Ekonomi 6/2013

6

E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

Alexander Stubb: ”SEURAAN YLPEÄNÄ SUOMALAISYRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ.”

JOULUKUU 2013 KAPULA

SEFEn kapteeni vaihtuu URA

SEFEn vuosi 2013

UUSI STRATEGIA KÄYTTÖÖN JA SOPIMUS­­ NEUVOTTELUITA

Mr. Brändi MAX ALFTHAN OSAA PITÄÄ HUOLTA ARVOBRÄNDEISTÄ

Työ syö muistia

MANDATUM HENKIVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ

Työ tekijäänsä kiittää Harva kuitenkaan pelkällä kiitoksella elää. Hyvin suunnitellulla palkitsemisella vaikutetaan yrityksen tuottavuuteen.

Tehokas palkitseminen säästää yrityksen kustannuksia ja lisää palkitsemisen vaikuttavuutta. Se on myös aidosti työntekijöiden arvostamaa.

Varmista, että saat palkitsemiseen käytetyistä euroista enemmän irti. www.mandatumlife.fi/palkitseminen

[ SISÄLTÖ ] JOULUKUU / DECEMBER 2013 E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

6

E KO N O M E R N A S FA C K T I D N I N G

48

5 vuotta työelämässä

Alina Polojärvi kannustaa opiskelijoita yrityskontaktei­ hin esimerkiksi harjoitus­ töiden kautta. Tutkimuksen mukaan viisi vuotta sitten valmistuneista 79 % on va­ kituisessa kokopäivätyössä.

28

32

44

Täällä arvostetaan työn määrää ja päivät ovat pitkiä. Vastapainona ovat mukavat ihmiset ja miellyttä­ vä sää, kertoo Marcus Hellberg.

Suomalaisyritykset osaavat edus­ taa itseään ulkomailla. Suomessa toimivia kansainvälisiä osaajia voisi hyödyntää vielä enemmän.

Osakkaaksi ryhtyvän kannattaa tehdä kirjallinen osakassopimus, jossa omistajat sopivat suhteis­ taan sekä toisiinsa että yhtiöön.

Kovaa työtä Piilaaksossa

Rinta rottingilla maailmalle

Osakkaaksi yritykseen?

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

3

[ SISÄLTÖ ]

[ PÄÄKIRJOITUS ]

Työterveyshuolto lähettää yhä useamman muistipoliklinikalle....... 14

Kapula

Kasperi Launiksen tilinpäätös ja Timo Saranpään odotukset SEFEn puheenjohtajuudesta.......... 24

Maailmalla ........................................28 Maineteko

NBF sai alkunsa ennakkoluulottomasta ideasta....... 31

Tiesitkö?..............................................39 Persona grata Max Alfthan vill förstå konsumenterna på ett djupare plan.................................. 40

Chaker

The Super Good Super Sell............. 43

Työelämän pelisäännöt............ 44 Tapahtuma........................................47 Kolumni

Kiina – vastakohtien ja mahdollisuuksien maa.......................51

Parempaa bisnestä ja terveempää työelämää Kestävä johtajuus on tämän vuosikymmenen vahvimpia johtamistren­ dejä globaalisti. SEFEn keväällä – kesällä 2013 teettämä tutkimus osoit­ taa, että suomalaiset yritykset kehittävät johtamiskäytäntöjään, jotta organisaation prosessit ja toimenpiteet tukisivat aidosti kestävää kehi­ tystä ja vahvistaisivat yritysten kannattavuutta. Kaltaistemme määrä on kasvussa kaikkialla maailmassa.

Kestävä johtajuus tarkoittaa, että kestävä kehitys viedään osaksi organisaation strategiaa ja johtamistapoja. Se näkyy muun muassa pa­ rempana ekologisena ja sosiaalisena suorituskykynä, kustannussäästöi­ nä, työntekijöiden motivaation ja tuottavuuden kasvuna, myynnin kas­ vuna, parempana kannattavuutena, henkilöstön vaihtuvuuden pienen­ tymisenä, sairauspoissaolojen vähentymisenä, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tyytyväisyytenä, innovaatioiden kasvuna, sekä brändi­ arvon ja maineen vahvistumisena.

SEFE haluaa olla kärjessä ja edistää jäsentensä kautta kestävän joh­ tajuuden kehitystyötä suomalaisilla työpaikoilla. SEFE toi 4.12.2013 markkinoille menetelmän, jolla yritys tai organisaatio voi kehittää kes­ tävää johtajuutta. Verkkotyökalu auttaa ymmärtämään, mitkä kestävän kehityksen osa-alueet on hoidettu organisaation arjessa hyvin, missä on parannettavaa tai mitä ei ole lainkaan huomioitu tai kehitetty. Työ­ kalu soveltuu kaikentyyppisille ja -kokoisille organisaatioille, ja se ottaa huomioon toimialakohtaisia eroja. Menetelmä sisältää konkreettiset askeleet muutokseen ja mahdollistaa vertailun muihin saman toimialan yrityksiin.

Vaikka kestävästä johtajuudesta puhuminen on yleistymässä, konk­ reettisia työkaluja on verrattain vähän, erityisesti sellaisia, joissa olisi tarkasteltu ajattelun toteutumista käytännössä. Kokonaisvaltainen mit­ taristo on puuttunut. Käytimme mittariston kehittämistyössä olemassa olevan tutkimustiedon lisäksi case-haastatteluja ja kehitimme aiheen teemoja ideointiryhmissä SEFEn jäsenten ja asiantuntijoiden kanssa.

Niihin osallistui yritysten ja organisaatioiden johtajia ja esimiehiä.

Myös tarvittava ja relevantti mittaristo on validoitu testaamalla sitä SEFEn jäsenien avulla.

Kiitos Empiros Oy:n Heidi Kesolle, Sitran Susanna Perkolle ja Datafishe­ rin upealle tiimille sekä kaikille kehitys­ työssä mukana olleille, jotka mahdollis­ titte, että pystymme antamaan työ­ paikoille konkreettisen työkalun saamaan aikaan parempaa bisnestä ja terveempää työelämää.

Aija Bärlund

toiminnanjohtaja

MIIKA KAINU

Uutissaldo............................................ 6 3 x uusi työ........................................ 12 Ura

Päätoimittaja / Chefredaktör Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@sefe.fi, p. 0201 299 254 Asiakkuuspäällikkö / Kundchef Diana ­Törnroos, diana.tornroos@alma360.fi Tuottaja / Producent Anne Penttilä, ­ anne.penttila@alma360.fi Toimitussihteeri / Redaktions­sekreterare Marina Ahlberg, marina.ahlberg@alma360.fi Ulkoasu / Layout Antti Nikunen, Mika Soikkeli (AD) Toimitusneuvosto / Redaktionskommittén Eeva Riittinen-Saarno, Aija Bärlund, Riikka Mykkänen, Satu Taivainen SEFEstä sekä Alma 360

Julkaisija / Utgivare SEFE ry – Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.sefe.fi Kustantaja / Redaktion Alma 360, PL 502, 00101 Helsinki www.alma360.fi www.ekonomilehti.fi

4

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Alma 360, myyntipäällikkö Kari Salko, kari.salko@alma360.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer SEFE, Heidi Haapalainen, heidi.haapalainen@sefe.fi Osoitteenmuutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@sefe.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset / Prenumerationer (ei-jäsenet) Alma 360, ekonomi@alma360.fi, myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset Hinta / Pris 65 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Kreetta Järvenpää Paperi / Papper kannet ­MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 20.2.2014, jäsenyhdistysten tiedotteet 20.1.2014 mennessä SEFEen: heidi.haapalainen@sefe.fi.

Nästa Ekonomi utkommer 20.2.2014, meddeland­en från medlemsföreningarna senast 20.1.2014 till SEFE: heidi.haapalainen@ sefe.fi. Ekonomi ei vastaa tilaamatta lähetettyjen k ­ irjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä ­palauttamisesta.

441 619 Painotuote

PEFC/02-31-151

60 %

COLOURBOX

LÖYDÄ 1. ASKEL-KOHDE JA VOITA! Vuoden 2014 1. askel-jaksojen haku on alkanut. Kohdekoneella 1. askelkohdetta on etsinyt jo 10 700 henkilöä. Kaikki vierailijat eivät ole kuitenkaan realisoituneet jaksoille hakijoiksi, vaikka kampanja on toiminut sivustolla www.pht.fi 15.10.2013 alkaen. Kohdekoneen yhteydessä on kilpailu, johon voi osallistua aina 6.1.2014 saakka. Palkintoina arvotaan 7.1. kaksi kappaletta kahden hengen viikonloppupaketteja puolihoidolla 1. askel-kohteessa.

55–64-VUOTIAIDEN TYÖLLISYYSASTE Vanhempien ikäluokkien työllisyys (lähes 60 % vuonna 2013) on kasvanut selvästi voimakkaammin kuin koko työikäisen väestön työllisyys, joka on nyt noin 70 %. Tilasto­ keskuksen työvoima­ tutkimuksen mukaan vanhempien henkilöiden työlli­syys­aste on noussut lähes 30 prosentti­ yksikköä vuodesta 1994.

5 871 UUSIA YRITYKSIÄ

1–9/2013

Tammi–syyskuussa 2013 on aloittanut Uusyritys­ keskusten neuvonnan avulla 5 871 uutta yritystä.

Määrässä on kolmen prosentin nousu verrattu­ na viime vuoden vastaa­ vaan ajankohtaan.

Vuoden alku­puolella määrä supistui vielä 9 %, joten käänne on selkeästi positiivinen.

3 206 € KESKIMÄÄRÄINEN PALKKA Tilastokeskuksen palkka­ rakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkan­ saajien keskimääräinen kokonaisansio kuukau­ dessa oli 3 206 ja mediaaniansio 2 853 eu­ roa vuoden 2012 viimei­ sellä neljänneksellä.

Valtiol­la keskimääräinen ansio oli 3 647, kuntasek­ torilla 2 932 ja yksityisellä sektorilla 3 279 euroa.

6

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

Älykäs arki vuonna 2040 Tekes palkkasi kesäksi 2013 kolme korkeakoulu­opiskelijaa haastattelemaan ja tutkimaan miltä Suomisen perheen arki näyttää vuonna 2040. ”SUOMISET ELÄVÄT arkea, jossa älykkäät sovellukset ovat läsnä kaikkialla. Vaatteissa on älykkyyttä, terveystarkastukset ovat arjen ru­ tiinia ja lounas on aivoystävällistä, kertoo kauppatieteiden maisterin opintojaan viimeis­ televä oululainen Kristiina Nurmenniemi, yksi tutkimuksen tekijöistä. Muut tekijät ovat Marleena Ahonen Aalto-yliopistosta ja Ville Niemi Jyväskylän yliopistosta.

Tekes on koonnut tuloksista aikamatkan Suomisen perheen arkeen maanantaista sun­ nuntaihin.

Henkilöt ajelevat älyautolla, työskentelevät virtuaalisessa, moniaistillisessa työympäristös­ sä, terveysmatkailevat pohjoisessa, saavat rul­ lalautailusta päästöoikeuksia ja liikkuvat julki­ sen liikenteen menopelein, jopa porovaljakolla.

”Tarinat havainnollistavat, miten uutta liike­ toimintaa ja työpaikkoja voi syntyä, kun suun­ taamme yhteistyön voimin rohkeasti katseen tulevaisuuteen – kun esimerkiksi pelillisyyden elementtejä hyödynnetään koulutuksessa, energiavarustelussa ja terveyden edistämises­ sä”, Nurmenniemi korostaa.

Tarinoita ovat kommentoineet ministerit Merja Kyllönen ja Pia Viitanen sekä eri alojen asiantuntijat. SEFEn toiminnanjohtaja Aija Bärlund kommentoi vapaavalintaista oppimista, jollaista on vaikkapa nikkarointi­oppi vaarilta: ”Olisi hyvä, että koululaisia kannustettaisiin kartuttamaan osaamistaan harrastuneisuu­ della.” www.tekes.fi/suomisenperhe2040

AVUNTARVE ESIIN KÄNNYKKÄSOVELLUKSELLA Plan Suomen ja suomalaisen Pajat Solutionsin kehittämää Poimappersovellusta käytettiin avuntarpeen kartoittamiseen Filippiineillä. Kännykkä­ sovellus auttaa avustustyöntekijöitä keräämään nopeasti tietoa esimerkiksi veden ja ruuan jakelusta sekä koulujen ja teiden kunnosta. YK:n katastrofi­apua koordinoiva elin OCHA on kiinnostunut laajentamaan sovelluksen käyttöä Filippiineillä toimiville järjestöille.

SEKÄ NEUVOTTELU- että organisointi­ taidot ovat valmiuksia, joita työelämässä vaaditaan enemmän kuin kauppatieteellinen yliopistokoulutus antoi, katsovat viisi vuotta sitten ekonomeiksi valmistuneet.

Tuoreimpien uraseurannan tulosten esittelyssä näkemys tiivistyi lauseeksi: Excelillä ei kommunikoida.

Neuvottelu- ja ryhmätyötaidot sekä organisointitaidot olivat kuitenkin vastavalmistuneiden mielestä hyvällä tolalla.

Onko koulutus näiltä osin kehittynyt vai ajattelevatko vastavalmistuneet taitojen olevan kohdallaan, mutta todellisuus sitten avaa silmät, pohdittiin Ekonomin koulutusta kehittämässä -julkaisuseminaarissa.

Jo työuralla olevista kauppatieteiden maistereista peräti 91 prosenttia oli tutkintoonsa tyytyväisiä. Yliopistokohtaiset erot koulutuksen arvioinnissa ovat pieniä.

Ekonomit arvostavat koulutuksen antamia ongelmanratkaisutaitoja sekä valmiuksia analyyttiseen ajatteluun. Yli 70 prosenttia vastanneista koki, että heidän työtehtävänsä vastaavat hyvin heidän koulutustasoaan.

Myös vastavalmistuneet ekonomit ovat tyytyväisiä koulutukseensa, etenkin pääaineen opetukseen ja kansainvälisyyteen.

Sen sijaan kehittämisen varaa on heidän mielestään suhteissa elinkeinoelämään ja opettajatutoroinnissa.

Vastavalmistuneet kauppatieteilijät ovat sijoittuneet hyvin vakituisiin työtehtäviin. Vakituinen kokopäivätyö oli peräti 51 prosentilla ja vakituinen osa-aikatyö seitsemällä prosentilla valmistuneista.

Myös viisi vuotta sitten valmistuneiden työllisyystilanne on raportin mukaan hyvä.

Raportit perustuvat vastauksiin, jotka on annettu 2012. Nyt työllisyystilanne on heikentynyt selvästi. Työttömänä on noin 500 alle 35-vuotiasta kauppatieteiden maisteria. Jo työuralla olevista 58 prosenttia on osallistunut työnantajan järjes-

tämään koulutukseen valmistumisensa jälkeen. Ammatilliseen erikoistumiskoulutukseen on osallistunut 10 prosenttia. Sen sijaan 32 prosenttia ei kouluttautunut tutkinnon jälkeen lainkaan, mikä herätti huolta seminaarin osanottajissa. Nykyisin ei saisi keskustelijoiden mielestä enää edes puhua valmistumisesta, vaan tutkinnon suorittamisesta, sillä aina pitää olla valmis kehittämään itseään.

Opiskelijanäkökulman ekonomikoulutukseen toi koulutuspoliittinen sihteeri

Suvi Eriksson, Suomen ylioppilaskuntien liitosta: ”Koulutuksessa tulee määritellä osaamistavoitteet konkreettisesti. Nyt sekä ohjelmille että yksittäisille kursseille tarvitaan selkeät oppimistavoitteet. Ihmisen tulee myös osata itse kuvata, mitä hän on oppinut, ei mitä kurssisuorituksia hänellä on”, hän korosti.

Tietoa tutkimuksista osoitteessa: www.sefe.fi/ekonomikoulutuksen-laadunarviointi

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

7

THINKSTOCK

Excel ei opeta neuvottelemaan

[ UUTISSALDO ] ”Sinulla on varmasti rahankäyttö huolellisesti suunniteltua ja budjetoitua, varapuskurit paikallaan ja omaisuus sijoitettu turvallisesti ja tuottavasti.

Olethan ekonomi. Vai onko suutarin lapsella sittenkään kenkiä?”

MÄÄRÄ EI TAKAA PALVELUN TUOTTAVUUTTA Valtiotieteen lisensiaatti Sole Molanderin 15.11. tarkastettu väitöstutkimus osoittaa, että palvelu on tuottavaa vain, jos asiakas kokee saavansa pal­ velua. Lappeenrannan teknil­ lisessä yliopistossa (Lappeen­ ranta University of Technology, LUT) tehdyssä tutkimuksessa käy ilmi, että palvelun tuottajan tehokkuutta ja asiakkaan koke­ maa palvelun laatua voidaan parantaa samanaikaisesti.

Tutkimuksen kohteena olivat turvapuhelinkeskukset, mutta tulokset ovat sovellettavissa yleisemminkin teknologiaavusteisten palvelujen kehittä­ miseen. ”Organisaation tehokkuus eli se, montako puhelua tietyssä ajassa pystytään hoitamaan, ei ole sama kuin organisaation tuottavuus. On otettava huo­ mioon asiakkaan tyytyväisyys eli se millaista palvelua asiakas kokee saaneensa, asiantuntijoi­ den laatukriteerejä unohtamat­ ta”, Molander tiivistää.

YHTEYS SUORAHAKU­ KONSULTTIIN? SEFEn jäsenpalvelun suora­ haku-sivustolla jäsen voi tu­ tustua alan termistöön, saada tietoa oman osaamisen esille tuomisesta ja yhteydenottoon valmistautumisesta. Sivustolla on esittelyt SEFEn suorahaun yhteistyökumppa­neista ja kon­ sulttien yhteystiedot. Jäsen voi ottaa yhteyttä itselleen parhai­ ten sopiviin toimijoihin: Amrop Finland, Mercuri Urval, Pro­selectum, Pro-Source, Romana Management, Search & Selection – S&S Consulting, Taplow Finland. www.sefe.fi/suorahaku ja ura@sefe.fi

8

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

THINKSTOCK

Näin kysyy SEFEn blogissa Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri, ja kehottaa tulemaan Sijoituskouluun.

Ekonomit edistävät Roska päivässä -liikettä ”ROSKA PÄIVÄSSÄ -liike on suomalainen teko. On puhtaasti fiksua vastaanottaa Roskaliikkeen haaste”, sanoo presidentti Sauli Niinistö.

Liike leviääkin poikkeuksellisesti meiltä maailmalle. ”Slogan ’Kerää vähintään yksi roska päivässä’ on hyvä ja toimiva aate, jota kannattaa levittää”, toteaa liikkeen jäsen, ekonomi Anssi Lehto. Ekonomi Henri Parikkaa motivoi halu olla aktiivinen osal­ listuja, sen sijaan että vain päivittelisi ym­ päristön roskaisuutta.

Roskaliikkeen jäsenyys perustuukin juuri omaan toimintaan. Mitä vähemmän roskia on, sitä vähemmän niitä heitetään.

Toinen puoli toimintaa on roskaamisen ennaltaehkäisy. Kuorot tekevät Laulavia Roskakävelyjä. Liikkeen innovaation, mini­ roskiksen merkeissä järjestetään taide­ näyttelyitä.

Liikkeen perustaja, sosiaalipsykologi, toimittaja Tuula-Maria Ahonen on saanut Ympäristöjohtamisen yhdistykseltä vuo­ den 2013 Ympäristöjohtajuus-tunnustus­ palkinnon. Hän vierailee oppilaitoksissa ja muissa yhteisöissä, tavoitteena luova yhteistyö.

Jos haluat tukea vierailu- ja tiedotustoi­ mintaa, Roska päivässä -liikkeen ystävät ry:n tilinumero on Nordea 125730-536476. www.roskapaivassa.net

Kesäpalkkasuositukset 2014 Kyltereiden kesätyöpalkkasuositukset perustuvat syksyllä 2013 tehdyn kesätyö­ palkkakyselyn tuloksiin ja vuodelle 2014 annettuihin taloudellisiin ennusteisiin.

Suosituksista voi hakea tukea omiin palkka­neuvotteluihin, mitään ehdottomia alarajoja ne eivät ole. Suositukset koske­ vat työtä, jossa pääsee käyttämään eko­ nomikoulutuksessa hankittuja oppeja ja valmiuksia.

Tilastot on tehty erikseen Uudella­ maalla ja muualla työskennelleiden osalta, sekä opintopisteiden mukaan. Palkka­ hajonta kasvaa selvästi opintojen ja työ­ kokemuksen karttumisen myötä. Samoin kasvaa alueiden välinen ero opintojen edetessä.

Kun opiskelija tekee pro gradunsa toi­ meksiantona palkkasuhteessa, suositus kuukausipalkaksi on 2 400 euroa työsken­

telyn ajalta. Kun korvaus toimeksiantona tehdystä pro gradu -tutkielmasta makse­ taan muulla tavoin kuin kuukausipalkkana, suositus korvauksen suuruudeksi on 7 000 euroa.

Jos graduun liittyy laajahko projektityö, joka jo sinänsä hyödyttää toimeksianta­ jaa, kertakorvauksessa pitäisi huomioida tämä projektiosan aiheuttama lisätyö.

SUOSITUS 2014, EUROA Opintopisteitä

Helsingin talousalue

Muu maa

< 120 op

2 000

1 820

120–180

2 100

1 870

181–220

2 200

1 920

> 220

2 300

2 010

sefe.fi

UUSYRITYSKESKUKSET RAHASAMPOJA Uusyrityskeskuksen kautta syntyneet yritykset tuottivat viime vuonna Tampereen seutukunnan kunnille verotuloja noin 127 milj. euroa ja val­ tiolle arvonlisäveroja yhteensä 437 milj. euroa. Vaasan yliopiston pro­ fessori Vesa Routamaa tutki uusyrityskeskustoiminnan kansantalou­ dellista merkitystä: ”Suomi pystyttäisiin nostamaan suosta lisäämällä alkavia yrittäjiä avustavien uusyrityskeskusten rahoitusta.”

THINKSTOCK

SEFEN BLOGI Nyt paremmin ­luettavissa tabletista tai kännykästä.

SEFE KEHITTÄÄ JA KOULUTTAA

Kehity, virkisty, ­verkostoidu!

2. Ryhmäcoaching (9 x 2,5 h) Yhteisdynamiikalla uuteen kasvuun. Hinta 500 €/250 €, seuraavat toteutukset 2014.

3. Gruppcoaching (9 x 2,5 h) Dynamisk samverkan ger nya lösningar. Pris 500 €/250 €, följande grupp 2014.

4. Webinaarit, seuraavat toteutukset 2014.

SEFE järjestää vuosittain ammatillisen kehittymisen tapahtumia eri puolilla Suomea.

Koko päivän teemakoulutus – ajankohtainen, kaikkia kiinnostava aihe.

Puolen päivän tietoiskut – tiiviissä paketissa eväitä omaan kehittymiseen.

Webinaarit – kaikkien saatavilla, ajasta ja paikasta riippumatta.

Asiantuntijoina kaikissa oman alansa parhaat osaajat.

Tarkemmat tiedot: www.sefe.fi/koulutukset, ilmoittautuminen: www.sefe.fi/tapahtumat

KOKO PÄIVÄN TEEMAKOULUTUS 2014 Be the Change – Muutoksessa johtamisen ja elämisen taito 14.2. Kajaani Lämpimästi tervetuloa mukaan muutosta ja muutoksessa johta­ mista ja elämistä aivan uudesta näkökulmasta tarkastelevaan valmennukseen!

Tässä valmennuksessa opim­ me ymmärtämään organisaa­ tion, ryhmän ja yksilön dyna­ miikkaa jatkuvassa muutokses­ sa. Lisäksi kehitämme mallin, jonka pohjalta kukin voi kehittää oman organisaationsa muutos­ prosessia. Muutos on matka ja

matka opettaa matkaajaa.

Valmentajana Timo Ropponen, Humap Oy. PUOLEN PÄIVÄN TIETOISKU 2014 Lisämyynnillä huipputuloksiin 16.1. Seinäjoki Yrityksen tai organisaation jokai­ nen työntekijä on myös oman organisaationsa käyntikortti ja myyjä. Erilaisia asiakaskohtaa­ misia, sisäisiä ja ulkoisia, tapah­ tuu kaikilla tasoilla työtehtä­ västä tai asemasta riippumatta.

Tämä on vahvasti asenteisiin vaikuttava, erittäin innostava valmennuspäivä, jonka tavoit­

teena on virittää asiakaskohtaa­ miset uudelle tasolle ja saada jokaisen työntekijän osaaminen ja taidot organisaation käyttöön ja hyödyksi.

Valmentajana Jukka Rantala, Balentor Oy.

UUTTA: EkonomiEsimies LinkedInissä – EE SoMe! Seuraavat toteutukset 2014.

Tarkemmat tiedot: www.sefe.fi/ekonomiesimies Ilmoittautuminen: www.sefe.fi/tapahtumat

EKONOMIESIMIES KEHITTYY – LEDARSKAP FÖR EKONOMEN Kokonaisuus, joka vie uralla eteenpäin – Utbildning som för dig framåt i din karriär: 1. Lähikoulutus (28 h) Itsetunte­ muksen kautta muutokseen.

Hinta 400 €/200 €, ilman yöpy­ mistä, seuraavat toteutukset 2014.

Timo ­Ropponen, Jukka Rantala

Suomen Mentoreilla on unelma

THINKSTOCK

SUOMEN MENTORIT syntyi, kun kärsi­ vällisyys loppui. Työttömyys, ja etenkin nuorten työttömyys on Suomessa kovas­ sa kasvussa, minkä pitäisi huolestuttaa meitä kaikkia. Johdon konsultti Raija Kemiläinen yhdessä muutaman ystävän­ sä kanssa kyllästyi pelkkiin puheisiin työt­

tömyydestä. He perustivat Suomen Men­ torit -yhdistyksen, jonka kunnianhimoise­ na tavoitteena on saada jokainen korkeas­ ti koulutettu nuori työelämän alkuun.

Ratkaisuna nähtiin mentorointi, jossa kokenut, työelämässä ansioitunut mentori ryhtyy ”valmentamaan” vielä omaa paik­ kaansa työelämässä etsivää tai pätkätöissä olevaa korkeasti kou­ lutettua nuorta. Kymmenisen mentorointiparia on pilotoinut yhdistyksen toimintamallia.

Hyvät kokemukset rohkaisevat jatkamaan ja uusia mentoreita tarvitaan. Pörssitalossa 22. loka­ kuuta järjestetty Teonpaikkaseminaari keräsi paikalle sata­ kunta asiasta kiinnostunutta. ”We have a dream”, julisti Raija Kemiläinen. ”Unelma on,

ettei yksikään korkeasti koulutettu nuori putoaisi kyydistä. Nuori pitää helposti itseään erityisenä, mutta työpaikkaan hakiessaan hän on yksi monien joukossa.”

Jos työnhaku kestää, puolessa vuodes­ sa nuoren itsetunto kärsii. Mentorointi­ projekti on tapa luoda silta työelämän ja opintojen loppumisen välillä. Mentorointiin tarvitaan välittäviä ihmisiä jakamaan omaa osaamistaan ja rohkaisemaan nuor­ ta. Kokenut mentori valmentaa, neuvoo ja tukee nuorta, mitään valmiita ratkaisuja tai työpaikkaa hän ei tarjoa. Nuori aktori puolestaan antaa mentorille intoa, oppia ja energiaa. Kemiläinen muistutti myös, että työpaikalla ei voi peukuttaa. On hy­ väksyttävä, että ihmiset toimivat eri lailla. www.teonpaikka.fi SEFEn omasta mentorointiprosessista: www.sefe.fi/mentorointi E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

9

Uusi ŠKODA Superb Arjen ylellisyyttä

Uusi ŠKODA Superb on näyttävämpi kuin koskaan ennen. Škodan tyylikkäästi uudistunut huippumalli tarjoaa huikeat sisäja tavaratilat, huipputeknologiaa ja -turvallisuutta ja on nyt vertailukohta mukavuudelle, joka ylittää reilusti totutun tason.

Maahantuonti: HELKAMA Vuokraus: AVIS

skoda.fi

ŠKODA Superb kokonaishinta alk. 27 586,86 €, autoveroton suositushinta alk. 21 440 € + arvioitu autovero 6 146,86 € CO2-päästöllä 138 g/km, yhdistetty kulutus 5,9 l/100 km. Malliston yhdistetty kulutus ja CO2-päästöt: 4,2–9,3 l/100 km ja 109–215 g/km. Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut.

Kuvan auto erikoisvarustein.

Tykkää meistä facebook.com/SkodaSuomi

Yliopistotutkija siirtyi yrityselämään UUSI TYÖ

KTT Arto Kuuluvainen, 33 Turun kauppakorkeakoulu, CCR Tutkimuspalvelut > M3 Research Finland

TEKSTI SOILA ERÄNIEMI, MICHAELA VON KÜGELGEN KUVAT KIRSI TUURA, JUUSO NORONKOSKI JA TOMAS BISTRÖMIN KUVA-ALBUMI

POIMINNAT ARTON URALTA 2004 Valmistuu kauppatieteiden maisteriksi Kuopion yliopistosta

–2004 Opintojen ohella töissä Keskisuomalaisessa ja Savon Sanomissa

12

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

A

rto Kuuluvainen on nimitetty M3 Research Finlandin tutkimuspäälliköksi. Hän työskenteli aiemmin tutkimuspäällikkönä Turun kauppakorkeakoulussa CCR Tutkimuspalvelut -yksikössä. M3 Research on tanskalaislähtöinen yritys, jolla on toimintaa myös muissa Pohjoismaissa. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Tanskassa, ja sillä on noin 30 työntekijää. M3 Research on sijoittunut kahtena vuotena peräkkäin gaselliyritysten joukkoon Tanskassa. Viimeisenä neljänä vuotena se on kasvanut 259 prosenttia. ”On todella mielenkiintoista päästä mukaan kansainväliseen kasvuyritykseen. Ensivaikutelma tanskalaisesta yrityskulttuurista on, että ihmiset ovat hyvin helposti lähestyttäviä”, Kuuluvainen sanoo.

Kuuluvainen siirtyi yrityselämän palvelukseen akateemisesta maailmasta. Tutkijatohtorin toimenkuvaan kuuluivat yliopiston yrityssuhteiden kehittäminen ja ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen tutkimukseen. ”Yliopistouran loppuvaiheilla olin paljon tekemisissä yritysten kanssa. Jo nyt huomaa, että siitä on suuri apu uudessa työssäni.”

Yksi syy työpaikan vaihtamiseen olivat yliopistomaailmassa tapahtuvat raskaat rakennemuutokset. ”Ideologiaani vastaan sotii erityisesti se, että luovaa työtä tekevät tutkijat joutuivat ottamaan käyttöön kellokortit. Halusin myös uusia haasteita. Kun tilaisuus sattui kohdalle, en halunnut jättää sitä käyttämättä.”

M3 Researchin markkinatutkimuspaneelissa on lähes 80 000 suomalaista kuluttajaa. Prosessiin kuuluu, että tutkimusdata lähetetään Tanskaan koodattavaksi. ”Monissa yrityksissä ei ole enää markkinatutkimushenkilökuntaa, joten koen, että olemme juuri oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Tutkimusdatan kerääminen kaupallisessa yrityksessä on tehokasta. Saamme jopa viikossa valmiiksi vastaavan tutkimuksen, joka saattoi viedä yliopistolla kuukausia.”

Aluksi Kuuluvainen on päässyt uudessa työssään kehittämään yrityksen viestintää. M3 Researchille on perustettu oma blogi.

2004 Opiskelija­ vaihdossa Lissabo­ nissa

2005 Aloittaa akateemisen uran Turun kauppa­ korkeakoulun PK-Instituutissa tutkijan tittelillä

2005 Aloittaa väitöskirjan teon töiden ohella

2011 Väittelee kauppatietei­ den tohtoriksi kansainväli­ sestä liiketoi­ minnasta. Esi­ koinen syntyy.

2013 Naimisiin, nimite­ tään M3 Researchin tut­ kimuspäälliköksi. Lisäksi luennoitsijana eri kaup­ pakorkeakouluissa, aiheena urheiluliiketoiminta ja sponsorointi

2012 Vierailevana tutkijana Strasbourgin yliopistossa yhden lukukauden ajan

OLETKO ÄSKETTÄIN SIIRTYNYT TAI SIIRTYMÄSSÄ UUSIEN HAASTEIDEN PARIIN JA HALUAISIT KERTOA SIITÄ MUILLEKIN TÄLLÄ PALSTALLA? ILMOIT­TAUDU TOIMITUKSEEN: ANNE.PENTTILA@ALMA360.FI.

[ 3 X UUSI TYÖ ]

Terveyttä ja toiminta­ kykyä kaikenikäisille

Nya utmaningar i Frankfurt

KTM Leila Salonen, 57 Suomen fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry, järjestöpäällikkö > FYSI ry toiminnanjohtaja

EM Tomas Biström, 34 Kemira > Kemira Municipal & Industrial

LEILA SALONEN on nimitetty Suomen fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n uudeksi toiminnanjohtajaksi. Hän toimii myös Suomen Fysikaaliset Hoitolaitokset Oy:n toimitusjohtajana sekä FYSI-lehden päätoimittajana. ”Terveydenhuollon rahoitusta ollaan parhaillaan uudistamassa ja huolenamme on yksityisen sektorin pärjääminen jatkossa. Ihmisiä oman työ- ja toimintakyvyn ylläpitoon kannustavista Kela-korvauksista ei tulisi luopua. Menetetään iso kannustin, jos ne rahat liitetään mukaan yhteiseen isoon rahasäkkiin, josta jaetaan niin siltarumpuihin kuin terveydenhuoltoonkin”, Salonen huolehtii.

Tärkeää olisi myös velvoittaa kunnat laskemaan ja julkistamaan itse tuottamiensa palveluiden todelliset kustannukset.

Hankinnat olisi mahdollista tehdä todellisiin hinta- ja laatukriteereihin perustuen kustannustehokkaasti joko julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta.

Salonen haluaa lisätä tietoisuutta fysioterapiasta ja kuntoutuksesta sekä niiden vaikuttavuudesta. ”Jos tutkittuja vaikutuksia ei tunneta, ei hoitoja myöskään määrätä.”

Liikkumattomuus, ylipaino ja diabetes ovat kasvava ongelma. Tutkimustulokset osoittavat, että fysioterapialla voidaan huomattavasti parantaa myös vanhusten ja muistisairaiden toimintakykyä ja lisätä toivottuja kotivuosia. ”Laitosvoittoinen järjestelmämme on paitsi kallis, myös iäkkäitä passivoiva, usein jopa epäinhimillinen. Fysioterapeuteilla on konkreettiset avaimet pitää eri-ikäiset ihmiset työ- ja toimintakykyisinä. ” Salonen iloitsee FYSIn houkuttelevasta ja kattavasta koulutustarjonnasta. ”Tällä pidämme kenttämme iskukykyisenä. On hienoa, että myös julkinen sektori on löytänyt meidät kouluttajana.”

TOMAS BISTRÖM fick i somras chansen att flytta från Kemiras huvudkontor i Helsingfors till kontoret i Frankfurt och tvekade inte. Efter jobb på Hay Group, Altia och Moventas har han sedan fyra år tillbaka jobbat på Kemira.

Studierna i nationalekonomi och statistik på Hanken ledde in på den nuvarande arbetsbanan. Biström har jobbat närmare tio år med belöningssystem. ”Mikroekonomisidan i nationalekonomi handlar mycket om varför människor fattar vissa beslut, vilka är incentiven? Studierna har alltså gett mig en bra bakgrund för mitt jobb.”

Fastän han trivdes med jobbet i Helsingfors kände han ändå att han ville bredda sin kunskap inom HR. Sedan oktober jobbar Biström som HR partner för Kemiras affärsenhet Municipal & Industrial. En-

hetens ledning sitter till stor del just i Frankfurt. ”På Kemira är en av HR:s viktigaste målsättningar att vi ska kunna ge människor utvecklingsmöjligheter. Jag hade pratat en hel del med min förman om att jag var intresserad av att få mer internationell erfarenhet och jobba utomlands, sedan dök Frankfurt upp som ett alternativ. Vi pratade några timmar om det med familjen och bestämde oss sedan för att åka.”

Med sig till Tyskland har Biström frun Anna och barnen Oliver och Olivia.

Enligt honom var det ett bra läge att åka eftersom barnen, 6 och 4 år, inte ännu hade börjat skolan.

Fastän arbetsuppgifterna delvis är de samma som tidigare, finns det också en hel del nytt. ”Det är ett nytt sätt att jobba på, en annorlunda företagskultur än vad jag vant mig vid i Finland. Dessutom har jag en ny roll – en mer generisk HR-roll än tidigare.”

Arbetet sköts på engelska, så sin skoltyska behöver han inte. ”Men tyskan ska jag nog ta tag i så att jag kan prata flytande.” Överlag har flytten och de nya arbetsuppgifterna löpt utan större problem. Trots en hel del praktiska arrangemang tycker Biström att allt känts ganska lätt. ”Man ska inte heller oroa sig för mycket för okända och nya saker. I stället ska man våga kasta sig så lär man sig på vägen.”

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

13

[ URA ] TEKSTI VIRVE JÄRVINEN GRAFIIKKA ANTTI NIKUNEN

Työ syö muistia

Tärkeitä päivämääriä, salasanoja, PIN-koodeja. Osa tiedosta tallentuu kalenteriin, osa muistiin – ja kumpikin voi täyttyä liikaa.

T

yöterveyshuolto kirjoittaa lähetteitä muistipoliklinikoille entistä useammin: muistipoliklinikan asiakkaista jopa puolet voi olla työikäisiä. Yksi syy lähetteiden suureen määrään on se, että muistisairauksista puhutaan ja siten niitä osataan epäillä aiempaa herkemmin.

Tuoreen tutkimuksen mukaan työikäisistä muistipoliklinikan asiakkaista noin yhdellä kolmasosalla onkin alkava, hoitoa vaativa muistisairaus. Liki kahdella kolmasosalla syy muistivaikeuksiin löytyy työuupumuksesta, masennuksesta tai univaikeuksista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana työnkuvassamme on tapahtunut muutoksia, jotka kuormittavat työntekijää ja hänen muistiaan entistä enemmän. ”Verkostomaiset työtavat, työtapojen ja järjestelmien nopea muuttuminen, työn häiriöisyys sekä monenlaiset joustavuusvaatimukset rasittavat muistia. Tietotekniikka sovelluksineen ja päivityksineen vaatii aivoilta asioita, joihin niitä ei välttämättä ole tarkoitettu, tai joihin sopeutuminen vie hyvin pitkän ajan”, neurologian professori Anne Remes Itä-Suomen yliopistosta kertoo.

HÄIRIÖISTÄ HAITTAA Muisti voidaan jakaa kolmeen: aisti-, työja säilömuistiin. Aistimuisti poimii ympäristöstä ärsykkeitä työmuistin käsiteltäväksi. Työmuisti on kuin tietokoneen työpöytä, jolla säilytetään kulloinkin työstettävänä olevia asioita. Kun tieto on käsitelty, se talletetaan tietokoneen kovalevyä vastaavaan pitkäkestoiseen säilömuistiin. Muistin eri osa-alueista erityisesti työmuisti on 14

E KO N O M I 5 / 2 0 1 3

herkkä häiriöille, joita työympäristössämme riittää. ”Asioiden mieleenpainaminen vaatii tarkkaavaisuutta, jota esimerkiksi avokonttori ja monen teknisen välineen yhtäaikainen käyttö haittaa. Pelkkä ohikulkevan työtoverin ystävällinen tervehdys on keskeytys, joka voi kuormittaa aivoja vaatimalla niitä virittäytymään työn alla olevaan asiaan uudelleen”, asiantuntija Heidi Härmä Muistiliitosta sanoo.

Muistia voi häiritä tietämättään myös itse. ”Työikäisen muistamattomuudessa on monesti kyse siitä, ettei ihminen ole alkujaankaan painanut asioita mieleensä. Se ei onnistu, jos yrittää tehdä samaan aikaan useampaa asiaa, kuten puhua puhelimessa ja ajatella ostoslistaa.”

Työmuisti prosessoi juuri tällä hetkellä tapahtuvia asioita ja siihen mahtuu kerralla vain yksi iso kokonaisuus. Tarkkaavaisuuden suuntaamisesta riippuu, siirtyvätkö ostoslistan maitopurkit vai puhelimessa kuultu palaveripäivä säilömuistiin.

Tarkkaavaisuuden ongelmat hoituvat, kun alkaa karsia ympäristöstä keskittymiskykyä häiritseviä tekijöitä ja opettelee keskittymään tähän hetkeen. ”Puhelimen voi laittaa välillä äänettömälle ja sähköpostiin asentaa toiminnan, joka estää viesti-ilmoitukset näytöllä. Avokonttorissa voidaan sopia, että aamupäivä on varattu tehokkaalle työskentelylle, jolloin sermien yli ei huudella”, Heidi Härmä luettelee.

KOVALEVY TYHJENNETTÄVÄ Aivot koostuvat noin sadasta miljardista hermosolusta. Uusia syntyy ja vanhoja kuolee koko ajan. Aivojen toiminnan kan-

Alaisen muisti mättää Kun työikäisen muisti takkuilee, se tekee niin työpaikalla. Arki rullaa, mutta työtahti hidastuu ja työpäivät venyvät. Aivojen liika kuormitus aiheuttaa väsymystä ja monesti sairauspoissaoloja. Työyhteisö havahtuu jäsenensä muistiongelmiin yleensä ihmistä itseään aiemmin.

Muistiongelmiin kannattaa tarttua nopeasti. ”Mitä varhemmin muistiongelmia aiheuttaviin asioihin, kuten stressiin ja uupumukseen puututaan, sitä nopeammin ihminen toipuu. Pitkään jatkuneen masennus-uupumuksen jälkeen muistin palautuminen ennalleen voi viedä vuosiakin”, Anne Remes sanoo.

Epäily oman muistin toimivuudesta on arka asia. Anne Remes neuvoo esimiestä lähestymään asiaa omien havaintojensa kautta: esimies on huomannut, ettei alaisen työnteko suju entiseen tapaan ja haluaa tietää, onko tällä huolia. Hän voi ehdottaa alaiselle työterveyslääkärin perustarkastusta. ”Joskus syy muistiongelmiin voi selvitä jo verikokeella, kuten hitautta aiheuttava kilpirauhasen vajaatoiminta. Varsinaiset muistisairaudet löytyvät muistia mittaavilla testeillä ja aivojen kuvantamistutkimuksilla”, Anne Remes lisää.

[ URA ]

MASENNUS AHDISTUS

KIPUTILAT

HEIKKO YLEISTILA

STRESSI AISTI­ PUUTOKSET

UNI­ VAIKEUDET LÄÄKITYS PÄIHTEET

MOTIVAATIO JÄNNITYS

Muisti ja tiedonkäsittely voivat heikentyä monista syistä nalta yksittäiset solut eivät ole yhtä tärkeitä kuin niiden väliset yhteydet, ja uusia yhteyksiä syntyy läpi ihmiselämän. Mitä aktiivisemmin aivoja käyttää, sitä tiiviimpi hermoverkosta tulee. Tietotyöläisen työssä riittää aivoille pähkinöitä purtaviksi, monesti liikaakin: syy muistiongelmiin voi olla myös aivojen ylikuormituksessa.

Unesta ei kannata tinkiä, sillä toisin kuin lihakset, aivot eivät lepää valveen aikana.

”Aivot tarvitsevat palautuakseen lepoa.

Ne tarvitsevat sitä päivittäin ja joka viikko.

Pelkät lomat eivät riitä”, Anne Remes painottaa.

Heidi Härmä muistuttaa tutusta kolmiomallista, joka jakaa vuorokauden tunnit kolmeen yhtä suureen osaan. Yksi kahdeksantuntinen tulisi antaa työlle, yksi unelle ja yksi vapaa-ajalle. Jos työ vaatii ongelmanratkaisua, vapaa-ajalla aivot voi liki laittaa narikkaan. ”Facebookin vilkuilu ja oman sijoitussalkun tutkailu pitävät aivot samassa vireys­tilassa kotona kuin töissä. Sen sijaan kaikki päivätyöstä poikkeava lepuuttaa aivoja – oli se sitten liikuntaa, kulttuuria tai

LÄHDE: REMES, TURUNEN, ALA-MURSULA: TYÖIKÄISTEN MUISTIPULMAT VAATIVAT KOHDENNETTUA SELVITTELYÄ. SUOMEN LÄÄKÄRILEHTI 37/2012 HEIDI HÄRMÄ JA SIRPA GRANÖ (TOIM.) TYÖIKÄISEN MUISTI JA MUISTISAIRAUDET. WSOYPRO, 2011.

VÄSYMYS UUPUMUS

vaikka nikkarointia. Joskus voi olla hyvä vain katsella kattoon”, Heidi Härmä listaa.

Unesta ei kannata tinkiä, sillä toisin kuin lihakset, aivot eivät lepää valveen aikana lainkaan. Valveillaoloaikana aivot järjestelevät sinne tallentuneita asioita ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi. Aivojen liika kuormitus voi olla kohtalokasta. Ne venyvät ja sopeutuvat, mutta rajansa on niilläkin. ”Aivojen sietokyvyn ylenpalttinen kuormitus näkyy stressinä ja sen seurauksina: työuupumuksena, masennuksena, uniongelmina ja alkoholin liikakäyttönä. Pitkään jatkuvina nämä voivat lisätä muistisairauksien riskiä”, Anne Remes sanoo.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

15

16

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

Yksilöiden yhteisö voi hyvin Vuoden 2013 päättyessä SEFE-heimolla menee hyvin.

Yksilöiden yhteisöön kuuluu lähes 51 000 jäsentä.

Työehtosopimukset lupaavat tekstiparannuksia ja taloudessakin ennakoidaan taas parempia aikoja.

TEKSTI MARITA KOKKO KUVITUS ANTTI NIKUNEN, ALMA MEDIAN ARKISTO, THINKSTOCK JA GETTY IMAGES

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

17

J

äsenmäärä kasvaa kovaa vauhtia, SEFE-yhteisö on yhtenäistynyt ja uusi strategia on otettu hyvin vastaan, summaa päättyvää vuotta 2013 liiton toiminnanjohtaja Aija Bärlund. Taloudessakin on jo elpymisen enteitä. Suomen Pankki povaa ensi vuodelle 0,9 prosentin talouskasvua, Etlan ennuste on 1,6 ja Pellervon 2,3 prosenttia. ”Meillä on kuitenkin edelleen meneillään rakennemuutos, haasteena työurien pidentäminen, syrjäytymisen taklaaminen ja tasa-arvon kehittäminen”, Bärlund muistuttaa.

Ekonomin koulutus antaa hyvät valmiudet työelämään. Lähes kaikki valmistuvat ovat jo työelämässä, ja ekonomiopiskelijat pitävät työkokemusta tärkeänä.

Ekonomin osaamista myös arvostetaan. Korkeasti koulutettujen, myös ekonomien, työttömyys on kuitenkin kasvanut, jäsenistä työttömänä on noin nelisen prosenttia. Tekniikan akateemisilla on sama tilanne. ”Työttömyysjaksot ovat kuitenkin tätä päivää, ja niihin on jokaisen hyvä varautua. Silloin on mahdollista arvioida uudestaan, mitä haluaa tehdä. Elämme aikaa, jossa monet meistä pystyvät työvuosiensa aikana tekemään montakin työuraa”, Bärlund katsoo.

Ekonomiliitto tukee jäseniään uudelle uralle muun muassa mentorointi- ja valmennuspalveluin, mutta osaamisen parasta ennen -päiväys on jokaisen omalla vastuulla. Bärlund muistuttaa, että ainoa vakuutus työmarkkinoilla on omasta osaamisestaan huolehtiminen.

Yritykset kouluttavat työntekijöitään hyvin vaihtelevasti. Suuntana on enemmänkin työssä ja yhdessä oppiminen. Suurimmassa riskiryhmässä ovatkin yli 50-vuotiaat, jotka ovat tehneet koko työuransa saman työnantajan palveluksessa. ”Kaikki ympärilläsi voi muuttua ihan itsestäsi riippumattomista syistä. Jos oma osaamisesi on kunnossa ja sen myötä itsetuntokin plussalla, työllistyt tai työllistät itse itsesi.

Kannattaa rohkeasti tulla ulos omalta mukaNyt puhutaan Bärlundin vuusalueelta ja hakea uusia vaihtoehtoja.” mukaan syvän Nyt puhutaan Bärerikoistumisen puolesta. lundin mukaan syvän erikoistumisen puolesta. ”Jos sinulla on talousosaaminen yhdistettynä ihmisten tai muutoksen johtamiseen tai muuhun spesialiteettiin, sinulla on hyvä yhdistelmä osaamista.”

SEFEn jäsenet tekevät töitä noin 4 700 erilaisella tehtävänimikkeellä. Suurimpia ryhmiä ovat toimitusjohtajat, kontrollerit, talousjohtajat ja talouspäälliköt. Jäsenkunnassa naisten ja miesten osuus on fifty-fifty. Esimies- ja johtotehtävissä SEFEn jäsenistä on suunnilleen puolet.

STRATEGIA JALKAUTUU MONIKANAVAISESTI Ekonomiliitto matkaa strategiansa mukaiseen yksilöiden yhteisöön monikanavaisesti muun muassa tapahtumien, tilaisuuksien, webinaarien, Ekonomi-lehden, sosiaalisen median ja blogien kautta. LinkedIn-ryhmä on Suomen suurimpia ja siinä on jo yli 8 200 jäsentä.

18

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

”Olemme edelläkävijäjärjestö sosiaalisen median käytössä. Tiettävästi olemme tehneet myös Suomen suurimman webinaarin, johon ilmoittautui lähes 1 000 osallistujaa”, Bärlund kertoo.

Nuorten työllistymistä tuetaan neuvontavideoin, joissa kerrotaan, miten tehdään CV ja työhakemus, miten valmistaudutaan työhaastatteluun sekä neuvotellaan palkasta. Videot on Bärlundin mukaan otettu hyvin vastaan, ja niitä on jaettu kavereille. ”Verkkopalvelussamme useimmat aineistot, myös videot, ovat kaikkien katsottavissa, koska arvomme ovat avoimuus, rohkeus, vastuullisuus ja onnellisuus. Jos onnistumme tekemään jotain sellaista, joista jollekin muullekin on hyötyä ja arvoa, niin tehkää hyvin ja hyödyntäkää. Visiomme mukaan olemme kasvun mahdollistaja yksilö-, yritys- ja yhteiskuntatasolla. Yritämme viedä kokonaisuutta eteenpäin, ja sitä ei ainakaan pihtaaminen auta.” ”Verkostoissamme toimimme niin, että luomme onnellisuutta ja arvojemme mukaista toimintaa.

Iloitsemme, että kaverilla menee hyvin. Jos joku jäsenistämme haluaa jakaa sisältöjämme työpaikallaan, silloin olemme onnistuneet.”

Osallistavat palvelut ja virtuaalimaailma ovat sefeläisten arkipäivää. Liitto tarjoaa verkkopalvelussaan sisältöjä, joihin jäsenet voivat tutustua, kun se heille parhaiten sopii. ”Kun valmistelimme liiton budjettia, toteutimme laatimisvaiheessa webinaarin, jossa koko budjetti käytiin läpi jäsenyhdistysten puheenjohtajien kanssa. Jos joku ei päässyt ’suoraan’ lähetykseen, hän voi katsoa webinaarin jälkikäteen.”

SEFEN JÄSENISTÖ KANSAINVÄLISTYY Kansainvälisten ekonomiopiskelijoiden integrointi Suomeen on tullut tärkeäksi, sillä maamme tarvitsee näitä osaajia. ”On kansantaloudellisesti haasteellista, että ulkomaalaiset tulevat Suomeen opiskelemaan ilmaiseksi. Kun he eivät saa töitä, he lähtevät pois. Haluamme iskeä siihen väliin ja auttaa heitä juurtumaan Suomeen ja löytämään täältä töitä.”

Ulkomaisia ekonomeja on tullut Suomeen myös ict-aallon mukana, ja monen koko elämä on työyhteisön varassa. ”Jos työ lähtee alta, he ovat tyhjän päällä. Tähän tarpeeseen tarjoamme palveluja yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.” J

LAURA OJA

Osaamalla onnistumme Suomen tuleva menestys riippuu siitä, kuinka hyvin onnistumme täällä olevan osaamisen hyödyntämisessä ja kehittämisessä. Johtopäätöstä on reilun vuoden vienyt käytäntöön pääkaupunkiseudun rakennemuutostyöryhmä.

Puolitoista vuotta sitten Suomea shokeerattiin.

Espoon elinkeinojohtaja Tuula Antola osallistui Espoon kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän delegaatiossa Rovion toimiston avajaisiin Shanghaissa.

Mäkelän puhelin soi: tunnin päästä media saisi uutisen 3 600 nokialaisen irtisanomisesta. ”Kyllä me silloin ajattelimme ääneen, mitä ihmettä me nyt täällä teemme. Mutta shanghailaisen pilvenpiirtäjän 96. kerros olikin juuri oikea paikka vastata median puhelutulvaan ja kääntää katse ikkunasta avautuviin mahdollisuuksiin”, kertoo Antola, joka johtaa muutostyöryhmää.

Nokian ja useamman muun asiantuntijayrityksen julkistamat irtisanomiset pistivät työ- ja elinkeinoministeriöön liikettä. Ministeriö viesti, että Vantaan, Helsingin ja Espoon tulee ottaa vastuuta murroksessa.

PYÖREÄ PÖYTÄ PYSTYYN ”Espoossa olimme jo ottaneet verkonpunojan roolin. Kutsuimme yhdessä myllerrykseen joutuneiden yritysten kanssa pyöreään pöytään seudun kaupungit, ammattikorkeakoulut, yliopistot, työ- ja elinkeinoviranomaiset sekä ammattiliitot. Näin vastuullisten yritysten ei tarvinnut erikseen miettiä miten eri tahot voisivat olla avuksi uusien urien löytämiseksi irtisanotuille.”

Round table -ajatuksesta kasvoi muutostyö­ ryhmä, koska huomattiin, että pysyvä toimija tarvittiin ennakoimaan tilanteita, eikä vain taklaamaan yllätyksiä. Rakennemuutostyöryhmä sovittaa nyt yhteen toimijoiden tarjontaa ja paikkaa palveluiden aukkoja.

Ryhmä myös edistää ponnisteluja ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi Suomeen. Tärkeä näkökulma on myös Suomessa jo olevan kansainvälisen osaamisen hyödyntäminen. Muutostyöryhmä on sparrannut TE-hallintoa vastaamaan täsmäkoulutuksilla uuteen tilanteeseen. Esimerkiksi tietoturva-ala ilmaisi selkeästi rekrytointitarpeensa.

VIVUIKSI PK-SEKTORILLE Erityisesti pääkaupunkisedulla IT-asiantuntijoiden ohella vapaille markkinoille on päätynyt merkittävässä määrin keskijohtoa. Heidän erityisosaamiseensa voi liittyä teknologiaan, mutta varsinainen työn sisältö on liittynyt henkilöstöhallinnon tehtäviin, markkinointiin, myyntiin tai logistiikkaan. ”Tämä on juuri sitä osaamista, jota meidän mikro- ja pk-yrityksemme tarvitsevat. Jos tätä

”Rohkaisen kansainvälistyviä yrityksiämme palkkaamaan kansainvälisiä osaajiamme”, pääkaupunkiseudun muutosryhmän puheenjohtaja Tuula Antola korostaa. Tämän päivän Tulenkantajat eivät avaa ikkunoita vain Eurooppaan, vaan ovat alusta lähtien kaikkialla.

osaamista osataan hyödyntää kasvun ja kansainvälistymisen tueksi, syntyy todellisia kestäviä kasvutarinoita.”

KOMEITA KAATOJA Ulkomaisten yritysten entistä tuloksekkaammaksi Suomeen houkuttelemiseksi on tiivistetty tämän tavoitteen eteen jo työtä tekevien organisaatioiden (pääkaupunkiseudulla Invest in Finland, Greater Helsinki Promotion, Otaniemi Marketing) yhteispeliä. Tämän lisäksi joukkuetta on täydennetty kansallisella KAATO-hankkeella.

KAATO on laajaa kansainvälistä kokemusta omaavien ICT-, liiketoiminta­ johtajien sekä huippuosaajien verkosto, joka auttaa kansainvälisiä yrityksiä laajentamaan toimintojaan Suomeen. ”Meillä on vapailla markkinoilla poikkeuksellisen paljon kansainvälisesti kannukset hankkineita suomalaisia, joilla on suorat henkilötason verkostot ympäri maailmaa.”

Hyödyntämällä jäsentensä henkilökohtaisia verkostoja, KAATO tuo ainutlaatuista lisäarvoa ja täydentää muiden invest-in toimijoiden työtä.

Antola mainitsee positiivisena esimerkkinä eteläkorealaisten yritysten kiinnostumisen Suomesta sijoittumiskohteena. Samsung avasi viime kesänä Espoon Otaniemeen tutkimus- ja tuotekehityssaitin, joka työllistää jo nyt 30–40 henkilöä.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

19

20

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

SEFE rakentaa systemaattisesti verkostoja sekä Suomessa asuville ulkomaisille että ulkomailla asuville suomalaisille ekonomeille. Ulkomailla asuville jäsenille tarjotaan tietoa ja palveluja toteuttamalla webinaareja maanosakohtaisesti kesästä 2014 alkaen.

VASTUULLISUUDELLE MITTARIT Ekonomiliitto on tarttunut kestävään johtajuuteen luodakseen parempaa tulosta ja terveempää työelämää. Asia nousi esille Porin Suomi-areenalla kaksi vuotta sitten. ”Tullessani toiminnanjohtajaksi liittoon, kävin keskusteluja henkilöstön, johtoryhmän ja luottamushenkilöiden kanssa. Kaikissa keskusteluissa nousi esille vastuullisuus, joka strategiassa muodostui liiton yhdeksi arvoksi. Ryhdyin selvittämään mitä se tarkoittaa työmarkkinatoimijan arjessa.”

Lopputulos osoitti, että Suomessa tarvitaan kestävää johtajuutta. ”Jos haluamme muutoksen, meidän tulee muuttaa tapaa, jolla tavoitteita asetetaan ja tehtyä työtä mitataan ja palkitaan. Siksi kirjoitin kirjan vastuullisuudesta Lopputulos osoitti, että PhD Susanna Perkon Suomessa tarvitaan kanssa. Susanna Perko on kestävää johtajuutta. toiminut pitkään vastuullisen liiketoiminnan asiantuntijana Suomessa ja Yhdysvalloissa. Perkon väitöskirja Georgia State Universityssa Atlantassa käsitteli yritysten ja järjestöjen uusia yhteistyömalleja. Tällä hetkellä Perko toimii Sitran johtavana asiantuntijana.”

Seuraava askel on luoda kestävän johtajuuden mittarit, ja tehdä mittaristosta verkkopalvelu. Henkilö voi tehdä verkossa testin ja saa palautteen, joka mittaa missä vaiheessa organisaatio on vastuullisuudessa. Samaan yhteyteen tulee polkuja palveluihin, joilla päästä asiassa eteenpäin. ”Mittaristo antaa kättä pidempää kehittää johtamista omassa työ­yhteisössä. Tuloskortin saa printattua ja pystyt vaikkapa vuoden päästä

AINO HUOVIO

Tänäkin vuonna SEFE on tuottanut paljon materiaalia ja palveluita muun muassa työllistymisen tueksi ja työelämää parantamaan, kertoo Aija Bärlund. ”Meillä kaikki on avointa. Jos koette tiedoista ja sisällöistä olevan hyötyä, niin olkaa hyvä ja jakakaa niitä eteenpäin.”

arvioimaan, mitä parannusta on tapahtunut”, Aija Bärlund kuvaa.

HYVÄ JA TULOKSEKAS VUOSI Vuodenvaihteessa SEFE saa uuden hallituksen. Bärlund katsoo, että tehtävänsä päättävä hallitus on ollut äärimmäisen rohkea, visionäärinen, osallistava, tavoitehakuinen ja vaativa. ”Hallituksen rohkeuden ansiosta erityisesti yksilöiden yhteisö on lähtenyt kehittymään ja positiivinen pöhinä toteutumaan.”

HISTORIALLISEN MALTILLINEN TYÖLLISYYS- JA KASVUSOPIMUS Syksyn vääntö toi maahan tulopoliittisen kokonaisratkaisun, työllisyys- ja kasvusopimuksen. Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari luonnehtii sitä palkansaajille palkankorotusten suhteen äärimaltilliseksi. ”Historiallinen sopimus, joka hellii työnantajapuolta enemmän kuin palkansaajia. Tuskin koskaan työnantaja on saanut ostettua työrauhaa näin halvalla. Emme vielä tiedä, mitä ratkaisu tuo tullessaan, sillä meillä on kahdeksan miljardin vaje valtiontaloudessa. Jollei yrityksiltä saa kerätä lisää veroja, verorasitusta on kohdistettava palkansaajiin. Hallituksen pitää vielä tällä vaalikaudella vetää monta kania hatusta ja todennäköisesti saamme maksaa vielä mitä mielikuvituksellisimpia veroja.”

Valtio tarvitsee lisää verotuloja, mutta vajetta Poro­ E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

21

kari täyttäisi harmaasta taloudesta. Se edellyttäisi valtiovarainministeriöltä nykyistä tiukempia otteita. ”Eihän kenenkään oikeus­taju kestä sitä, että harmaa talous rehottaa samaan aikaan, kun veronmaksajat joutuvat kiristämään vyötään.” ”Vaikka ratkaisun nimenä on työllisyys- ja kasvusopimus, vielä en ole nähnyt minkäänlaista parannusta työllisyyteen, vaikka yrityksille on annettu ruhtinaallisia kevennyksiä verotukseen.”

Hän muistuttaa, että vuonna 2012 yli 100 000 ihmistä oli yt-menettelyiden kohteena. Työpaikan menetti yli 40 000 ihmistä ja tänä vuonna tahti on vain kiihtynyt.

Porokari ihmettelee, ettei yrityksen tuloksella ole mitään merkitystä. ”Yritys voi tehdä huipputuloksen ja silti pistää väkeä ulos. Jos tämä on lainmukaista, lainsäädäntömme on pahasti pielessä ja lakeja pitää päivittää.”

HARMAA TYÖ VÄHENEE YTN selvisi työllisyys- ja kasvusopimuksen pohjalta käydyistä alakohtaisista neuvotteluista olosuhteisiin nähden hyvin. ”Saimme läpi parannuksia sopimusten teksteihin. Merkittävimpiin pään­ avauksiin kuuluu työaikapankki, joka saatiin useamman alan työehtosopimukseen. Teksteihin tuli myös kirjauksia etätyöstä; nyt työpaikan ulkopuolella tehty työ on mahdollista erikseen sopimalla kirjata työajaksi.”

Porokarin mukaan molemmat palvelevat nykyajan työelämää, jos yritykset vain ottavat ne laajasti käyttöön. ”Esimerkiksi teknologiateollisuuden yrityksissä työaikapankkia on jo käy”Ekonomien tehtävä tetty jonkin verran ja kaikon vauhdittaa venettä ki osapuolet ovat olleet tyytyväisiä järjestelmään. oikeaan suuntaan.”

Monessa yrityksessä puuttuu vain rohkeutta. Toivottavasti työehtosopimuskirjausten jälkeen yritykset ymmärtävät, kuinka tärkeitä tällaiset joustavuutta ja oman työajan hallintaa lisäävät elementit ovat työntekijälle.”

Ylemmät toimihenkilöt työskentelevät esimerkiksi lentoja odotellessaan. Nyt tämä työ voidaan laskea etätyöksi. Porokari korostaa, että uudistus on merkittävät avaus joustavaan työaikaan.

Suurimmassa osassa työehtosopimuksista on kirjauksia erilaisista työryhmistä, joissa tutkitaan muun muassa tasa-arvoa ja työhyvinvoinnin edistämistä. Esimerkiksi rahoitusalalla on kirjaus paikallisista tasa-arvosuunnitelmista ja perhevapailta paluuseen liittyvistä kysymyksistä.

Yli sadassa yrityksessä toimii YTN:n yritysyhdistys, josta ylemmät toimihenkilöt ja heidän luottamushenkilönsä saavat selkänojaa edunvalvontaan. Yritysyhdistykset tekevät muun muassa paikallista palkkatutkimusta, joka on auttanut hyvin paljon juuri palkkatasa-arvo-ongelmassa. ”Suosittelen myös ekonomeille aktivoitumista työpaikoilla”, kehottaa Pertti Porokari.

KASVUN TUNNUSMERKIT ORASTAVAT JO Syksystä 2008 alkanut finanssikriisi on murtanut rakenteita jo viisi vuotta, mutta nyt talouden näkymät ovat valoisat yritystalouden asiantuntijan, ekonomi Arto Sunisen mukaan. ”Kun kasvu alkaa, menee kymmenisen vuotta, ennen kuin saamme kurotuksi umpeen, mitä on menetetty. Ennusteet investoinneista osoittavat varautumista nopeaan kasvuun. Vuoden 2014 loppupuolisko näyttää jo hyvältä ja seuraavat vuodet 2015–2017 näyttävät todella hyviltä.”

22

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

Kasvua sysää käyntiin patoutunut kysyntä.

Asuntojen remontteja ja muita hankintoja on siirretty. ”Merkittävin tekijä kuitenkin on Kiinan, Intian, Brasilian ja 25 muun niiden kaltaisen maan kasvu, joka on ollut samaa luokkaa kuin meillä oli 1949–50-lukujen taitteessa. Nämä ovat miljardikansoja, joten maailman talouden kasvu vetää Suomen viennin mukanaan. Mutta menee aikaa ennen kuin sen kerrannaisvaikutukset yltävät yksityiseen kulutukseen ja julkiseen sektoriin. Siksi julkinen sektori on ongelmissa vielä vuosia.”

EKONOMI OHJAA TALOUTTA Suomen elintaso riippuu Sunisen mukaan pitkälti insinööreistä, sillä teknisissä ammateissa tehdään suurin osa erityisesti vientituotteiden arvonlisäyksestä. ”Ekonomien tehtävä on vauhdittaa venettä oikeaan suuntaan.”

Ict-ala on tärkeä. Sen sektoreista informaatioviestinnän osuus on 10 miljardin arvonlisäyksen luokkaa, eli suurempi kuin vaikkapa paperiteollisuuden. Esimerkiksi televiestinnän ja Nokia Solutions Networksin kasvunäkymät ovat hyvät.

Tietoliikennepalveluissa kilpailu on kasvamassa, sillä insinöörejä on muuallakin.

Muualle siirtyy Sunisen mukaan kuitenkin helpompia projekteja. Suomalaisille insinööreille jää edelleen vaativimpia tehtäviä, joita tietojenkäsittelyn puolella on riittänyt suurina projekteina erityisesti julkisella sektorilla.

Suninen korostaa, että elektroniikkateollisuus on edelleenkin Suomen toiseksi suurin toimiala, vaikka se Nokian myötä syöksyikin. Alan kasvunäkymät ovat ennusteiden mukaan hyviä. ”Suomi ei elä enää metsästä, vaan tiedosta. Tiedon tekemisestä, tuottamisesta ja kuluttamisesta.

Tieto pitää ymmärtää laajalti.”

Suninen ei halua väheksyä metsäteollisuutta, mutta suurten tuotantolaitosten sulkeminen on vienyt Suomesta kuitenkin arvonlisäystä noin kolme miljardia euroa. Siksi talouden rakenne on isossa muutoksessa. ”Onneksi meillä on insinöörejä, koska heidän ammateissaan tuotetaan kaikkein eniten arvonlisäystä. Arvonlisäyksen summa on sama kuin BKT. Se muodostaa tässä yhteiskunnassa jaettavan rahan. Ne ammatit, joissa arvonlisäystä tehdään eniten, tuottavat eniten taloudellista hyötyä yhteiskuntaan ja ne ovat ennen kaikkea nämä insinööriammatit, koska niitä on niin paljon.”

Insinöörit soutavat, mutta ekonomit antavat suunnan.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

23

[ KAPULA ]

Ekonomiliitto jää Kasperi Launiksen jäljiltä hyvään iskuun. ”Liitto on taloudellisesti vakaa, meillä on erittäin osaava henkilökunta ja innostunut kenttä.

Jäsenet, suomalaiset ekonomit, ovat ammattitaitoisia, tunnollisia ja eteenpäin katsovia.”

24

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

[ KAPULA ] TEKSTI SAMI TURUNEN KUVAT SARRI KUKKONEN JA KREETTA JÄRVENPÄÄ

Jäsenen kanssa kaikkialla Ekonomiliitolla on modernin ammattiliiton suunta ja vauhti. Istuvan puheenjohtajan johdolla rakennettiin hyvä strategia, tuleva puheenjohtaja jatkaa sen käytäntöön vientiä.

SEFEN NYKYISEN puheenjohtajan Kasperi Launiksen päivätyö, Espoon kau-

pungin sivistystoimen työsuojelupäällikkö, ei ehkä kuulosta tyypillisimmältä ekonomin työltä. Työ kuitenkin sopii ekonomille hyvin. ”Sivistystoimi on iso toimiala, jossa on töissä 7 000 ammattilaista muun muassa kouluissa, päivähoidossa, liikunnassa ja kulttuurissa. Kyse on myös rahasta: yksittäinen työtapaturma maksaa 6 000–8 000 euroa, ja laskennallinen sairauslomapäivä 350 euroa. Jos tapaturmataajuutta saadaan leikattua, puhutaan kaupunkitasolla miljoonista.”

Launiksen kaksivuotinen puheenjohtajapesti alkaa olla takana. Kauden alussa oli vahvasti päällä strategian uudistustyö. ”Vanha strategia oli yhtä pitkä kuin leveä. Piti olla hyvin sisällä toiminnassa, että muisti, saati sisäisti silloiset arvot.”

Uudessa strategiassa keskellä on jäsen, ekonomi. Hänen ympärilleen on koottu avainsanoja: kasvun mahdollistaja, osaamisen ja rohkeuden jakaminen, edunvalvonta, alueellisuus.

Launis painottaa sitä, että liiton on tultava kaikilta osin tähän päivään. Hän puhuu osallistavista palveluista, joiden myötä jäsenelle tulee yhteisöön kuulumisen tuntu. ”Yksittäinen jäsen on nyt vähän kaukana. Päätöksenteosta on tehtävä helpommin seurattavaa, ja helpotettava jäsenten osallistumista liiton toimintaan kaikilla tasoilla. Se, että me tulemme kalvojen kanssa kertomaan edestä asiat, on eilispäivää. Nyt pitää luoda uusia mielipiteen muodostamisen paikkoja.”

MAAILMA MUUTTUU Sääntömuutoksilla vähennettiin liiton toimikuntia, jotta resursseja voitaisiin suunnata uusiin osallistamisen muotoihin. Jatkossa hallitus voi muodostaa työryhmiä tai luoda työkaluja tarpeen mukaan: keskustelufoorumeja, bloggaamista, tapahtumien striimausta.

Tarpeet ovat muuttuneet kovaa vauhtia, hyvä esimerkki on jäsenlehti. ”Osa haluaa ehdottomasti printtiä, osa verkkoa, joku haluaa molemmat. Kulutustot-

tumukset eivät ole homogeenisia, parilla työkalulla ei voida enää peittää kaikkien tarpeita. Tämä on sitä strategian yksilöiden yhteisö -teemaa.”

SEFEn arvoja ovat avoimuus, rohkeus, vastuullisuus ja onnellisuus. ”Mutta me emme ole vielä täysin osanneet muuttua nykyiseen maailmaan – siihen, jossa ihminen kyllästyy 25 sekunnissa, jos ei löydä jotain tietoa googlaamalla.”

Liiton on oltava helposti saavutettava. ”Ei riitä että vain kuunnellaan, pitää myös kuulla. Nuorisolla on arvoja, jotka sopivat yhteen liiton kanssa – mutta jossain on vikaa, jos he samalla miettivät, kannattaako järjestäytyä.”

Paitsi tekniikassa, Ekonomiliitto haluaa olla muutenkin moderni työmarkkinatoimija. Launiksen mukaan ekonomit ovat usein hyväosaisia, mutta yhteisesti tärkeistä asioista pitää kantaa myös vastuuta. ”Työelämän reiluus, työaikakysymykset, työssä jaksaminen, naisten lasikatto, sopimuksettomat alat… meillä on valtava määrä töitä. Ja näyttääkö se modernilta, jos hieman ylipainoiset, yli 60-vuotiaat miehet ratkovat näitä kabineteissa?” Launis kärjistää.

STRATEGIA KITEYTTÄÄ Launis kokee onnistuneensa puheenjohtajakaudellaan ainakin tekemisen jäsentämisessä. ”Vaikka sana strategia ylikorostuukin, se on selventänyt, mitä me haluamme. Liitto on henkilö­ jäsenmäärällä mitattuna suurempi kuin koskaan.

Taloutta ei voi ehkä laittaa puheenjohtajan ansioksi, mutta olemme onnistuneet myös pitämään jäsenmaksun maltillisena. Olemme hinta–laatusuhteeltamme paras liitto.”

Puheenjohtajalla on ollut viikkoja, jolloin kaikki illat ovat menneet järjestötyön parissa. Nyt Kasperi Launis saa lisää vapaa-aikaa, ja sitä riittää myös toiselle rakkaalle harrastukselle, suunnistukselle.

Puheenjohtajuuden hän jättää ”haikein mielin”. ”Mutta ainakin yhden ihmisen teen onnelliseksi.

Vaimo totesi liittokokouksen jälkeen että ’olen saanut mieheni takaisin’.” J E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

25

Ekonomiliitossa on aina toiminut se, että puheenjohtajuus on luottamustoimi eikä kokopäiväinen työ. ”Sen ansiosta kosketus ekonomien arkiseen tekemiseen säilyy hyvin”, Timo Saranpää sanoo.

26

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

VIDEO KATSO I SEFE.F

”Liiton tehtävä on yhdistää jäseniä, jakaa ja saada tietoa, oppia lisää ja opettaa muita.”

MODERNIUS TOISTUU Ekonomiliiton puheenjohtajana 1.1.2014 aloittavan Timo Saranpään lauseissa säännöllisesti. Liitosta on tehtävä moderni, koska

jäsenetkin ovat. Suomalaiset ekonomit ovat yhteiskunnan kokonaisuuksia näkeviä vastuullisia ammattilaisia. ”Se, että ekonomit ajattelevat vain rahaa, numeroita ja tulosta, on pahin klisee siitä, mitä muut meistä ajattelevat. Meissä on paljon humaaniutta ja osaamme liikkua kalustetuissa huoneissa”, Timo Saranpää hymyilee. ”Ekonomeja soisikin olevan enemmän myös julkisella puolella. Siellä numero-osaaminen ei ole sillä tasolla kuin pitäisi”, kuntakonsulttinakin toimiva Saranpää sivaltaa.

Saranpää haluaa liitolle uudenlaista tekemisen kulttuuria. Avaimet löytyvät liiton strategiasta, joka on hyvin yksinkertainen. ”Liiton tehtävä on yhdistää jäseniä, jakaa ja saada tietoa, oppia lisää ja opettaa muita. Tehtävä on sen edistäminen, että meistä tulisi entistäkin vahvempi verkosto.”

Moderniin järjestötoimintaan kuuluvat nykyaikaiset järjestelmät. Liiton on oltava läsnä koko ajan, monikanavaisesti sosiaalisessa mediassa, tapahtumissa ja henkilökohtaisissa kontakteissa jäsenten kanssa. ”Jäsenet ovat hyviä uusien palveluiden käyttäjiä. Erilaiset sähköiset järjestelmät, ajanvaraukset ja webinaarit on otettu hyvin vastaan.”

Akavan neljänneksi suurin liitto ei tyydy olemaan neljänneksi paras, vaan haluaa olla vähän enemmän. Saranpää haluaa liiton olevan suunnannäyttäjä, se joka sanoo ’hei, tätä voi tehdä toisinkin kuin on totuttu’.

Toisella lailla tekemiseen kuuluu avarakatseisuus. Se tulee ekonomeilta luonnostaan, sillä he toimivat hyvin erilaisissa rooleissa usein eri puolilla pöytää, johtotehtävissä ja työntekijärooleissa. ”Se on joskus vähän skitsofreenista”, Saranpää nauraa. ”Mutta siksi me kykenemme olemaan työmarkkinakysymyksissä hyvin avarakatseisia. Vanhakantainen vastakkainasettelu on käsittämätöntä, pitkäjänteinen toiminta ei voi olla yksisilmäistä. Moni meistä on myös yrittäjä, jonka on ollut aina pakko ajatella

kaikkia sidosryhmiä: asiakkaita, henkilöstöä ja työnantajia.”

LISÄÄ YKSITUUMAISUUTTA Saranpää on matkatoimistoyrittäjä sekä tuloksellisuuden kouluttaja ja konsultti. Hän on toiminut SEFEn yrittäjäneuvottelukunnan puheenjohtajana ja palvelutoimikunnan jäsenenä. Liitto on siis tuttu – sen edunvalvonnan isoiksi onnistumisiksi Saranpää nostaa tasa-arvokysymykset. ”Esimerkiksi perhevapaat olemme saaneet nostettua hyvin julkiseen keskusteluun”, sanoo tuleva puheenjohtaja, jonka liiton jäsenistöstä hieman yli puolet on naisia.

Haasteitakin on. Osa ylemmistä toimihenkilöitä ei ole työehtosopimusten piirissä. Liiton täytyy myös pitää huolta, että ekonomin tutkinto säilyy arvostettuna ja että opiskelijamäärät ja tutkinnon laatu ovat kohdallaan.

Mitä uusi puheenjohtaja haluaa saada erityisesti aikaan? ”Meidän pitäisi saada nyt jonkunlainen eheytyminen ja yksituumaisuus ekonomiaatteen eteen. Toisaalta me ollaan heterogeeninen porukka, mutta lopulta hyvin samanlaisia.”

Saranpää sanoo, että edunvalvontatehtävä ja verkostoitumisen edistäminen eivät sulje toisiaan pois, vaikka niiden välillä onkin joskus kitkaa. ”Päinvastoin, ne tukevat toisiaan.”

YHDISTYKSET JÄRJESTÖN SIELU Saranpää haluaa toimintaan lisää positiivista yhdessä tekemisen makua. Hän haluaa yhteisön, jolla on selkeä työnjako. ”Jäsenyhdistykset ovat järjestön sielu, ja yhteistyön niiden ja liiton välillä pitää toimia. Tarvitsemme vielä perustoimintaan jäntevyyttä, ilmettä, innostusta ja vähän pilkettä silmäkulmaan.”

Väistyvä puheenjohtaja sai luottamustehtävästä luopumisen myötä vapaa-aikansa takaisin. Uusi puheenjohtaja puolestaan vakuuttaa, että perhekin tietää, mihin vapaa-aika tulee kulumaan. ”Kyllä vaimo valinnasta onnitteli! Olen ollut liiton toiminnassa vuosia, joten realiteetit ovat tiedossa. Mutta luottamustoimien imussa pitää muistaa, että on muutakin elämää.”

Voimaa Timo Saranpää saa matkailusta. Unohtumattomin hetki on ollut Pääsiäissaarella. ”Oli jotenkin hieno hetki olla maapallon toisella puolella, mahdollisimman kaukana Suomesta, seistä kauimmaisessa niemenkärjessä kaiken asutuksen ulkopuolella. Siinä tunsi oman pienuutensa.”

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

27

[ MAAILMALLA ] TEKSTI JUHA EUROPAEUS KUVAT JENNA HELLBERG

Pitkää päivää Piilaaksossa Turkulainen Marcus Hellberg on työskennellyt asiantuntija­ tehtävässä Piilaaksossa runsaan vuoden ajan. Amerikkalaiset arvostavat kovaa työtä ja korkeaa elintasoa.

K

alifornian Piilaaksoa pidetään ohjelmistoalan keskuksena. Alue on täynnä suuria ja pieniä alan yrityksiä. Suomalaisiakin teknologiafirmoja alueella toimii jo 47.

Yksi Piilaakson suomalaisista ohjelmistoalan työntekijöistä on ekonomi ja diplomi-insinööri Marcus Hellberg. ”Ajattelin jo opiskeluaikana, että valmistumiseni jälkeen haluan töihin Yhdysvaltoihin. Olin jo ollut vuoden New Yorkin osavaltiossa vaihto-oppilaana.”

Hellbergin työnantaja on turkulainen Vaadin Oy, joka kehittää työkalua yrityssovellusten web-käyttöliittymien kehitykseen. Yhtiö jakaa ydinteknologiaansa ilmaiseksi avoimen lähdekoodin lisenssillä.

Rahaa se tekee myymällä työvälineitä, tukea ja palveluita teknologian tehokkaaseen hyödyntämiseen.

Yhtiön teknologiaa käyttää yli 130 000 ohjelmistokehittäjää yli 170 maassa. Vaadin auttaa asiakkaitaan rakentamaan moderneja web-sovelluksia, jotka lisäävät tuottavuutta ja pitävät sovellusten käyttäjät tyytyväisinä. ”Minä olin opiskeluaikana töissä firmassa, joka käytti Vaadinin palveluja”, Hellberg kertoo.

”Teen normaaleja työpäiviä muuten, paitsi että herään aikaeron takia aikaisin soittamaan Suomeen.”

28

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

”Kun olin valmistumassa, yhtiöstä soitettiin ja kysyttiin halukkuutta tulla töihin.”

YLITÖITÄ ILMAN KORVAUKSIA Hellberg valmistui ensin diplomi-insinööriksi ja myöhemmin kauppatieteiden maisteriksi Åbo Akademista. Hän työskenteli Vaadin Oy:ssä kolme vuotta ennen muuttoa Kaliforniaan.

Yhdysvallat on Vaadin Oy:n suurin yksittäinen markkina-alue. Asiakkuuksien hoitaminen paikan päältä on huomattavasti helpompaa kuin etätyönä Suomesta. ”Teen normaaleja työpäiviä muuten, paitsi että herään aikaeron takia aikaisin soittamaan Suomeen”, Hellberg kertoo.

Amerikkalainen työkulttuuri eroaa huomatta­vasti suomalaisesta tavasta tehdä töitä. Yhdysvalloissa työn määrä on usein se mittari, jolla mitataan tulosta.

Keskimäärin amerikkalainen pitää lomaa 13 päivää vuodessa. Monet amerikkalaiset yrittäjät ja itsensä työllistäjät painavat jopa 60–80 tunnin työviikkoa.

Yhdysvalloissa arvostetaan korkeaa materiaalista elintasoa. Jos palkkataso on heikko, sitä kompensoidaan usein tekemällä kahta työtä.

Suomessa panostetaan enemmän työn tehokkuuteen. Suomalaiset ovat myös itsenäisempiä. Amerikkalaiset tarvitsevat johtajalta luvan tehdä päätöksiä, ja hierarkia on selvempi. ”Meillä työpäivät ovat kohtuullisia ja pidämme lomiakin”, Hellberg kertoo. ”Muissa yrityksissä meno on raaempaa, joissakin paikoissa työtä tehdään

45 790 dollaria ¶ Amerikkalaisten keskipalkka vuodessa, toukokuussa 2012, noin 34 186 euroa.

Lähde USA:n työministeriön tilastot.

2,9–2,2 miljardia euroa ¶ Vienti–tuonti. Suomelle Yhdysvallat oli kuudenneksi tärkein maa sekä vienti- että tuontikumppanina vuonna 2011. Tavarakaupassa tärkeimpiä vientituotteita ovat koneet, laitteet, kuljetusvälineet, metsä- ja kemianteollisuuden tuotteet. Tuonnissa tärkeimpiä ovat sähkökoneet, muut koneet ja laitteet, kemianteollisuuden tuotteet ja kuljetusvälineet.

Lähde: Elinkeinoelämän Keskusliitto.

[ MAAILMALLA ] Amerikkalaisten asiakkuuksien hoitaminen paikan päällä Piilaaksossa on paljon helpompaa kuin Suomesta käsin.

Miellyttävä sää, mukavat ihmiset ja hyvät harrastusmahdollisuudet ovat parasta Kaliforniassa, listaa Marcus Hellberg.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

29

[ MAAILMALLA ]

iltakymmenenkin jälkeen ja viikonloppuisin ilman ylityökorvauksia.”

Jos joku ei tee töitään vaaditulla tavalla, hänet on helppo korvata uudella. Työntekijän palkkaaminen ja irtisanominen on Yhdysvalloissa suhteellisen helppoa.

Asiakkaina amerikkalaiset ovat helposti lähestyttäviä. Ihmiset ovat ystävällisiä ja heidän kanssaan on helppo neuvotella.

KORKEA VUOKRATASO Kovan työtahdin ja materiaalisen elämänmuodon kääntöpuoli on se, että liike-elämä on hektistä.

Amerikkalaiset ovat epämuodollisia ja avoimia, joskus heitä voi pitää jopa tylyinä.

Ihmisiä arvioidaan sen mukaan, kuinka kovasti he työskentelevät ja kuinka tehtäväorientoituneita he ovat. Tuottavuutta ja saavutuksia arvostetaan.

Yhdysvalloissa kahden ihmisen palkalla on helppo saavuttaa hyvä elintaso. Peruselintarvikkeet ovat edullisia ja kevyen verotuksen ansiosta kansalaisilla on ostovoimaa.

Piilaaksossa asumisen hintataso on tosin omissa sfääreissään. Asunnot maksavat yli puoli miljoonaa dollaria. ”Vuokrataso on todella korkea, kolminkertainen siihen mitä se oli Suomessa”, Hellberg sanoo. ”Pieniä asuntoja ei juuri ole tarjolla. Noin 2 500 dollaria saa maksaa kuukaudessa.”

Vaikka Piilaakso on teknologisten innovaatioiden keskus, niin esimerkiksi pankeissa käytetään edelleen vanhanaikaisia šekkejä. Verkkopankkijärjestelmää ei käytännössä ole. Nettiliittymät ovat kalliita ja yhteydet heikkoja.

Hellberg muutti San Joseen yhdessä vaimonsa kanssa, joka on perustanut oman valokuvausyrityksen. Pariskunnan vapaa-aika menee koiran kanssa 30

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

patikoidessa ja urheillessa. Hellberg muun muassa pyöräilee päivittäin 25 kilometrin matkan työpaikalleen, mikä on autoiluun perustuvassa maassa harvinaista. ”Parasta Kaliforniassa on miellyttävä sää ja mukavat ih”Vuokrataso on miset. Myös harrastusmahdoltodella korkea, kolmin­­lisuuksia on paljon”, Hellberg toteaa. kertainen siihen ”Huonoa on valtava byromitä se oli Suomessa.” kratia. Tervettä järkeä korvataan lakitekstillä. Suomessa vuokrasopimus on kaksi sivua, täällä lakitekstiä on 35 sivua.” ”Muutto oli byrokraattinen prosessi. Mutta nyt, kun tänne on päässyt juurtumaan, niin aiomme nauttia Kaliforniasta ainakin pari kolme vuotta.”

Työviisumin saanti on vaikeaa Ekonomeille on paljon työmahdollisuuksia Piilaaksossa. Yhdysvaltain viisumipolitiikka tekee kuitenkin maahantulosta hankalaa, jos työn­ tekijä ei tule suoraan jonkun suomalaisyrityksen kautta.

Jos viisumia ei valmiiksi ole, työnhakijan on ensin löydettävä paikal­ linen työnantaja, joka on valmis sponsoroimaan viisumiprosessin.

Työnantajan pitäisi vakuuttaa viisumiviranomaiset siitä, että työnhaki­ jalla on niin kova osaaminen tietyllä alalla, ettei yrityksellä ole mah­ dollista täyttää paikka kotimaisella työntekijällä.

Tämä on yleensä hankalaa, sillä kotimaisiakin hakijoita on paljon.

Helpointa on tulla suomalaisen tai muun kansainvälisen yrityksen kaut­ ta työkomennukselle, jolloin viisumiprosessiin saa apua työnantajalta.

[ MAINETEKO ] TEKSTI SOILA ERÄNIEMI KUVA COLOURBOX

Unelma todeksi Mikä on Pohjois-Euroopan merkittävin liike-elämän seminaari vuosittain? Vastaus: Kahden nuoren opiskelijan unelmasta lentoon lähtenyt suomalainen bisnestapahtuma, Nordic Business Forum.

NORDIC BUSINESS FORUM on Jyväskylästä lähtöisin oleva, tänä vuonna neljättä kertaa järjestetty liike-elämän seminaari ja verkostoitumistapahtuma, joka on noussut suureen suosioon. Tapahtuman tuottaa Hans-Peter Siefenin ja Jyri Lindénin perustama yritys, Nordic Business Forum Oy. Tilaisuudessa esiintyvät vuosittain liike-elämän arvostetuimmat ja innostavimmat asiantuntijat ja puhujat.

NBF:n valttikorttina on nimekäs kansainvälinen esiintyjäkaarti. Miten olette onnistuneet houkuttelemaan tunnetut nimet?

Se on vaatinut rohkeutta ja paljon sitkeitä yhteydenottoyrityksiä. Ensimmäinen todella suuri puhujanimemme oli vuoden 2011 pääpuhuja Al Gore. Eniten olemme tehneet töitä yhden ensi vuoden pääpuhujista, Jim Collinsin saamiseksi Suomeen. Siinä meni kolme vuotta.

Nordic Business Forum Oy:n toimitusjohtaja Hans-Peter Siefen, miten idea tapahtumasta sai alkunsa?

Osallistuin vuonna 2003 itse ensimmäistä kertaa liike-elämän valmennukseen. Tilaisuus oli todella innostava ja mukaansatempaava, ja kiinnostuin etsimään lisätietoa myynnistä ja tavoitteiden asettamisesta. Pikkuhiljaa syntyi unelma omasta valmennusbisneksestä.

Varsinainen lähtölaukaus yritykselle syntyi pitkähkön sairauslomani aikana 2009.

Olin polvileikkauksen jäljiltä sairaalassa, ja minulla oli aikaa kirkastaa liiketoimintakonsepti. Pari kuukautta tämän jälkeen pidimme ensimmäisen valmennusillan.

Mikä on menestysreseptinne taustalla?

Olemme ahkeria ja meillä on hyvä myyntihenki; emme välttele asiakkaan kohtaamista. Tapahtumamme ovat onnistuneet todella hyvin, mikä on poikinut monia suosittelijoita. Joistakuista on tullut suorastaan faneja.

Millainen tulevaisuus tapahtumalla on?

NBF järjestetään ensi vuonna ensimmäistä kertaa Helsingissä. Luvassa on jälleen huippuluokan puhujia, muun muassa valmentaja Sir Alex Ferguson, yksi Aasian johtavista bisnesguruista Tony Fernandes, huikean kasvutarinan omaava Kalifornian entinen kuvernööri Arnold Schwarzenegger sekä bisnes­ kirjailija Jim Collins.

Nyt pohdimme, miten tapahtuman digitaalista kerrosta voisi kehittää. Esimerkiksi live stream laajentaisi osallistumismahdollisuutta ympäri maailman, mutta palvelu on vielä hieman rampa – siitä puuttuu verkostoitumismahdollisuus.

Iso tulevaisuuden haaste on kansainvälistyminen. Tavoitteenamme on tehdä tapahtumasta yksi maailman merkittävimmistä liike-elämän seminaareista.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

31

32

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

auki maailmaan Ikkunat

Asennetta, verkostoja ja monikulttuurisuutta. Kansain­ välistymisen ainekset ovat suomalaisten käsissä. On aika ottaa niistä täysi hyöty irti.

TEKSTI JUKKA NORTIO KUVITUS JUSSI KAAKINEN

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

33

M

eillä on erittäin kansainvälinen sukupolvi, ja impi­vaaralaisuus on hälvenemässä. Näin sanoo eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb Ekonomi-lehdelle antamassaan erikoishaastatte­lussa.

Ministeri Stubbilla on perspektiiviä arvioida kansainväliseksi kasvamista, onhan hän viettänyt 19 vuotta maailmalla. Myös kaksikielinen lapsuudenkoti ja englantilainen puoliso ovat tuoneet oman lisänsä hänen kansainvälisyyteensä ja monikult­ tuurisuuteensa.

Perhe, lapsuus ja koulu ovat tärkeitä kansainvälisyyden kasvupaikkoja. ”Kansainvälisyys tulee nykypäivänä aika pitkälti äidinmaidosta. Tuleva sukupolvi on aina edeltävää kansainvälisempi. Siihen ovat vaikut­taneet ihmisten vapaa liikkuminen, hyvinvoinnin lisääntyminen ja infor­maatioteknologia.”

MONIKULTTUURISUUS ON VOIMAVARA ”Olemme automaattisesti kansainvälistymässä. Näen pelkästään myönteisenä sen, että saamme uusia kulttuuri-impulsseja”, Stubb sanoo painokkaasti.

Tilastot vahvistavat tämän. Kun ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli Suomessa 1990-luvulla yhteensä 40 000, kymmenen vuotta sitten 80 000 ja tänään

34

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

”Kansainvälisyys tulee nykypäivänä aika pitkälti äidinmaidosta.”

160 000, heidän määränsä nousee vuonna 2020 arviolta 250 000:een ja vuonna 2030 jo puoleen miljoonaan. ”Mitä enemmän ulkomaalaisia tänne saamme, sitä parempi. Heistä tulee uussuomalaisia.”

Aalto yliopiston Senior Fellow William Cardwell tukee 18 Suomessa viettämän vuoden jälkeen Stubbin näkemystä hieman toisesta näkökulmasta. ”Suomessa on paljon kansainvälisiä yhteisöjä Kiinasta, Nigeriasta ja monista muista maista. Niissä toimivien ihmisten osaamista eri maiden kulttuureista ja markkinoista pitäisi hyödyntää paljon nykyistä paremmin”, Cardwell sanoo.

Miksi tätä potentiaalia ei sitten hyödynnetä? ”Syyt ovat sekä suomalaisissa yrityksissä ja viran­ omaisissa, jotka eivät ymmärrä tämän osaamisen arvoa. Toisaalta ulkomaalaistaustaiset eivät aina osaa markkinoida itseään ja osaamistaan”, Cardwell lisää.

Ulkomaiset opiskelijat ovat toinen hyödyntämä­ tön voimavara. Opiskeluaikojen yhteydet voivat luo­ da yllättäviä kontakteja tulevaisuuteen. ”Vierailessani ulkoministerinä Addis Abebassa, Afrikan maiden huippukokouksen aikaan, sain kut­ sun Etiopian nykyiseltä pääministeriltä, joka silloin oli ulkoministeri. Ihmettelin, miksi tämä kaveri ha­ luaa tavata juuri minut, kun hän isännöi 54 Afrikan maan ulkoministeriä. Kävi ilmi, että hän oli opiskel­ lut Tampereen teknillisessä yliopistossa ja halusi siksi tavata minut. Siinä on henkilö tärkeällä paikal­ la, jolla on vahva linkki Suomeen”, Stubb muistelee.

Mikä sitten houkuttaa Suomeen, pohjoiseen ja itäiseen kylmään maahan. Cardwellin mukaan tär­ keimmät tekijät ovat Suomen maine turvallisena ja vakaana maana sekä ilmainen ja korkeatasoinen korkeakouluopetus. Kun kokemukset vastaavat odo­ tuksia, Suomeen myös jäädään helposti.

Opiskelijoissa, niin suomalaisissa kuin ulkomai­ sissa, on virinnyt uusi kansainvälinen yrittäjähenki, jonka Cardwell näkee päivittäin. ”Nuorilla yrittäjillä on vahva halu viedä tuottei­ taan ympäri maapalloa, perustaa toimistoja eri mantereille, tehdä yhteistyötä eri maiden yritysten kanssa ja ehkä tulla jossakin vaiheessa ostetuiksi”, Cardwell viittaa Supercelliin ja moneen muuhun menestystarinaan.

”Koulutus, vähiten korruptoitunut, kilpailukykyi­ sin ja onnellisin. Meidät on rankattu lähes kaikilla mittareilla aivan maailman huipulle”, Stubb sanoo selvästi ylpeänä.

Missä asioissa me sitten pärjäämme jatkossa maailmalla? Tähän vastaa William Cardwell. ”Uskon, että Suomi pärjää aloilla, jotka liittyvät tietotekniikan maailmanluokan osaamisen ja valittu­ jen toimialojen yhdistämiseen.” ”Toimialoja voivat olla esimerkiksi energiateolli­ suus, terveydenhuolto, vähittäiskauppa tai vaikkapa opetus. Oleellista on, että pystymme hyödyntämään todellisten ongelmien ratkaisemiseen sitä valtavaa osaamista, joka meillä on esimerkiksi peliteollisuu­ dessa”, Cardwell sanoo.

Suomalaisyritykset ovat luoneet joukon kansain­ välistyneitä suomalaisia. Kun menneinä vuosikym­ meninä diplomaattiura oli lähes ainoa tie maa­ ilmalle, sadat yritykset tarjoavat nyt kansainvälisiä urapolkuja.

VERKOSTOT KUNTOON Sendai, Ufa, Jakarta, Sao Paolo, San Francisco, Al­ maty, Windhoek, Doha, Bogota, Lusaka ja Mumbai.

Siinä muutamia ministeri Stubbin vienninedistämis­ matkojen kohteista. Matkoja on kertynyt yli 40 ja yrityksiä on ollut mukana kuudetta sataa.

Matkojen aikana ennen niin sulkeutuneet, ujot ja keskenään supisseet suomalaisdelegaatit ovat muut­ tuneet ylpeiksi oman asiansa ajajiksi. ”Olen saanut rinta rottingilla seurata suomalais­ yritysten edustajien kehittymistä. He ovat nälkäisiä, ulospäin suuntautuneita ja he uskovat itseensä ja kansainvälistymiseen”, Stubb sanoo.

Suomalaiset osaavat markkinoida itseään, yrityk­ siään ja tuotteitaan huomattavasti paremmin kuin ennen. ”Kun aiemmin kuljimme varovasti seiniä pit­ kin, olemme nyt huoneen keskiössä.”

Suomea ja suomalaisuutta markkinoi maailmalla hyvä maine, joka ei Stubbin mukaan ole koskaan ol­ lut niin hyvä kuin nyt.

Team Finland tukee kansainvälistymään Team Finland on yritysten vienti- ja kansainvälis­tymis­ palveluiden verkostomainen toimintamalli, joka liittää yhteen yritykset ja julkiset palveluntarjoajat. Verkoston tavoitteena on muodostaa lukuisista viranomaistahoista vahva ja dynaaminen joukkue, joka vauhdittaa suomalaisyrityksiä menestykseen kansainvälisillä markkinoilla.

Team Finland -verkostoon kuuluu maailmalla yli 80 tiimiä. Ne kokoavat yhteen Suomen viranomaiset, julkisrahoitteiset organisaatiot sekä muut keskeiset toimijat. Kotimaassa Team Finland -verkoston ytimen muodostavat ELY-keskusten viisitoista tiimiä.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

35

Nämä ihmiset ovat Stubbin mukaan tärkeä potentiaali Suomelle, sillä heillä on osaamista länsimaisen bisneskulttuurin lisäksi Aasiasta, Latinalaisesta Ame­ rikasta ja Afrikan maista. ”Meillä on valtava määrä firmoja, joiden työn­tekijät viettävät muutaman vuoden ulkomailla. Näin meille nousee aivan uusi kansainvälinen sukupolvi, Stubb sanoo.

ASENNE RATKAISEE Yrittäjyys, kansainvälistyminen ja digitaaliset verkostot ovat Cardwellin mukaan avaintekijöitä kansainvälistymisen tiellä. ”Digitaalitalous on avannut kansainväliset markkinat jopa aivan pienimmille yrityksille. Verkkokaupat ovat mahdollistaneet tämän.”

Kysymys on myös isosta asennemuutoksesta. ”Yrittämisenhenkinen ilmapiiri on parantunut”, Stubb sanoo. Markkinointitaitojen ja muiden osaamisalueiden kohentumisen lisäksi tarvitaan edelleen kansain­välistymisajattelun kirkasta­

”Digitaalitalous on avannut kansainväliset markkinat jopa aivan pienimmille yrityksille.”

36

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

mista. ”Ensiksi on uskallettava lähteä mukaan kan­ sainväliseen kauppaan, toiseksi on uskallettava etab­ loitua oman porukan kanssa kohdemaahan. Vasta kolmanneksi tullaan vaiheeseen, jossa paikalliset te­ kevät töitä suomalaisyritysten hyväksi.”

Etabloitumisessa suurimmat vaikeudet liittyvät useimmiten byrokratiaan, jonka määrä vaihtelee valtavasti. Kulttuuriset erot korostuvat siinä, kuinka byrokratian kanssa pärjää. ”Ruotsiin on helppo asettua toisin kuin esimer­ kiksi Intiaan tai Sambiaan. Oleellista on oppia tuntemaan markkina, jonne asettuu”, Stubb muis­ tuttaa.

Tässä apuun tulee Team Finland, joka kokoaa yhteen eri vienninedistämistahojen osaamisen.

Aalto PRO Etumatkaa läpi elämän

Professional Master of Project Management ”Huomasimme, että meillä on tuhat ihmistä, jotka tekevät veronmaksajien rahoilla töitä yritysten kansainvälistymisen eteen. Järjestelmä oli liian pirstaleinen ja siiloutunut. Ilman lisäkustannuksia rakensimme verkoston, joka kattaa yli 80 kontaktihenkilöä ympäri maailmaa.”

Paikallisten tapojen tuntemus on avainasemassa, jos mielii pärjätä maailman turuilla.

Länsimaiset tavat ja bisneskäytännöt eivät riitä. ”Emotional intelligence on osuva termi, jolla tarkoitetaan paikallisen kulttuurin, tapojen ja kielen osaamista. Sillä pärjää maailmalla. Sama koskee myös ulkomaalaisten pärjäämistä Suomessa”, Stubb sanoo.

MPM Pro 14.1.–4.6.2014

Vertaistuki auttaa ulkomaille muuttavaa SEFEllä on kattava valikoima palveluita kansainvälistä uraa tekevälle ekonomille. ”Autan muun muassa työnhaussa, palkka­neuvonnassa ja sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa, SEFEn uravalmentaja Arja Parpala sanoo.

Hänen lisäkseen ulkomaille muuttavia jäseniä palvelee monta muuta asiantunti­ jaa muun muassa juridisissa ja työttö­ myysturvaan liittyvissä kysymyksissä.

Heidän palvelunsa ovat tarjolla sekä komennukselle lähteville että omatoimi­ sesti ulkomaille siirtyville ekonomeille.

Virallisten tukitoimien rinnalla toimii globaali vertaistukiverkosto. ”Meillä on maailmalla parinsadan ekonomin verkosto. Heiltä saa kokemuk­ seen perustuvaa tietoa kussakin maassa asumiseen ja elämiseen liittyvissä asiois­ sa”, Parpala kertoo.

Suomessa asuvat ulkomaiset ekonomit ovat kasvava joukko. Heille SEFE luo par­ aikaa omaa verkostoa ja palvelumallia. ”Tavoitteemme on, että osaavat ihmiset pysyvät Suomessa”, Parpala sanoo. www.sefe.fi/ekonomiverkostot-kaytossasi

Opi johtamaan tiimiäsi, asettamaan selkeät tavoitteet ja motivoimaan joukkosi. Vedä projekteja aikataulussa ja kokonaiskustannuksia säästäen.

MPM Pro:ssa saat yrityksesi projektitoiminnan eduksi käytännön parhaat työkalut, toimintamallit ja tutkimuksen viimeisimmät opit.

Klikkaa nettiin tai soita! aaltopro.fi/mpm sanna.savola@aalto.fi, 050 576 9398

aaltopro.fi

Mistä tunnistaa menestyjän?

Tilaa Kauppa leht

tutustumishin

i edulliseen

taan osoit tee ssa kampanjat.k auppalehti.fi / menest yjät. O sallistu sama lla 2000 € ar vois en Hongkong in matkan ar vo ntaan.

Menestyjä selviää kuivin jaloin silloinkin, kun taloudessa tulee lunta tupaan.

Menestyjät 2013 -sarja koko syksyn ajan Kauppalehdessä.

Lue Suomen menestyneimpien yritysten haastattelut ja tarinat Kauppalehdestä joka viikko ja seuraa Menestyjät-rankingiä verkossa joka päivä.

[ TIESITKÖ? ] TEKSTI ANNE PENTTILÄ GRAAFIT ANTTI NIKUNEN

Mikä muutoksessa haastaa organisaation?

KTM Tuuli Marttila selvitti pro gradu -tutkimuksessaan millaisia haasteita organisaatiot kohtaavat kehittäessään toimintojaan.

EMPIIRISENÄ TUTKIMUSKOHTEENA oli, miten suomalaisen kuntasektoritoimija KL-Kuntarekry Oy:n asiakkaat ovat onnis­ tuneet viemään uuden sähköisen rekry­ tointityökalun omaan toimintaansa.

Tutkimuksen mukaan läpi koko muu­ tosprosessin kestoajan haasteena on ylimmän johdon ja esimiesten tuki. Muu­ tosta kohtaan nousi selvästi enemmän vastarintaa, jos selvä ”mahtikäsky” uupui,

vaikka ylin johto olikin lähtökohtaisesti asian puolella. Osittainenkin vastustus esimiestasolla vaikutti jonkin verran nega­ tiivisesti rivityöntekijöiden muutosalttiu­ teen.

Erityisesti muutosprosessin kolmea en­ simmäistä vaihetta sävytti haaste henkilö­ resurssien riittävyydestä. Vaikka sähköi­ sen rekrytointityökalun käytön tavoitteena onkin jatkossa tehostaa työtä, muutoksen

Sosioteknisyys toimintojen virallistamisen osana

aiheuttama työmäärän paljous yllätti silti monet organisaatiot. Yksi henkilö ei pysty viemään läpi prosessia vähänkään suu­ remmassa organisaatiossa.

Pro gradu: Organisaation kehittämisen haasteet institutionalisoitumisen näkökulmasta, Tuuli Marttila, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kauppatieteellinen tiedekunta.

7 teesiä JÄLKIKÄTEEN TÄRKEIKSI KOETTIIN:

Teknisen systeemin muutos

+

Viralliset systeemit

Sosiaalisen systeemin muutos

=

Sosiotekninen systeemin muutos

Epäviralliset systeemit

1) Suunnitelmallisuus, 2) Henkilöstö­ resursseihin panostaminen, 3) Oikeat henkilöt osaksi prosessia, 4) Viestintä ja kommunikointi, 5) Ylimmän johdon ja esimiesten rooli, 6) Muutokselle tarpeeksi aikaa, 7) Selkeiden pelisääntöjen luominen.

Keskeisimmät muutoshaasteet muutosprosessin eri vaiheissa TUTKIMUSVAIHE

SUUNNITTELUVAIHE

TOIMINTAVAIHE

INTEGRAATIOVAIHE

Muutoksen suunnittelu Henkilöresurssien riittävyys Viestintä ja kommunikaatio Arviointi ja mittaaminen Ylimmän johdon ja esimiesten rooli ja tuki

SUUNNITTELU TÄRKEÄÄ Alkuvaiheessa haasteeksi koettiin muutok­ sen suunnittelu, jonka puutteet näkyivät her­ kästi muutosprosessin myöhemmissä vai­ heissa. Monet organisaatiot hyppäsivät käy­ tännössä suoraan toimintavaiheeseen.

Suunnitteluun olisi kannattanut panostaa enemmän, jälkikäteen se koettiin tärkeäksi.

VIESTIKETJUT KATKESIVAT Viestintä ja kommunikaatio nousivat haaste­ kohdiksi muutosprosessin keskivaiheilla.

Tiedotus kohdistui enimmäkseen esimies­ tasolle ja avainhenkilöille. Viesti ei kuiten­ kaan tavoittanut kaikkia olennaisia tahoja, koska viestiketju katkesi. Olisi tarvittu viestintä­suunnitelma tai -strategia.

ARVIONTITYÖKALU TARPEEN Muutoksen arviointi ja mittaaminen nousivat haasteiksi prosessin loppupuolella. Täysin ilman mittaamista ei toimittu, mutta konkreettisen arviointityökalu puuttui. Määrällistä dataa saatiin helposti, muun muassa rekry­ tointien määrästä ja toimivuudesta, mutta laadullista dataa oli vaikeampi kerätä.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

39

”Vi kan inte få allting, utan måste fokusera på att göra några saker väl. Våra strategiska val är fokusering, effektivitet och tillväxt, i den här ordningen.”

40

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

[ PERSONA GRATA ]

Mr. Varumärke

Fiskars strategidirektör Max Alfthan hanterar ett tiotal värdefulla varumärken.

Han om någon vet hur de ska skötas.

TEXT ARJA VARTIA FOTO KREETTA JÄRVENPÄÄ

O

m årtalet 1649 står ovanför en företagsentré väntar man sig att stiga på hos ett gammalmodigt och stelt företag. Snart står det klart att det att detta inte är fallet, eftersom redan entréhallen är stilfullt och smart inredd med företagets egna produkter.

Den orange färgen avslöjar att det handlar om Fiskars – Finlands äldsta företag.

Det är strategidirektören, ekonomie magister Max Alfthan som värnar om och främjar Fiskars anrika produkter och varumärken.

Han är Finlands främsta expert när det gäller varumärken. Under sin karriär har han hunnit vara med om att lyfta Sinebrychoff från utmanare till marknadsledare, omvandla Amer Sports från tobaksföretag till sportutrustningstillverkare och hantera dess globala spektrum av varumärken.

Vid intervjun gömmer sig Alfthan inte bakom kända varumärken, utan berättar entusias­ tiskt om konsumenter och trender och om den nyfikenhet som krävs för att följa med dem. ”Jag har alltid fascinerats av företag som säljer varumärkesprodukter som är viktiga och betydelsefulla för konsumen­ terna.”

DJUPA INSIKTER OM VARUMÄRKET Alfthan anser att marknadsföring har en mycket djupgående betydelse. ”Ofta ses marknadsföring endast som försäljning och reklam, men jag anser att marknadsföring är kärnan i hela företa­ gets verksamhet. Marknadsföring hand­ lar snarare om promises management, det vill säga om allt det som företaget lovar och om hur det infriar sina löften. Det är mantrat som har fört mig framåt.”

Detta kräver djupa insikter om vad företagets varumärke lovar och hur löftet kan kommersialiseras på ett smart sätt med hjälp av produkter eller tjänster.

Många företag har en varumärkes­ portfölj, så även Fiskars. Uppgiften blir

MAX ALFTHANS KARRIÄR ¶ 2008– Fiskars Abp, strategidirektör 2001–2008 Amer Group, kommunikationsdirektör 1988–2001 Lowe Lintas & Partners Oy, verkställande direktör 1994–1998 Oy Sinebrychoff Ab, marknadsföringsdirektör 1989–1994 Oy Sinebrychoff Ab, marknadsföringschef 1987–1989 Philip Morris, Helsingfors, marknadsföringschef 1986–1987 Erva-Latvala Oy, Helsingfors, försäljningschef 1986 Ekonomie magister, Svenska handelshögskolan Nuvarande styrelsemedlemskap: Nokian Panimo, styrelseordförande Inha Works (Buster-båtar)

ännu mer intressant när det finns flera varumärken med tydliga roller. De turas om att föra företaget framåt. ”Koff var ett bra exempel på detta. Inte heller där fanns bara en produkt som förde företaget framåt. Utmanaren blev mark­ nadsledare när vi naggade på konkurren­ terna från flera olika håll.” Även ett varumärke lever hela tiden, och förändringar sker kontinuerligt. ”Brand management har i uppgift att se vilka varumärkets gamla starka sidor är, hur nya starka sidor kan byggas upp och hur man gör sig av med svagheter. Detta sker med hjälp av kommunikation, åtgär­ der och produkter. Produktutveckling har också alltid legat mig varmt om hjärtat, dvs. frågan om hur en fysisk produkt bäst kan kommersialisera och föra varumärket framåt, rätt spelat är detta kärnan för orga­ nisk tillväxt.”

VAD INSPIRERAR KONSUMENTER? Alfthan har en tydlig vilja att förstå konsu­ menter på ett djupare plan, det hör man klart i hans ord: ”Jag har försökt ställa mig i konsumen­ tens kläder och tankar och försökt förstå vad som får konsumentens hjärta att klap­ pa för en viss produkt, kategori eller aktör.

Detta är en mycket mångdimensionell frå­ ga eftersom ett bra varumärke har många sidor.”

Under åren har han insett att konsu­ menter lär sig långsamt men minns länge. ”Ju större och mer kärt ett varumärke är, desto längre håller det – på gott och ont. Man minns de goda egenskaperna, men samtidigt tar det länge att bygga upp en ny egenskap.”

Varumärken följer samma mönster, oav­ sett om det gäller hemmamarknaden eller utlandet.

Hemmamarknaden är i många avseen­ den ofta viktigast, men i vissa fall kan den nästan vara en förbannelse på grund av konsumenternas goda minne. Nya markna­ der innebär alltid nystarter, men då måste allting också byggas upp från grunden. J E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

41

[ PERSONA GRATA ]

”Man känner på sig vad som är på uppgång och vad som inte fungerar.”

För några år sedan stod Fiskars inför en ut­ maning genom att företaget hade nästan för många möjligheter, produkter och marknader.

Det var svårt att fokusera tillräckligt tydligt. Pro­ dukterna såldes förutom på hemmamarknaden även i USA, Asien och många europeiska länder. ”Vi kan inte få allting, utan måste fokusera på att göra några saker väl. Våra strategiska val är fokusering, effektivitet och tillväxt, i den här ord­ ningen. Tillväxt finansieras genom effektivitet.” ”Vi har dragit ner vår varumärkesportfölj rejält. År 2008 hade vi över 30 varyumärken som vi försökte marknadsföra runt om i världen. Nu har antalet minskat till under hälften. De kvar­ varande varumärkenas roller har definierats tyd­ ligare och mer exakt; vart och ett av dem har sin egen roll, uppgift och riktning.

KONSUMENTER HITTAR DET UNIKA Även om världen förändras i snabb takt, tar Alfthan det med ro. Ibland tycker han att nya medier och kommunikationskanaler får för mycket uppmärksamhet. Det är ändå samma grundläggande saker som ligger bakom. Förr kal­ lades sociala medier för djungeltrumman. Tidi­ gare var det svårt för marknadsföraren att veta vad som talades bakom hans rygg. Idag är det synligt för både företaget själv och andra. ”I den nya världen är det viktigt att vara och förbli unik. Om du lyckas med detta så hittar människor dig.” ”Ett exempel på detta är bland annat att de sociala medierna i Amerika hittade oss via en handarbetsblogg innan vi hittade dem. Varu­ märket drog uppmärksamheten till sig.”

Men inte ens ett bra varumärke klarar sig en­ bart på sina egna förtjänster, utan måste kunna erbjuda en helhet. Tillgängligheten, alltså hur konsumenterna får tag på produkten, är den tredje dimensionen. ”Jag anser att vår närvaro i de ledande varu­ husen i Amerika och i världens största järnaffärer är en av våra strategiskt viktigaste resurser.

Effektiviteten måste finnas i bakgrunden. Den skapas av produktion, inköp och logistik.”

Alfthan reser mycket och tar till sig intryck från miljön överallt: på taxiresor, i affärer, på ga­ tor och torg. ”Jag anser att det är ytterst viktigt att besöka affärerna. Jag tillbringar mycket tid med försäl­ jarna på fältet. Jag jämför det vi gör med det som konkurrenterna gör. Jag följer också med vad som händer i de övriga produktgrupperna.” ”Man känner på sig vad som är på uppgång och vad som inte fungerar. För närvarande är den 42

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

starkaste megatrenden en motreaktion till brådska och stress. Det är trendigt med upp­ levelser och att göra saker själv, till exempel att syssla med trädgårdsskötsel, uteliv och familje­ centrerat hemmaliv.”

GYMNASTIK PÅ HOTELLRUMMET Idrott har alltid varit viktigt för Alfthan. ”Jag märker genast om jag inte har motione­ rat, jag blir på dåligt humör. Jag sysslar med många olika grenar och idrott är min passion.

Det är svårt att motionera på resor, men jag försöker så gott det går. Gymnastik på hotell­ rummet ingår i dagsprogrammet.”

Alfthans viktigaste idrottsprestation på den senaste tiden är en seger i stakning på terräng­ skidor i ett mycket tufft sällskap. ”När jag var ung sysslade jag med redskaps­ gymnastik. Tävlingsmomentet var inte det vikti­ gaste, utan jag njöt av själva utförandet och av att lära mig nya saker.”

I ungdomsåren var Alfthan även skidlärare och idrottstränare.

Medan han studerade vid Hanken verkade han som skid- och seglingslärare och funderade om han eventuellt kunde tjäna sitt levebröd på hobbyn. Och visst hade detta konsekvenser – han lärde sig väldigt mycket om möten med kon­ sumenter redan då.

VAD SKULLE JAG HA GJORT ANNORLUNDA? ¶ Precis som många andra skrattar Max Alfthan när han får frågan om något gått på tok nå’n gång.

Han konstaterar att han gör små tabbar hela tiden. En gång cyklade han till jobbet och hade ett viktigt möte genast på morgonen.

Den mörka kostymen med tillbehör fanns i skåpet i arbetsrummet, men skorna hade gått sin väg. Han satt på mötet iklädd kostym och träningsskor. ”Som tur var finns det en Tarjoustalo-butik i närheten och jag kunde köpa ett par svarta skor för nästa möte – för en tia!”

Enligt Alfthan är det bra att man gör bort sig ibland. ”En gång i tiden hade jag rent­ av ett mantra som gick ut på att om jag inte riskerar så mycket att jag kan få sparken en gång om året, tar jag inte tillräckliga risker.”

Det är länge sedan. Numera gäller missarna främst varu­ märken, som enligt Alfthan kontinuerligt ger honom gråa hår. ”På en global marknad är det vanligt att någon har kommit på ett namn eller ett varumärke tidigare. Även patenttvister är vardagsmat i alla företag, men till all lycka har vi inget betydande på gång för närvarande”, säger han med en suck.

I takkronan på Fiskars kontor i Vallgård används orange saxar, och kanterna pryds av vackert böjda pelare med yxor och spadar.

[ COLUMN ]

The Super Good Super Sell five times more for social good causes per capita than most of their European counterparts.

Finally, pursuing a clear socio-economic purpose is the ultimate mark of super good companies. Bill Gates and Warren Buffett have certainly been instrumental in communicating some sound social and economic values to the global corporate community over the past decade. On his latest visit to Finland at the Nordic Business Forum, Jack Welch, another great American corporate icon, repeated a simple mantra to us: “Winning over time is all about values and people”.

This kind of thinking can even be seen in latest super success story from Finland: Supercell. Indeed, the most refreshing news of the Finnish business autumn has been the one billion € investment made by Softbank into Supercell. In fact, this is the biggest news of all time of the Finnish start-up scene.

However, it is noteworthy that alongside this story of incredible financial returns it is also a story of laudable sustainability and purpose. In addition Supercell’s drive to create games loved by millions, Ilkka Paananen, the company’s CEO, has been adamant about acknowledging the importance of early stage state funding of young companies in Finland and the re-investment of their own money into new emerging companies in the future. The company has also stated its pride in paying local taxes and treating employees fairly. These are all the mark of a super good company and it is perhaps why it will indeed super sell in the future.

André Noël Chaker, senior advisor to the president of Veikkaus.

VIDEO KATSO I SEFE.F

MIIKA KAINU

I

n the midst of economic gloom, stories of companies beating the declining trend are always refreshing. In addition to being well performing companies, I suspect that something else makes some companies survive or even thrive in challenging market conditions. What if it were because they were more than simply good? Maybe it is because they are super good.

Super good companies are not just competitive. They are also among the best at the art of CSR - a corporate commitment to social responsibility. Their values usually include a special mix of super good practices including equality, corporate integrity, and socio-economic purpose.

On the equality front, many successful companies have upped their game in the fight against discrimination of all kinds at the workplace. At Apple, there has been a public push to support workplace equality and the new Employment Nondiscrimination Act in the United States. For Apple’s CEO Timothy Cook, by accepting employees as they are, regardless of their race, religion, gender or sexual preference, they become more self-confident, happier at work and ultimately produce better results.

On the gender equality front, women leaders in business are slowly but surely taking their place at the helm of the world’s most valuable companies. IBM’s CEO, Virginia M. Rometty, is doing much to re-invent the old Big Blue. In Finland, I was privileged to host the launch of the world’s first “Women in Tech” event this autumn.

I believe that this is a sign of super good things to come in Finland’s ICT industry.

Corporate integrity is also one of the foundations of super good companies. We all remember the catastrophic integrity implosions of companies like Enron, Lehman Brothers and more recently the ill-fated Finnish mining company Talvivaara. These examples of nasty corporate failure have made it clear that companies that spend on their integrity are actually investing in their sustainability. Most successful European lotteries have thrived because they have been built around a high level of trust and socio-economic purpose for almost one hundred years. In Finland, these revenues of these companies (Veikkaus, RAY and Fintoto) represent almost five percent of the personal tax pool. They also produce

Chaker E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

43

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ] TEKSTI RIKU SALOKANNEL, SEFE KUVAT THINKSTOCK

Miksi kannattaa tehdä osakassopimus?

Odotatko kutsua työnantajasi partneriksi? Haetko kumppania yritykseesi tai kiinnostaako sinua yritystoiminta? Onko työnantajallasi osakepohjainen kannustinjärjestelmä? Todennäköisesti ensimmäinen haaste on tutustua osakassopimuksen ehtoihin.

44

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

O

sakassopimus on yhtiön omistajien välinen sopimus heidän keskinäisistä suhteistaan sekä suhteestaan yhtiöön.

Osakassopimus on vapaamuotoinen, mutta se kannattaa tehdä kirjallisesti. Osakassopimus sitoo sen tehneitä osapuolia. Sopimuksen rikkominen ei voi johtaa yhtiön tekemien päätösten pätemättömyyteen, mutta rikkomuksen seurauksena voi olla sopijapuolen vahingonkorvausvastuu. Osakassopimuksen merkitys on erittäin tärkeä ja siksi sopimusta laadittaessa ja pohdittaessa sopimukseen sitoutumista, tulee aina etukäteen käyttää apuna juridiikan ammattilaisia.

Osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä tai henkilöyhtiön yhtiösopimuksessa ei aina ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista sopia kaikista yrityksen toiminnan kannalta välttämättömistä pelisäännöistä. On hyvin tavallista, että osakkeenomistajat sopivat keskenään pelisäännöistä yhtiön asioissa osakassopimuksella.

LAKI EI MÄÄRITTELE Osakassopimus tarjoaa mahdollisuuden sopia osakkaiden kesken asioista siten, että sopimuksen sisältö ei ole kaikkien saatavissa kaupparekisteristä. Lainsäädännössä ei ole osakassopimuksesta säännöksiä,

KATSO WEBINAARI ¶ SEFE piti lokakuussa yhteistyössä lakipalvelu­ yritys Fondian kanssa laajaa kiinnostusta herättäneen webinaarin osakassopimuksista.

Webinaari on katsotta­ vissa SEFEn verkko­ sivuilla, josta löydät myös SEFEn osakassopimus­ oppaan. Perustietoa osakassopimuksesta saat myös Fondia Oy:n SEFEn jäsenille tarjoa­ masta palvelusta: www.virtuaalilakimies.fi.

joten siihen liittyvät kysymykset on ratkaistavissa joko itse osakassopimuksen sisällön tai asiaa koskevan oikeuskäytännön ja oikeuskirjallisuuden perusteella. Osakeyhtiölaki antaa yhtiön osakkaille merkittävän mahdollisuuden sopia yhtiön toimintaan liittyvistä menettelytavoista. Osakeyhtiölaissa on ainoastaan rajoitetusti otettu huomioon, että osakeyhtiöiden tarkoitukset vaihtelevat, ne toimivat eri tavoin ja ovat erikokoisia.

Osakeyhtiölaki sisältää sekä pakottavia että tahdonvaltaisia säännöksiä, jotka ainoastaan määrittelevät ne puitteet, joissa osakeyhtiö toimii. Osakassopimuksen tarkoitus voikin vaihdella lainsäädäntöä täydentävänä instrumenttina tapauskohtaisesti hyvinkin paljon. Sopimuksen kohteena voi olla sekä yhtiöoikeudellisia että muita kysymyksiä.

RISKIENHALLINNAN VÄLINE Fondian lakimies Mårten Jansonilla on 15 vuoden kokemus erilaisista yritysjärjestelyistä, rahoituksista ja osakassopimuksista niin pääomasijoittajien startup-yrityksissä kuin listatuissa yhtiöissä. Hän näkee osakassopimuksen riskienhallintakeinona ja hallinnoinnin välineenä. Yksittäisillä osakassopimuksen sopimusehdoilla pyritään suunnittelemaan ja ohjaamaan tulevia kehityskulkuja.

Mårten Janson korostaa, että osakassopimusta ei ole pakko tehdä, mutta se on tietyissä tilanteissa oiva työkalu. ”Sopimus voidaan tehdä suullisesti, sillä istumalla. Mutta normaalisti sen tekemisessä kannattaa käyttää harkintaa. Aina on syytä kysyä ja ymmärtää mikä tilanne on ilman sopimusta tai tiettyä sopimuskohtaa.”

Esimerkiksi, jos osakassopimus ei sisällä kilpailukieltopykälää, saako osakas tuolloin vapaasti kilpailla yhtiön liiketoiminnan kanssa? Erilaisista vastuista ja velvollisuuksista ei kannata sopia, ellei ymmärretä miksi osakassopimusta ollaan tekemässä ja mihin sitä tarvitaan.

Joskus sopimuksen tekemättä jättäminen säästää sekä aikaa että rahaa ja voi olla edullisempaa kuin sen tekeminen. Lisäksi huonosti kirjoitettu osakassopimus antaa aihetta tulkintaerimielisyyksiin eli oikeudenkäynteihin. Pahimmassa tapauksessa koko osakassopimus voi olla pätemätön.

ANKARAKIN KILPAILUKIELTO Työoikeudellisesta näkökulmasta ja yksittäisen henkilöosakkaan kannalta keskeisimpiä kysymyksiä ovat erilaiset kilpailukieltoon ja salassapitoon liittyvät osakassopimusehdot.

Vaikka työntekijällä ei olisi työsopimuksessaan määritelty kilpailun rajoittamiseen liittyviä ehtoja, voi hyvinkin pienen osuuden yhtiöstä omistava työntekijä tulla osakassopimuksen kautta sidotuksi E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

45

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ]

”Tavanomaisin syy kilpailukiellon käyttämiselle on jäljelle jäävien osakkaiden ja yhtiön suojaaminen.”

ankaraankin kilpailukieltoon. Osakassopimuksessa sovittu kilpailukielto on sidottu osakkuuteen eikä työsuhteeseen ja kilpailukielto voi siis olla voimassa vuosia työsuhteen päättymisen jälkeen, ellei osakkeita ole myyty.

Tavanomaisin syy kilpailukiellon käyttämiselle on jäljelle jäävien osakkaiden ja yhtiön suojaaminen ja tässä käyttötarkoituksessa se onkin aina perusteltu. Osakassopimus on aina kokonaisuus. Siksi työntekijän kannattaa arvioida osakassopimuksen kilpailukieltoehtoon sitoutuminen tapauskohtaisesti, ottaen huomioon omistajuuden tuomat mahdollisuudet ja osakassopimuksesta aiheutuvat rajoitukset.

Erityisesti työntekijäpienosakkaiden kannalta kestoltaan hyvin pitkät ja sisällöltään laajat kilpailukieltoehdot voivat aiheuttaa ongelmia jatkorekrytoitumisen osalta niissä tilanteissa, joissa työsuhde päättyy.

Edellä mainitun johdosta SEFEn ohjeena onkin kiinnittää erityistä huomiota ajallisesti, asiallisesti ja alueellisesti rajoittamattomiin kilpailukieltoehtoihin. Liiton näkemyksen mukaan kilpailukieltoehtoja kannattaa verrata työsopimuslaissa määriteltyihin, kilpailukiellolle asetettuihin kriteereihin, ja pyrkiä neuvottelemaan työsuhteen ja omistajuuden päättymistilanteita koskevat ehdot vastaamaan niitä. Varsinkin niissä tilanteissa, joissa työsuhde päätetään työnantajan toimesta tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla ja osakkeet lunastetaan.

Työsopimuslain kilpailukieltoa koskevia ehtoja ei sellaisenaan sovelleta osakassopimuksessa sovittuihin kilpailu- ja salassapitoehtoihin, mutta ne saattavat tulla merkityksellisiksi arvioitaessa yksittäistapauksissa osakassopimuksen kilpailukieltoehtojen kohtuullisuutta.

SALASSAPITO YKSITYISKOHTAISESTI Salassapitovelvollisuudesta on syytä sopia yksityiskohtaisesti salassa pidettävät tiedot, niiden sallittu käyttö ja salassapitovelvollisuuden voimassaolo.

Myös työsuhteen päättymiseen liittyvät osakkeiden lunastusehdot sekä osakkeiden myötämyynti­ oikeudet yrityskauppatilanteessa ovat hyvin merkittäviä.

Osakassopimuksia voi arvioida monesta eri näkökulmasta. SEFEn osakassopimuksia koskevan lakimiespalvelun keskiössä on se, mitä tämä osakassopimus merkitsee yksittäisen, usein työntekijäroolissa olevan jäsenemme kannalta. Osakassopimuksia voi46

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

Osakassopimuksessa sovitaan yleensä • osallistuminen yhtiön hallin­ toon ja johtamiseen • tiedonsaanti yhtiöstä • päätöksenteko, kuten esimer­ kiksi laista poikkeavat yksi­ mielisyys- tai määräenem­ mistövaatimukset ja nimetty­ jen osakkaiden tai osakas­ ryhmien veto-oikeudet • osinkoa, muuta voitonjako­ kelpoisten varojen käyttöä ja osakkeenomistajien palkkaus­ ta koskevat periaatteet • yhtiön rahoittaminen • osakkeenomistajien velvolli­ suudet yhtiölle ja muille osak­ kaille (työskentely- tai muu

velvoite) ja sanktiot näiden velvoitteiden rikkomisesta • osakkeiden siirtäminen tai siir­ tojen kieltäminen, osakkeiden lunastaminen tai muiden osakkaiden myötämyynti­ oikeus siirtotilanteissa • osakkaiden velvollisuus osallistua yritysjärjestelyihin (niin sanottu exit) • osakkaiden ja yhtiön välinen kilpaileva toiminta • osakkeiden lunastusmenettely tilanteissa, joissa osakkaiden erimielisyydet häiritsevät yhtiön toimintaa.

daan tarkastella myös yhtiön, enemmistö- tai vähemmistöomistajan, osapuolten yhteisen intressin tai esimerkiksi pääomasijoittajan näkökulmasta.

SEFEn jäsenet voivat lisämaksusta hyödyntää Fondiaa juridisena neuvonantajana esimerkiksi erilaisissa osakassopimusasioissa. On näkökulma osakassopimukseen mikä tahansa, kannattaa sopimus laatia ja siihen perehtyä huolellisesti.

Lisätietoja: Suomen Ekonomiliitto SEFE ry, Riku Salokannel 0201 299 219, riku.salokannel@sefe.fi Fondia Oy, Mårten Janson, 020 7205 404, marten.janson@fondia.fi

[ TAPAHTUMA ] TEKSTI HELI TAVASTI KUVA KIRSI HURME

Aurinkoista verkostoitumista Ajatustenvaihtoa, tietojen päivittämistä ja vahvaa verkostoitumista: näistä koostuu onnistunut Puheenjohtajatapaaminen.

LOKAKUISENA VIIKONLOPPUNA ekonomiyhdistysten ja opiskelijayhdistysten puheenjohtajat ympäri Suomen kokoontuivat puheenjohtajapäiville Budapestiin. Puheen­ johtajia lähti mukaan noin 50.

Viikonloppu oli täynnä tarkoin suunniteltua ohjelmaa.

Tavoitteet olivat korkealla varmasti kaikilla mukana olleilla, ovathan tapaamiset harvinaisia ja antavat luottamustoimin­ taan uutta virtaa. Lauantain pitkän kokouspäivän ohjelmas­ sa oli sekä menneen että tulevan tarkastelua. SEFEn uusi strategia ja sen jalkauttaminen ovat lähiajan toimen­ piteiden keskiössä ja se myös näkyi keskusteluissa viikon­ lopun aikana.

TALOUSARVIO KONKRETISOI Kokouspäivä alkoi raikuvilla aplodeilla. Ekonomiliiton koko­ naisjäsenmäärä oli juuri ylittänyt 50 000:n rajapyykin.

Liitossa tehdään päämäärätietoisesti ja suunnitelmallisesti töitä jäsenpidon ja jäsenmäärän lisäämisen eteen. Puheen­ johtajatapaamisessa esiteltiin alustavia tuloksia niin kutsu­ tusta eroherkkien kampanjasta, joka toteutettiin syksyllä.

Sen kohderyhmänä ovat muutaman vuoden jäsenenä olleet.

Pääpaino viikonlopun keskusteluissa oli tulevan vuoden talousarviolla. Monet puheenjohtajia askarruttavat asiat tu­ levat konkreettiselle tasolle talousarvion kautta. Ekonomi­ liiton tulevan vuoden budjetti esiteltiin ennen Puheenjohtaja­tapaamista webi­ naarissa, jonka kautta puheenjohtajat pääsivät ennakkoon tutustumaan bud­ jettiin alustuksineen. Keskustelua bud­ jetista jatkettiin tapaamisessa.

Budjetissa näkyy myös liiton strate­ gia ja sen elementit: osaamisen jakami­ nen, yksilöiden yhteisö ja rohkeuden jakaminen. Osaamisen jakamisen alla budjetissa ovat muun muassa jäsenten ammatillinen kehittyminen ja sähköiset palvelut.

tyksessä ne koetaan todella tärkeäksi jäsenten tavoittami­ sen ja palvelun kannalta. Jäsenten ammatillinen kehittymi­ nen uudistuu ja muuttuu osittain enemmän sähköiseksi vastaamaan paremmin jäsenten tarpeita.

Sähköisiä palveluita käytetään SEFEssä ennakkoluulotto­ masti ja modernisti. Uusia toimintamalleja ollaan ottamassa käyttöön ja puheenjohtajat odottavat uudistuksia innolla.

Uudistukset näkyvät tulevana budjettikautena sekä luotta­ mushenkilöiden toiminnan helpottumisena että jäsenten entistä parempana palveluna. Esimerkiksi sähköisten palve­ luiden uudistaminen näkyy jäsenille tapahtumakalenterin uudistumisena.

Kokouspäivän aikana kuultiin keskustelua herättäviä puheenvuoroja monista aihealueista, joista yksi oli kylteri– ekonomi-mentorointiprojekti. Mentoroinnin toiminta­malleja sekä työelämätietoiskuja on testattu monilla opiskelijapaik­ kakunnilla, ja hyvien käytäntöjen levittäminen on tässäkin tapauksessa kannatettavaa.

Tärkeä anti Puheenjohtajatapaamisessa on hyvien käytäntöjen ja kokemusten vaihtaminen toisten puheen­ johtajien kanssa. Tässä ideoiden ja ajatusten vaihtamisessa onnistuttiin sekä kokoustilassa että sen ulkopuolella. Näillä verkostoitumisen ja tiedon uusilla eväillä puheenjohtajat palasivat viikonlopun jälkeen takaisin tekemään luottamus­ tehtäväänsä.

PALVELUT SÄHKÖISTYVÄT Jäsenten ammatillisen kehittymisen palvelut ja niiden sisällöt herättivät kes­ kustelua, koska monessa jäsenyhdis­

Puheenjohtajatapaamisen keskusteluissa pääpaino oli tulevan vuoden talousarviolla.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

47

[ KYLTERIT ] TEKSTI HELINÄ HIRVIKORPI KUVAT AINO HUOVIO GRAFIIKKA ANTTI NIKUNEN

Kauppatieteilijät työllistyneet hyvin Tutkimuksen mukaan vuonna 2007 valmistuneet ovat työllistyneet enimmäkseen oman alansa töihin.

S

uomen Ekonomiliitto seuraa tutkimuksella joka toinen vuosi, miten viisi vuotta työelämässä olleet ovat sijoittuneet ja menestyneet. Syksyllä 2013 tilanne on hyvä useista talouden taantumavuosista huolimatta.

Vaikka joka neljäs on ollut työttömänä, työttömyysjaksot ovat olleet lyhyitä. Työsuhteet ovat pitkäkestoisia, sillä useimmilla oli valmistumisen jälkeen vasta toinen työpaikka menossa.

Kyselyhetkellä syksyllä 2012 vakituisessa kokopäivätyössä on 79 prosenttia yhteensä 718 vastaajasta. Toiseksi suurimman ryhmän, perhevapailla olevien osuus on yhdeksän prosenttia vastaajista. 32 vastaajaa oli kyselyhetkellä määräaikaisessa työsuhteessa, syynä projekti- tai kausiluontoinen työ tai sijaisuus.

Yksityisen sektorin suuret työnantajat ovat edelleen suurimpia kauppatieteiden maistereiden työllistäjiä. Yli puolet, eli 352 kyselyyn vastannutta ekonomia, oli kyselyhetkellä työsuhteessa yli 249 työntekijää työllistävään yksityiseen yritykseen tai valtionyhtiöön. Johto- ja esimiestehtävien osuus on kasvanut 11 prosentista 26 prosenttiin saman vastaajajoukon keskuudessa viiden vuoden kuluessa. ”Ekonomien yleinen työttömyys on vuodesta 2008 vuoteen 2013 lisääntynyt erittäin huolestuttavasti, 1 500:sta 2 500:een työttömään. Merkittävä tieto kuitenkin on, ettei tutkimukseen vastanneiden nuorten ekonomien työttömyys ollut kasvanut samassa suhteessa”, SEFEn koulutuspoliittinen asiamies Eeva Salmenpohja tulkitsee. ”Kun osaaminen Tutkimuksen mukaan ekonomit ovat ja vastuu kasvavat, myös saaneet töitä, joissa pystyvät hyödyntämään opintojaan. Ne kauppatieteinousee palkkakin.”

48

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

lijät, jotka eivät olleet koulutustaan vastaavissa töissä, olivat enimmäkseen valinneet vapaaehtoisesti toisenlaisen uran.

Suomessa on kymmenen yliopistoa, jotka kouluttavat kauppatieteilijöitä. ”Vaikka toisessa päässä on suuri Aalto-yliopisto ja toisessa päässä pienet Åbo Akademi sekä Itä-Suomen yliopisto, laatuero työllistymisessä ja palkkauksessa on pieni. Ensimmäinen työpaikka löydetään useimmiten opiskelupaikan läheltä ja myöhemmin monet siirtyvät pääkaupunkiseudulle. Tällöin palkkaerot tasaantuvat”, Salmenpohja sanoo.

ELÄMÄ TASAPAINOSSA Kokopäivätyössä olevien, viisi vuotta sitten valmistuneiden kauppatieteiden maistereiden bruttopalkan mediaani säännöllisine lisineen syksyllä 2012 oli 4 200 euroa kuukaudessa. Mediaani on 140 euroa korkeampi kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa.

Työelämän tasa-arvoa tavoiteltaessa kiinnikurottavaa on yhä paljon. Miehiä on esimiesasemassa 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin naisia. Miehet voittavat myös palkoissa: miesten keskiarvoa nostaa nimenomaan eniten ansaitseva neljännes. Yksi selittävä tekijä tälle on, että miehet opiskelevat pääaineita, joista valmistuneiden palkkataso on korkeampi.

Usein naiset myös pyytävät pienempää palkkaa rekrytointitilanteessa.

Salmenpohja nostaa tutkimuksesta esiin sen oivallisen asian, että viisi vuotta työelämässä olleet kauppatieteilijät kokevat tutkimuksen mukaan olevansa tasapainossa työn ja muun elämän kanssa.

Alina Polojärvi on valmistumisensa jälkeen opiskellut HaagaHeliassa Human Resources and Development -osaajan erikoistumis­opintoja, työn oheen suunniteltuna jatkokoulutuksena. ”Varmasti opiskelen vielä jatkossakin ja kasvatan omaa ammattitaitoani myös sitä kautta.”

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

49

ENSIMMÄISEN TYÖN, NYKYISEN TYÖN SEKÄ KOULUTUKSEN VAATIVUUS (%)

74,4

Nykyinen työ 53,2

Työ vastasi hyvin koulutus­ tasoa 28,5 Työn vaativuustaso oli koulutustasoa osittain alhaisempi

1 % Muu tilanne

1 % Työtön työnhakija

1 % Päätoiminen opiskelu (johtaa tutkintoon tai arvosanaan)

1 % Vakituinen tai osa-aikainen osa-aikatyö

4 % Itsenäinen yrittäjä/ammatinharjoittaja/Freelancer

Ensimmäinen työ

9 % Perhevapaa (äitiys-/ isyys-/ vanhempain-/ hoitovapaa)

83 % Vakituinen tai määräaikainen kokopäivätyö

TYÖMARKKINA-ASEMA KYSELYHETKELLÄ SYKSYLLÄ 2012

Työn vaativuustaso oli koulutus­tasoa selvästi alhaisempi Työ oli koulu­ tukseen nähden vaativampaa

15,6

13,5

1,6 8,4 4,9

Lähde: Viisi vuotta työelämässä -raportti. Kysely vuonna 2007 valmistuneille kauppatieteiden maistereille.

SEFE SEURAA MITEN JÄSENISTÖ SIJOITTUU ¶ Suomen Ekonomiliitto SEFE seuraa säännölli­ sesti ekonomien sijoittumista työelämään.

Akateemisten ura- ja rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkosto on kehittänyt yliopistojen yhteisen tutkimusmallin, jonka avulla se seuraa korkeakoulutettujen työ­ uran alkuvaiheita ja työhön sijoittumista viiden vuoden kuluttua valmistumisesta. Ura­ seurannan päämäärä on tuottaa tietoa ennen kaikkea akateemisesti koulutettujen työllistymisestä ja sen laadusta.

Selvitys tehdään kahden vuoden välein. SEFE kerää palautetta vastavalmistuneilta kauppa­ tieteiden kandidaateilta ja maistereilta, työnantajilta sekä seuraa tohtorien uran etenemistä.

Lisätietoa: sefe.fi/ ekonomikoulutuksenlaadunarviointi

50

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

”Tämä on hyvä uutinen, sillä usein juuri nämä vuodet merkitsevät myös perheen perustamista uran rakentamisen ohella. Työn ja vapaa-ajan tasa­ paino on erittäin tärkeää työssä jaksamisen ja kestävän uran rakentamisen kannalta”, Salmenpohja arvioi.

OPINNÄYTE OHJAA Alina Polojärvi on ollut viisi vuotta

työelämässä, hän työllistyi jo opintojensa loppuvaiheessa. Nyt hän on HR-tehtävissä Volvo Finland Ab:ssa.

Yrityksessä työskentelee noin 490 ihmistä. ”Aloitin rekrytointikonsulttina rekryfirmassa, jossa työskentelin kolme vuotta. Tein myös lopputyön siihen yritykseen. Sitten vaihdoin pöydän toiselle puolelle henkilöstötehtäviin”, Alina Polojärvi kertoo.

Polojärvi valmistui Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulusta. Hänen mielestään opinnot ovat melko teoreettisia, vaikka yritysyhteistyöstä puhutaan. ”Toki akateemiseen tutkintoon kuuluu teoria, mutta on aika paljon itsestä kiinni, miten suuntautuu ja tekee esimerkiksi harjoitustöitä. Niiden kautta voi saada kontakteja yrityselämään ja joissain tapauksissa ne voivat olla aika ratkaisevia uran kannalta.”

Alina Polojärvi on ollut tyytyväinen palkkakehitykseen: ”Se vastaa sitä mitä teen.”

Hän haluaa korjata vastavalmistuneiden näkemystä, että heti pitää saada huippupalkka pelkän tutkinnon perusteella. ”Itse koen, että tutkinto antaa hyvän pohjan, mutta se ei valmista mihinkään tiettyyn tehtävään. Työssä oppii ja kun osaaminen ja vastuu kasvavat, nousee palkkakin.”

[ KOLUMNI ]

Kiina – mahdollisuuksien ja vastakohtien maa

”Vaikka Kiinan talouskasvu on hurjaa, osa siitä on keinotekoista.”

Isoveli valvoo välillä liiankin tarkkaan. Esimerkiksi Facebookia voi käyttää VPN-yhteyden kautta, mutta itse en jaksa nähdä vaivaa, joten olenkin jo vieroittunut sosiaalisesta mediasta. Vaihto-opiskelijat asuvat tiiviisti samassa rakennuksessa, joten menoja sovitaan vanhanaikaisesti puhelinsoitoilla tai koputtamalla oveen. Tervettä vaihtelua!

Peilaan päivittäin silmämääräisiä havaintoja siihen mitä kyltereille opetetaan kauppakorkeakouluissa, mutta talouden toimintaa tai sen volyymia on vain vaikea ymmärtää. Siinä missä Suomessa ei osata rakentaa toimivia jätevesialtaita, ovat kiinalaiset rakentaneet maailman suurimman padon. Yhtä lailla, Kiinan suurkaupunkien turistikarttojen metro-oppaat vanhenevat vuodessa, kun uusia metrolinjoja avataan jatkuvasti.

Vaikka Kiinan talouskasvu on hurjaa, osa siitä on keinotekoista. Investointi- ja politiikkapäätökset tehdään selkeästi saunailtojen yhteydessä ilman sen tarkempia investointilaskelmia.

Tästä kertovat esimerkiksi ikkunoitta seisovat tyhjät kerrostalot, jotka odottavat ostajia ja asukkaita hamaan tulevaisuuteen asti. Lisäksi olen huomannut, että Kiinassa rakennetaan, mutta ei ylläpidetä tai korjata.

Esimerkiksi koneet ajetaan loppuun ilman sen suurempaa huoltoa, jonka jälkeen ne korvataan uusilla. Kestävää kehitystä?

Ei todellakaan, mutta se on maan tapa.

Monet paikalliset tiedustelevat Suomen hintatasoa ja palkkoja. Mainittakoon, että täältä valmistuneet maisterit joutuvat usein ottamaan puolivuotisen harjoittelun vastaan saadakseen myöhemmin vakituisen työn. Harjoittelusta maksetaan keskimäärin 375 euroa palkkaa kuukaudessa. Monelle auton tai asunnon omistaminen on haave vielä pitkään.

Vaikka Kiinan huimaa kasvuvauhtia varjostavat niin saasteongelmat kuin ihmisoikeuskysymyksetkin, en voi kuin kumartaa kiinalaisten toimeliaisuudelle. Kaikista ongelmista huolimatta ihmiset yrittävät täällä päivittäin, olipa kyse sitten ravintolan pitämisestä tai opiskelusta. Juuri yritteliäisyyden vuoksi aion vastavalmistuneena ekonomina olla Kiinassa todistamassa maan nousua kohti maailman suurimman talouden asemaa.

Lauri Tenhunen Kirjoittaja on opiskellut kauppa­tieteitä Oulun yliopistossa ja toiminut opiskelijayhdistys Finanssi ry:n puheenjohtajana 2012.

KUVITUS: ANTTI NIKUNEN

O

len vaihto-opiskelijana Jiangxin taloustieteellisessä yliopistossa Kiinassa, tarkemmin sanottuna Nanchangissa.

Elämä Kiinassa on varsin värikästä. Sen huomaa, ettei Nanchangissa tai edes yliopistossakaan ole liikaa ulkomaalaisia. Ulkomaalaiset viehättävät täällä jo pelkästään sen vuoksi, ettei yhden lapsen politiikka kosketa meitä. Petratakseen englannin taitojaan paikalliset opiskelijat hamuavat vaihtoopiskelijoiden joukosta ulkomaalaisia ystäviä turhankin aggressiivisesti. Jopa siinä määrin, että innokkaimmat päivystävät vaihto-opiskelijoiden saapumispäivänä asuntolan edessä ja ystävyyden eleenä tarjoutuvat kantamaan opiskelijoiden laukkuja huoneisiin asti.

Akateemista vapautta yliopistossa ei ole. Paikallisetkaan opiskelijat eivät voi poistua kaupungista yli viideksi päiväksi tekemättä matkustusilmoitusta! Vanhana järjestöaktiivina järjestin suomalaisille vaihto-opiskelijoille tutustumisretken Shanghain talousalueelle, jossa kävimme tutustumassa muun muassa Koneen tehtaaseen.

Retki aiheutti yliopistolla harmaita hiuksia poissaolojen vuoksi, sillä akateemiseen vapauteen tottuneena en katsonut tarpeelliseksi ilmoittaa yliopistolle matkasta. Vastapainona sanottakoon, että opetusryhmät ovat pieniä niin vaihto-opiskelijoilla kuin paikallisillakin, ja opiskelija-opettaja suhde on täällä selkeästi vahvempi kuin Suomessa. Bisneskurssien taso on selkeästi heikompi kuin Suomessa, mutta kiinan kielen opintoihin keskittyvää opiskelijaa tämä ei haittaa.

Tiedonhaku internetissä on turhan vaivalloista, sillä bitit pysähtyvät usein Suureen Palomuuriin.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

51

LISÄÄ TAPAHTUMIA & KOULUTUKSIA:

[ TAPAHTUU ]

sefe.fi/koulutukset

Ekonomiyhdistykset 12.12 Teater: Bara för dej 16.12 MM:s traditionella julkonserter 31.1 Deadline för stipendium i Helsingfors 4.2. Tahko/Himos sommar­ bokning öppnar Niords kansli Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors Cati Lilja, 0201 299 275 Catarina Söderström, 0201 299 274 Maria Stenholm, 0201 299 209

ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT 28.12. Vierailu HPK:n

Helsingin Ekonomit järjestää hiihtokursseja 25.1. ja 1.2.2014.

52

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

toimistolle ja jääkiekkootteluun HPK-Kärpät Lisätietoja ja ilmoittautumiset www.ehe.fi.

EHE:n hallitus toivottaa myös Hyvää joulua kaikille!

ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT 16.1. Lisämyynnillä huipputu­ loksiin – iltakoulutus.

SEFE järjestää Seinäjoella Lisä­ myynnillä huipputuloksiin -kou­ lutuksen. Yrityksen tai organi­ saation jokainen työntekijä on myös oman organisaationsa käyntikortti ja myyjä. Erilaisia asiakaskohtaamisia, sisäisiä ja ulkoisia, tapahtuu kaikilla tasoilla työtehtävästä tai asemasta riip­ pumatta. Tämä on vahvasti asenteisiin vaikuttava, innostava

valmennus, jonka tavoitteena on virittää asiakaskohtaamiset uudelle tasolle ja saada jokaisen työntekijän osaaminen ja taidot organisaation käyttöön ja hyö­ dyksi.

Valmentajana Jukka Rantala, Balentor Oy. Maksuton SEFEn jäsenille.

Ilmoittautuminen SEFEn netti­ sivujen kautta.

15.2. klo 19 Teatteri-ilta, Seinäjoen kaupunginteatteri.

Perinteinen ja suosittu teatteriilta Seinäjoen kaupunginteatte­ rissa. Tämä on avec-tilaisuus.

Seuraa ilmoittelua nettisivuil­ lamme.

11.3. klo 19–21 Ekonomien avantotapahtuma Tervetuloa E-P:n Ekonominen avantotapahtumaan Tanelin­ rannan avantosaunalle.

Osoite: Lampitie 8, 60510 Hylly­ kallio. Miehille ja naisille on omat pukuhuoneet, sauna ja avanto ovat yhteiset. Tilaisuus on avectapahtuma ja maksuton. Järjes­ tämme virvokkeita ja makkaraa paikan päälle.

Lisäinfoa ajankohtaisista tapah­ tumista löydät kotisivuiltamme www.epekonomit.net.

HELSINGIN EKONOMIT 9.1. Markkinoinnin murros – uran murros 15.1. Työpaikan senioreiden osaamispääoma käyttöön 15.1. Vierailu Merijoogaan 21.1. Diana Webster: Finland forever 23.1. Handelsbanken 29.1. Hakukonemarkkinointi viestinnän näkökulmasta THINKSTOCK

EKONOMFÖRENINGEN NIORD Läs om Niords program i Niordbladet och på www.niord.fi.

[ TAPAHTUU ]

29.1. Vierailu Doctagoniin 29.1. Voita itsesi – kuinka mahdottomasta tehdään mahdollinen Lisää potkua maastohiihtoon: 25.1. Perinteisen hiihtotyylin pe­ rusteet & luistelutyylin perusteet 1.2. Perinteisen hiihtotyylin jatko & luistelutyylin jatko Lisää tapahtumia ja ilmoittautu­ minen osoitteessa www.heko.fi.

HEKO järjestää noin 200 jäsen­ tapahtumaa vuosittain.

HEKOn toimisto: heko@heko.fi

LAHDEN SEUDUN EKONOMIT Lahden Seudun Ekonomien hallitus toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta.

Tervetuloa mukaan tapahtu­ miimme jälleen ensi vuonna!

Tulevat tapahtumat löydät jä­ senkirjeistä tai kotisivuiltamme.

PIRKANMAAN EKONOMIT PME toivottaa jäsenilleen Rauhallista Joulua ja Onnea Vuodelle 2014!

Alkuvuoden tapahtumista tiedot päivitetään netti­ sivuillemme, seuraa siis www.pirkanmaanekonomit.fi.

POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT Poke ry. toivottaa rauhallista joulua kaikille, ja kiitokset tapah­ tumarikkaasta vuodesta 2013.

Ohessa kevään 2014 tulevia tapahtumia, joita on taas runsaasti. Ilmoitamme jäsenille tapahtumista sitä mukaan, kun päivämäärät vahvistuvat.

Tammikuu: Hiihtokoulu Pärnävaaralla Viinitasting (portviini) Helmikuu: Juustotasting Pikku Hilimassa Maaliskuu: Tahkon lasketteluretki Niko Kivelä -stand up Naisten päivän tapahtuma Huhtikuu: SEFEn koulutus Kevätkokous Toukokuu: Yritysvierailu Sunprofile Kesäkuu: Pyhäselän ympäripyöräily.

Ekonomilounaat jatkuvat kuukauden viimeinen torstai myös keväällä 2014.

Tapahtumakalenteri löytyy myös Poken nettisivuilta: www.pohjoiskarjalanekonomit.fi.

PORIN SEUDUN EKONOMIT Kiitos jäsenille kuluneesta vuodesta ja tavataan taas tapahtumissa!

Tulevia tapahtumia tammikuun jäsenkirjeessä ja osoitteessa www.porinseudunekonomit.fi.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

PorSen hallitus

RAUMAN EKONOMIT Rauman Ekonomit ry toivottaa Rauhaisaa joulua ja Onnea vuodelle 2014!

Tietoa tapahtumista jäsenkir­ jeissä ja kotisivulla osoitteessa www.raumanekonomit.fi.

TURUN SEUDUN EKONOMIT Turun Seudun Ekonomit ry kiittää jäseniään ja yhteis­ työkumppaneitaan onnistunees­ ta 75-vuotisjuhlavuodesta!

Vuonna 2014 jatketaan runsaan tapahtumatarjonnan merkeissä – tällä kertaa hyvinvointiteemal­ la. Tulevista tapahtumista tiedo­ tetaan tarkemmin alkuvuodesta.

Rauhallista Joulun aikaa!

VAASAN EKONOMIT Vaasan Ekonomit toivottaa jäse­ nilleen Oikein Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Vuoden 2014 hallituksen muodostavat: Heidi Hellström, puheenjohtaja Katja Töyli, varapuheenjohtaja ja talousvastaava Kirsi Rintapää, sihteeri Jenni Suontausta, viestintä­ vastaava Jenny Peräsarka, tapahtuma­ vastaava Hanna Keski-Kasari, kerho­ toiminta Henna Takkinen, jäsenasiat Aimo Syri, markkinointi­ materiaalivastaava ja Kokkolan killan puheenjohtaja Tervetuloa mukaan vuoden 2014 monipuolisiin tapahtumiin!

Tiedotamme niistä heti alku­ vuodesta.

KAUPPAKORKEAKOULUN YLIOPPILASKUNNAN LAULAJAT - KYL JÄRJESTÄÄ NELJÄ PERINTEISTÄ JOULUKONSERTTIA HELSINGISSÄ Tiistaina 17.12. klo 18 ja 20 Saksalaisessa kirkossa ja torstaina 19.12. klo 19 ja 21.30 Temppeliaukion kirkossa.

Saksalaisen kirkon klassisesti painotetut konsertit ovat täysin kuoro­vetoisia, kun taas Temppeliaukion kirkon konserteissa mukana on sekä solisti (sopraano Tuuli Takala) että urkuri (Anna-Maria Lehtoaho). Hankithan lippusi ajoissa tapahtumien suuren suosion vuoksi!

Tiistai 17.12. klo 18 ja klo 20.

Saksalainen kirkko, Unioninkatu 1, Helsinki Kuoroa johtaa Matti Apajalahti Liput (20/14 euroa, alle 12-v. ilmaiseksi) Tiketistä, kuorolaisilta tai ovelta.

Torstai 19.12. klo 19 ja klo 21.30.

Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3, Helsinki Kuoroa johtaa Matti Apajalahti Solistina sopraano Tuuli Takala, urkurina Anna-Maria Lehtoaho Liput (20/14 euroa, alle 12-v. ilmaiseksi) Tiketistä, kuorolaisilta tai ovelta.

Maailma, jossa futuuria ei lueta kristallipallosta.

Hae mukaan SEFEn työryhmiin!

SEFEn hallitus on päättänyt asettaa kaksi työryhmää, joihin haemme nyt aktiivisia toimijoita: • Yrittäjätyöryhmä • Brändityöryhmä Hakuaikaa 16.12. asti.

Katso lisätietoja ja hakuohjeet

www.sefe.fi/tyoryhmiin

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

53

Jäsenmaksut vuonna 2014 Jäsenmaksu koostuu kolmesta osasta: ekonomi­ yhdistyksen ja liiton osuudesta sekä mahdollisesta työttömyyskassamaksusta. Mahdolliset jäsen­ maksualennukset lasketaan kuukausikohtaisesti ja alennusperusteesta on toimitettava todistus.

LIITON MAKSUT VUODESSA: Työssä oleva 199 € Eläkeläinen 99,50 € Eläkeläinen, ei Talouselämä tai Forum-lehteä 19,90 € Työtön 59,70 € Perhevapaalla, varusmiespalvelus 59,70 € ”Lepojäsen” ulkomailla 99,50 € (vain Expatriaattiekonomien jäsenille) OAJ-rinnakkaisjäsen 60 € Edellisiin lisätään ekonomiyhdistyksen oma maksu, joka vaihtelee välillä 0–40 euroa.

Lisäksi SEFE perii IAET-kassan maksun 78 euroa siihen kuuluvilta jäseniltä. Alennukset eivät koske näitä maksuja. Osa-aikatyössä tai -eläkkeellä olevat katsotaan työssäkäyviksi. Yrittäjäkassaan liittyneet yrittäjäjäsenet maksavat itse työttömyysvakuutuksen suoraan omaan kassaansa.

Jäsenmaksun tilisiirrot lähetetään tammikuussa rekisterissä tuolloin olevien tietojen perusteella. Maksun voi maksaa yhdessä tai neljässä erässä. Erissä maksettaessa lisätään maksutapamaksu 7 €/vuosi. Huom! Erissä maksaville postitetaan kaikkien erien tilisiirrot yhdellä kertaa tammikuussa. Jäsenmaksulaskun voit saada myös sähköisenä e-laskuna. Tee tilaus omassa verkkopankissa, tunnistetietoina annetaan jäsennumero ja henkilötunnus.

Medlemsavgifter år 2014 Medlemsavgiften består av tre delar: ekonom­ föreningens och förbundets avgifter samt eventuellt avgiften för IAET-arbetslöshetskassan.

FÖRBUNDETS AVGIFTER: Förvärvsarbetande 199 € Pensionär 99,50 € Pensionär, inte tidningen Talouselämä eller Forum 19,90 € Arbetslös 59,70 € Föräldraledig, värnpliktig 59,70 € ”Vilande medlem” utomlands 99,50 € (endast för Expatriatekonomernas medlemmar) Parallellmedlemskap i SEFE och OAJ 60 € Dessutom debiteras ekonomföreningens egen medlemsavgift som varierar mellan 0–40 euro samt IAET-kassans avgift 78 euro av alla som är medlemmar i kassan.

De som arbetar på deltid eller får deltidspension anses vara förvärvsarbetande.

Företagarmedlemmar, som hör till AYT-kassan betalar själv kassaavgiften direkt till AYT. Medlemsavgiften uppbärs i januari enligt de uppgifter som då finns i medlemsregistret. Avgiften kan betalas i en eller fyra rater. Om du väljer att betala i fyra rater tillkommer 7 €. Observera att bankgiron för alla rater postas på samma gång i januari.

Medlemsavgiftsfakturan kan också fås som e-faktura. Beställ en e-faktura i din egen nätbank, som identifikationsuppgifter uppger du ditt medlemsnummer och din personbeteckning.

54

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

JÄSENMAKSUALENNUKSET Työelämän ulkopuolella olevat voivat saada alennusta liiton jäsenmaksusta.

Jos sama henkilö kuuluu useampaan alennuskategoriaan, hän voi saada vain alennuksista suurimman. Alennusperusteesta on ilmoitettava kirjallisesti jäsenrekisteriin ja siitä on toimitettava todistus.

Alennusperusteen on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vähintään 3 kk, joka on samalla alennuksen vähimmäiskesto.

Alennus voidaan myöntää takautuvasti ainoastaan kuluvan vuoden jäsenmaksusta lukuun ottamatta jatkuvia puolisoja eläkeläisalennuksia, jotka tulevat voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraavan kalenterikuukauden alusta. Jos eläkeläisen alennus jäsenmaksusta on myönnetty v. 2013 tai aikaisemmin, sitä jatketaan automaattisesti eikä todistusta tarvitse toimittaa.

Lisäksi annamme jäsenmaksusta alennusta ekonomipuolisoille (tällöin toimitetaan jäsenetulehdet vain toiselle ja toinen saa alennuksen).

Lisätietoja www.sefe.fi, s-postilla: jasenrekisteri@sefe.fi tai puhelimitse 020 693 200.

RABATTER PÅ MEDLEMSAVGIFTEN Icke förvärvsarbetande kan få rabatt på förbundets andel av medlemsavgift. Om man är berättigad till flera rabatter kan man beviljas endast den största rabatten.

Grunden för rabatten bör meddelas skriftligt till medlemsregistret och ett intyg bör skickas in. Grunden för rabatten bör vara oavbrutet ikraft minst tre månader, vilket samtidigt är minimiperioden för rabatten. Retroaktivt beviljas rabatt på medlemsavgiften endast för det innevarande året med undantag av fortlöpande rabatter för maka/make/ sambo och pensionärsrabatter som trä­der i kraft tidigast i början av den kalen­ dermånad som följer på anmälan. Om pensio­närsrabatt har beviljats år 2013 eller tidigare fortsätter den automatiskt och något intyg behövs inte.

Rabatt på medlemsavgiften beviljas även åt ekonommakor/sambor (då postas medlemsförmånstidningarna till den ena och den andra erhåller rabatten).

Ytterligare information www.sefe.fi, e-post: jasenrekisteri@sefe.fi eller tel. 0201 299 246.

[ YHTEYSTIEDOT ] SUOMEN EKONOMILIITTO – SEFE RY Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229 e-mail etunimi.sukunimi@sefe.fi www.sefe.fi

FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE RF Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229 e-mail förnamn.efternamn@sefe.fi www.sefe.fi

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSKAP

VIESTINTÄ – INFORMATION

Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar jasenrekisteri@sefe.fi Sari Ridanpää, Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – Studerandemedlemmar Carita Erkkilä

Yhteystietojen muutokset voit tehdä myös internetin kautta: www.sefe.fi > Jäsenpalvelu > Omat sivut. Kirjaudu jäsentietoihin ensimmäisen kerran ­jäsennumerollasi ja henkilötunnuksen loppuosalla ja sen jälkeen olemassa olevilla ­käyttäjätunnuksillasi.

Ekonomi-lehti – Tidningen Ekonomi Alma 360 Markkinointi – Marknadsföring Nina Enberg Viestintä – Information Marianne Falck-Hvilstafeldt, Heidi Haapalainen Viestintäjohtaja – Informationsdirektör Eeva Riittinen-Saarno

URA- JA KEHITYSPALVELUT – KARRIÄRRÅDGIVNING OCH -UTVECKLING*

MUUT PALVELUT – ÖVRIGA TJÄNSTER

Palkkatieto – Lönerådgivning 0201 299 206 palkkaneuvonta@sefe.fi Urapalvelut – Karriärtjänster ura@sefe.fi Arja Parpala, Birgit Lindholm, Nina Juhava Ekonomirekrytointi – Ekonomrekrytering Sirja Kulmala-Portman, Taija Kääriäinen (vuorotteluvapaalla – alterneringsledig), Tiina Myöhänen-Astikainen Ammatillinen kehittyminen – Kompetensutveckling Hannele Heikinheimo, Birgit Lindholm, Anu Varpenius Työskentely ulkomailla – Arbete utomlands Arja Parpala Yksikön assistentti – Enhetens assistent Päivi Kutvonen Kehitysjohtaja – Utvecklingsdirektör Anja Uljas

Julkaisutilaukset – Beställning av publikationer Krista Salo Järjestötoiminta – Organisationsverksamhet Satu Taivainen

020 693 200 0201 299 246

LAKIYKSIKKÖ – JURISTENHET* Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister klo 9.00–12.00 Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205 Petteri Kivelä, Emilia Reinikainen, Riku Salokannel, Timo Voutilainen, Lasse Johansson, Johanna Hämäläinen Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning Jan Degerlund Yrityksen perustamisneuvonta – Startrådgivning för företagare Riku Salokannel, klo 9.00–12.00 Ulkomailla työskentelyn lakiasiat – Juridiska ärenden gällande ­utlandsarbete klo 9.00–12.00 Lasse Johansson, Emilia Reinikainen Työttömyysturvaneuvonta – Rådgivning i arbetslöshetsfrågor Susanna Rintala, ma–ti ja to–pe klo 9.00–12.00 Lakiyksikön johtaja – Juridiska enhetens direktör Jan Degerlund Työttömyyspäivärahat – Dagpenning vid arbetslöshet IAET Puhelinpalvelu, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600 IAET Jäsenasiat, ma–to klo 12–14 (09) 4763 7610 www.iaet.fi IAET-kassan asiakaspalvelupisteen (osoite Ratavartijankatu 2 B) aukiolo­ajat ma ja ke klo 10–15 sekä pe klo 10–13 (ti ja to suljettu). * Palveluille on myös sähköinen ajanvarauskalenteri > www.sefe.fi

EDUNVALVONTA – INTRESSEBEVAKNING Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka – Arbetsmarknads- och samhälls­politik Kosti Hyyppä, Antti Leino, Tage Lindberg, Riikka Mykkänen, Riikka Sipilä, Tuomas Viskari Koulutuspolitiikka – Utbildningspolitik Minna Nieminen, Eeva Salmenpohja Opiskelijatoiminta – Studerandeverksamhet Katri Haakana, Sini Jokinen, Tanja Hankia (perhevapaalla – föräldra­ledig) Yksikön assistentti – Enhetens assistent Salla Grönholm Edunvalvontajohtaja – Intressebevakningsdirektör Lotta Savinko

JÄSENYHDISTYKSET – MEDLEMSFÖRENINGAR Ekonomiyhdistykset – Ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, ­Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, ­Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, ­Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, ­Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, ­Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, ­Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, ­Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen–Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit – Expatriatekonomerna ry

Tapahtumakoordinaattori – Evenemangkordinator Erica Andersson Tutkimukset – Utredningar Juha Oksanen

HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMI Asiakashallinta – Kundförvaltning Tuija Mäkinen Talous – Ekonomi Leena Lillomäki, Suvi Viinikainen Hallintojohtaja – Förvaltningsdirektör Kirsi Hurme Toiminnanjohtajan sihteeri – Verksamhetsledarens sekreterare Teija Happonen Toiminnanjohtaja – Verksamhetsledare Aija Bärlund Informaatikko – Informatiker Ville Tolvanen, Ulla Niemelä (perhevapaalla – föräldraled.)

Opiskelijayhteisöt – Studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu Helsingin kauppatieteiden ­ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans ­Studentkår, Helsingfors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – Mer information: www.sefe.fi > SEFEstä > SEFE-yhteisö www.sefe.fi > Om SEFE > SEFE-samfund

KYLTERIYHDYSHENKILÖT – SEFES KONTAKTPERSONER Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö ­avustaa, kun h ­ aluat tietää SEFEn opiskelijapalveluista.

Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@sefe.fi.

Hanken: Päivi Hutukka Aalto: Lauri Kaipainen JY: Tuomo Tanttu LUT: Ella Laurila OY/LY: Jouni Nykyri ISY: Jenna Toivanen TaY: Vilma Järvinen VY ja Hanken Vasa Campus: Viktor Hollsten TSE: Veera Iliev ÅA: Marina Stenbäck

Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min.

0206- ja 0209-alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 3

55