Ekonomi 4/2013

4

E ko n o m i e n a m m at t i l e h t i

Julkisella sektorilla

Vaikutus­ mahdollisuuksia, joustavuutta ja säännöllisyyttä

Työelämän pelisäännöt

Työaikalaki ­koskee myös ylempiä ­toimihenkilöitä

Työllisyys tärkein tavoite Akavan Sture Fjäder: keskitetty tuloratkaisu On ekonomin etu

syyskuu 2013 Kylterit

Työltä mielekkyyttä, onnistumisia ja vastuuta ura

Avoin palkka­ politiikka on ­ rityksenkin etu y

Kauppahalli, Oulu, 22. ElOKuuTa 2013

Jarno Mettovaara ostaa päivällistä varten paavolalaisia porkkanoita T:mi Riikka Hyväriltä.

Miten tämä vaikuttaa sinuun?

Monet hakevat nyt ruualta aitoutta ja paikallisuutta. Pienet yritykset sekä ruokaosuuskunnat ottavat osuutta markkinoista. Mutta miten lähiruoka muuttaa elintarviketeollisuutta? Me Nordea Private Bankingissä seuraamme puolestasi maailman muutoksia, jotka muokkaavat sijoitusympäristöä.

Private Banking –palvelu sopii sinulle, kun sijoitettava varallisuutesi ylittää 250 000 euroa. Saat meiltä käyttöösi: • oman sijoitusjohtajan • tarvitsemasi asiantuntijat: salkunhoitajat, meklarit, varallisuudenhoidon juristit sekä vakuutusasiantuntijat • yksilöllisen suunnitelman varallisuutesi hoitoon.

Tervetuloa asiakkaaksemme. Varaa aika henkilökohtaiseen keskusteluun numerosta 08001 98989.

Lue lisää: nordeaprivatebanking.fi/vaikutus S ijoit usneuvonta | Ver ot us | Perhe oikeus | Perint ö suunnit telu | Vakuut us s ijoit taminen

[ Sisältö ] syyskuu / september 2013 E ko n o m i e n a m m at t i l e h t i

4

E ko n o m e r n a s fa c k t i d n i n g

34

Paha puhe pois

Pavlos Ylinen on johtajan ­urallaan sekä erottanut ihmisiä että eronnut itse. Suomalaisilta työpaikoilta hän haluaisi kitkeä erityisesti pahan puhumisen.

14

24

28

Syksyn työmarkkinaneuvotteluissa ei ole nyt paljoa tarjolla. Huomio on keskitettävä työllisyyttä ja työhyvinvointia parantaviin asioihin.

Anna-Leena Siliämaa näkee miten toinen puoli maailmasta elää. Hän hakeutui sosiaalista yrittäjyyttä ­tukevaan projektiin Ecuadoriin.

Julkisella sektorilla tarvitaan ekonomiosaamista. Miksi julkiselle sektorille kannattaa hakeutua ja osaako se kosiskella ekonomia oikein?

Jaossa niukkuutta

Palkattakin pärjää

Ekonomi virkamiehenä

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

3

[ Sisältö ]

[ Pääkirjoitus ]

Palkoista ei puhuta. ­Epätasa-arvoinen palkkapolitiikka ­puree ennen pitkää yritystä nilkkaan.................................. 12

Kapula..................................................22 Maineteko

OTTY ry auttaa korkeakoulutettuja työttömiä työllistymään.................... 27

Tiesitkö................................................ 37

Kylterit

SEFE tutki mitä kylterit odottavat ­työelämältä: mielekkyyttä, onnistumisia ja kehittymistä...........38

Chaker.................................................. 41 Työelämän pelisäännöt

Työsopimuksen ”Työaikalakia ei sovelleta” -ehto on ­useimmissa tapauksissa pätemätön................... 42

Tapahtuma....................................... 45 Marginaali......................................... 46

Pitenevä yhteinen ­tulevaisuus Keväällä tehtiin SEFEssä laaja tutkimus, jossa selvitettiin kauppa­tieteiden ylioppilaiden, kyltereiden, näkemyksiä ja ­odotuksia tulevalta työelämältään.

Kaikkien tärkeintä kyltereiden mielestä tulevassa työssä on työn merkityksellisyys. Toisena tulevat onnistumisen mahdol­ lisuudet ja kolmantena itsensä kehittäminen. Myös me jo mah­ dollisesti pitkäänkin työelämässä vaikuttaneet jaamme varmas­ ti nämä näkemykset. Kaikki me haluamme tehdä työtä, jolla on merkitystä meille itsellemme, mutta myös muille. Kun työ­ toverit ja kanssaihmiset arvostavat tekemäämme työtä, he myös ­arvostavat meitä. Jos oma työ ei tunnu mielekkäältä, se on paljon raskaampaa, se tuntuu työltä ja siitä puuttuu tekemi­ sen ilo. Arvostuksen kokeminen auttaa myös jaksamaan työssä pidempään ja jatkamaan työuraa.

Muutaman vuoden sisällä työelämään valmistuvat kylterit ottivat kantaa myös eläkeiän nousuun, oman työuransa pituu­ teen. Kolmannes on valmis lykkäämään eläkkeelle siirtymisikää ja toinen kolmannes puolestaan pitäisi eläkeiän nykyisellään.

Kolmannes ei osaa sanoa. Tämän päivän kylterillä on toden­ näköisesti runsaat neljäkymmentä vuotta työelämää edessään.

He myös aikanaan osaltaan vastaavat siitä, että meillä on elä­ kettä, jota nostaa.

On tärkeää, että me konkarit autamme nuoria työuran ­alkuun ja jaamme heille omaa osaamistamme ja annamme ­heille omaa aikaamme. Samalla kun me voimme tukea heitä työelämään oppimisessa me opimme itse tuoreempia näkö­ kulmia, uudenlaista asennetta ja konkreettisia taitoja uusien työvälineiden kesyttämiseksi. Muuttuvan työn ja työelämän ­kehittäminen on haaste meille kaikille. Meillä on pitkä yhtei­ nen tulevaisuus, tehdään siitä hyvä.

Omien verkostojemme kautta voimme myös osaltamme tukea työelämään hakeutuvien tuorei­ den ekonomien työllistymistä, tehdään se.

Rohkeutta syksyyn ja iloa ­elämään!

Eeva Riittinen-Saarno

päätoimittaja

Tapahtuu............................................... 48

Miika Kainu

Uutissaldo............................................ 5 3 x uusi työ........................................ 10 Ura

Yhteystiedot...........................................51

Päätoimittaja / Chefredaktör Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@sefe.fi, p. 0201 299 254 Asiakkuuspäällikkö / Kundchef Diana ­Törnroos, diana.tornroos@alma360.fi Tuottaja / Producent Anne Penttilä, ­ anne.penttila@alma360.fi Toimitussihteeri / Redaktions­sekreterare Marina Ahlberg, marina.ahlberg@alma360.fi Ulkoasu / Layout Jere Saarelainen, Mika Soikkeli (AD) Toimitusneuvosto / Redaktionskommittén Eeva Riittinen-Saarno, Aija Bärlund, Riikka Mykkänen, Satu Taivainen SEFEstä sekä Alma 360

Julkaisija / Utgivare Sefe ry – Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.sefe.fi Kustantaja / Redaktion Alma 360, PL 502, 00101 Helsinki www.alma360.fi www.ekonomilehti.fi

4

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Alma 360, myyntipäällikkö Kari Salko, kari.salko@alma360.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer SEFE, Heidi Haapalainen, heidi.haapalainen@sefe.fi Osoitteenmuutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@sefe.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset / Prenumerationer (ei-jäsenet) Alma 360, ekonomi@alma360.fi, myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset Hinta / Pris 65 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Jussi Kaakinen Paperi / Papper kannet ­MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 24.10.2013, jäsenyhdistysten tiedotteet 25.9.2013 mennessä SEFEen: heidi.haapalainen@sefe.fi.

Nästa Ekonomi utkommer 24.10.2013, meddeland­en från medlemsföreningarna senast 25.9.2013 till SEFE: heidi.haapalainen@ sefe.fi. Ekonomi ei vastaa tilaamatta lähetettyjen k ­ irjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä ­palauttamisesta.

441 619 Painotuote

PEFC/02-31-151

Kuva: Lotta Hanski

Ota 1. askel!

Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry tukee työikäisten ja heidän perheidensä terveyttä, työkykyä ja hyvinvointia järjestämällä lapsiperheille ja työikäisille aikuisille 1. askel-hyvinvointijaksoja noin 30 kohteessa ympäri Suomen. RAY rahoittaa PHT ry:n toimintaa, joka alkoi 1.1.2012.

Ota ensimmäinen askel omaan hyvinvointiisi ja hae mukaan! www.pht.fi

Nuorkauppakamarin maailmanjärjestön puheenjohtaja Chiara Milani kutsuu aktiivisia n ­ uoria liittymään nuorkauppakamaritoimintaan.

JCI:n puheenjohtaja Chiara Milani:

Vastuu kuuluu kaikille Suomessa vieraillut JCI:n eli nuorkauppakamarin maailmanjärjestön puheenjohtaja Chiara Milani kaipaa jokaiselta yhteiskunnan jäseneltä sosiaalista vastuuta. Yksi keskeisimmistä syistä niin maailmantalouden kriisiin kuin yhteiskunnasta syrjäytymiseenkin on Milanin mukaan vastuullisuuden puute. Ilmiön taustalla hän näkee esimerkiksi pitkään jatkuneen yksipuolisen oikeuksien korostamisen. ”Ihmisillä on oltava oikeuksia, mutta niiden rinnalla vastuullisuus on ikään kuin unohtunut. Vastuu näkyy esimerkiksi valmiutena uhrauksiin silloin, kun tilanne sitä vaatii, riippumatta omasta roolista yhteiskunnassa. Kun yksilöt ottavat vastuuta, se heijastuu koko yhteiskuntaan. Emme voi parantaa vallitsevaa tilannetta, jollemme aloita itsestämme”, Chiara pohtii.

Vierailunsa aikana Milani tutustui muun muassa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tukevan Tukikummit-säätiön toimintaan. ”Nuorten syrjäytyminen on todellinen ongelma myös muualla Euroopassa. Parhaiten tuemme nuoria opettamalla vastuunkantoa ja kertomalla, miten omat elämäntavat ja valinnat vaikuttavat yhteiskuntaan.”

Suomessa 75 paikallista nuorkauppakamariyhdistystä tarjoavat väylän ottaa vastuuta ja tehdä konkreettisia tekoja paremman yhteiskunnan puolesta. ”Kehittämällä itseämme kehitämme yhteiskuntaa”, kiteyttää Milani ja kutsuu aktiivisia nuoria liittymään nuorkauppakamaritoimintaan.

Italialainen Chiara Milani johtaa kansainvälistä nuorkauppakamari­järjestöä

ensimmäisenä eurooppalaisena naisena. ”Tämä on sekä suuri etuoikeus että velvollisuus. Roolissani edustan nuorkauppakamarin jäseniä kautta maailman, mutta syntyperäni puolesta ja tänä taloudellisesti herkkänä aikana myös omaa maanosaani.

Esimerkilläni toivon lisäksi rohkaisevani naisia tähtäämään korkealle.”

”Kun yksilöt ottavat vastuuta, se heijastuu koko yhteiskuntaan.

Emme voi parantaa tilannetta, jollemme aloita itsestämme.”

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

5

[ Uutissaldo ] ”Ole oma itsesi ja unohda stereotyyppiuramallit.

Työurallakaan ei kannata elää ns. sitku (sitten kun…)

-asenteella, sillä elämä on tässä ja nyt, se ei odota.”

Sefen blogi Nyt paremmin ­luettavissa tabletista tai kännykästä. sefe.fi

Tutkimuspäällikkö Juha Oksanen SEFEn blogissa

-11 %

Q2:n konkurssit Euroopassa Bisnode Finlandin tilasto­ jen mukaan Euroopassa asetettiin konkurssiin vuo­ den 2013 toisella neljän­ neksellä 10,55 prosenttia vähemmän yrityksiä kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Valitetta­ vasti Suomessa konkurssit lisääntyivät 13,1 prosenttia tämän vuoden kakkos­ kvartaalilla verrattuna Q2:een 2012.

+25 °C Ihanteellinen työskentely­ lämpötila Cornellin yliopisto tutki lämpötilan vaikutusta työtehoon. +18 asteen lämpötilassa vakuutus­ yhtiön työntekijät tekivät 44 % vähemmän työtä.

Kylmyys sekä laski työ­ tehoa että haittasi keskit­ tymistä. Tehokkaimmil­ laan työntekijät olivat +25 C-asteessa.

83 %

Nuoret käyttävät WhatsAppia WhatsApp on neljänneksi tärkein kommunikointivä­ line sähköpostin, puhelin­ soiton ja Facebookin jäl­ keen. 83 % tutkituista Vaasan yliopiston 20–25-vuotiaista opiskeli­ joista käytti WhatsAppia.

Se on älypuhelimille so­ veltuva, ilmainen suorien viestien lähettämiseen tarkoitettu palvelu.

6

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

Opetuspalkinto Lappeenrantaan Suomen Ekonomiliitto SEFEn opetuspal­ kinnon 2013 voittajaksi valittiin Enklaavi ry:n esityksestä ”Master’s Program in International Marketing Management (MIMM)” -maisteri­ ohjelma Lappeenrannan teknillisestä yliopis­ tosta. Palkinnon vastaanottivat ohjelman vastuuprofessorit Sanna-Katriina Asikainen, Olli Kuivalainen, Sami Saarenketo sekä Liisa-Maija Sainio.

Vuoden 2013 Opetuspalkinnon teemana oli Paras Maisteriohjelma. Kilpailussa etsittiin maisteriohjelmaa, jonka osaamistavoitteet oli selkeästi määritelty, joka tuki yleisten ja siir­ rettävien taitojen kehittämistä, joka huomioi kansanvälisyyden ja yrittäjyyden ja joka ylläpiti hyviä yhteyksiä liike-elämään.

Palkintoraati painotti perusteluissaan mais­ teriohjelman ainutlaatuisuutta, mutta samalla sen rakentamisessa käytettyjen käytänteiden monistettavuutta. Kiitosta sai akateemisten taitojen ja työelämässä tarvittavan käytännön osaamisen yhteen nivominen. MIMM-ohjelma valikoitui voittajaksi myös selkeän rakenteen­ sa, edistyksellisten opetuskäytäntöjensä sekä jatkuvan kehittämistyönsä takia.

Opetuspalkinto meni myös viime vuonna Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon.

6 000 euron opetuspalkinto luovutettiin voittajille Kauppatieteellisen alan valtakunnal­ lisessa tapaamisen yhteydessä 19.8.2013 Lap­ peenrannassa. Lisäksi palkittiin voittajaesityk­ sen tehnyt opiskelijajärjestö 1 000 eurolla.

Sukupuoliero työ- ja eläkevuosissa Miehet tekevät keskimäärin noin kaksi työvuotta yhtä eläkevuotta kohti riippumatta siitä, mikä heidän sosioekonominen asemansa on. Työvuosien ja eläkevuosien välinen suhde on miltei sama työntekijöillä ja toimihenkilöillä.

Naisilla työvuosia yhtä eläkevuotta kohti on vähemmän kuin miehillä. Vähiten työvuosia yhtä eläkevuotta kohti on työntekijäammateis­

sa toimineilla naisilla, 1,3 vuotta. Sukupuolten väliset erot ovat suurempia kuin erot sosioekonomisten ryhmien välillä.

Tiedot ovat peräisin Eläketurvakeskuksen tutkimusrekisteriin perustuvista ennakkolas­ kelmista. Niissä ei ole huomioitu työttömyystai työkyvyttömyyseläkkeiltä vanhuuseläkkeel­ le siirtyneitä.

Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund – SEFE ry on kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden ja alan opiskelijoiden palvelu- ja etujärjestö.

Haussa Suomen markkinointihenkisin insinööri Suomen markkinointihenkisintä insinööriä etsitään Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL ry:n kilpailussa. Kilpailu korostaa insinööri- ja markkinointiosaamisen yhdistämisen tärkeyttä suomalaisten yritysten kilpailukykytekijänä. Kilpailuaika oli 17.6.– 3.9.2013 ja voittaja julkistetaan Teknologia 13 -tapahtuman yhteydessä pidettävässä seminaarissa 1. lokakuuta Messukeskuksessa.

Julkinen yritysrahoitus auttaa kasvamaan

Thinkstock

KTM Ilkka Ylhäisen väitöskirjan tulosten mukaan julkinen yritysrahoitus edesauttaa yrityksiä laajentamaan toimintaansa. Finnveran myöntämää julkista rahoitusta saaneet yritykset lisäsivät investointeja, kasvoivat nopeam­min ja palkkasivat enemmän työntekijöitä kuin muut yritykset.

Toisaalta julkisen rahoituksen vaikutus työn tuottavuuteen osoittautui pääsääntöisesti negatiiviseksi tai tilastollisesti ei-merkitseväksi, mikä osaltaan kyseenalaistaa kyseisen politiikkatoimenpiteen mahdollisuuksia tukea pitkän aika­välin kasvua.

Havaintojen perusteella aiemmin saatu julkinen rahoitus lisää todennäköisyyttä saada uutta tuettua rahoitusta myös jatkossa. Väitöskirjassa osoitettiin lisäksi, että pkyritysten rahoituskustannukset ja pankkiriippuvaisuus ovat korkeimmillaan elinkaaren alkuvaiheessa.

Pk-yritysten kohtaamat rahoituskustannukset ovat alentuneet vuosien saatossa. Toisaalta voimakkaan taantuman ja eritoten 90-luvun laman ja pankkikriisin aikana syntyneiden kohorttien havaittiin maksavan edelleen korkeam­ pia rahoituskustannuksia ja käyttävän pankkirahoitusta vähäisemmässä määrin kuin muiden, myös sen jälkeen kun yritysten luottokelpoisuus oli kontrolloitu.

KTM Ilkka Ylhäisen kansantaloustieteen väitöskirja Essays on the Economics of Small Business Finance (Esseitä pk-yritysten rahoituksesta) tarkastettiin elokuun alussa ­Jyväskylän yliopistossa.

Liiton muodostavat 25 ekonomiyhdistystä ja 13 opiskelijayhteisöä.

Maailma, jossa futuuria ei lueta kristallipallosta.

Hae SEFEn toimikuntiin kaudelle 2014–2015 Ekonomi- ja kylterijäsenenä voit vaikuttaa SEFEn jäsenten asemaan työelämässä ja yhteiskunnassa sekä olla kehittämässä kauppatieteellistä koulutusta.

Haemme aktiivisia toimijoita seuraaviin toimikuntiin: Työelämätoimikunta Koulutuspoliittinen toimikunta Molempiin toimikuntiin valitaan 5–8 jäsentä.

Lisätietoja ja hakuohjeet SEFEn verkkopalvelusta

sefe.fi/toimikunnat Hakuaikaa on 15.11.2013 saakka.

SUOMEN EKONOMILIITTO – FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE RY Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki p. 0201 299 299 info@sefe.fi www.sefe.fi

[ Uutissaldo ]

lifx.co

Toimitusjohtajat aikovat panostaa someen Eventforum Finland Oy:n toukokuussa 2013 toteuttaman YritystapahtumaTrendit 2014 -tutkimuksen mukaan 52 % toimitusjohtajista vastasi somen kuuluvan vuoden 2014 markkinoinnin painotuksiin yrityksessään. Vuodesta 2013 kasvua some-panostuksiin arvioitiin olevan yhteensä noin 10 %. Somen lisäksi toimitusjohtajat arvioivat yritysten muiden markkinointipanostusten kohdistuvan ensi vuonna viestintään, digimainontaan sekä tapahtuma- ja printtimainontaan.

Akavan ansio­merkkejä 2013 Pronssinen ansiomerkki: Koivisto Pirjo, Pirkanmaan Ekonomit Luostarinen Jarmo, Savonlinnan Seudun Ekonomit Tamminen Raimo, Porin Seudun Ekonomit Pronssinen ansiomerkki ­hopeisin lehvin: Aapakari Markku, Keski-Suomen Ekonomit Kuha Rita, Vaasan Ekonomit Lepistö Kaarlo, Vaasan Ekonomit Mäkinen Merja, Kainuun Ekonomit Tapola Veikko, Riihimäen–Hyvinkään Ekonomit Hopeinen ansiomerkki: Kapanen Airi, Turun Seudun Ekonomit Kääriäinen Tuula, Suur-Savon Ekonomit Lähdesmäki Heikki, Lapin Ekonomit

Tulevaisuuden ­aikakauslehti ­Verkkomedian määrän kasvaessa aikakauslehtien markkinatilanne muuttuu. VTT:n tuoreessa selvityksessä korostuvat kuluttajan kokema arvo ja kokemuksellisuus tulevaisuuden aikakauslehden kehityksen lähtökohtana.

Tulevaisuuden aikakauslehti on painetussa, sähköisessä ja mobiilissa mediassa näkyvä brändi ja tiivis yhteisö, joka ­syntyy mediabrändin ympärille.

Aikakauslehtipalvelu on kuluttajan käytettävissä useiden kanavien kautta ja kuluttaja voi vaikuttaa palvelun sisältöön.

Kun eri kuluttajasegmenttien tarpeet ja kokemuksellisuus on mahdollisimman hyvin huomioitu, kuluttajilla on tärkeä rooli ­aikakauslehtipalvelussa ja palvelu tuntuu räätälöidyltä.

8

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

LIFX-valon väriä ja kirkkautta voi kontrolloida älypuhelimen sovelluksella.

Älyvalot tulevat Tulevaisuuden valaisimet saattavat olla älypuhelimeen verrattavia monitoimilaitteita. Tulevaisuuden kodissa valaistuksen suunta, voimakkuus ja väri voivat mukautua automaattisesti esimerkiksi sen mukaan, katsovatko asukkaat televisiota, syövätkö he illallista tai missä osassa huonetta he oleskelevat. Ikkunan viereen sijoitettujen valojen sävy puolestaan kertoo, mikä on ulkoilman lämpötila. Tapettiin printattu valokatkaisin huomaa, kun asukkaat astuvat huoneeseen.

Työpaikalla älykäs valaistus voi auttaa vuorotyötä tekeviä sopeutumaan vuorokausirytmin muutoksiin. Samalla älyvalaistus saattaa säästää energiaa jopa

80 % perinteiseen valaistukseen verrattuna. Kymmenen vuoden kuluttua helppokäyttöiset valaisinjärjestelmät voivat olla jo osa kuluttajien arkipäivää. Valaisinjärjestelmät toimivat yhä useammin langattomasti ja niiden ohjaamiseen voidaan käyttää esimerkiksi matkapuhelinta. ”Ennakoidaan, että älyvalaisusta tulee keskeisimpiä trendejä asioiden ja esineiden internetistä puhuttaessa. Nyt olisi tärkeää tunnistaa teknologian uusia sovelluskohteita ja luoda niiden ympärille uutta liiketoimintaa. Sovellusmarkkinoilla on tilaa ja mahdollisuuksia myös pienille yrityksille”, sanoo VTT:n tutkimusprofes­ sori Heikki Ailisto.

Vihreä kampus voitti Lappeenrannan teknillinen ­yliopisto (Lappeenranta University of Technology, LUT) on voittanut maailmanlaajuisen Sustainable Campus Excellence Award -kilpailun kampus-sarjan. Kilpailu käytiin neljässä eri sarjassa: rakennukset, kampusalue, integraatio sekä opiskelijaprojektit. Excellence in Campus -kategoriassa palkinnot jaettiin kestävää kehitystä ja vihreää teknologiaa konkreettisti edistävien tekojen ja näyttöjen perusteella.

LUT:n Green Campus yhdistää tieteen,

akateemisen koulutuksen sekä yliopiston yhteiskunnalliset tehtävät kilpailun palkintoraadin mielestä Campus-sarjan kilpailijoista edistyneimmin.

Kaikki neljä kategoriaa käsittävässä finaalissa oli mukana 16 yliopistoa ympäri maailmaa. Kilpailun järjesti kansainvälinen ISCN (International Sustainable Campus Network) -verkosto, jonka jäseniin lukeutuvat muun muassa Yale, MIT, Oxford, Stanford sekä Harvard. Suomesta LUT:n ohella verkostoon kuuluu Aalto-yliopisto.

tulossa NBF:iin?

Oletko osallistumassa Nordic Business Forumiin Jyväs­ kylässä 26.–27.9.2013? SEFE järjestää cocktail-tilaisuuden torstaina 26.9. varsinaisen seminaariohjelman jälkeen Jyväs­kylän Paviljongissa. Varmista viime hetken paikkasi tapahtumakalenterin kautta osoitteessa tapahtumat.sefe.fi ja tule verkostoitumaan muiden ekonomien kanssa!

Vielä ehtii vuoden laatuinnovaatioksi Vuoden 2013 laatuinnovaatio -kilpailun osallistumis­ aika päättyy 30.9. Kilpailun tavoitteena on lisätä Suomessa syntyvien innovaatioiden määrää ja kohottaa niiden tasoa. Sarjojen voittajat saavat näkyvyyttä sekä kutsun kansainväliseen innovaatiokonferenssiin. www.laatukeskus.fi

Sefe kehittää ja kouluttaa

Kehity, virkisty, ­verkostoidu!

SEFE järjestää vuosittain ammatillisen kehittymisen tapahtumia eri puolilla Suomea.

Koko päivän teemakoulutus – ajankohtainen, kaikkia k ­ iinnostava aihe.

Puolen päivän tietoiskut – tiiviissä paketissa eväitä omaan ­kehittymiseen.

Webinaarit – kaikkien saatavilla, ajasta ja paikasta riippumatta.

Asiantuntijoina kaikissa oman alansa parhaat osaajat.

Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: www.sefe.fi/koulutukset

Koko päivän teemakoulutus 2013 Be the Change – Muutoksessa johtamisen ja elämisen taito 28.10. Helsinki 6.11. Kuopio Lämpimästi tervetuloa mukaan muutosta ja muutoksessa johtamista ja elämistä aivan uudesta näkökulmasta tarkastelevaan valmennukseen!

Tässä valmennuksessa opimme ymmärtämään organisaation, ryhmän ja yksilön dynamiikkaa jatkuvassa muutoksessa.

Lisäksi kehitämme mallin, jonka pohjalta kukin voi kehittää oman organisaationsa muutosprosessia. Muutos on matka ja matka opettaa matkaajaa.

Valmentajina Annika Ranta, Timo Ropponen ja Vesa Puro­ kuru, Humap Oy. Puolen päivän tietoiskut syksy 2013 Lisämyynnillä huipputuloksiin 26.9. Lahti Yrityksen tai organisaation jokainen työntekijä on myös oman organisaationsa käyntikortti ja myyjä. Erilaisia asiakaskohtaamisia, sisäisiä ja ulkoisia, tapah-

tuu kaikilla tasoilla työtehtävästä tai asemasta riippumatta.

Tämä on vahvasti asenteisiin vaikuttava, erittäin innostava valmennuspäivä, jonka tavoitteena on virittää asiakaskohtaamiset uudelle tasolle ja saada jokaisen työntekijän osaaminen ja taidot organisaation käyttöön ja hyödyksi.

Valmentajana Jukka Rantala, Balentor Oy. Työyhteisön psykologinen ­pääoma 1.10. Tampere Tulevaisuuden pääomaa ei ole vain aineellinen, osaamis- eikä sosiaalinen pääoma, vaan myös psykologinen pääoma. Psykologisella pääomalla tarkoitetaan sinnikkyyttä, optimismia, itsetuntemusta ja kykyä oppia epäonnistumisista. Korkealla psykologisella pääomalla on todettu olevan vahva yhteys työn iloon.

Tässä valmennuksessa opimme ymmärtämään, mitä psykologinen pääoma on ja miten sitä voidaan soveltaa käytäntöön.

Valmennuksesta saat lisäksi eväitä omasta itsestä huolehtimiseen, muutoksen ja epävar-

Ylärivissä vasemmalta: Annika Ranta, Timo ­Ropponen, Vesa Puro­kuru, Päivi Nurmesniemi, Anne-Maria Lehtinen.

Alarivi: Ilari Salmi, Pirta Aaltonen, Jukka Rantala

muuden sietämiseen sekä out of the box -ajatteluun.

Valmentajana Ilona Rauhala, Ilona Rauhala Oy. Mindfulness tuloksenteon ­tehostajana ja (työ)hyvinvoin­ nin rakentajana 3.10. Rauma Tasapainoa ja parempia stressinhallinta-taitoja? Niitä voit saada tietoisen läsnäolon harjoituksilla. Tässä valmennuksessa opit olemaan tietoisesti läsnä tässä hetkessä, mikä tehostaa toimintaasi eri elämänalueilla lisäten keskittymiskykyä, parantaen vuorovaikutusta ja rauhoittaen mieltä. Mindfulness-harjoittelusta on hyötyä myös fyysisen hyvinvoinnin näkökulmasta, ­kuten on tutkitusti todettu.

Valmentajana Päivi Nurmes­ niemi, Hyvä Flow Coaching & ­Consulting Oy. Kaikkien aivot käyttöön 10.10. Turku 21.11. Lappeenranta Uutta ajattelua ja dialogia kehittävä valmennus! Valmennuksen tavoitteena on haastaa osallistujat näkemään laadukkaan ajattelun merkitys omassa ja oman työryhmänsä toiminnassa, antaa muutamia käytännön menetelmiä yhdessä ajattelemisen avuksi sekä ravistella osallistujien omaa ajattelua.

Valmentajina Anne-Maria Lehtinen ja Pirta Aaltonen, HRM Partners Oy. Kiireen kesytys 22.10. Jyväskylä Kiireenkesytys® on suomalainen työkulttuurin kehittämisen kon-

septi, joka antaa uusia näköaloja ja eväitä kiireen hallintaan erilaisille ihmisille ja yhteisöille. ­Hyvinvointi lisääntyy, kun voi osallistua oman työnsä kehittämiseen.

Kouluttajana konseptin kehittäjä Anja Kulovesi-Leino, Sun Innovations Oy. Työpaikan vuorovaikutustaidot 14.11. Vaasa Hyvät vuorovaikutustaidot kuuluvat kaikille ja ovat tärkein yksittäinen työyhteisön hyvinvointiin ja viihtyvyyteen vaikuttava tekijä.

Olemme kuitenkin kaikki erilaisia ja jokaisella meillä on omat vahvuutemme ja kehityskohteemme. Kuinka voisi paremmin ymmärtää eri tavalla toimivaa kollegaa ja saada tiimityö toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla?

Tässä koulutuksessa pureudumme hyvin käytännönläheisesti ja hauskasti ihmisten erilaisuuteen ja opimme ymmärtämään erilaisia vuorovaikutustyylejä. Jokainen saa myös testata oman vuorovaikutustyylinsä.

Kouluttajana Riitta Saari­ kangas, Zulia Oy. EkonomiEsimies kehittyy – ­Ledarskap för Ekonomen Kokonaisuus, joka vie uralla eteenpäin – Utbildning som för dig framåt i din karriär Lähikoulutus (28h) Itsetuntemuksen kautta muutokseen.

Hinta 400 €/200 €, ilman yöpymistä.

Helsinki: 4.–5.10. ja 25.–26.10., seuraavat toteutukset 2014.

Ryhmäcoaching (9 x 2,5 h) Yhteisdynamiikalla uuteen kasvuun. Hinta 500 €/250 €, seuraavat toteutukset 2014.

Gruppcoaching (9 x 2,5 h) Dynamisk samverkan ger nya lösningar. Pris 500 €/250 €, följande grupp 2014.

Webinaarit, tulossa syksyllä 2013.

Tarkemmat tiedot: www.sefe.fi/ekonomiesimies Ilmoittautuminen: www.sefe.fi/tapahtumat E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

9

Nokia-uralta potkua omaan yritykseen

uusi työ

MBA Santtu Vehosalmi, 41 Nokia > iSearch Group Oy

Teksti Soila Eräniemi TEXT marina ahlberg, michaela von kügelgen Kuvat aleksi poutanen, laura vuoma, cloetta

M

paketin reilu vuosi sitten. Hetken vapaan ja yrittäjä­ kurssin myötä syttyi kimmoke lähteä yrittäjäksi.

Yhdessä lukioaikaisen ystävän kanssa perustettu, työllistämis­ palveluihin keskittyvä yritys, iSearch Group Oy näki päivänvalon kuluvan vuoden toukokuussa. Yritys tuottaa työllistämispalveluita sekä työnantajien että työnhakijoiden tarpeisiin. Sillä on toimin­ taa pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. ”Tarjoamme yrityksille ja työnantajille rekrytointipalveluja, ­soveltuvuustestejä sekä erityisesti asiakaspalvelun kehittämiseen liittyvää konsultointia. Emme halunneet myöskään unohtaa työn­ hakijoita, joita lisääntyvien yt-neuvotteluiden kautta valitettavasti näyttää joka hetki tulevan lisää. Työnhakuvalmennuspalettiimme kuuluu muun muassa työnhakijan avainosaamisen kartoittaminen sekä sparraus erilaisia työnhakutilanteita varten.”

Vehosalmen mukaan työllistämispalveluissa on hyvin tilaa pal­ velun laatuun panostavalle uudelle yritykselle. ”Vaikka alalla on monenlaisia toimijoita, tarjotut palvelut ovat usein epäselviä. Esimerkiksi palveluiden hinnoitteluun liittyvät tiedot ovat saattaneet unohtua verkosta kokonaan. Valttinamme ovat selkeät palvelukuvaukset ja -paketit, jotka mahdollistavat tar­ vittaessa vaikkapa franchise-toiminnan aloittamisen.”

Yritys on myös aktiivisesti mukana erilaisissa sosiaalisen ­median kanavissa ja osallistuu niissä ajankohtaiseen työmarkki­ noita tai asiakaspalvelua koskevaan keskusteluun. Työnhaku taan­ tumassa ei ole helppoa kenellekään, mutta Vehosalmen mukaan erityisen kivikkoista se on ikääntyville. ”Jo 50 vuotta on jonkinlainen rajapyykki, jonka jälkeen työ­ paikkahaastatteluun pääseminen on valitettavan vaikeaa. Pyrimme verkostoitumisen kautta saamaan myös näitä ihmisiä mukaan.”

Oletko äskettäin siirtynyt tai siirtymässä uusien haasteiden pariin ja haluaisit kertoa siitä muillekin tällä palstalla?

Ilmoit­taudu toimitukseen: anne.penttila@ alma360.fi.

Poiminnat santun uralta

1998 nimitetään Nokia Mobile Phonesin palvelukseen Singaporessa

1997 valmistuu Helsingin kauppakorkeakoulusta kansainvälisen kaupan linjalta (BBA)

10

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

atkapuhelinyhtiö Nokian palveluksessa ollut Santtu­ Vehosalmi otti vastaan tarjotun irtisanoutumis­

1999 muuttaa takaisin Suomeen, Nokiaura jatkuu

2005 jälleen Singaporeen Nokian Aasian asiakastukea vetämään

2010 paluu Suomeen luomaan asiakaslähtöistä palvelumallia Nokiaan

2010 työn ohessa suoritetun MBA-tutkinnon valmistujaiset Henley Business Schoolissa

2013 perustaa oman yrityksen, työllistämispalveluihin keskittyvän iSearch Group Oy:n

2012 Nokiatyösuhde päättyy

[ 3 x uusi työ ]

Från stadsyran till livfullt lugn på landet

Nya utmaningar som smakar tuggummi

Ekon. stud. Ina Ahlroos, 32 Oy Asipex Ab > Fma Ina Ahlroos Tmi

EM Alexandra Rehnberg, 32 Felix Abba Oy Ab > Oy Cloetta Suomi Ab

INa Ahlroos beslut om att bli egenföretagare var inte all­ deles lätt. Som investeringsassistent på Asipex hade Ahlroos haft ett tryggt jobb i nio år, först som deltidsanställd i sam­ band med Hankenstudierna och senare på heltid. ”Jag gillade stadens och businessvärldens puls och en snabb karriär intresserade mig. Fördelen med ett litet företag såsom Asipex var att jag fick jobba med många olika arbets­ uppgifter inom varierande investeringsprojekt. Jag lärde mig mycket och trivdes utmärkt.”

Samtidigt längtade Ahlroos efter en annan livsstil. ”Allt ändrades när jag fick barn och vi skaffade ett hus på landet. Jag började se annorlunda på livet och mina värde­ ringar ändrades. Det betyder inte att jag ser negativt på job­ bet jag haft tidigare, men det var inte längre något för mig.”

Ahlroos letade aktivt efter arbete i trakten, men syssel­ sättningsläget såg dåligt ut. Då dök det upp ett intressant er­ bjudande via hennes hobby som tränare. ”Via bekanta från handbollen fick jag erbjudandet att börja sköta faktureringen för Gårdskulla Gård i Sjundeå. Nu gällde det bara att starta eget, bekanta sig med lantbruks­ näringen och Gårdskullas verksamhet.”

Via det första uppdraget följde nästa och Ahlroos får nu dra nytta av tidigare erfarenheter av projektstyrning. ”Jag ska agera som producent för en kulturdokumentär där öst möter väst och som utspelar sig i Kina.”

Ina Ahlroos känner att hon har hittat rätt i karriären. ”Jag får jobba på och från landet, jag är självständig och kan planera min tid mellan familj och arbete och har nu även möjlighet att slutföra mina magisterstudier.”

Alexandra rehnberg hör till de lyckligt lottade som genast efter studierna fått börja jobba med det hon stu­ derat, alltså marknadsföring.

Efter nio år på Felix Abba kän­ de hon ändå att det var dags för omväxling och byte av bransch. Nu jobbar hon som produktgruppschef för Jenkki på Cloetta Finland. ”Jag hade en känsla av att jag stod på stället. Jag utveck­ lades inte och hade redan gjort allt jag kunde göra på mitt fö­ regående jobb.”

Under de nio åren på Felix Abba hann hon jobba med många olika produktgrupper och de mångsidiga arbetsupp­ gifterna gav en bra grund för det nuvarande jobbet på Cloetta. Tillsammans med stu­ dierna i internationell mark­ nadsföring på Åbo Akademi

hade hon de rätta redskapen för det nya jobbet. ”Jag har enorm nytta av mina tidigare arbetserfaren­ heter. Jag jobbade upp mig steg för steg och lärde mig konkret om marknadsföring”, berättar Rehnberg.

Trots den breda erfaren­ heten bjuder tuggummi­ branschen på nya utmaningar och hon har fått sätta sig in i hur marknaden fungerar. ”Jag måste hela tiden ha koll på vad som händer inrikes och ute i världen.”

Rehnberg har jobbat på Cloetta se­ dan mars och börjar så små­ ningom lära sig branschen, men det tar sin tid. ”Det sägs att man ska job­ ba ett år för att gå igenom alla faser och det kommer mycket nytt ännu.”

För Åbobon Rehnberg var det viktigt att den nya ar­ betsplatsen skulle finnas i Åboregionen. ”Jag har en tvåårig dotter och kan inte jobba långt hem­ ifrån.”

Beslutet att byta jobb har hon inte ångrat en enda gång. ”Jag trivs bättre och bättre för varje dag som går. Sam­ tidigt stärks också känslan av att det var rätt beslut. Det är viktigt att både arbetet och arbetsmiljön är motiverande.

Det jag var ute efter med det nya jobbet har uppfyllts.

Jag ville ha något nytt, mångsidigt och jobba mer internationellt. Dessutom har jag trevliga kolleger”, säger Alexandra Rehnberg.

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

11

[ ura ]

Oikeudenmukaista palkkaa?

Toimenkuva, vastuu, rooli, koulutus, työehtosopimus vai pärstäkerroin?

Oikeudenmukainen palkkaus ottaa huomioon työn vaativuuden ja työssä suoriutumisen.

Teksti Helinä Hirvikorpi

Organisaatiollamme on selkeästi määritelty, yhteisömme yleistä palkkatasoa ja -kehitystä ohjaava palkkapolitiikka:

2011

(N=132)

9,8 % 2013

18,9 %

28,8 %

(N=80)

7,5 %

11,3 %

S

16,3 %

47,5 %

Lähde: Alexander Pay Managementin palkkatutkimus 2011 ja 2013

uomalaisille oma palkka on tabu. Tilille tupsahtavaa summaa ei kerrota muille, oltiin siihen sitten tyytyväisiä tai tyytymättömiä. Kun olemme pidättyväisiä, työnantaja saattaa hyötyä siitä. Tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus eivät aina toteudu.

Asiantuntija Johanna Maaniemi työskentelee Alexander Pay Management ­-yrityksessä peruspalkkausjärjestelmien ja kannustejärjestelmien parissa ja on hiljattain väitellyt aiheesta Aalto-yliopistossa.

Palkkaperusteiden täytyy olla selkeät, jotta ihminen ymmärtää miksi oma palkka on juuri tämä. Vaikka ­kenenkään palkkoja ei tehtäisikään julkisiksi, täytyisi perusteiden olla avoimet.

12

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

Maaniemi tarkasteli väitöskirjassaan ­oikeudenmukaisuuden kokemusta palkka-­ asioissa. ”Tutkin asiaa negaation kautta eli millaisia epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia ihmiset kokevat peruspalkkauksessa. Keskityin erityisesti työsuorituksen arviointiin perustuvaan palkkaukseen.”

Peruspalkkausperusteet ovat muuttuneet. Aiemmin palkkaa tuli automaattisesti lisää kertyneistä työvuosista, kokemus­ lisänä. Tästä on pitkälti luovuttu ja tilalle ovat tulleet työn vaativuuden ja työsuorituksen arviointiin perustuvat järjestelmät.

Nykypäivänä tes-korotus on monelle työntekijälle ainoa odotettavissa oleva palkankorotus. ”Taustalla on pyrkimys kannustaa ihmisiä, kun työsuorituksella ja pätevyydellä on vaikutusta palkkaan. Tutkimus osoittaa, ­että vaikutukset riippuvat siitä, kuinka oikeudenmukaisiksi järjestelmät koetaan, miten yksilöä arviointiprosesseissa kohdellaan eli miten itse arviointiprosessi hoidetaan”, Maaniemi sanoo.

Oikeudenmukaisuuden kokemus on keskiössä. ”Menettelytavoilla on siis väliä. Niillä on merkittäviä vaikutuksia asenteisiin, käyttäytymiseen ja organisaatioon sitoutu-

miseen. Epäoikeudenmukaisuuden kokemuksella on yhteys muun muassa haluun vaihtaa työpaikkaa”, Maaniemi painottaa.

Pyydä perustelut Epäselvä palkkapolitiikka vaikuttaa yrityksen työilmapiiriin, motivaatioon ja sitoutumiseen.

Toimitusjohtaja Anna Ylikorkala Alexander Pay Managementista sanoo, että onneksi monissa organisaatioissa ja epäselvissä tilanteissa työntekijä voi pyytää perusteluita arvioinnista ja palkka­ päätöksistä ja perusteettomat päätökset voidaan oikaista. ”Joskus käy niin, että päätös on ollutkin oikea, mutta perustelut ovat jääneet kertomatta”, Ylikorkala sanoo.

Asiantuntijat korostavat, että palkkaperusteiden täytyy olla selkeät, jotta ihminen ymmärtää miksi oma palkka on juuri tämä.

Vaikka kenenkään palkkoja ei tehtäisikään julkisiksi, täytyisi perusteiden olla avoimet. ”Kun arviointikriteerit on avoimesti kerrottu, työntekijät tietävät paremmin miten omaan palkkaan voi vaikuttaa. ­Suoriutumisen kriteeristöä on tärkeä avata, sitäkään ei kaikissa organisaatioissa ole ­puhuttu julki”, Anna Ylikorkala sanoo.

[ ura ]

Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Siltä väliltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä

yhteisön jäsenenä, koska niin moni työ on nykyisin tiimissä työskentelyä.

Alexander Pay Management teki kyse­ lyn sadan henkilöstöjohtajan piirissä palk­ kapolitiikan kehittämisestä. Tulos osoitti, että palkanmäärityksessä käytetään yhä enemmän suorituksen arviointeja ja niillä on vaikutusta palkkakehitykseen. ”Aika vähän yrityksissä on kuitenkaan tehty palkitsemisstrategioita, joissa julki­

lausutaan palkitsemisen perusteet ja ­tavoitteet. Usein työehtosopimukset ­määrittelevät miten palkkaus muodostuu, mutta täytyisi miettiä, mitä se juuri meillä tarkoittaa ja miten se olisi sovellettavissa”, Ylikorkala sanoo.

Palkkausjärjestelmät parantavat tasaarvoa, kun palkkaan vaikuttavat seikat ovat avoimesti tiedossa ja niistä voidaan kes­ kustella.

32,6 %

9,8 %

17,5 %

Työkalu esimiehille Johanna Maaniemen väitöskirjan mukaan ihmiset kaipaavat keskustelua siitä, missä kohdin voi parantaa työsuoritustaan. ”Parhaimmillaan työsuorituksen ar­ viointi on esimiehen työkalu, jonka avulla voi antaa palautetta ja keskustella työsuo­ rituksesta työntekijän kanssa. Harmittavan usein arvioinnit mielletään vain rahanjaon välineeksi ja johtamisaspekti unohtuu. ­Arviointien onnistumiseen vaikuttaa kui­ tenkin paljon se, miten esimies työkalua käyttää ja perustelee päätöksiään”, Maa­ niemi tähdentää.

Yksi ulottuvuus on myös toiminta työ­

Johdonmukainen palkkapolitiikka • sanoo julki palkkauksen ­periaatteet • antaa suuntaviivoja palkitsemisen kehittämiseen • luo johdonmukaisuutta yksilötason palkkapäätöksiin • ottaa huomioon markkinoiden palkkatason.

Pyydä jo alussa enemmän Ekonomiliiton selvitysten mukaan naiset pyytävät vähemmän palkkaa kuin miehet. Työsuhteen alussa he pyytävät vähemmän ja työsuhteen kestäessä ovat miehiä vähemmän aktiivisia pyytämään palkankorotusta tai hakeutumaan vaativampiin tehtäviin.

Ekonomiliiton tasa-arvosta vastaava asiamies Kosti Hyyppä haluaa rohkaista naisia ottamaan aktiivisesti osaa palkkapolitiikkaan. ”On työnantajan etu, että se saa omasta henkilökunnastaan mahdollisimman paljon irti. Parhaat osaajat vaativiin tehtäviin”, Hyyppä sanoo.

Hän on havainnut, että uusi sukupolvi naisia onkin jo rohkaistunut pyytämään enemmän, mutta naiset ovat edelleen miehiä jäljessä. Palkkapolitiikassa oikeudenmukaisuus on keskeisin asia. ”Avoimuus ja sen ymmärtäminen, miksi sijoittuu tietylle vaativuustasolle, on tärkeää sekä mitä täytyy tehdä, että pääsee seuraavalle tasolle.”

Ekonomin palkka on varsin usein neuvottelukysymys. Palkkakeskusteluun kannattaa valmistautua huolella. ”Ensimmäisen työpaikan palkkataso korreloi selvästi uran myöhemmän vaiheen palkkatasoon. Kun vaihtaa työpaikkaa, on tärkeä saada alkupalkka oikealle tasolle, muiden kiinnikurominen on muutoin vaikeaa.” ”Me olemme Ekonomiliitossa sitä mieltä, että työehtosopimuksilla ei pidä sopia tasa-arvoeriä, sillä työnantajan tehtävä on huolehtia palkkatasa-arvosta, eikä parantaa toisten henkilöiden palkkoja toisten kustannuksella.”

Kosti Hyyppä korostaa, että palkkaeroja pitääkin olla ja osaaminen täytyy hinnoitella, mutta siihen täytyy löytyä perusteet.

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

13

14

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

Tähtäimessä reilu maltti ”On ekonomin etu, että työmarkkinaosapuolet ­synnyttivät keskitetyn tuloratkaisun.

Se on parasta työllisyydelle, veronmaksajalle ja hyvinvointi­yhteiskunnan tulevaisuudelle.

Se tuo rauhan k­ eskittyä seuraavaan suureen ­haasteeseen, työura- ja eläkeneuvotteluihin.”

Teksti Marita Kokko Kuvitus Jussi Kaakinen

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

15

T Laura Oja

ilannearvio on Sture Fjäderin, yli puolen miljoonan akavalaisen puheenjohtajan. Ekonomiliitto on Akavan jäsenjärjestö, mutta Fjäderille myös entinen työpaikka. Kauppatieteiden maisteri, yhteiskuntatieteen kandidaatti Fjäder työskenteli liitossa yli 20 vuotta, viime vaiheessa edunvalvontajohtajana.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät elokuun 30. päivänä sopuun keskitetystä ratkaisusta, joka sai nimekseen työllisyys- ja kasvusopimus. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt esittävät, että alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut käydään lokakuun 25. päivään mennessä. Työ- ja virkaehto-

sopimusosapuolten tulee ilmoittaa omille keskus­ järjestöilleen viimeistään tuona päivänä, että keskitetyn mukaiset ratkaisut on solmittu.

Fjäder toteaa Suomen tilanteen vakavuuden.

Kaikki talouden mittarit ovat pakkasella. Hän ennakoikin, että jo niskaan tulleet irtisanomisaallot ovat pieniä verrattuna tyrskyihin, jotka ovat tulossa.

Elektroniikkateollisuus on häipynyt kokonaan, paperiteollisuus ja sen vanavedessä kemian teollisuus hiipuvat. On toki valonpilkahduksia, jotka kertovat elinkeinorakenteemme uudistuvan, mutta ei peli­ teollisuus meitä pelasta vielä vuosiin.

Samanaikaisesti finanssikriisi pitää Eurooppaa otteessaan. Suomen viennistä suurin osa on investointihyödykkeitä, joiden ostajina ovat Euroopan maat. Ne eivät investoi kriisissä. Meillä on alijäämää valtiontaloudessa ja työllisyysprosentti on 68, kun muissa Pohjoismaissa se on 10 prosenttia korkeampi. Sata työllistä huoltaa nyt 50:tä työelämän ulkopuolista. Pian suhde on 100/75.

Eurooppa köyhtyy, Suomi köyhtyy, kansalaiset köyhtyvät. Näin menee Fjäderin arvion mukaan ­parikymmentä vuotta. Meidän ongelmamme on ­Euroopan nopein ikääntyminen. Lainaamme joka vuosi seitsemän miljardia, joilla pyöritämme sel­ laista yhteiskuntaa, johon meillä ei ole varaa.

Työllisyysasteeksi 75 prosenttia ”Tarvitsemme työllisyysasteen 75:een. Pitää luoda mekanismit niin, että saamme ulkomaisia investointeja, suomalainen pääoma investoi enemmän ja ­ihmiset ryhtyvät entistä enemmän yrittäjiksi.

Ei siksi, että pelastaisivat Suomen hyvinvointi­ yhteiskunnan, vaan siksi, että se on aito ja fiksu tapa hankkia elanto.”

Tilannettamme parantavat toimivat markkinatalous ja oikeusjärjestelmä sekä korruption vähäisyys. ”Rakenteemme ovat kunnossa, mutta jos velkaannumme tätä vauhtia, on velan osuus brutto­ kansantuotteestamme 60 prosenttia vuonna 2015.

Sen maagisen rajan yli ei pitäisi mennä.”

Lähes kaikki katkolla

”Työmarkkinoiden rakenteellisista uudistuksista on neuvoteltava”, sanoo Sture Fjäder.

16

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

Ensimmäiset työ- ja virkaehtosopi­mukset ovat katkolla loka–marraskuussa. Näissä ­sopimuksissa ovat mukana muun muassa Suomen vientiteollisuus ja ­finanssiala, ja vuodenvaihteessa tulee julkinen sektori. Seitsemän kuukauden ­janalla, joka päättyy toukokuun viimeiseen päivään, melkein kaikki suomalaiset sopimukset katkeavat.

Työmarkkinajohto on pohtinut pitkin kesää Suomen talouspolitiikan kuvaa. ”Nyt ei ollut aika kinata työmarkkinamallista eli ideologiasta, onko keskitetty ratkaisu parempi kuin liittokierros. Työmarkkinariitojen ja lakkojen syksyyn ei ollut varaa.”

On Fjäderin mukaan täysin selvää, että palkan-

saajat puolustavat työmarkkinamallia. Hän korostaa ostovoimapolitiikan merkitystä.

Meillä ei ollut katetta juhliin palkankorotuksissa, sillä nyt tulee Fjäderin mielestä miettiä kilpailuky­ kyä. ”Meidän tulee palkansaajajärjestöissä ymmärtää, että meidän pitää tehdä alempia ratkaisuja kuin mei­ dän kilpailijamaissamme Ruotsissa, Saksassa ja yli­ päätään Euroopassa on tehty. Tämä vaati konsensus­ ta.”

Keskitetyssä sopimuksessa vedetään suuret lin­ jat, mutta pöydälle on uskallettava nostaa asioita, jotka ovat kipeitä sekä palkansaajille että työnanta­ japuolelle. Nyt ostettiin aikaa Suomen elpymiselle.

Työllisyys tärkein tavoitteemme Akava ehdottaa yritysverotukseen hiukan saman­ kaltaista mallia kuin Virossa. ­Veroa ei pidätetä niin kauan kuin pidät pääoman yrityksen sisällä ja palk­ kaat lisää ihmisiä. Vasta kun otat pääomaa ulos yri­ tyksestä, maksat veroa. Toinen tapa saada pääomia on bisnesenkelivähennys, jonka maan hallitus on ot­ tanut muunneltuna käyttöön. ”Mutta tarvitaan myös uutta asennetta menes­ tykseen. Ei ole huono asia, että joku rikastuu yritys­ toiminnalla. Mitä enemmän meillä on sellaisia mil­ jonäärejä Suomessa, jotka ovat rikastuneet yritystoi­ minnalla, sen paremmin menee kansalla ja koko Suomella.”

Fjäder nostaa Ekonomiliiton tärkeimmäksi ­tavoitteeksi, että mahdollisimman moni ekonomi on työssä. Ekonomiliiton ongelma on, että isolla osalla jäsenistä ei ole työehtosopimusturvaa. ”Moraali ja oikeus on, ­että palkankorotukset tulevat heillekin.”

Kriisitietoisuutta kaikilta osapuolilta Tulopoliittisissa neuvotteluissa tarvitaan kriisitie­ toisuutta molemmin puolin pöytää. Neuvoteltaviksi tulee Fjäderin mukaan ottaa rakenteelliset uudistuk­ set työmarkkinoilla. Ne voivat sisältää uudistuksia työttömyysturvaan tai mahdollisuuden säilyttää asu­ mistuki silloinkin, kun ottaa vastaan huonommin palkattua työtä. Uudistukset voivat tarkoittaa myös vastaantuloa työaikakysymyksissä.

Ratkaisujen tulee koskea kaikkia, myös yritys­ johtoa, samalla tavalla. ”Sopimuksissa pitää lukea, että yritysjohdon pal­ kat eivät nouse enempää kuin palkansaajienkaan.

Bonuksetkin pitäisi jäädyttää ja maksaa vasta, kun menee paremmin. Moraalimme ei kestä johdon isoja bonuksia ja silloin usko hommaan loppuu.”

Fjäderin mukaan vahva suomalainen konsensushenki on hävinnyt uuteen globaaliin ajatteluun. Suo­ meen tuodaan toimintamalleja niistä maista, joissa Suomen suuret yritykset nykyisin toimivat. Nyt ­hyvää henkeä yritetään tuoda takaisin.

Rajat työtunneille ja tehostukselle Keskitetyllä ratkaisulla on aina syntynyt maltillisimmat ­tulokset. Sen voi jälleen odottaa rauhoittavan työmarkkinasyksyn ja antavan aikaa korjata taloustilannetta. Ekonomit odottavat nyt ostovoimaa tukevaa ja työoloja kohentavaa kokonaisuutta. ”Liittokohtaisten neuvottelujen seuraukset olisivat olleet arvaamattomat”, toteaa SEFEn Työelämän toimikunnan puheenjohtaja Esa Vilhonen.

Liittokohtaiset neuvottelut jättävät Vilhosen mukaan tilaa kiistellä, mistä kilpailukyvyn menetys oikein johtuu. ”Maltillinen ja ostovoimaa tukeva ratkaisu oli nyt tärkein tavoite.

Hallitus teki kehysriihessä yritysverohelpotuksen. Sen odottaisi ­jossain vaiheessa poikivan uusia työpaikkoja. Maailmalta kuuluu jo elpymisen kohinaa, mutta Suomi vaipui taantumaan myöhässä ja kömpii sieltä muita myöhemmin ylöskin”, hän toteaa.

Työelämän laatukysymykset Vilhonen nostaa syksyn neuvottelujen keskiöön. Työelämän toimikunta nostaa omassa esityksessään esille työaikapankin tärkeyden ja sopimuksettomien alojen saamisen sopimusten piiriin.

Finanssiala kaipaa työaikapankkia YTN:n finanssialan taustaryhmää aiemmin johtanut Pekka Rintala korostaa, että finanssialalla epävarmuutta kasvattavat alan lisääntynyt sääntely sekä tehokkuusvaatimukset. Vakuutus- ja rahoitusala ovat integroituneet, ja tehokkuusvaatimuksiin on vastattu ­virtaviivaistamalla organisaatioita. ”Ymmärrän tehokkuuden ja vakavaraisuuden säilyttämisen tarpeen, koska se näkyy myös asiakkaalle. Mutta miten väki jaksaa ­työtään asiakas- ja tulospaineiden alla?”

Rahoitusalalla sefeläiset ovat työehtosopimusten piirissä 85-prosenttisesti. Vain ylin johto ja henkilöstöjohto ovat sopimuspalkkaisia. ”Moni kuitenkin kokee olevansa sopimuspalkkalainen. Silloin voi olla, että työsopimuksessa mainittu työaika hämärtyy.”

Alan tavoitteet keskittyvätkin työajan hallintaan ja työhyvin­ vointiin. Työaikapankki tulisi Rintalan mukaan kytkeä työehtosopimukseen. Se tarjoaa säädellyt raamit, joissa toimia.

Tulopoliittisissa neuvotteluissa tarvitaan kriisitietoisuutta molemmin puolin pöytää.

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

17

Paikallinen ­sopiminen ¶ Työsuhteen ehdoista on mahdollista sopia myös työpaikoilla. Työ- ja virkaehtosopimukset määrittelevät mistä asioista ja missä rajoissa paikallisia sopimuksia voi tehdä.

Työntekijän kannalta lakia tai työehtosopimusta paremmista ehdoista voi sen sijaan aina neuvotella ilman rajoituksia. Paikallisissa neuvotteluissa yleensä luottamusmies, luottamusvaltuutettu tai yhteyshenkilö neuvottelee työntekijöiden edustajana työnantajan edustajan kanssa.

”Meidän pitää tuoda asiat pöydälle niin, että neuvottelutuloksen synnyttyä voimme katsoa toisiamme silmiin ja todeta, että voitimme molemmat.

Silloin olemme yhteiskuntapolitiikassa samalla tiellä.”

Fjäder antaisi kuitenkin mahdollisuuden lisäksi alakohtaisiin keskinäisiin sopimuksiin, jotka sopivat juuri sen alan tilaan ja suhdanteeseen. Mutta peruslinja piti määrittää keskitetysti. ”Tulkitsen, että vallalla on keskusteleva henki, jonka ansiosta päästään paranevaan työllisyyteen ja tarjotaan maan hallitukselle mahdollisuus nähdä, mitä voi ja ei voi tehdä.” ”Mitä kriisitietoisempia olemme, sen parempi”, Fjäder sanoo ja päättää haastattelun ja 12-tuntiseksi venyneen työpäivänsä. Tupo tekee päivistä vielä ­pidempiä. ”Työtä 24/7, mutta en valita, koska rakastan tätä työtä.”

Laatukysymyksistä neuvotellaan aloittain Työllisyys- ja kasvusopimuksen olennaisinta sisältöä ovat sopimuksen aikajänne, palkankorotukset ja niiden muoto. Työelämän laatukysymykset on pääosin

Yhteiset pelisäännöt ­ylemmille toimihenkilöille Elintarvikealan ylemmät toimihenkilöt haluavat neuvottelujen tuovan heidät työehtosopimuksen ja yhteisten pelisääntöjen piiriin. ”Elintarvikealan ylemmillä toimihenkilöllä ei ole työehtosopimusta eikä nyt palkkasopimustakaan. Elintarviketeollisuudessa on ollut palkkapöytäkirja, mutta reilu vuosi sitten Elintarviketeollisuusliitto (ETL) ilmoitti, että ylempien toimihenkilöiden kanssa ei tarvitse neuvotella eikä uudistaa palkkapöytäkirjaa. Olemme nyt täysin vapaata riistaa”, toteaa YTN:n elintarvikealan taustaryhmän puheenjohtaja Aku Lipsanen.

Työnantaja on Lipsasen mukaan selvästi koventanut linjaansa.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ajaa paikallista sopimista. Esimerkiksi Arla–Ingman yritti sopia työaikapankista paikallisesti. ”Mutta viranomaiset eivät hyväksyneet sopimusta, koska alalla ei ole työehtosopimusta.”

Kokeilu jouduttiin purkamaan, koska työlainsäädäntömme pohjautuu liittojen välillä tehtyihin sopimuksiin.

EK viittaa usein saksalaiseen tapaan tehdä paikallisia sopimuksia. ”Mutta siellä on erillinen järjestelmä paikallisille neuvotteluille ja taustalla on laajempi valtakunnallinen liittojen välinen sopimus.”

Lipsanen toteaa maalaisjärjen voittaneen syksyn neuvotteluissa.

Hän odottaa kokonaisvaltaisen, kolmikantaisen sopimuksen myös toteutuvan. Lipsanen haluaa EK:n näyttävän ryhtinsä. Sen alaisten yritysten johdon tulisi lähteä talkoisiin jäädyttämällä omat bonuksensa odottamaan parempia aikoja.

18

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

siirretty alakohtaisten neuvottelujen asialistalle, ja nekin ”suositeltavina” asioina.

Sopimuksessa on tekstiä miltei viiden sivun verran, mutta iso osa teksteistä on kirjoitettu muotoon, joka antaa paljon mahdollisuuksia kirjavaan tulkintaan. Sopimukseen on nostettu työelämän suuria kysymyksiä, kuten neuvottelut työsopimusten velvoittavuudesta, sopimusten rikkomisesta, sovittelujärjestelmästä ja sefeläisittäin tärkeästä asiasta, eli sopimuksettomista aloista. Sopimuksen mukaan pelisääntöjä uudistamaan perustetaan työryhmä. ”Sopimuksettomat alat ovat olleet ja tulevat näemmä olemaan iso ongelma keskitetyssä sopimusjärjestelmässä. Esimerkiksi paljon akavalaisia työllistävää kaupan alaa tämä työllisyys- ja kasvu­ sopimus ei koske. Kaupan alan ylemmille toimihenkilöille ei sitovia sopimuksia saada ainakaan tämän tason sopimuksissa. Yritysjohtajien tulospalkkioiden sijasta tulisi keskustella siitä, kuinka oikeudenmukaista on jättää kasvava joukko palkansaajia sopimuksen ulkopuolelle”, toteaa Ekonomiliiton edunvalvontajohtaja Lotta Savinko.

Itse sopimustulos syntyi Savingon mukaan poikkeuksellisen nopeasti ja taustatyöt pystyttiin hoitamaan julkisuudelta rauhassa.

Neuvotteluissa ei ollut työelämäryhmää lainkaan.

Neljä erillistä isoa työelämäkysymystä heitettiin ”eväiksi” alakohtaisiin neuvotteluihin:1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin lisääminen työaikajärjestelyjen avulla. 2. Työterveyden ja -hyvinvoinnin edistäminen sekä menettelytavat, joilla pyritään vähentämään sairauksien ja työtapaturmien aiheuttamia poissaoloja. 3. Käytettävissä olevat työehtosopimuskeinot työpaikkojen, yritysten ja julkisyhteisöjen toiminnan turvaamiseksi, kun yritys tai julkisyhteisö joutuu poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin.

4. Työurien pidentämiseksi alakohtaiset työ- ja virka­ehtosopimusosapuolet selvittävät, miten ikä­ ohjelmien käyttöä ja yksilöllisten työurasuunnitelmien tekemistä edistetään työpaikoilla.

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin lisääminen ­työaikajärjestelyin voisi parhaimmillaan Savingon mielestä tarkoittaa työaikapankkijärjestelmän käyttöönottoa, joka oli Akavan linjapaperissa. ”Sanaa työaikapankki ei mainita sopimuksessa.

Olisi kaivattu vähän vahvempaa selkänojaa, jotta asioita saataisiin alakohtaisissa neuvotteluissa eteenpäin.”

”Tulee mieleen, että ­pahimmat ongelmat on siirretty alakohtaisiin neuvotteluihin. Tilaa ­tulkinnoille on paljon.”

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

19

Lakko ¶ Työehdoista saa ryhtyä laillisesti työtaisteluun silloin, kun työ- tai virkaehtosopimus ei ole voimassa. Lakosta on jätettävä kirjallinen ilmoitus vastapuolelle ja valtakunnansovittelijan toimistoon vähintään kaksi viikkoa ennen työtaistelun alkamista. Muita painostustoimia ovat esimerkiksi ylityökielto, vapaa-ajalla työasioissa matkustamisen kielto ja työnseisaus. Työnseisauksessa työntekijät ­lopettavat määräajaksi työnteon ilman ennakkoilmoitusta.

Työsulku ¶ Työnantajapuolen työtaistelutoimenpide sopimuksettomassa tilassa on työsulku, jolla estetään työntekijöitä työskentelemästä ja keskeytetään heidän palkanmaksunsa. Työsulusta on ilmoitettava ennakkoon valtakunnansovittelijalle ja vastapuolelle.

20

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

Katja Tähjä

Keskitetyn ratkaisun syntyminen ei yllättänyt yrittäjäekonomi Timo Saranpäätä.

Savinko olisi odottanut, että asioiden käsittelyyn olisi annettu jonkinlainen raamitus. ”Tulee mieleen, että pahimmat ongelmat on siir­ retty alakohtaisiin neuvotteluihin. Nyt tilaa tulkin­ noille on paljon. Konkretisoituvatko laatukysymyk­ set alakohtaisissa neuvotteluissa siten, että työn­ antaja tuo pöytään esimerkiksi lomarahojen poista­ misen tai jonkun muun ison rakenteellisen kysymyksen?”

Eläkejärjestelmän uudistamista koskevat neu­ vottelut alkavat tänä syksynä. Viime vuoden maalis­ kuussa syntyi työurasopimus, jonka mukaisesti ­ryhdytään nyt miettimään ratkaisua seuraavaksi työ­ eläkeuudistukseksi. ”Työelämän laadun on pakostakin tultava esille tässä yhteydessä. Jos haluamme pidentää työuria, on keskusteltava keinoista, joilla työelämän laatu ja ihmisten jaksaminen paranevat.”

Järki voitti Ekonomiliiton yrittäjäneuvottelukunnan puheenjoh­ taja Timo Saranpää odottikin tuloneuvotteluista maltillista ratkaisua. Jokaisen osapuolen oli syytä siirtää oma etu taka-alalle, sillä kaikki joutuvat tinki­ mään tavoitteistaan.

Saranpää haluaa nostaa yrittäjäneuvottelukun­ nan painoarvoa työmarkkinaneuvotteluissa. ”Työ­ markkinatoiminta on Ekonomiliiton perinteessä vahvasti ollut työntekijäpuolen toimintaa. Toivon, että ekonomiyrittäjien ääni kuuluu jatkossa vahvem­ min. ­Tänä syksynä seuraamme prosessia tarkasti, ja tarvittaessa otamme kantaa sisältöön.”

Yrittäjäekonomi näkee maltillisen tuloratkaisun tienä maltilliseen tulokehitykseen ja työrauhaan, sil­ lä neuvotteluratkaisu on aina parempi kuin työtais­ telutoimet.

”On haettava yhteiskuntasopimusta, raamia tai sopimus Finlandiaa, jolla huolehdittaisiin siitä, että kansakunnan kilpailukyky säilyy. Ratkaisu vaatii melkoista johtajuutta. On tosi hankala nähdä, mistä johtajuus löytyy.”

Saranpää toteaa sokeankin näkevän kepillä, ettei­ vät kaikki vieläkään ajattele yhteistä hyvää. Funtsi­ taan vain sitä, miten varmistaa omat asemat vuoden – kahden tähtäimellä. Näin työmarkkinaneuvottelut tuntuvat hänestä osaoptimoinnilta pahimmillaan. ”Koska emme palkkoihin vaikuttamalla kykene kilpailukykyä kovin rajusti nostamaan romauttamat­ ta elintasoa, meidän on aidosti haettava tuottavuut­ ta ja keksittävä asioita, joilla suomalainen julkinen sektori toimii tehokkaammin ja joilla saamme kai­ ken irti teknologiasta.”

Ekonomiliitossa on pohdittu kykyämme vastaan­

ottaa uusia ehdotuksia: ”Oppisimmeko sanomaan Kyllä, jos… sen sijaan, että aloitamme Ei, koska...”

Yrittäjä ymmärtää molempia osapuolia Saranpää näkee yrittäjäekonomin rooliin sillan­ rakentajana osapuolten välillä. ”Yritystemme asiakkaina ovat usein korporaatiot, joissa olemme yrittäjinä huonommassa asemassa kuin palkkasuhteiset henkilöt. Meiltä löytyy ymmär­ rystä, millainen on työntekijän ja asiantuntijan ase­ ma. Toisaalta olemme myös työnantajia. Siksi osaamme samaa kieltä myös neuvottelupöydän toi­ sen osapuolen kanssa. ” Ekonomiliitolla on Saranpään mielestä ydinteh­ tävä vastuullisuuden viestinviejänä. Sillanrakennuk­ sessa Ekonomiliiton rakennuspuita ovat moninaisil­ la aloilla toimivat jäsenet sekä tiheät verkostot eri päättäjäryhmiin. ”Meidän vastuullamme on jo koulutuksemmekin perusteella saada ihmiset ymmärtämään, että mark­ kinatalous voi hyödyttää kaikkia osapuolia.”

YTN ja JUKO avaavat sopimuksen Ekonomiliitto on Akavan neljänneksi suurin jäsenjärjestö. Kun puhutaan keskitetystä ratkaisusta, on Akava sen edustajana neuvottelupöydässä. Raamiratkaisun eri sopimusaloille konkretisoivat YTN ja JUKO. Ylemmät Toimihenkilöt YTN on Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö. Se vastaa Akavan jäsenkentässä ylempien toimihenkilöiden neuvottelu- ja sopimustoiminnasta teollisuudessa sekä liikeja palvelualoilla.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO valvoo jäsentensä oikeudellisia, työmarkkinallisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Se muodostaa korkeasti koulutettuja edustavan julkisen alan yhteenliittymän.

Itse neuvotteluja käyvät vastuulliset asiamiehet. Heidän tuekseen on koottu taustaryhmät asettamaan ja pohtimaan alakohtaiset tavoitteet. Taustaryhmissä on yleensä mukana kentän työmarkkinaaktiiveja, kuten luottamusmiehiä.

Liittokohtaisten neuvottelujen osapuolina ovat kunkin alan työantajaliitto sekä YTN tai JUKO.

Tule töihin menestyvään mediataloon

Harri Holkeri tarjosi suomalaisille silakkaa. Paavo Väyrysestä ei vieläkään tullut presidenttiä. Nyt Jyrki Katainen taistelee Suomen luottoluokituksen puolesta Timo Soinin heitellessä kiviä. Politiikkako tylsää?

Ei ole. Se on täynnä kiintoisia tarinoita.

Verkkojulkaisu Verkkouutiset on politiikkaa seuraavien kärkimedia (eri kävijöitä noin 95 000 viikossa 08/2013/TNS Metrix) ja politiikan viikkolehti Nykypäivä ottaa suuren digitaalisen loikan syksyllä.

Meillä on mitä myydä – tarvitsemme vain tekijän tiimiimme.

Tarjoamme sinulle, tuleva myyntipäällikkömme, ainutlaatuista mahdollisuutta tulla mukaan kehittä-

mään ja toteuttamaan Nykypäivän ja Verkkouutisten mediamyyntiä.

Odotamme vahvaa näkemystä digitaalisen mainonnan mahdollisuuksista ja edellytämme ymmärrystä, miten digitaalinen media toimii. Indesignin ja Photoshopin osaaminen luetaan eduksi.

Tarjoamme vakaan talon edut ja mahdollisuuden tienata hyvin. Hyvästä tuloksesta palkitaan erikseen.

Lisätietoja antaa toimitusjohtajamme Timo Elo (050 511 8293) keskiviikkona 25.9. kello 9–12.

Lähetä hakemuksesi 30.9. mennessä osoitteella timo.elo@kansalliskustannus.fi.

[ kapula ] Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki

Työelämään ja yliopistoon Valtter Laaksonen on lähellä tavoitteensa t­ oteutumista. Laaksonen halusi valmistua ekono­ miksi, ennen kuin hän täyttää 30 vuotta. Silti elä­ mään pitäisi mahtua myös jalkapallo, jota Laaksonen on pelannut intohimoisesti nelivuotiaasta lähtien. ”Olen iloinen ja vähän ylpeäkin siitä, että valmis­ tun 29-vuotiaana ja sain mahdutettua opinnot seitse­ mään vuoteen, vaikka pelasin välillä 2,5 vuotta jalka­ palloa ammattilaisena Norjassa”, Laaksonen sanoo.

Laaksonen pelasi jalkapalloa ammattilaisena kaikkiaan kymmenen vuotta. Aktiiviura päättyi puo­ litoista vuotta sitten, ja siihen asti sivuosassa ollees­ ta opiskelusta tuli päätyö. Loukkaantuminen, ala­ vatsaleikkaus ja pitkä toipumisaika helpottivat jalka­ pallosta luopumista. Puolitoista vuotta sitten elä­ mään tuli myös uutta sisältöä, kun Laaksosesta tuli Lionel-pojan isä. ”Nyt on uusien asioiden aika. Mutta totta kai kai­ paan jalkapalloa, treenien antamaa hyvää oloa ja etenkin kavereiden kanssa vietettyä aikaa, sitä puku­ koppielämää”, Laaksonen kertoo.

Innostavaksi johtajaksi

Valtter Laaksonen pitää Vaasan kauppatieteellistä korkeakoulua korkeatasoisena ekonomien kouluttajana. Silti hän olisi toivonut opiskeluajalta enemmän yhteyksiä alueen yrityksiin ja yrittäjiin.

22

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

Laaksonen on keskittynyt opinnoissaan johtamiseen ja organisaatioihin; maisteriopinnoissaan erityisesti henkilöstöjohtamiseen. Hänen tavoitteenaan on olla jonakin päivänä innostava ja motivoiva esimies, joka saa alaisensa sitoutumaan työhönsä ja pitämään työstään. ”Suomessa osataan hyvin henkilöstöhallinto, mutta motivoinnin voimaa ei vielä ymmärretä, vaik­ ka juuri se liikuttaa ihmisiä”, Laaksonen pohtii.

Laaksonen pyrki aikoinaan ensisijaisesti opiske­ lemaan kauppatieteitä silloiseen kotikaupunkiinsa Turkuun. Nyt hän on tyytyväinen, että pisteet ja jal­ kapallo toivat hänet kakkosvaihtoehtona olleeseen Vaasaan.

Vaasan yliopiston kauppatieteellinen tiedekunta on Laaksosen mielestä ansainnut maineensa korkea­ tasoisena ekonomien kouluttajana. Oppimisympäristö on Laaksosen mukaan hyvin organisoitu ja yliopiston tilat merenrantakampuksella ovat uudet, viihtyisät ja hyvin toimivat. Opettajat ovat ajan hermolla ja vierailija­luennoitsijoitakin käy kampuksella usein. ”Yliopisto voisi kannustaa opiskelijoita nykyistä enemmän yrittäjyyteen, sillä Pohjanmaahan tunnetaan vahvasta yrittäjähengestään. Olisi ollut inspiroivaa kuulla yrittäjien tarinoita; miten heistä tuli yrittäjiä ja millaisia riskejä he ovat ottaneet”, Laaksonen sanoo.

Laaksosen mielestä olisi myös hyödyllistä sekä yritysten että opiskelijoiden kannalta, jos kauppatieteiden yliopistokursseihin kuuluisi pakollinen ekskursio johonkin seudun yritykseen. Opiskelijat voisivat jättää vie­ railun yhteydessä yritykseen tietoja itsestään ja opintojensa etenemisestä ja solmia näin kontakteja tuleviin työnantajiin jo opiskeluaikana.

Työelämään siirtyminen tuntuu Laaksosesta mutkattomalta, sillä jalkapalloilijan ammattiura on opetta­ nut tiimityötä, ongelmanratkaisukykyä ja totuttanut jatkuvaan vaativaan kilpailutilanteeseen.

[ kapula ]

Kaksi miestä kolmissakymmenissä. Toinen astuu kohta työelämään ekonomin paperit taskussaan. Toinen suunnittelee uranvaihtoa ja palaa opiskelijaksi.

Sami Hakkarista tuli tänä syksynä uudelleen opiskelija, 32-vuotiaana. Edellinen tutkintotodistus on

v­ uodelta 2005. Silloin hän valmistui insinööriksi Vaasan ammattikorkeakoulusta. Nyt Hakkari perehtyy ­Vaasan ylipoistossa kauppatieteisiin, erityisesti laskentatoimeen ja tilintarkastukseen. ”Talousasiat ja laskentatoimi tuntuvat omalta alalta”, Hakkari sanoo. Edessä onkin todennäköisesti ­uranvaihto, ja insinööristä tulee ekonomi.

Hakkari löysi oman alansa taloudellisen taantuman ansiosta. Hakkari oli päässyt heti insinööriksi valmistuttuaan töihin kone- ja metalliteollisuuden alihankintayritykseen, mutta vuonna 2009 yrityksen piti lomauttaa koko henkilöstönsä joksikin aikaa.

Kun postiluukusta sattui kolahtamaan samaan ­aikaan Vaasan yliopiston Avoimen yliopiston ohjelma, palaset alkoivat loksahdella paikoilleen. ”Ajattelin, että voisin lomautuksen aikana opiskella ja laajentaa osaamistani”, Hakkari kertoo.

Ikä lisää opiskelumotivaatiota Hakkari on laajentanut osaamistaan työn ohessa jo 189 opintopisteen verran eli hiukan enemmän kuin kanditutkintoon tarvitaan. Työnantaja on myöntänyt Hakkarille opintovapaata yliopisto-opiskelua varten. ”Toivon saavani tarvittavat kurssit nopeasti suoritetuksi, jotta pääsen pian takaisin työelämään.

Opiskelijaelämän rientoihin en aio nyt osallistua, sillä ne tuli koettua jo nuorempana”, Hakkari suunnittelee.

Hakkarin mielestä ikä lisää opiskelumotivaatiota.

On helpompaa opiskella päämäärätietoisesti ja ­ripeästi, kun tietää mitä haluaa. ”Oma ensimmäinen uravalintani ei osunut ihan oikeaan, mutta työnteosta on ollut tietenkin se ­hyöty, että olen saanut työkokemusta ja tienannut rahaa. Aikuisena opiskelun huono puoli taas on se, että tulot tippuvat, mutta aikuisopintotuki kompensoi menetystä jonkin verran”, Hakkari toteaa.

Seinäjoen Ylistarossa asuva Sami Hakkari on ­kerännyt Avoimessa yliopistossa opintopisteitä niin paljon, että hän arvelee suorittavansa maisteri­ opinnot parissa vuodessa. Tavoitteena on löytää kirjanpitäjän ja tilintarkastajan töitä Etelä-Pohjanmaalta tai Pohjanmaalta.

Ikä lisää opiskelu­ motivaatiota.

On helpompaa opiskella ­päämäärätietoisesti, kun tietää mitä haluaa.

Aikuisopiskelija Sami Hakkari ehti olla jo työelämässä ja haluaa nyt vaihtaa uraa. ”Aikuisopiskelijana tulot tippuvat, mutta aikuisopintotuki kompensoi jonkin verran ja uskon valmistuvani parissa vuodessa.”

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

23

[ Maailmalla ]

Sosiaalista yrittäjyyttä Anna-Leena Siliämaa työskentelee vapaaehtoisena Ecuadorin vuoristossa ja oppii samalla, kuinka markkinoidaan maan parhaita juustoja.

Teksti Anna-Leena Siliämaa Kuvat Francisca Aguilar Gonzáles

L

ähdin alun perin opiskelemaan kauppatieteitä, koska halusin monipuolisen koulutuksen, joka mahdollistaisi työllistymisen vaihteleviin tehtäviin ja organisaatioihin.

Myös kansainvälisyys ja kulttuurit kiin­ nostivat. Pääaineenani luin markkinointia Oulun yliopistossa Opiskeluaikoinani Serranon perhe -sarja aiheutti opiskelijavyöryn espanjankielen kursseille. Mukana olin myös minä. Pian huomasin, että kielitaidon myötä avautuivat portit uuteen maailmaan. Ihastuin espanjankieliseen musiikkiin, elokuviin ja kulttuuriin.

Opintojeni loppupuolella lähdin vaihtooppilaaksi Meksikoon. Kuten vaihto-oppilaat yleensä, vietin lukukauden maan hyväosaisten parissa. Monissa maissa jo mahdollisuus opiskella tekee ihmisestä onnekkaan.

Silmäni avautuivat matkustaessani ympäri Meksikoa. Tajusin, että rikkaat yliopisto-opiskelijat elivät aivan eri todellisuudessa kuin köyhien intiaanikylien asukkaat.

Maailman eriarvoisuus jäi askarruttamaan.

SEFEn uraohjauksesta tukea lähtöpäätökseen Valmistuin vuonna 2009, vietin puoli vuotta työharjoittelussa Finpron toimistolla Espanjassa ja päädyin Helsinkiin markkinointitehtäviin start-up-yritysten pariin. Taka-

24

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

raivossa kyti halu palata Latinalaiseen Amerikkaan.

Ilmoitus ETVO-vapaaehtoistyöohjelmasta kiinnitti huomioni. Ilmoituksessa haettiin markkinointitaitoista vapaaehtoistyöntekijää yrittäjyysprojektiin Ecuadorin vuoristoon. Lähtöpäätös ei ollut nuorelle ekonomille helppo. Miltä se näyttäisi CV:ssä? Myös työn tekeminen ilmaiseksi arvelutti. Työ on palkatonta – millä eläisin?

Keskustelin aiheesta kokeneempien työkontaktieni sekä SEFEn uraohjaajan kanssa. Viesti oli selvä: ”Lähde, sillä enemmän katuisit lähtemättä jättämistä.”

Rahoitus järjestyi lopulta melko helposti vähentämällä kulutusta ennen lähtöä Suomessa. Kuukausivuokrani Ecuadorissa on vähemmän, kuin mitä käytin Helsingissä asuessani kuntosalikorttiin. Kampaajakäynnin hinnalla maksan kolmen kuukauden ruuat.

Sosiaalinen yrittäjyys vähentää köyhyyttä Asun pienessä Salinas de Guarandan vuoristokylässä 3 500 metrin korkeudessa. Kylässä asuu noin 1 400 asukasta ja kaduilla kävelee laamoja. Ympärillä hehkuvat kirkkaanvihreät vuoristomaisemat. Suuri osa asukkaista kuuluu alkuperäisväestöön ja käyttää perinteisiä intiaanivaatteita huiveineen ja mustine lierihattuineen. Itse erotun joukosta. ”Gringita!” (pikku ulkomaalainen) -huutoja kuulee silloin ­tällöin.

691

$ Ecuadorin virallinen minimipalkka on 318 dollaria kuukaudessa. Vuonna 2012 ecuadorilainen tienasi keskimäärin 691 dollaria kuussa.

50–11

­miljoonaa € Kauppa Suomen kanssa on vähäistä: Vuonna 2012 vienti oli noin 50 miljoonaa ja tuonti 11 miljoonaa euroa. Suomesta viedään pääasiassa koneita ja laitteita, tuonti koostuu kasviksista ja hedelmistä. ­Ecuadorin tärkeimpiä vientituotteita ovat öljy, banaanit, kahvi ja kaakao. ­Fazer ostaa 25 prosenttia kaakaostaan Ecuadorista.

Ecuadorilaiset kaakaopavut ovat ­Fazerin Sinisen pääraaka-aine.

Lähteet: Suomen suur­lähetystö, Fazer.com

[ Maailmalla ]

Anna-Leena Siliämaa asuu ja työskentelee 1 400 asukkaan vuoristokylässä Salinasissa.

Salinas tunnetaan solidaarisen talouden kylänä. Vielä 70-luvulla ihmiset asuivat ­olkikattoisissa majoissa ja ainoa tulonlähde oli vuorisuolan uuttaminen. Kylässä ryhdyttiin kehittämään osuuskuntatyyppistä yritystoimintaa, jonka tavoite oli luoda työpaikkoja ja nostaa ihmisten elintasoa.

Kylässä toimii muun muassa suklaatehdas, lihanjalostamo, lankakehräämö, juustola ja sienikuivaamo. Kyläläiset myyvät omistamiensa lehmien maidon juustolaan ja luonnosta keräämiään sieniä kuivaamoon. Yritysten voitot käytetään yhteisen hyvän edistämiseksi. Esimerkiksi suklaa-

tehtaan voitoilla rahoitetaan koulukotia, jossa maalaisyhteisöjen lapset asuvat viikot käydessään koulua kyläkeskuksessa.

Salinasin tuotteita myydään Salineritomerkin alla ympäri Ecuadoria. Erityisesti kylän juustot tunnetaan koko maassa.

Tärkeät perhesuhteet ja löysä aikakäsitys Ecuadorissa perheellä on suuri merkitys ihmisten elämässä. Erityisesti Salinasin kaltaisessa pienessä paikassa perhe- ja ammatilliset suhteet sekoittuvat. Työpaikalla ollaan myös serkkuja, kälyjä ja naapureita.

Joskus se vaikeuttaa hankalista asioista ­puhumista ja ongelmien ratkaisua.

Aikakäsitys on löysä ja usein työpalavereiden alkua joutuu odottelemaan. Tapaamiset kasvokkain ovat tärkeitä – asioita ei saa hoidettua vain puhelimen tai sähköpostin välityksellä. Ecuadorissa työskenteleminen opettaa joustavuutta: on tärkeämpää tarttua tilaisuuksiin kuin tehdä pikkutarkkoja suunnitelmia, sillä tilanteet muuttuvat nopeasti.

Vapaaehtoistyön tarkoitus ei ole viedä työpaikkoja paikallisilta, vaan tukea tekemistä ja mahdollisesti tuoda osaamista, E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

25

[ Maailmalla ]

j­oka paikallisilta puuttuu. Kauppatieteilijätaustani vuoksi osallistun monipuolisesti yritysten markkinointiin ja Salinerito-brändin kehitykseen. On mielenkiintoista oppia maiden ja kulttuurien välisistä eroista: Ecuadorissa esimerkiksi internetin ja ­sosiaalisen median käyttö markkinointi­ välineenä on vielä lapsenkengissä. Tehtäviini kuuluu myös pitää kursseja liiketoimintasuunnitelman teosta alueen nuorille.

Monet tuntemistani vapaaehtoisista ovat saapuneet maahan ilman tarkkoja suunnitelmia ja etsineet sopivan projektin paikan päältä. Vapaaehtoistyöstä haaveilevia kehotan oma-aloitteisuuteen. Maailma on täynnä mielenkiintoisia projekteja, joista ei ilmoitella julkisesti.

Mahdollisuuksia ulkomaisille osaajille Ecuadorin hallitus parantaa parhaillaan tieverkostoa, rakentaa asuinrakennuksia ja tukee maan omaa tuotantoa välttääkseen dollarien valumisen ulkomaille. Tämä luo mahdollisuuksia myös ulkomaalaisille työntekijöille, jos he tuovat mukanaan tarvittavaa osaamista. Maa vetää erityisesti eteläeurooppalaisia, joiden maissa työtilanne on huono.

Suomalaisille yrityksille Ecuador tar­ joaisi mahdollisuuksia erityisesti cleantech-alalla. Myös suomalaista koulutusta ihaillaan.

Ecuadorissa ammattiliittojen jäsenmäärä on pieni, mutta työlainsäädäntö on vahva. Esimerkiksi vakituisessa työsuhteessa olevaa työntekijää on erittäin hankala irtisanoa.

Ecuador on Etelä-Amerikan mitta­ kaavassa suhteellisen turvallinen maa, mutta erityisesti suurissa kaupungeissa on oltava varuillaan. Elintasoero maan rikkaiden ja köyhien välillä on suuri. Minulle pysäyttävimpiä näkyjä ovat betonimuurit, joiden päälle on upotettu rikottuja lasi­ pulloja. Eriarvoisuus tuo mukanaan tur­ vattomuutta.

Salinasissa puolestaan ihmiset eivät ­aina edes lukitse talojensa ovia. On palkitsevaa huomata oman mukavuusalueensa venyvän ja paukkuvan. Myös ilman pyykinpesukonetta, mikroaaltouunia ja muita mukavuuksia pärjää.

Ennen lähtöä kokemani epävarmuus on väistynyt. Vapaaehtoistyö kasvattaa sekä ammatillisesti että ihmisenä. Olen tyytyväinen lähtöpäätökseen ja uskon kokemuksesta olevan hyötyä tulevaisuudessa.

Muista Ecuadorissa • Päiväntasaajalla sijaitseva Ecuador jakaantuu neljään alueeseen: rannikko (Costa), vuoristo (Sierra), Amazonian puoleinen sademetsä (Oriente) ja Galapagos-saaret. Alueiden tavat ja kulttuuri eroavat toisistaan.

• Pääkaupunki Quito sijaitsee 2 800 metrin korkeudessa. Varo vuoristotautia!

• Vuoristossa on ympäri vuoden erittäin viileää ja talot ovat kylmiä ja kosteita. Lämmintä vaatetta tarvitaan ehdottomasti.

• Ecuadorissa puhutaan vain vähän englantia, joten espanjaa kannattaa osata. Lisäksi maassa puhutaan ­alkuperäiskieliä, kuten quichuaa.

• Tervehdykseen kuuluu poskisuudelma, joka annetaan myös työpaikoilla, mikäli vastapuoli tunnetaan.

• Ecuadorin virallinen valuutta on ­Yhdysvaltojen dollari.

Suolakaivokset ovat tärkeä tulonlähde kyläläisille. Paikallisia intiaaninaisia työllistää käsityökeskus Texcal, jonka mallistoa on Anna-Leenankin neule.

26

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

[ Maineteko ] Teksti Pi Mäkilä Kuva Miika Kainu

Takaisin töihin

Pääkaupunkiseudulla toimiva Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY ry tukee korkeasti koulutettujen työllistymistä.

Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY sai alkunsa 1990-luvun laman aikana, kun ryhmä aktiivisia, korkeasti koulutettuja akavalaisia jäi työttömäksi. Tällä hetkellä OTTY on Tekniikan akateemisten, Suomen Ekonomiliiton, Helsingin Insinöörien, Tradenomiliiton, Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen ja Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten yhdistys, joka ­kokoaa yhteen työttömille jäsenilleen tarkoitettua toimintaa. Yhdistyksen tavoitteena on tukea jäsentensä työnhakua ­tarjoamalla muun muassa ELY-keskuksen rahoittamaa vertaisryhmätoimintaa.

OTTY:n hallituksen jäsen, Ekonomi­­liiton edustaja Anja Uljas, millaista vertaistukitoiminta on? ”Kyse on pienryhmätoiminnasta, jonka ryhmissä kohdataan samassa tilanteessa

olevia ihmisiä. Pyrimme siihen, että muita sparratessa myös oma itsetunto kehittyy ja omaa työuraa oppii ajattelemaan ­monelta eri kantilta. Eri aloilla on hyvin erilaista osaamista, joten jokainen tuo ­toimintaan palan omasta erikoisosaamis­ alueestaan. Pyrimme muodostamaan pienryhmät niin, ettei ryhmissä muodostuisi kilpailuasetelmaa.”

Mihin OTTY:ä tarvitaan? ”Työttömiä työnhakijoita on nelisen prosenttia Ekonomiliiton jäsenistä, ja työnhaku on monelle haasteellinen tilanne, siihen on satsattava monella rintamalla. Töitä ei löydy vain Helsingin Sanomien sunnuntaisivuja selaamalla. Oma osaamisensa täytyy tuntea yhä paremmin. Pienryhmätoimilla pyrimme myös avittamaan jäsentemme verkostoitumista.”

Miten toimintaan pääsee mukaan? ”Työttömänä ollessa kannattaa olla aktiivinen. Pienryhmätoimintaan voi ilmoittautua mukaan esimerkiksi osallistumalla OTTY:n järjestämiin tilaisuuksiin tai suoraan yhdistyksen verkko­­-sivujen kautta: otty.tek.fi. Osallistuminen on ­maksutonta.”

Onko OTTY:n tavoitteena tehdä ­itsensä tarpeettomaksi? ”Olisi toki hienoa, jos työttömiä ei enää olisi, eikä yhdistykselle olisi kysyntää. ­Tämänhetkiset työmarkkinat eivät kuitenkaan näytä kehittyvän siihen suuntaan.”

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

27

Julkinen sektori ­janoaa hyvää talousosaamista

Julkinen sektori on monelle ekonomille outo työnantaja.

Ei pitäisi, sillä siellä ekonomi pääsee vaikuttamaan asioihin, ­jotka näkyvät ihmisten arjessa.

Teksti Jukka Nortio Kuvat Laura Vuoma

28

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

S

aavun osoitteeseen Keskussairaalankatu 7, Lahti. Rakennus on ­komea, 1960-luvulle tyypillinen, valkoisena hohtava sairaala. Vahtimestari ohjaa minut avarasta aulasta talon toiseen kerrokseen, missä hallinto työskentelee rinnatusten päivystyspoliklinikoiden ja potilasosastojen kanssa. Pienen etsinnän jälkeen löydän talousjohtajan huoneeseen.

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ­talousjohtaja Sami Sipilä ottaa minut vastaan. ”Toimin läheisessä yhteistyössä ja fyysisesti lähellä operatiivista toimintaa. Se pitää minut päivittäin ajan tasalla siitä, miten minun tulee tehdä omaa

työtäni”, Sipilä sanoo, kun hämmästelen hallinnon sijaintia sairaalan osastojen keskellä.

Merkitystyötä Olet työskennellyt julkisella sektorilla erikokoisissa organisaatioissa kymmenen vuotta. Mikä tekee työstäsi mielenkiintoista? ”Vaikka se onkin klisee, tällä työllä jos millä on merkitystä. Kun teen sen kunnolla, se näkyy ja tuntuu kansalaisten arjessa. Se motivoi minua”, Sipilä sanoo ja katsoo vakuuttavasti silmiin.

Hän on hyvillään siitä, ettei työ ole kovaa bisnestä. ”Me tuotamme monipuolisesti sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja suomalaisille. Sen arvoa ei mitata rahassa.”

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

29

Ekonomina Sipilä toki muistuttaa, että joka­ päiväinen työ on huolehtimista myös siitä, että yhteisiä verorahoja käytetään tehokkaasti.

Mittarit ok Työn tulosten mittaaminen ja konkreettiset tulokset ovat Sipilän mieleen. Samaa mieltä on myös Kunta­ rekryn toimitusjohtaja Tuula Nurminen, joka on nähnyt myös työn mittaamisen ongelmat. ”Julkisella puolella mittaristojen ja tulosseuran­ nan ongelma on usein ollut se, että niitä on kyllä tehty, mutta seuranta ja johtopäätökset ovat puuttu­ neet. Mitä merkitystä seurannalla on, jos sillä ei ole

mitään seurauksia saavutatko tuloksia vai et”, ­Nurminen kysyy.

Hän peräänkuuluttaa johtamisen ja seurannan ­jämäkkyyttä sekä kustannustietoisuuden lisäämistä. ”Julkistalouden yksiköiden kuten koulujen ja päivä­kotien on tunnettava, miten niillä taloudelli­ sesti menee. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, ­ettei kuntapuolelle tuoda kvartaalitaloutta.”

Suoraa vaikuttamista Erikokoisissa kuntasektorin työpaikoissa toiminut Sipilä muistuttaa, että pienissä organisaatioissa ta­ lousihmisetkin pääsevät lähelle toimintaa. Joutsan,

Palkkaerot y ­ ksityispuolelle kaventuneet Ekonomien mediaanipalkka yksityisellä sektorilla oli SEFEn lokakuussa 2012 ­tekemän palkkatutkimuk­ sen mukaan 5 050 euroa ja keskiarvopalkka 5 941. ­Valtion leivissä mediaanipalkkana tienattiin 4 290 euroa ja kuntasektorilla 4 226 euroa.

Ero yksityisen ja julkisen sektorin ekonomien ansiotasossa ­kapeni vuodessa hieman, sillä julkis­ alojen euro on nyt 85 senttiä eli kolme senttiä enemmän kuin edellisvuonna. Syynä oli julkisten alojen pari prosenttia parempi palkkojen nousu.

SEFEn asiamiehen Tuomas Viskarin mukaan julkisella sektorilla työskentelevät ekonomit koke­ vat palkkaerojen kaventamisen tärkeäksi, mutta toisaalta he eivät koe sitä merkittäväksi syyksi vaihtaa työpaikkaa yksityiselle puolelle.

Julkisen sektorin ekonomit arvostavat työssään päätöksenteon täsmällisyyttä ja normienmukaista toimintaa. ”Ekonomit kokevat jämäkän päätöksenteko­ tavan hyväksi, koska sillä taataan julkisten varojen asianmukainen käyttö”, Viskari sanoo.

30

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

Yksityinen, ulkomaiset

6 288

Yksityinen, kotimaiset

5 826

Valtion liikelaitos

5 354

Valtio

4 683

Kunnallinen liikelaitos

4 581

Kunta tai kuntayhtymä Kaikki yhteensä

4 342 5 607

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000

Ekonomien palkka työnantajan mukaan Ekonomien peruspalkka luontaisetuineen ilman ­tulospalkkioita on yksityissektorilla huomattavasti ­kor­keampi kuin julkisella puolella. Myös julkisen puolen eri aloilla erot ovat suuret. Kokonaisuutena palkkojen hajonta on julkisella puolella pienempi kuin yksityisellä.

Lähde: SEFEn palkkatutkimus, lokakuu 2012.

Toimihenkilö 11 % Asiantuntija 41 % Alempi keskijohto 6 % Ylempi keskijohto 8 % Ylin johto 11 % Opetus 23 % Ekonomien työ­ tehtävät julki­ sella sektorilla Ekonomit sijoittuvat julkisella sektorilla useimmiten asiantun­tija- ja johto­tehtäviin.

Aalto PRO Aalto-yliopiston täydennyskoulutusta

MEMA Pro 2014 Ympäristöjohtamisen ja vastuullisen liiketoiminnan koulutusohjelma 6.2.–17.10.2014 Muuramen ja Siilinjärven terveysyhtymien talous­ johdon tehtävissä hän on saanut tuta kunnallis­ hallinnon laajan työsaran: teknisestä toimesta hen­ kilöstöhallintoon ja vanhustenhuollosta rakennus­ projekteihin.

Sipilä on parhaimmillaan päässyt vaikuttamaan hyvin konkreettisiin arjen asioihin. Yksi nuorta eko­ nomia eniten sykähdyttäneistä kokemuksista sattui Joutsassa vuosituhannen alussa, kun kuntatalous joutui tiukille. ”Poliitikoilta tuli esitys karsia hoitolaitosten ruoka­huollon menoja. Tämä olisi tarkoittanut pitkä­ aikaispotilaiden eli lähinnä vanhusten ruuasta tinki­ mistä. Ruokiin haluttiin laihempaa lientä ja halvem­ paa lihaa. Pienessä organisaatiossa minulla oli valtaa päättää, ettei tästä tingitä vaan mummojen ruuissa pitää olla riittävästi sattumia ja lihan on oltava kun­ nollista.”

Ruokahuollon sijaan Sipilä päätti, että hallinnon tilojen uusimista lykättiin ja näin saatiin aikaa vaadi­ tut säästöt.

Vastaavia päätöksiä Sipilä tekee myös nykyisessä tehtävässään, missä tukipalvelujohtajan kanssa on sovittu, että ravinnosta ei tingitä, vaan tiukan pai­ kan tullen mieluummin vaikka lääkkeistä.

Konkreettiset työn tulokset ja hyvät vaikuttamis­ mahdollisuudet ovat myös Kuntarekryn toimitus­ johtajan Tuula Nurmisen mukaan keskeisiä julkisen puolen etuja. ”Ekonomin sielussa on tuloksen tekeminen, muutosten aikaansaanti, työssä kehittyminen ja halu nähdä työnsä tulokset. Nämä tavoitteet toteutuvat hyvin kuntakentän työssä”, Nurminen vakuuttaa.

Suuntaa osaamisen huipulle!

Vastuullisuuden johtaminen on osaamislaji: kehitä omaa osaamistasi ja organisaatiosi toimintaa – MEMA Pro tarjoaa tuoreinta tietoa vastuullisuuden periaatteista, strategioista ja työkaluista.

Klikkaa nettiin tai soita!

Konkreettiset työn tulokset ja hyvät vaikuttamis­ mahdollisuudet ovat keskeisiä ­julkisen puolen etuja.

aaltopro.fi/mema paivi.anttonen@aalto.fi, 040 737 5968

aaltopro.fi

Ongelmana on, että ekonomit eivät tunne näitä mahdollisuuksia. ”Monilla on kuva julkisesta sektorista jäykkänä ja hidasliikkeisenä. He eivät ole itse toimineet alalla, vaan virheelliset käsitykset perustuvat menneiden sukupolvien kertomuksiin”, Nurminen jatkaa.

Hänen mukaansa julkisella sektorilla on tehty valtavasti töitä organisaatioiden kehittämisessä. Erityistä huomiota on kiinnitetty työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittämiseen sekä työssä kehittymiseen ja urakiertoon. ”Henkilöstöjohtamisen kehitystyössä tarvitaan jatkossakin ekonomiosaamista. 60–80 prosenttia kuntakentän kustannuksista syntyy henkilöstöstä”, Nurminen sanoo.

Ekonomiosaamisella kysyntää

Bra påverkningsmöjligheter inom offentliga sektorn Text Michaela von Kügelgen

Statliga ämbetsverk har ett ständigt behov av ekonomer. ­Utöver en säker anställning bjuder offentliga sektorn på bra chanser att vara med om utvecklingsarbetet. ”Personligen tycker jag om att ha en säker anställning. Speciellt nu under de osäkra tiderna inom privata sektorn. Dessutom jobbar jag inte hela tiden övertid, vilket är bra om man har barn som jag.”

Det säger Kari Salo som jobbar som expert på trafiksäkerhetsverket Trafi. Han har tidigare jobbat både inom privata sektorn och inom organisationsvärlden, men trivs bäst med att jobba för staten. Han känner att han får påverka i större utsträckning än på flera andra ­arbetsplatser. ”Jag får vara delaktig i utvecklingsdiskussioner och fundera på hur ekonomiförvaltningen på Trafi kunde fungera så effektivt som möjligt.

Jag är också med och funderar på hur vi kan kombinera olika behov inom statsförvaltningen.”

Utöver de stora utvecklingsfrågorna har han också mycket vardagliga uppgifter, som bland annat innebär att ha koll på penningtrafiken.

Dessutom har Salo en hel del kontakt med medborgare – på två språk. ”Det är roligt att få använda både svenska och finska. Personer från helt svenskspråkiga regioner blir glada när man kontaktar dem på svenska”, säger Salo.

Han har jobbat inom offentliga sektorn i flera år, och enligt honom borde ekonomer inte vara rädda för att söka sig till statliga tjänster. ”I alla statliga ämbetsverk finns ett behov för ekonomer. Mycket är relaterat till redovisning och bokföring.”

Enligt Kari Salo är helheten inom de olika ämbetsverkens ekonomiförvaltning ganska stor, och just nu jobbar ämbetsverken med att strömlinjeforma verksamheten. ”Statens ekonomiförvaltning har sina särdrag och det krävs en ­helhetsinsikt för att förstå hur olika system hör ihop. Inom offentliga sektorn behövs personer med ekonomtänkande och ekonomutbildning”, anser Salo.

Talous- ja henkilöstöhallinnon lisäksi ekonomeja tarvitaan moniin muihin julkishallinnon tehtäviin.

Nurminen peräänkuuluttaa markkinointiosaamista erityisesti julkisomisteisiin yhtiöihin, joita on Suomessa valtava määrä. ”Meillä on isoja kunnallisia yhtiöitä, kuten energiayhtiöt, teatterit ja satamat, joissa kaikissa on tarjolla mielenkiintoisia tehtäviä.”

Sami Sipilän mukaan kasvava ekonomiosaamisen tarve ja monipuoliset tehtävät ovat julkisen sektorin kilpailuvaltti ja keino houkutella nuoria ekonomeja alalle. ”Kuntakenttä on suurien muutosten edessä ja niissä muutoksissa tarvitaan erilaisia ekonomitaitoja kuten kustannuslaskentaa, henkilöstöhallinnon ymmärrystä ja markkinointitaitoja. Monissa tehtävissä tarvitaan laajaa osaamista ja niissä pääsee kehittämään valtavasti itseään”, Sipilä sanoo.

Julkishallinnossa ekonomille avautuu myös osaamisen syventämisen mahdollisuuksia. Esimerkiksi kustannuslaskentaan erikoistunut saa tilaisuuden erikoistua erikoissairaanhoidon kustannuslaskentaan.

Miksi julkiselle sektorille ¶ 1. Kiinnostavat tehtävät. Julkissektorilla tapahtuu ­suuria muutoksia, joiden läpivientiin tarvitaan monipuolista ­ekonomiosaamista.

2. Työllä on merkitystä. Ekonomi pääsee tekemään ­ratkaisuja, joilla parannetaan kansalaisten arkea.

3. Oman työn hallinta. Monissa tehtävissä voi ­vaikuttaa tehtäväkuvaansa ja päästä liikkumaan organisaatiossa. Osaamisen kehittäminen on korkeassa kurssissa.

4. Joustavuutta ja säännöllisyyttä. Työn ja muun ­elämän yhteensovittaminen on vaivatonta, muun ­muassa opinto- ja virkavapaat. Säännöllinen työaika.

5. Hyvät edut. Lomaedut ja työterveydenhuolto ovat ­korkeammalla tasolla kuin lakisääteinen taso yksityisellä puolella.

6. Työpaikan varmuus. Julkistyönantajat ovat sitoutuneempia työntekijöihin eivätkä irtisano heitä kvartaali­tulosten perusteella.

Lähde: artikkeliin haastatellut henkilöt

32

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

Uutta virtaa ”Kuntakenttä on suurien muutosten edessä ja niissä muutoksissa tarvitaan erilaisia ekonomitaitoja.” ”Terveydenhuollossa lasketaan perinteisesti kustannus per lääkärikäynti. Erikoissairaanhoidossa kustannuslaskenta perustuu sen sijaan diagnooseihin. Sen tavoitteena on laskea potilaskohtainen kustannus koko hoitoprosessin ajalta. Laskentaan käytetään ­potilastietojärjestelmässä olevia kirjauksia tehdyistä toimenpiteistä”, Sipilä kertoo.

Tällaiselle erikoisosaamiselle on yhä enemmän ­kysyntää.

Osaamista oikeaan paikkaan Liike-elämästä tuttujen tehokkuus- ja tulosajattelun vastapainona julkista sektoria rasittavat Sipilän ­mukaan jonkin verran jäykät organisaatiorakenteet ja muutosvastarinta. ”Päätöksenteko on edelleen usein hidasta ja jokin laki voi olla muutosten esteenä,” Sipilä harmittelee.

Lakisääteisyys venyttää myös osaamista ja asettaa arjen työlle omat haasteensa. ”Työ on tarkasti laki- ja normiohjattua, eikä liikkumavaraa juuri ole. Tämä tekee työstä toisaalta mielenkiintoisen, kun joutuu miettimään, kuinka toimia innovatiivisesti ja tehdä uudistuksia näissä raameissa.”

Liiketaloudellista näkemystä tarvitaan Sipilän ­mukaan erityisesti julkisten organisaatioiden johtoon, jotka ovat vielä usein asiantuntijoiden miehittämiä. ”Onko Suomessa kovinkaan montaa lääkäriä ­oikealla paikalla organisaation johdossa, niin että pystyy tiukassa paikassa rohkeasti irrottautumaan lääkäriroolistaan ja tekemään vaikeita ratkaisuja”, Sipilä pohtii.

Toisaalta Sipilä painottaa, että asiantuntijaorganisaation johdossa tulee olla myös arvostettu asiantuntija, joka voi toimia tiiviissä yhteistyössä organisaa­tion johtamisen ammattilaisen kanssa.

pienten & keskisuurten yritysten

johtamiseen

• Menesty kehittämistyössä

Välineitä yrityksen kehittämisprojekteihin ja prosessien hallintaan. 14.10.–17.12.2013. leena.kivisto@aalto.fi

• Menesty esimiehenä

Toimintamalleja ja välineitä päivittäisjohtamiseen.

22.10.–12.12.2013. leena.kivisto@aalto.fi

• Pk-yrityksen talousjohdon valmennus

Kattava valmennus kokeneille taloushallinnon ammattilaisille.

22.10.2013–29.4.2014. jukka.nordlund@aalto.fi

• Esimiehen liiketoimintaosaaminen

Pk-yrityksen esimiehen management-ohjelmauutuus.

24.10.–27.11.2013. leena.kivisto@aalto.fi

• Ratkaisumyyntivalmennus Tehovalmennus luottamusta rakentavaan myyntityöhön.

4.11.–3.12.2013. anne.sihvola@aalto.fi

• Myyntijohtaja –valmennus

Tietoa ja välineitä systemaattiseen myynnin johtamiseen.

19.11.2013–6.10.2014. tuula.kamarainen@aalto.fi

• Liike-elämän palveluyritysten kansainvälistyminen 21.11. ja 28.11.2013. leena.kivisto@aalto.fi

• Palveluratkaisujen kehittäjä

Tule perehtymään palveluliiketoiminnan uuteen logiikkaan ja käyttäjälähtöiseen ajatteluun.

21.11.2013–13.11.2014. hanna.kari@aalto.fi

• Uudista liiketoimintaasi

Pk-yrityksen ketterän kehittämisen strategiavalmennus.

23.1.–8.5.2014. jukka.nordlund@aalto.fi

Lisätiedot verkossa, skannaa koodi! pienyrityskeskus.aalto.fi

Pienyrityskeskus

- Yrittäjyyden sekä pienten ja keskisuurten yritysten kehittäjäkumppani

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

33

[ Persona grata ]

Pavlos Ylinen ja johtajan haasteet Pavlos Ylinen haluaa haastattelulle ­rennon ympäristön, merenrantakahvilan.

Mutta jo kävelymatkalla kahvilaan hän siirtyy tehokkaasti suoraan asiaan.

Teksti Tuula-Maria Ahonen Kuvat Katja Tähjä

S

ekä itsensä että muiden haastaminen on luonteenomaista Pavlos Yliselle. ”Opiskelin yhteiskuntatieteen maisteriksi Tampereen yliopistossa.

Yliopisto-opiskelu Suomessa oli kohtalaisen helppoa, joten päätin suorittaa Lontoossa rahoitusalan Master of Science -tutkinnon. Opiskelijatoverit tulivat Englannin huippuyliopistoista. Yhteiskuntatieteilijälle numeroihin perustuva lähestymistapa teki todella kipeää. Sain hyvää nöyryyskasvatusta ja huomasin olevani siellä keskiverto-opiskelija.”

Kun Ylinen oli palannut Suomeen, hänen ystävänsä ja opettajansa Markku Pelkonen ­kertoi haaveilevansa omasta digitaalialan firmasta. Ylinen totesi, että Pelkosen osaaminen on omalla alallaan huipputasoa ja tarjoutui rahoittamaan firman alkuun. Pelkonen otti virkavapaata ja Datafisher Oy perustettiin.

Ylisen tie johti suurfirmoihin ja työnkuvaan tuli myös monille johtajille haasteellinen tilanne: irtisanominen. Hän on kuitenkin pitänyt päänsä kirkkaana, joskin tilanteeseen liittyy myös Ylisen suurin moka. ”Suurin mokani on, että olen odottanut liian pitkään irtisanomisissa. Olen halunnut uskoa, että tilanne muuttuisi. Se kuitenkin heikentää yrityksen kykyä selviytyä sekä myös henkilöstön viihtyvyyttä.”

34

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

Ylinen on huomannut, että sellaisia ihmisiä ei juurikaan irtisanota, jotka pyrkivät rakentavan proaktiivisesti toimimaan firman hyväksi. Asenteella been there, done that ei rakenneta tämän päivän yrityksiä menestykseen, eikä lisätä omaa eikä muiden työssä viihtymistä.

Jos havaitsee itsessään tämän asenteen, on korkea aika sekä itsensä että ympäristönsä näkökulmasta etsiä sopivampaa työtä, eikä jäädä odottamaan yt-neuvotteluiden kautta tulevaa irtisanomista. Kaikille varmasti löytyy sopiva työ, joskin etuudet saattavat aluksi olla pienemmät. Saavutettujen etujen vangiksi ei kannata jäädä, siitä seuraa kärvistelevä elämä. ”Olen pyrkinyt aina siihen, että kohtaan irtisanotun kasvoista kasvoihin, enkä usko, että olen saanut vihamiehiä. Kerran jopa eräs irtisanomani henkilö tarjosi minulle ja vaimolleni samppanjalasit ravintola Kämpin terassilla. Hän oli saanut hyvän työ­ paikan irtisanomisen jälkeen. Alaisen ja johtajan yhteistyö on vuorovaikutusta, eri ihmiset loistavat erilaisten johtajien alaisuudessa.”

Voiko johtaja kyseenalaistaa itsensä? ”Viking Line oli oman aikansa Nokia”, Ylinen toteaa. ”Minut palkattiin konsernin varatoimitusjohtajaksi muuttamaan firmaa siinä vaiheessa, kun sen kannattavuuden jyrkkä alamäki oli jatkunut kymmenen vuotta. Viking Line oli yritys, jossa vanhat reseptit oli käytetty loppuun, potilas oli muuttunut immuuniksi ja voi huonosti.

Suurimmilla uudistamistyön vastustajilla oli kuitenkin johtaja-titteli”, Ylinen toteaa. ”Omasta mielestäni laivalinjojen painopistealueeksi olisi tullut valita Viro. Kun uusi laiva sijoitettiin kuitenkin Turkuun ja kun huomasin millä argumenteilla yhtiön linjauksia tehtiin, totesin, että minä en ole

Ylinen on huomannut, että sellaisia ihmisiä ei juurikaan irtisanota, jotka pyrkivät rakentavan proaktiivisesti toimimaan firman hyväksi.

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

35

[ Persona grata ]

”Oman tekemisen kyseenalaistaminen on ainoa keino kehittyä.” täällä enää rakentamassa, vaan hajottamassa. Yhtiöllä voi olla vain yksi linja ja varatoimitusjohtaja ei voi ajaa vaihtoehtoista linjaa. ­Irtisanoin itseni.”

Ylinen haluaa kyseenalaistaa suomalaisen käytännön, että ­itsensä ja muiden kyseenalaistaminen on joko loukkaavaa tai heik­ koutta. Oman tekemisen kyseenalaistaminen on Ylisen mukaan ­ainoa keino kehittyä. ”Minulla on juutalainen tausta. Kyseenalaistaminen on juuta­ laisuuden ytimessä. Ei liene sattuma, että joka kolmas Nobelin palkinnon saajista on juutalainen. Kaikki uusi vaatii vanhan ky­ seenalaistamista ja Nobelit jaetaan niille, jotka ovat tieteessä luo­ neet uutta.” ”Reflektoin myös omaa toimintaani, toiminko omien eettisten arvojeni pohjalta. Arvojani ovat kyseenalaistamisen ohella oikeu­ denmukaisuus, nöyryys sekä rohkeus tehdä asioita, jonka loppu­ tuloksesta ei voi olla varma, siis jotain uutta ja erilaista.”

Viime vuosina Ylinen on ottanut henkilökohtaiseksi kehitys­ haasteekseen – sekä johtajana että ihmisenä – juutalaisen käsit­ teen ”paha kieli”. ”Olen vuosien varrella huomannut, että työpaikoilla puhutaan käsittämättömän paljon pahaa kanssaihmistä. Pahan puhumista on myös toisen väheksyminen ja ääneen epäily muille, pystyykö toinen esimerkiksi johonkin tehtävään. Pahan puhuminen myrkyt­ tää myös puhujaa itseään. Uskon, että vähentämällä pahan puhu­ mista ja toisten väheksymistä, saavutetaan enemmän kun mitä osataan edes arvata.”

Hammasten kiristyksestä vahvuusvuoropuheluun Irtisanouduttuaan Viking Linelta Ylistä odotti unelmatyöpaikka: oma firma Datafisher. Mutta haasteet alkoivat jo käytännön ­asioista. ”Yritys toimi kapealla alueella vahvalla asiantuntijakult­ tuurilla. Minä olin toiminut laajalla ­alueella, enkä ollut tämän

Suomessa suuri haaste on ymmärtää, että asiat toimivat toisin muualla maailmassa, sanoo Pavlos Ylinen.

Yhteisöllistä virkistäytymistä ¶ Pavlos Ylisen perheeseen kuuluu lastenlääkäri, lääketieteen tohtori vaimo, lapset 12-vuotias ­tyttö ja 10-vuotiaat kaksoset, tyttö ja poika. Lasten harras­ tukset ovat isän harrastuksia, Ylinen toimii poikansa jalkapalloseurassa ja kuljettaa lapsia ­harrastuksiin.

Ylinen uudistaa itsensä perjantai-iltaisin ja lauantaisin, jolloin hän tapaa sapatin merkeissä juutalaisyhteisönsä. Vuoro­ vaikutus ja yhteinen syöminen ravitsevat myös mieltä.

­alueen asiantuntija”, Ylinen ­toteaa.

Firmaa oli kymmenisen vuotta johtanut toinen perusta­ ja ja lapsuudenystävä, joka jäi myös yritykseen toimitusjohta­ juuden vaihduttua. ”Pitää nostaa hattua yhtiö­ kumppanilleni. Osoittaa suun­ natonta kypsyyttä, että hän jäi katsomaan miten hänen luo­ mustaan lähdetään viemään uuteen suuntaan. Ensimmäinen puoli vuotta oli kuitenkin itkua ja hammasten kiristystä. Irtisanoin usei­ ta työntekijöitä, mikä oli haasteellista, mutta välttämätöntä fir­ man kehitykselle. Jos työntekijä katsoo olevansa jo valmis, uusiu­ tumista ja kehittymistä ei voi tapahtua”.

Maailmassa on paljon hyviä firmoja, jossa on toinen toistaan terävämpiä ihmisiä. Jos aikoo pysyä edes vauhdissa mukana, on tehtävä työtä, kehityttävä ja kasvettava, Ylinen toteaa. Suomessa suuri haaste on ymmärtää, että asiat toimivat toisin muualla maa­ ilmassa. Monissa paikoissa tehdään enemmän ja ollaan nälkäisem­ piä. On todella harvoja yrityksiä, missä ”virastoajoilla” pääsee kas­ vuun ja kansainväliseksi. ”Erilaisuus ei tule siitä, että vain puhuu siitä, vaan se pitää nä­ kyä kaikessa mitä tekee. Suomessa on satoja muualta muuttaneita ihmisiä, joilla on loistavat kompetenssit sekä upea työmoraali. Sik­ si olenkin palkannut yhtiöömme israelilaisia, kenialaisia, korealai­ sia, brasilialaisia ja kanadalaisia tuomaan erilaista näkemystä ja kulttuuria. Työkielemme on nykyisin englanti.” ”Käymme yhtiökumppanini kanssa jatkuvaa vuoropuhelua.

Olennaista on, että pyrimme kunnioittamaan toistemme vahvuuk­ sia, rakentamaan yhteistyötä niiden varaan. Mitä selvempi käsitys ihmisellä on omista heikkouksistaan, sitä paremmin osaa arvostaa toisen vahvuuksia. Siksi usein kysynkin työ­ haastattelussa, että mitkä ovat henkilön heik­ koudet. Se saa usein hämmennystä aikaiseksi, mutta eihän kukaan ole täydellinen.” ”Olen kiitollinen siitä, että asiakkaat pitä­ vät erilaisesta tavastamme tehdä työtä. Olem­ me saaneet tehdä työtä loistavien asiakkaiden kanssa ja olemme voineet ottaa ensimmäiset haparoivat askeleemme myös ei-suomalaisten asiakkaiden kanssa Suomen rajojen ulkopuo­ lella. On hienoa olla yrittäjä!”

Pavlos Ylisen ura ¶ 2001–2009 Itella Group, useita eri tehtäviä, ­viimeiset neljä vuotta Business Unit -johtajana ja Itella Asiakkuusmarkkinoinnin toimitus­ johtajana.

2010– lokakuu 2011 Viking Line -konsernin ­varatoimitusjohtaja.

Marraskuu 2011– Datafisher Oy:n toimitus­ johtaja, perustajaosakas.

36

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

[ TIESITKÖ ] Teksti Anne Penttilä Grafiikka Antti Pulkkinen

Työskentely ulkomailla kannattaa Vaasan yliopiston johtamisen yksikkö ja SEFE kartoittivat vuonna 2004 ­ulkomailla työskennelleiden ekonomien urakokemuksia.

Tutkimus toteaa kansainvälisten tehtävien olevan tyypillisesti aiempia tehtäviä monipuolisempia, haastavampia ja itsenäisempiä.

Ulkomaankomennuksen merkittävin lisäarvo näkyy henkilökohtaisten ominai­ suuksien kasvussa: osaamisen monipuo­

listuminen, itsetuntemuksen lisääntymi­ nen, luottamus omiin kykyihin ja positiivi­ nen suhtautuminen haasteisiin auttavat uran myöhemmissä vaiheissa.

Kysely lähetettiin 433 jäsenelle ja sii­ hen vastasi 203. Heistä yli puolet oli ollut ulkomailla työnantajayrityksen lähettämä­

25 % toimii samassa kohdemaassa

Melko paljon 20 %

ekonomien urakokemuksista, Kati Saarenpää, Vesa Suutari ja Liisa Mäkelä. www.sefe.fi/expatriaattien-uraseuranta

Muu 5,5 % Aasia 10,5 % Pohjois-Amerikka 9,5 % Itä-Eurooppa 8,5 % Länsi-Eurooppa 53,5 % Pohjoismaat 12,5 %

Ei lainkaan 14 %

Jossain määrin 22 %

”Olisin edennyt nopeammin ylemmille organisaatiotasoille, jos olisin pysynyt kotimaisissa työtehtävissä.”

5. Täysin samaa mieltä 13,7 %

vuonna 2004 ulkomailla työskennelleiden

62 % on palannut kotimaahan

Nykyinen työ sisältää kansainvälisiä vastuita Erittäin paljon 44 %

Ekspatriaattien uraseurantatutkimus – Raportti

Vastaajat sijoittuivat 2004

vastaajista nyt 13 % toimii jossain muussa maassa

nä ja vajaa puolet oli itse hakeutunut töihin ulkomaille.

1. Täysin eri mieltä 35,8 %

4. 11,6 %

Asema nykyisessä organisaatiossa

Ylennyksiä nykyisessä organisaatiossa

21 % Ylin johto

4%

28 % Johto 27 % Ylempi keskijohto 24 % Asiantuntija

3. 19,5 %

7–8

10 %

5–6

16 %

3–4

33 %

1–2

38 %

0 (kertaa)

2. 19,5 %

Vaikutukset positiivisia ¶ Ulkomailla työskentelyn vaikutukset jatko­ uraan ja tuleviin työllistymismahdollisuuksiin nähtiin positiivisina. Kysymyksen asettelusta riippuen 60–80 prosenttia vastaajista näki kansainvälisen kokemuksen edistäneen uraansa, riippumatta siitä oliko itse hakeutu­ nut ulkomaille tai lähetetty.

Ylennyksiä tarjotaan ¶ Kahdeksan vuoden aikana 75 prosenttia ­vastaajasta oli ylennetty vähintään kerran.

Lähes kaikki ovat eri tehtävissä kuin vuonna 2004. Ainoastaan noin kolmasosa oli itse hakenut tulevaan tehtäväänsä. Jonkin verran epävarmuutta aiheutti silti kysymys, olisiko ura edennyt kotimaassa nopeammin.

ua tutkitt tietoa i sefe.f

Tyytyväisiä uraansa ¶ Itseohjautuvuus eli henkilökohtaisen vastuun ottaminen oman uran edistämises­ tä vaikuttaa positiivisesti uramenestykseen.

Kansainvälisissä tehtävissä toimineiden eko­ nomien uratyytyväisyys on korkea: peräti 80 prosenttia vastaajista oli tyytyväinen urallaan saavuttamaansa menestykseen.

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

37

[ Kylterit ]

Kylterit odottavat työltä haasteita

ko Lue ko u attel ­haast ilehti.fi m o n o ek

Kauppatieteiden opiskelijat hakevat työltä mielekkyyttä. Palkka on opiskelijoiden keskuudessa tehdyssä tutkimuksessa vasta neljännellä sijalla onnistumisen kokemusten ja itsensä kehittämisen jälkeen.

Teksti Helinä Hirvikorpi Kuva Laura Vuoma

Kylteritutkimus kartoitti kauppatieteiden opiskelijoiden odotuksia työelämästä. Kysely lähetettiin kaikille SEFEn opiskelijajäsenille ja siihen vastasi kyltereitä kaikista Suomen kauppa­tieteellistä opetusta antavista yksiköistä. Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja ja SEFEn koulutuspoliittisen toimikunnan jäsen Jouni Markkanen huomauttaa, että tulos on työmarkkinajärjestöille tärkeä viesti, uudistumisen paikka. ”Perinteisesti työmarkkinaneuvotteluissa mennään aina palkka edellä. Nykyisin työntekijälle merkitsee enemmän se, millainen on työyhteisö, mitä työstä saa itselle ja omaan elämään. Odotetaan haasteita ja mahdollisuuksia, mutta myös vastuuta”, Markkanen tulkitsee tutkimusta.

Odotukset työuralle sisältävät myös itsensä kehittämistä, etenemistä vaativampiin tehtäviin ja ennen kaikkea opintoja vastaavaa työtä. Kylterit odottavat vapautta työajan suhteen, vastuuta ja mahdollisuutta todistaa kykynsä. ”Työhyvinvointi nähdään erittäin merkityksellisenä työurien pidentämiskeinona.

Se on vaikeasti mitattavissa ja haaste työelämän kehittämiselle. Hyvä johtaminen nousi myös tutkimuksessa merkittäväksi työkaluksi”, Markkanen sanoo.

Joustava työ ja etätyön mahdollisuudet saavat kyltereiltä pinnoja. Työajan sijaan pitäisi heidän mielestään mitata työn laatua, tuottavuutta ja muita elementtejä.

Haasteeksi nousee, miten saadaan estetyksi, ettei ihminen kuluta itseään loppuun. ”Perinteinen asetelma on, että työnantaja ja työntekijä nähdään vastakkain. Se on mielestäni vanhentunut asetelma, sillä nykyään he ovat pitkälti samalla puolella: työntekijää pitää suojella itseltään, ettei

38

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

hän kuluta itseään loppuun”, arvioi Markkanen.

Työaikalainsäädäntö antaa selkeät rajat, jos niitä noudatetaan. ”Työmarkkina-arvonsa korkeaksi kokevat näkevät työmarkkinat eri tavalla. Heille turvallisuus ja perinteiset arvot eivät ole erityisen tärkeitä. Mutta ekonomeissakin on iso osa, joille perinteiset arvot, kuten työn ja vapaa-ajan selkeät rajat, merkitsevät paljon. Työmarkkinoiden pitäisi olla joustavat, jotta ne pystyvät vastaamaan erilaisin tarpeisiin.” yhteys työelämään Selvityksen mukaan 58 prosenttia vastaajista arvioi, että palautteen antaminen esimiestyössä on äärettömän tärkeää ja 17 prosenttia katsoi palkitsemisen tär­ keäksi. Kolmeneljäsosaa näkee, että työnteosta opiskelun rinnalla on ollut hyötyä opinnoille. Noin puolet on tehnyt oman alan töitä. Työnteon kulttuuria oppii jo opiskeluaikana. ”Valmistumisajankohdasta puhutaan paljon, mutta yhteiskunnallisesti merkityksellistä on se, milloin aloitan työnteon omalla alalla. Etelä-Euroopassa aloitetaan vasta useita vuosia valmistumisen jälkeen, meillä kylterit ovat töissä ennen maisterin tutkintoa. 68 prosenttia kokee, että sefeläinen voi tehdä töitä maisterin tutkinnon rinnalla”, Markkanen sanoo.

Opiskelijat odottavat työltä: • joustavuutta ja monipuolisuutta • hyviä työkavereita ja työyhteisöä • haasteita • työn ja muun elämän hyvää yhteen sovittamista

Opinnoilta odotetaan selkeämpää yhteyttä työelämään. Erityisen vähälle taloustieteissä jäävät esiintymis- ja puhetaidot.

Tutkimuksen vastaajat toivovat, että kylterit nähtäisiin palkkauksen arvoisina, osaavina ja rohkeina työntekijöinä ja asiantuntijoina. Asenne on yleensä kohdallaan: kylterit katsovat olevansa määrätietoisia, menestyksenhaluisia ja työteliäitä. Koulutus on investointi tulevaisuuteen. ”Kun hakee työtä, on osoitettava osaamisensa olevan ajan tasalla. Osaamisen kehittämistä ja itsensä pitämistä markkinakelpoisena täytyy painottaa koko uran ajan.

Meidän SEFEssä täytyy vaikuttaa siihen, että ekonomeille on uran eri vaiheissa relevantteja mahdollisuuksia täydennyskoulutukseen. Tutkimuksen mukaan opiskelijat näkevät valmistumisen jälkeen tärkeimmäksi osaamisen kehittämiskeinoksi työssä oppimisen ja omatoimisen tiedonpäivityksen. Ne eivät kuitenkaan riitä”, SEFEn edunvalvontajohtaja Lotta Savinko sanoo.

Hänen mukaansa kylteritutkimus osoittaa, että opiskelijoilla on työelämästä ja johtamisesta juuri sellaiset odotukset ja vaatimukset, jotka nytkin ovat keskeisiä työhyvinvoinnin ja työurien pidentämisen kannalta. ”Tämä antaa toivoa, että tulevaisuuden työelämä kehittyy entistä paremmaksi”, hän arvioi.

Kysely vahvistaa myös sen, että esimiestyöhön ja johtamiseen panostaminen sekä oikeudenmukainen johtaminen ovat ekonomeille tärkeitä. ”Toivottavasti opiskelijat haluavat olla myös työelämässä vaikuttamassa ja kehittämässä näitä asioita niissä yrityksissä, joissa työskentelevät”, Lotta Savinko huomauttaa.

”Valmistumisajankohdasta puhutaan paljon, mutta yhteiskunnallisesti merkityksellistä on se, milloin aloitan työnteon omalla alalla”, arvioi Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Jouni ­Markkanen.

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

39

KUINKA KAUAN TULISIT TOIMEEN ILMAN PESUKONETTA?

If Kotivakuutus on nopea.

Käsittelemme 73 % vahingoista saman tien.

Nopeus on tärkeä osa sujuvaa korvauspalvelua. Annamme korvauspäätöksen suurimpaan osaan netissä tehdyistä irtaimiston vahinkoilmoituksista saman tien. Ota nopea If Kotivakuutus verkkokaupasta 10 % edullisemmin.

Saat sen myös numerosta 010 19 19 19 tai lähimmästä Ifistä.

if.fi/kotivakuutus

VOITA SIIVOOJA VUODEKSI!

[ Column ]

A slow Ferrari called Suomi With the notable exceptions of a few prominent players of the gaming sector such as Rovio’s Angry Birds, Supercell and Remedy, Finland has not produced game-changing innovations in the ICT sector for at least a decade. More recent IT innovation success stories such as Facebook, LinkedIn and Groupon have thrived with socially driven business models that favor large home markets like the United States. But even game-changing technology and new business model driven innovations like Skype and Spotify have by-passed tech-savvy Finland. A recent study shows that one reason for this is that many of the rising number of quality tech start-ups from ­Finland do not have adequate access to capital. It is indeed difficult to drive a Ferrari with no gas.

So what happens when you have Ferrari-like IT readiness but you still do not produce the commercial results that would be expected from you? You can’t always blame the car so improvements must be found with the driver and his team. Larger and more established Finnish companies must develop a new mindset and relationship with emerging startup clusters. A new fighting spirit and cooperative confidence must be found to win Finland’s next ­important economic races. A slow Ferrari is not very exciting. Tsemppiä Suomi!

André Noël Chaker, senior advisor to the president of Veikkaus, the national lottery company of Finland, has written five books, including The Finnish Miracle.

Miika Kainu

M

any in Finland vividly remember the days when Kimi Räikkönen drove a Ferrari. Only six years ago, Räikkönen became yet another Formula One champion of the oldest and most respected team in the circuit. As a brand, Ferrari is a global synonym for superior engineering, luxurious design and speed.

As a country, Finland is also known for superior engineering as well as enviable positioning in key social and economic rankings. However, like Räikkönen, Finland is a bit slower than it used to be.

By many measures Finland is a Ferrari-class country. It has won series of enviable titles: the best country in the world, the most competitive country in the world and the best educated country in the world. This year, it has put yet another number one position on its list of national economic achievements: the best IT country in the world. Indeed, the World Economic Forum ranked Finland at the top of its Networked Readiness Index. Three important things brought Finland to the top of this list as it overtakes its close rival Sweden which was number one last year: education, inventiveness and access.

Finland dispenses some of the best information technology education in the world. It also holds thirty times more patents per 100 000 inhabitants than the United States. Access to internet broadband is well over 85% of all households. Once again, Finland holds a Ferrari-like position in an important part of the world economy.

Further down the Networked Readiness Index ranking we find that the 9th, 10th and 11th positions are given to three notable countries: the United States, Chinese Taipei and South Korea. Together with Japan, these countries are important because they are the home to the world’s largest IT companies. Samsung and Apple are at the very top of the charts with Taiwanese Foxconn (the main supplier for the iPad, the Kindle, Play Station 3 and Wii) and Japanese Panasonic not far behind. Not a single ­European or Nordic company makes it to the top twelve Global IT company list with annual revenues of over 50 billion dollars. Even on the list of the world’s most promising technology start-ups the Nordic Countries and especially Finland are far from the top of the list.

Chaker E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

41

[ työelämän pelisäännöt ] Jan Degerlund, SEFE

Työaikalaki koskee myös ylempiä toimihenkilöitä

kuva: Thinkstock

Työmarkkinoilla on sitkeästi vallalla kaksi virheellistä käsitystä.

Ensiksi: että työaikalain soveltaminen olisi sopimuksenvarainen asia.

Ja toiseksi: jos sovitaan, ettei lakia sovelleta, niin työntekijällä voidaan ­työsopimuksen mukaisella kuukausipalkalla teettää ympäripyöreitä päiviä.

Näin asia ei ole.

42

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

T

yöaikalaki koskee lähes kaikkea työ- ja virkasuhteessa tehtyä työtä. Laissa on erikseen lueteltu ne poikkeustilanteet, j­olloin työaikalaki ei sovellu työ- tai virkasuhteeseen. Työntekijän koulutustasolla tai kuulumisella johonkin henkilöstöryhmään, kuten esimerkiksi ylempiin toimihenkilöihin ei ole merkitystä lain soveltumisen kannalta.

Milloin työaikalakia ei sovelleta?

Ekonomeille ja muille ylemmille toimihenkilöille tyypillinen tilanne, jossa työ jää työaikalain säännösten ulkopuolelle on se, että työtä tehdään kotona tai ”kentällä” sellaisissa oloissa, ettei työnantajalla ole tosiasiallisia mahdollisuuksia valvoa työsuoritusta ja siihen käytettävän ajan pituutta.

Olennaista on, ettei työnantajalla ole mahdollisuutta valvoa työaikaa, sillä pelkästään työaikaseurannan laiminlyöminen ei aikaansaa työn jäämistä työaikalain ulkopuolelle, jos työnantajalla niin halutessaan olisi mahdollisuus seurata työntekijän työaikaa.

Toinen tavanomainen tapaus on, että työn pääasiallisena sisältönä on johtaa yritystä tai sen itsenäistä osaa.

Tulkinta ei perustu muodollisiin kriteereihin, kuten esimerkiksi johtajan ­titteliin, vaan siihen seikkaan, että työ on aidosti sillä tavalla yrityksen tai sen

i­ tsenäisen osan johtamista, kuin työaikalaissa on sen ulkopuolelle jäävistä johtavista tehtävistä todettu.

Kyse ei siis ole siitä, että työnantaja ja työntekijä sopivat, sovelletaanko lakia vai ei, vaan tulkinta perustuu siihen vastaavatko muun muassa työntekijän asema, työn sisältö ja olosuhteet niitä määrittelyjä, joita työaikalaissa on todettu perusteeksi tehtävän jättämiseksi työaikalain ulkopuolelle.

Lain noudattaminen ei ole sopimusasia SEFEn lakimiehille kommentoitavaksi lähetetyissä työsopimuksissa on usein mainintoja työaikalain ­soveltamisen rajoittamisesta. Työsopimuksessa voi esimerkiksi olla kirjaus, että ”osapuolet toteavat, ­ettei työsuhteeseen sovelleta työaikalakia”. Tällaisista kirjauksista huolimatta työaikalain soveltaminen ei ole työnantajan ja työntekijän välillä sovittavissa oleva asia. Laki on niin sanotusti pakottava, ­eikä ­siitä voida pätevästi poiketa sopimalla työntekijän vahingoksi.

Työsopimuskirjauksista riippumatta lain soveltaminen arvioidaan ainoastaan sillä perusteella, täyttävätkö työn sisältö ja olosuhteet ne työaikalaissa todetut seikat, joiden perusteella työ jää lain ulkopuolelle.

Ylityötä syntyy vain työnantajan luvalla Säännöllinen työaika voi olla enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Ylityötä on työ, jota tehdään työnantajan aloitteesta tai ­hyväksynnällä ja työntekijän suostumuksella siten, että edellä mainitut aikamääreet ylitetään.

Olennaista on siis muistaa, että ylityö edellyttää työnantajan hyväksyntää. Se, että työntekijä säännöllisen työajan jälkeen oma-aloitteisesti esimerkiksi tunnollisuuttaan jää työpaikalle tekemään seuraavaksi aamuksi valmiiksi tarvittavaa työtehtävää, ei riitä perusteeksi ylityön syntymiselle, ellei työnantaja ole hyväksynyt työn suorittamista.

Työnantajan hyväksymisen on lähes aina katsottu olevan ylityön kertymisen edellytyksenä. Vain harvoissa poikkeustapauksissa on katsottu työnantajan niin sanotusti hiljaisesti hyväksyneen ylityön tekemisen ilman nimenomaista tahdonilmaisua.

Jos ylityön korvaamisesta syntyy erimielisyyttä tai jopa oikeusprosessi, on työntekijän asiana osoittaa toteen, että ylityön tekemiselle on työnantajan hyväksyntä. Jos työntekijä ei tätä pysty todentamaan, niin vaatimus saada korvausta ylityöstä ei ­menesty.

Työaikalaki on pakottava.

Siitä ei voida pätevästi poiketa sopimalla työntekijän vahingoksi.

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

43

[ työelämän pelisäännöt ]

On lisäksi muistettava, että työaikalaki edellyttää myös työntekijän tapauskohtaista suostumusta ylityölle. Tästä ei voida sopia kategorisesti työsopimuksella, vaan työntekijän on annettava ylityösuostumus erikseen kutakin kertaa koskien.

Lisäksi työaikalaissa on työsuojelullisista syistä johtuen rajoitettu ylityön määriä siten, että sitä voidaan tehdä enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjaksossa ja 250 tuntia kalenterivuodessa.

Liukumaa vai ylityötä?

kuva: Thinkstock

Liukuva työaikamuoto ei estä ylityön syntymistä.

Liukuvan työajan johtoajatuksena on, että työntekijä voi oman harkintansa ja tarpeittensa mukaisesti ­säädellä työpäivän pituutta, kunhan hän pysyy ­ennalta sovittujen liukuma- ja saldorajojen puitteissa. Tavoitteena on antaa joustavuutta työntekijälle siten, että työpäivän pituus pohjautuu työntekijän omiin tarpeisiin. Ylityön perusteena taas on työstä johtuva tarve tehdä yli kahdeksan tunnin mittaista työpäivää.

Työneuvosto on antanut liukuvan työajan ja ylityön suhteesta lausunnon (TN 1393–04), jossa katsotaan yleisellä tasolla, että kyse on liukumasta, kun työpäivän venyminen yli kahdeksan tunnin perustuu työntekijän omiin tarpeisiin. Mutta jos tarve päivän venyttämiselle johtuu työn vaatimuksista tai aikatauluista, niin kyse on ylityöstä, kunhan työnantaja on hyväksynyt ylityön tekemisen.

Käytännön elämässä asia ei luonnollisesti ole näin mustavalkoinen ja valistunut työntekijä ottaa liukuvassakin työajassa huomioon myös työn asettamat tarpeet liukumaa toteuttaessaan. Toisaalta liukuvassa työajassa ei kaikkea kertyvää työaikaa ole pidettävä yksinomaan liukumana, jos työtä tehdään tilanteissa, jossa tosiasiallisesti on kyse työaikalain tarkoittamasta ylityöstä.

44

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

[ TAPAHTUMA ] Teksti Marianne Falck-Hvilstafeldt Kuva SEFE

Käytännöllinen liike­ toimintamalli menestyy Liiketoimintamallin on oltava riittävän yksinkertainen toteutuakseen, todettiin Suomen Ekonomiliitto SEFEn ja Tekniikan akateemiset TEKin yrittäjien Ilo irti yrittäjyydestä -seminaarissa.

Liiketoimintamallin on oltava niin pelkistetty ja konkreettinen, että yrityksessä kaikki siivoojasta hallituksen puheenjohtajaan ymmärtävät mitä yrityksessä tehdään ja mistä raha tulee, yrittäjä Jone Nikula peräänkuulutti. ”Käyttäkää strategian miettimisaika tekemiseen”, älykkäitä robotteja suunnittelevan ja valmistavan ZenRoboticsin osakas Rainer Rehn kannusti.

Ekonomien haaste onkin juuri liiketoimintamallin yksinkertaistamisessa ja jalkauttamisessa, SEFEn yrittäjäneuvottelukunnan puheenjohtaja Timo Saranpää arvioi. ”Monissa yrityksissä strategia on korvattu liiketoimintamallilla”, nopean oppimäärän liiketoimintamalleista ja ­niiden kehittämisestä kertonut vuorineuvos Kari Neilimo sanoi.

Toimintoja muuttamalla saadaan parhaimmat hyödyt ­liiketoimintamallista organisaation koosta riippumatta, Neilimo sanoi viitaten SOK:n liiketoimintamallin kehittämiseen ja toimintojen muuttamiseen. Näin on erityisesti palvelubisneksessä, jossa ei saada volyymietuja, vaan toimintamallietuja. Hän kannustaakin suomalaisia panostamaan konsepti-innovaatioihin.

Ruotsi vie konsepteja, Suomi tavaraa Liiketoimintamalli on Neilimon mielestä strategian s ­ ovellus ja strategia toimii vain taustalla. Kaikissa menestyvissä yrityksissä liiketoimintamallin kaikki alueet ovat hallinnassa. Liiketoimintamalli koostuu arvoketjusta, partnereiden ja asiakkuuksien hallinnasta sekä co-operative governmentista.

Liiketoimintamalli yhdistää arvonluontiprosessin ja ­ansaintalogiikan. Neilimo tunnustautuu liiketoimintamallifaniksi. Nikula pitää liiketoimintamallia hyvänä strategian käytännön mittarina ja käytännöllisenä työkaluna. Rehn ei paljon malleista perusta, vaan uskoo luovaan tekemiseen.

Erottautuminen on yrityksen toimivan liiketoimintamallin edellytys. ”Olennaista on, että osataan yhdistää ihmisten ja yritysten riittävä erilaistuminen ja mielenkiintoinen tietotekninen ratkaisu”, Saranpää arvioi.

ZenRobotics arvostaa erilaisuutta lähtien työntekijöiden rekrytoinnista. Jokaisen työntekijän oma ajattelukyky on yrityksen voimavara.

Tuotteiden on oltava Nikulan mielestä eettisesti päteviä, sillä arvot on jatkuvasti nouseva trendi. Yrityksellä on olta-

va kyky ladata tuotteeseensa tai palveluunsa tarpeeksi laatua ja arvoa.

Liikkeenjohdolla on Neilimon mielestä oltava käsitys siitä, missä yritys on todella hyvä. ”Kilpailukyky on viime kädessä differointikysymys – on oltava parempi kuin kilpailijansa. Yrityksen johto joutuu innovoimaan”, Neilimo sanoi.

Uusi talous edellyttää innovointia Uuden talouden myötä yrityksen johtoon kohdistuu Neilimon mukaan uudenlaisia odotuksia. Digitalisaation myötä johtaminen on ennen kaikkea tiedolla johtamista.

Yrityksen menestys on Neilimon mielestä yhä enemmän kiinni aineettomista tekijöistä kuten osaamisesta, johtamisesta ja brändistä. ”Liioitellusti sanon, että taseet eivät välttämättä kerro yrityksen menestyksestä mitään, koska menestys perustuu ideoihin ja tiedolla johtamiseen, sekä yhä enemmän myös tukitoimintojen yhdistämiseen.”

Johdon rekrytointi perustuu Neilimon mukaan tällä hetkellä vielä alan tuntemukseen ja päätöksentekokykyyn. ”Uuden talouden myötä tarvitaan innovatiivisuutta, koska nyt kilpaillaan liiketoimintamalleilla, joista tuote ja palvelu on vain osa.”

Johdolla on Neilimon mukaan oltava strategista kyvykkyyttä, operatiivista tehokkuutta ja heidän on saatava ihmiset mukaan.

Jone Nikula

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

45

[ Marginaali ]

Höyhenen­ kevyttä rahaa Höyhenrahaa käytettiin Santa Cruzin saarilla ­arvokkaampien hyödykkeiden hankintaan sekä morsius­ maksun, sakkojen, lunnaiden ja verirahojen maksamiseen.

Teksti anne penttilä Kuva the British Museum

Tevau-höyhenraha on valuutta historian hämärästä. Ei ole tiedossa milloin sen käyttö on aloitettu. Sitä käytettiin Melanesiassa, Santa Cruzin saarilla, jotka sijaitsevat kaakkoon Salomon-saarista ja pohjoiseen Vanuatusta.1 Höyhenrahaa valmistettiin vain yhdellä saarella.

Saaren sademetsässä eläneet kardinaalimesikkolinnut joutuivat valitettavasti kärsimään koreanpunaisesta höyhenpeitteestään, jota tarvittiin valuutan raaka-aineeksi.

Salainen valmistustaito oli saatu alun perin hengiltä ja se siirtyi tietyissä perheissä isältä pojalle.

Valuutan valmistaminen oli kolmivaiheinen prosessi, ja jokaiselle vaiheelle oli erikoistuneet tekijänsä.

Linnunpyytäjä tunsi kardinaalimesikkojen elinalueet ja siveli paksulti mahlaa puun oksalle. Jaloistaan mahlaan tarttunut lintu otettiin kiinni ja siltä kynittiin pään, niskan ja rinnan alueelta arvokkaat punaiset höyhenet.2 Päällysteen tekijä valmisti nauhoja, joiden alakerrokseen tuli kyyhkysen sulkia ja päällyskerrokseksi kardinaalimesikon sulat. Liimana käytettiin mulperipuun mahlaa. Kolmas henkilö kasasi noin yhdeksän metriä pitkän ja viisi senttiä leveän Tevau-nauhan ja koristeli sen.

kirkkaanpunainen ja hyväkuntoinen raha. Seuraavan asteikon raha oli aina kaksi kertaa edellistä arvokkaampi.

Valuutasta teki arvokkaan paitsi punaisten höyhenten harvinaisuus ja hankinnan vaikeus, myös valuutan valmistuksen työläys. Yhden höyhenrahan valmistaminen kesti noin 700 työtuntia ja siihen tarvittiin 50 000–60 000 kardinaalimesikon höyhentä.

Höyhenrahassa oli tarkka kymmenen asteikon arvojärjestelmä: vähäarvoisin oli huonokuntoinen, lähes värinsä menettänyt raha ja arvokkain oli uusi,

Maksu morsiamesta oli höyhenrahan tärkeä käyttökohde. Sulhasen perheen, suvun ja ystävien piti kerätä ja suorittaa morsiamen perheelle korvaus, koska morsiamen perhe menetti sekä tyttären että hänen tulevat lapsensa sekä heidän työpanoksensa.

Morsiusmaksun toimittaminen ja rahojen ­arviointi oli tärkeä osa häärituaalia. Tyypillinen hinta morsiamesta oli kymmenen höyhenrahaa.

46

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

Tevau-höyhenrahaa on ­käytetty yksinomaan Santa Cruzin saarilla Melanesiassa.

Nyt rahoja voi nähdä ­museoissa.

[ Marginaali ]

sana

Bond 1. James, koodi 007, lupa tappaa.

Kirjailija Ian Flemingin vuonna 1953 luoma fiktiivinen hahmo, joka seikkailee kirjoissa ja elokuvissa.

2. Joukkovelkakirjalaina. Yrityksen, valtion tai kunnan liikkeeseen laskema, useimmiten jälkimarkkinakelpoinen laina. Lainasumma jaetaan velkakirjoiksi, joita sijoittajat voivat merkitä.

3. Brittiläis-australialainen sähköjousikvartetti, jonka muodostavat neljä kaunista nuorta naista.

Yli neljä miljoonaa myytyä ­albumia.

Anne penttilä

Kun tulevasta liitosta ilmoitettiin, sulhasen perhe alkoi kerätä morsiusmaksua. Sulhasen isän oletettiin toimittavan ykkösluokan rahan, setien tuli toimittaa kakkosluokan raha, veljien kolmosluokan ja niin edelleen kaukaisempiin sukulaisiin ja sulhasen ystäviin saakka. Tarvittavan arvoinen raha saatettiin hankkia porukalla.3 Ellei isä pystynyt toimittamaan ykkösluokan rahaa, hänen oli luovutettava vanhemman ­oikeutensa sille sukunsa miehelle, joka pystyi.

Osa saarista oli varsin karuja, joten myös tyttäriä myytiin morsiamiksi tai jalkavaimoiksi muille saarille. Mitä taitavampi ja kauniimpi ty-

tär, sitä korkeampi oli hinta.4 Läntisten saarten naiset olivat arvokkaimpia, koska he olivat taitavia kalastamaan, melomaan kanoottia ja kiipeämään hedelmäpuihin.

Höyhenrahaa käytettiin myös verirahojen maksamiseen. Kun piispa Patterson murhattiin vuonna 1871, murhamies joutui maksamaan neljä höyhenrahaa sakkoa.5 Höyhenrahaa käytettiin Santa Cruzin saarilla vielä 1900-luvun alussa ja sen käyttö hiipui 1940-luvulla. Viimeinen höyhenrahan valmistusta taitanut saarelainen kuoli 1980luvulla.

1. Santa Cruzin saaret asutettiin Papua Uusi-Guineasta noin 1 500–1 400 vuotta ­ennen ajanlaskumme alkua ja espanjalaiset ”löysivät” saaret vuonna 1595. Espanjalainen laiva osui saarille ­vahingossa paluumatkallaan Salomon-saarilta.

2. Lintu päästettiin elävänä irti, mutta silti moni lintu­ parka todennäköisesti menehtyi pelkästään kynimisen aiheut­tamaan shokkiin.

3. Rahojen antajat saivat tiettyjä oikeuksia, esimerkiksi oikeuden nimetä parille ­syntyviä lapsia. Ykkösluokan rahan antanut sai nimetä esikoisen.

4. Jalkavaimo oli kalliimpi, koska hän ei tuonut mukanaan sukusiteitä ja -velvollisuuksia. Kallis hankintahinta toi jalkavaimolle myös arvostusta.

5. Surmatyö kävi kalliiksi, koska samalla hinnalla olisi saanut merikelpoisen kanootin.

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

47

Ota 1. askel – Hae syksyn ­ yvinvointijaksolle: h

[ Tapahtuu ]

www.pht.fi

Ekonomiyhdistykset EKONOMFÖRENINGEN NIORD Läs om Niords program i Niord­ bladet och på www.niord.fi.

20.9 Deadline för stugutlott­ ningen 23.9 Löpskola del 1 30.9 Löpskola del 2 1.10 Finlands Bank 2.10 Be the Change, Vasa 9.10 Ajatar 12.10 Finlands naturcentrum ­Haltia 15.10 Effektiv användning av Outlook 11.11 Teater: Tohtori Zivago Niords kansli, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors Cati Lilja, 0201 299 275 Catarina Söderström, 0201 299 274 Maria Stenholm, 0201 299 209

EKONOMFÖRENINGEN MERkUR 10.10. SEFE: Kaikkien aivot käyt­ töön, Sokos Hotel Hamburger Börs, Kauppiaskatu 6 Turku.

SEFE järjestää ajankohtaisen valmennuksen ajattelun johta­ misesta. Valmentajana KTM ­Anne-Maria Lehtinen HRM Part­ nersista. Lisätietoa koulutukses­

ta tulee suoraan SEFEstä, seuraa ilmoittelua.

ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT 22.–23.10. Suosittu taloushallin­ non ammattilaisten ajankohtai­ nen Verotusseminaari järjeste­ tään tänä syksynä Seinäjoen Framilla arvostettujen luennoit­ sijoiden kanssa. Voit ilmoittau­ tua Verotusseminaariin netti­ sivuillamme olevan linkin avulla.

Lisäinfoa ajankohtaisista tapah­ tumista löydät uusituilta koti­ sivuiltamme www.epekonomit.net

HELSINGIN EKONOMIT 17.9., 24.9. ja 1.10. Kokeilulajien liikuntakurssi: miekkailu, seinä­ kiipeily, yinyang-joga 18.9. Innovaatioilta 20.9. Nuorten Ekonomien rapu­ juhlat 24.9. Mediatoimistojen uusi rooli – Omnicom Media Group Finland 24.9., 8.10., 24.10. ja 7.11. Ikään­ tyvien terveyskuntoprojekti: mm. toimintakykykartoitus, kävelytesti, luennot ja jumppaa

26.9. Irtaudu tavanomaisuudes­ ta! – Taide ja virtuaalimaailma liiketoiminnan kehittämisessä 2.10. Hemmotteluhetki, Kokemus Helsinki showroom + day spa 5.10. Terrakotta-armeija Tampe­ reella 8.10. Tulevaisuusseminaari 2013: Tulevaisuuden työ – työn tule­ vaisuus 15.10. Kiviä taskussa -komedia­ suosikki Studio Pasilassa 16.10. Naisten ilta Pörssissä 16.10. Viestintäenglannin käy­ tännön workshop 23.10. Varainhankinta – taide­ organisaatioiden valttikortti 28.10. Eino Leinon runoja laulet­ tuna, konsertti Musiikkitalossa 29.10. Uusia tuulia matkailualalla 30.10. Senioripäivä 30.10. Mielen hyvinvointi – energiaa työpäivään, ilta Tony Dunderfeltin kanssa 31.10. HekoHeko-ilta teemalla ”itsensä markkinointi uran var­ rella” 31.10. Kuntoilija, syö tavoitteen mukaan -luento 25.11. Kun kyyhkyset katosivat -näytelmä Kansallisteatterissa Lisää tapahtumia ja ilmoittautu­ minen osoitteessa www.heko.fi.

HEKO järjestää noin 200 jäsen­ tapahtumaa vuosittain.

HEKOn toimisto: heko@heko.fi

Harri Huuhtanen

KYMENLAAKSON EKONOMIT 19.10. Kymenlaakson Ekonomien syyskokous ja pikkujoulut Kou­ volassa. Syyskokouksen jälkeen pikkujoulut jatkuvat Egotripin 20-vuotisjuhlakiertueen mer­ keissä House of Rock -baarissa.

Seuraa ilmoittelua: www.kymenlaaksonekonomit. yhdistysavain.fi sekä jäsen­ tiedotteistamme.

Kymenlaakson Ekonomien syyskokouksen jälkeen pikkujoulut jatkuvat Egotripin 20-vuotisjuhlakiertueen merkeissä House of Rock -baarissa.

48

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

KESKI-SUOMEN EKONOMIT 19.9. Ruoka- ja juomamatka ­Italiaan -kurssi 22.10. Kiireen kesytys Tarkemmat ja ajantasaisimmat tiedot tulevista jäsentapahtu­ mistamme saat kuukausittain sähköisestä jäsenkirjeestämme ja www.keskisuomenekonomit.fi.

Myös ilmoittautuminen tapahtu­ miin onnistuu nettisivuillamme.

Jos et saa jäsenkirjeitämme, käy päivittämässä SEFEn jäsen­ rekisteriin sähköpostitietosi, niin pysyt jatkossa ajan tasalla.

Myös osoitteesta info@ keskisuomenekonomit.fi voit kysyä ­lisää toiminnastamme.

LAHDEN SEUDUN EKONOMIT Syksy on alkanut ja monia mu­ kavia tapahtumia on tulossa!

Kiitoksia kaikille 6.9. After Work -tapahtumassa mukana olleille.

Olettehan muistaneet merkitä jälleen seuraavan After Work -tapahtuman kalentereihinne, kuten myös syyskuun lopussa järjestettävät Lisämyynnillä huipputuloksiin -koulutuksen ja Nuorten Ekonomien tapahtu­ man?

Muista tulevista tapahtumista ­lisää jäsenkirjeessä ja www.lahdenseudunekonomit.fi!

Mukavaa syksyä kaikille!

LAPIN EKONOMIT 9.11. Lapin ekonomit 65-vuotis­ juhla, Kulttuuritalo Korundi, ­Lapinkävijäntie 4, Rovaniemi Kutsut postitetaan jäsenille syyskuun aikana.

27.11. Syyskokous. Viski-tasting Rovaniemellä syyskokouksen yhteydessä!

Lisätietoja ilmoittautumisesta ja aikataulusta syksyllä.

LOUNAIS-HÄMEEN EKONOMIT 20.9. Rapujuhlat klo 19, ravintola Köökki, Forssa 21.11. Syyskokous ja pikkujoulut Lokakuussa urheillaan. Lisätie­ toa ja ilmoittautumisohjeet seu­ raavassa jäsentiedotteessa.

OULUN EKONOMIT 28.9. Tule mukaan KylteriRUNjuoksutapahtumaan Oulussa. ­Tapahtuman tuotot lahjoitetaan Uusi Lastensairaala -projektille.

Lisätiedot nettisivuiltamme.

Oulun Ekonomit ja Oulu Business School etsivät yhdessä työelämämentoreita kauppatie­ teiden opiskelijoille. Haku avoin­ na 26.9. asti.

Lisätiedot osoitteessa www.oulunekonomit.fi.

Sivuilla myös viimeisin tieto muista ­tapahtumistamme ja Syötteen paritalon mökki­ varauskalenteri. Seuraa meitä nyt myös Facebookissa!

PIRKANMAAN EKONOMIT Syksyn tapahtumia: 4.9. Johtajuussymposium yliopistolla 20.9. PME:n pääkaupunkiretki 27.9. Aamutreffit yliopistolla 1.–2.10. Valtakunnalliset Teknologiayrittäjyyspäivät

[ Tapahtuu ]

3.10. Yritysvierailu: Tampereen Puhelin Oy 16.10. Klaffi/Lumieres – camera – action 21.10. Tutustuminen Ukinrannan retriittitaloon ja hiljaisuuden merkitykseen 24.10. Syyskokous ja kotimainen elokuva Leijonasydän!

5.11. Miten huomioin ihmisten erilaisuuden työelämässä 6.11. PMEn, Boomin ja SEFEn Ekonomikarting 16.11. PME:n tennisilta 30.11. PME:n perinteiset pikkujoulut Ilmoittautumisohjeet www.pirkanmaanekonomit.fi.

Energistä syksyä!

POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT 7.9. klo 18 Rapujuhlat U ­ tran Uittotuvan rantapaviljongissa 26.9. Ekonomilounas (paikka ­ilmoitetaan myöhemmin) 26.9. klo 18 alkaen Naisten ilta.

Aiheena rakentaminen ja sisustaminen, Laattapisteen myymälä, Kuurnankatu 3 B, Joensuu 28.9. KylteriRUN hyväntekeväisyystapahtuma (Optimi ry) Venäläinen kokkausilta (ajankohta ilm. myöh.)

26.10. Alumnitapahtuma (Optimi ry) Yritysvierailu Mainostoimisto Fabrik Oy (ajankohta ilm. myöh.)

31.10. Ekonomilounas 9.11. Teatteriensi-ilta ”jatkuvaa kasvua” Joensuun kaupungin­ teatterissa 21.11. Syysliittokokous ja pikkujoulu

POHJOIS-SAVON EKONOMIT 22.11. Syyskokous ja pikkujoulut.

Kokouksen jälkeen Maaninkavaara-näytelmä ja illallinen.

PORIN SEUDUN EKONOMIT 31.10. Kuubalainen serenadi, teatteri-ilta yhdessä Rauman ekonomien kanssa 4.12. Syyskokous Medbit Oy Käy uusituilla jäsensivuilla www.porinseudunekonomit.fi!

Lisätietoa tapahtumista myös jäsenkirjeissä.

Ilmoittautumiset osoitteeseen info@porinseudunekonomit.fi.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vuosikurssitapaamisia

RAUMAN EKONOMIT 3.10. Mindfulness-iltakoulutus Raumalla 31.10. Kuubalainen serenadi -teatteri-ilta Raumalla Lisätietoa tapahtumista jäsenkirjeissä ja osoitteessa www.raumanekonomit.fi.

27.9. klo 19 Vuonna 2003 aloittaneiden kurssijuhla Raflassa 3.10. klo 14 30 ja 40 luvun juhlalounas Proffassa 4.10. klo 18 HKKK 1963 aloittaneet riemu-kauppatieteen yo:t, Suomalainen Klubi, Helsinki 7.10. klo 14 Vuonna 1956 valmistuneiden lounas Ravintola ­Elitessä 24.10. klo 14 Vuonna 1952 valmistuneiden lounas Ravintola Mamma Rosassa 1.11. Vuonna 1983 aloittaneiden kurssijuhla (ks. tiedot alla) 10.12. klo 12 Vuonna 1955 aloittaneiden lounas Proffassa

RIIHIMÄEN–HYVINKÄÄN ­EKONOMIT Kiitokset jäsenille aktiivisesta osallistumisesta Hyvinkään Asuntomessuille – moni hyödynsi mahdollisuutta järjestön alennuslippuihin.

Muistathan katsoa ajankohtai­set tapahtumat ja ilmoittautumis­ohjeet netti­ sivuiltamme www.rihy.fi.

Tulevia tapahtumia: 24.9. Enneagrammi-ilta 12.11. Yritysvierailu, Joutsen Finland Oy 5.12. Pikkujoulut, Teatteri­ ravintola Koomikko Mukavaa syksyä!

SUUR-SAVON EKONOMIT 10.10. Jäsenilta musiikin parissa: Saimaa Sinfonietta, Mikkelin kaupunginorkesterin 110 v. juhlaohjelmistoa 29.11. Syyskokous ja pikkujoulu.

Kokouksen jälkeen pikkujoulu perinteiseen tapaan teatterin ja illallisen merkeissä.

Tarkemmat tiedot jäsenkirjeessä ja ilmoittautuminen www.sefe.fi.

TURUN SEUDUN EKONOMIT Kiinnostaako Sinua vanhusten hyvinvointi? Muistathan, että voit lähteä yhdistyksen kautta mukaan ystävätoimintaan Kerttulin vanhainkodissa. Lue lisää www.turunseudunekonomit.fi.

VSK-88 TURUN KAUPPAKORKEAKOULU Vuosikurssitapaaminen alumnipäivän yhteydessä Turun kauppakorkeakoululla 26.10. klo 14 alkaen.

Ilmoittautuminen suoraan kauppakorkeakoulun alumnitoiminnan sivuille osoitteessa www.utu.fi/fi/yksikot/tse/ palvelut-ja-yhteistyo/alumnitoiminta/alumnitapahtuma Lisätietoja: mira.iso-markku@tieto.com ja kirsi.levapelto@ mehilainen.fi

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Seija Sipilä, p. 050 306 2877, seija.sipila@aalto.fi, alumni-biz@aalto.fi

83-kurssijuhlat Helsingin Kauppakorkeakoulun kurssi 1983 kokoontuu 30 v. kurssijuhliin pe 1.11. Tutustumme Aallon Design Factoryyn Otaniemessä klo 17.30. Tarjolla kuohuvaa, tutustumiskierros sekä puheenvuorot arvovaltaisilta alustajilta – mukana muun ­muassa Anu Nissinen. Sieltä bussikuljetus Arkadiankadulle.

Jatkamme cocktaililla Kauppakorkeakoulun 200-salissa klo 19.30 ja siirrymme sitten Raflaan ohjelmalliselle illalliselle.

Illalliskortin hinta asettuu 80–100 euron välille.

Olemme jo ­lähettäneet sähköpostitse kutsut niille, joiden osoitteet löytyivät. Jos Sinä tai kurssitoverisi ei ole saanut meiliä, ilmoita asiasta kirsi.gylden@gylden.fi.

1.10. klo 18–20 Puolustusvoimat, Laivastontie 1. Kokoontuminen Meriupseerikerholla. Koko perheen vierailu Puolustusvoimien Saaristomeren meripuolustusalueen Pansion yksikköön.

Mukaan mahtuu 30 henkilöä.

Ilmoitathan jokaisen yli 15-vuotiaan vieraan henkilötunnuksen (Puolustusvoimien vaatimus).

17.10. klo 8.30–10 Aamiaisseminaari, Turun kauppakorkeakoulu, Rehtorinpellonkatu 3. Aiheena ennakointi ja strateginen johtaminen. Puhujana projektipäällikkö Hanna-Kaisa Aalto Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Mukaan mahtuu 30 jäsentä. Aamiainen tarjolla alk. klo 8.

21.10. klo 17–19 Työelämän foorumi ja työmarkkinaverkoston kokoaminen, Turun Seudun Ekonomien toimisto, Käsityöläiskatu 17 D 79. Kerro näkemyksesi sekä kokemuksesi Turun alueen työmarkkinoista osallistumalla työmarkkinaverkostoomme!

23.10. klo 16.30–n. 19.30 Työ­ yhteisötaidoilla hyvinvointia ja suorituskykyä -workshop, Romana Management Oy, Itäinen Rantakatu 58.

Workshopien vetäjinä konsultit PsL, coach Anneli Romana ja

KTM, työnohjaaja Sari-Anne Poikkijoki. Mukaan mahtuu 20 jäsentä. Tarjolla pientä iltapalaa viinin ja virvokkeiden kera.

TGIF – Ekonomi After Work, joka kuukauden ensimmäinen perjantai. Syksyn tapahtumat: 4.10., 1.11. klo 16.30−19, tai sitten vieläkin pidempään.

Perinteikäs TGIF-tapahtuma pitää pintansa. Vierailemme joka kerta jossain keskustan ravintolassa. Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy kaikille ekonomeille ja ekonominmielisille.

VAASAN EKONOMIT – VASA EKONOMER Kiitos aktiivisesta osallistumisesta alkusyksyn tapahtumiin!

Tervetuloa mukaan tuleviin: 2.10. klo 16–19 Koulutus: Be the Change – Muutoksessa johtamisen ja elämisen taito Tropiclandiassa 23.10. Drinkkikurssi yhdessä Warrantin kanssa Syyskokous ja pikkujoulut marraskuussa (aika ja paikka tarkentuvat myöhemmin) 14.11. Vuorovaikutuskoulutus Lisätietoja ja ilmoittautumis­ ohjeet jäsenkirjeissämme sekä www.vaasanekonomit.fi.

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

49

Mistä tunnistaa menestyjän?

Tilaa Kauppa leht

tutustumishin

i edulliseen

taan osoit tee ssa kampanjat.k auppalehti.fi / menest yjät. O sallistu sama lla 2000 € ar vois en Hongkong in matkan ar vo ntaan.

Menestyjä selviää kuivin jaloin silloinkin, kun taloudessa tulee lunta tupaan.

Menestyjät 2013 -sarja koko syksyn ajan Kauppalehdessä.

Lue Suomen menestyneimpien yritysten haastattelut ja tarinat Kauppalehdestä joka viikko ja seuraa Menestyjät-rankingiä verkossa joka päivä.

[ yhteystiedot ] SUOMEN EKONOMILIITTO – SEFE RY Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229 e-mail etunimi.sukunimi@sefe.fi www.sefe.fi

FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE rf Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229 e-mail förnamn.efternamn@sefe.fi www.sefe.fi

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSKAP

VIESTINTÄ – INFORMATION

Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar jasenrekisteri@sefe.fi Sari Ridanpää, Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – Studerandemedlemmar Carita Erkkilä

Ekonomi-lehti – Tidningen Ekonomi Alma 360 Jäsenhankinta ja -yhteydet, ­ekonomit – Medlemsrekrytering och -kontakter, ekonomer Nina Enberg Viestintä – Information Marianne Falck-Hvilstafeldt, Heidi Haapalainen Viestintäjohtaja – Informationsdirektör Eeva Riittinen-Saarno

020 693 200 0201 299 246

Yhteystietojen muutokset voit tehdä myös internetin kautta: www.sefe.fi > Jäsenpalvelu > Omat sivut. Kirjaudu jäsentietoihin ensimmäisen kerran ­jäsennumerollasi ja henkilötunnuksen loppuosalla ja sen jälkeen olemassa olevilla ­käyttäjätunnuksillasi.

URA- JA KEHITYSPALVELUT – KARRIÄRRÅDGIVNING OCH -UTVECKLING* Palkkatieto – Lönerådgivning 0201 299 206 palkkaneuvonta@sefe.fi Urapalvelut – Karriärtjänster 020 693 255 ura@sefe.fi Arja Parpala, Birgit Lindholm, Nina Juhava (1.3. alkaen) Ekonomirekrytointi – Ekonomrekrytering Sirja Kulmala-Portman, Taija Kääriäinen (vuorotteluvapaalla – alterneringsledig), Tiina Myöhänen-Astikainen Ammatillinen kehittyminen – Kompetensutveckling Hannele Heikinheimo, Birgit Lindholm, Anu Varpenius Työskentely ulkomailla – Arbete utomlands Arja Parpala Yksikön assistentti – Enhetens assistent Päivi Kutvonen Kehitysjohtaja – Utvecklingsdirektör Anja Uljas

LAKIYKSIKKÖ – JURISTENHET* Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister klo 8.30–13.00 Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205 Petteri Kivelä, Emilia Reinikainen, Riku Salokannel, Timo Voutilainen, Lasse Johansson, Johanna Hämäläinen Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning Jan Degerlund Yrityksen perustamisneuvonta – Startrådgivning för företagare Riku Salokannel, klo 8.30–13.00 Ulkomailla työskentelyn lakiasiat – Juridiska ärenden gällande ­utlandsarbete klo 8.30–13.00 Lasse Johansson, Emilia Reinikainen Työttömyysturvaneuvonta – Rådgivning i arbetslöshetsfrågor Susanna Rintala, klo 8.30–13.00 Lakiyksikön johtaja – Juridiska enhetens direktör Jan Degerlund Työttömyyspäivärahat – Dagpenning vid arbetslöshet IAET Puhelinpalvelu, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600 IAET Jäsenasiat, ma–to klo 13–15 (09) 4763 7610 www.iaet.fi IAET-kassan asiakaspalvelupisteen (osoite Ratavartijankatu 2 B) aukiolo­ajat ma ja ke klo 10–15 sekä pe klo 10–13 (ti ja to suljettu). * Palveluille on myös sähköinen ajanvarauskalenteri > www.sefe.fi

EDUNVALVONTA – INTRESSEBEVAKNING Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka – Arbetsmarknads- och samhälls­politik Kosti Hyyppä, Antti Leino, Tage Lindberg, Riikka Mykkänen, Riikka Sipilä, Tuomas Viskari Koulutuspolitiikka – Utbildningspolitik Minna Nieminen, Eeva Salmenpohja Opiskelijatoiminta – Studerandeverksamhet Katri Haakana, Sini Jokinen, Tanja Hankia (perhevapaalla – föräldra­ledig) Yksikön assistentti – Enhetens assistent Salla Grönholm Edunvalvontajohtaja – Intressebevakningsdirektör Lotta Savinko

MUUT PALVELUT – ÖVRIGA TJÄNSTER Julkaisutilaukset – Beställning av publikationer Krista Salo Järjestötoiminta – Organisationsverksamhet Satu Taivainen

JÄSENYHDISTYKSET – MEDLEMSFÖRENINGAR Ekonomiyhdistykset – Ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, ­Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, ­Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, ­Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, ­Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, ­Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, ­Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, ­Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen–Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit – Expatriatekonomerna ry

Tapahtumakoordinaattori – Evenemangkordinator Erica Andersson Tutkimukset – Utredningar Juha Oksanen

HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMI Asiakashallinta – Kundförvaltning Tuija Mäkinen Talous – Ekonomi Leena Lillomäki, Suvi Viinikainen Hallintojohtaja – Förvaltningsdirektör Kirsi Hurme Toiminnanjohtajan sihteeri – Verksamhetsledarens sekreterare Teija Happonen Toiminnanjohtaja – Verksamhetsledare Aija Bärlund Informaatikko – Informatiker Ville Tolvanen, Ulla Niemelä (perhevapaalla – föräldraled.)

Opiskelijayhteisöt – Studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu Helsingin kauppatieteiden ­ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans ­Studentkår, Helsingfors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – Mer information: www.sefe.fi > SEFEstä > SEFE-yhteisö www.sefe.fi > Om SEFE > SEFE-samfund

KYLTERIYHDYSHENKILÖT – SEFES KONTAKTPERSONER Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö ­avustaa, kun h ­ aluat tietää SEFEn opiskelijapalveluista.

Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@sefe.fi.

Hanken: Päivi Hutukka Aalto: Lauri Kaipainen JY: Tuomo Tanttu LUT: Ella Laurila OY/LY: Jouni Nykyri ISY: Jenna Toivanen TaY: Vilma Järvinen VY ja Hanken Vasa Campus: Viktor Hollsten TSE: Veera Iliev ÅA: Marina Stenbäck

Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min.

0206- ja 0209-alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min.

E ko n o m i 4 / 2 0 1 3

51

Muutos näkyy asiakkaille ja vaikuttaa tulokseemme.

Yritykselle räätälöity koulutus Onnistunut koulutus muuttaa yksilöiden tekemisen tapaa.

Heidän kauttaan koko liiketoiminta kasvaa kannattavalla tavalla.

Lue lisää asiakascasesta:

yrityskoulutus.fi Teemme mielellämme yrityksellenne räätälöidyn tarjouksen!

Huoneistokeskuksen koulutuspäällikkö Tarja Määttä-Heinonen näkee, miten yritykselle räätälöity Kiinteistönvälitysalan ammattitutkinto lisäsi intoa ja antoi varmuutta työn tekemiseen.

Tunnistettava muutos. markinst.fi

Markkinointi-instituutti on nyt yrityspäättäjien mielestä koulutusalan kirkas ykkönen.

(TEP 2012 -yrityskuvatutkimus, Taloustutkimus Oy)