Ekonomi 7/2012

7/12 Ekonomien ammattilehti

Lisää nälkää yrittämiseen

Jari Handelbergin mukaan suomalainen arvomaailma tukee huonosti kansainvälistä kasvuyrittäjyyttä. 21 Startup-yritys Oncos Therapeutics taistelee viruksilla syöpää vastaan. 24

10

Yliopistot kulukuurille Yliopistoindeksin jäädytys leikkaa 40 miljoonaa euroa

34

12 tunnin työpäivä

Mikä on pitkien työpäivien vaikutus fyysiseen ja henkiseen jaksamiseen?

46

Vareksen pöydässä

Laman aikaan Reijo Mäki hylkäsi ekonomiuran ja heittäytyi kirjailijaksi

01 Tieto 24 h

4�10 krt.

Lapsidiabeetikon pitää mitata verensokeri 4�10 kertaa vuorokaudessa.

Diabeteksesta kärsii

370 000 000

x lasta ja aikuista maailmassa.

Verensokerin mittaamista hävetään.

Diabeetikoiden määrän on arvioitu olevan jo 552 miljoonaa.

Terveysteknologiatuotteita suunnitellaan yleensä vain aikuisille ja ammattilaisille.

SALLA KOSKI Modz ––– Modz valmistaa motivoivia terveysteknologiatuotteita erityisesti lapsille ja nuorille.

02 Oivallus Päivittäinen verensokerin mittaus voi olla hauskaa.

Lapsille ja nuorille on suunniteltava omat terveysteknologiatuotteet.

Diabeteksesta pitää puhua enemmän.

Lapset mukaan tuotekehitykseen.

Muotoilulla voi tehdä ihmeitä.

Menestys ei tule sattumalta. Se tulee tiedon, oivalluksen ja uskalluksen kautta.

OTA OSASI MENESTYKSESTÄ, tilaa Kauppalehti SEFE:n jäsenhintaan -20 % asiakaspalvelustamme puh. 010 665 8110, kl.tilaajapalvelu@kauppalehti.fi.

03 Uskallus Nostetaan diabetes-kissa rohkeasti pöydälle.

On rikottava tabuja ja uskallettava puhua vakavasta asiasta myös kepeästi.

Rikotaan konventioita ja tuodaan perinteisille markkinoille täysin uudenlainen laite.

7/2012 4 Pääkirjoitus 6 Must Egen dator till jobbet 8 5 x Ura Kuinka tehdään hyvä työnhakuilmoitus?

10 Fokus kohdalleen koulutuspolitiikassa 16 Kansainväliset osaajat Alekstra optimoi puhelinlaskuja

21 Lisää nälkää yrittäjyyteen 24 Oncos Therapeutics taistelee syöpää vastaan 26 Työmatka, matka-aika ja päiväraha 28 Pakkoyrittäjyys 32 Oma liitto, paras liitto Ekonomit ovat tutkitusti tyytyväisiä liittonsa toimintaan 33 Asiakas on kuningas SEFE mukana Oulun teknologiayrittäjyyspäivillä 34 Klinikka 12 tunnin työpäivä kurittaa kehoa ja mieltä 37

38

42 46 50 51

Svenska sidan Claes Andersson Opinnot ja alku-ura Kuinka ekonomit viihtyvät insinöörivaltaisella it-alalla?

Ajassa & Kylterit Persoona Reijo Mäki Kolumni Susanne Päivärinta Ekonomitoimintaa

46

Vareksen pöydässä Laman aikaan Reijo Mäki hylkäsi ekonomiuran ja heittäytyi kirjailijaksi.

34

12 tunnin työpäivä –mitä se tekee keholle ja mielelle?

Ekonomi-lehdellä uusi verkkoversio!

Lue jutut tietokoneella tai mobiililaitteella.

Vinkitä parhaat jutut sosiaalisessa mediassa.

Käytä viereistä QR-koodia tai kirjoita osoite: http://ekonomi.qcpublisher.com/

kannen kuva tommi tuomi tämän sivun kuvat Mikael Soininen ja

Antti Nikunen

SEFE – kasvun mahdollistaja

S

uomi ja ekonomit sen mukana ovat uuden edessä. Vanhat rakenteet rapistuvat yhteiskunnassa, liike-elämässä ja julkishallinnossa. Suomeen pitää saada syntymään noin 200 000 uutta työpaikkaa lähivuosina. Ekonomit ovat merkittävä ryhmä, joka pystyy omalta osaltaan vaikuttamaan tähän isoon kansalliseen haasteeseen myönteisesti.

Työstimme ekonomiyhdistysten puheenjohtajien, SEFEn hallituksen ja johtoryhmän kanssa SEFEn uutta strategiaa 21.–23.9.2012. Määrittelimme, että SEFE on kasvun mahdollistaja, niin yksittäisen henkilön, organisaation kuin yhteiskunnan tasolla.

Puhuimme paljon menestyksestä. Mitä menestys ja menestyvä ekono-

Kun yhteiskunta kehittyy suotuisasti, myös liike-elämä voi hyvin. Kun liiketoiminta on kestävää, yritykset menestyvät, työelämä on laadukasta ja ekonomeilla on töitä - toimivat he sitten yrityksissä, kolmannella sektorilla tai julkishallinnon puolella, työntekijöinä tai työnantajina.

SEFE tukee liike-elämän kehitystä. SEFEn jäsenet ovat tämän kehityksen ydin ja moottori. SEFE edistää jäsentensä työelämää ja hyvinvointia laajasti.

Rakennamme siltoja yrittämisen, organisaatioiden ja työntekijöiden välille.

Samalla ekonomien merkitys ja yhteenkuuluvuus kasvaa. Tavoitteenamme on onnellinen ekonomielämä.

Aija Bärlund, toiminnanjohtaja aija.barlund@sefe.fi

07 Ekonomien ammatti-, koulutusja jäsenlehti | Ekonomernas fack-, utbildnings- och medlemstidning

Julkaisija | Utgivare SEFE ry – Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki , P. 0201 299 299 www.sefe.fi Kustantaja | Redaktion Otavamedia Oy, Asiakasviestintä Köydenpunojank. 2 a D, 00180 Helsinki, p. (09) 1566 8510 www.otavamedia.fi/asiakasviestintä

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti.

Päätoimittaja | Chefredaktör Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@sefe.fi, p. 0201 299 254 Toimituspäällikkö | Redaktionschef Leena Leppänen, leena.leppanen@ otavamedia.fi, p. 050 328 8561 Tuottaja | Producent Mikko Huotari, mikko.huotari@ otavamedia.fi, p. 050 310 3022 Graafinen suunnittelija | Grafisk formgivare Antti Nikunen, antti.nikunen@otavamedia.fi, p. 050 594 1455 Toimitusneuvosto | Redaktionskommittén Eeva Riittinen-Saarno, Riikka Mykkänen, Arja Vuorela ja Heidi Haapalainen SEFEstä sekä Otavamedia Oy / Asiakasviestintä Ilmoitusmyynti | Annonsförsäljning Myynti, Försäljning Media Duo Oy, www.mediaduo.fi Varaukset, Reserveringar Tuija Isosuo, tuija.isosuo@otavamedia.fi, p. (09) 1566 303 Jäsenyhdistysuutiset | Medlemsnyheter SEFE, Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@ sefe.fi Osoitteenmuutokset | Adressförändringar p. 020 693 200 tai info@sefe.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset | Prenumerationer Otavamedia, p. (09) 1566 65, faksi (09) 1566 511 (myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset) Hinta | Pris 75 euroa/vsk Repro | Aste Helsinki Oy Paino | Tryckeri PunaMusta, Joensuu ISSN 2242-3311 www.ekonomilehti.com Ekonomi ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta.

Seuraava Ekonomi ilmestyy 16.11.2012, jäsenyhdistysten tiedotteet 16.10.2012 mennessä SEFEen. Nästa Ekonomi utkommer 16.11.2012, meddelanden från medlemsföreningarna senast 16.10.2012 till SEFE.

antti luukkonen

mi tarkoittavat? Hämmästyin ja huolestuin, kun osa ihmisistä koki sanan kielteisenä. Puhuin erään kollegan kanssa asiasta ja hän toi minulle otteen Rita Fagerströmin Menestyjän käsikirjasta: ”Mitä menestys tarkoittaa?

Moni mittaa menestystä rahalla. Toiset alaisten määrällä tai asemalla. Joku arvostaa onnellista perhe-elämää, toinen mahdollisuutta toteuttaa itseään.

Menestykselle ei löydy absoluuttista mittaa tai yksiselitteistä määritelmää, sillä eri ihmiset määrittelevät menestyksen eri tavoin – kukin oman arvomaailmansa ja elämäntilanteensa mukaisesti.” Fagerstömin mukaan menestys tarkoittaa omien unelmiensa toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista. Se tarkoittaa onnistumista sellaisissa asioissa, jotka itsestä tuntuvat arvokkailta ja tärkeiltä.

SUOMEN PARHAAT YRITYSKIRJAT Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinto jaetaan Helsingin kirjamessuilla 26. lokakuuta. Arvoltaan 30 000 euron suuruinen palkinto on tunnustus laadukkaalle ja ajankohtaiselle suomalaiselle yrityskirjalle.

Kilpailun palkintoraati valitsee voittajateoksen näistä ehdokkaista.

Aaltonen, Mika & Jensen, Rolf:

Mattsson, Juha & Parvinen, Petri:

Mr & Mrs Future ja 5 suurta kysymystä

Best Cases in B2B Sales Management

Värikäs kertomus liike-elämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden mahdollisuuksista. Keskeisiä teemoja ovat muun muassa talous ja maailmantalous, globalisaatio ja arvomaailman uudelleen järjestäytyminen, joita käsitellään uusimpien ideoiden, numeroiden ja trendien valossa.

Talentum

Käytännönläheinen kirja sisältää kahdeksan ajankohtaista yritysesimerkkiä, joissa kuvataan kunkin yrityksen kehittämistarve. Tarpeen ratkaisemiseksi esitetään teoreettinen ratkaisu ja analysoidaan sen toimivuutta käytännössä.

Teknologiainfo Teknova

Hiltunen, Arto:

Rantanen, Jarkko:

Johtamisen taito S-ryhmän entinen pääjohtaja esittää johtamisoppinsa ja kertoo kokemuksistaan – onnistumisista ja epäonnistumisista – pitkän työuransa varrelta.

Kirja käsittelee muun muassa tunteiden johtamisen, itsensä johtamisen ja johtajan kriisin teemoja.

Sanoma Pro

Lainema, Matti:

Enkeleitä, onko heitä?

Kuinka tunteita voi hyödyntää arjessa, työelämässä, johtamisessa tai työyhteisöjen kehittämisessä? Kirja antaa uuden näkökulman suorituskykyyn ja sopii kaikille, jotka haluavat valjastaa tunteista enemmän voimaa tekemiseen.

Talentum

Åhman, Helena:

Mielen johtaminen organisaatiossa Konkreettisia keinoja ajattelun kehittämiseen, tunteiden rakentamiseen ja tekemisen selkiyttämiseen. Kirja kertoo selkeästi ja ymmärrettävästi, mitä organisaatiossa tulisi tietää ihmismielestä.

Sanoma Pro

Äänestä suosikkiasi: www.sefe.fi/kirjallisuuspalkinto

nomili

o Ek

kirjalli

s spalkint o

VOITA KIRJOJA 300 EUROLLA!

on

uu

it

Kirja auttaa aloittavaa yrittäjää testaamaan omia valmiuksiaan ja löytämään riskipääomaa. Kokeneille yrittäjille ja yritysjohtajille se paljastaa riskisijoittamisen haasteita jos ilojakin, ja kasvuyrityksistä kiinnostuneille kirja avaa uuden näkökulman yrittäjyyteen ja sen edistämiseen.

Denali

Tunteella!

Voimaa tekemiseen

must!

6

7.12

Framtidens träffar och missar.

Text Marianna Salin illustration Pietari Posti

Egen dator till jobbet I framtiden kommer allt fler att jobba med sin egen dator.

Det är dags att se över datasäkerheten.

M

ed ett bekant arbetsredskap som känns trevligt att an­ Datasäkerhet i moln vända, såsom en alldeles egen dator, sköter man många I stället för att fokusera på terminalerna skulle Juha Ojaluoma ärenden smidigt. Varför måste då arbetet göras på ett koncentrera sig på informationen och tydligt dela in den i olika mera tungrott sätt på jobbet med arbetsgivarens verktyg? nivåer enligt känslighet och behov av skydd. Till exempel kommer En grupp frustrerade arbetstagare väntar på svar från sina arbetsgi­ man åt Helsingfors universitets kritiska system endast via det in­ vare. En del använder redan sin egen dator – med eller utan tillstånd. terna nätet eller utifrån via en krypterad anslutning.

För några år sedan började det bli vanligare att tillåta användnin­ Mindre kritiska dokument kan man till exempel dela via gen av egna datorer och detta fick namnet BYOC, bring your own molntjänster som fungerar via internet. En del förknippar emel­ computer. Det känns trots allt lockande för lertid moln med storm och nyheter om företagsledning och IT-folk att förbjuda an­ informationsläckage har bromsat moln­ vändningen av egen utrustning. projekten. Borde man vänta? Enligt Oja­ – Det är bättre att förbjuda användnin­ luoma är svaret nej. gen, om man saknar tillräcklig kunskap om – För att dela och spara information riskerna och inte sätter sig in i datasäker­ finns även säkrare och några ytterst säkra av företagen behöver tydliga riktlinjer för hetsfrågorna, konstaterar IT-specialisten molntjänster. De är tyvärr ofta även nå­ användningen av egna datorer, även om got svårare att använda. Det finns också Juha Ojaluoma vid dataadministrationen de bestämmer sig för att förbjuda dem. vid Helsingfors universitet. I bästa fall hö­ molntjänster som kan underhållas i orga­ – Forskningsbolaget Gartner jer arbetsredskap användaren själv fått väl­ nisationens eget datacenter som organi­ sationen själv har kontroll över. ja arbetseffektiviteten och motivationen, tror han.

Arbetsgivaren kan även erbjuda sina anställda personliga, virtuel­ Vid Helsingfors universitet används egen utrustning i viss mån la skrivbord inklusive applikationer. På så sätt får arbetstagaren an­ och Ojaluoma och hans kollegor kartlägger som bäst fenomenets vända samma arbetsmiljö i sin dator, på sin surfplatta och i sin smart­ omfattning och konsekvenser. telefon, oavsett om apparaterna är personens egna eller firmans.

– Syftet med kartläggningen är att erbjuda hjälp och utarbeta an­ visningar för en trygg anskaffning och användning av datorer.

Stöd från kollegor Även om BYOC-fenomenet bidrar till att producera lyckliga och Risken för dataintrång effektiva datoranvändare, kan också den egna datorn krångla Säkerhetsrisken ökar i samma ögonblick datorns användare släpper ibland. Behärskar organisationens IT-stöd alla datortyper, an­ datorn ur sikte, använder ett oskyddat nätverk eller kommer in på vändargränssnitt och applikationer? Nej, åtminstone inte vid Hel­ en suspekt webbplats. Detta gäller även en arbetstagare som använ­ singfors universitet, där flertalet olika aktörer har mycket person­ der arbetsgivarens dator utanför arbetsplatsen. liga behov. Å andra sidan finns det även entusiastiska och duktiga – Arbetsgivaren kan emellertid se till att till exempel virusskyd­ användare i en stor grupp. det hålls uppdaterat på sina egna, centralt administrerade datorer.

– Många har sagt att de gärna skulle dela med sig av anvisnin­ I sådana fall har användaren normalt inte administratörsrättigheter gar till andra om det bara fanns ett lämpligt forum för detta, en till datorn, förklarar Ojaluoma. personlig helpdesk, berättar Ojaluoma.

Den som använder sin egen dator är ofta själv administratör till da­ Han tror att egna datorer kommer att sprida sig till allt fler torn och då är det betydligt lättare för en inkräktare att installera sa­ arbetsplatser inom kort och att rädslorna kring datasäkerheten botageprogram på datorn. Ojaluoma framhåller att en inkräktare via minskar i takt med att tekniken utvecklas och kunskapen ökar. en dåligt skyddad dator även kan komma åt sådan information i en – Om tio år kommer man knappast att behöva tata om datasäker­ organisations system som datorns användare inte har rättigheter till. heten för sig eftersom den kommer att integreras till en väsentlig Naturligtvis kunde även datorer som användarna skaffat själva del av datasystemens utveckling och användning. Förhoppningsvis. anslutas till en central administration, men enligt Ojala är detta I detta skede är det viktigast att besluta om vilken firmans linje är när det gäller BYOC. orimligt omständigt.

100 %

7

5

Teksti Satu Rämö Kuva Mikko Huotari

x ura

Työpaikan vaihtajat kertovat urastaan.

Tulevaisuuden

johtamisstrategioita kehittämässä

K

TT Sari Salojärvi, 44, on aloittanut vuoden alussa Hanken & SSE:n toi­ mitusjohtajana. Salojärvi työskenteli tätä ennen Johtamistaidon opistossa seit­ semän vuotta, joista yli puolet johtamis­ tehtävissä.

Uuden toimitusjohtajan tärkein tehtä­ vä on edistää Hanken & SSE:n kasvua ja kansainvälisyyttä. Takana on onnistunut ensimmäinen puolivuotinen. Yritys on saavuttanut talouden suhdanteista huo­ limatta erinomaisen kasvun ja tuloksen.

– Toisin kuin ehkä luullaan, omista­ jamme eivät rahoita meitä, vaan he odottavat toimintamme olevan kan­ nattavaa. Onneksi pidän myymises­ tä, toisin kuin monet asiantuntijat, Salojärvi naurahtaa.

Visioi innostavasti

Hanken ja Tukholman kauppakorkeakoulu aloittivat yhteistyön seitsemän vuotta sit­

ten. Koulut ovat osa verkostoa, johon kuu­ luu sisaryksiköitä muun muassa Oslossa, Riikassa, Pietarissa, Moskovassa sekä pian myös Tallinnassa. Suurin osa toiminnasta käsittää yrityksille räätälöityjä valmennuk­ sia ja kehittämispalveluita.

– Yhdistämme akateemisen tutkimustie­ don asiakkaan oppimisprosessiin. Tehtä­ vämme on aktivoida asiakasta etsimään ja löytämään uusia ulottuvuuksia omaan joh­ tamiseen ja liiketoimintaan.

Hanken & SSE tutkii tulevaisuuden joh­ tamista. Millaisella strategialla Salojärvi muuttaisi suomalaisyrityksien tulevaisuu­ den valoisammaksi?

– Johtamiseen tarvitaan enemmän hen­ kilökohtaista otetta, taitoa motivoida muu­ tokset ja innostavaa visiointia! Lisäksi pitää olla hyvät viestintätaidot, taitava ajankäyt­ täjä sekä tuntea eri kulttuureja, sillä johta­ minen on koko ajan globaalimpaa ja vir­ tuaalisempaa.

Toimitusjohtajasta konsultiksi

Vinkit työpaikan vaihdoksista osoitteeseen mikko.huotari@ otavamedia.fi

KTM Marko Filenius, 41, on siirtynyt Arena

ta-alue Enterprise Marketing Management.

Interactiven toimitusjohtajan pallilta Descom

Sen tehtävänä on kehittää yrityksien kykyä

Oy:n johtavaksi konsultiksi. Filenius ehti teh-

hallita markkinointiaan sekä luomaansa asia-

dä lähes viisitoista vuotta töitä toimitusjoh-

kaskokemusta kokonaisuutena läpi eri ka-

tajana isoille omistajayrityksille.

navien.

Descom on ohjelmisto- ja it-talo, joka to-

Fileniuksen mukaan digimurroksessa ei

teuttaa yrityksille älykkäitä verkkokauppoja

ole kyse pelkästä teknologiasta. Tärkein on

ja työympäristöjä. Fileniuksen näköalapai-

asiakas, ja se kuinka tuottaa hänelle lisäar-

kalta havaitsema digimurros

voa. Tämä vaatii yritykseltä

houkutteli miehen kohti uu-

luovia prosesseja ja asiakas-

sia haasteita.

tarpeen oikeaa ymmärtä-

– Tajusin, että nyt on oikea aika toimia tekijän eikä näki-

keskittymällä hyvään asia-

oman erikoisalani asiantunti-

kaskokemukseen koko asiak-

jatehtäviin ennen kuin urau-

kuuden elinkaaren ajan yritys

dun täysin tiettyyn rooliin ja

voi tehdä paremman tulok-

toimialaan.

sen kuin nykymallilla, jossa

käynnistää uusi liiketoimin-

7.12

– Haluan todistaa, että

jän roolissa. Halusin siirtyä

Fileniuksen vastuulla on

8

mistä.

keskitytään liikevoiton maksimointiin kvartaalitasolla.

Ekonomiliitosta viestintätoimistoon

Etelä-Pohjanmaan kilpailukykyä edistämässä

Markkinoija lapsuuden haaveammattiin

KTM Johanna Läh­

KTM, LiTM Kimmo

KTM, NTM Birgit Eske­

teenmäki, 32, on nimi-

Kulmala, 35, on ni-

linen, 44, on aloitta-

tetty viestintätoimisto

mitetty kesäkuun

nut freelancerina kou-

Hill+Knowltonin vai-

alusta alkaen kehit-

lutusalalla. Hän toimii

kuttajaviestinnän van-

tämisjohtajaksi Etelä-

kouluttajana ja koulu-

hemmaksi konsultiksi.

Pohjanmaan korkea-

tuskokonaisuuksien

Lähteenmäki työsken-

kouluyhdistykseen.

suunnittelijana muun

teli aiemmin SEFEn vaikuttamis- ja edunval-

Epanet-verkoston toimintaperiaatteena on

muassa SLK Instituutissa. Yli kolmentoista

vontayksikössä asiamiehenä vastaten muun

muodostaa tutkimusryhmiä Etelä-Pohjan-

vuoden markkinointi- ja myyntityön jälkeen

muassa YTN:ssä finanssi- ja tilintarkastus-

maan yrityksille.

Eskelinen kaipasi totaalista muutosta, joten

aloista. Hän kuului myös Ekonomi-lehden toimitusneuvostoon.

Kulmalalla on kokemusta Epanet-verkostosta ja Seinäjoen yliopistokeskuksesta,

hän hankki pätevyyden lapsuuden haaveammattiinsa.

sillä hän on työskennellyt aikaisemmin Hel-

– Jo alaluokilla sain opettajalta pestin opet-

kunnallisia vaikuttajia omassa kentässään.

singin yliopiston Ruralia-instituutin ja Vaa-

taa vapaa-ajalla luokkakaverilleni kertotaulua

Yhteiskuntasuhteiden hoidossa pikavoitot

san yliopiston hankkeissa.

– tietenkin jäätelöpalkalla.

– Ekonomiliitto on yksi ahkerimpia yhteis-

ovat harvinaisia, mutta pitkäjänteinen työ tuottaa aina tulosta.

Hill+Knowltonilla elokuussa aloittanut

– Tuttuun ympäristöön on ollut mukava

Nykyisessä työssään Eskelinen opettaa

palata muutaman vuoden jälkeen takaisin.

merkonomiksi opiskeleville markkinointia.

Kulmalan pitkäntähtäimen tavoitteena

Hän näkee opettajuuden ja kouluttamisen

Lähteenmäki työskentelee Public Affairs

on vakiinnuttaa verkosto valtakunnallises-

oppimisen mahdollistamisena, jossa hän toi-

-tiimissä. Tehtävänä on sparrata asiakkaita

ti osaksi korkeakoulujen ja yliopistokeskus-

mii ikään kuin projektipäällikön roolissa.

vaikuttajaviestinnän ja yhteiskuntasuhtei-

ten toimintaa.

– Olen onnellisimmillani työssä, jossa rahan

den hoidossa. Lähteenmäki seuraa ja enna-

– Olen unelmieni työpaikassa, sillä pää-

koi, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, ja arvioi

sen tekemään konkreettista työtä kotipaik-

osaamista. Yhdessä eritaustaisten opiskeli-

millaisia vaikutuksia niillä on asiakasyrityksi-

kani kilpailukyvyn edistämiseksi.

joiden kanssa luomme työelämään uusia toi-

en toimintaympäristöön.

Syksyn tärkein tehtävä on turvata päät-

tahkoamisen sijasta saan kehittää muiden

mintatapoja ja ajattelumalleja.

– Avoimuutta vaaditaan, niin kansainvä-

tymässä olevien professuurien seuraavat

lisesti kuin kotimaisestikin, koko ajan lisää.

viisivuotiskaudet. Ensi vuoden päämäärä-

Näin ollen myös yhteiskuntasuhteita pitää

nä on saada verkoston rahoitus jatkuvaksi

hoitaa läpinäkyvästi, ennakoiden ja organi-

yhdessä kuntien ja muiden alueen toimijoi-

parhaillaan verkkokurssia ja tuotan siihen

saation strategiasta lähtien.

den kanssa.

opetusmateriaalia.

Myös opiskelussa on trendinä sekä ajasta ja paikasta riippumaton työskentely.

– Kouluttajatöiden lisäksi suunnittelen

Työnantaja MPS:n osaamisjohtajan Juha Vaaran mukaan hyvin rakennettu työpaikkailmoitus sisältää visuaalisen koukun.

1

Mitkä ovat yleisimmät virheet, kun laaditaan työnhakuilmoitus?

2

Mistä tunnistaa hyvän työn­

seen ja vasta toissijaisesti kyseessä olevaan

hakuilmoituksen?

tehtävään. Joskus myös alan odotuksia rikkova

Työpaikkailmoitukset sisältävät yleisesti ottaen

Hyvä työpaikkailmoitus on kiinnostava, sel-

liikaa yritysjargoniaa, lehti-ilmoituksissa on puo-

keä, napakka ja tuo esille organisaation vah-

lestaan liikaa tekstiä. Pahin virhe on antaa ilmoi-

vuudet. Pelkällä nopealla vilkaisulla lukijan

tuksessa yrityksestä todellisuudesta poikkeava

pitäisi ymmärtää, millainen tehtävä on ky-

kuva. Jos esimerkiksi markkinoinnin ammattilai-

seessä ja mitä hakijalta odotetaan.

ilmoitus toimii.

3

Millainen työnhakuilmoitus pysäyttää sinut?

Parhaisiin työpaikkailmoituksiin liittyy jokin vi-

nen luulee hakevansa alan huippuyritykseen, voi

Mahdollisen työnhakijan hyötynäkökul-

suaalinen koukku, joka ilmentää oivaltavasti ha-

paluu todellisuuteen olla karu, jos huomaakin tul-

ma pitää näkyä ilmoituksessa. Oman alan

kevan organisaation ja avoimen tehtävän par-

leensa paikkaan, jossa asiat on hoidettu samal-

ja yrityksen erityispiirteitä kannattaa nos-

haita seikkoja. Myös tarinat ja omakohtaisuus

la tavalla viimeiset viisitoista vuotta. Työpaikka­

taa mahdollisimman paljon esiin. Ihmiset

vetoavat. Ilmoitus, jossa on käytetty tavallista

ilmoitus on tärkeä osa yrityksen markkinointia.

hakevat usein ensi sijassa tiettyyn yrityk-

kieltä yrityskielen sijaan, on piristävää luettavaa.

9

k Sää o st v öp en a i evnee a t t

0 4 milj euroa

Yliopistoindeksin jäädytyksen on arvioitu leikkaavan yliopistojen tuloista noin 40 miljoonaa euroa.

10

7.12

Fokus

kohdalleen koulutuksessa

Korkeakoulut joutuvat kiristämään vyötään, fokusoimaan toimintojaan ja miettimään entistä tarkemmin yksiköiden välistä työnjakoa. Terveen kilpailun uskotaan parantavan opetuksen ja tutkimuksen laatua. Teksti Timo Sormunen Grafiikka Antti Nikunen

M

uutos on aina myös mahdollisuus, muistuttaa vanha kansanviisaus. Tämä tuntuu kuitenkin ajoittain unohtuvan yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja valtionhallinnon välisessä kädenväännössä tulevien vuosien kehityssuunnista.

Tiukinta sanasotaa on käyty rahoituksesta, jonka jakoperusteissa korostetaan ensi vuoden alusta lähtien toiminnan laatua, vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja kansainvälistymistä. Käytännössä valtion rahoitusta saa lähinnä suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden sekä tieteellisten julkaisujen perusteella.

Tänä syksynä tunteita on kuumentanut vielä lisää budjettiriihessä päätetty yliopistoindeksin jäädytys, jonka on arvioitu leikkaavan yliopistojen tuloista noin 40 miljoonaa euroa. Yliopistojen rehtorit ovat olleet

päätöksestä tyrmistyneitä. He pelkäävät sen rapistuttavan tutkimuksen ja opetuksen tasoa entisestään.

Ammattikorkeakouluilla on puolestaan niskassaan lähes 15 prosentin säästöurakka.

Se leikkaa niiden opiskelupaikkoja jo ensi vuonna yli 2000:lla, myös yksikköhintoja leikataan kautta linjan.

Hallitusohjelman mukaisesti myös ammattikorkeakoulujen perusrahoitusvastuu on siirtymässä vuoden 2014 alussa kunnilta valtiolle. Samalla niiden toimipisteverkkoa kudotaan riittävän laajaksi, laadukkaaksi ja innovatiiviseksi osaamisympäristöksi.

Vanhaan ei ole paluuta

Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikasta vastaavan osaston ylijohtaja Anita Lehikoinen on hyvin tietoinen kentän huolenaiheista. Viime vuo-

sien uudistustyötä vetäneenä hän kuitenkin muistuttaa, ettei vanhaan yksinkertaisesti ole enää paluuta.

– Säästöpaineet ovat kovia, mutta samalla ne pakottavat uusimaan omia toimintatapoja ja -rakenteita. Vanhaa turvaamalla ei luoda uutta, Lehikoinen tiivistää.

Euroilla laskien ja pelkkää juustohöylää käyttäen säästövaateet ovat kiistatta kovia.

Rakenteita rukkaamaalla ja toimintaa fokusoimalla ne ovat kuitenkin saavutettavissa, ylijohtaja muistuttaa.

– Jokainen voi miettiä, onko yhden tai kahden professorin laitos pitkässä juoksussa kovin kilpailukykyinen ja kehityskelpoinen yksikkö laadukkaan ja laaja-alaisen opetuksen ja tutkimuksen kannalta. Niukat resurssit kannattaa hajottamisen sijaan suunnata sellaisille aloille ja yksiköihin, joissa on vahvaa kehityspotentiaalia. Monet yli-

 11

2 500

75%

Yl

io

Bu dj et ti

2 000

pi

st o

ra h o it u s

n

m

50 %

Yht.

2011

2 681*

1 678

825 (36 %)

2005

1 956

1 262

694 (35 %)

2000

1 580

1 016

564 (36 %)

1995

1 081

765

316 (29 %)

1990

646

543

103 (16 %)

Ulkopuolinen rahoitus

ä

Vuosi

Budjettirahoitus

ä

Yliopistojen määrärahat 1990–2011 (milj. euroa)

je

r

1 500

*Muut vuonna 2011 (39 milj.) = varainkeruun tuotot, sijoitustoiminnan tuotot ja muut yleisavustukset Yliopistojen taloudenpitoon liittyvien muutosten vuoksi luvut eivät ole kaikilta osin täysin vertailukelpoisia

1 000

Suurimmat ulkopuoliset rahoittajat ovat Suomen Akatemia, Tekes ja suomalaiset yritykset.

500

Vuosi 2000

1 500

7.12

500

12

Vuosi 1995

1 000

Vuosi 1990

Vuosi 2005

“Säästöpaineet ovat kovia, mutta samalla ne pakottavat uusimaan omia toimintatapoja ja -rakenteita. Vanhaa turvaamalla ei luoda uutta.”

opistot ja korkeakoulut voivat tehostaa myös tilojen käyttöä vaikkapa lisäämällä yhteiskäyttöä, Lehikoinen listailee.

Opiskelijat etusijalle

r ä ra

0–2 99 t1 ha

Ul

p ko

uo

lin

25 %

en

oitu

0 11

rah

s

( m i l j.

MUUT*

euroa)

2 500

Vuosi 2011

Ylijohtaja painottaa, että fokusoinnin kautta kehitetään paitsi tutkimusedellytyksiä myös yliopistojen perusopetusta. Se on lopulta jokaisen yliopiston tulevaisuuden ja myös niiden kansainvälisen kilpailukyvyn varmin tae.

– Ilman riittävän motivoitunutta ja opetuksen tasoon tyytyväistä opiskelijajoukkoa yliopistojen on turha haaveilla lahjakkaista jatko-opiskelijoista, tutkijoista ja osaavista opettajista, hän muistuttaa.

Pakollisen pahan sijasta juuri opiskelijat ovat yliopistoissa keskiössä, ja heitä on kuunneltava entistä herkemmällä korvalla.

– Lisäksi yliopistojen on tarjottava riittävän kiinnostavia uravaihtoehtoja kotimaisille huippuosaajille. Nyt aivovuotoa on liiaksi ulkomaille, ylijohtaja harmittelee.

Hän painottaa, että kansainvälinen liikkuvuus on hyväksi. Samalla on kuitenkin vahvistettava myös omaa houkuttelevuutta.

– Riittävän korkeatasoinen kauppatieteiden ja liiketalouden opetus on yksi Suomen tärkeimmistä kilpailukykytekijöistä. Olemme vientivetoinen maa, joka tarvitsee uusia kasvavia yrityksiä. Alan osaajat työllistyvät jo nyt hyvin ja jatkossa heistä on vielä kovempi kysyntä, Lehikoinen ennustaa.

Opetus etusijalle

Koulutuspolitiikan ja korkeakoulujen kehityssuuntia on seurattu tarkoin myös SEFEssä.

Ekonomiliiton peruskanta mukailee pitkälti Lehikoisen esittämiä nykylinjauksia, jossa opinahjojen on mietittävä entistä tarkemmin alueellista ja valtakunnallista toimintastrategiaa, koulutuksensa painopistealueita sekä rakennettava erilaisia yhteistyökuvioita mui-

den yliopistojen kanssa. Tätä kautta karsitaan myös päällekkäisyyksiä.

Kehittämisen keskiöön tulisi samalla nostaa hyvä perustutkimus ja opetus, sanoo koulutus- ja työvoimapoliittinen asiamies Eeva Salmenpohja.

– Opetuksen kehittäminen on suomalaisissa yliopistoissa liian usein ollut lapsipuolen asemassa, vaikka tuoreimman tutkimuksen mukaan oppimiskeskeisen opetuksen pitäisi olla jokaisen yliopiston toiminnan ytimessä, Salmenpohja harmittelee.

Lehikoisen tavoin hän tähdentää, että uusia aloja ja leikkauspintoja hakeva perustutkimus on jokaisen yliopiston selkäranka.

– Opetuksessa pitää huomioida entistä enemmän myös geneeriset eli siirrettävät taidot. Siinä, missä uusinkin tutkimustieto vanhenee, tarvitaan kykyä oppia, analysoida ja toimia ryhmässä koko työuran ajan. Yliopiston pitää olla paikka, jossa ei vain opiskella, vaan opitaan työelämää ja koko elämän jatkuvaa osaamisen kehittämistä varten, Salmenpohja toteaa.

Lehikoisen tavoin hän muistuttaa, että yliopistojen oma tulevaisuus lepää nimenomaan opiskelijoiden varassa, sillä tuosta joukosta löytyvät myös tulevat tutkijat, opettajat ja rehtorit. Ja mikäli osaajakisassa aiotaan edes jollain lailla pärjätä, on yliopisto saatava tuntumaan potentiaaliselta uravaihtoehdolta jo opiskeluaikana.

– Tätäkin taustaa vasten opetusta on kehitettävä jatkuvasti osallistavammaksi ja vastaamaan paremmin työelämän muuttuviin tarpeisiin, Salmenpohja muistuttaa.

Ovet auki oppimiseen

Korkeakoulujen tutkinnot uudistettiin vuonna 2005, jolloin myös kandidaatin ja maisterin tutkinnot eriytettiin aiempaa selkeämmin toisistaan. Käytännössä uudistus on jäänyt osittain puolitiehen, sillä monissa yli-

 13

Yliopistojen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet

Ylempien korkeakoulututkintojen määrän merkittävä lasku vuonna 2010 vuoteen 0208 näiden selittyy vuoden 2008 tutkintoranne­uudistuksen siirtymäajan päättymisellä Tutkintojen määrä

25 000 21 825

Ylemmät korkeakoulu­ tutkinnot

20 000 14 900 13 800

14 384

13 876

13 128

15 000

12 300

Alemmat korkeakoulu­ tutkinnot

10 000

5 000

3 814 1 527

1 409

Tohtoritutkinnot

1 600

1 518

1 000

2006

2008

2010

2012

Määrällisissä tavoitteissa vuoden 2012 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2012–2012.

Saldoa koulutustilille

P

elkällä tutkintoon johtavalla koulutuksella ei tulevaisuuden

– Koulutustilijärjestelmä herättelisi yksilöä miettimään mistä raha tu-

työmarkkinoilla pärjää, vaan omaa osaamista pitää jatkuvasti

lee, mutta myös mihin sen voisi käyttää. Olisi voimaannuttavaa tietää, että

kehittää. Ratkaisuksi suunnitellaan erityisesti lyhytkestoiseen,

omalla tilillä on ”rahaa” juuri minun tarpeitani varten, Mielityinen uskoo.

osa-aikaiseen opiskeluun soveltuvaa aikuiskoulutustiliä.

Aikuiskoulutuksen rahoituksen uudistus on yksi koulutuspolitiikan kuu-

Tavoitteet ratkaisevat

mista aiheista. Tiukka valtiontalouden tilanne pakottaa miettimään, miten

Varsinainen esitys käyttöönotettavasta koulutustilimallista ja sen edel-

aina vain niukempi potti jaetaan laajalle koulutuksen tarjoajien kentälle.

lytyksistä jätetään Gustafssonille marraskuun puolivälissä. Siinä pureu-

Hallitusohjelmaan kuuluvan uudistuksen keskeisinä tavoitteina on

dutaan tarkemmin muun muassa koulutusjärjestelmän rahoituksen muu-

sekä parantaa koulutuksellista tasa-arvoa aikuisväestön keskuudes-

toksien merkitykseen aikuiskoulutuksen eri toimijoiden näkökulmasta.

sa että kehittää aikuiskoulutuksen tarjontaa kysyntälähtöisemmäksi.

Koulutustilien toteutustapoja on monia. Järjestelmä voi olla yleiskat-

Suunnitelmissa on, että jatkossa jokaisella Suomen kansalaisella olisi

tava, voidaan kohdistaa vain erityistä tukea tarvitseville ryhmille, tai voi

oma koulutustili, jolle kertyisi rahaa tai koulutusoikeutta.

olla näiden yhdistelmä. Resurssit voidaan jakaa koulutusseteleinä tai karttuvana koulutustilinä, ja rahoitus koota julkisesta tuesta tai useis-

Avainsanana aktivointi

– Tilien rakentaminen ja koko tilimallin toteutustapa riippuu siitä, mitä

vat ja koulutusmaksut ovat pitkälti säänneltyjä. Toukokuussa opetusmi-

halutaan ensisijaisesti tavoitella. On mietittävä tarkkaan, miten eri ta-

nisteri Jukka Gustafssonille jätetyssä väliraportissa tutkitaankin, mil-

voitteiden välillä tasapainoillaan ja miten ne ovat sovitettavissa yhteen

laisia dynaamisia vaikutuksia julkisen rahan ohjaaminen yksilön kautta

myös muun järjestelmän kanssa, Mielityinen sanoo.

koulutuksen järjestäjille aiheuttaisi.

– Koulutustilit kannustaisivat koulutuksen järjestäjiä paneutumaan

– Yritämme olla riittävän rohkeita, mutta samalla realisteja. Lisää rahaa ei ole tulossa, joten liikaa riskejä ei voi ottaa.

siihen, millaista koulutusta ihmiset oikeasti tarvitsevat ja haluavat. Tiet-

Työryhmä joutuu miettimään myös sitä, miten järjestelmästä saa-

tyjen reunaehtojen toteutuessa tilit voisivat lisätä moninaisiin tarpeisiin

daan kaikkia osapuolia palveleva ilman, että siitä tulee byrokraattisesti

vastaavaa koulutusta, sanoo Akavan koulutuspolitiikan asiantuntija,

liian raskas.

VTM Ida Mielityinen.

Selvitystyötä yhdessä Turun yliopiston akatemiaprofessori Erno Lehtisen kanssa tehnyt Mielityinen korostaa koulutustilien tärkeää roolia niin yksilön kuin koulutuksen järjestäjien aktivoijana.

14

ta rahoituslähteistä.

Nykyisestä rahoitusjärjestelmästä henkilökohtaiset koulutustilit puuttu-

7.12

– Lisäksi on muistettava, että koulutustilijärjestelmän rakentaminen ei yksinään riitä, vaan työelämässä olevien tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja on niin ikään kehitettävä, Mielityinen painottaa.

Sanna Laakkonen

Liity nyt “yliopistojen pitää kehittää opetusta, mutta myös avautua, kannustaa ja osallistaa opiskelijoitaan selvästi nykyistä enemmän.”

opistoissa kandidaatin tutkinnosta ei ole vieläkään saatu rakennetuksi luontevaa kokonaisuutta.

Myös työnantajien mielikuvatutkimuksista ilmenee, etteivät tutkintojen osaamistasot eroa rekrytointitilanteissa riittävästi toisistaan. Ammattikorkeakouluista valmistuvat tradenomit hämmentävät tätä kokonaisuutta vielä lisää.

Tampereen yliopistossa viidettä vuotta kauppatieteitä opiskeleva Jouni Markkanen on havainnut saman ilmiön.

– Entistä harvempi työnantaja on selvillä, mitä käytännön eroa on esimerkiksi tradenomilla tai kauppatieteiden maisterilla.

Profiilit eivät erotu nykyisellään riittävästi, eikä se suinkaan ole opiskelijoiden syy, hän muistuttaa.

Markkasen mielestä yliopistojen pitää kehittää opetusta, mutta myös avautua, kannustaa ja osallistaa opiskelijoitaan selvästi nykyistä enemmän. Toki opiskelijoiden itsekin pitää aktivoitua ja ottaa irti kaikki ne mahdollisuudet, joita opinahjo voi heille tarjota.

– Helpointa on mennä valmiin putken ja opintosuunnitelman mukaan, mutta kyllä tietty poikkitieteellisyys tekee terää ja avaa silmiä. Itse olen päässyt avaamaan noita ovia opiskelijajärjestöaktiivina. Samalla on myös kirkastunut se mahtava osaamiskokonaisuus, joka täällä on tarjolla, Markkanen kehaisee.

YRITYSKORTTI-

asiakkaaksemme

Saat edut heti käyttöösi:

10 % alennus

toimisto- ja paperitarvikkeista, kalentereista ja toimistolaskimista.

Lisäksi kaikki kanta-asiakastarjoukset.

Liity osoitteessa www.suomalainen.com tai lähimmässä myymälässämme.

15

Kansainväliset osaajat

Myynnissä säästöä teknologian avulla

Alekstran toiminnan ytimessä on teknologian ja palvelun yhdistäminen.

Yrityksen kehittämä Älykäs Puhelinlasku -palvelu säästää asiakkailta aikaa ja rahaa.

Teksti Jaana Rantalainen Kuvat Arto Wiikari

Alekstra Oy:n synnylle on ollut kaksi lähtölaukausta: ensin yritys syntyi perustaja Toni Toikan päässä ja sen jälkeen yritys perustettiin konkreettisesti vuonna 2006.

Toni Toikka työskenteli 1990-luvulla myyntitiimissä puhelinoperaattorilla ja törmäsi jo tällöin ongelmaan, että asiakas ei tiedä, mistä puhelinlasku koostuu. Asiakas ei tuntunut saavan yrityksen puhelinkäyttö- ja laskutustietoja ymmärrettävässä muodossa, jotta operaattori voisi perustella asiakkaallensa sopimuksen todelliset kustannukset.

Sama ongelma toistui hänen työskennellessä Nokia Oyj:ssa ostojohtajana ja vastatessa muun muassa telekommunikaatiopalvelujen ostoista. Myöskään tällöin ei ollut työkaluja ymmärtää puhelinlaskuja. Laskuja ei pystytty analysoimaan eikä tiedetty, miten niihin voisi vaikuttaa, vaikka kyseessä oli miljoonien eurojen vuosiostot.

Tähän liikeideaan perustuen ajatus omasta yrityksestä lähti kytemään Toikan päässä.

– Toni lähti kehittämään teknologiaa puhelinlaskuongelmaan ja etsi oikeat ihmiset rakentamaan tätä teknologiaa. Näin syntyi Alekstra Oy:n kehittämä ja patentoima Ratemizer-ohjelmisto, jonka telecom-analytiikan avulla tuotamme yrityksille puhelinlaskusäästöjä, kertoo Alekstra Oy:n toimitusjohtaja Jani Puroranta.

Optimointi leikkaa kuluja

Alekstra Oy:n tuotteessa on kysymys yrityksille tarjottavasta Älykäs Puhelinlasku -pal16

7.12

velusta. Palvelun avulla yritys pystyy optimoimaan työntekijöiden liittymät niin, että jokaisella työntekijällä on käytössä oikea liittymä ja oikeat palvelut suhteessa työntekijän todelliseen puhelimen käyttöön asiakkaan valitseman operaattorin sisällä.

– Organisaation jokaisen matkapuhelinliittymän käyttöä profiloidaan jatkuvasti ja kustannustehokkaimmat liittymäpaketit kytketään käyttöön kullekin käyttäjälle automaattisesti. Keskimäärin optimointi leikkaa matkaviestinnän kuluja 20 prosenttia välittömästi, Puroranta selvittää. Älykäs Puhelinlasku -palvelu hoitaa myös yrityksen laskuntarkastuksen. Ratemizerohjelmisto laskee toteutuneen liikenteen oikean kustannuksen ja vertaa sitä operaattorin lähettämään puhelinlaskuun. Ohjelmisto huomaa heti mahdolliset virheet ja hälyttää ylilaskutuksen sattuessa.

– Lisäksi palvelumme varmistaa puhelinpolitiikan valvonnan kääntämällä kuukausittaisen puhelinlaskun helppokäyttöiseksi portaalinäkymäksi, jonka kautta koko organisaation puhelinkulut selviävät 5–10 minuutissa, Puroranta listaa palvelun etuja ja lisää palvelun myös helpottavan taloushallinnon prosessia ja mahdollistavan yrityksen maksamien yksikköhintojen valtakunnallisen benchmarkingin.

Purorannan mukaan uusille asiakkaille tulee lähes poikkeuksetta yllätyksenä, kuinka paljon ja kuinka nopeasti puhelinlaskut alenevat teknologian avulla.

– Vaikka myyntiprosessimme aikana kerrommekin esimerkkejä muiden asi-



Toimitusjohtaja Jani Purorannan luotsaama Alekstra Oy tuottaa palveluja 13 maahan.

Alekstra

Perustettu: 2006 Henkilรถstรถ: 24, joista USA:ssa 2 Liikevaihto 2011: 3 milj. euroa, liikevaihtoennuste 10 miljoonaa euroa vuodelle 2012. Yli 90 % liikevaihdosta tulee Suomesta

17

Kansainväliset osaajat

akkaiden saamista säästöistä, yleensä vasta omakohtainen kokemus avaa silmät, mitä teknologiallamme on mahdollista saada aikaan, Puroranta kertoo.

Kohti kansainvälisiä markkinoita

Alekstran toiminta on b to b -bisnestä. Kohderyhmäkeskiössä ovat tällä hetkellä suomalaiset suuryritykset, joskin myös USA:n valloitus on jo lähtenyt liikkeelle vuonna 2011 New Yorkiin avatun toimiston myötä. Alekstra Inc.:a vetää yrityksen perustaja Toni Toikka.

Yrityksen luvuista kertoo se, että Alekstral­ la on yhteensä yli sata yritysasiakasta Suomessa ja USA:ssa, ja se tuottaa palveluja 13 maahan suomalaisten yritysten tytäryritysten myötä.

– Käsittelemme kuukausittain yli 200 000 yritysliittymää ja vuosittain yli 50 miljoonan euron edestä puhelinlaskuja ympäri maailman. Toimintamme aikana yritykset ovat tienanneet jo 17 miljoonan euron säästöt puhelinlaskuissa, joten merkittävistä summista puhutaan, Puroranta huomauttaa.

Purorannan mukaan Suomi on pieni markkina, jossa yritysten keskimääräiset puhelinlaskut eivät ole yhtä suuria kuin monessa muussa maassa, mutta näistäkin saadaan helposti tienattua 30 prosentin säästöt. Sen sijaan esimerkiksi USA:ssa puhutaan Suomea vielä huomattavasti suuremmista laskuista ja sitä kautta rahallisista säästöistä.

Alekstran toiminta on ollut alusta lähtien kansainvälistä, koska asiakkaina ovat suomalaiset, ulkomailla toimivat yritykset. Tavoitteena on muutoinkin alusta pitäen ollut kasvaa voimakkaasti ja suuntautua kansainvälisille markkinoille.

– Miksi emme tähtäisi ulkomaille, koska palvelumme toimii samalla tavoin ja tarpeet ovat samanlaiset joka paikassa? Rantauduimme New Yorkiin, koska USA on maailman suurin yhtenäinen kielialue ja tavoitamme siellä hirveän määrän yrityksiä.

– Yhdysvalloissa on paljon potentiaalia: jos siellä menestyy, voi menestyä missä vain maailmalla. Tosin USA on myös kova testi tälle palvelulle, toimitusjohtaja myöntää.

Amerikan valloitus on jo hyvässä vauhdissa. Vuoden 2011 lopulla Alekstra sai asiak­ 18

7.12

Vietnamilainen developer Anh Nguyen työskentelee tuotekehityksen parissa.

200 000 kaaksi Connecticutin osavaltion hallinnon, mikä auttaa etenkin referenssimielessä eteenpäin.

Tärkeää on myös löytää paikallisesta markkinasta hyvää myyntihenkilöstöä, ja se ei aina olekaan ihan itsestään selvä asia.

– Kansainvälistymisprosessissa tarvitaan pitkäjänteisyyttä, kärsivällisyyttä ja uskoa omaan tekemiseen. Kaikki vie aikaa, b to b -myynti on hidasta, Puroranta tietää kansainvälistymisen opeista.

Kansainvälinen henkilöstö

Alekstran menestysresepteiksi Puroranta määrittelee uniikin tuotteen, jolle ei löydy kilpailijoita Suomesta, nuorekkaan tekemisen meiningin ja luotettavuuden: kaikessa viestinnässä pyritään luotettavan kumppanin maineeseen.

Yksi menestysresepteistä ovat työntekijät, jotka tuovat vahvan tuulahduksen kansainvälisyydestä.

Yrityksen Suomessa työskentelevästä henkilöstöstä yhdeksän on ulkomaalaistaustaista ja he tulevat muun muassa Kiinasta, In-

Käsittelemme kuukausittain yli 200 000 yritysliittymää

tiasta, Vietnamista, Ukrainasta, Ranskasta ja USA:sta.

– Kansainvälinen tiimimme on varsin osaavaa. Heistä suurin osa työskentelee ohjelmiston tuotanto- ja tuotekehitystehtävissä. Suomi on ikään kuin koelaboratorio, jossa kehitämme ja testaamme teknolo­giaamme kaupallisesti ennen kuin lähdemme suureen maailmaan.

Puroranta sanoo, että Suomessa on hyvä kehittää tuotteita. Tekes rahoittaa Älykäs Puhelinlasku -palvelun ja Ratemizer-ohjelmiston kehittämistä, mikä on yritykselle merkittävä asia.

Lähitulevaisuuden tavoitteiksi toimitusjohtaja mainitsee Suomen asiakaskunnan voimakkaan kasvattamisen ja toiminnan vakiinnuttamisen Yhdysvalloissa.

Lisäksi tarkoituksena olisi tuoda yrityksen tarjoamat palvelut myös pk-yritysten ja kuluttajien ulottuville jo lähiaikoina.

– Ja yksi merkittävä tavoite on olla jokin päivä pörssiyritys eikä siihen ehkä mene kuin pari–kolme vuotta, Jani Puroranta hymyilee.

Yrityksen työntekijät tuovat vahvan tuulahduksen kansainvälisyydestä.

Yrityksen Suomessa työskentelevästä henkilöstöstä yhdeksän on ulkomaalaistaustaista ja he tulevat muun muassa Kiinasta, Intiasta, Vietnamista, Ukrainasta, Ranskasta ja USA:sta.

19

Useampi näkökulma antaa tarkemman suunnan varallisuutesi hoitoon.

Yrityksen omistajana hyödyt Nordean Private Banking -asiakkuudesta.

Saat käyttöösi laajan asiantuntemuksemme sinulle tärkeissä asioissa: • Oma sijoitusjohtaja • Sijoitussuunnitelma ja sen toteutus • Laaja sijoitustuotevalikoima

• Omistusjärjestelyt • Verosuunnittelu • Perintöasiat

Tutustu ja varaa aikaa tapaamiseen nordeaprivatebanking.fi tai puh. 08001 98989. Tervetuloa.

Sijoitusneuvonta | Verosuunnittelu | Perheoikeus | Perintösuunnittelu | Vakuutussijoittaminen

Työelämä

Oncos

taistelee viruksilla syöpää vastaan.

Pekka Simulan luotsaamassa startupissa kansainvälinen pääoma pitää tavoitteet ja toiminnan korkealla.

21

Työelämä

Suomi kaipaa lisää nälkää!

Suomi tarvitsee lisää yrittämisennälkää. Kun kansain­ välinen kilpailupaine kasvaa, alkaa yrittäjyyskin kukkia.

Teksti Risto Pennanen Kuvat Tommi Tuomi

K

asvuyrittäjyyden lisääntyminen on Suomessa yhteiskunnallinen haave, jolta puuttuu luonteva perusta. Hedelmäpuu joka halutaan istuttaa kuivalle aavikolle.

– Yhdysvaloissa ihmisillä on koko ajan päällä prässi, että pitää olla mukana jossain uudessa. Ei meillä ole samanlaista pyrkimystä uuden tunnistamiseen, sanoo tutkimusjohtaja Jari Handelberg Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun pienyrityskeskuksesta.

Kasvuyrittäjyydestä väitöskirjan tehneellä Handelbergillä on synkkä näkemys suomalaisesta yrittäjyysilmastosta. Valoa on kuitenkin näkyvissä sikäli, että maailmalta tulevat kovat muutospaineet.

Parikymmentä vuotta sitten puolet maailman väestöstä eli sosialistisissa tai kommunistisissa järjestelmissä. Nyt tuo puolikas maailmaa juoksee uusilla säännöillä. Tai jopa kaikista säännöistä vapaina. Suomen tulevaisuuden ratkaisee se, kuinka nopeasti pystymme reagoimaan muutostarpeeseen.

Menneisyys painaa jaloissa

Kehittyvien maiden paine pakottaa Suomenkin heräämään, vaikka unihiekkaa on paljon silmissä.

– Me emme ole tottuneet elämään maailmassa, jossa uusi on puolen vuoden päästä vanhaa. On vaikea olla täysillä mukana, jos ei ole elänyt kuluttajavetoisessa maailmassa, sanoo Handelberg.

22

7.12

Suomessa yrittäjyyskin on ollut enemmän yhteiskunnan kuin asiakkaiden vetämää. Yhteiskunta valvoi vuosikymmenien ajan, että kilpailu ei muuttunut epäterveeksi.

– Konkurssiin ajautunut oli todennäköisesti tehnyt itse pahan virheen, koska yhteiskunta teki kaikkensa estääkseen riskien ottamisen, kärjistää Handelberg.

Yrittäjät mukaan yhteiskuntaan

Työelämän pelisäännöt ja arvot rakennettaan edelleen kolmikannassa, jossa suuryritykset, ay-liike ja valtio ohjaavat Suomea. Edes perinteiset yrittäjät eivät ole mukana noissa pöydissä puhumattakaan start-upeista.

Sopimusjärjestelmän juuret ovat liukuhihnateollisuudessa.

Vanhat säännöt eivät sovi uuteen markkinadynamiikkaan, jossa monien tuotteiden elinkaaret ovat uskomattoman lyhyitä.

Siksi myös yritysten panostukset muuttuvat, ihmisten tehtävät ja valmistuspaikat vaihtuvat. Monet haluaisivat downshiftata, mutta markkinat ovat vasta kiihdytysvaiheessa.

Kiristyvän kilpailun armoilla olevat

Jari Handelberg

yrittäjät haluavat liikkua nopeammin kuin sopimusyhteiskunta. Kun yrittäjät sanovat vastustavansa laajoja kokonaissopimuksia, heistä tulee yhteiskunnan suurimpia viholli­ sia. Vaikka he yrittävät vain pitää yrityksensä hengissä ja kasvaa.

– Nuoret yrittäjät eivät muista Neuvos­ toliittoa. Siksi he ihmettelevät, miksi van­ hat parrat ovat muodollisesti mukana, mutta miettivät tosiasiassa eläkeputkea.

Verkostoista uusia ajatuksia

Kilpailun paineessa amerikkalainen etsii uusia ihmisiä, joilla on tuoreita ajatuksia.

Suomessa verkottuminen on epäluontevaa, koska ei ole kaivattu uusia ajatuksia, tiimiä eikä ainakaan uusia tiimejä.

– Meillä tiimiydytään lähinnä tukemaan nykyisiä arvoja ja sääntöjä. Se on täysi vas­ takohta dynaamisen maailman tiimiytymi­ selle, sanoo Handelberg.

Koska perinne-Suomessa ei ole kaivattu uusia ideoita, ei ole tarvittu myöskään kes­ kustelua. Ruotsalainen diskuteeraaminen on ollut aina suorastaan halveksuttavaa suo­ malaisesta näkökulmasta. Meillä asiat jae­ taan nopeasti oikeaan ja väärään.

– Suomalaisia on turha laittaa ideoi­ maan ryhmässä, koska täällä voi kysyä ensimmäiseltä, mikä on oikein. Me ha­ emme liian nopeasti konsensusta.

Näkemykset synnyttävät kasvua

Handelbergin väitöskirja kertoo, että suoma­ lainen dynamiikka toimii, jos yritys toimii pääosin kotimarkkinoilla. Sen sijaan kan­ sainvälistä kasvuyrittäjyyttä arvomaailmam­ me tukee huonosti. Jos muutoshalu, tiimityö ja tuloshakuisuus ovat vähäistä, jää helposti jalkoihin kansainvälisessä kisassa. Suomessa jopa yrittäjätkin kaihtavat kannustimia, jois­ sa palkkiot määräytyvät panoksen ja asen­ teen mukaan.

Handelberg osoitti tutkimuksessaan, että menestyvät kasvuyritykset ovat enemmän­ kin tiimien kuin yksilöiden perustamia. Täl­

"Me emme ole tottuneet elämään maailmassa, jossa uusi on puolen vuoden päästä vanhaa." laisissa yrityksissä johtoryhmän henkilöi­ den tiedot, osaaminen, kokemus ja verkostot tukevat toisiaan. Handelbergin tutkimista pienistä ja innovatiivisista yrityksistä me­ nestyneimmät olivat rakentaneet yrittäjä­ henkisen tiimin, joka toimi yhteen. Tällai­ sissa yrityksissä on halua ja kykyä kasvaa.

Väitöskirja kertoo myös, että nopeaan kansainvälistymiseen tähtäävän yrityksen kannalta on hyvä, jos sen omistajaksi tai ai­ nakin rahoittajaksi nousee kansainvälisesti tunnustettu taho.

Toimittajan kommentti

Suoraa puhetta tutkimus­ maailmasta 

Jari Handelberg on poikkeuksellinen tutkija, joka osaa provosoida terveellä tavalla suomalaista yhteiskuntaa. Mies kärjistää, pelkistää ja paljastaa. Äänellä joka kertoo myös omasta yrittäjäkokemuksesta ja tiiviistä suhteista yrittäjäkentälle.

USA:n innovatiivisuus ei tosin ole aivan niin huimaa kuin Handelberg väittää. Maassa on kova kilpailu ja monia Applen kaltaisia edelläkävijäyrityksiä. Vastaavasti

Nälkä kasvaa väistämättä

maasta löytyy kuitenkin kasapäin

Kansainvälinen kilpailu tunkee sellaisel­ la voimalla, että suomalainen yhteiskunta­ rauha järkkyy.

– Vapaasti laukkaava raha on ahnetta ja nälkäistä, ei se ole poliittisesti korrektia. Siksi on kova haaste pitää nykyiset rakenteet yllä.

Tällaisessa maailmassa suomalaisten yrit­ täjien, bisneskonsulttien ja poliitikkojen pi­ tää jatkaa vanhojen normien horjuttamista ja uusien tuomista. Näin ne ovat tehneetkin, mutta ponnistukset ovat olleet liian pon­ nettomia.

Onneksi etenkin nuoret ovat oppineet ar­ vostamaan myös yrittäjyyttä. Jopa ekono­ mi voi nykyisin innostua yrittämisestä, kun aiem­min ekonomin tutkinto johti suoraa tie­ tä suuryityksen tai valtion tehtäviin. Nykyi­ sin ekonomit voivat säilyttää kasvonsa, vaik­ ka alkaisivat epäsovinnaisiksi.

– Kasvuyrittäjyyshän on usein pelkkää yh­ teiskuntarauhan rikkomista. Mitä innovatii­ visempi idea sen vähemmän vanhemmat ja sukulaiset haluavat olla tekemisissä.

vanhanaikaisia toimialoja, jotka



ovat jääneet kilpailijoiden jalkoihin tai kukoistaneet kilpailuesteiden suojassa.

Kysymyksen herättää myös, miten Pohjoismaat menestyvät lähes kaikissa kansainvälisissä vertailuissa uskomattoman hyvin, jos järjestelmä on näin huono. Onko tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä ja hyvinvointiajattelu kuitenkin synnyttänyt yhteiskunnan, joka tuottaa paljon hyvää myös yrityksille?

Samalla on kuitenkin syytä muistaa, että mennyt menestys ei takaa onnistumista tulevaisuudessa. Kilpailuympäristö on muuttunut rajusti ja prässi kasvaa. Muun muassa siksi Suomen kannattaa kuunnella Handelbergin kaltaisia kriitikoita, jotka puhuvat kasvuyritysten äänellä.

Risto Pennanen

23

Työelämä

"Yrittäjän täytyy ymmärtää, miten riskirahoittaja ajattelee."

Pekka Simulan luotsaama Oncos Therapeutics taistelee viruksilla syöpää vastaan.

24

7.12

Riskirahoittaja opettaa

R

ahoituksen hakeminen on opet­ tavainen matka, joka on täynnä haasteita.

– Kun rahoittaja kieltäytyy pit­ kien keskustelujen jälkeen, tuntee yrittäjä saaneensa turpaansa. Silloin vaaditaan us­ koa ideaan ja tiimiin, sanoo ensimmäistä syöpälääkettään kehittävän Oncos Thera­ peuticsin toimitusjohtaja Pekka Simula.

Kolmisen vuotta sitten Simula heitti taak­ seen uransa kansainvälisessä sairaalalaitteita valmistavassa yrityksessä. Professori Akseli Hemmingin kanssa vuosi aiemmin ideoitu Oncos sai alkunsa.

Oncos kehittää Hemmingin tieteelliseen työhön perustuvia viruksia, jotka tappavat syöpäsoluja. Rahoittajien silmissä edistyk­ sellinen toimiala oli epäonnistuneiden pro­ jektien hautausmaa.

Alan yritykset tarvitsevat kärsivällistä ra­ haa, sillä esimerkiksi Oncosin tapaukses­ sa ensimmäiset tuotteet voivat tulla mark­ kinoille hyvässä tapauksessa vuonna 2016.

Oncosin onneksi Tekesiltä tuli rahaa ja Vi­ go-yrityskiihdyttämöstä neuvoja rahoituk­ sen hakemiseen.

– Yrittäjän täytyy ymmärtää, miten riski­ rahoittaja ajattelee. Vaikka itsellä on kunin­ gasajatus, ei epäuskoisia voi pitää idioottei­ na. Riskiraha-nimitys johtuu juuri siitä, että toimintaan liittyy riskejä, sanoo Simula.

Viruslääkkeen kehittämisessä moni asia voi mennä pieleen. Lääke ei tehoa toivotulla tavalla, sivuvaikutukset ovat suuret tai tuot­ teen sarjavalmistus osoittautuu liian vaikeak­ si. Näiden kynnysten ylittämisen jälkeen kaik­ ki pitää vielä todistaa pitävästi viranomaisille.

Hyvä tiimi ja kansainvälisyyttä

Oncosin joulu koitti, kun suuri ruotsalainen pääomasijoittaja HealthCap sijoitti yhtiöön neljä miljoonaa euroa.

Neljä miljoonaa on lääkekehityksessä vas­ ta alkusumma, sillä alan nyrkkisäännön mu­ kaan kehitystyön ensimmäinen vaihe vaatii miljoonia, toinen vaihe kymmeniä miljoonia ja kolmas satoja miljoonia.

Oncos täyttää hyvin Jari Handelbergin tutkimuksessa löytyneet menestysyrityksen edellytykset. Yrityksessä on monipuolisen kokemuksen omaava tiimi, jonka jäsenet täydentävät toisiansa.

Lisäksi yhtiössä on kansainvälistä pää­ omaa, joka pitää tavoitteet ja toiminnan korkealla, jos ne pääsisivät jossain vaihees­ sa vaipumaan.

Oncosin omistajat haluavat kasvattaa yri­ tystä niin, että yhtiö ei menisi myyntiin heti ensimmäisen ostajaehdokkaan koputtaes­ sa ovelle.

– Tavoitteena on saada ensimmäinen tuo­ te niin pitkälle, että saamme riittävän suu­ ren lisenssisopimuksen. Siitä saatavalla pää­ omalla voisimme kehittää uusia tuotteita.

Yrittäjyyden arvostus noussut

20 henkeä työllistävä yhtiö on löytänyt työn­ tekijöitä riittävällä vauhdilla. Taloon tulevat tutkijat tietävät alan riskit, mutta haluavat silti olla mukana kasvutarinassa.

– Suomessa on muutenkin tällä hetkellä kiva ilmapiiri olla startup-yrittäjä. Opiskeli­ joillakin on ihan erilainen into yrittäjyyteen kuin 90-luvulla, jolloin itse opiskelin, Simu­ la muistelee.

Simulalle itselleen hyppy yrittäjäksi oli luonteva, vaikka suuren talon edut hienoi­ ne työsuhdeautoineen jäivätkin. Simula oli nähnyt riittävästi konsernin siiloja ja halusi päästä vaikuttamaan. Liiketoimintamahdol­ lisuudet olivat lupaavat ja toimiala inhimil­ lisesti tärkeä.

– Haluan tehdä asioita, jotka tuntuvat oi­ kealta. Itselleni on helppo perustella, miksi syöpälääkkeitä tarvitaan.

Vaikka suuri unelma jäisikin lopulta toteu­ tumatta, Simula voi olla tyytyväinen siihen, että on tuonut maahan ulkomaista pääomaa ja työtä. Professori Hemminki yritti ennen Oncosin syntyä hankkia kliinisiin tutkimuk­ siin julkista rahaa.

– Ei sellaista rahaa löytynyt mistään. Jos yritykset eivät tee tällaista kehitystyötä, ei sitä tee sitten kukaan.

Taustaa

Kasvuyrityksiä on monenlaisia 

OECD:n ja Eurostatin mukaan kasvuyritys työllistää alkutilanteessa vähintään 10 henkeä ja seuraavan kolmena vuonna työllisyyden keskimääräinen vuosikasvu ylittää 20 %.

 Startup-yritys puolestaan on nuori yritys, joka kehittää tuotetta ja toimintamallia, joka voisi johtaa kasvuyrittäjyyteen.

 Suomessa oli 668 kasvuyritystä vuosina 2007–2010. Määrä laski 23:lla edelliseen selvitykseen verrattuna.

 Kasvuyritykset loivat yli 50 000 työpaikkaa, mikä vastasi puolta työllisyyden lisäyksestä yli kymmenen hengen yrityksissä.

 Yli puolet kasvuyrityksistä on alle 10-vuotiaita.

 60 %:ssa kasvuyrityksistä on lähtökohtaisesti alle 20 työntekijää.

 Noin 70 % kasvuyrityksistä toimi palvelualoilla. Kasvuyritysten osuus on korkein tietointensiivisissä palveluissa ja alhaisin korkeamman teknologian teollisuusaloilla.

 Kasvuyritys on muita yrityksiä todennäköisemmin ulkomaalaisomisteinen. Kasvuyritykset harjoittavat kuitenkin muita vähemmän vientiä.

 Kasvuyritysten henkilöstö on pitkälle koulutettua. Yrityksissä korostuvat ei-tekniset innovaatiot.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvuyrityskatsaus 2012.

25

Työelämä

teksti Timo Voutilainen kuvitus Antti Nikunen

Työmatka, matka-aika ja päiväraha

Työmatkaan käytettyä aikaa ei pääsääntöisesti lueta työaikaan, vaan yleensä kyse on matkaajasta, jonka korvaamisen periaatteet ja käytännöt vaihtelevat.

T

yönantaja voi verovapaasti korvata työmatkasta aiheutuneet matkustamis- ja majoituskustannukset sekä maksaa päivärahaa ja ateriakorvausta. Päivärahan maksaminen ei ole automaattista, vaan siitä on sovittava erikseen esimerkiksi työehtosopimuksella.

Työmatkakorvaukset

Työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka työntekijä tilapäisesti tekee työhön kuuluvien tehtävien tekemiseksi erityiselle työntekemispaikalle. Työmatkana ei pidetä työntekijän asunnon ja varsinaisen työntekemispaikan välistä matkaa, eikä työkomennuksen kestäessä tehtyä viikonloppumatkaa asunnon ja erityisen työntekemispaikan välillä. Työnantaja voi tuloverolain nojalla ja verottajan ohjeiden mukaan korvata vero26

7.12

vapaasti toissijaiseen työpaikkaan tehdystä matkasta johtuvat matkustamiskustannukset ja kohtuulliset majoittumiskustannukset. Päivärahaa ja yömatkarahaa ei näistä matkoista voida verovapaasti maksaa. Erityiselle työntekemispaikalle tehdyistä työmatkoista työnantajalta saadut matkakorvaukset ovat verovapaita. Tämän vuoksi on tärkeää erottaa nämä työskentelypaikat toisistaan.

Yrityksellä voi samalla paikkakunnalla kuitenkin olla useampikin toimipiste, ja tästä syystä on tärkeää kirjata työsopimukseen varsinaisen työntekopaikan osoite.

Työntekijän varsinaisena työpaikkana pidetään työntekijän vakituista, yleensä työsopimukseen merkittyä työntekemispaikkaa, ja erityinen tai tilapäinen työpaikka on muu kuin varsinainen työntekemispaikka.

Tuloverolaissa on asetettu täsmällinen aikaraja pysyvän ja tilapäisen työntekemispaikan erottamiseksi, ja sen mukaan tilapäisenä työskentelynä voidaan pitää pääsääntöisesti enintään kaksi vuotta kestävää työkomennusta; tietyin edellytyksin raja on tosin kolme vuotta. Jos työskentely siis kestää pidempään kuin kaksi vuotta, kyse onkin varsinaisesta työpaikasta siitä alkaen, kun kahden vuoden määräajan tiedetään ylittyvän.

Lisäksi edellytetään, että työkohde on ollut kahden vuoden aikana työntekijän pääasiallinen työntekemispaikka, ts. yli puolet työ-

päivistä on tehty samalla työntekemispaikalla. Määräajan laskenta aloitetaan alusta, mikäli työskentely samassa työntekemispaikassa on keskeytynyt yhdenjaksoisesti vähintään kuudeksi kuukaudeksi ja tänä aikana on työskennelty toisessa työntekemispaikassa.

Ulkomaille suuntautuviin komennuksiin sovelletaan vastaavasti samoja määräaikoja.

Mikäli kyse ei siis ole tilapäisestä työskentelystä, ei työntekijällä ole oikeutta verovapaisiin päivärahoihin tai muihinkaan verovapaisiin korvauksiin. Matkasta aiheutuneet kustannukset työnantajan luonnollisesti tulee korvata.

Matkustamiseen käytetyn ajan korvaamisesta

Koska työntekijä ei matkan aikana välttämättä tee työtään eikä myöskään ole työpaikalla työhön käytettävissä, matkaan käytettyä aikaa ei työaikalain mukaan lueta työaikaan; tosin tästä voidaan työehtosopimuksella poiketa ja myös käytännössä tästä tulkinnasta on työntekijän eduksi poikettu.

Merkitystä ei ole sillä, millä tavalla tai kulkuneuvolla matkustetaan kuten ei silläkään, tapahtuuko matkustaminen työnantajan nimenomaisesta määräyksestä. Myöskään työnantajan työntekijälle matkaan käytetystä ajasta maksama korvaus tai matkustamisen suurikin määrä verrattuna työntekijän

varsinaiseen työntekoon käyttämään aikaan tapauskohtaisesti, mutta työaikalain perusei muuta edellä kuvattua pääsääntöä. Tul- teluissa esimerkkeinä on mainittu asentaja kintaan ei vaikuta sekään, tapahtuuko mat- ja kodinhoitaja, jotka työpäivän aikana saatkustaminen säännöllisenä työaikana tai sen tavat siirtyä useammankin kerran lyhyehulkopuolella. Jos työntekijän säännöllinen köjä matkoja työntekemispaikasta toiseen. työaika on esimerkiksi kello 8.00-16.00 ja Jos työntekijä taas on määrätty kuljettahän matkustaa 8 ja 15 välillä ja aloittaa tä- maan henkilöitä, työvälineitä ja tarvikkeita, män jälkeen työt komennuspaikkakunnalla, kuljetukseen käytetty aika todennäköiseshänelle ei synny oikeutta ylityökorvauksiin ti luetaan työaikaan, varsinkin jos työantavielä heti kello 16 jälkeen, vaan vasta vuoro- jan muutoin pitäisi järjestää henkilöiden tai kautisen työajan tultua täyteen. tarvikkeiden kuljetus erikseen.

Työaikalain mukaan matkaan käytetty aika voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti Vapaa-aikana matkustaminen lukea työaikaan, mikäli sitä on samalla pi- työasioissa dettävä työsuorituksena. Matkaan käytetyn Vapaa-aikana työtehtävissä matkustamisen ajan lukeminen työajaksi on aina arvioitava ajalta työnantajan ei työaikalain mukaan tarvitse maksaa palkkaa. Toisaalta työnantaja ei voi yksipuolisesti velvoittaakaan työntekijää matkustamaan vapaa-ajallaan työtehtäviin “valitettavan liittyen; ei siinäkään tapauksessa, että työusein ylemmät sopimuksessa olisi todettu työn sisältävän matkustamista. Useissa työehtosopimuksistoimihenkilöt sa tai työpaikoilla paikallisesti on kuitenkin sitovasti sovittu, miten matkustamiseen liitmatkustavatkin tyvät kulut ja käytetty aika korvataan. Päävapaa-ajallaan sääntöisesti tällaisten sopimusten mukaan vapaa-aikana matkustamisesta maksetaan saamatta siitä työntekijälle yksinkertainen tuntipalkka; tyypillisimmin kahdeksalta tunnilta työpäiminkäänlaista vinä ja 16 tunnilta vapaapäivinä. Kaikilla työkorvausta.” paikoilla tällaista sopimusta ei kuitenkaan

ole vielä tehty, ja valitettavan usein ylemmät toimihenkilöt matkustavatkin vapaa-ajallaan saamatta siitä minkäänlaista korvausta.

Päiväraha ja kilometrikorvaus

Päiväraha on korvaus kohtuullisesta ruokailu- ja muiden elinkustannusten lisäyksestä, joka palkansaajalle aiheutuu työmatkasta.

Päivärahaan ei sisälly matkustamisesta eikä majoittumisesta aiheutuvia kustannuksia, vaan ne työnantajan on aina korvattava tositteita vastaan, sillä työn tulosten koituessa työnantajan hyväksi vastaa työnantaja myös työn tekemisestä aiheutuneista kustannuksista. Työnantaja voi ohjeissaan tai esimerkiksi työpaikalla käytössä olevassa matkustusohjesäännössä asettaa matkustamiselle tiettyjä kriteereitä, joiden mukaisesti syntyneet matkakustannukset korvataan.

Työnantajan velvollisuus päivärahojen maksamiseen perustuu aina joko työehtosopimukseen tai muuhun paikalliseen sopimukseen, kuten matkustusohjesääntöön tms.

Minkään pakottavan lainsäädöksen nojalla työnantajalla ei ole velvollisuutta päivärahan maksamiseen. Verohallinto vahvistaa vuosittain verovapaiden päivärahojen ja kilometrikorvausten suuruuden. Verovapaan kotimaan päivärahan suuruus vuonna 2012 on 36 euroa ja verovapaa kilometrikorvaus oman auton käytöstä on 45 senttiä kilometriltä.

27

Shutterstock

Työelämä

Suomalaisessa työelämässä on viime aikoina puhuttu pakkoyrittäjyyden ilmiöstä. Kyse on siitä, että henkilö on ryhtynyt yrittäjäksi muista syistä kuin puhtaasti omasta halustaan.

28

7.12

73 % Yleisin (73 %) yhtiömuoto on osakeyhtiö

Teksti Marko Jääskeläinen kuvat Tommi Tuomi

Yrittäjyyttä pakon edessä

Y

ritykset vähentävät henkilöstöä, ja työntekijät työllistävät itse itsensä.

Freelancer-ilmiöksi kutsuttu murros on alkanut kulttuuri- ja viestintäaloilta ja sittemmin levinnyt myös muille aloille.

Jotkut kokevat tilanteen pakkona, joten käyttöön on tullut pakkoyrittäjyyden termi.

Rajanveto pakko- ja vapaaehtoisen yrittämisen välille on kuitenkin vaikeaa. Fakta kuitenkin on, että yhden hengen yrityksiä on Suomessa nyt noin 150 000. Määrä kasvoi erityisesti edellisen taantuman aikaan.

SEFEn kehitysjohtajan Anja Uljaan mukaan pakkoyrittäjyyden taustalla voidaan nähdä kolmenlaisia syitä. Ensiksikin henkilön korkeasta iästä johtuvat työllistymisvaikeudet työttömyyden kohdatessa, toiseksi niin sanottu aluesidonnaisuus eli se, että henkilö asuu alueella, josta hänelle ei löydy sopivaa työtä, ja kolmanneksi ulkoistamistapaukset, joissa henkilö irtisanotaan ja hän alkaa hoitaa entisiä tehtäviään yrittäjän statuksella.

mistapauksissa pakkoyrittäjyyden piirteitä, mutta hän haluaa nostaa esille myös sen, että yrittäjyyttä karsastetaan turhaan.

– Este yrittäjäksi ryhtymiselle eritoten akateemisen koulutuksen saaneilla on turvallisuushakuisuus ja se, että he saavuttavat mielestään riittävän ansiotason palkkatyössä ollessaan, eli siis ilman yrittäjäriskiä.

– Toisaalta haaveillaan itsenäisyydestä ja vapaudesta, mutta mitään ei tapahdu ennen kuin omassa työhistoriassa tulee joku murroskohta, joka pakottaa ajattelemaan yrittäjyyttä vaihtoehtona, ja silloin siihen sitten ehkä tartutaan. Mutta en ole ihan varma, onko kyse pakosta silloin, kun joku antaa ihmiselle sysäyksen siihen, mitä hän ei uskalla täysin omaehtoisesti toteuttaa, vaikka haluaisi.

Pakkoyrittäjyyden käsite on SEFEn yrittäjäneuvottelukunnan jäsenen, yrittäjä Heidi Keson mukaan jo lähtökohtaisesti hieman erikoinen.

– Esimerkiksi siirtymisessä entisen työnantajansa palveluksesta tilanteeseen, jossa tarjoaa tälle palveluita yrittäjän statuksella, Yrittäjyydestä uusia on mielestäni kyse ennen muuta yrittämimahdollisuudesta SEFEn yrittäjäneuvottelukunnan puheen- sen idean ja mahdollisuuden paremmasta johtaja Timo Saranpää näkee ulkoista- esiin tuomisesta, ei pakkoyrittäjyydestä,

Ekonomiyrittäjän

profiili



Yli 80 % toimii palvelusektorilla, kuten hallinto- ja tukipalveluissa tai konsultoinnissa

Suurin osa (57 %)

yrityksistä

sijaitsee Uudellamaalla

Alle 30-vuotiaiden ekonomiyrittäjien yritysten liikevaihto on tyypillisesti alle 25 000 euroa ja yritysmuotona korostuu toiminimi

Suurin

osa (42 %) on iältään 50–59-vuotiaita

SEFE teki vuonna 2011 kysely­

tutkimuksen ekonomiyrittäjistään.

Kysely lähetettiin kaikille tutkimus­ hetkellä liittoon kuuluneille yrittäjä­ jäsenille, joita oli 940 kappaletta, joista 366 antoi vastauksena. Tutki­ muksen tuloksena ekonomiyrittäjän profiili näyttää seuraavanlaiselta:

Ekonomi­ yrittäjistä

53 % on miehiä

93 % Lähes kaikki (93 %) toimivat päätoimisina yrittäjinä

29

Työelämä

Asenne ratkaisee

Yrittäjyys on valtava mahdollisuus, mutta vain siinä tapauksessa, että ihmisellä on oma halu ryhtyä yrittäjäksi, koska vain siinä tapauksessa voit oppia siinä tarvittavat taidot ja menestyä.

–Heidi Keso

30

7.12

Yrittäjyys on noussut viime aikoina huomat­ tavasti merkittävämmäksi puheenaiheeksi kuin aiemmin.

– Yhtenä syynä tähän voidaan nähdä talou­ dessa tapahtuneet muutokset, jotka ovat näyttäytyneet eritoten ict-alan rakenne­ muutoksen kautta, Heidi Keso toteaa.

Osittain saman ilmiön seurauksena, osit­ tain siitä riippumatta, on syntynyt erilaisia startup-yritysten kiihdyttämöitä ja kasvu­ yrityskeskuksia kuten Aalto Venture Ga­ rage pääkaupunkiseudulla, Uusi Tehdas Tampereella, Business Kitchen Oulussa ja Protomo-toiminta ympäri Suomea. Ne ovat paikkoja, joissa globaalissa liiketoiminnas­ sa tarvittavien taitojen sparrauksen ja coachauksen lisäksi saa tulikasteen sii­ hen, mitä menestyvän yrityksen pe­ rustamiseen ja pyörittämiseen todel­ la tarvitaan; oikeanlaista asennetta.

– Yrittäjänä onnistuminen on niin vah­ vasti mentaalipuolesta kiinni, että ilman oikeanlaista asennetta se ei tosiasiassa ole mahdollista, Timo Saranpää sanoo ja jat­ kaa: Oikea asenne puolestaan tarkoittaa sitä, että yrittäjä uskoo omaan osaamiseensa niin vahvasti, että on vakuuttunut pystyvän­ sä saamaan siitä elannon, ja toisaalta sietää siihen liittyvää epävarmuutta.

Rohkeuden ja uskalluksen merki­ tystä korostaa myös Keso.

– Yrittäjyys on valtava mahdollisuus, mutta vain siinä tapauksessa, että ih­ misellä on oma halu ryhtyä yrit­ täjäksi, koska vain siinä tapauk­ sessa voit oppia siinä tarvittavat taidot ja menestyä.

Anja Uljas puolestaan nostaa esiin suomalaisten helmasynnin, epäon­ nistumisen pelon.

– Meillä esiintyy edelleen sitä ajattelu­ tapaa, että jos esimerkiksi yrittäjä palaa takaisin palkansaajaksi, hänen ajatellaan epäonnistuneen, vaikka eihän se niin ole. Päinvastoin, se on ihan nor­

maalia työelämässä tapahtuvaa liikkuvuut­ ta, Uljas sanoo.

Kaikki haastateltavat ovat yhtä mieltä siitä, että Suomeen tarvitaan lisää yrittä­ jyyttä ja yrityksiä, ja sen vuoksi niiden pe­ rustamiseen tulee kannustaa ja rohkaista kaikin keinoin.

SEFE ja yrittäjyys

Timo Saranpään mukaan yrittäjyys nos­ taa selkeästi päätään myös SEFEssä ja ta­ voitteena on, että se näkyy tulevaisuudes­ sa entistä enemmän muun muassa juuri valmisteilla olevassa strategiassa. Yhtenä konkreettisena tavoitteena hän mainitsee yrittäjäjäsenten määrän kasvattamisen ny­ kyistä suuremmaksi.

Anja Uljas puolestaan nostaa esiin kaksi esimerkkiä palveluista, jotka soveltuvat eri­ tyisen hyvin myös yrittäjäjäsenille.

– Erityisesti muutostilanteessa juristipal­ velumme kanssa voi keskustella siitä, mi­ ten henkilön taloudellinen asema ja tur­ vaverkko voidaan varmistaa tai mikä voisi olla sopiva yritysmuoto. Urapalveluista puolestaan saa tukea itsetuntemukseen ja sitä kautta yrittäjyyteen.

Kuvien pöytä, Partioaitta www.partioaitta.fi.

Kuvien tuoli, Clas Ohlson www.clasohlson.fi.

Shutterstock

Shutterstock

koska ei ketään voi yrittäjyyteen pakottaa, niin kuin ei voi pakottaa tekemään töitä­ kään, Keso sanoo.

www.facebook.com/ekonomiliitto

Maailma, jossa nimeni on Severi.

Olen SEFEn puuhamies ja pyysin SEFEn jäseniä keksimään minulle toimenkuvaani sopivan nimen.

Nyt jäsenet ovat puhuneet ja antaneet lukuisia hyviä nimiehdotuksia, kuten Seppo, Sepe ja SEFE-setä. Yhteensä nimiehdotuksia tuli peräti 131.

Tiukan spekulatiivisen väännön, lobbauksen ja äänestyksen jälkeen minut lopulta nimitettiin Severiksi.

Kiitän nimestä ja lupaan olla sen arvoinen muutenkin kuin nimellisesti.

Kiitos kaikille nimiehdotuksen antaneille! iPad 3:n arvonnassa voiton vei Jussi Hyvätti.

Onnittelut Jussille!

31

Työelämä

87%

Oma aktiivisuus lisää tyytyväisyyttä

seen ja muihin palvelusuhteen ehtoihin vaikuttaminen. Tärkeinä nähdään myös jäsenten kuuleminen, työelämää koskeviin säännöksiin vaikuttaminen, työsuhde- ja työttömyysturvaan liittyvä neuvonta, työnhaun palvelut sekä työttömien jäsenten tukeminen ja auttaminen.

4/5

4/5 on tyytyväinen siihen, kuinka SEFE on ottanut jäsenistönsä tarpeet ja tavoitteet huomioon toiminnassaan.

Toiveissa äänen kuuluminen

Ei

Kyllä

SEFEn, kuten minkä tahansa järjestön, menestys tulevaisuudessa riippuu siitä, kuinka jäsenkunnan tyytyväisyys ja sitoutuneisuus voidaan taata. Tutkimustulosten valossa suurta huolta ei ole, sillä tyytymättömien osuus jää kauttaaltaan pieneksi.

Reilu kolmannes jäsenistä on tyytymätön liiton onnistumiseen kannanottojensa julkisuuteen saamisessa. Hiukan kritiikkiä tulee myös elinkeinopoliittisesta vaikuttamisesta, palkkatasa-arvon edistämisestä sekä jäseneduista.

Henkilökohtaista kontaktia arvostetaan

Tyytyväisyys SEFEn työhön, palkkaukseen ja muihin palvelusuhteen etuihin liittyvissä asioissa.

Selvä enemmistö ekonomijäsenistä pitää SEFEn lähitulevaisuuden suurimmiksi SEFEä aikaansaavana sekä yhteiskunnal- haasteiksi jäsenet nimeävät henkilökohtaislisesti vastuuntuntoisena, ja arvioi järjes- ta urakehitystä tukevat palvelut, palvelustön menestyvän hyvin edunvalvontatyössä. suhteen ehtoihin liittyvän edunvalvonnan, Pitkä jäsenyys ja liiton palveluiden hyödyn- työelämässä jaksamiseen vaikuttamisen ja täminen vaikuttavat mielipiteisiin positii- yksilölliset työsuhdeneuvontapalvelut. visesti.

Liittoon ja sen palveluihin liittyvää tietoa Edelliseen tutkimukseen verrattuna eri- jäsenet vastaanottavat mieluiten internetyisesti tyytyväisyys kauppatieteellisen kou- tin, sähköpostin ja Ekonomi-lehden välilutuksen kilpailukykyyn ja työttömyysturvas- tyksellä, sosiaaliseen mediaan suhtauduta huolehtimiseen sekä jäsenetuna olevaan taan vielä varauksella. Koulutustilaisuuksia, Talouselämä-lehteen ovat parantuneet. tapahtumia ja henkilökohtaista neuvontaa Kun jäseniltä kysytään SEFEn tärkeim- jäsenet aikovat hyödyntää jatkossa entistä piä tehtäviä, ykköseksi nousee palkkauk- enemmän.

Facebook

LinkedIn

29% 34% 58% 32% Sopii hyvin tai kohtalaisesti SEFEen liittyvän tiedon hankintaan.

Postikysely

Tutkimuskutsu

Oma

Vastaava

Tutkimuksen

Lisätietoja:

SEFEn jäsenille

2 500 rivijäsenelle

sähköposti­­-

tutki­mus toteu-

toteutti TNS

SEFE/kehitysjohtaja

keväällä 2012

ja 200 liiton luotta-

kysely 1 000

tettu myös vuosi-

Gallup Oy

Anja Uljas,

mustoimissa vaikut-

kylterille

na 1995, 1999,

puh. 0201 299 281,

2003 ja 2007

anja.uljas@sefe.fi

taneelle

32

62% 24 %

Jäsenet

U

rheilumaailman termein SEFEllä on takanaan loistava alkukausi ja sen asema sarjataulukossa on vahva. Voitokasta peruspeliä on tarkoitus jatkaa nöyrästi omat vahvuudet ja heikkoudet tunnistaen sekä muuttuviin tilanteisiin mukautuen.

Suomen Ekonomiliiton jäsenilleen jo viidennen kerran teettämän Järjestötutkimuksen mukaan SEFEn kehitys on ollut johdonmukaista. Ekonomit liittävät järjestöönsä lähes yksinomaan positiivisia ominaisuuksia ja tyytyväisyys liiton kykyyn toimia jäsentensä tavoitteiden suuntaisesti on kasvanut koko tutkimuskauden ajan.

Voimakkaasti leimaava piirre on kaikkien kolmen tutkimukseen osallistuneen ryhmän suuri konsensus. Niin rivijäsenet, liiton luottamustoimissa vaikuttavat kuin kylterit jakavat tyytyväisyyden SEFEen sekä näkemyksen järjestön tärkeimmistä tehtävistä ja tulevaisuuden haasteista.

kylterit

Teksti Sanna Laakkonen

Oma liitto paras liitto

87 % jäsenistä on erittäin tai melko tyytyväinen liiton valtakunnalliseen toimintaan.

7.12

Timo Saranpää

Teksti Marko Jääskeläinen kuvat Aki Roukala

Asiakas on kuningas – vaikkei heti uskoisi

S

uomen Ekonomiliitto SEFE oli ensimmäistä kertaa järjestäjän roolissa mukana Oulussa syyskuussa pidetyillä valtakunnallisilla teknologiayrittäjyyspäivillä. Tapahtuma kokosi Oulun kaupunginteatterille kahden päivän aikana yhteensä noin 400 osallistujaa.

Teknologiayrittäjyyspäivien ohjelma oli jaettu teemoihin, ja jokainen niistä sisälsi sekä korkeatasoisten puhujien alustuksia että case-yritysten omia kokemuksia.

Myynti ja markkinointi -teeman puheenjohtajana toimi SEFEn yrittäjyysneuvottelukunnan puheenjohtaja Timo Saranpää.

Hän tosin totesi, ettei myynnistä ja markkinoinnista pitäisi puhua omana otsikkonaan, koska niiden tulee olla osa yritysten kaikkea toimintaa.

Hyvä idea ei vielä riitä

Oululaisen, sittemmin Googlen omistukseen siirtyneen teknologiayhtiö Hantro Oy:n hallintojohtajana toiminut Sakari Nikkilä käsitteli omassa alustuksessaan asiakkaiden kuuntelemisen merkitystä ja henkilöstön asennetta heihin. Nikkilä kertoi värikkäin sanakääntein, kuinka asiakaslähtöisyys ei ollut heillä päällimmäisenä mielessä, vaikka sen olisi pitänyt olla.

– Ajattelimme alussa teknologialähtöisesti ja insinöörimäisesti, että asiakas tulee

sotkemaan kuviot vaatimalla jotain lisää, vaikka me jo tiedämme, miten tämä homma toimii. Myöhemmin ymmärsimme, että meidän on tiedettävä, keitä muut pelurit markkinoilla ovat ja asemoida yrityksemme tätä taustaa vasten. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin tiedostaa iso kuva, joka muuttuu koko ajan, Nikkilä sanoi.

– Älä odota täydellistä aaltoa, sillä sitä ei ehkä koskaan tule. Siksi yritystenkin tulisi keskittyä kertomaan niistä asioista, joissa ne jo ovat hyviä – kuitenkin samaan aikaan koko ajan heikkouksiaan kehittäen.

– Asiasta voi viestiä keskeneräisenäkin.

Avoin ja kaksisuuntainen viestintä on paras osa idean kehittämistä.

Huolehdi henkilöstösi hyvinvoinnista

Henkilöstön roolista puhui myös vuoden liikemieheksi 2012 valittu Lappset Oy:n hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo. Hänen mukaansa joustavuus ja iloisuus ovat Lappsetin toiminnassa tärkeällä sijalla.

Vaikka kasvu on intohimo, sitä tavoitellaan olemalla joustava sekä omalle henkilökunnalle että muille sidosryhmille. Ikäheimon mukaan parhaat tulokset syntyvät silloin, kun mailaa ei puristeta liikaa.

Oulun yliopiston KTM-opiskelijat Anne

Sorvari ja Karita Kasurinen olivat tulleet tek-

Yrityksen brändäys

Mainosmies ja Zeeland-markkinointiviestintäkonsernin perustaja Juuso Enala antoi teknologiayrittäjille vinkkejä siihen, miten yritysten kannattaisi toimia erottuakseen kilpailijoistaan. Juuson kolme teesiä olivat: – Rakenna mainettasi johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti. Tulee hetki, jolloin tarvitset sitä.

nologiayrittäjyyspäiville ensimmäistä kertaa.

– Olemme mukana oululaisessa opiskelijoiden yrittäjyysyhteisö OuluSES:ssä ja halusimme tietää, mitä taitoja yrittäjä oikeasti tarvitsee, sanoo Sorvari. Naisten mielestä tapahtuman puhujat olivat olleet inspiroivia ja antaneet uusia eväitä opintoihin.

– Ja on ollut mahtavaa päästä verkostoitumaan yrittäjien kanssa, lisää Kasurinen.

33

34

7.12

fyysiseen ja henkiseen jaksamiseen.

Alan ammattilaiset vastaavat ja paljasta-

Työterveyslaitoksen ja Lontoon yliopiston tutkimusprofessori Mika Kivimäki

on pitkien työpäivien vaikutus

Vinkki: Muuta työoloja lisäämällä yhteistyötä, vahvistamalla osaamistasi tai asennoitumisella uudella tavalla työhösi.

Maksa

Oletko koskaan miettinyt, mikä

Sydän: Suomalais-englantilaisessa tutkimuksessa selvisi, että työntekijät, jotka työskentelivät yksitoista tuntia tai enemmän päivässä saivat 67 prosenttia todennäköisemmin sydänkohtauksen kuin normaalia työpäivää tekevät.

Sydän

– mitä se tekee keholle ja mielelle?

Suomen Selkäliiton toiminnanjohtaja, fysio­ terapeutti, terveystieteiden maisteri Kirsi Töyrylä-Aapio

Vinkki: Tarkkaile työasennon lisäksi sitä, miten kannat kauppakasseja sekä tarkista patjasi ja tyynysi.

Niska: Niskakivuista kärsii kuukausittain yli kolmannes naisista ja neljännes miehistä.

Yksipuolinen kuormitus, virheelliset asento- ja liiketottumukset ja heikko lihaskunto edesauttavat kivun syntyä.

12 tunnin työpäivä

Nouseva paine silmässä vahin­ goittaa veri­suonia ja silmähermoa.

Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskuksen johtaja, neurologi Kiti Müller

Vinkki: Pysähdy hetkeksi! Anna aivoille ja mielelle aikaa, sillä ne tarvitsevat luovaa lekottelua.

Vinkki: Lähelle katsomisen sijaan, katso välillä kauas.

Hetken torkahdus silmät kiinni ei sekään ole huono idea.

Mehiläisen silmätautien erikois­ lääkäri Kaarina Vannas

Aivot: Työteho laskee.

Supertehokas ei jaksa kukaan olla edes kahdeksaa tuntia päivässä.

Koneistoa ei saa ylikuumentaa, sillä muuten ihminen tukeutuu rutiiniratkaisuihin ja tekee virheitä.

Silmät: Silmät väsyvät.

Seurauksena voi olla päänsärkyä, tekstin puuroutumista ja silmien väsymistä. Hyvin yleinen vaiva on roskantunne silmissä.

Keho & Mieli Klinikka

Klinikka-sarjassa ratkotaan työelämän arkisia ongelmia. Lähetä pulmasi osoitteeseen ekonomilehti@otavamedia.fi tai Ekonomi-lehti, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki.

vat omat vinkkinsä kohti parempaa oloa ja

tehokkaampia työpäiviä.

Teksti Eevakaisa Mölsä Grafiikka Antti Nikunen

Keuhko

Jyväskylän yliopiston kinesiologian professori Taija Juutinen

Vinkki: Nosta peppu penkistä puolen tunnin välein ja reippaile työmatkat.

Rasva: Suurin istumi­ sesta aiheutuva ongelma on aineenvaihdunnan hidastuminen. Joka viides suomalaisista työikäisistä on lihava. Ylipaino tuo mukanaan kakkostyypin diabeteksen ja sydän- ja verisuonitaudit.

Seuraavalla sivulla mieli

35

!

Verisuoni

Rasvakudosta

Verinahka

Orvaskesi

Firstbeat Technologies Oy:n hyvinvointiasiantuntija, liikuntatieteiden maisteri Satu Tuominen

Vinkki: Irtaudu vapaa-ajalla töistä myös henkisesti. Pidennä tarvittaessa vuosilomaa.

Kehon palautuminen hidastuu.

Sykevaihtelu vähenee ja verenpaine nousee. Olo on herätessä väsynyt, eivätkä tauot piristä.

Syke:

Personal trainingin uranuurtaja, Trainer4You:n kehitysjohtaja Riku Aalto

Vinkki: Nouse seisomaan, ojenna ryhtisi ja tee soutuliikkeitä vetämällä kädet vartalon edestä kyynärpäät edellä taakse.

Lihaskunto: Kireyteen taipuvaiset lihakset kiristyvät istuttaessa entisestään.

Velttouteen taipuvaiset lihakset puolestaan veltostuvat, jolloin lihasepätasapaino sekä ryhti lysähtävät entistä heikommiksi.

Suomen Selkäliiton toiminnanjohtaja, fysioterapeutti, terveystieteiden maisteri Kirsi Töyrylä-Aapio

Vinkki: Vaihda asentoa istuessasi ja puhu puhelut seisten.

Lihasaktiivisuus kaksinkertaistuu heti, kun nouset ylös.

Selkä: Selkäkipuja on lähes kaikilla jossain vaiheessa elämää. Tuki- ja liikuntaelin­ sairaudet ovat yleisin syy lääkärikäyntiin ja toiseksi yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden syy.

Keho & Mieli Masennus: Tutkimuksen mukaan

yli yksitoistatuntisten työpäivien paina­ minen kaksinkertaistaa riskin sairastua vakavaan masennukseen. Joka arkipäivä keskimäärin kymmenen alle 30-vuotiasta siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle muun muassa mielenterveysongelmien vuoksi.

Stressi: Psyykkinen energiataso kuluu, kun sitä käytetään. Jotta stressitaso ei nousisi liian suureksi, pitää työn ja persoo­ nan yhteensopivuus olla hyvä.

Vinkki: Puserra väliin löysiä päiviä ja viikkoja. Priorisoi tehtäviä, äläkä käytä alkoholia.

Erikoispsykologi, psykoterapeutti Teemu Ollikainen

Ihmissuhteet: Pitkät työpäivät ovat valinta. Paljon töitä tekevä ihminen on poissa fyysisesti, mutta vieläkin enemmän henkisesti. Parisuhde väljähtyy, kun sitä ei vaalita. Pitkäaikainen tyytymättömyys johtaa melko usein eroon.

Vinkki: Älä leiki terveydelläsi vaan hanki apua. Jos et yksinkertaisesti jaksa, niele ylpeytesi ja vaihda työpaikkaa.

Erikoispsykologi, psykoterapeutti Teemu Ollikainen

Vinkki: Mieti ajankäyttöäsi ja laita asiat tär­ keysjärjestykseen. Elämän tulisi vastata omia tarpeitasi ja toiveitasi sen sijaan, että suoritat ja etsit onnea vääristä asioista.

Muisti: Keskittymiskyky laskee.

Kehityksen avaimet Oy:n kouluttaja, eroseminaarien vetäjä, psykologi ja kirjailija Kari Kiianmaa

Joka viides alle 35-vuotias kokee muistivaikeuksien haittaavan työtään.

Suorituspaineet syövät tekemisen iloa.

Vinkki: Opettele sanomaan ei! Kun työn määrä on suunniteltu ihmisaivoille sopiviksi, töissä jaksavat niin nuoret kuin vanhatkin.

Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskuksen johtaja, neurologi Kiti Müller

Seksuaalisuus: Väsymys ja

stressi aiheuttavat haluttomuutta. Jos pitkän työpäivän jälkeen vielä suoriutuu tästä vastuullisesta ja joskus vaativas­ takin tehtävästä, saa olla aika himokas.

Vinkki: Älä soimaa itseäsi, jos ei sytytä.

Keskustele kumppanin kanssa siitä, kumpi on tärkeämpää, rahan tekeminen vai fyysinen rakkaus.

Älykkyys: Pitkät työpäivät tyhmentävät! Suomalais-englantilaisessa tutkimuksessa havaittiin, että toimisto­ työntekijöillä, jotka tekivät 55 tuntia töitä viikossa tai enemmän, oli heikkenemistä juoksevassa älykkyydessä.

Erikoispsykologi, psykoterapeutti Teemu Ollikainen

Vinkki: Työpäivän pidentäminen satun­ naisesti käytettynä voi olla hyvä keino vähentää hektisyyttä ja saada asioita valmiiksi.

Uni: Viikoittaisen työajan kivutessa

55 tuntiin, unen määrä jää liian alhaiseksi. Innovatiivisuus laskee ja ihminen altistuu tapaturmille. Jos on lisäksi stressiä, unen laatu heikkenee ja nukahtamisesta tulee vaikeaa.

Primitiivisyys: Pitkittyneen prässin alla ihmisestä tulee primitiivinen.

Ei ihme, että esimerkiksi hallitusneuvot­ teluissa yleensä viimeistään kolmannen päivän kohdalla alkaa ovien paukkuminen ja mielensä pahoittaminen.

Vinkki: Keskustele esimiehen kanssa tilanteesta. Sohvan ja lohturuuan sijaan lähde lenkille.

Vinkki: Rentoudu vapaa-aikana ja tee töissä vähemmän kuormittavia asioita.

Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskuksen tutkija Mikael Sallinen.

36

Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskuksen tutkija Mikael Sallinen

7.12

Erikoispsykologi, psykoterapeutti Teemu Ollikainen

svenska sidan

Var allting bättre förr?

E

n vanlig föreställning tycks vara – särskilt bland oss äldre – att nästan allting var bättre förr. Att mänskorna var hederligare och mindre självupptagna. Att det fanns mindre våld och ondska i världen. Att maten var renare, luften klarare, somrarna soligare. Att lidande kanske fanns, men att det var nånstans långt borta och därför inte bekom oss så mycket.

Vad beror dessa felaktiga uppfattningar på?

Kanske beror de på, att vi minns vår ungdom som en tid då ännu allt var möjligt, då vi trodde att vi kunde förändra världen till det bättre. Då vi var starkare, mera vitala. Ändå påstår jag, att det mesta (men inte allt) verkligen var sämre förr.

Då jag föddes år 1937 kunde den finländska mannen förvänta sig att leva något under sextio år. Det gossebarn som föds idag kan räkna med att leva tjugo år längre, till något över åttio år. Vad är detta om inte en indikator på framsteg!? En förlängning med en femtedel på bara drygt sjuttio år!

En orsak till att vi lever längre är helt enkelt att vi lever bättre, och hälsosammare. Vi äter

mindre fläsk och potatis. Vi motionerar. Vi röker mindre och super inte lika våldsamt. Arbetet som förr ofta var fysiskt tungt och nedbrytande har nu robotiserats/datoriserats så att vår kropp inte behöver slita ut sig i förtid. Vi bor bättre. Vi har bättre möjligheter att utbilda oss.

Vi har mera pengar som vi kan spendera på resor, hobbyverksamhet, kultur, idrott, nöjen.

Och alla de kvinnor som råkar gifta sig med en hustyrann och våldsbenägen patriark har idag den reella möjligheten att skilja sig och undkomma sin fångenskap I dag lever vi (detta som den positiva sidan av att varannat äktenskap idag slutar i skilsmässa).

Barnen idag lär sig i lekskoleåldern hur man blir vän med sin mobiltelefon och både bättre och dator, hur man står i ständig kontakt med sina kompisar, hur man har hela värl- hälsosammare. dens kunskap i sin lilla näve genom Google och Twitter, hur man utvecklar sin fantasi och snabbhet genom att behärska Angry Bird och andra komplicerade spel. Åldringarna är aktiva i sina pensionärsföreningar, åker halvgratis på tåg och bussar och sprattlar vällustigt i sina uppvärmda pooler nånstans i sydliga länder.

Men varför är vi då så missnöjda och besvikna, många av oss. Varför är dagens värld så

skrämmande?

Ja visst. Nya hotbilder finns. Ska vi brinna upp i en helvetisk hetta som vi själva förorsakat genom att göra slut på naturens resurser? Ska vi utlösa det kollektiva självmordet genom att släppa loss vår tiotusenfaldiga dödsarsenal av kärnvapen och biologiska stridsmedel? Ska vi äta ihjäl oss genom att bli så feta och sjuka att livet inte lägre orkar andas i oss?

Men låt oss minnas, att hotet om kollektiv förintelse har funnits i alla tider. Har det inte gällt den kommande Syndafloden så har det gällt den Stora Kometen som kommer att krossa oss. För att inte tala om alla farsoter, pesten, koleran, spätelskan, jordbävningarna, vulkanutbrotten…

Så låt oss njuta av varje stund som vi får leva i den bästa av de alla de världar som hittills funnits. Tack tack tack.

Claes Andersson är psykiater och författare, fd riksdagsman och kulturminister, aktiv också som jazzpianist.

37

Opinnot ja alku-ura

Rohkeasti insinöörien sekaan Solita Oy on it-talo, mutta työllistää paljon ekonomeja.

Kuinka ekonomit viihtyvät insinöörivaltaisella it-alalla?

Teksti Helinä Hirvikorpi Kuvat Vessi Hämäläinen

Y

li 200 ihmistä työllistävä Solita Oy toimii Tampereella ja Helsingissä.

Pääkaupungin uusissa toimitiloissa Arkadiankadulla kokoontuu neljä solitalaista kertomaan omista uransa alkuvaiheista.

Talouspäällikkö Jari Hirvonen valmistui ekonomiksi Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan laskentatoimi, mutta sivuaineena hän luki myös tietojärjestelmätieteitä.

Tiimipäällikkö Satu Rautiainen opiskeli Oulun yliopistossa strategista markkinointia ja kansainvälistä kauppaa.

Asiantuntija Juhana Tikalla on taustana opinnot Tampereen yliopistossa, missä hänellä oli pääaineena yrityshallinto ja laskentatoimi.

Neljäs solitalainen on tietojohtamisen konsultti Kristian Lahtinen, joka tulee Åbo Akademista. Siellä hän opiskeli yritysjohdon tietojärjestelmiä.

Kullakin heistä on takanaan jo muutama työvuosi, eikä Solita ole kenenkään ensimmäinen työpaikka. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että urapolulla kannattaa olla avoin ja tarttua tilaisuuksiin.

38

7.12

– Olen taustaltani markkinointiekonomi ja ollut myyntitöiden parissa. Kun työskentelin edellisessä paikassa asiakastiedonhallintajärjestelmän käyttöönottoprojektissa ja se johti edelleen tiedolla johtamisratkaisuihin ja erilaisen raportoinnin asiantuntijarooliin, olinkin päätynyt it-genreen ja sitä tietä tulin Solitaan jatkamaan hommia, Satu Rautiainen kertoo.

Jari Hirvonen oli aiemmin metsäteollisuudessa site contollerina ja päätyi sieltä ityrityksen taloushallintoon. Juhana Tikka oli ennen it-alan myynnissä ja häntä alkoi kiinnostaa tiedolla johtaminen, missä voi yhdistää kauppatieteellisen taustan ja järjestelmäpuolen.

– Ekonomilla on hyvät mahdollisuudet toimia it-alalla. Periaatteessa kaikki raportointi, mitä yrityksissä tehdään, liittyy taloudellisten lukujen pyörittämiseen. Opinnot ovat tukeneet työelämää, liiketoiminnan ymmärtäminen on tärkeää, missä ympäristössä asiakkaat elävät ja minkälaisiin tilanteisiin se it-järjestelmiä tarvitsee, Kristian Lahtinen huomauttaa.



katsele

avoimesti vaihtoehtoja

Solita Oy

It-palveluyhtiรถ Liikevaihto: 21,3 milj (2011) Henkilรถstรถ: 220 (kasvava) Perustettu: 1996 Suomen 13. paras tyรถpaikka (GPTW)

39

Juhana Tikka

Satu Rautiainen

Jari Hirvonen Kristian Lahtinen

Kannattaa olla aktiivinen ja tarrautua monenlaisiin töihin, Solitassa työskentelevät kannustavat.

40

7.12

Ekonomi koulutuspohjana tarjoaa valtavan määrän erilaisia työuria.

– Ostajana ovat yrityksisollaan varsin ihmiskeskeisiä, tuntuvat itselle tärkeiltä. Ekonomi koulupitää saada asiakas ymmär- tuspohjana tarjoaa valtavan määrän erilaisia sä juuri liiketoiminnasta tarraudu vastaavat henkilöt. Tektämään ja oppia kommu- työuria. Kun suhtautuu intohimolla siihen nologia on hyvä kivinikoimaan, Kristian neu- mitä tekee, sillä on enemmän merkitystä työhön voo. jalka, jonka päälle voi kuin valinnoilla, Satu arvioi. varhain, rakentaa, mutta ekonoVuorovaikutustaitojen Kristianin mielestä kannattaa aidosti mihin tahansa mien osaaminen tulee opetteleminen saa kaikil- kuunnella itseään: työhön esiin juuri näiden asioita kannatusta. Esiintymi– Jos tuntuu ettei tämä olutkaan minun nen ei ole aina suomalaiselle juttuni, voi myöhemmin opiskella lisää ja den yhdistämisessä, Jari luontevaa, mutta sitä kannattaa löytää sen missä on parhaimmillaan. TyöeläHirvonen mainitsee. opetella. mään kannattaa tarrautua varhain, mikään It-alallakin ekonomit ovat siis – Jos nyt olisi valitsemassa, ottaisi aineyh- työ ei mene hukkaan, vaan kaikista on loptarpeen. Eikä näitäkään kavereita juuri mikään yllättänyt, kun he työelämään astuivat. distelmään johtamista, kommunikointia pupeleissä hyötyä.

Satu Rautiaista yllätti tosin panostus henki- ehkä jopa psykologiaa, vaikka näitä taitoja – Kannattaa olla aktiivinen ja tarttua mahlöstön hyvinvointiin. Solita onkin päässyt on oppinutkin käytännössä, Jari sanoo. dollisiin harjoittelupaikkoihin. Tehdyt va– Ainevalinnat vaikuttavat, oppiiko vuo- linnat monesti selkiävät ajan kuluessa, JuGreat Palce to Work -kilpailussa 13. sijalle rovaikutustaitoja. Esimerkiksi strategisessa hana sanoo. satojen työpaikkojen joukosta. markkinoinnissa puhutaan paljon vaikuttaJuhana Tikka kannustaa muutoinkin olemisen keinoista ja vuorovaikutuksesta, mi- vaan aktiivinen, ei vain luentosalissa ja kirOle kiinnostunut bisneslogiikasta Miten neuvotte kauppatieteiden opiskelijoi- ten rakennetaan imagoa ja brändiä, Satu jan ääressä. Hän itse oli opiskelijajärjestö kertoo. Hän on opiskeluaikanaan ollut ta valmistautumaan työelämään?

Boomin puheenjohtajana ja sai sitä kaut– Kannattaa olla kiinnostunut bisneksen- myös koko ajan työssä ja impleta verkostoja ja kontakteja, joista on hyötyä monella tavalla tulevaitekologiikasta eri toimialoilla. Osaamista mentoinut opittua käytäntöön.

Kristianin mielestä riipsuudessa. pystyy kasvattamaan, kun on aidosti kiinnosPirkanmaan Ekonomien tunut, mitkä ovat mekanismit joilla yrityk- puu, mihin tutkinto tähtää. innostu puheenjohtajanakin toimiset tekevät tulosta. Bisneslogiikan ymmär- Laskentatoimessa tarvitaan aidosti, se va Jari Hirvonen muistuttaa, tämisestä on hyötyä varsin monenlaisessa vähemmän esiintymistaitonäkyy et­teivät valinnat loppujen lopositios­sa, olipa sitten it-alalla, markkinoin- ja kuin markkinoinnissa. Junissa tai talousjohtofunktiossa, Satu sanoo. hanalle esiintymistaitoja on puksi niin ratkaisevia ole, sillä – Olen samaa mieltä. Totta kai täytyy olla opettanut se, kun hän oli töissä nyt on asennoiduttava jatkuvaan jossakin tietyssä asiassa hyvä, mutta pitää asiakaspalvelu- ja myyntitehtävissä. uuden oppimiseen.

– Kun taaksepäin katsoo, yhdet asiat ovat Esimiestaitoja ei näistä kukaan ole opiskeolla myös laaja tausta. Kirjojen väliin ei kannata jäädä liian pitkäksi aikaa, Kristian muis- luaikana oppinut, kylläkin erilaisten hank- johtaneet toiseen. keiden tai prosessien johtamista.

Tämä neljän joukko on hyvä esimerkki tuttaa.

– Ekonomiliiton esimieskoulutus on hyvä kyltereille: kun katselee aktiivisesti ympä– Olisi hyvä sitoa opinnot käytäntöön. Jos ei ymmärrä, mitä opinahjossa luetaan, voi ja sitä kannattaa käyttää valmistuttuaan, Jari rilleen, kokeilee erilasia tehtäviä erilaisissa organisaatioissa, seuloutuu lopulta oma opittujen asioiden yhdistäminen myöhem- huomauttaa. mässä vaiheessa olla vaikeampaa. Työkokekiinnostuksen alue, jossa voi hyödyntää osaamistaan ja viihtyä. musta pitäisi saada nopeasti tai harjoitus- Innostus ratkaisee He kehuvat myös nykyistä työnantajaansa työ pitäisi tehdä oikeassa yritysympäristössä. Kuinka ratkaisevaa on, millaisia valintoja ”rinta rottingilla”. Arvoihin kuuluva välitAkateemisessa maailmassa mennään hel- opiskeluaikana tekee?

– Jos minulta olisi kysytty opiskeluaikana, täminen ja vastuunkanto näkyvät kuulemposti korkeissa sfääreissä. Motivaatio kasvaa opinnoissakin, kun näkee asioiden toimivan uskonko olevani joskus it-alla, olisi ajatus ma jokapäiväisessä työssä. Luottamus ja va­ tuntunut tosi kaukaiselta. Kokemus ja ura paus, itseohjautuva työskentely motivoivat käytännössä, Juhana tähdentää.

– Yrityksissä tarvitaan loppujen lopuksi ovat auttaneet muodostamaan käsityksen tekemään parhaansa. Naapuriapua ja spar­ aika perusjuttuja. Jonkun ydinosaamisalue asioista, jotka ovat kiinnostavia ja joiden pa- rausta löytyy, eikä kukaan varjele tekemisivoi olla varsin kapea, silloin neuvoisin laa- rissa kokee, että on annettavaa. Minusta on ään mustasukkaisesti. Yhteisöllisyys lähtee jentamaan näkemyksiä. Konsulttiyrityksissä tärkeä panostaa niihin aihealueisiin, jotka välittämisestä.

41

ajassa

Katso

SEFEn ehdokkaat ilta! ivu is vaal

SEFEn kuntavaalisivuilta löydät ekonomeille oleellisen tiedon kuntavaaleista ja ekonomiehdokkaista. Vaalisivuilla voit esimerkiksi kysyä vaaleista ja kunta-asioista.

Kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 17.10.2012 ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 28.10.2012. SEFEn vaalisivut: www.sefe.fi/vaalit2012

Kuusi finalistia jäljellä

E

konomiliiton kirjallisuuspalkinto parhaalle suomalaiselle yrityskirjalle jaetaan yhdeksättä kertaa. Tänä vuonna kilpailuun ilmoitettiin 38 teosta, joista esiraati valitsi finaaliin kuusi palkintoehdokasta. Finaaliin valikoitui tulevaisuutta, tunteita, johtamista ja myyntiä käsitteleviä kirjoja. Kirjojen aihepiirit edustavat vahvasti tätä aikaa. Kaiken kaikkiaan kilpailuun osallistuneista kirjoista moni käsitteli juuri johtamista sen eri näkökulmista.

Pääpalkinnon 30 000 Esiraadin euron saajasta päättää kuvasta palkintolautakunta, jopuuttuuva hon kuuluvat professoehdokas: Best Cases ri ja vararehtori Malin in B2B Sales Brännback Åbo AkadeManagement mista, Google Saksan johtaja Petri Kokko sekä kansanedustaja ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi. Voittaja julkistetaan 26.10. Helsingin Kirjamessuilla.

Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinnon esiraati 2012 (kuvassa vasemmalta): Liisa-Sisko Ojanen, YTM, TTM, toimitusjohtaja, Now & Next Oy. Tapio Melgin, kauppat. yo, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Hannu Simström, FT ja KTM, johtamiskouluttaja, Simström Oy. Jarna Heinonen, KTT, professori, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu (puheenjohtaja). Kati Ihamäki, KTM, johtaja, kestävä kehitys, Finnair Oyj

Mattsson, Juha & Parvinen, Petri: Best

Hiltunen, Arto:

Aaltonen, Mika & Jensen, Rolf:

Cases in B2B Sales Management

Johtamisen taito

Mr & Mrs Future ja 5 suurta kysymystä

Nostaa esille yritysmyynnin merkitystä ja

Lämminhenkinen, maalaisjärkeä pai-

Virkistävä, erilainen ja innovatiivinen lä-

toimii hyvänä avauksena b to b –myynnin

nottava ja selkeä teos. Rehellinen ja

hestymistapa. Selkeä ja helposti luettava

akateemiselle kirjallisuudelle. Kirjassa on

omakohtainen ote sisältäen paljon

kirja, joka tarjoaa ajateltavaa muillekin kuin

onnistuneesti yhdistetty teoria ja käytäntö

omaan kokemukseen pohjautuvia esi-

yrityselämässä toimiville. Avaa vaihtoeh-

ja se pitää sisällään tuoreita case-esimerk-

merkkejä. Tarjoaa myös hyvän mallin

toisia näkymiä tulevaisuuteen ja kehyksiä

kejä. Helppolukuinen ja selkeästi jaoteltu

empaattisesta ja kannustavasta johta-

tulevaisuuden ennakointiin.

kirja, joka voisi kiinnostaa myös kansainvä-

jasta. Avuksi ja opiksi kaikille esimiehille

lisesti.

ja esimiehiksi aikoville.

Lainema, Matti:

Åhman, Helena: Mielen johtaminen

Aikamme suuri aihe: tunteet ja niiden vai-

Enkeleitä, onko heitä?

organisaatiossa

kutus kaikkeen toimintaamme sekä työn

Raikas ja napakka teos, jossa ilmaistaan roh-

Mielenkiintoinen, monikerroksinen ko-

merkityksen kokemiseen. Analyyttinen

keasti omia näkemyksiä ja otetaan kantaa.

konaisuus, jonka erilainen ja pohtiva

esitys abstraktista aiheesta, joka tarjo-

Konkreettinen yrittäjille ja potentiaalisil-

käsittelytapa imee mukaansa. Ajankoh-

aa lukijalleen pelkkien näkökulmien sijaan

le rahoittajille suunnattu tässä ja nyt –teos.

tainen aihe, jonka parissa moni johtaja

paljon uutta ja käytännönläheistä tietoa.

Kirjan aihe on ajankohtainen ja tärkeä nos-

nykypäivänä kamppailee. Useita hyviä ja

Asiantuntevasti, innostuneesti ja tunteella

tettavaksi yleiseen keskusteluun.

pysähdyttäviä käytännön esimerkkejä.

kirjoitettu.

Rantanen, Jarkko: Tunteella! Voimaa tekemiseen

42

7.12

SEFE kehittää ja kouluttaa

Ekonomigolf

SYTY JA SYTYTÄ –PALAUTTEENAN-

Syksyn neuvottelutaitovalmennus-ilta

TOVALMENNUS

25.10. Joensuu, Sokos Hotel Kimmel

Valmennuksen tavoitteena on, että

Suur-Savon Ekonomit järjesti lauantaina

osallistujat oppivat antamaan palautet-

15. syyskuuta valtakunnallisen Ekonomigol-

ta tavalla, josta on hyötyä palautteen-

REHDYTYS -ilta

fin. Kilpailu pelattiin Mikkelissä Annilan golf-

saajalle, saavat keinoja positiivisen ja

16.10. Hyvinkää, Rantasipi Sveitsi

keskuksen upealla 18-reikäisellä kentällä.

kannustavan ilmapiirin kehittämiseksi,

Koulutus antaa osallistujille perusval-

Noin kolmisenkymmentä ekonomia eri puolil-

oppivat ottamaan vastaan palautetta

miudet hyödyntää sosiaalista mediaa

ta Suomea oli saapunut ottamaan mittaa toi-

sekä oppivat näkemään palautteenan-

organisaation markkinoinnissa ja vies-

sistaan viheriöllä.

tamisen, itsearvioinnin ja kehittymisen

tinnässä.

välisen yhteyden.

Koulutuksessa tuodaan esille sosiaali-

Pääkilpailun pelimuotona oli henkilökohtainen pistebogey omin tasoituksin. Lisäksi pe-

SOSIAALISEN MEDIAN TEHOPE-

sen median mahdollisuuksia ja huomi-

lattiin scratch, lähimmäs lippua ja pisin draivi

Päivän asiasisältö:

oitavia uhkia ja erityiskysymyksiä ha-

–kilpailut. Kaunis syyssää lämmitti kilpailijat hy-

-palautteen antamisen perusideat

vainnollisesti case-esimerkkien avulla.

vään pelivireeseen. Pääkilpailun voittaja, Mikko

-kannustavan palautteen edellytykset

Erityisesti huomiota kiinnitetään toi-

Tolvanen (MeG), pelasi kierroksen keräten 36

-vaikuttavan palautteenantamisen pe-

mintatapoihin ja suunnitelmallisuuteen.

pistettä. Kisa oli tiukka, sillä myös toiseksi tullut

rusteet

Mervi Markkanen (RanG) ja kolmanneksi tullut

-palautteen vastaanoton olennaiset

Aija Bärlund (RukaG) pääsivät samaan 36 pis-

kohdat

–WEBINAARI

teeseen. Paremmuusjärjestys ratkaistiin hen-

-arvioinnin ja palautteenantamisen

23.10.

kilökohtaisten tasoitusten perusteella.

yhteiset ja erottavat tekijät

Sosiaalisen median ja erityisesti Linke-

Scratch-kilpailun voitti Aarne Töllinen (MGS)

LINKEDIN TYÖNHAUN APUNA

dInin merkitys rekrytointikanavana li-

tuloksella 83. Pisimmän draivin leiskautti sa-

Syksyn valmennukset:

sääntyy jatkuvasti. Miten voin hyödyn-

moin Aarne Töllinen ja lähimmäksi lippua osui

30.10. Lappeenranta, Linnoituksen

tää LinkedIniä työnhaussa parhaiten?

Mika Hasu (GP).

Krouvi

Mitä kerron profiilissani? Entä kuinka

20.11. Turku, Radisson Blu Marina Pa-

paljon työpaikkoja LinkedInissä liikkuu?

lace Hotel

SEFE tarjoaa jäsenilleen maksuttoman

Kiitos SEFElle, Golfbalancelle, Viking Linelle ja muille yhteistyökumppaneille tapahtuman tukemisesta!

Ekonomigolf pelataan jälleen ensi vuonna!

webinaarin LinkedInistä työnhaun apuMuut koulutukset:

na. Alan asiantuntijoiden Jari Juslénin ja

Seuraa ilmoittelua ja tule mukaan ratkomaan

NEUVOTTELUTAITO

Piritta Seppälän vetämän webinaarin

kuka on ekonomigolffareista paras!

Neuvottele ja vaikuta viisaasti valmen-

tavoitteena on antaa tietoa ja taitoa sii-

nuksen tavoitteena on antaa tietoa

tä, miten LinkedIniä voi parhaiten hyö-

neuvottelun prosessimaisuudesta ja

dyntää. Saat käytännön vinkkejä oman

erilaisista neuvottelutyyleistä sekä tie-

LinkedIn-profiilin luomiseen ja päivittä-

toisuutta neuvottelun onnistumiseen

miseen sekä työpaikkojen etsimiseen.

vaikuttavista tekijöistä.

Lisäksi pohditaan, kuinka tärkeä osa

Shutterstock

työnhakua LinkedIn on tänä päivänä ja Koulutuksen keskeinen sisältö

miten helposti sen kautta löytää työn-

1. Neuvottelutaidon peruspilarit;

tekijöitä.

neuvottelutyyli - tietoisuus mitkä tekijät vaikuttavat onnistuneeseen neuvottelun lopputu-

Kerro ehdokkuudestasi kuntavaaleissa!

lokseen - toimiva vuorovaikutus ja yhteistyö neuvotteluissa, neuvottelutyylien kohtaaminen

Kokoamme SEFEen ilmoitetut ekonomi- ja

2. Neuvotteluprosessi

kylteriehdokkaat SEFEn vaalisivulle. Ker-

- hallitsemalla neuvotteluprosessin vai-

ro ehdokkuudestasi sähköpostitse vaalit2012@

heet onnistut neuvotteluissa paremmin

sefe.fi. Kerro viestissä nimesi, ikäsi, tutkintosi,

- toimimalla viisaasti ja tarkoituksen-

ammattisi, kotikuntasi, puolueesi ja mahdollinen

mukaisesti neuvottelun eri vaiheissa

linkki kotisivullesi tai Facebook-sivuillesi.

onnistut paremmin

Seuraa ilmoittelua SEFEn tapahtumista verkkosivuilla! www.sefe.fi > Tapahtumat ja koulutukset Pitämällä sähköpostiosoitteen ajan tasalla saat tilaisuuksiin henkilökohtaisen kutsun.

43

Kylterit

Opiskelijoiden mielestä työurat

pitenevät joustoilla

K

orkeakouluopiskelijoiden mielestä työuria voidaan parhaiten pidentää keinoilla, jotka parantavat työhyvinvointia sekä helpottavat työ- ja perhe-elämän yhdistämistä. Harvat opiskelijat pitävät eläkeiän nostoa ratkaisuna työurien pidentämiseen. Tulokset käyvät ilmi Akavan opiskelijoiden jäsentutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan opiskelijat arvostavat tulevaisuuden työelämässä eniten hyvää työilmapiiriä ja mahdollisuutta oman osaamisen kehittämiseen. Lisäksi nuorille on tärkeää varmuus työsuhteen jatkuvuudesta ja mahdollisuus tehdä itselle tärkeitä asioita.

– Olen varma, että työnantajat, jotka vastaavat näihin toiveisiin, saavat tulevaisuudessa palkattua parhaat osaajat, toteaa Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn puheenjohtaja Ted Apter.

Mieluummin töitä kuin velkaa

Suomalaiset korkeakouluopiskelijat työskentelevät kansainvälisesti verrattuna paljon opintojen ohella. Akavan opiskelijoiden tutkimukseen vastanneista yli puolet työskenteli osa-aikaisesti tai päätoimisesti.

Työssäkäynti lukukausien aikana ja henkilökohtainen elämäntilanne ovat merkittävimpiä opintoja hidastavia tekijöitä. Töissä

käydään yleensä taloudellisen toimeentulon ja työkokemuksen vuoksi.

– Akavalaiset opiskelijat ovat haluttomia ottamaan opintolainaa ja käyvät sen sijaan töissä turvatakseen toimeentulonsa. Velaksi elämistä halutaan pääsääntöisesti välttää, kertoo tutkimuksen toteuttanut Ville Kauppila.

vat, että akateeminen työttömyys on kasvussa. Synkistä luvuista huolimatta tutkimukseen vastanneet korkeakouluopiskelijat ovat luottavaisia valmistumisen jälkeiseen tulevaisuuteen. Suuri osa heistä uskoo työllistyvänsä opiskelemalleen alalle ja löytävänsä pysyvän sekä mielekkään työpaikan.

Työkokemusta saatava jo opintojen aikana

Akavan opiskelijoiden jäsentutkimus toteutettiin keväällä 2012. Kyselyyn vastasi yhteensä 719 yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijaa. Jäsentutkimus on luettavissa Akavan opiskelijoiden sivuilla www.akava.fi/opiskelijat/jasentutkimus<http://www. akava.fi/opiskelijat/jasentutkimus> Akava on Suomen johtava opiskelijoiden työmarkkinajärjestö. Akavan opiskelijat on lähes 108 000 korkeakouluopiskelijan yhteisö, jonka äänenä Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA toimii. AOVA ajaa korkeakouluopiskelijoiden etua toimimalla aktiivisena ja aloitteellisena yhteiskunnallisena keskustelijana.

Ted Apter iloitsee, että suurin osa vastaajista on ehtinyt saada oman alan työkokemusta opintojen aikana. Tähän on Apterin mielestä kannustettava entistä määrätietoisemmin.

– Oman alan työkokemuksella on suuri merkitys ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden kehittymisessä sekä valmistumisen jälkeisessä työllistymisessä, Apter painottaa.

Tutkimuksen perusteella opiskelijat pitävät työkokemuksen puutetta yhtenä merkittävimpänä valmistumisen jälkeisen työllistymisen esteenä.

– Vastauksista nousi esiin opiskelijoiden huoli siitä, että työkokemuksen puute saattaa estää jopa työhaastatteluun pääsemisen.

Lisäksi suhdeverkoston puuttumisen nähtiin hidastavan omalle alalle työllistymistä, Kauppila lisää.

Akavan tuoreet työttömyystilastot osoitta-

Lisätiedot: Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn puheenjohtaja Ted Apter, p. 050 341 4914, ted.apter@akava.fi Korkeakouluharjoittelija Ville Kauppila, p. 040 830 6471

Nimityksiä

44

SEFEn Vaikuttaminen- ja edunvalvonta

Viestintä ja markkinointi -yksikössä

-yksikössä on aloittanut 16.8.2012 työ-

määräaikaisena markkinointisuunnittelija-

markkina- ja yhteiskuntapolitiikan asia-

na aloitti 15.8.2012 KTK, Anni Wahlroos.

miehenä Antti Leino MSc (LSE), BA (N’cle).

Määräaikaisuus kestää 31.1.2013 asti. Aikai-

Leino toimii asiamiehenä muun muassa tilin-

semmin Wahlroos on toiminut muun muas-

tarkastus- ja konsultointialalla ja yliopistosekto-

sa SEFEn kylteriyhdyshenkilönä ja Lappeenrannan

rilla. Leino on aiemmin toiminut eduskunta-avustajana.

teknillisen yliopiston markkinointiassistenttina.

7.12

M

i12nulle on monta kertaa kerrottu, että vain noin kaksi prosenttia ihmisistä kykenee aidosti strategiseen ajatteluun. Kauppatieteilijöiltä sopii kuitenkin odottaa enemmän: Sana ’strategia’ tulee vastaan kaikille pääsykokeisiin lukemisen, opiskelun ja työelämän aikana. Tuntuisi siten loogiselta, että monet Suomen parhaista strategisista osaajista olisivat kauppatieteilijöitä taustaltaan.

On ollut ilahduttavaa nähdä, että toiminta monessa kylteriyhteisössä on mennyt koko ajan hieman koordinoidumpaan, joillakin jopa strategiseen suuntaan. Yliopistouudistuksen myötä tämä onkin tullut pakon edessä. Entistä suurempi joukko opiskelijajärjestöjä joutuu pitämään suurempaa melua itsestään, jotta tulee kuulluksi päättävissä elimissä.

Järjestö ei itsessään välttämättä ole strateginen, vaan ihmiset sen takana. Vaikka opiskelijatoiminnasta monelle tulevat ensimmäisenä mieleen ne ikimuistoiset, reipashenkiset tapahtumat, ne eivät edusta koko totuutta. Opiskelijat osaavat nimittäin yllättää visionäärisyydellään ja substanssiosaamisellaan, uskokaa tai älkää. Opiskelijat todella tietävät ja osaavat.

Strategia on Ekonomiliiton syksyn projekteista kenties tärkein. Viime toukokuussa kylterit ja ekonomit kokoontuivat teemapäivään pohtimaan tulevaa strategiaa. Uskon, että vielä ei kuitenkaan ole liian myöhäistä vaikuttaa. Ne kaikkein mullistavimmat ideat kun yleensä tulevat sattumalta.

SEFE on sekä opiskelijan että valmistuneen asialla. Toivoisinkin, että jokaisessa kylterikaupungissa heräisi mielenkiinto Ekonomiliittoon ja miten se voisi palvella jäseniään paremmin. Strategia vaikuttaa sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä, myös opiskelijoihin. Toiminnan jatkuvuuden kannalta sillä on siis erittäin suuri merkitys.

Opiskelijoiden on kuitenkin näytettävä, että heitä kannattaa kuunnella. Tämä on haaste teille, arvon kylterit. Näyttäkää tietämyksenne ja osaamisenne, joilla luodaan parempi huominen sekä järjestötoiminnassa että myöhemmin työelämässä.

Hyvää alkanutta syksyä, kylterit ja ekonomit!

Teksti Vesa Nieminen Kuvat Daniel Levi

Haaste!

KylteriOpen 2012

kylteriltä

Golf Pirkkala, perjantai

voitto sen sijaan irtosi 75 lyönnillä

14.9.2012 kello 9.30. Noin 60-hen-

ja sen vei Tuomas Lassila (Pörs-

kinen ryhmä parhaita kylteripelaajia

si). Miesten pistebogeyn voitto meni

ja tapahtuman mahdollistaneita yh-

Petri Jykylälle (Finanssi) 35 pisteel-

teistyökumppaneita odotti jo kärsi-

lä. Naisten sarjassa jaettiin palkinnot

mättömänä pääsyä ottamaan mittaa

parhaasta pistebogey-tuloksesta

toisistaan kuningaslaji golfin parissa.

sekä parhaasta scratchista. Naisten

KylteriOpen pelattiin tänä vuonna

pistebogeyn voitti Jutta Oja (Boomi),

Boomi ry:n isännöimänä Golf Pirkka-

29 pistettä ja naisten scratchin Kati

lassa. Puitteet kilpailuille olivat hie-

Nieminen (Boomi), 89 lyöntiä.

not, aurinko paistoi, kenttä oli loista-

Parhaan kylteriyhteisön palkinnon

vassa kunnossa, ja kesän pääkilpailu

ja upean kiertopalkinnon jakaminen

oli juuri alkamassa.

oli illan viimeinen tehtävä. Tällä ker-

Kierros sujui yleisesti ottaen hy-

taa nähtiin että joukossa on voimaa,

vin, viimeisetkin pelaajat olivat vii-

sillä suurimman osaanottajamäärän

den tunnin jälkeen maalissa. Keli

paikalle saanut TuKY vei pojan kotiin

huononi hieman iltaa kohden ja vii-

tänä vuonna yhteistuloksella 103.

meisimmät pelaajat saivatkin pienen

Onnittelut kaikille voittajille!

vesikuuron niskaansa. Kierroksen

Boomi ry haluaa kiittää tapahtu-

jälkeen vesisade unohtui kuiten-

man mahdollistaneita yhteistyö-

kin nopeasti kun jälkipelit polkaistiin

kumppaneita SEFEä, KPMG:tä, Golf

käyntiin saunan lauteilla huurteisen

Pirkkalaa, MarkOnlinea, EkoTiitä,

ääressä. Lisäksi kovimman kisakun-

Restamaxia, Daniel Leviä valokuva-

non itselleen hioneet jatkoivat puin-

uksesta sekä totta kai kaikkia tapah-

tia vielä pitkälle Tampereen yöhön.

tumaan osallistuneita kyltereitä!

Mutta lässytys sikseen: kilpailemaanhan tänne oltiin tultu, joten tulokset tiskiin!

Olosuhteet ja kenttä olivat vaikeat tuulen ollessa puuskittaista, joten tulokset eivät päätä huimanneet.

Jussi Heikkonen

Miesten tasoituksellisen lyöntipe-

Kirjoittaja on Turun KY:n, Turun kauppatieteiden

lin vei Niklas Matsson (Merkantila

ylioppilaat ry:n hallituksen puheenjohtaja

Klubben) tuloksella 70. Scratchin

Kuvassa Juho Äikäs (vas.), Niklas Mattson ja Jaakko Hietarinta.

45

Persoona

Reijo Mäki 12.10.1958 Siikaisissa Turun kauppakorkeakoulu 1982 Ura: Markkinointipäällikkö Postipankki 1983-1993 Kirjailija vuodesta 1993 Harrastukset: Sohvalla makaaminen ja avantouinti. Saunassa viidet löylyt ja kuusi kertaa avannossa. Ei muita uintivälineitä paitsi uimahousut. ”Keväällä kun ei ole kirjoitettavaa, harrastukseni on haahuilu ja kummittelu.”

46

7.12

Teksti Sirkku Saariaho Kuvat Mikael Soininen

Vareksen pöydässä Kirjailija Reijo Mäki on kirjoittanut yli 30 kirjaa. Silti joskus miehen mieleen pyrkii ajatus, miten elämä olisi mennyt, jos olisikin jäänyt ekonomiuralle pankkiin?

K

irjailija Reijo Mäki nojaa pöytään, ensim- sin Ihodesta, Varsinais-Suomesta. Pieni ruskea vihko mäiseen sarkofagiin, ja katsoo ikkunasta Kas- sujahtaa povitaskuun. Mäellä on pari kolme muistikenkadulle, edessä on tuoppi. Baaritiskillä kirjaa käytössä. Joskus muistikirjaksi käy puhelinkin, muusikko Vaakku Varjus eli Arvid Vilperin perikun- mutta se on osoittautunut epäluotettavaksi – kuten ulnasta istuu baarissa ja selaa lehteä, vibrafonisti Severi komaatkin, jossa Mäki ei mielellään käy. Puhelin jouPyysalon vieressä. Ravintola Uuden Apteekin ovesta tui kesällä vessaonnettomuuteen Sisiliassa. Siinä meni kävelee sisään turkulainen yksityisetsivä Jussi Vares… samalla paljon muistiinpanoja. Paperin kanssa ei olisi No ei tietenkään. Tuoppikin on lähinnä kuvausta var- tullut sellaista ongelmaa. ten, vaikka se on ”lähiruokaa” Laitilasta ja sekä VarekOnnettomuudesta on nyt selvitty, ja Crow-heimon sen ja Mäen perustilaus. Vaakku ja Severi, jotka ovat ja Vareksen polut hakevat yhtymäkohtaa seuraavassa nimistään huolimatta todellisia henkilöitä, ovat kirjai- kirjassa. lijan kavereita, jotka pian jatkavat matkaansa.

– Kirjan syntyä ei voi kuvata. Pyöritän ja vatkaan ideKeväällä kauppoihin tuli Mäen oita päässäni pitkään, joskus on 23. Jussi Vares -kirja, Sheriffi. Se on hiljaisempaakin. Voihan olla, että Mäestä tuli trilogian ensimmäinen osa, kaksi Vares-kirjat on kirjoittanut rakenkonttorin nuori seuraavaa on jo työn alla. Kirjailija nekynsikonsultti Ursula Oksman on palannut alkupisteeseensä, she- lupaava konomi, josta Ursinkadulta, ja minä tulen muriffeistä, inkkareista ja lehmipojiskaan vasta markkinointivaiheessa leivottaisiin vakaa ta kirjoitettiin sinikantisiin ruutuApteekin baarissa. vihkoihin Siikaisissa 1960-luvulla.

Kirjoittipa kirjat kumpi tahankonttorinjohtaja – Kypsässä iässä olen päässyt sa, Mäki-kirjailijan työmatka on lähipitäjään. ensimmäiseen oikeaan inkkaritalyhyt. Työhuone on kotona, eikä rinaan. Poikkeuksellisesti aloitin huoneessa ole mitään virikkeitä, Intiaanin jo keväällä, yleensä aloitan vasta loppusyk- ellei sellaiseksi lasketa Kakolan vankilan länsiselliä, systä. Kirjoitin sata liuskaa, ja sitten pidin parin kuu- joka näkyy ikkunasta. kauden tauon.

– Kyllä se niin on, että kirjoitan aamupäivällä. Kello Kirjan tekeminen kestää 6–8 kuukautta. Ensin kir- soi kuudelta, koska Marja lähtee rehelliseen työhön. joitetaan, sitten luetaan ja kirjoitetaan ja luetaan ja Kirjoittaminen loppuu puoleen päivään, silloin on takkirjoitetaan uudestaan. Mäkeä vähän harmittaa, että ki tyhjä ja sohva kutsuu. Iltapäivällä haahuilen ja miekeltainen Underwoodin matkakirjoituskone, jolla hän tin, mitä kirjoitan seuraavana aamuna. naputti kaksi ensimmäistä kirjaansa, on kadonnut Työtä ohjaa businessplan, iso paperiarkki, jossa on muutoissa. ranskalaisia viivoja, laatikoita, nuolia ja luonnehdintoja – Se oli hiukan toista, kirjan uudelleen kirjoittami- kirjan tyypeistä. Ei se mikään lopullinen suunnitelma nen silloin. Ei ollut edes korjausnäppäintä. Piti käyttää ole, kirja muotoutuu kirjoittaessa. korjausliuskoja. ”Mullan maku”

”Lännen mies”

Pöydällä on Mäen muistikirja. Siellä on pieniä kappaleita Intiaaniin ja hahtuvaisia Cowboysta, joka on kotoi-

Mäen kirjoissa on aina ollut oikeita ihmisiä, omalla nimellään tai melkein omalla nimellään. Muutamat vakiohahmot ovat joka kirjassa mukana. Kyyppa-

 47

Persoona

ri Korpela on oikeassa elämässä yksi Uuden Apteekin kuudesta omistajista, ja toimittaja Ruuhio kirjoittaa ruuasta iltapäivälehteen.

Heiltä ei enää tarvitse kysyä, että sopiiko osa kirjassa. Suurempi ongelma ovat ne, jotka luulevat olevansa mukana kirjassa.

– Jotkut sanovat, että hahmo muistuttaa heitä tai Markku-setää tai nimi on sama. Tulee oikein raivoa ja oikeusjutulla uhkaamisia. Vuosien varrella olen törmännyt yhteen sun toiseenkin tällaiseen tapaukseen.

Kukaan ei kuitenkaan ole huomannut olevansa novellikirjailija Luusalmi, jota Mäki rakastavasti kutsuu moniongelmaiseksi pässiksi.

Luusalmi onkin kooste monesta, ehkä osin myös heijaste eräästä kirjailijasta puoli neljän aikaan baariillan jälkeen.

Kirjojen saama kritiikki jaksaa yhä hämmentää, vaikka ei se marinoituneeseen kirjailijaan enää niin vaikuta. Joskus hänestä tuntuu, että kriitikko on lukenut ihan toisen kirjan. Toista oli uran alussa, silloin Mäki pohti huonon kritiikin jälkeen, että kannattaisiko sittenkin keskittyä pankkitoimintaan.

– Joskus juttu on niin, että kriitikko tekee päätöksen kritiikin tyylistä jo ennen kun on avannut kirjaa, pärstän perusteella. Sen tiedän, että oikeissa hienoissa kulttuuripiireissä ei meikäläinen ole parhaassa huudossa.

48

7.12

”Nuoruustango”

Oikeastaan Mäelle ei koskaan ole ollut muuta uraa kuin kirjoittaminen. Ensimmäinen ammatinvalinta tuli maatalon pojalle kahdeksanvuotiaana: kirjailijaksi. Silti hän on käynyt Turun kauppakorkeakoulun ja valmistunut ajallaan. Koulu oli enemmänkin vahinko kuin tarkkaan harkittu urasiirto. Mäki kirjoitti sanojensa mukaan yllättäen sen verran hyvin, että pääsi varapaikalta sisään. Pääsykokeita ei silloin ollut. Kauppakorkeaan mentiin suoraan lukiosta, mitään tsillailua ei harrastettu.

– Se oli muuten elämän onnenpotku, hienoa aikaa.

Luin enemmän yleissivistäviä aineita, kuten kansantaloustiedettä ja talousmaantiedettä. Hauskaa oli, mahtavat kaverit, vieläkin ilmoittaudutaan, jos ollaan samassa baarissa.

Oikea ura oli monta kertaa lähellä, mutta Mäki väisti taitavasti.

– Meitä testattiin iso joukko tuotepäällikkökoulutukseen Jalostajalle, ja lopuksi valitsivat minut. Olin siellä kolme ja puoli päivää ja sitten palautin kulkukortin.

Olisinpa ollut kärpäsenä katossa, kun konsulttifirma kävi esittelemässä seuraavan projektin.

Kuukauden toipumisloman jälkeen Mäki päätyi Postipankkiin. Mäestä tuli konttorin nuori lupaava ekonomi, josta leivottaisiin vakaa konttorinjohtaja lähipitäjään.

Mäki on pysytellyt samassa kustan­ tamossa alun jälkeen koko kirjailijauransa ajan. Kustannus­ toimittaja on vaihtunut useampaan kertaan. Ei tarvitse käydä rintarinnan eteenpäin. Mäki laskee tehneensä töitä seitsemän tai kahdeksan kustannustoimit­­tajan kanssa.

Kolme

kysymystä

Motto: Ihmisen pitää pyrkiä jättämään joku jälki, siivota se ja poistua. Luusalon kirkkaan hetken timantti.

Turku: Koti ja kirjojen miljöö. Jos minut häädettäisiin Turusta, asuisin Tampereella.

Klimppisoppa: Perinneruoka. Meillä Saarikosken kylällä ei sitä tehty. Olen nakkistroganov-miehiä.

– Sitten olisin viikonloput kantanut kukkapuketteja rotareille ja leijonille, se olisi kaikki ollut pois kirjoittamisesta. Laistoin ylennykset, jotta sain jatkaa kirjoittamista.

Ensimmäisen kirja tuli vuonna 1985, ensimmäinen Vares vuotta myöhemmin.

– Sitä mietin, että olisinko sitten tyytynyt kuukausipalkkaan ja sinnitellyt dublee-Seikoon asti. Olisivatko kirjat jääneet kirjoittamatta?

Jälkikäteen Mäki ajattelee koko lamaa siunauksena, vaikkei tietenkään usko johdatukseen eikä muihin riihipeikkoihin. Kelluva markka potkaisi liikkeelle.

”Moukanpeli”

”Hard Luck Café”

Kirjailijan kaksoiselämän lopetti lama, joka 1990-luvulla pyyhkäisi Suomen yli. Pankin rahoituspäällikkö pääsi katsomaan myymiensä valuuttalainojen tuhotehoa turhankin läheltä.

– Kaikki olimme pankissa hermokimppuina ja mietimme, miten tästä pääsisi pois. Vaikka kirjat myivät huonosti, minulla oli takaportti. Miksi en käyttäisi sitä?

Miksi ei? Vares oli jo hyvässä vauhdissa, ja Mäki oli julkaissut yhteensä kuusi kirja.

– Huhtikuun 15. päivänä vuonna 1993 annoin konttorinjohtajalle avaimet. Kävelin Turun kauppatorille ja aurinko paistoi. Mietin, että tässä alkaa elämä 2.0, vaikka eihän silloin niin sanottu. Juu, ymmärsin, että se oli iso askel meikäläiselle.

Kaikki olisi silti voinut mennä toisinkin. Jos ei olisi tullut lamaa, pankkiura olisi voinut viedä mukanaan. Siikaisten tädit olisivat ihastelleet Mäen Eilan pojan komeaa uraa kaupungissa: ”Oikein kravattia joka päivä käyttää”.

Mäellä on uudet silmälasit, ensimmäiset. Ne eivät oikein pysy päässä, joten ne laitetaan äkkiä taskuun.

Mäki vanhenee, mutta Vareksen nokalle eivät monitehot istu.

– Niin. Vareksen vanheneminen loppui kymmenen vuotta sitten. Siihen asti minä ja Vares vanhenimme samaan tahtiin. Mietin, että jos jatkan tätä hommaa, jätän Vareksen neljä-viidenkympin välille.

Eikä hänestä mitenkään yhteiskuntakelpoista tule, ei koskaan. Vares-sarjan kronologisesti viimeisen kirjan Mäki kirjoitti jo kuusi vuotta sitten, Hard Luck Cafén. Se tapahtuu Turussa 2030. Euroopan integraation on mennyt metsään, ja utopiasta on tullut dystopia.

Sitä ennen tapahtuu vielä paljon. Mäki jatkaa vuorotellen kirjoittamista ja haahuilua kuten ennenkin.

– Ikinä en jää eläkkeelle näistä hommista, pläni on poistua saappaat jalassa.

Mäen kieli on nopeaa, nokkelaa, värikästä ja täynnä sanaleikkejä ja vitsejä. – Juu, kielellä leikittely on harrastus ja pahe, josta en pääse irti. Sanonkin, että taiteessani on kolme tasoa kuten keittiöjakkarassa: jännitys, erotiikka ja huumori.

49

Susanne Päivärinta

Hyvä, paha kunta

S

uomalainen ajattelu on vinksahtanut. Yksilön vastuu lapsistaan, vanhemmistaan ja isovanhemmistaan on hämärtynyt. Sitä ei ole. Vastuu on siirretty kunnille ja yhteiskunnalle. Kun 8-vuotias tyttö kuolee sadistisesti omassa kodissaan – ilman, että kukaan puuttuu – syyllisiä etsitään heti virkamiehistä ja viranomaisista.

Haloo! Tuossa reilu kuukausi sitten suomalaisia ravistelleessa pikkutytön kuolemassa on syytä tonkiakin kaikki yksityiset ja kunnalliset törkykasat. Silti jokainen voi katsoa peiliin. Ihan jokainen. Onko se niin, että kun lastensuojeluilmoitus on tehty, on tehty kaikki? Kädet on pesty – tai niitä ei ole edes liattu.

Lapsen mustelmat, kiskotut hiustupot ja tuntien sairas juoksuttaminen kerrostalon pihalla kerää katseita ikkunalasien takaa. Kukaan ei mene väliin. Ei naapuri, opettaja, koulukaverin vanhempi tai kukaan muukaan voi ottaa toisen lasta pois. Sehän on viranomaisten tehtävä. Niinhän?

Kyllähän näitä riittää. Suomalainen isä tappaa pienet lapsensa ja puolisonsa. Äiti surmaa lapsensa, koska kostaa kuulemma miehelleen. Poika ampuu isänsä tai puolet koululuokastaan. Lehtien palstat täyttyvät uudestaan ja uudestaan jutuilla, joita ei voi enää lukea.

Haloo! Kuuleeko kunta? Kuuleeko ihminen? Ette kai te tosissanne usko, että suomalainen tappaa, koska nyt maksetaan laman ja leikkausten laskua. Niin meille väitetään.

Että suomalainen tappaa, koska sosiaalityöntekijöitä on liian vähän. Että suomalaisia perheitä häviää elävien parista, koska rahaa on liian vähän.

Haloo! En tiedä montakaan maata, jossa julkiset palvelut ovat yhtä hyvät kuin Suomessa. Päiväkotien taso ja edullisuus ovat vertaansa vailla. SubjektiiLehtien palstat vinen päivähoito-oikeus on ainutlaatuista. Neuvolajärjestelmämme, pitkät äitäyttyvät uudestaan tiys- ja hoitovapaat ovat harvinaista luksusta. Suomalaista koulusysteemiä ja ja uudestaan -ruokailua on käyty jo vuosia ihastelemassa ympäri maailmaa

jutuilla, joita ei voi enää lukea.

Olisiko jo aika kysyä, mikä suomalaisia vaivaa? Miksi me menestymme Pisa-

tutkimuksissa, mutta oppilaamme ovat onnettomia? Miksi vanhemmat ovat kyvyttömiä huolehtimaan lapsistaan, vaikka Suomi on vauraampi kuin koskaan?

On häpeä, että meillä otetaan kymmenkunta lasta joka päivä kiireellisesti huostaan. Näiden lasten määrä on yli kaksinkertaistunut viidessä vuodessa.

Vanhustenhoito sysättiin kunnille jo vuosikymmeniä sitten. Me emme hoida vanhuksiamme emmekä pidä heihin yhteyttä. Me ruikutamme lähihoitajia apuun. Ei ihme, että kunnallisvaalien lähestyessä poliitikot lupasivat maat ja mannut vanhustenhoidon parantamiseksi. Lopputuloksena oli pannukakku, jonka hilloksi kelpasi pelkkä desimaalikikkailu.

Ystäväpariskuntani puistelee päätään. Heistä toinen on opettaja ja toinen kunnanjohtaja. Opettaja kertoo, että taas on kakkosluokalla lapsi, joka ei jaksa tulla aamuisin kouluun.

Läksyt jäävät tekemättä. Lapsen äiti lähetti opettajalle tekstarin: ”Voisit sä niinku sanoa sille kouluavustajalle, että se niinku sanoo meidän Pekalle, että tekee läksyt. Ei se meitä usko.”

Kunnanjohtaja aikoo lopettaa hommansa. Ei, syynä ei ole kuntaremontti. Syynä on suomalainen ajattelu: ”Aina, kun tarvitaan jotakin tai jokin menee pieleen, suomalainen sanoo, että soitetaan kuntaan.” Puhelin on kuulemma pirissyt.

Susanne Päivärinta on TV1:n toimittaja ja kolumnisti, jonka ystävinä on kummallisen paljon ekonomeja. Sähköposti: susanne.paivarinta@pp.nic.fi 50

7.12

ekonomitoimintaa

EKONOMFÖRENINGEN MERKUR 14.11. kl 18 Valmöte & Musikalen Hair på Åbo Svenska teater kl 18 valmöte i ÅST:s café, vån 2 kl 19 musikalen Hair 12.12. kl 17 Medlemskväll, Pub Niska, Kristinegatan 1 27.10. TPS-Blues ishockeymatch (avec) träff kl 15.30, HK Areena, Åbo Anmälningar: kansli@ekonomforeningenmerkur.fi

EKONOMFÖRENINGEN NIORD Läs om Niords program i Niordbladet och på www.niord.fi.

12.10. Teater: En midsommarnattsdröm 16.10. Kristina från Duvemåla 18.10. Hur tolkar man resultat- och balansräkningen?

18.10. Teater: I taket lyser stjärnorna 22.10. Teater: Viulunsoittaja katolla 31.10. Smyckesverkstad 15.11. Brand-seminarium 16.11. Niords 88-års fest Niords kansli Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors Cati Lilja, 0201 299 275 Catarina Söderström, 0201 299 274 Maria Stenholm, 0201 299 209

Sinustako oman alasi tähti?

30.10. Kunnossa kaiken ikää – miten liikun oikein 31.10. Life or death marketing: New strategy in a time of global crisis 31.10. Senioripäivä: asiaa, kulttuuria ja ystäviä 31.10. HEKO & NESU-KY: afterworkhenkinen verkostoitumisilta 1.11. Lisää arvoa elämään – ilta Esa Saarisen kanssa 1.11. Kansainvälistymispaja 1.11. Muutosjohtamisen ja –viestinnän aamiaisseminaari 2.11. Esimiehen ajankohtaisaamu – solmuista sovintoon 22.11. Vierailu Pauligin paahtimolle 3.12. Kristina från Duvemåla –musikaali Lisää tapahtumia ja ilmoittautuminen osoitteessa www.heko.fi.

HEKO järjestää noin 200 jäsentapahtumaa vuosittain.

HEKOn toimisto: heko@heko.fi ja 0201 299 261

KESKI-SUOMEN EKONOMIT 17.11. 75-vuotisjuhlavuoden pääjuhla Tarkemmat tiedot juhlavuotemme syksyn tapahtumatarjonnasta saat jäsenkirjeistä ja nettisivuiltamme www.keskisuomenekonomit.fi. Tervetuloa mukaan!

HELSINGIN EKONOMIT 16.10. Miten saat enemmän irti haastattelusta?

23.10. Erottaudu massasta – brändää itsesi

ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT

12. - 13.10. Kepo & Vaasan ekonomien 75 -vuotisjuhla Vaasassa

24.10. Oppia ikä kaikki, Vappu Taipale ja Cimon Grundtvig-työpajat 24.10. Casino Helsinki esittely ja puheenvuoro Vastuullisuus ja turvallisuus ja Show&Dinner

25. – 26.10. Verotusseminaari Seinäjoella. Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry järjestää yhdessä Pohjanmaan Liiketalous LTA r y:n ja Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin kanssa jäsenilleen perinteisen kaksipäiväisen Verotusseminaarin. Paikkana on Frami B Seinäjoella.

25.10. Talousnäkymät syksyllä 2012, pääekonomisti Tiina Helenius 25.10. Aalto EE – johtotiimin työskentelyn kuolemansynnit 25.10. KTM sohvaperunasta ultrajuoksijaksi

Tulossa! Ota asiakkuudet haltuun Tarkemmat tiedot tapahtumista tulevissa jäsenkirjeissä. Lisätietoja lse@sefe.fi

Lapin Ekonomit 24.10. ja 31.10. NLP Career Coaching. Tunnista omat vahvuutesi ja voimavarasi. Osallistumistiedustelut taija.kaariainen@sefe.fi 8.11. Nuoret Ekonomit Rovaniemellä 2.12. Santapark-vierailu

OULUN EKONOMIT Oulun Ekonomit ry:n jäsenmäärä on ensimmäisen kerran ylittänyt 1000 jäsenen rajan!

Järjestämämme jäsenkyselyn arvonnan voitti Manu Aunola. Hänet palkitsimme mökkiviikonlopulla Syötteen mökillämme. Onnea Manulle!

16.10. Alumnitilaisuus Oulussa 18.10. Oulu Sinfonia –vierailu: konsertti&tutustuminen taloon

Tule mukaan Akava Camp -kiertueelle Akava Camp -korkeakoulukiertue matkaa jälleen tänä syksynä yli 30 korkeakouluun eri puolilla Suomea. Kiertue antaa tietoa työelämästä ja akavalaisista ammattiliitoista. Tule mukaan, teemme sinusta oman alasi tähden!

Loppuvuoden kiertuepaikkakunnat kyltereille: 30.10. Vaasa, Tritonian aula 14.11. Turku, Educarium 22.11.Tampere, Linna-rakennuksen ala-aula

konsertti & tutustuminen taloon

Katso syksyn musiikkitapahtumat ja muut ajankohtaiset asiat osoitteessa www.oulunekonomit.fi

PIRKANMAAN EKONOMIT 22.10. klo 17.30 Työyhteisön osallistaminen muutokseen, Scandic Tampere Station, Ratapihankatu 37, Tampere. Ilmoittautuminen päättyy: 15.10.

29.10. klo 17.30 Askartele joulukortteja, Paprus -myymälän tilat (Sammonkatu 18-20), Tampere. Ilmoittautuminen päättyy: 22.10.2012 6.11. klo 17.30 Pirkanmaan Ekonomit ry:n syyskokous ja Moulin Rouge -musikaali , Palatsiteatteri, Hämeenkatu 30, Tampere. Ilmoittautuminen päättyy: 12.10.

Lisäinfoa ajankohtaisista tapahtumista löydät uusituilta kotisivuiltamme www.epekonomit.net

3.12. klo 16.30 Työterveyshuolto työkykyä tukemassa! Media 54:ssä, Satakunnankatu 18, Tampere Ilmoittautuminen päättyy 19.11.

29.10. Näkökulmia muuttuvan työelämän viestintään

Lahden seudun Ekonomit

POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT

30.10. Kokousten kuolemansynnit ja niiden kitkeminen

13.11. Uusin James Bond -Elokuva 007 Skyfall + vuosikokous

Ekonomi-lounaat jatkuvat: ekonomilounaat säännöllisesti joka kuukau-

18.10. Oulu Sinfonia

KUUDES NOSTALGIAKONSERTTI HKKK:n ekonomikurssi 1955:n hyväntekeväisyyskonsertti KUUDES NOSTALGIA-KONSERTTI 30.lokakuuta 2012 klo 17 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun juhlasalissa, Runeberginkatu 14-16.

Esiintyjät johdattelee lavalle Jaakko Salonoja. Pääsylipun hinta on 20 euroa. Tuotto annetaan Pelastusarmeijan lasten ja nuorten kesäleiritoimintaan.

Lippukassa on aulassa klo 16 lähtien. Kahvila Rafla on auki myös väliajalla.

Tervetuloa tapaamaan tuttuja jo hyvissä ajoin ennen konserttia!

HKKK:n ekonomikurssi 19521955

POHJOIS-SAVON EKONOMIT Järjestämme syksyn aikana 75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi luentosarjan ajankohtaisista aiheista. Kaikkien ekonomiyhdistysten jäsenet ovat tervetulleita kuuntelemaan ja keskustelemaan.

Ilmoittautuminen ja tarkempi aikataulu SEFEn www-sivuilla.

PORIN SEUDUN EKONOMIT 1.11. klo 18 Maire-näytelmä Porin Teatterissa 28.11. klo 18 Tutustuminen Satakunnan Museon Ihmisen elämänkaari -näyttelyyn ja sääntömääräinen syyskokous 5.12. Pikkujoulut Rakastajatteatterissa Lisätietoja ja lisää tulevia tapahtumia löydät jäsenkirjeestä tai kotisivuilta www.porinseudunekonomit.fi.

RAUMAN EKONOMIT 1.11. Maire Porin Teatterissa. Tapahtuma järjestetään yhdessä Porin Seudun Ekonomien kanssa.

20.11. SEFE kouluttaa: Syty ja sytytä -palautteenantovalmennus Turussa.

Lisätietoa tulevista tapahtumista seuraavissa jäsenkirjeissä ja Rauman Ekonomien nettisivuilta osoitteesta www.raumanekonomit.fi – Tulevat tapahtumat

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN EKONOMIT 16.10. Sosiaalisen median webinaari 20.10. Oopperamatka Tallinnaan 13.11. Aarrekartta- ilta Tapiolan Hyvinkään konttorissa pvm avoin.

Pikkujoulut Musiikkitalossa marras-joulukuun vaihteessa, päivämäärä täsmentyy lähempänä ajankohtaa.

Muistathan, että lisätietoa löytyy myös www.rihy.fi –sivuilta.

TURUN SEUDUN EKONOMIT 7.11. klo 17−20 Prezi-koulutus, Sokos Hotel Hamburger Börs, Kauppiaskatu 6, Turku Ovatko esityksesi tylsiä tai toistuvatko ne aina saman kaavan mukaisesti? Tule opettelemaan uuden esitystyökalu Prezin käyttöä!

Kouluttajana toimii Minna Valtari.

Koulutus on tarkoitettu vasta-alkajille. Oma tietokone mukaan.

Kahvitarjoilu suolaisen kera. Ilmoittautumiset viimeistään 21.10.

27.10. klo 15.30−19.30 HK-Areena ja TPS−Blues jääkiekko-ottelu, Artukaistentie 8, Turku. Lähde mukaan viihtymään ja kurkistamaan HK-Areenan ja TPS:n kulissien taakse – sekä tietysti kannustamaan TPS voittoon! Illan isäntänä toimii TPS:n markkinointipäällikkö Rauno Sjöroos. Kahvitarjoilu suolaisen kera. Ilmoittautumiset viimeistään 18.10.

28.11. klo 17−n. 19 Turun kaupunki ja syyskokous, Turun kaupungin keskushallinnon kokoustila, Yliopistonkatu 27, Turku.

Kuulemme mielenkiintoisen esityksen kaupungin uudesta johtamisjärjestelmästä ja organisaatiosta. Illan isäntänä kaupunginsihteeri Tuomas Heikkinen.

Neuvottelutaidon koulutus Joensuussa 25.10.

Esityksen jälkeen pidetään yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous.

Kaikki jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita! Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset viimeistään 21.11.

2.11. ja 7.12. klo 16:30−19, TGIF – Ekonomi After Work, Ravintola Blanko, Aurakatu 1, Turku. Ohjelmassa on rentoa alkuillanviettoa, vapaata keskustelua ja verkostoitumista. Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy kaikille ekonomeille ja ekonominmielisille.

Tarjolla talon puolesta DJ, tapaksia sekä mystinen perjantaipulloarvonta.

13.11. ja 14.11. klo 18−20:30, Käsityöillat Helmikauppa Blingissä, Yliopistonkatu 12 a, Turku Tule tekemään itsellesi pikkujouluksi tai pukinkonttiin jotain kaunista ja itse tehtyä! Molempina iltoina tutustutaan korun teon tarvikkeisiin ja materiaaleihin sekä tehdään henkilökohtaisen opastuksen avulla omia uniikkikoruja.

Hinta 12 €, sis. kurssin, ei materiaaleja jotka maksetaan itse paikan päällä. Ilmoittautumiset ja mak-

sut viimeistään 22.10. viitteellä 13110.

VAASAN EKONOMIT Vaasan Ekonomit 75 vuotta!

Vaasan Ekonomeilla on tänään suuri juhlapäivä, kun Domus Bothnican ovet avautuvat klo 19 ja 75-vuotisjuhlallisuudet alkavat.

Vietämme merkkipäivää seurustelun, illallisen ja tanssin merkeissä.

Juhlapuhujana on Wärtsilän pitkäaikainen talousjohtaja, keväällä eläkkeelle jäänyt Matti Ruotsalainen ja illalla lattialla viihdyttää Allan and The Astronauts. Lauantaina juhlat jatkuvat perinteisten Kepo-olympialaisten merkeissä! KEPOon eli Kerran Poltettujen Kaupunkien Lupiin kuuluvat Lapin, Oulun, Kainuun, Vaasan ja Etelä-Pohjanmaan ekonomit. Vuoro vuosin eri paikkakunnilla järjestettävät Kepo-tapahtumat pitävät sisällään hauskanpitoa, hitusen asiaakin sekä rentoa ekonomikollegoihin tutustumista. Tänä vuonna Kepo järjestetään Strömsö-teemalla älliä ja näppäryyttä vaativissa lajeissa!

Marraskuussa tutustumme tuulivoimayhtiö Merventoon ja pidämme samalla syyskokouksen. Samoin marraskuussa järjestämme pikkujoulupirskeet Cinema Bowlingissa. Tiedotamme yritysvierailusta ja pikkujouluista lisää myöhemmin.

Tervetuloa mukaan tapahtumiimme! Lisätietoja löydät osoitteesta vaasanekonomit.fi shutterstock

den viimeinen torstai klo 11.30, paikka ilmoitetaan erikseen, omakustanteinen (lukuun ottamatta uudet jäsenet).

25.10. Neuvottelutaidon koulutus (SEFE järjestää Joensuussa).

Suomen Ekonomiliitto – SEFE ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229, e-mail etunimi.sukunimi@sefe.fi www.sefe.fi

0201 299 255 0201 299 246 0201 299 242

Yhteystietojen muutokset voit tehdä myös Internetin kautta: www.sefe.fi > Jäsensivut > Omat tiedot ja tietojen muutokset, kirjaudu jäsentietoihin jäsennumerollasi ja henkilötunnuksen loppuosalla tai olemassa olevilla käyttäjätunnuksillasi URA- JA KEHITYSPALVELUT – KARRIÄRRÅDGIVNING OCH -UTVECKLING Palkkatieto – lönerådgivning 0201 299 206 palkkaneuvonta@sefe.fi Urapalvelut – karriärtjänster 020 693 255 ura@sefe.fi

Arja Vuorela 0201 299 295

Birgit Lindholm 0201 299 249

Leena Simonsen 0201 299 270 Ekonomirekrytointi – ekonomrekrytering

Sirja Kulmala-Portman 0201 299 265

Taija Kääriäinen 0201 299 258 Ammatillinen kehittyminen – kompetensutveckling

Hannele Heikinheimo 0201 299 259

Birgit Lindholm 0201 299 249

Anu Varpenius 0201 299 214 Työskentely ulkomailla – arbete utomlands

Arja Vuorela 0201 299 295 Yksikön assistentti – enhetens assistent

Salla Grönholm 0201 299 247 Kehitysjohtaja – utvecklingsdirektör

Anja Uljas 0201 299 281 OIKEUDELLISET PALVELUT – JURIDISKA TJÄNSTER Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister (klo 8.30–13.00) Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205

Petteri Kivelä

Emilia Reinikainen

Riku Salokannel

Timo Voutilainen

Lasse Johansson

Johanna Hämäläinen Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning

Jan Degerlund 0201 299 243 Yrityksen perustamisneuvonta – startrådgivning för företagare

Riku Salokannel, klo 8.30–13.00 0201 299 219 Ulkomailla työskentelyn lakiasiat, klo 8.30–13.00 – Juridiska ärenden gällande utlandsarbete

Lasse Johansson 0201 299 215

Emilia Reinikainen 0201 299 226 Työttömyysturvaneuvonta – rådgivning i arbetslöshetsfrågor

Susanna Rintala, klo 8.30-13.00 020 693 273 Lakiyksikön johtaja – juridiska enhetens direktör

Jan Degerlund 0201 299 243 Työttömyyspäivärahat – dagpenning vid arbetslöshet IAET Puhelinpalvelu, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600 IAET Jäsenasiat, ma–to klo 13–15 (09) 4763 7610 www.iaet.fi

IAET-kassan asiakaspalvelupisteen (osoite Ratavartijankatu 2 B) aukioloajat maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 10–15 sekä perjantaisin klo 10–13 (ti ja to suljettu).

EDUNVALVONTA – INTRESSEBEVAKNING Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka – Arbetsmarknads- och samhällspolitik

Kosti Hyyppä

Antti Leino

Riikka Mykkänen

Ulla Niemelä (perhevapaalla – föräldraledighet)

Riikka Sipilä

Ville Tolvanen

Tuomas Viskari Koulutuspolitiikka – utbildningspolitik

Minna Nieminen

Eeva Salmenpohja Opiskelijatoiminta – studerandeverksamhet

Katri Haakana

Tanja Hankia (perhevapaalla – föräldraledighet)

Yksikön assistentti –enhetens assistent

Edunvalvontajohtaja – Intressebevakningsdirektör

Lotta Savinko

0201 299 285 0201 299 213 0400 4582 36 0201 299 238 0201 299 268 0201 299 251 0201 299 237 0201 299 282 0201 299 280

VIESTINTÄ - INFORMATION Ekonomi-lehti – tidningen Ekonomi

Otavamedia / Asiakasviestintä (09) 1566 8540 Jäsenhankinta ja -yhteydet, ekonomit medlemsrekrytering och -kontakter, ekonomer

Anni Wahlroos 0201 299 256

Maria Rantamaula (toimivapaalla - tjänstledighet) Viestintä – information

Marianne Falck-Hvilstafeldt 0201 299 240

Heidi Haapalainen 0201 299 244 Viestintäjohtaja – informationsdirektör

Eeva Riittinen-Saarno 0201 299 254 MUUT PALVELUT – ÖVRIGA TJÄNSTER Julkaisutilaukset – beställning av publikationer

Krista Salo Järjestötoiminta – organisationsverksamhet

Satu Taivainen Tapahtumakoordinaattori – evenemangkordinator

Erica Andersson Tutkimukset – utredningar

Juha Oksanen

0201 299 296 0201 299 277 0201 299 212 0201 299 248

HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMI Asiakashallinta – kundförvaltning

Tuija Mäkinen 0201 299 245 Projektit – projekt

Jarmo Jaulimo 0201 299 272 Talous – ekonomi

Leena Lillomäki 0201 299 269

Suvi Viinikainen 0201 299 271 Hallintojohtaja – förvaltningsdirektör

Kirsi Hurme 0201 299 276 Toiminnanjohtajan sihteeri – verksamhetsledarens sekreterare

Teija Happonen 0201 299 279 Toiminnanjohtaja – verksamhetsledare

Aija Bärlund 0201 299 284

Jäsenyhdistykset – Medlemsföreningar Ekonomiyhdistykset – ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit-Expatriatekonomerna ry

0201 299 253 040 715 6223 0201 299 286

Opiskelijayhteisöt – studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu Futuuri ry, Rovaniemi Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans Studentkår, H:fors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – mer information: www.sefe.fi jäsenyhdistykset ja SEFE jäsenyhdistykset www.sefe.fi medlemsföreningarna och SEFE medlemsföreningar

Kylteriyhdyshenkilöt – SEFEs kontaktpersoner Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö avustaa, kun haluat tietää SEFEn opiskelijapalveluista.

Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@sefe.fi.

Hanken: Päivi Hutukka 040 704 9202 Aalto: Alexander Pihlainen 050 554 4954 JY: Tuomo Tanttu 044 2868 805 LUT: Maria Salmela 040 519 5755 OY/LY: Jouni Nykyri 050 329 3331 ISY: Jenna Toivanen 040 771 0781 TaY: Heidi Kivelä 050 342 8973 VY ja Hanken Vasa Campus: Viktor Hollsten 040 775 2682 TSE: Veera Iliev 041 504 7456 ÅA: Anna-Maria Huldén 050 356 4524

0206- ja 0209 -alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min.

020 693 200 0201 299 246

» Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min.

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSKAP Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar jasenrekisteri@sefe.fi

Sari Ridanpää

Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – studerandemedlemmar

Carita Erkkilä

FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE rf, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors , tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229, e-mail förnamn.efternamn@sefe.fi www.sefe.fi

Henki kallis, vakuutus ei.

Esimerkkihinta: 46-vuotias nainen, järjestöjäsenyys Suomen Ekonomiliitto SEFE, turva 50 000 €. Lisäksi 20 % alennus ensimmäisen vuoden maksuista, kun vakuutus ostetaan osoitteesta henkivakuutuskuntoon.fi. Turvan myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

Laita asiat tärkeysjärjestykseen ja varaudu suuriin riskeihin pikkurahalla. Ota nyt Suomen edullisin henkivakuutus* Ifistä tai osoitteesta

henkivakuutuskuntoon.fi

010 19 19 19

*Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 2011.