAATUA Harvapa sitä tietää kuorsaavansa, jos ei joku kerro.

Saati tunnista yöllisiä hengityskatkoksia itse. Uniapnea on yleinen vaiva, joka tekee unesta pinnallista.

Sairastava saattaa tuntea itsensä jatkuvasti uupu-

Kulta. Sä kuorsaat.

neeksi, masentuneeksi ja muistamattomaksi.

Uniapnea on hoidettavissa helposti. Jos kuorsaus häiritsee tai epäilet omien tai kumppanisi oireiden johtuvan uniapneasta, ota yhteyttä. Olemme kuorsauksen ja uniapnean tutkimukseen ja hoitoon erikoistunut

UNIAPNEAN TOIMIPISTE

lääkärikeskus. Anna meidän antaa paremmat unet.

HOIDON ASIANTUNTIJA

Järnefeltinkatu 1 (2. krs) Järvenpää Ajanvaraus: (09) 279 02300 nukkuaino.fi

Ekonomi-lehti_184x130mm_ida_Plusterveys Korvalaakarikeskus Aino printti_3577_2.indd 1

21.8.2014 15.48

[ UUTISSALDO ] ”Ongelma on se, että ainoastaan noin 40 prosenttia työntekijöistä jää eläkkeelle normaalin vanhuuseläkkeen kautta. Nyt 60 prosentilla ­ matka katkeaa jo ennen loppukiriä ja maaliviivaa.”

SEFEN BLOGI Nyt paremmin ­luettavissa tabletista tai kännykästä. sefe.fi

EKONOMIJAZZIT PORISSA 2014 / LAURI AALTONEN

Ekonomiliiton työelämätoimikunnan puheenjohtaja Aulis Töyli ei pidä nykyistä 63 vuoden eläkeikää ongelmana, blogikirjoitus sefe.fi.

Uudet kyllit Olen Nora Kettunen ja työskentelen Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen kylteriyhdyshenkilönä.

Opiskelen Joensuussa neljättä vuotta pääaineenani palvelujohtaminen. Olen nauttinut opiskeluvuosistani ja osallistunut aktiivisesti ainejärjestömme Optimi ry:n toimintaan niiden aikana. Olen ollut Optimin tutori vuonna 2011 ja toiminut osana NESU-tiimiä vuonna 2012. Lisäksi olin Optimin hallituksen jäsen vuonna 2013.

Odotan innolla syksyä ja uusia haasteita kyllin työssäni!

Pohjoisen poika Kalle Mäkäräinen Oulusta moikkaa ja kuittaa. Elokuun alussa Oulun kylliys siirtyi allekirjoittaneen harteille edeltäjältäni Jounilta. Olipa kyseessä niin virallista kuin todella epävirallista asiaa, niin minuun päin saa ottaa vapaasti koodia.

Näin lungin miehen seurassa ei tarvitse jännittää tai ujostella.

Olen Erno Hilvenius, 23-vuotias taloushallinnon ja rahoituksen opiskelija Kuopiosta. Lisäksi minua kiinnostaa yrittäjyys niin oman toiminnan kuin muiden tukemisen muodossa. Toimin siis kylteriyhdyshenkilönä, eli vastaan Suomen Ekonomien näkyvyydestä kauppatieteiden opiskelijoille Kuopiossa. On hienoa päästä mukaan SEFEen vaikuttamaan ja samalla myös kehittämään omia esiintymisja markkinointitaitoja.

8

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

Kesällä jazzia, tangoa ja oopperaa PORIN SEUDUN Ekonomit kutsui ekonomit tänä vuonna perinteisille Ekonomijazzeille Kulttuuritehdas Kehräämöön.

Kutsun kuuli ennätysmäärä: 260 ekonomia ja seuralaista. 100 vierasta edusti muita ekonomiyhdistyksiä, kertoi Porin Seudun Ekonomien puheenjohtaja Saku Vähäsantanen. Ekonomijazzeille keräännyttiin jo 17. kertaa. Jazzin lisäksi kuultiin Rakastajat-teatterin näyttelijä-tarjoilijoiden suusta, millainen on Pori sekä mil­ laisia ovat porilaiset omasta ja muiden ­mielestä.

SEFEn puheenjohtaja Timo Saranpää totesi eteläpohjanmaalaisten jo uhoavan

aitoon pohjalaisen tapaan, miten vuonna 2015 Ekonomitangojen ekonomimäärä ylittäisi jo Porin osallistujaennätyksen.

Ekonomitangoja tanssittiin tänä vuonna Seinäjoella ensimmäistä kertaa. Tangoon taipui noin sata ekonomia ja seuralaista.

Savonlinnan oopperajuhlille ekonomit kerääntyivät 10. heinäkuuta kuuntelemaan haikeaa Madama Butterflyn tarinaa.

Sitä ennen kuitenkin vietettiin yhteinen lounas- ja jutteluhetki Saimaan aalloilla upeas­sa säässä. Höyrylaiva s/s Savonlinna kuljetti retken päätteeksi noin 120 ekonomia seuralaisineen suoraan Olavinlinnan laituriin ja oopperan taikapiiriin.

NIMITYS KTM Tuuli Marttila on aloittanut Suomen Ekonomiliitto SEFEssä 1.8.2014 asiamiehenä järjestöpalveluissa perhevapaan sijaisena.

Hänen pääasiallinen työtehtävänsä on ekonomiyhdistysten luottamushenkilöiden toiminnan tukeminen sekä kehittäminen.

Marttila on opiskellut Lappeen­rannan Teknillisessä yliopistossa ja toiminut opiskeluaikana aktiivisesti muun muassa Enklaavi ry:n puheenjohtajana ja SEFEn kylteritoimikunnassa. Marttila siirtyi Suomen Ekonomiliittoon Saksasta Zalando AG:lta.

SEFE KEHITTÄÄ JA KOULUTTAA

Kehity, virkisty, ­verkostoidu!

SEFE järjestää vuosittain ammatillisen kehittymisen tapahtumia eri puolilla Suomea.

Koko päivän teemakoulutus – ajankohtainen, kaikkia k ­ iinnostava aihe.

Puolen päivän tietoiskut – tiiviissä paketissa eväitä omaan ­kehittymiseen.

Webinaarit – kaikkien saatavilla, ajasta ja paikasta riippumatta.

Asiantuntijoina kaikissa oman alansa parhaat osaajat.

Tarkemmat tiedot: www.sefe.fi/koulutukset, ilmoittautuminen: www.sefe.fi/tapahtumat

KOKO PÄIVÄN ­TEEMAKOULUTUS Kestävä johtajuus ­tulevaisuuden menestys­ tekijänä 21.10. Helsinki 30.10. Kuopio 11.11. Turku 18.11. Seinäjoki SEFE haluaa olla mukana kehittämässä työelämää ja kestävää johtajuutta Suomessa.

Painopisteemme on työelämä­ suhteiden ymmärtäminen ja nii­ den osaaminen. Vain kestävällä johtajuudella varmistetaan tulos ja organisaation menestys pit­ källä tähtäimellä. Lisäksi vas­ tuullisissa yrityksissä voidaan hyvin ja hyvinvoivat ihmiset ovat sekä onnellisia että tuottavia.

Kun työilmapiiri on avoin ja hen­ kilöstö voi vaikuttaa omaan työ­ hönsä ja työyhteisöön, myös työurat pitenevät.

Tule mukaan kuulemaan, mistä kaikesta kestävässä johta­ juudessa on kysymys ja kuinka jokainen voi käytännössä toteut­ taa sitä omalta osaltaan!

Kouluttajina Heidi Keso, Empiros Oy, Lotta Savinko ja Jan Degerlund, SEFE. PUOLEN PÄIVÄN TIETOISKUT SYKSY 2014 Lean start-up – tulevaisuuden toimintamalli 24.9. Kuopio Tässä koulutuksessa tutustut organisaatioiden toimintaan yleisesti sovellettaviin Lean start-up -ajattelun periaatteisiin.

Lean start-up -oppien sovelta­ minen perinteisissä yrityksissä on esimerkiksi USA:ssa nopeasti nouseva trendi.

Kouluttajana Olli-Pekka ­Mäkirintala, Altonova Oy. Monipaikkainen hajautettu työ – työn uudet muodot kasvokkain ja verkossa 24.9. Hyvinkää 7.10. Joensuu Etätyö ja teknologian hyödyntä­ minen ovat osa yhä useamman arkea. Tärkeitä rakennusaineksia

ovat luottamus, läpinäkyvyys ja läsnäolon tuntu. Me autamme luomaan ohjaavia periaatteita yhteistyön onnistumiseksi.

Miten rakennetaan oppivan, monipaikkaisen yhteisön käy­ tännöt? Miten teknologia valjastetaan hyötykäyttöön?

Valmentajana Timo Ropponen.

Luova ote huippusuoritukseen – Oman huippusuorituksen ja hyvinvoinnin johtaminen 30.9. Turku Organisaatioissa trimmataan prosessit ja rakenteet kuntoon.

Johtajilta ja asiantuntijoilta ­edellytetään jatkuvaa huippu­ suoritustasoa ja kehittymistä.

Kovas­sa menossa kuitenkin ­helposti unohtuu, että ihmisen tärkein työväline on ihminen itse.

Miten vaalia työvälineistä ­tärkeintä? Itsensä johtamista tarvitaan kaikkialla, missä ihmi­ siä on. Myös toisten ihmisten johtaminen perustuu itsensä johtamiselle.

Tässä valmennuksessa saat johdannon oman huippusuori­ tuksen ja hyvinvoinnin johtami­ seen. Runsaat esimerkit ja harjoitukset haastavat normatii­ visen ajattelun. Valmennus aut­ taa sinua kehittämään sellaista perusasennetta, jonka avulla voit yltää huippusuoritukseen niin yksin kuin yhdessä muiden kanssa – ja jopa ylittää itsesi.

Kouluttajana Eija Mäkirintala, Altonova Oy. Tunteiden johtaminen työelämässä 1.10. Rauma Uusimmat tutkimukset osoit­ tavat, että organisaation tunneilmastoa johtamalla voidaan parantaa tiimien ja organisaatioiden tuloksellisuutta. Tuntei­ den johtaminen on kuitenkin vielä monille tuntematon johta­ misen osa-alue. Miten johdetaan negatiivisia tunteita rakenta­ vasti? Millä keinoilla luodaan innostusta ja positiivisia tunteita organisaatioon? Työelämän tun­

netaitoja voidaan nopeastikin kehittää selkeiden periaatteiden ja konkreettisten keinojen avulla.

Kouluttajana Jarkko Rantanen, Tunneakatemia.

5 Valintaa ­huipputuloksekkuuteen 9.10. Helsinki 6.11. Lahti 5 Valintaa huipputuloksekkuu­ teen valmentaa sinut saavutta­ maan omat tärkeimmät tavoit­ teesi niin työ- kuin yksityiselä­ mässäkin. Opittavien tietojen, taitojen ja asenteiden avulla osaat tunnistaa, arvioida ja keskittyä tehtäviin, mitkä ovat kaikkein tärkeimpiä. Sen sijaan, että pyrkisit tekemään kaikki eteen tulevat tehtävät, keskityt tekemään tärkeimmät tehtävät.

Opit keskittymään tärkeim­ pien tehtävien hoitamiseen ja tekemään viisaampia päätöksiä, hyödyntämään teknisiä ratkaisuja työkuormasi hoitamiseen ja varmistat, että aika tulee tehok­ kaasti käytettyä. Perustuen vuo­ sien kokemukseen ja tieteelli­ seen tutkimukseen tämä toimin­ tamalli ei pelkästään tuota mitattavia tehokkuustuloksia, mutta myös parempaa sitoutu­ mista ja saavutuksia.

Kouluttajana Arto Sahla, FranklinCovey.

Työelämän vallankumous – vanhat tavat romukoppaan 28.10. Vaasa 13.11. Tampere Modernin työn tuottavuus perustuu ajattelun laatuun.

Työpäiviä leimaavat kuitenkin pirstaleisuus, sekavuus ja jat­ kuva kiireen tunne. Miten tämä yhtälö ratkaistaan? ”Emme usko ihmisten väsyvän siksi, että he tekevät liikaa työtä, vaan siksi, että he tekevät liian vähän merkityksel­ listä työtä. Haluamme suunni­ tella työelämän uusiksi. Niin, että ihmiset saavat aikaan enemmän ja väsyvät vähem­ män. Us­kom­me, että pysyvä muutos työyhteisössä lähtee

jokaisen ihmisen omista tavoista ja ajattelumalleista. Tapojen muuttaminen ei ole helppoa, mutta se on mahdollista. ” Kouluttajana Pekka Pohja­kallio, 925 Design.

Miten johdan itseäni ­muutostilanteissa?

6.11. Kouvola Tämän koulutuksen tavoitteena on tarjota johdanto ja perus­ keinoja siihen, miten voit johtaa itseäsi muuttuvissa tilanteissa omaa tasapainoa ylläpitäen.

Kokonaisvaltainen lähestymis­ tapa pyrkii vahvistamaan niin henkilökohtaiseen suori­ tuskykyyn kuin hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Ilta koostuu tietoiskuista, keskustelusta ja harjoituksista.

Kouluttajana Eija Mäki­rintala, Altonova Oy. EkonomiEsimies kehittyy – Ledarskap för Ekonomen Kokonaisuus, joka vie uralla eteenpäin – Utbildning som för dig framåt i din karriär Sekä esimiestehtävissä jo toimiville että niihin haluaville Lähikoulutus (28 h) Itsetunte­ muksen kautta muutokseen, hinta 400 €/200 €, ilman yöpymistä. 2.–3.10. ja 6.–7.11.2014 Tahkovuori. 3.–4.10. och 24.–25.10.2014 Helsingfors.

UUTTA: Puolen päivän tietoisku 23.9.2014 Onnistu monikulttuurisessa esimies­ työssä, Helsinki.

Ryhmäcoaching (9x2,5 h) Yhteisdynamiikalla uuteen ­kasvuun, hinta 500 €/250 €, seuraavat toteutukset 2015.

Gruppcoaching (9x2,5 h) Dynamisk samverkan ger nya lösningar, 500 €/250 €, ­ följande gruppen 2015.

UUTTA: Virtuaalinen ryhmä­ coaching, seuraavat toteutukset 2015.

Webinaarit: 30.9.2014 Hyvien kysymysten taidot palavereissa ja keskusteluissa, 31.10.2014 Ajankäytön hallinta, 12.11.2014 Miten johtoryhmä saa potentiaalinsa käyttöön?

UUTTA: EkonomiEsimies ­verkossa – EE Netti!

Seuraava toteutus 2015.

Tarkemmat tiedot: www.sefe.fi/ekonomiesimies Ilmoittautuminen: www.sefe.fi/tapahtumat

KATSO MYÖS VIDEO! E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

9

Försäljningschef som vet hur man säljer

UUSI TYÖ

EM Tove Zilliacus, 40 Xerox Finland > Xerox Finland, Försäljningsdirektör

TEKSTI ELISE TAMMINEN TEXT MICHAELA VON KÜGELGEN KUVAT ALEKSI POUTANEN, VILLE RINNE

T

karriären. År 1998 blev hon ekonomie magister från Hanken och hon har en mångsidig bakgrund inom försäljning.

Sedan år 2005 har hon jobbat som försäljare på Xerox Finland. I våras valde bolagets VD att söka sig till andra uppgifter och hans post, som hade bestått av två skilda roller, delades upp. ”Den förra VD:n lobbade för mig och rekommenderade mig för ledningen. Jag antar att han hade sett min potential”, säger Zilliacus som tillträdde posten som försäljningschef den första april.

Fastän jobbet är tidskrävande och Zilliacus skämtar att hon knappt har tid att gå på toaletten är hon glad för att karriären tagit ett steg framåt. ”I jobbet har jag mycket ansvar som jag inte tidigare behövde befatta mig med, men nu får jag vara med och bestämma om bolagets framtid.”

Som sin fördel på den nya posten ser hon sin långa erfarenhet på Xerox. ”När man själv suttit där i skyttegravarna vet man hur det går till. Man kan inte bli försäljningschef om man inte själv varit försäljare. Dessutom har jag en bra helhetsbild av hur bolaget fungerar både externt och internt.”

Zilliacus ser sin befordring som ett privilegium efter många år i bolaget. ”Det svåraste har varit att lära sig att prioritera, men jag får en större förståelse för vad bolaget vill göra och får en annan inblick till jobbet.”

Zilliacus vill alltid veta förklaringen till varför saker och ting görs på ett visst sätt. Nu vill hon också få arbetstagarna på Xerox att förstå varför vissa beslut fattas. ”Om alla förstår kontexten ger det en större betydelse för hela maskineriet.”Som sin största utmaning ser Tove Zilliacus att hjälpa Xerox komma över den ekonomiska krisen som fortfarande präglar stämningen hos flera företag.

OLETKO ÄSKETTÄIN SIIRTYNYT TAI SIIRTYMÄSSÄ UUSIEN HAASTEIDEN PARIIN JA HALUAISIT KERTOA SIITÄ MUILLEKIN TÄLLÄ PALSTALLA? ILMOIT­TAUDU TOIMITUKSEEN: ANNE.PENTTILA @ALMA360.FI.

PLOCK UR TOVES KARRIÄR

2000 Key Account Manager Cision Oy

1998 Försäljnings­ representant Suomen 3M

1993 Student Borgå Gymnasium

10

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

ove Zilliacus har alltid haft ambitioner att klättra uppåt i

2001 Global Account Manager, Cision International i London

1998 Utexaminerad ekonomiemagister Hanken med marknadsföring som huvudämne

2005 Large Account Manager Xerox Oy

2003 Key Account Manager Ago Finland

2014 Försäljnings­ direktör Xerox Oy

[ 3 X UUSI TYÖ ]

Lean kannustaa yrittämään KTM Heikki Pöri, 52 Toyota Finance Finland > Lean Culture Oy, Toimitusjohtaja, Valmentaja

Kansainvälisille vesille KTM Mari Lahtinen, 41 Schneider Electric, IT Channel Manager

MARI LAHTINEN hymyilee paljon kertoessaan uudesta työstään Schneider Electricillä. Hyväntuulinen ekonomi aloitti tehtävässään toukokuussa. Toimiala on hänelle uusi aluevaltaus.

Tehtävää hän kuvaa hyvin monipuoliseksi. ”Aiempi työtehtäväni oli hyvin myyntipainotteinen. Tässä on myyntiä ja markkinointia sekä koulutusten ja tapahtumien järjestämistä.”

Lahtinen vastaa ITmyyntikanavasta, tukkureiden ja jälleenmyyjien tapaamisesta sekä yhteistyöstä heidän kanssaan. Hän suunnittelee markkinointikampanjoita, perehdyttää kanavan toimijat tuotteisiin ja kuuntelee heidän tarpeitaan. Kanavapäällikkö on tukkureiden käytettävissä ja kertoo, mistä saa tietoa tuotteista. Lahtisen tavoitteena on esimerkiksi parantaa tuotteiden näkyvyyttä internetissä. ”Ostopäätökset tehdään nykyään monesti ennen kuin puhutaan myyjän kanssa. Siksi verkkonäkyvyys on todella tärkeää.”

Lahtinen puhuu kuutta kieltä ja on lukenut pääaineenaan kansainvälistä liiketaloutta. ”Toimin nyt Suomi-Baltia-ryhmässä, ja se tuo oman mausteensa työhön.”

Schneider Electric on erittäin kansainvälinen yritys, sillä se toimii yli sadassa maassa. Yritys tuottaa energianhallinnan ratkaisuja, kuten laitteita, jotka varmistavat sähkönsaannin sähkökatkoksen aikana. Liiketoimintaa on monella alalla, rakentamisesta kaivos- ja energiateollisuuteen. Vaikka IT-toimiala on Lahtiselle uusi, hän voi hyödyntää työssä kokemustaan kouluttamisesta, messuista, markkinoinnista ja myynnistä. Helsingin Ekonomit ry:n puheenjohtajana toimiva Lahtinen pitää myös työpaikan joukkuehengestä. ”Kauppatieteilijänkin on ollut helppo solahtaa insinöörien joukkoon.”

Verkkonäkyvyys on todella tärkeää.

UUDEN LEAN CULTURE OY:N perustanut Heikki Pöri kertoo, että lean-filosofiassa työntekijät kehittävät toimintaansa jatkuvasti ja poistavat kaiken turhan työn. Ideointiin ja yrittämiseen kannustetaan.

Lean on lähtöisin Toyotalta, josta Pörillä on yli 27 vuoden kokemus. Hän sai lähikosketuksen filosofiaan ollessaan Toyota Finance Finland Oy:n toimitus­ johtaja. ”Olin ensin ollut seitsemän vuotta ilman leankulttuurimuutosta, ja sitten olin seitsemän vuotta kulttuurimuutoksen aikana toimitusjohtajana, ja näin tulokset.”

Nyt hänen oma yrityksensä kouluttaa eri organisaatioita lean-kulttuuriin. Pöri uskoo, että muutos parantaa työhyvinvointia ja tyytyväisyyttä. Leantyöpaikalla työntekijät voivat vaikuttaa työhönsä, ja johtaja muistuttaa enemmän valmentajaa kuin autoritääristä diktaattoria. ”Annetaan ihmisille vähän valtaa ja vapautta, niin he ottavat myös enemmän vastuuta työstänsä.”

Juuri vapaus päättää omasta työstä tekee Pörin mukaan ihmisen onnelliseksi. Samoin se, että esimies on kiinnostunut alaisensa työstä ja arvostaa sitä. ”Kolmas asia, josta ihminen tulee onnelliseksi, on se, että hän huomaa oppivansa uutta.”

Pöri luki talouslehtiä ja huomasi, että niissä puhuttiin paljon Suomen tuottavuuden kasvattamisesta, työiän pidentämisestä ja työhyvinvoinnin parantamisesta. Hän ajatteli, että lean vaikuttaa näihin ja hänellä olisi enemmän annettavaa yrittäjänä kuin Toyotalla. Pöri päätti jakaa kokemustaan oman firmansa kautta.

Pöri kertoo, että lean-filosofiassa tärkeitä osaalueita ovat ihmisten arvostaminen ja työn jatkuva kehittäminen. Virheiden tekeminen ei ole häpeällistä.

Hän sanoo, että virheistä sakottaminen tappaa luovuutta ja lukitsee ihmisen siten, ettei tämä enää uskalla yrittää. Pöri ehdottaa jo ideointivaiheeseen myönteisempää näkökulmaa. ”Kun joku heittää ehdotuksen tai idean, mietittäisiin enemmänkin sitä, miten se voitaisiin toteuttaa, kuin miksi sitä ei voi toteuttaa.”

Lean ohjaa työntekijöitä kokeilemaan uutta ja yrittämään. ”Toyotalla tehdasmaailmassa, jos joku on tehnyt ehdotuksen, joka ei sitten onnistukaan, taputetaan silti: ’hyvä että yritit’.”

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

11

"Yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä on kyse vaihtoehtoisesta ajattelutavasta, jolla on vahva eettinen perusta. Liiketoiminnan keinoja käytetään eettisten periaatteiden toteuttamiseksi", kuvaa Aalto-yliopistossa vaihtoehtoisista yritysmuodoista väitöskirjaa valmisteleva tutkija Eeva Houtbeckers.

12

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

PAREMMAN PUOLESTA

TEKSTI JUKKA NORTIO KUVAT ALEKSI POUTANEN KUVITUS ANTTI NIKUNEN

Vastuullisuus, eettisyys, avoimuus ja rehellisyys.

Arvopohjaiset periaatteet ovat tulleet liike-elämään jäädäkseen. Yhteiskunnalliset yritykset sitoutuvat niihin ja tekevät myös hyvää bisnestä.

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

13

V

oiko yritys toimia samalla voittoa maksimoiden ja eettisesti kestävällä tavalla?

Yksiselitteistä vastausta ei ole, mutta yhteiskunnallisen yrityksen käsite avaa uuden näkökulman hyvän ja rahan tekemisen jännitteeseen.

Yhteiskunnallinen yrittäjyys määritellään toiminnaksi, jolla yhteiskunnallista hyvää edistetään liiketoiminnan keinoin. ”Yhteiskunnallinen yrittäjyys on muotisana, jonka määritelmä voidaan tulkita monella tavalla.

Esimerkiksi yhteiskunnallinen hyvä on moniselitteinen ja poliittinenkin kysymys ”, Aalto-yliopistossa vaihtoehtoisista yritysmuodoista väitöskirjaa valmisteleva tutkija Eeva Houtbeckers huomauttaa ja jatkaa: ”Omissa tutkimuksissani olen lähtenyt liikkeelle yrityksen toiminnasta eli kuka tekee ja mitä tekee.”

EETTISTEN TAVOITTEIDEN HYVÄKSI

Yhteiskunnallisen yrityksen kriteerit määritellään Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallisen yrityksen merkin myöntämisperusteissa. Niiden mukaan yrityksen ensisijainen tavoite on kehittää ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin ja käyttää suurin osa voitoistaan näiden tavoitteiden edistämiseen.

Yrityksen toiminta on avointa ja läpinäkyvää, mikä tarkoittaa raportointia yrityksen koko toiminnasta, kattaen alihankintaverkostot, ympäristövaikutukset, myyntikanavat, palkkausperusteet sekä henkilöstön aseman yrityksessä. Kriteereissä painotetaan myös omistajien sitoutumista ja käytännön toimintaa yrityksen päämäärien hyväksi. ”Tärkeää on myös huomioida, kuinka yrityksessä on osallistettu työntekijät ja asiakkaat yrityksen toimintaan ja päämäärien hyväksi”, Houtbeckers lisää.

14

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

Yhteiskunnalliseksi yritykseksi voi profiloitua myös muuta kautta. Esimerkiksi työ kriittisten luonnonvarojen käytön vähentämiseksi, paikallisyhteisön elinolojen kehittäminen tai vajaakuntoisten työllistäminen ovat toimintatapoja, joiden liittäminen osaksi liiketoimintaa tekevät yrityksestä yhteiskunnallisen.

RATKAISUJA ISOIHIN ONGELMIIN

Yhteistä erilaisille kriteereille on se, että liiketoiminta perustuu arvoille ja tavoitteille, jotka eivät lähde puhtaista liiketoiminnan tavoitteista vaan liittyvät yhteiskunnallisten tai globaalien ongelmien ratkaisuun. ”Yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä on kyse vaihtoehtoisesta ajattelutavasta, jolla on vahva eettinen perusta. Liiketoiminnan keinoja käytetään eettisten periaatteiden toteuttamiseksi. Oleellista on nähdä, miten arvoperusta vaikuttaa arjen liiketoimintaan: millaisia sopimuksia solmitaan, millaisia tuotteita tehdään ja kenen kanssa toimitaan”, Houtbeckers sanoo.

Rovaniemeltä alkunsa saaneen liikuntapaikkavalmistaja Lappsetin lähtökohta on yhteiskunnallisen ongelman ratkaiseminen. ”Olemassaolomme tarkoitus on saada ihmiskunta ulos liikkumaan. Teemme yhteistyötä julkisen sektorin, rakennusliikkeiden ja muiden yhteistyökumppaneidemme kanssa saadaksemme kaikenikäiset ihmiset liikkeelle”, Lappsetin toimitusjohtaja Tero Ylinenpää sanoo.

Lappsetin Ylinenpää korostaa liikunnan merkitystä kansantaloudelle ja koko yhteiskunnan toiminnalle. ”Tiedämme, että yhdeksään kansantautiimme

kymmenestä liikunta on paras hoitomuoto. Säästämme valtavasti sosiaali- ja terveysmenoissa, kun panostamme tautien ennaltaehkäisyyn.”

Aktiiviset ihmiset pysyvät terveinä ja työkykyisinä ja aiheuttavat näin vähemmän kustannuksia yhteiskunnalle. ”Toimintamme lähtökohta on liikuntaan ja terveyteen liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Jos se johtaa hyvään bisnekseen ja viivan alle jää jotakin, se on hyvä asia.”

”Olemassaolomme tarkoitus on saada ihmiset ulos liikkumaan”, sanoo Lappsetin toimitusjohtaja Tero Ylinenpää.

VALTION ROOLIA PAIKKAAMAAN

Näkövammaisten keskusliiton omistamat Sokeva Käsityö ja Sokeva toimivat yhteistyössä niin, että edellinen vastaa näkövammaisten valmistamista tuotteista ja jälkimmäinen niiden myynnistä ja markkinoinnista. ”Myymällä näkövammaisten tekemiä tuotteita työllistämme heitä välillisesti. Toisaalta koko voittomme ohjautuu osinkoina omistajamme kautta näkövammaisten hyväksi”, Sokevan toimitusjohtaja Markku Kärppä sanoo.

Sokeva Käsityön rooli on välittää raaka-aineita noin 300 näkövammaiselle käsityöntekijälle. Sokeva Oy ostaa Sokeva Käsityöltä valmiit harjat ja luudat ja välittää ne myyntiverkoston kautta kuluttajille.

Sokevalla on lisäksi teollista sivellintuotantoa ja tuotemaahantuontia.

Sokeva Oy:lle myönnettiin Yhteiskunnallisen yrityksen merkki lokakuussa 2012. Perusteena oli onnistunut yhteiskunnallisen tehtävän ja teollisen yritystoiminnan yhdistäminen. Toimitusjohtaja E KO N O M I 5 / 2 0 1 3

15

Kärppä näkee yhteiskunnallisten yritysten merkityksen kasvavan, koska valtion rooli heikkenee monilla yhteiskunnan aloilla. Hän peräänkuuluttaakin yksityisten yritysten roolia vastuunkantajina.

PERUSTANA HYVÄ LIIKETOIMINTA

”Yhteiskunnallisten yritysten pitää hyvän tekemisen ohella muistaa jatkuvasti hyvä liiketoiminta. Vain näin voidaan kerätä jaettavia varoja”, Kärppä sanoo.

Työnjako Sokevan ja Sokeva Käsityön välillä tehtiin vuosituhannen vaihteessa. Sokeva Käsityö on yhdistys, jonka tehtävä on näkövammaisten työllistäminen. Sokeva on voittoa tuottava osakeyhtiö. ”Omistajamme luottavat meihin ja ovat antaneet työrauhan keskittyä voitollisen liiketoiminnan tekemiseen. Tämä järjestely takaa heille parhaan tuloksen.”

Kun teollinen yhteiskunnallinen yritys kilpailee vapailla markkinoilla, sen tuotteiden ja hinnoittelun pitää olla kunnossa. Kotimaisuudesta on Sokevalle toki hyötyä, mutta näkövammaisuudella ei ratsasteta. ”Näkövammaiset tekevät laatua, ja se ratkaisee markkinoilla”, Kärppä korostaa.

taan paikallisten yhteisöjen olojen parantamiseen.

Positiivisen muutoksen lisäksi yritysten toimintaa määrittelee uudenlainen näkemys tekemisestä omalla toimialallaan. Uusi toimintatapa ei aina sovi toimialan vallitseviin normeihin. Toimintaympäristö saattaa asettaa rajoitteita ja asettua vastahankaan. ”Yhteiskunnallisten yritysten toimintatavat kyseenalaistavat toimialojen vallitsevat käytännöt ja siksi aiheuttavat jopa vastustusta. Herättää varmasti konflikteja, jos suomalaiselle tekstiilialan toimijalle esittää, että tapa uusia mallisto joka kausi on kestämätön. Tilannetta avaa, kun yritys kertoo, mille periaatteille toiminta perustuu”, Houtbeckers sanoo.

Keskeinen asia yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä on ruohonjuuritason toiminta ja uusien toimintatapojen syntyminen, usein pienissä yrityksissä. Houtbeckersin mukaan tämä on erottava tekijä yritysvastuuseen, joka on pääasiassa suurten organisaatioiden omakseen ottama asia. ”Yhteiskunnalliseen yritystoimintaan ei vaadita isoa organisaatiota. Pieni yritys tai yksittäinen ihminen voi toimia yhteiskunnallisen yrityksen tavoin, kun edistää yhteiskunnallista hyvää omien arvojen ja eettisten periaatteiden mukaan”, Houtbeckers sanoo.

SELKEÄ MISSIO

UUTTA AJATTELUA

Yhteiskunnallisia yrityksiä syntyy lähes kaikille aloille ohjelmistosuunnittelusta vähittäiskauppaan.

Niitä yhdistää pyrkimys positiiviseen yhteiskunnalliseen muutokseen, eikä aina vain Suomessa. Joillakin yrityksillä on esimerkiksi valmistusta kehitysmaissa, jolloin Suomessa myytyjen tuotteiden tuotot ohja16

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

Lappsetin laajentuminen lasten leikkipaikkojen rakentamisesta ihmisten liikunnan aktivointiin on kirkastanut yrityksen toiminta-ajatuksen yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun.

Vuonna 1970 perustetun yrityksen ensimmäinen missio oli asuinympäristön viihtyvyyden parantaminen ja sittemmin elinympäristön viihtyisyys. Leikki-

”Ylpeys työstämme, tuotteistamme ja taustastamme on vahvuutemme, ja niillä pärjäämme”, sanoo Sokevan toimitusjohtaja Markku Kärppä.

Vastuullisuus auttaa säästämään ja lisäämään myyntiä VAIKKA YRITYSVASTUUSSA on paljon samoja piirteitä kuin yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä, varsin harvat vastuulliset yritykset ovat yhteiskunnallisia yrityksiä.

Niiden toimintaa ei ohjaa yhteis­ kunnallisten ongelmien ratkaiseminen, eikä toiminnan tuottoja ohjata uusien ratkaisujen tuottamiseen.

Yritysvastuu kattaa yrityksen sosiaalisen, taloudellisen ja eko­ logisen vastuun. Suomalaisen yritysvastuuverkosto FiBSin mää­ ritelmän mukaan vastuullinen yri­ tystoiminta on sekä kestävää että kannattavaa. Vastuullisen yrityk­ sen toiminnassa maksimoidaan positiiviset vaikutukset muillekin kuin omistajille ja minimoidaan negatiiviset vaikutukset ympä­ ristöön. Monet suomalaiset suur­ yritykset raportoivat yritys­ vastuustaan. Yritysvastuurapor­ tointia varten on olemassa GRIraportointiohje (Global Reporting Initiative). Toimintaa ohjaavat myös YK:n kymmenen Global Conduct -periaatetta, joihin on sitoutunut yli 10 000 yritystä.

FiBS julkaisi keväällä 2014 toisen yritysvastuututkimuksen, johon haastateltiin 201 suuryritys­ ten yritysvastuusta päättävää henkilöä. Tutkituista yrityksistä 71 prosenttia pitää vastuullisuutta erittäin olennaisena liiketoimin­ tansa kannalta ja 46 prosenttia yrityksistä sanoo vastuullisuuden olevan liiketoimintansa lähtökohta.

42 prosenttia yrityksistä kertoo vastuullisuuden auttaneen säästämään kustannuksia ja lähes yhtä moni sanoo lisänneensä myyntiä vastuullisuuden kautta.

Tutkimukseen osallistuneista yrityksistä 40 prosentilla on yri­ tysvastuuseen erikoistunut hen­ kilö, 77 prosentilla eettinen ohjeisto ja 59 prosentilla yritys­ vastuustrategia. Oikeudenmukai­ set toimintatavat, kuten korrup­ tionvastainen toiminta, vastuulli­ nen hankinta ja veronmaksu ovat oleellisia vastuullisuuden osia kahdelle kolmasosalle yrityksistä.

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

17

paikkojen rakentamisesta on otettu monta askelta kokonaisvaltaiseen ongelmanratkaisuun, jossa mietitään monelta kantilta ihmisten aktivointia liikkumaan. Tuotekehityksessä työskentelee rakennesuunnittelijoiden lisäksi muun muassa muotoilijoita, teknologia-asiantuntijoita sekä liikunta- ja kasvatustieteilijöitä. ”1990-luvulla näimme liikunnan merkityksen nousevan tärkeäksi yhteiskunnalliseksi haasteeksi ja halusimme vastata siihen. Vuosituhannen vaihteessa aloitimme laajan poikkitieteellisen tutkimuksen vanhusliikunnan edistämiseksi. Selvitimme muun muassa ikäihmisten motoristen taitojen ylläpitämistä ja kuinka senioreiden ja esikoululaisten yhteistoiminta edistää molempien ryhmien liikunnallisuutta”, Ylinenpää sanoo.

Erityisen lämpimästi Lappsetin monen sukupolven liikuntaratkaisut on otettu vastaan Espanjassa.

Liikuntapaikoilla tarjotaan välineiden lisäksi fysioterapeuttien ohjaamia liikuntatunteja, opastusta oman hyvinvoinnin ylläpitämiseksi sekä vertaisohjaajien koulutusta. ”Kysymys on ensisijaisesti ikäihmisten toimintakyvyn ylläpidosta, jotta he selviävät mahdollisimman pitkään arkisista askareistaan itsenäisesti”, Ylinenpää kertoo.

YLPEYS TYÖSTÄ

Sokevalle profiloituminen yhteiskunnalliseksi yritykseksi oli luonteva asia. ”Kun kuulimme Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallisen yrityksen merkistä, ajattelimme, että tämähän on juuri sitä, mitä me olemme”, Kärppä kertoo.

Sisäisesti yhteiskunnallisena yrityksenä toimiminen tarkoittaa, että jokainen työntekijä ymmärtää yrityksen toiminnan takana olevat omistajien motiivit ja yrityksen toimintaa ohjaavat arvot. ”Työntekijämme tietävät, mihin tuottomme menee. Se helpottaa monissa tilanteissa työn tekemistä. Ylpeys työstämme, tuotteistamme ja taustastamme on vahvuutemme, ja niillä pärjäämme eteenpäin. Merkittävää on myös se, ettei työhön liity kateutta, kun työstä syntyvät voitot menevät hyvään tarkoitukseen eikä kasvottomille ahneille omistajille.”

Mitä toimitusjohtaja Kärpälle merkitsee, että hän johtaa yhteiskunnallista yritystä? ”Se on syvällinen arvoista lähtevä asia, jota ei tarvitse joka päivä erikseen miettiä.”

Yhteys näkövammaisiin tavarantuottajiin ohjaa toimintaa toisinaan enemmän kuin liiketaloudelliset tekijät. ”Jos käy niin, että tiedämme Jussin tarvitsevan rahaa, niin tilaamme häneltä luutia vaikka varas18

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

toon. Me saamme kyllä laadukkaat tuotteet kaupaksi”, Kärppä sanoo.

OMISTAJAN TAHTO

Lappsetin toimintaa ohjaavat edelleen sen perustajien visiot. ”Antero ja Risto Ikäheimon näkemys asuin- ja elinympäristön kehittämisestä sekä koko väestön liikunnallisuuden lisäämisestä ovat toimintamme vahva perusta”, Ylinenpää sanoo.

Myös Lappsetin omistajastrategiaan on kirjattu yrityksen jakavan määrätyn osan voitostaan liikuntaa edistäviin kohteisiin. Viime vuosina lahjoitukset ovat olleet useita kymmeniä tuhansia euroja.

Lappset on ottanut tavoitteekseen myös tuoda eri alojen tutkimusorganisaatioita ja järjestöjä yhteen liikunnallisen toiminnan kehittämiseksi. Oma tuotekehitys suoltaa samalla koko ajan ideoita liikunnan tuomiseksi kaikkialle, missä ihmiset toimivat. ”Jatkossa tuomme liikuntaa myös sisätiloihin kuten toimistoihin ja erilaisille työpaikoille niin, että ihmiset voivat virkistää itseään työn parissa verenkiertoa vilkastuttavilla muutaman minuutin treeneillä”, Ylinenpää sanoo.

PERHEHENKEÄ

Suomalaisessa yrittäjyyskentässä perheyrityksissä on usein ollut yhteiskunnallisen yrittäjyyden piirteitä. Patruunat ovat olleet aktiivisia oman paikkakuntansa urheilu- ja sivistystoiminnan tukijoita, hyväntekeväisyyttä on harrastettu sekä suorina lahjoituksina että säätiöiden ja testamenttien kautta.

Taustalla on ollut usein vahvasti kristillisiä arvoja, kuten aikanaan Suomen vaikutusvaltaisimmalla naisella Aurora Karamzinilla, jonka varoilla perustettiin Diakonissalaitos. Myös Diakonissalaitoksen Diacorilla on Yhteiskunnallisen yrityksen merkki.

Perheyrittäjyys on pitkäjänteistä toiminnan kehittämistä. Sanonnan mukaan perheyritysten kvartaali on 25 vuotta. Perheyritykset ovat kasvollisia, ja niillä on vahva yhteisöllinen toimintatapa.

Hengenheimolaisuus, samanlainen tapa toimia ja luontevat kontaktit ohjaavat vahvasti yhteiskunnallisten yritysten yhteistyötä perheyritysten kanssa.

Sokevan Kärppä viittaa haastattelun lopuksi lasiseinäiseen neuvotteluhuoneeseen, jossa istuu parikymmentä jälleenmyyntiportaan yhteistyökumppania kuuntelemassa tarkkaavaisesti Sokevan myyntipäällikön alustusta tulevan kauden uutuustuotteiden koulutukseen. ”Tiivistämme yhteistyötä erilaisten perheyrittäjien kanssa. He ovat meille luontevia kumppaneja, sillä perheyrittäjinä heidän ajattelu- ja toimintatapansa ovat aika lailla samanlaisia kuin meillä”, Kärppä sanoo.

release Press May 2011

as Christm Iittala’sNew Pattern ceful t, pea e m ligh to war you to celebrat Has a as and give way invites

Iittala nings to Christm a new dark eve al delicacies, . Anticipation heralds mn’s season as season season As autu istm ness and , and the together ent of the Chr ost tangible s are alm every mom it evening u. candlel on, Kulk ecti coll

YLI SATA VAIHTOEHTOA Furtther

on:

informati

Siru Nori ger PR Mana 39 5611 +358 204 skars.com siru.nori@fi

n: Distributio .com www.iittala s see: Store => Sales Units act or: Cont

SUPERLAHJAKORTTI Sopii yrityksen erilaisiin tarpeisiin Presentcard.fi -lahjakorttiportaalista löydät n. 100 eri lahjakorttivaihtoehtoa sekä meidän oman SuperLahjakorttimme, joka antaa vastaanottajalle mahdollisuuden valita vapaasti kaikista edustamistamme lahjakorteista.

Liitä mukaan ilmainen tervehdys yrityksen logolla!

Toimitukset postitse, sähköpostitse ja tekstiviestinä.

www.presentcard.fi

020 752 8020

sales@presentcard.fi

- myös Skandinaviassa ja Puolassa

[ KAPULA ] TEKSTI OLLI MANNINEN, KUVAT ALEKSI POUTANEN JA JOHANNES WIEHN

Ei heikkohermoisille Hyvä paineensietokyky on valttia rahoitusalalle hamuaville. Kylmien hermojen ohella menestys vaatii myös analyyttisyyttä ja pitkäjänteisyyttä.

LÄHITAPIOLA VARAINHOIDON apulaisjohtaja

Outi Kalpio valmistui Helsingin kauppakorkeakoulusta aikana, jolloin rahoituksella ei ollut vielä omaa koulutusohjelmaa. Kalpio opiskeli pääaineena kansantaloustiedettä, laajana sivuaineena laskentatoimea ja kaikki tarjolla olleet rahoituksen kurssit.

Outi Kalpio on ehtinyt kokea parikymmenvuotisen työuransa aikana rahoitusalan nousut ja laskut.

Kun hän valmistui Helsingin kauppakorkeakoulusta 1990-luvun alussa, ekonomit olivat kuumaa valuuttaa työmarkkinoilla. ”Olin onnekas ja sain heti valmistumisen jälkeen työpaikan. Pian iski 1990-luvun lama ja työpaikat olivat kortilla”, hän kuvailee.

Nyt hän on LähiTapiola Varainhoidon apulaisjohtaja ja vetää kymmenhenkistä salkunhoitotiimiä, jonka vastuulla on reilun viiden miljardin euron omaisuudet. Kaiken kaikkiaan LähiTapiola Varainhoito työllistää noin 50 henkilöä. ”Olen viihtynyt koko urapolkuni saman työnan-

tajan palveluksessa, kun tarjolla on ollut monipuolisia tehtäviä.”

KORPIVAELLUS VAILLA LOPPUA

Kalpio on ehtinyt todistaa uransa aikana 1990-luvun laman ohella Nokia-boomin nousukauden, IT-kuplan, 2000-luvun minitaantuman ja USA:n asuntokuplasta virinneen globaalin taloustaantuman, joka ei ota laantuakseen. ”Markkinat ovat nyt vaikeat pitkäjänteiselle sijoittajalle. Ennen talouden nousut ja laskut olivat helpommin ennakoitavissa. Nyt edetään minisyklistä toiseen. Markkinat ovat hermostuneita ja sijoittajat lyhytjänteisiä. Jo pitkään on eletty nollakoron aikoja, ja hitaan talouskasvun aika jatkuu vielä vuosia. Talous on kuin korpivaellusta. Siltä uupuu selkeä tarina.”

Kalpion mukaan osakesijoitukset ovat kiinnostavia verrattuna korkosijoituksiin, mutta mitkään erityiset toimialat eivät hänen mielestään nouse esiin. ”Silti tarkkojen yritysanalyysien avulla löytyy näinäkin aikoina kiinnostavia ja kohtuullisesti hinnoiteltuja sijoituskohteita.”

Rahoitusmarkkinoiden digitalisoitumisen myötä osakekauppa on nopeutunut, mikä on tehostanut kaupankäyntiä ja markkinoita. Robotisaatio mahdollistaa pureskellumman tiedonmurskauksen ja luo uusia markkinoita yksityiskohtaisempaan data-analyysiin erikoistuneille palvelutaloille. Myös varainhoitajan työn luonne on muuttunut voimakkaasti.

Markkinatietoa tulee kiivaassa tahdissa koko ajan ja paljon. ”Infoähky on melkoinen tälläkin alalla ja siihen on helppo hautautua. Jos hötkyilee kaiken tiedon perässä, katoaa työstä helposti myös fokus. Kannattaa keskittyä olennaiseen ja luottaa omaan näkemykseen. Täytyy myös hyväksyä, että jokainen sijoittaja tekee joskus virheitä. Niistä oppii.”

PERINNÖISTÄ PIRISTYSRUISKE

Kalpion mukaan rahoitustehtävissä menestyy, kun hallitsee talouden ja sijoittamisen perustiedot, on luonteeltaan analyyttinen, pitkäjänteinen ja aidosti kiinnostunut talouden ilmiöistä. Hän ei odota varainhoidon markkinoille suurta kasvua tulevaisuudessa, kun useimmat instituutiot ovat jo ulkoistaneet varainhoitonsa. Piristysruiskeen voivat tuoda lisääntyvät perinnöt, kun eläköityvän väestön varallisuus käy läpi omaa sukupolvenvaihdostaan.

20

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

[ KAPULA ]

Kannattaa keskittyä olennaiseen ja luottaa omaan näkemykseen.

KYMENLAAKSON OSUUSPANKIN varainhoitaja Niko Hänniselle rahoitusala oli itsestään selvä ura-

valinta. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa opintojaan päättelevä Hänninen valitsi rahoitusalan, vaikka aktiivisena jalkapalloilijana hän haaveili myös urheilu-urasta. ”Tasoni ei olisi riittänyt. Jalkapallo jäi harrastukseksi ja vapaa-aikana toimin nykyisin erotuomarina kakkosdivisioonan otteluissa”, hän sanoo.

Varainhoitajana hän on ehtinyt toimia reilun vuoden verran ja on hyvin innostunut työstään. ”Tehtävät ovat monipuolisia ja niissä voi käytännössä soveltaa opiskeltuja teorioita. Vaikka työn pääpaino on sijoituksissa, pääsee samalla tutustumaan laajemminkin talouden ilmiöihin.”

Hänninen hoitaa pääasiassa pankin varakkaimpien sijoitusasiakkaiden salkkuja. Henkilöasiakkaiden lisäksi hän palvelee myös jonkin verran yritysasiakkaita. ”Asiakaskunta on suurimmaksi osaksi vanhempia ihmisiä, joille on kerääntynyt varallisuutta. Asiakaskuntaan tulee myös nuorempia, jotka ovat hyvin valveutuneita. Usein he kilpailuttavat haluamansa palvelut, mikä on hyvä asia. Kun asiakkaat ovat entistä tietoisempia asioista, markkinoilla menestyvät vain parhaat toimijat.”

ESIMIESTEHTÄVÄT TÄHTÄIMESSÄ

Hänninen katsoo luottavasti tulevaisuuteen, vaikka kuntaliitosten ja rajun rakennemuutoksen Kouvola on pitkään kärsinyt talousvaikeuksista. ”Alueen kehittämiseen pätevät samat lainalaisuudet kuin sijoittamiseen: tarvitaan kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Muutokset eivät tapahdu hetkessä.

Kouvolassa on tehty paljon töitä elinvoimaisuuden lisäämiseksi ja tulokset näkyvät vasta vuosien päästä.”

Hän viihtyy nykyisessä tehtävässään, mutta kertoo tulevaisuudessa tähtäävänsä esimiestehtäviin.

Ainakaan tällä hetkellä hän ei pidä todennäköisenä, että muuttaisi työn perässä pääkaupunkiseudulle tai kansainvälisille markkinoille. ”Nykyisessä työpaikassa on hyvä ilmapiiri ja työnantaja voi tarjota paljon kiinnostavia etenemismahdollisuuksia uralla.”

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA

Hänninen arvioi rahoitusalan tarjoavan tulevaisuudessakin työpaikkoja tuleville ekonomeille, vaikka

digitalisoitumisen myötä alaa on saneerattu voimakkaasti viime vuosina. ”Suurimmat leikkaukset alalla on varmaankin nyt tehty. Pidän kuitenkin todennäköisenä, että nykyisenkaltaiset konttorit saattavat olla tulevaisuudessa historiaa. Sijoituskysymyksissäkin asiakkaat ovat siirtyneet sähköiseen asiointiin. Henkilökohtaiselle palvelulle on varmasti edelleen tarvetta, mutta kohtaamiset saattavat tapahtua muualla kuin konttoreissa.”

Hänninen listaa kiinnostavina ilmiöinä sijoittamisen näkökulmasta tällä hetkellä etenkin digitalisoitumisen. Se muokkaa perinteisiä toimialoja ja synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. ”Teknologiaa tulee lisää koko ajan esimerkiksi autoteollisuuteen, mikä luo välillisesti uusia markkinoita erilaisille yrityksille. Lääketeollisuudessa on myös kiinnostavia sijoituskohteita. Uudet riskit luovat myös uusia markkinoita.”

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa rahoitusta pääaineena opiskeleva Niko Hänninen viimeistelee lopputyötään sijoittajien käyttäytymisestä matalassa korkotilanteessa. Sivuaineiksi hän on valinnut johtamisen ja laskentatoimen.

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

21

[ IN MEMORIAM ] TEKSTI MIKKO LEPPÄNEN JA MARKKU VON HERTZEN TAUNO HUHTALAN PUHEENJOHTAJAKAUDEN AIKAISET LIITON TOIMITUSJOHTAJA JA HALLINTOJOHTAJA. TAUSTAKUVA LIISA SEPPO

Tauno Huhtala – järjestömentori SUOMEN EKONOMILIITON puheenjohtajana vuosina 1984–1986 toiminut Tauno Huhtala

menehtyi pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana 9. toukokuuta. Hän syntyi Virroilla 28. elokuuta vuonna 1938. Ylioppilaaksi Huhtala kirjoitti Tampereen yhteislyseosta ja aloitti muutaman työvuoden jälkeen opiskelun Helsingin kauppakorkeakoulussa.

Tauno asui KY:n talon asuntolan ”Seiskassa”, ja henkeen kuului, että siellä solmitut ystävyyssuhteet olivat lujia ja säilyivät läpi elämän. Kerroksen vanhimmaksi nimettynä ”Oltermannina” hän kutsui kerran vuodessa tuolloiset ”seiskalaiset” vuositapaamisiin, joita Tanen johdolla ehdittiin järjestää 48.

Valmistuttuaan ekonomiksi vuonna 1965 Tauno Huhtala siirtyi Suomen IBM:n palvelukseen ja eteni asiantuntijatehtävistä johtajaksi. Vuonna 1997 hän siirtyi osakkaaksi ja liikkeenjohdon konsultiksi LHX-consulting Oy:hön.

Pitkän linjan ekonomiaktiivi aloitti hallituksen jäsenenä Helsingin Ekonomeissa 1980.

Liiton ja Suomen Ekonomisäätiön (SEFEK) hallituksessa hän toimi jäsenenä vuosina 1981–83, niistä kaksi vuotta työvaliokunnan puheenjohtajana. Liiton puheenjohtajuutta hän hoiti vuodesta 1984 vuoteen 1986.

Tane oli liiton monen hallituksen ja puheenjohtajan luottomies. Liiton Taloustoimikunnassa hän istui puheenjohtajakautensa jälkeen vielä yhdeksän vuotta. Hän toimi myös Talouselämä Oy:n (Talentum) hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana, AmerYhtymän (Amer Sports) hallituksessa ja oli

jäsenenä Kaupallisten ja Teknisten Tieteiden Tukisäätiön hallituksessa ja valtuuskunnassa.

Milloin liitossa uudistettiin sääntöjä tai pohdittiin strategioita, Tauno Huhtala oli henkilö, jonka asiantuntemusta kuultiin.

Luottamushenkilönä Tauno oli osallistuva ja osallistava. Huulilta silmiin asti ulottuvan hymyn kanssa kuivakasta englantilaista huumoria harrastanut johtaja pohjasi päätöksensä tietoon – ei mutuun.

Hän haastoi toimijoita itsenäiseen työhön ja tuomaan esiin parhaan osaamisensa ja työpanoksensa, olivat he sitten luottamushenkilöitä tai liiton toimiston toimihenkilöitä. Vahvoista mielipiteistään ja selkeistä näkemyksistään huolimatta hän ei runnonut läpi omaa näkemystään.

Terveen itsetunnon omaavana hänellä oli varaa kuuntelemisen kautta oppimiseen, vuorovaikutteiseen ideoimiseen ja asioiden eteenpäin viemiseen yhdessä.

Huhtalan puheenjohtajakaudella liitto otti kaikille toisen palveluksessa työskennelleille jäsenyhdistysten jäsenille työttömyysvakuutuksen. Siitä moni jäsen oli kiitollinen noin puoli vuosikymmentä myöhemmin alkaneen pankkikriisin ja sitä seuranneen laman aikana.

Tauno Huhtala osallistui vuonna 1997 julkastun mentorointikirjan kirjoittamiseen.

Ekonomiyhteisöjen sisäisen mentorointiohjelman kehittäjänä liitto olikin alan ensimmäisten toimijoiden joukossa. Tauno Huhtala halusi viimeiseen saakka jakaa osaamistaan ja kannustaa yksilöitä kehittymään ihmisinä ja työnsä tekijöinä.

”Huulilta silmiin asti ulottuvan hymyn kanssa kuivakasta englantilaista huumoria harrastanut johtaja pohjasi päätöksensä tietoon – ei mutuun.”

22

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

[ MAINETEKO ] TEKSTI MARITA KOKKO KUVA VILLE RINNE

Helsinki Pridella osallistujaennätys Tämän vuoden teema oli työelämä. Kesäkuisen tapahtuman huipentavaan Pride-kulkueeseen osallistui poliisin arvion mukaan ennätykselliset 20 000 osanottajaa. Myös yritykset ovat löytäneet tiensä tapahtuman yhteistyökumppaneiksi.

PRIDE-LIIKE PUOLUSTAA seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhtäläisten oikeuksien ja etujen puolesta tehtyä työtä. Liikkeen kansainväliset juuret ovat 1890-luvun Berliinissä, mutta liike tyrehtyi maailmansotiin vuosikymmeniksi. Työ yhtäläisten oikeuksien puolesta elpyi sotien jälkeen Alankomaissa ja Skandinaviassa. Vuosi 1969 käynnisti Yhdysvalloissa taistelun homojen kansalaisoikeuksien puolesta.

Suomessa Pride-tapahtumia on ollut vuodesta 1975. Helsinki Pride on järjestetty joka kesä vuodesta 2006. Kuinka tapahtuma on kahdeksassa vuodessa kehittynyt, vuoden 2014 tapahtuman tuottaja Senni Moilanen? ”Kävijämäärä on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta. Tänä vuonna Pride-kulkueessa marssijoita oli ennätysmäärä, noin 20 000 osanottajaa. Edellisvuonna ihmisiä oli 8 000–9 000. Tänä vuonna kaikki sujui erittäin hyvin, eikä mitään häiriötä ilmennyt. Koska lähimenneisyydessä kuitenkin on ollut valitettavaa häirintää, varaudumme sellaiseen ennalta. Poliisi seuraa tapahtumaa, ja kulkueessa on aina järjestyksenvalvojia mukana.” ”Saimme myös todella hyvin yrityksiä mukaan kumppaneiksi. Pääyhteistyökumppaneina olivat Radio NRJ ja Barefoot Wine. Kumppaneiksi on tullut myös valtiovallan toimijoita, kuten ulkoministeriö sekä ammattijärjestöjä, esimerkiksi Akava.

Kummeina on yhteiskunnallisia vaikuttajia ja julkisuuden henkilöitä.”

Tänä vuonna Helsinki Priden teemana oli työelämä. Miten teema näkyi viikossa? ”Teema oli viikon aikana esillä erilaisissa tapahtumissa ja keskusteluissa. Halusimme toki tuoda esille ongelmia, mutta myös myönteisiä esimerkkejä yrityksistä, joille yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat ­tärkeitä arvoja.” ”Työelämä ei kohtele yhdenvertaisesti sukupuolivähemmistöihin kuuluvia tai sukupuoleltaan moninaisia ihmisiä. On todella vaikea mitata sitä, kuinka moni tulee esimerkiksi työhönotossa syrjityksi juuri sukupuolensa ilmentämisen vuoksi. Tässä on Suomessa vielä paljon tehtävää ja tiedotettavaa, sillä kaikki mitä ei tunneta, voi olla pelottavaa.” ”Suomalaisessa työelämässä on nykyisin helpompaa olla homo kuin transihminen. Pääkaupunkiseudulla eletään vähän kuplassa, mutta kun mennään muualle Suomeen, voi olla vaikeampaa jatkaa samassa työpaikassa, jos käy läpi esimerkiksi sukupuolen korjausprosessin. Mutta tästä on vähän tutkimustietoa. Siksi on vaikeaa kertoa, mikä tilanne todellisuudessa on.”

Euroopan perusoikeusviraston Suomea koskevan selvitystyön mukaan 59 prosenttia vastaajista piti homomiesten ja 30 prosenttia lesbonaisten syrjintää joko yleisenä tai hyvin yleisenä Suomessa. Transsukupuolisten kohdalla syrjintää näki 74 prosenttia vastanneista. Vastaajista 69 prosenttia koki, että syrjinnän vastaiset toimet ja periaateohjelmat työpaikalla helpottaisivat heidän elämäänsä. Vain 17 prosenttia piti nykytilaa työpaikoilla hyvänä.

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

23

[ MAAILMALLA ] TEKSTI MARITA KOKKO KUVAT VILLE RINNE

Toimivat saudisuhteet Saudi-Arabia tarjoaa vahvat ja kasvavat markkinat suomalaiselle osaamiselle, jos yritysten edustajilla on malttia asettua maahan, aikaa juoda teetä ja tutustua ihmisiin vuosi, kaksikin. Vain siten syntyvät luottamus ja kestävät liikesuhteet.

N

euvon antaa Jarno Syrjälä, Lähi-idän tunteva diplomaatti. Hän toimi suurlähettiläänä Saudi-Arabiassa vielä marraskuussa. Nyt hän johtaa ulkoministeriön Lähi-idän ja Afrikan osastoa.

Lähi-idän problematiikka on ollut Syrjälän työn ydintä lähes koko diplomaattiuran, kohta 25 vuoden ajan. Asemapaikka oli Riadissa yli kolme vuotta. Aiemmin hän on työskennellyt Suomen suurlähetystöissä ­Berliinissä, Washingtonissa, Jakartassa ja Tel Avivissa sekä Suomen yhteystoimistossa Ramallahissa. ”Eteneminen diplomaatin uralla on suhteellisen järjestelmällistä. Prosessiin, johtajuuteen ja työhön suurlähettiläänä kasvetaan vähitellen, tehtävä kerrallaan. Ympäristö vaihtuu usein ja tuo mukanaan omat piirteensä. Minulle Lähi-idän problematiikka on kulkenut johtolankana mukana suurimmassa osassa tehtävistäni”, Syrjälä kertoo.

Saudi-Arabia oli hänen mielestään erittäin kiinnostava ja haastava paikka työskennellä. Koska Saudi-Arabian edustusto kattaa myös Kuwaitin, Omanin ja Jemenin, on tehtäviä paljon ja ne ovat hyvinkin erilaisia. Syrjälä oli keskeisesti mukana neuvotteluissa, jotka johtivat suomalaisen pariskunnan yli 100 päivää kestäneen kaappauksen onnelliseen loppuun ja vapautukseen Jemenissä.

ARABIAN NIEMIMAAN HALLITSEVA MONARKIA

Saudi-Arabian kuningaskunta, Syrjälän viimeisin asemamaa, kattaa suurimman osan Arabian niemimaata. Se on 26 miljoonan asukkaan monarkia, jota hallitsee kuningas Abdullah ilman parlamentaarista valvontaa. Parlamentin korvaa neuvoa-antava neuvosto, jonka jäsenet valitsee kuningas.

Maa on teollistunut ja teollistuu edelleen kovaa vauhtia. Se hallitsee viidennestä maailman öljyvaroista. Aiemmin vahva sidos Yhdysvaltoihin on Syrjälän mukaan vähitellen löystymässä, muuan muassa koska Yhdysvallat on vähenevässä määrin riippuvainen Persianlahden alueen öljystä. Nyt saudienkin suhdeverkosto monipuolistuu ja punoutuu selvemmin esimerkiksi kohti Aasiaa.

24

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

Islam sääntelee tiukasti elämää ja arkea. Naisten asema kodin valtiaina ja kasvattajina on vahva, mutta länsimaisesta näkökulmasta heidän asemansa kodin ulkopuolella on heikko.

Syrjälä toteaa, että maassa on sen kulttuurin mukaiset tavat toimia. Sosiaalisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa on tavallista, että naiset ja miehet ovat eri tiloissa. Esimerkiksi häissä miehille ja naisille on oma vastaanottonsa. ”On totta, että naiset eivät saa ajaa autoa ja heidän pitää pukeutua konservatiivisesti, mutta saudiyhteiskunta muuttuu koko ajan”, Syrjälä toteaa.

Naisten merkitys esimerkiksi liike-elämässä ja politiikassa on koko ajan nousussa. Naiset ovat hyvin vahvassa asemassa yliopistoissa. Nykyisin myös kuninkaan neuvoa-antavassa neuvostossa on naisjäseniä.

Syrjälä muistuttaa, että Saudi-Arabia on pohjimmiltaan perinteinen heimoyhteiskunta, jossa muutokset etenevät hitaasti. ”Se, mitä näemme edistyksellisimmissä kaupungeissa, kuten Riadissa ja Jeddassa, ei toimi välttämättä maaseudulla. Radikaaleja muutoksia ei tapahdu yhdessä yössä, koska maassa on voimakkaita blokkeja ja uskonnolla on vahva asema. Siksi muutosvauhti voi olla vain hidas.”

Kuningaskunta haluaa tietoyhteiskunnaksi.

Kunniakomppanian tarkastus Omanissa ennen valtuuskirjeen jättämistä sulttaani Qaboosille keväällä 2011.

[ MAAILMALLA ]

Jarno Syrjälä hoitaa nykytehtävässään myös Suomen Afrikan-suhteita. Hän toteaa kiinnostuksen Afrikkaa kohtaan lisääntyneen maassamme. Suomi pyrkii vähitellen irti kehitysapu- ja apuproblematiikasta ja suuntaa yhteistyön kauppaan ja talouden kehittämiseen maanosassa.

Saudi-Arabia on pohjimmiltaan perinteinen heimoyhteiskunta, jossa muutokset etenevät hitaasti.

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

25

[ MAAILMALLA ]

TUONTI 22,5 milj. euroa

VIENTI 351 milj. euroa

SUOMEN VIENTI / TUONTI SAUDI-ARABIAAN VUONNA 2013

Saudi-Arabia luottaa koulutukseen, johon se käyttää neljänneksen julkisesta budjetistaan. Yli 150 000 saudinuorta opiskelee parhaillaan ulkomaisissa yliopistoissa. Naisilla ja miehillä on yhtäläiset mahdollisuudet ulkomaisiin opintoihin.

Mikään ei myöskään estä ulkomaalaisia naisia toimimasta diplomaattisissa tehtävissä Saudeissa.

Suomi, kuten moni muukin länsimaa, on jonkin aikaa käyttänyt Saudi-Arabiassa myös naisdiplomaatteja.

SUHTEIDEN RAKENTAMISEN HELPPOUS YLLÄTTI

YLIJÄÄMÄINEN KAUPPATASE ¶ Suomen ja Saudi-Arabian välinen kauppa on ollut Suomelle vahvasti ylijäämäistä. Suomen kokonaisvienti Saudi-Arabiaan oli 351 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja kokonaistuonti 22,5 miljoonaa euroa. Vienti on laskenut noin 52 prosenttia vuoden 2008 tasosta, 618,1 miljoonasta eurosta. Sitä selittää erityisesti matkapuhelinviennin kehitys.

Suomen tärkeimpiä vientituotteita SaudiArabiaan ovat olleet perinteisesti teollisuus­ tuotteet, kuten koneet ja laitteet, matkapuhelinverkot, paperituotteet sekä puu. SaudiArabiasta tuodaan Suomeen pääasiassa muovin raaka-aineita.

Lähde: Ulkoministeriö.

Diplomaatti valmistautuu jo koulutuksensa ansiosta huolella jokaiseen tehtäväänsä, joten mikään ei yllättänyt kielteisesti Syrjälää Saudi-Arabiassakaan.

Lopulta kuitenkin helppous toimia maassa yllättää monet. Saudit ovat ystävällisiä ja vieraanvaraisia ja valmiita kontakteihin. ”Toki suhteiden rakentaminen voi joskus olla työlästä ja aikaa vievää. Aina ei voi sopia tapaamisesta puhelimitse. On tilanteita, joissa jonkun pitää järjestää sinulle tapaaminen, sillä henkilökohtaiset suhteet avaavat ovia. Firman johdon tai muiden tärkeiden kontaktien saavuttaminen voi olla muutaman tikapuun takana, mutta mahdollista se kuitenkin on.

Vaikka verkoston kutominen kestää vähän kauemmin, se on sitäkin tiiviimpi. Syntyy todellisia ystävyyssuhteita.”

Saudi-Arabiaan työhön tulevat ulkomaalaiset ­saavat yleensä työnantajaltaan koulutuksen maan kulttuuriin ja tapoihin. Kulttuuritörmäykset on helpompi välttää, kun tuntee pelisäännöt.

Suomalaisia työskentelee maassa muun muassa hoitotehtävissä sekä liikemiehinä. Länsimaisten ­yritysten väellä on oman työantajansa mukaiset työehdot.

Tehdastyössä ja palveluammateissa työskentelee miljoonia ulkomaalaisia, esimerkiksi Filippiineiltä, Intiasta, Pakistanista ja Egyptistä. ”Nyt ulkomaisten työntekijöiden määrää pyritään vähentämään saudisaatio-ohjelmalla. Ulkomaista työvoimaa korvataan omalla väellä, mutta prosessi on hidas ja sen vaikutukset nähdään myöhemmin.”

”Kamelit ja hevoset ovat lähellä saudien sydäntä, ja kameli- ja hevoskilpailut ovat erittäin suosittuja.” mieluusti vastaan IT-konsultointi- ja koulutus­ palveluita.

Maa monipuolistaa teollisuuttaan. Se tarvitsee koneita, laitteita ja kokonaisia tehdastoimituksia.

Keskiössä on muun muassa kaivosteollisuus, joten kaivosteknologia ja siihen liittyvät jalostusketjut käyvät kaupaksi.

Suomalaisia yrityksiä onkin tullut maahan yhä enemmän. Yleisimmin kyse on perinteisistä suurista vientiyrityksistämme, jotka toimittavat maahan erilaisia koneita ja laitteita. ”Investointien tarve on todella suuri, ja talouden kasvuvauhti nopea. Verrattuna rakkaaseen kilpailijaamme Ruotsiin meidän kiinnostuksemme ja panostuksemme Saudi-Arabiaan ovat kuitenkin selvästi pienemmät. Vientimme – viime vuonna 350 miljoonaa – voisi olla paljon mittavampi.”

Toisaalta vientitilastot ovat Syrjälän mukaan enää osa kaupallistaloudellisten suhteiden kokonaiskuvaa, sillä suomalaiset yritykset tuottavat paljon esimerkiksi Kiinassa, josta tavara menee suoraan

ONGELMATTOMAT SUHTEET SUOMEN KANSSA

Suomen ja Saudi-Arabian suhteita Syrjälä luonnehtii hyviksi, mutta etäisiksi. Erittäin myönteinen ele saudeilta oli oman suurlähetystön avaaminen Helsinkiin vuonna 2008.

Suhteet voisivat olla aktiivisemmat, sillä Suomella ja suomalaisilla on maassa hyvä maine.

Suomi tunnetaan korkean teknologian maana ja koulutustasoamme arvostetaan. Nämä kaksi osaamisaluetta tunnetaan Syrjälän mukaan yllättävän laajasti.

Saudit eivät halua jäädä öljyn ja teollisuuden varaan. Matkalla kohti tietoyhteiskuntaa otetaan 26

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

Valtuuskirjeen luovutus Saudi-Arabian kuningas Abdullahille Riadissa syksyllä 2010.

GETTY IMAGES

ostajamaahan. Myös palvelujen vienti kasvaa koko ajan.

KOTILÄKSYIKSI KULTTUURI JA TAVAT

Perusasioiden, kuten tapojen ja kulttuurin kanssa kannattaa tehdä paljon töitä. Saudeissa ei arabian kielen taito ole se tärkein etu, sillä liikemiehet puhuvat yleensä erittäin hyvin englantia. Mutta arabialaiset kauppatavat ja sosiaalisissa tilanteissa toimiminen on osattava. ”Maahan pysyvästi asettuminen on yksi merkki siitä, että olet vakavissasi. Pikainen kauppamatka tai Saudia-Arabian hoitaminen jostakin muualta ei ole yhtä tuloksellista, vaikka kaupantekijä tulisi alueeltakin, Abu Dhabista tai Dubaista. Saudit katsovat, ettei heitä silloin oteta vakavasti. Joskus kauppasuhteet syntyvät nopeastikin, joskus eivät koskaan.”

Suomessa nähdään nyt koko Lähi-itä kaoottisena alueena. Arabikevättä seuranneet levottomuudet ja konfliktit useammassa alueen maassa, tunnetuimpina tilanteet Syyriassa ja Gazassa, ovat luoneet alueesta kuvan epämääräisenä, taistelujen runtelemana möykkynä. ”Persianlahti on kuitenkin pysynyt rauhallisena.

Se on edelleen voimakkaan kasvun alue, jossa julkiset hankinnat ja infrastruktuurin rakentaminen ovat

täydessä käynnissä. Kuva on todella toinen kuin taantuman kurittamassa Euroopassa.”

Kun alueelle suuntautuu, on Syrjälän mukaan tärkeää muistaa henkilösuhteiden merkitys ja pitkäjänteisyys. Osapuolten välille täytyy syntyä luottamus, oli kyse sitten ostajasta tai myyjästä.

VAASAN OPEILLA MAAILMALLE

Syrjälä työskentelee nyt ulkoministeriössä Katajanokalla. Pesti Lähi-idän ja Afrikan osaston päällikkönä jatkuu vuoteen 2017. Mitä sen jälkeen? ”Diplomaatin ura on ehkä enemmän elämäntapa kuin puhdas ammatti. Olen tottunut vaihtamaan maata ja kaupunkia epäsäännöllisen säännöllisesti.”

Syrjälä kertoo kiinnostuneensa kansainvälisistä asioista ja taloudesta jo lukiolaisena. Hän päätyikin Vaasan kauppakorkeakouluun opiskelemaan markkinointia ja kansainvälistä yritystoimintaa. Yhdistelmä oli ihanteellinen hänen uralleen.

Syrjälä valmistui 1988 ja päätyi ulkoministeriöön jo vuoden 1990 alussa. Muutaman vuoden hän oli ehtinyt olla tutkijana ja opettajana Vaasassa.

Kansainvälinen kiertolaisuus ei ole tehnyt Syrjälästä kotimaatonta. ”Totta kai sitä on Suomesta kotoisin ja Turusta varsinkin.”

VAPAA-AIKAA AAVIKOLLA ¶ Aavikko on saudeille edelleen läheistä luontoa, jossa he mielellään viettävät vapaa-aikaa.

Kaupungistuminen on suhteellisen nuorta. Öljybuumin alkuvaiheessa vuonna 1972 esimerkiksi Riadissa oli vain puoli miljoonaa asukasta, tänään heitä on viisi– kuusi miljoonaa. Kamelit ja hevoset ovat lähellä saudien sydäntä, ja kameli- ja hevoskilpailut ovat erittäin suosittuja.

Kameleille on myös kauneuskilpailuja.

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

27

[ URA ] TEKSTI VIRVE JÄRVINEN GRAAFI ANTTI NIKUNEN

Tissuttelu tuntuu työpaikoilla Tuskin kukaan juo työaikana tai työpaikalla. Vapaalla korkki aukeaa entistä useammin – ja haittaa työntekoa.

L

asi, pari illassa. Viikonloppuna viiniä ruoan kanssa. Alkoholin käyttömme on arkipäiväistynyt.

Perinteisen suomalaisen viikonloppupainotteisen humalajuomisen rinnalle on syntynyt uusi arkeen painottuva juomiskulttuuri. Koska tissuttelija ei tee humalapäissään typeryyksiä ja selviää töistään, häntä ei pidetä alkoholiongelmaisena.

Todellisuudessa kohtuulliselta tuntuva päivittäinen alkoholinkäyttö voi jo haitata niin terveyttä, ihmissuhteita kuin työtäkin. ”Pari illalla nautittua alkoholiannosta muuttaa unen rakennetta ja estää syvää unta. Tällöin aivot eivät palaudu päivän rasituksista. Ylikuormitus näkyy muun muassa keskittymisvaikeuksina, lisääntyneinä virheinä ja työtehon laskuna”, päihdelääketieteen opettaja, psykiatrian erikoislääkäri Antti Mikkonen Turun yliopistosta sanoo.

Ellei tissutteluun puututa ajoissa, se karkaa käsistä: alkoholiriippuvuus ei ole joko-tai-asia, vaan jatkumo. Mitä useammin elimistö saa alkoholia, sitä varmemmin aivot alkavat vaatia sen tuomaa mielihyvää. Kun sietokyky kasvaa, aivot vaativat entistä suurempia määriä alkoholia: lasillisesta tulee pullo ja viikonloppuna korkki pysyy auki perjantaista sunnuntaihin. Näin maanantaista tulee krapulapäivä.

Kun asiasta on puhuttu ennakkoon, kaverin tilanteeseen puuttuminen ei tunnu käräyttämiseltä.

28

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

YKSI JUO, KAIKKI KÄRSIVÄT

Alkoholi aiheuttaa sairauspoissaoloja kuudelle työpaikalle kymmenestä – vuodessa kaikkiaan kaksi miljoonaa työpäivää. ”Suurin osa näistä poissaoloista tulee ihan tavallisille ihmisille, omasta mielestään kohtuukäyttäjille. Päihteistä aiheutuvien ongelmien tunnistaminen ei ole aina helppoa, sillä välttämättä ne eivät näy ihmisen ulkoisessa olemuksessa. Liikakäyttäjä voi esimerkiksi vaikuttaa vain kovin väsyneeltä”, Ehkäisevän päihdetyön yhdistys EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi kertoo.

EHYT selvitytti keväällä suomalaisten yritysjohtajien käsityksiä alkoholihaittojen ja niiden ehkäisyn merkityksestä. Tutkimukseen vastasi 200 erikokoisen yrityksen ylin johto. Alkoholi haittaa paitsi käyttäjän omaa terveyttä ja työkykyä, myös työyhteisön ja yrityksen toimintaa. ”Yhden työntekijän väsymys ja krapulapäivät lisäävät toisten työmäärää, mikä näkyy ennen pitkää työyhteisön ilmapiirissä. Yhdessä työpaikassa neljästä työn­ tekijöiden alkoholinkäyttö aiheuttaa ongelmia tuotantoon tai palvelun laatuun”, Sari Aalto-Matturi lisää.

PÄIHDEOHJELMA PAPERILLE

EHYT:in tutkimukseen vastanneista­­lähes kaikki olivat sitä mieltä, että alkoholihaittojen ennaltaehkäisyyn pitäisi panostaa.

Työyhteisössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yhdessä mietitään yrityksen ja sen työntekijöiden suhtautumista päih­ teisiin.

Pohdinnat kirjataan päihdeohjelmaksi, joka sisältää muun muassa ohjeet mahdollisesta alkoholin tarjoamisesta yritystilaisuuksissa. Siihen listataan myös toimintatavat hetkiin, jolloin työyhteisön jäsenistä jollakin epäillään alkoholiongelmaa.

Peli poikki PELAAMINEN ON ONGELMA silloin, kun siihen kuluu liikaa aikaa ja rahaa, ja erilaiset arkielämän velvoitteet jäävät sen vuoksi hoitamatta: Peliongelmainen myöhästelee ja alkaa perua tapaamisia. Hän saattaa lainata ystäviltään usein rahaa ja valehdella esimerkiksi istuneensa myöhään puhelinneuvottelussa, vaikka oikeasti ilta on kulunut pelin ääressä.

Pelaaminen aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmää ja aiheuttaa mielihyvää vastaavalla tapaa kuin vaikka juoksu innokkaalle lenkkeilijälle. Herkimmin koukuttavat nopeatempoiset pelit, joissa voitot arvotaan heti. Erilaiset tehosteäänet ja -valot lisäävät koukuttavuutta, sillä ne luovat illuusion siitä, että pelaaja voi itse vaikuttaa pelin kulkuun.

Edes toistuvat häviöt eivät lannista peliongelmaista. Hän uskoo sinnikkäästi, että huono onni kääntyy jossain välissä voitoksi. Ongelmapelaaja on mestari huijaamaan itseään. Pelaamisen lopettaminen omin voimin voi olla vaikeaa. Apua saa esimerkiksi netistä Peluurista www.peluuri.fi. Peluurin auttava puhelin vastaa arkisin klo 12–18 numerossa 0800 100101. Kasvokkaista apua voi kysyä A-klinikoilta ­ ja mielenterveyspalveluista sekä Helsingissä Tieto- ja tukipiste Tiltistä www.tiltti.fi Lähde: projektipäällikkö Jenni Kämppi, Sininauhaliitto/Tiltti

[ URA ]

100 %

Yrityksissä ilmenneitä päihteisiin liittyviä ongelmia

52 %

38 %

58 %

3% 1% 3%

60 %

47 %

40 %

Ei 0% Päihteidenkäyttöön liittyviä sairauspoissaoloja (krapulapäivä tms.)

Ei osaa / halua sanoa

Työkyvyttömyyttä, jonka pääasiallisena syynä tai osasyynä päihteet

Työntekijöiden päihdeongelmia

Kyllä

67 %

75 %

83 %

82 %

1%

33 % Työntekijöiden esiintymistä päihtyneenä työpaikalla

”Kun asioista on puhuttu ennakkoon, kaverin tilanteeseen puuttuminen ei tunnu käräyttämiseltä. Samalla kynnys puuttua ongelmaan laskee”, Antti Mikkonen huomauttaa.

Tällä hetkellä alkoholiriippuvuuteen puututaan työpaikoilla useimmiten vasta, kun tarvitaan katkaisu- tai vieroitushoitoa tai työpaikalla hommat eivät juomisen vuoksi suju. Aikaa ensimmäisistä havainnoista puuttumiseen kuluu keskimäärin

2%

25 % Tuotannon tai palvelun laatuun liittyviä ongelmia

17 %

2%

Varkauksia, ilkivaltaa tai muita omaisuusvahinkoja

seitsemän vuotta.”Työntoverin tai alaisen alkoholinkäyttöön puuttuminen on toisesta ihmisestä välittämistä ja yhtä helppoa kuin kysymykset: Miten sinä voit? Näytät väsyneeltä, pitäisikö sinun käydä työterveydessä? Tarvittaessa puheeksi ottoon ja pelisääntöihin saa koulutusta esimerkiksi EHYT ry:stä”, Sari Aalto-Matturi lisää.

Liiallisesta alkoholin käytöstä voi päästä eroon Duodecimin kustantaman kirjan

17 %

1%

Turvallisuusongelmia tai fyysistä väkivaltaa

avulla. Irti alkoholista ohjaa tunnistamaan omaa juomista laukaisevia ja ylläpitäviä tekijöitä.

Kirjan itsehoitoharjoitukset perustuvat kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin, jotka on todettu tehokkaiksi riippuvuuksien hoidossa.

Kirja pohjautuu HUS:n Mielenterveystalossa kehitettyyn alkoholin liikakäytön nettiterapiaan, joka löytyy osoitteesta www.mielenterveystalo.fi.

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

29

TEKSTI LEENA FILPUS, KUVAT SAMI KULJU

30

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

Varainhankinnan

UUSI AIKA Voiko kehitysyhteistyötä ja tiukkaa bisneksentekoa yhdistää? Kyllä voi, näkee Aalto-yliopiston varainhankintajohtaja Jyri Tawast. Hän tekee yhteistyötä Suomen World Visionin kanssa.

P

GETTY IMAGES

assiohedelmiä viljelevä Carolyne Lagat asuu LänsiKenian Meibekissä. Hän sai monen naapurinsa tapaan opastusta hedelmien viljelyyn Suomen World Visionin elinkeinojen parantamiseen tähtäävässä hankkeessa.

Ensimmäinen sato epäonnistui täysin ja naapurit palasivat takaisin maissinviljelyyn. Lagat päätti yrittää uudelleen, sillä maissi antaa satoa vain kerran vuodessa. Se ei riitä nelihenkisen perheen elatukseen.

Uusi yritys on ollut menestys. Passiohedelmästä saa tilin joka viikko. Puolen hehtaarin pellon antimien ansiosta perheen lapset käyvät hyvää koulua ja mies on voinut jatkaa opintojaan yliopistossa. Lagat rakennuttaa perheelle taloa ja miettii, miten passiohedelmistä saisi jalostamalla enemmän tuottoa.

Kaikki tämä on köyhällä maaseudulla uskomaton edistysaskel.

Vielä 10 vuotta sitten samalla alueella vain harva lapsi kävi koulua, puhdasta vettä oli lähinnä sadekaudella, eikä savimajaa paremmasta osattu edes unelmoida.

Aalto-yliopiston varainhankintajohtaja Jyri Tawast kuuli useita vastaavanlaisia tarinoita toukokuussa Keniassa. Hän näki, miten pieni apu on skaalautunut suureksi hyödyksi. Tawast tutustui yhdessä ekonomijoukon kanssa Suomen World Visionin järjestämällä opintomatkalla esimerkiksi Nairobin innovaatiokeskus iHubin sosiaalisiin start-upeihin, slummin pienyrittäjiin ja tapasi tomaatti- ja passiohedelmäviljelijöitä Länsi-Keniassa. Matkan tavoitteena oli selvittää, löytyisikö Keniasta sellaisia varainhankintakohteita, jotka voisivat kiinnostaa suomalaisia.

Helsingin kauppakorkeakoulusta kauppatieteiden maisteriksi valmistunut Tawast on yksi harvoja varainhankinnan ammattilaisia Suomessa. Hän vastasi Aalto-yliopiston säätiöpääomakeräyksestä, jossa kerättiin yli 200 miljoonaa euroa yksityistä rahoitusta yliopiston perustamisvaiheessa. Nyt kansainvälistä markkinointia pääaineenaan opiskellut Tawast auttaa vapaa-ajallaan Suomen World Visionia kehittämään varainhankintaansa.

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

31

Nopeasti kasvavia passiohedelmäköyn­ nöksiä on koulittava useamman kerran viikossa, jotta sato pysyy runsaana, Carolyne Lagat kertoo mainostoimisto Zee­ landin Juuso Enalalle.

Lagatin puolen heh­ taarin passiohedelmä­ pelto tuo elannon hänen perheelleen ja työllistää myös yhden naapurin.

Vieraat ovat siunaukseksi ja ilo kannattaa aina ottaa irti. Suomen World Visionin toiminnan­ johtaja Tiina Saukko otettiin ilonpitoon mukaan Länsi-Kenian Meibekissä.

Kummilapsijärjestön 9,6 miljoonan euron vuosituotoista yli puolet tulee tällä hetkellä yksityisiltä lahjoittajilta, pääosin kummilapsitoiminnasta.

Loput tuotoista saadaan ulkoasiainministeriön ­kehitysyhteistyötukena.

Tawast ei mieti uutta kummikampanjaa eikä lipaskeräystä. ”Suurlahjoittajaohjelmassa yrityksille ja instituutioille avataan mahdollisuus lahjoittaa rahaa tiettyihin hankkeisiin. Hankkeen mitattavista tuloksista yritys saa yhteiskuntavastuuraportin.

Suurlahjoittajaohjelman rinnalla yrityksille rakennetaan yhteistoimintamalleja, joissa suomalaisyritykset pääsevät kehittämään bisnestä yhdessä kenialaisten kanssa ja etabloitumaan paikallisille markkinoille.”

VARAINHANKINNAN UUSI AIKA

Mutta voiko kehitysyhteistyötä ja tiukkaa bisneksentekoa yhdistää? Perinteisesti ajatellen ei, mutta maailma on muuttumassa. Bisnessenkeli- ja start-up-­ liiketoiminta voivat olla osana palettia, joka mahdollistaa hyväntekeväisyyden. Kehitysyhteistyö tarvitsee edelleen lahjoituksia, mutta sen rinnalla voidaan kehittää myös liiketoimintaa kestävän kehityksen pelisäännöin yhdessä kehitysyhteistyöjärjestön kanssa.

Usein varainhankinta ymmärretään vain rahalahjoitusten hankintana. Todellisuudessa varainhankinnan alle mahtuu myös esimerkiksi kumppaniohjelmia ja monenlaista yritysyhteistyötä. Niissä voidaan tarjota vastavuoroisesti palveluja ja kumppanuutta vastikkeellisesti tai vastikkeetta.

Varainhankinta on normaalien bisneslainalaisuuksien alaista ammattimaista työtä. ”On sitten kyseessä Itämeren pelastaminen, lastensairaalan 32

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

rakentaminen, yliopisto, kulttuurihanke tai kehitysmaan lapset, tärkeintä on tarina, jonka voi ostaa.

Tarinan lisäksi on oltava strategista ymmärrystä siitä, miksi toinen voisi olla tarinasta kiinnostunut.

Käytännössä kyse on asiakkuuden hallinnasta, myynnistä ja markkinoinnista”, Tawast sanoo.

YRITYSYHTEISTYÖ MOOTTORIKSI

Aalto-yliopiston tapauksessa mietittiin yksittäisten yhteistyökumppaniehdokkaiden tasolla näiden tarpeita. Yhdelle riitti osallistuminen yhteiskunnalliseen kehittämiseen, toiselle lahjoittamisen motiivina saattoi olla tuleva tutkimusyhteistyö, jonka tulokset näkyvät lopulta yrityksen taseessa.

Suomen World Visionin kohdalla varainhankinnan lainalaisuudet ovat samat. ”Perinteisin auttamisen motivaattori yrityksellä on yhteiskuntavastuu.

Yritys kiillottaa mainettaan asiakkaidensa ja työn­ tekijöidensä silmissä auttamalla vähäosaisia. Käytännössä apu voi olla rahalahjoitus tai muun osaamisen antaminen, vaikka viljelijöiden koulutushankkeessa.” Koulutushankkeen pohjalle on hyvä lähteä rakentamaan yritysyhteistyötä.

Kehittyvissä maissa työpaikat on pitkälti luotava itse, sillä valmiita työpaikkoja ei ole. Yrittäjyyden vahvistaminen parantaakin köyhimpien elintasoa pysyvästi.

Parhaimmillaan kehitysyhteistyöohjelmien ja -hankkeiden lopputuloksena avuntarvitsijat ovat oppineet auttamaan itse itseään. On syntynyt pieniä yrityksiä tai yritystoiminnan ituja. ”Näen, että Carolyne Lagatin kaltainen viljelijä ei ole yksinään suomalaisyritykselle mielenkiintoinen bisneskumppani. Mutta kun yhteenliittymässä on kymmenien viljelijöiden osuuskuntia, tilanne on

SUOMEN WORLD VISION ¶ Vuonna 1983 perustettu kristillishumanitäärinen kehitysyhteistyöjärjestö ja itsenäinen osa maailman suurinta kummilapsijärjestöä World Visionia.

Parantaa lasten elinoloja ja edistää oikeudenmukaisuutta.

Kuukausilahjoittajien, kummien ja yritysyhteistyökumppaneiden avulla köyhät yhteisöt saavat työkaluja paremman tulevaisuuden rakentamiseen.

Lasten terveys paranee, ­perheiden toimeentulo kohentuu ja yrittäjyys lisääntyy.

Hankkeita Keniassa, Ugandassa, Kolumbiassa, Perussa, Intiassa ja Sri Lankassa.

Kehittänyt Weconomy Start -innovaatioohjelman yhdessä Tekesin, Finpron ja Aalto-yliopiston kanssa.

Suomen World Vision on ollut mukana kehittämässä Länsi-Kenian Meibekissä sijaitsevaa koulua. Lukiolaistytöille on rakennettu asuntoloita ja koulutiloja parannettu. Koulu kasvattaa osan oppilaille tarjoamastaan ruoasta omilla pelloillaan, kertovat koulun henkilökunta Suomen World Visionin toiminnanjohtajalle Tiina Saukolle, mainostoimisto Zeelandin Juuso Enalalle ja Aalto-yliopiston Jyri Tawastille.

Yrityksen kannattaa oikeasti tehdä hyvää sen sijaan, että vain yrittää näyttää hyvältä. toinen. Silloin voidaan puhua jo start-up-toiminnasta, joka rakentuu kehitysyhteistyön luomalle pohjalle. Tähän voidaan mahdollisesti saada esi­ merkiksi enkelirahaa”, Tawast sanoo ja lisää, että elintarviketeollisuuden lisäksi esimerkiksi cleantechiä hyödyntävälle yritysyhteistyölle on Keniassa tilausta.

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS

Suomen World Vision toimii itsenäisenä osana sadassa maassa toimivaa maailman suurinta kummilapsijärjestöä World Visionia. Sen toiminnan tärkeä tukijalka ovat kummit ja kuukausilahjoittajat, tavalliset suomalaiset yksityishenkilöt, jotka avustavat kummilastensa yhteisöjä. ”Satsaamme kummitoimintaan vahvasti myös jatkossa. Yksityistä varainhankintaa halutaan kuitenkin lisätä. Keskeinen tapamme toimia on etsiä parhaita osaajia. Toimiva yksityinen sektori on talou­dellisen kehityksen edellytys ja haluamme heidän osaamisensa myös kehitysyhteistyön käyttöön, Suomen World Visionin toiminnanjohtaja, ekonomi Tiina Saukko sanoo.

Yritykselle osaamisen jakaminen on parhaimmillaan kannattavaa brändinrakennusta. Saukko uskoo, että lahjoittaminen vastuulliseen, kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan tulee syrjäyttämään yritysten keinotekoisen brändinrakennuksen. ”Yrityksen kannattaa oikeasti tehdä hyvää sen sijaan, että vain yrittää näyttää hyvältä. Filantropian vaikutuk-

set yrityksen liiketoimintaan voivat olla yllättävän hienot. Tällä hetkellä yritys saa maksaa viestintä­ toimistolle miljoona euroa brändinrakentamisesta.

Valitettavasti julkisuuskuvan rakentaminen tekemällä oikeasti hyviä asioita ja osallistumalla eri­ merkiksi kehitysyhteistyön tukemiseen pitää rahoittaa yrityksen voitosta, kun verovähennysoikeutta ei ole. Tähän toivon muutosta”, Saukko sanoo.

World Vision on rakentanut Aalto-yliopiston, Tekesin ja Finpron kanssa Weconomy Start -innovaatio-ohjelman. Se yhdistää liiketoiminnan ja kehitysyhteistyön tavoitteita ja kehittää Base of Pyramid -ajattelun mukaisesti köyhille alueille sopivia liiketoiminta- ja palveluideoita sekä liiketoimintamalleja, Saukko sanoo.

Kyse on myös Suomen menestyksestä globaa­­lissa markkinataloudessa. Sijoittamisen painopiste on siirtymässä Afrikkaan. Esimerkiksi kiinalaiset ovat isoja toimijoita mantereella, rakentavat infrastuktuuria ja teollisuutta. Myös suomalaisten on mentävä sinne, mikäli mielivät pysyä kehityksen ­kelkassa. ”Suomalaisten resurssit ovat rajalliset, joten tarvitaan yhteistyötä. Kehitysyhteistyöjärjestöillä on kokemusta kohdemaistaan kymmenien vuosien takaa. Pitkissä, jopa 15 vuotta kestävissä hankkeissa paikalliset viranomaiset ja muut toimijat tulevat tutuiksi. Tätä osaamista kannattaa hyödyntää myös uudenlaisessa yhteistyössä.”

Yhteistyön perään puhuu myös syksyllä uudis-

SUOMEN WORLD VISIONIN KOKONAIS­ TUOTOT VUONNA 2013 ¶

9,6 1 % MUUTA JULKISTA TUKEA

miljoonaa euroa

48 % ULKOASIAIN­MINISTERIÖN KEHITYSYHTEISTYÖTUKEA

51 % YKSITYISTEN LAHJOITTAJIEN OSUUS

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

33

Suomalaista varain­ hankintaa leimaa arkipäivän bisnesosaamisen puute. tuva Finpro. Sen kansainvälistymispalvelut auttavat suomalaisyrityksiä verkottumaan ja tunnistamaan liiketoimintamahdollisuuksia osana Team Finlandia.

AMMATTIMAISTUVA VARAINHANKINTA

Suomalaista varainhankintaa leimaa Jyri Tawastin mukaan arkipäivän bisnesosaamisen puute. Ekonomin tutkinnosta on työssä iso hyöty. ”Uskon, että varainhankinta muuttuu tulevaisuudessa entistä ammattimaisemmaksi. Se vaatii nykyistä enemmän osaamista ja resursseja.”

Mallia otetaan Yhdysvalloista, jossa varainhankinnan prosessit on hiottu kuntoon. Yhteiskunnalta ei odoteta samanlaista tukea kuin meillä.

Toisaalta Yhdysvalloissa myös verotus tukee varainhankintaa. Lahjoitukset ovat verovähennyskelpoisia.

Meillä ei olla vielä niin pitkällä. ”Varainhankinta on luvanvaraista. Rahaa saa kerätä vain yleishyödylliseen toimintaan. Yritysten osalta tilanne on monimutkainen, sillä lahjoitukset otetaan omistajien kukkarosta. Varainhankinnan säätelyssä, kulttuurissa ja yhteiskunnan eri toimijoiden yhteistyössä on vielä paljon kehittämistä. Esimerkiksi lahjoitusten verovähennysoikeus auttaisi kehittämään varainhankinnan uusia muotoja”, Jyri Tawast sanoo.

Länsi-Kenialaisen Chepkunurin naisten kasvihuoneosuuskunnan Florence Limo (vas.), Dinah Ehebasa ja Beatrice Mayio kertovat Aalto-yliopiston varainhankinta­ johtajalle Jyri Tawastille pienyrittäjän arjesta. 15 naisen osuuskunta kasvattaa tomaatteja ja suunnittelee laajentavansa toimintaa myös kanalaan.

Ekonomit Afrikassa MIELEENPAINUVINTA OLI keskustelu lisäarvon tuotosta savimajassa lähes tiettömien teiden takana.

Monen silmiin on piirtynyt kuva pallovatsaisesta lapsesta, joka ei jaksa huitoa kärpäsiä pois suurista silmistään. Afrikka on tätä, mutta myös jotain aivan muuta. ”Huomasimme hyvin nopeasti, että käsityksemme Afrikasta oli yksipuolinen ja kuva vääristynyt. Maanviljelijöiden osuuskuntien lisäksi tapasimme esimerkiksi Nairobin innovaatiokeskus iHubissa taitavia mobiilisovellusten kehittäjiä.

Yhteistä heille kaikille oli tekemisen ja eteenpäin menemisen nälkä. Se oli silmiin­pistävää.

Vastaavaa draivia ei Suomesta enää hevin löydy. Ehkä meidän asiamme ovat liian hyvin”, Jyri Tawast tiivistää toukokui-

34

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

selle Kenian matkalle osallistuneiden ­ekonomien ajatuksia.

Suomen World Visionin opintomatkalle osallistuivat Tiina Saukon johdolla myös mainostoimisto Zeelandin Juuso Enala, sarjayrittäjä ja kiinteistösijoittaja Heikki Karu sekä Finpron kehitysjohtaja Jusa Susia.

Kenia on yksi Itä-Afrikan talouden vetureista. Sen talous on kasvanut viime vuodet viiden prosentin vauhtia.

Varak­kaiden osuus on kasvussa, mutta eri­arvoisuus on silmiinpistävää. Yli 40miljoonaisesta kansasta noin 40 pro­ senttia elää köyhyysrajan alapuolella,­ alle Yhdysvaltain dollarilla päivässä. Alle 25-vuotiaita kansasta on yli puolet, työttömistä yli 60 prosenttia. Yrittäjyyden tukeminen kehitysyhteistyön muotona on

myös yritys säilyttää yhteiskuntarauha.

Kun nuorilla on työtä joka tuo toimeentulon, rikollisuus ja ääriliikkeet eivät välttämättä houkuttele. Epätoivon ja näköalattoman tulevaisuuden vaikutukset näkyvät pahimmillaan Euroopassa asti. ”Keniassa ei kuitenkaan istuta apaattisina puun alla odottamassa, että joku tuo apua. Ihmiset ovat aktiivisia. Savimajassa pohdittiin lisäarvon tuottoa aivan samoin kuin missä tahansa muuallakin. Nairobin slummissa tapaamamme yrittäjät olivat hyvin innovatiivisia kehit-täessään toimeentuloaan.”

Koskettavia olivat myös yhteisöllisyys ja oman osaamisen jakaminen. ”Siellä ymmärretään, että yhdessä tekemällä saadaan enemmän aikaan kuin yksin”, Jyri Tawast sanoo.

[ KOLUMNI ]

Erotu lahjoittamisella ja kumppanuudella

L

astensairaalan mittava ja menestykse­ käs kampanja on nostanut varainhan­ kinnan ja lahjoittamisen suomalaisten huulille. Samalla ilmiö on näyttänyt varainhankinnan monet kasvot. Tarvi­ taanko yksityisiäkin varoja terveyden­ hoitoon? Oletko huono, jos et tue las­ tensairaalaa? Mahtuuko Suomeen yhtä aikaa muita varainhankintakohteita?

Lastensairaala on yksi esimerkki suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakenteellisesta muu­ toksesta. Kiristyvä valtiontalous johtaa väistä­ mättä siihen, että varainhankinta tulee osaksi arkeamme yhä laajemmin. Valtionvarainministe­ riön budjettiesitys oli jo nyt museoille kylmä rätti vasten kasvoja. Tulevaisuudessa varsinkin taide­ organisaatiot ja yliopistot joutuvat yhä aktiivi­ semmin hakemaan lisärahoitusta oman varain­ hankintansa avulla.

Strateginen varainhankinta tarkoittaa yleis­ hyödylliselle organisaatiolle pitkäaikaisten suh­ teiden luomista ja kehittämistä ja siten rahoitus­ pohjan laajentamista. Raha voi tulla lahjoituk­ sina tai erilaisina kumppanuuksina. Perinteisesti lahjoittajia ovat yksityishenkilöt ja säätiöt. Yri­ tykset voivat joko lahjoittaa tai solmia vastik­ keellisen kumppanuuden.

Parhaimmillaan lahjoitus tai kumppanuus on antajalleen sijoitus. Tuotto näkyy esimerkiksi entistä vahvempana taideorganisaationa, joka voi järjestää useampia esityksiä ja ottaa taiteelli­ sia riskejä. Tai yliopistona, joka voi palkata ­maailmanluokan professoreita ja tehdä uusia, rohkeitakin tieteellisiä avauksia.

Kaikille lahjoittajille ja kumppaneille ei sovi sama organisaatio. Ihanteellisessa tilanteessa

myös yritys osaa lahjoittajana tai kumppanina valita sellaiset tuettavat organisaatiot, jotka ­istuvat parhaiten sen arvomaailmaan ja vahvis­ tavat sen brändiä. Toiselle sopii paremmin liitto tanssiryhmän kanssa, toiselle yhteys tiedeyli­ opistoon.

Yhdysvalloissa yhä useampi yritys käyttää rahallisen lahjoittamisen ja kumppanuuden lisäksi myös toisenlaista väylää. Moni antaa ­henkilöstölleen mahdollisuuden käyttää työai­ kaansa esimerkiksi viikon verran vuodessa itsel­ leen tärkeän organisaation vapaaehtoistyöhön.

Yritys voi antaa konkreettisen panoksen yhteis­ kunnan hyväksi ja samalla työntekijöiden viihty­ vyys paranee. Miltä näyttäisi teatteri sen jälkeen, kun kovan luokan pankkiiri tai markkinointi­ osaaja olisi antanut siellä vapaaehtoispanok­ sensa? Tai tiedeyliopisto, joka saisi valmennusta johdon konsultilta? Puhumattakaan monista ­järjestöistä, joissa tarvitaan jatkuvasti auttavia käsiä.

Oppia kannattaa ottaa yksityishenkilöiltä, jotka osaavat seurata tunnettaan tehdessään ­lahjoituspäätöksiä. Yhtä koskettavat enemmän uhanalaiset eläimet, toista naisten epätasa-­ arvoinen asema ja kolmatta kauniit tanssiteok­ set. ­Yritysten tulisi valita omat kohteensa yhtä rohkeasti yrityksensä brändin mukaisesti. Ker­ ralla kannattaa tehdä rahallisesti merkittävä ­lahjoitus tai kumppanuussopimus, jonka avulla tuettava organisaatio yltää uudelle tasolle. Lah­ joittaminen ja kumppanuus ovat mitä parhaita keinoja erottua ja saavuttaa uudenlaista kilpailu­ kykyä. Valittavana on koko yhteiskunnan kirjo humanitaarisista järjestöistä taideorganisaatioi­ hin ja tiedeyliopistoihin.

Heidi Lehmus­kumpu on taiteen ja tieteen varainhankinnan asiantuntija.

Hän ­on suorittanut­ ensimmäisenä suomalaisena ja Fulbright-stipendiaattina Master of Fundraising -tutkinnon New York Universityssä. www.lehmuskumpu.com

Strateginen varainhankinta tarkoittaa yleishyödylliselle organisaatiolle pitkäaikaisten suhteiden luomista ja kehittämistä ja siten rahoituspohjan laajentamista.

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

35

[ PERSONA GRATA ] TEXT BO INGVES FOTO VILLE RINNE

Konsten drar

LUE TTELU HAASTA EKSI SUOM DESTÄ OLEH VERKK .fi milehti ekono

När Mats Wolontis reste runt världen och startade affärsverksamheter för Nokias räkning, hade han säkert skrattat gott åt tanken att han 2014 skulle fira sin ettårsdag som vd för ett litet auktionshus i Finland.

M

en eftersom världen är en konstig plats sitter Mats Wolontis nu på Bulevarden 9 i Helsingfors och bygger upp ett modernt auktionsföretag av Hagelstam & Co, med rötterna i 1970-talet. Hans första åtgärd som vd var att slå ihop de tidigare verksamheterna Hagelstams Auktioner och Apollo Auctions, samtidigt ändrades namnet till Hagelstam & Co. ”På samma gång förnyade vi vår visuella identitet, öppnade en Facebooksida, lanserade ett nyhetsbrev, moderniserade hemsidan och håller nu på att fräscha upp kontoret. Allt vi gör ska följa samma linje”, säger Wolontis.

En annan imagehöjande åtgärd var att i fjol grunda Hagelstam 2nd School. I klartext är det en rad torsdagsföreläsningar om konst och konstbranschen med toppexperter som föreläser. ”Jag vill få folk att komma hit genom att hela tiden ha nya saker på gång. Målsättningen är att vi tekniskt och innehållsmässig ska vara på linje med världens ledande auktionshus.”

Mats Wolontis Vd för Hagelstam & Co Född 1962 Gift, två döttrar Utbildning: Hanken 1987 Hobbyer: Havet, jakt, musik och motorcykel Läser: Skönlitteratur, inte affärslitteratur eller självbiografier

36

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

En sak som Wolontis utlovar i höst är online auktioner, där man ser objektet och kan lägga bud. ”Snart ska vi ha live auktioner som streamas direkt på webben. Där kan du se och höra mäklaren och ge bud snart sagt var du än befinner dig.”

NYBYGGARE

Då Mats Wolontis slutade på Nokia 2011 gick han med i en handfull startupbolag i Finland. ”Jag tycker helt enkelt om att utveckla nya saker och Nokia var mitt universitet. De kunskaperna kom väl till pass när jag arbetade med start­upbolagen med sina vilda idéer.”

Ett av bolagen var Powerkiss, som gick i spetsen för trådlös laddningsteknik för mobiltelefoner. Han var två år vd för bolaget tills det i juni 2013 såldes till en utländsk konkurrent. ”Försäljningen av bolaget var en omfattande process och då allt var klart tyckte jag att det var tid att sluta fast man ville att jag skulle fortsätta.”

Wolontis masterplan var att ta ledigt under resten av sommaren. ”Men redan efter en vecka ringde Hagelstams styrelseordförande Janne Larma, och frågade om jag ville blir bolagets vd.”

Svaret blev efter en kort betänketid ’ja’ och Wolontis har inte ångrat det beslutet en dag. ”Konst- och auktionsbranschen är i ett brytningsskede där modern it spelar en allt viktigare roll och nya affärsmodeller utvecklas. Det är just det jag lärt mig i Nokia och i startupbolagen. Att branschen råkar vara konst, som jag har intresse och passion för, är givetvis ett plus.”

Wolontis betonar att auktionsvärlden de facto är väldigt komplex som businessmekanism. ”Du är ju både köpare och säljare och dess­ utom allt däremellan. Mitt jobb i den här ekva-

FINNS INGET SOM VD PÅ HALVTID ¶ En färsk tabbe som Wolontis gjort dyker upp i början av intervjun. ”Då jag tillfrågades ­ om jag ville bli vd för Powerkiss hade jag redan händerna fulla och tackade nej. Men då man föreslog att jag kunde bli vd på halvtid kändes det ­möjligt.”

Problemet var att det inte existerar något sådant som halvdags vd.

Det fick Wolontis handgripligt märka. ”Man är nog heldags vd med råge på, men med halvdags lön. Därför var mitt beslut något som jag inte kan rekommendera åt någon. Men det pågick bara några månader, sedan blev jag vd på heltid.”

”Vi måste ha goda utomlandskontakter för att förstå vad som händer internationellt och också börja göra internationell business, vilket vi i och för sig gör till exempel i Ryssland”, säger Mats Wolontis.

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

37

[ PERSONA GRATA ]

tionen är att bygga om själva sättet att arbeta och skapa ett starkt varumärke. I konstbusinessen baseras framgången i sista hand på kvalitet, renommé och kunniga experter.”

”Auktionsvärlden är komplex som businessmekanism. Du är ju både köpare och säljare och dess­utom allt däremellan”, säger Mats Wolontis.

FINSK DESIGN POP

Wolontis betonar att eftersom han vill göra bolaget till en framgångsrik business gäller det att jobba på många fronter på en gång, också utanför landets gränser.

En av Wolontis kontakter utomlands är Jussi Pylkkänen, som är Christie’s Europachef och huvudmäklare. Han är född i Finland men har sen barnsben bott i England och är något av en legend i branschen. ”Under en rundtur på Christie’s i London tillsammans med Pylkkänen såg jag objekt för hundratals miljoner euro. Konstbranschen omsätter i dag miljarder euro globalt, med Kina som den kraftigast växande marknaden.”

På Hagelstam är målad konst den största enskilda produktgruppen med silver på andra plats. ”Finsk design sålde bra på våra kvalitetsauk­ tioner i våras och det noterades stigande priser på Tapio Wirkkala, Kaj Franck och Timo Sarpaneva. Paavo Tynell säljer bra också utomlands, till och med i Japan. Allmänt taget säljer finsk design och konst numera bra även i Sverige.”

I höst spinner bolaget vidare på temat finsk konst och ordnar en specialauktion med temat ’Helsingfors genom tiderna’. ”För den söker vi intressanta föremål med anknytning till Helsingfors. Nu redan står det klart att det kommer att läggas ut många sällsynta föremål till försäljning”, säger Wolontis.

En stor förändring i auktionsbranschen är att man i dag kan få alla data om snart sagt alla objekt på webben. ”Därför minskar internet risken för falserier.

Men tröskeln att sälja på nätet är också låg, vilket öppnar för oseriösa entreprenörer. Därför arbetar vi hårt på att ytterligare förbättra vårt kvalitets-, expertis- och servicetänkande för att skapa ett eget och starkt brand”, säger Wolontis.

Samma utveckling sker internationellt, där till exempel Sotheby’s och Christie’s är brand i sig själva. Även konstnärerna är brand i dag, tänk på Damien Hirst med sin döda tigerhaj i ett formaldehydbad eller Jeff Coons, som faktiskt själv har sagt att han är ett brand.

”I konstbusinessen baseras framgången på kvalitet, renommé och kunniga experter.”

38

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

”Sedan kan du själv bedöma om du tycker att konsten är värd något, men Sotheby’s sålde till exempel just före finanskrisen vid en auktion för första gången i historien konst av en enda, levande konstnär, Damien Hirst. Försäljnings­ värdet var sammanlagt över 100 miljoner euro.

Samtidigt som priserna allmänt taget igen stiger på konstmarknaden har det kommit in ett nytt businesstänkande i branschen. ”Det finns fonder som investerar i konst och till och med private banking firmor ger i dag råd i hur deras kunder kan investera i konst”, säger Mats Wolontis.

Han tror i alla fall att de flesta, liksom han själv, köper konst för att de tycker om den. ”Så klart hoppas man att värdet ökar fast man inte ens tänker på att sälja sina älsklingar.”

Hur mycket pengar man kan tänka sig att sätta på konst är enligt Wolontis mera fråga om känsla än hur mycket pengar som finns i plånboken. ”Därför köps det mera när tiderna går upp med den följd att priserna stiger. Vår business följer därför de ekonomiska trenderna.”

Till exempel Sotheby’s tappade 60 procent av sin omsättning när Lehman Brothers kraschade 2008. ”Men nu går det bra igen främst på grund av att modern konst stiger genom taket. Till och med Andy Warhol är i ropet igen. Jetset har blivit artset, människor köper alltså konst för att höja sin egen status.”

NÅGRA FÄRSKA BOKTIPS ¶ Wolontis har nyligen, tvärtemot sitt genom­ gripande intresse för skönlitteratur, läst den svenska journalisten Gunnar Lindstedts nya bok Samlarna som hand­ lar om konstauktions­ businessen i världen och speciellt i Sverige. ”Den väckte uppseende i Sverige för det fanns vilda rykten om hur det fifflas i branschen.”

En annan för honom atypisk bok är konstjour­ nalisten Georgina Adams bok Big bucks – the explosion of the art market in the 21th century. ”Jag läste den direkt då den publicerades och kan rekommendera den för alla som vill veta vad som händer på konst­ marknaden och orsa­ kerna till det. Jag vill också berömma Financial Times som i sin vecko­ bilaga skriver bra om konst och satsar på gedigna analyser.”

[ TIESITKÖ? ] TEKSTI ANNE PENTTILÄ GRAFIIKKA ANTTI NIKUNEN

Palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistäminen onnistuu Akateemiset sivutoimiyrittäjät -tutkimuksen mukaan palkkatyön ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistäminen onnistuu pääsääntöisesti hyvin.

EKONOMIEN JA diplomi-insinöörien ­keskuudessa toteutettiin keväällä 2014 kysely, johon vastasi yli tuhat SEFEn ja TEKin jäsentä. Vastaajista 850 toimi sivutoimisina yrittäjinä. Osaa heistä myös haastateltiin henkilökohtaisesti. Tutkimus kartoitti työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia sekä akateemisten sivutoimiyrittäjien ­palvelu- ja edunvalvontatarpeita.

Valtaosa vastaajista koki, ettei palkkatyön ja yritystoiminnan yhteensovittaminen tuota mitään ongelmia. Niiden koettiin myös hyödyttävän toisiaan, etenkin palkkatyön katsottiin hyötyvän yrittäjyyden tuomasta monipuolisesta ja kokonaisvaltaisesta näkemyksestä sekä kas­ vaneesta työtehokkuudesta.

Vastaajat pitivät tärkeänä, että sivu­ toimiyrittäjyys ilmiönä tunnistetaan ja

tunnustetaan liitossa. Vastaajat tiedostavat työelämän muutoksen; siirtymät ­palkkatyön ja yrittäjyyden välillä ja niiden rinnakkaisuus ovat tätä päivää ja tulevaisuutta. Osaamista pitäisi voida hyödyntää joustavasti.

Akateemiset sivutoimiyrittäjät -tutkimus, Anmari Viljamaa, Elina Varamäki.

Omasta yritystoiminnasta yleensä vältetään puhumasta työpaikalla

89 %

Työnantaja tietää sivutoimisesta yrityksestä.

Yli 50 % Pitää työnantajan suhtautumista myönteisenä.

8 % pitää työnantajan suhtautumista kielteisenä.

YRITTÄJYYS ON SEFESSÄ ENTISTÄ ENEMMÄN ESILLÄ MYÖS EDUNVALVONNALLISESTI. LISÄTIETOA YRITTÄJILLE SUUNNATUISTA PALVELUISTA, KUTEN TYÖTTÖMYYSTURVA, YHTIÖOIKEUS, OSAKASSOPIMUKSET JA MUISTA JURIDISISTA PALVELUISTA SEKÄ KOULUTUKSISTA HTTP://WWW.SEFE.FI/ YRITTAJANPALVELUT

Palkkatyön ja yrittämisen yhteensovittaminen

75 %:LLA SIVUTOIMI­ YRITTÄJISTÄ ON PALKKATYÖSSÄÄN JOUSTAVAT TAI ERITTÄIN JOUSTAVAT TYÖAJAT.

61 %

18 % Aiheuttaa ongelmia.

Ei tuota vaikeuksia.

6% Yritystoiminta heikentää asemaani työpaikalla.

TUA TUTKIT TIETOA I SEFE.F

ITSENSÄ TOTEUTTAMISTA Tärkeitä motiiveja sivutoimiyrittäjyydelle ovat itsensä toteuttaminen, liikeidean testaaminen päätoimista yrittäjyyttä ajatellen, yrittäjyys varasuunnitelmana ja lisätulot. ­ Silti vain 16 prosenttia vastaajista pitää todennäköisenä siirtymistään päätoimiyrittäjäksi kolmen vuoden sisällä.

TYÖTTÖMYYSTURVA HUOLENA Sivutoimiyrittäjien suurimmat huolet kohdistuvat työttömyysturvaan ja sosiaaliturvaan yleensä. Muita tärkeitä edunvalvontateemoja ovat starttirahan mahdollistaminen päätoimiseksi siirryttäessä, yrittäjyyskoulutuksen sisällyttäminen korkeakouluopintoihin sekä ALV-velvollisuuden alarajan nosto.

KÄYTÄNNÖN ONGELMIA Käytännön ongelmia yritystoiminnan kanssa ovat sivutoimiyrittäjille tuottaneet muun muassa sivutoimiyrityksen rahoitukseen, verotukseen ja juridisiin menettelyihin liittyvät kysymykset. ­Liitolta toivotaan tietoa, lyhyitä koulutuksia ja asiantuntijatukea.

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

39

[ KYLTERIT ] TEKSTI MAIJU JUNKO KUVA VILLE RINNE

Fore!

Huteja ja holareita

Puhe virtaa teemauomassaan loiskahtaakseen välillä puhtaan tajunnanvirran vietäväksi. Juuso Enalan ja Jussi Ropon mentori-aktoritapaaminen on kaukana paperinmakuisesta prosessoinnista. Kaksisuuntainen suhde voimaannuttaa, ja kumpikin on saamapuolella.

M

iehet tapaavat Juuso Enalan kotipesässä mainostoimisto Zeelandissa Turun Logomossa.

Kauppakorkeakoulun kylteri Jussi Ropo työskentelee golfsovelluksia innovoivassa Golf GameBookissa Espoossa ja hioo graduaan.

Puolivuotinen mentorointi sisältää tapaamisia kahden–kolmen viikon välein.

Yhteydenpito on sujunut hyvin.

Helsingissä. Siksi onkin luontevaa ja synergistä hoitaa mentorointia samalla”, Enala kertoo.

Hänen reseptinsä potentiaalisille mentoreille on yksinkertainen. ”Älkää valmistautuko liikaa, älkääkä suunnitelko tapaamista puhki. Heittäytykää suhteeseen ennakkoluulottomasti. ­Paineeton lähestymistapa nostaa pintaan todellista tietoa, josta aktori voi halutessaan ammentaa.”

TOIMIVA SCRAMBLE

Prosessimallinnuksen mukaan aktorin ­tehtävänä on ehdottaa tapaamisaikoja mentorille. ”Olemme tavanneet Turussa, mutta Juuson työmatka-aikataulujen mukaan myös pääkaupunkiseudulla. Käytännön ­järjestelyjen joustavuudesta saa olla aidon kiitollinen: joillakin pareilla hiertoa tulee jo kahvintarjoamisvuoroista”, Jussi Ropo naurahtaa.

Juuso Enala uskoo, että lopputulos ratkaisee, eivät tiukat toimintamallit. ”Itse heitän mieluiten kaikki kiristävät prosessit roskiin. Meillä on asiakasrajapintaa pääkaupunkiseudulla ja toimisto myös

"Älkää valmistautuko liikaa, älkääkä suunnitelko tapaamista puhki."

40

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

DRAIVIA PRO-HENGESSÄ

Juuso Enala on media-alan kova ammattilainen. Valmistunut ekonomiksi, perustanut kolme mainostoimistoa, myynyt kaksi.

Tätä nykyä hän on Zeelandin osaomistaja ja asiantuntija.

Mentorointipyyntöjä Enala ei juurikaan tyrmää. ”Toimin mielelläni opiskelijoiden kanssa. Koen ehdottomasti olevani saamapuolella. Kaikilla aloilla, mediassa eritoten, tuoreiden ajatusten ja nuorten näkökulmien seuraaminen on ehdottoman tärkeää.

Vuorovaikutus kannattaa”, mies rohkaisee. ”Jussin kysellessä syntyy itsellenikin ahaa-elämyksiä.”

Enala löytää itsestäänkin yhä nokkelan, kaikkitietävän 19-vuotiaan ulvilalaispojan, joka haki ja pääsi kolmeen yliopistoon. Paikallisen osuuspankin holvin hajussa kasvanut poika valitsi kauppakorkean. Ekonomia lienee sukuvika: Enalan molemmat pojat, Frans ja Alvar, ovat kyltereitä.

HONÖÖRI KUNNOSSA

Jussi Ropo etsi mentoria nimenomaan ­luovalta puolelta. ”Edellinen oli tiukan taloushallinnon tehtäväspesifi, nykysuhteessa aihepiirit ovat tätä laaja-alaisempia. Juuso on superhyvä aistimaan ihmisten tunnetiloja, tunnistaa ihmisluonteen eri vivahteet uskomattomalla tavalla. Tunneäly on aivan omaa luokkaansa”, Jussi hehkuttaa.

Enala vie mielellään ryhmädynamiikan ilosanomaa eteenpäin. ”On tärkeää tietää, miten ryhmä toimii, mitkä seikat sen dynamiikkaan vaikuttavat.

Perehtyminen auttaa kohtaamaan hankaus­ tilanteet ja ratkaisemaan ne.”

Enala kiteyttää, että liike-elämässä ­pärjää röyhkeydellä tai rehellisyydellä. ”Itse toteutan jälkimmäistä.”

Zeelandissa on satakunta työntekijää, joista Turussa 20. ”Haluan ympärilleni ideaalikokoisen ­tiimin, parinkymmenen hengen uskon­ lahkon, joka kumartaa minua ja ideoitani”, nauraa Enala.

SLOPET KOVENEVAT

Graduaan valmisteleva Jussi ei kadu opintojensa viivästystä. Syynä on ollut into maistaa elämää, ei laiskuus. Valintaa voi suositella muillekin.

Hän ollut trukkikuskina Ruotsissa, ­hengenpelastajana Jenkeissä, myynyt televisioita Turussa ja vaihto-opiskellut EteläAfrikassa. Toki relevantteja oman alan

GOLFSANASTOA ¶ Fore: Varoitushuuto, jos oma pallo on vaarassa osua pelaajaan.

Huti: Ohilyönti.

Holari: Pallo avauslyöntipaikalta yhdellä lyönnillä reikään. Joka golfarin unelma.

Scramble: Pelimuoto, jossa joukkue pelaa yhtä tulosta.

Draivi: Avauslyönti.

Pro: Pelaava tai opettava ammattilainen.

Honööri: Edellisen reiän tulosten perusteella määräytyvä aloitusoikeus.

Slope: Luku, joka ilmaisee kentän suhteellisen vaikeuden.

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

41

meriittejäkin on plakkariin kertynyt, muun muassa työkokemus Trainers’ Housen Growth Academyssa.

Jussi on toiminut 1,5 vuotta Golf GameBook -älypuhelinsovellusyrityksen talousjohtajana ja puhkuu uskoa. ”Jo 700 000 latausta.”

Mentorointisuhteen antama luovan alan henkäys lisää intoa. ”Juusolta saan, paitsi hyvää johtamiseen liittyvää sparrausta, myös tiukkaa media-alan analyysia.”

Juuso Enala komppaa. ”Jussin alalla on vahvoja yhtymäkohtia mainosrahoitteiseen mediaan, joten mielenkiintoisia keskusteluja syntyy.

Käymme läpi erilaisia mediacaseja, joita pohdimme ja pureskelemme yhdessä.”

Golfinto on tarttuvaa, mutta aivan kokonaan laji ei ole Enalaa nielaissut.

Luovana hulluna ja boheemina oman tiensä kulkijana kentän käyttäytymis- ja pukeutumissäännöt arveluttavat. ”Itselläni on kaksi vaihdetta: ylitiöoptimismi tai raivo. Pessimistiä minusta ei saa millään. Raivo ei kuitenkaan, jos olen oikein ymmärtänyt, sovi vihe­ riölle”, virnuilee mies.

Turun ensimmäinen matching menestys MENTOROINTI LÄHTI Turussa käyntiin pikavauhtia. Parinmuodostus onnistui yli odotusten, ja tulokset puhuvat puolestaan.

Mentoroinnissa kokenut, urallaan jo kannuksensa ansainnut ekonomi aut­ taa nuorta kauppatieteilijää ammatilli­ sen suunnan etsimisessä ja lisää tämän työelämän tuntemusta. ”Mielestäni opiskelu ei ole riittävän työelämälähtöistä ja kaipasin Turkuun mentoritoimintaa”, Turun kylteriyhdys­ henkilö Veera Iliev kertoo.

Mentorointi lähti vauhdikkaaseen nousukiitoon viime maaliskuussa. ”Innokkaita ilmoittautuneita riitti, ­ ja pääsimme järkeilemään sopivaa parinmuodostusta. Syntyi 11 paria, jotka alkoivat toimia itsenäisesti”, ­ Iliev avaa.

Toukokuussa pidetyn välitilinpää­

töksen tulokset ovat kannustavia. ”Toiminta on lähtenyt mukavasti käyntiin, kukaan ei ole luovuttanut ja positiivista kerrottavaa riittää. Vuoro­ vaikutus on toiminut ja hyötyä saatu puolin ja toisin. Mentoripalautteesta käy selkeästi ilmi, kuinka hauskaa ja arvokasta on päästä tutustumaan nuoreen kollegaan.”

Veera Ilievin mukaan ensimmäi­ seen puolivuotiskauteen mahtuu ­huikeita tarinoita. ”Jo nyt on solmittu pysyviä työsuh­ teita ja arvokkaita verkostoja on syn­ tynyt. Tästä on hyvä jatkaa syksyllä.”

Veera Iliev suosittelee mentorointia lämpimästi kaikille opiskelupaikka­ kunnille.

Jäsenyhdistykset voivat käyttää toimintansa pohjana SEFEn omaa ­prosessimallinnusta.

Sijoita elämänlaatuun.

KOTIMAINEN KOITERE® TUOTEPERHE SUUNNITELTU JA VALMISTETTU JOENSUUSSA Hankkimalla Joensuussa valmistetun Koitere-tuotteen sijoitat hyvään uneen ja suomalaiseen laatuun.

www.unikeidas.fi

JOENSUU

|

JYVÄSKYLÄ

|

KOUVOLA

|

VANTAA

[ COLUMN ]

The Good, the Bad and the Ugly Monopolies mately causes their businesses to fail. The traditional oligopoly of Finnish retail (the S and K groups) is now in dire straits. It is not because they were evil.

It is just because they were bad.

Another example of bad and even ugly monopolies can be seen in the Finnish healthcare sector.

Cities and counties have a monopoly over these services. Though free access to these services is a socioeconomic good, the challenge is that there are 320 cities and counties in Finland. Many of them want to carry on highly inefficient healthcare operations independently. This is a cultural as well as a political challenge i.e. a strong attachment to a municipal coat of arms and the desire to save local jobs. Some cities have even refused to reveal their cost structure information to parliament. The so-called “SOTE” reform should be passed into law by the autumn. It is not perfect, but it should make these fiefdom monopolies a little less ugly.

Good politicians, like good sheriffs need to continuously find the balance between control and freedom. They will need to show some courage or our economies will start to look like the greedy and chaotic Wild West of the good, the bad and the ugly.

André Noël Chaker, senior advisor to the president of Veikkaus.

MIIKA KAINU

F

inland, like many other developed economies in Europe are facing near-zero growth.

Like the sheriffs of the Wild West, many governments will be thinking of ways of cleaning up their economy and bringing back prosperity. In doing so, they will undoubtedly face the good, the bad and the ugly monopolies.

Contrary to the beliefs of many business people, some monopolies are good. This means that their long-term economic benefits outweigh their shortterm economic downside. For example, there would be no other way to cover the massive risks of shipping accidents without letting specialized marine insurers create a cooperative cartel to insure their collective multi-billion euro risks. Other good monopolies are those that protect the public from potential social harm. The alcohol and gambling industries are well-known examples of this. The relatively small short-term gain of open competition cannot measure up to the significant long-term social and economic losses incurred by increased substance abuse or gaming addiction. In the case of gambling, the added bonus is that almost all profits are funneled to good causes.

If good monopolies are the exception, bad and ugly monopolies are the rule. This is why all developed economies have rules to protect us from them.

The US and the EU have done an effective job at fining giants like Microsoft with massive punitive damages for unduly manipulating their markets.

The Finnish asphalt and wood cartels of the past show that even in super-honest Finland, ugly collusion and corruption of the market can and does exist.

Another type of bad monopoly is where dominant players simply become lazy or delusional. I remember hearing about a board meeting of the dominant K retail group in Finland in the late nineties. A consultant explained the rise of the internet and the potential impact on the K group’s business. Someone in higher management stood up and said: “That is very interesting. Now, how do we make sure that this never comes to Finland?” This kind of delusional attitude, typical of dominant companies, is what ulti-

Chaker E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

43

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ] TEKSTI SAMI AAPRO KASSANJOHTAJA, AYT-KASSA KUVA GETTY IMAGES

Ansioturva kassaa vaihdettaessa AYT-kassaan liittymishetki Palkansaajien työttömyyspäiväraha Yrittäjän työttömyyspäiväraha Katkos työttömyyspäivärahaan, mikäli ei ole jäänyt työttömäksi ensimmäisen 18 kk aikana

0 kk

44

6 kk

12 kk

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

18 kk

24 kk

30 kk

36 kk

Yrittäjä – muista päivittää vakuutustasosi AYT-kassan jäsenten vakuutustaso muuttuu 1.1.2015 alkaen.

A

nsiosidonnainen työttömyysturva on yksi tärkeimmistä vakuutuksista palkansaajille.

Työttömyyden osuessa omalle kohdalle, on tärkeää, ettei putoa Kelan maksaman perusturvan varaan. Sama ansiosidonnainen työttömyysturva on olemassa myös yrittäjälle, mutta kassajäsenyyden säilyttäminen vanhassa tutussa palkansaajakassassa (IAET-kassa) voi olla karhunpalvelus itselle, jos status on muuttunut palkansaajasta yrittäjäksi.

Yritystoiminnasta työttömäksi jäävä voi saada päivärahaa IAET-kassasta ainoastaan niin sanotun jälkisuoja-ajan perusteella, joka on 18 kuukautta. Se alkaa yritystoiminnan aloittamisesta. Tämän jälkeen palkansaajakassassa jatkava yrittäjä tipahtaa peruspäivärahan varaan, eikä maksetuista kassan jäsenmaksuista olekaan enää hyötyä. Yrittäjän tuleekin olla tietoinen oman statuksensa muuttumisen vaikutuksista päivärahaan.

Palkansaajakassan jäsenenä ansaittu päivärahaoikeus on mahdollista siirtää Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa – AYT:lle ilman katkoksia työttömyysturvaan, mikäli kassajäsenyyden siirtää AYT-kassaan kolmen kuukauden sisällä yritystoiminnan alkamisesta. Mitä pidemmäksi kassavaihdon siirtää, sitä pidemmäksi Kelan maksaman perusturvan piiriin kuuluminen venyy.

Toisin sanoen: jäsenyyden siirtäminen (pääsääntöisesti) mahdollisimman pian yritystoiminnan alkamisesta AYT-kassaan kannattaa – älä heitä hukkaan palkansaa­ jakassan jäsenenä ansaitsemaasi turvaa

Muista päivittää vakuutustasosi ja säilytä oikeutesi ansiosidonnaiseen.

lopettamalla kassajäsenyytesi, vaikka siirtyisitkin yrittäjäksi!

Ohessa kaavio yrittäjän oikeudesta päivärahaan.

PERHEENJÄSENEN SUDENKUOPPA

Myös perheenjäsenesi voi olla yrittäjä, jopa tietämättään. Jos omistat (yksin tai perheesi kanssa) yli 50 prosenttia yrityksestä ja samassa taloudessa kanssasi asuva puolisosi tai lapsesi työskentelee yrityksessä, myös hän on työttömyysturvajärjestelmässä yrittäjä. Näin siis on, vaikka hän olisi Tyel-vakuutettu, eikä omistaisi yrityksestä mitään.

Mikäli puolisosi tai lapsesi ei samanaikaisesti ole muualla päätyössä palkansaajana, on myös hänen turha maksaa palkansaajakassan jäsenmaksua, sillä työttömyyden kohdatessa palkansaajakassa antaa edellä mainitun jälkisuoja-ajan jälkeen kielteisen päätöksen.

Palkansaajakassa ei saa tietoja tilanteesi tai perheenjäsentesi tilanteen muuttumisesta, ja Suomessa lienee tuhansia yrittäjän perheenjäseniä, jotka ovat vakuuttaneet itsensä väärässä työttömyyskassassa. Yrittäjä, varmista siis, että sinä tai yrittäjänä toimiva perheenjäsenesi ette maksa turhaan palkansaajakassaan, sillä päätoiminen yrittäjä voi jälkisuoja-ajan jälkeen saada ansiosidonnaista päivärahaa vain yrittäjäkassan jäsenenä.

MINIMIVAKUUTUSTASO MUUTTUU

Minimivakuutustaso muuttuu 1.1.2015 lukien. Muista päivittää vakuutustasosi ja säilytä oikeutesi ansiosidonnaiseen. Mikäli vakuutustasosi on yli 12 500 euroa vuodessa, vakuutuksesi on kunnossa, eikä muutos edellytä sinulta toimenpiteitä. Toki vakuutustaso kannattaa aina AYT-kassassa pitää lähellä YEL-vakuutuksen tasoa, jotta hyödyt YEL-vakuutuksesta maksamistasi vakuutusmaksuista myös työttömyysturvan muodossa.

AYT-kassan vakuutustaso on sidoksissa

YEL-vakuutukseen tai mahdolliseen MYEL-vakuutukseen tai TyEL-työtuloon.

AYT-kassaan valittu työtulotaso voi olla enintään edellä mainitun eläkevakuutuksen suuruinen.

Kassaan valittava minimitaso sen­sijaan säädetään laissa. Minimitaso on 31.12.2014 asti 8 520 € vuodessa. Tämä taso on vuoden 2015 alusta lukien 12 000 € vuodessa (vuoden 2013 indeksissä), eli noin 12 500 € vuodessa 1.1.2015 lukien. Summaa korotetaan vuosittain marras-joulukuussa vahvistettavalla palkkakertoimella.

Mikäli vakuutustasosi AYT-kassassa on alle edellytettävän minimin, on tasoa korotettava ilmoituksella kassaan päivärahaoikeuden säilyttämiseksi.

Mikäli et tee työtulotason muutosta AYT-kassaan (ja mahdollista YEL-vakuutuksen korotusta eläkeyhtiöösi), vaan ­säilytät sen alle 12 500 euron, säilyy oikeutesi jo ansaitsemaasi ansiosidonnaiseen päivärahaan reilun kaksi vuotta. Tämän­ ­jälkeen oikeus katkeaa, koska 1.1.2015 lukien työssäoloehtosi ei enää kerry.­ Jäsenyys AYT-kassassa kannattaa siis ­säilyttää, vaikka et heti vakuutustasoasi nostaisikaan.

Yllä olevat esimerkit koskevat perus­ tilanteita, joissa ei ole huomioitu esimerkiksi sairausaikoja tai muita poikkeusaikoja. Kehotammekin tarvittaessa soittamaan osaaville työttömyysturvaneuvojillemme maksuttomaan palvelunume­roomme 0800-9-0888, josta saat vastauksen yksilölliseen tilanteeseesi. Kassan kotisivuilta osoitteesta www.ayt.fi löydät myös kattavasti lisätietoa yrittäjän työttömyysturvasta ja kassaan liittymisestä.

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa – AYT on ammattiliittojen ja niiden yrittäjien perustama. AYT-kassa on voittoa tavoittelematon ja kassan toiminnan valvomisesta vastaa Finanssivalvonta.

Kassa on koko olemassa olonsa ajan ollut yksi Suomen nopeimpia työttömyyskassoja etuuskäsittelyssä.

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

45

Mietipä hetki,

KETÄ VARTEN HENKIVAKUUTUS HANKITAAN. Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tiesithän, että sinäkin olet oikeutettu Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen*. Tee laskelma osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi.

Summat voivat yllättää. Katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti.

henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013

SUOMEN * EDULLISIN

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

if.fi 010 19 19 19

[ TAPAHTUMA ] TEKSTI MAIJU JUNKO KUVA HARRI JOENSUU

Jazzaavat jälkipelit Innovaation jarrulle, kuten tahmealle lupakäytännölle jyrkkä ei, lobbaukselle ja asennemuutokselle kirkas kyllä. Vaikka SuomiAreenan teemoja kommentoitiin viiltävän tiukasti, tunnelma säilyi swengaavan rentona SEFEn ja TEKin AfterAreenassa.

SATAKUNTA KUTSUVIERASTA nautti illasta Suomalaisen Klubin tunnelmallisen talliravintolan pihamaalla Porin Jazzkadun kupeessa. Jälkipelit juonsi viestinnän ammattilainen Kimmo Collander, joka toivotti väen tervetulleeksi valon, ilon ja rakkauden kaupunkiin. Häntä komppasivat komedian keinoin viittä vaille kauppatieteiden maisteri Lotta Backlund ja porilaisen Rakastajat-teatterin näyttelijä Kai Tanner.

Kai esitteli Lotan ”maltilliseksi porvariksi”, ja Lotta kuittasi kumppaninsa ”romanttiseksi kesäromaniksi”.

yksikönjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki pohdiskeli, miten tehdä kestävä kasvu todeksi. Hän vannoi yhteistyön ja yhteisöllisyyden nimeen.

Puheenvuoroissa korostettiin ekonomien ja insinöörien yhteistyön merkitystä. Avainroolissa on ekonomien kaupal­ linen osaaminen. Brändäys- ja kaupallistamistaidot sekä myyntiosaaminen yhdistettynä insinöörien korkeatasoiseen teknilliseen osaamiseen luovat hyvän konseptin.

LOBBAUS SALONKIKELPOISTA SUOMALAINEN TYÖ JOHTOTÄHTI Asennemuutosta kaivattiin monessa puheenvuorossa. Konsensus vallitsi myös vastakkainasettelun tyrmäämisessä.

Työntekijä ja työnantaja ovat samalla puolella – suomalaisen työn puolella. Luottamuksen toivottiin valtaavan alaa.

SEFEn edunvalvontajohtaja Lotta Savinko heitti mantran, jota kaikki hokevat ratkaisuna. ”Joustaminen, johtaminen, osaaminen.”

Hänen mukaansa johtamiselle tulisi antaa aidosti aikaa ja henkilöstön osaamisesta pitää oikeasti huolta. ”Osaava henkilökunta on kilpailukyvyn ja tuottavuuden lähde. Työelämän joustoa löytyy jo nykyiselläänkin”, Savinko kiteytti. SEFEn puheenjohtaja Timo Saranpää toivoi tekoja pelkän puhumisen sijaan. Hänen mukaansa meillä on runsaasti voimavaroja ja monen alan osaajia yrityselämän tarpeisiin. ”Meillä on jo välineitä, kunhan vain alamme töihin.”

Yhtenä teemana oli vaikuttajaviestintä, lobbaus.

Tekniikan Akateemisten toiminnanjohtaja Heikki Kauppi piti lobbausta erittäin tärkeänä. ”Ammattijärjestöt saavat – ja niiden pitää – viedä oman jäsenistönsä asioita eteenpäin ja edistää sen hyvinvointia.”

Lobbauksen huonoa mainetta pidettiin AfterAreenassa liioiteltuna. Maailma on muuttunut entistä avoimemmaksi, ja lobbauksesta on myönteisiä kokemuksia.

Kansanedustajan näkökulmaa AfterAreenassa edustivat Sanni Grahn-Laaksonen (kok.) ja Mikael Jungner (sd.) Ääneen pääsi myös kaupunginvaltuutettu ja ympäristöministerin erityisavustaja Erkki Perälä (vihr.).

AfterAreenan lavalla yleisöä viihdyttämässä Kai Tanner, Lotta Backlund ja Kimmo Collander.

IT-RAKENNEMUUTOS RYTINÄLLÄ IT-sektorilla kovaa kyytiä etenevä rakennemuutos huolestutti TEKin puheenjohtajaa Marjo MatikainenKallströmiä. Hän kuitenkin rohkaisi katsomaan luottavaisesti tulevaisuuteen, etsimään ratkaisut ja antamaan sananvaltaa nuorille. ”Uuden luomisessa tärkeää on myös hallinnollisten esteiden purkaminen.”

Hänen mukaansa liian moni uusi innovaatio tyssää lupakäytäntöjen tahmeuteen. ”Saman direktiivin tulkinta eri EUmaissa vaihtelee huimasti. Suomi noudattaa pykäliä liiankin kuuliaisesti.”

TEKin koulutus- ja työvoimapolitiikan Lue lisää tapahtumasta verkkolehdestä: www.ekonomilehti.fi

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

47

LISÄÄ TAPAHTUMIA & KOULUTUKSIA:

[ TAPAHTUU ]

sefe.fi/koulutukset

Ekonomiyhdistykset EKONOMFÖRENINGEN NIORD Läs om Niords program i Niordbladet och på www.niord.fi.

29.9. Helsingfors universitets huvudbibliotek 30.9. Niords 90-årsseminarium 3.10. Bio: Hallonbåtsflyktingen 9.10. SEFE-program: 5 val till toppeffektivitet 18.10. Stand-up: ”En skam för Sverige” i Vasa 22.10. Efva Attling 23.10. Conductus seminarium 6.11. MBTI 11.11. Mia Graeffe – bergsbestigare 17.12. Musikal: Mamma Mia! Niords kansli Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors Cati Lilja, 0201 299 275 Catarina Söderström, 0201 299 274 ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT

Verotusseminaari

Perinteinen Verotusseminaari järjestetään tänä syksynä Framilla, Seinäjoella 21.–22.10.

Suosittu taloushallinnon ammattilaisten ajankohtainen Verotus­ seminaari Framilla arvostettujen luennoitsijoiden kanssa. Voit ilmoittautua Verotusseminaariin nettisivuillamme olevan linkin avulla.

18.1. Kestävä johtajuus tulevaisuuden menestys­ tekijänä -koulutus Tervetuloa SEFEn järjestämään koko päivän kestävään koulutustapahtumaan Seinäjoella 18.11.

SEFE haluaa olla mukana kehittämässä työelämää ja kestävää johtajuutta Suomessa. Painopisteemme on työelämäsuhteiden ymmärtäminen ja niiden osaaminen. Vain kestävällä johtajuudella varmistetaan tulos ja orga-

nisaation menestys pitkällä ­tähtäimellä. Lisäksi vastuullisissa yrityksissä voidaan hyvin, ja hyvinvoivat ihmiset ovat sekä onnellisia että tuottavia. Koko päivän koulutuksen yksittäiset osat ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, joita voi valita ja syventää myös erikseen, tarpeen mukaan.

Lisäinfoa ajankohtaisista tapahtumista löydät kotisivuiltamme www.epekonomit.net HELSINGIN EKONOMIT 20.9. Sulkapallon intensiivikurssi 22.9. Valtion velanotto muuttuvassa maailmassa 22.9. Neste Oil ja vastuullinen liiketoiminta 24.9. Työhyvinvointi osana hyvää johtamista ja työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys 25.9. Hilma af Klint – abstraktin edelläkävijä 26.9. HEKOn sijoittajaklubi – kustannustehokas sijoittaminen 29.9. Yritysvierailu Nasdaq OMX Helsinki 30.9. TIEKE tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 30.9. Valmenna onnistumaan.

Nyt. 30.9. Löydä ja tule löydetyksi toimivalla rekrytointiviestinnällä.

Onko mittava ja kustannus­ tehokas muutosviestintä mahdollista?

30.9. Markkinoinnin murros – uran murros 2.10. Kriisi voitoksi viestinnällä 2.10. Yritysvierailu UPM-Kymmene Oyj 3.10. Hyvinvointi-ilta joogakoulu Shantissa 7.10. The Voice of Finland -kuvaukset – Banijay Finland Oy 8.10. Valmennusilta: Kuinka saan oman talouteni kukoistamaan?

8.10. Windows 7 – kannettavan syyshuolto

9.10. Ääni osana työhyvinvointia, onko sinussa sanatonta lisävoimaa?

– Terve ääni ja hyvä olo 9.10., 23.10., 6.11. ja 20.11.

Työelämän ABC -seminaarisarja: työelämätietoa aikuisille 10.10. Elokuvanäytös: Sofien valinta (1982) 13.10. Claes Anderssonin ajatuksia yhteiskunnasta, muutoksesta ja tulevaisuudesta 16.10. Vierailu Eduskuntaan yhdessä Turun Seudun Ekonomien kanssa 20.10. Oopperan kummitus 22. ja 29.10. Kuinka muutan vanhat valokuvat digitaaliseen muotoon?

23.10. A Night at The Brewery with Henrik Fexeus 24.10. Akateeminen mieskuoro Psaldo tarjoaa: musikaalis-­ kulinaarinen ilta 5.11. Naisenergiaa yrittäjyyteen -mimmi-ilta 5.11. Tutustuminen älypuhelimen toimintoihin: Windows Phone 15.11. Kartano- ja teatteriretki Hämeenlinnaan Lisää tapahtumia ja ilmoittautuminen osoitteessa www.heko.fi.

HEKO järjestää noin 200 jäsentapahtumaa vuosittain. HEKOn toimisto: heko@heko.fi RAUMAN EKONOMIT 1.10. SEFE järjestää Tunteiden johtaminen työelämässä -koulutuksen klo 16.30–20 RaumanCumuluksessa (Aittakarinkatu 9).

Kouluttajana on PsyM Jarkko Rantanen. Tapahtumaan ilmoittautuminen SEFEn sivujen kautta.

TURUN SEUDUN EKONOMIT Oman huippusuorituksen ja hyvinvoinnin johtaminen. SEFE, Turku 30.9., iltapäiväkoulutus.

SEFE ilmoittaa koulutuksen tarkemman kellonajan ja koulutuspaikan nettisivuillaan.

Jäsentoive: Psykologinen pääoma työssä -workshop

16.10. VIERAILU EDUSKUNTAAN HELSINGIN JA TURUN SEUDUN EKONOMIT

48

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

Mikä on psykologinen pääomasi?

Entä miten se vaikuttaa työssä jaksamiseen? 9.10. klo 16.30–19.00, Romana Management Oy, Itäinen Rantakatu 58, Turku (pieni punatiilirakennus förin kulmalla itäisellä puolella jokea), bussilinjat 14, 15, 55 ja 56.

Illan aikana tehdään psykologinen pääoman itsearviointi ja keskustellaan sen osa-alueista: optimismista, itseluottamuksesta, sitkeydestä ja toiveikkuu-

desta sekä sosiaalisesta pääomasta. Arvioinnista saadaan eväitä oman hyvinvoinnin suunnitelmaan, jonka työstäminen aloitetaan workshopissa. Tavoitteena on kerätä omia vahvuuksia ja voimavaroja ja siten vahvistaa työssä jaksamista. Workshopin vetäjinä toimivat PsL Anneli Romana ja KTM SariAnne Poikkijoki. Mukaan mahtuu 20 jäsentä. Ilmoittautumiset ajalla 7.9.–29.9.

Aamiaisseminaari, Arvostava ja vuorovaikutteinen ilmapiiri 22.10. klo 8.30–10 Turun kauppakorkeakoulu, Rehtorinpellonkatu 3, Turku. Syksyn ensimmäinen aamiaisseminaari liittyy TSE ry:n vuoden työhyvinvointiteemaan.

Tutkija Arto Ryömä tulee kertomaan meille arvostavan ja vuorovaikutteisen ilmapiirin merkityksestä ja sen luomisesta organisaatiossa. Aamiaistarjoilu alkaa 8.00 ja alustus klo 8.30.

Lämpimästi tervetuloa. Mukaan mahtuu 50 jäsentä. Varsinainen seminaari alkaa klo 8.30. Luentosali varmistuu myöhemmin.

Seuraa ilmoittelua nettisivuilla ja uutiskirjeissä. Ilmoittautumiset ajalla 7.9.–12.10.

Kestävä johtajuus tulevaisuu­ den menestystekijänä SEFE, Turku, 11.11., koko päivän koulutus. SEFE ilmoittaa koulutuksen tarkemman kellonajan ja koulutuspaikan nettisivuillaan.

Aamiaisseminaari, Suomen, Euroopan ja maailman talouden tila ja näkymät 9.12. klo 8.30–10.00, Turun kauppakorkeakoulu, Rehtorinpellonkatu 3, Turku. Vuoden viimeisessä aamiaisseminaarissa emeritusprofessori Paavo Okko tulee kertomaan meille Suomen, Euroopan ja maailman talouden tilasta ja merkityksestä.

Aamiais­tarjoilu alkaa 8.00 ja alustus klo 8.30. Lämpimästi ­tervetuloa. Mukaan mahtuu 50 jäsentä. Varsinainen seminaari alkaa klo 8.30. Luentosali varmistuu myöhemmin. Seuraa ilmoittelua nettisivuilla ja uutiskirjeissä. Ilmoittautumiset ajalla 7.9.–12.12.

Yritysvierailu Loviisan Aitta Viikko 44 arki-ilta, Vahdontie 600, Rusko. Sisustajan unelmakohde, täyden palvelun yritys Loviisan Aitta toivottaa meidät tervetulleiksi yritysvierai-

[ TAPAHTUU ] I/ SEFE.F TUMAT

TAPAH

lulle loka-marraskuussa.

Tarkempi tapahtuman ajankohta ilmoitetaan myöhemmin sähköisellä uutiskirjeellä.

TGIF – Ekonomi After Work Joka kuukauden ensimmäinen perjantai. Syksyn ja alkutalven perjantait 3.10., 7.11. ja 5.12. klo 16.30–19, tai sitten vieläkin pidempään. Ravintola Blanko, Aurakatu 1. TGIF - Ekonomi After Work kerää kaikki ekonominmieliset yhteen kuukauden ensimmäisenä perjantaina töiden jälkeen Ravintola Blankoon! Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy kaikille ekonomeille ja ekonomin­mielisille.

Länsi-suomen Merivartiosto / Rajavartiolaitos 23.9. klo 18–19.30, Juhana Herttuan Puistokatu 21, Turku Mikä instanssi on Rajavartiolaitos ja minkälaisia tehtäviä suorittaa Länsi-Suomen Merivar­ tiosto? Tapahtuma soveltuu perheille ja järjestäjä toivoo paikalle erityisesti ”heitä, jotka miettivät vielä uravalintaa.”

Mukaan mahtuu 30 henkeä.

Ilmoittautumiset 7.9.–21.9.

Seili 5.11. klo 19–n. 21.30 Turun Kaupunginteatterin väistötilat, Logomo-teatteri, Köydenpunojankatu 14, Turku Seili-musikaali hullusta rakkaudesta on uusi teos Kakola-musikaalin tekijöiltä. Mukana on lauluja mm. Jenni Vartiaiselta, Eriniltä, Anna Puulta, Johanna Kurkelalta ja PMMP:ltä.

Avec-tilaisuus. Mukaan mahtuu 60 henkilöä. Hinta jäsenille 40 € ja 42 € avecille (opiskelija ja eläkeläinen 37 €). Ilmoittautumiset ja maksut 7.9.–24.9. Maksut viitteellä 05115.

Linnateatteri: Salaojitus – stand up -komiikkaa ja syyskokous 26.11. klo 17–n. 21.30, Linnankatu 31, Turku Turun Seudun Ekonomit ry:n sääntömääräinen syyskokous klo 17 Linnateatterin 4. kerros.

Käsiteltävinä sääntömääräiset asiat: vuodelle 2015 toimintasuunnitelma- ja talousarvioehdotus sekä jäsenmaksun suuruus, johtokunnan jäsenten lukumäärä, yhdistyksen puheenjohtaja ja erovuoroisten tilalle jäsenet johtokuntaan sekä tilintarkastajat ja heille varahenkilöt.

Kokoukseen osallistuminen vain

jäsenille. Ilmoittautumiset syyskokoukseen 7.9.–20.10. kahvi­ tarjoilun vuoksi. Syyskokouksen jälkeen on luvassa räväkkää ja nokkelaa huumoria. Siirrymme Linnateatterin 3. kerrokseen klo 19 alkavaan stand up komiikka -esitykseen Salaojitus. Rooleissa Ilari Johansson ja Niko Kivelä.

Avec tilaisuus. Mukaan mahtuu 80 henkilöä. Lippujen hinnat 30 € (sisältää esityksen ja eteispalvelun). Ilmoittautumiset ja maksut 7.9.–20.10. Maksut viitteellä 26110.

TSE Sport – Turun Seudun Ekonomien urheiluseura TSE Sportin on tarkoitus tuoda yhteen ekonomeja rennon leikkimielisen liikunnan pariin tarjoamalla viikoittaisia liikuntamahdollisuuksia ja eksoottisempia lajikokeiluja. TSE Sport aloittaa toimintansa yhteislenkeillä ja yhteisvuoroilla (yhdessä KYSportin kanssa) sekä kuntotestauksilla ja lajikokeiluilla. Syksylle ja talvelle on varattu salivuoro vaihtuviin lajeihin. Seuraa ilmoittelua uutiskirjeissä sekä nettisivuilla. Lisätietoja seuran toiminnasta ja tapahtumista antaa Tommi-Juhani Jokinen p. 044 557 1551 sekä Tomi M. Virtanen p. 050 601 77. Lämpimästi tervetuloa mukaan liikkumaan ja tutustumaan erilaisiin lajeihin.

Jäsentoive: Päiväretki eduskuntaan 16.10. klo 14.45–19.30, Eduskuntatalo, Mannerheimintie 30, Helsinki Tervetuloa vierailemaan eduskuntaan ja tutustumaan helsinkiläisiin ekonomeihin! Tutustumme opastetulla kierroksella Eduskunnan tiloihin ja toimintaan sekä saamme seurata jokatorstaista eduskunnan kiihkeää suullista kyselytuntia. Opastuskierros alkaa klo 15.00, ja suullinen kyselytunti alkaa klo 16.00.

Retken tarkempi ohjelma ja aikataulu sekä kustannukset (bussi sekä ruokailu) vahvistuvat myöhemmin. Tarkemmat tiedot uutiskirjeessä ja nettisivuilla.

Turun ekonomeille on varattu 30 paikkaa ja Helsingin ekonomeille 20 paikkaa. Avec-tilaisuus.

Yhteiskuljetus bussilla Turusta Helsinkiin ja takaisin.

Jäsentoive: Joulukirkko Arki-ilta joulukuussa, tapahtumatiedot vahvistuvat myöhem-

min. Seuraa ilmoittelua uutiskirjeissä ja nettisivuilla.

MAMMA MIA -musikaali 31.1.2015 klo 15.30–n. 00.30, Svenska Teatern, Helsinki Musikaalimatka Helsinkiin. ­Maailmankuulun musikaalin MAMMA MIA! ensi-ilta on tulevana syksynä Helsingin Svenska Teaternin näyttämöllä. Yhdistys on varannut 50 kpl lippuja lauantain 31.1.15 näytökseen.

Teatterilippujen hinta on jäsenille 75 € ja avecille 78 €. Lähtö Turusta 15.30 Ortodoksikirkon tilaus­ajopysäkiltä. Paikkoja parvelta 1 riviltä 2 ja 3 sekä parvelta 2 riviltä 1 keskeltä näyttämöä. Varaukset ovat sitovia. Avec-tilaisuus.

Mukaan mahtuu 50 henkilöä.

Hinta jäsenille 85 € ja 88 € avecille (sisältää teatterilipun ja yhteiskuljetuksen). Ilmoittautumiset ja maksut 7.9.–30.9.

Maksut viitteellä 31011.

Vahvista ilmoittautumisen yhteydessä osallistutko väliaikatarjoiluun sekä henkilölukumäärä.

Turun kauppakorkeakoulun vuosikurssitapaaminen Vuonna 1979 aloittaneiden vuosikurssitapaaminen järjestetään koululla alumnipäivän yhteydessä 11.10. Ilmoittautumalla alumnitapahtumaan 28.9. mennessä osoitteessa www.utu.fi/ tse-alumni pääset mukaan myös kurssitapaamiseen.

Lisätietoja: tuija.viinikka@utu. fi ja heli.marjanen@utu.fi.

VAASAN EKONOMIT 20.9. Valokuvauskurssi Valokuvaaja Jarno Pellinen kertoo meille kameroiden säädöistä ja valokuvaustekniikoista sekä opastaa parempien kuvien ottamiseen.

Opastuksen jälkeen siirrymme ulkoilmaan valokuvaamaan, ja lopuksi Jarno vielä käy läpi ottamiamme otoksia. Kokoonnumme Kuntsin kahvilassa, eli Café Simossa sisäsatamassa 20.9. klo 11. Hinta 5 €. Ilmoittautuminen Sefen tapahtumakalenterin kautta 14.9. mennessä.

29.9. Yritysvierailu Suomen Parhaaseen Leipomoon Joko olet maistanut Suomen Parhaan Leipomon kuuluisaa Voittajaleivosta? Koivulahtelainen Aroma Konditori & Bageri kertoo yrityksestään ja tuotteistaan leipomossaan 29.9.

klo 16.30, ja samalla pääsemme maistamaan suussasulavaa leivosta. Yritysesittely pidetään ruotsiksi. Ilmoittautuminen SEFEn tapahtumakalenterin kautta 24.9. mennessä.

Tulossa myös mm. pikkujoulut 25.10. ja koulutus 28.10., joista lisätietoja myöhemmin. Lue lisää tulevista tapahtumista sähköpostitiedotteista, nettisivuiltamme www.vaasanekonomit.fi tai Facebookista.

SUUR-SAVON EKONOMIT 22.9. klo 17 Yritysvierailu: Osuuskauppa Suur-Savo ja Kauppakeskus Stella. Vierailua isännöivät toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen ja asiakkuuspäällikkö Marja-Leena Koukonen.

Ilmoittautumiset 19.9. mennessä jäsensivustolla.

27.11. klo 18 Syyskokous ja pikkujoulut: Sääntömääräinen syyskokous teatterilla ennen illan ”Koukussa”-teatteriesitystä. Illallinen teatteriesityksen jälkeen ravintola Vileessä. Ilmoittautumiset jäsensivustolla.

Olemme siirtyneet sähköiseen uutiskirjeeseen. Tarkistat­ han jäsensivuilta sähköpostiosoitteesi, jotta saat kirjeen ja tietoa syksyn muista tapahtumista.

PIRKANMAAN EKONOMIT 29.9. SEFE: Edunvalvonnan kenttäkierros, Tampere 31.10. Syyskokous ja Verdin Requiem, Tampere-talo 13.11. SEFE: Työelämän vallankumous 29.11. PME:n Perinteiset Pikkujoulut Lisätiedot ja ilmoittautumis­ ohjeet www.pirkanmaan­ ekonomit.fi. Pirkanmaan ekonomien sääntömääräinen syyskokous ja Tampereen Filharmonian konsertti 31.10.

Tamperetalossa Italialaistempperamenttinen sielunmessu – Santtu-Matias Rouvali ja solistina Soile Isokoski.

KAINUUN EKONOMIT 13.11. Teatterivierailu esitykseen Amadeus, osallistumismaksu 10 euro/jäsen, 20 euroa/avec.

Ilmoittautumiset sekä osallistumismaksu tulee maksaa viimeistään 27.10.

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

49

Ilmankin pärjää, mutta heikommin.

Hei SEFEn kylterijäsen!

Hyödynnä nyt opiskelijaetusi ja tilaa Kauppalehti maksutta 31.5.2015 asti.

Saat painetun Kauppalehden joka arkipäivä ja kaikki digitaaliset uutissisällöt 24/7. Sähköisiä sisältöjä voit lukea rajattomasti kaikilla päätelaitteilla.

Tilaa heti tänään, niin hyödyt edustasi eniten: kampanjat.kauppalehti.fi/sefe

[ YHTEYSTIEDOT ] SUOMEN EKONOMILIITTO – SEFE RY Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229 e-mail etunimi.sukunimi@sefe.fi www.sefe.fi

FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE RF Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229 e-mail förnamn.efternamn@sefe.fi www.sefe.fi

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSKAP

VIESTINTÄ – INFORMATION

Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar jasenrekisteri@sefe.fi Sari Ridanpää, Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – Studerandemedlemmar Carita Erkkilä

Ekonomi-lehti – Tidningen Ekonomi Alma 360 Markkinointi – Marknadsföring Nina Enberg Viestintä – Information Marianne Falck-Hvilstafeldt, Lauri Laavakari, Heidi Haapalainen (perhevapaalla - föräldraledig) Viestintäjohtaja – Informationsdirektör Eeva Riittinen-Saarno

020 693 200 0201 299 246

Yhteystietojen muutokset voit tehdä myös internetin kautta: www.sefe.fi > Jäsenpalvelu > Omat sivut. Kirjaudu jäsentietoihin ensimmäisen kerran ­jäsennumerollasi ja henkilötunnuksen loppuosalla ja sen jälkeen olemassa olevilla ­käyttäjätunnuksillasi.

URA- JA KEHITYSPALVELUT – KARRIÄRRÅDGIVNING OCH -UTVECKLING* Palkkatieto – Lönerådgivning 0201 299 206 palkkaneuvonta@sefe.fi Urapalvelut / Ammatillinen kehittyminen – Karriärtjänster / Kompetensutveckling Arja Parpala, Birgit Lindholm, Nina Juhava, Hannele Heikinheimo, Anu Varpenius, Taija Keskinen Ekonomirekrytointi – Ekonomrekrytering Sirja Kulmala-Portman (perhevapaalla – föräldraledig), Taija Keskinen, Tiina Myöhänen-Astikainen Työskentely ulkomailla – Arbete utomlands Arja Parpala Yksikön assistentti – Enhetens assistent Päivi Kutvonen Kehitysjohtaja – Utvecklingsdirektör Anja Uljas

LAKIYKSIKKÖ – JURISTENHET* Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister klo 9.00–12.00 Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205 Petteri Kivelä, Emilia Reinikainen, Riku Salokannel, Timo Voutilainen, Lasse Johansson, Johanna Hämäläinen Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning Jan Degerlund Yrityksen perustamisneuvonta – Startrådgivning för företagare Riku Salokannel, klo 9.00–12.00 Ulkomailla työskentelyn lakiasiat – Juridiska ärenden gällande ­utlandsarbete klo 9.00–12.00 Lasse Johansson, Emilia Reinikainen Työttömyysturvaneuvonta – Rådgivning i arbetslöshetsfrågor Susanna Rintala, ma–ti ja to–pe klo 9.00–12.00 020 693 273 Lakiyksikön johtaja – Juridiska enhetens direktör Jan Degerlund Työttömyyspäivärahat – Dagpenning vid arbetslöshet IAET Puhelinpalvelu, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600 IAET Jäsenasiat, ma–to klo 12–14 (09) 4763 7610 www.iaet.fi IAET-kassan asiakaspalvelupisteen (osoite Ratavartijankatu 2 B) aukiolo­ajat ma ja ke klo 10–15 sekä pe klo 10–13 (ti ja to suljettu). * Palveluille on myös sähköinen ajanvarauskalenteri > www.sefe.fi

EDUNVALVONTA – INTRESSEBEVAKNING Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka – Arbetsmarknads- och samhälls­politik Kosti Hyyppä, Antti Leino, Tage Lindberg, Riikka Mykkänen, Riikka Sipilä, Tuomas Viskari Koulutuspolitiikka – Utbildningspolitik Suvi Eriksson, Eeva Salmenpohja (perhevapaalla – föräldraledig) Opiskelijatoiminta – Studerandeverksamhet Katri Haakana, Tanja Hankia Yksikön assistentti – Enhetens assistent Salla Grönholm Edunvalvontajohtaja – Intressebevakningsdirektör Lotta Savinko

MUUT PALVELUT – ÖVRIGA TJÄNSTER Julkaisutilaukset – Beställning av publikationer Krista Salo Järjestötoiminta – Organisationsverksamhet Satu Taivainen (perhevapaalla föräldraledig), Tuuli Marttila

JÄSENYHDISTYKSET – MEDLEMSFÖRENINGAR Ekonomiyhdistykset – Ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, ­Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, ­Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, ­Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, ­Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, ­Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, ­Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, ­Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen–Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit – Expatriatekonomerna ry Opiskelijayhteisöt – Studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu

Tapahtumakoordinaattori – Evenemangkordinator Hannele Hämäläinen Tutkimukset – Utredningar Juha Oksanen

HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMI Asiakashallinta – Kundförvaltning Tuija Mäkinen Talous – Ekonomi Leena Lillomäki, Suvi Viinikainen Toiminnanjohtajan sihteeri – Verksamhetsledarens sekreterare Teija Happonen Toiminnanjohtaja – Verksamhetsledare Aija Bärlund Informaatikko – Informatiker Ville Tolvanen, Ulla Niemelä (perhevapaalla – föräldraled.)

Helsingin kauppatieteiden ­ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans ­Studentkår, Helsingfors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – Mer information: www.sefe.fi > SEFEstä > SEFE-yhteisö www.sefe.fi > Om SEFE > SEFE-samfund

KYLTERIYHDYSHENKILÖT – SEFES KONTAKTPERSONER Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö ­avustaa, kun h ­ aluat tietää SEFEn opiskelijapalveluista.

Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@sefe.fi.

Hanken: Thomas Lindqvist Aalto: Lauri Kaipainen JY: Veera Leppänen LUT: Ella Laurila OY/LY: Kalle Mäkäräinen ISY: Erno Hilvenius, Nora Kettunen TaY: Sampo Juuti Hanken Vasa Campus: Markus Heikkilä TSE: Veera Iliev ÅA: Marina Stenbäck VY: Lotta Takala Pori: Suvi Kaskimäki

Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min.

0206- ja 0209-alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min.

E KO N O M I 4 / 2 0 1 4

51

Uusi työnantaja arvosti koulutustani sekä sitä, että minulla oli uutta tietoa ja tuore verkosto.

Henkilöstöpäällikön tutkinto

Erinomainen yleistutkinto henkilöstötehtäviin. Saat varmuutta osaamiseesi ja organisaatiollesi toimivat HR-käytännöt.

Koulutus alkaa 1.10. Helsingissä.

Nina Leppäkangas Henkilöstöpäällikön tutkinto

Henkilöstöassistentin tutkinto

Osaava ammattilainen kohottaa HR-toiminnon arvoa.

Koulutuksen jälkeen hallitset keskeiset HR-tehtävät, työlainsäädännön ja työsuhdeasiat.

Koulutus alkaa 6.10. Helsingissä ja 9.10. Oulussa.

Taloushallinnon erikoisammattitutkinto

Arvioit oman organisaatiosi taloushallinnon osa-alueita ja niiden kehittämiskohteita strategisesta näkökulmasta.

Suunnittelet ja toteutat laajan kehittämishankkeen.

Koulutus alkaa 25.11. Helsingissä.

Palkanlaskennan perusteet -verkkokurssi

Verkkokurssi on oiva orientaatio palkanlaskennan käsitteisiin, työlainsäädäntöön, palkan määräytymiseen ja varsinaiseen palkkojen laskemiseen.

Koulutukseen jatkuva aloitus.

Tunnistettava muutos.

markinst.fi

91 % asiakkaistamme suosittelee koulutustamme! (Asiakaspalaute 2013)