Ekonomi 3/2014

3

E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

Jokainen meistä käyttää valtaa HYVÄ JA PAHA VALTA TYÖELÄMÄSSÄ

KESÄKUU 2014 CHAKER

Kumpi on parempi: tekijä vai puhuja?

URA

Avoimuus ja rohkeus

NÄKYVÄTKÖ ARVOT YRITYSTEN KÄYTÄNNÖISSÄ?

TUNNELMAN JOHTAJA TARU KERONEN RAKENTAA RISTEILYMATKAN PALVELUBRÄNDIÄ ECKERÖ LINELLÄ

Asenteen merkitys työssä

Case Hoghaus Oy/ Harley-Davidson of Helsinki Hoghaus Oy on Harley-Davidsonmoottoripyörien Vantaalla toimiva maahantuonti- ja jälleenmyyntiyritys

Enemmän vastattuja puheluita.

Vähemmän kiukkuisia H-D-kuskeja.

Soneran Kumppani-kartoituksen ansiosta Harley-Davidson-moottoripyörien maahantuonnista ja myynnistä vastaavan Hoghaus Oy:n asiakaspalvelu toimii nyt entistä sujuvammin.

Tarpeiden kartoitus paikansi liiketoiminnan pullonkaulat – Aiempi puhelinvaihdepalvelumme ei ollut täysin luotettava, koska sillä oli monta eri toimittajaa. Lisäksi vaihde olisi vaatinut jatkuvaa seurantaa, mutta ei täällä ole sesonkiaikana kenelläkään aikaa ihmetellä tietokoneen ääressä, kuka soitti ja kuka jätti vastaamatta, Hoghausin Helena Sarso kertoo.

Samalla löydettiin ongelmiin ratkaisut Epävarmat ratkaisut korvattiin yhdellä luotettavalla vaihdepalvelulla, jonka käyttöönotto sujui oman Sonera-yhteyshenkilön avustuksella mutkattomasti.

– Tekniset asiat on koko ajan selitetty täysin selkokielisesti. Muutoksetkin toteutettiin kätevästi vaihe vaiheelta, joten pystyimme tekemään samalla päätyötämme ja pitämään pyörät pyörimässä, summaa Sarso.

Mikä sinun liiketoimintaasi jarruttaa?

Varaa maksuton Kumppani-kartoitus: www.sonera.fi/kumppani Takaamme, että hyödyt!

[ SISÄLTÖ ] KESÄKUU / JUNI 2014 E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I E KO N O M E R N A S FA C K T I D N I N G

3

14

Valtasuhteita on aina

Vaikuttaminen yhteisiin asioihin ja osallistuminen ovat hyvää vallankäyttöä.

Pahaa ovat pelolla johta­ minen ja työpaikkakiu­ saaminen. Sari Kuusela kirjoitti vallasta kirjan.

28

38

Yrityksen hyvistä arvoista kertovat panostaminen sisäiseen tiedon­ kulkuun ja vanhojen toiminta­ tapojen kyseenalaistaminen.

SEFEn kurssin parasta antia olivat työsopimukseen, rekrytointiin ja palkkaukseen liittyvät asiat sekä työnhakuvinkit, sanovat kylterit.

Avoimuus ja rohkeus

Kurssi työelämään

Ekonomi-lehti myös verkossa

Pärjäisitkö hissi­ puheessa? Lue mitkä seikat tekivät vaiku­ tuksen tuomaristoon Pitch me up! -myynti­ puhekilpailussa.

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

3

[ SISÄLTÖ ]

[ PÄÄKIRJOITUS ]

Asenteella on tapana tarttua.......... 12

Kapula..................................................22

Ute I världen

Företagaren Lasse Öhman känner till Spaniens businesskodex........... 24

Maineteko

Suomen paras työpaikka yli 50-vuotiaille.................................... 27

Tiesitkö?.............................................. 37 Kylterit SEFEn työelämäkursseilta saa käytännön hyötyä.......................38

Tapahtuma....................................... 40 Chaker.................................................. 41 Työelämän pelisäännöt .......... 42 Kolumni............................................... 44 SEFEn toimintakertomus ja tilinpäätös 2013....................... 45 Yhdistyksissä tapahtuu............52

Mistä on ekonomit tehty?

Ekonomiliiton kevätliittokokouksen esityslistalla oli brändiuudistus.

Sen osana oli melkoisen pitkän liittonimen Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund – SEFE ry:n muuttaminen muotoon: Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer ry. Liittokokous päätti uudesta nimestä ja siirtymisestä yksiselitteiseen ekonomi-teemaan.

Asiasta keskustelutti ja siitä äänestettiin. Hyvä niin. Brändin pitääkin herättää tunteita. Erityistä surua herätti SEFE-lyhenteestä luopuminen. SEFE on erityisesti kylterille tuttu. Prosessihan vasta käynnistyy ja sen myötä syntyvät tai synnytetään sekä englanninkielinen nimi että uusi lempinimi, jos sellaista tunnutaan tarvittavan.

Uudistuksen lähtökohta on ekonomi-teema, jota käytetty liiton koko pian 80-vuotisen historian ajan. Ekonomi pelittää edelleen suomalaisessa yhteiskunnassa, ja jokaisella on jonkinlainen käsitys ekonomista.

Strateginen missiomme on menestyvä ekonomi. Menestys edellyttää, että ekonomi on tunnettu brändi. Ekonomius on myös osaamisen ja laadun tae.

Brändin kirkastus on investointi tulevaisuuteen. Brändiä vahvistamalla varmistamme jäsenen asemaa ja arvostusta työmarkkinoilla ja siten turvaamme ekonomin kilpailukyvyn. Vetovoimainen ja myönteisesti erottuva brändi lujittaa ekonomiyhteisöä ja sen yhtenäisyyttä sekä lisää yhteisön vaikuttavuutta.

Brändi pitää rakentaa tavoitteellisesti todellisten vahvuuksien ja arvojen perustalle. Se syntyy myös tavasta toimia ja sisältää lupauksen, joka on lunastettava jatkuvasti jokapäiväisessä toiminnassa.

Suunniteltavalla brändistrategialla pidämme huolta sekä ekonomin että ekonomien yhteisön huomisesta ja siitä, että olemme väkevästi siinä maailmassa ja työelämässä, jossa jäsenemme elävät ja tekevät työtä. Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer on yhteisö, joka tunnetaan ja johon halutaan kuulua.

Kylteri-nimikeestä ei luovuta, vaan sitä käytetään sisäisesti ja kehitetään yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Brändityö on alussa ja siihen pyydämme kaikki mukaan, tavalla tai toisella.

Yhteistyöterveisin Eeva Riittinen-Saarno

päätoimittaja

MIIKA KAINU

Uutissaldo............................................ 6 3 x uusi työ........................................ 10 Ura

Päätoimittaja / Chefredaktör Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@sefe.fi, p. 0201 299 254 Asiakkuuspäällikkö / Kundchef Diana ­Törnroos, diana.tornroos@alma360.fi Tuottaja / Producent Anne Penttilä, ­ anne.penttila@alma360.fi Toimitussihteeri / Redaktions­sekreterare Soila Eräniemi, soila.eraniemi@alma360.fi Ulkoasu / Layout Antti Nikunen, Liisa Seppo (AD) Toimitusneuvosto / Redaktionskommittén Eeva Riittinen-Saarno, Aija Bärlund, Riikka Mykkänen, Satu Taivainen SEFEstä sekä Alma 360.

Julkaisija / Utgivare SEFE ry – Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.sefe.fi Kustantaja / Redaktion Alma 360, PL 502, 00101 Helsinki www.alma360.fi www.ekonomilehti.fi

4

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Alma 360, myyntipäällikkö Kari Salko, kari.salko@alma360.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer SEFE, Heidi Haapalainen, heidi.haapalainen@sefe.fi Osoitteenmuutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@sefe.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset / Prenumerationer (ei-jäsenet) Alma 360, ekonomi@alma360.fi, myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset Hinta / Pris 65 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Miika Kainu Paperi / Papper kannet ­MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 18.9.2014, jäsenyhdistysten tiedotteet 21.8.2014 mennessä SEFEen: lauri.laavakari@sefe.fi.

Nästa Ekonomi utkommer 18.9.2014, meddeland­en från medlemsföreningarna senast 21.8.2014 till SEFE: lauri.laavakari@sefe.fi.

Ekonomi ei vastaa tilaamatta lähetettyjen ­kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä ­palauttamisesta.

441 619 Painotuote

PEFC/02-31-151

Haloo!

Joko latasit älypuhelimeesi Kauppalehden?

Veloituksetta.

Nyt luet koko Kauppalehden entistä nopeammin, mukavammin ja helpommin.

Testaa ja tutustu. Saat mobiilisovelluksen veloituksetta heinäkuun 2014 loppuun asti. kampanjat.kauppalehti.fi/mobiili

6/10

SEFEN BLOGI Nyt paremmin ­luettavissa tabletista tai kännykästä. sefe.fi

THINKSTOCK

AKAVAN PRONSSINEN ANSIOMERKKI on myönnetty seuraaville sefeläisille: Jerker Hedman, Eeva Heikkilä ja Helena Nordström.

MAANANTAI-AAMUNA KRAPULA JA VAPINA Kuudella työpaikalla kymmenestä on päihteiden käytöstä johtuvia sairauspoissaoloja ja lähes puolella yrityksistä on suoranaisia päihdeongelmia. TNS Gallup kysyi 200 yritysjohtajalta kuinka yleisiä alkoholiongelmat ovat suomalaisissa yrityksissä.

66 %

KASSAVIRRAT KASVUUN Talousjohtajat suhtautuvat yrityksensä talouden näkymiin positiivisemmin kolmeen vuoteen.

66 prosenttia talousjohtajista odottaa kassavirtojen kasvavan seuraavan vuoden kuluessa ja 65 prosenttia heistä näkee yrityksensä taloustilanteen myönteisenä. Deloitte ja SEB tutkivat asiaa huhtikuun jälkipuolikkaan aikana.

-23 % SPONSOROINTI VÄHENEE Mainostajien liiton Sponsorointibarometrin mukaan 23 prosenttia jäsenyrityksistä vähentää sponsorointia tänä vuonna ja vain kaksi prosenttia lisää sitä.

Vähennykset tehdään pikemminkin kohteita karsimalla kuin summia pienentämällä.

6

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

Suomen Ekonomiliitto vahvistaa brändiään SUOMEN EKONOMILIITTO SEFEn kevätliittokokous 17.5. päätti liiton nimen muuttamisesta muotoon Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer. Samalla päätettiin luopua SEFE-lyhenteen käytöstä, jota pidetään vaikeaselkoisena.

Käyttöön uusi nimi tulee vuodenvaihteessa, jolloin otetaan käyttöön myös englanninkielinen nimi liitolle.

Nimenmuutos on osa koko SEFE-yhteisön brändiuudistusta. Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa jo nykyisellään vahvaa ekonomibrändia ja nimikkeen johdannaisia, joita ovat muun muassa ekonomiyhdis-

NIMITYKSIÄ Koulutuspoliittisen asiamiehen vanhempainvapaan sijaiseksi on valittu Suvi Eriksson. Hän on toiminut Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspoliittisena sihteerinä ja sitä ennen muun muassa Oulun yliopiston laatutyön koordinaattorina sekä Oulun ylioppilaskunnan koulutuspoliittisena sihteerinä. Eriksson on opiskellut kansainvä-

tys, ekonomijäsen ja ekonomikoulutus. Yksi­ selitteinen ja tunnettu brändi vahvistaa ekonomien asemaa ja arvostusta työmarkkinoilla ja työelämässä sekä tukee työllistymistä.

Vetovoimainen ja arvostettu brändi lujittaa ekonomiyhteisöä ja sen yhtenäisyyttä, lisää yhteisön näkyvyyttä ja vaikuttavuutta ja sitä kautta yhteiskunnallista arvostusta.

Kauppatieteiden opiskelijasta käytetty kylteri-nimike säilyy ”kutsumanimenä” ja sitä kehitetään yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Virallisissa yhteyksissä käytetään nimikettä ekonomiopiskelija.

lisen yritysviestinnän koulutusohjelmassa, pääaineenaan pohjoismainen filologia.

Tiedottajan vanhempainvapaan sijaisena on aloittanut Lauri Laavakari. Hän on hankkinut työkokemusta viimeksi Aalto-yliopiston verkkotoimituksessa ja sitä ennen Suomen lasten ja nuorten säätiössä ja Rajavartiolaitoksen esikunnassa.

Laavakari on gradua vaille valmis VTM Helsingin yliopistosta viestinnän oppiaineesta.

PARAS PITCHI PALKITTIIN Joensuun Tiedepuistossa otettiin mittaa sanan säilällä, kun 16 osallistujaa kilpaili Joensuu Entrepreneurship Society ry:n järjestämässä myyntipuhekilpailussa toukokuussa. Mukana esityksiä tuomaroimassa oli myös SEFEn puheenjohtaja Timo Saranpää. Lue juttu: www.ekonomilehti.fi.

OMA TALOUS HALTUUN, TYÖTÄ JA PERHETTÄ Etkö päässyt mukaan SEFEn talousaamiaiselle Oma talous hallintaan tai Työtä ja perhettä -tilaisuuteen? Voit katsoa esitysmateriaalit Slideshare-palvelusta: www.slideshare.net/ Ekonomiliitto

Suomen paras yrityskirja valitaan taas Joka toinen vuosi jaettava Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinto jaetaan jälleen vuonna 2014. Palkintosumma on huikeat 30 000 euroa, sama kuin Finlandia-palkinnossa. Palkinto on tunnustus erityisen laadukkaalle ja ajankohtaiselle suomalaiselle teokselle, painetulle tai sähköiselle, joka edustaa kauppatieteellisiä osaamisja tutkimusalueita.

Vuoden 2014 kilpailuun voivat osallistua teokset, jotka on julkaistu aikavälillä 1.7.2012–30.6.2014.

Palkintoa tavoittelevat kirjat pitää toimittaa SEFEen viimeistään 30. kesäkuuta 2014.

Kilpailun esiraati puntaroi kirjat heinä-syyskuussa ja valikoi niistä palkintoehdokkaat siten, että ne ovat julkistettavissa 9.10.2014. Sen jälkeen erillinen palkintolautakunta arvioi finalistiteokset.

Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinto julkistetaan ja palkinnot jaetaan liiton 80-vuotisjuhlavuonna, 2.2.2015.

Kilpailuohje ja lisätietoja: www.sefe.fi/kirjallisuuspalkinto tai Anu Varpenius, 040 710 4860, anu.varpenius@sefe.fi Pysy kuulolla ja seuraa kilpailun etenemistä! Voit myös äänestää omaa suosikkiasi.

Ekonomi,voit päästä Wall Streetille!

Liity nyt SEFEen tai suosittele jäsenyyttä ekonomikaverillesi, niin voit voittaa 1 000 euron matkan New Yorkiin tai itse valitsemaasi kohteeseen.

Lue lisää: sefe.fi

[ UUTISSALDO ] ”Kun jokin asia tulee juristipuhelimesta riittävän usein pöydälle, on syytä ryhtyä ratkomaan ongelmaa vaikuttamistyön kautta.

Perhevapaan jälkisuoja on vaikuttamisen arvoinen asia.”

STRATEGISESTA OPPIMISESTA YRITYKSILLE KILPAILUETUA KTM Charlotta Sirénin johtamisen alan väitöskirja ”Strategic Learning: A Route to Competitive Advantage?” osoittaa, että oppivat organisaatiot menestyvät parhaiten. Yritykset, jotka rakentavat ja hyödyntävät strategista oppimiskyvykkyyttä, saavuttavat kilpailuetua suhteessa niihin, jotka toteuttavat suunniteltua strategiaa ilman jatkuvaa oppimista. ”Strategisella oppimisella tarkoitetaan yrityksen kykyä havainnoida jatkuvasti ympäristöään, tunnistaa sieltä uutta tärkeätä tietoa, käsitellä sitä ja muuttaa strategiaansa sen mukaisesti. Kyseessä on siis uuden tiedon luonnin, tehokkaan jakamisen ja tulkinnan sekä sujuvan käyttöönoton prosessi,” Sirén selittää.

Strategisella oppimisella on erityisen tärkeä rooli yrityksissä, jotka tukeutuvat strategiseen suunnitteluun, mutta jättävät tilaa oppimiselle. Sirén tutki väitöskirjassaan suomalaisten IT-yritysten onnistuneita oppimisprosesseja sekä oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Hänen väitöskirjansa tarkastettiin toukokuussa Vaasan yliopistossa.

NOGO STUDIO

Liittoneuvoston jäsen Esa Vilhonen kannustaa SEFEn blogissa ekonomeja huolehtimaan jäsenyydestään.

Polkupyörällä Pariisiin TEAM RYNKEBY Hyväntekeväisyyspyöräilytempaus kerää varoja syöpäsairaille lapsille ja nuorille sekä levittää tukijärjestö Sylva ry:n sanomaa. Hyväntekeväisyystempaus on lähtenyt liikkeelle Tanskasta yli kymmenen vuotta sitten. Heinäkuussa Helsingistä pyöräilee Pariisiin yli 50 hengen joukkue jo toista vuotta peräkkäin, joukossa on useita ekonomeja. Team Ryn-

keby kerää varoja sponsoreiden antamien tarvike- tai rahalahjoitusten muodossa.

Vuonna 2013 mukana oli 2 500 sponsoria, jotka lahjoittivat noin 3,1 miljoonaa euroa syöpäsairaiden lasten tukemiseksi Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa. Kaikki Suomessa tehdyt lahjoitukset ohjataan lyhentämättöminä Sylva Ry:lle. www.team-rynkeby.fi

Piittaako kuluttaja vastuullisuudesta?

VALTAOSA KULUTTAJISTA kiinnittää huomiota siihen, toimiiko yritys vastuullisesti, toteaa TNS Gallupin huhtikuussa tekemä kysely. Yrityksen aktiivinen rooli yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumisessa on äärimmäisen, erittäin tai melko tärkeää 76 prosentille kuluttajista.

Erityisesti kuluttajaa puhuttelevat seuraavat teemat: puhdas luonto ja ympäristö, kestävä kehitys, terveyden edistäminen, ilon tuominen ja elämykset, arjen ongelmien ratkaisu, turvallisuus ja tyylikäs ulkonäkö.

Ostopäätöksiin yrityksen yhteiskunnallisella roolilla tai vastuullisuudella on vaikutusta kuudelle prosentille kuluttajista äärimmäisen paljon, 16 prosentille erittäin paljon ja 35 prosentille melko paljon. Niillä

8

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

Ei lainkaan

Äärimmäisen

Ei kovin Erittäin

EOS KUINKA TÄRKEÄÄ ON YRITYKSEN VASTUULLISUUS? LÄHDE: TNS GALLUP

Melko

ei ollut lainkaan vaikutusta ostopäätöksiin on 12 prosentille kuluttajista eikä kovin paljoa 31 prosentille kuluttajista.

SEFE KEHITTÄÄ JA KOULUTTAA

Kehity, virkisty, ­verkostoidu!

SEFE järjestää vuosittain ammatillisen kehittymisen tapahtumia eri puolilla Suomea.

Koko päivän teemakoulutus – ajankohtainen, kaikkia k ­ iinnostava aihe.

Puolen päivän tietoiskut – tiiviissä paketissa eväitä omaan ­kehittymiseen.

Webinaarit – kaikkien saatavilla, ajasta ja paikasta riippumatta.

Asiantuntijoina kaikissa oman alansa parhaat osaajat.

Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: www.sefe.fi/koulutukset

KOKO PÄIVÄN TEEMAKOULUTUS Kestävä johtajuus tulevaisuuden menestystekijänä 9.9. Oulu 16.9. Jyväskylä 21.10. Helsinki 11.11. Turku 18.11. Seinäjoki SEFE haluaa olla mukana kehittämässä työelämää ja kestävää johtajuutta Suomessa. Painopisteemme on työelämäsuhteiden ymmärtäminen ja niiden osaaminen. Vain kestävällä johtajuudella varmistetaan tulos ja organisaation menestys pitkällä tähtäimellä. Lisäksi vastuullisissa yrityksissä voidaan hyvin ja hyvinvoivat ihmiset ovat sekä onnellisia että tuottavia. Kun työilmapiiri on avoin ja henkilöstö voi vaikuttaa omaan työhönsä ja työyhteisöön, myös työurat pitenevät.

Tule mukaan kuulemaan, mistä kaikesta kestävässä johtajuudessa on kysymys ja kuinka jokainen voi käytännössä toteuttaa sitä omalta osaltaan!

Kouluttajina Heidi Keso, Empiros Oy, Jan Degerlund ja Lotta Savinko, SEFE. PUOLEN PÄIVÄN TIETOISKUT SYKSY 2014 Työelämän vallankumous – vanhat tavat romukoppaan 16.9. Lappeenranta 28.10. Vaasa 13.11. Tampere Modernin työn tuottavuus perustuu ajattelun laatuun. Työpäiviä leimaavat kuitenkin pirstaleisuus, sekavuus ja jatkuva kiireen tunne. Miten tämä yhtälö ratkaistaan? ”Emme usko ihmisten väsyvän siksi, että he tekevät liikaa työtä, vaan siksi, että he tekevät liian vähän merkityksellistä työtä. Haluamme suunnitella työelämän uusiksi. Niin, että ihmiset saavat aikaan enemmän ja väsyvät vähemmän.

Uskomme, että pysyvä muutos työyhteisössä lähtee jokaisen

ihmisen omista tavoista ja ajattelumalleista. Tapojen muuttaminen ei ole helppoa, mutta se on mahdollista. ” Kouluttajana Pekka Pohjakallio, 925 Design.

Oman osaamisen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen 17.9. Rovaniemi Tämän osallistavan ja interaktiivisen valmennuksen tavoitteena on oppia tunnistamaan oma osaaminen ja saada keinoja oman osaamisen näkyväksi tekemiseen ja ilmaisemiseen.

Illan aikana pohditaan, mitä osaaminen on ja tehdään oma osaamiskartta. Valmennuksen päätteeksi jokainen osallistuja osaa kertoa omasta keskeisestä osaamisestaan luontevasti ja konkreettisesti.

Valmentajina SEFEn uravalmentajat Nina Juhava, Tiina Myöhänen-Astikainen ja Arja Parpala.

Monipaikkainen hajautettu työ – työn uudet muodot kasvokkain ja verkossa 24.9. Hyvinkää 7.10. Joensuu Etätyö ja teknologian hyödyntäminen ovat osa yhä useamman arkea. Tärkeitä rakennusaineksia ovat luottamus, läpinäkyvyys ja läsnäolon tuntu. Me autamme luomaan ohjaavia periaatteita yhteistyön onnistumiseksi. Miten rakennetaan oppivan, monipaikkaisen yhteisön käytännöt?

Miten teknologia valjastetaan hyötykäyttöön?

Valmentajana Timo Ropponen.

Tunteiden johtaminen työelämässä 1.10. Rauma Tunteet aiheuttavat työelämässä paljon hämmennystä. Ei oikein tiedetä, pitäisikö tunteita työelämässä hillitä vai pitäisikö ihmisiä kannustaa niiden ilmaisuun. Monesti pelkona on, että tunteet paisuvat liian voimakkaiksi, riistäytyvät käsistä ja häi-

ritsevät työskentelyä. Toisaalta liian niukoilla tunteilla työskentely on latteaa ja ilotonta ja työpaikan tunneilmasto näivettyy.

Silloin myös sitoutuminen, luovuus ja tuottavuus heikkenevät.

Milloin tunteista kannattaa puhua, milloin niistä on parempi vaieta? Mitkä tunteet erityisesti kannattaa ottaa käsittelyyn, mitkä tunteet on parempi jättää huomiotta? Miten tunteita voi työelämässä käsitellä ja johtaa turvallisesti ja rakentavasti?

Kouluttajana Jarkko Rantanen, Tunneakatemia.

5 Valintaa huippu­ tuloksekkuuteen 9.10. Helsingfors (på svenska) 6.11. Lahti 5 Valintaa huipputuloksekkuuteen valmentaa sinut saavuttamaan omat tärkeimmät tavoitteesi niin työ- kuin yksityiselämässäkin. Opittavien tietojen, taitojen ja asenteiden avulla osaat tunnistaa, arvioida ja keskittyä tehtäviin, mitkä ovat kaikkein tärkeimpiä. Sen sijaan, että pyrkisit tekemään kaikki eteen tulevat tehtävät, keskityt tekemään tärkeimmät tehtävät. Opit keskittymään tärkeimpien tehtävien hoitamiseen ja tekemään viisaampia päätöksiä, hyödyntämään teknisiä ratkaisuja työkuormasi hoitamiseen ja varmistat, että aika tulee tehokkaasti käytettyä. Perustuen vuosien kokemukseen ja tieteelliseen tutkimukseen tämä toimintamalli ei pelkästään tuota mitattavia tehokkuustuloksia, mutta myös parempaa sitoutumista ja saavutuksia.

Kouluttajana Arto Sahla, FranklinCovey.

Miten johdan itseäni muutostilanteissa?

6.11. Kouvola Koulutuksen tavoitteena on tarjota johdanto ja peruskeinoja siihen, miten voit johtaa itseäsi muuttuvissa tilanteissa omaa tasapainoa ylläpitäen. Kokonaisvaltainen lähestymistapa pyrkii

vahvistamaan niin henkilökohtaiseen suorituskykyyn kuin hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Ilta koostuu tietoiskuista, keskustelusta ja harjoituksista.

Kouluttajana Eija Mäkirintala, Altonova Oy. EkonomiEsimies kehittyy – Ledarskap för Ekonomen Kokonaisuus, joka vie uralla eteenpäin – Utbildning som för dig framåt i din karriär. Sekä esimiestehtävissä jo toimiville että niihin haluaville.

Lähikoulutus (28h) Itsetuntemuksen kautta muutokseen.

Hinta 400 € / 200 €, ilman yöpymistä. 2.–3.10. ja 6.–7.11.

Tahkovuori. 3.–4.10. och 24.–25.10. Helsingfors.

UUTTA: Puolen päivän tietoisku. 23.9. Onnistu monikulttuurisessa esimiestyössä, Helsinki.

Ryhmäcoaching (9 x 2,5 h) Yhteisdynamiikalla uuteen kasvuun. Hinta 500 € / 250 €.

26.8.–16.12.2014, joka toinen tiistai, Helsinki.

Gruppcoaching (9 x 2,5 h) Dynamisk samverkan ger nya lösningar. Pris 500 € /250 €.

Följande gruppen 2015.

UUTTA: Virtuaalinen ryhmäcoaching. Syksyllä 2014.

Webinaarit. 11.6. Koulutuksen vaikuttavuus – kuluerästä investoinniksi. 30.9. Hyvien kysymysten taidot palavereissa ja keskusteluissa. 31.10. Ajankäytön hallinta.

UUTTA: EkonomiEsimies LinkedInissä – EE SoMe! 1.9.–30.11.

Tarkemmat tiedot: www.sefe.fi/ekonomiesimies Ilmoittautuminen: www.sefe.fi/tapahtumat

KATSO MYÖS VIDEO! Koko päivän teemakoulutus – ajankohtainen, kaikkia kiinnostava aihe.

Puolen päivän tietoiskut – tiiviissä paketissa eväitä omaan kehittymiseen.

Webinaarit – kaikkien saatavilla, ajasta ja paikasta riippumatta.

Asiantuntijoina kaikissa oman alansa parhaat osaajat.

Tarkemmat tiedot: www.sefe.fi/koulutukset, ilmoittautuminen: www.sefe.fi/tapahtumat E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

9

God kvalitet och fräscha råvaror

UUSI TYÖ

Diplomekonom Ann Wahlroos-Jaakkola, 57 LähiTapiola > Picnic Yhtiöt Oy

TEXT MICHAELA VON KÜGELGEN TEKSTI ELISE TAMMINEN KUVAT VILLE RINNE JA KIRSI TUURA

A

styrelse då det uppstod ett behov att göra en förnyelse inom bolaget där hon också är delägare. Hon påminner om vikten av nätverk och kontakter vid anställningar. ”Själv blev jag en vecka före Picnic-utnämningen vald till styrelseordförande för Board Professionals BPF Finland som främjar kvinnors möjligheter att jobba i styrelser.”

Efter fem år på LähiTapiola tillträdde hon som Picnic Yhtiöts vd i början av april. Hon har lång erfarenhet av detalj­ handel och restaurangverksamhet och har de första veckorna främst jobbat med att lära känna den operativa delen av bolaget. ”Jag har suttit och pratat med de anställda och lärt mig om bolagets processer. Det är mycket nytt, men vi har en så bra personal att jag inte behöver kunna allt själv, men jag vill förstå för att kunna fatta bättre beslut”, förklarar Wahlroos-Jaakkola. ”En bra förman vet hur mycket man kan få ut av personalen.

Om de anställda är motiverade blir de också resultatorienterade.

Men i grund och botten görs allt för kunden. Vi vill garantera en härlig kundupplevelse.”

För Wahlroos-Jaakkola är det viktigt att bolagets produkter håller hög kvalitet i de närmare 40 Picnic-restauranger runtom i Finland. ”Vi tillreder nästan alla matportioner på ort och ställe. I fram­ tiden kommer det här säkert att ha ännu mer betydelse än nu, människor är allt mer medvetna om vad de vill äta.”

Själv älskar Wahlroos-Jaakkola allt som har med mat att göra.

God kvalitet, bra och hälsosamma råvaror och fräscha slutprodukter ligger nära hjärtat.

Med flera års erfarenhet av Picnic beskriver Wahlroos-Jaakkola det som ett välskött bolag där det är lätt att trivas. ”Bolaget är familjeägt och där finns en charm. Personalens välbefinnande är viktigt för oss. Eftersom vi leds från Finland innebär det att vi kan fatta snabba beslut som baserar sig på den finländska smaken.”

OLETKO ÄSKETTÄIN SIIRTYNYT TAI SIIRTYMÄSSÄ UUSIEN HAASTEIDEN PARIIN JA HALUAISIT KERTOA SIITÄ MUILLEKIN TÄLLÄ PALSTALLA? ILMOIT­TAUDU TOIMITUKSEEN: ANNE.PENTTILA @ALMA360.FI.

PLOCK UR ANNS KARRIÄR 1979 Utexamineras från Hanken med nationalekonomi som huvudämne

1978 Utbildade sig till flygvärdinna och jobbade för Finnair

10

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

nn Wahlroos-Jaakkola hade suttit tre år i Picnic Yhtiöts

1985 Sinebrychoffs produktchef för PepsiCo i fyra år

1990 Tillträder som marknadsföringschef på Suomen Unilever Oy

2008 Utnämns till försäljningsdirektör på LähiTapiola

1997 Utnämns till kommersiell direktör för Andelslaget Varuboden

2014 Utnämns till vd för Picnic Yhtiöt Oy

[ 3 X UUSI TYÖ ]

Sosiaalisen median ammattilainen

Hyvä johtaja kuuntelee

KTM Juha-Matti Heikkinen, 43 Sonera, TeliaSonera Finland Oyj, Social media manager

KTM Kaisamaria Thusberg, 40 Osuuskauppa Keskimaa, henkilöstöjohtaja

JUHA-MATTI HEIKKINEN on nimitetty Soneralle Social Media Manageriksi. Hän on aloittanut tehtävässä huhtikuun alussa. Heikkinen työskenteli aikaisemmin Nokialla lähes 14 vuotta ja siirtyi liikkeenluovutuksen myötä Tata Consultancy Servicesille noin vuodeksi. Uusi työ Soneralla on tuttua, mutta ympäristö on uusi. Hän tekee unelmatyötään. ”On mennyt paremmin kuin uskalsin toivoakaan.”

Social Media Manager kehittää Soneran sosiaalisen median käytöstä yhteisöllisempää. Heikkinen ei kehitä vain yhtä sosiaalisen median kanavaa vaan kokonaisuutta, jossa asiakkaat voivat kohdata toisiaan ja Soneran työntekijöitä, ideoida ja ratkoa ongelmia yhdessä. Hän on työskennellyt sosiaalisen median parissa lähes 10 vuotta. ”Kun aloitin, ei ollut Facebookia tai Twitteriä. Työ oli kokeilevampaa. Nyt sosiaalinen media on trendikäs juttu ja siellä on vakiintuneemmat tavat toimia. Nyt on helpompaa hahmottaa, mitä ihmisten välinen viestintä internetissä mahdollistaa ja millaista uutta avoimuutta se yrityksiltä vaatii.”

Heikkinen arvelee, että teknologian ja sosiaalisen median kehityksen myötä yritykset alkavat toteuttaa postmodernia markkinointiteoriaa, jota tutkijat visioivat 20 vuotta sitten. ”Ihmisistä tiedetään paljon ja tietoa hyödynnetään.

Kaikki markkinointi voidaan alkaa räätälöidä henkilökohtaisesti asiakkaalle.”

Heikkisen mielestä yksi työn parhaista puolista on se, että voi olla tekemisissä asiakkaiden kanssa. Hän pitää siitäkin, että saa olla sisällä alati muuttuvassa sosiaalisen median alassa. Työn parhaita puolia on monta. ”Voin tehdä asioita, jotka oikeasti vaikuttavat, ja hyödyttävät yritystä ja asiakasta.” Twitter: @juhis

KAISAMARIA THUSBERG on nimitetty Osuuskauppa Keskimaan henkilöstöjohtajaksi. Työ on alkanut huhtikuun alussa.

S-ryhmästä hänellä on kokemusta vuosien takaa, sillä kenttäkoulutus vuonna 2000 ja työkokemus opiskeluvuosina ovat tutustuttaneet yrityksen osuuskuntamuotoon ja S-ryhmän tapaan kouluttaa henkilöstöään. ”Tuntuu kuin olisi palannut kotiin.”

Thusberg oli aikaisemmin kansainvälisissä töissä Metsä Tissuella.

Nyt työkieli on vaihtunut englannista suomeen ja ala teollisuudesta kauppaan. Hänen mukaansa vaihtelu on tervetullutta, vaikka mikään ei työntänyt edellisestä työstä pois. Keskimaan paikka tuntui vain houkuttelevalta.

”Koin välittömästi, että paikka on kuin minulle tehty.”

Uudessa työssään hän aikoo syventyä hotelli-, ravintola- liikennemyymälä- ja marketpäälliköiden rooliin. ”Haluan paneutua siihen, miten he voivat keskittyä oman ryhmänsä valmentamiseen. Päälliköt ovat osaavia ja heidän roolinsa on tärkeä. Siksi ajankäytöstä täytyy kehittää mahdollisimman järkevää, jotta he voivat keskittyä ryhmänsä johtamiseen, myyntiin ja asiakaspalveluun”.

Parasta työssä on uuden henkilöstöjohtajan mukaan se, että hän pääsee vaikuttamaan asiakkaiden tyytyväisyyteen ja alueellisesti suuren yrityksen tulokseen.

Hän pitää myös siitä, että voi vaikuttaa henkilöstön hyvinvointiin. Toisaalta se on myös haastavaa. ”Henkilöstö on asiakkaalle yrityksen kasvot. Haasteeni on turvata, että he ovat osaavia, tehokkaita ja voivat hyvin.”

Thusbergin mukaan tärkeimpiä asioita ihmisten johtamisessa ovat kuunteleminen ja oikeudenmukaisuus. Thusberg tuumaa, että työpaikalla johtamisessa pätevät samat lait kuin lastenkasvatuksessakin, vaikka johdettavat ovatkin aikuisia. ”On tärkeää olla reilu, tasapuolinen ja johdonmukainen.”

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

11

[ URA ] TEKSTI VIRVE JÄRVINEN KUVA VILLE RINNE / ANTTI NIKUNEN

Asennetta, kiitos!

Asioita on vaikea muuttaa. Omaa suhtautumistapaa niihin voi, ja samalla omaa työtä ja elämää.

A

senne on tapa, jolla suhtaudumme eri asioihin. Se on tapa, jonka jokainen päättää itse.

Asenne työtä kohtaan on kohdallaan, kun ihmisellä on sisäinen motivaatio ja halu tehdä töitä. Sisäinen motivaatio ruokkii innostuneisuutta, luovuutta ja sitoutuneisuutta – ominaisuuksia, jotka kaikki lisäävät työn tuloksellisuutta. ”Työn kokeminen merkitykselliseksi lisää sisäistä motivaatiota ja ehkäisee uupumista. Onnistumisen tunteet ja arvostus puolestaan kasvattavat työn merkityksellisyyttä”, toimitusjohtaja Ari Rämö Suomen SICK Oy:stä sanoo.

Työntekijän on saatava kokea, että häntä arvostetaan ihmisenä, ei yksin hänen työpanoksensa vuoksi. Jokaiselle ihmiselle tekee hyvää kuulla, että työtoverista tai esimiehestä on kiva tehdä töitä juuri hänen kanssaan. Arvostuksen välittäminen onnistuu suuressakin organisaatiossa, kun johtaja huolehtii, että seuraava taso kokee ja tekee asiat samalla tavalla kuin hän. ”Jotta johdon asenne leviäisi koko organisaatioon, asioita on tehtävä yhdessä.

Jokaisessa tilanteessa on kaksi tapaa toimia: voimme joko arvostaa tai arvostella.

12

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

Valitettavan usein näkee yrityksen koko henkilöstölle tarkoitettuja koulutuksia, joihin ylin johto ei osallistu. Tämä viestii arvostuksen puutteesta.”

Arvostusta voidaan osoittaa kaikissa tilanteissa. Isoissa muutoksissa kaikki työntekijät voidaan osallistaa ideoineen mukaan. ”Ihminen ei halua, että häntä muutetaan. Moni haluaa kuitenkin olla mukana muutoksessa vaikuttamalla siihen itse jollain tapaa.”

ARVOSTAA VAI ARVOSTELLA?

Arvostava asenne on valinta. Jokaisessa tilanteessa on kaksi tapaa toimia: voimme joko arvostaa tai arvostella. Toimintatavan oppimiseen ei tarvita konsulttia, tavallinen perhearki riittää. Ari Rämö kertoo esimerkin perheestä, jonka lapset leipoivat pullaa.

Keittiö on kuitenkin leipomisen jäljiltä kaaoksessa. Vanhempi voi joko kauhistella sotkuista keittiötä tai ihastella pullan tuoksua eli arvostella tai arvostaa lastensa tekemisiä. Samalla tapaa eteisessä kenkäkasaan kompastuva aikuinen voi suutahtaa lapselle, kun tämä ei ole laittanut kenkiä telineeseen. Tai sitten vanhempi voi kehua lasta siitä, että tämä on ulkoillut. ”Se, mikä toimii lasten kanssa kotona, toimii aikuisten kanssa työelämässä.

Voimme suhtautua toiseen ihmiseen ja hänen mielipiteisiinsä arvostellen tai arvostavasti. Jokainen valitsee itse, hakeeko toisesta virheitä vai onnistumisia.

Kun arvostamme työntekijöitä, saamme heistä heidän parhaat puolensa esille.”

[ URA ]

Koiraihminen huomaa Ari Rämön ajattelutavassa yhtäläisyyksiä koiran koulutukseen. Koira palkitaan pienestäkin, toivottuun suuntaan tapahtuvasta tekemisestä.

Virheet jätetään huomiotta. Sitä saat, mitä vahvistat, pätee myös ihmisten maailmassa. ”Kehitettävien asioiden keskellä kannattaa pysähtyä hetkeksi miettimään, mitä on jo saatu aikaiseksi ja mihin voidaan olla tyytyväisiä. Tätä kannattaa miettiä joka päivä.”

POSITIIVISUUS VAATII TAHDONVOIMAA

Arvostavassa asenteessa ja huomion kiinnittämisessä onnistumisiin on pitkälti kyse positiivisesta elämänasenteesta. Myönteinen elämänasenne ei tarkoita sitä, että ihminen sulkisi silmät epäonnistumisilta ja huonoilta asioilta. Positiivinen ihminen ymmärtää takaiskut tilapäisinä tapahtumina eikä jää jumiin niiden keskelle. Hän tajuaa, ettei hän voi vaikuttaa jokaiseen asiaan. Tarvittaessa hän hakee apua muilta. ”Myönteinen ihminen selviää pahoista paikoista muuttamalla omaa asennettaan tapahtumiin. Hän uskaltaa luottaa siihen, että ylämäkeä seuraa aina helpommin kuljettava alamäki. Hän tietää, että epäonnistumiset synnyttävät innovaatioita ja uusia mahdollisuuksia”, itsekin monia epäonnistumisia kokenut yrittäjä Eija Kiviranta Dream Pilots Oy:stä toteaa.

Päätös muuttaa oma elämänasenne myönteiseksi käy tässä ja nyt. Sen omaksumiseen kannattaa varata hetki aikaa.

”Ne seikat vahvistuvat, joihin kiinnittää toistuvasti huomiota. Alussa huomion suuntaaminen myönteisiin asioihin vaatii tahdonvoimaa ja saattaa tuntua teennäiseltä. Muutamassa viikossa siitä tulee tapa.”

MARATONPUHELUSTA APUA

Asenteella on tapana tarttua. Yhden negatiivisuus siirtyy työpaikalla helposti toisiin ja alkaa haitata työntekoa. Kielteisen asenteen tarttumista voi ehkäistä, kun opettelee tunnistamaan omat tunteet ja osaa erottaa ne toisten tunteista. ”Jokaisella on oikeus omiin tunteisiin, kielteisiinkin. Työilmapiirin ja kaikkien hyvinvoinnin kannalta kielteisiin tunteisiin mukaan meneminen ei kuitenkaan ole viisasta. Empatia on asia erikseen”, Eija Kiviranta sanoo.

Kaikista ihmisistä ei tarvitse oppia pitämään. Jos sama ihminen virittää itsessä jatkuvasti ikäviä tunteita eikä tilannetta voi muuttaa, sitä on syytä välttää: taukotilaan ei kannata mennä samaan aikaan kielteisen ihmisen kanssa. Tällöin seuran välttäminen on terveysteko, sillä kielteisyys lisää sairastumisen riskiä. ”Jokaisen kannattaa miettiä keinoja, joilla saa ikävät tunteet pois kehosta.

Itse saan apua luonnosta ja maratonpuheluista ystävän kanssa, joku toinen purkaa pahan olon lenkkipolulla”, Eija Kiviranta kertoo.

Hyvällä asenteella koko päivä Töihin lähtö: Töihin on kiva mennä. Mukavat ihmiset ja kiinnostavat työt odottavat.

Töihin tulo: Ole kohtelias toisia kohtaan: hymyile hississä kanssamatkustajille. Anna työkavereiden huomata, että iloitset jälleennäkemisestä.

Oma työ: Kiinnitä huomio siihen, mitä olet saanut aikaiseksi.

Kohtaamiset: Auta, kannusta, kuuntele työtoveria. Keskity yhteiseen tekemiseen ja vahvuuksiin, ole läsnä. Muista huumori.

Kehittyminen: Mieti, mitä voisit tehdä työssäsi toisin. Oivallukset lisäävät onnistumisen tunnetta.

Työn päätös: Anna ja pyydä palautetta. Kiitä itseäsi ja muita hyvästä päivästä.

Siirtyminen vapaalle: Palaudu työpäivästä. Lataat akkuja, kun teet jotain ihan erilaista kuin työssä: liikut, samoilet luonnossa, kuuntelet musiikkia, kokkaat.

Lähde: Eija Kiviranta, Dream Pilots Oy

Luettavaa: Marja-Liisa Manka: Työnilo, WSOYpro, 2011 E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

13

TEKSTI HELINÄ HIRVIKORPI KUVAT VILLE RINNE, KIRSI TUURA

Vallan linnakkeet Valta ei turmele käyttäjäänsä. Valtaa on meillä kaikilla jollakin tavalla. Työelämässä on sekä hyvää että pahaa valtaa.

14

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

15

V

masta vallasta, se on vaikea aihe. Yleensä puhutaan mieluummin johtamisesta ja vuorovaikutustilanteista, vaikka niissäkin on kyse vallasta. ”Minua on aina kiinnostanut valta ihmisten välisenä, ei niinkään rakenteellisena, tai asemaan liittyvänä ilmiönä. Valta konkretisoituu aina kun ihmiset kohtaavat toisiaan. Usein kyse on siitä, miten henkilö tuntee tulevansa kohdelluksi. Välinpitämättömyys, syrjintä ja epäasiallinen kohtelu koetaan vallankäytöksi”, Sari Kuusela sanoo.

Sen sijaan sitä ei koeta työelämässä vallankäytöksi, jos pääsee mukaan vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin ja tekemään yhdessä. Sitä kutsutaan hyväksi johtamiseksi tai työyhteisön mukaan ottamiseksi. Väitöskirjassa ilmeni myös, että kaikki alaisetkin käyttävät valtaa, eivät vain esimiehet. Valta voi olla esimerkiksi asiantuntijalähtöistä, sillä pyritään muuttamaan asioita tai vaikuttamaan johonkin. ”Johtamisessa ja vallassa on pitkälti kyse samasta ilmiöstä”, Sari Kuusela tiivistää. ”Saadaan aikaan jotain ja edistetään asetettuja tavoitteita.”

Mitä voi itse tehdä, ettei käytä valtaa huonosti?

Ne ovat pieniä asioita, suorastaan sävyjä. Käsketkö tylysti vai pyydät kohteliaasti, kannustatko ja rohkaisetko vai arvostelet armottomasti? Asenteesi ja ihmiskuvasi vaikuttavat vallankäytön tapoihisi työelämässä. ”Työelämässä oikeudenmukaista ja hyvää vallankäyttöä on se, että otetaan mukaan, tehdään VUOROVAIKUTUS PALJASTAA VALLAN yhdessä, annetaan vaikutusmahdollisuuksia. TodelLähiTapiolan kehitysjohtaja Sari Kuusela on väitellinen valta syntyy yhdessä ihmisten kanssa tekemilyt vallasta ja vuorovaikutuksesta johtamisessa. sestä, ei viime vuosikymmenien kulmahuoneen Viime vuonna hän julkaisi kirjan Hyvä paha valta saneluilmapiiristä. Modernissa valtakäsityksessä (Talentum 2013) yhdessä Marjatta Jaben kanssa. esimiehillä on vähän erilainen vastuu tekemisistä, Moni kirjaan pyydetty haastateltava kieltäytyi puhumutta kaikkien osaamista tarvitaan”, Sari Kuusela selvittää.

"Valta konkretisoituu aina Päivittäisessä työelämän kun ihmiset kohtaavat kohtaamisissa näkyy, osaltoisiaan. Välinpitämättö­ myys, syrjintä ja epäasial­ listetaanko mukaan, linen kohtelu koetaan ollaanko ystävällisiä, miten vallankäytöksi", kuvaa val­ kutakin kohdellaan suhlasta väitellyt LähiTapiolan teessa muihin. kehitysjohtaja Sari Kuusela. ”Ei pidä miettiä vain organisaation suuria tavoitteita, vaan myös sitä mitä tapahtuu, kun kohtaamme toisiamme työpaikalla”, Kuusela huomauttaa.

Sari Kuuselalla on itsellään valtaa vaikuttaa niihin asioihin, jotka kuuluvat hänen omaan vastuualueealtaa käytetään yhtä vastuuttomasti kuin antibiootteja, sitä kylvetään joka puolelle, sanoo kansanedustaja Mikael Jungner. Hän tarkoittaa etupäässä poliittista valtaa. Vallasta on vaikea puhua, monet puhuvat mieluummin johtamisesta. Valta on olemassa aina suhteessa toisiin ihmisiin. Työelämässä joka tasolla ja jokaisella on omanlaistaan valtaa, ei vain pomoilla.

Sosiaalipsykologit sanovat, että kaikissa ihmisten välisissä suhteissa määritellään valtasuhteet. Työelämässä saa tietyn aseman ja vallan, kun on määrätty titteli. Aikaisemmin, ennen avokonttoreita, ihmisen aseman määrittelivät työhuoneen koko ja sijainti, samoin autoedun taso ja muut statussymbolit. Ihmisen asema hierarkiassa tuli ilmi ulkoisilla merkeillä, vaikka varsinaisia natsoja ei kauluksessa ollutkaan.

Tämän tyyppinen vallanjako on hieman lientynyt uusien sukupolvien myötä.

Vaikka kuinka olemme työelämässä tasa-arvoisia, tekemisissämme piilee aina valta-aspekti. Epäsuoria vallan merkkejä voivat olla huippuasiantuntijan muita suuremmat vapaudet. Joskus työelämässä syntyy sanaharkkaa, kenen sana painaa ja kuka saa päättää mistäkin asiasta. Valtakiistoja syntyy esimerkiksi matriisiorganisaatioissa tai jaetussa johtajuudessa.

16

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

EPÄREILUA VALLANKÄYTTÖÄ ¶ • kielteinen palaute julkisesti • painostaminen • käskeminen • ohittaminen • välinpitämättömyys • epäasiallisuus MYÖNTEISTÄ VALLANKÄYTTÖÄ ¶ • julkinen kiitos • kannustaminen • arvostaminen • kiinnostus • mukanaolo päätösten valmistelussa • ottaminen mukaan päätöksentekoon • ystävällisyys ja myönteisyys

”Kaikki alaisetkin käyttävät valtaa, eivät vain esimiehet.”

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

17

KALENTERIVALTA ¶ Johtajan ovi on kiinni ja sihteeri/assistentti istuu viereisessä huoneessa.

Kuka pääsee puheille heti, kuka ensi viikolla?

Sihteeri vastaa puhelimeen ja sanoo, ettei johtajalle sovi palaveri ensi keskiviikkona. Hän tietää, että siihen kohtaan kalenteria on tulossa tärkeämpi kokous.

Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin sihteerinä työskentelevä Arja Mäkinen tunnistaa tilanteet. ”Sihteerillä on välillistä valtaa, jota työskentely ison johtajan assistenttina tuo. Ja jonkinlaista kalenterivaltaa, vaikka sihteeri ei päätäkään ketä esimies tapaa. On tärkeää osata priorisoida asioita, vähemmän tärkeitä tapaamisia voi siirtää. Tiivis työparisuhde tuo valtaa, kun ymmärtää taustoja työyhteisössä”, Arja Mäkinen sanoo.

Hän on toiminut Akavan puheenjohtajan assistenttina 16 vuotta ja sitä ennen yritysjohtajien sihteerinä. Tapaan toimia on tullut varmuutta, mutta ennen kaikkea hänelle on kerääntynyt hiljaista tietoa, jota voi käyttää hyväksi työssä. ”Asiantuntijavaltaa minulla ei varsinaisesti ole. Minun työni vapauttaa johtajan tekemään edunvalvontatyötä."

18

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

seensa: osaamisen kehittäminen ja omaan toimival­ taan kuuluvien asioiden edistäminen vaikuttamalla suuntaan, keinoihin ja tapaan millä toimitaan. Hän voi myös vaikuttaa siihen, ketkä ovat mukana. ”Kaikilla esimiehillä on tämäntyyppistä valtaa: valintojen tekemistä ja asioiden priorisointia.”

PAHA VALTA MYRKYTTÄÄ TYÖELÄMÄÄ

Työelämä on parantunut Suomessa merkittävästi, mutta joillakin työpaikoilla on vielä pelolla johta­ mista. Se on pahaa vallankäyttöä. Joskus vallankäyt­ töön on vaikea puuttua, jos se on taustalla piilossa.

Kun asiat ovat läpinäkyviä, niistä saa otteen.

Työpaikkojen kahnauksissa joutuu usein valitse­ maan puolensa, vaikka haluaisi pysyä erillään. Jos­ kus on vaikea puolustaa julkisesti sitä, joka tulee huonosti kohdelluksi. Voi pelätä itse joutuvansa koston kohteeksi.

Mielivalta ja henkinen väkivalta ilmenevät vuoro­ vaikutustilanteessa siinä, miten asemoimme toiset tiettyyn rooliin. Jos ihmistä ei noteerata lainkaan, hän kokee olevansa arvoton. Tällaista vallankäyttöä on kaikkien ihmisten kesken, ei vain esimiesten ja alaisten välillä.

Vallankäyttö saattaa näyttäytyä työpaikalla myös henkisenä väkivaltana. Henkinen väkivalta on ilmiö, jonka tuntee vain se, joka on joutunut sen kohteeksi työpaikalla tai ihmissuhteessa. Sitä on vaikea selit­ tää. Se vain velloo ja uinuu ihmisten välisessä kans­ sakäymisessä, myrkyttää ilmapiiriä ja ahdistaa, mutta siihen on vaikea tarttua.

VALTA ON VAPAUTEEN VAIKUTTAMISTA

Dosentti Turo Virtanen Helsingin yliopiston valtio­ tieteellisestä tiedekunnasta väitteli vuonna 1994 val­ lasta ja moraalisuudesta tulosjohtamisessa. Siitä läh­ tien häntä ovat kiinnostaneet vallan kysymykset eri­ tyyppisissä organisaatioissa.

Tulosjohdetussa työelämässä valta on sillä, joka asettaa tavoitteet. ”Usein ajatellaan, että vallankäyttö on vapauteen vaikuttamista, vapauden kavennus. Toisen lähesty­ mistavan mukaan vallan kriteerinä on etujen vastai­ suus. Kun siis vaikutetaan toisten toimintaan heidän etujensa vastaisesti, liikutaan vallan alueella”, Turo Virtanen erittelee.

Kasvatuksessa ja opetuksessa on kuitenkin tilan­ teita, jolloin on vaikea objektiivisesti nähdä etujen vastaisuutta pitkällä tähtäimellä. Johtaako esimer­ kiksi tietty koulutus työttömyyteen?

Vallankäyttö kytkeytyy myös tietoon. Jos esimer­ kiksi lääkeaineen haitallisuutta ei jossakin kulttuu­ rissa voitaisi selvittää, ei potilasta vahingoittava lää­

”Kaikilla esimiehillä on tämäntyyppistä valtaa: valintojen tekemistä ja asioiden priorisointia.” kitseminen olisi siinä kulttuurissa vallankäyttöä.

Sama lääkitys voisi johtaa meidän kulttuurissamme oikeustoimiin lääkäriä vastaan.

Ihmisiin vaikuttamiselle seuraa näin vaatimus selvittää, aiheutetaanko heille haittaa. Raja menee siinä, paljonko haittaselvityksiin on ”oikein” käyttää aikaa ja rahaa. Mitään tarkkaa rajaa ei tietenkään voida antaa. Siksi olemme tekemisissä vallan kanssa tahtomattammekin. ”Hyvä valta on sellaista, jolla aiheutetaan ihmi­ sille hyviä asioita, vaikka he saattavat vastustaakin.

Kasvatuksessa ja opetuksessa on joskus näin. Mitta­ puuna ovat kulttuurissa yleisesti hyväksytyt arvot, joiden omaksumisen katsotaan olevan osa hyvää elä­ mää. Mutta työelämässä voi olla toisin. Esimerkiksi uuden strategian jalkauttaminen organisaatiossa saattaa hyödyttää vain osaa porukasta, ehkä eniten omistajaa. Jalkauttaminen voi kuitenkin muistuttaa kasvatusta ja opetusta, jos ihmiset saadaan usko­ maan uuteen ajattelutapaan ja omaksumaan uusia toimintatapoja työelämässä”, Turo Virtanen pohtii.

Vaikutusvaltaa voi olla työelämässä kenellä tahansa, se ei ole asemasta kiinni, mutta kaikki vai­ kutusvalta ei ole valtaa etujenvastaisuuden näkö­ kulmasta.

Työpaikkakiusaaminen ymmärretään kuitenkin poikkeuksetta vallankäytöksi. Sitä on Virtasen mie­ lestä ollut aina, mutta siitä puhutaan nykyään julki­ semmin. Kiusaamisen vaikutukset työssä onnistumi­ seen voivat olla myös nyt suuremmat, kun työ on enemmän henkistä kuin ruumiillista.

Lisäksi työelämä ja vapaa-aika ovat eriytyneet monenlaisiin alakulttuureihin, jotka eivät aina ymmärrä toisiaan. On paljon tilanteita, joissa yksilö otetaan ryhmän jäseneksi tai suljetaan sen ulkopuo­ lelle. Jos ihminen ei pääse ryhmään, johon haluaisi kuulua, voi olla kyse vallankäytöstä. Sosiaalinen media on tullut vahvaksi vallan välineeksi. Sitä käy­ tetään niin kiusaamisessa kuin ryhmien muodosta­ misessakin.

Dosentti Turo Virtanen sanoo, että hänellä on tietyssä mielessä valtaa opiskelijoihin nähden. Val­ taa hyväksyä tai hylätä tenttisuoritus. ”Koulutusorganisaatioissa on aina tämä hierarkia

Hallitusvalta Yrityksen hallituksen valtaan kuuluu kuusi asiaa: arvot ja tapa toimia; toimitusjohtajan ja johtoryhmän valinta; strategian hyväksyminen; yrityksen pääomitus, rahoitus ja osakeannit; strategian toteutus ja palkitseminen. Hallituksen jäsenet edustavat yhdessä kaikkia omistajatahoja.

Tekniikan tohtori Tarja Pääkkönen käyttää kansainvälistä johtamiskokemustaan hallitusammattilaisena useissa suomalaisyrityksissä, niin pörssi- kuin start up -yrityksissäkin. Entinen Nokian ja Itellan johtaja on nykyisin Boardmanin partneri ja hallitusammattilainen. ”Hallituksen merkittävä tehtävä käyttää valtaa on toimitusjohtajan valinta tai erottaminen. Hallitukselle kuuluvat myös johtoryhmän muiden jäsenten nimitykset”, Pääkkönen sanoo.

Hallitus ei puutu yrityksen operatiivisiin asioihin, mutta työsuhdeasioihin se

pystyy vaikuttamaan asettamalla niille raamit. Palkitseminen ja muut kuin rahalliset etuudet ovat hallituksen asia. ”Vastuullisuus on nykyään hallitustyön agendalla, henkilöstö- ja asiakastyytyväisyyttä seurataan indeksein, samoin esimiestyön ja johtamisen laadun mittauksia. Johtoryhmän jäsenten valinta vaikuttaa organisaatiossa koko työyhteisön ilmapiiriin”, Pääkkönen mainitsee.

Joskus julkisuudessa epäillään, että yritysten hallitukset katsovat asioita lyhyellä perspektiivillä, vain taloudellisesta näkökulmasta, ja siksi irtisanomiset ja ytneuvottelut ovat herkässä. Tarja Pääkkönen huomauttaa, että yritykset ovat varsin erilaisissa asemissa riippuen niiden kulloisestakin tilanteesta, tavoitteista ja omistusrakenteesta. ”Omistajien tahtotilaa määritellään näistä lähtökohdista. Talouden ja kassan on oltava kunnossa, se on elämänlanka,

jotta yritys voi olla elinkelpoinen. Maailmalla on nyt menossa työpaikkojen uusjako. Suomalaisyritystenkin on tuotettava lisäarvoa ja menestyttävä omassa positiossaan muihin nähden”, hän perustelee.

Hänen mielestään tehokkain on osallistuva hallitus, joka keskustelee ja kyseenalaistaa, mutta on ratkaisukeskeinen.

Vahtimestarihallitukseksi hän sanoo taas sisäistä yes-mieshallitusta, jonka seremoniallisella toiminnalla on vähäinen lisäarvo.

Hallituksen jäsenillä on myös omien taustojensa synnyttämää vaikutusvaltaa.

Tarja Pääkkösen mielestä yrityksissä pitäisi enemmän panostaa seuraajien suunnitteluun. ”Kun taloon tulee uusia lahjakkaita nuoria, on tärkeää saada heidät motivoiduksi uusiin tehtäviin. Organisaation maine työnantajana on merkittävä osa uusiutumista.”

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

19

johdolle jäisi vähemmän valtaa, vaan sitä, että valta on aidosti kaikkien valtaa. ”Kontrolli on aina johtamisen elementti, mutta vallankäyttö voi perustua luottamukseen. Tällöin tavoitteiden, toimintamallien ja pelisääntöjen täytyy olla selkeitä. Täytyy olla vapaus toimia, kunhan tavoitteet saavutetaan, mutta täytyy olla myös seuraamuksia, ellei toimi yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan.” ”Nykyinen työelämä lähtee siitä, etteivät vanhat tuotantotekijät, kuten koneet ja laitteet ole ratkaisevassa asemassa, vaan työ perustuu asiantuntijaosaamiseen. Luottamukseen ja jaettuun valtaan perus­ tuvassa lähtökohdassa ihmisiä ei voi helposti korvata. Perinteinen asemavalta ei sitouta ihmisiä eikä rakenna luottamusta. Luottamus on taas edellytys sille, että ihmiset tuntevat olonsa arvostetuksi, haluavat sitoutua ja motivoituvat. Osaavien ihmisten sitouttaminen on tällä hetkellä kaikkien organisaatioiden ja työyhteisöjen avainkysymys”, Kristiina Fromholtz-Mäki sanoo.

"Jaettu vallankäyttö edellyttää ihmillistä kypsyyttä huolehtia omien ja toisten tarpeiden huomioimisesta, kypsyyttä kantaa vastuuta ja tuntea empatiaa muita kohtaa", sanoo Cresco Oy:n konsultti Kristiina Fromholtz-Mäki.

olemassa. Yritän kuitenkin käyttää valtaa ihmisten hyväksi, en heidän etujensa vastaisesti. Siten että opiskelijat hyötyvät saadessaan tieteellistä ajattelua tulevaan työelämään ja osaavat erottaa oleellisen tiedon epäoleellisesta informaatiosta”, Virtanen sanoo.

Yrityksen ja valtion viraston valta on erilaista.

Yrityksessä määräävät omistajat, valtion virastossa on monisäikeinen vallan organisaatio, jossa on mukana poliittinen ohjaus.

JAETTU VALTA OTTAA YHTEISTÄ VASTUUTA

Valta on kuin päivänkakkara. Keskellä on ydin, mutta sitä voidaan katsoa monesta näkökulmasta. ”Valta on tekijä, jonka avulla ihmiset voivat vaikuttaa toistensa käyttäytymiseen ja tekemisiin. Tällöin valta ilmenee haluna ja kykynä vaikuttaa toisten ihmisten ajatteluun, käyttäytymiseen ja valintoihin.

Valta voidaan määritellä joko määrääväksi tai yhteiseksi, jaetuksi vallaksi.”

Näin määrittelee vallan Kristiina FromholtzMäki, joka on työskennellyt globaaleissa HR-johtotehtävissä Nokialla ja toimii nyt konsulttina psykologiatoimisto Cresco Oy:n verkostossa oman yrityksensä kautta.

Nimenomaan nykyaikaisessa työelämässä jaettu valta perustuu yhteisten intressien etsinnälle ja jaettujen etujen vahvistamiselle. Jaetussa vallassa vallankäyttö on yhteisen vastuun ottamista. Vallankäyttäjät ovat usein kuitenkin haluttomia luopumaan määräävästä vallasta. Jaettu valta ei tarkoita, että 20

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

TUNTEET MUKANA VALLANKÄYTÖSSÄ

Fromholtz-Mäki painottaa, että ihmiseksi ja johtajaksi kasvetaan. ”Jaettu vallankäyttö edellyttää inhimillistä kypsyyttä huolehtia omien ja toisten tarpeiden huomioimisesta, kypsyyttä kantaa vastuuta ja tuntea empatiaa muita kohtaan. Mutta myös riittävää kunnianhimoa viedä asioita yhteisesti päätettyyn suuntaan.”

Kaikki ihmiset reagoivat tunteella ja vahvat tunteet saattavat myös näkyä työelämän erilaisissa tilanteissa: joku itkee, joltakin nousee ”savu korvista”. Tämä ei välttämättä ole vallankäyttöä, vaan oikeaa pettymystä ja turhautumista. Tilannetta voidaan korjata sekä empaattisella keskustelulla että sen kautta löytyvällä asia-ongelmien korjaamisella. ”Viesti täytyy kuunnella ja siihen on reagoitava sekä etsittävä objektiivista totuutta: mitä on tapahtunut. Syynä voivat olla sekä toiminnan pulmat että reagoijan omat asenteet. Useimmiten vahvat tunnereaktiot johtuvat näiden molempien sekoituksesta ja tilanteen korjautuminen edellyttää sekä toiminnan kehittämistä että rakentavien asenteiden omaksumista”, Fromholz-Mäki selvittää.

Työilmapiirikartoitukset löytävät yleensä vallankäytön ikävät pesäkkeet, mutta henkinen väkivalta saattaa olla niin pienimuotoista, ettei sitä helposti pystytä jäljittämään. ”Tällainen ongelma olisi tunnistettava ja ratkaistava, koska inhimillinen stressi on suuri taakka.

Tutkimustenkin mukaan ihmisten hyvinvointi ja tuloksellisuus ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa.”

JOKAKESÄINEN LASKEMISHAASTEEMME: HYTTYSTEN MÄÄRÄ.

OLI JO SILLOIN KUN OLIMME PRETAX – JA ON YHÄ NYT KUN OLEMME ACCOUNTOR.

Rakastamme laskemista. Suhtauduimme siihen intohimoisesti kun olimme Pretax ja suhtaudumme yhä, kun olemme nyt Accountor. Ja samalla intohimolla vihaamme virheitä ja epätarkkuuksia.

Vaikka toimimme nyt jo seitsemässä maassa, olemme yhtä suomalainen kuin ennenkin: puheluihisi vastaa oman paikkakuntasi toimistossa sama tuttu yhteyshenkilö. Hänen kanssaan puhuessasi et varmasti tule ajatelleeksi, että Accountor on kasvanut vaivihkaa 50 hengen yrityksestä yli 2300 hengen yhtiöksi.

Eikä kasvun tarvitsekaan näkyä sinulle. Riittää kun tiedät, että yrityksemme kasvaessa, kasvavat myös resurssimme palvella sinua entistä monipuolisemmin.

Kerro meille, mitä sinä haluat intohimoisesti saada aikaan, niin me autamme sinua samalla asenteella. accountor.fi

[ KAPULA ] TEKSTI VESA KAARTINEN KUVAT KIRSI TUURA

Ekonomi teknologia-alalla Miten ekonomi pärjää teknologiayrityksessä insinöörien seassa? Vaisalassa uraansa aloitteleva Annukka Erkheikki ja STX:n konkari, Riitta Hairisto sanovat olevansa insinöörimaailmassa kuin kotonaan.

ANNUKKA ERKHEIKIN CV on havaintoesimerkki työelämän nykytodellisuudesta. Seitsemän vuoden aikana tehtävät ovat vaihtuneet 12 kertaa. Palkanmaksajiakin on ehtinyt kertyä yhdeksän kappalet­ta, Disneylandista Lapin Safareihin. Kokemusta Erkheikki on kerännyt myös vapaaehtoistyöstä Euroviisuissa ja olympialaisissa.

Useimmat työrupeamat ovat olleet muutaman kuukauden kesäpestejä opiskelun lomassa. Tutuim-

maksi ehti tulla Lapin Safarit Oy Rovaniemellä, jossa Erkheikki on ollut oppaana ja myyntiassistenttina yhteensä lähes viiden vuoden ajan. ”Matkailuoppaan työ kotipuolessa on ollut tähänastisista mennessä monipuolisinta ja vaihtelevinta”, Erkheikki kertoo.

VAHINGOSSA EKONOMIKSI

Alun perin torniolainen Erkheikki valmistui ekonomiksi Lapin yliopistosta vuonna 2012. Aineyhdistelmänä oli markkinointi, laskentatoimi, johtaminen ja matematiikka. Alan kansainvälisiä tuulia hän kävi haistelemassa Italiassa Università degli Studi di Torinossa sekä Chilessä Universidad Mayorissa.

Erkheikki pitää uravalintaansa enemmänkin vahinkona. ”En vain koskaan löytänyt alaa, joka olisi sopinut minulle paremmin. Taloustieteissä kiinnosti monipuolisuus ja se, että omalla erikoissuuntautumisella voi lähteä niin monelle eri polulle.”

Jälkeenpäin hän on tyytyväinen valintaansa. ”Olen päätynyt sellaisiin tehtäviin kuin halusinkin. Jatkossa voisi tietysti opiskella vielä jotain muuta, vaikka kansainvälistä politiikkaa, tiedotusoppia tai tekniikan alaa”, Erkheikki pohtii.

SUOMEN LIPPU KORKEALLA

Yhdeksän työvuoden ja 12 työsuhteen perusteella Annukka Erkheikki ihmettelee sitä, että yliopistoissa ja opiskelijayhteisöissä porukka on yleensä kiinnostunut edunvalvonnasta, mutta innostus hiipuu työelämään siirryttäessä.

22

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

Erkheikki on palvelutuotepäällikkönä ympäristönmittauksiin ja teollisuuden mittausjärjestelmiin erikoistuneessa Vaisala Oy:ssä. ”Porukka on insinöörivaltaisesta, mutta eipä koulutustaustoja juuri tule pohdituksi. Meteorologia ja säänmittaus ovat niin kiehtovia asioita ja lähellä jokapäiväistä elämää. Ympäristöasiat nousevat koko ajan tärkeämmiksi melkein kaikessa toiminnassa.”

Markkinoinnin ja palveluliiketoiminnan opit sekä asiakaspalvelukokemus ovat Erkheikin mukaan jatkuvassa käytössä asiakas- ja myyntityössä. ”On hienoa olla viemässä suomalaista osaamista maailmalle. Asiakkaatkin ovat asiakkaita, eivät insinöörejä tai ekonomeja. Menestyksen avain on kaikkialla sama: miten hyvin pystymme palvelutarjonnalla vastaamaan asiakkaan tarpeisiin.” ”Meidän on maana pakko löytää vahvuudet, joissa olemme niin hyviä, että saamme kauppaa aikaiseksi maailmalla. Samaa ajatusta voi soveltaa uraa ajatellen myös yksilöinä: pitää löytää omat vahvuudet ja jaksaa kehittää niitä koko ajan eteenpäin”, Erkheikki korostaa.

[ KAPULA ]

"Ekonomiksi valmistuneet pystyvät työskentelemään melkein missä ja millä alalla tahansa."

destä hyötyy. Kyllä muutaman sadan euron vuotuiset jäsenmaksut tulevat esimerkiksi lomautusten yhteydessä aika nopeasti takaisin”, Hairisto sanoo.

JATKUVUUS SUURIN HUOLENAIHE

”Olemme käyneet YT-neuvotteluja toista vuotta lähes jatkuvasti. Meillä kysymys kuuluu, miten koko firman kanssa käy. Tunnelma on odottava”, Hairisto kertoo.

Haastatteluhetkellä päällimmäisenä uutisena oli STX:n mahdollinen siirtyminen saksalaisen Meyer Werftin ja Suomen valtion omistukseen. ”Teollisuuden yleiskuva ei kovin ruusuiselta näytä. Kyllä sitä joutuu pohtimaan, millaista teollisuutta Suomessa jatkossa ylipäänsä on. Kun valmistusta siirretään koko ajan muualle, miten saamme vastaavia työpaikkoja työllistämään ihmisiä”, Hairisto pohtii.

TUTKINNON MONIPUOLISUUS TURVANA Riitta Hairisto toteaa lähes 30 työvuoden ja seitsemän työsuhteen kokemuksella, että kiinnostus ammattiliittoa kohtaan herää yleensä vasta silloin, kun asiat eivät mene niin kuin on luvattu tai sovittu tai kun irtisanomisen tai lomautuksen uhka on olemassa.

STX FINLANDILLA senior purchaserina työskentelevä Riitta Hairisto tiivistää lähes 30 vuoden työkokemuksella, että kiinnostus ammattiliittoa kohtaan herää yleensä vasta silloin, kun asiat eivät mene niin kuin on luvattu tai sovittu tai kun irtisanomisen tai lomautuksen uhka on olemassa. ”Kun uudet ihmiset tulevat töihin, monilla on jopa negatiivinen käsitys ammattiyhdistyksistä jonkinlaisena pakkopullana. Moni myös kuvittelee, että kaikki ammattiyhdistykset luottamushenkilöineen ovat poliittisesti vasemmistolaisia.” ”Vaikka kuinka uskoisi pystyvänsä itse puolustamaan etujaan, ei se niin vain mene. Työnantaja on aina järjestäytynyt. Kyllä yksittäinen työntekijä tuntee itsensä neuvotteluosapuolena aika pieneksi. Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n järjestämien luottamus­mieskoulutusten yhteydessä olen huomannut, että joissakin firmoissa ongelmat tuntuvat lähes epätodellisilta”, Hairisto sanoo.

Hairisto edustaa STX:ssä YTN:n noin viittä ekonomia ja lähes 230 insinööriä ja diplomi-insinööriä. ”Suurin osa kuuluu liittoihin, mutta usein kuulee kysymyksen: mitä jäsenyy-

Hairiston erikoisalaa on hankintatoimi. Sitä hän ehti eri muodoissaan tehdä jo kolmella työnantajalla ennen 15 vuotta jatkunutta pestiään STX:ssä. ”Raportointityö on lisääntynyt paljon erityisesti viime vuosina. Muuten ostaminen ei ole juurikaan muuttunut, neuvottelutaitoihin se edelleen perustuu”, Hairisto tiivistää.

Hän pitää hyvänä ekonomin tutkinnon monipuolisuutta. ”Ekonomiksi valmistuneet pystyvät työskentelemään melkein missä ja millä alalla tahansa – toisin kuin monet muut.”

Insinöörien kanssa työskentelyssä Hairisto arvostaa suorasukaisuutta. ”Olin pankissa töissä yhden kesän ja totesin, että se ei ole minun juttuni. Viihdyn paljon paremmin tällaisessa ronskimmassa työympäristössä.” ”Olen ollut täällä jo niin kauan, että osaan tuoda asiani esille. Me ekonomit ajattelemme asioita kokonaisvaltaisemmin ja laaja-alaisemmin, kun insinöörit taas pysyvät enemmän omalla erityisosaamisalueellaan, eivätkä aina osaa ottaa huomioon toisten työtehtäviä”, Hairisto sanoo.

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

23

[ UTE I VÄRLDEN ] TEXT BO INGVES FOTON MARK BELTRAN

Landet av sol och byråkrati Mångsysslande företagaren och entreprenören Lasse Öhman gjorde det som många i Finland drömmer om; han flyttade för fem år sedan med sin familj till solen i södra Spanien.

S

ödra Europa är fullt med fina platser att bo på. Men för den som söker värme på vintern är utbudet mera begränsat. Det märkte Lasse Öhman på sin jakt efter det perfekta huset i solen. Men för fem år sedan pekade slumpen ut drömmålet, nära Marbella på spanska Solkusten. ”Jag reste dit på senhösten 2009 för att spela golf med några vänner. Jag hade mina för­ domar mot Solkusten, men märkte att området Nueva Andalucia nära Marbella hade alla kvalifika­ tioner jag och min hustru hade sökt; luftigt utplace­ rade låga hus, inte så många landsmän, varmt och ljust mitt i vintern och fina golfbanor.”

På den resan blev Öhman, som helt sonika med­ delade hustrun att han nu hade hyrt ett hus och inte tänkte komma tillbaka till Finland i första rasket.

Sedan räckte det inte länge förrän familjen, inklu­ sive yngsta sonen, var återförenad i Spanien och det gällde att hitta på något att göra.

LASSES GOLFRESOR

Med sitt golfintresse och breda kontaktnät i Norden räckte det med att inventera det högklassiga utbu­ det av golfbanor på området för att inse att framti­ den låg i skräddarsydda golfresor. ”Egentligen började det med att jag kontaktades av gamla bekanta och affärsvänner som undrade om jag kunde arrangera boende och speltider åt dem på bra banor. Därför grundade jag ett bolag som hyrde ut lägenheter och ordnade golfresor.”

Lasse Öhman hade knappast några konkurrenter i sin nisch. Då platsen var ganska oetablerad för golf­

”Det gäller att känna de rätta människorna för att få saker att rulla.”

24

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

are i norra Europa räcke det därför inte länge förrän ordet spred sig och orderböckerna började svälla.

Det som gjorde affärsnischen extra lockande var att golfare rör sig i flock utanför högsäsong. Det innebär att hotellrum och spelrätter är billigare, vilket borgade för att Öhman kunde erbjuda bra paketpris och ändå ha en hyfsad lönsamhet. ”Jag hade kunder främst från Finland, Sverige och Storbritannien, kunder som så att säga ville komma till färdigt dukat bord. Per år hade jag upp till 700 golfare som kunder.”

FAXEN SJUNGER

Till saken hör att Lasse Öhman nyligen har flyttat tillbaka till Finland av samma orsak som han flyt­ tade till Spanien: Andalusien.

Landsdelen betraktas av andra delar av Spanien som något av kusinen från landet. Då man i Finland talar om spansk tid, vilket alltså inte är det som klockan visar, är andalusisk tid enligt Öhman spansk tid in absurdum. ”För att det inte ska uppstå missförstånd vill jag betona att människorna och platsen vi bodde på var helt underbara. Men till slut blev jag innerligt trött på alla dagliga byråkratiska utmaningar jag som företagare ställdes inför. Därför flyttade vi tillbaka till Finland igen och nu ordnar jag golfresor i mindre skala på distans.” Även om Öhman lärde sig att leva med, och till och med uppskatta de svävande tidsbegreppen – businessmöten bokades till exempel till en viss dag och inte till en viss timme – lärde han sig aldrig att leva med osäkerheten gällande ingångna avtal. ”Finländskt rättstänkande hjälper inte när en hotelldirektör rycker på axlarna och undrar om man vill ha rummen eller inte, när hotellet stick i stäv mot avtalet höjer priserna en månad innan en större grupp ska inkvarteras.”

Lasse Öhman betonar att avtal per e-post kan man glömma i ett land där faxen fortsättningsvis är

SPANIEN 25 200 EURO ¶ Medellönen i Spanien är 25 200 euro (2 100 euro/ månad), eller ungefär två tredjedelar av den finländska lönenivån.

Källa: Elinkeinoelämän keskusliitto

FINLAND–SPANIEN 791–881 MILJONER EURO ¶ Export–import 2013.

Exporten har mer än halverats jämfört med toppåret 2008 då den uppgick till cirka 1,9 miljarder euro, medan importen ligger på ungefär samma nivå. Nästan hälften av exporten består av massa, papper och pappersprodukter.

Av exporten står maskiner och anläggningar, elektronik, kemiska produkter samt metall och metallprodukter för cirka 10 procent var. Till Finland importeras kemiska produkter, livsmedel, metall och metallprodukter, men den största produktgruppen är ’Övriga produkter’ som står för 36 procent av importen.

Källa: Tullstyrelsen

”Det gäller att personligen kolla och dubbelkolla allting. För den som funderar på att bli företagare i södra Spanien är det viktigare att utröna om man klarar av det dagliga livet än att göra marknads­ undersökningar”, säger Lasse Öhman.

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

25

[ MAAILMALLA ]

Lasses teser Finns det jobb för en ekonom som vill flytta till Spanien? ”Överlag är det svårt för utlänningar att få jobb där. Det gäller att ha en väldigt speciell kompetens och/eller goda kontakter. Grundvillkoret är att man kan spanska.”

”Nuförtiden ordnar jag golfresor i mindre skala på distans”, berättar Lasse Öhman.

en daglig del av affärslivet och mobiltelefon vanligtvis inte används i arbetet.

DIREKTDEBITERING

De lokala skattemyndigheterna är ett gissel som företagare i alla länder måste stifta närmare bekantskap med. Men den andalusiska skattebjörnen nosade in sig på märkliga detaljer. ”Mitt företag definierades som exportverksamhet och en skattetjänsteman tyckte att mitt kontor på 12 m2 var för litet. Minst 30 m2 borde det vara. Så det gällde att uppgradera.”

Det som expatrioter i södra Spanien märker är att alla mobil- och dataavtal baserar sig på direktdebitering. ”För en företagare är det bokföringsmässigt ett problem. Man får inga kvitton utan pengarna bara försvinner från kontot.

När jag märkte att jag betalade 800 euro per månad för mobiltelefon och data sade jag upp det avtalet. Men det räckte fyra månader att få det avslutat och under tiden debiterades kontot som tidigare.”

Samma direktdebiteringssystem gäller också skattemyndigheterna som norpade pengar från företagskontot utan att närmare meddela varför pengarna hade tagits. ”I något skede blir måttet rågat för en nordbo. Tjänstemännen har en oerhörd makt men är inte villiga att lösa kundernas

”I något skede blir måttet rågat för en nordbo.”

26

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

problem. Till exempel elen kunde stängas av på grund av någon banal anledning och utan egen förskyllan. För att få den påkopplad igen måste man personligen närvara på elbolaget. I praktiken kan man räkna med att hela arbetsdagen går åt.”

Spanien har höga arbetslöshetssiffror, men slantens andra sida är att den grå ekonomin florerar av ohejdad vana. ”Kvitton är ett okänt begrepp. Ju mera man lyckas lura beskattaren, desto bättre, är den allmänna inställningen.”

FLEXIBEL TIDSANVÄNDNING

Som motvikt till känslan av maktlöshet över de svävande tidsbegreppen i Andalusien är människorna i gengäld väldigt flex­ ibla med sin tidsanvändning. ”Där tar man inte illa upp om någon ringer upp en nio på kvällen för att tala affärer. Vi finländare har mycket att lära oss av den här flexibiliteten.”

En annan lärdom var betydelsen av att man måste känna de rätta människorna för att få saker att rulla. ”Om du inte kan spanska åtminstone så mycket att du klarar dagliga ärenden har du ingen chans att starta upp en business eller få ett jobb. Jag hade för säkerhets skull alltid ordboken med. Det tyckte ingen var konstigt, tvärtom.”

För en företagare är den spanska dygnsrytmen behaglig, tycker Lasse Öhman. ”Efter kaffe med tostada på ett café – i södra Spanien dricker man överhuvudtaget inte kaffe på kontoret – börjar man i praktiken jobba ungefär 11 och tar sedan siesta mellan 14 och 17 varefter jobbet fortsätter till nio på kvällen.”

Hurdan businesskodex råder i Andalusien? ”Man ska inte vara nordiskt artig utan det gäller att högljutt våga argumentera för sin åsikt. Första gången man träffar en affärskontakt gäller det att bete sig formellt till både klädsel och sätt.”

Har du någon teori om vad den ekonomiska krisen i Spanien beror på? ”Jag tror att den största orsaken är att landet är indelat i 17 autonoma regioner. De är i sin tur indelade i provinser, kommuner och städer som alla har en mängd specialrättigheter. Resultatet är att det verkar pågå en evig strid mellan landets alla olika administrationsnivåer.”

Hur är det att bo på Solkusten? ”Där finns så fina platser att jag inte förstår varför finländare väljer Fuengirola med sina höghus, jättehotell och sociala problem. Det känns inte logiskt, för vi drömmer ju om att bo i småhus med närmaste granne utom synhåll. Kvaliteten på hälsovården är verkligt god, men för en inflyttad lönar det sig att teckna en frivillig sjukförsäkring som är förmånlig och heltäckande. När jag drabbades av en sjukdomsattack fick jag toppenvård och allt gick på försäkringen. Den vård jag fick hade annars kostat omkring 12 000 euro.”

Något annat du speciellt fäste dig vid i Spanien? ”När man i Finland för fram att vi har för mycket vardagshelgdagar är det ingenting mot läget i Spanien. Där firar man förutom kyrkohelgerna en uppsjö av nationella, regionala och lokala högtider. Vid påsken står hela landet bokstavligen stilla i tio dagar.

För en företagare kan också personalens starka anställningsskydd och förbud mot visstidsanställning i de flesta branscher vara ett oväntat problem.”

[ MAINETEKO ] TEKSTI MARITA KOKKO KUVA THINKSTOCK

Paras työpaikka 50+ Espoon seurakuntayhtymä voitti suurten työpaikkojen sarjan Aller Median Suomen paras työpaikka 50+ -kilpailussa. ”Voitto on meille merkityksellinen ja uskoisin myös olevan hyvä uutinen koko kirkolle”, toteaa seurakunta­yhtymän talouspäällikkö Harri Hakulinen.

MYÖS henkilöstöpalvelupäällikkö Marja Jakobsson on tyytyväinen. ”Nyt ymmärretään, että seurakuntayhtymäkin on työpaikka, jossa pätevät normaalin työelämän säännöt ja jossa ihmiset ovat innostuneita työstään. Saavutus kertoo, että ihmiset viihtyvät myös kirkon tehtävissä.”

Paras työpaikka 50+ -kilpailulla Aller Media nosti esiin työpaikkoja, jotka toimivat aktiivisesti työurien pidentämiseksi ja ikärasismia vastaan. Espoon seurakuntayhtymässä 67 prosenttia henkilöstöstä oli valmis pitämään omaa työpaikkaansa Suomen parhaana yli 50-vuotiaille.

Seurakuntayhtymässä työskentelee noin 600 henkilöä, joista 45 prosenttia on vähintään 50-vuotiaita.

Miksi Espoon seurakuntayhtymä on hyvä yli 50-vuotiaiden työllistäjä?

HH: ”Olemme ottaneet parhaat hakijoista.

Valintakriteereissä ratkaisee henkilön pätevyys, ei ikä. Siksi meillä on kaikenikäisiä työntekijöitä. Olemme pitäneet iäkkäämmätkin työssä ja palkanneet yli 50- ja 60-vuotiaitakin. Yhtymällä on myös paljon pitkiä työsuhteita, eikä meillä ole käyty yt-neuvotteluja tai hyödynnetty eläkeputkea. ”

MJ: ”Seurakuntayhtymä on koettu turvalliseksi työpaikaksi. Meille on päätynyt joitain yt-neuvotteluiden kautta työpaikkansa menettäneitä. Tänne on tultu töihin, vaikka palkkataso on pudonnutkin. Meille on siirrytty myös parempipalkkaisesta määräaikaisesta tehtävästä, sillä ihmiset tietävät, ettei täältä joudu heti lähtemään. Äärikiireisiä tavoitteita tai ylityöpakkoa ei ole. Tehtävät on mitoitettu normaalin työajan puitteisiin.”

Kuinka seurakuntayhtymä pitää huolta työntekijöistään?

MJ: ”Henkilöstöllä on lakisääteisen työterveyshoidon lisäksi yleinen sairaanhoito.

Ikäkausitarkastukset alkavat aikaisin, jo 35 vuodesta lähtien. Terveysongelmiin yritetään puuttua mahdollisimman varhain.

Pidempien poissaolojen aikana pidetään yhteyttä työntekijään hyvässä mielessä.

Jos työntekijän tilanne vaatii, työaikaa lyhennetään määräaikaisesti. Meillä pyörii vuosittain myös seurakuntayhtymän oma Aslak-ryhmä.” ”Esimiehet on koulutettu huolehtimaan henkilökunnan hyvinvoinnista. Tietoa välitetään eri tavoin. Meillä pidetään kiinni siitä, että ihmisille annetaan mahdollisuus

osallistua. Liikuntaryhmiä on paljon. Kaikille annetaan mahdollisuus tutustua eri lajeihin. Työhyvinvointikysely toistuu joka toinen vuosi. ” Miten kehittäisitte työelämää näkökulmana ikääntyvä työntekijä?

HH: ”Suomessa työelämässä on lähdetty siitä, että palkkakehitys on nouseva. Jos toimenkuva iän mukana kevenee ja työn kuva muuttuu, voi palkkakin muuttua. Kun henkilö on tehnyt jo pitkän uran, ei rahalla ehkä olekaan niin isoa osaa, vaan edelle nousevat muut arvot. Työelämään tarvitaan joustoa sekä työnantajien sekä työntekijöiden puolelta.”

MJ: ”Meillä on esimerkki papista, joka 60 täytettyään halusi siirtyä esimiestehtävistä pois ja palata seurakuntapastoriksi. Tämä onnistui, kun nuorempi oli kiinnostunut hänen esimiestehtävistään.

Myönteistä kokemusta on siitäkin, että kaksi osa-aikaista jakoi työn. Toinen työskenteli alkuviikon yksin ja toinen loppuviikon. Kaikki tuli hyvin tehdyksi, sillä he työskentelivät yhtä aikaa keskiviikon. Vuosittain he vuorottelivat viikon puolikasta.

Tulisi aidosti kuunnella, mitä työntekijät itse haluavat ja mihin he pystyvät.”

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

27

28

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

TEKSTI JUKKA NORTIO KUVITUS JUSSI KAAKINEN

Täydellä luottamuksella Rohkeus ja avoimuus ovat nousseet monen yrityksen arvotauluun.

Miten ne näkyvät arjessa?

M

eillä on valtavan avoin sisäinen kulttuuri. Tavoitteet ovat selvät kaikille, ja ne viestitään vahvasti. Yksi periaatteistamme onkin, että jaamme tietoa niin paljon kuin se on mahdollista.

Sharing is caring”, Googlen maajohtaja Anni Ronkainen tiivistää.

Googlen avoimuus on parhaiden käytäntöjen jakamista ja oppimista muiden yksiköiden toiminnasta. ”Meillä ei ole not invented here -asennetta. Varastamme kunnialla toisten keksimiä yhteisiä toimintatapoja ja säädämme niitä paikallisiin olosuhteisiin”, Ronkainen sanoo.

pitkä ura telekommunikaatioalalla ja parin vuoden rupeama henkilöstönkehittämisyrityksen johdossa. ”Terveydenhuoltoala oli tuolloin varsin konservatiivinen, oli vähän kilpailua asiakkaista ja niukasti dynamiikkaa verrattuna esimerkiksi teletoimialaan. Viidessä vuodessa koko toimiala on muuttunut ja Diacor on edennyt aimo harppauksin eteenpäin.”

Kun Vepsäläinen tarttui Diacorin ruoriin, hän lähti luomaan henkilöstönsä kanssa uutta visiota. ”Minulle on tärkeää yhdessä tekeminen, erityisesti näin asiantuntijayrityksessä”, Vepsäläinen sanoo.

ROHKEASTI TULEVAISUUTEEN

YHDESSÄ VISIO UUSIKSI

Anni Vepsäläinen hyppäsi viisi

vuotta sitten terveyspalveluyhtiö Diacorin johtoon. Takana oli

Avoimella, osallistavalla ja keskustelevalla työskentelyllä syntyi visio, jonka mukaan Diacor on terveyspalveluiden suomalainen suunnannäyttäjä.

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

29

30

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

”Tämä on rohkea ja kunnianhimoinen visio”, Vepsäläinen sanoo.

Uusi visio näkyi heti käytännön työssä, kun kielenkäyttö käännettiin kankeasta Kela-termistöstä asiakaslähtöiseksi, painopiste siirrettiin työterveyshuollosta työterveyspalveluihin ja työtapojen kehittämisessä lähdettiin hyödyntämään palvelumuotoilua.

Googlella rohkeus on vahvaa etunojaa tulevaisuuteen. ”Haluamme ymmärtää, miltä maailma näyttää kymmenen vuoden päästä. Muutosten pitää olla suuria eikä vähittäisiä.

Jokaisen pitää miettiä rohkeasti, mikä on oma kymmenkertaisen eikä kymmenprosenttisen kasvun juttu”, Ronkainen sanoo.

Esimerkkinä Ronkainen mainitsee Googlen älylasit, jotka olivat muutama vuosi sitten teknisesti kömpelö ratkaisu, ne painoivat 15 kiloa ja tekniikka oli ahdettu isoon reppuun. Tänään lasit ovat kevyet ja kätevät sekä lähiaikoina kenen tahansa saatavilla. ”Oman eksponentiaalisen jutun löytämiseksi saa myös epäonnistua. Ilman virheitä ei voi löytää uusia arvokkaita asioita”, Ronkainen sanoo.

3 X VIESTI

”Johtaja ei voi vetää muutosta yksin vaan kaikki pitää tehdä yhdessä. Koko ajan on kerrottava keskeneräisistä asioista, missä vaiheessa ne etenevät ja mihin tuloksiin on päästy”, Vepsäläinen haastaa.

Miksi avoimuus ja yhdessä tekeminen ovat tärkeitä? Onhan suomalaisia käskytetty vuosikymmenet ylhäältä alas. ”Organisaation ihmisissä on sen kaikki viisaus ja osaaminen. Ne pitää saada yrityksen käyttöön, jotta yritys menestyy”, Vepsäläinen sanoo.

Avoimuus ei ole itsestäänselvyys, vaan sitä pitää ruokkia koko ajan. ”Tässä johdon on toimittava esimerkkinä. On näytettävä, miten ihmiset otetaan mukaan ja toisaalta muistettava kolme tär-

”Mitä vähemmän on salaisuuksia, sitä paremmin me voimme.”

keää asiaa: viesti, viesti ja viesti”, Vepsäläinen sanoo.

JOUKKOJEN KESKELLE

Ihmisten osallistaminen ja avoimuus on viety Diacorissa työn arkeen, sillä koko porukkaa ei voida viedä Lappiin tai risteilylle ideointipalaveriin. ”Kehittämistyötä ja ideointia tehdään kaikissa yksiköissä päivittäin. Osastokokouksissa varataan tarvittaessa vaikka puoli tuntia aikaa jonkin asian avaamiseen keskustelemalla”, Vepsäläinen sanoo.

Vepsäläinen itse jalkautuu säännöllisesti diacorilaisten työpaikoille kuuntelemaan ja jakamaan tietoa. ”Joka kevät teen 13 lääkäriasemamme kierroksen, jolloin pääsen osallistumaan työn arkeen. Pari viikkoa sitten olin mukana seuraamassa taittovirhekirurgialeikkausta. Tärkeää on myös viettää aikaa kahvihuoneissa. Siellä kuulee parhaiten, mitä ajatuksia työntekijöillämme on”, Vepsäläinen kertoo.

YHTEISKUNNALLINEN TILAUS

SEFEssä rohkeus ja avoimuus ovat ydinarvoja. Avoimuus kasvaa yhteiskunnallisesta tarpeesta. ”Tarvitsemme sekä SEFEen että koko yhteiskuntaan ilmapiirin, jossa päätöksenteko ja valmistelu ovat mahdollisimman avoimia ja läpinäkyviä. Mitä vähemmän on salaisuuksia, sitä paremmin me voimme”, SEFEn toiminnanjohtaja Aija Bärlund sanoo.

Suomalaisessa yhteiskunnassa on huutava kysyntä luottamuksen lisäämiselle.

Luottamus vaatii rohkeutta. Helsingin Sanomien ex-päätoimittaja Mikael Pentikäinen on tehnyt suuren palveluksen valottamalla luottamuksen eri puolia ja nyansseja niin työelämässä kuin arjessa läheisten kanssa. ”Jokaisen pitäisi lukea Pietikäisen Luottamus. Siinä haastetaan mukavalla tavalla luopumaan kontrollista ja saamaan luottamuksen kautta hyvinvointia ja parempaa tulosta työpaikoilla”, Bärlund sanoo ja jatkaa. ”Luottamusta tarvitaan rutkasti lisää työmarkkinoilla, politiikassa ja ihmisten välisessä kanssakäymisessä”, Bärlund kiteyttää.

Viisi näkökulmaa rohkeuteen PERINNE ”Meitä velvoittaa Aurora Karamzinin perinne.

Hän oli oman aikansa rohkea suunnannäyttäjä ja uudistaja.

Hän otti käyttöön 1800-luvun lopulla tulospalkkauksen ja johti ensimmäistä yhteiskunnallista yritystä. Me tuomme tämän rohkeuden nykyaikaan näyttämällä esimerkkiä ja asettamalla rohkeat tavoitteet itsellemme”, Diacorin Vepsä­läinen sanoo.

POTKUT ”Rohkeutta tarvitaan yttilanteessa. Rohkeimmat eivät jää odottelemaan tulevatko irtisanotuiksi, vaan uskaltautuvat ulos roolistaan ja mukavuusalueeltaan ja lähtevät tekemään uutta tulevaisuuttaan. On uskallettava lähteä uudelle uralle tai yrittäjäksi”, SEFEn Bärlund sanoo.

MUUTOS ”Vaikka olemme iso talo, pystymme muuttumaan rohkeasti.

Emme pelkää tehdä virheitä, emmekä pyri täydellisyyteen. Tärkeintä on kokeilla rohkeasti uusia asioita, vaikka rapatessa vähän roiskuukin”, Googlen Ronkainen sanoo.

JOHTAMINEN ”On kohdattava ihmiset ihmisinä ja oltava aidosti sitä mitä on. On ajateltava, puhuttava ja toimittava yhtenäisesti, muuten ei pärjää. Ihmisten on voitava luottaa siihen, että ikävät ja väärätkin päätökset ovat olleet vilpittömiä”, SEFEn Bärlund sanoo.

MISSIO ”Missio, jonka mukaan edistämme ihmisen terveyttä, on rohkea. Kannibalisoimme iloisesti omaa sairaanhoitoliiketoimintaa, jos asiakkaamme voivat paremmin. Se on meistä samalla oikea ja rohkea tavoite”, Diacorin Vepsäläinen sanoo.

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

31

ARJEN TEKOJA

SEFEn arjessa avoimuus merkitsee muun muassa päätöksenteon avaamista työntekijöille. ”Hallituksen kokouksen jälkeen pidän henkilöstölle infotilaisuuden, jossa kerron hallituksen päätöksistä, niiden perusteluista, valmisteilla olevista asioista ja mitä ne merkitsevät toiminnallemme”, Bärlund sanoo.

Avoimuus liittyy Bärlundin mukaan vahvasti arvostukseen ja luottamukseen. ”Jokainen haluaa olla arvostettu. Arvostusta on se, että kerromme avoimesti asioista ja luotamme ihmisiin. Luottamus

Arvojen lyhyt historia TAPIO AALTOSELLA on pitkä perspektiivi arvojen maailmaan.

Hän on nähnyt kolmella vuosikymmenellä niiden muutoksen ylhäältä annetuista fraaseista nykyisiksi, usein henkilöstön kanssa yhdessä rakennetuiksi pelisäännöiksi.

Arvokeskustelu on vakavoitunut yrityksissä. Arvot halutaan tehdä tosissaan, sillä ne ovat tärkeä osa henkilöstöpolitiikkaa. ”Arvoilla haetaan yhteishenkeä, ryhmittäytymistä saman lipun alle. Arvoissa puhutaan oikeista asioista: mitä todella ollaan. Niiden avulla halutaan tunnistaa kipukohtia ja luoda yhteistä identiteettiä”, Aaltonen luettelee.

UUDET TUULET Moraaliset ja eettiset arvot ovat nousseet arvokeskustelussa viimeisen kymmenen vuoden aikana. ”Rohkeus on tällä hetkellä hyvin monen yrityksen arvo. Sillä haetaan liikettä ja vanhojen toimintatapojen kyseenalaistamista.

Henkilöstöä kannustetaan tuomaan omia näkökantoja esille. Rohkeus on dynaamisuutta, joka nyt on vahvasti esillä.”

Avoimuus on ollut jo pidempään tunnustettu arvo monilla työpaikoilla. ”Ihmiset haluavat olla selvillä, mitä heidän ympärillään tapahtuu. Nyt halutaan eroon tiedon panttaamisesta ja siiloutuneista rakenteista. Niiden tilalle haetaan kollektiivista työelämää ja asioiden jakamista.”

NUORET VAATIVAT UUDISTUMAAN Avoimuus ja rohkeus nousevat Aaltosen mukaan yritysten arvoissa, koska uudet sukupolvet vaativat niitä työnantajiltaan. ”Nuorilla on tarve miettiä asioita aidosti uudella tavalla, jakaa tietoja ja miettiä vaihtoehtoja. Nuoret ovat rohkeita ottamaan kantaa, he haluavat suoraa palautetta ja avointa keskustelua.

Tässä voi tulla törmäyksiä vanhempien sukupolvien kanssa.”

Avoimuus ja rohkeus eivät ole mahdollisia ilman vahvaa luottamusta. ”Luottamusta arvostetaan ja sitä odotetaan työelämässä kaikista eniten. Luottamus on superarvo, jota ilman muillakaan arvoilla ei ole mahdollisuutta menestyä”, Aaltonen tähdentää.

32

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

”Arvostusta on se, että kerromme avoimesti asioista ja luotamme ihmisiin.” lisääntyy luottamuksen antamisella”, Bärlund sanoo.

LUOTTAMUKSEN KULTTUURI

Monenlaisia yrityskulttuureita nähnyt Ronkainen sanoo, ettei ole aiemmin kohdannut Googlen kaltaista sisäisen avoimuuden ja jakamisen kulttuuria. Toisaalta sisäinen avoimuus kohtaa Googlessa ulkoisen pidättyvyyden. ”Avoin kulttuurimme perustuu luottamukseen. Kaikki tieto on ulospäin luottamuksellista”, Ronkainen sanoo.

Tarkalla tiedotuskulttuurilla on perusteensa. ”Olemme 50 000 hengen yritys, jossa pitää olla tiukat säännöt. Meillä on tarkasti määritelty kuka saa sanoa ulos ja mitä. Esimerkiksi uutta senior-tasonkin työntekijää koulutetaan ensimmäiset kuusi kuukautta ennen kuin hän on valmis kommentoimaan julkisesti yrityksen asioita”, Ronkainen sanoo.

Kuinka luottamuksen kulttuuri luodaan ja ylläpidetään näin isossa joukossa? ”Kaikki alkaa perehdytyksestä, jolloin uusi työntekijä saa perinpohjaisen opastuksen toimintatapoihimme. Tätä täydentää määrämuotoinen vuosittainen onlinekoulutus, jossa pelisäännöt muistutetaan mieleen”, Ronkainen kertoo.

MIELENRAUHAA

Luottamus toimii kuin taikakehä: esimiehet saavat mielenrauhan, kun työntekijöitä ei tarvitse valvoa. ”Tämä on jokaisen oma valinta: haluatko kontrollia vai luottamusta”, Bärlund sanoo.

Arjessa etätyö on hyvä esimerkki luottamuksesta. ”Mitä vähemmän kontrolloit, sitä paremmin ihmiset tekevät työnsä, sillä ihmiset haluavat olla luottamuksen arvoisia”, Bärlund sanoo.

Rohkea valinta TOMMI KOIVISTO on kotona, kun soitan. Kaksivuotias tytär on sairas ja isä on jäänyt kotiin hoitamaan häntä.

Roviolla projektipäällikkönä työskentelevällä Koivistolla on kokemusta lapsenhoidosta. Hän vietti isäkuukauden lisäksi puolisen vuotta lapsen kanssa kotona.

Koivistolla ei ollut mallia koti-isyydestä, sillä hänen äitinsä oli pitkään kotona ja isä huolehti perheen toimeentulosta.

Myös puolison maanviljelijäperheessä äiti oli se, joka huolehti lapsista ja kodista.

Tommi Koivisto kypsytteli pitkään ajatusta hoitovapaasta. ”Oma reaktioni oli aluksi perinteinen, etten minä jää kotiin. Sittemmin se kääntyi ihan päinvastaiseksi: tuntuisi oudolta, miksen jäisi kotiin hoitamaan lasta, kun siihen on kerran mahdollisuus.”

ESIMERKKINÄ MUILLE Tommi Koivistoa arvelutti aiemmin, miten kotiin jäänti vaikuttaisi urakehitykseen ja putoaisiko hän nopeasti muuttuvalla alalla kehityksen kelkasta. ”Nyt kun ikää on yli kolmekymmentäviisi, ymmärrän, ettei mikään työura ole kiinni puolesta vuodesta. Toisaalta, jos ura olisi siitä kiinni, olisin uralla, jolla en halua jatkaa.”

Isyysloman saama vastaanotto oli kaikkialla positiivinen. ”Niin kollegat, esimiehet kuin asiakkaatkin kannustivat ja sanoivat, että näytän muille hyvää esimerkkiä.”

Puoli vuotta lapsen kanssa oli antoisa kokemus ja aikamoinen yllätys. ”Lapsen kanssa kotona oleminen oli helpompaa ja rennompaa kuin olin odottanutkaan. Lapsi nukkui kahdet päiväunet, jolloin minulla oli omaa aikaa.

Kyllä sitä voi kutsua lomaksi.”

YKSI LAHJAKORTTI - yli sata eri vaihtoehtoa SuperLahjakortti sopii yrityksen erilaisiin tarpeisiin: - Yrityslahjoiksi

- Bonuspalkkioiksi

- Joululahjoiksi

- Syntymäpäivälahjoiksi

- Vuosipäivälahjoiksi

- Asiakaslahjoiksi

- Kilpailujen palkinnoiksi - Motivaatiolahjoiksi - Lojaliteettiohjelmiin - Tutkimusten palkkioiksi

www.presentcard.fi

020 752 8020

sales@presentcard.fi

ROHKEUS TEHDÄ OIKEIN Isyysvapaan mahdollisuutta hyödyntää vain pari prosenttia isistä.

Vaatiiko keskiverrosta poikkeava päätös rohkeutta? ”Rohkeus on sitä, että tekee niin kuin kokee itse oikeaksi tehdä. Rohkeus on myös sitä, että valmistautuu ottamaan vastaan arvostelua ja hämmästelyä.

Monia pelottaa, miten työpaikalla asiaan suhtaudutaan, varsinkin jos on siellä ensimmäinen tämän päätöksen tekevä mies.”

Lapsen kanssa vietetty aika tuotti Tommi Koivistolle paljon ilonaiheita. ”Merkittävin asia on syventynyt suhde lapsen kanssa. Yhteiset kokemukset ovat meillä rikkautena lopun ikäämme. Tärkeää on ottaa omistajuus vanhemmuudesta – olla enemmän kuin pelkkä viikonloppuisä”, Tommi Koivisto tiivistää.

HUOM! Ei minimitilausmäärää, ilmaiset logopainatukset, toimitukset postitse 2 arkipäivässä - sähköisesti saman tien.

[ PERSONA GRATA ]

Tunnelmien johtaja Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen on tottunut palvelemaan asiakkaita maalla, merellä ja ilmassa.

TEKSTI ARJA VARTIA KUVAT MIIKA KAINU

"Palveluliiketoiminnan johtamisessa ei johdeta pelkästään omaa henkilö­kuntaa, vaan se on enemmänkin tunnelman johtamista", kuvaa Eckerö Linen toimitusjohtajaksi seitsemän vuoden jälkeen palannut Taru Keronen.

34

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

K

un uutinen Taru Kerosen paluusta Eckerö Linen toimitusjohtajaksi maaliskuussa tuli julki, alkoivat puhelimet Eckerössä piristä. Talouslehdet halusivat kuulla, mikä toi Kerosen takaisin seitsemän vuoden jälkeen ja mikä on muuttunut tällä välin.

Keronen on viihtynyt palvelualalla heti valmistumisestaan lähtien, vuodesta 1988. Uralle mahtuu muun muassa SOK:n kenttäkoulutusta, hotelli- ja ravintola-alan esimies- ja johtotehtäviä sekä SOK:n Vallilan pääkonttorissa ketjunohjausta, konseptikehitystä, projektisuunnittelua ja ravintoloiden ostotoimen kehittämistä. Toisin sanoen kaikkea sitä kokemusta, mitä hän voi nyt hyödyntää Eckerö Linessa.

Yhtiö ja markkinatilanne ovat seitsemässä vuodessa muuttuneet melko lailla. Eckerö Line seilaa nyt Helsinki–Tallinna-reittiä uudella aluksella, Finlandialla. ”Tällä välin on tapahtunut myös selkeä eriytyminen risteilymatkustamisen ja päivämatkailun kohdalla. Markkina on kasvanut huikeasti, lähes kahdeksaan miljoonaan matkustajaan vuodessa. Reitti on Euroopan vilkkaimpia. Noin kolmannes matkustajista tulee muualta kuin Suomesta, lähinnä Baltian maista.”

Suomessa asiakaspiiri on nyt laajentunut valtakunnalliseksi. Eckerön matkustajamäärä kasvoi viime vuonna hulppeat 30 prosenttia. Lähtöjen tuplaantumisen takia kasvutavoitteet ovat edelleen kovat. ”Emme ole vielä ollenkaan kapasiteetin äärirajoilla, joten kasvuodotukset ovat merkittävät. Investointi oli niin suuri”, Keronen kertaa.

TUOTE

Tuotteeseen Taru Keronen on tyytyväinen. Finlandia-laiva tuli reilu vuosi sitten telakalta täysin uusittuna, modernisoituna, mutta siihen jäi ripaus vanhan ajan laivahenkeä. ”Meillä on nyt omanoloinen tuote, me keskitymme päiväristeilyyn. Laivamatka on osa kokonaisuutta, jonka aikana pitää saada hyvää ruokaa, kuulla hyviä orkestereita ja shoppailla monipuolisessa marketissa. Eli laivalla pitää viihtyä, siihen olemme satsanneet paljon.”

Viihdyttäminen jatkuu myös Tallinnassa, jossa on paljon yhteistyökumppaneita. Toimintaan maissa onkin Kerosen mielestä tullut suurin muutos entiseen Koulutus: Tampereen yliopisto KTM, 1988 verrattuna.

SOK:n kurssitus 80- ja 90-luvuilla ”Nyt otetaan auto mukaan. Autojen Aalto-yliopisto eMBA 2007 määrä laivalla on tupalaantunut muutaTyöpaikat: massa vuodessa. Auto oli viime vuonna SOK, hotelli- ja ravintolatoimiala, muun muassa hotellinjohtaja, ketjun kehityspäälmukana 1,1 miljoonalla matkustajalla. likkö, projektijohtaja, myynti- ja markkinointiAutomatkailuun liittyy iso henkinen muujohtaja 1988–2004 tos, se koetaan normaaliksi ja turvalliseksi, Eckerö Linen toimitusjohtaja 2004–2007 myös vakuutusyhtiöt ovat muuttaneet suhLiikematkatoimisto Arean toimitusjohtaja tautumistaan suopeaksi.”

2007–2014

Taru Keronen

MARKKINOINTI

Markkinatilannettakin suurempi muutos liittyy markkinointiin. Opiskeluaikojen eli 80-luvun markkinointi oli mainos- ja tuo-

Eckerö Linen toimitusjohtaja 2014– Harrastukset: Liikuntaa, ohjattuja jumppia, golfia, ulkoilua ilman suorittamista.

Matkailua aviomiehen ja kahden teini-ikäisen pojan kanssa.

Auto oli viime vuonna mukana 1,1 miljoonalla matkustajalla. tekeskeisestä, nyt ajattelu on brändikeskeistä. ”Palvelualalla se on erityisen haasteellista, koska siellä on todella vaikea sanoa, mistä brändi alkaa ja mihin se loppuu.

Brändiä rakennetaan kaikessa, mitä asiakas kohtaa. Se alkaa ensimmäisestä kohtaamisesta, siihen liittyy tuotteen laatu ja kaikenlainen viestintä.” ”Nykyään ajattelenkin, että markkinointi on enemmänkin kaupallista vuoropuhelua asiakkaan kanssa, ei niinkään mainostamista tai brändin rakentamista. On mahdoton ajatus, että tehdään keinotekoista perinteistä mainostamista, joka olisi jotain muuta kuin se todellisuus, jonka asiakas kohtaa. Se ei kanna pitkälle.”

DIGITAALISUUS

Markkinoinnissa digitaalisuuden tulo on mullistanut kaiken. Matkatoimistossa Kerosen mukaan vakiokysymys oli: mihinkäs tätä nyt tarvitaan, kun kaiken voi varata itse. ”Varaaminen on pikkujuttu verrattuna siihen kaikkeen muuhun, mitä digitaalisuudella tehdään. Me pohdimme, miten uusi sähköinen maailma voi auttaa meitä palvelun parantamisessa.” ”Digitaalisuuden hyvä puoli on se, että kun asiakas on tehnyt varauksen verkossa, niin tiedämme asiakkaasta jo aika paljon ja sen mukaan voimme täsmämukauttaa viestiä asiakkaalle. Uskon itse markkinoinnin automatisointiin. Perinteisen mainoshuutamisen sijaan siirrytään täsmävuoropuheluun. Asiakas saa meiltä omaan tilanteeseensa sovitettuja viestejä ja palvelua. SilE KO N O M I 3 / 2 0 1 4

35

[ PERSONA GRATA ]

loin viestit tuntuvat asiakkaasta enemmän palvelulta kuin miltään muulta.”

Esimerkkinä Keronen kertoo Eckerön suosituista oopperalähdöistä, joita ei tar­ vitse mainostaa perinteisellä tavalla. Nii­ den saatavuudesta kerrotaan oopperasta kiinnostuneille asiakkaille. ”Suhtaudun markkinoinnin digitalisoi­ tumiseen myönteisesti. Kun tunnemme asiakkaamme, niin pystymme palvelemaan häntä matkan aikana ja matkan jälkeen eri tavalla kuin ennen. Se on tärkeää myös siksi, että henkilökunta laivalla vaihtuu usein, koska he tekevät useaa vuoroa.”

Keronen muistuttaa, että digitaalinen viestintä on tehtävä taitavasti, ettei se tunnu häiritsevältä roskapostilta. Erityisen herkkää viestintä on mobiililaitteiden kautta, koska ne koetaan hyvin henkilö­ kohtaisiksi viestimiksi.

TÄMÄN TEKISIN TOISIN ¶ Avoimesti asioita pohtiva Taru Keronen myöntää, että olisi paljon asioita, jotka voisi tehdä toisin ja paremmin, mutta kaikkea ei hän kuitenkaan kehtaa tunnustaa julkisesti.

Mutta yksi asia on jäänyt kaivelemaan häntä: ”Jos nyt voisin palata takaisin, niin olisin heti opiskeluaikana hankkinut kansainvälistä kokemusta. Se on jäänyt harmittamaan. Olen ollut toimialalla, joka on kansainvälinen ja jossa on paljon kansainvälistä yhteydenpitoa. Arkeen kuuluu, että puhutaan englantia ja käydään ulkomailla. Se kiusaa, etten satsannut enemmän tähän puoleen jo opiskeluaikana. Englannin olen joutunut opettelemaan kantapään kautta, jolloin se ei ole sama kuin jos olisin ollut ulkomailla harjoittelemassa.”

JOHTAMINEN

Kerosen pitkä kokemus palvelualalla kuu­ luu myös hänen johtamisfilosofiassaan. ”Palveluliiketoiminnan johtamisessa ei johdeta pelkästään omaa henkilökuntaa, vaan se on enemmänkin tunnelman johta­ mista. Tunnelman johtamisessa pätee sama periaate kuin tangossa: siihen tarvi­ taan kaksi. Myös matkustajat osallistuvat tunnelman luomiseen.”

Laivalla voi olla hyvinkin erilaisia ihmi­ siä, silloin myös heidän käsityksensä hyvästä laivamatkastakin on erilainen.

Olennaista on siis miettiä, kenelle laiva­ matkoja markkinoidaan. ”Tiettyyn rajaan asti omaa palvelutar­ jontaa voi venyttää, mutta kaikkeen pal­ velu ei kuitenkaan taivu. Omalla kohdal­ lamme olemme päättäneet, ettemme ole ihan nuorten biletyslaiva. Bilettäjät ja iäk­ käämpi väki haluavat eri asioita.” ”Johonkin rajaan asti asiakkaan tunnel­ maa voi tohtoroida, mutta enimmäkseen puhutaan kuitenkin oman tuotteen ja hen­ kilökunnan johtamisesta.”

Brändin tekee se tunnelma, jonka asia­ kas kohtaa laivalla. Viestinnällä luodaan odotuksia, mutta todellisuus on se, mitä

”Brändiä rakennetaan kaikessa, mitä asiakas kohtaa.”

36

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

laivalla tapahtuu. Tässä on suuri ero tuotantolinjan ja palvelu­ toiminnan johtamisessa. ”Tunnelman johtaminen ei ole mitään pehmoilua, vaan oikeastaan aika kovaa, koska siinä on pohdittava ja huomioi­ tava monenlaisia asioita. Kannattavaan toimintaan tarvitaan yrityksen kaikkien esimiesten yhteistä ponnistusta. Siksi esi­ miesten toiminnan tasalaatuisuus on ennen kaikkea brändin hallintaa.” ”Uskon vahvasti lähiesimiestyöhön. Johtamisfilosofiaani kuuluu myös arjessa ja normaaleissa työtilanteissa oppimi­ nen. Asenteen ja ammattitaidon on kohdattava sopivalla tavalla.”

Eckerö Linen johtamishaastetta lisää se, että henkilökunta on paikalla viikon kerrallaan. Kuten perheissäkin, kaikki hyvät ja pahat asiat tulevat esiin. Esimiehille läheisyys on haasteel­ lista, tosin se luo myös yhteishenkeä ja halua onnistua yhdessä. Esimies ei voi kuitenkaan olla liian läheinen, koska silloin esimiehisyys kärsii.

Keronen haluaa laivalle töihin myös nuorta ja ammatti­ taitoista henkilökuntaa. Siitä esimerkkinä on Haaga-Helian kanssa aloitettu yhteistyö. Välillä tuntuu unohtuneen, että laivallekin voi mennä töihin. Oma ammattitaitoaan Keronen kertoo kehittäneensä olemalla pohjattoman utelias ja käy­ mällä kursseja työn ohella. ”Kursseilla oppii paljon muilta osallistujiltakin ja saa tietoa siitä mitä muilla toimialoilla tapahtuu. Yleensä niillä on myös hauskaa.”

[ TIESITKÖ? ] TEKSTI ANNE PENTTILÄ GRAFIIKKA ANTTI NIKUNEN

Ylempien toimihenkilöiden ansiot kehittyivät hitaasti Ansiokehitys oli niukkaa ja alkupalkkataso polkee paikallaan.

Muun muassa nämä tiedot selviävät YTN-datasta 2013.

YTN-DATA 2013 on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n 13 jäsenliiton työmarkkinatutkimuksista koottu tietoaineisto. Sen tietojen mukaan kaikkien vastaajien keskiarvopalkka on 4 788 euroa kuukaudessa sisältäen luontaisetujen verotusarvon.

Keskiarvopalkka nousi vuodessa prosentin. Mediaanipalkka on 4 295 euroa kuu-

Mediaanipalkka €

100 1000 1000

11 101 10 10 10

100 1000 1000 Kauppa 4 271 €

Irtisanomiset todennäköisiä 10,6 % Irtisanomiset mahdollisia 10,7 % Lomautukset todennäköisiä 5,4 % Lomautukset mahdollisia 10,1 %

101 10 10

euroa ja näiden lukujen suhde on 2,47.

Palkkahajonta on hieman kaventunut johdon osuuden laskun vuoksi. Suurin palkkahajonnan suhdeluku on tilintarkastusalalla, 2,9, ja rahoitusalalla 2,8. Pienimmät hajonnat ovat suunnittelualalla, 2, sekä tietotekniikan palvelualalla ja teknologiateollisuudessa, 2,2.

100

ILMAN TULOSPALKKIOTA

100 100 1000 1000

100 100 1000 1000

100 100 100 100 100 1000 1000

10

Teknologiateol.

4 320 €

Koko YTN 4 295 €

kaudessa, nousua oli 1,8 prosenttia. Työelämään juuri siirtyneiden mediaanikuukausipalkka on 2 920 euroa, vain 0,7 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Keskimääräinen alkupalkkataso on käytännössä polkenut paikallaan vuodesta 2010. Kaikkien vastaajien palkkahajonta F10- ja F90-luvuilla kuvattuna on 4 220

Kemian teol.

4 696 €

Metsäteol.

4 990 €

TiPal 4 200 €

100 100 100 1000 1000

Rahoitus 4 900 €

Vakuutus 5 125 €

Vakaa 25,2 %

Kyllä 24,9 %

1 10 10 10

Elintarviketeol.

4 681 €

100 1000 1000 1000

Eos. 1,9 %

Työpaikan tilanne lähitule­ vaisuudessa

11 101 10 10 10

100 100 100 100 1000 1000

100 1000 1000

10

ICT 4 520 €

100 100 100 1000 1000

10 10 10 10

1 101

100 100 100 1000 1000

10

Energia 4 510 €

100 1000 1000

1 101 10 10

Tilintar.+konsul.

4 253 €

1000

100 100 100 1000

10

100 100 1000 1000

Suunnitteluala 3 720 €

Rakennus 4 400 €

100 100 100 100 100 1000 1000

VÄHEMMÄN TULOSPALKKIOITA Meriittikorotukset harvinaistuvat edelleen.

2000-luvun alkupuoliskoon verrattuna meriittien saajien osuudesta on pudonnut puolet pois. Tulospalkkion saaneiden osuus laski, kaupan alalla voidaan puhua jo romahtamisesta. Tulospalkkauksen piirissä olevien osuus ei enää kasvanut.

111 101

Järjestösektori 3 919 €

Työpaikalla työaikapankki

45,3

43,7

41,6

Ylin johto

Johto

Ylempi keskijohto

Ei 59,9 % Melko vakaa 36,2 %

1

Keskimääräinen todellinen työaika h/vko asematasoittain

Eos. 13,5 %

Lakimiesliitto puuttuu

10

Tekeillä 1,7 %

VÄHEMMÄN MATKUSTUSTA Matkustavien osuus on edelleen laskussa, syitä lienevät suunnitelmat kilometrikorvausten leikkaamisesta ja yritysten tiukentunut matkustuskuri. Työajan seuranta on hieman parantunut vuoteen 2010 verrattuna. Puutteellisinta seuranta on kaupan alalla, rakennusalalla ja rahoitusalalla.

40,9

39,5

38,6

Alempi keskijohto

Asiantuntija

Toimihenkilö TUA TUTKIT TIETOA I SEFE.F

TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA Työn ja vapaa-ajan ajallinen yhteensovittaminen sujuu kohtalaisen hyvin, mutta työasiat pyörivät kuitenkin mielessä ja moni kokee jatkuvia aikapaineita työmäärän takia. Hankalinta yhteensovittaminen vaikuttaa olevan tilintarkastus- ja liikkeenjohdon konsultointialalla.

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

37

[ KYLTERIT ] TEKSTI RIITTA NIKKOLA KUVAT JUSSI VIERIMAA

Käytännön taitoa työelämään Suomen Ekonomiliiton järjestämät uudet työelämäkurssit kauppatieteiden opiskelijoille ovat saaneet hyvää palautetta.

I

hanaa, että Ekonomiin tulee juttua opiskelijatoiminnan kruununjalokivestämme”, sanoo asiantuntija Tiina Myöhänen-Astikainen Urapalvelut-yksiköstä. Hän on yksi työelämäkurssien vetäjistä ja niiden sisältöjen suunnittelijoista.

Perinteisiä luentopainotteisia työelämäkursseja on järjestetty kauppatieteilijöille jo vuodesta 2008, mutta vuosina 2012–2013 kurssit uudistettiin täysin.

Oli aika ja tarve saada opiskelijoille kurssi, joka teorian lisäksi toisi käytännön oppia ja tuntumaa työelämään. ”Ensimmäinen uusi kurssimme pidettiin Tampereella viime syksynä ja toinen Turussa maaliskuussa. Kursseilla painotetaan osallistumista, vuorovaikutusta, käytännönläheisiä harjoituksia, pari- ja ryhmätyöskentelyä. Toki jonkin verran on myös luentoja”, Tiina Myöhänen-Astikainen kertoo.

Kurssilla käsiteltäviä teemoja ovat muun muassa rekrytointiprosessi ja työnhakumarkkinoilla erottuminen, työsopimus, palkkaus ja palkitseminen, suomalainen työmarkkinajärjestelmä ja kollektiivinen neuvottelutoiminta, kuinka työelämän tyypillisiä ristiriita- ja muutostilanteita ratkotaan esimiehenä, työelämän joustot, itsetuntemus ja itselle mielekäs työura. ”Simuloimme hyvin todentuntuisia tilanteita, jolloin opiskelijat pääsevät itse

”Caset olivat erityisen kiinnostavia, esimerkiksi ’kuinka ongelmia ratkotaan esimiehenä’."

38

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

miettimään asioita esimerkiksi johtajan näkökulmasta ja mitä näissä tilanteissa pitäisi ottaa huomioon.”

Kurssit ovat kahden päivän intensiivikursseja, yleensä keskiviikosta torstaihin ja lukukauden alkupuolella, jolloin opiskelijoiden kalenterit eivät vielä ole täyttyneet tenteistä. Kurssiin kuuluu myös ennakkotehtävä, ja mikäli kurssin käy kokonaan, siitä saa yhden tai kaksi opintopistettä yliopistosta riippuen.

Tampereen kurssille osallistui 19 opiskelijaa ja Turun kurssille 41. Kurssille mahtuu 50 osallistujaa. ”Harjoitukset ovat niin vuorovaikut­ teisia, että liian iso ryhmä ei ole tarkoituksenmukainen.”

HYÖTYÄ KAIKILLE

Turkulainen Toni Nikula, 34, ja oululainen Niko Karinen, 27, ovat molemmat neljännen vuoden opiskelijoita Turun kauppakorkeakoulussa. He osallistuivat työelämäkurssiin, koska arvelivat sen tarjoavan käytännön tietoa työelämästä ja siihen liittyvistä asioista. Molempien mielestä kurssi oli erittäin hyödyllinen ja vastasi odotuksia. ”Parasta oli työsopimuksen sääntöjen ja pykälien käsittely kohta kohdalta sekä lisätiedon saaminen rekrytointia varten. Näiden asioiden hallitseminen on tärkeää niin esimiehenä kuin alaisenakin”, Toni Nikula sanoo.

Niko Karinen sai eniten palkkaus- ja palkitsemisinfosta sekä työnhakuvinkeistä, kuten CV:hen ja työhaastatteluihin liittyvistä harjoituksista. ”Caset olivat erityisen kiinnostavia, esimerkiksi ’kuinka ongelmia ratkotaan esimiehenä’. Sen sijaan hieman vähemmän

kiinnostavina koin lakiosiot ja osuudet Suomen työmarkkinajärjestelmästä”, Karinen jatkaa.

Toni Nikula piti koko kurssin sisältöä mielenkiintoisena, mutta erityisesti työsopimusneuvottelut, oman uran löytäminen ja Linkedin-profiilin sisältöopetukset olivat hänelle henkilökohtaisesti hyödyllisimpiä. ”Jos jotain pitää kritisoida, niin osaa kalvosulkeisista voisi vähentää hyödyllisistä aiheista huolimatta. Ehkä pieniä taukoja ja ryhmätöitä voisi hyödyntää enemmän, jotta osallistujien mielenkiinto pysyy paremmin yllä.”

Kurssin vetäjille molemmat antavat kiitosta. ”He osasivat asiansa hyvin ja vastailivat kysymyksiin asiantuntevasti ja ystävällisesti”, Nikula sanoo. ”Todella asiantuntevia ja loistavan iloisella asenteella varustettuja vetäjiä”, Karinen kiittelee.

JATKOA SEURAA

Tiinan lisäksi kursseja vetävät Emilia Reinikainen ja Tuomas Viskari. Kurssia oli ideoimassa myös Taija Kääriäinen.

Kaikilla on monipuolista osaamista ja kokemusta niin yksityiseltä kuin julkiseltakin puolelta. Myös yhteistyö eri yliopistojen kanssa on ollut arvokasta.

Pitäisikö työelämäkurssin olla pakollinen? ”Toivomme, että kurssi otetaan mukaan opintosuunnitelmaan. Pakollisuus saattaisi tappaa motivaatiota; me toivomme, että näille kursseille halutaan eikä jouduta”, sanoo Tiina Myöhänen-Astikainen.

Jatkoa on luvassa. Jyväskylässä pidetään kurssi jo kesäkuussa, ja Vaasassa on alustavasti sovittu kurssi ensi syksylle.

Käytännön asioihin perehdyttäviä työelämäkursseja suositellaan kolmannen tai neljännen vuoden opiskelijoille, joilla on jo hieman kokemusta työelämästä. Niko Karinen ja Toni Nikula ovat molemmat neljännen vuoden opiskelijoita Turun kauppakorkeakoulussa.

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

39

[ TAPAHTUMA ] TEKSTI MAIJU JUNKO KUVA JUSSI PARTANEN

Aitoja asioita!

Porilaiset ekonomit pääsivät treenaamaan aitomisen alkeita Suomen pikajuoksulupauksen, Nooralotta Nezirin valmennuksessa. Kauppa­ tieteitä opiskeleva Nooralotta panikin konkareihin vauhtia!

PORIN SEUDUN EKONOMIEN jäsenta-

pahtumaan Ekonomitreeneihin Karhuhalliin kokoontui innokasta väkeä.

Luvassa oli maistiaisia porilaisittain väkivahvasta lajista, pika-aitajuoksusta. ”Treenipiiskaa” viuhutti aluksi yleisurheiluvalmentaja Jussi Ihamäki, joka veti alkulämmittelyn. Neziri vastasi varsinaisesta harjoituksesta.

Kaupungin oman tytön, pika-aitajuoksija Nooralotta Nezirin urheilu-ura on nousujohteinen. Ennätyksiä tehtaillut aituri kolkutteli jo toissa kesänä aikuisten MM-finaalin ovea, ja vauhti vain kiihtyy.

Ihannetyöpaikka löytyy sekin varmasti urheilun parista. ”Alkuun haaveilin paikasta Niken markkinointitiimissä. Merkillä ei kuitenkaan enää ole Suomi-tiimiä, joten täytyy kaavailla muuta. Uskon kuitenkin, että löydän työpaikan, jossa voin hyödyntää urheilutaustaani.”

Tehoharjoittelukausi on alkanut ja kisakunto hiotaan huippuunsa Teneriffan-leirillä. Kauden pääkisa on elokuussa. ”Zürichin EM-kisoissa tavoitteet ovat korkealla. Jos kunto osuu nappiin, uskon finaalipaikan irtoavan.”

OPISKELU KOTIKAUPUNGISSA

FLOORAA JA JAZZIA

Urheilulukion aikana Nooralotta Neziri puntaroi jatko-opiskeluja psykologian ja ekonomikoulutuksen välillä. Kauppatieteet veivät voiton, pääaineena johtaminen ja organisointi. ”Olen aina ollut hyvä koulussa ja vaatinut itseltäni paljon. Suhtaudun sekä opiskeluun että urheiluun hyvin tosissani, 110-prosenttisesti. Tiesin, että kilpaurheilu kulkee mukana opintojen aikana. Halusin jäädä Poriin, ja kauppakorkeakoulu tuntui parhaalta vaihtoehdolta”, Neziri kertoo.

TYÖURA URHEILUN PARISTA

Aituri on onnistunut yhdistämään kauppatieteiden opinnot ja tiukat treenit hyvin. ”Opinnot ovat edenneet suunnitelmien mukaan. Opintopisteitä on kertynyt 114 kahdessa vuodessa.”

Juuri nyt kilpaura on kuitenkin ykkössijalla. ”Annan opiskeluissa itselleni armoa. Kanditutkinnon jälkeen saatan pitää välivuoden, mikäli kilpailu-ura sitä vaatii.”

40

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

Porin Seudun Ekonomien tavoitteena on tarjoata jokaiselle 430 jäsenelle jotakin. ”Ikäjakauma on vastavalmistuneista yli 80-vuotiaisiin, joten aktiviteettien

etsimisessä riittää haastetta. Kuluvan vuoden teemat ovat perhe, liikunta ja hyvinvointi. Sporttitreeni sopi hyvin ohjelmaan”, viestintävastaava Juhana Valo toteaa. ”Tapahtumia on tasaisesti joka kuukausi. Toiminta-alueemme ulottuu aina Kankaanpäähän, joten osa tapahtumista on Pohjois-Satakunnassa”, hän jatkaa.

Porin ja Rauman yhdistykset järjestävät vuorovedoin Flooran päivän juhlat, mutta jazz soi Porissa joka vuosi. ”Vuoden kohokohta on Ekonomijazzit 19.7., yhdistyksemme suuri ja odotettu voimainponnistus. Täksi kesäksikin odotetaan reilun kahdensadan vieraan osallistumista”, koulutusvastaava Tanja Mönkkönen tietää.

Ekonomitreeneissä otettiin tuntumaa aitoihin, sparraajana Nooralotta Neziri.

[ COLUMN ]

Doers and Talkers.

A Finnish Dichotomy Who in the world wants to read data sets about the Finnish education system? Not that many people.

Who wants to see videos of Finland’s linguistic and creative genius Smoukahontas? Over 11 million people.

One of the best books on Finnish speaking culture is “Puhevalta” by Juhana Torkki. He splendidly describes how his fellow countrymen are often unable to deliver anything else than a string of complicated facts and data sets. Given these speaking and selling skills, it is no wonder why Finland didn’t win its well-deserved place on the UN’s Security Council the last time around. Facts need feelings to compel people to listen and take action. Finnish business speakers almost never speak about something personal to them. They rarely tell a story. For all their authenticity and competence, they often miss out on the opportunity to sell their great ideas.

I think the world is made of three types of people.

The doers, the talkers and those who get things done because people want to listen to them. There is no question to which group I want to belong to.

André Noël Chaker, senior advisor to the president of Veikkaus.

MIIKA KAINU

I

was recently invited to give a keynote speech at an event organized by Finnish construction engineers. At the end of the event, the CEO of a prominent company came up on stage and said: “The world is divided into two sorts of people. There are doers and there are talkers.

You can easily hear which group I belong to…”

This interesting comment from a captain of Finnish industry made me think of several things that I like and also dislike about Finland’s public speaking culture. Since I have been elected speaker of the year in Finland on two occasions, I have had the rare privilege to speak and listen to Finnish speakers at hundreds of events. Here are some of my observations.

On the positive front, I admire the way Finnish speakers do their homework, stay authentic and use self-irony as a way to relax their audiences. One the more negative side, Finnish speeches often remain impersonal, conservative and non-memorable. I know that this is due to a culture that has not developed a dynamic and positive disposition around the spoken word. History, climate and geography explain in part why many Finns have not fully developed their public speaking abilities. Action has always been more valued that the spoken word in this country. Silence is an important Finnish virtue.

Listening is a great skill that Finns can easily teach to the rest of the world. As Susan Cain explains in her very insightful book called “Quiet”, Finns are the most introverted nation on earth where the culture of silent and humble character has not been eclipsed by the culture of verbose personality dictated by America and other western countries. That is in many ways a good thing.

I think, however, that a new speaking culture is emerging in Finland. This is important because Finland can no longer afford to miss any opportunities that global attention can provide through more effective communication. People all over the world are not impressed with sets of cold facts. They are more effectively moved by compelling stories that package the facts in intelligent and creative ways.

Chaker E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

41

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ] TEKSTI PETTERI KIVELÄ, SEFE KUVA THINKSTOCK / ANTTI NIKUNEN

Vuosilomalain säännöksiä Työntekijän lomapalkka on pääsääntöisesti samansuuruinen kuin se palkka, jonka hän saisi työssä ollessaan. Lomapalkan suuruus määräytyy siis pääsääntöisesti sen palkan mukaan, joka työntekijällä on loman alkaessa.

42

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

L

omapalkka on aina maksettava ennen loman alkamista ja työnantajan on esitettävä laskelma palkan suuruudesta ja laskemisperusteista. Jos loma annetaan osissa, on työnantajan ennen kunkin lomajakson alkua maksettava tätä vastaava palkan osuus.

Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan kuitenkin maksaa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavana palkanmaksupäivänä.

VIIKKO- JA KUUKAUSIPALKKAISET

Viikko- ja kuukausipalkkaisilla työntekijöillä on oikeus saada sovittu palkkansa myös vuosiloman ajalta. Mikäli viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä pitää lomansa osissa, lasketaan kunkin lomajakson lomapalkka suhteuttaen se loma- ja työssäolojaksoihin siten, että se vastaa työntekijälle muutoin vastaavalta ajalta maksettavaa palkkaa.

MUUT TYÖNTEKIJÄT

Vähintään 14 päivänä kalenterikuukaudessa työskentelevien tuntipalkkaisten työntekijöiden vuosilomapalkka saadaan kertomalla keskimääräinen päiväpalkka laissa annetulla lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä kertoimella (katso oheinen taulukko).

Jos lomapäivien määrä on suurempi kuin 30, kerrointa korotetaan luvulla 0,9 lomapäivää kohden. Tätä laskutapaa noudatetaan myös provisiopalkkaisen henkilön osalta. Tällöin keskimääräinen päiväpalkka saadaan jakamalla lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut tai maksettavaksi erääntyneet provisiot lomanmääräytymisvuoden aikana tehtyjen työpäivien lukumäärällä.

Mikäli työntekijällä on kiinteän kuukausipalkan lisäksi myös provisiopalkka, joudutaan lomapalkka laskemaan erikseen näille kahdelle osalle. Tällöin lomapalkka lasketaan kuukausipalkan osalta kuten

Lomaraha maksetaan pääsääntöisesti aina, jos vuosilomaa pidetään työsuhteen aikana.

muillekin kuukausipalkkaisille työntekijöille ja provisio-osalta kuten tuntipalkkaisille työntekijöille.

Jos toisaalta provisio on määritelty siten, että provisioon oikeuttavaa tulosta syntyy myös työntekijän vuosiloman aikana, lasketaan lomapalkka ainoastaan kiinteän kuukausipalkan perusteella.

HARVOIN TYÖSKENTELEVÄT OSA-AIKAISET

Oma lomapalkan laskusääntö on olemassa sellaisille osa-aikaisille työntekijöille, jotka työsopimuksensa mukaisesti ovat töissä niin harvoina päivinä, että heidän täydet lomanmääräytymiskuukautensa joudutaan neljäntoista päivän säännön sijasta laskemaan 35 tunnin säännön mukaan ja joiden palkkaa ei ole sovittu viikolta tai sitä pidemmältä ajalta.

Näille työntekijöille maksetaan lomapalkkana yhdeksän prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitusta palkasta, tai jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut keskeytyksittä yhden vuoden ajan, 11,5 prosenttia ansaitusta palkasta.

Edellä mainittua lomapalkan laskentasääntöä noudatetaan myös niiden työntekijöiden kohdalla, joiden työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana, esimerkiksi osittaisen hoitovapaan johdosta.

Mikäli muutokset työaikaan ja palkkaan tapahtuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän viikko- tai kuukausipalkan mukaan.

LOMARAHA JA LOMALTAPALUURAHA

Lomarahaa tai lomaltapaluurahaa koskevia säännöksiä ei ole laissa. Näitä etuuksia koskevat säännökset löytyvät yleensä työehtosopimuksista. Työehtosopimuksia on kuitenkin lukuisa määrä ja ne poikkeavat sisällöltään huomattavasti toisistaan.

Tämän vuoksi lomarahaa ja lomaltapaluurahaa koskevia sääntöjä voidaan käsitellä tässä vain yleispiirteisesti.

Lomarahan tai lomaltapaluurahan suuruus on yleensä 50 prosenttia rahana maksetusta lomapalkasta. Lomaltapaluurahaa ei yleensä makseta, ellei työntekijä palaa takaisin työhön vuosiloman jälkeen. Lomarahan osalta ei tällaista työhön paluun vaa-

TUNTIPALKKALAISEN TYÖNTEKIJÄN VUOSILOMAPALKAN MÄÄRÄYTYMINEN Lomapäiviä

Kerroin

Lomapäiviä

Kerroin

2

1,8

17

15,5

3

2,7

18

16,4

4

3,6

19

17,4

5

4,5

20

18,3

6

5,4

21

19,3

7

6,3

22

20,3

8

7,2

23

21,3

9

8,1

24

22,2

10

9,0

25

23,2

11

9,9

26

24,1

12

10,8

27

25,0

13

11,8

28

25,9

14

12,7

29

26,9

15

13,6

30

27,8

16

14,5

Vähintään 14 päivänä kalenteri­ kuukaudessa työskentelevät.

timusta ole, vaan lomaraha maksetaan pääsääntöisesti aina, jos vuosilomaa pidetään työsuhteen aikana.

Tietyissä harvinaisissa tilanteissa lomarahaa tai lomaltapaluurahaa maksetaan myös lomakorvauksen yhteydessä. Lomarahaa tai lomaltapaluurahaa koskevat yksityiskohdat on aina syytä tarkistaa työsuhteeseen sovellettavasta työehtosopimuksesta.

Kaikki ylemmät toimihenkilöt eivät ole työehtosopimusten soveltamisalan piirissä.

Näiden henkilöiden on aina syytä sopia lomarahasta tai lomaltapaluurahasta työsopimuksessaan.

TYÖKYVYTTÖMYYS JA VUOSILOMA

Jos työntekijä on lakisääteisen vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan.

Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

43

[ KOLUMNI ]

Vastavalmistuneena Australiassa

44

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

Katja Soininen Kirjoittaja on 23-vuotias, Turun kauppakorkea­ koulusta 2014 valmistunut kauppatieteiden maisteri, joka työskentelee markkinointi­ toimistossa Australian Brisbanessa.

PIIRROS ANTTI NIKUNEN

kinnon suorittamisen jälkeen he siirtyvät pidemnelmien työpaimäksi aikaa työelämään. kassa aloittamiTyypillisesti he pääsevät melko nopeasti nen valmistumikiinni työelämään ja etenevät urallaan yhä haassen jälkeen on tavampiin rooleihin – ilman maisterin tutkintoa. helpommin Monet jäävät tälle tielle, koska työelämän tuosanottu kuin maa käytännön kokemusta ja harrastaneisuutta tehty. Myös täällä arvostetaan nuoressa työntekijässä enemmän Australiassa, miekuin viiden vuoden yhtäjaksoista akateemista lenkiintoisesta ja opiskelua. Tämä asettaa haasteita suomalaiselle runsaasta tarjonvastavalmistuneelle maisterille Australian työnasta huolimatta. Australian työmarkkinat tarmarkkinoilla. Maisterin tutkintoa kyllä arvostejoavat paljon vastavalmistuneille, joskin huotaan, mutta sitä tunnutaan pidettävän ikään mattavasti enemmän kandeille, koska koko työkuin johtotason henkilöiden ”erikoisuutena”. elämä tuntuu olevan painottunut käytännön Toisin kun Suomessa, maisterin tutkintoon kokemukseen kuin akateemisiin ansioihin. on Australiassa haettava erikseen kandidaatin On ollut yllättävää havaita miten varauksellitutkinnon suorittamisen jälkeen ja usein vaatisesti täällä suhtaudutaan nuoreen, vastavalmismuksena ovat hyvät arvosanat sekä muutaman tuneeseen maisteriin, jolla on taustalla ”vain” vuoden työkokemus alalta. Maisteritutkinnon monipuolista työkokemusta erilaisista lyhytkessuorittaminen koetaankin tarpeelliseksi vasta toisista harjoittelupaikoista. Viiden vuoden kun työkokemusta on kertynyt yhtäjaksoinen opiskelu höystetriittävästi, ja kun henkilö on tynä eurooppalaisittain tyypillitodella kiinnostunut ja motivoisellä lyhytaikaisella työkokemuk- ”Australiassa tunut laajentamaan akateemista sella kun koetaan täällä erikoiekonomin Monille on kuitensena. työ on nopea- tietotaitoaan. kin vaikeaa jättää työura muutaAustraliassa ekonomin työ on tempoista man vuoden työssäolon jälkeen nopeatempoista ja vaativaa. Erija palata opiskelemaan. Maistetyisesti työelämässä korostuvat ja vaativaa.” rin tutkinnon suorittaminen on vahva englannin kielen taito ja kallista ja siksi kynnys sen suoloistavat esiintymistaidot. Työnrittamiseen on korkea. haun ja työskentelyn kautta olen havainnut, että Australiassa arvostetaan enemmän työkokeHieman pettyneenä olenkin joutunut toteamuksen tuomaa käytännön kokemusta ja itsemaan, ettei vastavalmistuneena itse maisteri­ varmuutta kuin usean vuoden yhtäjaksoista tason tutkinnosta ole suhteessa niin paljon hyöopiskelua. tyä Australian työmarkkinoilla kuin alan työkokeYliopistokoulutus on kuitenkin myös täällä muksesta. Mielestäni australialaisessa rytmissä edellytys hyviin työpaikkoihin niin rahoituksen on paljon hyvää. Siitä voisi ammentaa uutta ajaja laskentatoimen kuin markkinoinninkin alalla. tusmallia työelämän ja akateemisen koulutuksen Usein kuitenkin kandidaatin tutkinto on riittävä yhteensovittamiseen Suomessa, jotta mahdollivaatimus työpaikkoihin, joihin useat suomalaisuudet erityisesti ulkomailla työllistymiseen oliset kauppatieteiden opiskelijat hakeutuvat vasta sivat korkeammat heti valmistumisen jälkeen. maisterintutkinnon loppupuolella tai sen suoriKoen kuitenkin, että tutkinnon suorittaminen tettuaan. Australiassa kauppatieteiden opiskeliloppuun yhtäjaksoisesti antoi minulle erittäin jat tyypillisesti siirtyvät harjoitteluihin ja työelä- vahvan pohjan, jolle kasvattaa alan kokemusta. mään kandidaatin tutkinnon loppupuolella. Tut- Nyt maassa maan tavalla – Down Under.

2013

Vuosikertomus Årsberättelse

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

45

[ SEFEN VUOSI 2013 ]

Vuosikertomus 2013 Heikko taloudellinen tilanne jatkui vuonna 2013, mikä näkyi myös työttö­myyden kasvuna. Myös ekonomien työttömyys lisääntyi.

Vuodenvaihteessa ekonomijäseniä oli työttömänä noin 4,5 prosenttia. ​ EFEn palkkatasotutkimuksen mukaan S työssäkäyvien ekonomijäsenten mediaanipalkka edellisvuoteen verrattuna nousi kahdella prosentilla ja oli 4 894 euroa.

Vuoden inflaatio oli keskimäärin 1,5 prosenttia, joten ekonomin palkka säilytti ostovoimansa.

TYÖLLISYYS- JA KASVUSOPIMUS

Syksyllä työmarkkinajärjestöt hyväksyivät neuvottelutuloksen työllisyys- ja kasvu­ sopimukseksi, mikä rauhoitti neuvotteluvuoden.

Sopimukseen sisältyvän maltillisen palkkaratkaisun ja hallituksen rakennepaketin uskotaan lisäävän työllisyyttä. Työmarkkinasopimuksen tueksi hallitus lupasi ansiotuloverotukseen 1,5 prosentin inflaatiotarkistuksen. Sopimus antaa myös vakaamman pohjan käynnissä oleville työura- ja eläkeneuvotteluille.

Palkkaratkaisun mukaan ensimmäisenä vuonna 2014 maksetaan 20 euron korotus ja toisena vuotena kustannusvaikutukseltaan 0,4 prosentin korotukset.

YTN-alat ovat kattavasti mukana työllisyys- ja kasvusopimuksessa. Vaikka palkankorotukset ovat hyvinkin maltillisia, työelämä- ja työhyvinvointiasioissa edistyttiin. Muun muassa työaikapankki- ja etätyösopimukset, tasa-arvotyöryhmät ja -kirjaukset sekä työhyvinvointihankkeet parantavat työssä jaksamista sekä lisäävät joustomahdollisuuksia ja siten helpottavat työn ja yksityiselämän yhteensovittamista.

SEFE-YHTEISÖN KASVU JATKUI

Suomen Ekonomiliitto - Finlands Ekonomförbund - SEFE ry on kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden ja alan opiskelijoiden palvelu- ja etujärjestö. Liitolla oli vuoden 2013 lopussa jäseninä 25 ekonomiyhdistystä ja 13 opiskelijayhteisöä.

Lapin yliopiston kauppatieteellisen ainejärjestön Futuuri ry:n lakkautettua toi46

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

mintavuonna toimintansa myös sen jäsenyys SEFEssä päättyi.

Vuodenvaihteessa SEFE-yhteisössä oli yhteensä 50 556 henkilöjäsentä.

TOIMINNAN TULOS

Varsinaisen toiminnan kulujäämä vuonna 2013 oli -12,1 miljoonaa euroa (2012: -12,1 miljoonaa euroa) ja se toteutui budjetoidusti.

Toimintaa rahoitettiin osin sijoitusomaisuuden tuotoilla. Liiton sijoitusomaisuuden toteutuneet tuotot vuonna 2013 olivat 5,5 miljoonaa euroa (2012: 8,4 miljoonaa euroa) ja kulut ilman arvonalennuksia 93 000 euroa (2012: 50 000 euroa).

Budjetoidut sijoitustoiminnan tuotot (korkotuotot, vuokratuotot ja osinkotuotot ilman myyntivoittoja ja -tappioita) toteutuivat neljä prosenttia budjetoitua suurempina.

Myyntivoittoja kirjattiin 2,8 miljoonaa euroa. Myyntitappioita ei syntynyt. Liiton sijoitusomaisuuteen tehtiin tilinpäätöksessä yhteensä 0,2 miljoonan euron arvosta arvonpalautus- ja arvonalennuskirjauksia.

Sijoitustoiminnan kokonaistulos oli 5,2 miljoonaa euroa (2012: 7,8 miljoonaa euroa).

Vakaa talous on osa strategista kivijalkaa. Sijoitustoiminnassa vuoden 2013 sijoitusomaisuuden markkina-arvo oli 81 miljoonaa euroa.

TILIKAUSI OLI UUDEN STRATEGIAN ENSIMMÄINEN VUOSI

Vuosi 2013 oli SEFEn 78. toimintavuosi.

Syysliittokokous 2012 oli hyväksynyt SEFEn uuden strategian vuosiksi 2013– 2015, joten toimintavuonna aloitettiin strategian implementointi. Jo vuosisuunnittelun perustana olivat strategia ja strategiset linjaukset.

Strategian ydin on yksilöiden yhteisö, ja vuosisuunnitelmassa keskeisiä painopistealueita olivat muun muassa verkostoitumi-

nen verkossa ja verkostoissa, yhteisön laajentuminen integroimalla kansainväliset jäsenet toimintaan sekä strategian yhteisöllistäminen SEFE-yhteisön yhteiseksi tahtotilaksi. Oleellisia tavoitteita olivat myös maisteriopiskelijoiden haltuunotto, työhyvinvoinnin kehittäminen teemana kestävä johtajuus sekä osaamisen jakaminen ja ekonomien työllistyminen.

Strategian toteuttamiseksi toiminnassa painotettiin jäsenistä huolehtimista varmistamalla laadukas ja riittävä perustoiminta kireässä taloudellisessa tilanteessa.

Jäsenhankinnan ja -pidon parantamiseksi SEFEssä kehitettiin muun muassa osallistavia palveluja, järjestettiin webinaareja, tapahtumia ja tilaisuuksia, selvitettiin ekonomijäsenten erosyitä ja osaamisen johtamista sekä uudistettiin ja kehitettiin sähköisiä välineitä ja kampanjointia.

Tutkimuksilla selvitettiin muun muassa maisteriopiskelijoiden odotuksia SEFEltä työelämään siirtymisvaiheessa ja kylteritutkimuksella, mitä kylterit odottavat työelämältä ja mitä he arvostavat. Kasvun mahdollistaja -vision edistämiseksi luotiin Kestävä johtajuus -itsearviointityökalu, jonka avulla organisaatio saa kokonaiskuvan omista vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan.

Syysliittokokous Helsingissä 16. marraskuuta valitsi liitolle uuden 12-jäsenisen hallituksen kaksivuotiskaudeksi 2014– 2015. Puheenjohtajaksi valittiin Timo Saranpää. Hallitus aloitti vuoden 2014 alussa.

LIITON HALLINTO

Liittokokouksissa päätösvaltaa ovat käyttäneet jäsenyhdistysten vuosittain nimeämät 37 edustajaa, yksi jokaisesta jäsenyhdistyksestä. Edustajille on lisäksi nimetty henkilökohtaiset varajäsenet.

Kevätliittokokous 2013 hyväksyi muutoksia liiton sääntöihin. Uusien sääntöjen mukaan ekonomiyhdistyksillä on jokaista

Vuodenvaihteessa SEFE-yhteisössä oli yhteensä 50 556 henkilöjäsentä. jäsenmäärän alkavaa 6000-lukua kohden oma liittokokousedustaja, mikä merkitsee, että Helsingin Ekonomeilla on kolme liittokokousedustajaa.

Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia parannettiin mahdollistamalla useamman kuin yhden opiskelijaedustajan valinta hallitukseen. Liiton puheenjohtajana ei voi toimia jäsenyhteisön puheenjohtaja.

Liiton hallituksen toimintakausi 2012– 2013 päättyi vuodenvaihteessa. Toimikaudeksi 2014–2015 valitun hallituksen kokoonpano: Timo Saranpää (puheen­ johtaja), Ann-Louise Laaksonen (1. vara­ puheenjohtaja), Juuso Heinilä (2. vara­ puheenjohtaja), Rasmus Savander (3. varapuheenjohtaja, opiskelijaedustaja), Heli Aaltonen, Jussi Heikkonen, Ulla Knifsund, Kirsi Meriläinen, Arto Käyhkö, Ville Niukko, Timo Rope ja Aulis Töyli.

Vuoden aikana hallitus uudisti hallituksen alaisten toimielinten rakennetta 1.1.2014 alkaen. Työelämä- ja koulutuspoliittisten toimikuntien lisäksi SEFEllä on verkostoja, kuten ekonomipuheenjohtajien ja kylteripuheenjohtajien verkosto sekä opiskelijapoliittinen verkosto. Niiden lisäksi voidaan valita työ- ja teemaryhmiä, joista päätetään erikseen. Vuodenvaihteessa aloittivat yrittäjätyöryhmä ja brändityöryhmä.

VAIKUTTAMISTA JA TOIMINTAA JÄSENEN HYVÄKSI

SEFEn ekonomijäsenten nettomäärä kasvoi toimintavuonna 386 jäsenellä ja oli vuodenvaihteessa 33 734. Kylterijäseniä oli 16 822, joten yhteensä jäsenmäärä oli runsaasti yli 50 000: 50 556.

Taloudellisen tilanteen jatkuminen edelleen alavireisenä edellyttää, että pystymme tarjoamaan jäsenillemme ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia ja oman uran uudelleenarviointia sekä tukemaan heitä monipuolisesti työelämässä.

Jäsenet tarvitsevat myös tukea ja edellytyksiä työllistymiselle. Jäsenkasvun kannalta keskeistä on saada jäsenet tietoisiksi SEFEn toiminnasta ja palveluista sekä saada heidät käyttämään niitä. Näin he kokevat saavansa jäsenmaksulle kaivattua vastinetta.

Markkinointiviestinnässä kehitetään monikanavaisia toimintatapoja ja -malleja, joilla puhutellaan jäseniä heidän lähtökohtansa huomioonottaen.

Yhteistyötä ekonomiyhdistysten ja kylteriyhteisöjen kanssa ja kesken kehitetään sekä luodaan mahdollisuuksia jatkuvalle dialogille.

Työelämän murroksessa SEFEn tavoite on kehittyä uuden ajan ammattiyhdistysliikkeeksi, jolla on osaamista ja edellytyksiä tukea jäseniään heidän tarpeidensa mukaan työelämän eri käänteissä ja eri­ laisissa tehtävissä. SEFE haluaa kehittää työelämää paremmaksi sekä työnantaja-, työtekijä- että yrittäjäasemassa oleville jäsenilleen.

Vuoden 2014 alussa aloitti brändityöryhmä, jonka tavoitteena on luoda SEFEyhteisölle yhtenäinen brändi. Vetovoimainen ja arvostettu brändi tukee jäsenhankintaa ja -pitoa, vahvistaa ekonomien mahdollisuuksia työllistymisessä ja uralla sekä luo vahvaa ammattilaisyhteisön kuvaa.

SEFE toimii aktiivisena koulutuspoliittisena vaikuttajana tavoitteenaan, että kauppatieteellisen yliopistotutkinnon laatu säilyy korkeana ja että tutkintomäärät ovat mahdollisimman oikein mitoitettuja.

SEFEn jäsenistä edelleen noin puolet toimii sopimuksettomilla aloilla. Tavoitteena on muun muassa YTN-yhteistyössä saada sopimustoiminta laajentumaan kattamaan erityisesti ne alat, joilla työskentelee paljon ekonomeja.

Kiitos luottamushenkilöille ja toimistolle vuoden 2013 työstä. Vahvasta perustasta on turvallista jatkaa työtä jäsenten hyväksi.

SEFEN HALLITUS STYRELSEN 2013 Puheenjohtaja Ordförande Kasperi Launis (Heko) I Varapuheenjohtaja I:a vice ordförande Jerker Hedman (Niord) II Varapuheenjohtaja II:a vice ordförande Kirsi Meriläinen (EHE) III Varapuheenjohtaja III:e vice ordförande Tommi Ora (KY) Jäsenet Medlemmar Leila Auer (LapE) Juuso Enala (TSE) Juuso Heinilä (OulE) Ann-Louise Laaksonen (Niord) Jane Moilanen (Heko) Sami Sipilä (PoSE) Esa Vilhonen (Heko) Päivi Vuorimaa (Heko) Sihteeri Sekreterare Teija Happonen (SEFE)

Kasperi Launis, puheenjohtaja

Aija Bärlund, toiminnanjohtaja E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

47

[ SEFES ÅR 2013 ]

Årsberättelse 2013 Ekonomin återhämtade sig inte 2013 som väntat utan den svaga ekonomiska situationen fortsatte. Detta återspeglades också i högre arbetslöshetssiffror.

Arbetslösheten ökade även bland ekonomer. Vid årsskiftet var cirka 4,5 procent av ekonommedlemmarna arbetslösa. ​ nligt SEFEs lönenivåundersökning steg E medianlönen bland förvärvsarbetande ekonommedlemmar med 2 procent jämfört med föregående år och var nu 4 894 euro.

Inflationen var i genomsnitt 1,5 procent, vilket betyder att ekonomens lön behöll sin köpkraft.

Eftersom den handelsvetenskapliga ämnesföreningen vid Lapplands universitet, Futuuri ry, upphörde med sin verksamhet under verksamhetsåret upphörde även föreningens medlemskap i SEFE. Vid årsskiftet hade SEFE sammanlagt 50 556 personmedlemmar.

SYSSELSÄTTNINGS- OCH TILLVÄXTAVTALET

VERKSAMHETENS RESULTAT

På hösten godkände arbetsmarknadsorganisationerna förhandlingsresultatet som gällde ett sysselsättnings- och tillväxtavtal och detta lugnade ned förhandlingsåret.

Den moderata löneuppgörelsen som ingår i avtalet samt regeringens strukturpaket förväntas öka sysselsättningen. För att stöda arbetsmarknadsavtalet lovade regeringen en inflationsjustering på 1,5 procent beträffande förvärvsinkomstbeskattningen. Avtalet skapar också en stabilare grund för pågående karriär- och pensionsförhandlingar.

Enligt löneuppgörelsen betalas en förhöjning på 20 euro det första året, dvs.

2014, och under det andra året förhöjningar med en kostnadseffekt på 0,4 procent.

YTN-branscherna är på bred front med i sysselsättnings- och tillväxtavtalet. Även om lönehöjningarna är mycket moderata gjordes framsteg i frågor som gäller arbetsliv och arbetshälsa. Bland annat avtal om arbetstidsbanker och distansarbete, jämställdhetsarbetsgrupper och -anteckningar samt arbetshälsoprojekt ökar arbetsmotivationen och möjligheterna till flexibilitet.

Därmed blir det också lättare att sammanjämka arbete och privatliv.

SEFE-SAMFUNDET FORTSATTE ATT VÄXA

Finlands Ekonomförbund SEFE r.f. är en service- och intresseorganisation för personer som har avlagt högskoleexamen inom ekonomiska vetenskaper och för ekonomistuderande. I slutet av 2013 hade förbundet 25 ekonomföreningar och 13 studerandeföreningar som medlemmar.

48

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

Underskottet i den egentliga verksamheten 2013 var -12,1 miljoner euro (2012: – 12,1 miljoner euro) och utfallet motsvarade det budgeterade.

Verksamheten finansierades delvis med intäkterna från investeringstillgångarna.

De realiserade intäkterna från förbundets investeringstillgångar var 5,5 miljoner euro 2013 (2012: 8,4 miljoner euro) och kostnaderna utan värdeminskningar 93 000 euro (2012: 50 000 euro).

Utfallet för de budgeterade intäkterna från investeringsverksamheten (ränteintäkter, hyresintäkter och dividendintäkter utan försäljningsvinster och -förluster) var 4 procent större än det budgeterade. Försäljningsvinsterna uppgick till 2,8 miljoner euro. Inga försäljningsförluster uppstod. I bokslutet gjordes anteckningar i förbundets investeringstillgångar om rehabilitering och värdeminskning till ett värde på sammanlagt 0,2 miljoner euro. Investeringsverksamhetens totalresultat var 5,2 miljoner euro (2012: 7,8 miljoner euro).

En stabil ekonomi är en del av den strategiska stenfoten. I investeringsverksamheten var investeringstillgångarnas marknadsvärde 81 miljoner euro 2013.

RÄKENSKAPSPERIODEN VAR DEN NYA STRATEGINS FÖRSTA ÅR

Året 2013 var SEFEs 78:e verksamhetsår.

Höstförbundsmötet 2012 hade godkänt SEFEs nya strategi för perioden 2013–2015 och därför började strategin förverkligas under verksamhetsåret. Strategin och de strategiska riktlinjerna utgjorde grunden redan för årsplaneringen.

Strategins kärna är ett samfund av individer och i årsplanen var centrala insats-

områden bland annat nätverksbyggande i nätet och i nätverk, en utvidgning av samfundet genom att integrera internationella medlemmar i verksamheten samt att göra strategin till en gemensam strategisk avsikt för hela SEFE-samfundet. Viktiga mål var också omhändertagande av magisterstuderande, utveckling av arbetshälsan med hållbar ledning som tema samt att dela med sig av kunnandet och ekonomernas sysselsättning.

För att genomföra strategin var tyngdpunkter i verksamheten omsorg om medlemmarna genom att säkerställa en högklassig och tillräcklig grundläggande verksamhet i den åtstramade ekonomiska situationen. För att förbättra medlems­förvärvet och -vården utvecklade SEFE bland annat engagerande tjänster, ordnade webinarier, händelser och evenemang, redde ut orsaken till ekonommedlemmarnas utträde och fastställde ledningen av kompetens. Dessutom förnyades och utvecklades de elektroniska redskapen och organiseringen av kampanjer.

Med hjälp av undersökningar fastställdes bland annat magisterstuderandenas förväntningar på SEFE vid övergången till arbetslivet. En undersökning som riktades till ekonomistuderande utfördes för att få reda på vad de förväntar sig av arbetslivet och vad de sätter värde på. För att främja visionen om att SEFE möjliggör tillväxt utvecklades självvärderingsverktyget Hållbar ledning. Med hjälp av verktyget får organisationen en helhetsbild av sina styrkor och sådant som behöver utvecklas.

Höstförbundsmötet den 16 november i Helsingfors valde ny styrelse med 12 medlemmar för perioden 2014–2015. Till ordförande valdes Timo Saranpää. Styrelsen inledde sitt arbete i början av 2014.

FÖRBUNDETS FÖRVALTNING

På förbundsmötena har beslutanderätten utnyttjats av de 37 representanter som medlemsföreningarna årligen utser, en från varje medlemsförening. Representanterna har dessutom personliga suppleanter.

Vid årsskiftet hade SEFE sammanlagt 50 556 person­ medlemmar.

Vårförbundsmötet 2013 godkände ändringar i förbundets stadgar. Enligt de nya stadgarna har ekonomföreningarna per varje påbörjat 6000-tal medlemmar en egen förbundsmötesrepresentant, vilket betyder att Helsingin Ekonomit har tre representanter.

Studerandenas möjligheter att påverka förbättrades genom att tillåta fler än en studeranderepresentant i styrelsen.

Ordföranden för en medlemsförening kan inte vara ordförande för förbundet.

Den nya förbundsstyrelsen för mandatperioden 2014–2015: Timo Saranpää (ordförande), Ann-Louise Laaksonen (1:a vice ordförande), Juuso Heinilä (2:a vice ordförande), Rasmus Savander (3:e vice ordförande, studerandere­ presentant), Heli Aaltonen, Jussi Heikkonen, Ulla Knifsund, Kirsi Meriläinen, Arto Käyhkö, Ville Niukko, Timo Rope och Aulis Töyli.

Under året beslutade styrelsen att med början den 1 januari 2014 förnya strukturen i de organ som lyder under styrelsen.

Förutom arbetslivskommittén och utbildningspolitiska kommittén har SEFE olika nätverk, till exempel nätverket av ekonomiordförande och studerandeordförande, samt ett studerandepolitiskt nätverk. Vid sidan om dessa kan arbets- och temagrupper väljas enligt separata beslut. Vid årsskiftet började företagararbetsgruppen och branding gruppen.

INFLYTANDE OCH VERKSAMHET FÖR MEDLEMMENS BÄSTA

Nettoantalet ekonommedlemmar i SEFE ökade med 386 medlemmar under verksamhetsåret och var 33 734 vid årsskiftet.

Antalet studerandemedlemmar var 16 822, vilket innebär att det totala antalet medlemmar var klart över 50 000: 50 556.

Då den ekonomiska situationen fortsättningsvis är dyster måste vi kunna erbjuda våra medlemmar möjligheter till yrkesutveckling och en omvärdering av den egna karriären samt stöda dem i arbetslivet på ett mångsidigt sätt. Medlemmarna

behöver också stöd och förutsättningar att få arbete. Med tanke på medlemstillväxten är det viktigt att informera medlemmarna om SEFEs verksamhet och tjänster och få dem att utnyttja dessa. På detta sätt upplever de sig få den valuta för pengarna som efterlysts.

Inom marknadskommunikationen utvecklas mångsidiga förfaringssätt och koncept för att vi ska kunna rikta oss till medlemmarna med hänsyn till deras situation. Samarbetet med och mellan ekonomföreningarna och studerandeföreningarna utvecklas och det skapas förutsättningar för en fortgående dialog.

När arbetslivet genomgår förändringar är SEFEs mål att utvecklas till en modern fackföreningsrörelse som har kunskap och förutsättningar att stöda sina medlemmar alltefter deras behov i olika skeden av arbetslivet och i olika uppgifter. SEFE vill skapa ett bättre arbetsliv såväl för arbetsgivar-, arbetstagar- som företagarmedlemmarna.

I början av 2014 tillsattes en arbetsgrupp för branding vars mål är att skapa ett enhetligt brand för SEFE-samfundet. Ett attraktivt och uppskattat brand stöder medlemsförvärvet och -vården, ökar ekonomernas möjligheter att få arbete och göra karriär samt ger en slagkraftig bild av expertsamfundet.

SEFE är en aktiv aktör inom utbildningspolitiken och arbetar för att kvaliteten på universitetsexamen i ekonomiska vetenskaper ska förbli hög och att antalet examina ska vara så rätt dimensionerat som möjligt.

Ungefär hälften av SEFEs medlemmar arbetar fortfarande i avtalslösa branscher.

Målet är bland annat att i YTN-samarbetet få till stånd en utvidgning av avtalsverksamheten så att den särskilt börjar omfatta de branscher där ett stort antal ekonomer arbetar.

Vi tackar de förtroendevalda och kontoret för det arbete som de utfört under 2013.

På en stabil grund är det tryggt att fortsätta arbeta för medlemmarnas bästa.

HUOMIONOSOITUKSET UTMÄRKELSER 2013 Hallitus on myöntänyt seuraavat huomion­ osoitukset: Styrelsen har beviljat följande utmärkelser: Suurten Ekonomien kunniakilpi Förtjänta ekonomers hedersplakett Opetusneuvos Undervisningsråd Pertti Porenne (Heko) SEFE-mitali SEFE-medalj Viestintäjohtaja Informationsdirektör Eeva Riittinen-Saarno (SEFE)

Kasperi Launis, ­ordförande

Aija Bärlund, ­verksamhetsledare E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

49

[ TILINPÄÄTÖS 2013 ]

Tase

Tuloslaskelma Rahayksikkö EURO

01.01.2013 - 31.12.2013

01.01.2012 - 31.12.2012

403 938,85

364 956,72

-3 801 966,09 -72 012,08 -8 618 929,79 -12 492 907,96

-3 456 982,80 -180 762,99 -8 810 130,10 -12 447 875,89

-12 088 969,11

-12 082 919,17

VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Kulut yhteensä Varsinaisen toiminnan kulujäämä

Varsinaisen toiminnan ja varainhankinnan kulujäämä

7 261 423,23

7 188 275,42

-50 921,10

-52 371,73

-4 878 466,98

-4 947 015,48

Muu sijoitustoiminta Osinkotuotot Sijoitusten myyntivoitot Korkotuotot Arvopapereiden arvonpalautus

96 329,45

112 258,58

96 329,45

112 258,58

130 860,30 130 860,30

157 277,10 157 277,10

VASTAAVAA

Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Sijoitukset Käyttöomaisuus Osuudet saman konsernin yrityksissä Osakkeet ja osuudet Sijoitusomaisuus Kiinteistöosakkeet Muut osakkeet

144 885,60 -71 649,10 73 236,50

134 459,20 -100 788,77 33 670,43

1 904 615,42 2 774 767,38 297 413,35

2 048 106,78 5 461 430,89 288 381,12

572 087,55

551 739,32

5 548 883,70

8 349 658,11

Saamiset Pitkäaikaiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset

Rahat ja pankkisaamiset Kulut Sijoitustoiminnan kulut Arvopapereiden arvonalennus

12/31/2012

20 000,00

20 000,00

2 010 314,02

2 010 314,02

1 583 610,68 56 479 711,49 60 093 636,19

1 583 610,68 56 153 995,22 59 767 919,92

60 320 825,94

60 037 455,60

VAIHTUVAT VASTAAVAT

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Kiinteistösijoitukset Vuokratuotot Vastikkeet

12/31/2013

PYSYVÄT VASTAAVAT

VARAINHANKINTA Tuotot Jäsenmaksut Kulut Jäsenmaksuperinnän kulut

Rahayksikkö EURO

-92 779,22

-46 878,66

-360 051,22

-572 673,08

-452 830,44 5 169 289,76

-619 551,74 7 763 776,80

Kulujäämä

290 822,78

2 816 761,32

Tilikauden tulos

290 822,78

2 816 761,32

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

290 822,78

2 816 761,32

VASTAAVAA YHTEENSÄ

0

81 257,39

223 110,00 223 110,00

1 302 076,80 1 383 334,19

25 656,52 1 079 926,80 78 530,68 1 184 114,00

17 506,96 1 084 794,80 184 819,90 1 287 121,66

2 832 099,33

1 187 960,99

4 239 323,33

3 858 416,84

64 560 149,27

63 895 872,44

62 765 260,54

59 948 499,22

290 822,78

2 816 761,32

63 056 083,32

62 765 260,54

476 990,55 110 418,75 916 656,65 1 504 065,95

383 890,67 104 474,00 642 247,23 1 130 611,90

1 504 065,95

1 130 611,90

64 560 149,27

63 895 872,44

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA Toimintapääoma (edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä) Tilikauden ylijäämä/alijäämä

VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

50

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

[ BOKSLUT 2013 ]

SEFEn sijoitussalkku 31.12.2013

Jäsenyhdistykset 31.12.2014

Omaisuuslaji

Markkinaarvo

Yhdistys, lyhenne ja paikkakunta

Puheenjohtaja

Ekonomföreningen Merkur rf, Merkur, Åbo

Alexandra Rehnberg

Milj. euroa

Ekonomföreningen Niord rf, Niord, Helsingfors

Magnus Eriksson

Etelä-Hämeen Ekonomit ry, EHE, Hämeenlinna

Jurkka Sipilä

271

Etelä-Karjalan Ekonomit ry, EKE, Lappeenranta

Virve Juntunen

441

Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, EPE, Seinäjoki

Jorma Soukka

443 17171

Määrä KPL

OSAKKEET Elisa oyj Fortum Kemira Kesko Kone Metso Neste Oil Nokian Renkaat Sampo A Sanoma Sponda Stockmann Stora Enso Oyj R UPM-Kymmene Oyj

69 000 342 500 132 000 219 000 74 000 55 700 120 000 72 000 195 000 80 000 260 000 45 000 300 000 213 500

1,33 5,70 1,60 5,87 2,43 1,73 1,72 2,51 6,96 0,51 0,90 0,50 2,19 2,62

OSAKERAHASTOT Allianz Euroland Equity Growth-IT Danske Invest Kestävä Arvo K Danske Invest North America Enhanced Index K Db X-Trackers Eur Stx 50 UCITS ETF eQ Global Utilities & Energy Evli Europe A Ishares MSCI Emer Mkts Acc JPM Emerging Markets Opportunities EUR UBS GEM Opportinity Fund I-EUR Vontobel -Emerging Markets Equity H eur

1 296

2,19

13 867 519

3,72

1 754 136

3,13

26 000

0,98

13 573

1,40

44 731

2,38

157 000

3,33

Mandatum Life Kapitalisaatiosopimus Nordea Korkosalkku Optimivakuutus Kaleva Käteinen (sis. Talous­ elämä-lehden ennakkomaksua 1,08 M€ ) Aktia Likvida+D

Mari Lahtinen Helena Hynynen

Keski-Suomen Ekonomit ry, KeSE, Jyväskylä

Mari Pitkänen

Kymenlaakson Ekonomit ry, KymE, Kotka

Kati Nikunen

311

Lahden Seudun Ekonomit ry, LaSE, Lahti

Anne Säämänen

651

Lapin Ekonomit ry, LapE, Rovanniemi

Mari Vähäkuopus

273

Lounais-Hämeen Ekonomit ry, LouHE, Forssa

Tanja Paassilta

Oulun Ekonomit ry, OulE, Oulu

Juuso Heinilä

1049

Pirkanmaan Ekonomit ry, PME, Tampere

Janika Lanne

2034

Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, PoKE, Joensuu

Hanne Huhmarsalo

220

Pohjois-Savon Ekonomit ry, PoSE, Kuopio

Ville Räsänen

470

Porin Seudun Ekonomit ry, PorSE, Pori

Saku Vähäsantanen

431

Rauman Ekonomit ry, RaumE, Rauma Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry, RiHyE, Riihimäki Savonlinnan Seudun Ekonomit ry, SaSE, Savonlinna Suur-Savon Ekonomit ry, SuSE, Mikkeli

Susan Pietilä

166

Kaisa Kokkonen

293

Heli Tavasti

174

Turun Seudun Ekonomit ry, TSE, Turku Vaasan Ekonomit - Vasa Ekonomer ry, VaSE, Vaasa Varkauden seudun ekonomit, VarSE, Varkaus

Ville Niukko

2359

Expatriaattiekonomit, Expa

Jerker Hedman

22 319

2,13

Opiskelijayhteisöt

23 235

4,25

3,66 3,86 6,24 2,58

1 150 731

0,31

18 504

1,58

2 2 640 1 750 80,56

90 930

56

Tuula Höglund

69

Heidi Hellström

885

Mervi Markkanen

55 581

Kunniajäsenet (luku sisältyy kokonaisjäsenmäärään)

2,25

NOTEERATTOMAT JA KIINTEISTÖT Kiinteistö Oy Asemapäällikönkatu 12 Koy Jerisjärvi Koy Vierumäen Kuntokylä Ekonomia Oy YHTEENSÄ

Helsingin Ekonomit ry, Heko, Helsinki

30 344

25 814

780 3870

Kainuun Ekonomit ry, KaE, Kajaani

Ekonomijäsenet yhteensä

KORKOINSTRUMENTIT JA KÄTEINEN

Jäseniä

7 33734

Boomi ry, Tampere

Ville Kaukoranta

836

Enklaavi ry, Lappeenranta

Ida Bolander

1189

Finanssi ry, Oulu Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta KY, Helsinki Merkantila klubben - MK rf, Åbo

Vili Koistinen

1554

Heini Toivanen

3287

Daniel Lähde

645

Optimi ry, Joensuu

Mira Tahvanainen

385

Preemio ry, Kuopio

Katariina Rissanen

PorKY ry, Pori

Sini Elomaa

460

Pörssi ry, Jyväskylä Svenska Handelshögskolan i Vasa studentkår SSHV, Vasa Svenska Handelshögskolans studentkår - SHS, Helsingfors Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta TuKY, Turku Warrantti ry, Vaasa

Petri Pekkarinen

1503

417

Alexandra Vikberg

517

Erik Stenberg

2173

Olli Tehikari

1889

Ossi Cavén

2035

Opiskelijajäsenet yhteensä

16822

Jäsenet yhteensä

50556

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

51

LISÄÄ TAPAHTUMIA & KOULUTUKSIA:

[ TAPAHTUU ]

sefe.fi/koulutukset

Ekonomiyhdistykset 6.6. Ekonomgolf på Kurk 18.9. Utställning: Edvard Munch 30.9. Niords jubileums­ seminarium 17.12. Musikal: Mamma Mia! Niords kansli håller stängt från midsommar till början av augusti. SEFE har dejour hela sommaren.

Niord önskar alla läsare en riktigt skön sommar!

Niords kansli Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors Cati Lilja, 0201 299 275 Catarina Söderström, 0201 299 274 Maria Stenholm, 0201 299 209

ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT Tule torikahville Etelä-Hämeen Ekonomien kanssa nauttimaan kesästä ja juttelemaan päivän­ polttavista asioista! Kahvitte­ lemme kesällä Hämeenlinnan torilla joka kuukauden toinen lauantai eli 14.6. ja 12.7. ja 9.8. klo 9.30. Aurinkoista kesää! t. hallitus

ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT 12.7. Ekonomitangot Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Ekonomit kutsuu SEFEn jäseniä seuralaisi­ neen ympäri Suomen mukaan yhteiseen TANGOJUHLAAN lauantaina 12.7.2014 klo 15.00– 17.30 Tangokadun VIP-tiloihin ja sen jälkeen nauttimaan tangon pyörteistä tangokuninkaallisten vauhdittamana.

Olemme räätälöineet edulli­ sen Ekonomin VIP-paketin 55 euron hintaan. Paketti sisältää sisäänpääsyn Tangokadulle, buf­ fetruokailun juomineen ja si­ säänpääsyn tangotansseihin Seinäjoen Urheilutalolle. Tango­ vieraillamme on myös mahdolli­ suus ostaa lippu klo 21.00 alka­ vaan Tangokuningatar Finaaliin Seinäjoki Areenaan. Lipun hinta on 40 euroa.

Muista yhdistyksistä tuleville tangovieraillemme on varattu hotellikiintiö.

Ilmoittautumiset ja tieduste­ lut Etelä-Pohjanmaan Ekonomi­

52

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

en sähköpostiin epe@sefe.fi tai numeroon 050 3363 463. Pyy­ dämme ilmoittautumiset majoit­ tuvilta 15.5. ja ilman majoitusta 16.6. mennessä.

Tule kokemaan tangon taika Seinäjoelle – Hiljaa yössä.

Lisäinfoa ajankohtaisista ta­ pahtumista löydät kotisivuiltam­ me www.epekonomit.net.

HELSINGIN EKONOMIT 9.6. Ekonomin ammatillinen kehittyminen 10.6. Melontasafari Seurasaaren rannoilla 11.6. Sosiaalisen median koulu­ tuskokonaisuus osa 2: LinkedIn yrityksen myynnin, markkinoin­ nin ja viestinnän tukena 11.6. Fiskars Village 365 – retki Fiskarsiin teemalla ”ruukin tarinoita ja käsityöläisiä” 13.6. Matti ja Teppo – The Turku Brothers -musikaalikomedia 5.8. Cooperin testi ekonomeille osa 2 13.8. Kalliokiipeilykokeilu 18.8. Tehoa, tuloksia ja terveyttä ruoasta 19.8. Mihin suuntaan kirjallisuus kulkee, katoaako kirja, muuttuu­ ko suomen kieli? Vierailu WSOY:n kustantamoon 19.8. LJK-golf 26.8. Timanttinen viini- ja samp­ panjailta à la Carsin Wines 1.9. Auron OMT-keskus ja luento OMT-fysioterapiasta niskan ja hartiaseudun hoidossa 6.9. Sähköiset palvelut – avain parempiin palveluihin ja vaiku­ tusmahdollisuuksiin 15.9. Anton Tsehovin Vanja-eno 15.9. Liikkujan ravintolisät 20.9. Bisnestä ja kulttuuria Somerolla 29.9.–3.10. Liettuan pääkaupungit ja Minsk Lisää tapahtumia ja ilmoittau­ tuminen osoitteessa www.heko. fi. HEKO järjestää noin 200 jä­ sentapahtumaa vuosittain. HE­ KOn toimisto: heko@heko.fi

KESKI-SUOMEN EKONOMIT 11.6. After work -ilta, ravintola Alba 12.6. Grillauskurssi 16.7. Vierailu Asuntomessuille 13.8. After work -ilta, ravintola Alba Tuoreimmat tiedot tapahtu­ mistamme saat kuukausittain sähköisestä jäsenkirjeestämme ja kotisivuiltamme www.keski­

THINKSTOCK

EKONOMFÖRENINGEN NIORD Läs om Niords program i Niord­ bladet och på www.niord.fi.

Tango around the clock SEINÄJOEN Tangomarkkinoita vietetään tänä vuonna 30. kerran.

Etelä-Pohjanmaan Ekonomit kutsuu SEFEn jäseniä seu­ ralaisineen ympäri Suomen mukaan yhteiseen TANGO­ JUHLAAN lauantaina 12.7.2014 klo 15.00–17.30 Tangokadun VIP-tiloihin ja sen jälkeen nauttimaan tangon pyörteistä tangokuninkaallisten vauhdit­tamana.

Olemme räätälöineet edullisen Ekonomin VIP-paketin 55 euron hintaan. Paketti sisältää sisäänpääsyn tangokadulle, buffetruokailun juomineen ja sisäänpääsyn tangotansseihin urheilutalolle. Tangovieraillamme on myös mahdollisuus ostaa lippu klo 21.00 alkavaan Tangokuningatar Finaaliin Seinäjoki Areenaan. Lipun hinta on 40 euroa.

Muista yhdistyksistä tuleville tangovieraillemme on va­ rattu hotellikiintiö.

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan Ekonomien nettisivulta www.epekonomit.net ja Seinäjoen Tangomarkkinoiden nettisivulta www.tangomarkkinat.fi.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut Etelä-Pohjanmaan Ekono­ mien sähköpostiin epe@sefe.fi. tai numeroon 0503363463.

Pyydämme ilmoittautumiset majoittuvilta 15.5. ja ilman ma­ joitusta 16.6. mennessä.

Tule kokemaan tangon taika Seinäjoelle – Hiljaa yössä!

suomenekonomit.fi. Jos et saa jäsenkirjeitämme, käy päivittä­ mässä SEFEn jäsenrekisteriin sähköpostitietosi, niin pysyt jat­ kossa ajan tasalla.

Myös osoitteesta info@keski­ suomenekonomit.fi saat lisätie­ toa toiminnastamme. Tervetuloa mukaan!

OULUN EKONOMIT Laita jo päivämäärä kalenteriin: perinteiset rapujuhlat lauantaina 6.9.2014 Nallikarin ravintolassa.

Tiedotamme ajankohtaisista asioista uutiskirjeellä. Jotta saat

kirjeen omaan sähköpostiisi, huolehdithan, että sähköposti­ osoitteesi on ajan tasalla SEFEn jäsenrekisterissä! Tiedot tapah­ tumista löydät myös nettisivuil­ tamme osoitteessa www.oulu­ nekonomit.fi sekä Facebooksivuiltamme. Muistathan, että Syötteen mökkiä voit varata myös kesällä!

POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT Alkusyksyn tapahtumia: 23.8. Päiväretki Kolvananuuroon 28.8. Ekonomilounas 6.9. Rapujuhlat

[ TAPAHTUU ] I/ SEFE.F TUMAT TAPAH

Tapahtumatiedot tarkentuvat myöhemmin. Lisätiedot kotisivuiltamme www.pohjoiskarjalanekonomit.fi

RAUMAN EKONOMIT 1.10. SEFE kouluttaa: Tunteiden johtaminen työelämässä Lisätietoja jäsenkirjeissä ja www. raumanekonomit.fi

TURUN SEUDUN EKONOMIT TGIF – Ekonomi After Work Joka kuukauden ensimmäinen perjantai. Kesän perjantait 6.6., 4.7. ja 1.8. klo 16.30–19, tai sitten vieläkin pidempään. Ravintola Blanko, Aurakatu 1. Illan konsepti on järkkymätön ja pysyy muuttumattomana – DJ, tapakset ja maaginen perjantaipulloarvonta.

Lisäksi tarjolla on tuttuun tapaan vapaata seurustelua ja verkostoitumista. Kutsu kaverikin mukaan. Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy kaikille ekonomeille ja ekonominmielisille.

19.7. EkonomiJazz Linja-autokuljetus. Lähtö Turun Ortodoksisen kirkon edestä klo 10.00 ja paluu samaan paikkaan

PORI JAZZ 2014 Kutsu Ekonomijazzeille (& Avec.) Poriin Kulttuuri­tehdas Kehräämölle lauantaina 19.7. klo 12 alkaen.

Yli 230 osallistujaa vuonna 2013 Letkeä tunnelma, jazz-musiikkia, Cocktail Buffet

Oheistapahtumat: porijazz.fi, suomiareena.fi

Ilmoittautumiset 30.6. mennessä info@porinseudunekonomit.fiosoitteessa.

Lisätiedot: Porin Seudun Ekonomit ry puheenjohtaja Saku Vähäsantanen puh. 040 866 7670 www.porinseudunekonomit.fi Tervetuloa!

Porin Seudun Ekonomit ry:n hallitus

noin klo 01.00. Porin Seudun Ekonomit ovat jälleen kerran kutsuneet meidät perinteiseen EkonomiJazz-tapahtumaan.

Lähde mukaan yhteiskuljetuksella kokemaan Pori Jazzin upea tunnelma, nauttimaan jazz-coctailbuffetista ja verkostoitumaan muiden alueiden ekonomien ja avecien kanssa.

Hinta jäsenille 104 € ja avecille 109 € (sisältää bussikuljetuksen, jazzbuffetin ja konserttilipun). Ilmoittautuminen on päättynyt, mutta peruutuspaikkoja voi kysyä Mika Varjonen p.

050 38 68 416 tai Eija Arvonen 041 46 83 240.

TSE Sport – Turun Seudun Ekonomien urheiluseura TSE Sportin on tarkoitus tuoda yhteen ekonomeja rennon leikkimielisen liikunnan pariin tarjoamalla viikoittaisia liikuntamahdollisuuksia ja eksoottisempia lajikokeiluja. TSE Sport aloittaa toimintansa yhteislenkeillä ja yhteisvuoroilla sekä kuntotestauksilla ja lajikokeiluilla. Kesälle varataan nurmikenttä jalkapalloon ja syksylle/ talvelle salivuoro vaihtuviin lajeihin. Tulossa myös ekonomien juoksuhaaste. Seura etsii aktiivisia jäseniä. Lisätietoja seuran toiminnasta ja tapahtumista antaa Tommi-Juhani Jokinen p.

044 557 1551. Lämpimästi tervetuloa mukaan liikkumaan ja tutustumaan erilaisiin lajeihin.

Seuraa ilmoittelua uutiskirjeissä ja Turun Seudun Ekonomit ry:n nettisivuilla www. turunseudunekonomit.fi TSE ry:n toimisto Toimistosihteeri Marjatta Postinen Käsityöläiskatu 17 D 79, 20100 Turku puh: (02) 469 0680 s-posti: tsery@co.inet.fi Aukioloajat: toimisto suljettu kesä-elokuu 2014 Puheenjohtaja Heidi Mäkinen, p. 040 681 4414 Tapahtumavastaava Eija Arvonen, p. 041 468 3240 www.turunseudunekonomit.fi

VAASAN EKONOMIT Tervetuloa mukaan kesän ja syksyn tapahtumiin!

10.8. Perheretki maailmanperintöalueen sydämeen Tervetuloa Vaasan Ekonomien kesäiselle perheretkelle

Långgrundiin. Lähdemme opastetulle patikkaretkelle Svedjehamnista, ja määränpäämme on Långgrundin näköalatorni. Kävelymatkan pituus on noin 4 km.

Långgrundissa on näköalatornissa vierailun lisäksi mahdollisuus syödä omia eväitä (paikalla grillausmahdollisuus) ja onkia (onkivälineet löytyvät paikan päältä). Takaisin Svedjehamniin pääsemme venekyydillä.

Ilmoittautuminen SEFEn tapahtumakalenterin kautta su

3.8. mennessä. Tapahtuma on ilmainen, ja mukaan voit ottaa lisäksesi 3 henkilöä.

Tulossa syksyllä myös mm. valokuvauskurssi, yritysvierailu ja koulutus. Lue lisää tulevista tapahtumista sähköpostitiedotteista, nettisivuiltamme www.vaasanekonomit.fi tai Facebookista.

KUTSU

Oletko osallistumassa Nordic Business Forumiin Helsingissä 9.–10.10.2014?

Tule verkostoitumaan ja viettämään iltaa hyvässä seurassa SEFEn cocktail-tilaisuuteen torstaina 9.10. varsinaisen seminaariohjelman jälkeen klo 20, Talvipuutarhassa Helsingin Messukeskuksessa.

Ota mukaan ekonomikollegasi, joka ei vielä ole SEFEn jäsen!

Ilmoittaudu tapahtumaan jo nyt tapahtumakalenterin kautta www.sefe.fi/tapahtumat Mukaan mahtuu 200 ensiksi ilmoittautunutta.

Lämpimästi tervetuloa!

Kenelle yrittäjäpalkinto tänä vuonna?

Tutustu tarkemmin ja tee oma ehdotuksesi

www.akava.fi/yrittajapalkinto

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4 23.4.2014 13:33:35 Akava_Yrittäjäpalkintoilmoitus jäsenjärjestöjen lehtiin 67x47 mm 23042014.indd 1

53

BUSINESS VAI PLEASURE? MOLEMMAT KIITOS.

Uusi ŠKODA Superb Combi Outdoor Škodan uusi ja näyttävä Superb Outdoor -crossover ei ujostele työssä eikä vapaa-ajalla. Business Outdoor -varustelu täyttää vaativimmatkin toiveet. Uutuus on valittavissa etu- tai nelivetoisena ja myös DSG-vaihteistolla.

skoda.fi

ŠKODA Superb Combi Business Outdoor alk. 39 752,84 €, autoveroton suositushinta alk. 31 175 € + arvioitu autovero 8 577,84 € CO2-päästöllä 134 g/km, yhdistetty kulutus 5,1 l/100 km. Malliston yhdistetty kulutus ja CO2-päästöt 5,1- 5,7 l/100 km ja 134-149 g/km.

Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. Kuvan auto erikoisvarustein.

Maahantuonti: HELKAMA Vuokraus: AVIS

Tykkää meistä facebook.com/SkodaSuomi

[ YHTEYSTIEDOT ] SUOMEN EKONOMILIITTO – SEFE RY Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229 e-mail etunimi.sukunimi@sefe.fi www.sefe.fi

FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE RF Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229 e-mail förnamn.efternamn@sefe.fi www.sefe.fi

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSKAP

VIESTINTÄ – INFORMATION

Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar jasenrekisteri@sefe.fi Sari Ridanpää, Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – Studerandemedlemmar Carita Erkkilä

Ekonomi-lehti – Tidningen Ekonomi Alma 360 Markkinointi – Marknadsföring Nina Enberg Viestintä – Information Marianne Falck-Hvilstafeldt, Lauri Laavakari, Heidi Haapalainen (perhevapaalla - föräldraledig) Viestintäjohtaja – Informationsdirektör Eeva Riittinen-Saarno

020 693 200 0201 299 246

Yhteystietojen muutokset voit tehdä myös internetin kautta: www.sefe.fi > Jäsenpalvelu > Omat sivut. Kirjaudu jäsentietoihin ensimmäisen kerran ­jäsennumerollasi ja henkilötunnuksen loppuosalla ja sen jälkeen olemassa olevilla ­käyttäjätunnuksillasi.

URA- JA KEHITYSPALVELUT – KARRIÄRRÅDGIVNING OCH -UTVECKLING* Palkkatieto – Lönerådgivning 0201 299 206 palkkaneuvonta@sefe.fi Urapalvelut / Ammatillinen kehittyminen – Karriärtjänster / Kompetensutveckling Arja Parpala, Birgit Lindholm, Nina Juhava, Kristiina Kurki (30.6. asti) Hannele Heikinheimo, Anu Varpenius, Taija Kääriäinen (24.6. alkaen) Ekonomirekrytointi – Ekonomrekrytering Sirja Kulmala-Portman (perhevapaalla – föräldraledig), Taija Kääriäinen (vuorotteluvapaalla – alterneringsledig 23.6.2014 asti), Tiina Myöhänen-Astikainen Työskentely ulkomailla – Arbete utomlands Arja Parpala Yksikön assistentti – Enhetens assistent Päivi Kutvonen Kehitysjohtaja – Utvecklingsdirektör Anja Uljas

LAKIYKSIKKÖ – JURISTENHET* Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister klo 9.00–12.00 Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205 Petteri Kivelä, Emilia Reinikainen, Riku Salokannel, Timo Voutilainen, Lasse Johansson, Johanna Hämäläinen Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning Jan Degerlund Yrityksen perustamisneuvonta – Startrådgivning för företagare Riku Salokannel, klo 9.00–12.00 Ulkomailla työskentelyn lakiasiat – Juridiska ärenden gällande ­utlandsarbete klo 9.00–12.00 Lasse Johansson, Emilia Reinikainen Työttömyysturvaneuvonta – Rådgivning i arbetslöshetsfrågor Susanna Rintala, ma–ti ja to–pe klo 9.00–12.00 020 693 273 Lakiyksikön johtaja – Juridiska enhetens direktör Jan Degerlund Työttömyyspäivärahat – Dagpenning vid arbetslöshet IAET Puhelinpalvelu, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600 IAET Jäsenasiat, ma–to klo 12–14 (09) 4763 7610 www.iaet.fi IAET-kassan asiakaspalvelupisteen (osoite Ratavartijankatu 2 B) aukiolo­ajat ma ja ke klo 10–15 sekä pe klo 10–13 (ti ja to suljettu). * Palveluille on myös sähköinen ajanvarauskalenteri > www.sefe.fi

EDUNVALVONTA – INTRESSEBEVAKNING Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka – Arbetsmarknads- och samhälls­politik Kosti Hyyppä, Antti Leino, Tage Lindberg, Riikka Mykkänen, Riikka Sipilä, Tuomas Viskari Koulutuspolitiikka – Utbildningspolitik Minna Nieminen, Suvi Eriksson, Eeva Salmenpohja (perhevapaalla – föräldraledig) Opiskelijatoiminta – Studerandeverksamhet Katri Haakana, Tanja Hankia Yksikön assistentti – Enhetens assistent Salla Grönholm Edunvalvontajohtaja – Intressebevakningsdirektör Lotta Savinko

MUUT PALVELUT – ÖVRIGA TJÄNSTER Julkaisutilaukset – Beställning av publikationer Krista Salo Järjestötoiminta – Organisationsverksamhet Satu Taivainen Tapahtumakoordinaattori –

JÄSENYHDISTYKSET – MEDLEMSFÖRENINGAR Ekonomiyhdistykset – Ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, ­Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, ­Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, ­Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, ­Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, ­Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, ­Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, ­Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen–Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit – Expatriatekonomerna ry

Evenemangkordinator Hannele Hämäläinen Tutkimukset – Utredningar Juha Oksanen

HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMI Asiakashallinta – Kundförvaltning Tuija Mäkinen Talous – Ekonomi Leena Lillomäki, Suvi Viinikainen Toiminnanjohtajan sihteeri – Verksamhetsledarens sekreterare Teija Happonen Toiminnanjohtaja – Verksamhetsledare Aija Bärlund Informaatikko – Informatiker Ville Tolvanen, Ulla Niemelä (perhevapaalla – föräldraled.)

Opiskelijayhteisöt – Studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu Helsingin kauppatieteiden ­ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans ­Studentkår, Helsingfors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – Mer information: www.sefe.fi > SEFEstä > SEFE-yhteisö www.sefe.fi > Om SEFE > SEFE-samfund

KYLTERIYHDYSHENKILÖT – SEFES KONTAKTPERSONER Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö ­avustaa, kun h ­ aluat tietää SEFEn opiskelijapalveluista.

Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@sefe.fi.

Hanken: Päivi Hutukka Aalto: Lauri Kaipainen JY: Veera Leppänen LUT: Ella Laurila OY/LY: Jouni Nykyri ISY: Jenna Toivanen TaY: Sampo Juuti Hanken Vasa Campus: Markus Heikkilä TSE: Veera Iliev ÅA: Marina Stenbäck VY: Lotta Takala Pori: Suvi Kaskimäki

Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min.

0206- ja 0209-alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min.

E KO N O M I 3 / 2 0 1 4

55

Voita 600 €:LoLaA! kunt

Hyvää oloa

TURVALLISUUDESTA Elämänilo syntyy hyvinvoinnilla. Älä unohda itseäsi arjen keskellä.

Tutustu turvallisuutta tuoviin vakuutusetuihin SEFEn jäsenille ja voita 600 euron lahjakortti Personal Trainerille!

IF.FI/SEFE

010 19 19 19