Ekonomi 3/2013

3

E ko n o m i e n a m m at t i l e h t i

3 koulutuspäivää ei riitä

Yksilön vastuu kasvaa osaamisen kehittämisessä

Toimikunnat uusiutuvat

Hae syksyllä mukaan SEFEn organisaation toimintaan

Työttömyys vain 2,1 prosenttia Benny Johansson näkee ruotsalaisten ekonomien tulevaisuuden valoisana

kesäkuu 2013 Maailmalla

Cowboy-­ mentaliteettia ja mateshipia Australiassa

ura

Valmistaudu soveltuvuus­ testiin huolella

Maailma, jossa ei tarvitse olla yksin kotona.

Suosittele SEFEn jäsenyyttä ekonomikaverillesi.

Näin myös hän pääsee mukaan ekonomien yhteisöön ja verkostoon sekä nauttimaan monipuolisista jäseneduista.

Suosittelijan lahjana saat kaksi leffalippua jokaisesta ekonomikaveristasi, kun hän liittyy jäseneksi. Tämä on tarjous, josta ei kannata kieltäytyä.

Kaverisi voi liittyä jäseneksi helposti: • lähettämällä tekstiviestin SEFE LIITY

ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200 tai • osoitteessa sefe.fi

[ Sisältö ] kesäkuu / juni 2013 E ko n o m i e n a m m at t i l e h t i

3

E ko n o m e r n a s fa c k t i d n i n g

12

Osaamista kehitettävä ­jatkuvasti

Oman osaamisen johtamisen ­lisäksi Henry Ry:n Leena Malin ­korostaa työyhteisötaitoja: oikeuksien ohella ­jokaisella on myös velvollisuuksia.

24

34

38

Australiassa työkulttuuria ­leimaavat epämuodollisuus ja ­monikulttuurisuus, kertoo yrittäjä ja sijoittaja Kari Kostamo.

Tietojohtaminen on mahdollista kunnillekin. Ville Niukko kehittää laskenta- ja vertailujärjestelmiä päätöksenteon tueksi.

Pyörätuolikelauksessa maailman huipulle tähtäävä Esa-Pekka ­Mattila tasapainoilee huippu-­ urheilun ja opiskelun välillä.

Kavereiden kesken

Itsetuntemusta kuntiin

Huippu-urheilija ja kylteri

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

3

[ Sisältö ]

[ Pääkirjoitus ]

Voiko soveltuvuustestiin valmistautua ja jos voi, niin miten? Testistä on ­hyötyä, vaikkei paikkaa saisikaan...10

Budkavlen

Avgående förbundsdirektör Benny Johansson glädjs åt Sveriges goda arbetsmarknad för ekonomer........ 20

Tiesitkö................................................ 27 SEFEn toimikunnat

Mitä toimikunnat oikein tekevät, ­ kuinka niihin pääsee ja mitä jäseneltä edellytetään..........................................28

Chaker..................................................33 Maineteko

RePack on tuote, joka parantaa ­maailmaa yksi postipaketti kerrallaan............................................... 37

Työelämän pelisäännöt............ 40 SEFEn vuosikertomus 2012...................................................... 43 Marginaali......................................... 50 Tapahtuu................................................52

Suomalainen on ahne työlle, mutta millä hinnalla?

Akavalaiset painavat jatkuvasti pitkää työpäivää. Asiantuntija tekee keskimäärin 40-tuntista työviikkoa, ylin johto työsken­ telee lähes 45 tuntia. Ylemmistä toimihenkilöistä työmääränsä arvioi liian suureksi ajoittain 45 prosenttia ja jatkuvasti 11 prosenttia. Suomen hyvää työaikalakia ei aina noudateta.

Yrityksillä on velvoite seurata työntekijöiden työaikaa.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n selvityksen mukaan kuitenkin noin 40 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä työskentelee organisaatioissa, joissa työajan seurantaa ei ole. Lähes puolet työnantajista laistaa ylitöiden kirjaamisen.

Työterveyslaitoksen arvion mukaan liian suuresta työtaakasta ja ylitöistä aiheutuu kansantaloudelle kolmisen miljardin lasku. Akava on laskenut, että valtio menettää korvaamattomina ylitöinä runsaan 100 miljoonan verotulot vuodessa. Hurjia lukuja. Niinpä on väliä, että ylityöt kirjataan ja korvataan.

Sillä on merkitystä myös omaan talouteen, eläkekertymään ja ­sosiaalisiin etuuksiin.

Me ylemmät toimihenkilöt työskentelemme usein kelloon katsomatta ja asiantuntijatehtäville on ominaista suuri itse­ näisyys. Usein meillä on myös esimiesvastuu.

Työajan seuranta on esimiehelle työkalu seurata työn ­kuormittavuutta ja työpäivän pituutta. Jos joku ei osaa asettaa rajoja itse, se on esimiehen tehtävä. Pitkää päivää jaksaa painaa jonkun aikaa, mutta jatkuvana sen vaikutukset omalle hyvinvoinnille ja terveydelle voivat olla katastrofaalisia. Työkyvyttömyyseläkkeelle jää tänäkin vuonna 20 000 ihmistä.

YTN:n 8 tunnin työpäivä -kampanjan tavoitteena oli herätellä jokaista huolehtimaan omasta jaksamisestaan. Vaikka ­euromääräiset luvut ovat isoja, vielä suuremmat menetykset liittyvät terveyteen sekä ystävien ja perheen yhdessäoloon. Jos loma kuluu työstressistä toipumiseen, on syytä puuttua asiaan ihan itse.

Hyvää ja rentouttavaa kesää Eeva Riittinen-Saarno

päätoimittaja

Tapahtuma........................................... 54

Miika Kainu

Uutissaldo............................................ 5 3 x uusi työ.......................................... 8 Ura

Yhteystiedot..........................................55

Päätoimittaja / Chefredaktör Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@sefe.fi, p. 0201 299 254 Asiakkuuspäällikkö / Kundchef Diana ­Törnroos, diana.tornroos@alma360.fi Tuottaja / Producent Anne Penttilä, ­ anne.penttila@alma360.fi Toimitussihteeri / Redaktions­sekreterare Marina Ahlberg, marina.ahlberg@alma360.fi Ulkoasu / Layout Mika Soikkeli Toimitusneuvosto / Redaktionskommittén Eeva Riittinen-Saarno, Aija Bärlund, Riikka Mykkänen, Satu Taivainen SEFEstä sekä Alma 360

Julkaisija / Utgivare Sefe ry – Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.sefe.fi Kustantaja / Redaktion Alma 360, PL 502, 00101 Helsinki www.alma360.fi www.ekonomilehti.fi

4

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Alma 360, myyntipäällikkö Kari Salko, kari.salko@alma360.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer SEFE, Heidi Haapalainen, heidi.haapalainen@sefe.fi Osoitteenmuutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@sefe.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset / Prenumerationer (ei-jäsenet) Alma 360, ekonomi@alma360.fi, myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset Hinta / Pris 65 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Moa Karlberg Paperi / Papper kannet ­MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 19.9.2013, jäsenyhdistysten tiedotteet 21.8.2013 mennessä SEFEen: heidi.haapalainen@sefe.fi.

Nästa Ekonomi utkommer 19.9.2013, meddeland­en från medlemsföreningarna senast 21.8.2013 till SEFE: heidi.haapalainen@ sefe.fi. Ekonomi ei vastaa tilaamatta lähetettyjen k ­ irjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä ­palauttamisesta.

441 619 Painotuote

PEFC/02-31-151

Thinkstock

Vuoden Pirkanmaalainen Ekonomi Pirkanmaan Ekonomien hallitus on valinnut Vuoden Pirkanmaalaiseksi Ekonomiksi talousjohtaja Anne Leskelän. Leskelä on luonut uran rahoitusmarkkinoilla ja teollisuuden palveluksessa. Hän on toiminut Nokia Renkaiden palveluksessa v. 1997 alkaen, talousjohtajana vuodesta 2006.

Perustelujen mukaan Leskelä on loistava, työssään tehokas esimies, joka osaa kannustaa alaisiaan ja muuta henkilöstöä kehittämään toimintoja.

Nimityksiä Suomen Ekonomiliitto SEFEn Viestintä- markkinointiyksikössä on 1.4.2013 aloittanut markkinointisuunnittelijana KTM Nina Enberg. Enbergin tehtävänä on SEFEn markkinoinnin ­kehittäminen ja markkinointitoimenpiteiden toteutus ja seuranta sekä koordinointi. Enberg siirtyi Suomen Ekonomi­ liiton palvelukseen SAS/Blue1:sta, jossa hän työskenteli pitkään myynnin ja markkinoinnin eri tehtävissä.

50 ja risat etsii kokenutta työvoimaa Kokenut talous- ja henkilöstöhallinnon headhunter Jaana Toppari perusti viime vuonna omaan suorahakuunsa lisäpalvelun Viiskyt ja risat, jossa etsitään määräaikaisia osaajia yrityksille. ”Esimerkiksi taloushallinnossa on jatkuvaa pulaa äitiyslomien tuuraajista.

Yritykset haluaisivat kokeneita erityis­ osaajia, eikä heitä välttämättä aina löydy kolmikymppisistä.”

Yli 50-vuotiaiden työttömäksi jääneiden osaajien työllistyminen uudelleen on ollut muita ikäryhmiä vaikeampaa koko 2000­luvun. Toppari painottaa, että hän etsii motivoituneita tekijöitä yrityksille, ei töitä ihmisille. Työntekijän osaaminen kartoitetaan ja hänet valmennetaan uuteen alkuun työelämässä.

Eräs tyytyväinen asiakas, Management Institute Finlandin toimitusjohtaja Timo Helosuo sanoo, että talouden ja hallinnon asiantuntijoiden kannattaa tuotteistaa osaamisensa, sillä työelämä tarvitsee räätälöityjä palveluita. ”Viiskyt ja risat auttoi meitä saamaan hyvän ammattilaisen. Nuoret konsultit ­tietävät paljon, mutta tarvitsemme kokemuksen tuomaa henkistä pääomaa.”

Yrityksille Viiskyt ja risat tarjoaa vaivattoman tavan hankkia tilapäistä apua kiiretilanteisiin.

Kynnys palkata henkilö vuokrajakson jälkeen vakituiseen työsuhteeseen on tehty helpoksi. Osaamispankissa on myös henkilöitä, jotka työskentelevät oman yrityksensä kautta.

KTM Mari Männistö (32) on ­nimitetty liiketoimintapäälliköksi Kustannusosakeyhtiö Otavan yleisen kirjallisuuden markkinointiin. Hänen vastuullaan on uusien ja uudistettujen painosten, pokkareiden, sähkö- ja ­äänikirjojen, sekä vastalanseerattujen Miki-minikirjojen julkaisutoiminta ja monikanavaisen kustantamisen liiketoimintamallin vahvistaminen. Otava haluaa tukea kirjan pitkää elinkaarta ja palvella lukijoita tarjoamalla heille teoksia monien eri jakelukanavien kautta.

Hanken & SSE Executive Ab:n ex-toimitus­johtaja, KTT Christina Dahlblom nousi pörssiyhtiö Soprano Oyj:n hallitukseen 8.5. pidetyssä yhtiökokouksessa. Christina Dahlblom on Dahlblom & Sparks Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Hän on toiminut vuosina 2006–2011 Hanken & SSE Executive Ab:n toimitusjohtajana, vuosina 2004-2006 TNS Gallup Oy:n yksikönjohtajana sekä 2001-2004 Svenska handelshögskolanissa tutkijana.

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

5

Aalto-yliopisto

[ Uutissaldo ] Yhteistyökykyisiä robotteja Aalto-yliopiston tutkijat kehittävät robotteja, jotka tekevät keskenään yhteistyötä ­yhteisen päämäärän eteen. Robotit pystyvät yhteistyötilanteessa viestimään ­toisilleen omista tiedoistaan sekä aikomuksistaan käyttämällä elekieltä. Viestintä voi tapahtua esimerkiksi osoittelemalla esineitä. Tällä tavoin hyvin erilaisetkin robotit kykenevät ­yhteistyöhön keskenään. Tutkimus on osa kansainvälistä ­RECONFIG-hanketta.

iStockphoto

3.

Golf GameBook kolmas USA App Storessa Suomalainen älypuhelin­ innovaatio Golf GameBook nousi huhtikuun alussa kolmannelle sijalle maailman suurimmassa sovelluskaupassa. Se tarjoaa reaaliaikaisen tulospalvelun kaikentyyppisiin golftapahtumiin ja sosiaalisen Clubhouse-palvelun. ­Ladattavissa on iPhone- ja Android-sovellukset.

3,7

Arvoja keskimäärin per yritys ECCO:n International Index of Corporate Values 2013 -tutkimuksen mukaan suomalaisilla yrityksillä on keskimäärin 3,7 arvoa, ­joista suosituimpia ovat asiakastyytyväisyys ja vastuullisuus. Kansain­ välisesti yhdellä yrityksellä oli keskimäärin 5,29 arvoa ja kärkisijoilla ovat innovaatiot ja laatu.

8,8 % Työttömyysaste ­Suomessa Tilastokeskuksen työ­ voimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2013 huhtikuussa 239 000, 13 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Työttömyysaste oli 8,8 prosenttia, vuotta aiemmin 8,4 prosenttia.

Euro­alueella kausitasoi­ tettu työttömyys oli 12,1 % maaliskuussa (11,1 % maalis­kuussa 2012).

6

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

Suomeen Euroopan paras työelämä Laajassa yhteistyössä toteutettavan Työelämä 2020 -hankkeen tavoite on nostaa Suomen työelämä Euroopan parhaaksi seuraavassa seitsemässä vuodessa. ”Työpaikkojen ja työelämää kehittävien ­viranomaisten, yritysten ja järjestöjen on aika vahvistaa yhteistyön ja luottamuksen ilma­ piiriä työelämässä. Vain samaan suuntaan ­toimimalla päästään tuloksiin”, korostaa työministeri Lauri Ihalainen.

Työelämä 2020 -hanke kokoaa työelämän kehittämiseksi tehtävää työtä yhteen ja tar­ joaa työpaikoille apua ja välineitä. Sen käynnistystilaisuus Helsingissä 15.4.2013 keräsi paikalle kaikki hankkeen toimijat. Hankkee-

seen osallistuu lähes 20 organisaatiota. Hankkeen taustalla on hallituksen viime vuonna kolmikantaisesti valmistelema työelämä­ strategia. Sen perusajatus on, että hyvän ­työelämän ja Suomen kilpailukyvyn edelly­ tyksenä ovat hyvin toimivat, tulokselliset ja uutta työtä luovat työpaikat.

Työelämää on kehitettävä joustavasti niin, että ihmiset haluavat ja kykenevät jatkamaan työntekoa entistä ­pidempään.

Työelämän kehittäminen edellyttää, että luottamus ja yhteistyö sekä innovointi ja ­tuloksellisuus vahvistuvat työpaikoilla. Myös osaava työvoima sekä ihmisten ja työyhteisöjen terveys ja hyvinvointi on varmistettava.

Naisyrittäjä käyttää valtaa rationaalisesti Yrittäjyystutkimuksessa on perinteisesti kuvattu naiset taka-alalla oleviksi miesten toiminnan mahdollistajiksi ja usein vailla merkittävää omaa roolia. KTL, FM Tytti Solankallio-Vahterin väitöstutkimuksen mukaan naiset käyttävät valtaa yrityksensä päätöksenteossa nimenomaan saadakseen asiat hoitumaan, eivätkä he ole kiinnostuneita val-

lasta sinänsä. Naisyrittäjille on tavanomaista monenlaisten eri tehtävien, velvollisuuksien ja vastuiden samanaikaisuus niin yrittäjänä kuin perheenäitinäkin. Tutkimuksen aineisto koostuu internetpohjaisesta kyselytutkimuksesta ja teemahaastatteluista. Väitöskirja ”Valta perheyrittäjänaisten subjektiivisena kokemuksena” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa.

”Jäykkien työmarkkinoiden ja ­korkean sosiaaliturvan Eurooppa ei voi onnistua ilman talouskasvua.”

Hallituksen jäsen Juuso Heinilä SEFEn blogissa 15.5.

Sefe kehittää ja kouluttaa

Kehity, virkisty, ­verkostoidu!

SEFE järjestää vuosittain ammatillisen kehittymisen tapahtumia eri puolilla Suomea.

Koko päivän teemakoulutus – ajankohtainen, kaikkia ­kiinnostava aihe.

Puolen päivän tietoiskut – tiiviissä paketissa eväitä omaan ­kehittymiseen.

Webinaarit – kaikkien saatavilla, ajasta ja paikasta riippumatta.

Asiantuntijoina kaikissa oman alansa parhaat osaajat.

Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: www.sefe.fi/koulutukset

KOKO PÄIVÄN ­TEEMAKOULUTUS 2013 Be the Change – Muutoksessa johta­misen ja elämisen taito 17.9. Oulu 28.10. Helsinki 6.11. Kuopio SEFE järjestää muutosta ja muutoksessa johtamista ja elä­ mistä aivan uudesta näkö­ kulmasta tarkastelevan valmen­ nuksen.

Tässä valmennuksessa käsit­ telemme uudenlaista muutok­ sen konseptia. Opimme ymmär­ tämään organisaation, ryhmän ja yksilön dynamiikkaa jatkuvas­ sa muutoksessa. Lisäksi kehi­ tämme mallin, jonka pohjalta ­kukin voi kehittää oman organi­ saationsa muutosprosessia.

Muutos on matka ja matka opet­ taa matkaajaa.

Valmentajina Annika Ranta, Timo Ropponen ja Vesa Puroku­ ru, Humap Oy. PUOLEN PÄIVÄN ­TIETOISKUT syksy 2013 Lisämyynnillä huipputuloksiin 26.9. Lahti Työyhteisön psykologinen ­pääoma 1.10. Tampere Mindfulness tuloksenteon ­tehostajana ja (työ)hyvin­ voinnin rakentajana

3.10. Rauma Kaikkien aivot käyttöön 10.10. Turku Kiireen kesytys 22.10. Jyväskylä Työpaikan vuorovaikutustaidot 14.11. Vaasa Kaikkien aivot käyttöön 21.11. Lappeenranta EkonomiEsimies ­kehittyy – Ledarskap för Ekonomen Kokonaisuus, joka vie uralla eteenpäin – Utbildning som för dig framåt i din karriär 1. Lähikoulutus (28 h) Itsetunte­ muksen kautta muutokseen.

Hinta 400 €/200 €, ilman yö­ pymistä. Helsinki: 4.–5.10. ja 25.–26.10.2013. Vierumäki: 19.– 20.9. ja 10.–11.10.2013.

2. Ryhmäcoaching (9 x 2,5 h) ­Yhteisdynamiikalla uuteen kasvuun. Hinta 500 €/250 €.

Helsinki 3.9.2013 alkaen, PoriRauma 5.9.2013 alkaen ja Tampere 11.9.2013 alkaen.

3. Gruppcoaching (9 x 2,5 h) ­Dynamisk samverkan ger nya lösningar. Pris 500 €/250 €.

Helsingfors fr.o.m. 11.9.2013.

4. Webinaarit, 12.9.2013 Työ­ suhteen ehtojen olennainen muuttaminen – milloin ja ­miksi?

Tarkemmat tiedot: www.sefe.fi/ ekonomiesimies, ilmoittautumi­ nen: www.sefe.fi/tapahtumat.

Vasemmalta: Annika Ranta, Timo Ropponen, Vesa Purokuru E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

7

Intohimona ­kilpailuetu

uusi työ

KTM Karoliina Lehtonen, 31 Markkinointitoimisto Deeper > Markkinointitoimisto Radikal ­Advertising Tampere

Tekstit Soila Eräniemi TEXT marina ahlberg Kuvat Päivi Anita Ristell, Lääketietokeskus foto kirsi tuura

K

aroliina Lehtonen on nimitetty Radikal Advertising Tampere Oy:n toimitusjohtajaksi ja osakkaaksi. Hän siirtyi tehtävään markkinointitoimisto Deeperistä, jossa toimi markkinointisuunnittelijana, osakkaana ja toimitusjohtajana. ”Radikalilla on moneen muuhun toimijaan verrattuna paljon osaamista business-to-business-markkinoinnista ja myynnin ­kehittämisestä isoissa organisaatioissa, minkä koin hyvin kiinnostavavana. Tavoitteenani on kasvattaa Radikalin roolia niin Tampereen vaikutusalueella kuin pohjoisempanakin”, Lehtonen sanoo.

Markkinoinnissa Lehtosta kiinnostaa kommunikoinnin parantaminen sekä ihmis- ja asiakasläheinen yritysmarkkinointi: ”Yritysten pitäisi puhua ja ajatella enemmän asiakkaiden kie­ lellä. Suomessa on paljon yrityksiä, jotka eivät osaa tuoda omia upeita kilpailuetujaan tarpeeksi hyvin esille.”

Orastava positiivinen muutos näkyy jo b-to-b-markkinoinnissa: ihmisiä puhutellaan ihmisinä, ja heidän tunteensa ja henkilökohtaiset tavoitteensa otetaan huomioon.

Lehtonen painottaa myös kansainvälistymisen merkitystä liiketoiminnassa. ”Kansainvälistyminen on tänä päivänä ehdottoman välttä­ mätöntä myös pienille b-to-c-yrityksille. Kuluttajien ostovoima ­levittäytyy sähköisten välineiden avulla jo lähestulkoon maailman jokaiseen kolkkaan. On myös huolestuttavaa, että edelleenkään suomalaisissa b-to-b-yrityksissä ei panosteta tarpeeksi markkinointiin. Maailmalla ei pärjää, jos markkinointi ei ole kunnossa.” ”Kilpailuetujen valoon tuominen ja asiakaslähtöisyys ovat intohimoni. Myynnillisyys on otettava huomioon kaikessa toiminnassa, ei vain puheissa.”

Hyvä työyhteisö on kaiken alku ja juuri. Työympäristössä olisi huomioitava, että ihminen on kokonaisuus. ”Luovassa työssä palautuminen on todella tärkeää. Mitä hektisempää itse työ on, sitä tarpeellisempia ovat pienet luovat tauot.”

Poiminnat Karoliinan uralta

2000 aloittaa yliopisto-­ opinnot, pää­ aine historia

8

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

2004 aloittaa ­kauppatieteiden ­opinnot ­pääaineenaan ­markkinointi

2002 vaihtaa historian ­opinnot ­valtio-oppiin

2009 perustajaosakas Deeperissä, jossa ­toimii markkinointisuunnittelijana, ­toimitusjohtajana ja osakkaana

2005 lähtee opiskelijavaihtoon Ranskaan

2013 nimitetään ­Radikal ­Advertising Tampereen ­toimitusjohtajaksi ja osakkaaksi Lisäksi osakkaana webpalveluja vaatealan yrityksissä

2007 markkinointi­ suunnittelija Markkinointitoimisto Expressionissa

2012 valmistuu ­kauppatieteiden maisteriksi

[ 3 x uusi työ ]

Från handelslag till mediebolag

Asiakasta kuunnellen

EM Ann-Louise Laaksonen, 44 S-gruppen > Alma Media

KTM Topi Hanhela, 34 Lääketietokeskus Oy > Lääketietokeskus Oy

Ann-Louise Laaksonen har sedan januari 2013 jobbat som SAP Manager för Alma Media Oyj. Hon jobbade tidigare 16 år inom S-­gruppen. Laaksonen bytte från System Manager på SOK:s ICT­-avdelning för anskaffning och logistik. Hon har erfarenhet av SAP sedan år 2001. ”Jag blev förra hösten uppringd av en headhunter och till­ frågad om jag kunde tänka mig att byta jobb. Arbetet man erbjöd lät intressant och jag valde att se processen ut, men efter 16 år var beslutet att byta jobb inte helt lätt.”

Mediebolaget är en ny intressant värld och Laaksonen har trivts mycket bra.

Med ansvar för upprätthållandet och utvecklingen av eko­ nomi- och HR-systemen kommer hennes bakgrund som re­ dovisningsekonom och tidigare erfarenhet väl till pass även i det nya jobbet.

Hon pendlar mellan Alma-huset i Helsingfors och ekono­ miavdelningen i Tammerfors och har nu också ett förmans­ ansvar med två andra personer i kärnteamet. Även på Alma Media har Laaksonen varit med om att bygga upp och ta i bruk SAP ERP som Alma Medias nya ekonomisystem. ”Det nya systemet underlättar arbetsprocesserna och ­användarens vardag. Det som sporrar mig är att jag tillsam­ mans med mitt team och de olika enheterna får utveckla och förbättra – ingen dag är den andra lik.”

Ann-Louise Laaksonen studerade till ekonomie magister vid Svenska handelshögskolan i Helsingfors och blev klar 1999. Hon är aktiv på många fronter och sitter bland annat med i både SEFEs och Niords styrelse.

Topi Hanhela on ­nimitetty Lääketietokeskuksen ­asiakkuus­johtajaksi. Hanhela työskenteli aiemmin yhtiössä liiketoiminnan kehitysjohta­ jana.

Lääketietokeskus on lääke­ tiedon ja -osaamisen kehittä­ miseen erikoistunut yhtiö. Se tuottaa ja ylläpitää ajantasai­ sia lääketietoja kansalaisten, terveydenhuollon ­ammattilaisten, lää­ kealan yritysten ja terveydenhuol­ lon järjestelmä­ toimittajien tar­ peisiin. Yhtiö aloitti vuonna 1975 kirjankus­ tantajana. Sen tun­ netuin brändi on ter­ veydenhuollon ammattilai­ sille suunnattu Pharmaca ­Fennica® -tietokanta.

Hanhela tarttuu toimes­ saan laajalla otteella asiakas­ työhön: tehtävänä on syven­ tää asiakasyhteistyötä sekä

kehittää uusasiakashankintaa.

Toimenkuva on yhtiössä uusi. ”Tavoitteenani on pitää tuntosarvet herkkinä sen suh­ teen, mitkä asiat asiakkaita mietityttävät ja mihin he toi­ vovat ratkaisuja. Pyrin ole­ maan mahdollisimman paljon pois toimistolta eli tapaamaan niin nykyisiä kuin potentiaali­ sia asiakkaita. On muistettava, että asiakasdialogin rooli liiketoiminnassa kas­ vaa kaiken aikaa.

Toinen tärkeä asia työlistallani on asiakkuuden­ hallintajärjestel­ mämme kehittä­ minen toimivam­ maksi.”

Lääketietokeskuk­ sen asiakkaita ovat lääke­ teollisuus, lääkealan yritykset sekä terveydenhuoltoalan ­toimijat. Julkisella puolella toi­ mijoita ovat kunnat ja sairaan­ hoitopiirit, yksityisellä erilaiset hoiva- ja terveyspalveluyrityk­ set.

Lääkealan toimintaympä­ ristö on voimakkaassa muu­ tostilassa. Terveydenhuollon suuria kysymyksiä on, mitkä tahot tulevaisuudessa tuotta­ vat terveyspalveluita ja kuka niitä käyttää. ”Terveydenhuollon ammat­ tilainen maksaa harvoin omasta pussistaan palveluja.

Meidän tehtävämme on ym­ märtää sekä loppukäyttäjän että työnantajan näkökanta.

Ne eivät välttämättä aina koh­ taa. Potilaan ja kansalaisen näkökulmasta tärkein asia on aina laatu eli se, että asiat tehdään oikein ja huolellisesti.”

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

9

[ ura ]

Valmistaudu ­soveltuvuustestiin

Lisää itsetuntemusta, kullanarvoista kokemusta ja tärkeää tietoa tuleviin tilanteisiin. Soveltuvuusarvioinnista on hyötyä, ­vaikka työpaikka jäisi saamatta.

Teksti Virve Järvinen kuva Mika Soikkeli

10

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

[ ura ]

N

oin 230 000 suomalais­ ta osallistuu joka vuosi johonkin psykologi­ seen testiin. Testejä käytetään esimerkiksi organisaatiomuutok­ sissa tiimien rakennusapuna ja osana uudelleensijoittumisvalmennusta. Työ­ elämässä ne ovat tuttu rekrytoinnin apu­ väline. Niin tuttu, että työnhakija saattaa turhautua toistuviin testauksiin. ”Työnantajien tarpeet ovat erilaiset, ja siksi hiljattainkin tehty testiraportti on ­toiselle tilaajalle hyödytön”, psykologisten testien käytöstä Turun yliopistossa väitel­ lyt Taina Kuuskorpi sanoo.

Psykologisia testejä riittää: niitä on ­kehitetty yli 4 000 erilaista ja Suomessa käytössä on 300 testin valikoima. Rekry­ toinnissa käytetään tavallisesti älykkyys- ja ­persoonallisuustestejä. ”Älykkyyttä mittaavissa testeissä menes­tyminen on vahvasti kytköksissä työtehtävässä onnistumisen kanssa. Älyk­ kyys liittyy oppimiseen, ja kyky oppia uutta ja käyttää sitä hyväksi on työelämässä tär­ keä. Persoonallisuustestit kertovat testat­ tavan työtyylistä, kuten tavasta toimia tii­ minä ja kantaa vastuuta”, Kuuskorpi listaa.

Haastattelu kertoo laadusta Psykologiset testit ovat osa laajaa soveltu­ vuusarviointia, jonka tehtävänä on tuoda sen teettäjälle lisätietoa valintapäätöksen tueksi. Testien lisäksi arviointipäivä sisäl­ tää monesti simulaation haettavasta työ­ tehtävästä: markkinointitehtäviin hakeva saa laatia markkinointikirjeen tai tiimin­ johtajuutta tavoitteleva osallistua testin ­tekijän valvomaan ryhmätehtävään. Päivän aikana työnhakija myös haastatellaan. ”Haastattelu liimaa testeillä saadun ­tiedon yhteen, ja ilman sitä arviointi jää ­vajaaksi. Sen puuttuminen on merkki ­testaajan ammattitaidottomuudesta”, Kuuskorpi painottaa.

Arviointi on vapaaehtoinen. Huterasta ja epäasianmukaisesta arvioinnista kannat­ taa kieltäytyä. Sellainen se on, jos siitä sel­ viää tunnissa ja ilman haastattelua, eikä testin tekijä osaa kysyttäessä perustella testivalintojaan. Testattavan kannattaa myös pitää kiinni oikeudesta käyttää äidin­ kieltään. Muuten kieltäytymistä kannattaa harkita huolella. ”Arvioinnin tavoitteena on asettaa haki­ jat samalle lähtöviivalle. Yhteismitallisuus ja vertaaminen hakijoiden kesken ei onnis­

tu, jos joku joukosta kieltäytyy”, seniori­ konsultti Petri Raivola MPS:stä huomaut­ taa.

Konsulttiyritys säilyttää arvioinnin ­tuloksia muutoksenhakujen varalta yleensä kaksi vuotta. Tuona aikana ainoastaan arvioin­tiin osallistunut henkilö ja sen ­tehnyt konsultti saa katsoa niitä, ja hekin perustellusti. ”Raporttiin voi palata osallistujan pyyn­ nöstä esimerkiksi silloin, jos hän tarvitsee tietoja kehittymisensä tai urasuunnittelun pohjaksi. Tietoja käytetään myös tutkimus­ tarkoituksiin, mutta nimettömänä”, Raivo­ la sanoo.

Ennakkotieto lieventää jännitystä Ensikertalaista soveltuvuusarviointi saat­ taa jännittää. Jännitystä lieventää, kun ­tietää ennakkoon, mitä päivän aikana ­tapahtuu. Päivän kulku, arvioinnin tekijä ja hänen tehtävänsä organisaatiossa selviävät arviointikutsusta. Joskus sen mukana on vastaavantyyppisiä harjoitustehtäviä kuin arvioinnissa.

Ellei ole, arvioinnin tekijälle voi laittaa viestiä ja tiedustella tulevista tehtävistä.

Arvioinnin tekijän koulutuksesta ja koke­ muksesta sopii myös kysyä. ”Ennakkoon on turha miettiä, millaista tyyppiä tehtävään haetaan ja esittäytyä eri­ laisena kuin on. Kun testin tilaajan toiveis­ ta ei ole tietoa, omat päätelmät työtehtä­ vään sopivista persoonallisuuspiirteistä

Osa testaajista tarjoaa myös mahdollisuuden suulliseen palauttee­ seen, muttei välttä­ mättä pyytämättä. voivat mennä pahasti harhaan”, Taina Kuuskorpi varoittaa.

Soveltuvuusarvioinnin tekijä kokoaa eri lähteistä saadut tiedot lausunnoksi, jonka hän toimittaa arvioinnin tilaajalle. Arvioi­ tavalla on oikeus sisällöltään samanlaiseen lausuntoon. Osa testaajista tarjoaa myös mahdollisuuden suulliseen palautteeseen, muttei välttämättä pyytämättä. Palauttees­ ta on hyötyä, vaikkei työpaikkaa saisikaan. ”Soveltuvuusarviointi antaa osallistu­ jalle mahdollisuuden tuoda itsestään, ­valmiuksistaan ja osaamisestaan esiin olen­ naisia puolia. Näistä asioista saatu palaute lisää itsetuntemusta, ja siitä on hyötyä tu­ levissa työnhauissa”, Raivola huomauttaa.

Testituloksissa voi piillä myös kasvun paikka. Testaaja saattaa nähdä testattavan erilaisena kuin tämä itse. ”Tällaisissa tapauksissa syy erilaiseen näkemykseen kannattaa selvittää. Sen jäl­ keen kannattaa pohtia, miksi muut näkevät minut toisin kuin mitä itse tunnen olevani.

Palautetiedon avulla osaa tuoda paremmin esiin omia vahvuuksiaan ja pukea niitä ­selkeämmin sanoiksi”, Taina Kuuskorpi vinkkaa.

Viime hetken vinkit • Rentoudu ja lepää hyvin ennen arviointia. Arviointipäivä voi kestää jopa kuudesta kahdeksaan tuntia – väsyneenä et jaksa.

• Hanki tarvittavat tiedot työnantajaorganisaatiosta ja tehtävästä. ­Tutustu huolella yrityksen nettisivuihin. Työpaikkailmoituksessa on yleensä yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero, johon voi soittaa ­lisätietoja varten.

• Mieti itseäsi, omaa osaamistasi ja sitä, mitä haluat kertoa itsestäsi.

Pohdi, miksi haet tehtävää ja miksi pärjäisit siinä sekä mitä sinulla olisi tarjota työnantajalle. ­Kirjoita mietteet ylös, vaikket muistilappua paikalle ottaisikaan: kirjoittaminen auttaa ­jäsentämään asioita ja painamaan ne muistiin.

• Ole ajoissa paikalla ja ole oma itsesi. Testiä on turha jännittää ja ­kuvitella, että saadakseen työpaikan pitää olla täydellinen. Harva työelämässä mukana oleva saisi arvosanakseen kympin.

Lähde: Petri Raivola, MPS ja sefe.fi

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

11

12

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

Osaamisen kehittäminen on investointi ­kilpailukykyyn

Osaamisen kehittäminen on investointi organisaation ja yksilön kilpailukykyyn. Se mikä ennen kuitattiin satunnaisilla seminaareilla, on tänä päivänä työntekijän ja työnantajan ­yhdessä suunnittelemaa elinikäistä oppimista.

Teksti JUKKA NORTIO Kuvat Kirsi Tuura, Päivi Anita Ristell, Juuso Noronkoski

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

13

K

ouluttautuminen oli 1980luvulla seminaareissa ravaamista. Niistä istuttiin päivä tai pari, joskus jopa viikko tai ylikin. Henkilöstöjohdon ryhmä – Henry ry:n toiminnanjohtaja Leena Malin ­toimi tuolloin Mikkelin kesäkauppakorkeakoulun toiminnanjohtajana. ”Ajattelin silloin, että yritysten koulutustarpeet lähtivät niiden strategiasta ja liiketoiminnan tarpeista”, hän muistelee.

Todellisuus oli kuitenkin paljon karumpi: organisaatioilla oli tapana lähettää ihmisiä kursseille ilman suurempaa suunnittelua.

”Epäilen vahvasti, opittiinko silloin yrityksen strategiaa hyödyttäviä taitoja”, Malin sanoo.

Strategialähtöinen kehittäminen Vasta 2000-luvulla osaamisen kehittäminen on kirkastunut yrityksille. Kehitystyötä on alettu tehdä suunnitelmallisesti ja strategiaa tukien.

Organisaatioissa tehdään osaamiskartoituksia, joissa kirjataan yrityksen tulevat kehitystavoitteet ja miten ne saavutetaan. Kartoituksesta ja tavoitteista johdetaan jokaisen työntekijän osaaminen, urapolut ja kehittyminen. Osaaminen on voimavara, johon investoidaan.

Syytkin ovat selvät: yhä suurempi osa yritysten tehokkuudesta ja kilpailukyvystä lepää työntekijöiden uusiutuvan osaamisen varassa.

SEFEn koulutuspoliittinen asiamies Minna Nieminen näkee osaamisen kehittämisen selkeästi. ”Osaamista on kehitettävä strategialähtöisesti, pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Kenelläkään ei ole aikaa juosta koulutuksesta tai seminaaripäivästä toiseen ilman suunnitelmallista ja kehittävää otetta.”

Niemisen mukaan parhaat tulokset saadaan, kun teoreettista tietoa ja kokemustietoa yhdistetään ­toisiinsa. Tämä toteutuu esimerkiksi pidempikestoisissa koulutusohjelmissa, joissa lähipäivien välillä opittua sovelletaan omaan työhön. ”Myös työssä oppien, esimerkiksi työnkierron, mentoroinnin tai coachingin avulla, voidaan oppia tehokkaasti uusia taitoja ja työtapoja”, Nieminen ­sanoo.

Oma työ haltuun

”Henkilöstön osaamista on kehitetty yrityksen strategian pohjalta vasta 2000-luvulla”, sanoo Henry ry:n Leena Malin.

14

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

Itsensä johtaminen on kaiken A ja O. ”Työntekijöillä pitää olla paremmat työyhteisötaidot. Jokaisen on otettava vastuu omasta elämästä, työstä, osaamisesta ja työtovereista. On myös huolehdittava fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta kunnostaan”, Henryn Malin sanoo. ”Avainasemassa on kyky nopeaan uusiutumiseen, niin sanottuun ketterään oppimiseen. Osaaminen on perinteisesti mielletty erilaisiksi tiedoiksi ja taidoiksi, mutta myös asenteet ja arvot ovat tärkeä osa osaamista”, SEFEn Nieminen muistuttaa.

Uusien innovaatioiden tuotteistaminen ja kaupallistaminen sekä markkinointi- ja myyntitaidot ­sekä asiakasosaaminen ovat pääomaa, jonka merkitystä yritysten kilpailukyvylle ei Niemisen mukaan voi tarpeeksi korostaa.

Akavan koulutuspoliittinen asiamies Ida Mielityinen korostaa, että tulevaisuuden menestyjien pitää hallita uudenlaisia työllistymistä edistäviä taitoja.

Niitä ei tällä hetkellä opeteta korkeakouluissa, vaan saadaan useimmiten vasta työelämän arjessa. ”Yritykset ja organisaatiot ratkaisevat monia meitä koskettavia sosiaalisia, taloudellisia ja ekolo-

Tulevaisuuden menestyjien pitää hallita uudenlaisia työllistymistä edistäviä ­taitoja. Niitä ei opeteta ­korkeakouluissa, vaan ­saadaan työelämän arjessa.

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

15

Laki velvoittaa Yhteistoimintalain tavoite on kehittää yhteisymmärryksessä yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin. Laki lähtee siitä, että koulutus edistää yrityksen liikeidean toteutumista. ”Yrityksen on huolehdittava työntekijöiden osaamisesta, jotta se pystyy tuottamaan asiakkailleen hyviä tuotteita tai palveluja”, Työ- ja elinkeinoministeriön yhteistoiminta-asiamies Helena Lamponen ­sanoo.

Alkuvuodesta 2010 julkaistusta yhteistoimintalain toimivuutta selvittäneestä arviointitutkimuksesta kävi selville, että ylemmät toimihenkilöt saavat koulutusta selvästi enemmän kuin muut henkilöstöryhmät. ”Tavoite kolmesta koulutuspäivästä sekä siihen liittyvät henkilöstösuunnitelmien ja koulutustavoitteiden laadinta voivat parantaa koulutuksen tarjontaa niille, jotka siitä nyt ovat jääneet paitsi”, ­Lamponen sanoo.

Lamposen mukaan osaamisen kehittäminen ei usein ole suunnitelmallista, eikä välttämättä tue työntekijän ja työnantajan tavoitteita.

Lamposen mukaan vuoden 2010 tutkimuksesta selvisi, että vain puolet yrityksistä oli käynyt lain edellyttämiä vuotuisia koulutusta koskevia yhteistoimintaneuvotteluja, joissa laaditaan henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet. Samassa tutkimuksessa 30 prosenttia henkilöstön edustajista arvioi omat vaikutusmahdollisuudet koulutuksen suunniteluun ja kehittämiseen huonoiksi tai melko ­huonoiksi. ”Henkilöstösuunnitelmien ja koulutustavoitteiden laatiminen on heikoissa kantimissa”, Lamponen sanoo.

Sekä henkilöstösuunnitelma että koulutustavoitteiden laadinta ovat olleet pitkään yhteistoimintalaissa. Uuden yhteistoimintalain myötä niiden käsittely on tullut yt-menettelyn piiriin. Laki siis velvoittaa työnantajaa neuvottelemaan henkilöstön edustajien tai työntekijöiden kanssa suunnitelmien teossa yli 20 työntekijän työpaikoilla. ”Tutkimustiedon ja havaintojemme perustella yritykset eivät osaa yhdistää ja hyödyntää yrityksen liiketoiminnallisten tavoitteiden toteuttamista, henkilöstövoimavarojen hallintaa ja osaamisen kehittämistä.”

gisia ongelmia. Tässä työssä tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat työskennellä monen eri tieteenalan ja asiantuntijuuden yhdistelmässä”, Mielityinen sanoo. ”Kansainvälistymisen ollessa yhä useamman ­arkipäivää kyky sietää epävarmuutta ja tuntematonta sekä kyky toimia monikulttuurisessa ympäristössä ovat menestyksen avaimia”, Nieminen sanoo.

Mielityisen mukaan myös oman osaamisen viestiminen ja jakaminen sekä oman asiantuntemuksen rajojen ymmärtäminen ovat asioita, joita muuttuva työelämä vaatii yhä enemmän. ”Ryhmätyötaidot, oman osaamisen johtamiseen liittyvät taidot, vuorovaikutustaidot sekä organisaa16

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

tiossa toimimiseen liittyvät taidot ovat tarpeen kaikille työntekijäryhmille”, Mielityinen sanoo.

Ulos siiloista Perinteinen korkeakoulujen siilomainen opetusmalli ei tue moniosaamista. Valoa on kuitenkin näköpiirissä. Aalto-yliopiston Design Factory ja muut korkeakoulujen monitieteelliset koulutusohjelmat ja oppimisympäristöt valmentavat opiskelijoita muuttuvan työelämän tarpeisiin. ”Tärkeämpää kuin se, mitä opitaan, on se, miten opitaan. Uusi näkökulma oppimiseen vaatii uutta näkemystä korkeakouluilta”, Mielityinen sanoo.

Henkilökohtainen osaamisen kehittäminen tulee olla jatkuva prosessi. Se on välttämätöntä, jotta työntekijän arvo pysyy työmarkkinoilla. Kun työ on asiantuntijatyötä, jatkuvan oppimisen merkitys ­korostuu. ”Asiantuntemus on kovaa työtä ja samojen asioiden toistamista, mutta myös jatkuvaa parempaan suoritukseen pyrkimistä. Tämä edellyttää jatkuvaa uusien tietojen ja työtapojen oppimista”, Mielityinen sanoo.

Jatkuvan oppimisen vaateilta ei säästy viisikymppinen konkarikaan, jonka tutkinnosta saattaa olla pari-kolmekymmentä vuotta. Tulevaisuutta ei voi rakentaa menneiden meriittien varaan, sillä vaatimukset muuttuvat. Työelämässä pitää olla useita ­tukijalkoja, jos haluaa pärjätä muutoksissa. ”Omasta osaamisesta on pidettävä huolta laajalla sektorilla. On katsottava ympärille, eikä vain kas­ vattaa kapean ja syvän osaamisalueen tietämystä”, Mielityinen sanoo.

Kenen vastuu?

Leena Malinin mukaan Suomessa on pitkään ollut vallalla trendi, että osaamisen ja työyhteisöjen ­kehittämisvastuuta on siirretty yksin työnantajalle. ”Työhyvinvoinnista puhuttaessa minua kiusaa yhä enemmän se, että syyttävä sormi osoittaa johtoon ja esimiehiin. Ihmisten on nähtävä heidän oma vastuunsa työyhteisön hyvinvoinnista”, Malin sanoo.

Akavalla on selkeä näkemys osaamisen kehittämisen vastuunjaosta. Kun julkinen talous joutuu yhä kireämmälle, on ennakoitavissa, että verovaroin kustannettu ammatillinen jatkokoulutus vähenee. ”Pitkien työurien aikana työnantajien on pakko

Jatkuvan oppimisen vaateilta ei säästy viisikymppinen konkarikaan. Tulevaisuutta ei voi rakentaa menneiden meriittien varaan.

Fazerilla arvostetaan vastuunottoa Kansainvälisen elintarvikekonserni Fazerin henkilöstökehittämisjohta­ ja Heli Alén katsoo osaamisen kehittämis­ tä liiketoiminnan ­kehittämisen näkökul­ masta. ”Yrityksen tehtävä on tasapainottaa osaamisen kehittäminen sekä liiketoimin­ nan että yksilön osaamisen kannalta. On tärkeää ylläpitää työntekijöiden työnteko­ kykyä ja motivaatiota. Kehittämisen pitää kulkea linjassa sekä yrityksen vision, mis­ sion, strategian ja bisnestavoitteiden kanssa että olla sen arvojen, eettisten ­periaatteiden, brändin ja yritysvastuu­ periaatteiden mukaista.”

Kun töihin tullaan koulunpenkiltä, osaamisessa painottuu konkreettinen tehtävänmukainen osaaminen. Aluksi teh­

tävä on usein sellainen, jossa työntekijä on vastuussa omasta työpanoksesta. Kun kokemusta kertyy ja ura etenee, tulee tar­ vetta erilaiselle osaamiselle. ”Esimies- ja strategiset taidot tulevat tärkeämmiksi, kun vastuulle tulee tiimi tai kun organisaatiota johdetaan matriisissa.

Eri osaamisalueiden tärkeys muuttuu uran eri vaiheissa.”

Tästä ajattelumallista Fazerilla kehite­ tään kullekin toiminnolle omat kehittämis­ ohjelmat. Esimerkiksi tuotannon henkilös­ töryhmille on Fazer Way in Production -ohjelma. Siinä määritellään työn kannalta keskeiset osaamisalueet ja kehityspolut.

Hyvän työnteon mallit ja oman työn johtamiseen liittyvät taidot ovat Alénin mielestä keskeisiä taitoja, joita jokaisen

työntekijän tulisi hankkia. Itsestään huo­ lehtiminen on nykyajan nopeasti kehitty­ vässä ja muuttuvassa työympäristössä tärkeää. ”Vastuun kantaminen omasta itsestä, omasta hyvinvoinnista ja omasta työstä.

Ne ovat taitoja, joilla varmistetaan sekä työntekijän että yrityksen pitkäaikainen hyvinvointi.”

Työntekijän vastuu Ruohonjuuritasolla Fazerin osaamisen ke­ hittämisen ytimessä on kerran – kahdesti vuodessa käytävät kehityskeskustelut.

Prosessia kutsutaan henkilökohtaisen suorituksen johtamiseksi, jossa keskustel­ laan myös työn suorittamiselle keskeisistä osaamisista. Alén alleviivaa tässä proses­ sissa kunkin työntekijän omia kykyjä ja kapasiteettia. ”Ihmiselle ei pidä asettaa tavoitteita, joihin hänellä ei ole eväitä. Kehittämisen ja uuden oppimisen pitää olla mieluista ja motivoivaa.”

Työntekijän vastuulla on, kuinka hän oppii sovitut uudet asiat ja kehittyy omal­ la urallaan. Esimiehen vastuulla on kes­ kustelujen käyminen, tasapainon löytämi­ nen tytöntekijän kykyjen ja tehtävän välil­ le sekä systemaattinen osaamisen seu­ ranta.

Monipuoliset koulutusmahdollisuudet nähdään Fazerilla työtyytyväisyyttä ja työnantajamielikuvaa nostavina tekijöinä.

Pelko koulutusinvestointien karkaamises­ ta muille työnantajille ei ole kovin suuri, sillä Fazerille hakeutuu hyvin osaavaa ja koulutettua työvoimaa. ”Meillä on hyvä maine työnantajana, joka valmentaa, kouluttaa ja pitää huolta työntekijöistä.”

Itseopiskelua tuetaan

”Arjessa oppiminen on paras tapa oppia. Minäkin sain tänään kollegalta vinkin, miten kätevästi kansioita voi järjestellä sähköpostissa”, Heli Alén iloitsee.

Alén on huomannut työssään perinteisen oppimismallin todeksi. Vain kymmenesosa oppimisesta tapahtuu kursseilla, pari­ kymmentä prosenttia mentoroimalla tai coachingilla ja suurin osa työssä oma­ toimisesti oppimalla tai vapaa-aikana itse­opiskeluna.

Itseopiskeluun Fazer tarjoaa koko ­konsernin henkilöstölle Fazer Academy -portaalin kautta kursseja, joiden sisältö vaihtelee buffet-pöydän kattauksesta esi­ miesten kehityskeskusteluopastukseen sekä viinitiedosta bisnesenglannin kurs­ seihin.

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

17

SEFE palvelee ¶ Kun tunnet osaamisesi ja koulutustarpeesi, on sinulla eväät kehittää osaamistasi. Mieti etenkin, millaista kokemuksen kautta kertynyttä hiljaista tietoa sinulla on. SEFE palvelee sinua tässä: se tarjoaa keinoja, joilla tunnistat osaamisesi ja tiedät kuinka teet sen näkyväksi vaikkapa CV:ssä.

SEFE herättää myös keskustelua niin yhteiskunnassa kuin työpaikoillakin osaamisen kehittämisen tärkeydestä.

SEFEn teettämän kyselyn mukaan lähes neljännes jäsenistöstä ei ole osallistunut viimeisen vuoden aikana osaamista täydentävään koulutukseen.

Keskustelun herättämiseen on siis aihetta.

SEFE järjestää paljon koulutusta jäsentensä osaamisensa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

SEFE myös kuuntelee ­jäsenten koulutustoiveita ja -tarpeita hyvin herkällä korvalla.

18

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

ottaa enemmän vastuuta henkilöstönkoulutukses­ ta”, Akavan Mielityinen sanoo.

Kun oppimistarpeet kasvavat, vastuuta ei voi ­kuitenkaan sysätä yksin työnantajille. ”Tulevaisuudessa myös työntekijän pitää olla ­valmis maksamaan omasta koulutuksesta nykyistä enemmän. Työntekijän vastuulla on myös aloitteel­ lisuus oman osaamisen kehittämiseksi”, Mielityinen sanoo.

SEFEn Nieminen jakaa Mielityisen kannan. ”Suomessa on tuudittauduttu siihen, että yhteis­

Asiantuntemus on kovaa työtä ja samojen asioiden toistamista, mutta myös jatkuvaa parempaan suoritukseen pyrkimystä.

Sen tietää myös perhosidonnan Suomen mestari Hasse Härkönen.

kunta hoitaa tarpeemme vauvasta vaariin ilmaiseksi.

Kun julkiset resurssit koulutukseen edelleen vähe­ nevät, pitää sekä työntekijän että työnantajan mak­ saa osuutensa koulutuksen kustannuksista”, Niemi­ nen sanoo.

Perustaidot koulusta Työelämätaitoja pitää opettaa peruskoulusta ­lähtien ja syventää lukiossa sekä korkeakouluissa. Oman osaamisen johtamisen lisäksi Henryn Leena Malin haluaa korostaa työyhteisötaitojen merkitystä.

”Jokaisen työntekijän pitää ymmärtää työsopi­ muksesta lähtien työpaikan pelisäännöt. On hyvä muistaa, että oikeuksien lisäksi työntekijällä on joukko velvollisuuksia”, Malin sanoo.

Työyhteisötaidot ovat myös ihmisten välisiä suh­ teita ja toisten työntekijöiden huomioonottamista.

Myös työnhakuun liittyvät taidot kuuluvat Malinin peräänkuuluttamiin kansalaistaitoihin. ”Näiden asioiden ymmärrys on monilla nuorilla työelämään hakeutuvilla aika hukassa”, Malin sanoo.

On sitten kysymys työelämän perustaidoista, eri­ koisosaamisesta tai johtamisesta, se opitaan vain toistolla ja harjoittelemalla. Malin on huolissaan monien nuorten kärsimättömyydestä ja halusta ­oppia asiat liian nopeasti ja jopa väärillä keinoilla. ”Monet ovat nälkäisiä ja he haluavat kaiken heti.

Pitää olla malttia yhä uudestaan palata osaamiseen syvällisesti. Ei johtamista opita Twitterillä tai Face­ bookissa.”

Kolmen päivän dilemma Työmarkkinajärjestöjen äskettäinen koulutuspäivä­ kiista ei suoranaisesti koske korkeakoulutettuja asiantuntijoita ja esimiehiä, sillä yritykset koulutta­ vat tutkimusten mukaan työntekijöitään keskimää­ rin 3–4 päivää vuodessa. Vaihtelua on alojen välillä teollisuustyöpaikkojen parista päivästä asiantuntija­ tehtävien 7–10 päivään. ”Kun työ on muuttunut yhä enemmän asian­ tuntijatyöksi, on päivittämistarve jatkuvasti olemas­ sa ja yrityksissä myös varataan rahaa siihen”, Malin sanoo.

Koulutuspäiväkeskustelussa ei kyse ole yksin päi­ vien määrästä. On myös päätettävä, tarkoitetaanko koulutuspäivillä laivaseminaareja, työssä oppimista vai työnantajan tarjoamaa verkkokoulutusta. ”Onhan tässä ollut myös työmarkkinaretoriikkaa.

Kun useimmat asiat ovat meillä kunnossa, niin aina pitää keksiä jokin asia, josta väännetään kättä”, ­Malin sanoo.

Akavan tavoitteena on, että koko sen jäsenistö saisi vuodessa keskimäärin kahdeksan koulutuspäi­ vää. Tällä hetkellä keskiarvo on neljä päivää. ”Huolestuttavinta kuitenkin on se, että kolman­ nes ei saa yhtäkään työnantajan maksamaa koulu­ tuspäivää vuodessa. Tähän halutaan muutos, johon tarvitaan myös työntekijöiden omaa panosta”, Ida Mielityinen sanoo.

Yritykset kouluttavat tutkimusten mukaan työn­ tekijöitään keskimäärin 3–4 päivää vuodessa.

Vaihtelua on alojen välillä.

TÄYDENNÄ OSAAMISTASI YLIOPISTOSSA! Kansainvälisen yritysverotuksen asiantuntijaohjelma: • sopivasti teoriaa ja käytännön kysymyksiä yrityksen kannalta tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista • erityiskysymykset, verosuunnittelumahdollisuudet ja riskit • eri aloja edustavat huippukouluttajat takaavat laadun ja monipuolisen sisällön. marraskuu 2013 – helmikuu 2014 www.uta.fi/kvyritysverotus

Tutustu myös muuhun tarjontaamme: Tampereen JOKO 31 tammikuu 2014 – joulukuu 2014 www.uta.fi/joko

Strateginen johtoryhmä 2013 syyskuu 2013 – tammikuu 2014 www.uta.fi/strateginen_johtoryhma

Johtajuussymposium syyskuu 2013 www.uta.fi/jkk/johtajuussymposium.html

Edelläkävijöiden eMBA-ohjelmat www.mbatampere.fi JOHTAMISKORKEAKOULU Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos www.uta.fi/jkk/synergos

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

19

BENNY JOHANSSON Aktuell som: Nyligen pensionerad förbundsdirektör för svenska Civilekonomerna. Ålder: 60 år Bor: Stockholm Bakgrund: Har arbetat totalt 25 år på Civilekonomerna.

Ombudsman för Civilekonomerna och ­Civilingenjörsförbundet 1984–1989. Arbetade på Ingenjörsförbundet 1989–1990.

Förbundssekreterare på Civilekonomerna 1991–1997 och förbundsdirektör 1997–2013.

20

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

[ budkavlen ] TeXT Boel Halldén foto Moa Karlberg

Ljus framtid för ekonomer i Sverige Nyligen pensionerades Benny Johansson efter 16 år som ­förbundsdirektör på svenska Civilekonomerna. Han efterträds på direktörsstolen av Jens Jacobsson. Hur ser de på arbets­ marknaden för svenska ekonomer och samarbetet i Nordiska Civilekonomförbundet, NCF? BENNY JOHANSSON ser tillbaka på sin långa tid som förbundsdirektör och glädjs åt att den goda arbetsmarknaden för ekonomer ser ut att hålla i sig i Sverige. Arbetslösheten bland ekonomer ligger i dag på låga 2,1 procent jämfört med 8 procent för befolkningen i stort. ”Hälften av svenska ekonomer har arbete redan före examen. Sex månader efter examen har mellan 80–90 procent arbete beroende på konjunkturläget”, säger Benny Johansson.

Det visar siffror från undersökningen Tre år efter examen som Civilekonomerna gör varje år i samarbete med svenska högskolor. En enkät skickas till alla som har tagit en ekonomexamen, vilket har varit cirka 6 000 personer årligen under de senaste åren. ”Den lägsta noteringen för hur många ekonomer som hade fått ett jobb ett halvår efter examen gjordes 2003 då siffran var 82 procent – men det var precis efter IT-kraschen. Eftersom allt fler ekonomer examineras i Sverige har det funnits en oro att efterfrågan på ekonomer ska plana ut, men än så länge håller efterfrågan i sig”, fortsätter Benny ­Johansson.

De flesta svenska ekonomer har en akademisk examen med tyngdpunkt på nationalekonomi eller företagsekonomi. Det handlar i många fall om en civilekonomutbildning på fyra år, eller en treårig utbildning till ekonomiekandidat.

Samtidigt som Benny Johansson ser ljust på framtiden för ekonomer i Sverige, ser han att det ställs allt större krav på dem i arbetslivet. ”Vi är nu på väg mot det ’gränslösa arbetet’. Den ökade internationaliseringen innebär att ekonomer kan ha kunder och uppdragsgivare överallt på jorden vilket ställer större krav, inte minst på goda språkkunskaper och internationella erfarenheter.”

Benny Johansson började 1993 aktivt medverka i samarbetet med de nordiska systerorganisationerna i Nordiska Civilekonomförbundet, NCF. NCF följer till exempel vad som händer inom utbildningsområdet i varje land och de nordiska organisationerna har ett stort erfarenhetsutbyte med varandra. ”NCF har successivt gått från ett mycket formellt arbetssätt med årsmöten och verksamhetsplaner till lite friare former med mer nätverkande”, säger han.

Förbundet har arbetat för gästmedlemskap inom de nordiska länderna. Tidigare fanns också gemensamma medlemsförmåner, till exempel en ansvarsförsäkring för medlemmar som var styrelseledamöter i privata bolag.

I dag handlar det nordiska samarbetet till stor del om erfarenhetsutbyte eller benchmarking, enligt Benny Johansson.

NCF följer utvecklingen på arbetsmarknaden och inom högskoleutbildning i varje land. Systerorganisationerna delar med sig av sina erfarenheter av hur de arbetar med frågor som rör högre utbildning, arbetsmarknad, kommunikation, medlemsvärvning, IT och så vidare. ”Till exempel var finska SEFE drivande i arbetet med vår gemensamma rapport om miljöfrågor som kom under 90-talets mitt. SEFE var också djupt involverat i uppbyggnaden av det nya universitetet i Helsingfors, och det arbetet var väldigt viktigt för oss andra att få följa.”

Benny Johansson kan inte se att det skulle gå att slå ihop de olika ländernas organisationer för att uppnå synergieffekter. ”Vi har bara nosat på frågan någon gång inom NCF, men länderna har inte bara olika traditioner och lagstiftning, också arbetslöshetsförsäkringen ser olika ut – vilket skulle göra det svårt”, säger han.

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

21

[ budkavlen ]

JENS JACOBSSON tillträdde direktörsstolen för ­ ivilekonomerna för bara någon månad sedan, men C verksamheten känns inte främmande. Han har tio år som chefsjurist på Sveriges Ingenjörer bakom sig då han också deltog i förbundets övergripande verksamhet. ”Efter att tidigare ha samarbetat med Civilekonomerna känner jag och Benny varandra väl. I mitt tidigare arbete jobbade jag hårt för att öka antalet medlemmar. Jag tror jag kan ge den här organisationen ett fortsatt arbete mot ökat medlemskap och bra medlemsservice”, säger Jens Jacobsson.

Han vill också satsa på att identifiera nya behov hos medlemmarna, till exempel hos nya grupper som egenföretagare. Tendensen är att alltfler ekonomer växlar mellan att vara anställda och arbeta som egenföretagare, påpekar han.

Undersökningen Tre år efter examen har visat att kvinnliga ekonomer i Sverige förväntar sig att få

”Den ökade internationali­ seringen innebär att ekono­ mer kan ha kunder och uppdragsgivare överallt på jorden.”

2 000–3 000 kr lägre ingångslön än sina manliga kollegor och att de vid 35-årsålder förväntar sig ha upp till 5 000 kronor lägre lön än männen. Dessvärre förväntar sig arbetsgivarna att männen ska ställa högre lönekrav. ”När en kvinna gör det uppfattas hon som besvärlig. Kvinnor som bytte attityd och tog efter den tuffare manliga stilen kände att de inte blev väl mottagna. Här kommer förbundets kvinnliga nätverk till pass för att stöda kvinnor och vi måste också väcka till insikt att de här föreställningarna finns på våra arbetsplatser”, säger Jens Jacobsson.

När det gäller det fortsatta nordiska samarbetet inom NCF har Jens Jacobsson ”inga revolutionerande idéer”, men tycker att det är fantastiskt att ha tillgång till ett sådant nätverk. ”Vi har så mycket gemensamt med våra nordiska systerorganisationer, som behovet av att synas och rekrytera nya medlemmar. Det kan till exempel handla om hur vi ska jobba med sociala medier där vi kan lära av varandra och dra nytta av erfarenheter som våra systerorganisationer har gjort.” ”Det optimala vore om vi får tidig koll på ett nytt fenomen, som till exempel inkomstförsäkringen tidigare var, och kan dela erfarenheter och kunskaper om det nya området med varandra. Det är nog den formen av nordiskt samarbete som jag ser framför mig”, säger han.

Civilekonomernas ­gästmedlemskap Efter tolv månader som medlem i Civilekonomerna har man rätt till a-kassa, efter 18 månader kan en medlem ta del av förbundets inkomstförsäkring. Då får medlemmen vid arbetslöshet 80 procent av sin tidigare lön upp till 80 000 kronor under 120 dagar. Dessutom har man möjlighet att förlänga den perioden till 300 dagar med en tilläggsförsäkring.

I förbundets gästmedlemskap, som erbjuds under max tre år till ­finska eller norska ekonomer som börjar arbeta i Sverige, ingår att kunna ta del av förbundets seminarier, nätverk och medlemsservice. I den senare ingår telefonjouren som ger rådgivning i till exempel frågor som rör lön och anställningsavtal. Förbundet erbjuder också förhandlingshjälp.

I gästmedlemskapet ingår inte a-kassa och inkomstförsäkringen.

22

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

Kort om Civilekonomerna ¶ Civilekonomerna har 40 200 medlemmar varav 12 000 är studerande. Medlemsantalet ökade med 3,5 procent i fjol.

Högsta beslutande organ är fullmäktige som träffas vartannat år och fattar de övergripande besluten och ger ramarna för verksamheten, det vill säga förbundsstyrelsens arbete. Under den tvååriga full­mäktige­ perioden är det styrelsen som formellt är ansvarig för verksamheten. Styrelsen delegerar uppgifterna till ett kansli med totalt 50 anställda. Styrelsen tillsätter en direktör, som är ansvarig för kansliet. I Civilekonomerna är det förbundsdirektören som i de allra flesta fall är förbundets ansvariga ansikte utåt.

JENS JACOBSSON Aktuell som: Ny förbundsdirek­ tör för Civilekonomerna sedan mars 2013. Ålder: 47 år Bor: Stockholm Bakgrund: Chefsjurist på Civil­ ingenjörsförbundet 2003–2013 (ingår sedan 2007 i Sveriges ­Ingenjörer). Arbetade tidigare några år som förhandlare på Svensk Handel.

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

23

[ Maailmalla ]

Rokkia ja savukalaa Australiassa Kun Kari Kostamo valmistui Helsingin kauppakorkeakoulusta, hänen ­unelmansa oli jonain päivänä muuttaa Australiaan. Nyt hän on asunut ­siellä lähes 20 vuotta sukkuloituaan välillä ympäri Eurooppaa.

Seuraavaksi hän aikoo tuoda savukalan australialaisten ruokapöytiin.

Teksti Marko Jääskeläinen Kuvat Alex R. Green

Kari Kostamo kokee ­Australian hyväksi maaksi elää ja työskennellä.

24

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

[ Maailmalla ]

K

ari Kostamo on mies, jonka kanssa keskustellessa käy ­nopeasti selväksi ­yksi asia: pitkä, kansainvälinen ura ei ole noussut hattuun. Häntä ei haittaa yhtään, vaikka haastattelu tehdään sikäläistä aikaa myöhään illalla, miehen äänestä paistaa rentous ja hyväntuulisuus.

Korporaatioelämää Kari Kostamo valmistui Helsingin kauppakorkeakoulusta vuonna 1981, pääaineenaan laskentatoimi.

Kostamo kertoo jakavansa työuransa kahteen osaan, jotka hän määrittelee sanoilla korporaatioelämä ­sekä yrittäjä- ja sijoittajaelämä. ”Korporaatioelämästä ensimmäiset kuusi vuotta menivät sellaisissa firmoissa kuin Asea (nykyään ABB), Kemira ja Suomen Sokeri ja sitten 14 seuraavaa vuotta Nokialla”, Kostamo sanoo.

Hän on työskennellyt Nokian palveluksessa ­talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä kuudessa eri maassa. ”Aloitin Nokian silloisesta pääkonttorista Mikonkadulta. Sieltä siirryin Sveitsiin Geneveen, sieltä Iso-Britannian kautta ensimmäisen kerran vuonna 1992 Australiaan, jolloin viivyin täällä viisi vuotta.

Oli tarkoitus jäädä tänne jo silloin, mutta menin ­vielä Prahaan ja Istanbuliin. Ympyrä sulkeutui, kun ainoa turkkilainen suurasiakas joutui maksuvaikeuksiin, minkä vuoksi maaorganisaatiomme ajettiin alas. Siihen päättyi minun korporaatioelämäni, enkä aio palata”, Kostamo toteaa painokkaasti.

Sattuma vei yrittäjäksi Kesällä 2001 Kostamo palasi perheineen Australiaan tarkoituksenaan katsella rauhassa, mitä seuraavaksi tekisi. Sattuma kuitenkin puuttui peliin. ”Tapasin golfkentällä miehen, joka oli perustamassa firmaa eläinterveystuotebisnekseen ja hän tarvitsi siihen kumppania. Lähdin mukaan ja seitsemän vuotta siinä vierähti sekalaisissa operatiivisissa hommissa aina mineraalien sekoittamisesta alkaen”, Kostamo kertaa.

Seuraavaksi Kostamo vaihtoi alaa yrityksille teknologiaratkaisuja tarjoavan Crosspoint Telecomin vetäjäksi. ”Heidän piti saada solmittua pitkät ja kattavat sopimukset Nokian ja Nokia Siemens Networksin

”Täällä käytetään sellaista termiä kuin mateship. Se tarkoittaa, että kavereita suositaan aina, eikä heitä koskaan jätetä pulaan.”

kanssa ja katsoivat, että minun olisi hyvä olla siinä mukana; niinpä tein niitä hommia sen pari vuotta, jonka neuvottelut kestivät”, mies toteaa vaatimattomasti.

Epämuodollinen työkulttuuri Kostamon mukaan australialaista työkulttuuria ­leimaa kaksi asiaa: yhtäältä monikulttuurisuus ja toisaalta epämuodollisuus. ”Jos täällä menee vähänkään isompaan organisaatioon, niin ihmisiä on kymmenistä maista. Yritysjohdon haastavana tehtävänä on saada heidät ­toimimaan yhteen”, hän sanoo ja jatkaa: ”Toinen juttu on se, että täällä ollaan esimies– alaissuhteessa epämuodollisia: ihmisiä puhutellaan etunimillä, eivätkä hierarkiarajat ole jyrkkiä. Työ­ yhteisöille tyypillistä on myös, että työajan ulkopuolella järjestetään paljon yhteistä tekemistä, kuten grillijuhlia ja purjehdusmatkoja, ja usein näihin ­kutsutaan mukaan myös työntekijöiden perheen­ jäsenet.”

Epämuodollisista henkilösuhteista ja yhteisestä vapaa-ajanvietosta huolimatta johtamiskulttuurissa on piirteitä autoritäärisyydestä: keskustelu ei kuulu australialaiseen johtamistapaan, vaan johtaja tekee päätökset asemansa hänelle antaman valtuutuksen perusteella, eikä niitä kyseenalaisteta ainakaan avoimesti. ”Toki täällä on paljon yritysjohtajia myös muualta, kuten USA:sta ja Etelä-Afrikasta ja he tuovat sieltä omia johtamistapojaan”, Kostamo toteaa.

5 500 $

Australialaisten keski­ palkka on noin 5 500 Australian dollaria (4 400 €) kuukaudessa.

615–176 milj. €

Vienti ja tuonti. Metsä­ teollisuuden tuotteet ovat pitkään hallinneet vientiä Suomesta Aust­ raliaan. Niiden rinnalle ovat viime vuosina nous­ seet teollisuuden tarvit­ semat erityiskoneet sekä elektroniset laitteet. Yli­ voimaisesti tärkeimmän osan tuonnista muodos­ tavat nikkelimalmi ja hiili.

Lähde: Finpro ja Suomen Suurlähetystö Australiassa

Cowboy-mentaliteettia ja mateshipia Kostamon mukaan australialaisessa liike-elämässä on Suomea enemmän menettelytapaa, jota hän ­kutsuu cowboy-mentaliteetiksi. ”Se ei ole rikollista toimintaa, vaan sellaista, että joidenkin liikemiesten puheet ovat todella lennokkaita, eivätkä välttämättä ollenkaan vastaa todellisuutta tai puhujan omaa substanssia: puheet ovat tekoja suurempia”, Kostamo määrittelee.

Hänen tärkein neuvonsa australialaisten kanssa liikesuhteessa oleville onkin hyvin selkeä: ”Tarkista aina mahdollisen tulevan liikekumppanisi taustat perusteellisesti monesta eri lähteestä.”

Suhteet ovat australialaisessa liike- ja työelämässä erittäin tärkeässä roolissa. ”Täällä käytetään sellaista termiä kuin mateship.

Se tarkoittaa, että kavereita suositaan aina, kun se on mahdollista, eikä heitä koskaan jätetä pulaan.

Sen vuoksi työ- ja yrityselämässä menestyäkseen on pyrittävä kehittämään liikesuhteista ystävyyssuhteita”, Kostamo vinkkaa.

Hänen näkemyksensä mukaan ekonomeille ja muille korkeasti koulutetuille löytyy Australiasta helposti töitä erityisesti IT-alalta, kaivosteollisuudesta ja sitä palvelevasta teollisuudesta. Työntekijöiden irtisanominen puolestaan on lähtökohtaisesti E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

25

[ Maailmalla ]

melko vaikeaa vahvan irtisanomissuojan vuoksi, mutta ammattiliittojen jäsenmäärä on pieni.

Rokki pitää vireessä ”Minulle on tärkeää, että elämässä on riittävästi rock’n’ rollia, sillä se pitää mielen nuorena”, Kostamo sanoo ja kertoo kiertäneensä maaliskuussa ympäri Australiaa ­ykkössuosikkinsa Bruce Springsteenin keikoilla. Virkeänä pitävät myös australialainen vaimo ja 9- ja 11-vuotiaat lapset sekä golf, uinti ja muut urheiluharrastukset.

Bisnespuolella mies toimii OpaMuurikan sähkösavustimien maahantuojana ja myös sen suhteen hänellä on tulevaisuudelle selvät sävelet: ”Niihin liittyvä brändinrakennus- ja markkinointityö on kovassa vauhdissa. ­Minulla on pieni, mutta tehokas tiimi ja laatimamme strategian avulla aiomme tehdä siitä kannattavaa liiketoimintaa ja opettaa siinä sivussa australialaiset syömään savukalaa”, hän sanoo.

Muista Australiassa Australia on rento, englantia puhuva maa Suomesta katsottuna toisella ­puolella maapalloa. Sinne matkustet­ taessa on syytä muistaa: • Otsonikerros on Australian kohdalla hyvin ohut ja aurinko polttava ja ­armoton. On erittäin tärkeää suojata itsensä liialta auringonvalolta. ­Pahiten palaa luullessaan, ettei ­suojaaminen ole tarpeen.

• Toisin kuin kartasta katsomalla voisi luulla, Australiassa etäisyydet ovat ­todella pitkiä ja matkat kestävät ­kauan. Esimerkiksi Sydneystä Mel­ bourneen on 900 kilometriä ja maan halki Perthiin 4 000 km.

• Talvisin (kun Suomessa on kesä) pakkasta saattaa olla yli 10 astetta, mutta paikallisten talojen eristys on heikko.

• Alkoholi ja tupakka ovat kalliita, ­lukuun ottamatta viinejä. Tuonti­ määräykset ovat erittäin tiukkoja.

• Australiaan matkustaessasi tarvitset viisumin.

26

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

”Vaikka ilmapiiri työpaikoilla on Australiassa rento ja epämuodollinen, päätöksenteko on silti aika autoritääristä. Johtaja tekee päätökset, eikä niistä keskustella”, kertoo Kari Kostamo.

[ TIESITKÖ ] Teksti Anne Penttilä Grafiikka Antti Pulkkinen

97 % suosittelee Mikkelin kv-koulutusohjelmaa International business -kandidaattiohjelmasta valmistuneiden mielestä ­koulutus on erittäin korkeatasoista. Lähes jokainen suosittelisi sitä muillekin.

Kansainvälinen, täysin englanninkielinen kandidaattiohjelma on toiminut Mikkelissä vuodesta 1989 alkaen. Vuodesta 2001 se on tarjonnut kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon johtavaa koulutusta.

Vuosittain koulutusohjelmaan otetaan

80 uutta opiskelijaa. Viime vuonna hakijoita oli 920, joukossa oli 54 eri kansalaisuutta 49 eri maasta. Opiskelijat opiskelevat kolmen viikon intensiivijaksoissa ja suorittavat tutkinnon kolmessa vuodessa.

Opintoihin kuuluu ulkomaanvaihtojakso.

Mikkelin kansainvälinen koulutusohjelma antaa hyviä valmiuksia seuraaviin

University School of Business, Mikkeli Campus, Anna Reponen, 2012.

Yli

90 %

80 %

mielestä: • Työelämä • Ryhmätyöskentely • Esiintyminen • Kansainvälinen liiketoiminta­osaaminen • Ongelman­ratkaisu • Monikulttuurinen työ

mielestä: • Kauppatieteellisten aineiden perusosaaminen • Eettisyyden huomioiminen liiketoiminnassa

koulutus antaa Hyvät valmiudet jatkoon:

23 % ei muuta tutkintoa Mikkelin jälkeen 11 % suorittanut MBA-ohjelman 16 % opiskeli parhaillaan kauppatieteiden maisterin tutkintoa

Hyvät valmiudet jatkoon ¶ 90 % vastaajista koki Mikkelin koulutuksen valmistavan hyvin jatko-opintoihin. 43 % oli suorittanut ja 16 % opiskeli parhaillaan kauppa­tieteiden maisterin tutkintoa, 11 % oli suorittanut MBA-ohjelman.

23 % ei ollut suorittanut muuta tutkintoa Mikkelin jälkeen.

Evaluation of Bachelor’s Level Education at Aalto

osa vastaajista olisi kaivannut lisää

Yli

43 % maisterin tutkinto suoritettu

Ohjelmalla on korkeatasoinen 46 vaihtoyliopiston verkosto ja vaihto-opiskelijoita on Mikkelissä vuosittain 60.

vastaajista:

32 % asiantuntijatehtävissä

33 % johtotehtävissä

307 vastaajaa ¶ Vastaajia oli kaikilta vuosikursseilta, alkaen vuonna 1989 aloittaneista. 8 % tutkimukseen vastaajista oli ulkomaalaisia ja 82 % vastaajista asuu nyt Suomessa. Suomessakin asuvien ja suomalaisyritysten palveluksessa työskentelevien tehtävät ovat pääsääntöisesti kansainvälisiä.

33 % olisi toivonut lisää yrittäjävalmiuksia.

26 % olisi halunnut oppia enemmän ATK-sovelluksia.

20 % olisi toivonut lisää johtamistaitoja.

2% luennoitsija tai opettaja 4% yrittäjiä <5% työttömiä 10 % virkamiesasemassa 14 % muu/ei vastausta

US­ TUTKIM IA S TULOK i sefe.f

Tutkimuksen perusteella ¶ Opetuksessa vahvistetaan jo tänä vuonna tiettyjä osa-alueita, myös muun opiskelijoilta ja alumneilta saadun palautteen perusteella.

Korkeaa kansainvälisyyden tasoa ylläpidetään kehittämällä yhteistyöverkostoa entisestään. Koulutusohjelman tunnettuutta ­lisätään.

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

27

28

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

Toimikunnat huoltavat ekonomin urapolkua Kuinka ekonomikoulutus kehittyy? Miten ekonomi-brändi ­terävöityy? Kuka valvoo etujasi? Jos vastaukset kiinnostavat, kannattaa hakeutua vaikuttamaan SEFEn toimikunnissa.

Haku käynnistyy syksyllä, ja valinnat tekee tuleva hallitus.

Teksti marita kokko Kuvitus Jussi Kaakinen

S

EFEn kevätliittokokous päätti, että vuonna 2014 SEFEssä toimii kaksi ­vakiotoimikuntaa: koulutuspoliittinen toimikunta ja työelämän toimikunta. Syysliittokokous käsittelee nimitystoimikunnan valmisteleman esityksen toimikunnista ja päättää, mitkä elimet jatkavat toimikuntina, neuvottelukuntina tai verkostoina ja mitä asiakokonaisuuksia työstetään työryhmissä.

Koulutuspoliittinen toimikunta linjaa SEFEn keskeiset suuntaviivat yliopistokoulutuksen ja ekonomikoulutuksen kysymyksiin. Tavoitteena on taata mahdollisimman kilpailukykyinen ja arvostettu ekonomikoulutus tulevaisuudessakin. ”Korkeakoulutusjärjestelmä on tällä hetkellä myllerryksessä. On tärkeää tuoda muutokseen myös ekonomikunnan ääni”, toteaa koulutuspoliittisen toimikunnan ­puheenjohtaja Juuso Heinilä Oulusta.

Opetusministeriössä on parhaillaan pöydällä esitys, jonka mukaan korkeakouludiplomi tulisi uutena tutkintona korkeakoulukenttään. ”Meidän mielestämme uusi tutkinto sotkisi järjestelmää, joka on vasta sopeutumassa kandidaatin tutkintoon ja sen tuomaan relevanssiin työelämässä. Nykyisen kaksiportaisuuden lopullinen selkiyttäminen pitäisi tehdä ennen tämän kaltaisia ­uudistuksia”, Heinilä täsmentää.

Kivijalkana koulutus Koulutuspoliittinen toimikunta valmistelee kaikki liiton koulutuspoliittiset kannanotot, oli kyse sitten näkemyksestä Akavan

tai opetusministeriön suunnitelmiin. Toimikunta tekee myös omia avauksia ekonomikoulutuksen ja korkeakoulujärjestelmän kehittämiseksi.

Toimikunta, SEFEn edunvalvontayksikön koulutuspoliittiset asiamiehet ja hallitus muodostavat yhdessä keskeiset toimijat koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa. ”Ekonomikoulutuksen laatu on ekonomi-brändin kivijalka. Mikä ekonomi oikeastaan on, jos ei koulutuksen tasosta pidetä huolta? Kun koulutus on laadukasta, voi ekonomi ylläpitää ammattitaitoaan ja kulkea kohti niitä unelmia, joita jokaisella heistä strategiahengessä on.”

Liiton uusi strategia korostaa rohkeutta, kasvua ja osaamista. Koulutuspoliittinen toimikunta puoltaa rohkeita koulutusuudistuksia yhteiskunnassa. ”Uskallamme suhtautua rohkeasti esimerkiksi siihen, että osa meidän koulutuksestamme voidaan kaupallistaa ja tehdä koulutuksesta maksullista EU:n ulkopuolelta tuleville.”

Ehtona sitoutuminen Toimikunta kokoontuu noin kerran kuukaudessa kevät- ja syyskaudella. Lisäksi

”Osa meidän koulu­ tuksestamme voidaan kaupallistaa ja tehdä koulutuksesta maksul­ lista EU:n ulko­puolelta tuleville.”

työstetään esimerkiksi kannanottoja ­yhdessä sähköpostitse. ”Työskentely toimikunnassa ei ole ajankäytöllisesti valtavaa. Mukaan tulevilta edellytetään kuitenkin sitoutumista: materiaaleihin perehtymistä ja halua osallistua keskusteluihin.”

Pääsääntöisesti kokoukset ovat SEFEn toimistolla Helsingissä, joskus muuallakin, kuten tänä keväänä Tallinnassa. ”Kun Estonian Business School perusti yksikön Helsinkiin, pohdimme toimikunnassa, pitäisikö opiskelijat ottaa SEFEen opiskelijajäseniksi, koska he saavat kaupallisen yliopistokoulutuksen. Toimikunta ­kävi nyt tutustumassa, miten alan yli­ opistokoulutus toimii Virossa.”

Projektien palvelutoimikunta Palvelutoimikunta kehittää puheenjohtajansa Jane Moilasen mukaan puhtaasti ­jäsenkunnan palveluita ja ulospäin ekonomin brändiä. Näin toimikunnan rooli on erilainen kuin muiden toimikuntien, jotka vetävät linjoja ja vaikuttavat eri sidosryhmiin ja tahoihin. Todennäköisesti palvelutoimikunta ei enää vuonna 2014 toimi toimikuntana, vaan sen asioita työstetään työryhmissä. ”Palvelutoimikunnalla on ollut enemmän projektinomaisia tehtäviä”, hän painottaa.

Koko SEFE on puhdas palveluorganisaatio jäsenistölleen. Jäsenyhteisöissä on lähes 50 000 henkilöjäsentä. ”Näin laajalla jäsenkunnalla on hyvinkin erilaisia tarpeita. Meidän täytyy katsoa, minkä tyyppiset palvelut millekin ryhmälle soveltuvat esimerkiksi elämänvaiheiden E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

29

Aktiiviset esiin!

SEFEn hallituksen ja sen alaisten toimikuntien toimikausi on kaksivuotinen. Liitto tiedottaa syksyn 2013 hakuajoista jäsenten uutiskirjeissä ja nettisivuillaan.

Esimerkiksi koulutuspoliittisessa toimikunnassa odotetaan jäseniltä koulutusosaamista mahdollisimman monelta osaalueelta. Toimikuntatyössä on mukana osaajia professoreista opiskelijoihin. ”Mutta tarvitsemme myös koulutuksesta kiinnostuneita, tavallisessa työelämässä vaikuttavia ekonomeja kertomaan työarjen tuomista koulutustarpeista”, ­korostaa koulutuspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Juuso Heinilä.

Työelämän toimikuntaan tulevilta toivotaan kokemusta tehtävistä luottamusmiehenä, työsuojeluvaltuutettuna tai SEFEn yhdyshenkilönä. Yksityissektorin edustajien lisäksi tarvitaan myös ihmisiä, jotka tuntevat työolot valtiolla, kunnissa ja yliopistoissa. ”Pitäisi olla jotakin näistä kompetensseista, sillä muuten jäsen saattaa tuntea itsensä ulkopuoliseksi. Tai sitten on ­ainakin todella paljon opeteltavaa”, kertoo työelämän toimikunnan jäsen Markku ­Aapakari.

30

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

mukaan. Ovatko he opiskelijoita, elävätkö he ruuhkavuosia vai ovatko jo ehtineet ­senioreiksi? Koska järjestömme on valtakunnallinen, on pidettävä huoli myös ­alueellisesta tarjonnasta.”

SEFEn palveluja pyörittää toimistohenkilökunta. Heillä on tuntuma jäsenistöön ja he tietävät, mitä palveluita käytetään. Toimikunta on antanut oman panoksensa palvelujen kehittämiseen tukemalla ja sparraamalla toimiston väkeä.

Liiton uuden strategian fokuksena on yhteisöllisyys ja yksilö yhteisön jäsenenä. ”On tärkeää, että pystymme jatkossakin jakamaan osaamista verkostona keskenämme, sillä jäsenkunnalla on osaamista ja kokemusta.”

Digiaika parantaa palveluiden saavutettavuutta ja tuo niihin uusia elementtejä.

Webinaarit ovat esimerkki digitaalisista mahdollisuuksista. ”Niiden avulla voimme jakaa osaamista kaikille jäsenille, asuivatpa he Rovaniemellä tai Hangossa. Esityksiä voi katsoa myöhemmin arkistosta verkkosivujemme ­kautta. Meillä on myös ekonomipörssi, ­joka hyödyntää sähköisiä kanavia. Samoin uudistetut verkkosivumme palvelevat ­entistä paremmin palveluiden hakijaa.”

Palvelutoimikunta on pohtinut kohderyhmä kerrallaan, miten ekonomi menestyisi työelämässä eri elämänvaiheissa, ­miten häntä voi auttaa työnhaussa ja miten kehittää esimerkiksi mentorointia. ”Nyt haluamme osallistaa jäsenistöä pohtimaan, mistä palveluista olisi hyötyä.

Esimerkiksi seniorijäsenten osaamisen ­jakaminen nuorille on alue, jota voisi vielä parantaa. Meillä on olemassa mentorointia, mutta palveluun on jonoa. Ottamalla

lisää resurssia jäsenkunnasta, pääsemme tässäkin eteenpäin.”

Ekonomi-brändi kirkkaammaksi SEFEn pitää seuraavaksi kirkastaa ekonomi-brändin sisältöä ja merkitystä. ”Korkeakoulutus muuttuu ja tuo uusia tutkintoja. Ei voi ottaa itsestään selvänä, että työelämässä tiedetään, mitä ekonomi osaa ja mitä tutkinto sisältää. Meidän tulee nyt viestittää sidosryhmille, mitä osaamme ja mitä hyötyä meistä on.”

Jane Moilanen nostaa esimerkiksi teollisuuden markkinoinnin. Suomi oli aiemmin isojen teollisuuslaitosten ja koneiden viennin maa. Totta kai insinööri osasi silloin parhaiten selittää, miten kone toimii. ”Siirrymme kohti palveluyhteiskuntaa ja tuotteisiin tulee raskaassa teollisuudessakin palvelukerros, jonka mukaisesti konekaupan kokonaisuudesta puolet tulee huollosta ja palvelusta. On väistämätöntä, että kaupallisen koulutuksen antama asiakasymmärrys on silloin tärkeä elementti.

Tuotteiden kaupallistaminen ja kilpailuedun kirkastaminen on alue, jolla ekonomeilla on paljon annettavaa.”

Vaikka meillä todella osataan markkinointia, Moilasen mukaan meillä ei anneta

”Ekonomikoulutuksen laatu on ekonomibrändin kivijalka. Mikä ekonomi oikeastaan on, jos ei koulutuksen ­tasosta pidetä huolta?”

Vaikuttamisen paikkoja ­kyltereille

tilaa markkinointi-ihmisille. Kuitenkin markkinointi avaa tietä itse myynnille, jota jo osataan arvostaa. ”Tarvitaan asiakasymmärrystä, että myydään oikeille kohderyhmille oikeilla ­argumenteilla. Ruotsissa tämä on ymmär­ retty, siksi maassa riittää menestystari­ noita.”

Työelämän toimikunta odottaa kiireistä syksyä Työelämän toimikunta linjaa kannanotot työmarkkinapolitiikkaan ja palkansaajien asemaa määrittävään lainsäädäntöön. Käy­ tännössä toimiston edunvalvontatiimi ja edunvalvontajohtaja valmistelevat toimi­ kunnan puheenjohtajan kanssa asiat, joihin odotetaan SEFEn kannanottoja. ”Pyyntö voi tulla SEFEn hallitukselta, Akavasta, ylempien toimihenkilöiden YTNneuvottelujärjestöltä tai julkisalan koulu­ tettujen neuvottelujärjestöltä JUKOlta”, luettelee toimikunnan jäsen Markku ­Aapakari Jyväskylästä.

Toimikunta tekee myös omia uudistus­ esityksiään. ”Teimme vastikään Akavalle tasa-arvo­ linjauksen naiskiintiöistä pörssiyhtiöiden hallituksiin, ja se meni sellaisenaan läpi. Nyt se on Akavan virallinen esitys”, hän kertoo.

Aapakari työskentelee teknologiateolli­ suudessa ja hoitaa työpaikkansa luotta­ musmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtä­ viä. Hän ennakoi tulevan syksyn työllistä­ vän työelämän toimikuntaa. ”Voimme joutua tekemään radikaaleja päätöksiä esimerkiksi työtaistelutoimenpi­ teistä. Jos työtaistelutoimiin päädytään, on vaikea ennakoida, kuinka SEFEn hallitus suhtautuu toimikunnan ­esityksiin. Se voi

Teekkari on teekkari. Ja kylteri on – anteeksi kuka? Tehdäkseen kylteristä yhtä tunnetun termin kuin tupsulakkinen teekkari on, kauppatieteiden opiskelijat suunnittelevat työryhmää pohtimaan kylteri-imagoa nyt, kun SEFE tulevalla hallituskaudella siirtää painopistettä kiinteistä toimikunnista projektityöryhmien suuntaan. Kylteri-brändi on SEFEn hallituksen kolmannen varapuheenjohtajan ja opiskelijapoliittisen toimikunnan puheenjohtajan Tommi Oran mukaan pohdituttanut opiskelijoita tälläkin toimikaudella.

Yksi selkeä työryhmä saattaisi Oran mielestä olla kylteribrändityöryhmä, joka miettisi, millaisia kampanjoita ja tempauksia voi tehdä brändin kehittämiseksi. Ota kylteri kesätöihin -kampanja voisi näin saada ansaitsemaansa huomiota. ”Haluamme kehittää kylteribrändiä ja viedä viestiä ennen kaikkia työnantajien suuntaan. Kyltereiden kesätyöt puhuttavat aina, ja varsinkin ensimmäisten vuosien opiskelijoiden on hankala saada ­kesätöitä.”

Liittokokoukselle esiteltiin toukokuussa ehdotelma uudenlaisesta opiskelijapoliittisesta neuvottelukunnasta, joka kerää yhteen toimikunnissa ja työryhmissä toimivat kylterit. Kylterit halusivat muutoksella korostaa yhteenkuuluvuutta ja tiedonkulkua muiden toimikuntien kanssa.

SEFEn toimikunnissa ja työryhmissä työskentelee seuraavallakin toimikaudella lukuisia kylteriedustajia. Liittokokous kannatti suunnitelmaa, jonka mukaan kyltereitä on jatkossa noin kolmasosa toimikun­ tien ja työryhmien jäsenistä – eli ­samassa suhteessa, miten kyltereitä on liitossakin jäseninä.

ottaa toimikunnan päätökset omiin käsiin­ sä ja tehdä omat ratkaisunsa.”

Työnantajapuolelta on Aapakarin mu­ kaan tulossa kylmää kyytiä. ”Jos työnantajan puheet realisoituvat, tilanne johtaa työtaistelutoimiin monellakin

”Kyltereitä on jatkossa enemmän kuin aiemmin, esimerkiksi kolme– neljä silloin jos jäseniä on kaiken kaikkiaan kymmenen yhdessä toimikunnassa tai työryhmässä. Ideana on, että opiskelijajäsenillä on sektoriroolit. Jos meillä on esimerkiksi työelämän toimikunnassa kolme opiskelijaa, he tuovat neuvottelukuntaan työelämäpoliittiset asiat ja toisaalta vievät neuvottelukunnan edustajien näkökannat takaisin työelämätoimikuntaan.”

Sektorivastuiden ansiosta on mahdollista kasvattaa opiskelijaedustajien roolia, sitouttaa opiskelijat toimintaan nykyistä paremmin ja tuoda lisäpontta työskentelyyn: jokaisella on oma agendansa tullessaan neuvottelukunnan kokoukseen.

Uusi hallitus aloittaa vuoden vaihteessa määrittelemällä hallituskaudellaan tarvittavat toimikunnat ja työryhmät sekä valitsee jäsenet niihin. Liittokokous päätti myös, että SEFEn hallituksessakin voi vastedes olla useampi kuin yksi kylteri. Lisäksi liitolla on jatkossa aina kolme ­varapuheenjohtajaa, joista yksi on opiskelijoiden edustaja. Tähän asti liittokokous on voinut toimikausittain päättää, täytetäänkö kolmannen varapuheenjohtajan paikka. ”Kylterit näkevät vahvasti, että opiskelijaelämä on vain pieni osa urasta, joten monissa ekonomien edunvalvonnallisissa kysymyksissä samat asiat koskettavat niin ekonomia kuin kylteriä”, Tommi Ora muistuttaa.

Niin että mikä kylteri? Sisäpiirin ulkopuolisillekin tietoa levittää heti syyskuussa hyväntekeväisyysjuoksu KylteriRUN, joka juostaan kaikilla ekonomeja leipovilla paikkakunnilla 28.9.

alalla. Jos taloudellinen tilanne huononee edelleen, syksystä tulee vielä vaikeampi.”

SEFEssä ei Aapakarin mukaan ole eturistiriitoja yrittäjien ja palkansaajien kesken, sillä yrittäjät ovat yleensä pien­ yrittäjiä.

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

31

”Pienyrittäjinä toimivien ja palkkatyötä tekevien ekonomien edut ja linjaukset ovat aika yhteneväiset. Meidän neuvottelukumppanimme ovat korporaatioita, joille myös pienyrittäjät tekevät työtä alihankintana. Me suunnittelimmekin nyt, että tekisimme yrittäjien ja palkansaajien yhteisen ohjelman edunvalvonnan suuntaviivoista.

Vastakumppanimme on EK, eivät Suomen yrittäjäjärjestöt.”

Liittokokouksen valitsema ­nimitystoimikunta ¶ Mari Lahtinen, pj, HEKO, Sauli Böhm, KY Jarmo Hietanen, HEKO Tomas Hildebrandt, Niord Pasi Jokela , LouHE Jarno Kilpinen,OulE Tuula Laitinen, PME Ringa Masalin, TSE Heli Tavasti, SuSE Nimitystoimikunta valmistelee esityksen ­toimikunnista syysliittokokoukselle.

Johtotehtävistä asiantuntijaksi Vielä 60-luvulla ekonomi oli iso johtaja, josta työnantaja piti hyvää huolta. Nykyisin ekonomi on yhä useammin asiantuntijatehtävässä ja työntekijän asemassa. ”Moni kuitenkin kokee olevansa johtaja eikä ole niin sitoutunut edunvalvontaan, vaikka yt-neuvotteluissa ekonomit ovat samalla viivalla kuin muutkin.”

Aapakari muistuttaa, että liiton toiminnan kivijalka on edunvalvonta. ”Ekonomin ansiotaso tulee saada vastaamaan koulutusta ja osaamista. Siksi olemme aikanaan järjestäytyneet.”

Edunvalvontatiimi osaa lobbauksen Sefeläistä edunvalvontaa on myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen. ”Olemme pystyneet vaikuttamaan hallitusohjelmiin ja eduskuntaan, mistä kiitos kuuluu toimistomme edunvalvontatiimille. Sen taidot lobbauksessa ovat ­parasta mitä akavalaisista liitoista löytyy”, Aapakari toteaa.

Nyt Aapakarin mielestä tulisi kuitenkin lisätä vaikuttamista työmarkkinapolitiikassa, vaikka edunvalvonta onkin ekonomeille vierasta, osalle pelottavaakin. Ammattiyhdistystoimintaa kammoksutaan jo sanana. ”Olen luottamusmiehenä käynyt neljät yt-neuvottelut, ja joka kerta neuvottelujen kohteeksi joutuneet ekonomit ovat yhtä hädissään kuin muutkin. Asenteiden muokkaamisessa toimikunnalla on ylivoimaisen suuri työ, sillä sen resurssit ovat rajalliset ja asenteiden kääntäminen on vuosien työ”, toteaa Aapakari, joka on teknologiateollisuudessa ainoa sefeläinen luottamusmies. Hän toivoo vähintään 50 luottamusmiestä lisää.

Työelämän toimikunta kokoontuu ­tavallisesti kaksi kertaa kolmen kuukauden aikana, tulevana syksynä luultavasti useamminkin, kun liittotasoiset työehtosopimusneuvottelut alkavat.

Puheenjohtajalta työskentely toimi­ kunnassa vaatii paljon. Jäseneltä kokousmateriaaleihin tutustuminen vie yksi, kaksi iltaa. Kokouksensa toimikunta pitää pääosin SEFEn toimistolla.

Osakesäästäjien jäsentarjous Kim Lindströmin elokuussa ilmestyvä muistelmateos Puoli vuosisataa pörssin sisäpiirissä (Talentum) nyt tarjoushinnalla 32,50 € (norm. 45 €) Osakesäästäjien Keskusliiton jäsenille. Liity nyt jäseneksi saadaksesi edun.

Lue lisää jäsenyydestä ja rahanarvoisista eduista osoitteessa www.osakeliitto.fi/jasenyys.

Kerro tilatessasi jäsennumerosi ja kampanjatunnus OSKL2013, tarjoushinta on voimassa 12.8.2013 saakka. Toimituskulut sisältyvät hintaan.

Puoli vuosisataa pörssin sisäpiirissä Kim Lindström on arvopaperialan ammattilaisena, aktiivisena yksityissijoittajana sekä mielipidevaikuttajana seurannut Suomen pääoma- ja erityisesti osakemarkkinoiden kehitystä päivätasolla 1960-luvun lopulta lähtien. Hän on myös itse vaikuttanut tapahtumien kulkuun. Suursijoittajan ajatusmaailma on hänelle arkea, ja hän tuntee monet vaikuttajat läheisesti. Monia käänteentekeviä tapahtumia Lindström on seurannut aitiopaikalta. Kaikesta tästä hän kertoo nyt avoimesti muistelmateoksessaan.

Tilaa: www.talentumshop.fi

[ Column ]

What is the name of Finland’s next Nokia? ample, it took Helsingin Sanomat nine years of testing and soul searching before having the courage to introduce their tabloid format this year.

Intuition is the most expedient way of going through the trial and error cycle. Intuition is based on experience, expertise and insight. Generally speaking Finns have great intuition. They are less great at letting it set the corporate agenda. There are Finnish companies who have been able to let intuition lead them to greater heights such as F-Secure and Rovio. In the global market place, the use of ideas has a best before date that hits companies earlier than ever before. The confidence to use more intuition in critical business decisions will thus become increasingly significant in the future.

Rovio, Supercell and Jolla are all great developments in the Finnish innovation landscape. How­ ever, we need to create an appetite for innovation across all Finnish industries and in companies of all sizes. In terms of turnover, we need 40 Rovios to ­replace one Nokia. We therefore need to create a long chain of innovation and create a new industrial web or clusters of hungry innovative companies to generate a new mass of novelty that the world will need. So what is the name of Finland’s next Nokia?

It is called Finnish intuition.

André Noël Chaker, senior advisor to the president of Veikkaus, the national lottery company of Finland, has written five books, including The Finnish Miracle.

Miika Kainu

E

ver since Nokia’s decline as the world’s largest cell phone producer, the question of compensating for this significant loss in the Finnish economy has been the recurring topic of discussion for all those interested in the future of Finland. Indeed, the size and impact of the Nokia Corporation on Finland was perhaps the greatest in relation to national GDP than any other single national corporation on a national economy.

This puts even greater weight and importance on the answer Finland will give to the question posed in the title of this column.

The Nokia story was an economic miracle of sorts. As a 150 year old company at the brink of bankruptcy in 1991, it took a set of risks it was then prepared to take to re-invent itself. It paid off in a huge way. There are actually few historic precedents of such industrial turnarounds from a country the size of Finland. It was a triumph of Finnish engineering and a newly acquired sense of aptitude in global marketing. It was also a sign of the times and the power of transformation of the digital age. Size matters less than digital competence and insight.

Since then, open markets and innovation have turned many other virtual dwarfs into real giants such as Google, Apple and Facebook. They have also shot others into virtual oblivion such as Kodak and Motorola.

In an innovation driven economy, the new business imperative is to thoroughly re-invent oneself over a continuously shortening cycle. The runway given to new products and technology development have become shorter than ever.

I believe, that there is a simple hierarchy in the trial and error process that leads us to find the diamonds in the rough of innovation. This hierarchy includes three levels with randomness at the bottom, rationality in the middle and intuition at the top. At the bottom, pure chance is the force that affects all of our projects, but it is the most ineffective way of systematically producing positive results.

Trust me, I know, I work for a lottery company. ­Rationality is something Finns have in abundance, but it has a tendency to slow things down. For ex-

Chaker E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

33

”Kunnat eivät voi laskea hintaa kaikille asioille. Mutta niille mille voivat, se tieto on kullanarvoista”, sanoo Ville Niukko.

34

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

[ Persona grata ]

Kolmannen ­polven Niukko Ville Niukon sydämenasia on opastaa kuntia hyvään päätöksentekoon. ­A ktiivinen kolmannen polven ekonomi johtaa innolla myös Turun Seudun ­Ekonomeja.

Teksti arja vartia Kuvat Jussi Vierimaa

Haastattelussa kuului luennoitsijan k­ yky puhua pitkiäkin lauseita ajatuksen katkeamatta.

Kauppakorkeakoulun jälkeen työnantaja oli Turun kaupunki. Hän meni mukaan projektiin, jossa rakennettiin Turun kaupungille tietojohtamisen välineitä. ”Se oli monipuolista työtä, jossa pystyin hyödyntämään korkeakoulun teoreettista pohjaa. Kehitimme strategisia ohjausasiakirjoja ja hahmottelimme kaupungille ­ohjausmalleja”, hän kuvaa.

Nyt hänestä on hauskaa seurata, miten silloiseen pohjatyöhön perustuvia malleja toteutetaan käytännössä.

Miestä lämmitti erityisesti se, että kaupungin tehtävissä arvostettiin teoreettistakin osaamista.

Kuntamaisema käynnistyy

T

uotepäällikkö Ville Niukolta ei tarvitse kysyä, onko hän innostunut työstään. Se nimittäin välittyy nopeasti hänen tavastaan kertoa työnantajastaan Kuntamaisema Oy:stä, yhtiön tuotteista ja niiden merkityksestä kunnille ja kuntapäättäjille. Hän on hyvin sisällä kuntapäättämisessä ja osaa omien sanojensa mukaan puhua myös ”kuntakieltä” Turun ja Savon murteiden lisäksi. ”Kuntakieli on sellaista ammattislangia, jota puhutaan yleensä­kin toimialojen sisällä. Kunnissa se tarkoittaa koko päätöksenteon prosessin ymmärtämisestä.”

Mutta ennen kuin Niukko ymmärsi kuntakieltä, häntä kiinnosti johtaminen ja organisointi. Sen nimiselle laitokselle hän jäi assistentiksi ja tutkijaksi Turun kauppakorkeakouluun valmistuttuaan sieltä kauppatieteiden maisteriksi vuonna 2005. ”Opettaminen oli mukavaa, mutta siinä sivussa oli aina vähän huono omatunto, kun ei aikaa jäänyt tutkijan tehtäviin. Sama paine on kaikilla tutkimuksen ohessa opetustyötä ­tekevillä”, hän muistuttaa. ”Massakurssien vetäminen on hikistä hommaa, silti tykkäsin siitä tosi paljon. Samalla opin itsekin valtavasti. Aktiivisten nykynuorten eteen ei kannata mennä valmistautumattomana.”

Samoihin aikoihin, kun Niukko oli Turun kaupungin tehtävissä, naapurikunnassa Raisiossa alettiin kehittää kaupungin ­kustannusten hallintaa. Syynä oli se, että Raisiossa tulot eivät kasvaneet menojen tahdissa eikä talousarvion laatiminen ­perinteiseen tapaan edellisvuoden perusteella onnistunut.

Kaupunginhallitus halusi selvittää muun muassa, miksi päivähoidon kustannukset olivat nousseet, vaikka hoidettavien lasten määrä oli vähentynyt.

Syy löytyi kaupungin silloisesta budjetointijärjestelmästä, joka teki kustannusten hallinnan vaikeaksi. Tarvittiin parempi ­tapa kirjata kustannukset. Mallia ryhtyi kehittelemään kaupungin silloinen ­sosiaali- ja ­terveystoimen johtaja Eero Vaissi.

Uusi tapa toimia otettiin käyttöön ­Raisiossa vuonna 2006.

Sitrassa käynnistyi 2000-luvun alussa terveydenhuollon ohjelma, jolla haluttiin edistää uusia innovatiivisia järjestelmiä terveydenhuoltoon. Sitrassa kuultiin ­Raision mallista ja seuraavana vuonna E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

35

[ Persona grata ] ”Tietojohtamista on tehty yrityksissä jo pitkään, nyt se on vihdoin mahdollista kunnillekin.” käynnistyi Maisema-hanke. Siinä oli mukana kaksikymmentä ­kuntaa, joiden kustannuksia hankkeessa vertailtiin.

Muutkin kunnat olivat kiinnostuneita mallista, ja niinpä sitä varten piti perustaa osakeyhtiö Kuntamaisema Oy. Nyt mallin avulla on analysoitu jo yli 100 kuntaa ja pysyvään käyttöön se on otettu yli 50 kunnassa.

Vastuullisempia päätöksiä Niukko meni Kuntamaisemaan töihin vuonna 2010.

Niukon mukaan perustuotetta eli tietoa paremman päätöksenteon tueksi kaipaisivat kaikki kunnat. ”On tärkeää tietää, miten kustannukset suhtautuvat vertailutietoon, jota on tietokannassa jo erittäin suuri massa. Sopimuskuntien edellisten vuosien vertailuluvut ovat kunnilla käytettävissä seuraavia talousarvioita tehtäessä. Meillä on tieto ja ohjelmistot, jonka kunnat saavat käyttöönsä lisenssimaksulla.” ”Tietojohtamista on tehty yrityksissä jo pitkään, nyt se on ­vihdoin mahdollista kunnillekin.”

Kaikille asioille ei Niukon mukaan hintaa voikaan laskea. ”Mutta niille mille voi, se tieto on kullanarvoista. Ei pelkästään, mitä se maksaa tässä kunnassa, vaan kuinka se suhtautuu muihin kuntiin. Ja etsiä selitystä miksi jotkut kustannukset poikkeavat – suuntaan tai toiseen.”

Malli opettaa kuntapäättäjät eri tasoilla toimimaan vastuullisesti ja etsimään sekä saamaan tietoa päätöksenteon pohjaksi.

Niukko myöntää, että Kuntamaiseman tiedoista olisi ollut apua myös hallituksen kehysriihelle, vaikka hän ei poliittiseen päätöksentekoon sitoutumattomana haluakaan ottaa kehysriihen päätöksiin kantaa.

Myös kuntauudistukselle löytyy hyvää pohjatietoa. ”Kyllä meidät valtionhallinnossa tiedetään, Maisema-järjestelmämme kuuluu valtionvarainministeriön vahvistamien parhaiden palvelukäytäntöjen joukkoon.”

Kuntaliitoksissa on hänen mielestään äärettömän tärkeää tietää

”Kunnissa on osaavia ihmisiä ja draivia”, kehuu Ville Niukko.

lähtötilanne, jotta voidaan katsoa, mitä kuntaliitos auttaa.

Niukko ei ota kantaa siihen kysymykseen, minkä kokoinen kunta olisi paras. ”Jotkut kustannukset asukasta kohden ovat yhtä suuria pienissä ja suurissa kunnissa.

Suuruuden ekonomia ei toimi aina”, hän kertaa.

Yksikköhinnoilla johtaminen vie metsään

Monessa mukana ¶ Ville Niukko on ollut aina aktiivinen osallistuja. Turun Seudun Ekonomit ry vietti äskettäin 75-vuotisjuhliaan Niukon johdolla. Puheenjohtaja osallistui myös historiikin tekemiseen ja sitä kootessa löytyi mielenkiintoisia tietoja isoisän, ekonomi Eino Niukon johtokunta-ajoilta. Saman yhdistyksen jäsen on isäkin, jonka mukana järjestötoiminta tuli tutuksi jo pikkupoikana.

Nykyisin turkulaiset ekonomit tapaavat toisiaan muun muassa TGIF-tapahtuman (Thank God It’s Friday) merkeissä.

Niukon näkee myös jalka­ pallo-, sähly- tai tenniskentillä.

Jalkapalloharrastus vie kaverimatkoille katsomaan Saksan työpiipahduksella tutuksi tullutta Bundesliigaa ja sen suosikkijoukkuetta HSV:tä eli Hamburger Sport-Vereinia.

Niukon mukaan pelkkä lukujen seuraaminen ei kuntapäätöksissäkään riitä. ”Yksikköhinnoilla johtaminen varsinkin sosiaali- ja terveyspuolella ei johda oikeaan lopputulokseen, vaan täytyy katsoa kokonaispanos. Yksikköhinta ei kerro, kohdistuvatko palvelut ­oikein ja tehdäänkö oikeita asioita. Yksikköhinta voi olla alhainen, mutta kokonaishinta kallis”, hän muistuttaa. ”Me autamme kokonaiskuvan luomisessa.”

Kuntamaisema tekee myös erillisselvityksiä kunnille, muun muassa kouluverkkoon tai ruokapalveluun liittyvissä asioissa. ”Selvitysten ja vertailujen avulla autamme kuntia rohkeaan, ­rehelliseen ja aktiiviseen johtamiseen. Kuntien on tärkeää löytää yhteinen tavoite koko kuntaorganisaatiolle. Virkamiehillä ja luottamushenkilöillä voi olla eri näkemyksiä. Tuottamamme objektiivisen tiedon pohjalta on helpompaa tehdä oikeita päätöksiä. ” Niukko muistuttaa myös, että kunnissa tarvitaan enemmän ­leadershipiä kuin manageerausta. ”On tärkeämpää tehdä oikeita asioita kuin asioita oikein.”

Esimerkkinä oikein tekemisestä Niukko kertoo asiakkaansa Kemin kaupungin onnistuneista päätöksistä vaikeinakin aikoina. Kemi onnistui kerryttämään vuosikatteensa viisi miljoonaa euroa plussalle ja pienentämään ­lainakantaa 1,3 miljoonalla eurolla.

Kuntaihmiset saavat Niukolta kiitosta osaamisestaan. ”Kunnissa on osaavia ihmisiä, siellä on draivia. Mutta heidän pitää saada osaaminen esiin, hallintorakenteet joskus tyrehdyttävät heidät.”

Ville Niukon ura ¶ 2004–2007 Assistentti ja yliassistentti Turun Kauppakorkeakoulu 2007–2009 Projektipäällikkö Turun kaupunki 2009–2010 Advisor Kpmg Oy Ab 2010– Tuotepäällikkö Kuntamaisema Oy Monissa luottamustoimissa ylioppilaskunnassa, Turun Seudun Ekonomit ry:ssä (nyt pj) sekä ­Suomen Ekonomilitto – SEFE ry:ssä.

36

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

[ Maineteko ] Teksti Pi Mäkilä Kuva RePack

Pahvinen, palautettava ­postituspaketti Suomalaiskeksintö RePack on ympäristöystävällinen vaihtoehto verkkokaupan kertakäyttöisille pakkauspahvilaatikoille.

Tuotekehitys- ja tietopalveluja tarjoavan Peruste Oy:n kehittämä RePack on uudelleenkäytettävä pakkaus ja palau­ tusjärjestelmä. Suomalaisesta voimapah­ vista valmistettu toimituspaketti soveltuu erityisesti verkkokauppaan.

Pantillinen Repack on helppo avata ja litistää käytön jälkeen – ja palauttaa lopul­ta kirjelaatikkoon. Pakkaukset kierrä­ tetään uudelleenkäyttöön ja pantti palau­ tetaan käyttäjälle. Käyttäjä saa sähköpos­ titse etusetelin verkkokauppaan.

Keksintöä maailmalle lanseeraava Jonne Hellgren, mihin Repackia tarvitaan? ”Euroopan unionin keskivertokansalainen tuottaa noin 160 kiloa pakkausjätettä vuo­ dessa. RePack on helppo keino vähentää

pakkausten hiilijalanjälkeä sekä pakkaus­ jätettä. Tavoitteenamme on myös paran­ taa asiakkaan ostokokemusta ja sitouttaa samalla asiakkaita verkkokauppaan.”

Mistä RePackin löytää? ”Keskitymme vaatteita myyviin verkko­ kauppoihin, sillä RePack soveltuu niiden pakkaamisen parhaiten. Tällä hetkellä tuotteensa saa pakattuna RePackiin ­Globe Hopen verkkokaupassa sekä lasten­ vaatteisiin ja designtuotteisiin erikoistu­ neessa Pikkulinnun.fi:ssä.”

Millainen tulevaisuus RePackilla on? ”Valoisa! Suomessa on pienet markkinat ja kun verkkokauppa on lähtökohtaisesti globaalia, meidän täytyy katsoa ulko­

maille. Keksintö on vasta pilottivaiheessa, julkistimme sen viime syksynä. Tavoittee­ namme on lisätä tuotevalikoimaamme myös uudelleen käytettävillä pakkaus­ pusseilla.”

Miten konsepti saadaan toimimaan ­ulkomailla? ”Ulkomailla on kova kilpailu logistiikka­ toimijoista, joten kuljetuspalveluista tämä ei ainakaan jää kiinni. Vaatteita myyviä verkkokauppoja on paljon tuossa naapu­ rissa, Ruotsissa ja Tanskassa. Tällä het­ kellä olemme mukana TEKESin Nuoret ­innovatiiviset yritykset -esivaiheessa ja kartoitamme, missä olisivat seuraavat meille sopivat markkinat ja miten sinne mennään.”

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

37

[ Kylterit ]

Kakkostilalla ­kauppakorkea Pyörätuolikelaaja Esa-Pekka Mattila, 24, tasapainoilee huippu-urheilun ja opintojen välillä. Koska kahta suurprojektia ei voi viedä maaliin rinta rinnan, on Mattilan elämässä nyt ykköstilalla pyörätuolikelaus kansainvälisessä eliitissä. teksti marita kokko Kuva Laura OJa

Urheilullista elämää Esa-Pekka Mattilalla on takanaan jo lähes 20 vuotta,

sillä jo nassikkana hän innostui uinnista ja kauhoi itsensä maajoukkueeseen asti.

Uinti­valmentaja toi tuliaisiksi Ateenan paralympialaisista innostuksen pyörätuolikelaukseen ja kehotti poikaa kokeilemaan tätäkin lajia. Uusi laji vei mukanaan, ja uinti jäi harrastukseksi.

Esa-Pekka Mattila kuuluu Suomen ­parayleisurheilumaajoukkueeseen. Hän treenaa lajiaan 20–30 tuntia viikossa. Tänä keväisenä perjantaina Mattila harjoittelee Esport ratiopharm Arenalla. Nuorta urheilijaa on sisäradan tuntumassa jo vastassa valmentaja ja manageri Mika Järvinen, joka tiukan paikan tullen on urheilijan psyykkarikin, kuten valmentajat yleensä ovat.

Kaksi viimeistä vuotta eivät ole olleet Mattilalle helppoja. Aina ei voi voittaa, ei edes läheskään aina. Hän hymähtääkin ­puheille kansainvälisestä menestyksestä. ”Vuoden 2011 MM-kisojen 15. tila oli pettymys edeltävän kesän odotuksiin verrattuna, ja viime vuonna loukkaannuin tammikuussa pahasti murtaen reisiluuni kelaustreenissä. Paralympialaisissa Lontoossa tuli vain 15. sija, vaikka ylipäätään pääsy kisoihin oli hieno saavutus. Vähän on ollut tekniikkaongelmiakin, jotka eivät täysin ole ratkenneet vieläkään.”

”Opiskelijat kokevat selvästi, että SEFE on kauppislaisten edunvalvoja.”

38

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

Juniorina muutama vuosi sitten Mattila voitti kahdesti MM-pronssia. EM 2012 -kisoista tuli viimeksi neljäs sija, kuten myös tämän vuoden kahdesta ensimmäisestä kansainvälisestä kisasta Yhdistyneissä ­arabiemiirikunnissa.

Ollaan menossa kohti tiivistyvää kisakautta. MM-kisat ovat Ranskassa, jossa ­tavoitteena on vähintään finaalipaikka. Päätavoitteekseen Mattila on asettanut vuoden 2016 paralympialaiset Rio de Janeirossa.

Hän aikoo edetä Leo-Pekka Tähden viitoittamaa rataa ja olla Rion numero 1.

Portugalin kevääseen Aalto-yliopistolle Esa-Pekka Mattila sanoo ehtivänsä kohtuullisen harvoissa väleissä.

Suurin ongelma ovat opiskelun kannalta olleet pitkät harjoitus- ja kilpailumatkat ­ulkomailla. Tänäkin vuonna Portugalin ­kevät ja radat kutsuvat kahdeksi viikoksi. ”Jos matka osuu vähänkään väärään ajankohtaan, esimerkiksi pariin viikkoon juuri ennen koeviikkoa, jää kolme, neljä tenttiä väkisin rästiin seuraavaan jaksoon.

Silloin kuormitus käy raskaaksi.”

Mattilan, kuten monen muunkin huippu-urheilijan tukena on Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhea, joka sovittaa yhteen opiskelun ja huippu-urheilun.

Aalto-yliopistossa urhealaisten opintokoordinaattorina työskentelee Riitta Peltonen. ”Kun itse stressaan, ettei opintomenestys vastaa omiakaan odotuksia, Riitta jaksaa kannustaa ja muistuttaa urheilun vaativuudesta. Hän on kullanarvoinen apu ja hoitaa puolestani monia asioita, joihin muuten pitäisi revetä itse.”

Opiskelu on vaatinut rehellisyyttä kysyviä valintoja. Esa-Pekka Mattila vaihtoi pääaineensa laskentatoimesta yritysjuridiikkaan, koska laskentatoimen opiskelukäytäntö ei tukenut urheilua. Yritysjuridiikassa sen sijaan on paljon kirjatenttejä, ­joita pystyy jälkikäteen tenttimään. ”Mitä enemmän on palautettavia tehtäviä, sen hankalampaa opiskelu on huippuurheilijalle.”

Lontoon jälkeen Mattila piti muutaman kuukauden loman treeneistä keskityttyään lähes pelkästään kelaukseen neljä, viisi vuotta. ”Keskityin vuorostani opintoihin ja hoidin pari pahaa kurssia alta. Keväälle otin sitten vain yhden kurssin viimeiseen periodiin ja hoidan muutaman rästitentin pois.”

Välitavoite opinnoissa on kauppatieteiden kandidaatin tutkinto. Alustavan suunnitelman mukaan alemmat akateemiset opinnot valmistuvat syksyllä 2014. Sen jälkeen on pohdittava, mistä jatko-opinnot maisteriksi.

Järjestötyö tärkeä osa opiskelua ”Järjestötyössä en ole mega-aktiivi, mutta koen, että se on tärkeä osa opiskelua”, Mattila sanoo.

Hän toimii Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry:n viestintävaliokunnassa sekä Kylteri-lehden tehtävissä. ”Opiskelijat kokevat selvästi, että SEFE on kauppislaisten edunvalvoja. Liitto pysyy kuitenkin aika etäisenä ennen valmistumista. Toimintaa olisi hyvä linkittää tiukemmin opiskelijoiden elämään ja saada heitä enemmän mukaan rakenteisiin jo ­aiemmin”, Esa-Pekka Mattila katsoo.

[ Kylterit ] Urheilijana Esa-Pekka Mattilaa mietityttää, miten työllistyy valmistuttuaan. Ekonomeja valmistuu paljon, ja useimmilla on vahvasti työkokemusta jo opiskeluvuosilta. Urheilija taas saa paperinsa muita myöhemmin ilman mittavaa työkokemusta, koska yhtälössä urheilu, opiskelu ja duuni on yksinkertaisesti yksi muuttuja liikaa.

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

39

[ työelämän pelisäännöt ]

VirtuaaliLakimies sefeläisten käyttöön Suomen Ekonomiliitto SEFE laajentaa ensisijaisesti yrittäjäjäsentensä ­palvelua huhtikuussa solmitulla yhteistyö­sopimuksella lakipalveluyritys Fondian kanssa. Tarjolla on maksuton pääsy sähköiseen lakitietopankkiin.

kuva: iStockphoto

Riku Salokannel Lainopillinen asiamies, SEFE

40

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

A

kateeminen yrittäjyys on viime vuosina ollut kasvava trendi ja me olemme SEFEssäkin miettineet, miten voimme palvella myös juridisessa mielessä yrittäjäjäseniämme yhä paremmin.

SEFEn lakiyksikkö on auttanut jo aikaisemmin jäseniä erilaisissa yrityksen perustamista ja yhtiöoikeutta koskevissa kysymyksissä. Olemme myös panostaneet osakassopimusten kommentoimiseen mitä erilaisimmissa tilanteissa. Fondian kanssa tehdyn yhteistyön uskomme tuottavan selkeää lisäarvoa monelle jäsenellemme

Fondian VirtuaaliLakimies-palvelun kautta. Fondia tarjoaa kaikille SEFEn ­jäsenille maksuttoman pääsyn Fondian juristien laatimaan ja ­ylläpitämään sähköiseen laki­ tietopankkiin, josta jäsenet voivat ­hakea selkeitä vastauksia liiketoiminnassaan ja työssään kohtaamiinsa lakikysymyksiin.

VirtuaaliLakimies-palvelussa on työ­ kaluja yrittäjien lisäksi myös HR-ammattilaisille ja se tukee SEFEn jäseniä erilaisissa juridisissa kysymyksissä. Palvelun osoite on www.virtuaalilakimies.fi.

Yli 1 700 artikkelia ja 150 asiakirjaa VirtuaaliLakimies-palvelussa on yli 1 700 suomen- ja englanninkielistä artikkelia

sekä kattava yli 150 kappaleen asiakirjamallipaketti käyttöohjeineen, joiden takaa löytyvät Fondian kokeneet juridiikan asiantuntijat. Janne Ala-Sippola Fondiasta kertoo, että monet heidän juristeistaan ovat ennen Fondiaa työskennelleet eri toimialoilla yritysten lakimiehinä. Kokeneiden juristien ansiosta VirtuaaliLakimiehen ­artikkelit ovat käytännönläheinen tieto­ lähde niin yrittäjille kuin koko yrityksen henkilöstöllekin. ”Palvelun ideana on se, että käyttäjä ­ensin tarkistaa palvelusta, mitä seikkoja ­sopimuksessa pitää ­ottaa huomioon. Sen jälkeen hän voi katsoa asiakirja­mallista ­mitä sopimuspohja pitää sisällään sekä ­perehtyä sen käyttöohjeisiin”, Ala-Sippola ­toteaa.

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

41

[ työelämän pelisäännöt ]

Yhä useampi ekonomi on yrittäjä SEFEn jäseniltä tulee jatkuvasti enemmän kyselyjä muun muassa agentti-, jälleenmyynti-, konsultti-, toimeksianto- ja osakassopimuksista. Monet jäsenistämme ­toimivat varsinaisen palkkatyönsä ohella sivutoimisina yrittäjinä ja moni ekonomi on myös päätoiminen yrittäjä.

Toivomme, että jäsenemme ottavat VirtuaaliLakimies-palvelun omakseen ja että mahdollisimman moni löytää palvelusta apua arjen juridisiin haasteisiin. ­Fondian tarjoama palvelu täydentää SEFEn laki­yksikön palvelua. Lakiyksikkömme palvelee jatkossakin yhtä laadukkaasti kuin se on aina tehnyt. SEFE tuottaa edelleen itse yhdessä Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n kanssa ajantasaisia oppaita ja malleja työsuhdeasioihin liittyen. VirtuaaliLakimiespalvelun tarkoituksena on laajentaa malli­ sopimustarjontaa muillekin juridiikan osaalueille.

Palvelu sisältyy jäsenmaksuun SEFEn jäsenet saavat VirtuaaliLakimiespalvelun käyttöönsä jäsenmaksuun sisälty-

vänä etuna. Janne Ala-Sippola luottaa siihen, että kun rekisteröityneet käyttäjät ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun, he kääntyvät Fondian puoleen myös silloin, kun he tarvitsevat juridista neuvonantoa asioissa, jotka eivät kuulu SEFEn lakimiesten antamaan palveluun.

SEFEn jäsenet voivat lisämaksusta hyödyntää Fondiaa juridisena neuvonantajana esimerkiksi erilaisissa sopimusneuvotteluissa. VirtuaaliLakimies-palvelun saat käyttöön rekisteröitymällä osoitteessa www.virtuaalilakimies.fi ja ilmoittamalla kampanjakoodisi rekisteröitymisen yhteydessä. Kampanjakoodin löydät SEFEn ­jäsensivuilta.

Fondia on lakipalveluyritys, joka vastaa yritysten päivittäisten lakiasioiden sekä vaativien projektien, kuten esimerkiksi yritysjärjestelyiden hoidosta. Lakipalveluiden lisäksi se tarjoaa yrityksille sähköisiä työkaluja tehokkaampaan lakiasioiden hoitoon. Fondia työllistää yli 90 asiantuntijaa Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa.

Lisätietoja: Suomen Ekonomiliitto SEFE ry, Riku ­Salokannel 0201 299 219, riku.salokannel@sefe.fi ja Fondia Oy, Janne Ala-Sippola, 020 720 5411, ­janne.ala-sippola@fondia.fi.

VirtuaaliLakimies-palvelu kattaa 10 liike-elämän keskeisintä ­juridiikan osa-aluetta ¶ 1. Yhtiöoikeus 2. Henkilöstö 3. Omaisuus 4. Sopimukset 5. Talous 6. Rahoitus ja yritysjärjestelyt 7. Kuluttajansuoja ja tuotevastuu 8. Julkiset hankinnat ja kilpailuoikeus 9. Ympäristöoikeus ja rakentaminen 10. Tietosuoja

Sopimukset-otsikon alla on ­artikkeleita ja muistilistoja muun muassa seuraaviin sopimuksiin ¶ • Salassapitosopimus • Aie- ja esisopimus • Puitesopimus • Yhteistyösopimus • Myyntisopimus • Edustus- eli agenttisopimus • Edustussopimuksen keskeiset ehdot • Jälleenmyyntisopimukset • Lisenssisopimus • IT-sopimukset • Kiinteistön kauppa ja muu luovutus • Kansainvälinen kauppa • Vuokrasopimus • Toimeksianto- ja konsultointisopimus • Vakuutussopimus • Rahoitussopimus

kuva: Mika Soikkeli

Suosituimmat sivut kertovat ­palvelun monipuolisuudesta ¶ • Yhtiökokouspöytäkirja • Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajasopimus • Työsuhteen, toimisuhteen ja yrittäjä­ toiminnan erot • Yleistä sopimusvapaudesta • Lopputilin maksaminen • Työntekijän salassapitosopimus • Sulautumissuunnitelma ja kuulutus ­velkojille • Työajanlyhennysvapaat eli ns. pekkas­ päivät • Osake- ja osakasluettelo • Työssäolon veroinen aika • Yleiset valtuutussäännöt • Yleistä elinkeinoista • Päätös sulautumisesta • Työntekijän lojaliteettivelvoite ja kilpailu­ kieltosopimus • Konkurssiuhkainen maksukehotus • Esimerkinomainen yhtiökokouksen kulku lyhyesti

42

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

20

1 Vuosikertomus årsberättelse

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

43

[ sefen vuosi 2012 ]

Vuosikertomus Vuotta 2012 leimasi euroalueen joutuminen taantumaan, ja myös Suomen

taloudessa elettiin vaikeita aikoja. Bruttokansantuotteen volyymi pieneni Tilasto­keskuksen ennakkotietojen mukaan 0,2 prosentilla. Kuluttajahintojen keskimääräinen vuosimuutos oli joulukuussa 2,4 prosenttia. Vuositasolla inflaatio oli 2,8 prosenttia.

Palkansaajien nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen ­mukaan loka–joulukuussa 3,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajan­ kohtaan verrattuna.

SEFEn palkkatasotutkimuksen mukaan työssäkäyvien ekonomijäsenten ­mediaanipalkka oli 4 800 euroa. Palkkamediaani kasvoi 2,1 prosentilla vuoden 2011 lokakuuhun verrattuna. Samanaikaisesti ekonomien luottamus oman työpaikan varmuuteen heikkeni jonkin verran.

Raamisopimus rauhoitti työmarkkinavuotta Vuosi oli sopimusneuvotteluiden osalta rauhallinen johtuen syksyllä 2011 solmitusta raamisopimuksesta. Raamisopimuksen eri työryhmät edistyivät työssään kuitenkin varsin hitaasti. Suurimpana haasteena oli kolmen päivän koulutusoikeutta koskeva kiista, jonka ratkaiseminen ei edennyt vuoden aikana. Työryhmän tekemä lakiluonnos ja koko hanke hylättiin Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksessa syksyllä. Syksyllä vaihtui myös EK:n johtopari. EK:n linjaukset jyrkkenivät, ja vuodenvaihteessa alkoi näyttää siltä, että neuvotteluvuodesta 2013 tulee varsin vaikea.

SEFE-yhteisö kasvatti jäsenmääräänsä Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund – SEFE ry on kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden ja alan opiskelijoiden palvelu- ja etujärjestö.

Liitolla oli vuoden lopussa jäseninä 25 ekonomiyhdistystä ja 14 opiskelijayhteisöä.

Vuodenvaihteessa SEFE-yhteisössä oli 49 580 henkilöjäsentä. SEFE-yhteisössä oli kylteri- ja ekonomijäseniä yhteensä 1 018 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

SEFE-yhteisöön kuuluu SEFE ry:n ja jäsenyhteisöjen lisäksi tytäryhtiö Ekonomia Oy. Toiminnan tulos Varsinaisen toiminnan kulujäämä vuonna 2012 oli –12,1 milj. euroa (2011: –11,4 milj. euroa) ja se toteutui 3 prosenttia yli budjetoidun.

44

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

Varsinaisen toiminnan vastuualueiden Johto, Hallinto, Viestintä ja markkinointi, Vaikuttaminen ja edunvalvonta ja Laki­ yksikkö toteumat ylittivät 1–12 prosenttia budjetoidun. Palvelut vastuualue toteutui budjetoidusti.

Toimintaa rahoitettiin osin sijoitusomaisuuden tuotoilla. Liiton sijoitusomaisuuden toteutuneet tuotot vuonna 2012 olivat 8,4 milj. euroa (2011: 5,1 milj. euroa) ja kulut ilman arvonalennuksia 50 000 euroa (2011: 0,6 milj. euroa).

Budjetoidut sijoitustoiminnan tuotot (korkotuotot, vuokratuotot ja osinkotuotot ilman myyntivoittoja ja -tappioita) toteutuivat 3 prosenttia budjetoitua pienempinä. Myyntivoittoja kirjattiin 5,5 milj. euroa. Myyntitappioita ei syntynyt. Liiton sijoitusomaisuuteen tehtiin tilinpäätöksessä yhteensä –0,02 milj. euron arvosta arvonpalautus- ja arvonalennuskirjauksia.

Sijoitustoiminnan kokonaistulos oli 7,8 milj. euroa (2011: 1,1 milj. euroa).

Liiton hallitus on seurannut sijoitusomaisuuden arvon kehitystä jokaisessa ­kokouksessaan.

Tilikauden päätöksiä, painopisteitä ja toimintaa Vuosi 2012 oli SEFEn 77. toimintavuosi.

Vuoden keskeinen ja haastava painopistealue oli liiton strategian uudistaminen ja siihen liittyvät valinnat. Syysliittokokous Kuopiossa 24. marraskuuta hyväksyi liiton uuden strategian vuosiksi 2013–2015. Strategian turvallisen kivijalan muodostavat alueellisuus, edunvalvonta, SEFEn itsenäisyys ja vakaa talous. SEFEn visio on olla

kasvun mahdollistaja. Strategian missio on Menestyvä ekonomi. Strategian ydin on, että SEFE on yksilöiden yhteisö. Keskeisiä elementtejä ovat osaamisen ja rohkeuden jakaminen.

Estonia Business School Helsinki -kauppakorkeakoulun Helsingin yksikön opiskelijoiden opiskelijajärjestö HEBS ry haki ensimmäisenä ulkomaalaisena kauppa­tieteellisen yliopiston opiskelija­ järjestönä SEFEn jäsenyyttä. Syysliitto­ kokous ei kuitenkaan halunnut kiirehtiä päätöksenteossa. SEFE-yhteisön on hyvä ensin luoda HEBS ryn kanssa läheisemmät yhteistyösuhteet sekä tutustua Estonian Business School -kauppakorkeakoulun toimintaan ja tutkintoihin.

Toimintavuoden painopistealueita olivat asiakkuuksien tunnistaminen ja palvelujen kehittäminen asiakkuusryhmittäin sekä luottamushenkilöiden perehdyttäminen niin, että heillä on entistä paremmat valmiudet toimia tehtävässään. Painopistealueita olivat jäsenmäärän kasvattaminen ja jäsenpeiton parantaminen, henkilöstön työhyvinvointi sekä kustannustehokkuuden parantaminen kaikessa toiminnassa.

Toiminnassa painotettiin yhteiskunnallista vaikuttamista ja kauppatieteellisen alan kansallisen strategian jalkauttamista.

SEFEn omien tulosmittareiden kehittäminen kuului vuoden toiminnallisiin tavoitteisiin. Asiakaspalvelun sujuvuuteen ja toiminnan tehokkuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Samoin palvelujen ja jäsenlähtöisen toimintamallin sekä jäsen­­ yhdistys­yhteistyön kehittäminen olivat keskeinen osa vuoden toimintaa.

Syksyn kunnallisvaalit näkyivät SEFEn yhteiskuntapoliittisessa vaikuttamistyössä.

Vuoden aikana uudistettiin liiton koulutuspoliittiset suuntaviivat, jotka syysliitto­ kokous hyväksyi.

Liiton sijoitusomai­ suuden toteutuneet tuotot vuonna 2012 olivat 8,4 miljoonaa euroa.

[ sefes år 2012 ]

2012 SEFEn verkkosivusto uudistettiin ja siirrettiin julkisivut Liferay-alustalle, jonka ansiosta sivut ovat luettavissa myös mobiililaitteilla. Sosiaalisen median hyödyntäminen sekä viestinnässä että jäsenhankinnassa saatiin hyvään vauhtiin.

Vuoden aikana kilpailutettiin Ekonomilehden kustannussopimus ja uudeksi kustantajaksi valittiin Alma 360.

Toimintavuonna lakiyksikkö antoi oikeudellisia palveluita yhteensä noin 4 200 jäsenelle. Palvelutapahtumia oli vuoden aikana yhteensä noin 13 700 kappaletta.

Liiton hallinto jatkaa Liittokokouksissa päätösvaltaa käyttävät jäsenyhdistysten vuosittain nimeämät 37 edustajaa, yksi jokaisesta jäsenyhdistyksestä. Edustajille on lisäksi nimetty henkilökohtaiset varajäsenet. Liiton nykyisen ­hallituksen toimintakausi on 2012-2013.

Hallituksen kokoonpano: Kasperi Launis (puheenjohtaja), Jerker Hedman (1. varapuheenjohtaja), Kirsi Meriläinen (2. varapuheenjohtaja), Tommi Ora (3. vara­ puheenjohtaja, opiskelijaedustaja), Leila Auer, Juuso Enala, Juuso Heinilä, Ann-­ Louise Laaksonen, Jane Moilanen, Sami ­Sipilä, Esa Vilhonen ja Päivi Vuorimaa.

Syysliittokokous 2013 valitsee liitolle uuden hallituksen vuosiksi 2014–2015. ­Nimitystoimikunnan valmistelijaksi syysliittokokous 2012 nimesi Timo Saranpään.

Jäsenet tarvitsevat palveluita ja vaikuttamismahdollisuuksia SEFEn ekonomijäsenten nettomäärä kasvoi toimintavuonna 383 jäsenellä. Kasvun jatkuminen edellyttää, että pystymme tarjoamaan jäsenillemme sellaisia palveluja, joita he haluavat ja tarvitsevat, ja joita he eivät saa muualta. SEFEssä onkin käynnistynyt osallistavia palveluja kehittävä työryhmä, ja tavoitteena on luoda uudenlaisia toimintamalleja ja -tapoja, joilla tuetaan jäseniä yhä rankentuvassa työelämässä.

Tärkeää on myös, että jäsenemme kokevat liiton omakseen ja tietävät, miten he voivat vaikuttaa omassa liitossaan sekä kehittää sitä ja sen toimintaa. Jäsenille ja potentiaalisille jäsenille tarjotaan laajasti erilaisia kanavia ja välineitä, joiden kautta saa tietoa, palveluja sekä voi jakaa omaa osaamistaan ja käydä dialogia. Erityisesti panoste-

Kylterijäsenten kanssa käydään tiiviimpää dialogia heidän odotuksistaan ja tarpeistaan sekä osallistetaan heitä toiminnan ja palvelujen kehittämiseen. taan erilaisten sähköisten palvelujen ja foorumeiden kehittämiseen sekä sähköisiin verkostoitumismahdollisuuksiin.

Kylterijäsenten vaikuttamismahdollisuuksia ja -kanavia kehitetään yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa. Kylterijäsenten kanssa käydään entistä tiiviimpää dialogia heidän odotuksistaan, tarpeistaan ja toiveistaan sekä osallistetaan heitä toiminnan ja palvelujen kehittämiseen.

Uuden strategian mukaisesti SEFE palvelee ja viestii myös englanniksi. Ulkomaalaiset jäsenet ja potentiaaliset jäsenet ovat tärkeä kohderyhmä kasvunkin kannalta.

Vuonna 2013 selvitetään maisteriopiskelijoiden odotukset ja heidän kannaltaan SEFEn keskeiset vaikuttamisalueet ja määritellään tavoitteet. Maisterivaiheen opiskelijat ovat heterogeeninen ryhmä, jonka haltuunottoon kiinnitetään erityistä huomiota 2013. Heidän tavoittamisensa edellyttää monikanavaista ja kohdennettua viestintää.

SEFE solmi loppuvuonna 2011 yhteistyösopimuksen Talentumin kanssa. Yhteistyön ansiosta jäsenet saavat myös keväästä 2013 lähtien entistä parempia ja monipuolisempia digitaalisia palveluja ja mahdollisuuksia kehittää omaa ammatillista osaamistaan, mikä vaikuttaa jäsenhankintaan ja -pitoon.

SEFEn hallitus Styrelsen 2012 Puheenjohtaja Ordförande Kasperi Launis (Heko) I Varapuheenjohtaja I:a vice ordförande Jerker Hedman (Niord) II Varapuheenjohtaja II:a vice ordförande Kirsi Meriläinen (EHE) III Varapuheenjohtaja III:e vice ordförande Tommi Ora (KY) Jäsenet Medlemmar Leila Auer (LapE) Juuso Enala (TSE) Juuso Heinilä (OulE) Ann-Louise Laaksonen (Niord) Jane Moilanen (Heko) Sami Sipilä (PoSE) Esa Vilhonen (Heko) Päivi Vuorimaa (Heko) Sihteeri Sekreterare Teija Happonen (SEFE)

Vakaa talous on tulevaisuuden kivijalka Sijoitustoiminnassa vuoden 2012 sijoitusomaisuuden markkina-arvo oli 75 milj. euroa sisältäen salkun käteisvarat. Arvo oli vuodenvaihteen jälkeen noin 78 milj. euroa (tilanne 7.3.2013).

Vuoden 2013 talousarvion laadintavaiheessa osinkotuottojen ja tuotto-osuuksien tasoksi arvioitiin 1,8 miljoonaa euroa.

Aija Bärlund, ­toiminnanjohtaja

Kasperi Launis, puheenjohtaja E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

45

[ sefen vuosi 2012 ]

Årsberättelse Året 2012 präglades av recession i

euroområdet och även Finlands ekonomi drabbades. Enligt Statistikcentralens preliminära uppgifter minskade bruttonationalproduktens volym med 0,2 procent. Konsumentprisernas genomsnittliga årliga förändring var 2,4 procent i december. På årsnivå var inflationen 2,8 procent.

Löntagarnas nominella inkomster var enligt Statistikcentralens preliminära uppgifter 3,2 procent högre i oktober–december än vid motsvarande tidpunkt föregående år.

Enligt SEFEs lönenivåundersökning var de förvärvsarbetande ekonommedlemmarnas medianlön 4 800 euro. Lönemedianen var 2,1 procent högre än i oktober 2011.

Samtidigt försvagades ekonomernas tilltro till en säker arbetsplats något.

Ramavtalet lugnade ned arbetsmarknadsåret Beträffande avtalsförhandlingar var året lugnt till följd av ramavtalet som ingicks hösten 2011. Ramavtalets olika arbetsgrupper gjorde dock mycket långsamma framsteg i sitt arbete. Den största utmaningen var tvisten om rätten till tre utbildningsdagar. Parterna närmade sig inte någon lösning på denna tvist under året. Arbetsgruppens lagutkast och hela projektet förkastades av Finlands Näringslivs styrelse på hösten. På hösten byttes också personerna i EK:s ledning. EK:s riktlinjer blev vassare och i årsskiftet fanns det tecken på att förhandlingsåret 2013 kommer att bli mycket svårt.

SEFE-gemenskapen ökade sitt medlemsantal Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund – SEFE r.f. är en service- och intresseorganisation för personer som har avlagt högskoleexamen inom ekonomiska vetenskaper och för ekonomistuderande. I slutet av året hade förbundet 25 ekonomföreningar och 14 studerandeföreningar som medlemmar. Vid årsskiftet hade SEFE 49 580 personmedlemmar. SEFE-gemen46

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

skapen hade sammanlagt 1 018 studerande- och ekonommedlemmar fler än ett år tidigare.

Till SEFE-gemenskapen hör förutom SEFE r.f. och medlemsföreningarna även dotterbolaget Ekonomia Oy. Verksamhetens resultat Den egentliga verksamhetens underskott 2012 var -12,1 miljoner euro (2011: –11,4 miljoner euro) och utfallet var 3 procent över det budgeterade.

Utfallen för verksamhetens ansvarsområden Ledning, Förvaltning, Kommunikation och marknadsföring, Påverkan och intressebevakning och Juridiska enheten överskred det budgeterade med 1–12 procent. För ansvarsområdet Tjänster motsvarade utfallet det budgeterade.

Verksamheten finansierades delvis med intäkterna från investeringstillgångarna.

De realiserade intäkterna från förbundets investeringstillgångar var 8,4 miljoner euro år 2012 (2011: 5,1 miljoner euro) och kostnaderna utan värdeminskningar 50 000 euro (2011: 0,6 miljoner euro). Utfallet för de budgeterade intäkterna från investeringsverksamheten (ränteintäkter, hyresintäkter och dividendintäkter utan försäljningsvinster och -förluster) var 3 procent under det budgeterade. 5,5 miljoner euro antecknades som försäljningsvinster. Försäljningsförluster uppstod inte. (I förbundets investeringstillgångar gjordes i bokslutet anteckningar om rehabilitering och värdeminskning) I bokslutet gjordes upp- och nedskrivningar av förbundets ­investeringstillgångar till för ett värde på sammanlagt –0,02 miljoner euro. Investeringsverksamhetens totalresultat var 7,8 miljoner euro (2011: 1,1 miljoner euro).

Förbundsstyrelsen har följt investeringstillgångarnas värdeutveckling på varje möte.

De realiserade intäkt­ erna från förbundets investeringstillgångar år 2012 var 8,4 miljoner euro.

Beslut, tyngdpunkter och verksamhet under räkenskapsperioden Året 2012 var SEFEs 77:e verksamhetsår. Årets centrala och utmanande tyngdpunktsområde var reformen av förbundets strategi och valen i anslutning till detta.

Den 24 november godkände höstförbundsmötet i Kuopio förbundets nya strategi för åren 2013–2015.

Strategins trygga stenfot utgörs av regional fokus, intressebevakning, SEFEs oavhängighet och en stabil ekonomi.

SEFEs vision är att möjliggöra tillväxt.

SEFEs mission är En framgångsrik ekonom. Kärnan i strategin är att SEFE är en gemenskap av individer. Viktiga element är att dela med sig av sitt kunnande och sitt mod.

Studentföreningen HEBS ry för studerande vid Estonia Business School Helsinki-handelshögskolans enhet i Helsingfors ansökte om medlemskap i SEFE som första utländska studentförening vid ett handelsvetenskapligt universitet. Höstförbundsmötet ville dock inte genast fatta något beslut. SEFE-gemenskapen gör klokt i att först knyta närmare samarbetsrelationer med HEBS ry och bekanta sig med Estonian Business School-handelshögskolans verksamhet och examina.

Tyngdpunktsområdena under verksamhetsåret var identifiering av kundrelationer och utveckling av tjänster för enskilda kundgrupper samt inskolning av förtroendevalda så att de har ännu bättre förutsättningar än tidigare att sköta sin uppgift. Till tyngdpunktsområdena hörde att öka antalet medlemmar och förbättra medlems­ täckningen, personalens arbetshälsa och att öka kostnadseffektiviteten i all verksamhet.

I verksamheten betonades samhällelig påverkan och tillämpande av den nationella strategin för den ekonomiska branschen.

Ett av de funktionella målen under året var att utveckla SEFEs egna resultatmätare.

Särskild uppmärksamhet fästes vid smidig kundbetjäning och effektiv verksamhet.

Utveckling av tjänsterna och en medlemsorienterad verksamhetsmodell samt samarbetet med medlemsföreningarna var likaså en viktig del av verksamheten under året.

[ sefes år 2012 ]

2012 Höstens kommunalval syntes i det arbe­ te SEFE gör i syfte att påverka samhällspo­ litiken. Under året förnyades förbundets utbildningspolitiska riktlinjer som godkän­ des av höstförbundsmötet.

SEFEs webbplats förnyades och de all­ männa sidorna överfördes till plattformen Liferay. Tack vare detta kan sidorna läsas också med mobila apparater. De sociala medierna började användas effektivt både för kommunikation och medlemsvärvning.

Under året konkurrensutsattes förlags­ kontraktet för tidningen Ekonomi och Alma 360 valdes till ny förläggare.

Under verksamhetsåret bistod den juri­ diska enheten sammanlagt cirka 4 200 medlemmar med juridiska tjänster. Under året registrerades sammanlagt cirka 13 700 händelser där medlemmarna betjänades.

Förbundets styrelse fortsätter På förbundsmötena utnyttjas beslutande­ rätten av de 37 representanter som med­ lemsföreningarna årligen utser, en från varje medlemsförening. Representanterna har dessutom personliga suppleanter. Den nuvarande styrelsens verksamhetsperiod är 2012–2013. Styrelsens sammansättning: Kasperi Launis (ordförande), Jerker Hedman (1:a vice ordförande), Kirsi Meriläinen (2:a vice ordförande), Tommi Ora (3:e vice ordförande, studeranderepresen­ tant), Leila Auer, Juuso Enala, Juuso Heinilä, Ann-Louise Laaksonen, Jane Moilanen, Sami Sipilä, Esa Vilhonen och Päivi Vuorimaa.

Höstförbundsmötet 2013 väljer ny för­ bundsstyrelse för åren 2014–2015. Höst­ förbundsmötet 2012 utsåg Timo Saranpää till ordförande för utnämningskommittén.

Medlemmarna behöver tjänster och möjlighet att påverka Nettoantalet ekonommedlemmar i SEFE ökade med 383 medlemmar under verk­ samhetsåret. En fortsatt tillväxt förutsät­ ter att vi kan tillhandahålla sådana tjänster som våra medlemmar önskar och behöver och som de inte får annanstans. SEFE har därför tillsatt en arbetsgrupp som utveck­ lar delaktiggörande tjänster. Målet är att skapa nya koncept och tillvägagångssätt

som stöder medlemmarna i ett allt tuffare arbetsliv. Det är också viktigt att våra med­ lemmar upplever förbundet som sitt eget förbund och känner till hur de kan fram­ föra sin åsikt i förbundet och utveckla både förbundet och dess verksamhet. Medlem­ mar och potentiella medlemmar har till­ gång till många olika kanaler och verktyg som de kan utnyttja för att få information, tjänster och för att dela med sig av sitt kunnande och föra dialog. Vi satsar särskilt på olika elektroniska tjänster, utveckling av olika forum och på möjligheter att nätver­ ka elektroniskt.

Studerandemedlemmarnas möjligheter och sätt att påverka utvecklas i samarbete med medlemsföreningarna. Med studeran­ demedlemmarna för vi en ännu intensivare dialog än tidigare om deras förväntningar, behov och önskemål. De får också delta i utvecklingen av verksamheten och tjäns­ terna.

I enlighet med den nya strategin betjä­ nar och kommunicerar SEFE också på eng­ elska. Utländska medlemmar och potenti­ ella medlemmar är en viktig målgrupp ock­ så med tanke på tillväxt. År 2013 klarläggs magisterstuderande­ nas förväntningar och SEFEs viktigaste ar­ betsområden ur deras synvinkel. Därtill fastställs mål.

Magisterstuderandena är en hetero­gen grupp som SEFE särskilt satsar på att engagera 2013. För att nå denna grupp krävs specificerad och mångsidig kommu­ nikation.

I slutet av 2011 ingick SEFE ett samar­ betsavtal med Talentum. Tack vare samar­ betet får medlemmarna från och med vå­ ren 2013 ännu bättre och mångsidigare di­ gitala tjänster och möjligheter att utveckla sin yrkeskompetens, vilket påverkar med­ lemsvärvningen och medlemsvården.

HUOMIONOSOITUKSET Utmärkelser 2012 Hallitus on myöntänyt seuraavat huomionosoitukset: Styrelsen har beviljat följande ­utmärkelser: Hopeinen ansiomerkki Förtjänstmärke i silver Markku Aapakari (KeSE) Maria Bäck (Niord) Reino Koskinen (TSE) Heidi Tuominen (TSE) Jarl Waltonen (Niord) Viiri / standaari Vimpel / standar Katariina Kyckling (Heko) Leena Petäjä (Heko) SEFE-mitali SEFE-medalj Hannele Haapamäki (TSE) Hanna-Maija Kiviranta (KeSE) Eva-Maria Koslowski (TSE) Katja Lassila (VaSE) Birgit Lindholm (SEFE) Mari Pitkänen (KeSE) Marjatta Postinen (TSE) Erja Saario (VaSE)

Framtiden byggs på en stabil ekonomi I investeringsverksamheten var investe­ ringstillgångarnas marknadsvärde 75 mil­ joner euro 2012 inklusive portföljens likvi­ da medel. Värdet var efter årsskiftet cirka 78 miljoner euro (situationen 7.3.2013).

När budgeten för 2013 utarbetades be­ räknades dividendintäkterna och in­ täktsandelarna uppgå till 1,8 miljoner euro.

Aija Bärlund, ­verksamhetsledare

Kasperi Launis, ­ordförande E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

47

[ Tilinpäätös 2012 ] Tuloslaskelma Rahayksikkö EURO

Tase 01.01.2012 –31.12.2012

01.01.2011 –31.12.2011

Rahayksikkö EURO

31.12.2012

31.12.2011

112 258,58 112 258,58

212 940,17 212 940,17

57 277,10

121 816,16

Vastaavaa

Varsinainen toiminta Tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Kulut yhteensä

364 956,72

372 254,51

-3 456 982,80 -3 219 992,96 -180 762,99 -187 363,10 -8 810 130,10 -8 331 621,78 -12 447 875,89 -11 738 977,84

Varsinaisen toiminnan kulujäämä

-12 082 919,17 -11 366 723,33

Varainhankinta Tuotot Jäsenmaksut Kulut Jäsenmaksuperinnän kulut Varsinaisen toiminnan ja varainhankinnan kulujäämä

7 188 275,42 6 773 266,32 -52 371,73

-50 482,66

-4 947 015,48 -4 643 939,67

Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kiinteistösijoitukset Vuokratuotot Vastikkeet

134 459,20 -100 788,77

148 891,20 -73 486,20

33 670,43

75 405,00

Muu sijoitustoiminta Osinkotuotot 2 048 106,78 1 978 373,52 Sijoitusten myyntivoitot 5 461 430,89 2 525 194,11 Korkotuotot 288 381,12 334 347,62 Arvopapereiden arvonpalautus 551 739,32 162 370,48

8 349 658,11 5 000 285,73

Kulut Sijoitustoiminnan kulut Arvopapereiden arvonalennus Sijoitusten myyntitappiot

-46 878,66 -47 580,20 -572 673,08 -3 370 419,68 0,00 -539 901,98

-619 551,74 -3 957 901,86

7 763 776,80

Kulujäämä

2 816 761,32 -3 526 150,80

Tilikauden tulos

2 816 761,32 -3 526 150,80

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

2 816 761,32 -3 526 150,80

48

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

1 117 788,87

Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot

Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto

157 277,10 121 816,16 Sijoitukset Käyttöomaisuus Osuudet saman konsernin yrityksissä 20 000,00 20 000,00 Osakkeet ja osuudet 2 010 314,02 2 010 314,02 Sijoitusomaisuus Kiinteistöosakkeet 1 583 610,68 1 583 610,68 Muut osakkeet 56 153 995,22 50 276 725,12

59 767 919,92 53 890 649,82

60 037 455,60 54 225 406,15

Vaihtuvat vastaavat Saamiset Pitkäaikaiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 81 257,39 81 257,39 Muut saamiset 1 302 076,80 2 381 043,60

1 383 334,19 2 462 300,99 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 17 506,96 13 774,27 Muut saamiset 1 084 794,80 1 078 966,80 Siirtosaamiset 184 819,90 123 305,66

1 287 121,66 1 216 046,73

Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit

0,00 1 000 000,00

0,00 1 000 000,00

Rahat ja pankkisaamiset

VASTAAVAA YHTEENSÄ

1 187 960,99

2 126 534,38

3 858 416,84 6 804 882,10 63 895 872,44 61 030 288,25

Vastattavaa

Oma pääoma Toimintapääoma (edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä) Tilikauden ylijäämä/alijäämä

59 948 499,22 63 474 650,02 2 816 761,32 -3 526 150,80

62 765 260,54 59 948 499,22

[ Bokslut 2012 ] Jäsenyhdistykset 31.12.2012

Vieras pääoma Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat

Vastattavaa yhteensä

Yhdistys, lyhenne, paikkakunta

Puheenjohtaja

Ekonomföreningen Merkur rf, Merkur, Åbo

Alexandra Rehnberg 766

Ekonomföreningen Niord rf, Niord, Helsingfors

Magnus Eriksson

1 130 611,90 1 081 789,03

Etelä-Hämeen Ekonomit ry, EHE, Hämeenlinna

Jurkka Sipilä

263

1 130 611,90 1 081 789,03

Etelä-Karjalan Ekonomit ry, EKE, Lappeenranta

Virve Juntunen

432

383 890,67 104 474,00 42 247,23

422 254,43 108 614,34 550 920,26

63 895 872,44 61 030 288,25

SEFEn sijoitussalkku 31.12.2012 Omaisuuslaji

Määrä Markkina-arvo kpl milj. euroa

Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, EPE, Seinäjoki

Jorma Soukka

Helsingin Ekonomit ry, Heko, Helsinki

Kasperi Launis

Kainuun Ekonomit ry, KaE, Kajaani

Helena Hynynen

1,35 3,60 3,01

83

Kymenlaakson Ekonomit ry, KymE, Kotka

Maria Länsimies

317

Lahden Seudun Ekonomit ry, LaSE, Lahti

Anne Säämänen

639

Lapin Ekonomit ry, LapE, Rovaniemi

Mari Vähäkuopus

269

Johanna Tanhuanpää

56

Juuso Heinilä

1 019

Jari Hirvonen

1 980

Hanne Huhmarsalo

208

Sami Sipilä

448

Petri Koistinen

428

Anne Suominen

158

Veikko Tapola

293

Tuula Höglund

70

Heli Tavasti

164

Ville Niukko

2 312

Heidi Hellström

Varkauden Seudun Ekonomit ry, VarSE, Varkaus

Mervi Markkanen

Expatriaattiekonomit – Expatriatekonomerna ry, Expa

Kasperi Launis

846 53 589

Kunniajäsenet (luku sisältyy kokonaisjäsenmäärään)

7

1 754 136 158 000

2,52 4,90

23 234

4,57

Opiskelijayhteisöt Boomi ry, Tampere

Riku Jokinen

2,43 2,39

Enklaavi ry, Lappeenranta

Juuso Almgren

1 158

Finanssi ry, Oulu

Lauri Tenhunen

1 510

30 343 22 319

KORKOINSTRUMENTIT JA KÄTEINEN Mandatum Life Kapitalisaatio- sopimus 25 814 3,57 Nordea Korkosalkku 3,71 Optimivakuutus Kaleva 5,97 Käteinen (sis. Talouselämä-lehden ennakkomaksut 2,16 milj. euroa) 2,16 Aktia Likvida+D 14 153 355 3,74

NOTEERATTOMAT JA KIINTEISTÖT Kiinteistö Oy Asemapäällikönkatu 12 Koy Jerisjärvi Koy Vierumäen Kuntokylä Ekonomia Oy

436 16 886 881

Elisa oyj 69 000 1,15 Oulun Ekonomit ry, OulE, Oulu Fortum 306 500 4,34 Pirkanmaan Ekonomit ry, PME, Tampere Kemira 132 000 1,56 Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, PoKE, Kesko 219 000 5,42 Joensuu Kone 58 000 3,24 Pohjois-Savon Ekonomit ry, PoSE, Kuopio Metso 41 000 1,31 Porin Seudun Ekonomit ry, PorSE, Pori Neste Oil 120 000 1,17 Rauman Ekonomit ry, RaumE, Rauma Nokian Renkaat 72 000 2,17 Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry, RiHyE, Sampo A 225 000 5,48 Riihimäki Sanoma 80 000 0,59 Savonlinnan Seudun Ekonomit ry, SaSE, Sponda 260 000 0,94 Savonlinna Stockmann 45 000 0,61 Suur-Savon Ekonomit ry, SuSE, Mikkeli Stora Enso Oyj R 300 000 1,57 Turun Seudun Ekonomit ry, TSE, Turku

Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry, OSAKERAHASTOT VaSE, Vaasa 13 572 157 000 1 386 751

3864

Keski-Suomen Ekonomit ry, KeSE, Jyväskylä Mari Pitkänen

Lounais-Hämeen Ekonomit ry, LouHE, OSAKKEET Forssa

Icecapital Global Utilities & Energy Ishares MSCI Emer Mkts Acc Danske Invest Kestävä Arvo K Danske Invest North America Enhanced Index K Dbx-Trackers Dj Eu STx 50-1C Vontobel Emerging Markets Equity H EUR JPM Emerging Markets Opportunities EUR UBS GEM Opportinity Fund I-EUR

Jäseniä

18 504 2 2 640 1 000

1,58

Yhteensä 75,05

Ekonomijäsenet yhteensä

33 348

853

Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry, KY, Hki

Sauli Böhm

Merkantila Klubben rf, MK, Åbo

Mikael Lindén

607

Optimi ry, Joensuu

Petri Makkonen

383

3 054

Porin Kylterit ry

Suvi Kaskimäki

434

Preemio ry, Kuopio

Lauri Jukarainen

406

Pörssi ry, Jyväskylä

Juho Tikkanen

Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf, SSHV, Vasa

Markus Heikkilä

Svenska Handelshögskolans Studentkår, SHS, H:fors

Rasmus Savander

1 473 564 2 011

Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry, TuKY, Turku

Jussi Heikkonen

1 758

Warrantti ry, Vaasa

Ossi Cavén

1 955

Opiskelijajäsenet yhteensä

16 232

Jäsenet yhteensä

49 580

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

49

[ Marginaali ]

Vanhin kansainvälinen valuutta Kaurikotilon kuori lienee ­maailman vanhin yleisesti käytetty raha. Sitä käytettiin laajalti etenkin Aasiassa ja ­Afrikassa. ­Kaurikotilolla on osansa myös eurooppalaisen varallisuuden synnyssä.

Teksti anne penttilä Kuvat Thinkstock

Kaurikotilo täyttää tärkeimmät vaihdanta­ välineelle asetetut vaatimukset: sen ulkonäkö miel­ lyttää silmää, se on kestävä, kevyt, pienikokoinen ja hankala väärentää.1 Kotilonkuoria voi löytää rantaan huuhtoutunei­ na, muttei suinkaan joka rannalta. Kaurikotiloita esiintyy eniten Intian valtameressä. Yleisimmin ­rahana käytetty kaurikotilolaji sai latinalaiseksi ­nimekseen rahaan viittaavan Cypraea Moneta.

Kirjallisten todisteiden mukaan kaurikotiloita on käytetty rahana Kiinassa jo noin 2000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua.2 Myöhemmin, kaurikotiloiden käydessä harvinai­ semmiksi kiinalaiset valmistivat kotiloa muistutta­ via esineitä puusta, kivestä, jadesta, muista puoli­ jalokivistä, luusta, pronssista ja jopa hopeasta sekä kullasta. Kotilon näköiset kappaleet olivat ensim­ mäisiä ”kolikoita”.3 Yksi ongelma tällä rahalla kuitenkin oli. Koska kaikki kotilot olivat samanarvoisia, suurempia kauppoja varten niitä tarvittiin todella paljon. ­Suurempina rahayksikköinä käytettiin esimerkiksi 12 000 kappaleen korillisia.

Vaikka suurempien yksiköiden muodostaminen oli aika urakka, kaurikotiloita käytettiin myös suu­ remmissa kaupoissa, esimerkiksi kiinteistön vaih­ taessa omistajaa.4 Tärkein valuutan lähde oli Malediivien saari­ ryhmä. Tuotot olivat huikeita. Arabikauppias saattoi ostaa miljoona kaurikotiloa yhdellä kultadinaarilla,

50

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

laivata ne Nigeriaan ja saada kultadinaarin ­tuhannesta kotilosta. Luonnollisesti eurooppa­ laisetkin kiinnostuivat pian kaurikaupasta. Maa­ ilman ensimmäinen kansainvälinen suuryritys, Hollannin Itä-Intian kauppakomppania hankki valtaisan omaisuutensa perustan osittain käy­ mällä kauppaa kauri­kotiloilla.

Kauppakomppania toimi 1600–1700-luvuilla.

Se vaihtoi kaurikotiloita hyödykkeisiin, joita ­eurooppalaiset arvostivat enemmän, esimerkik­ si mausteisiin tai jalokiviin. Hollantilaisten kan­

Kaurikotilosta on moneksi.

Länsiafrikkalaisten Dogonnaamiotanssijoiden käyttämistä asuista ovat saaneet inspiraatiota töihinsä muun muassa taiteilijat Pablo Picasso ja Georges Braque.

[ Marginaali ]

sana

Emissio 1. Säteily. Fysiikan käsite, hiuk­ kasten tai energian siirtyminen lähteestä ympäristöön.

2. Arvopapereiden, esimerkiksi osakkeiden liikkeellelasku, ­taloustieteen käsite.

3. Saastepäästö. Käsitettä käy­ tetään esimerkiksi ympäristö­ oikeudessa.

Anne penttilä

noilla seurasivat englantilaiset5 ja ranskalaiset.

Jonkin aikaa eurooppalaisille oli erittäin tuot­ toisaa bisnestä muun muassa hankkia kauriko­ tiloilla ihmisiä Afrikasta, laivata ja myydä orjiksi Amerikkaan.6 Massiivinen keruu harvensi rajusti C. moneta -kantaa ja kerääjät siirtyivät Cypraea annulus -lajiin, jota esiintyi paljon Zanzibarin rannikon edustalla. Kotiloa tuli markkinoille ­paljon, mistä seurasi kova inflaatio.7

Orjakaupan loppuminen vähensi huomatta­ vasti myös kaurirahan merkitystä.

Rahan ja korujen ohella kaurikotiloita on käy­tetty suojaavina, onnea, varallisuutta ja hedel­­mäl­lisyyttä tuovina amuletteina, hauta­ lahjoina ja ­seremonioissa. Rahana kauria käy­ tettiin aina 1900-luvulle saakka.8 Edelleen kotiloita käytetään peleissä: esi­ merkiksi perinteisessä intialaisessa Pachisi-­ pelissä heitetään kuusi kotiloa ja aukko ylös­ päin jääneet kertovat ”nopan” silmäluvun.

1. Väärennöksen tekeminen tulisi liian kalliiksi suhteessa yhden kotilon arvoon.

2. Shang-dynastiaan (1766– 112 eaa.) kuulunut keisari P´an keng nuhteli ministerei­ tään kaurikotiloiden sekä ­jaden himoitsemisesta ja treidaamisesta omaksi hyö­ dykseen. Jopa siinä määrin, että ministerit laiminlöivät muita tehtäviään.

3. Myös ensimmäisissä ­eurooppalaisissa metallikoli­ koissa oli kaurikotilon kuva.

4. Kaurivaranto oli osa ­monen kiinalaisen, intialai­ sen ja afrikkalaisen hallitsijan aarre­kammiota.

5. Englannin Itä-Intian kaup­ pakomppanian virkamies saattoi ostaa perheelleen upean residenssin parilla miljoonalla kaurikotilolla.

6. Kauri-rahan arvoon vai­ kutti sen saatavuus. Aluksi esimerkiksi naisen saattoi ostaa Ugandassa kahdella kaurikotilolla. Kun kauppiaat rahtasivat enemmän kotiloi­ ta Afrikkaan, naisen hinta ­kohosi 10 000 kotiloon.

7. Arabialainen orjakauppias totesi, että kaurikotilosäkkejä Sudanin laajojen alueiden läpi kantavat orjat söivät muutamassa viikossa enem­ män kuin lastin arvon. Bisnes suli alta pois.

8. Joissain Afrikan maissa oli mahdollista maksaa kauri­kotiloilla verot valtiolle 1900-luvun alussa ja pieniä ostoksia kauppaan vielä 1940-luvulla.

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

51

[ Tapahtuu ]

Ota 1. askel – Hae syksyn ­ yvinvointijaksolle: h www.pht.fi

Ekonomiyhdistykset EKONOMFÖRENINGEN NIORD Läs om Niords program i Niordbladet och på www.niord.fi.

11.6 Dermoshop i Vasa 27.6 Himos Golf öppnar 13.8 Matlagningsteknik 11.9 SEFE-program: Gruppcoaching 17.9 Niord Golf Cup Niords kansli håller stängt från midsommar till början av augusti.

SEFE har dejour hela sommaren.

Niord önskar alla läsare en ­riktigt skön sommar!

Niords kansli, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors Cati Lilja, 0201 299 275 Catarina Söderström, 0201 299 274 Maria Stenholm, 0201 299 209

EKONOMFÖRENINGEN MERCUR 20.9 kl.13 Merkur Lectures in Business 2013: ”Expect the ­unexpected!” med bl.a. Alf Rehn och Micke Paqvalén bland talarna. Boka in datumet nu – vi återkommer i höst med inbjudan.

Alla Merkurare tillönskas en ­riktigt skön sommar – efter denna rekordlånga vinter.

ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT Kesäaamukahvit Hämeenlinnan torilla joka kuukauden toinen lauantai. Tule nauttimaan kahvit ekonomiseurassa! 8.6. klo 9.30, 13.7. klo 9.30, 10.8. klo 9.30 20.7. Yhteiskuljetus Ekonomi­ jazziin Poriin Lisätietoja jäsenkirjeessä ja etelahameenekonomit@ gmail.com. Käy myös katso­ massa uudet nettisivumme www.etelahameenekonomit.fi.

ETELÄ-POHJANMAAN ­EKONOMIT 20.7. Ekonomijazz Porissa. Kuljetus Seinäjoelta Poriin ja takaisin. Tapahtumasta tarkemmin seuraavissa jäsenkirjeissämme.

6.9. klo 18 Elokuvailta Matin­ tuvan elokuvateatterissa Ylistarossa; pääasiassa yhdistyksemme uusille jäsenille.

7.9. Ekonomigolf Ruuhikoskella, Seinäjoella 27.–30.9. Ekonomimatka järjestetään tänä syksynä Normandiaan. Seuraa ilmoittelua nettisivuillamme. Ilmoittautumisia otetaan pian vastaan.

22.–23.10. Perinteinen Verotusseminaari järjestetään tänä

52

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

syksynä Framilla, Seinäjoella.

Laita päivät jo kalenteriisi.

Lisäinfoa ajankohtaisista tapahtumista löydät uusituilta kotisivuiltamme www.epekonomit.net.

HELSINGIN EKONOMIT 11.6. Kesäretki Tuusulan rantatielle 12.6. Melontasafari Seurasaaren rannoilla 21.8. Bettina talk shown nauhoitus Lisää tapahtumia ja ilmoittautuminen osoitteessa www.heko.fi.

HEKO järjestää noin 200 jäsentapahtumaa vuosittain.

HEKOn toimisto: heko@heko.fi

kainuun EKONOMIT 10.7. klo 10–15 Ekonomirasti Kainuun Rastiviikolla. Paikalla SEFEn puheenjohtaja Kasperi Launis.

17.7. klo 18.30–20.30 Kamari­ musiikkitreffit ekonomeille Kuhmon Kamarimusiikkitapahtuman yhteydessä. Tarkempi paikka ja ohjelma tarkentuu myöhemmin.

Lisätiedot: Helena Hynynen, h.hynynen@kajaani.net, p. 044 555 6134

KYMENLAAKSON EKONOMIT Kiireisen toukokuun jälkeen vietämme lomaa kesä- ja heinäkuussa.

Elo–syyskuussa tulossa perheretki Repovedelle. Tapahtuman tiedot täydentyvät myöhemmin.

Lisätietoa tulevissa jäsentiedotteissamme ja nettisivuillamme.

Hallitus toivottaa kaikille jäsenille hyvää kesää!

KESKI-SUOMEN EKONOMIT 14.6. klo 19–23 Kesäillan risteily Päijänteelle s/s Suomi-laivalla 27.7. klo 14 Isältä pojalle -duunari­musikaali Kankaan tehdas­alueella Tarkemmat tiedot kesän jäsentapahtumista ja muista tulevista tapahtumistamme saat kuukausittain sähköisestä jäsenkirjeestämme ja kotisivuiltamme www.keskisuomenekonomit.fi.

Myös ilmoittautuminen tapahtumiin onnistuu nettisivuillamme.

Jos et saa jäsenkirjeitämme, käy päivittämässä SEFEn jäsenrekisteriin sähköpostitietosi, niin pysyt jatkossa ajan tasalla.

Myös osoitteesta info@ keskisuomenekonomit.fi voit ­kysyä lisää toiminnastamme.

Maailma, jossa futuuria ei lueta kristallipallosta.

Ehdolle SEFEn hallitukseen?

Haemme SEFEn hallitukseen aktiivisia toimijoita kaksivuotiskaudeksi 2014-2015. Hallituksen jäsenistä vähintään yhden tulee edustaa opiskelijoita.

LAHDEN SEUDUN EKONOMIT Tervetuloa mukaan toimin­ taamme! Tulevia tapahtumia löydät kotisivuiltamme www.lahdenseudunekonomit.fi tai sähköpostiisi tulleista jäsenkirjeistä. Mukavaa ja aurinkoista kesää kaikille!

OULUN EKONOMIT 13.–15.9. Kerran poltettujen kaupunkien lupiin eli KEPOon kuuluvien ekonomiyhdistysten yhteinen verkostoitumisviikonloppu järjestetään tänä vuonna Oulussa. Ohjelma tarkentuu ­kevään aikana. KEPOsta löydät lisätietoa nettisivuiltamme www.oulunekonomit.fi.

Sivuilla myös viimeisin tieto muista tapahtumistamme ja Syötteen paritalon mökkivarauskalenteri. Seuraa meitä nyt myös Facebookissa!

PIRKANMAAN EKONOMIT 18.6. Komediateatteri-vierailu ja Puhelinluettelo-näytelmä 20.7. EkonomiJazzit Porissa Ilmoittautumisohjeet www.pirkanmaanekonomit.fi.

Syksyn tapahtumista tiedotamme EkonomiEnergiaa-lehdessä ja uutiskirjeissämme.

Pirkanmaan Ekonomit toivottaa aurinkoista kesää!

POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT 10.7. Savonlinnan Oopperajuhlat (La Traviata) Elokuu: Golfkisat (Optimi ry) 29.8. Ekonomilounas 7.9. Rapujuhlat 7.9. Ekonomigolf, Nurmo 26.9. Ekonomilounas Yritysvierailu Mainostoimisto Fabrik Oy 28.9. Kylterirun hyväntekeväisyystapahtuma Tapahtumakalenteri löytyy myös Poken nettisivuilta: www.pohjoiskarjalanekonomit.fi.

PORIN SEUDUN EKONOMIT

Katso lisätietoja ja hakuohjeet SEFEn verkkopalvelusta www.sefe.fi/hallitukseen

20.7. Ekonomijazzit 4.8. Golfkisat Kalaforniassa

Lisäinfoa tapahtumista uutis­ kirjeissä ja jäsensivuilla www.porinseudunekonomit.fi.

Ilmoittautumiset osoitteeseen info@porinseudunekonomit.fi.

Hyvää kesää ja nähdään jatseilla!

[ Tapahtuu ]

RAUMAN EKONOMIT 20.7. Ekonomijazzit Porissa 6.8. Festivo Raumalla 15.9. Mikä markkinoinnissa on tärkeää? -koulutusristeily ­Turusta Lisätietoa tapahtumista jäsenkirjeissä ja kotisivulla osoitteessa www.raumanekonomit.fi.

RIIHIMÄEN–HYVINKÄÄN ­EKONOMIT 11.6. Golfiin tutustumista Hyvigolfin kentällä Katso ajankohtaisimmat tiedot yhdistyksen toiminnasta osoitteessa www.rihy.fi. Syksylle on suunnitteilla muun muassa yritysvierailu, enneagrammi-ilta sekä tietenkin järjestön pikkujoulut. Mukavaa kesää kaikille!

KUTSU EKONOMIJAZZEILLE

John Legend

Porin Seudun Ekonomeilla on ilo kutsua Ekonomit & avec jo ­perinteisille Ekonomijazzeille lauantaina 20.7. klo 12–14 ­Porin Yliopistokeskukseen, Pohjoisranta 11 A. Musiikin säestämänä nautimme cocktailbuffeen antimista ­viineineen ja tapaamme ekonomeja ­ympäri Suomen rennon ohjelman merkeissä. Tunnelmaa voi jatkaa vaikkapa Kirjurin­luoto Arenan tai jazzkadun konserteissa. Molemmat ­sijaitsevat Porin yliopistokeskuksen ­välittömässä ­läheisyydessä. Lisätietoja konserteista: www.porijazz.fi.

Ilmoittautumiset 30.6. mennessä osoitteeseen info@­ porinseudunekonomit.fi. Tilaisuuden hinta on 25 euroa/ henkilö. ­Maksun suoritus Porin Seudun Ekonomit ry:n tilille Nordea FI73 1115 3000 3954 95. Porin Seudun Ekonomeille & avec tilaisuus on maksuton.

Lisätiedot: Porin Seudun Ekonomien puheenjohtaja Saku ­Vähäsantanen p. 040 866 7670.

Tilaisuus järjestetään ­yhteistyössä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin ­yksikön kanssa.

Tervetuloa jazzailemaan ja viettämään aikaa yhdessä!

Porin Seudun Ekonomit ry:n johtokunta

5.9. klo 18–20 Triangle Motor Co., Orikedonkatu 12, Turku (bussilinjat 55, 56).

Hivelevätkö vanhat upeat klassikkoautot silmiäsi? Näe läheltä autokaunottaria ja tutustu hieman erilaiseen autoalan yritykseen. Koko perheen tapahtuma.

Mukaan mahtuu 30 henkilöä.

Kahvitarjoilu.

9.9. klo 18–19.30 Rivitanssia Ekonomien kanssa, Tanssistudio Centro, Pitkämäenkatu 6, 4.krs, Turku (bussilinjat 20, 422). Mahdollisesti syksyn hauskin ilta on

tiedossa, kun laitetaan bootsit (tai muut sopivat sisäkengät) jalkaan ja opetellaan rivitanssin saloja Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta tutun ammattitanssija Mikko Ahteen ohjauksessa.

Kurssi sopii sekä aloittelijoille että rivitanssia jo joskus kokeilleille. Avec-tilaisuus. Mukaan mahtuu 35 henkilöä. Hinta 8 € jäsenille ja 10 € avecille.

Maksut viitteellä 09098.

18.9. klo 18−19.30, Sairaala NEO, Joukahaisenkatu 6, Turku Vierailulla Sairaala NEO:on

Ekonomigolf Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Ekonomit järjestää lauantaina 7.9. valtakunnallisen ekonomien golfkilpailun Ruuhikosken golfkentällä. Kilpailu alkaa kokoontumisella klubitalolla klo 10.30. ­Samalla jaetaan kisainfoa. Kilpailu starttaa alkaen klo 11.00. Kisan jälkeen ruokaillaan klubiravintolassa, jaetaan palkintoja ja viihdytään Ruuhikosken klubilla.

Pääkilpailun pelimuotona on henkilökohtainen pistebogey omin tasoituksin. Lisäksi pelataan scratch, lähimmäksi lippua ja pisin draivi – kilpailut. Kilpailumaksu 30 e sisältäen green feen ja ruokailun.

Ilmoittauduthan mukaan maanantaihin 2.9. mennessä jäsen­ sivuilla www.sefe.fi. Lisätietoja: sähköpostitse epe@sefe.fi, p. 050 3363 463/Jorma Soukka. www.ruuhikoskigolf.fi

i/ sefe.f tumat

Pori Jazz

TURUN SEUDUN EKONOMIT TGIF – Ekonomi After Work Joka kuukauden (paitsi heinäkuu) ensimmäinen perjantai. Kesän tapahtumat 7.6., 2.8., 6.9. klo 16.30−19, tai sitten pidempään. Koordinaatit lähetetään sähköisellä uutiskirjeellä muutama päivä ennen tapahtumaa.

Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy kaikille ekonomeille ja ekonominmielisille.

20.7. Ekonomijazz Lähde mukaan yhteiskuljetuksella kokemaan Pori Jazzin tunnelma, nauttimaan jazz-cocktailbuffetista ja verkostoitumaan.

Mukaan mahtuu 50 henkilöä. Lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet sähköisessä uutiskirjeessä.

tapah

perehdytään yrityksen synty­ historiaan ja toimintaan. Avectilaisuus. Mukaan mahtuu 70 henkilöä. Tarjolla pientä iltapalaa viinin ja virvokkeiden kera.

VAASAN EKONOMIT – VASA EKONOMER 15.6. Vielä ehdit ilmoittautua mukaan Koko perheen kesäretkelle PowerParkiin. Ilmoittautumiset 9.6. mennessä. Bussi­ kuljetukset sekä Vaasasta että Kokkolasta.

KylteriOpen Lappeenrannassa KylteriOpen on SEFEn opiskelijajäsenille suunnattu golfkilpailu, joka rantautuu tänä vuonna Lappeenrantaan Enklaavi Ry:n järjestettäväksi. Kilpailu pidetään Viipurin Golfin upeissa järvimaisemissa, www.viipuringolf.fi.

Kilpailu käynnistyy 7.9. maittavalla aamiaisella ja alkupuheilla. Huikean kilpailun jälkeen lounastetaan, jaetaan palkintoja ja saunotaan klubitalolla.

Ilta jatkuu Lappeenrannan yössä.

Kilpailemaan on kutsuttu kyltereiden ja SEFEn edustuksen lisäksi myös muita yhteistyökumppaneita. Seuraa oman kylteriyhteisösi sähköpostilistaa ilmoittautumisia ja yöpaikkajärjestelyjä varten. Lisäinfoa tulee internetsivujen ja facebookin kautta myöhemmin.

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

53

[ TAPAHTUMA ] Teksti Anu Varpenius Asiantuntija, ammatillinen kehittyminen, SEFE

Muutosmatkalla Kouvolassa Vuonna 2013 SEFEn koko päivän koulutusten teemana ovat ­olleet ­muutoksessa johtamisen ja elämisen taidot.

Muutos ymmärretään tässä yhteydessä jatkuvana proses­ sina, jossa myös tavoite ja päämäärä voivat muuttua mat­ kan varrella, tarpeen mukaan.

Valmennus on toteutettu yhteistyössä Humap Oy:n kanssa ja kevään aikana on kierretty Tampereella, Seinä­ joella, Turussa ja Kouvolassa. Syksyllä on vuorossa vielä Oulu, Helsinki ja Kuopio.

Itse osallistuin toukokuussa Kouvolan valmennukseen.

Kyseessä oli hieman erilainen, hyvin osallistava valmen­ nuspäivä. Uskon henkilökohtaisesti siihen, että oppimista tapahtuu enemmän ja paremmin, kun pääsee myös itse miettimään asioita ja tekemään.

Humapin valmentajat Timo Ropponen ja Riitta Birck haastoivatkin meidät vuorovaikutukseen ja osaamisen jaka­ miseen. Ryhmän ­innostus oli suorastaan käsin kosketeltavaa.

Aamupäivän aikana kävimme läpi maailman ja työn muutosta sekä muutoksen paradigmoja ja Be the Change -mallia. Työn muuttuessa myös oman itsensä johtamisen taidoille on jatkuvasti kasvava tarve. Jokaisen on otettava

u Tutusttta! maksu

Järkeä rahankäyttöön. Mihin nyt pitäisi sijoittaa ja mihin ei?

Tuoreet uutiset teknologiasta, teollisuudesta ja taloudesta.

vastuu omasta itsestään ja työstään sekä kehitettävä henkilökohtainen itsensä johtamisen toimintatapa. Esi­ miehen on luotava tiimille sellaiset olosuhteet, joissa he voivat johtaa itseään.

Lisäksi työ haastaa ihmisiä jatkuvasti yhteistyöhön ja keskusteluun. Be the Change -mallin mukaiset muutok­ sen pääelementit ovat: sisältö, eli mikä muuttuu; proses­ si, eli keskustelujen sarja siitä, ­miten eri elementit kytke­ tään toisiinsa; ja yhdessä ajattelu, mikä tarkoittaa ohjat­ tua tutkimista ja ­keskustelua muutoksesta.

Iltapäivällä kävimme käsiksi muutoksen työkalupak­ kiin ja tarkastelimme sekä oman muutoksen tutkimisen työkaluja, työkaluja jokaisen yksilön kohtaamiseen muu­ toksessa, työkaluja ryhmän muutoksen fasilitointiin että työkaluja organisaation muutoksenhallintaan. Työkalujen tarkoitus on synnyttää keskusteluja: muutos elää keskus­ teluissa ja muutos on oppimista.

Muutos myös syntyy kytkemällä ihmiset sekä toisiinsa että yhteiseen haasteeseen. Osallisuus on se, joka saa asiat tapahtumaan. Muutos on matka ja matka opettaa matkaajaa!

Menestymisen eväitä kaikille organisaatiotasoille esimiestyön ensikertalaisista ylimpään johtoon.

Alan uutiset, trendit ja muutokset, kartoittaa ilmiöiden taustat sekä esittelee kampanjat ja tekijät.

MikroPC on lehti digitaalisen tekniikan harrastajille.

Tilaa osoitteesta https://jasenpalvelu.sefe.fi/kesalukemista

[ yhteystiedot ] SUOMEN EKONOMILIITTO – SEFE RY Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229 e-mail etunimi.sukunimi@sefe.fi www.sefe.fi JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSKAP Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar jasenrekisteri@sefe.fi Sari Ridanpää, Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – Studerandemedlemmar Carita Erkkilä

FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE rf Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229 e-mail förnamn.efternamn@sefe.fi www.sefe.fi VIESTINTÄ – INFORMATION

Yhteystietojen muutokset voit tehdä myös internetin kautta: www.sefe.fi > Jäsenpalvelu > Omat sivut. Kirjaudu jäsentietoihin ensimmäisen kerran ­jäsennumerollasi ja henkilötunnuksen loppuosalla ja sen jälkeen olemassa olevilla ­käyttäjätunnuksillasi.

Ekonomi-lehti – Tidningen Ekonomi Alma 360 Markkinointi – Marknadsföring Nina Enberg Viestintä – Information Marianne Falck-Hvilstafeldt, Heidi Haapalainen Viestintäjohtaja – Informationsdirektör Eeva Riittinen-Saarno

URA- JA KEHITYSPALVELUT – KARRIÄRRÅDGIVNING OCH -UTVECKLING*

MUUT PALVELUT – ÖVRIGA TJÄNSTER

Palkkatieto – Lönerådgivning 0201 299 206 palkkaneuvonta@sefe.fi Urapalvelut – Karriärtjänster 020 693 255 ura@sefe.fi Arja Parpala, Birgit Lindholm, Nina Juhava Ekonomirekrytointi – Ekonomrekrytering Sirja Kulmala-Portman, Taija Kääriäinen Ammatillinen kehittyminen – Kompetensutveckling Hannele Heikinheimo, Birgit Lindholm, Anu Varpenius Työskentely ulkomailla – Arbete utomlands Arja Vuorela Yksikön assistentti – Enhetens assistent Päivi Kutvonen Kehitysjohtaja – Utvecklingsdirektör Anja Uljas

Julkaisutilaukset – Beställning av publikationer Krista Salo Järjestötoiminta – Organisationsverksamhet Satu Taivainen

LAKIYKSIKKÖ – JURISTENHET*

Ekonomiyhdistykset – Ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, ­Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, ­Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, ­Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, ­Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, ­Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, ­Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, ­Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen–Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit – Expatriatekonomerna ry

020 693 200 0201 299 246

Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister klo 8.30–13.00 Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205 Petteri Kivelä, Emilia Reinikainen, Riku Salokannel, Timo Voutilainen, Lasse Johansson, Johanna Hämäläinen Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning Jan Degerlund Yrityksen perustamisneuvonta – Startrådgivning för företagare Riku Salokannel, klo 8.30–13.00 Ulkomailla työskentelyn lakiasiat – Juridiska ärenden gällande ­utlandsarbete klo 8.30–13.00 Lasse Johansson, Emilia Reinikainen Työttömyysturvaneuvonta – Rådgivning i arbetslöshetsfrågor Susanna Rintala, klo 8.30–13.00 Lakiyksikön johtaja – Juridiska enhetens direktör Jan Degerlund Työttömyyspäivärahat – Dagpenning vid arbetslöshet IAET Puhelinpalvelu, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600 IAET Jäsenasiat, ma–to klo 13–15 (09) 4763 7610 www.iaet.fi IAET-kassan asiakaspalvelupisteen (osoite Ratavartijankatu 2 B) aukiolo­ajat ma ja ke klo 10–15 sekä pe klo 10–13 (ti ja to suljettu). * Palveluille on myös sähköinen ajanvarauskalenteri > www.sefe.fi

EDUNVALVONTA – INTRESSEBEVAKNING Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka – Arbetsmarknads- och samhälls­politik Kosti Hyyppä, Antti Leino, Riikka Mykkänen, Riikka Sipilä, Tuomas Viskari Koulutuspolitiikka – Utbildningspolitik Minna Nieminen, Eeva Salmenpohja Opiskelijatoiminta – Studerandeverksamhet Katri Haakana, Sini Jokinen, Tanja Hankia (perhevapaalla – föräldra­ledighet) Yksikön assistentti – Enhetens assistent Salla Grönholm Edunvalvontajohtaja – Intressebevakningsdirektör Lotta Savinko

JÄSENYHDISTYKSET – MEDLEMSFÖRENINGAR

Tapahtumakoordinaattori – Evenemangkordinator Erica Andersson Tutkimukset – Utredningar Juha Oksanen

HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMI Asiakashallinta – Kundförvaltning Tuija Mäkinen Talous – Ekonomi Leena Lillomäki, Suvi Viinikainen Hallintojohtaja – Förvaltningsdirektör Kirsi Hurme Toiminnanjohtajan sihteeri – Verksamhetsledarens sekreterare Teija Happonen Toiminnanjohtaja – Verksamhetsledare Aija Bärlund Informaatikko – Informatiker Ville Tolvanen, Ulla Niemelä (perhevapaalla – föräldraled.)

Opiskelijayhteisöt – Studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu Helsingin kauppatieteiden ­ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans ­Studentkår, Helsingfors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – Mer information: www.sefe.fi > SEFEstä > SEFE-yhteisö www.sefe.fi > Om SEFE > SEFE-samfund

KYLTERIYHDYSHENKILÖT – SEFES KONTAKTPERSONER Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö ­avustaa, kun ­haluat tietää SEFEn opiskelijapalveluista.

Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@sefe.fi.

Hanken: Päivi Hutukka Aalto: Lauri Kaipainen JY: Tuomo Tanttu LUT: Maria Salmela OY/LY: Jouni Nykyri ISY: Jenna Toivanen TaY: Vilma Järvinen VY ja Hanken Vasa Campus: Viktor Hollsten TSE: Veera Iliev ÅA: Marina Stenbäck

Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min.

0206- ja 0209-alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min.

E ko n o m i 3 / 2 0 1 3

55