a product message image
{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade

Page 1

LEHTI HARTWALLIN SIDOSRYHMILLE

1 ˙ 2014 NAUTINNOLLINEN BISNESLEHTI ASKELEEN EDELLÄ

UUDET TRENDIT HALTUUN SENIORIT, ON THE GO JA MUUT JUOMAALAN TUULET

HYVÄ IDEA ­ VIE PITKÄLLE s. 26

Tapaus Tallinna

ALKOHOLIVERO JATKAA NOUSUAAN TÄYSIN UUSI PEPSI NEXT! KOKKI HAASTAA KOKEILEMAAN UUTTA: ­K ARJALA MALTTI, POMMAC ROSÉ, OTTO OMENA... s. 30-33


2

P O IN T 1 ˙ 2 0 14


04 ˙ PINNALLA Juomanetti uudistuu, vuohenjuusto tykkää Lapin Kullasta ja kevät otetaan haltuun.

☑ 10 ˙ JUOMA-SUOMEN TULEVAISUUS Eatdentity on päivän sana.

16 ˙ UNELMIIN USKOVA KULINARISTI Kira Åkerström-Kekkonen seurasi intuitiotaan MasterChefin kautta San Franciscoon.

☑ 18 ˙ VIINARALLI VIE SUOMALAISIA Halvan matkustajatuonnin todellisen hinnan maksaa ravintola-ala.

23 ˙ YHDESSÄ ETEENPÄIN? Suomen alkoholilakia uudistetaan nyt.

26 ˙ HYVÄ IDEA Tintåssa saa laatuviinejä laseittain.

28 ˙ KOLAJUOMIEN EVOLUUTIO Yli satavuotias Pepsi astuu ”nextille levelille”.

⊳ 30 ˙ KEVÄÄN UUTUUDET Pommac Rosé, Lapin Kulta Arctic Malt 0,0 % sekä uudenlaiset viinit.

☑ 34 ˙ TIENRAIVAAJA Foodien frendit, raakaa menoa ja maltainen drinkkivinkki.

Kiristyvä kilpailu vaatii uudistumista Hartwall on urallani kolmas sinivalkoinen talo, jota olen päässyt palvelemaan. On hienoa päästä jatkamaan suomalaisten rakastamien brändien menestystarinaa perinteikkäässä juomatalossa. Haasteita meillä toki riittää. Alavireinen taloustilanne näkyy myös juomamarkkinoilla ja kuluttajien ostovoimassa. Vuoden alusta korotettiin virvoitusjuomaveroa sekä jälleen alkoholijuomien verotusta. Samalla Virosta tuodaan alkoholia enemmän kuin sitä myydään suomalaisissa ravintoloissa. Alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen suunnitellaan uusia kiristyksiä ja alkoholimainontaa tiukennetaan muun muassa sulkemalla ulkomainonta pois. Kiristyvässä toimintaympäristössä tarvitsemme vielä vahvempaa kuluttaja- ja asiakassuuntautuneisuutta, nopealiikkeisyyttä ja joustavuutta. Nämä ovat mahdollisia uudistamalla toimintamalleja ja siirtymällä suoraviivaisempaan, uudistettuun organisaatioon. Uudistukset vahvistaisivat myös kustannustehokkuutta. Uuden kilpailukykyisemmän ja tehokkaamman toimintamallin edellyttämät yhteistoimintaneuvottelut on käynnistetty henkilöstömme edustajien kanssa. Haasteet taklataan myös tarjoamalla kuluttajille lisäarvoa ja laatua. Meillä Hartwallilla on vahva ymmärrys suomalaisten tarpeista. Oman innovatiivisen tuotekehityksen sekä arvostettujen brändiemme kautta pystymme tarjoamaan vastauksia nopeasti muuttuvan markkinan haasteisiin Tähtäämme kilpailukyvyn merkittävään vahvistamiseen ja innovoivan suunnannäyttäjäroolin varmistamiseen. Muutos on aina kipeä, mutta sen avulla menestymme nyt ja huomenna kotimaan markkinoilla. Pekka Rantala toimitusjohtaja Hartwall

TSEKKILISTA. NIIN TIEDÄT, MISTÄ ALA PUHUU.

POINT – Oy Hartwall Ab:n asiakaslehti Päätoimittaja Hanna Leppäniemi Toimitusneuvosto Maija Ankkuri, Leena Koskinen, Maria Malila, Heidi Päiväniemi, Noora Pöyhönen, Petra Tuulos & Meri Vainikka Toimituksen osoite Oy Hartwall Ab, PL 200, 00371 Helsinki, point@hartwall.fi Lehden toimitus Alma 360 Tuottaja Irene Easton Toimitussihteeri Anna Kauhala Ulkoasu Antti Nikunen, Mika Soikkeli (AD) Kuvatoimittajat Anna K ­ eski-Kohtamäki & Minna Kurjenluoma Kannen kuva Ida Nisonen Kannen tuotetiedot Stockmann, Sokos, Helsingin Katse Paino PunaMusta Painos 14 800

441 619 Painotuote

PEFC/02-31-151

Hartwall kunnioittaa ympä­ristöä kaikessa toiminnassaan. Point painetaan S ­ uomessa ­kasviöljypohjaisilla väreillä ekologiselle paperille.

P O INT 1   ˙ 2 0 1 4

3


MISSÄ MENNÄÄN MAKUMAA ILMASSA

STEVIAN LUONNOLLISUUS KIINNOSTAA Kuluttajat kokevat steviamakeutetut juomat hyväksi vaihtoehdoksi sokeroitujen ja light-juomien välille. Hartwall tutki syksyllä kuluttajien tietoisuutta ja asenteita steviamakeutettuja juomia kohtaan. Erityisesti steviatuotteiden luonnollisuudesta pidettiin. Käyttökartoituskyselyyn vastanneista 72 prosenttia oli tietoisia steviasta, 35 prosenttia oli kokeillut sillä makeutettuja juomia ja yhdeksän prosenttia käyttää niitä säännöllisesti. Yleisintä steviamakeutettujen juomien nauttiminen on naisten ja 16–34-vuotiaiden keskuudessa.

LOW ALCOSSA KASVUNVARAA Suomessa matala-alkoholisten ja alkoholittomien tuotteiden osuus alkoholimarkkinasta on muihin Euroopan maihin verrattuna vielä pieni, vain 1,4 prosenttia. Hartwallilla on tutkittu mielikuvia ja asenteita näitä tuotteita kohtaan. Tulokset kertoivat, että suurimpia esteitä low alco -tuotteiden käytölle ovat valikoiman pienuus, kaupoissa myymälän perälle piilotetut tuotteet sekä ennakkoluulot juomien makua kohtaan. ”Makuun liittyviä ennakkoluuloja on onneksi helppo kumota: positiivinen makukokemus voi muuttaa nopeasti käsityksen koko tuotekategoriasta”, kertoo tutkimuspäällikkö Maija Ankkuri Hartwallilta.

RAVINTOLAELÄMYKSIÄ OLUEN YMPÄRILLE Seinäjokelaista tapahtumakeskus Rytmikorjaamoa uudistettiin viime vuonna yhteistyössä Hartwallin kanssa. Yhteistyön tuloksena syntyi laajasti erilaisia elämyksiä tarjoava tapahtumakeidas. ”Rytmikorjaamon väki on erittäin Espiritu Libre -henkistä: tekee asioita omalla itsenäisellä tavallaan”, kertoo Hartwallin asiakasmarkkinointisuunnittelija Juha-Matti Korvola. Sol näkyy fiiliksen lisäksi ravintolassa muun muassa Sol-henkeen maalatussa pakettiautossa, joka toimii myyntitiskinä. Uudistetun Rytmikorjaamon tarjontaan kuuluvat keikkatarjonnan lisäksi muun muassa after work -henkiset Live-lounaat, Torstaiklubit sekä Rytmi-brunssit ja -kirpparit.

4

P O IN T 1 ˙   2 0 14

ENTISTÄ EHOMPI JUOMANETTI

HARTWALLIN UUDISTUNEESSA Juomanetti-palvelussa voi tehdä tilauksen nyt myös mobiililaitteella – tuttuun tapaan kellon ympäri ja kaikkina viikonpäivinä. Sähköinen tilausjärjestelmä Juomanetti uudistettiin loppuvuodesta. Palvelun ulkoasu raikastui ja ominaisuuksia lisättiin ja hienosäädettiin. Juomanetti toimii nyt myös mobiililaitteilla, joten tilauksen voi tehdä kätevästi älypuhelimella tai tabletilla esimerkiksi suoraan juomavarastosta käsin. Juomanetissä voi jättää tilauksen jonottamatta kaikkina viikonpäivinä ja kellonaikoina. Palvelu on toiminut vuodesta 2003, ja sen suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Suuri osa asiakkaista on löytänyt uudistuneen kanavan ja huomannut sen olevan kätevä lisä Hartwallin palvelukokonaisuuteen. ”Uskon, että nykypäivän mobiilimaailmassa yhä useampi asiakkaamme hyödyntää tätä mahdollisuutta”, Hartwallin asiakaspalvelupäällikkö Sami Höylä sanoo. ”Kukapa haluaisi jonottaa puhelimessa ja luetella 50 tuotteen tilauksen viikosta toiseen asiakaspalvelijalle? Juomanetissä tilauksen voi tehdä myös asiakaspalvelun aukioloaikojen ulkopuolella, helposti omaan vanhaan tilauspohjaan”, Höylä toteaa. Juomanetistä hyötyvät erityisesti ravintola-asiakkaat, jotka työskentelevät iltaaikaan ja viikonloppuisin, kun Hartwallin puhelinpalvelu on suljettuna. Vaikka asiakas hoitaa viikoittaiset rutiinitilauksensa verkossa, Hartwallin asiakaspalvelu palvelee häntä edelleen tarvittaessa puhelimitse ja sähköpostitse. Juomanetissä voi myös jättää palautetta tai yhteydenottopyynnön sekä hoitaa erilaisia ongelmatilanteita. ”Palvelussa voi esimerkiksi tehdä rikkinäisestä kylmäkaapista ilmoituksen suoraan laitehuoltoon”, Höylä sanoo. Asiakas voi päivittää omat yhteystietonsa helposti uudistuneessa Juomanetissä, joten yhteydenpito sujuu jatkossakin jouhevasti.

”KUKAPA HALUAISI JONOTTAA PUHELIMESSA JA LUETELLA 50 TUOTTEEN TILAUKSEN VIIKOSTA TOISEEN ASIAKASPALVELIJALLE?”

Enemmän tuotetietoa

Juomanetissä on mahdollista selata omaa tilaus- ja laskutushistoriaa sekä etsiä tietoa juomista. Uudistuneessa palvelussa on aiempaa enemmän tuotetietoa sekä uutuutena ruokasuosituksia juomille. Uutuustuotteet ovat esillä palvelun etusivulla, ja niitä voi lisätä suoraan ostoskoriin uutisen lopussa. Joidenkin uutisten yhteydessä on nyt myös mahdollisuus antaa aiheeseen liittyvää palautetta. ”Juomanetissä saa tilauksen yhtey­dessä runsaasti ajankohtaista tietoa. Hartwall tiedottaa siellä ravintoloihin liittyvistä asioista ja erilaisista poikkeustilanteista. Esimerkiksi sesonkien alla opastamme tilauksen tekemisessä”, Höylä sanoo. Palvelua kehitetään edelleen tulevaisuudessa asiakkaiden palautteiden pohjalta. Juomanettiin saa käyttäjätunnukset Hartwallin asiakaspalvelusta tai palvelun verkkosivuilta osoitteesta juomanetti.fi.


NOVELLEN UUSI KOTI Novelle.fi jakaa kävijöilleen elämästä nauttimisen ja hyvinvoinnin sanomaa. Sisältöä sivustolle tuottavat bloggarit eli novellistit. Yksi novellisteista on hyvinvointivalmentaja ja joogaopettaja Kaisa Kärkkäinen. Hän auttaa lukijoitaan kohti hyvää oloa antamalla ohjeita muun muassa toimistojoogaan ja pimeässä talvessa jaksamiseen. ”Haluan sparrata lukijoitani löytämään omat voimavaransa arjesta nauttimiseen”, Kärkkäinen sanoo.

+ Vuohenjuusto

”Alkoholiton Lapin Kulta sopii erinomaisesti yhteen vuohenjuuston kanssa, koska tässä oluessa ei ole niin voimakasta humalan tai maltaan makua, joka peittäisi vuohenjuuston aromin.” – Keittimömestari Kim Palhus

OLUTFONDUE 1 valkosipulinkynsi 175 g vuohenjuusto gruyèrea 200 g vuohenjuustoa 1 tl maizenaa 2,5 dl Lapin Kulta 0 % -olutta ripaus jauhettua valkopippuria ripaus jauhettua muskottipähkinää 1/6 tl sinappia Valmistus: 1. Kuumenna olut kattilassa, lisää paloiteltu vuohenjuusto ja mausteet, sulata sekoittamalla. 2. Anna hautua miedolla lämmöllä pari minuuttia ja lisää olueen liotettu maissijauho. 3. Sekoita massa tasaiseksi tehosekoittimessa. 4. Hauduta hetki ja kaada fondue-kattilaan. 5. Tarjoile leipäpalojen ja dipattavien kasvisten kanssa. Vinkki: Jotkut juustomerkit saattavat tarvita enemmän nestettä. Kylmetessä seos jähmettyy tiiviiksi massaksi. Sulata se miedolla lämmöllä mikroaaltouunissa ennen fondue-kattilaan kaatamista.

P O INT 1   ˙ 2 0 1 4

5


BRÄNDIEN VOIMAA

UUDISTUMINEN ON ELINEHTO 1.–3. HARTWALL, 4. THINKSTOCK

KEVÄT ON AIKAA uudistumiselle

ja tuoreille ideoille. Monet Hartwallin tuoteperheet saavat tänä keväänä virkistävää potkua maukkaista makuvarianteista, raikkaista brändiuudistuksista sekä uusista aluevaltauksista. ”Maailma muuttuu koko ajan, ja asiat tapahtuvat kuluttajien elämässä yhä kiihtyvämmällä tahdilla. Meidän on tärkeää reagoida siihen, jos haluamme pysyä ajan hermolla ja kehittyä”, summaa lonkeroiden tuotepäällikkö Turkka Hirvonen. Otto-lonkeroiden brändi uudistuu keväällä kokonaan. Tuoreella ilmeellä, mielenkiintoisella pakkauskoolla ja vaihtuvilla makuva1.

2.

4.

6

P O IN T 1 ˙  2 0 14

3.

rianteilla halutaan tarjota ydinkohderyhmälle, 18–30-vuotiaille nuorille aikuisille aivan uudenlainen Otto. Maailman muuttumisesta on samaa mieltä myös ravintola­ kanavan asiakasmarkkinointipäällikkö Maria Malila. Siiderinystävien ja Hartwallin väen toive toteutuu tänä keväänä, kun suosittu Happy Joe -siideri saadaan vihdoin myös ravintolahanoihin. ”Ruoka ja juoma -teema korostuu varmasti entisestään Happy Joen hanamyynnin myötä. Se on koko ajan nousussa oleva trendi, ja tämän uudistuksen myötä saamme ehkä pikkuhiljaa vahvistettua ymmärrystä siitä, että myös siideri on oiva kumppani monelle ruualle.” Uutta ja erilaista saadaan myös Hartwall Jaffa -tuoteperheeseen. Linnanmäellä myytävissä puolen litran Jaffa Appelsiini -pulloissa on Lintsille suunniteltu oma design. ”Asiakaskohtaisesti räätälöidyt tuotteet ovat vielä uutta, mutta Jaffan kanssa haluamme ehdottomasti olla edelläkävijöitä”, Hartwall Jaffan tuotepäällikkö Karita Taura kertoo. Hartwallin tuotteita ja brändejä kehitetään jatkuvasti, ja yhä suurempi osa kehitystyöstä tehdään yhdessä kuluttajien kanssa. Viime syksynä Hartwall oli mukana korkeakouluopiskelijoille järjestetyssä Innovate or die -työpajassa. Vuorokauden mittaisessa, intensiivisessä rupeamassa aiheena oli energiajuomabrändi ED. Työpajasta jäi käteen arvokasta tietoa – ja mikä parasta, se saatiin kerättyä suoraan tuotteen kohderyhmältä.

1. Happy Joe kannustaa onnellisuuteen muun muassa ravintola Lungberissa. 2. Otolla on uusi uljas ulkoasu. 3. Linnanmäellä myytävillä Jaffa Appelsiineilla on oma design. 4. Innovate or die -työpajassa pohdittiin EDiä.


1.

HARTWALL TOI ja kehitti ensimmäisen stevialla makeutetun juoman Suomen markkinoille. Nyt stevia-virvoitusjuomien valikoima on markkinoiden suurin. Lue lisää steviasta: stevia.fi

J.P. CHENET TÄYTTÄÄ 30 VUOTTA! Yksi maailman myydyimmistä viineistä, J.P. Chenet, juhlii tänä vuonna syntymäpäiviään. Onnea!

LAATUOHJELMALLA KUNNON OLUTTA HARTWALL LANSEERASI Suomeen Heineken Star Serve -ohjelman, joka on maan ensimmäinen ravintoloille tarkoitettu laatuohjelma. Ohjelmaan valituissa ravintoloissa oluen laatu ja oikeaoppinen tarjoilu varmistetaan huolellisella lasiin laskulla, oikeanlaisilla laseilla ja käsikäyttöisillä hanoilla. ”Etenkin kesä on meillä kiireistä aikaa, ja silloin asiakkainamme on paljon muualta tulevia matkailijoita, jotka ovat hyvin laatutietoisia. Uusien hanojen käyttö ei vie yhtään aiempaa enempää aikaa, ja nyt voimme tarjota asiakkaillemme paljon entistä laadukkaamman olutelämyksen”, kertoo Savonlinnaan viime kesänä avatun Ravintola Waahdon yrittäjä Janne Kupiainen. Helsinkiläisen Café Caruselin päätuote on laadukas kahvi, mutta laatuohjelman myötä myös olut nousi arvoiselleen paikalle kahvilan tarjonnassa. ”Olut sai meillä nyt samanlaisen kohotuksen kuin kahvi aiemmin. Ennen kahvimme valmisti hieno, täysautomaattinen kone. Se maistui kuitenkin kitkerälle, joten päätimme siirtää kahvin automaatista lähemmäs kassoja ja valmistaa sen itse jauhetuista pavuista. Kun olut siirtyi nyt isoista tankeista pieniin tynnyreihin ja käsikäyttöisiin hanoihin, siitä tuli mahdollisimman laadukas ja ammattitaitoisesti tarjoiltu tuote”, kertoo Caruselin toimitusjohtaja Ari Sarmanto. Laatuohjelmaan valitut ravintolat saivat syksyllä huolellisen koulutuksen oluen tarjoiluun, ja lisäkoulutusta tarjotaan ympäri vuoden. Laadun varmistamiseksi tehdään myös yllätysvierailuja ravintoloihin.

LAATUOHJELMAAN VALITUT RAVINTOLAT VUONNA 2014: Helsinki: Korjaamo, Café Carusel, Lungberg, Hotelli Katajanokka Savonlinna: Ravintola Waahto Tampere: Huber Vaasa: Office Bar & Restaurant Turku: Ravintola Fontti

Hartwall lanseerasi Suomeen ensimmäisen ravintoloille tarkoitetun laatuohjelman. P O INT 1  ˙ 2 0 1 4

7


VINKIT SESONKIIN

OTA ORASTAVA KEVÄT HALTUUN!

1. RUUSUNPUNAISTA YSTÄVÄNPÄIVÄÄ

”J.P. Chenet’n uusi roséviini tarjotaan jäillä isosta lasista. Kauniina, rentona ja raikkaana se sopii hyvin hempeilyyn. Novellesta taas saa loihdittua kuplivia, punertavia drinkkejä. Esimerkiksi Karostardust-bloggarin mansikkapommista mukailtu versio toimii niin alkoholittomana kuin prosentillisena”, tuotepäälliköt Lea Kaikkonen ja Tea Ijäs vinkkaavat. Mansikkapommi 4 cl mansikkalikööriä 1 dl Novelle raparperi-vadelmaa 1 dl 7 UP 1 dl kuohuviiniä koristeeksi limeviipaleita ja jäämurskaa

2. PALAUTUSTA & ENERGIAA

”Hiihtolomalla taukotuvissa tankataan ja palaudutaan. Kalsiumia ja magnesiumia sisältävät Novellet sekä herkuttelu-combot myyvät hyvin, mutta myös matala-alkoholiset tuotteet sopivat erinomaisesti before, between ja after skihin. Näistä pitää erityisesti mainita radler, joka on virvoitusjuoman ja oluen mieto yhdistelmä. Keväthankien aikaan tuleekin uutuusmaku, greippi”, Foster’s Radlerin tuotepäällikkö Daniela Tjeder kertoo. 3. BAILEYS-KAHVI LÄMMITTÄÄ

4. HYVÄN TERASSIN TUNNUSMERKIT

Sisustus: istuimet, jotka eivät hikoiluta. Palvelu: hymyilevä henkilökunta, joka katsoo asiakasta silmiin tarjoillessaan juoman. Laatu ja valikoima: 3-asteinen olut tarjoillaan 0,25 l merkkilasista, jotta se säilyy raikkaana. Aktiivinen myynti ja esillepanot: pöytiintarjoilu mahdollisuuksien mukaan. Trafiikki: digitaalisten medioiden käyttö. Asiak­kaat etsivät paikkaa, missä paistaa aurinko ja missä voi syödä ulkona. Vinkit antoi asiakasmarkkinointi­johtaja Toni Rounas.

8

P O IN T 1 ˙  2 0 14

”Baileys tunnetaan kylmänä jälkiruokajuomana, mutta siitä saa myös mainioita kuumia juomia. Kuluttajat kokeilevat mielellään uusia tapoja nauttia tuttuja suosikkejaan. Lisäämällä kuuman kahvin tai kaakaon sekaan Baileysia saat helppoa lisämyyntiä”, asiakasmarkkinointipäällikkö Lotta Eerola Hartwa-Tradelta kertoo.


”Hartwall ja K-ruokakaupat lahjoittavat uudelle lastensairaalalle 15 senttiä jokaisesta Jaffan joulutervehdys -sivustolta lähetetystä videojoulukortista. Tervehdyksiä lähetettiin yhteensä 12 523 kappaletta – hienoa, että kuluttajat ovat mukanamme hyvällä asialla.” Hartwallin lakiasioiden ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Pekka Lindroos

13

LAPIN KULTAA JA ORIGINAL LONG DRINKIÄ viedään yhteensä 13 maahan, muuan muassa Ruotsiin, Venäjälle, Ranskaan, Hollantiin ja Englantiin sekä Baltian maihin.

LAPIN KULTA ON kerännyt suosiota ulkomailla vuodesta 1988 lähtien. Viime vuosina tuote jäi viennissä isompien jalkoihin, mutta nyt omistajavaihdoksen jälkeen vientiin laitetaan jälleen isoja panoksia. Hartwall on ollut marraskuusta lähtien Itämerellä liikennöivien Viking Linen, Tallink Siljan ja Eckerön päätoimittaja juomissa, ja asemaa aiotaan vahvistaa entisestään. Vientituotteita aktivoidaan muun muassa hintakampanjoilla ja myynninedistämismateriaaleilla. ”Lapin Kulta on maailmalla jo valmiiksi tunnettu tuote. Ulkomaille viedään myös lonkeroa. Se on suoranainen kultakimpale, jolla on mahdollisuuksia vaikka mihin”, vientipäällikkö Tapani Ilmanen kertoo. ”Molemmat tuotteet ovat maultaan ja laadultaan todella hyviä. Niillä on myös hieno, uskottava tarina sekä vahva brändi.” Maailmalle viedään lisäksi Upcideria, Karjalaa, Hartwall Jaffaa sekä Novellea. Talon sisällä viennin uusista tuulista ollaan innoissaan. Voisikin sanoa, että Lapin Kulta tekee nyt comebackin viennissä.

OMISTAJAVAIHDOKSEN JÄLKEEN VIENTIIN LAITETAAN JÄLLEEN ISOJA PANOKSIA.

THINKSTOCK

VIENTI VIITOS­ VAIHTEELLE LASTENSAIRAALAN PUOLESTA HARTWALL RYHTYI viime vuonna Uusi Lasten­

sairaala 2017 -hankkeen tukijaksi ja sitoutui lahjoittamaan yhteensä miljoona euroa projektille. Viime marraskuisessa Jokerit–Pelicans-ottelussa myös työntekijät osallistuivat hyvään tarkoitukseen. Parikymmenpäinen joukko kiersi ennen peliä ja sen erätauoilla yleisön joukossa keräten lippaisiinsa yhteensä lähes 3 200 euroa. Työntekijöiden toteuttamien tempauksien tuotto lisätään sovitun miljoonan euron lahjoitussumman päälle.

JONNA KOIVUMÄKI

PREMIUM-TUOTTEET KASVUSSA

Maailmalle viedään muun muassa Hartwall Jaffaa.

YLEINEN TALOUSTILANNE näkyy juomamarkkinoillakin, mutta premium- ja lisäarvotuotteet ovat silti olleet tasaisessa kasvussa viimeisen parin vuoden ajan. Kun rahaa käytetään harkiten, sille halutaan saada kunnon vastinetta. ”Olemme jo muutaman vuoden ajan huomanneet viitteitä premium-juomien suosion noususta”, kertoo Hartwallin markkina-analyytikko Anne Nieminen. Premium-tuotteisiin onkin panostettu Hartwallilla jo pitkään sekä kehittämällä uusia tuotteita että kekseliäällä markkinoinnilla. Ravintoloissa taas palvelu on tärkeä osa juomakokemusta: oikein kaadettu olut tuo asiakkaalle lisäarvoa ja on kuin kirsikka kakulle. ”Oluissa ja siidereissä premium-tuotteet ovat yhä suositumpia, sillä kuluttajatrendeinä vaikuttavat nautiskelu ja yksilöllisyys. Myös kokeilunhalu on vallalla, ja terveellisyystrendi kasvattaa vitamiini- ja mehuvesien suosiota.” PO IN T 1   ˙  20 1 4

9


VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN ON SUURI KULUTTAMISEN TRENDI. VUONNA 2025 NELJÄNNES SUOMALAISISTA ON YLI 65-VUOTIAITA.

10

P O IN T 1 ˙  2 0 14


TEKSTI MINNA HELKIÖ ˙ KUVAT IDA NISONEN

JUOMA-

SUOMI

MONIMUOTOISTUU Liikkuva elämäntapa, väestön ikääntyminen ja arjen nautiskelu ovat vahvistuvia kuluttamisen trendejä. Juomamaailmassa ne näkyvät esimerkiksi matala-alkoholisten tuotteiden ja välipalajuomien kasvavana kysyntänä. Kuluttaja valitsee tuotteensa nyt entistä yksilöllisemmin.

M

inkälainen eatdentity sinulla on? Tähän kysymykseen haetaan nyt vastausta, sillä se mitä syöt, paljastaa yhä enemmän siitä, kuka olet. Tutkimusten mukaan jo kolmannes suomalaisista miettii ruuan merkitystä itsensä brändäyksessä, ja syöminen ja juominen tulevat osaksi yksilöllistä identiteettiä. ”Taustalla on voimistuva individualismin trendi”, kertoo Hartwallin markkina-analyytikko Anne Nieminen. ”Henkilökohtaiset ruoka- ja juomavalinnat saattavat erityisesti nuorilla olla todella harkittuja ja niitä käytetään myös itseilmaisun välineenä: Minä syön vain luomua. Minä juon vain alkoholitonta. Kun juon olutta, tämä on minun merkkini”, Nieminen täsmentää. Kuluttajan yksilölliset valintakriteerit johtavat siihen, että tuotteita on entistä vaikeampi kohdistaa perinteisten demografisten tekijöiden kuten iän, sukupuolen tai tulotason mukaan. Kuluttaja haluaa valita itselleen yhä enemmän sel-

laisia erikois- ja premium-tuotteita, joilla on juuri hänelle arvolatausta. ”Esimerkiksi olutkategoriassa on nähtävissä vähemmän on enemmän -ajattelua. Saatetaan ottaa kalliimpaa erikoisolutta tai pienpanimo-olutta ja juoda kyseistä merkkiä vain yksi pullo”, Nieminen sanoo. Tuotevalikoimat laajenevat jatkuvasti. Uusia tuotteita tulee myös eri kategorioiden välimaastoon. Nieminen mainitsee esimerkiksi Novelle Fruity -juomat, jotka sijoittuvat virvoitusjuomien ja kivennäisvesien rajalle. Foster’s Radler puolestaan on virvoitusjuoman ja oluen sekoitus.

Lennosta mukaan

Uunituoreessa Juomavisio 2025 -selvityksessä Hartwall on nimennyt tulevaisuuden vahvimmat kuluttajatrendit ja kartoittanut, miten ne vaikuttavat juomien kulutukseen seuraavien kymmenen vuoden aikana. Yksi merkittävimmistä trendeistä on liikkuva elämäntapa. ”Kun surffataan työn, kodin ja harrastusten väliä, ei vältP O INT 1  ˙ 2 0 1 4

11


”ON THE GO -KULUTTAMISEN SARALLA ON PALJON KASVUPOTENTIAALIA. VAIN TOIMIJOIDEN LUOVUUS ON RAJANA.”

tämättä syödä työpaikan ruokalassa tai kotona. On the go -kuluttaminen ja niin sanottu kolmannessa paikassa syöminen kasvaa.” Niemisen puheissa vilahtaa englanninkielisiä termejä: convenience, drink court, healthy fast food. Niille ei löydy suoria suomenkielisiä vastineita, mikä kertoo alan nopeasta kehityksestä ja suorista kansainvälisistä vaikutteista. Kasvavalla convenience-ajattelulla tarkoitetaan vilkkailla paikoilla olevia myyntipaikkoja, joissa tuotepakkaus ja -koko on suunniteltu nimenomaan liikkuvalle kuluttajalle. ”Kiireinen kuluttaja tarvitsee nopean ja helpon annospaketin, joka maksaa mieluiten tasarahan. Näitä ovat erilaiset

HARWALLIN ASKELEET MIETOJEN JA ALKOHOLITTOMIEN JUOMIEN KASVATTAMISEKSI Lapin Kulta Arctic Malt 0,0% Foster's Radler Grapefruit 2 % Pommac Rosé

Foster's Radler 2 %

Sininen 3,5 % Karjala 1 %

2012

12

Uusia mietoja ja alkoholittomia juomainnovaatioita aikuiseen makuun 2013

P O IN T 1 ˙   2 0 14

2014

2015

2016

combot kuten sämpylä plus Novelle tai snack plus Pepsi. Tällä saralla on myös paljon kasvupotentiaalia. Vain toimijoiden luovuus on rajana.” Nieminen puhuu myös ruuan ja juoman yhdistymisestä. Nälkää pidetään loitolla erilaisilla välipalajuomilla ja aterian korvikkeilla. Smoothiet ja juotavat jugurtit ovat kasvattaneet suosiotaan. Välipalaistuminen tulee osaksi ruokakulttuuria. Nieminen uskoo, että liikkuva kuluttaminen vaikuttaa myös lounasruokakentän moninaistumiseen. ”Perinteisten pikaruokaketjujen rinnalle tulee lisää terveellisempiä vaihtoehtoja tai nuudeliravintoloiden tyyppisiä etnisiä konsepteja. Hampurilaisravintolat tuunaavat listojaan terveellisemmiksi. Kauppa- ja matkakeskusten ravintolamaailmat yleistyvät, lounaskahvilat lisääntyvät. Mielenkiintoista on myös nähdä, miten take away -kahvinkulutus kehittyy, varsinkin nyt, kun Starbucks rantautui Suomeen.” Merkillepantava aspekti hektisessä elämäntavassa on Niemisen mukaan se, että perhetilanteista riippumatta ihmiset syövät yhä enemmän yksin. Kun koko ajan ollaan matkalla jonnekin, ei välttämättä iltaisinkaan syödä yhteistä päivällistä, vaikka kotona olisikin muita. Yksin syömisen lisääntyminen yhdistettynä siihen, että jo nyt suuri osa väestöstä asuu yhden tai kahden hengen talouksissa, tarkoittaa jatkuvaa kasvua yksittäispakkausten kysynnässä.

Monien mahdollisuuksien seniorit

Toinen suuri kuluttamisen trendi on väestön ikääntyminen. Vuonna 2025 neljännes suomalaisista on yli 65-vuotiaita. Kyseessä on ostovoimainen joukko, joka haluaa panostaa itseensä ja on tottunut kuluttamaan. Tämä tarjoaa suuria mahdollisuuksia toimialalle. Tulevaisuuden seniori syö yhä useammin ulkona. Ravin-


Yli 65-vuotiaat ovat ostovoimainen joukko, joka haluaa panostaa itseensä entistä enemmän.

P O INT 1   ˙ 2 0 1 4

13


Kauppias Tero Huhtala kertoo, että K-Citymarket Ruoholahdessa radler on myynyt hyvin.

CASE

Viime maaliskuussa lanseerattu Foster’s Radler iski suoraan markkinoilla piilleeseen tarpeeseen. Radler on kaksiprosenttinen oluen ja virvoitusjuoman sekoitus, joka otti ensimmäisen puolen vuoden aikana 19 prosentin markkinaosuuden miedoissa oluissa. Samalla koko mietojen oluiden markkina kasvoi 10 prosenttia edellisvuodesta. ”Tärkein tekijä suosion takana on hyvä maku”, uskoo tuotepäällikkö Daniela Tjeder Hartwallilta. K-Citymarket Ruoholahden kauppias Tero Huhtala on samoilla linjoilla. ”Radler on myynyt meillä yllättävän hyvin. Sen myyntiluvut ovat samaa luokkaa ulkomaisten erikoisoluiden kanssa. Vaikka ihmiset ovat suhtautuneet negatiivisesti oluen alkoholiprosenttien laskuun, radleria ei koeta ’laimennetuksi’. Se on selkeästi oman tyyppisensä juoma, jota ostetaan nimenomaan maun vuoksi.” Niin Tjeder kuin Huhtala uskovat, että radler sopii janojuomaksi erityisesti kesään. ”Monet ovat löytäneet radlerista itselleen sopivan matala-alkoholisen vaihtoehdon arjen rentoutumiseen, saunomiseen tai nautiskeluun”, Tjeder täydentää. Radler on suosituin 18–29-vuotiaiden keskuudessa, mutta Hartwallilla nähdään jo nyt, että käyttäjiä löytyy kaikissa ikäryhmissä. Menestyksestä kertoo myös se, että ensi kesäksi on tulossa uutuusmaku.

14

P O IN T 1 ˙  2 0 14

KATRI TAIMMINEN

Suomalaiset ihastuivat radleriin


VESIEN LISÄKSI NOUSUSSA OVAT MATALA-ALKOHOLISET JA ALKOHOLITTOMAT PANIMOJUOMAT.

tolassa hän arvostaa pöytiintarjoilua, helposti luettavaa ruokalistaa ja yksilöllistä palvelua mahdollisten sairauksien tai vältettävien ruoka-aineiden huomioimisessa. ”On tarjottava sellaisia palveluita, tuotteita ja pakkauksia, jotka vastaavat senioreiden tarpeisiin. Nykyisessä juomavalikoimassa senioreiden suosioon ovat päässeet esimerkiksi matala-alkoholiset tuotteet.” ”Uskomme myös, että pullotettuja vesiä ostettaisiin kotiin enemmän niin senioreiden kuin koko väestönkin keskuudessa, jos painavia pulloja ei tarvitsisi itse kantaa. Kotiinkuljetus lisäisi vesien jatkuvaa kulutusta. Tähän vaikuttaa osaltaan verkkokaupan kehittyminen lähivuosina”, Nieminen sanoo. Kaiken kaikkiaan koko vesikategoria on kasvussa. Voimistuvat terveys- ja hyvinvointitrendit ja suomalaisten proaktiivinen suhtautuminen omaan terveyteen lisäävät vesien terveellisyyteen kohdistuvaa kiinnostusta. Hartwallin Novelle Plus -vesien menestys on tästä hyvä osoitus. Plus-vesien myynti kasvoikin viime vuonna merkittävästi.

Matala-alkoholista arjen luksusta

Vesien lisäksi selkeässä kasvussa on matala-alkoholisten ja alkoholittomien panimojuomien kategoria. Kasvua vauhdittaa monta eri trendiä. ”Taustalla ovat väestön ikääntyminen, terveys ja hyvinvointi sekä nautinnollisuustrendi”, Nieminen listaa. ”Puhutaan arjen upgradeauksesta. Moni on kokenut matala-alkoholisen vaihtoehdon sopivaksi, kun haluaa arkisin nautiskella olutta tai siideriä. Lisäksi juomakulttuurin eurooppalaistumisen myötä viiniä tai olutta juodaan päivällisen yhteydessä myös viikolla. Ravintolassakin asiakas mielellään tutustuu matala-alkoholiseen tai alkoholittomaan valikoimaan.” Hartwall on vastannut kysyntään tuomalla markkinoille

uusia tuotteita kuten 3,5-prosenttisen Sinisen ja 2-prosenttisen sitruunanmakuisen Foster’s Radlerin. Maaliskuussa lanseerataan Lapin Kullan alkoholiton olut. Hartwall panostaa voimakkaasti tuotekehitykseen ja innovatiivisuuteen. Nämä painopisteet ja talon omat vahvat brändit mahdollistavat sen, että organisaatio pystyy reagoimaan nouseviin trendeihin ketterästi ja tuomaan markkinoille kuluttajien muuttuneisiin tarpeisiin vastaavia uutuuksia.

Osa identiteettiä

Ravintolamaailmassa yksilöllinen ruoka-ajattelu, eatdentity, näkyy tarjonnan moninaistumisena. Syntyy uusia tiettyyn ruokatyyliin keskittyneitä ravintoloita, kokki- tai omistajavetoisia pieniä ketjuja sekä elämys- ja teemaravintoloita. Olohuonemaiset kaupunkikeitaat houkuttelevat urbaaneja kuluttajia nauttimaan ruuasta ja juomasta. Ravintolapäivän tyyppiset kaupunkitapahtumat ja pop upit lisääntyvät. ”Kiinnostavaa on myös nähdä, miten funktionaalisten tuotteiden suosio vaikuttaa ravintolapuolella. Nouseeko esimerkiksi teen terveysvaikutusten syvällisemmän ymmärtämisen myötä meille vaikkapa lisää teehuoneita?” Oli konsepti mikä tahansa, pelkkä hyvä ruoka ja juoma eivät riitä. Asiakas hakee moniaistillista kokonaiselämystä. Tarvitaan oikea tunnelma ja yksilöllinen palvelu. Tarinat tuotteiden taustalla kiinnostavat. Mikä on raaka-aineen alkuperä? Kuka on tämän luomuviinin tuottaja? Tarina vetoaa ja jättää brändin mieleen.

Hartwallin Juomavisio luotaa kuluttajatrendejä kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Tuotevalikoimassa ja palvelussa avainrooliin nousevat muun muassa liikkuvan kuluttajan ja senioreiden tarpeet. PO INT 1  ˙ 2 0 1 4

15


TEKSTI ANNA KAUHALA ˙ KUVA TOMI PARKKONEN KIRA ÅKERSTRÖ M-KEKKON EN

Mestarikokin hyppy tuntemattomaan

MasterChef-voitto, Gloria Blog Awardsin Paras ruokablogi -palkinto, muutto San Franciscoon, oma keittokirja tekeillä – ja kaikki vuoden sisällä. Mikä on Kira Åkerström-Kekkosen menestysresepti?

O

li kesä 2012. Kira Åkerström-Kekkonen teki työtä vain elääkseen, purki ruokainnostuksensa Truly Kira -blogiinsa ja unelmoi tekevänsä harrastuksestaan työn. Sitten hän kuuli pääsevänsä mukaan MasterChef-kilpailuun, irtisanoutui ja ryhtyi tavoittelemaan unelmaansa täysillä. ”Olin ollut pitkään tyytymätön elämäntilanteeseeni, joten ei siinä muu auttanut. Kukaan ei tule tarjoamaan uusia mahdollisuuksia hopeatarjottimella, sinun on itse tehtävä päätökset, ohjattava elämääsi oikeaan suuntaan ja uskallettava ottaa myös isoja askeleita ja luotettava intuitioosi”, Åkerström-Kekkonen kertoo rohkeasta päätöksestään. Nuori kulinaristi uskoo unelmiin ja riskinottoon, ja asenne on kantanut hänet salamavauhdilla pitkälle. 26-vuotiaasta bloggaajasta tuli keväällä 2013 Suomen uusi MasterChef, syksyllä hän voitti Gloria Blog Awardseissa palkinnon parhaasta ruokablogista ja muutti San Franciscoon. ”Mielestäni unelmia täytyy olla, sillä muuten ei ikinä saavuta mitään. Toisinaan sitä astuu kuraan, mutta välillä riskit kannattavat. Juuri nyt olen kiitollinen kaikesta ja hieman häkeltynyt, unelmani ovat käyneet toteen!”

Mehuja ja jäätelöleipiä

Åkerström-Kekkonen suosii luomu- ja lähiruokaa ja hänen mielestään hyvän ruoan kulmakiviä ovat tuoreet ja laadukkaat raaka-aineet. Hyvä ruoka on myös jotain, joka on tehty sydämellä ja joka saa hymyn huulille. ”Unelma-ateriallani on mukana perhe, ystäviä ja rakkautta. Ruoalla ei ole niin

16

P O IN T 1  ˙  2 0 14

väliä, kunhan seura on mainio ja fiilis kohdallaan. Pöydästä saa myös mieluusti löytyä viinipullo tai pari”, omaa keittokirjaansa parhaillaan työstävä nainen sanoo. Vaikka ravintonäkökulma on aina kiinnostanut Amerikan länsirannikolle kotiutunutta foodieta, voita, kermaa ja sokeria kuluu ihan kunnioitettava määrä. Tasapaino on kaiken a ja o. ”En kiellä itseltäni mitään ruoka-aineita. Uskon, että kehoa kuuntelemalla tietää, mitä kroppa tarvitsee. Tyypillinen näky on, että kävelen croissant yhdessä ja tuorepuristettu mehu toisessa kädessä.” Aimo annoksen vitamiineja ja hivenaineita sisältävät mehut ja smoothiet ovat tuttu näky jo Suomenkin katukuvassa, mutta trendikkäin sanfranciscolainen ruokakansa nauttii nyt kasviksensa jälkiruoissa. Katuruokakärryt, brasseriet, kasviksiin painottuva ruokavalio ja teehen pohjautuvat juomat ovat myös kuumaa kamaa. ”Täällä jopa jääpalat maustetaan uutteilla ja yrteillä. Kuppikakkujen tilalle ovat taas tulleet jäätelösandwichit.” ”San Franciscossa ei tekeminen lopu, varsinkaan syöminen! Minulla on listallani sata ravintolaa, joissa haluaisin käydä ja stressaan siitä, miten ehdin kaikkialle.”

Kristallipallossa keittokirja ja kasviksia

Suomen makutulevaisuudelle mestarikokki ennustaa puhtaita ja konstailemattomia makuja. Hän uskoo, että lähi- ja luomuruoka tulevat vielä helpommin saataville ja kasvisruoan suosio kasvaa entisestään. Trendi näkyy myös hänen omassa keittiössään. ”Aamiaiseni on yleensä tuorepuristettu mehu, smoothie tai tämän hetkinen suosikkini: kookos-banaanikaurapuuro. Lounaaksi syön salaattia tai keittoa, ja illalla syömme

KULINARISTI HAASTAA KOKEILEMAAN Suomen ruokamaailmalla on vielä petrattavaa. Nämä kolme asiaa Kira ÅkerströmKekkonen nostaisi tapetille. 1. Suomi on täynnä loistavia raaka-aineita, jotka usein pilataan liialla maustamisella. Toivoisin ihmisten ymmärtävän, että välillä ruoka ei kaipaa muuta kuin suolaa ja pippuria. 2. Haluaisin Suomeen enemmän kohtuuhintaisia, hyviä ravintoloita, jotta ihmisillä olisi varaa syödä enemmän ulkona. Kaipaisin myös enemmän laadukasta katuruokaa. 3. Kasvisruokaan panostavia, rentoja illallisravintoloita on aivan liian harvassa.

mieheni kanssa jotain tukevampaa, yleensä kasvispainotteista ruokaa.” Åkerström-Kekkonen bloggaa nyt myös Novellen blogiin, ja oma, kesäinen keittokirja on suunnitteilla. Siihen hän kerää lempiraaka-aineitaan, ja luvassa on raikkaita reseptejä, joissa käytetään paljon kasviksia ja kalaa, mutta kokonaisuutta tasapainottaa myös jokunen liharesepti. Ideat löytyvät joskus myös hieman erikoisemmista paikoista. ”Ammennan inspiraatiota kirjoista, blogeista ja toreilta. Taannoin leivoin persimonkakun, josta olin nähnyt unta.”

Kira Åkerström-Kekkonen on MasterChef 2013, Gloria Blog Awards Paras ruokablogi -voittaja ja Novellisti, joka asuu San Franciscossa ja tietää, mistä ruokamaailma puhuu juuri nyt. Lue lisää: Novelle.fi.


Kira Åkerström-Kekkonen osaa tasapainottaa myös juomapuolen. Novellistin lempijuomat ovat vesi ja kuiva kuohuviini tai samppanja.

”SAN FRANCISCOSSA JOPA JÄÄPALAT MAUSTETAAN UUTTEILLA JA YRTEILLÄ.”

P O INT 1  ˙ 2 0 1 4

17


Isoihin juhliin haetaan herkästi juomia Virosta hinnan takia. Esko Keitaanpää ja Juha Vihlman valmistautuvat Vihlmanin viisikymppisiin.

18

P O IN T 1  ˙ 2 0 14


TEKSTI LINDA PYNNÖNEN ˙ KUVAT JUUSO NORONKOSKI

Viinarallin viemää Kukapa haluaisi maksaa juomistaan enemmän, kun halvemmallakin saa? Viron alkoholikaupat ovat tulleet tutuiksi suomalaisille, mutta ongelmatonta matkustajatuonti ei ole.

T

allinnan suurimmassa SuperAlkossa käy suomenkielinen puheensorina. Aamulla Helsingistä lähteneet laivat ovat hetki sitten kiinnittyneet satamaan, ja nopeimmat matkustajat ovat jo ehtineet ostoksille. Noin tuhatneliöisessä myymälähallissa on valikoimaa ja volyymia vaativankin juomaturistin tarpeisiin. Oluthyllyn edessä ostoslistaansa tutkii porilainen Esko Keitaanpää lankonsa Juha Vihlmanin kanssa. He ovat matkalla pakettiautolla, sillä tarkoitus on hankkia juomat Vihlmanin helmikuisille viisikymppisille. Nyt on täyttövuorossa kolmas ostoskärry. Sen pohja on viinitonkkien peitossa, ja niiden päällä keikkuu erilaisia väkeviä juomia ja kuohuviiniä. ”Kyllähän tästä lastista jää varmasti jotain yli, mutta olen vähän sellainen, että kun järjestän juhlia, on niin juomaa kuin ruokaakin oltava riittävästi”, Vihlman perustelee hyväntuulisesti. Miehille oli alusta asti selvää, mistä juhlatarjoilut kuudellekymmenelle vieraalle haetaan. ”Jos saman määrän juomaa olisi hankkinut Suomesta, se olisi tullut ihan helkkaristi kalliimmaksi”, Keitaanpää toteaa. Lahden takaa lähdetään hakemaan säästöjä, mutta isommassa mittakaavassa viinaralli on kuitenkin vaarallinen ilmiö. Yli puolet ulkomailta tuodusta alkoholista menee muuP O INT 1  ˙ 2 0 1 4

19


Hartwallin laki- ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Pekka Lindroos (vas.), kansanedustaja Jaana Pelkonen ja THL:n erikoistutkija Esa Österberg pohtivat viinarallia.

hun kuin omaan käyttöön, ja jos muualta tuotu alkoholi olisi ostettu Suomesta, olisi esimerkiksi vuonna 2010 valtion kassa karttunut yli 330 miljoonalla veroeurolla. Lahden takaa tuodut alkoholilastit vaikuttavat myös panimoteollisuuden ja ravintola-alan työllisyyteen – ja lopulta kansanterveyteen.

Kuutioittain juomaa

Porilaismiehet ovat matkassa rennolla asenteella ja keräävät ostoksensa mielellään itse ajan kanssa kärryyn. Kiireisemmille asiakkaille SuperAlko tarjoaa palvelua: juomat voi klikkailla ostoskoriin etukäteen netissä, ja Tallinnan päässä tarvitsee vain maksaa ja lastata autoon valmiiksi kerätty kuorma. Toistakymmentä kuution kokoista kuormaa odottaa nytkin hakijoitaan myymälän takaosassa. Näky saa THL:n erikoistutkija Esa Österbergin ja Hartwallin laki- ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Pekka Lindroosin mietteliäiksi. Panimoliitolla ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on ollut viime aikoina eriäviä tulkintoja Viron matkustajatuonnin määristä, mutta ainakin yhdestä asiasta Lindroos ja Österberg ovat samaa mieltä. ”Luvut ovat korkeat joka tapauksessa. Olennaista on se, miten paljon haittoja viinaralli aiheuttaa. Yksityinen maahantuonti johtaa isoihin kertaostoksiin ja sitä kautta kulutuksen lisääntymiseen”, Lindroos toteaa. Virosta Suomeen tuotujen alkoholijuomien määrä ylittää

MATKUSTAJATUONTI ON KASVANUT NIIN NOPEASTI, ETTÄ VOIDAAN PUHUA JO MAAN TAVASTA. 20

P O I NT 1  ˙ 2 0 14

SuperAlkosta ostetaan usein kärryittäin juomia.

jo ravintoloissamme myydyn määrän. Arviot vaihtelevat laskijasta riippuen ja pyörivät noin 50 miljoonan litran tienoilla – puhtaaksi alkoholiksi muunnettuna määrä on reilut kahdeksan miljoonaa litraa. Lindroosin mielestä matkustajatuonti on kasvanut niin nopeasti, että voidaan puhua jo maan tavasta. Österberg taas muistuttaa, että tuonnin tähänastinen huippu ajoittui vuoteen 2005. Syyskuun 2012 ja elokuun 2013 välillä Viron matkustajatuonti kasvoi 11,5 prosentilla. Tuonnin kasvu yllätti ainakin poliitikot, sillä loppuvuodesta hallitus päätti nostaa alkoholiveroa vain puolella aiemmin suunnitellusta määrästä. Österbergin mielestä hallituksen päätös on kansanterveyden ja alkoholiverosta saatavien tulojen kannalta alkuperäistä suunnitelmaa huonompi. ”Mielestäni tuonnin paisumisella on peloteltu liikaa. Joidenkin kriitikoiden mielestä juomme jo nyt lähes kaiken Virossa myydyn alkoholin, mikä ei pidä paikkaansa.” Kansanedustaja Jaana Pelkonen on täysin päinvastaisella linjalla. ”Veronkorotus alkoholin osalta ei kerta kaikkiaan enää toimi Suomen tilanteessa. Jos viinaralliin halutaan todella puuttua, on ainoa toimiva keino alkoholiveron asteittainen alentaminen riittävän kilpailukykyiselle tasolle. Tätä tosiasiaa ei kuitenkaan Suomessa jostain syystä haluta hyväksyä.”

Hintaero houkuttaa

Paluumatkalla Eckerö Linen m/s Finlandia on täynnä hyväntuulisia matkustajia. Ravintoloissa istumapaikat ovat täynnä ja aulatiloissa on siellä täällä matkustajien ja juomasalkkujen muodostamia leirejä. Käsimatkatavarana kulkevat juomat ovat kuitenkin vain murto-osa Tallinnasta raahatusta alkoholista. Todelliset ongelmat muodostaa autokannella matkaava juomalasti.


P O INT 1  ˙ 2 0 1 4

21


Matkustajatuonti vähensi valtion verotuloja 330 miljoonaa euroa vuonna 2010.

Suurin osa juomista matkaa autokannella.

Alkoholin omaan käyttöön tuominen ei ole laitonta, mutta kaverin tilaaman olutlaatikon tai kossumäyräkoiran tuominen sen sijaan on. Viinaralli johtaa monen kohdalla vääränlaiseen kulutukseen. Omaan kellariin tai keittiönkaappeihin päätyvät olutlaatikot ja viinipullot lisäävät kohtuukäyttäjienkin juomista. Kun alkoholia on saatavilla omista kaapeista, lipsahtaa entistä useampi liikakäytön puolelle. Lindroos on huolissaan myös siitä, että veronkorotukset ja niiden edesauttama matkustajatuonnin lisääntyminen vaikuttavat suoraan työllisyyteen. ”Ravintoloita on mennyt konkurssiin ja panimoala joutuu kilpailemaan virolaisten ja latvialaisten kilpailijoiden selvästi alhaisempien kustannusten kanssa”, Lindroos toteaa. Alkoholijuomien ravintolakulutus on laskenut viimeisen viiden vuoden kuluessa 16 prosentista noin 9 prosenttiin. Tämä on jo alkanut johtaa työpaikkojen vähenemiseen. Panimoteollisuuden suora, epäsuora ja välillinen työllisyysvaikutus Suomessa on lähes 29 000 henkilöä. Jotta hintakuilu kuroutuisi umpeen esimerkiksi oluen kohdalla, pitäisi Viron nostaa olutveroaan joka vuosi viisi prosenttia yli 30 vuotta peräkkäin – kunhan Suomessa veroa ei nostettaisi sinä aikana lainkaan. Niin kauan kuin hintaero on tarpeeksi suuri, jaksaa iso osa suomalaisista nähdä vaivaa ja tuoda juomansa Virosta. ”Olutsalkku maksaa nyt meillä parikymppiä, Virossa kympin. Jos hintaero putoaisi vitosella, en vaivautuisi enää tuomaan juomia Virosta asti”, laskeskelee Tallinnassa ystäväporukalla päivän viettänyt keravalainen Ilmi Kolehmainen. Kolehmaisen mukaan tarttui tältä reissulta pääasiassa muita ostoksia, mutta seurueen bussissa matkaa Suomeen muutama pakkaus juomiakin.

Ravintolakulttuuriin tarvitaan muutos

Viron kansantaloudelle hurjat veronkorotukset eivät ole mahdollisia, ja Suomeenkaan on tuskin tiedossa veronalennuksia.

22

P O IN T 1 ˙  2 0 14

JOTTA HINTAKUILU KUROUTUISI, VIRON PITÄISI NOSTAA ALKOHOLIVEROAAN VIISI PROSENTTIA JOKA VUOSI 30 VUODEN AJAN. ”Sen kerran, kun alkoholiveroa laskettiin isosti, lähti alkoholin kulutus sekä alkoholikuolleisuus aivan käsistä”, Esa Österberg kertoo. Jaana Pelkonen näkee yhtenä ratkaisuna viinarallin hillitsemiseen ravintolahintojen laskemisen veronalennusten kautta. ”Keskeinen kysymys on se, miten nykyinen humalahakuinen ja haitallinen alkoholikulttuurimme voidaan vähitellen muuttaa kohtuukäytön kulttuuriksi. Valvotuissa tiloissa tapahtuvan ravintolakulutuksen kasvattaminen kotikulutuksen sijaan on yksi tie tähän”, Pelkonen ideoi. Myös Lindroos ja Österberg uskovat, että ravintoloiden houkuttavuus voisi vaikuttaa juomakulttuuriimme ja sitä kautta myös matkustajatuonnin vähenemiseen. ”Ihmisten ajanviettotavat ovat muuttuneet: ehkä enää ei haluta käyttää iltaa baarissa istuen ja pelkkää juomaa hörppien”, miehet pohtivat. Seurustelun ja laadukkaista juomista ja pikkusyötävästä nauttimisen mahdollistavat gastropub-paikat ovat vasta tulossa Suomeen, mutta ehkä niissä piilee muutoksen siemen.

Virosta tuodaan Suomeen vuosittain noin 50 miljoonaa litraa alkoholijuomia. Tuonti vaikuttaa kansanterveyteen, panimoalaan ja alkoholin verotukseen.


TEKSTI MERI ESKOLA ˙ KUVITUS CHRISTER NUUTINEN

Yhteistyöllä maaliin Pitäisikö uuden suomalaisen alkoholilain rangaista kohtuukäyttäjiä ongelma­ käyttäjien takia, vai laskea vaikkapa keskioluen verotusta? Iso-Britanniassa osa kysymyksistä on ratkaistu ainutlaatuisella yhteistyöllä.

S

uomessa valmistellaan nyt kiivaasti alkoholilain kokonaisuudistusta. Raittiustyölain muutosta valmistelevan työryhmän määräaika päättyi viime vuoden lopussa. Alkoholilain ja raittiustyölain uudistusten hallituksen esitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokauden 2014 aikana. Joulukuussa eduskunta hyväksyi jo esityksen alkoholijuomien verotuksen kiristämisestä. Alkoholijuomien hinnat kallistuivat keskimäärin 2,3 prosenttia tämän vuoden alusta. Väkevien alkoholijuomien veroa korotettiin noin 5,3 prosenttia, oluen veroa 8,2 ja tavallisten viinien veroa noin 8,6 prosenttia. Verokorotuksilla tavoitellaan noin 63 miljoonan euron lisäystä vuosittaiseen alkoholiverotuottoon. Verotusta kiristettiin puolet vähemmän kuin maan hallitus viime keväänä sopi. Suomen Tietotoimiston mukaan hallitus perusteli muuttunutta päätöstään muun muassa alkoholijuomien matkustajatuonnin kasvulla. Kuuma peruna on nyt, millaiseen lakiesitykseen ministeriöiden virkamiehet lopulta P O INT 1  ˙ 2 0 1 4

23


ALKOHOLI­ VEROTUKSEN KÄÄNTEET Mietojen alkoholijuomien verotus on kasvanut tasaiseen tahtiin viime vuosina. Myös väkeviin on tullut korotuksia melkein yhtä usein. LÄHDE: PANIMOLIITTO

+ 10 %

2008 Vuoden 2008 alussa alkoholiveroa korotettiin 10 %, tosin väkevien veroa kasvatettiin 15 %:lla.

+ 10 %

2009 Seuraava kaikkia alkoholijuomia koskeva korotus, +10 %, astui voimaan tammikuussa 2009.

+ 10 %

Jo vajaan vuoden päästä, lokakuussa 2009, veroa korotettiin toiset 10 %.

päätyvät – ja millaista alkoholipolitiikkaa Suomessa pitäisi harjoittaa?

Yhdessä pakottamisen sijaan

Suomen virallinen alkoholipolitiikka on 1900-luvun alusta lähtien ollut holhoavaa ja alkoholinkulutuksen kohtuullisuuteen pyrkivää. Perinteisiä keinoja ovat olleet alkoholin saatavuuden rajoittaminen sekä hinnan sääntely verotuksella. Iso-Britannian panimoteollisuuden British Beer & Pub Associationin toimitusjohtaja Brigid Simmons kertoo, että saarivaltiossa alkoholihaittojen ehkäisyyn on löydetty toisenlainen lähestymistapa. ”Meillä on terveysministeriön valvoma Responsibility Deal, jota toteuttamassa on noin neljättä vuotta valtion, viranomaisten ja kaupallisten toimijoiden muodostama verkosto Alcohol Network.” Simmonsin mielestä laki on liian kömpelö työkalu monen asian hoitamiseen. ”Nyt olemme miettimässä sitä, mitä alkoholipolitiikassa pitäisi tehdä, ja se tuntuu hyvältä – sen sijaan, että laki kertoisi meille, mitä meidän pitää tehdä. Olemme vaihtaneet näkökulmaa. Uskon suuresti vapaaehtoisuuteen ja kumppanuuteen.” Simmons myöntää, ettei kaikkien eri toimijoiden yhteistyö ole aina ruusuista. Arvostelijoiden mielestä lainsäätäjien ei pitäisi ollenkaan keskustella panimoteollisuuden kanssa. ”Mutta valtio on pysynyt yhteistyössä kanssamme, siitä heille kiitos.”

Vähennetään miljardi annosta

+ 15 %

2012 Oluen ja muiden mietojen juomien veroa nostettiin 15 % ja väkevien osalta 10 % vuoden 2012 alussa.

+ 8,2 % + 8,6 %

2014 Viimeisin alkoholiverotuksen korotus tuli voimaan 1.1.2014. Oluen veroa nostettiin 8,2 % ja väkevien 5,3 %. Tammikuun 2014 veronkorotuksessa viinien vero kasvoi 8,6 %.

24

P O I N T 1  ˙   2 0 14

Brigid Simmons listaa verkoston merkittävimmiksi saavutuksiksi julkiset lupaukset, joiden toteuttamiseen yli 90 jäsentä ovat allekirjoituksillaan sitoutuneet. Alkoholituotteiden tuotetietojen selkeään merkintään sitoutuivat esimerkiksi kaikki toimijat viime vuoden loppuun mennessä. ”Kaikki vastuullinen toiminta on meidän etumme. 90 prosenttia Isossa-Britanniassa myydystä oluesta on valmistettu täällä”, Simmons muistuttaa. Verkoston kampanjoihin kuuluu kulut­ tajien valistaminen alkoholiannoksista ja alkoholimyynnin ikärajavalvonnasta. Tärkeimpiä tavoitteita on Billion Unit Reduction -hanke, jossa pyritään vähentämään alkoholin kokonaiskulutuksesta miljardi annosta joulukuuhun 2015 mennessä. ”Meillä on myös alkoholituottajien riippumaton sosiaalisen vastuun Portman Group -verkosto, jolle kuluttajat voivat kannella vaikkapa riittämättömistä tuotetiedoista. Verkosto julkaisi muun muassa vuoden 2014

alussa toimintaohjeet vastuullisesta sponsoroinnista.” Simmonsin mukaan urheilutapahtumien sponsoroinnissa ei ole minkäänlaista vastuullisuusongelmaa. Päinvastoin, ne ovat mitä parhaita tilaisuuksia vastuullisen alkoholinkäytön valistukselle!

Ainutlaatuisia tuloksia

Yksi englantilaisten luovimmista ratkaisuista on Drinkaware. Se on itsenäinen, hallituksen valvoma hyväntekeväisyysjärjestö, jonka budjetista yli puolet tulee panimoteollisuudelta. Loput rahoittajat ovat muita alkoholituottajia sekä jälleenmyyjiä. ”Drinkaware oli alun perin valtion rahoittama, mutta teollisuus otti talousvastuun kantaakseen. Järjestö on yhä valtion valvoma, ja riippumattomat terveysasiantuntijat tekevät toiminnan tarkastuksia vuosittain.” Drinkawarella on erilaisia kohderyhmiä nuorista aikuisista lasten vanhempiin. Sen nettisivuilla käy vuosittain kuusi miljoonaa vierailijaa. Brigid Simmons uskoo, että alkoholiteollisuuden jykevä sitoutuminen vastuullisen alkoholikulttuurin luomiseen on ollut merkittävä tekijä esimerkiksi sille, että IsoBritannian hallitus pienensi oluen alkoholiveroa viime vuonna ensimmäistä kertaa 40 vuoteen. Kahden prosentin vähennys on Simmonsin mukaan ”ainutlaatuinen”, sillä kaikkien muiden alkoholituotteiden verotusta nostettiin. ”Pubeissamme myydyistä tuotteista seitsemän kymmenestä on kotimaista olutta, se on tärkeä kansallinen tuote. Valtion tuki on panimoteollisuudelle tärkeää ja antaa meille itseluottamusta. Me olemme osoittaneet, että juomateollisuus todellakin välittää ja on täysin sitoutunut edistämään kohtuukäytön kulttuuria.” Kuten Suomessakin, Iso-Britannian panimoteollisuus on voimakkaasti työvoimavaltainen ala, joka työllistää miljoona englantilaista. Pubeissa työskentelevistä yli puolet on naisia ja monet alle 30-vuotiaita. ”Panimot ovat tärkeä englantilainen teollisuudenala, ja hallitus tunnustaa tämän. Kohtuullisessa alkoholinkäytössä ei ole mitään vikaa. Nykyisen kieltäytymisen ja taloudellisen alavireisyyden aikana kahden prosentin vähennys oluen verotuksessa on todella merkittävä saavutus.”

Alkoholipolitiikka puhututtaa paljon, mutta sen vaikutuskeinoista ollaan eri mieltä. Nyt tasapainoillaan eurooppalaisten tapojen ja suomalaisen lainsäädäntöperinteen välillä.


”OLEMME OSOITTANEET, ETTÄ JUOMATEOLLISUUS TODELLAKIN VÄLITTÄÄ.”

P O INT 1  ˙ 2 0 1 4

25


TEKSTI SUVI MAUKONEN˙ KUVA SUVI ELO NÄE ALA UUSIN SILMIN

Mutkaton mestari VIINIRAVINTOLA TINTÅ, TURKU

”Tämä on paitsi Viini-lehden lukijoiden, myös asiakkaidemme valinta”, ravintoloitsija Kimmo Linnavuori kommentoi turkulaisravintola Tintån valintaa vuoden viiniravintolaksi. Tintån menestyksen salaisuus on Linnavuoren mukaan konstailemattomassa tunnelmassa. Asiak­kaiden ei tarvitse tunnistaa rypäleitä tai puhua kielillä päästäkseen nauttimaan laadukkaasta viinistä. Tarjolla on aina muutama tuttu tuote, jotta asiakas ei tuntisi itseään epävarmaksi tilatessaan. Avainasemassa on kuitenkin laadukas ja monipuolinen valikoima. Laatuviineistä on tehty helposti lähestyttäviä. ”Asiakkaamme ovat tiedostavia ja valmiita satsaamaan laatuun. Yksi myydyimpiä viinejämme on Hartwa-Traden maahantuoma Amarone.” Viinien katteet on pidetty kohtuullisina ja myös Amaronen kaltaisia laatuviinejä myydään laseittain. Tämän mahdollistaa Hartwa-Traden Wine by the Glass -konsepti, jonka ytimessä on hapettumisen estävä viinikaappi. Kaapin ansiosta avattu viinipullo säilyy pidempään, eikä hävikkiä synny entiseen tapaan. ”Tintå on ensimmäisiä ravintoloita, joissa Wine by the Glass on ollut käytössä. Tintån menestys on kunnia-asia myös meille”, HartwaTraden Jukka Routala kiittelee. Tällä palstalla esitellään hyviä oivalluksia juoma-alan tekijöiltä. Tällä kertaa piipahdamme vuoden viiniravintolaksi valitussa Tintåssa: Läntinen Rantakatu 9, Turku, tinta.fi

26

P O I NT 1 ˙  2 0 14


09_Kuvateksti

TINTÅN MENESTYKSEN SALAISUUS ON KONSTAILEMATTOMASSA TUNNELMASSA. PO IN T 1   ˙  20 1 4

27


TEKSTI SUVI MAUKONEN ˙ KUVAT DREAMSTIME PEPSI

Seuraavan sukupolven Pepsi Maaliskuussa syntyy uusi kolasukupolvi, kun Suomen markkinoille lanseerataan uutuusjuoma Pepsi Next.

T

ämä on kolajuomien evoluutio. Nyt viedään kolat nextille levelille”, PepsiCon-tuotteita luotsaava junior-tuotepäällikkö Fredrik Fagerström kuvailee ja pyörittää samalla turkoosinsinistä puolen litran Pepsi Next -pulloa kädessään. ”Nextille levelille” on markkinointikieltä, joka kertoo paitsi energisen Pepsin brändistä myös uudesta, 30 prosenttia vähemmän sokeria sisältävästä Pepsi Next -kolajuomasta. Pepsi Next on raikkaan näköinen ja makuinen, luonnollisesti makeutettu kola, jossa osa sokerista on korvattu kalorittomalla stevialla. Erityisen kiinnostavaa on se, että perinteisten kolajuomien vannoutuneet käyttäjätkään eivät ole erottaneet makutesteissä uutuutta sokerilla makeutetusta Pepsistä. ”Uskomme, että tärkeintä kolajuomassa on maku, ja tässä se on nyt todella kohdallaan. Stevian ja kolan yhdistäminen ei ole onnistunut muilta aikaisemmin”, Fagerström kiteyttää.

Makumaailman edelläkävijä

”Olemme innoissamme, että myös PepsiCo luottaa osaamiseemme Suomessa. Suomi on Pepsi Nextin osalta pilottimaa Pohjoismaissa, ja vasta toinen Euroopan maa, jonne uutuus rantautuu. Tämä on hyvä osoitus siitä, että Pepsi haluaa olla ajan hermolla, seurata kuluttajatrendejä ja vastata kysyntään”, Fagerström sanoo. Pepsi Next lanseerataan näyttävästi maaliskuussa. Maistatukset ovat iso osa kampanjaa.

PEPSI TUNNETAAN ENNEN KAIKKEA AKTIIVISUUDESTA JA NUOREKKUUDESTA.

Maxin kaltainen hitti?

Kun Euroopan Unioni hyväksyi stevioliglykosidien käytön elintarvikkeissa joulukuussa 2011, oltiin Hartwallilla aallonharjalla. Jaffa Super oli markkinoiden ensimmäinen kotimainen stevialla makeutettu virvoitusjuoma. Pepsiä Suomessa valmistavalla Hartwallilla onkin ollut iso rooli stevian tunnetuksi tekemisessä.

28

P O IN T 1 ˙  2 0 14

PepsiCo on maailman kolmanneksi suurin elintarvikealan yritys, ja Pepsi-Cola on sen tunnetuin brändi. Pepsi tuli Suomen markkinoille vuonna 1968, ja Pepsin valmistus siirtyi Hartwallille vuonna 1999.

1900-luvun alussa perustettu Pepsi-Cola Company myi ensimmäisten 65 vuotensa aikana ainoastaan yhtä tuotetta, PepsiColaa. 1960-luvulla amerikkalaiset kiinnostuivat painonhallinnasta ja kysyntään vastattiin tuomalla markkinoille ensimmäinen kaloriton Pepsi, jota myytiin nimellä Diet Pepsi. Suomessa vuodesta 1994 myyty kaloriton Pepsi Max on todellinen menestystarina.

1898 Apteekkari Caleb Bradham kehittää Pepsi-Colan Pohjois-Carolinassa.


ANTTI NIKUNEN

Pepsi Max on ollut pitkään maan ylivoimaisesti myydyin sokeriton virvoitusjuoma. ”Uudesta, innovatiivisesta Pepsi Nextistä toivotaan tietenkin Maxin kaltaista menestystarinaa”, Fredrik Fagerströn maalailee. Koko Pepsi-brändi tunnetaan ennen kaikkea aktiivisuudesta ja nuorekkuudesta sekä viihdemaailman hyödyntämisestä markkinoinnissa. ”Viihdemaailma ja innovatiivisuus ovat

1902 Pepsi-Cola Company perustetaan.

1950-luku Sotien jälkeinen eteenpäin katsova ilmapiiri vaikuttaa Pepsin arvomaailmaan. Pepsi Generation -ilmiö syntyy.

niin iso osa Pepsin menneisyyttä, että ne ohjaavat automaattisesti myös tulevaisuuttamme. Next jatkaa täydellisesti Pepsin tarinaa. Siinä yhdistyy Pepsin ainutlaatuinen maku ja tämän päivän tarve vähemmän sokeria sisältävästä tuotteesta”, PepsiCon Commercial Activation Manager Riku Pousi kuvailee. Pepsin kampanjoissa on vuosien varrella esiintynyt iso joukko ajankohtaisia maail-

1960–70-luku Pepsi tulee Suomen markkinoille, ja Diet Pepsi kehitetään Yhdysvalloissa. Mainoskampanjassa kuluttajat valitsevat Coca Colan sijasta Pepsin.

mantähtiä huippumalleista poptähtiin ja urheilijoihin. 1980–90-luvulla keulakuvina nähtiin muiden muassa Michael Jackson, Tina Turner ja David Bowie. ”Suomessa Pepsi-kasvoina on nähty myös kotimaisia artisteja. Vuoden 2014 aikana Pepsi tulee näkymään esimerkiksi Cheekin stadionkeikan yhteydessä”, Fredrik Fagerström paljastaa.

1980–90-luku Pepsin keulakuvina Michael Jackson, Tina Turner ja David Bowie. Pepsi Max saapuu Suomeen, ja Hartwall ryhtyy vastaamaan sen valmistuksesta ja jakelusta.

2014 20-vuotiaan Pepsi Maxin menestys­tarina jatkuu. Kolamarkkinat mullistaa uusi vähemmän sokeria sisältävä Pepsi Next. P O INT 1  ˙ 2 0 1 4

29


LASISSA KUOHUU

KUPLIVAA KEVÄTTÄ!

TEKSTI LINDA PYNNÖNEN ˙ KUVA IDA NISONEN

Kepeä juhlakausi tuo mukanaan raikkaita hetkiä, vahvoja makuja ja jymyuutuuksia.

30

P O I NT 1 ˙  2 0 14


MAUKAS ALKOHOLITON Lapin Kulta Arctic Malt 0,0 %

HERKULLINEN JUHLAJUOMA Pommac Rosé

UUSI RAIKAS SITRUSMAKU Hartwall Jaffa Pomelo

VIRITÄ VASTUSTUSKYKYSI Novelle Plus C+E

Täysin alkoholiton Lapin Kulta Arctic Malt 0,0 % on ensimmäinen kokonaan Suomessa valmistettu alkoholiton olut kansainvälisen tarjonnan rinnalle. Olut on pantu perinteisellä menetelmällä, ja siinä maistuu aromikas yhdistelmä humalaa ja mallasta, jollaista alkoholittomista oluista ei yleensä tapaa. Runsaan makunsa ansiosta se on myös erinomainen ruokajuoma. Se valmistetaan kotimaisesta ohrasta, jonka alkuperä on jäljitettävissä aina sen viljelleelle tilalle asti.

Pommac-tuoteperhe laajenee ensimmäistä kertaa, kun kesän kausituotteeksi saapuu Pommac Rosé. Kuplivan herkullinen uutuus on ainutlaatuinen alkoholiton vaihtoehto kevään ja kesän juhliin. Pommac Rosé saa roséviinien tapaan makunsa punaisista marjoista. Lisäksi juhlavuutta tuo ripaus samppanjaaromia. Juoman valmistusmenetelmä vastaa alkuperäisen Pommacin valmistusta, ja se on kypsytetty tammitynnyreissä.

Uutuus-Jaffassa maistuu tropiikin paahteessa kasvava raikas sitrushedelmä. Kuten muutkin Hartwall Jaffa -tuotteet, myös Pomelo saa makunsa aidosta hedelmästä, sillä sen valmistuksessa on käytetty hedelmämehua. Jaffa Pomelon mehupitoisuus on valikoiman korkein, kuusi prosenttia. Juoma on makeutettu sokerilla. Hartwall Jaffa Pomelo näkyy vahvasti mainonnassa kevään ja kesän ajan, ja tuotteen ulkoasu jatkaa rakastetulla retrolinjalla.

Novelle Plus -perheen uusin tulokas vahvistaa vastustuskykyä kahden vitamiinin avulla. Juoman sisältämä C-vitamiini edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa ja E-vitamiini puolestaan suojaa soluja hapettumisstressiltä. Puolen litran pullo sisältää koko päivän C-vitamiinin tarpeen ja E-vitamiinia 38 prosenttia päivän tarpeesta. Juoman makuna on herkullinen herukka-sitruunaruoho.

• Kotimainen vaihtoehto alkoholit­ tomiin oluisiin runsaan kansainväli­ sen tarjonnan rinnalle • Kauppoihin maaliskuun puolivälissä • Ennakkomyyntiin Amican lounasra­ vintoloihin helmikuussa • Myyntipakkaus 0,33 litran tölkki

• Saa makunsa punaisista marjoista • Tavoitellaan uutta kohderyhmää ja erityisesti naisia • Kaikkien aikojen ensimmäinen uutuusmaku Pommac-brändin alla • Kesän kausituote • Myynnissä maalis–elokuun ajan

• Uusi raikas sitrusmaku Hartwall Jaffan tuoteperheeseen • Makeutettu sokerilla • Energiasisältö 51 kcal/100 ml • Vahva mediakampanja kesällä 2014 • Myynnissä 0,5 ja 1,5 litran kierrätysmuovipulloissa

• Auttaa pitämään yllä vastustus­ kykyä kahden vitamiinin avulla • Makeutettu kevyesti sokerilla • Energiasisältö 17 kcal/100 ml • Myynnissä 0,5 ja 1,5 litran kierrätysmuovipulloissa

LOW ALCO

KAUSI

P O INT 1   ˙ 2 0 1 4

31


GREIPIN RAIKKAUS OLUESSA Foster’s Radler Grapefruit 2,0 %

KAKSI UUTTA MAKUA Otto Greippi & Otto Omena

VAHVA MAKU VAATII MALTTIA Karjala Maltti 4,5 %

PÄÄRYNÄMAKU ISOON PULLOON Hartwall Limonadi Päärynä

Viime vuonna matala-alkoholisten juomien markkinoita piristi olutta ja virvoitusjuomaa yhdistävä sitruunainen Foster’s Radler, jonka suomalaiset ottivat heti omakseen. Nyt menestyksekäs juoma saakin rinnalleen uuden greipin makuisen version. Foster’s Radler Grapefruit on raikas sekoitus Foster’s-olutta ja greippivirvoitusjuomaa. Juomassa on alkoholia vain kaksi tilavuusprosenttia, joten se toimii mainosti esimerkiksi virkistävänä sauna- tai after ski -juomana.

Nuorekas ja raikas lonkeroperhe Otto uudistuu tänä vuonna täysin. Uuden pakkausdesignin lisäksi valikoimaan saadaan uusia makuja: pirteän hapokas ja helposti juotava Otto Greippi sekä vihreän omenan makeutta ja hapokkuutta lonkeroon yhdistävä Otto Omena. Molemmat uutuudet myydään 0,44 litran yksittäispakkauksissa ja 6-packeissa. Otto Omena aloittaa vuosittain vaihtuvien Ottomakujen sarjan, ja on myynnissä vain vuoden 2014 ajan.

Uusi Karjala Maltti tarjoaa helposti lähestyttävän ja mielenkiintoisen vaihtoehdon perinteisen kotimaisen lagerin suosijalle. Karjala Maltin herkullisen tasapainoisessa maussa ja tuoksussa tuntuvat maltaan pehmeys ja bourbonin aromi. Oluen väri on viskimäisen kullankeltainen. Jo tuotteen nimi kertoo, että maltaisen ja vahvan makuisen oluen nauttimiseen tarvitaan malttia.

Perinteinen lapsiperheiden suosikki on maaliskuusta alkaen saatavana myös puolentoista litran pulloissa. Hartwall Limonadi Päärynä on näin ainoa markkinoilla oleva päärynämaku, joka on saatavana myös isossa pullossa. Herkullinen virvoitusjuoma on makeutettu sokerilla. Uutuuden odotetaan tavoittavan satunnaiset ostajat ja uutuuksien kokeilijat, joita on virvoitusjuomien ostajissa poikkeuksellisen paljon.

• Raikas sekoitus Foster’s-olutta (40 %) ja greippivirvoitus­juomaa (60 %) • Vain 2 % alkoholia • Ydinkohderyhmä 18–34-vuotiaat miehet ja naiset • Erityisesti uutuus houkuttelee naisia ja oluiden light-käyttäjiä

• Otto-lonkerosarja uudistuu täysin • Uusina makuina greippi sekä vuoden 2014 kausimaku omena • Alkoholi­pitoisuus 4,7 % • Uusi 0,44 litran pakkauskoko ja tuotekommunikaatio sekä raikas pakkausdesign

• Herkullinen lager-olut • Sopii erityisesti nautiskeluun • Uutuusoluessa maistuvat pehmeät maltaat ja bourbonin aromi • Erikoiserä saatavilla 12 kuukauden ajan • Myydään 0,568 litran pint-tölkeissä

• Virvoitusjuomien ostajat janoavat uutuuksia • Satunnaisia ostajia ja uutta kokeilevia jopa 41 % • Hartwall Limonadi Päärynä saatavilla maaliskuun lopulta alkaen isossa pullossa • Myynnissä 0,5 ja 1,5 litran pulloissa

LOW ALCO

32

KAUSI

P O I NT 1  ˙ 2 0 14

KAUSI


HERKULLINEN MOSCATO-KUOHUVIINI Freixenet Mia Moscato Sparkling

ELOISA AUSTRALIALAINEN Plan B! Sauvignon Blanc

UUSIA TUOTTAJIA VIINIVALIKOIMAAN Nuevo Mundo ja Cantine Spinelli

KUOHUVAA JA ROSÉETA JÄILLÄ J.P. Chenet Ice Sparkling Demi-Sec & Ice Rosé

Espanjalaisen Freixenet-viinitalon Mia-sarja kasvaa jälleen yhdellä iloisesti kuplivalla viinillä. Kuohuviini ei ole enää vain juhlajuoma, vaan sitä juodaan nykyään muuallakin. Freixenet Mia Moscato Sparkling vastaa muuttuneisiin tarpeisiin, sillä sen makeus ja pienempi alkoholiprosentti tekevät siitä helpommin lähestyttävän. Mia-uutuus on valmistettu Moscatel-rypäleistä terästankkimenetelmällä. Runsaan hedelmäisessä viinissä on tasapainoiset hapot ja pehmeä suutuntuma. Viini sopii nautittavaksi sellaisenaan, kalaja äyriäistapasten kera sekä loistavasti jälkiruokien kanssa.

Nuorekas australialainen viini­ talo Plan B! tuo markkinoille raikkaan hedelmäisen sauvignon blancin. Uutuus tuo odotettua jatkoa Plan B! Shirazin menestykselle. Länsiaustralialaisen Frankland-joen alueella kasvaneet Sauvignon Blanc -rypäleet on poimittu yöaikaan ja käytetty viileässä lämpötilassa. Näin rypäleiden herkät maut ja aromit on saatu säilytettyä. Pieni osa viiniä on kypsytetty ranskalaisissa tammitynnyreissä ja suurin osa terästankeissa. Plan B! Sauvignon Blanc sopii erityisesti grillatun kalan ja salaattien kumppaniksi.

Hartwa-Traden ravintolavalikoiman tuottajiin saadaan kevätkaudella kaksi tuoretta lisäystä. Italiassa Abruzzin alueella viinejä tuottava perheyritys Spinelli tuo valikoimaan neljä viiniä: punaiset Spinelli Sangiovesen ja Rue di Piane Montepulciano d’Abruzzon sekä valkoiset Spinelli Pecorinon ja Rue di Piane Fianon. Toinen uusista tuottajista on chileläinen, Maipon laaksossa luomuviinejä tuottava Nuevo Mundo, jonka viinit valmistetaan luontoa kunnioittaen tarhalta pöytään asti. Nuevo Mundolta valikoimaan saadaan punaiset Carmenere- ja Cabernet Sauvignon-Malbec -viinit sekä valkoviineihin raikkaan hedelmäinen Viognier.

Maailman myydyin ranskalainen viiniperhe ja Suomessakin huikeaa suosiota nauttiva J.P. Chenet täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Juhlavuoden kun­ niaksi J.P. Chenet tuo markkinoille kaksi täysin uudentyyppistä viiniä, jotka on tarkoitettu nautittavaksi jäiden kera. J.P. Chenet Ice Sparkling Demi-Sec on puolikuiva, miellyttävän hedelmäinen ja tasapainoisen hapokas kuohuviini ja J.P. Chenet Ice Rosé puolimakea, herkullisen mansikkainen ja marjainen rosé-viini.

• • • • •

• Australialaisen Plan B! -viinitalon hedelmäinen sauvignon blanc • Plan B Shiraz’n viinipariksi • Alkon valikoimassa ja ravintolamyynnissä • Hartwa-Traden tuotenumero 63238 • Alkon tuotenumero 549557

• Ravintolavalikoiman tuottajiin kaksi uutta viinitaloa • Hartwa-Traden tuotenumerot: Spinelli Sangiovese 63387, Spinelli Pecorino 63386, Rue di Piane Montepulciano d’Abruzzo 63388 ja Rue di Piane Fiano 63389 • Nuevo Mundo Carmenere 63361, Nuevo Mundo Cabernet Sauvignon-Malbec 63362 ja Nuevo Mundo Viognier 63360

• Uudenlaiset, jäiden kanssa nautittavat kuohu- ja roséviinit • Uutuudet saapuivat ravintolavalikoimaan tammikuun loppupuolella • Kevään aikana myös Alkon tilausvalikoimaan • Hartwa-Traden tuotenumerot: J.P. Chenet Ice Sparkling Demi-Sec 63395 ja J.P. Chenet Ice Rosé 63396

Freixenetin Mia-sarjan uusin viini Hedelmäisen makea kuohuviini Alkoholipitoisuus 7 % Ravintolamyynnissä Tulee kevään kuluessa Alkon tilausvalikoimaan • Hartwa-Trade tuotenumero 63366

LOW ALCO

LUOMU

P O INT 1  ˙ 2 0 1 4

33


S U OS ITUS

LÄHDE UUSILLE POLUILLE

”Kerää kiinnostava lista Ravintolapäivän pisteistä ja syö vatsasi täyteen! Aiemmista Ravintolapäivistä itselleni on jäänyt mieleen Soppatykin höyryävä riistakeitto, saksalainen hapankaali teknolla höystettynä sekä korealainen illallinen. Seuraava Ravintolapäivä on 16.2. Ensi numeroon haastan kategorian kehityspäällikkö Tia Hakunin kertomaan oman ajankohtaisen vinkkinsä!” – Hanna Sivenius, lakimies

DIGI

MIKÄ ETTEI!

YHÄ USEAMPI KULKEE kaupassa älypuhelin kädessä. Sieltä löytyy niin ostoslista, reseptejä, suosikkiruokablogeja kuin apua vastuulliseen kuluttamiseen. Esimerkiksi viinihifistelijä kulkee kaupassa Matchart-applikaation kanssa, joka auttaa valitsemaan juuri oikean viinin menun tai raaka-aineen kumppaniksi. Applikaatiota ovat olleet kehittämässä muun muassa sommelier­ guru Juha Lihtonen ja viinikirjailija Risto Karmavuo, joten se on todellinen taskukokoinen viiniasiantuntija. Satokausikalenteri vastaa kausisyömisen trendiin kertomalla, mikä kasvaa juuri nyt. Kasvikset ovat parhaimmillaan satokautensa aikana ja kausiruoan syöminen on myös ympäristöystävällinen valinta. Kukkarokin kiittää kalenteriapplikaatiota, sillä kasvikset ovat oman satokautensa aikana myös edullisimmillaan. Suositun ruokablogin Green Kitchen Storiesin applikaatio luo reseptistä ostoslistan ja lähettää sen vaikkapa puolisolle vinkaten samalla päivällisestä kauniin kuvan kera tai jakaa sen sosiaalisessa mediassa, jotta kaveritkin pääsevät kokkaamisen makuun. Oma applikaatio löytyy myös esimerkiksi amerikkalaiselta puhtaan ruoan puolesta marssivalta Whole Foodsilta.

PUHELIMESTA LÖYTYY NIIN OSTOSLISTA, RESEPTEJÄ, RUOKABLOGEJA KUIN APUA VASTUULLISEEN KULUTTAMISEEN.

ANTTI NIKUNEN

FOODIEN BESTIS

MONI PAKKAUS PÄÄLTÄ KAUNIS PAKETTI VOI KERTOA ilman sanoja, mistä sen sisältämässä tuotteessa oikein on kyse. Japanissa on esimerkiksi pakattu mehuja oikeiden hedelmien muotoisiin pakkauksiin, teetä myydään aidosta teepuun varresta ja kookospähkinän sisään on piilotettu pussillinen kookosvettä. Erikoisempiakin ideoita on nähty: urheilujuomaa nautitaan käsipainon muotoisesta pullosta, jonka kanssa voi sananmukaisesti treenata, lontoolainen ravintola tarjoilee talviaikaan keittonsa neulekuosisista kupeista, jotta ne pysyvät varmasti lämpiminä ja chilikastiketta annostellaan liekin mallisesta pakkauksesta.

RUOKA & JUOMA

THINKSTOCK

RAA’ASTI SUPERIA

Matchart tietää, mikä viini menun seuraksi kannattaa valita.

34

P O IN T 1  ˙   2 0 14

RAAKARUOKA ON maailmalla kovassa nosteessa ja superfoodit ovat nyt kaikkialla. Niitä löytyy jopa kosmetiikan maailmasta ja valmiina välipalatuotteina. Australiassa chia-siemenet on esimerkiksi yhdistetty kookosmaitoon ja hedelmiin vanukkaaksi, amerikkalaiset taas ovat tehneet niistä jauhetta, jolla voi buustata suosikkijuomansa, ja onpa superruoista kehitetty jo kokonaisia aterioitakin.


MUUALLA

IDA NISONEN

Olutta drinkkiin Mitä jos drinkkilasin täytteenä olisikin olutta? Olutpohjaiset drinkit ovat suosittuja ulkomailla ja löytyypä maailmalta myös olutsommelierejä. Yhdessä kahviliköörin ja Pepsin kanssa olut muodostaa piristävän makuparin. Kas tässä drinkkivinkki talven illanviettoihin.

2 cl Volare Espresso Coffeeta Murphy´s Irish Stoutia Pepsiä Laita pitkään lasiin jäitä ja Volare Espresso Coffeeta. Kaada lasiin puolet Pepsiä ja puolet Murphy´s Irish Stoutia. Sekoita varovasti, jotta juoma ei kuohu yli. Pinnalle muodostuu kauniin paksu ja kermainen vaahto.

P O INT 1  ˙ 2 0 1 4

35


Poimi lisää hyvinvointia päivääsi osoitteesta novelle.fi

Pieni teko itsesi hyväksi.

Profile for Otavamedia OMA

Point 1/2014  

Point 1/2014