Ekonomi 2/2013

Page 1

2

E ko n o m i e n a m m at t i l e h t i

Kestävä ­johtajuus

Vaatii pitkää ­pinnaa, mutta tuo kilpailuetua

Herrakerho vai työrukkanen? Mitä tekee SEFEn hallitus

Uteliaisuus vei ­uralla eteenpäin Persona Grata -­esittelyssä Sanoma Entertainmentin ­toimitusjohtaja Anu Nissinen

Huhtikuu 2013 Maailmalla

Janos Rautonen halusi töihin ­lämpimään Tiesitkö

Kuinka suuri osa vaihtaa tehtävää perhevapaan jälkeen


LATAA KAUPPALEHTI NYT WINDOWS-PUHELIMEESI

LATAA MAKSUTTA

Nyt voit seurata Kauppalehteä myös esim. Nokia Lumia -puhelimilla lataamalla Windows Phone -sovelluksen. Luettavissa ovat mm. • päivän Kauppalehti kätevästi selailtavana digilehtenä • verkkopalvelun uutiset • tärkeimmät pörssitiedot

LATAA JA TUTUSTU MAKSUTTA Tutustu Kauppalehteen lataamalla sovellus Windows Marketplace -sovelluskaupasta. Kokeile ilman tilausta toukokuun 2013 alkuun saakka. Tutustumisjakson jälkeen varmistat rajattoman lukuoikeuden jatkossakin tekemällä Kauppalehti VIP-tilauksen tai Digitilauksen osoitteesta www.kauppalehti.fi/asiakaspalvelu.


[ Sisältö ] Huhtikuu / April 2013 E ko n o m i e n a m m at t i l eh t i

2

E ko n o m e r n a s fa c k t i d n i n g

24

Haluttu Singapore

Vaikka Singapore onkin ­aasialaisittain länsimaalainen maa, työkulttuurissa näkyvät aasialaiset arvot, kertoo ­Janos Rautonen.

14

Johda tulevaisuutta

Kilpailijoitaan eettisesti etevämpi yritys menestyy. Kestävä ­johtajuus on joka toimintoon ­ulottuvaa hyvää liikkeenjohtoa.

28

Kahden vuoden pesti

Syksyllä on taas vaalien aika, ­mutta mitä SEFEn toimielimet ­oikein tekevät? Toimielinten ­esittelysarjan aloittaa hallitus.

38

Lomautus

Mitä lomautus tarkoittaa, keneen se voidaan kohdistaa ja mitä eri vaiheissa tapahtuu? Saako ­lomautettu tehdä muuta työtä? E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

3


[ Sisältö ]

[ Pääkirjoitus ]

Business coach Månna Godenhjelm kutsuu työtään ajatteluttamiseksi ja ­itseään rinnalla kulkijaksi.................. 12

Budkavlen

Kontaktpersonen mellan ekonomi­ studerande och Finlands Ekonom­ förbund har ett lärorikt arbete........22

Tiesitkö................................................ 27 Persona Grata Anu Nissinen on työskennellyt kansain­välisten brändien parissa ­uransa alusta lähtien.........................32

Maineteko

Kauppatieteiden opiskelijat kehittävät kannattavaa jätehuoltoa tansanialai­ seen slummiin......................................35

Kylterit…...............................................36 Chaker Foreign workers are often more ­creative than locals. If you want to get lucky, work with a mamu!.... 41

Marginaali......................................... 42 Tapahtuu............................................... 44 Tapahtuma........................................... 46

Tehdään parempi Suomi Aloitin Ekonomiliiton toiminnanjohtajana 1.4.2011. Ennen ­ensimmäistä työpäivääni haastattelin johtoryhmän jäsenet, osallistuin henkilökunnan työhyvinvointikyselyn purkutilai­ suuteen ja vietin liiton hallituksen kanssa pitkän viikonlopun briefauksen ja tavoiteasetannan merkeissä. Edellä mainituissa kohtaamisissa kirkastui, että SEFEn arvot pitää päivittää, ja ­että yhteiskuntavastuullisuus on kiistattomasti yksi uusi arvo SEFElle. Keväällä 2012 AKT:n työpaikkakiusaamistapaus ja lukuisat uutisoinnit epäeettisistä toimista yrityselämän puolella kirkas­ tivat minulle, että nyt on pakko tehdä jotain. Nykymeno tässä taloudellisessa tilanteessa vie meidät entistä huonompaan suuntaan. Pitää saada aikaan terveempää ja tuottavampaa työ­ elämää. Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen on SEFEssä vah­ vasti esillä, koska jäsenistä noin puolet toimii johtajina ja esi­ miehinä. Jos et itse ole esimies tai johtaja, sinulla on sellainen – tai ainakin puolisollasi, lapsellasi tai ystävälläsi on. Johta­ minen vaikuttaa meidän kaikkien elämänlaatuun. Siksi SEFE haluaa edistää kestävää johtajuutta työelämässä. Vaikutamme johtamiseen ja esimiesosaamiseen myös kauppa­tieteellisen yliopistokoulutuksen sisällön kautta. Jäsen­ ten ja koko yhteiskunnan etujen mukaista on, että yritykset voivat hyvin ja mahdollisimman moni suomalainen työpaikka pysyy. Ekonomit voivat halutessaan saada merkittäviä muutok­ sia aikaan. Yhteiskunnassa, yrityksissä ja yksilöissä on tilaus kestävälle johtajuudelle. Yhteiskuntavastuullisuus on nouseva arvo. Vastuullisuus ­pitää sisällään sosiaalisen ja taloudellisen ulottuvuuden, ­luonnon ja ekosysteemin suojelemisen sekä kulttuurisen ­ulottuvuuden – erilaisuuden arvostamisen. Ekonomi-lehden pääjuttu ­käsittelee kestävää johtajuutta. SEFE tarjoaa jäsenistölleen ensi syksystä lähtien kestävän ­johtajuuden koulutusta, josta on tullut minulle sydämen asia. Olen ylpeä, että voimme antaa ekono­ meille eväitä kehittyä paremmiksi johtajiksi yksilö kerrallaan. Samalla me muutamme Suomea parempaan suuntaan. Aija Bärlund

Toiminnanjohtaja, SEFE

Yhteystiedot..........................................47

Miika Kainu

Uutissaldo............................................ 5 3 x uusi työ........................................ 10 Ura

Päätoimittaja / Chefredaktör Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@sefe.fi, p. 0201 299 254 Asiakkuuspäällikkö / Kundchef Diana ­Törnroos, diana.tornroos@alma360.fi Tuottaja / Producent Anne Penttilä, ­ anne.penttila@alma360.fi Toimitussihteeri / Redaktions­sekreterare Marina Ahlberg, marina.ahlberg@alma360.fi Ulkoasu / Layout Andreas Johanson, Mika Soikkeli (AD) Toimitusneuvosto / Redaktionskommittén Eeva Riittinen-Saarno, Aija Bärlund, Riikka Mykkänen, Satu Taivainen SEFEstä sekä Alma 360

Julkaisija / Utgivare Sefe ry – Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.sefe.fi Kustantaja / Redaktion Alma 360, PL 502, 00101 Helsinki www.alma360.fi www.ekonomilehti.fi

4

E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Alma 360, myyntipäällikkö Kari Salko, kari.salko@alma360.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer SEFE, Heidi Haapalainen, heidi.haapalainen@sefe.fi Osoitteenmuutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@sefe.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset / Prenumerationer (ei-jäsenet) Alma 360, ekonomi@alma360.fi, myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset Hinta / Pris 65 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Miika Kainu Paperi / Papper kannet ­MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 6.6.2013, jäsenyhdistysten tiedotteet 26.4.2013 mennessä SEFEen: heidi.haapalainen@sefe.fi. Nästa Ekonomi utkommer 6.6.2013, meddeland­en från medlemsföreningarna senast 26.4.2013 till SEFE: heidi.haapalainen@ sefe.fi. Ekonomi ei vastaa tilaamatta lähetettyjen k ­ irjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä ­palauttamisesta.

441 619 Painotuote

PEFC/02-31-151


Kirjaudu jäsenpalveluun Sefe.fi-jäsenpalvelu on uudistunut teknisesti ja kirjautuminen palveluun on muuttunut. Ensimmäisellä kerralla palveluun kirjaudutaan jäsen­ numerolla ja henkilötunnuksen loppuosalla (neljä viimeistä merkkiä, joista mahdollinen kirjain isolla kirjaimella). Jos luot palveluun omat ­tunnuksesi, pääset jatkossa kirjautumaan vain niillä.

kuvat: Jan Strandström

Avajaisissa puhunut Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri luottaa tilojen tarjoavan a ­ lustan yhdessä luomiselle, vuoro­vaikutukselle ja ideoiden jakamiselle.

Uusille ideoille treffipaikka Otaniemeen Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksen uudisrakennus, Open Innovation House tarjoaa tilat avoimelle innovoinnille ja yhdessä luomiselle. Uusi kohtaamispaikka avasi ovensa maaliskuussa. Rakennuksessa on runsaasti yhteiskäytössä olevia tiloja ja eri toimijoiden yhteisiä aktiviteetteja. Tilat tukevat liikkuvaa työskentelyä. ”Open Innovation House ilmentää erinomaisesti Aalto-yliopiston ideaa. Olen vakuuttunut, että sen avoin toimintakulttuuri tuottaa Suomelle kilpailu­ kykyä ja maailmanluokan osaamista”, toteaa Aaltoyliopiston rehtori Tuula Teeri. Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n omistamassa ­rakennuksessa toimivat Nokia Research Center, Wärtsilä Innovation Node, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteinen HIIT-tutkimuskeskus, Aalto Science Institute, Nokian, Microsoftin ja ­Aalto-yliopiston yhteinen AppCampus-mobiili­ kehitysohjelma sekä startup-yrityksiä. Talossa ­työskentelee myös Euroopan innovaatio- ja

teknologia­instituutin yhteisö EIT ICT Labs. ”Open Innovation ­House tarjoaa Nokia ­Research Centerille oivan paikan verkostoitua ja olla mukana kehittämässä ­tämän päivän ideoita tulevaisuuden innovaatioiksi”, sanoo Nokia Research ­Centerin ­johtaja Hannu Kauppinen. Myös Wärtsilän tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta vastaava johtaja Ilari Kallio odottaa yhteis­ työltä paljon. ”Tuomalla Wärtsilän ammattilaisia, opiskelijoita ja tutkijoita samaan tilaan tehostamme innovaatiotoimintaamme sekä rohkaisemme luovaan ajatteluun.”

Open Innovation House luo ilmapiiriä yhteisiin tapaamisiin ja vapaaseen kanssakäymiseen. Talossa on tilaa runsaat 11 000 neliötä.

E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

5


[ Uutissaldo ] Tiede ja bisnes kohtaavat Tiede ja bisnes kohtaavat Turun LOGOMOSSA 21.–22.5. aivan uudella tavalla. ­Buscinessence on kansainvälinen foorumi, joka tuo yhteen kiinnostavimmat ihmiset ja parhaat käytännöt tieteen ja liiketoiminnan rajapinnoilta. Liikkeenjohdolle ja yrityspäättäjille Buscinessence avaa uusia ovia akateemiseen ajattelutapaan ja luovuuteen, ­tieteellisiin menetelmiin ja tutkittuun tietoon. ­Tiedemaailman edustajille Buscinessence tarjoaa näkymiä päätöksentekoon yritysmaailmassa.

iStockphoto

50  %

Talousjohtajat varovaisen optimistisia Gutta Oy:n Talousjohtajabarometrissa yli 50 % vastaajista näkee maailman talouden kääntyneen nousuun ja alle 10 % näkee suunnan olevan alaspäin. Viime syksynä vastaavat luvut olivat alle 30 % ja yli 40 %. Oman yrityksensä suhteen talousjohtajat ovat edelleen erittäin ­varovaisia.

55  %

yritykset eivät ehdi valmiiksi SEPAan PwC:n selvityksen mukaan 55 % eurooppalaisista yrityksistä ei tule olemaan SEPA-valmiudessa Euroopan yhtenäisen maksu­ järjestelmän astuessa voimaan helmikuussa 2014. Suomalaiset yritykset ovat pääosin jo tehneet järjestelmämuutokset, mutta vielä on varauduttava kotimaisen suoraveloituksen poistumiseen 31.1.2014.

80  %

Luovuudella on kysyntää Adoben tuoreen Luovuus koulutuksessa -tutkimuksen mukaan yli 80 % rekrytointiammattilaisista pitää luovuutta tärkeänä tai erittäin tärkeänä työnhakijan ominaisuutena. Kuitenkin vain 4 % kokee, että työnhakijoiden enemmistöllä on merkittäviä luovia taitoja.

6

E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

Keskuskauppakamari siirtyi pilveen Keskuskauppakamari on käyttänyt ­muutaman kuukauden Microsoft Office 365 -pilvipalvelua. Toimitusjohtaja Mika Heikkilän mukaan se täyttänyt odotukset: ”Käyttöönotto on ollut helppoa ja edullista ja tarpeemme ovat täyttyneet. Halusimme ­erityisesti lisätä etäkokouksia, ottaa käyttöön videopuhelut ja pikaviestit. Meillä on edelleen muutama oma tiedostopalvelin, mutta tulemme luopumaan niistä vähitellen. Palvelun tieto­turva on hyvällä tasolla.” 19 kauppakamarin muodostamalla

verkosto­-organisaatiolla riittää kokoustamista. ­Toistaiseksi suurimmassa järjestetyssä videokokouksessa oli 20 osallistujaa, jokainen eri paikassa. ”On suuri helpotus, ettei tunnin kokouksen takia tarvitse lentää esimerkiksi Rovaniemelle.” Heikkilän mukaan vanhoista työtavoista poisoppiminen on yksi haaste. Sovitaan että esimerkiksi tiedostot tallennetaan tiettyyn ­paikkaan, jossa niitä voidaan myös muokata yhtäaikaisesti eri osoitteista, sen sijaan että ­lähetettäisi sähköposteja.

Valtaosa haluaa etätyötä 89 % opiskelijoista ja 93 % työn­ tekijöistä toivoo, että työnantaja tukisi etätyötä. Tämä käy ilmi Dialogi 2012 -kyselystä. Tällä hetkellä kuitenkin vain noin 14 % työ­ voimasta työskentelee Työterveyslaitoksen mukaan säännöllisesti etänä, vaikka liikkuvat työvälineet mahdollistavat joustavan työnteon. Kysely osoittaa, että nykyiset työnteon mallit kaipaisivat ravistelua. Myös työnantaja hyötyy, jos työntekijä saa vapauden päättää työnteon tavoistaan itse.

”Liikkuvan työn mahdollisuudet tuovat sitoutuneempia työntekijöitä, parempaa tulosta ja tehokkaampaa työtä. Keskimäärin 80 % vastaajista totesi saavansa enemmän aikaan, kun he voivat itse työtehtävien perusteella valita työnteon paikan”, Dialogi-hankkeesta vastaava Joonas Pikkarainen viestintätoimisto Ellun Kanoista sanoo. Dialogi 2012 -kyselyyn vastasi 501 Aaltoyliopiston opiskelijaa eri tieteenaloilta ja 1  921 työntekijää kuudesta yrityksestä.


[ Uutissaldo ] Äidit töihin Mamwork (www.mamwork.fi) on pääkaupunkiseudulla toimiva palveluyritys, joka välittää eri alojen asiantuntijoita pienten yritysten lyhytkestoisiin projekteihin. Mamworkin asiantuntijaverkostossa on työelämässä kokeneita, korkeakoulutettuja, hoitovapaalla olevia eri alojen osaajia, jotka ovat erittäin motivoituneita tekemään töitä ­yhdestä–kahteen päivää viikossa projektin keston ajan.

Kuntasektori ei kiinnosta nuoria tarpeeksi Jytyläiset luottamusmiehet on pyydetty mukaan Vastuullinen kesäduuni -kampanjaan, jota koordinoi Suomen lasten ja nuorten säätiö yhteistyössä yritysten kanssa. Tavoitteena on tarjota nuorille enemmän ja laadukkaampia kesätyö­ paikkoja.

Samuel Tuovinen

Työpaikan vakaus on yksi kuntatyön valttikorteista. Houkutellakseen nuoria kunta-alan on kuitenkin osattava uudistua, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki sanoo. Suomen Kuntaliiton, KT Kuntatyönantajien ja Kevan tuoreen tutkimuksen mukaan 54 % nuorista haluaa töihin yksityiselle sektorille ja vain 9 % kuntasektorille. Ainoastaan 18 % mielestä kunta-ala on tehokas ja kunta-alalla johtaminen on hyvää. Vain 22 % mielestä kunta-alalla on hyvä työ­ilmapiiri. Nuorten kesätyökokemukset ovat usein ratkaisevia. Pihlajamäki muistuttaa, että kuntien on toteutettava vastuutaan myös vuoden alussa voimaan astuneessa nuorisotakuussa. ”On äärimmäisen tärkeää, että töitä on paitsi tarjolla, myös työsuhteen ehdot ovat lailliset ja oikeudenmukaiset. Työ­ ehtosopimuksen noudattaminen on ­itseisarvo työnantajasta riippumatta.”

Thinkstock

”Omillaan pärjääminen” jarruttaa jakamistaloutta Yhteiskäyttöä, lainaamista ja ­palveluksien vaihtamista helpottavien verkkopalveluiden menestystä jarruttaa tutkimuksen mukaan pelko kiitollisuudenvelkaan jäämisestä ja haluttomuus pyytää apua. Huoli ”vapaamatkustajien” epäreiluuden kohteeksi joutumisesta ei korostunut vaihtotoimintaan osallistuvien ajattelussa. Tietotekniikan tutkimuslaitos HIITin tutkijat Airi Lampinen ja Vilma Lehtinen tutkivat yhdessä Coye Cheshiren (Kalifornian yliopisto) ja Emmi Suhosen (Aaltoyliopisto) kanssa vaihtopalvelu Share­ tribessa (sharetribe.com) vaihtotoimintaan osallistuneiden näkemyksiä.

Nimityksiä Akavan opiskelijoiden valtuuskunta valitsi puheenjohtajakseen Jouni Markkasen kaudeksi 2013–2014. ”Loistavaa päästä luotsaamaan tätä monipuolista ja osaavaa porukkaa. Tehtävämme on tuoda opiskelijoiden näkemys esiin Akavan toiminnassa. Haluamme olla mukana etsimässä eteenpäin katsovia ratkaisuja Suomea koskeviin haasteisiin”, Markkanen sanoo. Markkasen mielestä joustavaa työelämää rakennettaessa on kuunneltava nuoriakin. ”Nuoret haluavat osallistua hyvinvointiyhteiskunnan puolustamiseen. Tavoitteenamme on muun muassa 75 % työllisyysaste, johon on pyrittävä esimerkiksi poistamalla kannustinloukut”, Markkanen linjaa.

kuva: Niko Koivuniemi

Ekonomigolf ja KylteriOpen Ekonomit ja kylterit ratkaisevat omat golfmestaruutensa lauan­ taina 7.9. Ekonomigolf pelataan Ruuhikosken golfkentällä ­Nurmossa, Seinäjoen liepeillä. Kilpailun järjestelyistä vastaa EteläPohjanmaan Ekonomit ry. KylteriOpen pelataan Lappeenrannassa ja kilpailun järjestelyistä vastaa Enklaavi ry. Tervetuloa mukaan, golfari! Merkitsethän kilpailupäivän kalenteriisi jo nyt.

Lappeenrannan ­teknillinen yliopisto (Lappeenranta University of Technology, LUT) on valinnut Anssi Vanjoen ­Professor of practice -tehtävään 1.8.2013 ­alkaen. Vanjoen tehtävä ­sijoittuu LUT:n kauppa­ tieteelliseen tiedekuntaan, tutkimustiedon soveltamisen ja opetuksen pariin. Vanjoki toimii koko yliopiston akateemikkojen kumppanina. Hän luennoi, kehittää koulutusohjelmia yritysmaailman näkökulmasta sekä sparraa yliopistojen keksijöitä kaupallistamisessa. Suomen Ekonomiliitto SEFEn Urapalvelutyksikössä on 1.3.2013 aloittanut asiantuntijana KTM, HuK Nina Juhava. Hänen pääasiallinen työ­tehtävänsä on auttaa SEFEn jäseniä erilaisissa urakäänteissä. Juhava siirtyy SEFEn palvelukseen HRM Partners Oy:stä, jossa hän on työskennellyt pitkään valmentajana.

E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

7


[ uutissaldo ] oikaisu ekonomin edellisen numeron uutiseen Oman auton käytöstä maksettava veroton kilometrikorvaus säilyy vielä tänä vuonna 45 sentissä. Verohallitus vahvisti kilometri­kor­vauksen, jossa on 5 % leikkuri Valtion työmarkkina­ laitoksen tälle vuodelle korottamaan 47 sentin enimmäismäärään. Ellei enimmäismäärää olisi nostettu, korvaus olisi leikkautunut 43 senttiin.

Volvo

Uusi jäsenpalvelu Suomen Ekonomiliitto SEFE tarjoaa jäsenilleen uutta kanavaa ­työmarkkinoille sekä oman osaamisen tunnistamiseen ja kehittämiseen. Verkkopohjaisen itsearvointikyselyn täyttämällä jäsen saa tietoa omasta kykyrakenteestaan ja hän voi aktivoitua SEFE Talent Bankin työnhakijana. Palvelu on SEFEn jäsenten käytössä toukokuusta 2013 alkaen jäsenhintaan.

tulevaisuuden ­johtajille Suomen Nuorkauppa­kamarit on käynnistänyt kestävän johtamisen koulutusohjelman yhdessä Lahden Ekonomien kanssa. ­Koulutusohjelmaan kuuluu viisi osiota: 1. Itsensä kehittäminen: oman toiminnan tunnistaminen ja kommunikaatiotaidot. 2. Muiden johtaminen: kuunteleminen, läsnäolo, motivointi ja valmentava johtaminen. 3. Yhteiskuntavastuu: kuinka toimitaan vastuullisesti, ei pelkästään lain mukaan? 4. Menestyksen johtaminen ja ­taloudelliset mittarit: kuinka mitataan oikeita asioita eli niitä, jotka johtavat taloudellisiin tavoitteisiin? 5. Tulevaisuuden johtaminen

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vuosikurssitapaamisia 13.5. klo 13 Vuonna 1956 aloittaneiden lounas Proffassa 15.5. klo 12 Vuonna 1953 valmistuneiden lounas Suomalaisella Klubilla Tiedustelut: Antti Helenius, p. 050 1997 15.5. klo 13 Vuonna 1955 aloittaneiden lounas Proffassa 23.5. klo 14 Vuonna 1952 valmistuneiden lounas (Ravintola Mamma Rosa) 6.9. aloitus klo 17 Vuonna 1973 aloittaneiden 40-vuotiskurssi­ juhla Kauppakorkeakoululla 18.9. Vuonna 1960 aloittaneiden kurssijuhla (vsk -63) Proffassa Tiedustelut: Matti-Jussi Torppi, p. 050 180 688, Topi Tuomikoski, p. 040 533 7482 7.10. klo 14 Vuonna 1956 valmistuneiden lounas Ravintola Elite Tiedustelut: Pirkko Hiillos, p. 040 530 7491 Aalto-yliopiston kauppa­ korkeakoulu, Seija Sipilä, p. 050 306 2877, seija.sipila@aalto.fi, alumni-biz@aalto.fi

8

E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

Turvatekniikkaa yritysautoihin Vastuullinen toiminta liikenteessä on yrityksille turvallisuus-, ympäristö- ja imagokysymys. Ajoneuvojen turvallisuusja seurantalaitteisiin erikoistuneen Piirla Oy:n toimitusjohtaja Harri Salmi toivoo, että uudenlaista tekniikkaa käytettäisiin nykyistä enemmän. Turvallisuutta edistäviä teknisiä ratkaisuja ovat muun muassa kaistavahti,

törmäysvaroitin ja aktiivinen vakio­ nopeussäädin. Uusimmissa automalleissa turvallisuustekniikka kuuluu usein vakiovarusteluun, mutta myös jälkiasennus onnistuu. Useat vakuutusyhtiöt tulevat vastaan ­vakuutusmaksuissa silloin, kun ajo­ neuvoon on asennettu turvallisuutta ­edistävää tekniikkaa.

Elämäntaitoja kolmanteen ikään Kuinka eläkkeelle jääneet ovat ­kokeneet muutoksen? Mitä heille oli tapahtunut? Näitä kyseli psykologi Hilkka Niemelä itse eläkeikää lähestyessään. Pian hän alkoi kirjata omia tuntojaan ja ­tapaamiensa eläkeläisten kertomuksia, joista syntyi Pieni eläkekirja. Eläkkeelle työstä, ei elämästä. Osoittautui, että työelämän vaikea tilinpäätös tai ­lähestyvän vanhuuden pakeneminen voivat toisinaan estää täysipainoisen eläkevuosista nauttimisen. Niemelä on koonnut omia ja muiden kokemuksia eläkkeelle valmistautumisesta, uuden identiteetin ja ­elämänsisällön hakemisesta työminän tilalle ja vanhuuteen varautumisesta. Pieni eläkekirja on kanssakulkijan lämmintä puhetta niille, jotka ovat eläkeportin jommallakummalla puolella. Kirja auttaa myös eläkkeelle lähtijän työtovereita ja ­esimiehiä ymmärtämään eläkkeelle jäävän herkkää ­elämäntilannetta.


[ Uutissaldo ] Sefen blogi Nyt paremmin ­luettavissa tabletista tai kännykästä. sefe.fi

Joskus keskustelussa käy ilmi, että henkilö on työssään tai vapaa-ajallaan osallistunut mentorointiin aktorina tai mentorina, mutta asiasta ei ole mitään mainintaa CV:ssä! Arja Parpala, asiantuntija, Urapalvelut. SEFEn blogi 21. 3. 2013

Sefe kehittää ja kouluttaa

Kehity, virkisty, verkostoidu! SEFE järjestää vuosittain ammatillisen kehittymisen tapahtumia eri puolilla Suomea. Koko päivän teemakoulutus – ajankohtainen, kaikkia kiinnostava aihe. Puolen päivän tietoiskut – tiiviissä paketissa eväitä omaan kehittymiseen. Webinaarit – kaikkien saatavilla, ajasta ja paikasta riippumatta. Asiantuntijoina kaikissa oman alansa parhaat osaajat. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: www.sefe.fi/koulutukset

KOKO PÄIVÄN ­TEEMAKOULUTUS 2013 Be the Change – Muutoksessa johta­ misen ja elämisen taito 24.4. Turku 14.5. Kouvola 17.9. Oulu 28.10. Helsinki 6.11. Kuopio SEFE järjestää muutosta ja muutoksessa johta­ mista ja elämistä ­uudesta näkökulmasta tarkastele­ van valmennuksen. Opim­ me ymmärtämään orga­ nisaation, ryhmän ja yksi­ lön dynamiikkaa jatkuvas­ sa muutoksessa. ­Lisäksi kehitämme mallin, jonka pohjalta ­kukin voi kehittää oman organisaationsa muutosprosessia. Valmentajina Annika Ranta, Timo Ropponen ja Vesa Purokuru, Humap

PUOLEN PÄIVÄN ­TIETOISKUT KEVÄT 2013 Talouden tunnusluvut tutuksi 25.4. Rovaniemi SEFE järjestää käytän­ nönläheisen talouskoulu­ tuksen, joka sopii kaikille. Jokaisen vastuullisessa tehtävässä toimivan on syytä ymmärtää yrityk­ sen talouden kokonai­ suutta. Koulutuksessa keskitytään nimenomaan asioiden ymmärtämi­ seen, ei niinkään mekaa­ niseen tunnuslukujen tms. laskemiseen. Asiois­ ta puhutaan selvällä suo­ men kielellä ja hyvin käy­ tännönläheisesti. Taso­ vaatimuksia ei ole. Tervetuloa mukaan ­innostumaan! Kouluttajana Ilari ­Salmi, Present K&S Oy

Ota puheeksi 28.5. Pori Ota puheeksi valmentaa työelämän haastaviin ti­ lanteisiin. Valmennuksen tavoitteena on madaltaa puuttumisen kynnystä ja lisätä kyvykkyyttä ja tai­ toja ottaa vaikeita asioita puheeksi. Ete­nemme keskustel­ len sekä käytännön esi­ merkin kautta. Valmen­ nus antaa valmiuksia kuunnella, kysyä ja kan­ nustaa, se on vuoro­ vaikutteinen ja toiminnal­

linen sekä sisältää käy­ tännön harjoittelua. Valmentajana Pirta Aaltonen, HRM Partners Lisämyynnillä ­huipputuloksiin 4.6. Helsinki Yrityksen tai organisaa­ tion jokainen työntekijä on myös oman organi­ saationsa käyntikortti ja myyjä. Erilaisia asiakas­ kohtaamisia tapahtuu työtehtävästä tai ase­ masta riippumatta. Val­ mennuspäivän tavoite on ­virittää asiakaskohtaami­ set uudelle tasolle ja saa­ da työntekijän osaami­ nen ja taidot organisaati­ on käyttöön ja hyödyksi. Valmentajana Jukka Rantala, Balentor Oy EkonomiEsimies ­kehittyy – Ledarskap för Ekonomen Kokonaisuus, joka vie uralla eteenpäin – Utbildning som för dig framåt i din karriär

1. Lähikoulutus (28 h) ­Itsetuntemuksen kautta muutokseen. Hinta 400 €/200 €, ilman yöpymistä. Helsinki: 4.–5.10. ja 25.–26.10., Vierumäki: 19.–20.9. ja 10.–11.10. 2. Ryhmäcoaching (9 x 2,5 h) Yhteisdynamii­ kalla uuteen kasvuun. Hinta 500 €/250 €. Helsinki 3.9. alkaen, Tampere ja Pori–Rauma syksyllä 2013. 3. Gruppcoaching (9 x 2,5 h) Dynamisk samverkan ger nya lös­ ningar. Pris 500 €/250 €. Helsingfors hösten 2013. 4. Webinaarit: 16.5. Mitä esimiehen pi­ tää tietää YT-tilanteessa ja 12.9. Työsuhteen ehtojen olennainen muuttaminen – milloin ja miksi? Lisätietoa: www.sefe.fi/ ekonomiesimies Ilmoittautuminen: www.sefe.fi/tapahtumat

Vasemmalta: Annika Ranta, Timo Ropponen, Vesa Purokuru, Ilari Salmi, Pirta Aaltonen, Jukka Rantala

Haluaisitkoeluviedä työkaverisi tai perheesi purjehtimaan? un ja hyöystäväsi, d

lv ynn purjehdus suosittelemalla Jäsenedut.fi -palvelua. Nyt Sinulladuonpamahdollisuus voittaa äe u tus a j r Palkintona on 1400 euron arvoinen SailWellin järjestämä purjehdus Helsingin edustalla 1-12 hengelle. i! Ki Saat koko aluksen käyttöösi 4 tunnin ajaksi (ei sisällä tarjoilua). Palkinnon voi käyttää myös osamaksuna muuhun purjehdustapahtumaan. Arvonta suoritetaan 10.5.2013, toimi näin: 1. Suosittele Jäsenedut.fi palvelua akavalaiselle ystävälle, tuttavalle tai kollegalle. Pyydä häntä rekisteröitymään www.jäsenedut.fi palveluun Poimintoja 2. Jäsenetujen Muita uusimpia jäsenetuja: kevään hemmottelutarjouksista: 3. Rekisteröitymisen lopussa kysytään Mistä löysit? Pyydä häntä kirjoittamaan siihen Härmän Kylpylä: Fashionstoren nimesi ja sähköpostiosoitteesi niin olet mukana arvonnassa. kylpyläpaketti 55 €/hlö/vrk verkkokaupasta –10 %

Ikaalisten Kylpylä: keväinen kylpyläloma 114 €/huone (1–2 henk.)/vrk Kuntoutuskeskus Kankaanpää: pääsiäispaketti täysihoidolla 63 €/hlö/vrk Naantalin Kylpylä: paratiisiloma kahdelle 130 €/vrk Rauhalahden kylpylähotelli: Hyvän olon loma 245 €/hlö/3 vrk Ruissalon Kylpylä: kylpyläpaketti kahdelle 90 €/vrk Siuntion Hyvinvointikeskus: viikonloppu kahdelle 110 €/vrk

Lentolupakirja TT-Aviationilta –10 % PlusTerveys-hammaslääkäreiltä palveluja jäsenetuhintaan Kristina Cruises -lomaristeilyistä –10 % Hotelli Ylläs Saagan majoituksesta –20 % Viking Line -risteilyjä jäsenetuhintaan Jämerä-talon ostajalle sisustussuunnittelupaketti (arvo 1500 €)

E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

9


Huipputerveys­ teknologian viejäksi

uusi työ Tekstit Soila Eräniemi TEXT Helena Forsgård Kuvat Miika Kainu, Mikko Makkonen foto Helena Forsgård

KTM Aki Pesso, 29 Planmeca > Planmeca

Aki Pesso on nimitetty aluevientipäälliköksi (Area Export Manager) Planmeca Oy:ssä. Hän toimi aiemmin yrityksessä vientiosastolla vientimyyjänä (Export Sales Representative). Planmeca on erikoistunut korkean teknologian hammashoitolaitteiden suunnitteluun, valmistukseen ja markkinointiin. Se on alansa suurin perheyhtiö maailmassa. Pesson vastuualueina ovat Puola, Tšekki, Slovakia, Ukraina, Valko-Venäjä ja Intia. Uuteen toimenkuvaan kuuluu Planmecan myynnistä vastaaminen sekä jakeluverkoston ja myynnin kehittäminen ja ylläpitäminen kohdealueilla. Pesson vastuulla ovat kaikki Planmecan tuotteet: hoitokoneet, röntgenlaitteet sekä kuvantamisohjelmistot. ”Tehtävänäni on muun muassa suunnitella ja jalkauttaa erilaisia myynti- ja markkinointiaktiviteetteja alueella. On tärkeää neuvotella yhteistyön pelisäännöistä sekä tavoitteista yhdessä paikallisten jakelijoidemme kanssa. Kun tavoitteista on sovittu yhdessä, saadaan myös jakelija aidommin sitoutumaan tavoitteisiin.” Uusi tehtävä tuo myös aiempaa suuremman vastuun. ”Pääsen vaikuttamaan vastuualueeni hinnoittelupäätöksiin, -strategiaan sekä asiakasehtoihin.” Työn erityisenä suolana Pesso pitää sen kansainvälisyyttä. ”Tehtävä tarjoaa erinomaisen näköalapaikan sekä kansainväliseen liiketoimintaan että eri maiden kansallisiin ja alueellisiin toimintakulttuureihin.” Nuoremmilla markkina-alueilla haasteet ovat suurempia: ”Jakelijaverkon rakentamiseksi pitää tehdä huomattavasti enemmän töitä alueilla, joilla ei vielä ole vakiintunutta struktuuria. Lisäksi esimerkiksi toimituksia ja maksuja tulee valvoa tiukasti, jotta ne sujuvat asianmukaisella tavalla.” Tärkeimmäksi henkilökohtaiseksi tavoitteekseen Pesso lukee ammatillisen kasvun ja kehittymisen. ”Vastuun ja toimivaltuuksien lisääntyessä korostuvat omaaloitteisuus ja aktiivisuus työssä.”

Poiminnat AKIN uralta

2012 Aloittaa työt Planmecalla toimenkuvanaan Export Sales Representative

2006 Aloittaa opinnot Helsingin kauppakorkeakoulussa

10

E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

2012 Valmistuu kauppatieteiden maisteriksi

2013 Nimitetään Planmecan Area Export Manageriksi


[ 3 x uusi työ ]

Digiratkaisujen kehittäjä

Bytte från rederi till bank

KTM Risto Salminen, 30 Karjalainen > Karjalainen

EM Ulf Toivonen, 50 Birka Line > Ålandsbanken

Risto Salminen on nimitetty sähköisen liiketoiminnan päälliköksi sanomalehti Karjalaisessa. Hän toimi aiemmin Karjalaisen sähköisten jakelukanavien uutispäällikkönä. Digitaalista liiketoimintaa Salminen pääsee kehittämään kolmella vastuualueella: ilmoitusmarkkinoinnissa, toimituksessa ja levikissä. Tehtävänkuva on Karjalaisessa uusi. Digiratkaisujen kehittämisessä on tilaa uusille ideoille. ”Vaikka olen tehtävässä uusi, uskon että vaikutusmahdollisuudet työssä ovat hyvät. Digitaalisessa kehitystyössä on edellytykset kilpailla jopa kansainvälisellä tasolla.” ”Media-alan murros koskettaa alalla kaikkia. Siksi tämä on enemmän yhteen hiileen puhaltamista kuin kilpailua.” ”Suurin haaste on, miten digitaaliset sisällöt saadaan tuottamaan rahaa.” Salminen näkee, että maksumuuri voisi olla yksi ratkaisuvaihtoehto, mutta ei ainoa. Mallia voisi etsiä myös vaikkapa muista Pohjoismaista. Esimerkiksi Norjassa sanomalehdillä on samankaltaisia ongelmia kuin Suomessa: välimatkat ovat pitkiä ja jakelu kallista. ”Selvitämme, sopisiko tabletti ihmisille, jotka asuvat hieman pidempien matkojen päässä.” Salmisen tavoite on selkeä: ”Yksi hyvä onnistuminen tai jopa pieni läpimurto, ja olen todella tyytyväinen. Ihanteellisinta olisi, jos löytäisimme oman ratkaisun digipuolen maksullisuuteen sen sijaan että peesailisimme asiassa muita.”

Efter 23 år i sjöfartsbranschen blev ålänningen Ulf ­Toivonen bankman. Sedan ett år är han kreditchef vid Ålandsbanken och har sin ­arbetsplats vid huvudkontoret i Mariehamn. Han hade inga planer på att lämna shippingen. Han var ekonomi­direktör på Birka Line, som hade både kryssnings- och fraktfartyg. ”Jag satt i ledningsgruppen och deltog ­aktivt i utvecklingsarbetet och fick användning av olika kunskaper som bokföring, ­redovisning, rapportering och inte minst ­finansiering. Sjöfart är en kapitalkrävande bransch”, säger Ulf Toivonen. Han fick också uppleva en expansiv tid vid rederiet. Det ­börsnoterades, ett nytt fartyg beställdes, som dock fastnade i Wärtsilä-konkursen i slutet av 1980-talet, ett helägt fraktfartygsrederi bildades och ytterligare ett fartyg beställdes, Birka Paradise som kom 2004. Men så skrevs ett nytt kapitel i åländsk shippinghistoria. ­Rederiaktiebolaget Eckerö köpte Birka Line och slog ihop kontoren 2009. Flera direktörer från Birka Line blev utan jobb, bland dem Ulf Toivonen. ”Det kändes ledsamt att det egna rederiet blev uppköpt. Jag kände också en viss oro i början. Skulle jag hitta ett jobb som motsvarade det jag hade haft?” Det blev först en sejour som intern revisor vid ett annat åländskt rederi, Viking Line, innan Ulf rekryterades till Ålandsbanken. Som kreditchef sitter han numera på andra sidan bordet när kunderna kommer och vill låna pengar. ”Värdefullt för mig att jag även upplevt kundens perspektiv”, säger han. Ålandsbanken har kontor på Åland, i Finland och Sverige och som kreditchef har Toivonen samtliga verksamhetsområden under sig. ”Det finns kulturella skillnader som man måste ta hänsyn till. Det krävs en djupare dialog i Sverige och man måste vara noga med språkliga begrepp för att inte bli missuppfattad”, säger han. Med facit i hand är han nöjd över att det gick som det gick. ”Bankjobbet innebär nya infallsvinklar och ny kunskap och det ser jag enbart som stimulerande och utvecklande”, säger han. Ulf Toivonen studerade till ekonomie magister vid Åbo Akademi och blev klar 1988.

E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

11


[ ura ]

Sparrauksella ­vauhtia uraan

Halu kehittyä ammatillisesti on hyvä alku. Ryhmäcoaching ja mentorointi tarjoavat siihen tukea ja välineitä. Teksti Virve Järvinen

B

usiness coachin tehtävänä on sparrata valmennettavaansa oivaltamaan itse, miten tämä voisi edistää toimintaansa haluamaansa suuntaan. Valmennuksen tavoitteena on saada aikaan myönteistä kehitystä ajattelun, tunteiden ja toiminnan tasolla. Månna Godenhjelm HRM Partnersilta vetää SEFEn ryhmäcoaching-koulutuksia.

”Ryhmä muodostetaan yleensä osallistujien henkilökohtaiset ­tavoitteet yhdistävän teeman ympärille.”

2012 Ensimmäiset ­pienryhmät (mentori + 2 aktoria) pääkaupunkiseudun ryhmässä ja ensimmäinen ruotsinkielinen ryhmä.

2009 Vahvasti ­maakuntiin: pääkaupunkiseudun lisäksi Turku, Vaasa ja Etelä-Pohjanmaa sekä Jyväskylä.

Kiinnostus ­mentorointiin ­lisääntyy (henkilöä) 2008 Kaksi ohjelmaa pääkaupunkiseudulla.

1 40

Hän kutsuu omaa työtään valmentajana ajatteluttamiseksi ja itseään rinnalla ­kulkijaksi. Hän coachaa nykyään aiempaa useammin yhden ihmisen sijasta ryhmää. ”Ryhmäcoaching on viiden – kahdeksan henkilön yhteinen prosessi. Sen aikana osallistujat keskittyvät itselleen tärkeään, kehittämistä kaipaavaan alueeseen val­ mentajan ja ryhmän tuella”, sanoo Godenhjelm.

1 20

1 00

2007 Pääkaupunkiseudun lisäksi Tampere.

80

2011 Pääkaupunkiseudun lisäksi Lahti ja ­Jyväskylä.

60

40

20

´98

´99

´00

´01

´02

´03

´04

Aktoreita ja mentoreita mukana SEFEn mentorointiohjelmissa. Lähde SEFE.

12

E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

´05

´06

´07

´08

´09

´10

´11

´12


[ ura ]

Ryhmä muodostetaan yleensä osallistujien henkilökohtaiset tavoitteet yhdistävän teeman, kuten esimiehenä kehittymisen, ympärille. ”Tehtävässään tuoreelle esimiehelle ryhmäcoaching on hyvä paikka verkottua, kun ryhmä on koottu eri työpaikoilta ja toimialoilta. Suuressa yrityksessä verkottuminen voidaan hoitaa yrityksen sisällä.” Ryhmäcoaching on osa muun muassa EkonomiEsimies-koulutusta. Valmentajan apua hyödynnetään tyypillisesti muutostilanteissa, kuten yrityskaupan tai saneerauksen jälkeen tai strategian jalkauttamisen yhteydessä esimiesryhmien ja tiimien toiminnan kehittämiseen. Ryhmäcoaching näkyy arjessa Ryhmäcoachingissa tapaamiset sovitaan teeman tai osallistujan oman tavoitteen ympärille. Teemalähtöisessä mallissa ryhmä keskustelee kulloinkin käsiteltävästä ­aiheesta. Keskushenkilömallissa jokainen osallistuja pääsee vuorollaan ryhmäläisten coachattavaksi: ­aktiivinen kuuntelu, ­kiteytys ja avoimet 2013 kysymykset sparraaPienryhmätoiminta vat valmennettavan ­jatkuu entistä laajemmin: pääkaupunkiseudulle ajattelua kohti 2 ohjelmaa ja Turkuun ­tavoitetta. oma ohjelma. Non-stop”Ryhmäcoachinmentorointi alkaa. gin teho on omakohtaisessa kokemuksessa. Itse oivalletun, konkreettisen asian vienti omaan työhön onnistuu. Opituista valmennustaidoista: aidosta kuuntelusta, merkityksellisistä kysymyksistä ja ­toisen ajattelun arvostamisesta, on hyötyä kaikille”, Månna ­Godenhjelm ­toteaa. Prosessi kestää neljästä kuuteen kuukautta, ja koostuu ratkaisukeskeisistä ja luottamuksellisista istunnoista. Asioissa

”Opituista valmennustaidoista: aidosta ­kuuntelusta, merkityksellisistä kysymyksistä ja toisen ajattelun ­arvostamisesta, on hyötyä kaikille.”

edistytään, kun tapaamisia on noin kerran kolmessa viikossa. ”Ryhmäcoaching on osallistujien kehitysmatka, joka tarjoaa energiaa ja työkaluja arkeen. Jokaisen istunnon alussa osallistujat kertovat, millaisiin muutoksiin oivalluksia seuranneet teot ovat johtaneet.” Mentorointi auttaa tienristeyksissä Mentoroinnissa kokenut henkilö, mentori, sparraa ja tukee ammatillisessa kehittymisessä kehityshaluista ohjattavaa, aktoria. Mentorista on hyötyä muun muassa tilanteissa, joissa aktori pohtii uralleen uutta suuntaa ja miettii millaisia vaihtoehtoja nykyinen työkokemus avaa. Kokeneen neuvot ja niin sanottu hiljainen tieto ovat kullanarvoisia henkilölle, joka harkitsee työntekoa ulkomailla tai painiskelee työn ja perheen yhteensovittamiseksi. ”Mentorointi on ennen kaikkea aktorin prosessi, joka saa alkunsa aktorin omasta halusta kehittyä työssään. Se on henkilökohtaista, ohjattavalle räätälöityä sparrausta ja tukea. Aktori määrittelee itse tavoitteensa ja teemat, joista haluaa mentorinsa kanssa keskustella”, ammatillisen kehittymisen asiantuntija Hannele Heikinheimo SEFEstä kertoo. Keskustelujen tavoitteena on lisätä ­aktorin itsetuntemusta ja sitä kautta auttaa häntä selkeyttämään työuraansa ja menestymään siinä aiempaa paremmin. Useimmiten mentori ja aktori toimivat parina, ­tosin Ekonomiliitto järjestää työelämässä toimiville jäsenilleen myös pienryhmämentorointia. SEFEn mentorointiohjelmat ovat yleensä vuoden mittaisia, ja ohjelman aikana osallistujat tapaavat suunnilleen kerran kuussa. ”Uutuutena liitto tarjoaa mentorointia non-stoppina. Uutuus on tarkoitettu oman aikataulunsa mukaisesti aloittaville pareille ja pienryhmille ympäri Suomen. SEFE järjestää osallistujille perehdyttämiswebinaarin ja heillä on käytössään verkkomateriaalia.”

Kokemuksia mentoroinnista ”Esimiestyö on läsnäoloa, puuttumista, palautteen antoa. Voi lukea miljoona kirjaa, mutta pääpointti on kolmessa neljässä teemassa. Kun niissä menestyy, on aika varmoilla vesillä. Oivalsin tämän itse, ehkä mentorin ohjaamana. Alussa tuntui, että käsittelimme irrallisia aiheita, mutta vuoden aikana niistä tuli ­kokonaisuus.” ”Jään kaipaamaan mentorointia. Olisi mukava palata aiheisiin ja tavata mentoria edes kerran vuodessa. Tämä oli uran alun mentorointi, ­mutta kymmenen vuoden päästä voisin ottaa uusiksi, kun on erilaiset haasteet. Mentoroisin mielelläni opiskelijaa, joka vielä miettii, mitä ­alkaisi tehdä. Työssä olevaa en vielä pystyisi mentoroimaan. En ainakaan ­samalla tasolla kuin oma, hyvä ­mentorini.” Lähde: Mykrä, Tarja 2013. Hiljaisen tiedon siirtämisen prosessi mentoroinnissa – näkökulmana kognitiiivinen oppipoikamalli. Pro gradu -tutkimus. Tietojohtaminen. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Työhön on haastateltu SEFEn mentorointi-ohjelman osallistujia.

”Osallistujat hakevat koulutuksesta e­ rityisesti uusia näkökulmia työhönsä ja varmuutta sekä kykyä kohdata erilaisia ­ihmisiä”, ammatillisen kehittymisen asiantuntija Birgit Lindholm SEFEstä kertoo. EkonomiEsimies koostuu lähikoulutuspäivistä, webinaareista ja ryhmäcoachingista. Lähikoulutuksia ja ryhmäcoachingia ­järjestetään eri paikkakunnilla. www.sefe.fi/mentorointi www.sefe.fi/ryhmacoaching www.sefe.fi/ekonomiesimies

Hyvästä esimiehestä parempi Työssään onnistunut esimies vaikuttaa merkittävästi organisaation tulokseen ja henkilöstön jaksamiseen. SEFE on tukenut esimiesjäseniään jo vuodesta 2005 järjestämällään EkonomiEsimies-koulutuksella. Koulutus keskittyy käytännön esimiestyöhön ja se on suunnattu esimiestehtävistä kiinnostuneille ja siinä jo toimiville. E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

13


Kestävä johtajuus on elämäntapa Työhyvinvoinnin kehittäminen, ympäristökysymyksiin ­vastaaminen ja kilpailukyvyn parantaminen. Yhä useampi ­johtaja ratkoo pulmia ja kehittää yritystään kestävän j­ohtajuuden keinoin. Teksti JUKKA NORTIO Kuvat Kirsi Tuura, Laura Oja

14

E ko n o m i 2   /   2 0 1 3


Getty Images

E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

15


T

unnelma Suomen Nuor­ kauppakamareiden toimis­ tossa keittiöpöydän ääressä on leppoisa. Innostus kuu­ luu äänestä, kun toimitus­ johtaja Timo Wallenius ja puheenjohtaja Henna ­Väätäinen kertovat ajatuk­ siaan kestävästä johtamisesta. ”Kestävä johtajuus on rekyyli puhtaalle kvartaali­ ajattelulle, jonka tie on ilmiselvästi kuljettu lop­ puun”, Wallenius sanoo. Hän on juuri käynyt johtajuussymposiumissa, missä sekä johtajuuden asiantuntijat että johtajat keskustelivat vilkkaasti yritysten tarpeesta hakea uusia, ­pitkäkestoisia johtajuuden malleja. ”Kestävä johtaminen merkitsee yrityksen arvojen ja strategian mukaista toimintaa kaikissa teoissa. Kestävyys tarkoittaa päämäärätietoista johtamista, jolla ei haeta pikavoittoja vaan kasvatetaan kestäväl­ lä tavalla yritystä. Näin toimittaessa huomioidaan koko ajan myös yhteiskunnan ja ympäristön kannal­ ta kestävä toiminta”, Väätäinen tiivistää. Väätäisen mukaan tämä toimintatapa on ollut ominaista perheyrityksille jo vuosikymmeniä. Nii­ den toiminta on perustunut aina vahvoihin arvoihin. Mutta löytyy kestävää johtamista myös urheilun parista. ”Suomen jääkiekkomaajoukkue oli Curt Lindströmin kaudella johtamisen tienraivaaja, kun se ­otti filosofiakseen 'lite bättre'. Lindström tarkoitti sillä asioiden tekemistä koko ajan pikkuisen parem­ min, jolla taataan pysyvä etu ja se, että ollaan vielä kymmenen vuoden päästä mukana pelissä”, ­Wallenius vertaa.

kuuden nimissä kuin juoksumatolla, eli hyvin tehot­ tomasti. ”Meillä on vaivannut sekä strategisen ajattelun puute että ajattelun laiskuus. Helposti on ajateltu, että ei minun tarvitse välittää, kun johtajat kuitenkin tulevat ja käskevät mitä tehdään”, Väätäinen lisää. Tehottomuutta on vielä lisännyt se, että sekä johtoryhmien että hallituksen palavereissa on tapa­ na katsoa peruutuspeilin. Ajankäyttö palavereissa pitää kääntää toisinpäin. ”Yksi neljäsosa ajasta tilannekuvaan ja kolme neljäsosaa ajasta tulevaisuuden tekemiseen”, ­Wallenius neuvoo.

Katse tulevaan

Yhteinen projekti

Yritykset ovat menneet Walleniuksen mukaan tehok­kuusajattelussa liian pitkälle. ”On kokeiltu jo riittävästi sitä, kuinka tehdään enemmän vähemmällä. Minusta riittää se, että teh­ dään sama vähän vähemmällä.” Tämä ei kuitenkaan tarkoita hidastamista tai ­laiskottelua vaan keskittymistä oikeisiin asioihin – niihin, jotka takaavat pitkällä tähtäimellä yrityksen menestykseen. Tehokkuusajattelu on johtanut jopa siihen, että sekä johtajat että johdettavat ovat toimineet tehok­

”Kestävä johtaminen on koko työyhteisön asia. Ei riitä, että johtaja yksin saa herätyksen”, sanoo Aalto­ yliopiston vastuullisen liiketoiminnan tutkimusryh­ mässä tutkijana työskentelevä Eeva Houtbeckers. Hänen mukaansa johtamisen muutos pitää tehdä näkyväksi ja se pitää kommunikoida koko organisaa­ tioon. ”Jos muutoksen takana on vain johtava eliitti, se aiheuttaa vastarintaa. Siksi johtajan on kuunneltava ja osallistettava koko organisaatio mukaan muutok­ seen.” Dialogisuus, vuorovaikutus ja kyky käydä aitoa keskustelua ovat muutoksen ehdottomat edellytyk­ set. Johtajan pitää ymmärtää oma tilanteensa ja osaamisensa, mutta myös oman toimintatavan rajoi­ tukset. Joskus on hyvä miettiä, tarvitseeko johtaja avuksi ulkopuolisia asiantuntijoita. Houtbeckersin mukaan etenkin yhteiskunnalliset yritykset näkevät kokonaisvaltaisen johtamisen

”Kestävä johtaminen on ­koko työyhteisön asia. Ei riitä, että johtaja yksin saa herätyksen.” 16

E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

Ihmisten kesken Kestävän johtamisen merkitys korostuu ennen kaik­ kea ihmisten johtamisessa. Teollisen johtamisen ja prosessijohtamisen opit eivät enää päde, kun työnte­ kijät odottavat osallistavaa ja valmentavaa johtamis­ ta. Johtajan on osattava motivoida ja luoda ilmapiiri, jossa jokainen työntekijä tuntee työnsä merkityksen. ”Puolustusvoimat olivat tässä asiassa aikaansa edellä, kun nostivat tunnuksekseen: Tee työtä jolla on tarkoitus”, Wallenius sanoo. Motivointi ei ole yksin ulkoa annettua, vaan myös sisäsyntyistä intohimoa oman työn tekemi­ seen, jota valmentava johtaja osaa ohjata. ”Työntekijä on subjekti, joka voi vaikuttaa omaan työhön. Johtajan on osattava kuunnella, eikä käskeä ja määräillä”, Väätäinen tarkentaa. Tällaisessa yrityksessä hyvinvointi ja työtyytyväi­ syys johtavat hyviin tuloksiin. Syy-seuraussuhde on selvä: kun työllä on tarkoitus, motivaatio on kohdal­ laan ja kun motivaatio on kohdallaan, työntekijät voivat hyvin ja tekevät hyvää tulosta.


Oladeji Ikuesan, Nigeria, kehityspäällikkö

Tsui-Shan Tu, Taiwan, projektisuunnittelija, kirjailija, freelancer, kääntäjä

Anh Nguyen, Vietnam, opiskelija

Georges Hourami, Libanon, ­freelance-toimittaja

Anna Chalisova, Venäjä, toimitusjohtaja, käännöstoimisto Jeves ­Translation

kestävä johtajuus on ihmisten johtamista ¶ Suomessa työsken­televiä tai opiskelevia eri alojen ammattilaisia kuvattiin Helsinki Expat -tapaamisessa.

Heli Halla-aho, Suomi, ­projektisihteeri

Jessica Powell, Yhdysvallat, ­opettaja, Helsinki Expat -tapahtuman järjestäjä

Chien-Wen Kuo (vas.), kirjanpitäjä ja Gao I-An, opiskelija, molemmat ­Taiwanista

Triiong Tien Khoa, Vietnam, ­opiskelija E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

17


Bei Wang, Kiina, ruokakemisti

Kristian Oliver, Iso-Britannia, hotelliala ja turismi

Jianing Ye, Kiina, opiskelija

18

E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

Yao Lu, Kiina, maisteriopiskelija

Katriina Ranne, Suomi, Tevella Oy:n edustaja

Rusty Snyder, Yhdysvallat

Kaihsu Tai, Iso-Britannia, tutkija


Anne Vatén

Kestävä johtaminen tulee suomalaisen johtajan työpöydälle, kun hän ymmärtää sen merkityksen kilpailutekijänä, sanoo Susanna Perko.

­ erkityksen: henkilöstön kuuntelu, osallistaminen ja m yhteinen päätöksenteko johtavat hyvään tulokseen. ”Esimerkiksi eräässä yrityksessä on runsaasti harjoittelijoita, joita kohdellaan täysin tasavertaises­ ti vakituisten työntekijöiden kanssa: heitä kuunnel­ laan ja osallistetaan tasapuolisesti. Yritys perustelee tätä sillä, että nuorille harjoittelijoille halutaan ­antaa yrittäjäkasvatusta, koska on hyvin todennä­ köistä, että monet heistä ovat tulevia yrittäjiä.” Yritys näkee tässä tapauksessa selkeän yhteiskun­ nallisen mission, joka samalla palvelee työhyvin­ vointia ja hyvää tulosta.

”Johtajan on kuultava suoraan kentältä, millä k­ einoilla tuloksia saavutetaan paremmin. Johtajien on jalkauduttava tuotannon tai myynnin pariin, eli niiden ihmisten luokse, joiden työpanos merkitsee eniten yrityksen tavoitteille”, Wallenius sanoo. Eikä kuuntelua ja oppimista pidä jättää etsikko­ aikaan, vaan johtajien on omaksuttava elinikäinen oppiminen. ”Et ole valmis koskaan. Varsinkin ihmisten johta­ misessa vaaditaan jatkuvaa uusiutumista ja yritykses­ sä työskentelevien ihmisten työhön perehtymistä”.

Pitkä opintie

Kestävää johtajuutta kaivataan, koska nykyisen ­johtamistavan seuraukset on nähty ja se on tullut tiensä päähän. ”Epäkestävä johtaminen on aiheuttanut paljon pahoinvointia työpaikoilla. Ihmiset vaativat nyt ihan aiheesta parempaa johtamista. Kyseessä on L'Oréal-ilmiö: Because, I’m worth it”, Houtbeckers sanoo. Suuria muutoksia johtamisessa ei tapahdu, vaan muutos on kuitenkin jatkuva prosessi. Houtbecker­ sin mukaan liikkeellä ovat vasta yksittäiset johtajat, jotka ovat lähteneet tekemään muutosta. Samaa mieltä on Sitran vanhempi tutkija ­ usanna Perko. Hän on perehtynyt syvällisesti S ­aiheeseen ja kirjoittanut siitä kirjan Kestävä johtajuus – bisneksen uusi elinehto yhdessä SEFEn toiminnan­ johtaja Aija Bärlundin kanssa.

Johtajavalinnat ovat suosineet itseohjautuvien pro­ sessien johtamista ja tehokkuusjohtamista. Johtajan tärkein tehtävä on ollut tarkastaa palavereissa, ovat­ ko tehokkuusmittarit täyttyneet. Nyt yrityksiin hae­ taan yleisjohtamisen osaajaa, jolta vaaditaan uusia henkilökohtaisia ominaisuuksia. ”Johtajalla on oltava hyvä itsetuntemus vahvuuk­ sista, heikkouksista ja omista kehittämistarpeista. Hyvä itsetunto ei kuitenkaan tarkoita suurta egoa”, Väätäinen sanoo. Uuden kestävän johtajan toimintatapa heijastuu jo sadan päivän etsikkoaikaan. Kun menneen maail­ man johtaja näytti uudelle organisaatiolleen omat toimintatapansa ja alaisilleen kaapin paikan, lähtee kestävä johtaja kiertämään, kuuntelemaan ja opiske­ lemaan yrityksen kulttuuria.

L'oréal-ilmiö

Kestävä johtaja:¶ 1. uskaltaa tehdä muu­ toksia, joiden vaiku­ tukset eivät näy heti. 2. viestii ja sitouttaa henkilöstön mukaan muutokseen. 3. sietää muutos­ vastarintaa. 4. uusiutuu nykyisessä työssä ja on valmis uusiin tehtäviin. 5. kuuntelee ihmisiä ja ohjaa kysymyksillä ­ihmiset oivaltamaan oman työnsä merki­ tyksen. 6. tekee, mitä puhuu. 7. on kiinnostunut yrityksen vaikutuksis­ ta ympäristöön ja yhteiskuntaan. 8. toimii aktiivisesti yhteistyössä ulkoisten ja sisäisten sidos­ ryhmien kanssa. 9. tunnistaa yrityksen tulevaisuuden kannal­ ta merkittävät hiljai­ set signaalit. 10. näkee tulevaisuuden kirkkaasti. E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

19


Kalevi Kurronen, Yhdysvallat, yrittäjä ja opettaja

Wang Li (vas.), kuraattori sekä Long Xie, puutarhuri, Kiina

Kristin Hall, Yhdysvallat, ­liike-elämä

Anh Phan, Vietnam, kokki

Georges Kouassivi-Benissan, Togo, tennisvalmentaja ja ­promoottori

”Edelleen puhutaan edelläkävijäyrityksistä. ­ nnen kuin kestävä johtaminen on valtavirtaa, E ­menee hyvinkin kymmenen vuotta”, Perko sanoo. Kestävän kehityksen kysymykset ovat jo normali­ soituneet osaksi joidenkin johtajien normaalia arkea. ”Kestävä johtaminen on osa laajempaa ajattelua uudenlaisten sisäisten ja ulkoisten vaatimusten edessä. Ei niin, että johtajat erityisesti pyrkisivät olemaan kestävän kehityksen edelläkävijöitä”, Perko jatkaa. Kyse ei ole Perkon mukaan enää yksittäisistä vuosikertomukseen kirjattavista tempuista tai vas­ tuullisuusjulistuksista, vaan esimerkiksi kokonais­ valtaisesta työstä asiantuntijaorganisaation hyvin­ voinnin eteen.

pitkää pinnaa. Kun muutos uudenlaiseen toiminta­ tapaan nähdään kilpailuedun hankkimisena, se kään­ tyykin investoinniksi. Tämä näkyy esimerkiksi tuote­ kehityksessä”, Perko sanoo. ”Kone Oyj:ssä oivallettiin varhain, että sähkö­ pihit hissit ovat merkittävä kilpailuetu kehittyvillä markkinoilla. He uskoivat siihen ja tekivät syste­ maattista kehitystyötä tämän asian eteen”, Perko jatkaa. Kestävän kilpailuedun saavuttamiseen ei riitä, ­että yritys toimii lain ja hyvien tapojen mukaan. Sen on myös tehtävä sosiaalisesti ja ekologisesti kestä­ vämpiä tekoja kuin kilpailijat, koska loppuasiakas ­tekee ostopäätöksensä edellä mainittujen kriteerien perusteella.

Pitkä pinna tuo tuloksia

Miksi ei?

Kestävä johtaminen on tullut suomalaisen johtajan työpöydälle, kun hän on ymmärtänyt sen merkityk­ sen kilpailutekijänä. ”Koska kestävän johtajuuden tulokset eivät ole pikavoittoja, muutos vaatii sitoutuneelta johtajalta

Jos kestävä johtaminen on avain näin moneen ­hyvään, miksei se ole arkea jokaisessa yrityksessä? Nuorkauppakamareiden toimitusjohtaja Timo ­Wallenius näkee ihmisen sekä suurimpana mah­ dollisuutena että esteenä muutokselle. ”Organisaatioissa on aina niitä, jotka haluavat muutosta ja uusia tuulia, mutta samalla on myös tiukkoja vastustajia.” Tiukkaan juurtunut muutosvastarinta sekä ”Näin on aina ennekin tehty” -asenne ovat kestävän johta­ juuden suurimpia esteitä. Johtajan on oltava kärsi­ vällinen ja kestettävä takaiskut. ”Kestävän johtajuuden läpivienti vaatii runsaasti

”Taantuma on ­mahdollisuus isolle muutokselle, kun on katsottava aivan ­uudella ­tavalla ­megatrendejä.” 20

E ko n o m i 2   /   2 0 1 3


Rautalinko johtaa ihmisiä 24/7 sosiaalisia taitoja ja kykyä sovitella eri intressejä ­yhteen”, Wallenius jatkaa. Perkon mukaan tiukka taloudellinen aika asettaa omat vaatimuksensa: pitää olla kanttia tehdä muutoksia eikä vaan käpertyä suojaan. ”Taantuma on mahdollisuus isolle muutokselle, kun on katsottava aivan uudella tavalla ­megatrendejä, muutoksia, joihin vastaa­minen tuo uusia mahdollisuuksia”, hän ­sanoo. Teot ratkaisevat Houtbeckersin mukaan muutoksen logiikassa on helposti se vaara, että kestävään johtajuuteen suhtaudutaan näennäisen ­positiivisesti. ”Helposti sanotaan joo-joo, ja sitten ei tapahdu mitään.” Päättäjien keskuudessa on noussut huoli siitä, että organisaatioiden ­pahoinvointi ja tyytymättömyys nykymenoa kohtaan kasvavat. Siksi muutos on välttämätön. ­Samaan aikaan nousee myös organisaatioiden sisältä aito tarve tehdä asioita toisin. Syytkin ovat selvät. ”Muutos on tullut kriisin myötä välttämättömäksi. On huomattu, ettei näin vaan voi jatkua. Sanojen lisäksi vaaditaan tekoja”, Houtbeckers sanoo. Kestävällä johtamisella ymmärrettiin Perkon mukaan ennen yksittäisiä tekoja tai raportoitavia lukuja vuosikertomuksessa. Paperinkierrätys, hyväntekeväisyysjärjestöjen ­tukeminen ja henkilöstön virkistyspäivät eivät riitä. ”On ajateltava yritystä kokonaisuutena, jossa kestävä johtaminen vaikuttaa liiketoiminnan kaikkiin tasoihin: tuotekehitykseen, tuotantoon, myyntiin, kumppanuuksiin, asiakkuuksien hoitoon ja kaikkiin ­sidosryhmiin. Yritys ei reagoi vain ulkoapäin tuleviin vaatimuksiin, vaan vastuullisuus ja kestävä johtaminen lähtevät yrityksen ­sisältä. Kestävä johtaminen on yrityksen strateginen valinta, joka on myös kannattavaa ja kilpailukykyä parantavaa toimintaa”, Perko sanoo. Kestävään johtajuuteen kannustaa jo yrityksen riskienhallinta. ”Kestävä johtaminen ei ole yksittäisiä, ylimääräisiä ja alleviivattavia asioita vaan yksinkertaisesti hyvää liikkeenjohtoa.”

Vaasan toimitusjohtaja Esa Rautalinko ­toteuttaa kestävää johtajuutta jo kolman­ nessa pestissään. ”Kestävässä johtajuudessa on lopulta kysymys välineiden valinnasta.” Yritykset ovat tehneet vuosikymmenet arvolupauksia. Miten kestävä johtajuus poikkeaa niistä? ”Yritysten arvopuheet ovat tyhjää täynnä. Tärkein kysymys on se, kuka elää arvopuheet todeksi.” Mikä on tärkein johtamisen alue? ”On ymmärrettävä, että kaikki liike­ toiminnan haasteet liittyvät henkilö­ johtamiseen. Tämän näkeminen vaatii johdolta nöyryyttä.” Mikä on henkilöjohtamisen ydin? ”Se on positiivinen vallankumous yri­ tyksessä, kun oivalletaan ja myönne­ tään, että kaikki ovat tasa-arvoisia. Enää ei ole mahdollista harjoittaa yksisuuntaista organisaatioasemaan perustuvaa käskytystä, vaan johtajan on luotava dialogi koko organisaati­ oon, mikä tarkoittaa keskustelu­ yhteyttä kunkin yksilön kanssa.” Mihin muihin asioihin on kiinnitettävä erityistä huomiota? ”Ainutlaatuinen kulttuuri on ainoa asia, jolla yritys voi saada ylivoimista kilpailuetua. Kaikki muu on rahalla tai muilla keinoilla kopioitavissa. Johtajan vastuulla on kulttuurin kehittäminen. Tätä ei tehdä kulttuurin itsensä vuok­ si, vaan siksi että yhtiö saavuttaa sillä kestävän kasvu-uran.” Millä tavalla saa kestävän kulttuurin yrityksessä ­liikkeelle? ”On noustava avoimesti ja rohkeasti porukan eteen sekä ennen kaikkea kohdattava haasteet tiimin jäsenenä. Jotta porukan saa mukaan, on men­ tävä pitkän matkaa yli puolenvälin työntekijöitä vastaan. Porukka lähtee kyllä mukaan, kun johtaja kävelee tilanteisiin ilman arvomerkkejä.” Kuinka kestävä johtaja näkee ­monikulttuurisuuden yrityksen

­ oimavarana, ja kuinka sitä tulisi v hyödyntää? ”Monikulttuurisuus ja monitaustai­ suus antaa yritykselle kyvyn havain­ noida nopeasti sekä riskejä että en­ nen kaikkia mahdollisuuksia. On tär­ keää muistaa, että yrityksen oman ainutlaatuisen kulttuurin rakentami­ nen on keskeistä. Eroja ei kannata korostaa, vaan on hyvä etsiä yhteisiä nimittäjiä hyödyntämällä kaikkien kokemus- ja arvopohjaa.” Mikä on kestävän johtamisen suurin uhka? ”Jokaisella on kokemus muutosohjel­ mista, jotka on käynnistetty innolla ja jätetty sitten puolitiehen. Sellainen johtaa yrityksen lähtötilannetta huo­ nompaan, kun ihmiset menettävät uskonsa ja luottamuksensa yrityksen johtoon, strategioihin ja visioihin. Kestävä johtaminen on yrityksen uusi elämäntapa.” Millä konkreettisilla keinoilla ­toteutat kestävää johtamista? ”Meillä on sitoutettu satoja ihmisiä eri organisaatiotasoilta ratkomaan yh­ dessä yrityksen menestykselle tärkei­ tä asioita. Samalla menetelmällä yh­ tiössä rakennettiin myös arvot. Suo­ jaukset tippuvat alas kun ihmiset huomaavat, että asioista voi keskus­ tella ja että palautetta voi antaa ja vastaanottaa vapaasti. Tämä vie hir­ veästi aikaa ja vaatii sen, että johtaja sitoutuu vetämään muutosta 24/7.” Mitä ominaisuuksia kestävä ­johtajuus vaatii? ”Tärkein edellytys on olla aidosti kiin­ nostunut ihmisistä ja saada energiaa ihmisten kohtaamisesta. Jos viihtyy mieluummin numeroiden parissa ja suljettujen ovien takana, kestävä ­johtaminen voi olla ylivoimainen ­tehtävä.”

E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

21


[ budkavlen ] TeXT HELENA FORSGÅRD foto Alex Garcia Gadea, Mari Männistö

Kundbetjäning och intressebevakning Ett otroligt utvecklande jobb som ger mångsidiga erfarenheter. Det säger Anna-Maria Huldén som varit kontaktperson mellan ekonomistuderande i Åbo och Finlands Ekonomförbund. Marina Stenbäck som nyligen tagit över uppgiften instämmer. Anna-Maria Huldén från Karleby studerar vid Handelshögskolan vid Åbo

Akademi – hon är inne på sitt femte år och är som bäst utbytesstudent i Kalifornien. När hon återvänder till Finland ska avhandlingen skrivas. När hon åkte till USA lämnade hon jobbet som kontaktperson mellan de studerande vid handelshögskolan och Ekonomförbundet som hon hade i två och ett halvt år.

”Jag är glad att jag sökte och fick jobbet. Det har gett mig mina hittills bästa erfarenheter, jag har lärt mig mycket”, säger Anna-Maria Huldén. Kontaktpersonen får betalt för 50 timmar per månad. Sedan är det upp till var och en hur timmarna fördelas. Vissa månader blir det mer intensivt, andra är det lugnare. Tanken är att man samtidigt ska hinna studera i full fart och Anna-Maria Huldén hade inga problem att klara av det. ”Man lär sig att planera och organisera och att jobba självständigt. Man lär sig att våga säga sin åsikt och att vara kreativ. Hur mycket man än planerar kan det gå fel ibland och då måste man hitta nya sätt att lösa den uppkomna situationen på”, säger Anna-Maria Huldén. Kundbetjäning Jobbet tangerar många områden, bland dem marknadsföring och kommunikation. Hur når man så många som möjligt? Hur ska informationen paketeras för att gå fram? ”Kundbetjäning ingår också. Jag fanns där för de studerande och försökte betjäna dem så bra som möjligt. En viktig uppgift i början av terminerna var att få kontakt med alla nya studerande och få dem att bli medlemmar i förbundet. Men det var lika angeläget att fokusera på dem som var på slutrakan med sina studier och försöka få dem att fortsätta vara medlemmar.” Brett nätverk

Anna-Maria Huldén stortrivdes som kontaktperson. ”Min bästa erfarenhet hittills”, säger hon om uppdraget.

22

E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

För egen del finns en annan stor vinst: ”Jag har fått ett mycket större nätverk än man får som 'vanlig' studerande. Jag samarbetade med kontaktpersonerna vid andra universitet, även över språkgränsen, och upplevde en bra sammanhållning. Jag kom även i kontakt med många andra utanför studievärlden, både på arbetsplatser och aktiva i olika ekonomiföreningar. Man lär sig något av varje person och ett brett kontaktnät är bra för framtiden”, säger Anna-Maria Huldén innan hon ger sig i väg för dagens program i Kalifornien – först ska en rapport skrivas till den marknadsföringskurs hon deltar i, sedan blir det bio med vännerna.


[ budkavlen ]

Marina Stenbäck från Esbo började studera i

Åbo hösten 2011. Ganska omgående valdes hon in i studentkårens styrelse och trivdes med uppdraget. Sedan årsskiftet är hon ny kontaktperson vid handelshögskolan efter Anna-Maria Huldén. ”Det handlar om att bevaka intressen. I styrelsen gällde det hela studentkåren, nu får jag rikta in mig på en snävare krets”, säger Marina Stenbäck som inte tvekade att söka jobbet när det blev ledigt. ”Ett intressant uppdrag som går att kombinera med studierna.” Hon fick en del tips och råd på vägen av föregångaren och hon briefades av Ekonomförbundet. ”Visst, det var mycket att sätta sig in i på en och samma gång och man måste vara välinsatt om man själv ska kunna förmedla bra information till andra. Men redan nu känner jag mig varmare i kläderna och börjar ha ett bra grepp om hela uppdraget”, säger hon. Får juristhjälp Hon har en budget och en plan för året. Vissa uppgifter är givna – som att informera om förbundets arbete och att locka nya medlemmar. Som studerande får man vara medlem gratis. ”Jag informerar om fördelarna med medlemskapet på olika träffar och möten. Nästan alla studeran-

de har något jobb under studietiden och förbundets jurister kan exempelvis granska arbetsavtal och värdera den lön som man erbjudits. De kan också kontrollera den cv man skrivit. Jag vill att tröskeln för att kontakta förbundet ska bli lägre”, säger Stenbäck. Marina Stenbäck försöker synas så mycket som möjligt i handelshögskolan – både rent fysiskt men också i den digitala världen och på gamla hederliga anslagstavlor.

Som ny kontaktperson har man mycket att sätta sig in i och mycket att ta reda på. ”Men efter några månader börjar jag känna mig varm i kläderna”, säger Marina Stenbäck.

Egen prägel Hon hoppas att hon även kan sätta sin egen prägel på jobbet. ”I höst ska vi ordna en temakväll om eget företagandet, något som inte tas upp speciellt mycket i våra studier men många är intresserade och kan tänka sig en framtid som företagare”, säger Marina Stenbäck. En sak har hon redan insett – jobbet kräver en rejäl dos av självdisciplin men hon stortrivs. ”Jag tror att alla, inklusive jag själv, vill ha den bästa möjliga studietiden och jag har en vilja och ett intresse att jobba för att alla ska få det. Jag tror också att jag har en personlig nytta av jobbet – jag lär mig mycket i praktiken och får ett brett kontaktnät”, säger Marina Stenbäck. E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

23


[ Maailmalla ]

Singaporen sykkeessä

Janos Rautosen toi Singaporeen sattuma ja toukokuinen ­räntäsade. Kaksitoista vuotta myöhemmin käyntikortissa ­lukee Head of Marine, Asia Pacific ja kalenteriin mahtuu 100 matkapäivää vuodessa. Teksti SUSANNA KALLAMA Kuvat DANNY SANTOS II

E

konomi Janos Rautonen ehti työskennellä Suomessa yhdys­ valtalaisen vakuutusyhtiö AIG:n palveluksessa seitsemän vuotta. New Yorkista alaistaan tapaa­ maan tullut esimies kysyi tavan­ omaiset kehityskeskustelukysy­ mykset: Millaisissa tehtävissä ja missä näkisit itsesi tulevaisuudessa? Entä oletko valmis muuttamaan Suomesta? ”Silloisessa tehtävässäni ja maantieteellisellä alueella oli oikeastaan jo kaikki nähty sekä työnan­ tajan että minun vinkkelistäni. Oli toukokuu ja satoi räntää. Vastaus esimiehen kysymykseen oli helppo: Olen valmis muuttamaan, eikä paikalla ole niin vä­ liä, kunhan siellä on lämmin. Singaporea tarjottiin ensimmäisenä vaihtoehtona ja se kelpasi hyvin”, kertoo Janos Rautonen. Lämmintä ja sujuvaa Singaporen Marina Bayssa sijaitsevan Fullerton by the Bay -hotellin kattoterassilla on puolenpäivän ai­ kaan leppoisan lämmin. Taustalla näkyy Singaporen kuuluisia maamerkkejä ja kansainvälisen liike-elä­ män läsnäoloa viestivät pilvenpiirtäjät. Matka kuvaus­paikalle taittui ilmastoidussa taksissa. ”Täällä laiskempi voi ajaa työpaikalleen taksilla vaikka joka päivä. Takseja on paljon ja ne ovat edul­ lisia.” Singaporessa asiat sujuvat sekä työpaikalla että sen ulkopuolella jouhevasti. ”Joka kerta, kun joku vähänkin 'mättää', esimer­ kiksi on runsaiden sateiden aiheuttamaa pientä ruuhkaa tai metro ei aja aikataulussa, nousee se jo mediassa pääuutiseksi.” Sujuvuutta oletetaan kaikilta myös työelämässä. ”Työnantaja arvostaa työntekijöiden joustavuut­ ta ja lojaalisuutta. Täällä työsuhteen reunaehdot ovat hyvin pitkälle työntekijän ja työnantajan väli­

24

E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

242 – 91 miljoonaa euroa Vienti ja tuonti 2009. Suomesta koneita, laitteita, rautaa, terästä ja paperia, Singaporesta toimisto-, atk- ja muita sähkölaitteita sekä öljytuotteita. 4 294 euroa Johtajan bruttopalkka/kk, mediaani, kaikki alat. 5 miljoonaa Väkiluku, josta singa­ porelaisia 3,8 miljoonaa. Heikosti säänneltyä Työvoiman määrä Singaporessa on noin 2,7 miljoonaa henkilöä, ulkomaalaisia heistä on noin kolmasosa. Ulkomaalaisia työskentelee etenkin rakennus- ja valmistusteollisuudessa. Ammattiyhdistysliikkeellä on maassa hyvin vähän vaikutusvaltaa, liittoihin kuuluu vain hieman yli 400 000 työntekijää. Myös työlainsäädäntö on melko vapaa. Lähteet: Singaporen maa­raportti 2010, Finpro; Report on wages in Singapore 2011, www.mom.gov.sg

nen sopimus. Lainsäädäntö ei anna raameja kuten Suomessa, eikä työehtosopimuksia juuri tunneta.” Lait nojaavat vahvasti Singaporen tarpeeseen olla vapaa ja houkutteleva investointikohde. Kilpailu kansainvälisten yritysten aluetoimistoista ja pääkonttoreista ei salli kummoistakaan suojaa työn­tekijälle. Tukiverkko pitää rakentaa itse ”Jokainen joutuu aloittamaan vähästä ja pyrkii ­parantamaan sopimustaan näytettyään kykynsä tai päästessään vastaamaan työtarjouksiin.” Singaporessa on edelleen vallalla perinteinen kii­ nalainen malli, joka perustuu yksilön itseriittoisuu­ teen. Suojaverkon tarjoaa perhe ja suku, ei niinkään yhteiskunta. ”Vaakakupissa ovat laaja palkkahaitari ja alhaiset verot. Säästöt ja turvaavat vakuudet, myös työkyvyt­ tömyyttä ja eläkettä varten, pitää jokaisen hankkia ja maksaa itse. Mutta toiveena on, että siihen on myös varaa.” Toisaalta singaporelainen arki olisi Suomessa luksusta. ”Oletusarvona on, että taloyhtiön pihalla on uima-allas ja tenniskenttä. Perheellisillä tai koiralli­ silla on yleensä myös kodinhoitaja. Tämä on siis jo keskiluokkaista arkea. Toisaalta täällä joutuu luopu­ maan Suomen kesistä. Fazerin Sinistä ja salmiakkia saa jo hyvin varustetuista kaupoista”, sanoo Janos Rautonen. Kysyntää ja kilpailua Singaporessa on kaikilla aloilla jatkuva pula osaavis­ ta ja ammattitaitoisista työntekijöistä. Samaan ai­ kaan maa on kansainvälisillä työmarkkinoilla hyvin haluttu kohde. Ammattilaiset niin Lontoosta kuin Kiinasta näkevät Singaporen kiinnostavana. ”Hyvistä työntekijöistä kilpaillaan, mutta myös työntekijän on hyvä olla valmis kovaan kilpailuun.


[ Maailmalla ] Aasia on yhä mahdollisuuksien maanosa. Täällä on tarjolla kasvua, josta koko maailma haluaa osansa. ”Toisaalta ainakaan vakuutusalalla kysyntä ei kasva yhtä nopeasti kuin lisääntyvä kapasiteetti. Kilpailu on siksi epätervettä. Laatua tai palvelua on hankala myydä, kun lähinnä hintalappu ratkaisee”, sanoo Janos Rautonen.

E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

25


[ Maailmalla ]

Esimerkiksi expat-sopimuksia ei enää käytännössä tarjota muissa kuin firman omasta aloitteesta tehtävissä sisäisissä siirroissa.” Rekrytoinneissa korostuvat tutut tekijät: ammatti­taito, luotettavuus ja kyky tehdä päätöksiä. Singapore on Aasiassa ehkä lähimpänä länsimaita. Monet asiat, kuten lait ja sopimuskäytäntö, on mallitettu jo brittien siirtomaavallan ajalla. Maa on myös käytännössä englanninkielinen. Länsimaisesta kosketuksesta huolimatta perinteiset aasialaiset arvot ovat läsnä työpaikalla. ”Yleistäen voisi sanoa, että mitä aasialaisempi firma, sitä hierarkisempi päätöksenteko. Esimiehen kanssa olisi hyvä olla samaa mieltä. Ja jos ei ole, niin vaaditaan ehdottomasti kyky esittää eriävä mielipide tahdikkaasti.” Kasvojenmenetyksen välttäminen on tärkeää. ”Maltin menetys tai äänen korottaminen on häviämistä.” Suomalaisuus kiinnostaa Janos Rautonen ei usko, että suomalainen kokisi Singaporessa kulttuurishokkia. ”Pääsääntöisesti työt tehdään samoilla oletusarvoilla kuin Suomessakin. Esimerkiksi korruptioon ei törmää, päinvastoin kuin melkein kaikkialla muualla Aasiassa, päätöksenteko on kohtuullisen läpinäkyvää.” Työpäiväkin vastaa suomalaista. ”Työajat ovat joustavat, eivätkä työpäivät ole erityisen pitkiä. Sanotaan kahdeksan tuntia reilulla lounastauolla. Mutta odotusarvo on, että tunteja ei lasketa silloin, kun tekemistä on. Sähköpostilla ja puhelimellakin työtekijän oletetaan olevan aina tavoitettavissa.” Singaporen kansainvälisessä ympäristössä suomalaisuus ei ole etu, eikä este. ”Suomalaisuudella on Aasiassa kuriositeettiarvo. Siitä saa hyvin aikaan teepöytäkeskustelua.” Suomi kiinnostaa aidostikin. ”Suomella on Singaporessa hyvä maine. Pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntamallia nostetaan yhteiskunnallisessa keskustelussa usein esille maan hakiessa visiota tulevaisuudelle. Suomi nähdään täällä Singaporen tavoin pienestä ponnistaneeksi menestyneeksi maaksi, jossa nojataan koulutukseen.” Aasialaisesti kansainvälinen Janos Rautosen oma työ on hyvin kansainvälistä. Hän vastaa AIG:n merivakuutuksista Asia–Pacificalueella. ”Tämä tarkoittaa päätöksentekoa kaikkeen liiketoimintaan liittyvässä – strategista suunnittelua, tiimien johtamista alueen maissa, koulutusta, tärkeiden asiakassuhteiden hoitamista, tuotekehitystä.” Haasteena on paitsi alan kova, paikoin jopa epäterve kilpailu, myös monikulttuurisuus. ”Alueeseeni kuuluu 14 maata, tiimiä ja kulttuu26

E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

Singaporessa pukeutuminen on työpaikoilla rennohkoa. Pukuun pukeutuneen tunnistaa yleensä ulkomailta, esimerkiksi Hong Kongista tai Japanista, tulleeksi vieraaksi.

ria. Toisaalta työni linkittyy myös Lontooseen, New Yorkiin – asiakkaiden tarpeiden mukaan kaikkialle.” Markkinat ovat hajanaisia ja uniikkeja. Samoin ovat myös kulttuurit, kielet ja ihmiset. Ihmisten, sekä henkilökunnan että asiakkaiden, ajatusmaailmat vaativat kussakin maassa oman lähestymistavan. ”Se on myös työni paras puoli. Sekä Aasian nopea ja jatkuva muutos.”

Menestyksensä uhri? Singaporen talous on kasvanut vuosikymmeniä. Vuonna 2010 BKT:n kasvu oli peräti 15 prosenttia, mikä saattoi olla maalle jo liikaa. Kymmenessä vuodessa ulkomaalaisten osuus väestöstä on kasvanut miljoonalla. Kaupunkivaltiossa kilpaillaan tilasta kaikilla sektoreilla. Autonostoluvasta joutuu maksamaan 50 000 euroa ja päälle tulevat vielä kovat autoverot. Ruuhkat metrossa häiritsevät sujuvuuteen tottuneiden singaporelaisten arkea. 20 prosenttia talouksista omaa yli miljoonan dollarin sijoitusvarallisuuden, mutta kaikki eivät ole tyytyväisiä. Kehitys on nostanut ulkomaalaisvastaisuutta. Talouden avoimuuteen ja työvoiman liikkumavapauteen pohjautuvaa järjestelmää haastetaan yhä voimakkaammin. Vastauksena työlupien määrää ja laatukriteerejä on tiukennettu dramaattisesti. Vielä tämä kehitys ei ole ulottunut ekonomeille tyypillisiin työtehtäviin, mutta keskustelua on jo viritetty työnantajille asetettavasta vaatimuksesta osoittaa, että he ovat ensin pyrkineet täyttämään tehtävän singaporelaisella.


[ TIESITKÖ ] Teksti Anne Penttilä Grafiikka Teemu Pokela

Paluu työhön ei aina kitkaton

Yllättävän moni perhevapaalta töihin palaava ekonomi kokee vastoinkäymisiä. SEFE selvitti jäsentensä paluuta perhevapailta kyselytutkimuksella joulu­ kuussa 2012. Työpaikkaa vaihtaneista pe­ räti kolmannes oli joutunut siirtymään muualle erilaisten vastoinkäymisten seu­

rauksena. Useissa tapauksissa oli käynyt selkeästi ilmi, että nimenomaan perheva­ paan käyttäminen johti työsuhteen päät­ tymiseen. Yli kolmannes työpaikkaansa palanneista, mutta tehtävää vaihtamaan

joutuneista, joutui ottamaan vastaan aiempaa vähemmän vaativan tehtävän. Tämä vastaa kymmentä prosenttia koko 1  130 vastaajan joukosta. Tulokset julkaistaan huhtikuussa: www.sefe.fi.

Paluu perhevapaalta työelämään

Työpaikka pysyi

79 %

% 21

Vaihtoi työpaikkaa

Uusi tehtävä on vaativuudeltaan aiempaa 38 %

% 36

Vähemmän vaativa

64

34 % Yhtä vaativa 28 % Vaativampi Työtehtävä vaihtui

37 % Tehtävä katosi organisaatiomuutoksessa

36 %

33 % Tarjottiin muuta työtä, jonka halusi ottaa vastaan

26 % Aiempaan tehtävään oli palkattu uusi

14 % Tarjottiin muuta työtä, jonka joutui ottamaan vastaan

Työtehtävä pysyi

14 % Muu työ

%

17

Määräaikainen työ päättyi

%

25

Löytyi mielekkäämpi työ

Muu syy

%

33

Syynä erilaisia vastoinkäymisiä

40 % 39 % 16 % Sopi työIrtisanottiin, Irtisanoutui suhteensa koska ei ollut itse, koska ei päättämisestä enää töitä ollut enää töitä

S­ TUTKIMUIA S TULOK i sefe.f

Joissakin kysymyksissä on ollut mahdollista valita useampi kuin yksi vastausvaihtoehto, jolloin prosenttilukujen yhteenlaskettu summa ylittää 100 %. Lähde: SEFEn perhevapaaselvitys.

reilu puolet palasi samaan ¶ Vakituisessa työsuhteessa olevilla on oikeus palata tehtävään, jota ennen perhevapaa­ tansa teki. Se onnistui vain 64 %:lle. Osuus on pieni suhteessa siihen, että noin 85 % todennäköisimmässä perheenperustamis­ iässä olevista naisekonomeista työskentelee vakituisessa työsuhteessa.

Keston vaikutus vähäinen ¶ Perhevapaan pituus vaikutti työhön paluun sujuvuuteen, mutta vaikutus oli melko pieni. Puolet vastanneista kertoo olleensa vapaalla alle puolitoista vuotta ja juuri he palasivat useimmin samaan työpaikkaan ja aikaisem­ paan tehtävään.

Jälkisuojasta olisi apua ¶ 82 % vastaajista uskoo, että SEFEn tavoitte­ lema lakimuutos perhevapaalta paluun jälki­ suojasta helpottaisi paluuta työhön. Laki­ muutoksen myötä perhevapaalta palanneen irtisanomisen katsottaisiin johtuvan perhe­ vapaan käytöstä, ellei työnantaja pysty osoit­ tamaan sen johtuneen muusta seikasta. E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

27


Liittokokous

Hallitus

Liitto­ neuvosto

Nimitys­ toimikunta

Sijoitus­ toiminnan johtoryhmä

Koulutus­ poliittinen ­toimikunta

Yrittäjä­ neuvottelu­ kunta

28

E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

Palvelu­ toimikunta

Kunnan neuvottelu­ ryhmä

Työelämän toimikunta

Valtion neuvottelu­ ryhmä

Yksityisen sektorin ­verkosto

Opiskelija­ poliittinen ­toimikunta

Yliopiston neuvottelu­ ryhmä


Hallitus ohjaa

­yksilöiden yhteisöön SEFE elää vaalivuotta. Hallituksen päättyvän toimikauden ­ponnistus on ollut uusi strategia: yksilöiden yhteisö. Nyt se odottaa matkaansa arkeen. Myös tiukka työmarkkina­ tilanne haastaa hallitustyötä. Teksti marita kokko Kuvitus Jussi Kaakinen

K

asperi Launis Hel­ singin Ekonomeista on johtanut SEFEn hallitusta tämän­ ­kauden. Hän toteaa hallituksen koon, 12 jäsentä, tuovan työskentelylle omat haasteensa. Hallitus ei ole valtuuston ko­ koinen, mutta ei ihan kompakti hallitus­ kaan. Koska SEFEllä on jäsenyhdistyksiä ympäri Suomen, ovat hallituksen jäsen­ etkin maakunnissa ja matkan päässä. ”Me pääkaupunkiseudulla olemme yli­ vertaisessa asemassa, sillä voimme vaivatta käydä tapaamassa liiton toimihenkilöitä. Onneksi tietotekniikka ja puhelimet ovat olemassa. Uudessa strategiassamme on tehty sel­ keä linjaus, että alueellinen toiminta on peruspilareitamme.” Kasperi Launis odottaa uuden strate­ gian uudistavan liiton toimintaa. Strategiaa säestävät liiton arvot: avoimuus, rohkeus, vaikuttavuus ja onnellisuus. ”On tärkeää, miten osaamme tehdä pää­ töksentekomme niin avoimeksi, että se on läpinäkyvää jäsenyhteisöille.” SEFEn jäseniä ovat vain yhdistykset. Ekonomit ja kylterit ovat jäseniä jäsen­ järjestönsä kautta. ”Totta kai me hallituksen jäsenet ja toi­ miston työntekijät tapaamme kontakti­ verkkojemme kautta ihmisiä ja keskuste­ lemme, mutta ei se ole sama asia kuin

kymmenistä jäsenyhdistyksistä tuleva tieto siitä, minkälaiset asiat askarruttavat juuri heidän jäseniään.” SEFE on myös akavalainen edunvalvon­ tajärjestö, mutta laventaa edunvalvonnan merkitystä. Liitossa edunvalvontaa on yhtä lailla työmarkkinaetujen valvonta kuin koulutuksen tasonkin takaaminen. Myös jäsenpalveluiden tuottaminen on edunval­ vontaa. ”Voisi sanoa, ettemme muuta Ekonomi­ liitossa teekään kuin valvomme kaikin ta­ voin jäsenistön etuja. Jos sinun asiasi ovat paremmin, eikö se ole edunvalvontaa. Ei asiaa tarvitse mieltää vain niin, että jos emme saa kolmea prosenttia, niin mars­ simme ulos.” Yhtä lailla työelämäkysymykset ovat edunvalvonnan kysymyksiä. Kuinka taata perhevapailta tulevalle entinen työ tai työ ylipäätään? Kuinka nostaa naisekonomin euro 80 sentistä yhteen euroon? Mikä aika työkseen matkustavalla on työtä ja mikä vapaa-aikaa? Kuinka tuoda

”Ekonomikunnan etuoikeus on, ettei eurolinja ole tärkeintä, vaan nimenomaan työelämän laatu.”

valo harmaisiin ylitöihin, kun tosiasiallinen työaika venyy 80 tuntiin viikossa? Tehtäväkenttää riittää. SEFEssä on Lau­ niksen mukaan mietittävä, edustaako liitto sellaisia arvoja, kuten suvaitsevaisuutta, rohkeutta, onnellisuutta, että nuoret halu­ avat olla mukana. ”Ekonomien etuoikeus on, ettei euro­ linja aina ole tärkeintä, vaan nimenomaan työelämän laatu. Meidän on osattava olla mukana uudella tavalla jakautuvassa eko­ nomikunnassa.” ”Karrikoidusti ekonomin paperi oli en­ nen vakuutus hyvään tulevaisuuteen. Nyt se on hyvä yleissivistävä kaupallinen yli­ opistokoulutus, muttei tae selkeään työ­ uraan.” Vahva jäsenen näkökulma Päivi Vuorimaa Helsingin Ekonomeista

toteaa edustavansa hallituksessa vahvaa jäsenen näkökulmaa. ”Minun asiantuntemukseni tulee strate­ giatyön ja palveluiden alueelta. On ollut mahtavan upeata olla mukana seuraamassa myös edunvalvontatyötä tasa-arvon ja työ­ urien pidentämisen puolesta sekä palkatto­ mien ylitöiden kitkemiseksi.” Päivi Vuorimaa luonnehtii nykyhallitus­ ta keskustelevaksi. ”Välillä käydään kiivastakin keskustelua, mutta kykenemme erinomaiseen yhteis­ työhön. Liikkeelle lähdettiin perehtymällä ulkopuolisen asiantuntijan ohjauksessa E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

29


hallitustyöskentelyyn. Teimme näkyväksi jokaisen odotukset.” Näin luotiin kestävä pohja yhteistyölle. ”Yhteisymmärrys on löytynyt puhumalla. Äänestämään on jouduttu puolentoista vuoden aikana vain pari kertaa.” Viime vuoden iso ponnistus oli pitkä ja perusteellinen strategiatyö. Sitä kaulittiin ja käännettiin moneen kertaan, kunnes se nousi kauniisti. Mukana olivat henkilöstö sekä jäsenyhteisöjen edustajat. ”Halusimme korostaa tämän päivän verkostoitumista, jossa yksilöt antavat ja jakavat omaa osaamistaan. Strategia on tuotu tähän päivään ja tulevaisuuteen. Olemme saaneet aikaan uudistuksia, mutta maltillisesti.” Päivi Vuorimaa kuuluu strategian toteutuksen ohjausryhmään, jonka tavoitteena on saada strategia elämään käytännössä, ei vain hienona kalvosarjana. ”Jokaisen jäsenen kannalta tärkeää on elinikäinen oppiminen ja jatkuvan osaamisen kehittäminen. Pysyäkseen kelkassa omaa osaamistaan pitää jatkuvasti itse ja itsenäisesti kehittää. Se on yksilön menestyksen ydin.” Tasa-arvokysymykset palkkauksessa ovat tärkeitä asioita liitolle. Myös työurien pidentäminen alkupäästä, loppupäästä ja keskeltä on ajankohtaista. ”Henkilökohtaisesti näen, että valinnan mahdollisuuksia työssä tulisi lisätä. Tarvitsemme vaihtoehtoja esimerkiksi hoito­ vapaaseen ja osa-aikatyöhön. Pitää olla muitakin vaihtoehtoja kuin työskennellä 40 tuntia viikossa tai olla kokonaan kotona. Tasapaino kodin, perheen ja työn välillä mahdollistaa menestyksen ja onnellisuuden.” Työelämän murros tieto- ja asiantuntijatyössä on vienyt rajat työn ja vapaa-ajan väliltä. Mikä on työtä ja mikä vapaa-aikaa? Palkattomat ylityöt ovat ajan haaste. Mainosmies tuotteistaisi SEFE-osaamisen Juuso Enala Turun Seudun Ekonomeista

on joutunut hallitustyössä pois mukavuusalueeltaan. Mainosmiehelle vieras hitaampi toimintasykli vaati totuttelua. ”Mielenkiintoisia asioita on käsitelty ja merkittäviä asioita päätetty. On puntaroitu ekonomi-brändin uudistamista ja aikaansaatu uusi strategia. Meidän täytyy miettiä, mitä edunvalvontatehtävä on tulevaisuudessa.” Tähtäimessä on tietysti tuoda lisätuot-

30

E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

”Uusi strategia vie meidät interaktiivisempaan tapaan toimia, se ­laajentaa sosiaalisen median mallin järjestötoimintaan.” toa ekonomien brändille, parempaa asemaa ja palkkaa työelämässä. ”Yrittäjähenkisenä käännän välillä takkia. Ymmärrän hyvin työnantajaa, mutta välillä taas työntekijää. Olen vähän molemmilla puolilla.” Strategian valmisteluprosessi oli Juuso Enalan mielestä hyvin mietitty. ”Itse olisin valistunut diktaattori, mutta oli fiksua, että työhön sitoutettiin kaikki työntekijät ja alueorganisaatiot. Uusi strategia vie meidät interaktiivisempaan tapaan toimia. Jokainen on yksilöllinen ekonominsa, joka ha­ luaa yksilöllisen palvelun ja antaa yksilöllisen panoksensa. Strategia laajentaa sosiaalisen median mallin järjestötoimintaan.” Juuso Enala toteaa, ettei hänen ydinosaamistaan ole työmarkkinapolitiikka, sen sijaan markkinointi on. Hän haluaa kehittää ekonomin, ja nimenomaan SEFE-ekonomin brändiä. Hänen visiossaan olisi ekonomeja ja sitten SEFE-ekonomeja. SEFEliite olisi arvo, joka ansaitaan. ”Ettei jäsen ota yhteyttä SEFEen vain, kun hänellä on ongelma, hän kirjoittaa työsopimusta tai hänet on irtisanottu.” Enalan ajatuksissa on myös mallintaa SEFEn vaikutusvaltaa ja järjestäytymis­ astetta kansainvälisesti. ”Siinä olisi vientituote. Suomessa ekonomin oppiarvo on arvostettu, porukalla on hyvät palkat ja he ovat hyvissä asemissa. Siinä olisi oppia muille.” Kyltereiden vallan kasvattaminen liitossa on Enalasta välttämätöntä. Kaikki valta tulisi antaa nuorisolle. ”Nuoret rakentavat tulevaisuutta varten, me vanhat jäärät ylläpidämme olemassaolevia rakenteita.” Vakavaraisella varaa palveluihin Liiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Jerker Hedman Ekonomföreningen Niordista johtaa myös sijoitustoiminnan johtoryhmää. ”Me olemme hyvin hoidettu liitto, ja meillä on hyvä sijoitusstrategia. Siten on

varmistettu, että kassavirta sijoituksista menee liiton toimintaan. Näin pystymme tulevaisuudessakin pitämään taustamme turvattuna. Olemme saaneet sijoitusjohtoryhmään asiantuntijat mukaan”, toteaa Hedman, jonka omaa ammatillista erikoisalaa sijoitustoiminta on. Hallituksen ydintehtävinä Hedman näkee pitkäaikaiset strategiset päätökset, juuri nyt uuden strategian juurruttamisen ja viemisen kentälle. Yksi suurimmista muutoksista on, että SEFE on verkoston alusta, jolla jäsenyhdistykset ja jäsenet voivat vapaasti verkostoitua keskenään. Aiemmin verkoston langat olivat liiton käsissä. Strategiassa englanti on nostettu palvelu- ja viestintäkieleksi kahden kotimaisen rinnalle. Esimerkiksi Hankenilla on tavoitteena ottaa 16 prosenttia uusista opiskelijoista ulkomailta. Tämä alkaa vaikuttaa myös SEFEn jäsenissä. Nykyisen hallituksen toiminta saa kiitosta myös Hedmanilta. ”Pienempi hallitus olisi tietysti ketterämpi, mutta meillä valmistelevien toimikuntien vastuuhenkilöt istuvat hallituksessa. Käymme paljon keskusteluja, ja silloin tällöin asiat vaativat pöydällepanoa. Mutta


kun päätös on tehty, on helppo olla mukana. Olemme osoittaneet, että pystymme päätöksentekoon.” ”Haluamme olla yhteiskunnallinen ­vaikuttaja laajassa mittakaavassa. Jokainen meistä on palkattua henkilökuntaa jollakin tavalla, mutta ekonomin rooli yhteiskunnassa edustaa myös työnantajaa. Silloin kuvaan tulee tuplarooli, joka toisaalta ­antaa laajemman näkökulman asioihin. ­Toki meillä oli aika haasteellista, kun ­pankkialalla oli palkkaneuvottelut. Jokainen joutui ihmettelemään, mitä edustaa. Mutta ekonomit ovat osoittaneet, että ­pystyvät näkemään asiaa molemmilta suunnilta.” Jäsenten kannalta Hedman näkee tällä hetkellä ostovoiman säilyttämisen tärkeänä. Samoin saman palkan samasta työstä. ”Palkaton ylityö on aika iso asia. Silläkin kolikolla on kaksi puolta. Virallinen puoli on, ettei palkattomia ylitöitä pitäisi tehdä, mutta työt on hoidettava ja tehtävistään innostunut myös haluaa tehdä ne kelloa vilkuilematta. Paljonko tämä ylityö sitten vie eläkkeestä, onkin pohdittava asia. Harmaalla työllä on ajassamme hiljainen hyväksyntä.”

Hihat ylös ja hommiin Taloutemme tilaan SEFEn hallituksen jäsenet tarjoavat omanlaisiaan lääkkeitä, karvaitakin. Kasperi Launis Viime vuonna julkaistun tilaston mu­ kaan Suomi on maailman vähiten epä­ onnistunut maa. Silti syystä tai toisesta olemme saaneet aikaiseksi nykyisen tilanteen, jossa liputamme ulos kaiken mahdollisen. Onko innovaatiokykymme mennyt? Onko meillä ollut liian muka­ vaa? Olemme suomalaisina selvinneet mitä vaikeimmista kriiseistä. Sisällisso­ tamme oli maailman verisimpiä, mutta silti olimme muutaman vuoden kuluttua puhaltamassa yhteen hiileen sekä talvi­ sodassa että jatkosodassa, ja maksoim­ me sotakorvaukset. Mistä löytäisimme positiivisessa mielessä sen vihollisen, jonka takia me lähdemme tekemään yhdessä? Juuso Enala En ymmärrä valitusta, ettei talous kas­ va. Miten se voisi kasvaa, kun ihmiset ovat koko ajan lomalla? On ”saavutettu etu”, että joulun välipäivät ovat vapaata. Sitten jaksetaan juuri ja juuri kärvistellä viisi viikkoa, ennen kuin päästään kah­ deksi viikoksi Thaimaahan talvilomalle. Sitten jaksetaan kolme viikkoa pääsiäi­ seen, johon yhdistetään ylityövapaat ja mennään pohjoiseen. Mistä ne ylityöt tulevat? No siitä, että ollaan koko ajan lomalla ja sitten kun ollaan töissä, pitää tehdä pitkää päivää. Nyt pitäisi kaikkien osapuolien unoh­ taa saavutetut edut, miettiä ja määrit­ tää edut uudelleen, yhteisesti. Koska maailma on muuttunut, rakenteitakin on korjattava. Onneksi Suomi muuttuu väkisin. Meillä on maahanmuuttajia, jotka joutuvat rakentamaan oman elä­ mänsä ja arvonsa nollasta. Mutta hei­ dän kunnianhimonsa on ihan muuta kuin meidän, ja he ajavat ohitsemme, ellemme muuta tapojamme. Meidänkin on käärittävä hihat.

Päivi Vuorimaa Yksin Suomi ei pärjää. Kansainvälisty­ minen on tosiasia yrityksen ja yksittäi­ sen työntekijän näkökulmasta. Yrittäjyy­ den tukeminen on avain tähän. Luo­ daan työpaikkoja ja parannetaan kasvu­ yritysten mahdollisuuksia sekä tuetaan yritysten menestystä kansainvälisillä markkinoilla. Ylimmän johdon palkkioita moititaan tolkuttoman suuriksi, ja sitähän ne ovat, mutta tarvitsemme kokeneita ja osaa­ via johtajia. Jollei heitä halvemmalla saa, on hinta maksettava. Palkkatalkoita? Työajan pidennystä? Kyllä työstä on saatava kunnon kor­ vaus. En kannata palkkatalkoita ja työ­ ajan lisäystä läpi linjan. Jerker Hedman Ennusteissamme numerot ovat edel­ leen siinä järjestyksessä, että muuhun Eurooppaan verrattuna Suomi pärjää paremmin. Se tarkoittaa, että Suomes­ sa toimivat yhtiöt pärjäävät keskimäärin paremmin kuin muun Euroopan. Kan­ sainvälisyys on etumme. Me olemme sen verran pieni, että pystymme nope­ asti reagoimaan muutoksiin. On myös tärkeätä, että löydämme itsemme tule­ vaisuudessa Aasiasta ja muilta kehitty­ viltä markkinoilta. Muuten osuutemme menee meiltä ohitse. Olen optimisti, meillä on osaamista ja hallitsemme kansainvälisen prosessin. Meidän täytyy kansainvälistyä avoimin silmin ja tarttua mahdollisuuksiin. Kan­ nattaa olla kriittinen, muttei skeptinen. Jos olet skeptinen, et etsi enää vaihto­ ehtoja. Mutta jos olet kriittinen, löydät uudet mahdollisuudet. On myös unohdettava jokaisen kään­ teen leimaaminen kohtalon kysymyk­ seksi. On ajateltava, että jokainen tilan­ ne on uusi tilanne, ja se ratkaistaan. Sil­ loin meidän on mahdollista selviytyä.

täysi tusina ¶ • SEFEn hallituksessa työskentelee 12 jäsentä. Kokoonpanon valitsee liiton ylintä ­valtaa käyttävä liittokokous. Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. • Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa. • Puheenjohtajan lisäksi hallituksessa on kolme varapuheenjohtajaa, joista yksi ­edustaa alan opiskelijoita. • Hallitus vastaa liiton toiminnan suunnittelusta ja seurannasta, liiton taloudesta ja ­sijoitusomaisuudesta. • SEFEn hallitus asettaa valmisteluelimiksi toimikunnat, joiden puheenjohtajat ovat hallituksen jäseniä. E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

31


[ Persona grata ]

Utelias Anu Nissinen

”Urani on edennyt uteliaisuuteni vetämänä. Minulle on tarjottu tehtäviä ja olen niitä myös itse hakenut. Tärkeintä on tunnistaa, milloin on uraa koskevan valinnan paikka.” Teksti JUSSI-PEKKA AUKIA Kuvat Miika Kainu

S

anoma Media Finlandin toimitusjohtaja Anu Nissinen muistuttaa, että jokaisella on valinnan paikkoja niin työ- kuin yksityiselämässään. Sotkamossa syntyneen ja Oulussa kasvaneen Nissisen oli tehtävä ensimmäinen valintansa ylioppilastutkinnon jälkeen. ”Päätin pitää välivuoden töitä tehden ja opiskelupaikan valintaa miettien. Olen karjalaista kauppiassukua ja kaupallinen ala tuntui sen vuoksi liian itsestään selvältä urapolulta.” Seuraavana vuonna 1983 valinta oli tehty ja Nissinen pyrki ja pääsi Helsingin kauppakorkeakouluun. ”Koulunkäynti oli ollut minulle helppoa, mutta nyt jouduin porukkaan, jossa se oli ­ollut ihan yhtä helppoa kaikille muillekin. Se rohkaisi ja antoi tarmoa lähteä toden teolla opiskelemaan”, Nissinen muistelee. ”Kauppiksessa oli helppo tutustua uusiin ihmisiin, lisäksi Ylioppilaskunnan asuntola Vaasankadulla oli tiivis yhteisö, ja törmään vanhoihin opiskelukavereihin vieläkin lähes päivittäin. Meistä suurin osa jäi Helsinkiin, osa muutti ulkomaille.” Nissinen opiskeli markkinointia ja kansantaloutta professori Reijo Luostarisen innostavalla tavalla vetämässä kansain­ välisten toimintojen koulutusohjelmassa. Vuosi 1988, jolloin Nissinen valmistui, oli Anu Nissinen (s. 1963) ¶ vielä vahvaa nousukautta ja vastavalmistuOpinnot: KTM Helsingin kauppakorkea­ nut KTM saattoi valita ensimmäisen työkoulusta 1988, Stanford Executive program 2009. paikkansa useista vaihtoehdoista. Koulunpenkiltä brändien pariin Nissinen päätyi markkinointiharjoittelijaksi Suomen Sokerin omistamaan Vaasanmyllyyn Kellogg’s-tuotteiden pariin. 32

E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

Työpaikat: Vaasanmylly, Sinebrychoff, HTV, Welho, Sanoma Swelcom, Sanoma ­Entertainment, Sanoma Media Finland. Perhe: Ekonomipuoliso sekä 18- ja 20-­vuotiaat pojat. Harrastukset: Liikunta – hiihtolajeja ja ­tennistä – sekä puutarhanhoito.

”Se oli erinomainen ensimmäinen työpaikka, sillä siellä oli trainee-ohjelma vastavalmistuneille urakehitysmahdollisuuksineen. 25 vuotta sitten sellainen ei ollut todellakaan mikään itsestäänselvyys”, Nissinen kertoo. ”Pääsin työskentelemään kansainvälisen brändin kanssa kotimaisella työnantajalla. Se oli minulle mahtava brändikoulu ja johdanto markkinointiin.” Nissinen ehti lopulta työskennellä Vaasanmyllyllä vain pari vuotta, sillä hänet houkuteltiin päämies- ja brändikokemuksensa takia Sinebrychoffille Pepsi-tuotepäälliköksi 1990-luvun alussa. Koffilla hän työskenteli 11 vuotta lähes kaikkien tuoteryhmien parissa, viimeiseksi oluiden markkinointipäällikkönä. 1990-luvun alun lama ei tuntunut juomateollisuudessa. Nissinen viihtyi Koffilla pitkään, koska hänelle tarjottiin luovia ja mielenkiintoisia tehtäviä. ”Ilmapiiri oli innovatiivinen ja työn­-­ teko hauskaa. Mietimme juoma-alaa laajemmin: lanseerasimme uusia tuotteita olemassaoleviin tuoteryhmiin ja toimme markkinoille aivan uusia juomatyyppejä, kuten funktionaaliset juomat ja energi­a­ juomat.” Vuosituhannen vaihteen jälkeen Nissiselle alkoi tulla tunne, ettei hänellä ja juomateollisuudella ollut enää uutta annettavaa toisilleen. ”13 vuotta päivittäistavarakaupassa riitti. Aloin huomata itsessäni rutinoitumisen merkkejä ja päätin vaihtaa alaa. Vuonna 2001 sain markkinointijohtajan paikan Sanoma-konserniin kuuluneelta HTV:ltä, joka tarjosi laajakaistayhteyksiä


”Meillä on nyt loistavat ­mahdollisuudet tehdä asioita uusilla alustoilla – testata ja kokeilla mikä toimii ja mikä ei.”

E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

33


[ Persona grata ]

”Organisaatiouudistusten ­keskellä jouduin miettimään myös omaa rooliani ja uraani tässä kokonaisuudessa.” ja maksu-TV-palvelua. HTV:n imago ei ollut kovin kiinnostava, ja monet ihmettelivät päätöstäni mennä sinne. Itse uskoin, että yrityksessä oli potentiaalia, sillä esimerkiksi laajakaistayhteydet olivat tuohon aikaan uusinta uutta.” Hyppy tuntemattomaan HTV alkoi kasvaa ja kehittyä, ja vuonna 2004 Nissinen nimitettiin Welhoksi nimensä vaihtaneen yrityksen toimitusjohtajaksi. Tässä tehtävässä hän toimi vuoteen 2008, jolloin hänet nimitettiin Sanomien koko sähköisestä viestinnästä – ja myös Welhosta – vastanneen SWelcom-divisioonan johtajaksi ja konsernin johtoryhmään. Erilaisten yrityskauppojen ja organisaatiouudistusten jälkeen Nissinen nimitettiin nykyiselle paikalleen Sanoma Media Finlandin toimitusjohtajaksi vuonna 2011. Tässä tehtävässä hän vastaa Sanomien suomalaisesta televisio-, radio ja aikakauslehtiliiketoiminnasta ja niiden yhteensä noin tuhannesta työntekijästä. Nissinen muistuttaa, että vaikka jälkikäteen tarkasteltuna asiat näyttävät edenneen selkeän suoraviivaisesti, siltä ei tuntunut tapahtu­ mien keskiössä. ”Organisaatiouudistusten keskellä jouduin miettimään myös omaa rooliani ja uraani tässä kokonaisuudessa. Hyppäsin liikkuvaan junaan, sillä printtiliiketoiminta, joka oli minulle uutta tässä kuviossa, on nyt keskellä median myllerrystä.” Mediayrityksen toimitusjohtaja keskittyy yrityksen strategiaan, toimivan ja motivoituneen organisaation rakentamiseen sekä talou­dellisten tavoitteiden saavuttamiseen: tehdäänkö oikeita asioita ja kohdistuvatko resurssit oikein. ”Media kulkee vääjäämättä kohti digitaalisuutta. Meidän on ­tasapainoteltava tuoteportfoliossa digitaalisuuteen tehtä­ vien panostusten ja niin sanotun klassisen median kehittämisen välillä”, Nissinen linjaa. Osa Nissisen työajasta kuluu konsernin Hollannin ja Belgian TV-toimintoihin liittyvissä asioissa. ”Haemme mahdollisuuksia syventää yhteistyötä etsien synergioita ja hyviä yhteisiä käytäntöjä. Taloudellinen ympäristö on tänään tiukka kaikkialla.” Näköalapaikka median murrokseen Miten työskentely suuren mediakonsernin ylimmässä johdossa eroaa Nissisen aikaisemmista työpaikoista? ”Suurin ero on konserninäkökulmassa: johtoryhmässä työskennellään kaksoisroolissa katsoen sekä oman yksikön etua että koko konsernin kokonaisetua. Konserni­ tasolla kuvaan tulevat myös erilaiset koko 34

E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

Tämän tekisin nyt toisin ¶ ”Opiskelin kansainvälisyyteen kannustavassa koulutusohjel­ massa, mutta ulkomainen työ­ kokemukseni jäi kesätyöhön kaupan kassalla Hampurissa. Olisi kannattanut mennä aktiivi­ sesti ulkomaille pitemmäksi ­aikaa, mutta siihen aikaan ulko­ maille lähtö ei ollut niin itses­ tään selvä asia kuin tänään.” ”Ensimmäisessä esimies­ tehtävässäni minun olisi heti pitänyt paneutua esimiesrooliin ­paremmin. Sukupolveni ekono­ mit päätyivät usein esimies­ asemiin, mutta emme saaneet sitä varten juurikaan oppia ­korkeakoulusta.”

konsernin strategiset linjaukset, yrityskaupat, yrityskulttuurin kehittämiseen liittyvät asiat ja pörssiyhtiössä vielä sijoittajamarkkinan huomiointi”, Nissinen pohtii. ”On äärettömän arvokasta, että olen urani varrella ollut tekemässä arjen asioita. Ilman sitä kokemusta minulta puuttuisi se realismi, jolla hienot strategiat voivat toteutua käytännön työssä.” Nissinen on hankkinut uransa aikana monta näkökulmaa työhönsä: markkinoinnin ja brändien näkökulman, operaattorien teknisen ja kuluttajanäkökulman ja nyt media- ja sisällöntuotannon näkökulman. ”Ja olen siitä todella kiitollinen.” Entä mediamurros? Nissinen uskoo, että lähes kaikki nykyiset mediat jäävät elämään jossakin roolissa. ”Historian aikana harva media on tyystin lakannut olemasta – ehkä teleksiä lukuun ottamatta – mutta niiden rinnalle tulee uusia medioita ja uusia mahdollisuuksia, kuten vuorovaikutteisuus, dialogi ja jakaminen. Meillä on nyt loistavat mahdollisuudet tehdä asioita uusilla alustoilla, ja testata ja kokeilla mikä toimii ja mikä ei.” ”Uskon että kyllä se optimaalinen portfolio sieltä löytyy: ­median käyttö vain vahvistuu ja ihmiset haluavat entistä enemmän tietoa, viihtymistä ja tarinoita. Ja siinä mielessä olen oikealla alalla, että juuri nyt tässä työssä tarvitaan uteliaisuutta.”

”On äärettömän arvokasta, että olen urani varrella ollut tekemässä arjen asioita.”


[ Maineteko ] Teksti ja Kuva Sarri Kukkonen Kirjoittaja on yksi projektiin osallistuvista opiskelijoista.

Liiketoimintaa jätteistä

Kauppatieteiden opiskelijat osallistuvat Tansaniassa yhteisövetoiseen projektiin, joka pyrkii kehittämään slummin jätehuollosta taloudellisesti kannattavaa.

ryhmä Aalto-­yliopiston maisteriopiskelijoita matkusti helmikuun lopussa Dar es Salaamiin ­tutustumaan slummiasukkaiden arkeen. Kylterit toimivat seitsemässä erilaisessa yhteisöaloitteessa yhdessä paikallisten asukkaiden ja opiskelijoiden sekä Aallon arkkitehtuuri-, muotoilu- ja insinööri­opiskelijoiden kanssa. Projekti kuuluu Creative Sustainability -maisteriohjelmaan. KTM Sara Lindeman tekee väitöskirjaansa köyhyyttä vähentävistä liiketoimintamalleista. Mitä Tansaniassa tapahtuu, kenttätyön koordinaattori Sara Lindeman? ”Opiskelijat pääsevät soveltamaan teoreettista osaamistaan käytäntöön. Esi-

merkiksi Keko Mwanga B:n alueella ei ole virallista jätehuoltoa, joten yhteisö on itse organisoinut toimintaa. Se ei kuitenkaan ole kannattavaa, ja opiskelijat suunnittelevat uutta liiketoimintamallia yhdessä paikallisten kanssa. Kenttämatkalla he kartoittivat mahdollisuuksia jätteiden kierrätykseen ja biokaasun käyttöön tutkimalla millaista jätettä asukkaiden ympäristöstä ja roskapusseista löytyy.” Mitä projekti antaa osallistujille? ”Se lisää osallistujien ymmärrystä kestävyyteen liittyvistä haasteista. Ne ovat monimutkaisia yhteiskunnallisia ongelmia, joita täytyy lähestyä poikkitieteellisesti. Samalla he oppivat ymmärtämään toista

kulttuuria ja tekemään yhteistyötä samalla tasolla. Se antaa myös mahdollisuuden oppia uudella tavalla ja nähdä erilaisia elämän reaaliteetteja.” Mitä tapahtuu jatkossa? ”Hanke on suunniteltu monivuotiseksi ja yhteistyö jatkuu ryhmissä kevään ajan. Yhteyttä pidetään muun muassa videokonferenssien avulla. Pedagogiikka on ­herättänyt paljon kiinnostusta tansanialaisissa yliopistoissa, ja aikomus onkin tiivistää yhteistyötä. Opiskelijoiden työt esitetään MoA-näyttelyssa toukokuussa.”

Keko Mwanga B:n PHAST-tiimi kerää asukkaiden roskia.

E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

35


[ Kylterit ]

Mitä ekan työpaikan jälkeen? Ensimmäistä työpaikkaa kannattaa etsiä ­avoimin mielin ja rohkeasti. Mikään polku ei mene hukkaan. teksti Helinä Hirvikorpi Kuva Miika Kainu

Kauppatieteiden maisteri Hanna Karjalainen aloitti tulevalle uralleen

sopivat työt jo kesätöissä Kesälahden Osuuspankissa ja OP:n puhelinpalveluissa. Tausta auttoi pääsyssä OP-Pohjolan valmennusohjelmaan, johon valittiin 12 ­nuorta. Karjalainen valmistui Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta syksyllä 2008, ­ollessaan jo pankin trainee-ohjelmassa. ­Ensimmäinen työpaikka Helsingin OP:ssa olikin yllättäen HR-yksikössä asiantuntijatehtävissä. ”Hoidin siellä erilaisia tehtäviä 2,5 vuotta. Kun tuli organisaatiomuutos, halusin itse lähteä laajentamaan osaamistani ja pääsin syksyllä 2011 yrityspuolelle asiakkuuspäälliköksi.” Nykyään hän työskentelee Helsingin OP:ssa Espoon Tapiolassa. ”Ensimmäinen työpaikka saattaa ohjata uraa. Toki itsekin voi vaikuttaa: mitkä ovat omat tavoitteet ja millaisia kehityspolkuja valitsee.” Karjalainen katsoo, että henkilöstöhallinnosta oli paljon hyötyä hänen tavoitteelleen päästä lähivuosina esimiestehtäviin. Hänen pääaineensa oli laskentatoimi ja ­laajat sivuaineet hän suoritti yritysjuridiikasta ja johtamisesta sekä lyhyen sivu­ aineen rahoituksesta. ”Maisterin tutkinto on antanut tietyn pohjan ja peruslähtökohdat, mutta pitkälti osaaminen ja ammatillinen kehittyminen lähtevät työssä oppimisesta ja työkokemuksesta.” Hanna Karjalainen kannustaa kyltereitä katsomaan avoimin mielin eri toimialoja ja

36

E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

rohkeasti tarttumaan haasteisiin, vaikka tie ei alussa olisikaan se mitä on halunnut. Rohkeasti vaihtamaan Jouni Vuorinen on toisenlainen esimerkki.

Hän valmistui Jyväskylän yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi 2008 ja ensimmäinen työpaikka oli tilintarkastajana Deloittessa. Vuonna 2009 hän siirtyi Suomen Pankkiin laskentatoimen asiantuntijaksi. 1,5 vuoden määräaikaisuuden jälkeen Vuoriselle tarjottiin vakituista pestiä, mutta hän siirtyi Finnairille sisäiseksi tarkastajaksi. Puolentoista vuoden jälkeen hän aloitti viime elokuussa business controllerina Aegis Media Finland Oy:ssä. Aegis Group Plc on Lontoon pörssissä listattu markkinointiviestintäalan yritys. ”Olen kerännyt erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä, etsinyt mitä kaikkea voi olla tarjolla. Kaikki työnantajat ja tehtävät ovat olleet erilaisia”, laskentatoimea pääaineenaan lukenut Vuorinen sanoo. Hyvänä puolena hän näkee erilaisten toimintatapojen ja yrityskulttuureiden ­oppimisen, itselle hahmottuu vähitellen

”Olen kerännyt erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä, etsinyt ­mitä kaikkea voi olla tarjolla. Kaikki työn­ antajat ja tehtävät ovat olleet erilaisia.”

mihin haluaa keskittyä. Haitaksi hän katsoo sen, ettei ehdi päästä aina kunnolla sisään toimialaan ja kehittämään toimintaa. ”Nyt olen tyytyväinen työhöni business controllerina, joka on minua periaatteessa aina kiinnostanut. En kadu, että olen vaihtanut usein paikkaa ja uskaltanut lähteä turvallisesta tilanteesta uusiin tehtäviin. Se vaatii rohkeutta, mutta tietenkin jokainen tekee niin kuin itsestä tuntuu hyvältä.” Itsetuntemuksesta liikkeelle SEFEn uravalmentajana työskentelevä

­Sirja Kulmala-Portman huomauttaa, että

tilanteet ensimmäisen työpaikan saamisessa ovat yleensä tapauskohtaisia. ”Tärkeintä on, että henkilö itse kokee olevansa oikeassa paikassa ja voivansa kehittyä siinä.” Valmistuvat kauppatieteilijät ovat erilaisia: joillakin on tarkat urasuunnitelmat jo opinnoista alkaen, he ovat selvittäneet millaiset positiot matkan varrella auttavat tähtäämisessä tiettyyn tavoiteasemaan. Toiset taas tarttuvat tilanteisiin ja tekevät sillä hetkellä mielekkäältä tuntuvia asioita. Uran alussa on hyvä kerätä erilaista kokemusta, toisaalta tiheästi paikkaa vaihtaneen sitoutumiskykyä saatetaan epäillä. Määräaikaiset työsuhteet ovat tietenkin eri asia. SEFEn uravalmentajien palvelu on hyvä tapa sparrata työelämän käänteitä myös uran alussa. ”Ensimmäiseen työpaikkaan kannattaa kyllä satsata, eli miettiä mitkä ovat ne omat vahvuudet ja mihin suuntaan haluaa kehittyä. Lähtisin liikkeelle itsetuntemuksesta, en niinkään määrätyn yrityksen tai tehtävänimikkeen kautta. Kannattaa pohtia, miksi haen johonkin määrättyyn paikkaan. Pääasia, että työ tuntuu itsestä mielekkäältä”, Sirja Kulmala-Portman neuvoo. Työura on lopulta monen tekijän summa: mitä tapahtuu omassa yksityiselämässä, miten menee yrityksellä ja millaisia esimiehiä osuu kohdalle.


[ Kylterit ] Hanna Karjalainen ja Jouni Vuorinen tekivät oman­ näköisensä valinnat: Karjalai­ nen on työskennellyt saman yrityksen palveluksessa, Vuorisella on jo kokemusta useasta työnantajasta.

E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

37


38

E ko n o m i 2   /   2 0 1 3


[ työelämän pelisäännöt ] Lasse Johansson Lakimies, lAkiyksikkö, SEFE

Lomautus ­keskeyttää työn ja palkan Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan ­aloitteesta tapahtuvaa työnteon ja palkanmaksun tilapäistä keskeyttämistä. Työsuhteen muut ehdot pysyvät voimassa myös lomautuksen ajan.

T

yöntekijä voidaan lo­ mauttaa joko määrä­ ajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työn­ teko kokonaan tai lyhentämällä työnteki­ jän työaikaa. Työnantaja voi lomauttaa työntekijän tilanteessa, jossa hänellä on taloudellinen tai tuotannollinen peruste irtisanomiseen. Eli tarjolla oleva työ on vähentynyt talou­ dellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvis­ ta syistä olennaisesti ja pysyvästi, eikä työntekijää voida sijoittaa tai kohtuudella kouluttaa uudelleen. Lomautuksen edellytysten voidaan ­katsoa täyttyneen myös siinä tapauksessa, että työ on tilapäisesti vähentynyt ja tilan­ teen arvioidaan kestävän enintään noin 90 päivää. Edellytyksenä on se, ettei työn­ tekijää voida sijoittaa tai kouluttaa uusiin tehtäviin.

kuvat: Getty images

Kohdistaminen henkilöstöön Lomautukset voidaan pääsääntöisesti koh­ distaa ainoastaan toistaiseksi voimassa ole­ villa sopimuksilla työskenteleviin työnteki­ jöihin. Määräaikainen työntekijä voidaan lo­ mauttaa pääsääntöisesti vain tilanteissa, joissa määräaikainen työntekijä toimii va­ kituisen työntekijän sijaisena ja työnanta­ jalla olisi oikeus lomauttaa kyseinen vaki­ tuinen työntekijä, jos tämä olisi työssä. Toisaalta määräaikainen työntekijä voi­ daan lomauttaa, jos työnantaja ja työnteki­

jä siitä yhdessä sopivat. Tällöin on syytä ot­ taa huomioon, että sopimisella saattaa olla negatiivisia seurauksia työttömyysturvassa. Määräaikaisten työntekijöiden työsopi­ muksissa voi olla ehto, että sopimus on molemmin puolin irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa olevakin. Näissä ta­ pauksissa työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta tilapäisiin lomautuksiin. Työnantaja ei voi myöskään lomauttaa työntekijää, jos työntekijä on jo irtisanottu työnantajan toimesta. Näin ollen työnanta­ ja ei voi vapautua palkanmaksuvelvollisuu­ destaan irtisanomisaikana. Henkilöstöedustajien suoja Työsopimuslaki antaa lomautustilanteissa erityisen suojan henkilöstön edustajille. Luottamusmies tai luottamusvaltuutettu voidaan lomauttaa ainoastaan silloin, jos hänen työnsä loppuvat kokonaan, hänelle ei löydy muuta ammattiaan vastaavaa työtä tai häntä ei voida kohtuudella kouluttaa muihin tehtäviin. Luottamusvaltuutetun tai luottamus­ miehen asemassa oleva työntekijä lomaute­ taan viimeisenä edellyttäen, että hän pystyy suoriutumaan jäljelle jääneistä tehtävistä. Sama koskee työsuojeluvaltuutettua. Ennen lomauttamista Ennen lomauttamista työnantaja on vel­ vollinen antamaan työntekijöille selvityk­ sen lomautuksen perusteista, sen arvioi­ dusta laajuudesta, kestosta, toteuttamista­ vasta ja alkamisajankohdasta. Työnantajan on annettava selvitys viipymättä. E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

39


[ työelämän pelisäännöt ]

Muun työn tekeminen Lomautettu työntekijä voi ottaa vastaan muuta työtä lomautuksen ajaksi. Tällöin lomautuksen loppuessa hänen toisessa työssään noudatettava irtisanomisaika on viisi päivää muutoin noudatettavasta irti­ sanomisajasta riippumatta. Toista työtä lomautuksen aikana teh­ täessä on kuitenkin huomioitava, että työ­ suhteeseen liittyvä kilpailukielto ja salassa­ pitovelvollisuus ovat lähtökohtaisesti voi­ massa. Työntekijä on kuitenkin oikeutettu tekemään ammattiaan vastaavan työsopi­ muksen myös lomautuksen aikana. Työhön paluu

Jos lomautus koskee useaa työntekijää, selvitys voidaan antaa työntekijöiden edus­ tajalle tai työntekijöille yhteisesti. Selvityk­ sen tarkoituksena on turvata työntekijän tiedonsaanti mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Selvityksen laiminlyönti ei kui­ tenkaan tee lomautusta pätemättömäksi tai aiheuta työnantajalle vahingonkorvaus­ velvollisuutta. Kun selvitys on annettu, tulee työnanta­ jan ennen lomauttamisilmoituksen anta­ mista varata työntekijälle tai hänen edus­ tajalleen mahdollisuus tulla kuulluksi. Ennakkoselvitystä ei tarvitse antaa, mikäli työnantaja on velvollinen käymään yhteis­ toimintaneuvottelut henkilöstön kanssa. Yhteistoimintamenettelyssä käsitellään lomautuksen perusteena olevia syitä ja mahdollisia vaihtoehtoja. Yhteistoiminnas­ ta yrityksissä annettua lakia sovelletaan lo­ mautuksen osalta niissä yrityksissä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20. Lomautusilmoitus ja -todistus Lomautusilmoitus on annettava työnteki­ jälle henkilökohtaisesti viimeistään 14 päi­ vää ennen lomautuksen alkamista. Jos il­ moitus ei ole mahdollista antaa henkilö­ kohtaisesti, voi ilmoituksen tehdä myös kirjeellä tai sähköpostilla samaa ilmoitus­ aikaa noudattaen. Ilmoituksessa on mainittava lomautuk­ sen peruste, alkamisaika, kesto tai arvioitu kesto. Ilmoitus on annettava tiedoksi myös työntekijöiden edustajalle. Jos lomautus kohdistuu vähintään kymmeneen työnteki­ jään, on työnantajan ilmoitettava lomau­ tuksesta työvoimaviranomaiselle. 40

E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

Työnantajan on annettava lomau­ tustodistus työntekijän sitä pyytäes­ sä. Kannattaa pyytää kirjallinen ­lomautustodistus, jossa ilmoitetaan lomautuksen syy, alkamisaika ja ­kesto, koska sitä tarvitaan esimer­ kiksi työvoimaviranomaisten kanssa asioidessa.

Määräaikaisen lomautuksen yhteydessä an­ netussa lomautusilmoituksessa on annettu työntekijöille tiedoksi lomautuksen tarkka alkamis- ja loppumisajankohta, joten työn­ antaja ei ole velvollinen erikseen ilmoitta­ maan työn alkamisesta. Toistaiseksi voimassa olevassa lomau­ tuksessa päättymisajankohtaa ei ole tiedos­ sa. Jotta työntekijällä olisi aikaa varautua työn alkamiseen, työnantaja on velvollinen antamaan ilmoituksen vähintään seitse­ män päivää ennen työn alkamista, ellei toi­ sin ole sovittu.

Työsuhteen päättyminen lomautuksen aikana Työntekijällä on oikeus irtisanoutua lomautuksen aikana ilman irti­ sanomisaikaa riippumatta siitä, onko työsopimus voimassa toistaiseksi tai määräajaksi. Mikäli työntekijä kuitenkin irtisanoutuu seitsemän päivän sisällä ennen lomautuksen loppumista, noudatetaan normaalia irtisanomisaikaa. Tilanteessa, jossa lomautus on kestänyt yhtäjaksoisesti yli 200 kalenteri­ päivää, työnantajan on maksettava työntekijälle korvauksena irtisanomis­ ajan palkka, samalla tavalla kuin työnantajan irtisanoessa työsopimuksen. Lyhytaikainen työ tai vuosiloma ei katkaise lomautuksen yhtäjaksoisuutta. Lisäksi on syytä huomioida, että 200 kalenteripäivän sääntö koskee yhtä lailla myös osa-aikaisia lomautuksia. Työnantajan valitessa lomautuksen ­toteuttamistavaksi osittaislomautuksen kyse on koko osittaislomautuksen keston ajalta lomautuksesta, vaikka siihen sisältyy myös työntekoa. Työnantaja voi irtisanoa työntekijän lomautuksen aikana, mutta tällöin työntekijälle on maksettava irtisanomisajan palkka. Mikäli lomautusilmoitus­ aika on ollut lain tai työehtosopimusilmoituksen perusteella 14 päivää pi­ dempi, työnantajalla on oikeus vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkka.


[ Column ]

Want to get lucky? Work with a mamu. I also see a great potential boost to Finnish entrepreneurship by supporting partnerships between Finns and foreigners. I have seen quite a few highly successful ventures being started by a team of Finns and people from countries with a great appetite for entrepreneurship. The latest data on the state of Finnish entrepreneurship shows that despite a better environment for starting a business in Finland, Finns are still more reluctant than their western peers in taking the entrepreneurial leap of faith. From this perspective, I think teaming up with the right kind of people with diverse skills and entrepreneurial aptitude may just be what Finnish businesses need. I have heard of a company in New Zeeland that has a seemingly discriminatory hiring policy of their young interns. They only hire Asians. This is because they want to develop their global network in the region. What a better way than to have their own former interns open doors for them in the markets of their future? This year, I will be working with the Helsinki Chamber of Commerce and with some other wise volunteers such as Matti Vanhanen, Risto E. J. Penttilä, to find new ways in which we can ensure that Finland attracts and keeps the right kind of talent from elsewhere. My message to them and to you is that if you want to get lucky in business, work with a mamu. André Noël Chaker, senior advisor to the president of Veikkaus, the national lottery company of Finland, has written five books, including The Finnish Miracle.

Miika Kainu

I

have recently been involved in many events and projects around the issue of diversity in the Finnish workforce. This is currently a hot topic in Finnish politics and business circles. It is also a subject close to my heart since as I integrated to the Finnish workforce over 20 years ago from my native Canada. As far as statistics go, Finland has one of the lowest percentages of foreign workers in the EU. The country has even less than half of the percentage of foreign workers than in neighboring Sweden and Norway. Leaving humanitarian issues aside, the relative paucity of immigrants (maahanmuuttajat or sometimes derogatively referred to as mamu in Finnish) in Finland is a cause for economic concern for two reasons. The first is the inevitable workforce shortage that will hit the Finnish economy over the next five years. The second are the missed opportunities for much needed innovation, entrepreneurship and global networking. As the last of the Finnish babyboomers retire over the next five years, the Finnish economy will lose a significant share of its workforce. The aging of the population is a challenge for all western economies but it will hit Finland sooner. The country is among the first in the EU where more people will be leaving the workforce than will be entering it. Even with slow governmental plans to raise the actual retirement age in Finland, it will not suffice to bridge the labor shortage gap that we will see increase over the medium term. One area of particular concern is the healthcare sector where it is predicted that even basic services will not be able to be provided without an influx of skilled foreign healthcare professionals. In my view Finland’s diversity deficit is also a missed business opportunity. In terms of innovation, skilled immigrants present a great opportunity for growth. Research shows that foreign workers are often more creative than their local counterparts. This also applies to Finns working abroad. A challenging new environment naturally triggers creative and even survival patterns that make us more likely to see and create new and valuable ways to conducting our business. In this way, a diverse team of different gender, age, professional and cultural backgrounds is more likely to generate valuable innovations than a homogeneous team of middle-age, male Finnish engineers.

Chaker E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

41


[ Marginaali ]

Poppamies palauttaa 1800-luvulla länsi­ afrikkalaiset heimot käyttivät rahana ­päistään litistettyjä, ohuita rautatankoja. Teksti Anne Penttilä Kuva iStockphoto

kissi pennyn ottivat alun perin käyttöön ­Kissi-, Loma- ja Bandi-heimot, jotka asuvat nykyisten Liberian, Sierra Leonen ja Guinean valtioiden alueilla. Heimojen sepät alkoivat takoa rautamalmia ­rahoiksi vuoden 1880 tienoilla. 1900-luvulle tultaessa useat ­länsiafrikkalaiset heimot käyttivät Kissi pennyä ranskalaisen, brittiläisen ja ­amerikkalaisen valuutan rinnalla. Kissi pennyn arvo riippui sen pituu­ desta.1 Rahan arvon2 manipulointi, toisin ­sanoen metallin poistaminen rahasta, oli tehty vaikeaksi rahan muotoilulla. Ohuen kierretyn tangon toinen pää on taottu ­litteäksi ja toinen pää on T-kirjaimen ­muotoinen. Suurempia ”seteleitä” saatiin aikaan kiertämällä useampi tanko yhteen tai niputtamalla rahoja 20 kappaleen nipuiksi.3 Rahalla oli sielu. Jos raha katkesi, sielu karkasi, ja rahan arvon saattoi palauttaa vain paikallinen seppä/poppamies. Hän takoi rahan ehjäksi ja manasi sielun takaisin erityisessä seremoniassa.4 Ranskalaiset ja brittiläiset kielsivät ­Kissi pennyn käytön siirtokunnissaan 1930–40-luvuilla. Pisimpään perinteisen valuuttansa säilytti Liberian koillisosien väestö, koska Liberiassa toimineet amerikkalaiset eivät juuri vaikuttaneet heimojen elämään. Vasta vuoden 1964 hallinnollinen uudistus syrjäytti Kissi pennyn. Tämän jälkeenkin länsiafrikkalaiset ovat käyttäneet Kissi pennyä seremonioissa, esimerkiksi poikien ja tyttöjen palatessa kouluistaan, merkittävien henkilöiden hautajaisissa, uhrauksissa tai häissä.5 Edelleen monet länsiafrikkalaiset uskovat, että vanhoilla rahoilla on maagisia ominaisuuksia: rahan sielu on tallella.

42

E ko n o m i 2   /   2 0 1 3


[ Marginaali ]

rahan arvon

1. Noin 20–40 cm. 2. Kahdella Kissi pennyllä sai useita kolapähkinöitä, nipun banaaneja tai 20 appelsiinia. 3. 20-luvun alussa lehmä maksoi 100 nippua. ­Neitsytmorsiamen sai 200 nipulla ja miesorjan 300 nipulla. 4. Rahan omistajan oli luonnollisesti maksettava poppamiehelle palkkio seremonian suorittami­ sesta. 5. Sulhanen sinetöi avio­ liiton asettamalla Kissi pennyn morsiamen pään päälle ja sanomalla: ”Tämä on vaimoni.”

sana

Credit 1. Kaksinkertaisen kirjanpidon ­oikeasta puolesta käytettävä ­nimitys, hyvitykset. 2. Luotto, laina, myös lainan­ maksukykyä tai luotettavuutta ilmaiseva termi: jollakin on tai ei ole krediittiä. 3. Ansio, tekijämerkintä, esimer­ kiksi lehtiartikkelin kirjoittaja ja kuvaaja tai elokuvan tekijät ­lopputeksteissä. anne penttilä

E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

43


[ Tapahtuu ]

Ekonomiyhdistykset EKONOMFÖRENINGEN NIORD Läs om Niords program i Niordbladet och på www.niord.fi. 23.4 Familjejuridik 26.5 Särkänniemi med Pirkanmaan Ekonomit Niords kansli Banvaktsgatan 2 00520 Helsingfors Cati Lilja, 0201 299 275 Catarina Söderström, 0201 299 274 Maria Stenholm, 0201 299 209

EKONOMFÖRENINGEN MERCUR Tidpunkt maj: Kurs i golf & traditionella golftävlingen. Alla golfande och icke golfande Merkurare med! Golfkursen för nybörjare lär dig allt du behöver veta för att inleda din golfkarriär och golftävlingen ger en ypperlig möjlighet att inleda årets tävlingssäsong i gott sällskap. ­Deltagaravgift för golfkursen: Tävlingen spelas även i år som Poäng Bogey, fullt HCP. Deltagaravgift för golftävlingen: 10 euro + green fee. Första pris: en valfri vecka i Merkurs stuga i ­Luosto. Mera information följer via e-post och våra hemsidor. 24.4 kl 9–16 Skolning: Be the Change – att leda och leva i förändring, plats: Åbo. Skolningen ordnas tillsammans med SEFE och Turun Seudun Ekonomit och ges därför på finska. Skolningen ger färdigheter i hur dynamiken fungerar för ett företag, en grupp eller en individ som genomgår förändringsprocesser. Mera information på adressen www.turunseudunekonomit.fi och på SEFEs hemsidor.

Mera information om dessa och andra evenemang för Ekonomföreningen Merkurs medlemmar följer via e-post och våra webbsidor!

ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT Etelä-Hämeen Ekonomit toivottaa kepeää kevättä ja muistuttaa koko perheen retkestä Särkänniemeen 26.5. Ilmoittautuminen 21.4. mennessä. Lisätietoja jäsenkirjeessä ja etelahameenekonomit@ gmail.com.

ETELÄ-KARJALAN EKONOMIT 24.4. EKE:n kevätkokous Wol­ koffin viinikellarissa Tervetuloa kevätkokoukseemme 24.4. klo 18! Kevätkokouksen ­yhteydessä maistelemme Wolkoffin Viinikellarin laadukkaita viinejä ja tapaksia juuston kera hyvässä ekonomiseurassa. 16.5. Sosiaalisen median koulutustilaisuus Tervetuloa sosiaalisen median tehoperehdytykseen 16.5. klo 17.15 alkaen! Koulutus antaa osallistujille perusvalmiudet hyödyntää sosiaalista mediaa organisaation markkinoinnissa ja viestinnässä. Koulutuksessa tuodaan esille sosiaalisen ­median mahdollisuuksia ja huomioitavia uhkia sekä erityiskysymyksiä havainnollisesti case-esimerkkien avulla. Lisätietoja tapahtumistamme sekä ilmoittautumisohjeet nettisivuillamme www.etelakarjalanekonomit.fi.

Merkurs mysiga stuga i Luosto Du kommer väl ihåg Merkurs fina lägenhet upp i Luosto? Som medlem kan du boka den till ett mycket förmånligt pris och samtidigt njuta av en mysig och ­välutrustad lägenhet i ypperlig miljö, som sporrar till både avkoppling och idrottande. Bokningsläget ser du på webb­ sidan, och där görs även anmälningarna behändigt. Kontakta kansliet om du har frågor, vi hjälper dig gärna!

ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT 19.4. Sääntömääräinen kevät­ kokous Tervetuloa Etelä-Pohjanmaan Ekonomien sääntömääräiseen kevätkokoukseen Rytmikorjaamolle Seinäjoelle 19.4. klo 19 alkaen. Alustavasti ohjelmassa on sääntömääräisen kevät­ kokouksen lisäksi myös pari yritysesittelyä Rytmikorjaamon tiloissa toimivista yrittäjistä sekä illallinen.

Alla evenemang finns på vår webbsida www.ekonomforeningenmerkur.fi. Anmälningar tas emot av vårt kansli: kansli@ ekonomforeningenmerkur.fi.

Lisäinfoa ajankohtaisista tapahtumista löydät uusituilta kotisivuiltamme www.epekonomit.net.

44

E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

HELSINGIN EKONOMIT 21.4. Varjoteatterielämystyöpaja perheille 22.4.–29.5. Juoksukoulu (6 treenikertaa) 23.4. HEKOn kevätkokous 24.4. Asiakaskokemus – mitä se on ja miten sitä voi mitata? 24.4. EU-rahoitteisen projektin toteuttaminen – vierailu Kumnan kartanossa Virossa 26.4. Rintauintikurssi 13.5. Pirteyttä ja pysyvää painon­hallintaa 15.5. Helsingin kaupunginorkesterin konsertti 6.6. HEKOn kesäjuhla Lisää tapahtumia ja ilmoittautuminen osoitteessa www.heko.fi. HEKO järjestää noin 200 jäsentapahtumaa vuosittain. HEKOn toimisto: heko@heko.fi ja 0201 299 261.

KYMENLAAKSON EKONOMIT Vuosi 2013 on aloitettu leffanäytöksillä, sinfoniakonsertilla ja yhdessä Aktiivikuntoutuksen kanssa toteutetulla juoksukoululla. Kiitos kaikille tapahtumiin osallistuneille! Toivotamme kaikki jäsenemme tervetulleiksi seuraaviin tapahtumiin: 14.5. SEFEn koulutus Be the Change (Kouvola) 17.5. Yritysvierailu Vadelmatarhalla (Kotka) Luvassa on myös mm. perheretki Repovedelle elo-/syyskuussa. Lähetämme tiedotteet tulevista tapahtumista sähköpostitse, pidäthän siis SEFElle ilmoittamasi sähköpostin ajan tasalla! Hallitus 2013 Puheenjohtaja Kati Nikunen Varapuheenjohtaja/Rahastonhoitaja Virpi Hernesaho Sihteeri Anu Kujansuu Markkinointi- ja viestintävastaavat Laura Karinen ja Susanne Vesala Uranhallinta- ja työmarkkinavastaavat Saara Eerola ja Natalia Beloglazova

KESKI-SUOMEN EKONOMIT 26.4. Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous Popparissa klo 17. Kerhoesittelyssä Strategiklubi ja ilta jatkuu hyvän musiikin viihdyttämänä. Ilmoittaudu mukaan www.keskisuomenekonomit.fi/ tapahtumat.php.

26.5. Pirkanmaan Ekonomien järjestämä perhepäivä Särkänniemessä Kevään ohjelma jatkuu Webinaarilla aiheesta ”PK-yrityksen kasvun askeleet ja kansainväliset mahdollisuudet” ja kesällä on ­luvassa mm. Kesäteatteria Kankaan tehdasalueella. Tiedotamme tapahtumatarjonnastamme sähköisessä jäsen­ kirjeessä ja nettisivuillamme www.keskisuomenekonomit.fi. Myös sähköpostiosoitteesta info@keskisuomenekonomit.fi saat ­lisätietoa. Jos et saa jäsenkirjeitämme, käy päivittämässä tietosi SEFEn jäsenrekisteriin, niin ­pysyt jatkossa ajan tasalla. Lämpimästi tervetuloa mukaan toimintaamme!

LAHDEN SEUDUN EKONOMIT 11.4. Kalakurssi 1.5. Akateeminen Vappu 26.5. PME:n Särkänniemipäivä Lisätietoja ja lisää tulevia ­tapahtumia löydät kotisivuilta www.lahdenseudunekonomit.fi tai sähköpostiisi tulleista jäsenkirjeistä. Olethan muistanut päivittää yhteystietosi sähköpostiosoitteineen SEFEn rekisteriin?

LAPIN EKONOMIT 25.4. Talouden tunnusluvut ­tutuksi -koulutus 8.5. Sääntömääräinen kevät­ kokous 18.5. Survival Games, leikkimielinen ulkorastikisa Lapin lennoston alueella Rovaniemellä

LOUNAIS-HÄMEEN EKONOMIT 12.4. Venäläinen keittiö – kevätkokous ja kokkauskurssi ravintola Vanha Värjärissä 31.5. Abba – Dancing Queen, retki musiikkiteatteri Palatsiin Tampereelle Lisätietoa tapahtumista jäsentiedotteissa. Hallitus 2013 Tanja Paassilta, puheenjohtaja Pasi Jokela, varapuheenjohtaja Jaana Sintonen, sihteeri Riikka Koski, rahastonhoitaja Maria Hyvönen, markkinointi­ vastaava


[ Tapahtuu ]

OULUN EKONOMIT Osoitteesta www.oulunekonomit.fi löydät viimeisimmän tiedon tapahtumistamme ja voit tehdä mökkivarauksen Syötteen paritalostamme.

PIRKANMAAN EKONOMIT 25.4. Pormestarin aamukahvit 4.5. PME:n 75-vuotisjuhla 23.5. Kesäkukkia Tommiskan puutarhalta 26.5. PME:n perhepäivä Särkänniemessä 18.6. Komediateatteri-vierailu ja Puhelinluettelo-näytelmä 20.7. EkonomiJazzit Porissa Tarkemmat tiedot tapahtumista ja ilmoittautumisohjeet www.pirkanmaanekonomit.fi ja uutiskirjeissämme.

POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT 20.4. Viinitasting 25.4. Ekonomilounas (Ravintola Aura) 30.4. Vappuottelu Ilosaaressa Toukokuu: MM-jääkiekkoilta Tiedepuistolla 23.5. Kevätkokous 26.5. Särkänniemen perhepäivä (Pirkanmaan Ekonomit) 30.5. Ekonomilounas Kesäkuu: Golf-harjoituslyönti-ilta 10.7. Savonlinnan Oopperajuhlat (La Traviata) Tapahtumakalenteri löytyy myös Poken nettisivuilta: www.pohjoiskarjalanekonomit.fi.

POHJOIS-SAVON EKONOMIT 14.5. Puutarhasuunnitteluilta 26.5. Pirkanmaan Ekonomien järjestämä perhetapahtuma Särkänniemessä Tampereella 10.7. Perinteinen oopperamatka Savonlinnaan. Liput on varattu La Traviata -esitykseen. Tapahtumiin ilmoittaudutaan jäsensivuilla www.sefe.fi. Muista kevään tapahtumista ilmoitetaan sähköpostilla. Ota rohkeasti yhteyttä: psekonomit@sefe.fi.

PORIN SEUDUN EKONOMIT 7.5. Yritysvierailu Prizztech Oy ja Porin Seudun Ekonomit ry vuosikokous. Porin Seudun Ekonomien vuosikokous järjestetään Prizztech Oy:n yritysvierailun yhteydessä 7.5. klo 18. Kokouksessa käsitellään sääntömääräi-

set vuosikokousasiat. Kahvitarjoilu. Ilmoittaudu mukaan 30.4. mennessä osoitteeseen info@ porinseudunekonomit.fi. Prizztech Oy sijaitsee osoitteessa Pohjoisranta 11 D, 2. krs, Pori. 10.5. Flooran päivän juhla Vietämme perinteistä Flooran päivän juhlaa yhdessä Rauman Ekonomien kanssa Villilän kartanossa Nakkilassa 10.5. klo 18 alkaen. Illan ohjelmassa on tutustuminen Villilän Studioihin, leikkimielinen elokuvavisailu ja illallinen. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 30.4 osoitteeseen info@porinseudunekonomit.fi. 20.7. Ekonomijazzit

RAUMAN EKONOMIT 24.4. SEFEn Be the Change -koulutus Turussa. Ilmoittautuminen SEFEn jäsen­ sivujen kautta 10.5. Flooran päivän juhla Porin Seudun Ekonomien kanssa Villilän kartanossa Nakkilassa 26.5. Särkänniemen perhepäivä Tampereella 28.5. SEFEn ”Ota puheeksi” -iltakoulutus Porissa. Ilmoittautuminen SEFEn jäsensivujen kautta 13.6. Kesäteatteri ”Tankki täyteen” yhdessä Rauman Teknillisen Seuran kanssa Raumalla Lisätietoa tapahtumista jäsenkirjeissä ja Rauman Ekonomit ry:n kotisivulla osoitteessa www.raumanekonomit.fi.

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN EKONOMIT 25.4. Retki Heurekan Body Worlds -näyttelyyn ja kevät­ kokous 17.–19.5. Kevätmatka, tällä ­kertaa Pietariin 26.5. Pirkanmaan Ekonomien järjestämä Särkänniemi-päivä 28.5. Be the Change – puoli­ päiväinen koulutus muutos­ johtamisesta Kesäkuu: Golfiin tutustumista Hyvigolfin kentällä Nettisivuiltamme www.rihy.fi löydät ajankohtaisimman tiedon yhdistyksen toiminnasta. Mukavaa kevättä!

TURUN SEUDUN EKONOMIT 75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi 2.5. klo 18–20 Kauppilan Puutarhakeskus – Puutarha ja kukat juhlassa, Kaurakatu 43, Turku

KUTSU EKONOMIJAZZEILLE Porin Seudun Ekonomeilla on ilo kutsua Ekonomit & avec jo perinteisille Ekonomijazzeille lauantaina 20.7. klo 12–14 ­Porin Yliopistokeskukseen, Pohjoisranta 11 A. Musiikin säestämänä nautimme cocktailbuffeen antimista viineineen ja tapaamme ekonomeja ­ympäri Suomen rennon ohjelman merkeissä. Tunnelmaa voi jatkaa vaikkapa Kirjurinluoto Arenan tai jazzkadun konserteissa. Molemmat ­sijaitsevat Porin yliopistokeskuksen ­välittömässä läheisyydessä. Lisätietoja konserteista: www.porijazz.fi.

Pori Jazz

2013 Ilmoittautumiset 30.6. mennessä osoitesiintyjä teeseen info@porinseudunekonomit.fi. Eva & Manu Tilaisuuden hinta on 25 euroa/hlö. ­Maksun suoritus Porin Seudun Ekonomit ry:n tilille Nordea FI73 1115 3000 3954 95. Porin Seudun Ekonomeille & avec tilaisuus on maksuton.

Lisätiedot: Porin Seudun Ekonomien puheenjohtaja Saku ­Vähäsantanen puh. 040 866 7670. Tilaisuus järjestetään ­yhteistyössä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin ­yksikön kanssa. Tervetuloa jazzailemaan ja viettämään aikaa yhdessä! Porin Seudun Ekonomit ry:n johtokunta

(bussilinja 18). Kuulemme Kauppilan puutarhakeskuksen elämästä ja elämänkaaresta, jonka jälkeen saamme ideoita niin piha- kuin parvekepuutarhojen kasveihin ja suunnitteluun. Halukkaiden osallistujien kesken ilta jatkuu kukkien sidonnan parissa. Avec-tilaisuus. Mukaan mahtuu 50 henkilöä. Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset 28.4. mennessä. TGIF – Ekonomi After Work. Joka kuun ensimmäinen perjantai, seuraavaksi 3.5. klo 16.30−19. Ravintola Blanko, Aurakatu 1, Turku. Suosittu TGIF – Ekonomi After Work -tapahtuma jatkuu. Ohjelmassa on rentoa alkuillanviettoa, vapaata keskustelua ja verkostoitumista. Ei ennakko­ ilmoittautumista, vapaa pääsy kaikille ekonomeille ja ekonominmielisille. Tarjolla talon puolesta DJ, tapaksia sekä mystinen perjantaipulloarvonta. 14.5. klo 17–21 Nordkalk ja Furuvikin kartano, Skräbbölentie 18,

i/ sefe.f tumat tapah

Parainen. Tapahtumaan on saatu lisäpaikkoja omalla kyydillä Paraisille saapuville. Pääsemme tutustumaan Pohjois-Euroopan johtava kalkintuottajan Nordkalk Oy:n mielenkiintoiseen 115-vuotiseen historiaan, kiertoajelulle kalkkikivilouhokseen ja vierailemaan museoalueella toimivaan Pensionaattiin. Ilta jatkuu Furuvikin kartanossa. Avec-tilaisuus. Mukaan mahtuu 50 henkilöä. Kahvitarjoilu pienen suolaisen kera. Ilmoittautumiset 8.5. mennessä.

VAASAN EKONOMIT – VASA EKONOMER Tervetuloa mukaan Vaasan ­Ekonomien tapahtumiin! 16.5. klo 19 VIP-ilta Vaasan ­Kaupunginteatterin Oliver! ­-musikaalissa 15.6. Koko perheen kesäretki ­PowerParkiin Lue lisää tapahtumista osoitteesta www.vaasanekonomit.fi. E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

45


[ TAPAHTUMA ] Teksti sefe kuva Laura Oja

Työelämä tarvitsee rohkeita naisia Työelämässä pärjää tänä päivänä erilaisuuden tuomalla lisäarvolla. Naisia tarvitaan työelämässä ennen kaikkia naisina, sanoivat SEFEn naistenpäivässä psykologi Ilona Rauhala ja valmentaja, kehittämis­ konsultti Sirpa Arvonen. Naiseudella on arvoa työelämässä ja Sirpa Arvonen kan­ nusti brändäämään itsensä. Arvosen mukaan intohimo johonkin asiaan tuo ison potentiaalin osoittaa oman innostuneisuutensa ja erityisyytensä työelämässä. Psykologi Ilona Rauhalan mielestä naisten pitää tulla töissä naisiksi. Naisia tarvitaan rohkeasti muokkaamaan työelämää, jotta työpaikoilla voisi olla erilaisissa rooleissa. ”Omaa naisellista työskentelytyyliään ei tarvitse mukauttaa keskiverto insinöörimiehen mukaan. Luota siihen, että sinun tyylil­ lesi on käyttöä”, Rauhala kehotti. ”Maailmassa on kahta erilaista energiaa: maskuliinista ja femi­ niinistä. Maskuliininen energia pysähtyy seinään, mutta feminiini­

Ilona Rauhala

46

E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

nen energia on kuin vesi, joka löytää aina uusia reittejä ja mukautuu”, Rauhala vertasi. Nainen on Rauhalan mielestä kuin sudenkoren­ to, jolla on kyky katsoa asioita pintaa syvemmältä ja nähdä eri ulottuvuuksia. Naisten pitäisikin hä­ nestä ottaa rooli työelämässä itseluottamuksen johtamisessa. Itseluottamuksen johtaminen luo yksilöiden ja tiimien menestymiseen tarvittavaa psykologista pääomaa. Itseluottamus, tulevaisuususko, opti­ mismi ja sinnikkyys tekevät työntekijöistä sitoutu­ neita, kyvykkäitä muutokseen ja suorituskykyisiä. Kun ne yhdistyvät taloudelliseen pääomaan, ­syntyy menestystarinoita. ”Erilaisuuksien kohtaamisen foorumeita luovat organisaatiot menestyvät. Niissä skaalataan maail­ maa eri näkökulmista ja tuodaan eri näkökulmat yhteen”, Arvonen sanoi. Rauhala kehotti naisia ottamaan oman elämän­ sä haltuun: ”Omista elämäsi! Oman elämänsä omistaminen tarkoittaa, että käsikirjoitat itse omaa elämääsi ja työelämääsi. Valintasi ovat oman n­äköisiäsi ja voit ottaa ne omiin nimiisi.” Oman elämänsä omistaminen edellyttää talou­ dellista itsenäisyyttä. Se on myös omistautumista jollekin asialle. SEFEn tasa-arvoasioista vastaava asiamies Kosti Hyyppä kannusti olemaan rohkea myös palkka­pyynnöissä. Ennakkokyselyn mukaan Helsin­ gin ­tilaisuuden osallistujista vain vajaa puolet oli keskustellut omasta palkastaan viimeisen vuoden ­aikana. Ekonominaisten selittämätön palkkaero on eko­ nomimiehiin ollut viimeisten 15 vuoden ajan noin 11–12 prosenttia. Selittämättömälle palkkaerolle Hyyppä ei keksi muuta selitystä kuin sukupuolen. Naiset voivat parhaiten itse kaventaa tätä eroa rohkaistumalla pyytämään enemmän palkkaa. Hyyppä kannusti myös keskustelemaan kotona, kumman ura joustaa ja miten perhevastuu jakaan­ tuu. Helsingin tilaisuuden ekonominaisilla oli vahva usko siihen, että sekä nainen että mies voivat vali­ ta niin perheen kuin urankin.


[ yhteystiedot ] SUOMEN EKONOMILIITTO – SEFE RY Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229 e-mail etunimi.sukunimi@sefe.fi www.sefe.fi JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSKAP Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar jasenrekisteri@sefe.fi Sari Ridanpää, Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – Studerandemedlemmar Carita Erkkilä

FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE rf Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229 e-mail förnamn.efternamn@sefe.fi www.sefe.fi VIESTINTÄ – INFORMATION

020 693 200 0201 299 246

Yhteystietojen muutokset voit tehdä myös internetin kautta: www.sefe.fi > Jäsenpalvelu > Omat sivut. Kirjaudu jäsentietoihin ensimmäisen kerran ­jäsennumerollasi ja henkilötunnuksen loppuosalla ja sen jälkeen olemassa olevilla ­käyttäjätunnuksillasi.

URA- JA KEHITYSPALVELUT – KARRIÄRRÅDGIVNING OCH -UTVECKLING* Palkkatieto – Lönerådgivning 0201 299 206 palkkaneuvonta@sefe.fi Urapalvelut – Karriärtjänster 020 693 255 ura@sefe.fi Arja Parpala, Birgit Lindholm, Nina Juhava (1.3. alkaen) Ekonomirekrytointi – Ekonomrekrytering Sirja Kulmala-Portman, Taija Kääriäinen Ammatillinen kehittyminen – Kompetensutveckling Hannele Heikinheimo, Birgit Lindholm, Anu Varpenius Työskentely ulkomailla – Arbete utomlands Arja Vuorela Yksikön assistentti – Enhetens assistent Päivi Kutvonen Kehitysjohtaja – Utvecklingsdirektör Anja Uljas

LAKIYKSIKKÖ – JURISTENHET* Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister klo 8.30–13.00 Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205 Petteri Kivelä, Emilia Reinikainen, Riku Salokannel, Timo Voutilainen, Lasse Johansson, Johanna Hämäläinen Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning Jan Degerlund Yrityksen perustamisneuvonta – Startrådgivning för företagare Riku Salokannel, klo 8.30–13.00 Ulkomailla työskentelyn lakiasiat – Juridiska ärenden gällande ­utlandsarbete klo 8.30–13.00 Lasse Johansson, Emilia Reinikainen Työttömyysturvaneuvonta – Rådgivning i arbetslöshetsfrågor Susanna Rintala, klo 8.30–13.00 Lakiyksikön johtaja – Juridiska enhetens direktör Jan Degerlund Työttömyyspäivärahat – Dagpenning vid arbetslöshet IAET Puhelinpalvelu, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600 IAET Jäsenasiat, ma–to klo 13–15 (09) 4763 7610 www.iaet.fi IAET-kassan asiakaspalvelupisteen (osoite Ratavartijankatu 2 B) aukiolo­ajat ma ja ke klo 10–15 sekä pe klo 10–13 (ti ja to suljettu). * Palveluille on myös sähköinen ajanvarauskalenteri > www.sefe.fi

EDUNVALVONTA – INTRESSEBEVAKNING Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka – Arbetsmarknads- och samhälls­politik Kosti Hyyppä, Antti Leino, Riikka Mykkänen, Riikka Sipilä, Tuomas Viskari Koulutuspolitiikka – Utbildningspolitik Minna Nieminen, Eeva Salmenpohja Opiskelijatoiminta – Studerandeverksamhet Katri Haakana, Sini Jokinen, Tanja Hankia (perhevapaalla – föräldra­ledighet) Yksikön assistentti – Enhetens assistent Salla Grönholm Edunvalvontajohtaja – Intressebevakningsdirektör Lotta Savinko

Ekonomi-lehti – Tidningen Ekonomi Alma 360 Jäsenhankinta ja -yhteydet, ­ekonomit – Medlemsrekrytering och -kontakter, ekonomer Nina Enberg Viestintä – Information Marianne Falck-Hvilstafeldt, Heidi Haapalainen Viestintäjohtaja – Informationsdirektör Eeva Riittinen-Saarno

MUUT PALVELUT – ÖVRIGA TJÄNSTER Julkaisutilaukset – Beställning av publikationer Krista Salo Järjestötoiminta – Organisationsverksamhet Satu Taivainen

JÄSENYHDISTYKSET – MEDLEMSFÖRENINGAR Ekonomiyhdistykset – Ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, ­Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, ­Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, ­Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, ­Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, ­Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, ­Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, ­Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen–Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit – Expatriatekonomerna ry

Tapahtumakoordinaattori – Evenemangkordinator Erica Andersson Tutkimukset – Utredningar Juha Oksanen

HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMI Asiakashallinta – Kundförvaltning Tuija Mäkinen Talous – Ekonomi Leena Lillomäki, Suvi Viinikainen Hallintojohtaja – Förvaltningsdirektör Kirsi Hurme Toiminnanjohtajan sihteeri – Verksamhetsledarens sekreterare Teija Happonen Toiminnanjohtaja – Verksamhetsledare Aija Bärlund Informaatikko – Informatiker Ville Tolvanen, Ulla Niemelä (perhevapaalla – föräldraled.)

Opiskelijayhteisöt – Studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu Helsingin kauppatieteiden ­ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans ­Studentkår, Helsingfors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – Mer information: www.sefe.fi > SEFEstä > SEFE-yhteisö www.sefe.fi > Om SEFE > SEFE-samfund

KYLTERIYHDYSHENKILÖT – SEFES KONTAKTPERSONER Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö ­avustaa, kun ­haluat tietää SEFEn opiskelijapalveluista. Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@sefe.fi. Hanken: Päivi Hutukka Aalto: Lauri Kaipainen JY: Tuomo Tanttu LUT: Maria Salmela OY/LY: Jouni Nykyri ISY: Jenna Toivanen TaY: Vilma Järvinen VY ja Hanken Vasa Campus: Viktor Hollsten TSE: Veera Iliev ÅA: Marina Stenbäck

Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min. 0206- ja 0209-alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min. E ko n o m i 2   /   2 0 1 3

47



Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.