a product message image
{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade

Page 1

LEHTI HARTWALLIN SIDOSRYHMILLE

2 ˙ 2014 NAUTINNOLLINEN BISNESLEHTI ASKELEEN EDELLÄ .

Keidas armeijan arjessa NÄYTTELIJÄ KOHTAA PELKONSA JUHLAJUOMIEN KESTOTÄHTI ASIAA MAKEASTA

HYVÄ IDEA ­ VIE PITKÄLLE s. 26

KULUTTAJAT MÄÄRÄÄVÄT TAHDIN MILLAINEN MARKKINOINTI KOUKUTTAA?

UUTTA: ­H ARTWALL JAFFA VIHREÄ MANDARIINI, PEPSI NEXT, UPCIDER LIGHT APRIKOOSI... s. 30-33


2

P O IN T 2  ˙ 2 0 14


HARTWALL

04 ˙ PINNALLA Terassiohjeista keskustellaan, lohen kaveri on Novelle ja kesä koittaa pian.

☑ 10 ˙ MITEN VIIDAKKORUMPUA SOITETAAN? Markkinointia läpi kanavien.

16 ˙ KYLMÄHERMOINEN HUUMORINAINEN Näyttelijä Iina Kuustonen uskaltaa kohdata pelkonsa.

☑ 18 ˙ SOTILAAN ARJESSA 80 prosentissa Suomen sotilaskodeista juodaan Hartwallin juomia.

☑ 23 ˙ TURVALLISEN MAKEAT Erilaiset makeutusaineet puhututtavat.

26 ˙ HYVÄ IDEA Jumpru Pub: legenda, jossa kummittelee.

28 ˙ ARVOSTETTU JUHLAVIERAS Kieltolain aikaan syntynyt Pommac: iloa ja makua jo lähes sata vuotta.

⊳ 30 ˙ KESÄN UUTUUDET Hartwall Jaffa Vihreä Mandariini, Pepsi Next ja kesäiset erikoisoluet.

34 ˙ TIENRAIVAAJA Biohakkerit, kummat ravintolat ja itämainen drinkkivinkki.

Kova sesonki päällä Kevätauringon säteet muistuttavat taas pian lähestyvistä terassikeleistä ja mökkeilykaudesta. Vuoden vilkkain juomasesonki häämöttää jo. Kaikkien aikojen kesäsesonki rakennetaan yhteispelillä. Yhdessä teidän, asiakkaidemme, kanssa tehdyt ja huolella hiotut suunnitelmat sekä tinkimätön toteutus takaavat parhaimman kesäkauden niin meille kuin kuluttajillekin. Hartwallilla on aina panostettu pitkäjänteisesti innovatiivisuuteen, ja haluamme jatkossakin pysyä juoma-alan innovatiivisimpana suunnannäyttäjänä. Alkuvuosi on ollut muutosten aikaa niin Hartwallilla kuin juomaalalla yleensäkin. Veronkorotukset, paineet alkoholimainonnan ympärillä sekä kiristyvä kilpailu ovat ajaneet muuttamaan Hartwallin rakenteita. Tämän rakennemuutoksen ansiosta voimme nyt vastata alan haasteisiin ja toimia entistä asiakaslähtöisemmin. Asiakkaiden ­ ja kumppaneiden kanssa tehty hyvä yhteistyö on myös luja pohja onnistumisille vuoden kovimpana sesonkina. Juomaelämyksiä janoaville kuluttajille tarjoamme tällä kaudella jälleen kiehtovia uutuuksia, joista osa on myös kehitetty kuluttajien kanssa. Lisäarvovesien kasvu jatkuu yhä vahvana ja Suomen suosituin kivennäisvesi Novelle jatkaa vesimarkkinan veturina. Vastuullisena toimijana tarjoamme markkinoiden monipuolisimman matala-alkoholisten juomien valikoiman. Perinteikkään Hartwall Jaffan uutuusmaut kuuluvat olennaisesti kesään, iloon ja aurinkoon. Alkuvuoden megauutuus, Pepsi Next, taas on aloittanut kotimaan valloituksen vahvasti. Tulevana sesonkina onkin mitä parhain mahdollisuus hyödyntää monipuolisen tuoteportfoliomme tarjontaa ja antaa kesäkauden uutuuksien näkyä ja kuulua pitkin Suomea. Marko Airamaa Myyntijohtaja Hartwall PS. Muistetaan samalla myös nauttia kesästä. Linnanmäki on yksi monista kumppaneistamme ja mitä parhain ympäristö nautiskella Hartwall Jaffaa Suomen suvessa.

TSEKKILISTA. NIIN TIEDÄT, MISTÄ ALA PUHUU.

POINT – Oy Hartwall Ab:n asiakaslehti Päätoimittaja Hanna Leppäniemi Toimitusneuvosto Maija Ankkuri, Heidi Päiväniemi, Maria Malila, Noora Pöyhönen & Petra Tuulos Toimituksen osoite Oy Hartwall Ab, PL 200, 00371 Helsinki, point@hartwall.fi Lehden toimitus Alma 360 Tuottaja Irene Easton Toimitussihteeri Anna Kauhala Ulkoasu Antti Nikunen, Liisa Seppo (AD) Kuvatoimittajat Anna K ­ eski-Kohtamäki & Ida Nisonen Kannen kuva Minna Kurjenluoma Kannen tuotetiedot Sokos, Benetton Kamppi, Parisi Paino PunaMusta Painos 15 300 Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2014

441 619 Painotuote

PEFC/02-31-151

Hartwall kunnioittaa ympä­ristöä kaikessa toiminnassaan. Point painetaan S ­ uomessa ­kasviöljypohjaisilla väreillä entistä ekologisemmalle paperille.

P O INT 2  ˙ 2 0 1 4

3


MISSÄ MENNÄÄN MAKUMAA ILMASSA

SIIDERINYSTÄVÄT OVAT KOKEILUNHALUISIA

Hartwall on tutkinut siidereiden kulutusta useissa eri tutkimuksissa. Tulos on selvä: uusia makuja kokeillaan mieluusti. ”Kuluttajien kokeilunhalu näkyy esimerkiksi siinä, miten suosittuja Upciderin makuraadit ovat olleet”, kertoo markkinointipäällikkö Noora Pöyhönen. Myös uudet brändit ja tuotteet ­otetaan siidereissä nopeasti vastaan. Esimerkiksi Happy Joen nopea suursuosio yllätti, ja Upcider Granaattiomena oli myyntimenestys viime kesänä.

SENIORIT OSTAVAT TUTUSTA PAIKASTA

Hartwall tutki viime vuoden aikana seniorien kulutuskäyttäytymistä ja ajanviettotapoja. Selvisi muun muassa, että kesämökillä eniten aikaansa viettävät seniorit. Mökillä myös juomien kulutus muuttuu kaupunkiarkeen verrat­tuna: mökillä itsensä hemmottelu on sallitumpaa. Tämä näkyy panimojuomien kulutuksen kasvussa. Mökkikaudella senioreilla juomakategorioista nousevat erityisesti vedet, oluet ja lonkerot. Suurin osa ostoksista tehdään tutuissa pienissä tai keskikokoisissa myymälöissä – hypermarketteja suositaan mökille siirryttäessä sekä muissa erityisissä tilanteissa.

VESIEN SUOSIO KASVAA VOIMAKKAASTI

Lisäarvovesien markkinaosuus on noussut kohisten, ja kasvun odotetaan yhä jatkuvan vahvana. ”Terveellisyystrendi ja hyvinvointiin panostaminen tuovat entistä enemmän kuluttajia lisäarvovesien pariin”, kertoo vesien tuotepäällikkö Tea Ijäs. Hyvinvointia edistävät ja tukevat vedet houkuttelevatkin kuluttajia erityisesti virvoitusjuomakategoriasta ja muista alkoholittomista tuoteryhmistä. Kasvu vaikuttaa koko vesikatego­ rian kokonaiskulutuksen nousuun lähivuosina. Lisäarvovedet muodostavat jo nyt merkittävän osuuden Hartwallin vesikategorian volyymistä, ja osuuden odotetaan kasvavan entisestään.

4

P O IN T 2  ˙   2 0 14

HELSINGIN TERASSI­ OHJEISIIN AIKALISÄ

VIIME SYKSYNÄ pääkaupunkiseudulla kohistiin Helsingin kaupungin kiristämistä terassiohjeista. Ohjeissa puututtiin yksityiskohtaisesti muun muassa mainosvarjojen ­ ja markiisien väreihin sekä tuotemerkkien näkymiseen terasseilla. Kiista johti alkukeväästä jopa ­yli 130 ravintolan boikottiuhkaan, mutta tilanne saatiin soviteltua, kun Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry ja Helsingin kaupungin rakennusvirasto istuivat neuvotte­lemaan ohjeista. Tämän kesän osalta pelisäännöt eivät juuri muutu entisestä. Ohjeet eivät suoraan kiellä tuotemerkkien näkymistä terasseilla, mutta mainoslaitteiden vaatimia toimen­ pidelupia aiotaan jatkossa myöntää entistä harkitummin. ”Räikeästi katukuvaan vaikuttaviin mainosbanderolleihin ja -varjoihin tullaan jatkossa puuttumaan”, toteaa osastopäällikkö ­Pekka Henttonen Helsingin kaupungin Rakennusvirastosta. Alkavan kesän osalta ravintolat ­voivat huokaista helpotuksesta, mutta isompia mylläyk­siä terassien pitoon saattaa olla luvassa ensi vuonna, kun alkoholilakia uudistetaan.

Uusia keinoja viestiä asiakkaille

OHJEET EIVÄT SUORAAN KIELLÄ TUOTEMERKKIEN NÄKYMISTÄ TERASSEILLA

Tuotemerkkien näkyminen ja niillä viestiminen on monelle ravintolalle erottautumiskeino. ”Brändien avulla ravintola viestii, että meillä myydään laadukkaita tuotteita. Moni asiakas valitsee ravintolan siellä myytävien tuotemerkkien ja niiden luo­mien mielikuvien perusteella”, sanoo Hartwa-Traden asiakasmarkkinointipäällikkö Lotta Eerola. Kun tuotemerkkien näkymistä terassilla rajoitetaan, on ravintoloiden keksittävä uusia keinoja asiakkaiden palvelemiseen. Eerola muistuttaa, että asiakkaan katse kohdistuu ravintolassa nopeasti SHUTTERSTOCK ­siellä oleviin ihmisiin. Ravintolan tarjonnasta ­ ja tyylistä voidaan viestiä esimerkiksi henkilökunnan vaatetuksella. Kun brändien näkymistä rajoitetaan, muuttuvat henkilökohtainen palvelu ja suosittelu yhä tärkeämmiksi ­asiakaskoh­taa­misissa.

Asiaa voi seurata jatkossa muun muassa Matkailuja Ravintolapalvelut MaRa ry:n nettisivuilta. mara.fi


NÄIN HUIPPUTUOPPI SYNTYY! Pohjantähti-tarjoilurituaali varmistaa hanaoluen laadun kiireisinäkin kausina. Erityisesti Lapin Kultaa varten suunniteltu tarjoiluohjeistus pitää sisällään neljä askelta: pesty lasi, oluen ­oikeaoppinen lasku, täydellinen, tasainen vaahto sekä kohtelias tarjoilu. ”Lapin Kulta on premium-tuote, ­ ja haluamme, että sen laatu säilyy myös hanasta annostellessa”, oluen tuotepäällikkö Pekko Koski kertoo. Pohjantähti-tarjoilurituaalin osaajiksi koulutetaan syksyllä noin kaksikymmentä ravintolaa. KREETTA JÄRVENPÄÄ

+ Lohi

”Novelle Vadelma-Raparperi on kuin luotu juo­ maksi brunssille! Superraikas kivennäis­vesi on täynnä makua ja vaatii rinnalleen luonteikkaan annoksen. Siksi tarjoan sen kanssa lohta, joka saa potkua verigreipistä ja kauden vihreistä.” – kokki Meri-Tuuli Lindström

Lohta, kaalia ja verigreippimousselinea (2:lle) 400 g lohifilettä suolaa, mustapippuria VERIGREIPPIMOUSSELINE: 0,75 dl verigreipin mehua 2 munankeltuaista 1 dl smetanaa, vaahdotettuna 80 g huoneenlämpöistä voita verigreipin raastettu kuori mustapippuria

KAALIPAISTOS: 1 rkl voita 150 g uusia perunoita, puolitettuina ja keitettyinä 150 g vihreää parsaa, putsattuna ja leikattuna 200 g kaalia suikaloituna 2 tl Dijonin kokojyväsinappia loput verigreipin mehusta suolaa, mustapippuria

1. Yhdistä keltuaiset ja greippimehu kulhoon ja aseta se vesihauteen päälle. Keitä vesihauteen päällä koko ajan vispaten kuohkeaksi ja paksuksi vaahdoksi. Sekoita voi nokare kerrallaan seok­ seen ja nosta kulho hau­ teesta jäähtymään työta­ solle, sekoita aina välillä. 2. Poista lohesta nahka, leikkaa annospaloiksi ja suolaa palat. Paista kuu­ malla, kuivalla pannulla juuri ja juuri kypsäksi, noin minuutin per puoli. Rouhi päälle mustapippuria.

3. Kuumenna voi korkea­ reunaisessa pannussa. Lisää perunat ja pilkottu parsa ja ruskista. Lisää kaali ja sinappi, paista hetki ja kaada lopuksi joukkoon verigreipin mehu. Kiehauta ja mausta suolalla ja pippurilla. 4. Sekoita smetana mousselinen joukkoon ­ ja mausta mustapippurilla ja verigreipin kuorella. Asettele lohet kaalipedille ja tarjoa kastikkeen kera.

P O INT 2   ˙ 2 0 1 4

5


BRÄNDIEN VOIMAA

LUE POINTIA MYÖS VERKOSSA. WWW.HARWALL.FI/POINT

HARTWALL NÄKYY KESÄSSÄ 1. HARTWALL, 2. HARTWALL, 3. STADION-SÄÄTIÖ / SINI PENNANEN, 4. HARTWALL

SUOMEN LETKEÄT kesäkau­

1.

pungit ovat juomabrändeille erin­ omainen mahdollisuus rakentaa imagoaan, sitouttaa faneja sekä tavoittaa uusia asiakasryhmiä. Hartwall on mukana lukuisissa kesätapahtumissa tunnettujen brändien voimalla. Upcider tuo ensi kesänä astetta enemmän nostetta kulut­ tajakohtaamisiin elektronisen tanssimusiikin kautta. ”Elektroniselle tanssimusiikille on tyypillistä some-keskeinen ja sosiaalinen kulttuuri, ja tunnel­ maa nostattava tanssimusiikki istuu erinomaisesti Upciderin konseptiin”, kertoo siiderien tuotepäällikkö Mira Halonen Hartwallilta. Varaslähdön kesän festivaalei­ hin Upcider jo otti keväällä, kun

3. 2.

4.

6

P O IN T 2  ˙  2 0 14

sen Instagram-tili lanseerattiin Armin van Buurenin keikalla. Kesällä Upcider on mukana aina­ kin Summer Sound -tapahtu­ massa, jonka yhteydessä faneille tarjotaan mahdollisuus toimia kaveriporukkansa tunnelmaa nostattavina ”upcidereina” ja voit­ taa lippupaketteja festivaaleille. Heinäkuussa kaupunkikuva piristyy ympäri maata, kun muun muassa Qstock, Suomipop-festi­ vaali, Lahden Yöt, DBTL, Meri­ päivät ja Tammerfest valtaavat kaupungit Oulusta Kotkaan usean päivän ajaksi. Näissä tapahtu­ missa hauskanpidossa on mukana erityisesti Foster’s, ja koko muu tuotevalikoima on edustettuna tapahtuma-alueen ravintoloissa. Hartwall on ollut näiden suo­ sittujen tapahtumien yhteistyö­ kumppanina jo vuosia. ”Kaupunkitapahtumat antavat brändeille hienon mahdollisuu­ den olla mukana ihmisten haus­ kanpidossa kaupungin keskus­ tassa”, kertovat myyntiedustaja Mika Mandelin ja myyntipäällikkö Juha Tuokko. Kesällä alkaa merkittävä yhteis­ työ Olympiastadionin kanssa. Samalla saadaan kansan rakas­ tama Original Long Drink vahvasti juurilleen stadionille. ”Aito, oikea lonkerohan sai alkunsa vuoden 1952 olympialai­ sista. Haluamme vahvistaa brän­ din ja sille merkityksellisen Olym­ piastadionin yhteyttä, ja tulevina vuosina tätä yhteyttä tullaan hyö­ dyntämään paitsi fyysisesti muun muassa stadionin myyntipisteissä ja tapahtumissa, myös brändin viestinnässä”, kertoo lonkeroiden tuotepäällikkö Turkka Hirvonen. 1. Kesätapahtumat ovat ­ brändeille mahdollisuus. 2. Foster's on mukana hauskanpidossa. 3. Lonkero palaa juurilleen. 4. Upciderin Instagram-tili ­lanseerattiin Armin van Buurenin keikalla.


0,0 %

LAPIN KULLAN nollaolut on Suomen ensimmäinen kotimainen täysin alkoholiton olut!

LASI VIINIÄ -PÄIVÄ keräsi helmikuussa lähes 200 ravintolakanavan asiakasta saman katon alle. Tapahtumassa esiteltiin ravintoloitsijoille Hartwa-Traden 50 uutta viiniä, joita oli maistattamassa viinintekijöitä ympäri maailmaa. ”Saimme erittäin hyvää palautetta sekä päämiehiltä että kävijöiltä”, iloitsee asiakasmarkkinointipäällikkö Lotta Eerola.

MÖKKILÄISET PITÄVÄT HUOLTOASEMAN KIIREISENÄ

TOPI YLÄ-MONONEN

ILOMANTSIN KESKUSTASSA sijaitseva ­ Neste Ilotuuli on kesäturisteille ja paikal­ lisille tuttu jo vuosikymmenten takaa. Ilotuulessa riittää asiakkaita talvisinkin, mutta kesän kynnyksellä tahti vilkastuu, kun Ilomantsin asukasmäärä kaksinkertais­ tuu mökkiläisten ja matkailijoiden myötä. ”Samat tuotteet ja palvelut tekevät ­kauppansa ympäri vuoden, kesällä kaikkea menee vain enemmän. Toki virvoitusjuo­ mien ja vesien myynti nousee kesäkuukau­ sina ihan selvästi. Perusvalikoima on pidet­ tävä kunnossa kesälläkin ja huolehdittava ­siitä, että tuotteita on kylmässä riittävästi”, ­ kertoo Ilotuulen kauppias Aimo Kettunen. Huoltoasema jää esimerkiksi oluen ­myynnissä vieressä porskuttavien market­ tien jalkoihin, mutta toisaalta pienellä myyntipisteellä on omanlaisensa edut. ”Panostamme palveluun täysillä. Sen asiak­kaat onneksi tietävät, ja meillä on pal­jon vakiokävijöitä väliaikaistenkin asuk­ kaiden joukossa. Monet mökkiläiset tulevat joka vuosi morjestelemaan kesän alussa, kun saapuvat taas paikkakunnalle”, Kettunen kehuu. Pohjois-Karjalaan monia turisteja vetää hyvät kalastus-, sienestys- ja marjastusmah­ dollisuudet. Ilotuuli vastaa sesonkituottei­ den kysyntään pitämällä niitä valikoimissa aina tarvittaessa – ja mitä hyllystä ei löydy, voidaan aina erikseen asiakkaalle tilata.

ILOMANTSIN ASUKASMÄÄRÄ KAKSINKERTAISTUU MÖKKILÄISTEN JA MATKAILIJOIDEN MYÖTÄ. Kauppias Aimo Kettunen kertoo, että Ilotuulella on uskollisia kesäasiakkaita. P O INT 2  ˙ 2 0 1 4

7


VAIKUTTAVAA ASIAA

KUNNON EVÄÄT KESÄÄN

1. VARAUDU HELLEKAUTEEN

”Kesäkuukausien aikana alkoholittomia annospakkauksia myydään noin kolmannes koko vuoden volyymista. Kylmälaitteet kannattaa pitää kunnossa, sillä vedet reagoivat lämpimään säähän kaikista voimakkaimmin. Muista, että erilaisilla combo-ratkaisuilla ja annospakkausten hyvällä esillelaitolla saa kannattavaa impulssimyyntiä kasvatettua – myös kesän sateisina päivinä”, asiakasmarkkinointipäällikkö Petra Tuulos kertoo.

2. VASTUULLISTA JUHLIMISTA

”Juhlajuoma voi mainiosti olla myös alkoholiton. Uusi Pommac Rosé sopii kilistelyyn missä tahansa kesän juhlissa. Freixenet’ltä on ravintolamyynnissä myös erinomainen alkoholiton kuohuviini piccolopullossa”, vinkkaavat tuotepääl­likkö Karita Taura ja asiakasmarkkinointipäällikkö Lotta Eerola.

LEFFAKORKKI­ KAMPANJA TAAS KÄYNNISSÄ! 2.6.–15.8. 8

P O IN T 2  ˙   2 0 14

3. TERASSIKESÄN VIILENTÄJÄT

”Upcider-siideristä ja Finest Call -drinkkimiksereistä valmistuu vaivattomasti ja nopeasti kesäterasseille raikkaat kannujuomat”, asiakasmarkkinointi­ päällikkö Lotta Eerola sanoo. RAIKKAAN OMENAINEN KESÄKANNU: 2 x 0,33 l plo Upcider Dry Apple 14 cl Finest Call Sweet & Sour Mix 8 cl kirpeää omenalikööriä soodaa koristeeksi sitruunapaloja

4. VARUSTAUDU: VESIEN MYYNTI KASVAA

5. PIKNIK-KORIIN SIIDERIÄ JA JUUSTOJA

”Tärkeimmät käyttötarpeet, joihin kivennäisvesiä ostetaan, ovat janon sammuttaminen ja virkistyminen. Vesien myynti kasvaakin kesällä 80 prosenttia. Varmista vesien riittävä tila myymälässä ja myyntipisteissä huomiota herättävien vesiesittelyiden avulla”, vinkkaa vesien tuotepäällikkö Tea Ijäs.

”Happy Joe Cloudy Applen valmistuksessa on käytetty suodattamatonta omenamehua. Maanläheinen juoma sopii herkullisesti puolikovan Comtejuuston seuraksi. Cloydyn ja Comten makua täydentämään istuvat kuivatut aprikoosit ja suolapähkinät”, kertoo tuotepäällikkö Mira Halonen.


”Hartwall Jaffan joulukorttikampanjalla tuettiin Uusi Lastensairaala -hanketta, ja haluamme jatkaa hyvän tekemistä kesälläkin. Kesän ajan jokaisesta myydystä Hartwall Jaffa Appelsiinin 12-packista lahjoitetaan 25 senttiä uudelle lastensairaalalle.” - Hartwallin asiakasmarkkinointipäällikkö Annika Sandell

10 €

Osta 10 eurolla suomalaisia tuotteita, luo 10 000 työpaikkaa! sinivalkoinenjalanjalki.fi

MAKIA

JAFFAN KESÄHITTI ON NUORTEN KÄSIALAA HARTWALL JAFFA on mukana Suomen lasten ja nuorten säätiön Myrskyhankkeessa tänäkin keväänä. Hankkeen tavoitteena on tukea syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Viime vuonna nuoret suunnittelivat Jaffan joulu­ kampanjan julisteet, ja tänä vuonna puuhataan musiikin parissa. Kevään kestävässä projektissa nuoret tekevät Hartwall Jaffa Vihreälle Mandariinille kesäbiisin ja musiikkivideon yhdessä musiikin ammattilaisten kanssa. Mukana on noin kymmenhenkinen porukka nuoria, jotka tekevät musiikin ammattimuusikko Tommy Lindgrenin avustuksella. Tavoitteena on saada kappale valmiiksi toukokuun loppuun mennessä, jonka jälkeen se työstetään Vihreän Mandariinin kesän radiomainokseksi. Lisäksi biisi tulee kuulumaan Vihreän Mandariinin kesäkiertueella. ”Nuoret ovat todella innoissaan projektista ja lähtivät heti ensimmäisessä tapaamisessa kehittämän ideoita. Hartwall Jaffaa selvästi arvostetaan brändinä, ja siihen liittyy paljon positiivisia mielikuvia. Toki tämä on nuorille myös mahdollisuus omien unelmien toteuttamiseen. Kaikilla heillä on suuri intohimo musiikin tekemiseen”, iloitsee Hartwall Jaffan tuotepäällikkö Karita Taura.

VIENTIÄ RAIKKAALLA TAVALLA

”TÄMÄ ON NUORILLE MAHDOLLISUUS OMIEN UNELMIEN TOTEUTTAMISEEN.”

LAPIN KULTA ja kotimainen vaatemerkki Makia toteuttivat viime kesänä Full Steam Ahead -kier­ tueen, jossa Makian SS14-malliston kunniaksi 14 suomalaista bändiä kiersi höyrylaiva s/s Norrkullalla Helsingin rannikolla. Kiertueesta kuvattiin dokumenttielokuva, joka julkistettiin tänä keväänä. Elokuva esittää ajankuvan tämän hetken suomalaisesta musiikista sekä lupaavimmista yhtyeistä. Lapin Kulta oli maaliskuussa mukana myös elokuvan julkaisukiertueella Berliinissä, Barcelonassa, Oslossa ja Helsingissä.

THINKSTOCK

JONNA KOIVUMÄKI

SUOMALAISEN TYÖN ASIALLA HARTWALL ON MUKANA koko vuoden kestävässä Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjassa. Kampanjan tarkoitus on muistuttaa kuluttajia kotimaisen työn merkityksestä. Suomalaisen Työn Liiton ja Keskon koordinoimaan kampanjaan osallistuu joukko suomalaisten elintarvikevalmistajien ja käyttötavarateollisuuden kärkiyrityksistä. ”Kotimainen työ on meille suomalaisena valmis­ tajana aina tärkeää, ja siitä on syytä muistuttaa kuluttajia aika ajoin”, toteaa Hartwallin laki- ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Pekka Lindroos. Kampanjassa mukana olevissa tuotteissa on Sinivalkoinen jalanjälki -tunnus, joka tekee suomalaisen tuotteen valitsemisesta entistä helpompaa. Hartwallin tuotteista Lapin Kulta -oluet, Novelle -vedet ja Hartwall Jaffa -virvoitusjuomat ovat mukana Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjassa. PO IN T 2   ˙  20 1 4

9


PÄIVITYS FACEBOOKIIN Harvinaisen hyvä terassi. Suosittelen! Onko kukaan kaupungilla?

10

P O IN T 2  ˙  2 0 14


TEKSTI HASSE HÄRKÖNEN ˙ KUVAT MINNA KURJENLUOMA

VIIDAKKORUMPU

SOIMAAN Digitaaliset kanavat ja sosiaalinen media antavat uusia mahdollisuuksia asiakkaiden tavoittamiseen kaiken kokoisille yrityksille, mutta samaan aikaan perinteiset markkinointikeinot puolustavat edelleen paikkaansa. Markkinointi on kokonaisuus, jota kannattaa rakentaa rinta rinnan tuotteen kanssa.

N

opeus ja ketteryys – niihin K-Supermarket Alavuuden kauppias Olli Pehkonen ihastui Facebook-markkinoinnissa. Kun Pehkosen Facebook-mainoksen julkaisemisen jälkeen ensimmäinen asiakas tuli viidessä minuutissa ostamaan tarjoustuotetta, kauppias oli vakuuttunut uuden

kanavan eduista. K-kauppiaan kokemus on konkreettinen esimerkki siitä, miten digimaailma on pysyvästi vallannut oman reviirin markkinoinnissa ja mainonnassa. Sosiaalisen median ansiosta kauppias tai ravintoloitsija huomaa olevansa korostetun kolmisuuntaisen keskustelun osana: yritykset viestivät asiakkailleen, asiakkaat takaisin yrityksille, ja lisäksi asiakkaat vaihtavat mielipiteitään keskenään. Ne kaikki vaikuttavat ostokäyttäytymiseen. ”Kuluttajien välinen viidakkorumpu on aina ollut olemassa ja sen merkitys on aina ollut suuri”, Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulun markkinoinnin professori Jaakko Aspara toteaa. Aikaisemmin tieto kulki kirjaimellisesti suusta suuhun. Nyt erona on se, että käytännössä jokainen voi jakaa kokemuksensa laajan joukon kanssa sosiaalisen median tai blogien kautta. Se voi nostaa tuotteita ja kauppiaita esiin niin hyvässä kuin pahassa. ”On vaikea suoralta kädeltä sanoa, onko viidakkorummun merkitys välttämättä kasvanut suhteessa aiempaan. Mutta

kuluttajilla on nyt joka tapauksessa uusia keinoja lyödä rumpua ja viestiä keskenään”, Aspara selventää.

Markkinointi brändin mukaan

Markkinoijan kannalta on oleellista oivaltaa, että viestejä on mahdollista suunnata aikaisempaa tarkemmin. Sopivat markkinointikeinot riippuvat brändistä. Hartwallin markkinointi- ja viestintäjohtaja Ann-Mari Hämäläinen kertoo, että digimarkkinoinnilla ja -ratkaisuilla on markkinointitoimenpiteissä yhä tärkeämpi merkitys. ”Digi on tärkein kanava, johon panostamme nykyään. On tärkeää miettiä tarkasti parhaimmat ratkaisut kunkin brändin näkökulmasta”, Hämäläinen sanoo. Esimerkiksi Hämäläinen nostaa Novellen. Se on iso, koko kansan brändi, joka näkyy muun muassa perinteisessä ulko- ja printtimainonnassa. Massamarkkinoinnin rinnalla Novelle.fi-sivut on uudis­ tettu sisältöportaaliksi, jonka teemoja ovat muun muassa hyvinvointi, liikunta ja ruuanlaitto. ”Portaali on suunnattu selvästi pienemmälle kohderyhmälle, Novellen ydinkohderyhmälle”, Hämäläinen sanoo. ”Vesissä jos jossain kuluttajalle pitää pystyä perustelemaan, miksi hänen kannattaa ostaa juuri meidän tuotettamme. Meidän on kerrottava, miksi Novelle on laadukkain vesi ja miksi se on paras valinta asiakkaalle.” Tämä puolestaan vaatii Hämäläisen mukaan vahvaa kuluttaja- ja kanavaymmärrystä, jotta sekä brändin viestinP O INT 2  ˙ 2 0 1 4

11


DIGITAALISEN MAAILMAN ANSIOSTA MARKKINOINNIN KEINOVALIKOIMA ON LAAJEMPI KUIN KOSKAAN AIKAISEMMIN.

tää että kaupallista läpimenoa pystytään tukemaan parhaalla mahdollisella tavalla. Novellen kohdalla juoman ympärille on rakennettu arvomaailma, joka kiinnostaa kuluttajia ja jonka he tuntevat omakseen. ”Se ei tietenkään poista vaatimusta, että tuotteemme pitää edelleen olla laadukas ja paras. Luotettavan brändin rakentaminen on pitkäjänteistä työtä”, Hämäläinen tiivistää.

Asiakkaita joka lähtöön

Yrityksille digitaaliset keinot antavat uuden tavan tavoit­taa asiakkaita. Osa kuluttajista on yhä kiinnostuneempia tuotteista, niiden vastuullisuudesta ja arvomaailmasta. He haluavat etsiä tietoja ja ovat halukkaita kokeilemaan uutta.

Display ja luokitellut

VERKKOMAINONNAN MÄÄRÄ 2005–2013, M€

Yhteensä

DISPLAY-MAINONTA TARKOITTAA VERKKO­S IVUILLA OLEVIA BANNERIMAINOKSIA, JA SIINÄ OVAT MUKANA FACEBOOK- JA MOBIILIMAINONTA.

200 150 100 50 2005

2006

2007

2008

2009

Kokonaisuus haltuun

200 150 100 50 2010

2011

2012

2013

LÄHTEET: 2013 TNS MEDIA INTELLIGENCE, IAB FINLAND. VUODEN 2012 TIEDOT ON OIKAISTU VERTAILU­KELPOISIKSI. VUODEN 2013 LUKUJEN KANSSA TIETTYJEN TIEDON­TOIMITTAJIEN POISTUTTUA TILASTOINNISTA.

12

Suuren enemmistön kohdalla päivittäistavaroiden ostamisessa tottumus ja tapa on kuitenkin edelleen se ratkaiseva tekijä. Yritysten kannalta ihannetilanne on päästä juuri siksi tutuksi paikaksi, brändiksi, josta puhutaan ja jota ostetaan. ”Siihen asemaan pääseminen on haaste varsinkin uusille brändeille, mutta mahdotonta se ei ole”, professori Aspara sanoo. ”Kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksesta puhutaan paljon, mutta sanoisin, että pääsääntöisesti muutos ei ole niin iso kuin saatetaan uskoa. Tietyt erityisryhmät kuten luomu- ja lähituotteista kiinnostuneet ovat kuitenkin kasvaneet.” Vaikka kuluttajaryhmiä on monenlaisia, digitaalisen maailman ansiosta keinovalikoima on laajempi kuin koskaan aikaisemmin, ja uudet kanavat antavat uusia mahdollisuuksia. Perinteisillä markkinointikeinoilla on silti edelleen paikkansa ja tehonsa. Osa kuluttajista katsoo vain hintaa eikä ole kovin kiinnostunut mistään muusta, ja heille markkinoinnissa perinteiset tarjouskampanjat ovat toimiva tapa. Tuotteiden luonteesta ja niiden edustamista arvoista kiinnostuneet, tiedostavat kuluttajat taas haluavat perehtyä asioihin paljon perinpohjaisemmin. Joillekin taas ruuan ja juoman kohdalla terveysvaikutukset – esimerkiksi sokerin määrä – ovat se olennainen asia. Kehityksen taustalla on se, että markkinaympäristö on muuttunut radikaalisti parin viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. Valikoima ja kilpailu ovat lisääntyneet huimasti lähes joka toimialalla.

P O IN T 2  ˙  2 0 14

Päivittäistavarakaupan ja juoma-alan markkinoinnissa sama viesti on perinteisesti laitettu lähes sellaisenaan eri kanaviin kuten televisioon ja printtimainoksiin. Asparan mielestä se on toisaalta aivan järkevää, koska asiakas saa saman viestin eri kanavista, ja viestit voivat sitä kautta tukea toisiaan. ”Vaikuttavuuden mittaamisen kannalta tilanne kuitenkin vaikeutuu. On mahdotonta tietää, menikö kampanja hyvin sen vuoksi, että panostettiin paljon televisioon tai jonnekin muualle”, professori sanoo.


TWITTER-POSTAUS Hyvä asiakaspalvelu ei kasva puussa. Miksei kukaan kertonut tästä paikasta aikaisemmin? #hyvatravintolat #kesaterassi

P O INT 2   ˙ 2 0 1 4

13


CASE

Ideat jalostuvat vuoropuhelussa Helsinkiläinen Mbar on toiminut 12 vuotta, joka on pitkä aika ravintolamaailmassa. Ravintoloitsija Tapio Mäkelän mukaan asiakkaiden tavoittamisen keinot ovat kehittyneet 2000-luvun alusta. ”Olemme panostaneet erittäin paljon verkkosivuihimme ja sosiaalisen median kanaviin. Pitää koko ajan seurata kehitystä ja kehittyä itse mukana”, Mäkelä sanoo. ”Vain tekemällä kiinnostavaa sisältöä on mahdollisuus erottua. Perinteisistä medioista käytämme radiota, joka on tehnyt vahvan uuden tulemisen.” Mäkelän mukaan elämyksellisyys ja ihmisten tapaaminen tuovat asiakkaat ravintolaan. ”Tärkeää on se, mitä juomatuotteiden ympärille on rakennettu ja miten se on tehty.” Yhdeksi onnistuneeksi esimerkiksi Mäkelä nostaa viime kesänä terassille toteutetun Sol-loungen. Siinä yhdistyivät tila ja tuote hedelmällisellä tavalla. Hän on hionut ideoita yhdessä Hartwallin myynti­ edustaja Mika Arvilan kanssa. ”Asiakkaan tarpeet ja liiketoiminta on ymmärrettävä. Toteutettavien markkinointitoimenpiteiden pitää sopia saumattomasti ravintolan brändiin”, Arvila sanoo.

14

P O IN T 2  ˙  2 0 14

Hartwallin myyntiedustaja Mika Arvila (vas.) ja Mbarin ravintoloitsija Tapio Mäkelä hiovat ideoita yhdessä.


SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTÖN YHTENÄ ETUNA ON MARKKINOINNIN JATKUVUUS JA SITÄ KAUTTA SYNTYVÄ YHTEISÖLLISYYS.

Asparan mukaan markkinointia kannattaa katsoa laajempana kokonaisuutena kuin vain mainontana ja pr-toimintana. ”Tuotteen ominaisuudet, konseptointi, asiakassegmentti ja niistä viestiminen pitää kaikki miettiä tarkasti. Viestiminen tai mainonta on vain yksi neljäsosa markkinointia”, Aspara huomauttaa. Aspara vertaa amerikkalaista ja suomalaista mainontaa toisiinsa: Amerikassa väännetään enemmän rautalangasta ja kerrotaan konkreettisin argumentein, miksi ravintola tai tuote on parempi kuin muut ja mikä siinä on kuluttajan etu. ”Joskus tunne- ja imagopainotteinen mainonta voi kuitenkin olla tehokkaampaa, se riippuu tuotteesta ja kohderyhmästä. Silti joku rationaalinen argumentti kannattaa lähes aina olla mukana. Nämä kaksi tapaa eivät sulje toisiaan pois.” Sosiaalisen median käytön yhtenä etuna on markkinoinnin jatkuvuus ja sitä kautta syntyvä yhteisöllisyys. Tuotteen valmistajan tai myyjän kannattaa julkaista uusia tietoja ja sisältöjä tasaiseen tahtiin, mikä pitää yllä asiakkaiden mielenkiintoa, keskinäistä keskustelua ja kokemusten vaihtamista. Kuluttajat voivat alkaa seurata uutuuksia ja kaupan tai ravintolan tapahtumia, ja se sitouttaa heidät asiakkaiksi aikaisempaa tiiviimmin. Pienetkin kiinnostavat tempaukset ja vinkit voivat olla se ratkaiseva syy lähteä kotisohvalta. ”Esimerkiksi Hartwall Jaffa Vihreä Mandariini lanseerattiin R-Kioskeissa vain sosiaalisen median kautta. Ystävän­ päivänä Novelle taas järjesti Facebookissa tempauksen, jossa sai lähettää ystävilleen terveiset, ja he saivat hakea ilmaisen Novellen R-Kioskista”, Ann-Mari Hämäläinen kertoo.

Mittaaminen ja testaus tärkeää

K-kauppias Olli Pehkosen mukaan imagon luomisessa ja uutuuksien esittelyssä Facebook on mainio työkalu. Sosiaalisen median kautta suhde asiakkaisiin rakentuu uudella

tavalla, ja se on Pehkosen mukaan tärkeä pala ketjumarkkinoinnin rinnalla. ”Asiakkaat haluavat nykyään nopeaa informaatiota. Meille tullessaan asiakas voi avata kauppamme sivut ja katsoa, mitä parhaillaan on tarjouksessa.” Pehkonen painottaa printtimarkkinoinnin ja sosiaalisen median toisiaan täydentäviä rooleja, kumpikaan yksin ei riitä. Lisäksi hän on kokeillut kaupassaan erilaisia tempauksia, uusimpana asiakkaan itse valitsemien kuuden erilaisen oluttölkin myymistä alennuksella. ”Facebook-mainonnasta ja myymälämarkkinoinnista on tullut asiakkailta pääasiassa positiivista palautetta”, kaup­pias kertoo. Palautteen keräämiseen ja markkinoinnin vaikutusten mittaamiseen digitaaliset kanavat antavat hyvät lähtökohdat. Mittaamisen merkitys on professori Asparan mukaan alettu ymmärtää yrityksissä, mutta hän kaipaa lisää testaamista ja kokeilemista suomalaiseen markkinointiin. Kokeiluista kerätyn tiedon kautta yritysten ymmärrys eri markkinointikeinojen toimivuudesta syvenee. Miten esimerkiksi joku sosiaalisen median markkinointitapa kiinnitti asiakkaiden huomiota ja mitä asiakkaat markkinoinnista ajattelivat? Verkon ja sosiaalisen median myötä myös asiakaspalvelun ja digitaalisen markkinoinnin suhde näyttää muuttuvan ja tiivistyvän. ”Yritysten ei kuitenkaan kannata pyrkiä kontrolloimaan asiakkaiden keskinäistä keskustelua, koska se voidaan kokea negatiivisena ja ärsyttävänä. Liika aktiivisuus ja ohjailupyrkimykset voivat lyödä omille näpeille”, Aspara sanoo. Viidakkorumpua ei voi hallita, mutta sen pärinän aiheeksi kannattaa pyrkiä.

Markkinoinnin keinot ovat monet, ja jokaiselle kanavalle on paikkansa. Kokonaisuus kannattaa rakentaa rinta rinnan tuotteen kanssa. PO INT 2  ˙ 2 0 1 4

15


TEKSTI TIINA TUPPURAINEN ˙ KUVA SOLAR FILMS IINA KUUSTON EN

Naura pelko pois

Kotimainen Kesäkaverit-elokuva on yksi Hartwall Jaffan kesäkauden satsauksista. Elokuvan tähti Iina Kuustonen selviää yllättävistä tilanteista itseironialla.

V

alkea hiekkaranta, ­sileät kalliot, meri ja taivas. Hanko on yksi Suomen idyllisimmistä kesäkaupungeista. Siellä kuvattiin Kesäkaveritelokuva, joka kertoo kolmen nuoren naisen ystävyydestä ja kasvamisen vaikeudesta. Samoin kuin Hanko, myös Hartwall Jaffa on nostalginen kesä­ ikoni, johon liittyy muistoja. ”Hanko on todella kaunis kaupunki. Lavasteina käytetyt Erik Bruunin ihanat vanhat mainosjulisteet sopivat hyvin paikan tunnelmaan”, elokuvaa tähdittävä Iina Kuustonen sanoo. ”Nämä julisteet tulevat minulle Hartwall Jaffasta ensimmäisenä mieleen. Ne ovat kauniita, ja niistä herää jano. Klassikkoja, jotka näkyvät edelleen yli 50 vuoden päästä katukuvassa ja kotien seinillä”, Kuustonen muistelee leffan kuvauksia lämmöllä. Hän asui kuvausten ajan kolmisin puuhuvilassa elokuvan muiden tähtien, Anna Paavilaisen ja Minka Kuustosen, kanssa. ”Kuvauksissa oli kunnon leirikoulumeininki. Jopa meille tuotujen catering-ruokien pakkauksissa luki Kesäkaverit-leiri. Vaikka teimme 12 tunnin päiviä, meillä oli unelmatyöolosuhteet. Uskon, että meidän näyttelijöiden välille kehittynyt luottamus näkyy lopputuloksessa.”

Klassikko jättää jäljen

Suomessa elokuvat kuvataan usein kesäisin, joten Kuustosella on harvoin kesälomaa. ­ Jos hänellä on kaksikin päivää vapaata, hän ­lähtee välittömästi reissuun. ”Rakastan yksin matkustamista. Siinä ­kirkastuu mieli ja tyhjenee pää. Lähden usein yksin rinkan kanssa reissuun heti, kun on vapaata. Niin teen tänäkin kesänä.” Freelancerina Kuustonen ei usein tiedä, mitä hän tekee parin kuukauden päästä.

16

P O IN T 2  ˙   2 0 14

Kun töitä on, niitä tehdään. Hän on tottunut heittäytymään nopeasti uusiin haasteisiin. Ennen korkeita paikkoja pelännyt Kuustonen on esimerkiksi joutunut näyttelemään korkeiden talojen katoilla ja hyppäämään valjailla Svenska Teaternin yläparvelta. ­Pelko on mennyt ohi sitä kohti menemällä. ”Näissä tilanteissa olen kanavoinut jännitykseni näyttelemiseen. En yritä peitellä sitä, että minua jännittää, vaan kohdistan energian siihen, mitä olen tekemässä. Näin sen saa hyötykäyttöön.” Kuustosella on kuitenkin tarkka vaisto sen suhteen, mihin hän lähtee mukaan ja mihin ei. ”Sydämen ääni ja intuitio ovat näyttelijän tärkeimpiä työkaluja. Jos en pysty allekirjoittamaan jotain, raja menee siinä. Mutta vaikka huumori olisi huonoa, se ei välttämättä ole mautonta. Ala-arvoinen huumori naurattaa minua eniten.” Parhaimmillaan oikein valituista töistä tulee klassikoita. Mutta miten Kuustonen itse määrittelisi klassikon? ”Se on teos, joka jättää ihmiseen pysyvän jäljen. Oman elämäni klassikko on esimerkiksi Kummeli.”

Häpeästä selviää

Kummeli on vaikuttanut siihen, että ­Kuustosesta tuli huumorin ammattilainen. Sen yhdistäminen improvisaatioon ei ole helppoa. Kun on 10 sekuntia aikaa ja yleisö odottaa, on hankala lohkaista hyvä vitsi. Kuustonen on kuitenkin oppinut asennoitumaan rennosti jännittäviin hetkiin. Tämä näkyi Putous-ohjelmassa. ”Mietin, mikä on pahinta, mitä voi tapahtua. Olen todella huono, kaikki nauravat, pyörryn ja kuolen. Kun sen ajattelee kerran läpi, oivaltaa, että sittenpähän kuolen, ei ­sille voi mitään.” Näyttelijän mielestä kaikkiin pelkoihin kannattaisi suhtautua samoin. Pitää vain

TÄRPPI

IMPROLLA MENESTYKSEEN Iina Kuustosen mukaan myös työelämässä kaivataan improvisaatiotaitoja. Hän vetää improvisaatiokoulutuksia erilaisille yrityksille. Tässä Kuustosen viisi tärppiä. 1. Improvisaatiossa harjoitellaan keskittymistä muihin ihmisiin ja painopisteen ­siirtämistä itsestä toisiin. Se on terve taito elämässä muutenkin. 2. On tärkeää oppia suhtautumaan uusiin tilanteisiin ripeästi ja luovasti sen sijaan, että jää tuleen makaamaan eikä hyväksy muutosta. 3. Itseään voi haastaa esimerkiksi tekemällä jotain itselleen epätyypillistä. Valitsen aina ärsyttävimmän ja vaikeimman tehtävän. Siitä oppii eniten. 4. Riittää, että ihminen tekee jännittä­ vässä tilanteessa parhaansa. 5. Jos unohdan, mitä piti sanoa, avaan suun ja odotan. Kyllä sieltä jossain ­vaiheessa jokin sana tulee.

hengittää syvään ja ottaa askel kerrallaan. ”Olen nolannut ja häpäissyt itseni niin monta kertaa, ettei se tunnu enää niin vakavalta. Itseironia ja itselle nauraminen ovat selviytymiskeinoni.” Kun ei ota itseään liian vakavasti ja ­säilyttää kosketuksen tunteisiinsa, on helpompi koskettaa myös muita. Näillä eväillä ei ole epäilystäkään, etteikö Kuustosella­ olisi mahdollisuuksia varmistaa paikkansa suomalaisyleisön kestosuosikkina. Kenties samankaltaisena klassikkona kuin Hartwall Jaffa.

Iina Kuustonen on Hartwall Jaffan sponsoroiman Kesäkaverit-elokuvan tähti, joka osaa nauraa ja naurattaa.


Näyttelija Iina Kuustonen ei pelkää itsensä nolaamista. ”Vaikka hävettäisi, jossain vaiheessa se alkaa naurattaa.”

”IKINÄ EI TARVITSE YRITTÄÄ PEITTÄÄ JÄNNITYSTÄ. SE ON VOIMAVARA.”

P O INT 2  ˙  20 1 4

17


”YHDISTYSTEN PÄÄTARKOITUS ON HUOLEHTIA SUOMALAISEN VARUSMIEHEN HYVINVOINNISTA JA PITÄÄ YLLÄ MAANPUOLUSTUSHENKEÄ.”

18

P O IN T 2  ˙  2 0 14


TEKSTI LAURI HAAPANEN ˙ KUVAT HARRI NURMINEN

Sotkut tavoittavat sukupolvia Hartwall on vahvasti läsnä sotilaskotien arjessa. Suomessa on 39 sotilaskotia, ja niistä yli 80 prosentilla on kylmäkaapeissaan Hartwallin juomia. Vuodessa juomia kuluu lähes miljoona litraa.

K

atse eteen–päin! On valapäivän aamu. Parolannummen panssariprikaatin pihamaalla hiotaan askelia kuntoon, ja siksi sotilaskodissa on nyt hiljais­ ta. Muutamassa pöydässä syödään ja jutus­ tellaan, jokunen varusmies lukee lehteä, maasto­pukuinen kolmikko pelaa biljardia. ”Asetta tänne ei tuoda ja hattu otetaan pois päästä, mutta muita sääntöjä ei tarvita”, sotilaskotisisar Liisa Suomilammi kertoo. Toisin kuin kasarmilla ja tuvassa, täällä kaikki ovat tasavertaisia. ”Tänne tullaan viihtymään ja nauttimaan vapaa-ajasta, ­ ja toisin kuin tavallisissa kahviloissa, ostopakkoa ei ole.” Sotilaskoti on kuin keidas keskellä armeijan arkea. Monet varusmiehistä käyvät täällä useamman kerran päivässä. Sotilaskodin konsepti on laajemmassakin tarkastelussa ainutlaatuinen: Suomen varuskunnissa toimivat 39 sotilas­ kotia tavoittavat ikäluokka ikäluokalta valtaosan Suomen nuorista miehistä. Tänne Parolannummellekin saapuu ­tuhatkunta uutta alokasta puolivuosittain. Sotilaskodissa on tarjolla monen sorttista herkkua, pientä purtavaa ja juomia, päivittäistavaraa, lehtiä ja pokkareita sekä paitoja ja TJ0-kravatteja matkamuistoksi. Valikoima on laaja, ja uusia nimikkeitä otetaan varusmiesten toiveiden mukaan. Yksi on kuitenkin ylitse muiden: klassinen sotkun munk­ ki. Tavallisina arkipäivinä munkkeja paistetaan sotilaskodin leipomossa, tuossa parin seinän takana, noin tuhat. Mutta valapäivään valmistaudutaan 3 500 sokeriherkun voimin. Munkkien ohella erilaiset juomat ja karkit tekevät kaup­ pansa, minkä lisäksi sotilaskotisisaret ovat huomanneet, P O INT 2  ˙ 2 0 1 4

19


Pia Ojalalla (vas.), Liisa Suomilammilla ja Sinikka Savolaisella on hymy herkässä.

että ruokaisan purtavan menekki on vuosien kuluessa kasva­ nut. Samoin lyhyen aikavälin trendinä erilaisten pullovesien myynti on selkeässä kasvussa: jo lähes joka viides myyty pullojuoma on vesituote.

15 000 tuntia vapaaehtoistyötä

Toisin kuin voisi luulla, sotilaskodin kassan takana palvele­ vat viherpukuiset sotilaskotisisaret eivät ole puolustusvoi­ mien henkilökuntaa. Sotilaskoteja ylläpitävät sotilaskoti­ yhdistykset, joita on Suomessa 37. Yhdistykset ovat itsenäi­ siä, mutta missio sama. ”Yhdistysten päätarkoitus on huolehtia suomalaisen varusmiehen hyvinvoinnista ja pitää yllä maanpuolustus­ henkeä”, kertoo järjestösihteeri Pia Ojala Sotilaskotiliitosta, sotilaskotiyhdistysten kattojärjestöstä. Suomen 37 yhdistyksellä on yhteensä noin 220 palkattua työntekijää, mutta toiminnan kivijalka ovat vapaaehtoiset sotilaskotisisaret. Sotilaskodit ovat maamme vanhin vapaa­ ehtoisuuteen perustuva maanpuolustusjärjestö. Ensimmäiset yhdistyksistä – Hämeenlinna muiden muassa – perustettiin jo vuonna 1918. ”Alkujaanhan tämä on ollut nimenomaan naisten järjestö, mutta nykyään 5 500 jäsenestä reilut sata on jo miehiä. ­Pääasiassa he ovat aviomiehiä, jotka vaimon harrastus on temmannut mukaan”, Ojala tietää.

HÄMEENLINNAN PANSSARI­ PRIKAATISSA PALVELEE SAMAAN AIKAAN NOIN 1700–1800 VARUSMIESTÄ JA KANTA­ HENKILÖKUNTAAN KUULUVAA. 20

P O I NT 2  ˙ 2 0 14

Raikkaat Novelle Plus -vedet sopivat sisarten mielestä munkin kyytipojaksi.

Hämeenlinnan Sotilaskotiyhdistys on yhdistyksistä suurimpia ja perinteisimpiä. Jäseniä on reilut kolmesataa. Hämeenlinnalainen sotilaskotisisar Sinikka Savolainen kertoo, että lähtökohtaisesti jokainen vapaaehtoinen tekee kuussa yhden 2,5-tuntisen vuoron. ”Mutta jotkut ottavat useampia vuoroja, joten keskimää­ räinen työmäärä vaihtelee parista tunnista kymmeniin tun­ teihin kuukaudessa”, Savolainen kertoo. Hän itse on ollut juuri sotkuauton kanssa maastoleirillä, ja työpäiviä on ­kertynyt viisi peräkkäin. Kaikkiaan Hämeenlinnassa tehtiin viime vuonna lähes 15 000 tuntia vapaaehtoistyötä. Koko Suomen sotilas­ kodeissa luku oli huimat 170 000 tuntia. Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos ovat luonnollisesti sotilaskotiyhdistysten tärkeimmät yhteistyötahot. Lisäksi yhteistyökumppaneita ovat eri maanpuolustusjärjestöt ja hankintojen kautta lukuisat yritykset ja yhteisöt, niiden muassa myös Hartwall.

Pepsiä ja pelikonsoleita

Hartwallin näkökulmasta sotilaskodit ovat sekä markki­ noinnillisesti mielenkiintoinen että kaupallisesti merkittävä­ asiakaskokonaisuus. Nuoret ovat kokeilunhaluisia ja terveys­ tietoisia, minkä vuoksi Hartwall on tuonut vähäkalorisem­ mat vaihtoehdot kuten light- ja stevia-tuotteet sekä maku- ­ ja Plus-vedet näkyvästi tarjolle. Eri brändien, kuten Pepsin, Hartwall Jaffan, Novellen ­ ja ED:n, ympärille rakennettujen kampanjoiden lisäksi Hartwall on ollut mukana hankkimassa sotilaskoteihin muun muassa pelikonsoleita, pelejä ja television urheilu­ kanava­paketteja varusmiesten viihdykkeeksi. ”Tänne tullaan viettämään aikaa ja tapaamaan kavereita, ja joskus saatetaan tiirailla televisiota tuohon seinälle lasket­ tavalta isolta valkokankaalta”, alokas Santeri Laine kertoo.


SUOMEN SOTILASKODEISSA TEHDÄÄN 170 000 TUNTIA VAPAAEHTOISTYÖTÄ VUODESSA.

P O INT 2  ˙ 2 0 1 4

21


Munkit ovat sotilaskotileipomon ykköstuote.

Vesien maistelu on tarkkaa puuhaa.

”Kyllähän täällä tekemistä riittää, ja tuolla ylhäällä on lisää”, alokas Saku Janhunen vinkkaa sotilaskodin toisen kerroksen parven suuntaan. Sieltä löytyvät musiikkikirjasto, jossa voi myös pelata videopelejä, sekä kirjasto, jossa niteitä on lähemmäs 10 000. Sekä levykokoelmaa että kirjastoa kartutetaan varusmiesten toiveiden mukaan. Hämeenlinnan panssariprikaatissa palvelee samaan aikaan noin 1700–1800 varusmiestä ja kantahenkilökuntaan kuuluvaa. Ei siis ihme, että iltaisin sotkun 150 istumapaikkaa ovat usein täynnä.

Paluu käsityöhön

Sokerimunkkien paistaminen alkoi sotkuissa 1930-luvulla, ja sillä tiellä ollaan edelleen. Nykyään munkkeja pyöräytetään vuodessa toistasataa tuhatta. Leipomon puolella työnjohtaja Jarkko Lehtoranta vetää juuri rullakollisen taikinapallukoita tropiikin lämmöstä päivänvaloon. Vajaa tunti 35-asteisessa ja kosteassa nostatuskaapissa on tuonut munkinpoikiin tunnusomaista pyöreyttä. Nyt ne saavat kuivahtaa hetken ennen pintapaistoa. Alkujaan munkkilinjasto oli täysin automaattinen, mutta hiljalleen automatiikkaa on purettu. ”Laadun takia olemme palanneet tekemään enemmän käsityötä. Haluamme, että munkki on sotilaskodin huipputuote”, Lehtoranta sanoo. Perinteisen sokerimunkin lisäksi hänen johdollaan valmistetaan suklaa-, berliini-, vanilja-, kinuski- ja mansikkakuorrutettuja munkkeja mitä mielikuvituksellisimmin täyttein. Plom, plom, plom… munkit lähtevät vaappumaan paistorasvameressä… kaksi minuuttia, käännös ja kaksi minuuttia. Hiivat saavat 168-asteisessa rasvassa lämpöshokin ja ­munkki pullean muotonsa ja kauniin, ruskean värinsä. Paiston jälkeen leipuri Sonja Heinosta pyöräyttää m ­ unkit sokerissa, minkä jälkeen Lehtoranta ”rokottaa” herkut henkiin hillosydämellä. Ote on varma mutta varovainen.

22

P O IN T 2  ˙  2 0 14

”MUNKIN KANSSA SAA OLLA VÄHÄN VOIMAKKAAMPAAKIN MAKUA.” ”Munkeissa pitää näkyä leipurin kädentaito muttei ­sormenjälki”, Lehtoranta tähdentää.

Munkin paras kaveri

Pia Ojalalla, Liisa Suomilammilla ja Sinikka Savolaisella ­ on yhteensä yli 37 vuoden kokemus sotilaskotityöstä ja munkkien tarjoilusta. He jos ketkä osaavat arvioida, mikä juoma perinteisen sokerimunkin kaveriksi parhaiten sopii. Järjestämme sokkotestin, jossa laseihin kaadetaan Novelle-vesiä: kivennäisvesi Citronellea sekä Novelle Plus -vesiä Multi B + C, Kalsium, Magnesium + C sekä Sinkki + E. Tarkan maistelun jälkeen Pia Ojala valitsee munkin ­kyytipojaksi Multi B + C:n ja Sinkki + E:n. ”Munkin kanssa saa olla vähän voimakkaampaakin makua”, hän perustelee. Sinikka Savolaisen munkkivinkit osuvat samoihin vesiin, ja niin ikään Liisa Suomilammi kehuu Sinkki + E:n hedelmäistä makua. Munkin kaveriksi hän valitsisi kuitenkin Citronellen. ”Tämä on raikas ja kirpeän pirteä. Ja sitruunaahan käytetään simankin teossa”, Suomilammi sanoo. Sotilaskotisisarten yhteiseksi suosikiksi valikoitui Novelle Plus Sinkki + E. Novelle Plus -vedet ovat sotilaskotien kasvavin juomaryhmä, ja niissä eturintaman polkua on avannut nimenomaan Sinkki + E. Munkkien ja Novellen siemailu saa nyt kuitenkin jäädä, valapäivän kiireet eivät odota.

Sotilaskodit ovat Hartwallille markkinoinnillisesti mielenkiintoinen ja kaupallisesti merkittävä asiakaskokonaisuus. Parolannummen ­panssariprikaatissa palvelee noin 1700–1800 varusmiestä.


TEKSTI MERI ESKOLA˙ KUVITUS CHRISTER NUUTINEN

Ei mitään salatiedettä Makeutusaineet ovat nousseet Suomessa julkiseen keskusteluun, erityisesti uusi tulokas stevia. Makeuttajien ADI-arvoista on käyty innokasta polemiikkia, samoin kuin stevian luonnollisuudesta.

E

uroopan elintarvikeviranomaiset säätävät lisäaineiden turvalliselle käytölle ylärajan, eli ADI-arvon (englanniksi Acceptaple Daily Intake). Se ilmoittaa korkeimman pitoisuuden kyseistä lisäainetta, joka ei aiheuta ihmisille terveyshaittaa. ”ADI ei ole arvo, joka kuluttajan tarvitsisi tietää vakuuttuakseen tuotteen turvallisuudesta tai osatakseen käyttää sitä. ADI-arvo on tärkeä lainsäätäjille rajoitettaessa lisäaineen käyttöä eri elintarvikkeissa”, ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitokselta sanoo. Hän muistuttaa, että ADI-arvoa tärkeämpää on kohtuus kaikessa kulutuksessa: ei normaali-ihmisen kuulu muutenkaan juoda viittä litraa virvoitusjuomaa päivässä. Professori Heinonen työskentelee neljättä PO INT 2  ˙ 2 0 1 4

23


Mikä stevia? • Stevia on Stevia rebaudiana -kasvista valmistettava makeutusaine. Euroopan turvallisuusviranomainen EFSA sekä Yhdysvaltojen FDA ovat hyväksyneet stevioliglykosidit elintarvikekäyttöön. • Maailmalla steviaa on käytetty ­pitkään, esimerkiksi Japanissa 1970-luvulta lähtien. USA:ssa, ­Australiassa ja Sveitsissä stevioli­ glykosideja on käytetty vuodesta 2008. EU-maissa stevioliglykosideja on käytetty makeuttajana joulu­ kuusta 2011. • Stevioliglykosidit määritellään lisä­ aineeksi, joten niille on myönnetty E-koodi (E960). Muita luonnosta peräisin olevia lisäaineita ovat muun muassa ksylitoli ja rypäleväri. • Stevioliglykosidit luetaan intensiivimakeuttajiin. Samaan ryhmään ­kuuluvat kalorittomat makeuttajat aspartaami, sakariini, asesulfaami K ja syklamaatti. Stevioliglykosidit ovat peräisin luonnosta, muut ovat synteettisesti valmistettuja. Intensiivi­ makeuttajat eivät sisällä energiaa eikä niihin liity annosriippuvaista laksa­tiivista vaikutusta. • Stevialla makeutettuja juomia voivat nauttia kaikki, myös esimerkiksi lapset ja raskaana olevat naiset.

kauttaan Euroopan elintarvike­ turvallisuusviranomaisen eli EFSA:n tieteellisenä asiantuntijana. Hänen erikoisalanaan ovat uuselintarvikkeiden ­turvallisuus ja ruoan eri ainesosien terveys­ väitteet. ”Olen osallistunut elintarvikkeiden tur­ vallisuusarviointiin 10 vuotta. Arviot eivät perustu luuloihin, vaan faktoihin. Minusta on hyvä, että kuluttajat voivat halutessaan korvata sokerin keinomakeuttajilla, ja että markkinoille tuodaan uusia raaka-aineita, kuten steviaa.”

”Kaikki voivat nauttia makeutusaineita”

Hartwallin oman tutkimuksen mukaan 62 prosenttia suomalaisista haluaa vähentää päivittäistä sokerinsaantiaan. On myös eri­

24

P O IN T 2   ˙   2 0 14

tyisryhmiä, jotka eivät terveydellisistä syistä voi syödä sokeria. Suomen valtiokin haluaa kannustaa pie­ nempään sokerinkulutukseen, sillä sokeri­ virvoitusjuomien ja -mehujen verotus kiris­ tyi tämän vuoden alusta. Hartwall oli ensimmäinen suomalais­ valmistaja, joka toi markkinoille stevia­ makeutettuja juomia. Nyt steviaa löytyy myös kilpailijoiden juomista sekä useista muista tuotteista. ”Haluamme tarjota vaihtoehdon niille kuluttajille, jotka haluavat juomansa vähem­ millä kaloreilla ja vähemmällä sokerilla”, Hartwallin tuotekehityspäällikkö Arto Savunen kertoo. Hartwallin käyttämistä makeuttajista aspartaami ja stevia ovat täysin kalorittomia. Light-juomissa käytettävä aspartaamikin

”MINUSTA ON HYVÄ, ETTÄ KULUTTAJAT VOIVAT HALUTESSAAN KORVATA SOKERIN KEINOMAKEUTTAJILLA.”


Myös steviamakeuttajan luonnonmukai­ suudesta on kohuttu. Euroopassa ei ole hyväksyttyä käyttää sanaa ”luonnollinen” stevioliglykosidien markkinoinnissa, vaikka kyseessä on aito luonnossa kasvava kasvi. ”Kaikki luontaiset raaka-aineet käsitellään teollisin prosessein. Sokerimolekyylitkin erotellaan ­sokerijuurikkaasta. Stevia on luon­ non alkuperää oleva makeutuslähde, toisin kuin esimerkiksi kemiallisesti valmistettu aspartaami”, tuotekehitys­ päällikkö Savunen selventää. Yhdysvalloissa ja Japanissa makeuttajaa saa kutsua ”luonnolliseksi”. ”Meidän viranomaisemme ovat hyvin varovaisia termien myöntämisessä, kun ­­ kyse on uudesta raaka-aineesta”, Savunen kertoo. Professori Heinonen ei ymmärrä, miksi raaka-aineen luonnollisuus olisi tae sen tur­ vallisuudesta. Luonto on täynnä myrkyllisiä yhdisteitä. Pohjoismaissa on pohdittu esi­ merkiksi, pitäisikö kassiakanelin määrää piparkakuissa rajoittaa, koska sen sisältämä kumariini on haitallista. ”Otan mieluummin tutkitusti turvallisen, E-koodillisen tuotteen kuin esimerkiksi ­uutteen, josta en tiedä mitään.”

Makeutusaineet herättävät keskustelua tasaisin väliajoin, vaikka ne ovat tutkitusti turvallisia. Stevia on uusin Suomen markkinoille tullut makeuttaja.

MAKEUTUSAINEIDEN VAIHEET

Luonnollinen vai ei?

Elintarviketeollisuudessa on käytetty erilaisia makeuttajia pitkään. Jokaisella niistä on oma funktionsa, ja eri makeutusaineet sopivat erilaisiin tuotteisiin.

on ollut historiansa aikana tiukasti kulutta­ jien epäilyksen kourissa – Euroopan elintar­ viketurvallisuusviranomainen on antanut uudelleenarvioinneissa sille hyväksynnän jo neljästi. ”Hyvä, että näitä keskusteluja käydään. ADI-arvoissa on niin suuret turvamarginaa­ lit, että vaikka niitä pienennettäisiin puolel­ la, olisimme edelleen turvallisella alueella tutkimustuloksissa todettuihin arvoihin näh­ den”, kehityspäällikkö Savunen muistuttaa. Professori Heinosen mukaan aspartaamin haitallisuudesta ei ole tieteellisiä todisteita. ”En näe tavalliselle, normaalille kulutta­ jalle mitään syytä välttää makeutusaineita, kun niitä syö kohtuullisesti. Stevioliglykosi­ deille ja aspartaamille ei ole asetettu eri kuluttajaryhmiä koskevia erityissäädöksiä. Niitä voivat nauttia kaikki vauvasta vaariin.”

Sakkaroosi, eli tavallinen sokeri Glukoosista ja fruktoosista koostuva disakkaridi. Pilkkoutuu sekä imeytyy helposti ja nostaa veren­ sokeria nopeasti. Tavallinen sokeri koostuu pelkästä sakkaroosista.

Aspartaami USA:n FDA:n hyväksyntä 1981, sallittu useissa EUmaissa jo 1980-luvulla ja koko EU:ssa 1994. Kaloriton keinotekoinen makeutusaine, joka muistuttaa maultaan sakkaroosia, mutta on noin 100–200 kertaa makeampaa.

Fruktoosi, eli hedelmäsokeri Löydetty 1847, teollinen valmistus Suomessa alkoi 1968. Monosakkaridi, jonka energia­ pitoisuus on sama kuin sakkaroosin. Nostaa veren­sokeria hitaammin kuin sakkaroosi. Fruktoosia on runsaasti hedelmissä ja marjoissa.

Asesulfaami K Sallittu Isossa-Britanniassa 1983, USA:ssa 1988. Kaloriton keinotekoinen makeutusaine, joka on 180–200 kertaa makeampi kuin sakkaroosi ja yhtä makea kuin aspartaami. Aineen makeuden havaitsi saksalainen kemisti Karl Clauß vuonna 1967.

PO INT 2  ˙ 2 0 1 4

25


TEKSTI IRENE EASTON ˙ KUVA TIMO HEIKKALA NÄE ALA UUSIN SILMIN

Rehellinen paikallisklassikko JUMPRU PUB, OULU

Miten tullaan paikallissankariksi? Oulun ydin­ keskustassa, kaupungin toiseksi vanhimmassa ­kivitalossa, sijaitsee Jumpru Pub, joka on luonut syvät juuret reilussa 40 vuodessa. Nykyään pubia luotsaa kaksi Aria: Flinck ja Laakkonen. ”Meidän paras myyntiartikkelimme on ihmiset. Jumpru on kaupungin paras parittaja”, Flinck ­kommentoi. Jumprussa on otettu historia tärkeäksi osaksi markkinointia. 1700-luvun talossa on tunnelmaa ja charmia lisää paikan oma aave. Näitä elementtejä hyödynnetään johdonmukaisesti: Jumprun netti­ sivujen ulkoasu on vanhojen mainosten mukainen, ja kaupungin kummituskierroksella vieraillaan aina myös pubin puolella. Paraikaa Facebookissa on käynnissä kampanja, jossa kummituksen kuvannut voi voittaa matkan Edinburghiin. Pubissa vierailija­ kin voi todistaa selittämättömiä. ”Olut on esimerkiksi alkanut valua itsekseen, ­ ja bongit ilmestyä näytölle, vaikka baarimikko on yksin töissä.” Mutta ei pelkällä historialla eletä. Flinckin mukaan myös tuotteiden täytyy olla kunnossa. ”Me tilaamme vain aitoja, hyviä tuotteita ja olut­ linjat puhdistetaan säännöllisesti. Viime vuosina meno pubijuomissa on muuttunut. Nykyään raavas äijäkin voi tulla ja tilata lasin skumppaa.”

Paikallishistoriaa markkinoinnissaan hyödyntävässä Jumpru Pubissa vieraillessa on selvää, että klassikon asemaan ei synnytä, se ansaitaan vuosien saatossa. ­ ”Kyllä se vaatii pitkäjänteisyyttä, ihmisten kunnioittamista ja kuuntelemista. Liikeideamme on pysynyt samana jo yli 20 vuotta.” Jumpru Pub, Oulu, jumpru.fi

26

P O I NT 2  ˙  2 0 14


Jumpru Pubia pyörittävän kahden Arin – Flinck (vas.) ja Laakkonen – seurana on myös paikan kummitus. ”Se on vuonna 1859 uponneesta rahtialuksesta pelastautunut merimies, joka tuli Jumprun paikalla olleeseen majataloon, ­ riiteli paikallisten kanssa ja nakattiin lattian alla olleeseen tyrmään, jonne sitten päätti päivänsä.”

”JUMPRU TARKOITTAA VANHAA TILAVUUSMITTAA. SE ON 8,2 CL. VÄHÄN NIIN KUIN TUPLAT.” PO INT 2  ˙  20 1 4

27


TEKSTI ANNA KAUHALA ˙ KUVAT HARTWALL POMMAC

Pommac – naapurista saapunut juhlatähti Lähes satavuotias Pommac tunnetaan juhlien arvokkaana vakiovieraana. Tänä keväänä perinteisen juoman historiassa käännettiin uusi lehti, kun siitä lanseerattiin kaikkien aikojen ensimmäinen makuversio, Pommac Rosé.

V

uonna 1919 ilolle ja makeudelle oli tilausta. Suomi oli itsenäistynyt kaksi vuotta aiemmin, elettiin kieltolain aikaa ja Euroopan toipuminen ensimmäisestä maailmansodasta oli alkamassa. Markkinaraon huomasi ruotsalainen liikemies Anders Lindahl, joka muutti samoihin aikoihin Hudiksvallin pikkukaupungista ­Tukholmaan ja perusti sinne virvoitusjuomatehtaan. Lindahlin aiemmat liiketoimet eivät olleet sujuneet aivan toivotunlaisesti, mutta nyt hän osui kultasuoneen. ”Ruotsissa ei ollut kieltolakia, mutta ­raittiusliike oli sielläkin vahva, ja se vaikutti virvoitusjuomien suosion nousuun. Viinin tilalle kaivattiin alkoholitonta vaihtoehtoa”, tutkija Anni Pelkonen Hotelli- ja ravintolamuseosta kertoo. Lindahl ryhtyi pullottamaan tehtaassaan herrasväelle suunnattua virvoitusjuomaa, jota markkinoitiin alusta asti aikuisille ja juhlavampiin tilaisuuksiin. Juoma sai nimekseen Pommac, ja sen brändiä ryhdyttiin nimestä alkaen rakentamaan tietoisesti hienostuneeseen suuntaan. ”Nimi Pommac tulee sanoista Pommery ja Cognac, jotka viittaavat juoman samppanjaa muistuttaviin ominaisuuksiin ja sen valmistusmenetelmään”, Pommacin tuotepäällikkö Karita Taura selventää. Pommac onkin tiettävästi ainoa virvoitus-

TÄNÄÄN POMMAC ON HARTWALL JAFFAN JÄLKEEN MAAMME ARVOSTETUIN VIRVOITUSJUOMA. 28

P O IN T 2  ˙   2 0 14

juoma, jonka raaka-aineita kypsytetään ­kolme kuukautta tammitynnyreissä. Resepti on salainen, mutta se koostuu seitsemästä eri marjasta ja hedelmästä.

Iloinen suomenruotsalainen

Pommacin syntysijat ovat Ruotsissa, ja niin on sen henkinen kotikin. ”Iloinen suomenruotsalaisuus on hyvin vahvasti Pommacin brändin ytimessä. Sieltä tulee juhlakulttuuri ja Pommacin sosiaalisuus”, Karita Taura tiivistää. Pommacin brändipersoona on hänen mukaansa sosiaalinen, itsevarma ja karismaattinen. ”Pommac on arvokas ja hyvin laadukas, mutta silti iloinen ja avoin suomenruotsalainen”, Taura maalailee. Suomenruotsalainen tyylikäs elämänilo on tuotu myös juhlajuoman markkinointiin

sen koko olemassaolon ajan. Anni Pelkonen kertoo, että tietoinen brändin rakentaminen näkyi Pommacin mainonnassa jo hyvin varhain. Vanhojen mainosten tunnelma oli ylellinen ja kepeä. Niissä esiintyi hienostuneen näköisiä naisia cocktail- tai samppanjalasit käsissään, ja ne saavuttivat hurjan suosion. Pommacin mainonta onkin aina ollut hyvin tunnistettavaa. Pommac oli alusta asti iso brändi, mainoskampanjoihin valjastettiin tunnettuja taiteilijoita ja juoma nousi hyvin nopeasti suureen suosioon.

1918–19 Ruotsalainen liikemies Anders Lindahl perustaa virvoitus­ juomatehtaan Tukholmaan ja alkaa valmistaa siellä Pommacia.

1929 Pommac tavaramerkki rekisteröidään.


Pommacia ryhdyttiin pian viemään myös ulkomaille, ja 1930-luvulla se rantautui Suomeen. Parikymmentä vuotta myöhemmin Hartwallista tuli Pommacin pullottaja, ja vuonna 2001 se osti myös tavaramerkin oikeudet Suomessa. Tänään Pommac on Hartwall Jaffan jälkeen maamme arvostetuin ja vanhin edelleen valmistettava virvoitusjuoma. Pommac on kuulunut osaksi suomalaisten juhlahetkiä jo yli 80 vuotta. Nyt, melkein sata vuotta syntymänsä jälkeen perinteikäs

1919

1920–30-luvut Pommacilla Ruotsissa oma studio, jossa luodaan taideteoksenomaisia mainospiirroksia. 1930-luvulla Pommac rantautuu Suomeen.

kuplajuoma on saanut rinnalleen vaalean­ punaisen version, Pommac Rosén. ”Pommacista ei ole koskaan ollut mitään muuta makua, ainoastaan kevytversio, joten ajattelimme, että uusi maku olisi todellinen uutuus. Koska Pommac on juhlajuomien kestosuosikki, mikä sopisikaan tuoteperheeseen paremmin kuin roséviiniä muistuttava alkoholiton vaihtoehto”, Taura sanoo. Pommac Rosé saa roséviinien tapaan makunsa punaisista marjoista. Siinä maistuvat herukka ja karpalo. Viinimäisyyttä juo-

1930–40 Pommacia ryhdytään viemään ulkomaille.

1950 Hartwallista tulee Pommacin pullottaja.

2001 Hartwall ostaa Pommac-tavaramerkin oikeudet Suomessa.

maan tuo ripaus samppanja-aromia. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan, se jää nähtäväksi. Varmaa kuitenkin on, että suurta makuvalikoimaa arvokkaaseen tuoteperheeseen ­ ei koskaan tule. Pommac on ainutlaatuinen juuri sellaisenaan. ”Olemme hyvin ylpeitä Pommacista. ­ Sen brändi ja hyvin pidetty ja tunnistettava maku ovat pysyneet muuttumattomina ­vuosikymmenten ajan, sillä on vahva historia ja se on laadukas ja uskottava. Pommac tekee erityisestä hetkestä juhlan.”

2002 Pommacista lanseerataan light-versio.

2013 Pommacia ryhdytään jälleen markkinoimaan pitkän tauon jälkeen.

2014 Pommac Rosé lanseerataan.

PO INT 2  ˙ 2 0 1 4

29


KIERRETTÄ KESÄÄN

HELLEKESÄN VIRKISTÄJÄT

TEKSTI LINDA PYNNÖNEN ˙ KUVA MINNA KURJENLUOMA

Kesän uutuusvalikoima on täynnä jännittäviä makuja, keveitä vaihtoehtoja sekä uusia aluevaltauksia.

30

P O I N T 2  ˙   2 0 14


KESÄN JÄNNITTÄVIN UUTUUS Hartwall Jaffa Vihreä Mandariini

RAIKAS MARJAMAKU Novelle Vadelma-Raparperi

KOLAJUOMIEN EDELLÄKÄVIJÄ Pepsi Next

KULUTTAJIEN MAKUUN Upcider Light Aprikoosi

Hartwall Jaffa -perheen uusimmassa tulokkaassa maistuu ­kiivin ja mandariinin jännittävä yhdistelmä. Hartwall Jaffa ­Vihreä Mandariini on makea, mutta silti raikas virvoitusjuoma, joka sai sokkomakutesteissä erinomaiset tulokset erityisesti nuorten kohderyhmässä. Uutuus lanseerataan näyttävästi digitaalisen median, radion, tapahtumien ja maistatusten kautta. Mainonnassa on mukana kesän odotetuin kotimainen elokuva Kesäkaverit.

Novelle aloittaa vuosittain ­vaihtuvan kausimakujen sarjan, jonka ensimmäinen maku on raikas vadelma-raparperi. Juoma sopii sekä virkistäytymiseen että kesäiseen ruokapöytään, ­ ja se on suolaton ja kaloriton. Matalahiilihappoisen kivennäisveden kuplat ovat lempeitä. Kuten kaikissa Novellen aromatisoiduissa kivennäisvesissä, myös uutuusmaussa käytetään vain luontaisia aromeja.

Kolamarkkinat mullistuivat maaliskuussa, kun ensimmäinen stevioliglykosideilla makeutettu kolajuoma, Pepsi Next, saapui markkinoille. Uutuus-Pepsissä on aito kolan maku ja 30 ­prosenttia vähemmän sokeria. ­Tuote on hyvä vaihtoehto niille, jotka haluavat keventää, mutta eivät pidä light-juoman mausta. Onnistuneesta reseptistä kertoo jotain se, että makutesteissä perinteisten kolajuomien vannoutuneista käyttäjistäkään ­ osa ei erottanut Pepsi Nextiä perinteisestä Pepsistä.

Upciderin siiderivalikoima ­täydentyy jälleen tänä kesänä kuluttajien kanssa kehitetyllä uutuusmaulla. Upcider Light Aprikoosi on raikas uutuus, jossa voi aistia kesäauringon paahteessa kypsyneen tuoreen aprikoosin tuoksun. Siiderin maku on tasapainoinen ja pehmeä. Uutuus on markkinoiden ensimmäinen aprikoosisiideri, ­ ja se tavoittelee erityisesti vaihtelunhaluisia siiderinkuluttajia.

• • • •

• Novellen aromatisoituihin v­ esiin tulee vuosittain vaihtuva maku­ variantti • Sopii virkistäytymiseen ja ruoka­ juomaksi • Suomalaiset kuluttajat pitävät ­selkeistä marjamauista kivennäis­ vesissä

• Ensimmäinen steviamakeutettu kolajuoma • Erinomaiset tulokset makutesteissä • 30 prosenttia vähemmän sokeria • Energiasisältö 28 kcal / 100 ml

• Kuluttajien kanssa kehitetty ­uutuusmaku • Energiasisältö 30 kcal / 100ml • Markkinoiden ensimmäinen ­aprikoosisiideri • Upcider-brändiä tuetaan kesän aikana TV-mainonnalla • Myynnissä 0,5 litran kierrätys­ muovipulloissa

Uusi ja erilainen makuvariantti Makeutettu sokerilla Energiasisältö 52 kcal / 100 ml Puhuttelee erityisesti nuoria ­kuluttajia • Myynnissä 0,5 litran kierrätys­ muovipulloissa

KAUSI

KEVYEMPI

P O INT 2   ˙ 2 0 1 4

31


SITRUUNAINEN LUOMUOLUT Marsalkka Luomu Lemon Ice 4,6 %

LEPPOISA KESÄHESSU Teerenpeli Kesähessu mild ale 3,8 %

HUNAJAOLUT LÄHELTÄ Stallhagen Honungsöl 4,7 %

HURMAAVA VIINIPERHE Les Vignerons

Marsalkka-olutperheen kesän kausimaku on kevyesti sitruunainen ice beer -tyylinen vaalea luomulager. Marsalkka Luomu Lemon Ice on aidosti e­ rilainen, raikas ja helposti juotava olut kesäsesonkiin. Ice beer -tyylisiä tuotteita ei juuri ole markkinoilla, joten uutuudelle on luontaista kysyntää vaaleiden lager-oluiden ja erikoisoluiden segmentissä. Kesäkaudesta alkaen myös muut Marsalkka-oluet muuttuvat luomutuotteiksi.

Teerenpelin Kesähessu on ­muhkea, kirkkaan kultainen kesäsesongin pienpanimo-olut. Mild ale on brittiläistyylinen pintahiivaolut, ja tyylin mukaisesti Kesähessussakin on tavallista matalampi alkoholipitoisuus. Kesähessu on maultaan leppoisan maltainen ja maltillisesti humaloitu. Kevään korvalla koko Teerenpelin pienpanimoolutsarja saa uuden, yhtenäisen ulkoasun.

Stallhagenin pienpanimo ­ tuo kesäkaudelle herkullisen ­uutuuden, joka on ensimmäi­nen ­laatuaan markkinoilla. Honungs­ölissä yhdistyy raikas lagerolut ja ahvenanmaalainen hunaja samassa pullossa. ­Korkealuokkaiset kotimaiset raaka-aineet ja aito, panimoa lähellä tuotettu ahvenanmaalainen hunaja tekevät siitä todellisen lähioluen. Honungsöl sopii luontevasti monen ruokalajin seuralaiseksi.

Hartwa-Traden ravintolavalikoimaan saadaan uusi, ihastuttava viiniperhe Ranskasta. Les Vignerons -sarjaan kuuluu viisi viiniä: keskitäyteläiset ja pehmeät punaviinit Grenache Pinot Noir ja Carignan Syrah, hedelmäiset valkoiset Muscat Viognier ja ­Vermentino Colombard sekä ­kuiva ja mansikkainen roséviini Grenache Merlot. Viinit on tehty eteläisen Ranskan sekä muiden Ranskan viinialueiden parhaista rypälelajikkeista viinintekijöiden perinteisellä ammattitaidolla.

• Raikas ja sitruunainen, ice beer ­-tyylinen kausituote • Vastaa luomutuotteiden kasvavaan kysyntään ja tukee arvomyyntiä • Myyntipakkaus 0,5 litran tölkki

• Mild ale -uutuus Teerenpelin ­pienpanimolta • Matalampi alkoholipitoisuus, 3,8 % • Myynnissä 0,33 litran lasipulloissa

• Hunajainen lagerolut • Valmistuksessa käytetty kotimaisia raaka-aineita ja ahvenanmaalaista, paikallisen tuottajan hunajaa • Täydentää sekä vaaleiden lager­ oluiden että erikoisoluiden segmenttejä

• Autenttinen ja retrohenkinen Les Vignerons -viinisarja tarjoaa kahden lajikkeen sekoituksia perinteiseen ranskalaiseen tyyliin • Hartwa-Traden tuotenumerot: ­Grenache Pinot Noir 63380, ­Carignan Syrah 63381, ­ Muscat Viognier 63377, Vermentino Colombard 63378 ja Grenache Merlot 63379

ERIKOIS

32

KAUSI

LUOMU

P O I NT 2  ˙  2 0 14

ERIKOIS

LOW ALCO

ERIKOIS


HIENOSTUNUT ITÄVALTALAINEN Stift Klosterneuburg Mathäi Brut

MANSIKKAINEN MIA Freixenet Mia Rosé

CHILELÄINEN TAITURI Santa Carolina

VIRTAA UUDELLA ILMEELLÄ Gatorade Lemon ja Gatorade Cool Blue

Alkon vakiovalikoimaan saatiin keväällä uusi, elegantti kuohu­ viini Itävallasta. Wienin pohjois­ puolella sijaitseva Klosterneu­ burgin luostari on moderni ­viinintuottaja, joka on saavutta­ nut ensimmäisenä viinitalona Euroopassa pienen hiilijalan­ jäljen sertifikaatin. Klosterneu­ burgin luostarin hienostunut kuohu­viini Mathäi Brut on ­valmistettu Grüner Veltliner -rypäleistä perinteistä samppan­ jamenetelmää käyttäen. Ruoka­ viininä Mathäi Brut pääsee ­oikeuksiinsa äyriäisten tai ­tyylikkäiden kalaruokien kera, mutta se sopii mainiosti myös sellaisenaan nautittavaksi hyviin hetkiin.

Maailman suurimman cava-­ tuottajan, Freixenetin, Mia-­ viinisarja jatkaa valloitustaan Suomessa, kun Hartwa-Traden ravintolavalikoimaan saadaan sarjan roséviini. Freixenet Mia Rosé on kahden rypäleen, ­Bobalin ja Sumollin sekoitus. Viinin väri on vadelmanpunai­ nen, ja sen tuoksussa voi aistia marjoja ja kukkaisuutta. Puoli­ makeassa maussa on mansikkaa ja vadelmaa. Viini on hapokkuu­ deltaan miellyttävän tasapainoi­ nen. Uutuusrosé sopii hyvin ­esimerkiksi äyriäisten, pikku­ suolaisten sekä itämaisten ­ruokien kumppaniksi.

Toukokuussa Hartwa-Traden chileläisten viinien valikoima laajenee tuntuvasti, kun tunnet­ tu chileläinen viinituottaja S ­ anta Carolina siirtyy Hartwa-Traden edustukseen. Santa Carolina on 130-vuotias perheomisteinen viinitalo, joka on tunnettu chile­ läisen viiniperinteen ja uusien innovaatioiden yhteensovitta­ misesta. Vuoden viinit 2014 ­-kilpailussa Santa Carolina ­Sauvignon Blanc Reserva -hanapakkaus voitti upeasti kultaa. Alkon valikoimissa Santa Carolinan viinejä on yhteensä viisi.

Maailman myydyin urheilu­ juoma Gatorade saa uuden, entistä puhuttelevamman pak­ kausdesignin. Etikettiin otetaan sama G-kirjainlogo, joka on ­käytössä Amerikan markkinoil­ la. Markkinointi ja kotisivut ­saavat raikasta potkua uudesta ilmeestä. Juoma tekee ylpeänä yhteis­ työtä Suomen koripallomaa­ joukkue Susijengin kanssa. ­Hartwall on solminut uuden kaksivuotisen yhteistyösopimuk­ sen Suomen Koripalloliiton kanssa ja jatkaa koripallomaa­ joukkueiden virallisena yhteis­ työkumppanina näkyen maa­ otteluissa. Uusin yhteistyömuoto on Korisliigan pelaajakone, ­ jossa fanit pääsevät testaamaan, keitä liigapelaajia he eniten muistuttavat.

• Itävaltalainen elegantti kuohuviini • Erittäin kuiva, keskihapokas ja runsas • Maussa muun muassa vihreää omenaa, sitrusta ja pientä mausteisuutta • Alkon tuotenumero 544037 • Hartwa-Traden tuotenumero 63434

• Mia-sarjan uusi roséviini ­ravintolavalikoimaan • Maussa mansikkaa ja vadelmaa • Hartwa-Traden tuotenumero 63367

• Perinteikäs ja menestynyt chileläinen viinitalo • Hartwa-Traden tuotenumerot: ­Vistaña Merlot Cabernet Sauvignon 63475, Estrellas Cabernet ­Sauvignon 63476, Cabernet ­Sauvignon Reserva 63474, ­Cabernet Sauvignon Reserva hanapakkaus (3 l) 63477 ja ­Sauvignon Blanc Reserva hanapakkaus (3 l) 63478

• Gatorade-tuoteperhe erottuu ­jatkossa entistä paremmin uuden pakkauksen ja etiketin myötä • Gatorade valittiin Suuressa ­urheilujuomatutkimuksessa ­ vuoden tankkausjuomaksi 2013

PO INT 2   ˙ 2 0 1 4

33


S U OSI TUS

”Katukeittiö kehittyy Suomessa huimaa vauhtia, ja jo nyt voit syödä vaikka meksikolaista, libanonilaista tai herkullista kasviskaturuokaa. Helsingin katuruokafestareilla maaliskuussa sai maistella eri ruokakulttuurien antia. Toivottavasti tapahtumasta tulee perinne! Seuraavaan numeroon haastan myyntijohtaja Seppo Salkoharjun kertomaan vinkkinsä.” Tia Hakuni, tuotepäällikkö

LÄHDE UUSILLE POLUILLE

MIK Ä E TT EI !

DIGI

MITTAA ITSESI PAREMMAKSI MITÄ, JOS OIKEA ruokavalio, unirytmi, liikuntalaji ja jopa tapa tehdä töitä olisikin pelkkää kemiaa? Hyvinvointiala teknistyy vauhdilla, ja ihmiskehoa mitataan yhä tarkemmin – tähtäimenä entistä parempi elämä. Mitä enemmän on tietoa, sitä helpommin ihmistä voidaan muokata. Biohakkerit pyrkivät säätämään oman kehonsa terveydentilaa mittaamalla sen toimintoja ja elämäänsä jatkuvasti erilaisten sovellusten avulla ja altistamalla itsensä erilaisille kokeille. Laihduttajalle puolestaan luvataan nykyään jo räätälöidä geeneihin sopiva ruokavalio DNA-testin perusteella. Eikä pidä unohtaa oikein kovan luokan tekijöitä, jotka tutkivat aivokäyriään, veri­ arvojaan ja analysoivat virtsaansa.

MITÄ ENEMMÄN ON TIETOA, SITÄ HELPOMMIN IHMISTÄ VOIDAAN MUOKATA.

VESI, TUO ELÄMÄN ELIKSIIRI ILMAN VETTÄ ei hyvin pyyhi. Ihminen tarvitsee

­ oosta ja aktiivisuustasosta riippuen nestettä noin k 2–3 litraa päivässä. Jos sitä ei itselleen suo, seuraa esimerkiksi väsymystä, ryppyjä, heikompaa fyysistä suoriutumista, pahaa tuulta – janosta nyt puhumat­ takaan. Miten sitä sitten muistaisi juoda tarpeeksi? Enää ei tarvitsekaan, suomalainen vesiapplikaatio tekee sen puolestasi. The Hug, eli halaus, kertoo, milloin on jälleen aika tarttua vesipulloon. Vesi, se meidät tiellä pitää. thehug.info MUUALLA

ANTTI NIKUNEN / KUVALÄHTEET: THINKSTOCK

UUSIVUOSI JOKA PÄIVÄ

34

P O IN T 2  ˙  2 0 14

TUNNETKO VETOA robotteihin tai innostutko tropii­ kista? Kutsuuko pimeys sinua? Söisitkö illallista mie­ luiten kasvihuoneessa, haluaisitko kypsentää ruoka­ si tulivuoressa vai miellyttääkö aurinkoenergialla paistaminen enemmän? Unelmoitko aterioivasi kuin tsaarit vai onko riippumatto enemmän sinun juttusi? Maailmalta löytyy kummia ravintoloita melkein joka lähtöön, ja illallinen ulkona onkin usein koko­ naisvaltainen elämys, ei pelkkää vatsantäytettä. ­Erikoisten ravintoloiden kärkisijaa pitää hallussaan itänaapurimme – vai miltä kuulostaisi ravintola, ­ jossa vuosi vaihtuu joka päivä?


RUOKA & JUOM A

Minttua Afrikasta Pohjoisafrikkalainen keittiö on ­ nyt hip ja pop. Teemaan sopivilla illallisilla pöytään katetaan pitkään kypsytettyä, yrteillä maustettu ­lampaanlihaa, couscousia, harissaa, litteää leipää ja runsaasti kasviksia. Jälkiruoka on makea ja niin on ­juomakin. Perinteinen marokkolainen minttutee päivittyy Foster’s Radlerilla ja 7 UPilla.

THINKSTOCK

10–15 mintun lehteä ¼ sitruuna lohkoina 2 tl sokeria 12 cl marokkolaista mintulla maustettua vihreää teetä 8 cl 7 UPia 8 cl Foster´s Radler Lemonia jäämurskaa Murskaa mintun lehtiä, sokeria ja sitruunalohkoja hurrikaanilasissa, kunnes olet uuttanut mehun sitruunasta ja maun mintusta. Lisää joukkoon jäähtynyt tee, 7UP ja Foster’s Radler. Täytä lasi jäämurskalla ja sekoita.

PO INT 2  ˙2 0 1 4

35


Aito lonkero.

Profile for Otavamedia OMA

Point 2/2014  

Point 2/2014