Ekonomi 6/2011

6.11 Ekonomien ammattilehti

3D -tulostus

lähellä läpimurtoa Näin järjestät tehopalaverin

Uravalmentajan matkassa

von markku

Ekonomi

Kaivosbuumi

tuo työpaikkoja

jäi eläkkeelle mutta lupaa jatkaa vaikuttamista

Blancco

kasvaa hallitusti

kieliopinnot tutkinnon kivijalkana 17 | sefe syynäsi hallitusohjelman 39

ERHEES P A T U VAKU

I NY T

% 0 5 A JOP EMMIN S I L L U ED

VAIKKA HENKESI ON KALLIS, VAKUUTUKSEN EI TARVITSE OLLA. NYT VOIT SAADA HENKIJA TAPATURMAVAKUUTUKSEN JOPA 50 % EDULLISEMMIN. Tiesithän, että Suomen Ekonomiliitto SEFE on neuvotellut sinulle vakuutusetuja Ifistä.

Saat esimerkiksi Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturmavakuutuksen koko perheellesi markkinoiden edullisimpaan hintaan. Voit saada vakuutusturvan itsellesi ja perheellesi jopa 50 % alennuksella. Tutustu jäsenetuihisi

osoitteessa if.fi/sefe. Samalla päivität kätevästi vakuutusturvasi ja varmistat, että saat kaikki sinulle kuuluvat jäsenedut. Ja vahingon sattuessa saat aina korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin.

Lisätietoja 010 19 19 19 tai if.fi/sefe

10

6.11

Kaivosbuumi Kaivosalan valtavat kasvuodotukset vaativat panostuksia koulutukseen ja etenkin rahoitusosaamiseen.

Sisällys / Innehåll 4 6

8

Pääkirjoitus Must Valmiita tuotteita 3D-tulostimesta 5x Karriär Hur kan arbetsgivaren få ner sjukfrånvaron?

10

16

17

Uusi vauraus nousee maasta Svenska sidan Max Arhippainen Opinnot ja alku-ura Kieli keskellä suuta maailmalle

20

24

27 28

Kansainväliset osaajat Aikuistuva IT-ihme Liiketoimintaosaaminen Tavoitteena luottamus Akateeminen vartti Persoona Markku von Ekonomi

32

35

Klinikka Miten palaverista saisi tehot irti?

Lyhyet

37 Intressebevakning Työllisyyttä tukien 40 Pykälät IAET-kassan info työttömäksi jäävälle 42 Palvelut Uravalmentajan matkassa 44 Ajassa

50 Taina West 51 Ekonomitoimintaa

24

Liiketoimintaosaaminen IR-työ tähtää luottamukseen.

33

klinikka Miten saan tehot irti palaverista?

kannen kuva tommi tuomi tämän sivun kuvat tommi tuomi, katri nietosjärvi

Kalliosta kullaksi ja konkurssista uuteen nousuun

T

ätä syksyä leimaa erittäin raju epävarmuus ja ennakoimattomuus. Toisaalta jokaisessa suhdanteessa on omat bisnesmahdollisuutensa.

Tuhoamisesta voi tulla menestys, kuten tiedonhävitysohjelmistoihin erikoistuneen Blanccon tarina sivulta 20 eteenpäin kertoo. Yritys havaitsi heti alkumetreillä, että Suomi on heille liian pieni markkina ja lähti valloittamaan omaa kapeaa globaalia nicheään, jossa siitä tuli nopeasti merkittävä toimija. Blancco on noussut konkurssin partaalta muutamassa vuodessa yhdeksi kansainvälisimmistä suomalaisyrityksistä.

Kuka olisi taannoin uskonut, että Suomeen syntyy uusi liiketoimintaklusteri kaivostoiminnan ympärille? Yhtäkkiä kaivosalan haasteena onkin se, ettei Suomesta löydy tarpeeksi työntekijöitä. Jos ajattelee pieniä asioita, saa aikaan pieniä tekoja. Jos ajattelee suuria asioita, saa aikaan suuria tekoja. Sama pätee negatiivisuuden ja positiivisuuden suhteen. Pekka Perän tarina sivulla 13 valottaa miten kova työ, luja usko ja ripaus onnea olivat Talvivaaran menestystarinan reseptin aineksina.

kuva antti luukkonen

Suomea uhkaa vaara luisua taantumaan. Keino taloudelliseen kasvuun on työn

tekeminen. Töitä pitää tehdä joko enemmän tai tehokkaammin – mieluummin molempia. Työttömyysturvaan panostamisen lisäksi nyt pitäisi panostaa yritysten, työpaikkojen ja ostovoiman ylläpitämiseen ja edistämiseen. Työn tekemisen pitää olla kannattavampaa ja motivoivampaa kuin kassalla käynti.

Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmämme luotiin 1960-luvulla tilanteeseen, jossa työttömyys oli hyvin epätodennäköistä ja erittäin tilapäistä. Nyt on aika uudistaa verotusta ja sosiaaliturvaa siten, että olemassa olevaa työtä voitaisiin jakaa mahdollisimman monelle, vaarantamatta olemassa olevia sosiaalietuja kokonaan. Työpaikoilla tehdään luvattoman paljon ilmaista työtä. Työntekijänä menetät palkan lisäksi sosiaalietuuksia ja pienennät eläkettäsi. Harmaa talous kukoistaa. Menettäjänä on sinun lisäksesi yhteiskunta.

Vietkö sinä ilmaisilla ylitöilläsi jonkun toisen työpaikan ja mahdollisuuden uuteen nousuun?

Aija Bärlund, toiminnanjohtaja aija.barlund@sefe.fi

06 Ekonomien ammatti-, koulutusja jäsenlehti | Ekonomernas fack-, utbildnings- och medlemstidning

Julkaisija | Utgivare SEFE ry – Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki , P. 0201 299 299 www.sefe.fi Kustantaja | Redaktion Otavamedia Oy, Kynämies Köydenpunojank. 2 a D, 00180 Helsinki, p. (09) 1566 8510 www.kynamies.fi

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti.

Päätoimittaja | Chefredaktör Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@sefe.fi, p. 0201 299 254 Toimituspäällikkö | Redaktionschef Leena Leppänen, leena.leppanen@otavamedia.fi, p. 050 328 8561 Tuottaja | Producent Sarianna Toivonen, sarianna.toivonen@otavamedia.fi, p. (09) 1566 8558 Graafinen suunnittelija | Grafisk formgivare Katri Nietosjärvi, katri. nietosjarvi@otavamedia.fi, p. 050 346 0779 Toimitusneuvosto | Redaktionskommittén Eeva Riittinen-Saarno, Johanna Lähteenmäki ja Arja Vuorela SEFEstä sekä Kynämies Ilmoitusmyynti | Annonsförsäljning Myynti, Försäljning Media Duo Oy, www.mediaduo.fi Varaukset, Reserveringar Tiina Myllykangas, tiina.myllykangas@otavamedia.fi, p. (09) 1566 502 Jäsenyhdistysuutiset | Medlemsnyheter SEFE, Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@sefe.fi Osoitteenmuutokset | Adressförändringar p. 020 693 200 tai info@sefe.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset | Prenumerationer Otavamedia, p. (09) 1566 65, faksi (09) 1566 511 (myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset) Hinta | Pris 65 euroa/vsk Repro | Aste Helsinki Oy Paino | Tryckeri PunaMusta, Joensuu www.ekonomilehti.com Ekonomi ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta.

Seuraava Ekonomi ilmestyy 14.10.2011, jäsenyhdistysten tiedotteet 8.9.2011 mennessä SEFEen. Nästa Ekonomi utkommer 14.10.2011, meddelanden från medlemsföreningarna senast 8.9.2011 till SEFE.

must!

Syynissä tulevaisuuden hitit ja hudit

3D Valmiita tuotteita

-tulostimesta Esineitä voi valmistaa kerros kerrokselta 3D-tulostamalla jopa kotona. Niin sanottu lisäävä valmistus on mullistamassa suunnittelua ja tuotantoa myös teollisuudessa.

Teksti Marianna Salin Kuvat tommi tuomi

6

6.11

P

uhelimesi akkukotelon kansi murtuu. Ota siitä kuva ja lataa kuva nettipalveluun, joka tekee kappaleesta kolmiulotteisen mallin. Tulosta uusi muovikansi kotitulostimellasi.

Tämä on lähivuosina useammallekin kuluttajalle mahdollista, kun niin sanottu lisäävä valmistaminen ja 3D-tulostimet yleistyvät.

Ainakin näin uskoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Antti Salminen.

– Uskon, että näin tulee käymään. Tapahtuuko se kahden vai viiden vuoden kuluttua, on vaikea sanoa. Halvimmat tulostimet maksavat nyt noin 700–800 taalaa ja raaka-aine on myös suhteellisen edullista, sanoo Salminen, joka johtaa lasertyöstön tutkimusryhmää.

Täysin uudesta innovaatiosta ei ole kyse. Muotoilijat ja tuotesuunnittelijat ovat tehneet 3D-tulostimilla prototyyppejä jo 1990-luvulta.

Mutta nykyään tulostaen valmistetaan myös jonkin verran lopputuotteita. Esimerkiksi pieni sarja lampunvarjostimia tai salaattiottimia syntyy ilman muotti-investointeja tai käsityötä, ja jokaiseen kappaleeseen voi lisätä myös yksilöllisiä ominaisuuksia tuotantokustannuksia nostamatta.

Kerros kerrokselta

esimerkiksi yksilöllinen varaosa ihmiskehoon: hammasimplantti tai lonkkaluuproteesi. Näihin menetelmää jo hyödynnetäänkin.

Lasersintraamalla tuotetaan myös rakenteita ja muotoja, joita on vaikeaa tai jopa mahdotonta saada aikaan muilla menetelmillä. Salminen poimii esimerkin energiateollisuudesta.

– Turbiinin siivissä käytetään materiaaleja, joita on hankala koneistaa ja mahdotonta valaa, mutta ne sopivat lasersintraukseen.

Ekologisesti oivallinen

Kun metallia työstetään perinteisin menetelmin, työ muistuttaa harmillisen usein perinteistä kuvanveistoa. Kuten marmorilohkare, myös metallikimpale on tilattava hyvissä ajoin, eikä hukkapaloista ole juurikaan iloa. Joskus jopa valtaosa metallista leikataan, jyrsitään ja sorvataan pois lastuiksi ja siivuiksi.

– Lasersintraamiseen käytetään samaa metallia pulverina pussista, ja ylimäärä käytetään uudestaan, Salminen sanoo. Hän huomauttaa, että lisäävä valmistus säästää raaka-aineen ohella myös energiaa.

Lisäävä valmistus vaikuttaa valmiilta läpimurtoon, mutta mikä sitä pidättelee? Salmisen mukaan menetelmän hitaus ja maine.

– Jos saadaan lisää nopeutta ja tunnettuutta, muutos voi olla hyvinkin iso.

Salminen on huomannut, että menetelmää pidetään ainakin suomalaisessa teollisuudessa edelleen prototyyppien ja muottien valmistusmenetelmänä, vaikka saatavilla on jo teollisia tuotantolaitteita. Hänen tutkimusryhmällään on käytössä prototyyppi teollisen mittakaavan lasersintrauslaitteesta, jonka on kehittänyt EOS Finland ja joka perustuu suomalaiseen keksintöön.

3D-tulostin levittää ohuen kerroksen muovijauhetta digitaalisen mallin mukaan, ja lasersäde sulattaa muovipartikkelien pinnat kiinni toisiinsa, siis sintraa ne. Joskus sintrauksen sijaan käytetään liimaa, mutta periaate on sama: kerroksen päälle rakennetaan aina seuraava, kunnes kappale on valmis. Siksi menetelmää Kuluttaja edellä kutsutaankin lisääväksi valmistukseksi.

Helppouden hintana on tavallisesti tuotteen hauraus. Tosin Aivan tarkkaan ottaen Lappeenrannan laite ei sintraa vaan sulatsiitäkin päästään paljolti, kun siirrytään 3D-tulostimista teolli- taa jauhekerroksen partikkelit kokonaan. Rakenteellisesti ero on siin laitteisiin. kuin sokeripalan ja karamellin välillä.

Samalla materiaalivalikoima laajenee – Pääsemme tekemään tällä kiinteää muoveista keraameihin ja metalleihin metallia. Samanlaatuista terästä tulee sekä komposiittimateriaaleihin. Toisiinsuoraan valimosta, Salminen sanoo. sa sopivia materiaaleja voidaan myös seLisäävä valmistus ei muuta vain tuotankoittaa hallitusti esimerkiksi siten, että toa, vaan tuotteiden rakenteita. Esimerkappale joustaa yhdestä kohdasta ja on kiksi kiinteä kappale voidaan jättää onjämäkkä toisesta. toksi ilman minkäänlaisia saumoja, kuin Jopa 90 prosenttia raaka-aineesta taitavan lasinpuhaltajan jäljiltä. voi mennä hukkaan, kun metallia Ihmisen ja koneen osia – Suunnittelijoiden on unohdettava leikataan, sorvataan ja jyrsitään.

Prototyyppien lisäksi lisäävää valmistusjonkin verran oppimaansa, siis vanhan Lisäävä valmistus käyttää raakata käytetään yhä enemmän myös muottekniikan rajoituksia, Antti Salminen toaineen viimeistä hippua myöten. teihin, etenkin sellaisiin, jotka edellytteaa. tävät monimutkaisia jäähdytyskanavia.

Teollisista mahdollisuuksista huolimat– Lisäävästä valmistuksesta olisi kuitenkin selvästi eniten hyö- ta hän arvelee, että lisäävän tulostuksen omaksuvat ensimmäisinä tyä, jos sillä tehtäisiin suoraan tuotteita, Antti Salminen arvioi. kuluttajat ja pienyrittäjät 3D-tulostimineen. Samalla, kun hyvät Menetelmä näyttää parhaat puolensa silloin, kun tarvitaan pieni tuoteideat leviävät nopeasti digitaalisina 3D-malleina, levinnee sarja tai peräti yksittäinen kappale tarkasti mitoitettua tuotetta, uusi ongelma – kopiot.

90%

7

5

Text Sören viktorsson foto tommi tuomi

x karriär

Ny rekryterare berättar om sin karriär.

Till drömjobbet

S

aija Kosonen, 35, har utnämnts till utvecklingschef vid Institutet för ledarskap JTO. – Det här är verkligen mitt drömjobb, där jag får kombinera min ekonomutbildning med utbildningen till lärare, förklarar hon.

Saija Kosonen, som kommer från Isojoki utanför Vasa, tog sin ekonomexamen vid Vasa universitet år 2002. – Redan under studietiden hade jag jobbat på Telia Sonera och från 2003 verkade jag som chef för företagets kundresponsenhet, berättar hon. År 2006 blev det dags för moderskapsledighet och därefter en tid som projektledare på reklambyrån RNO Finland. Så, 2008, hände det som skulle komma att ändra mycket i Saija Kosonens liv.

– Jag födde ytterligare en dotter, men med en utvecklingsskada. Det fick mig att börja fundera över livets mening och vad jag verkligen ville syssla med.

Funderingarna resulterade i att Saija Kosonen anmälde sig till lärarutbildningen vid Haaga-Helia. I december i fjol fick hon så sin högre pedagogiska behörighet, som ger henne rätt att undervisa inom det ekonomiska området.

Samma månad föll hennes ögon på en annons i Helsingin Sanomat.

– Det var ett företag jag kände till, Institutet för ledarskap, som sökte en utvecklingchef. I samband med att jag blev chef på Telia-Sonera hade jag gått en chefskurs vid Institutet för ledarskap och tyckte den var väldigt bra.

Anställningsintervjun gick fint och Saija Kosonen berättar att hon med hjärtat kände att detta var rätta platsen för henne. Hur har det då gått?

– Alldeles utmärkt. Det har varit intressant att bekanta sig med arbetsuppgifterna och det egna ansvarsområdet. Jag kommer att utbilda och träna chefer i genomsnitt tre dagar i veckan. Tyngdpunkten i våra utbildningar ligger på att kombinera praktiska övningar med en teoretisk grund som bas.

– Resten av veckan ägnar jag åt planering samt att sköta kundkontakter. Vad är det bästa med jobbet?

– Att göra det möjligt för andra att utvecklas och lära sig nya saker. Och att jag själv på köpet lär mig så mycket nytt!

Administration i fokus Pekka Etelälahti, 49, har anställts som utbildningschef vid FCG Finnish Consulting Group. Han kommer tidigare från en motsvarande anställning inom Haus (Finnish Insti-

I samband med en personalnedskärning i december i fjol lämnade Pekka Etelälah-

statstjänstemän.

ti Haus och i maj i år började han på Finnish Consulting Group.

tjänstemän och det ska bli spännande med ett

– Det känns bra

delvis nytt verksamhetsområde, berättar han.

att i den här åldern

Efter ekonom-examen i Vasa 1991 flytta-

få nytt jobb! FCG

de Etelälahti till Helsingfors och jobbade tio

ägs till 60 procent

år på Statskontoret.

av Kommunförbun-

– Där sysslade jag med att utveckla ekonomiförvaltning för den statliga sektorn.

Så flyttade han till Haus, statens eget ut-

6.11

– Jag såväl administrerade som undervisade i ekonomisk administration och styrning.

tute of Public Management Ltd) som utbildar – På mitt nya jobb är eleverna kommunala

8

bildningscentrum, som utbildningschef.

det och det blir intressant lära sig mer om den sektorn.

Analytiska förmåga Siktet på framtiden

Nya infallsvinklar

Elina Salminen, 28, har tillträtt en tjänst

Minna Laikka, 39, har utsetts till ekono-

Jaakko Saranki, 33, har utsetts till projektleda-

som analytiker vid Finansbranschens Cent-

michef för Machinery Group.

re inom Rovaniemen Kehitys, med ansvar för

ralförbund.

– Det är ett mycket intressant jobb att följa hur finansmarknaden fungerar och utifrån faktamaterial göra analyser, förklarar hon.

Efter examen vid Åbos finskspråkiga handelshögskola 2007 jobbade Salminen två år på ett lokalt bostadssuthyrningsföretag.

– År 2009 fick jag jobb som ekonom på Fin-

– Jag ansvarar för såväl ekonomi som finansiering inom koncernen, berättar hon.

Laikka tog sin ekonomexamen vid Jyväsky-

dess företagskuvös.

Saranki, som tog sin ekonom-examen vid Lapplands Universitet 2004, jobbade länge

lä universitet 1997 och var därefter trainee,

som revisor på det lokala företaget Tilintarkas-

sedermera controller till exempel på Suomen

tus Procenta i Rovaniemi. År 2009 flyttade han

Unilever i Helsingfors.

och nästan hela personalen över till Pricewa-

År 2006 kom Minna Laikka till Machinery Group, som i år fyller hundra.

terhouse Coopers.

– Vid sidan av den erfarenhet jag skaffat

lands Bank och flyttade till Helsingfors. Jag

– Jag började som Business Controller på

var en del av ett team om sex personer, som

dotterföretaget Amo som importerar leksa-

fallsvinklar vad gäller de mindre företagen. Och

analyserade bland annat kredit- och deposi-

ker och spel. I fjol fick jag controller-ansvar

uppdraget att leda företagskuvösen är en så-

tionsmarknaderna i Finland och rapportera-

för hela koncernen, alltså även försäljning

dan möjlighet.

de till Europeiska centralbanken ECB.

och skötseln av maskiner inom Machinery.

Nu är det alltså Finansbranschens Central-

Sedan april i år är hon ekonomichef för en

mig inom bokföring ville jag få litet nya in-

Lösningen blev alltså Rovaniemen Kehitys, vars syfte är att främja företagsverksamhe-

förbund som drar nytta av Elina Salminens

koncern som i fjol omsatte 109 miljoner euro

ten i Rovaniemi och Ranua. Den företagskuvös

analytiska förmåga. Förbundet är en bran-

och har 175 anställda i Finland och Baltikum.

som Jaakko Saranki leder har idag 13 företag

schorganisation för företag inom finanssektorn.

– Bakgrunden till jobbytet är att jag ville få

– Efter sammanlagt 15 år som controller känns det bra att pröva på något nytt. Siktet är nu mer än tidigare inriktad på framtiden

nya infallsvinklar och

och utåt från före-

vidga mitt kunnan-

taget

och alla återfinns inom skapande yrken.

– Som exempelvis reklambyråer, speltillverkare, mode- och designfirmor med mera.

– Bäst av allt gillar jag att tillsammans

– Min förhopp-

med företagarna hit-

team om tre perso-

ning är naturligtvis

ta lösningar på prob-

ner och det mesta vi

att jag ska kunna

lem, förklarar Saranki

gör resulterar i rap-

bidra till att koncer-

som vid sidan av sitt

porter som publice-

nens resultat för-

nya arbete även utför

ras externt.

bättras.

en del revisionsjobb.

de. Jag jobbar i ett

Experten Alla arbetsplatser borde ha en skriftlig policy som de anställda får, vad gäller reglerna kring sjukfrånvaro.

Det menar SEFEs chefsjurist Anna Lavikkala som här ger de viktigaste reglerna.

När får man vara borta från jobbet?

Finns välgrundad misstanke om exempelvis

betraktas individuellt och ses i dess helhet.

Är en anställd oförmögen att arbeta på grund

alkoholproblem, med anledning av upprepad

Hänsyn ska tas framför allt till utsikterna vad

av sjukdom eller olyckshändelse, har han eller

måndags-frånvaro, kan arbetsgivaren kräva

gäller tillfrisknande samt omplaceringsmöj-

hon självfallet rätt att vara borta. Arbetstsgiva-

intyg från första dagen. Men grundregeln är

ligheter.

ren är då skyldig att betala sjuklön från första

att alla ska behandlas lika.

Hur kan arbetsgivaren få ner sjukfrånvaron?

dagen och de 9 påföljande vardagarna.

Finns det någon gräns för hur länge man får

Det vore bra om man kom överens med före-

Har arbetsgivaren rätt att begära sjukintyg

vara sjukfrånvarande innan det utgör grund

tagshälsovården om ”larmgränser”. Sjukfrån-

från första dagen?

för uppsägning?

varo bör följas upp som en del av arbetars-

Ja, men många arbetsplatser har egna spelreg-

Ett år brukar betraktas som lång tid, men nå-

kyddet. Ökad frånvaro kan tyda exempelvis

ler, exempelvis att intyg krävs från tredje dagen.

gon egentlig gräns finns inte. Varje fall måste

på problem på någon avdelning.

9

s u a r u a v i Uus Kaivosalalla on suuret

10

6.11

lupaukset. Parhaimmillaan alan toiminta kaksinkertaistuu maassamme viidessä vuodessa.

Teksti Veli-Pekka Leskelä Kuvat tommi tuomi

K

aivoksia ehdittiin jo pitää auringonlaskun alana. Nyt on ääni kellossa muuttunut: Kehittyvien maiden elintason nousu vauhdittaa pohjoisten metallien kysyntää. Hintojen nousu on saanut jo hylätytkin malmiot kannattamaan.

Malmioita etsitään maassamme kiivaammin kuin koskaan: käynnissä on jo noin 40 hanketta. Kaivosalaan kytketään odotuksia kuin Nokiaan aikanaan.

– Nokian kaltaista kasvua nähdään nyt kaivosalalla – ja se on entistä varmemmalla pohjalla, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi sanoo.

Tällä haavaa kaivosala kattaa 1,5 prosenttia maamme bruttokansantuotteesta. Luku voi kuulostaa pieneltä, mutta alan kasvu on nopeampaa kuin taloudessa keskimäärin.

– Sillä on huomattavaa merkitystä varsinkin paikallisesti, OPPohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen lisää.

Etlan selvityksen mukaan kaivostoiminta kaksinkertaistuu viidessä vuodessa. Kaivosten työvoima kasvaa 3000:sta jopa 6000:een, ja liikevaihto 800 miljoonasta eurosta 2,5 miljardiin.

– Malmien louhinta ja kaivosten työvoima kaksinkertaistuvat, mutta liikevaihto kolminkertaistuu!

Ja työpaikat tu-

levat Itä- ja Pohjois-Suomeen, jossa niitä eniten tarvitaan, Hernesniemi iloitsee.

Laaja ketju

Raaka-aineista tohkeilu ei ole vallannut pelkästään Suomea. Ala on noussut tapetille myös EU:ssa.

– Tuoreessa EU:n raaka-ainestrategiassa etsitään omia materiaaleja kasvun turvaksi. Kaivokset ovat jälleen strategisesti tärkeitä, työja elinkeinoministeriön kaivosylitarkastaja Pekka Suomela kertoo.

Kaivosten merkitystä kasvattaa niiden kokonaisvaikutusten laajuus. Ala poikii perinteisesti muuta teollisuutta.

– Tehtaat, kuten Pohjanlahden rannikon teräs-, nikkeli-, kupari- ja sinkkitehtaat, perustuvat aina malmien saatavuuteen, muistuttaa Hernesniemi.

Kaivokset ja tehtaat luovat lisäksi mahdollisuuksia kaivos- ja prosessitekniikan osaamiselle. Tällä alalla Suomi on Ruotsin ohella melkoinen globaali suurvalta, Hernesniemi lisää.

Nykyään maamme kaivosklusteri työllistää Suomessa 25 000 ja globaalisti 50 000 työntekijää. Klusteriin liittyvillä aloilla työskentelee Etlan arvion mukaan Suomessa 250 000 ihmistä.

Lisää mahdollisuuksia tuo uusi tekniikka. Esimerkiksi Pohjanmaan Läntässä ryhdytään louhimaan litiumia, joka on uuden akkuteollisuuden huippuraaka-aine. – Tämä voi kasvaa suurteollisuudeksi, kun sähköautojen kysyntä kiihtyy, Hernesniemi toivoo.



11

Mistä kaivoksiin löytyvät tuhannet uudet työntekijät? ala tarvitsee myös lisää rahoituksen osaajia.

12

Suuria yksiköitä

Katkos koulutuksessa

Kaivokset ovat alueellisesti massiivisia työllistäjiä. Esimerkiksi Sotkamon Talvivaaran nikkelikaivos työllistää suoraan yli 400 työntekijää, urakoitsijoita lähes yhtä paljon sekä välillisesti Kainuussa yli tuhat ja muualla Suomessa toisen mokoman.

Sodankylän Kevitsan nikkelikaivos taas työllistää pian puolet Talvivaaran määrästä, ja kaivoslupaa harkitaan jo kaksinkertaistettavaksi. Savukosken Soklistakin on tulossa lähes Talvivaaraan verrattava projekti, vaikka malmi rikastetaan Venäjällä. Työpaikkoja jää 140: se on paljon 1 200 asukkaan kunnassa.

Kittilän kultakaivoskin työllistää urakoitsijat mukaan lukien noin 600 työntekijää.

– Välillisesti vaikutus yltää lähelle matkailun noin 1 500 työpaikkaa. Mutta verotuloissa kultakaivos nousee jo matkailun ohi, Hernesniemi sanoo.

Kova buumi tuo alalle myös haasteita. Mistä kaivoksiin löytyvät tuhannet uudet työntekijät?

Työttömyydestä huolimatta sopivaa työvoimaa ei aina löyty kortistosta, tietää kaivosyhtiö Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä.

– Pohjanmaan Pyhäsalmella työttömyys pysyi yli 10 prosentissa, vaikka palkkasimme kaikki kynnelle kykenevät. Työvoima pitää kouluttaa itse, Perä sanoo.

Myös työ- ja elinkeinoministeriön Suomelan mukaan erikoisalojen osaajista on kova puute. Pari sukupolvea jäi väliin, kun koulutus lopetettiin 20 vuotta sitten. Nyt väkeä kurssitetaan ympäri maata yhteistyössä kaivosyhtiöiden kanssa. Naiset ovat uusi voimavara.

– Meillä on paljon naisia töissä, mutta haluaisimme lisää

6.11

Modernin rahoituksen malliesimerkki Pekka Perä kehitti Talvivaaran malmiesiintymästä kaivoksen niin, että sen omistus säilyi omissa käsissä. alvivaaran kaivoksen tarina alkoi vuonna 1977, kun Geologian

nokeskukselta 150 000 euroa, loput ystäviltä

vuotisen 320 miljoonan dollarin projektilainan.

ja perheeltä.

Se edellytti kattavia vakuuksia ja perusteellis-

tutkimuskeskus löysi Sotkamon Tal-

Marraskuussa vuonna 2005 yhtiö sai kokoon

vivaaran nikkeli-sinkkiesiintymän.

7 miljoonaa euroa osake- ja vaihtovelkakirja-

Vakuudeksi yhtiö laittoi muun muassa kaivos-

Teräsyhtiö Outokumpu ei löytänyt

merkintöinä. Sijoittajina olivat Harjavallan nik-

oikeudet, myyntisaatavat sekä nykyisen ja tule-

hankkeelle kannattavuutta ja myi kai-

kelitehtaan omistava OMG, laitetoimittaja Met-

van kiinteä omaisuutensa. Pankit ja riippumaton

vosoikeudet Perälle yhdellä eurolla.

so ja eläkeyhtiö Varma.

konsultti evaluoivat hanketta 12–18 kuukautta.

ta arviointia.

Alkoi kova työ rahoituksen löytämi-

Näillä rahoilla yhtiö rahoitti kannattavuus-

Lainasta pystyttiin neuvottelemaan vasta,

seksi. Rahoittajien mielenkiinto piti saa-

selvityksen kokonaisrahoituksen saamiseksi

kun liiketoimintasuunnitelma osoitti hankkeen

da hereille ja säilymään, ja samalla piti

ja pyrki samalla teknologiayhteistyöhön ja pit-

kannattavaksi. Raportointivelvollisuus oli laaja,

kehittää tekniikkaa ja varmistaa lain-

käaikaiseen myyntisopimukseen, joka kelpaisi

ja samalla piti työstää ympäristölupaa, maan-

vakuudeksi lainoituksessa.

omistusta ja kaivospiirin laajennussopimusta.

voimaiset louhintaluvat.

Rahoitusta hakevan täytyy ansaita uskotta-

Lokakuussa 2006 Talvivaaran velkakirjoihin

Lupia vatvottiin pitkään: ympäristölupa tuli

vuutensa. Alan riskisijoittajia on vähän, ja hei-

sijoittivat yhteensä 33 miljoonaa euroa Varma

lainvoimaiseksi marraskuussa 2008 ja kaivos-

dän asiantuntemuksensa on ohutta.

ja Teollisuussijoitus sekä hedgerahastot Eton

piirin laajennuslupa maaliskuussa 2009. Tämä

Talvivaaran hankkeestakin näkee, että suun-

Park ja Tisbury Capital. Tällä rahoitettiin kaivos-

johti laajoihin lisäanalyyseihin, ja lainasopimuk-

nitelma pitää tehdä niin, että rahoitusta saa eri

projektin kehitystä, maiden hankintaa ja pörs-

seen tuli tiukkoja, määräaikoihin sidottuja eri-

tilanteissa, eikä polku katkea. Kotityöt täytyy

siin listautumista.

tyisjärjestelyjä.

Listautuminen huippuhetkellä

singin pörssiin. Samoihin aikoihin se maksoi pro-

tietysti tehdä hyvin, koska hakija on aina altavastaaja.

Toukokuussa 2009 Talvivaara listautui Hel-

Talvivaaran kaivokseen rahoitusratkaisuja

Yhtiön listautuminen Lontoon pörssiin meni

jektilainan pois saatuaan 335 miljoonan dollarin

työstivät toimitusjohtaja Pekka Perä, rahoitus-

nappiin. Listautumispäivänä nikkelin maail-

sinkinmyyntisopimuksen.

johtaja Saila Miettinen-Lähde ja kaupallinen

manmarkkinahinta nousi kaikkien aikojen kor-

Ensimmäistä kertaa Sotkamon kaivoksesta

johtaja Pekka Erkinheimo. Yhtiö sai nostetta

keimpaan arvoonsa. Listautuminen toi yhtiön

nostettiin nikkeliä vuonna 2008. Ensimmäinen

uudesta tekniikasta: biokasaliuotus kuluttaa

omistajiksi kaivosalan rahastoja ja kotimaisia

positiivinen tulos syntyi huhti–kesäkuussa 2010.

sähköä 30 prosenttia kilpailijoita vähemmän.

instituutioita.

Listautumisesta saaduilla noin 300 miljoo-

Lähde: Pekka Erkinheimon esitelmä ”Rahoituk-

Siltarahalla vauhtiin

nalla eurolla yhtiö pääsi rakentamaan kaivosta.

sen haasteet kaivannaisalan kasvuyhtiössä”,

Ensin Talvivaara sai kaksi miljoonaa euroa sie-

Jopa 90 prosenttia kaivosinvestoinneista teh-

joka on julkaistu Etlan raportissa Kalliosta kul-

menrahaa: Tekesiltä 1,4 miljoonaa biokasaliu-

dään ennen kuin toiminta tuottaa kassavirtaa.

laksi kummusta klusteriksi.

otuksen kehittämiseen, työvoima- ja elinkei-

Toukokuussa 2007 Talvivaara sai kahdeksan-

muun muassa kaivoskoneiden käyttäjiksi. Tarvitsemme monenlaisia työntekijöitä – kaikkien ei tarvitse olla insinöörejä, Pekka Perä sanoo.

Osaaminen ratkaisee

Etlan Hernesniemen mielestä oleellista olisi kouluttaa myös rahoitusalan osaajia. Sen avulla varmistettaisiin se, että kaivoshankkeet ylipäätään saadaan alkuun. Rahoittajien suhtautuminen ratkaisee sen, saako kehitteillä oleva kaivoshanke rahoitusta vai ei.

– Kaivosalan rahoituksen osaaminen on ohutta, varsinkin Suomessa. Kaivosalan sijoittajia tai ekonomeja ei ole. Pankeissa tietoa on vähän ja sitä paikataan suuremmilla työryhmillä, jotka ovat hitaita ja kalliita. Ei uskalleta tarttua hankkeisiin, sanoo Hernesniemi.

Mallia voitaisiin ottaa Kanadasta, missä on roppakaupalla alan

osaamista. Tilastojen mukaan suomalaisten kaivoshankkeiden arvo laahaa pahasti jäljessä vastaavista kanadalaishankkeista.

– Tämä johtuu rahoittajien erilaisesta tiedon tasosta: Kanadassa nähdään paremmin, mikä hankkeiden todellinen arvo on.

Kanadalaiset ostivat Pyhäsalmen kaivoksen: nyt se tekee 135 miljoonan liikevaihdolla 87 miljoonan voittoa, Hernesniemi vertaa.

– Aalto-yliopistoon pitää saada kaivosalan rahoituksen koulutusta, opiskelijoiden vaihtoa alan huippumaihin Kanadaan ja Australiaan ja täydennyskoulutusta pankkien ihmisille, luennoitsijoiksi muun muassa Talvivaaran osaajia, Hernesniemi ehdottaa.

Laki voi jarruttaa

Alan kasvuodotusten täyttyminen vaatii teollisuuden mukaan myös muutoksia heinäkuussa voimaan tulleeseen kaivoslakiin.

 13

Laki pyrkii sovittamaan yhteen kaivosalan, maanomistajan ja ympäristön- ja luonnonsuojelun edut.

Talvivaara toimitusjohtaja Pekka Perän mielestä laki lisää byrokratiaa ja hidastaa lupaprosessia.

– Se ei edistä alaa millään tavalla – päinvastoin se tekee Suomessa toimimisen entistä vaikeammaksi, Perä moittii.

Pahimmillaan hidas lupaprosessi voi Perän mielestä siirtää malmien etsinnän Ruotsiin. Siellä luvat heltiävät puolessa vuodessa Suomen neljän vuoden sijasta.

Huolet hitaasta lupaprosessista tunnetaan työ- ja elinkeinoministeriössäkin. Kaivosylitarkastaja Suomelan mukaan lupakäsittelyä vauhditetaan keskittämällä se Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin kaivosryhmään.

Uusi laki kasvattaa myös louhintaoikeusmaksuja portaittain niin, että ne ylittävät lopulta lappilaisen metsämaan arvon kaksinkertaisesti. Perä muistuttaa, että Ruotsissa ei tätäkään käytäntöä ole.

Lisäarvo veroista

14

Uuden metallikaivos- ja metallienjalostustoiminnan vaikutus kansantalouden työllisyyteen, henkeä

Kaivosten ja metallinjalostuksen työllisyys, henkeä 8 000 7 000 6 000

Kansantalouden muut toimialat Kaivostoiminta Kaivosten rakentaminen

5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

6.11

Kaivosbuumin taustalla ovat alan muutokset, jotka alkoivat 1990-luvulla. EU-jäsenyys lakkautti suomalaisten yksinoikeuden kotimaan kamaralla oleviin kaivoksiin.

Ennen EU-jäsenyyttä alalla oli oligopoli. Tehtävänjako meni niin, että Geologian tutkimuskeskus harjoitti malminetsintää, ja alan teollinen toiminta oli keskittynyt kuparista siinneeseen Outokumpuun ja teräkseen keskittyneeseen Rautaruukkiin.

Valtionyhtiöt saivat hankkeisiinsa rahaa, mutta malli ei antanut tilaa muille konsepteille. Kukaan ei ottanut yrittäjän riskiä.

– Oligopolin vuoksi Suomeen ei syntynyt muita juuriyhtiöitä kehittämään uusia kaivoksia. Projektien kehittämistä ei voinut rahoittaa, Perä sanoo.

Kansainvälisesti on tavallista, että pienet yritykset etsivät malmiesiintymiä, joista voisi kehittää kaivoshankkeita. Kun uskottava esiintyvä löytyy, se myydään joko kaivosyhtiölle tai perustetaan uusi yhtiö, joka hankkii rahoituksen kaivoksen avaamiseen.

Nyt malmien etsintään on alkanut syntyä suomalaisia yrityksiä.

– Pitäisi vaan olla enemmän yrittäjiä, jotka kehittäisivät hankkeita. Kaivosalalla voi vastaan tullakin Iso Hanke, jossa puhutaan miljardeista, alan pioneeri rohkaisee.

Halvempien houkutus

Kun Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet horjuvat, ja koko maailmantalous yskii, sopii pohtia kiiltääkö kaivosalallakin kupla. Asiantuntijat eivät siihen kuitenkaan usko.

– En näe perusteita nykyisen kehityksen muuttumiseen. Maailmantalous kasvaa investointien kautta ja niihin tarvitaan raakaaineita, arvioi OP-Pohjolan pääekonomisti Heiskanen.

– Ongelmia syntyy talouden kapeikoista, kun tavara ei riitä.

Uskon vahvan kysynnän pitävän myös hintatason hyvänä, Heiskanen jatkaa.

Myös Talvivaaran Perä luottaa tulevaan. – Hinnat liikkuvat, ne voivat laskeakin hieman, mutta Kiina ja Intia kasvattavat kysyntäpohjaa niin vakaasti, etten näe mitään kuplaa.

Investointeja Suomeen tukevat hyvä infrastruktuuri ja luotettava poliittinen ympäristö. Entä jos alan yhtiöitä alkavat houkutella halvempien maiden malmiot?

– En pidä sitä ajankohtaiUuden metallikaivostoiminnan vaikutus sena.

Ja vaikka näin kävisiKaivostoiminnan tuotos, milj. euroa kansatalouden tuotokseen, milj. euroa kin, Suomi hyötyisi kaivos3 000 Kansantalouden muut toimialat alan teollisuuden kautta, Kaivostoiminta 2 500 uskoo pääekonomisti HeisKaivosten rakentaminen kanen.

2 000 Hän muistuttaa myös, 1 500 että tulevaisuuden mah1 000 dollisuuksiin kuuluu myös Venäjä, joka on kaivosalan 500 suurvalta. Suomi voi hyötyä 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 viemällä sinne nykyaikaista kaivostekniikkaa.

Lähde: etla

kuvausrekvisiitta: tytyrin kaivosmuseo.

Selvitysmies Tom Niemi esitti keväällä, että valtio sijoittaisi uusiin kaivoksiin sijoitusyhtiön tai -rahaston kautta. Taustalla on pelko siitä, että ulkomaisten kaivosyhtiöiden tuotot menevät ulkomaille eikä hyötyä jää Suomeen.

Pekka Perä ei kuitenkaan syty valtio-omisteiselle kaivosyhtiölle.

– Tämä muistuttaa kysymystä ”olisipa viulu - osaisinpa soittaa”.

Miksi valtion pitäisi yksin sijoittaa riskihankkeisiin, joihin saa yksityistäkin rahaa, Perä kyselee.

Hän muistuttaa, että valtiolla on jo kaivostoimintaankin soveltuva sijoitusyhtiö- ja rahastomalli: Teollisuussijoitus ja omistusyhtiö Solidium. Teollisuussijoitus kanavoi sijoituksia myös kaivostoimintaan, Solidium taas omistaa jo nyt kolmanneksen Outokummusta ja viisi prosenttia Talvivaarasta.

– Se on järkevää omistamista, riskitaso on kohdallaan. Kansantaloudelle on melkein sama, kuka kaivokset omistaa: lisäarvo tulee verotuloista. Viime kädessä valtio voittaa aina, Perä väittää.

Valtio saa osuutensa monesta pienestä purosta. Kunnat saavat kaivoksista yhteisöveroa, ja kaivoksen rojalti menee maanomistajalle, joka on usein valtio.

Oligopoli murtui

Kuvauspaikka: Hotel Kämp

“pitäisi vaan olla enemmän yrittäjiä, jotka kehittäisivät hankkeita. vastaan voi tulla Iso Hanke, jossa puhutaan miljardeista.”

15

/// svenska sidan

Max Arhippainen

Opinionsskribentens bojor

V

arje seriös tidning eller tidskrift har opinionstexter, alltså inlägg som inte i första hand förmedlar en nyhet utan en åsikt. Det skrivs ledare och kommentarer där tidningens medarbetare varje dag tar ställning till aktuella eller mer tidlösa frågor. Det publiceras kolumner och inlägg skrivna av utomstående medarbetare.

Medan jag var chefredaktör på Hufvudstadsbladet ägnade jag mycket tid åt båda slagen av opinionsjournalistik, trots att den ibland anklagas för tandlöshet. Jag skrev själv något nästan dagligen och försökte följa upp att andra gav mervärde åt det som engagerade läsarna just då.

Då och då händer något verkligt stort. Det som verkar stort är alltid avvikande. Det mest avvikande är ofta fruktansvärt.

Jag upplevde det på Hbl; bomben i Myrbacka, skolskjutningar, tsunamin och andra naturkatastrofer, oacceptabla händelser i den internationella politiken. Medan jag satt i nyhetsflödet och samtidigt följde med våra kolumnisters bidrag irriterades jag ibland: efter varje tillräckligt upprörande nyhet ville alla kommentera saken. Efter alla riktigt hemska händelser under mina sex år på Hbl valde kanske två av tre kolumnister att presentera sin egen analys. De flesta kloka, genomtänkta och välformulerade. Med frågan är om varenda en faktiskt gav ett mervärde?

Varför skriver jag det här? I skrivande stund är det bara en dryg vecka sedan bomben i Oslo smällde och Anders Behring Breviks automatvapen smattrade mot de oskyddade samhällsengagerade ungdomar som hade samlats på ungdomslägret på Utøja.

Numera skriver jag inte dagligen texter som publiceras, utan kolumner och artiklar då och då. Därför har jag den senaste semesterveckan haft tid att tänka på vad jag vill säga nu.

Händelserna i Norge gjorde att jag märkte det som alla våra Hbl-medarbetare måste ha känt. Inget annat känns relevant. Jag är lika upprörd som alla andra.

Jag har åsikter om vapenlagstiftningen, är häpen över hur unga män kan alieneras så mycket, är förvånad över att ingen i mannens näromgivning reagerat.

Särskilt upprörd över är jag att Breiviks meningsfränder i vårt eget lands poli-

tik försöker frisäga sig allt delansvar. Ingen kan förstås anklagas för själva dådet, men genom sin aktivitet och sina skriverier har de bidragit till den mentalitet som gjorde det möjligt. Om opinionsjournalistiken kan vara tandlös, så uppmuntrar deras uppviglande resonemang säkert avbrytarfingret hos en galning som Breivik.

Allt det här har hundratals skribenter säkert hunnit bena ut i detalj innan denna text når läsarna. Därför nöjer jag mig med att inte göra eget försök till en djupanalys av tragedin, men att erkänna att jag nu fullt ut förstår varför en kolumnist inte kan undvika skrivögonblickets självklara tema.

Max Arhippainen är nationalekonom och direktör för samhällsrelationer vid Finlands Pälsdjursuppfödares Förbund.

16

6.11

Opinnot ja alku-ura

Kieli keskellä

suuta maailmalle

Ekonomin on oltava kielitaitoinen, vaikka hän työskentelisi vain kotimarkkinoilla. Mutta mitä kieliä kylterin kannattaa juuri nyt opiskella? Teksti Johanna Mitjonen Kuvitus hannele törrö 17

K

ielitaidoton ekonomi on kuin seppä ilman alasinta. Hyvä ja kattava kielitaito on jokaisen tulevan ekonomin tutkinnon kivijalka.

Kieli- ja viestintäopinnoilla on kauppatieteilijöiden koulutuksessa pitkät perinteet.

Elinkeinoelämän keskusliitto arvioi tutkimuksessaan viime vuonna, ettei englanti enää riitä työkielenä. Tulevaisuudessa venäjän osaajien tarpeen katsottiin vain lisääntyvän entisestään. Koska Aasian ja Etelä-Amerikan merkitys maailmantaloudessa kasvaa myös tulevaisuudessa, kiinan, espanjan ja portugalin taidoista on lähivuosina hyötyä.

Vaikka ruotsin painottaminen rekrytointitilanteissa oli tutkimukseen vastanneiden yritysten keskuudessa vähentynyt, on se edelleen Suomessa toiseksi tärkein kielivaatimus. Hanna Ruska-Becker Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta arvioi, että englannin kieli on nykyään jo yksi kansalaistaidoista.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston kielikeskuksen englanninkielen vastuulehtori Paula Haapanen kertoo, että erilaiset englannin kurssit ovat hyvin haluttuja. Mo-

18

6.11

Englannin kieli on jo kansalaistaito.

TUlevaisuudessa tarvitaan venäjän, kiinan, espanjan ja portugalin osaajia.

nilla opiskelijoilla kielen osaaminen on jo niin hyvällä tasolla, että kielitaitoa hiotaan erilaisilla viestintä- ja taitokursseilla.

Koulunpenkiltä vain työkalut

Turun yliopistossa kieli voi olla myös kokonainen sivuaine tutkinnossa. Kotimaisten kielten, englannin ja tavallisempien saksan, ranskan, espanjan ja venäjän lisäksi Turussa ja Lappeenrannassa kylteri voi opiskella kiinaa. Turussa ja Aalto-yliopistossa kylteri voi lukea voi myös japania ja Aallossa lisäksi portugalia tai italiaa.

Haapanen muistuttaa kuinka nykyään kielenopiskelu tapahtuu paljolti maail-

malla. Koulunpenkillä saadaan tarpeelliset työkalut alkuun pääsemiseksi. Hän kannustaakin opiskelijoita etsimään kielenkäyttötilanteita.

– Suomalainen on usein arka, mutta aina kun vain on mahdollista, kannattaa jutella ulkomaalaisille ja käyttää kieltä.

Haapanen itse on kanadansuomalainen, englannin ja suomen lisäksi hänen kielitaitoonsa kuuluu ranska. Hän arvioi, että on hyvä, että maailmassa on yksi kieli, jolla voidaan käydä kauppaa maassa kuin maassa. Hänestä englanti on kuitenkin saanut liian mahtipontisen aseman.

– Todellista kuvaa maan kulttuurista ei saa, ellei edes yritä puhua maan kieltä.

Ruska-Becker myöntää, että on toki olemassa tehtäviä joissa pelkkä englannin osaaminen riittää.

– Mutta on paljon tehtäviä joissa tarvitaan muutakin kieli- ja kulttuuriosaamista.

Kielitaito voi olla valttikortti rekrytointitilanteessa tai laajempi kielitaito voi olla ehdoton edellytys haettavassa tehtävässä.

Lähikielet ja ranska tärkeitä

Haapanen ei arvota kieliä. – Kaikkien kielten oppiminen on hyvästä, vaikka suahilin.

Kummankin asiantuntijan mielestä opiskelijan oma kiinnostus on tärkein kritee-

Buenas tardes Mikkeli!

Miia Kuronen opiskelee kansainvälisessä ympäristössä Savon sydämessä.

ri, kun valitsee luettavaa kieltä. RuskaBecker painottaa myös sitä, että kieltä voi opiskella kattavasti, eikä koulu tarjoa vain useita eri alkeiskursseja.

Lehtoreista Suomen lähialueiden kielet ruotsi, saksa ja venäjä ovat edelleen hyviä kylterin kielirepertuaariin.

– Kun työnantajilta kysytään hyödyllisiä kieliä, nämä kielet nousevat esille, Ruska-Becker sanoo.

– En opiskelijana valitsisi myöskään yliopistoa, jossa ei voisi opiskella esimerkiksi ranskaa, se saattaisi sulkea EU-tehtävät pois.

Haapanen toivoo, etteivät kielet olisi opinnoissa vain pakollinen paha, joka pitää saada alta pois.

– Olisi hyvä jos tiedekunnat kannustavat vähän äänekkäämmällä tavalla opiskelijoita uhraamaan yhtä paljon aikaa kielten opiskeluihin kuin aineopintoihin, kun kielen opiskeluun kuitenkin menee aikaa.

Ruska-Becker toivoo myös, että jatkossakin olisi mahdollista opiskella monipuolisesti kieliä.

– Juhlapuheissa kansainvälisyys nousee aina esille. Kattava kieltenopetus on siinä avainasemassa, pelkällä suomen kielellä kun ei kansainvälisiin tehtäviin lähdetä.

M

onia kyltereitä kiinnostaa suorit-

Tähtäin Euroopassa

taa tutkintonsa kokonaan eng-

Kielitaidon lisäksi karttuu juuri sitä kult-

lanniksi. Usea suuntaa ulkomai-

tuurista osaamista, jota kielten lehtorit pe-

siin opintoihin tai muutamaksi kuukaudeksi

räänkuuluttavat, ja ihan Savon sydänmailla.

vaihtoon, mutta myös Suomessa englan-

– Kun eri maista tulleiden opiskelijoiden

niksi opiskelu kansainvälisessä ympäris-

kanssa on oppinut kommunikoimaan, ei

tössä on mahdollista.

enää hämmenny erilaissa tilanteissa ja

Miia Kuronen, 22, on opiskellut nyt vuoden Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun

tuntee niin latinojen kuin aasialaisten tavat.

Mikkelin kampuksella. Englantia Mikkelissä

Kuronen pitää tärkeinä kielinä tulevaa

ei erikseen opiskella, vaan opiskelijan perus-

työelämäänsä varten venäjää ja espanjaa.

kielitaidon pitää olla riittävällä tasolla. Kuro-

Itse hän aloitti espanjan opiskelun kesän

selle opintoihin vaadittava kielitaito karttui

kielikursseilla. Nyt hän puhuu sujuvasti

Yhdysvalloissa vietetynä au pair -välivuonna.

molempia kotimaisia ja englantia, espan-

Mikkelissä kansainvälistyminen tulee

jan taidostaan hän toivoo sujuvaa. Alkeet

kuin itsestään: joka syksy kampuksella

saksasta ja venäjästä on myös luettuina.

aloittaa 80 tutkinto-opiskelijaa, joista noin

Espanjaa hänelle ovat opettaneet äidin-

viidesosa on ulkomaalaisia. Lisäksi opinton-

kielenään kieltä puhuvat, yksi espanja-

sa aloittaa syksyisin ja keväisin 30 vaihto-

lainen ja yksi meksikolainen opettaja.

oppilasta, jotka viipyvät aina lukukauden

Puoli vuotta kestävän vaihtonsa hän on aja-

verran. Myös professorit tulevat maailmal-

tellut mennä suorittamaan johonkin Lati-

ta. Opiskelijoiden kandiohjelmaan kuuluu

nalaisen Amerikan maahan. Myös maisteri-

lisäksi pakollinen vaihto.

tutkinnon tekeminen ulkomailla kiinnostaa.

Kuronen sanoo englanninkielisten opintojen antaneen itsevarmuutta.

Tuleva työpaikka voisi mieluusti löytyä Keski-Euroopasta.

– Oikeastaan osaan keskustella nyt bis-

– Kansainvälisessä yrityksessä ulkomail-

nes-kielellä paremmin englanniksi kuin

la työskentely kiinnostaisi, miksei myös

suomeksi. Harjoitustöitä tehdään tyypil-

oma firma. Sitäkin kautta voi päästä kan-

lisesti Aasiasta ja Latinalaisen Amerikan

sainvälisille markkinoille.

maista tulleiden vaihto-oppilaiden kanssa.

19

Kansainväliset osaajat

Aikuistuva IT-ihme

Tiedonhävitysohjelmistoihin erikoistunut Blancco on kasvanut yhdeksi kansainvälisimmistä suomalaisyrityksistä.

Joensuulaisyhtiön tulevaisuus näyttää turvatulta, mutta IT-kuplan opetukset pidetään vielä muistissa.

Teksti Timo Sormunen Kuvat johanna kokkola

Varatoimitusjohtaja Janne Vara (vas.) ja toimitusjohtaja Kim Väisänen Blanccon Joensuun toimitiloissa.

20

6.11

”M

ikä ei tapa, se vahvistaa”, sanoo vanha kansanviisaus.

Sama filosofia tuntuu ohjaavan myös joensuulaisen Blancco-yrityksen toimitusjohtajan Kim Väisäsen business-ajattelua. Tosin sillä erotuksella, että mies luotsaa esikuntineen nyt jo murrosikään varttunutta yhtiötään ennemminkin tasaisen ja turvallisen kuin turbovauhtisen kasvun uralle.

Turbokasvusta Väisäselle kun on kertynyt karvasta oppia vuosituhannen vaihteen IT-kuplasta. Buumin jälkimainingeissa Blanccolle oli käydä nimensä mukaisesti kalpaten.

– Konkurssi oli vuonna 2001 ihan ovella. Tunnusluvut olivat rumasti pakkasella ja kassassa rahaa enää pariksi viikoksi. Silloinen kasvu ei pysynyt kenenkään hanskassa, toimitusjohtaja tunnustaa.

Käytännössä yhtiö putosi samaan sudenkuoppaan kuin muutkin aikalaisensa. Nopean kansainvälistymisen keskellä loppui ensin osaaminen, sitten pääomasijoittajan usko ja rahat.

– Oltiin yksinkertaisesti nuoria ja kokemattomia.

Silloin päätin, että jos tästä selvitään, niin vastaavaan tilanteeseen ei enää toistamiseen ajauduta. Omien ihmisten irtisanominen on karseaa, tunnustaa Väisänen.

Nurinkurinen exit

Tämä lupaus on myös pitänyt ja lisävahvistusta tuli runsas vuosi sitten, kun yhtiön avainhenkilöt ostivat Blanccon takaisin omiin käsiin. Runsaan neljänneksen siivu oli ollut vuodesta 2000 lähtien pääomasijoittaja Canelco Capitalin hallussa.

– Joku voisi kutsua tätä nurinkuriseksi kasvuyhtiöexitiksi. Yleensä kuvio toimii ihan toiseen suuntaan eli pääomasijoittaja löytää ostajat yhtiön ulkopuolelta,

 21

Väisänen virnistää.

Samalla tuuletettiin yhtiön omaa organisaatiota ja päätettiin panna lisäpaukkuja vientimarkkinoille etenkin Euroopassa.

Näistä ovat jo toteutuneet muun muassa Espanja ja Italia.

Tätä nykyä Blanccon tiedonhävitystuotteita on tarjolla yli 30 maassa. Yhtiö on muun muassa ohjelmistoyhtiö Oraclen ohjelmistopartneri. Merkittäviä asiakkuuksia on myös eri maiden puolustushallinnoissa, mukaan lukien puolustusliitto NATO. Pragmaattista nuukailua

Vaikka kaasujalka aiotaan pitää kurissa, on Blanccon nykyinenkin kasvuvauhti vähintään kadehdittavaa tasoa. Yhtiön liikevaihto kasvaa vuosittain noin kolmanneksen ver-

Joonas Toivanen testaamassa Blanccon ohjelmistoa.

ran, ja kaiken lisäksi kasvu on ollut vuoden 2004 jälkeen koko ajan kannattavaa.

– Tällä tiellä myös jatketaan. Olen nuuka mies, eikä firman rahoja saa tuhlata turhuuksiin, sanoo itseään pragmaatikoksi kuvaileva Väisänen.

Tänä vuonna Blancco tavoittelee lähes 10 miljoonan euron liikevaihtoa, josta yli 90 prosenttia kertyy kotimaan ulkopuolelta.

Työntekijämäärä taas ylittänee sadan henkilön rajan. Heistä puolet on jo ulkomailla.

– Moni on kysynyt missä Blancco on esimerkiksi viiden vuoden päästä, mutta enhän minä sitä pysty sanomaan. Viisivuotissuunnitelmia tehtiin aikanaan vain Neuvostoliitossa, meille riittää parin vuoden aikajänne.

Idea uutispommista

Väisäsen ja nykyisin Rautavaaran kunnan talousjohtajana työskentelevän Janne Tervon liikeidea syntyi, kun kaksikko vuonna 1997 seurasi uutisointia Joensuun keskussairaalan myymästä vanhasta tietokoneesta. Uusi omistaja löysi jo tyhjäksi luullulta kovalevyltä yksityisiä potilastiedostoja ja uutispommi oli valmis.

– Laskeskelimme heti, että Suomi on tiedonhävitysbisnekselle aivan liian pieni markkina. Täältä on pöytäkoneet ja läppärit äkkiä tyhjennetty, kansantaloustiedettä ja yritystaloutta tuolloin vielä opiskellut, yrittäjyyden verenperintönä saanut Väisänen virnistää.

Homma alkoi koneiden ja korppujen tyhjentämisellä. Ensimmäiset vientikaupat tehtiin tyypilliseen tapaan Ruotsiin.

Kilpailijat vähissä

Takavuosina turvallisesti tyhjennetyt laitteet kelpasivat myös uusiokäyttöön, mutta nykyään niiden kohtalona on pitkälti kierrätys elektoniikkaromuksi. Alati kasvava tiedon määrä ja tallentamisen tarve sekä tarvittava muistikapasiteetti kuitenkin kasvattavat Blanccon markkinaa jatkuvasti.

Oman lisänsä tuovat vielä älypuhelimet, joiden tietoturvariskeihin on herätty vasta viime vuosina.

– Tallentamisen rinnalla on aina poistettava myös vanhaa tietoa olipa se omalla koneella tai pilvipalvelimella. Tästä se meidän lokero löytyy, Väisänen virnistää.

Kaiken lisäksi saman kokoluokan kilpailijat ovat vähissä. Isoja ohjelmistotaloja tiedostojen tuhoamisbisnes ei edes kiinnosta.

Juurtunut Joensuuhun

Mutta mikä kumma saa Blanccon edelleen pitämään pääkonttorinsa Joensuussa, kun yhtiölle olisi varmasti ottajia vaikka pääkaupunkiseudulla? Piskuinen kuuden henkilön myyntikonttori sentään löytyy Helsingistä keskeltä Pasilan järjestökorttelia.

– Juuremme ovat todella tiukasti Joensuun seudulla, emmekä saisi henkilöstöäkään muuttamaan muualle.

– Itse asiassa olemme alkaneet viime vuosina houkutella paluumuuttajia takai22

6.11

”Suomi on tiedonhävitysbisnekselle aivan liian pieni markkina.”

Blancco Ltd  Perustettu Joensuussa vuonna 1997  Keskittynyt tiedonhävitys- ja ohjelmistonhallintatuotteisiin tietokoneissa, tallennuslaitteissa ja älypuhelimisissa.

sin vanhalle kotiseudulleen. Alan huippuosaajia löytyy myös itärajan takaa eli pärjätä voi muuallakin kuin Oulussa, Tampereella ja Espoossa.

Pääkonttorin operatiivisesta johtamisesta ja koko yhtiön henkilöstöasioista vastaavan varatoimitusjohtaja Janne Vara on samaa mieltä. Samalla hän korostaa, että vaikka Blancco mielletään joensuulaiseksi, on meno yhtiön sisällä hyvin kansainvälistä.

 Liikevaihto: Blancco Oy noin 5,4 miljoonaa euroa, Blancco Group tytäryhtiöineen noin 10 miljoonaa (2010).  Ulkomaiden osuus liikevaihdosta yli 90 prosenttia.  Henkilöstöä 80, josta puolet ulkomailla

Pilke silmäkulmassa

Oman ammattiosaamisen ohella henkilöstövalinnoissa korostuvat kielitaito, nopea kokonaisuuden hahmottamiskyky ja ihmissuhdetaidot.

– Toimintaympäristömme muuttuu nopeasti ja jokaisen blanccolaisen pitäisi pystyä toimimaan ja innovoimaan sen mukana asiakkaan hyväksi. Ja vielä kaiken lisäksi pieni pilke silmäkulmassa, Vara tähdentää.

Haastattelun alussa Blanccon todettiin varttuneen murrosikään, mikä tarkoittaa myös tiettyjen aikuistumiseen liittyvien pelisääntöjen hyväksymistä. Tämä sisäinen jumppa on tiedontuhoojayhtiölläkin nyt auttamatta edessä.

– Firma on yksinkertaisesti kasvanut sellaiseen kokoluokkaan, ettei eteenpäin selvitä ilman prosessijohtamista. Itse en siitä niin hirveästi innostu, mutta pakkohan meidän on opetella isompien tavoille, Vara sanoo.

23

/// liiketoimintaosaaminen

IR-osaaja on parhaimmillaan liima, joka yhdistää pörssiyhtiön ja sijoittajat. Hyvä sijoittajaviestintä voi pönkittää osakekurssia jopa 10 prosenttia.

Teksti Satu Rämö Kuvat tommi tuomi

24

6.11

Tavoitteena

luottamus

P

örssissä ostetaan ja myydään. Mutta millä hinnalla? Sijoittajat, analyytikot ja muut finanssimarkkinoiden toimijat pohjaavat päätöksensä informaatiolle yrityksen tilanteesta, tulevaisuudennäkymistä, toimialan kehityksestä ja niin edelleen.

Merkittävä osa tästä informaatiosta on peräisin pörssiyritysten pörssitiedotteista, osavuosikatsauksista ja ylimmän johdon kanssa käydyistä keskusteluista. Pörssiyhtiöiden sijoittajasuhdeammattilaisten tehtävänä on varmistaa, että markkinoilla on aina saatavilla riittävästi tietoa, jotta sijoittaja voi perustellusti arvioida yhtiön osakkeen arvon.

Pelkkä hyvä tulos ei sinällään siis riitä vakuuttamaan sijoittajaa. Tuloksesta ja tulevaisuuden kehityksestä pitää osata kommunikoida.

– Sijoittajasuhteiden hoidossa on onnistuttu silloin, kun yritys on markkinoilla arvostettu oikein, tiivistää Outokummun talousviestinnästä ja sijoitussuhteista vastaava IR-johtaja Ingela Ulfves.

Sijoittajasuhteista puhutaan bisneskielessä lyhenteellä IR, Investor Relations.

antovelvollisuus, joka sisältää kaiken muun olennaisen tiedon julkistamisen. Tämä on ehdoton minimi.

– Lähtökohta on kaikissa pörssiyrityksissä sama, joskin olennaisuuden kynnys saattaa vaihdella yrityksittäin, kertoo sijoittajasuhteiden asiantuntija, IR-konsultointiyritys IRMA Advisorsin toimitusjohtaja Marjatta Virtanen.

Yritysten sijoittajasuhteiden hoitamisessa on pelivaraa. On yrityksestä itsestään kiinni, kuinka aktiivisesti se esimerkiksi lähestyy analyytikoita tai potentiaalisia sijoittajia.

Yritykset valitsevat myös sen, miten pePerehdy lain henkeen

Y

rityksen johto tietää aina enemmän kuin markkinat. IR-ammattilaisten keskeinen tehtävä on pienentää in-

formaation epäsymmetriaa eli huolehtia siitä, että ero markkinoiden ja johdon tietämyksen välillä on mahdollisimman pieni.

Käytännössä löysä tulosohjeistus ei poista tulosvaroituksen tarvetta. Jos esimerkiksi tulevaisuuden näkymät muuttu-

Lähemmäs talousjohtoa

vat, on annettava tulosvaroitus.

IR on organisaatioissa perinteisesti joko viestinnän tai talousjohdon vastuulla.

Parikymmentä vuotta sitten Suomessa puhuttiin yleisemmin sijoittajaviestinnästä, ja silloin toiminto oli kiinteä osa viestintäorganisaatiota.

Viime vuosina monet analyytikot ovat siirtyneet rahoitusmarkkinoilta yrityksiin sijoittajasuhteista vastaavaksi johtajiksi.

Koska analyytikot ja talousjohtajat puhuvat samaa kieltä, ovat sijoittajasuhteet lähentyneet talousjohtoa.

Talousjohtovetoinen malli on peräisin Yhdysvalloista.

Pitkän uran viestinnän ja IR:n parissa tehneellä Marjatta Virtasella on viesti IR-asiantuntijoille ja yritysten ylimmälle johdolle: tutustukaa arvopaperimarkkinalakiin.

Laki velvoittaa

Pörssiyhtiöt eivät voi sivuuttaa IR:n hoitoa.

Arvopaperimarkkinalaki edellyttää pörssiyrityksiltä tiedonantovelvollisuutta.

Lain vaatimuksiin kuuluvat säännöllisesti kolmen kuukauden välein annettavat tulosraportit eli osavuosikatsaukset ja tilinpäätöstiedote sekä niin sanottu jatkuva tiedon-

rusteellisesti ne kertovat oleellisista asioista eli miten syvällistä informaatio on. Sijoittajan kokemaa riskiä voidaan pienentää antamalla markkinoille selkeä kuva toimialan tilanteesta, yhtiön strategiasta, yhtiön ansaintalogiikasta sekä markkinoiden ja yhtiön tulevaisuuden näkymistä.

– Mitä paremmin sijoittaja tuntee yhtiön ja sen riskit, sitä paremmin yhtiön osakekurssi vastaa yhtiön todellista arvoa. Jos ei osaa kommunikoida tuloskehitystään ja tulevaisuuden näkymiään, sijoittajat liittävät yritykseen riskiä, eikä arvo ole siinä missä ehkä todellisuudessa pitäisi, Virtanen sanoo.

Sijoittajille tiedon puute on sama kuin riski. Mitä isompi tietovaje, sitä alhaisemmaksi yrityksen arvo saattaa muodostua.

– Kaiken sijoittajaviestinnän perimmäisenä tavoitteena on luottamuksen rakentaminen yhtiötä ja sen tulevaisuutta kohtaan, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun yliopistonlehtori Marja-Liisa Kuronen korostaa.

– Perehtykää lain henkeen. Miettikää, mitä informaation epäsymmetrian minimointi tarkoittaa oman yrityksen kohdalla, omalla toimialalla, oman yrityksen strategian ja ansaintalogiikan sekä tulevaisuuden näkymien kannalta.



25

/// liiketoimintaosaaminen

“Jos yritys ei ole luotettava, sillä ei ole sijoittajiakaan.”

– Yhdysvalloissa viestintä on perinteisesti kulkenut nimellä PR eli Public Relations, ja siksi on koettu, että sijoittajasuhteiden edellyttämä pitkäjänteisyys, johdonmukaisuus ja luotettavuus eivät aina korreloi PRkampanjoiden kanssa, Virtanen kertoo.

Integroitua viestintää

Suomalaiset viestintäihmiset ovat jo 1980-luvulta asti puhuneet integroidun viestinnän puolesta – eli yksi vastuutaho kaikkeen kommunikaatioon. Viime vuosina kommunikoinnin integraatio on herättänyt kiinnostusta Yhdysvalloissakin.

Virtanen puolustaa viestintäjohtoista organisointia.

– Viestintäjohdon tulee kuitenkin ehdottomasti hallita sijoittajasuhdeasiat tai syntyy piilo-organisaatioita, joissa IR:n hallinnollinen esimies on viestintäjohtaja, mutta operatiivinen johtaja on toimitus- tai rahoitusjohtaja.

Outokummun sijoittajasuhdeviestintä koostuu kolmen asiantuntijan tiimistä, joka 26

6.11

on osa viestintäorganisaatiota. Viestintäjohtaja raportoi suoraan toimitusjohtajalle.

– Olen kokenut tämän ”osa viestintäorganisaatiota ja suora yhteys toimitusjohtajaan” -mallin erittäin toimivaksi meillä, kertoo Ulfves.

Olennaista on kuitenkin osaaminen, ei organisaatiokaavio.

Tuloslaskelma ja tase

Sijoittajasuhdeammattilaiset ovat tuore ammattiryhmä, jonka osaamiselle on kysyntää.

Heidän ei ole vaikea löytää töitä.

IR-ammattilaiset tuottavat vuosikertomuksia, tiedotteita, osavuosikatsauksia ja yhtiön verkkosivuilla olevia sijoittajasuhdesivuostoja. Työhön kuuluu myös aktiivista yhteydenpitoa analyytikoihin ja sijoittajiin. IR-tiimi organisoi pääomamarkkinapäivät ja ylimmän johdon ja sijoittajien väliset tapaamiset. Osa sijoittajista ei nimittäin sijoita yhtiöön ennen kuin on tutustunut sen ylimpään johtoon.

Outokummun Ulfves painottaa työssään liiketoimintaosaamisen tärkeyttä.

– Viestintäosaaminen ei ole kaikista tärkein palikka. IR-ammattilaisen täytyy ensisijaisesti ymmärtää yrityksen liiketoimintalogiikka ja osata lukea tuloslaskelmaa ja tasetta.

Ulfves on aikaisemmin työskennellyt kymmenen vuotta osakemeklarina. Headhunter löysi hänet Outokummulle sijoittajasuhdetehtäviin.

– Työskentelin aikaisemmin sijoittajainformaation käyttäjänä, nyt olen sen tuottaja. Aikaisemmasta rahoitusmarkkinakokemuksesta on ollut paljon hyötyä työssäni, sillä ymmärrän analyytikkojen ja sijoittajien tiedontarpeen ja ajattelutavan.

Sijoittajasuhteissa ei siis pärjää pelkällä viestintäosaamisella tai toimittajan työkokemuksella. Laskentatoimen ja rahoituksen on oltava tuttuja alueita.

Monta rajapintaa

Varsinaista IR-koulutusta ei juuri ole tarjolla. Yksi poikkeus tästä on Aalto-yliopiston suosittu sijoittajasuhteiden kurssi, jota järjestetään yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Akateeminen vartti

Ensimmäinen kurssi pidettiin vuonna 1998. Se oli silloin järjestyksessään ensimmäinen yliopistotason kurssi sijoittajaviestinnän saralla Suomessa ja Euroopassakin.

Kurssi on ollut äärimmäisen suosittu. Tällä hetkellä opintojakso järjestetään viestinnän ja johtamisen laitoksen välisenä yhteistyönä.

Marja-Liisa Kuronen on organisoinut ja vetänyt kurssia alusta asti.

– Sijoittajasuhteet on neljän alueen, rahoituksen, viestinnän, lain säädösten ja markkinoinnin, rajapinnassa.

– Taloustiedon asiantuntemuksen tärkeydestä viestii myös se, että vastavalmistuneet opiskelijamme, joilla on sijoittajaviestinnän opintoja yhdistettyinä laskentatoimen ja viestinnän opintoihin, ohittavat usein työnhaussa pitkän kokemuksen omaavia viestinnän yleisammattilaisia, Kuronen kertoo.

Kriisi haastoi kehittyvien talouksien tutkijat

G

lobaali finanssikriisi muistutti mieliimme sen, miten tärkeää kansainvälisesti toimivien yritysten on saada ajantasaista ja ennakoivaa tietoa talouden ja markkinoiden

kehityksestä. Kriisi osoitti myös sen, miten nopeasti perinteisen, menneeseen kehitykseen perustuvan tiedon hyödynnettävyys vähenee kriisin oloissa.

Esimerkiksi Venäjällä vuodelle 2009 ennustettiin kahdeksan prosentin talouskasvua, mutta sama kasvu toteutui miinusmerk-

Osakekurssi mittarina

kisenä. Toisaalta niin Venäjän kuin muidenkin kehittyvien talouk-

Sijoittajat tekevät päätöksiä monenlaisen tiedon varassa. Ammattimaisella sijoittajasuhteiden hoidolla on kuitenkin suuri merkitys yrityksen menestymiselle.

Sijoittajasuhteet johdon vastuuna -kirjassaan Virtanen arvioi, että hyvällä sijoittajaviestinnällä voidaan nostaa yhtiön pörssikurssia 10 prosenttia ja huonolla laskea 15 prosenttia. Tieto lisää yhtiön arvoa, tiedon puute vähentää sitä.

Tiedon puutteesta johtuva epävarmuus onkin pörssiyhtiön suurimpia riskejä.

– Tässä mielessä on ymmärrettävää, miksi Nokian arvon muutos on ollut sitä, mitä olemme nähneet vuonna 2011. Tietoa tulevaisuudesta ei ole ollut jaettavaksi markkinoille sijoittajia tyydyttävästi, Kuronen arvioi.

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi oli kinkkinen paikka myös IR-ammattilaisille. Yhtäkkiä tulevaisuudennäkymistä oli hankala sanoa mitään varmaa.

sien nousu kriisistä on ollut ennakoitua nopeampaa.

Myös suomalaiset talous- ja liiketaloustieteilijät ovat uuden haasteen edessä: miten tuottaa tietoa, joka palvelee suomalaisyrityksiä ja auttaa niitä sopeutumaan globaalitalouden muutoksiin ja ennakoimaan tulevaa kehitystä?

Tämä on ensiarvoisen tärkeää yrityksille, jotka toimivat nopeasti kehittyvissä talouksissa, kuten Kiinassa ja Venäjällä. Niiden talouden mekanismit ovat vielä ennakoimattomampia ja monisyisempiä kuin kehittyneissä markkinatalouksissa. Molemmissa maissa tilastot ja ennusteet kätkevät prosesseja, joiden ymmärtäminen on tärkeää maariskin ja liiketoimintamahdollisuuksien arvioimiseksi.

Tutkijoilta vaaditaan tilastotiedon avaamista ja jalostamista yrityksille hyödynnettävään muotoon. Talouskriisi on myös vahvistanut sitä näkemystä, että ennusteilla on tapana toteuttaa itseään. Talouden toimijoiden luottamusta mittaavat indeksit ja yritysjohta-

Avoimuus valttia

jien näkemykset oman liiketoimintansa kehittymisestä ovat näin

Outokummussa tilanne osoittautui erityisen hankalaksi, koska yhtiön bisnes on muutenkin niin syklistä. Yhtiö ei pysty tammikuussa kertomaan, millainen seuraavasta vuodesta tulee. Tulevaisuudennäkymiä voidaan antaa vain kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan eli niin pitkälle kuin on näkyvyyttä.

– Finanssikriisin iskiessä emme pystyneet antamaan näkemystä edes seuraavalle neljännekselle. Emme nähneet mitään, Ulfves kertoo.

Outokummussa mietittiin, miten IR pitäisi yllättävässä tilanteessa hoitaa. Ensimmäinen vaihtoehto oli vetää ovet kiinni ja palata asiaan markkinatilanteen rauhoituttua. Toinen vaihtoehto oli jatkaa suunnitelman mukaan ja kertoa sijoittajille, että nyt ei osata sanoa mitään.

– Valitsimme jälkimmäisen vaihtoehdon, ja se oli aivan oikein valittu.

Jos ei ole mitään sanottavaa, sekin kannattaa sanoa ääneen. Se herättää luottamusta ja luo uskottavuutta.

– Sillä jos yritys ei ole luotettava, sillä ei ole sijoittajiakaan.

arvokasta, kvalitatiivista tietoa talouden tutkijoille.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT on tarttunut haasteeseen Talousnäkymät-katsauksilla. Puolivuosittaiset katsaukset Kiinan, Venäjän ja Baltian talousnäkymistä yhdistelevät tilasto-, ennuste- ja indeksitietoa höystettynä suomalaisyritysten näkemyksillä kohdemaan tilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä. Toivomme, että saamme näin omalta osaltamme parannettua akateemisen tutkimusosaamisen hyödynnettävyyttä nopeasti kehittyvissä talouksissa toimiville suomalaisyrityksille.

Kirjoittajista Riitta Kosonen on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori ja CEMAT-tutkimuskeskuksen johtaja. KTT Päivi Karhunen toimii CEMATin tutkimuspäällikkönä erikoisalueenaan Venäjä.

27

Persoona

28

6.11

von Markku

Ekonomi

Ekonomiliitto on ollut Markku von Hertzenille työ ja elämä. Nyt mies on taas uuden edessä, sillä hän siirtyi elokuussa eläkkeelle. Teksti Helinä Hirvikorpi Kuvat tommi tuomi

T

yömarkkinasihteeri, työmarkkinapäällikkö, suunnittelujohtaja, hallintojohtaja, toimitusjohtaja, päätoimittaja, hallituksen puheenjohtaja, hallituksen neuvonantaja. Markku von Hertzenille on riittänyt tehtäviä ja työnimikkeitä SEFEssä.

Kun katsoo von Hertzenin uraa katsoo tarkasti taaksepäin, punaisena lankana on vaikuttaminen. Ekonomiliiton lisäksi hän on toiminut Espoon kauppakamarin toimitusjohtajana ja Espoon kaupunginvaltuustossakin.

Järjestömies kertoo saaneensa sosiaalisen mielenlaadun kotoaan. Isä Heikki von Hertzen tunnettiin kaupunkisuunnittelusta, muun muassa Espoon Tapiolan kaupunginosan kehittäjänä.

Mutta katsotaanpa ensin taaksepäin. Markku von Hertzen aloitti opinnot Helsingin kauppakorkeakoulussa vuonna 1967. Heti alkupäivinä hän tapasi Pirjon, jonka kanssa on ollut naimisissa nelisenkymmentä vuotta.

Markun järjestöura alkoi teinikunnan tiedottajana, ja opiskeluaikana hänet valittiin ylioppilaskunnan edustajistoon ja hallitukseen.

Työuran alkaessa Markku valittiin Helsingin Ekonomien hallitukseen, ja melko pian hänet hänet poimittiin Ekonomiliiton työmarkkinasihteeriksi.

– Sain kaksi laatikollista papereita. Liitossa oli kirjoitettu talous- ja yhteiskuntapoliit-

tinen ohjelma ja minulle sanottiin, että rakenna liitolle työmarkkinatoiminta.

Ravintoloissa ja kabineteissa

Tuolloin 1970-luvun alkupuolella kaikki ekonomit eivät suhtautuneet myönteisesti edunvalvontaan. Sitä pidettiin enemmän SAK:n piiriin kuuluvana.

Markku von Hertzen alkoi kehittää liiton sijoittumis- ja palkkatasotutkimusta. Palkkaneuvontaohjelma oli tärkeä osa alkuaikojen edunvalvontapalveluita.

– Ehdotin työttömyyskassan perustamista mutta hallitus tyr-



Markku von Hertzen  Syntynyt Helsingissä 23.8.1948  Koulutus: ekonomi, Helsingin kauppakorkea koulu  Ura: SEFEn työmarkkinasihteeri, työmarkkinapäällikkö, suunnittelujohtaja, hallintojohtaja, 1973-86, Espoon kauppakamarin toimitusjohtaja 1987-1993, SEFEn toimitusjohtaja 1994-2007, SEFEn hallituksen neuvonantaja 2007-2011. Toiminut myös Ekonomiliiton puheenjohtajana 1990-92, Akavan hallituksen jäsenenä 16 vuotta, Akavan varapuheenjohtajana kahdeksan vuotta ja neuvottelujärjestö YTN:n varapuheenjohtajana 12 vuotta.  Perhe: vaimo Pirjo ja poika Mikko  Harrastukset: ooppera, kokkaaminen, Lopen mökillä puuhailu

29

Kolme kysymystä

1 2 3

Ovatko Von Hertzen Brothers -bändin miehet sukua?

Kaukaista sukua ovat.

Mitä teet eläkkeellä?

Kirjoitetaan vaimon kanssa kansanomainen kirja oopperasta. Lasketaan ooppera pönöttävältä jalustalta.

Käydään edelleen bongaamassa eri oopperoita maailmalla.

Minkä ruuan valmistat mieluusti?

Suomalaisten inhoaman tillilihan. Teen siitä todella maukkaan keittämällä vahvan liemen käyttäen runsaasti tuoretta tilliä ja kermaa.

mäsi sen. Jäsenkysely näytti sittemmin sille vihreää valoa, von Hertzen muistelee.

Työnantajapuoleen oli luotava suhteita, ja tuolloin se tarkoitti ravintoloissa ja kabineteissa istumista sekä pitkiä lounaita. 1990-luvun alun lama osoitti, että ”herrat” eli valkokaulustytöntekijätkin voivat joutua työttömiksi ja työttömyyskassa oli viimeistään silloin tarpeen.

Välillä Markku von Hertzen johti seitsemän vuotta Espoon Kauppakamaria, mutta palasi Ekonomiliittoon toimitusjohtajaksi Mikko Leppäsen jälkeen 1994. Jo edellisellä kierroksella häntä pidettiin varmana valintana, mutta toimi meni silloin ohi ja hänestä tuli SEFEn kakkosmies.

Työn mielekkyys

1980-luvulla Markku von Hertzen innostui myös kunnallispolitiikasta ja toimi Espoon kaupunginvaltuustossa ja hallituksessa.

Onko valta siis ollut tärkeää?

– Ei valta sinänsä, mutta työn mielekkyys. Olen saanut aina 30

6.11

haasteellisia tehtäviä, joissa on voinut toteuttaa omia ajatuksia.

– Valta kyllä tuntuu hyvältä mutta siihen liittyy myös vastuu.

Teen aamulla peilikokeen: jos uskallan katsoa itseäni silmiin enkä luimistele, tiedän olevani oikeilla jäljillä, Markku sanoo.

Hän myöntää, että politiikassa piti tehdä kompromisseja, mutta itselleen hän pyrki olemaan rehellinen.

– Onhan se valta makeeta mutta se tuo helposti vaarallisen tunteen: hei mähän olen hyvä. Kehitin itselleni tukiverkon politiikassa, voin pallotella asioita heidän kanssaan ja jos he ampuivat ajatuksen alas, lopetin siihen.

Espoon kunnallispolitiikan hän lopetti muuttamalla asumaan Helsinkiin Runeberginkadulle.

Asiat niin kuin ne ovat

Onko matkan varrella tullut pettymyksiä?

– Joskus on tullut loukatuksi ihmisiä, vaikka ei ollut tarkoitus.

Mielestäni asiat pitää kertoa suoraan niin kuin ne ovat, vaikka se ei miellyttäisikään niitä joille sanot. Tässä suhteessa olisin voinut olla hienovaraisempi, von Hertzen sanoo.

Hän kertoo ottaneensa aikoinaan yhteen muun muassa Helsingin Ekonomien toiminnanjohtajan kanssa.

– Sanoin että otan ohjeeni hallitukselta enkä suurimmalta jäsenyhdistykseltä. Tästä koitui hankaluuksia.

– Ehkä se oli vääränlaista vallan tunnetta. Järjestöihmisen pitää muistaa olla nöyrä jäsenkunnan palvelija, von Hertzen pohtii.

Episodi vauhditti sitä, että hän jäi pois SEFEn toimitusjohtajan tehtävistä vuonna 2007 ja jatkoi hallituksen neuvonantajana. Nyt palkkatyö Suomen ekonomien hyväksi on päättynyt, sillä Markku jäi elokuussa eläkkeelle.

Haikeutta katseessa

Vaikuttamista von Hertzen ei kuitenkaan aio lopettaa. Hän suunnittelee jatkavansa luottamusmiehenä.

Moni Markun kurssi- ja opiskelutoveri StoraEnson Jukka Härmälästä alkaen päätyi opitojen jälkeen yrityksen toimitusjohtajaksi. Von Hertzenkin haki Huhtamäen vientimieheksi, mutta ei päässyt kun armeija oli vielä käymättä.

Kauppakorkeakoulusta hänellä on niin sanottu laveapohjainen ekonomitutkinto, jossa oli aineita talousmaantieteestä henkilöstöhallintoon. Ekonomiliiton hommissa hän arvioi eniten tarvinneensa oikeustiedettä.

Markku von Hertzen sytyttää uuden pikkusikarin ja katsoo horisonttiin. Olisiko katseessa pientä haikeutta? Hän on tehnyt tehtävänsä, mutta ei jää laakereilla lepäämään.

Oopperaa ja ryyppylauluja

Paraikaa innokas oopperan harrastaja kirjoittaa vaimonsa kanssa kirjaa, joka riisuu oopperaa pönötyksestä. Yhdessä he ovat nähneet noin sata eri oopperaa ja pari sataa esitystä. Vielä on Euroopassa muutama opperatalo, joissa hän haluaa vierailla. Mielioopperaa hänen on silti vaikea nimetä.

– Se riippuu tunnetilasta. Jos on vähän debis, se on Parsifal, jos on hilpeällä tuulella, se on Taikahuilu tai Figaron häät, romanttiseen fiilikseen sopii Traviata tai La Bohème, jos haluaa säpinää niin Carmenia peliin.

Toisenlaista musiikkia ovat ruotsalaiset ryyppylaulut, joita Markku von Hertzen on suomentanut eli kirjoittanut säveliin sopivat sanat suomeksi. Sanoitushan ei ole kääntämistä vaan paljolti uuden luomista.

– Elo on juhlaa, raittiuteen jos sit ei tuhlaa.., hän luikauttaa malliksi Kasakkapartion sävelellä.

Reseptejä Ranskasta

Ystävät tuntevat Markun ruuanlaittotaidot, ja hän kokkaa mieluusti italialaisia tai ranskalaisia reseptejä. Keittokirjoja hän on kerännyt noin 80 kappaletta ja lukee niitä sängyssäkin. Kerran vaimo yllätti hänet lukemasta Ranskalaisen keittiön salaisuus -opusta kolmelta jouluyönä.

– Onni on ollut elää itseään fiksumman ja rohkeamman naisen kanssa. Perhe on kuin vanhanajan murtomaahiihtosuksi eli siinä pitää olla luistoa ja pitoa. Vaimo on se luistovoide ja pitovoide olen minä. Vaimolla on ideoita ja minä varmistan ovatko ne toteutettavissa ja miten. Useimmiten ovat, hän tunnustaa.

Kännykkä soi. SEFEstä kysellään, mitä vastata liiton sijoitusperiaatteista. Salkussa on 80 miljoonaa euroa. Von Hertzen on keskittynyt viime ajat sijoitustoiminnan päätösten valmisteluun.

– Liiton sijoitustoiminnan johtoryhmän jäseninä on kovia ammattilaisia, mutta jonkun pitää käydä kuuntelemassa pankkiiriliikkeitä ja niin edelleen.

– Lähtökohtanani on ollut, että minun pitää ymmärtää miten jokin sijoitusväline toimii ja pystyä selittämään se sijoitusten valmistelutyöryhmälle ja saada, jos valmisteluryhmä ajatuksen hyväksyy, koko johtoryhmä hyväksymään. Jos en itse pysty selittämään miten väline toimii, se ei mene eteenpäin.

Jalat täytyy pitää tukevasti maan kamaralla myös sijoitustoiminnassa.

31

/// klinikka Klinikka-sarjassa ratkotaan työelämän arkisia ongelmia. Lähetä pulmasi osoitteeseen ekonomilehti@otavamedia.fi tai Ekonomi-lehti, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki.

Teksti Tuula-Maria Ahonen Kuvitus katri nietosjärvi

palaverissa ei ole aina pakko istua. ideointi onnistuu myös seisten tai kävellen.

32

6.11

Miten palaverista saisi

tehot irti?

Työpäiväni ovat toisinaan täynnä kokouksia. Usein tuntuu, että palaverit ovat ajantuhlausta. Miten palaverista voisi saada toimivan ja antoisan?

P

Nimimerkki ”Todellista yhteistyötä kaipaava”

alaverit ja kokoukset ovat ryhmätyötä. Kaikessa ryhmätyössä on vaarana niin sanottu Ringelmanin efekti eli se, että ryhmässä ihmisillä on taipumus liueta vastuusta.

–Palaverin koolle kutsuja voittaa tätä vaaraa tekemällä asialistan hyvin. Hän kiteyttää itselleen palaverin tavoitteet ja kertoo osallistujille, minkälaista valmistautumista odottaa heiltä, pyytää esimerkiksi miettimään erilaisia vaihtoehtoja ongelman ratkaisuksi, sanoo henkilöstön kehittäjä Tarja Surakka.

Koollekutsujan kannattaa toimittaa asialista osallistujille vähintään kolme päivää aikaisemmin, niin että he voivat pohtia käsiteltäviä asioita etukäteen alitajuisellakin tasolla.

– Olennaisen tärkeätä on osallistujien asenne: palaveri on jokaisen työtä, muistuttaa Surakka.

Koulutus- ja valmennusyritys Rastorin asiakkuusjohtaja Marko Sarèn ehdottaa, että koollekutsuja miettii, tarvitaanko palaveria ylipäätään.

– Liian helposti organisaatioissa asioita palaverisoidaan. Aina palaveri ei ole tarpeen. Mutta jos palaveri tuntuu oikeasti tarpeelliselta, on syytä miettiä myös sitä, keitä palaveriin kutsutaan, Sarèn sanoo.

Sarènin mielestä yleinen virhe on sekin, että palaveriin kutsutaan liian paljon henkilöitä, sellaisiakin, joiden läsnäolo ei ole palaverin tavoitteiden kannalta olennaista. Tällä halutaan estää se, että joku kutsumatta jätetyistä kokee ettei häntä arvosteta.

– Palaverin koollekutsuja arvostaa omaa ja toistensa ajankäyttöä kertomalla jo kutsussa, kauanko palaverin suunnilleen on tarkoitus kestää. Normaali palaveri sujuu hyvin tunnissa, puolitoista tuntia on jo maksimi.

Helposta vaikeampaan

Molemmat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että palaverikutsun saajan on hyvä itse arvioida, onko hänellä annettavaa tai saatavaa palaverissa. Jos ei, pitäisi olla lupa jäädä pois.

Tehokkaassa palaverissa pitäydytään asiassa, mutta sen ei tarvitse tarkoittaa tiukkapipoista asioiden nuijimista ja jäykkää keskustelua.

– Pieni alkuverryttely small talkin merkeissä on palaverissa paikallaan, mutta sitten on syytä mennä asiaan, Sarèn muistuttaa.

– Asialistalle on syytä valita ensimmäiseksi helppo asia, niin että saadaan vuorovaikutus viritettyä, Surakka lisää.

Mutta entäpä tarjoilut, ovatko ne tärkeitä palavereissa?

– Rastorin sisäisissä palavereissa ei tarjota kahvia. Mutta asiakkaille tarjoamme kahvia, suolaista ja makeaa, monesti myös hedelmiä. Virvoitusjuomia on myös tarjolla, Sarèn kertoo.

– Tarjoilu antaa mielikuvan siitä, että ihmisiä arvostetaan, Surakka toteaa.

 33

/// klinikka

Istuen, kävellen, seisoen

Asiantuntijat muistuttavat, että palavereissa ei ole aina pakko istua. Surakalla on omakohtaisia kokemuksia tehokkaista seisomapalavereista.

– Jokaisen seisojan takana oli fläppitaulu, jota saattoi käyttää asiansa esittämisen merkeissä. Joidenkin kohdalla tämä helpottaa itseilmaisua. Seisoma-asennossahan ihminen on aktiivisempi kuin istuessaan.

Istuessa ihminen voi rauhoittua miettimään asioita, mutta istumisen ajan on syytä olla rajattu. Fysioterapeutit suosittavat, että viimeistään tunnin kuluttua on syytä nousta vaikka pieneksi hetkeksi ylös tuolista. Pieni liike vireyttää myös aivoja.

– Kehittämiskeskusteluissa kävelypalaveri on hyvä, Surakka tietää.

Läsnäoloa ja vuorovaikutusta

Surakka arvioi, että moni palaveri epäonnistuu siksi, että ihmiset eivät jaksa kuunnella toisiaan.

– Kun toinen puhuu, mietitään mielessä omaa puheenvuoroa tai muita asioita. Monesti tullaan palaveriin omien työvälineiden kanssa ja ollaan läsnä vain osittain.

Siksi palaverin koollekutsujan tai puheenjohtajan on syytä edellyttää, että kun tullaan palaveriin, siellä ollaan töissä, eikä samalla tehdä muita töitä.

Näin olet rakentava palaverissa tai saatavaa asiassa, kieltäydy kokouksesta kohteliaasti.  Mieti kokouksen asialistan kohtia ennakkoon, ja anna myös alitajunnan miettiä.  Ilmaise itseäsi asiassa pysyen. Kuuntele muita ja osoita arvostusta.  Nauti toimivasta, parhaimmillaan luovasta vuorovaikutuksesta!

Näin järjestät tehokkaan palaverin  Mieti ensin, onko aiheesta syytä järjestää palaveri.  Kutsu päätöksenteon kannalta olennaiset osallistujat.  Tee asialista, joka aktivoi osallistujat miettimään etukäteen. osallistujia pysymään agendalla ajan puitteissa.

Jämäkkää johtamista

Joskus palaverin tökkiminen voi johtua osallistujien käytöksestä.

Jos osanottaja on häiritsevä, voisi olla hyvä, että puheenjohtaja keskustelee hänen kanssaan kahden kesken palaverin jälkeen.

– Esimiehet monesti valittavat dominoivista osallistujista, jotka eivät anna toisille suunvuoroa, Surakka sanoo.

Oman lukunsa ovat oman äänensä rakastajat. Jokainen on varmaankin joskus kohdannut palaverissa sellaisen osallistujan, joka jaarittelee ummet ja lammet.

– Puheenjohtajan tulee olla jämäkkä ja palauttaa osallistujat agendalle varatun ajan puitteissa, Sarèn muistuttaa.

Palaverista kannattaa myös tehdä muistio, johon kirjataan lista sovituista asioista. Se ei ehkä estä, mutta ainakin vaikeuttaa sovittujen asioiden unohtumista.

– Palavereissa ei kannata panna viimeiseksi ”Muut asiat”- kohtaa, koska loppuväsymyksessä ei-toivottavat asiat voivat mennä läpi, Surakka lisää.

Virtuaalin haasteet

 Tutustut etukäteen asialistaan. Jos sinulla ei ole annettavaa

 Kerro etukäteen käytettävä aika, pysy siinä ja auta myös

Myös palaverin osallistuja voi tietoisesti harjoittaa omia vuorovaikutuksen taitojaan, itsensä ilmaisua asiassa pysyen ja toisten kuuntelua.

– Kun ihminen antautuu dialogiin, antaa toisten ajatusten ruokkia itseään, aletaan olla jo todella hyvässä palaverissa, Surakka innostaa.

– Jokainen haluaa arvostusta itselleen, ja kun tätä keskinäisesti jaetaan, ilmapiiristä tulee henkisesti ravitseva. Paremmat päätökset syntyvät paljon helpommin kuin tilanteessa, jossa joudutaan kilpailemaan tilasta ilmaista itseään.

Rastorissa säästetään aikaa ja rahaa, kun valtakunnalliset palaverit järjestetään videoneuvotteluna eri yksiköiden kesken. Videoneuvottelun onnistumisen kannalta on olennaista, että jokainen osallistuja on valmistautunut palaveriin ja osallistuu aktiivisesti keskusteluun omaa asiantuntemustaan jakaen, Sarèn kertoo.

– Virtuaalipalavereissa toimivat samat asiat kuin kasvokkain tavattaessa. Erityisen tärkeätä on huolehtia etukäteen, että tekniikka toimii, Surakka toteaa.

Kun ihmiset näkevät harvoin toisiaan, voi olla hyvä sisällyttää palaveriin esimerkiksi varttitunnin mittainen vapaamuotoinen keskustelu. Se auttaa ihmisiä rentoutumaan, luo henkisiä siteitä ja epämuodollista ilmapiiriä.

– Osa osallistujista saattaa olla fyysisesti samassa paikassa ja loput eri paikoissa. Tällöin samassa paikassa olevat alkavat helposti dominoida palaveria. Vetäjän on tärkeää jatkuvasti ottaa kysymyksin mukaan muualla olevia osallistujia.

– Osanottajien osallistumistapoja kannattaa vaihdella, jotta mielenkiinto ja vastuuntunto pysyvät palaverissa yllä.

Katso myös: www.sefe.fi  jäsensivut  Onnistu urallasi  Työhyvinvointi

34

6.11

Koonnut Sarianna Toivonen

Digielämysten

V

iihteen ja median digikulutus on

– Alan toimitusjohtajien on mukautettava

tiin, raportissa arvioidaan.

huimassa kasvussa. Konsulttiyritys

Digimedian kulutuksen kasvu on hulppe-

liiketoimintamallejaan kyetäkseen hyödyn-

PwC arvioi tuoreessa raportissaan,

aa, sillä alan arvioidaan kokonaisuudessaan

tämään kulutuskysynnän jatkuvat muutok-

että kuluttaja elää nyt varsinaista digitaalis-

kasvavan alle kuuden prosentin vuosivauh-

set. Viime kädessä on niin, että jos laadu-

ten elämysten kulta-aikaa.

dilla. Nopeinta kasvu on kehittyvissä maissa

kasta sisällöntuotantoa halutaan jatkaa,

kuten Kiinassa ja Intiassa.

jonkun on maksettava siitä, arvioi Suomen

Digikulutuksella tarkoitetaan niin tv- ja radio-ohjelmien kuin lehtien, elokuvien ja

PwC:n viihde- ja mediatoimialan johtaja

Digielämysten kasvu on monille alan toi-

musiikin digitaalista käyttöä laajakaistan tai

mijoille myös kohtalon kysymys, sillä usein

mobiiliyhteyden avulla.

kuluttaja olettaa saavansa digisisällöt käyt-

Harri Valkonen.

PwC:n raportin mukaan kuluttajat tekevät

Digikulutuksen osuus on viihteen ja medi-

töönsä ilmaiseksi. Maksun saaminen digi-

sisältö- ja jakelukanavavalintoja käyttömu-

an kokonaiskulutuksesta on tällä haavaa ar-

sisällöistä vaatii raportin mukaan alan yri-

kavuuden, kokemusten ja laadun perusteel-

violta neljänneksen luokkaa. Vuoteen 2015

tyksiltä syvällistä ymmärrystä siitä, mitä

la. Heti seuraavina tulevat osallistumismah-

mennessä sen osuus nousee jo 34 prosent-

kuluttajat lopulta arvostavat.

dollisuudet ja etuoikeus.

Eniten turisteja Venäjältä Turistien virta Suomeen on ollut pienessä nousussa. Yksin huhtikuussa ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat maassamme neljänneksellä, arvioi Tilastokeskus.

Viime vuonna matkustajamäärä kasvoi lähes puolella miljoonalla turistilla eli yhdeksän pro-

Avotoimistoissa sairastetaan enemmän

senttia edellisvuotisesta. Eniten turisteja meille tulee Venäjältä, Ruotsista ja Virosta.

Eniten rahaa Suomen reissullaan taas käyttävät yleensä saksalaiset, jopa yli 430 euroa päi-

työntekijöillä on enemmän sairaus-

Jaetussa toimistossa riski sairastua

poissaoloja kuin niillä, joiden työpaikoil-

flunssaan on aiempien tutkimusten

la työntekijöillä on omat huoneet, ker-

mukaan suurempi kuin koppikonttoris-

too Työterveyslaitos.

sa. Suurempi sairauspoissaolojen mää-

Tanskalaisen tutkimuksen mukaan

Kuvat SHUTTERSTOCK

päiviä.

rä saattaa myös johtua melusta, sillä se

kahden hengen avotoimistossa työs-

nostaa toimistotyöntekijöiden stressi-

kentelevillä oli 50 prosenttia enemmän

hormonin tasoa.

sairauspoissaolopäiviä kuin omassa

Avotoimistot ovat nykyään suosittuja,

vässä. Venäläiset ja ruotsalaiset taas selviävät noin 250 eurolla ja virolaiset 220 eurolla.

NUMERO

Avotoimistoissa työskentelevillä

1,0 %

Suomen viennin kasvu hiipui prosenttiin ke-

huoneessa työskentelevillä. Yli kuuden

koska niiden uskotaan helpottavan kom-

säkuussa, selviää Tullin ennakkotilastoista.

hengen avotoimistoissa työntekijöillä oli

munikaatiota ja edesauttavan tiedonja-

Toukokuussa kasvua kertyi vielä 17 prosent-

jopa 62 prosenttia enemmän sairaus-

kamista.

tia viimevuotisesta.

35

Mitä seuraavaksi?

ihanimmat perinteet ja tulevat klassikot – isoäideiltä tyttärille.

Edunvalvonta

Työllisyyttä tukien Uudessa eduskunnassa vaikuttaa useampikin ekonomikansanedustaja. Ekonomi-lehti kysyi kahdelta kansanedustajalta, mitä hallitusohjelma lupaa ekonomeille.

Teksti Helinä Hirvikorpi Kuva tommi tuomi

37

Edunvalvonta

K

auppatieteiden maisteri Lenita Toivakka on kokoomuksen toisen kauden kansanedustaja Mikkelistä. Kokoomuksen riveistä punnersi eduskuntaan myös helsinkiläinen Lasse Männistö, jonka kansanedustajuus varmistui vasta äänten tarkistuslaskennan jälkeen.

1. Mitä hallitusohjelma ja uusi eduskunta antaa ekonomeille?

Lenita Toivakka: Talouden vakauttamisesta kannetaan aidosti vastuuta. Julkisen talouden kestävyys ja uskottavuus turvataan tulo- ja menosopeutuksella sekä rakenteellisin uudistuksin. Erityisen tärkeänä pidän kokoomuksen vaatimaa talousankkurikirjausta. Tämä tarkoittaa uusien sopeutustoimien käyttöönottoa, mikäli velkaantuminen ei käänny laskuun. Hyvinvointi nojaa vahvaan talouteen.

Lasse Männistö: Ekonomin silmin katsottuna linjaukset siitä, että valtiontaloutta hoidetaan vastuullisesti, ja että työn ve-

rotus ei kiristy, ovat erittäin tärkeitä. Ta- 3. Millainen vaikuttaja SEFE mielesloudellisessa tilanteessa uskon ekonomi- tänne on? en pitävän näitä merkittävinä lupauksina. Lenita Toivakka: SEFE tuo ryhdikkäästi ja Tärkeitä ovat myös hallitusohjelman linja- osaavasti esiin muiden muassa työelämään, ukset työllisyysasteen nostamiseksi. Ohjel- osaamiseen sekä muihin ajankohtaisiin massa korostuu myös taloudellisen tiedon haasteisiin liittyviä kysymyksiä. ja johtamistaidon tarve.

Lasse Männistö: SEFE on aktiivinen vaikut2. Miten keskiverto ekonomin elämä taja ja yhteiskunnallinen keskustelija. Se muuttuu seuraavan neljän vuoden ai- on tärkeä verkosto, ja SEFEn piirissä osakana? taan verkostoitua myös edunvalvontatyösLenita Toivakka: Työn verotus ei kiristy, silti sä. Akavan uuden puheenjohtajan valinta joitakin elämiseen ja kulutukseen liittyviä SEFEstä kertoo osaltaan osaamisesta. valmisteveroja joudutaan korottamaan ja säästöjäkin tekemään. Ekonomit ymmär- 4. Voiko SEFE vaikuttaa eduskunnan tävät varmasti, että kipeitäkin päätöksiä päätöksiin, entä vaikuttiko hallituson tehtävä, jotta Suomen velkaantuminen ohjelmaan? saadaan pysäytettyä.

Lenita Toivakka: SEFEn on mahdollista vaiLasse Männistö: Hallituksen politiikalla vaikuttaa eduskunnan päätöksiin. Liiton takutetaan siihen, miten maailmantalouden voitteista moni sisältyi kokoomuksenkin heilahtelut Suomea kohtelevat. Suomessa hallitusohjelmatavoitteisiin ja on nyt hallijoudutaan tasapainottamaan julkista talout- tusohjelmassa. Esimerkkinä sosiaali- ja terta myös veroja korottamalla. Työn verotus veydenhuollon palvelurakenteen uudistaei kiristy ja yritysten verotusta alennetaan, minen osana kuntarakenteen uudistamista. joten ekonomien ostovoimaa ei leikata. Tie- Lasse Männistö: Päätöksenteossa kuullaan tyt ympäristöperusteiset kulutusverot nou- monia tahoja ja sovitetaan yhteen erilaisia sevat. Työllisyysastetta pyritään nostamaan, näkökohtia. Tässä työssä SEFE on yksi tärjoten ekonomin riski jäädä työttömäksi ale- keistä sidosryhmistä. Hyvänä esimerkkinä nee. Yrittäjyyden kannustimia ja pääoma- vaikkapa viime kaudella toteutettu yliopismarkkinoiden kehitystä tuetaan. tolain uudistus ja Aalto-yliopiston synty.

5. Mitä asioita pidätte itse tärkeimpinä hallitusohjelman SEFEn tavoitteista?

Kuntapolitiikan tavoitteet.

Pidän tärkeänä, että hallitusohjelma tukee työllisyyttä, tuottavuutta ja uusien työpaikkojen syntymistä. SEFEnkin linjaus, että työn verotus ei kiristy, on hallituksen tärkeimpiä veropoliittisia linjauksia. Veropohjaa myös laajennetaan SEFEn tavoitteiden mukaisesti niin, että kulutusta ja ympäristöä haittaavia toimia verotetaan nykyistä ankarammin.

Lenita Toivakka: Lasse Männistö:

6. Kenestä povaatte seuraavaa presidenttiä?

Kumpikin uskoo ja toivoo:

38

6.11

Sauli Niinistö.

Hallitusohjelmassa hyvää ja huonoa

S

EFE on työmarkkinatoiminnan ohella jo pitkään panostanut yhteiskuntapoliittiseen vaikuttamiseen. Lobbaustyömme tavoitteena on työelämään liittyviin kysymyksiin vaikuttamisen

lisäksi pyrkiä saamaan niin talous-, vero- kuin sosiaalipolitiikkakin jäsentemme kannalta oikeudenmukaiseksi.

SEFEllä on jo nyt toimivat suhteet poliittisiin päättäjiin, ja hallitusohjelmasta huokuva myönteinen suhtautuminen ammattiliittoihin todennäköisesti vielä parantaa vaikutusmahdollisuuksiamme jatkossa. Seuraavassa näkemyksiämme muutamasta meille tärkeästä kohdasta uudessa hallitusohjelmassa: Talouskasvun varmistamiseksi on tärkeätä huolehtia siitä, että työn verotusta ei kiristetä. SEFE on tyytyväinen siihen, että hallitusohjelmassa todetaan hallituksen toimivan niin, että työn verotus ei vaalikauden aikana kiristy. Myös hallituksen kaavailema veropohjan laajentaminen on järkevä ratkaisu.

SEFE on lobannut sen puolesta, että perhevapaalta palaavalle työntekijälle turvattaisiin poissaoloa vastaavalle ajalle niin sanottu korotettu irtisanomissuoja, kuitenkin enintään kuusi kuukautta. Eli esimerkiksi kuusi kuukautta vanhempainvapaalla ollutta työntekijää ei voisi irtisanoa töihin paluuta seuraavien kuuden kuukauden aikana. Hallitus sitoutuu ohjelmassaan selvittämään, miten lainsäädäntö turvaa perhevapaalta työhön palaavien oikeudet. Vaikka hallitusohjelmassa puhutaan vain asian selvittämisestä, on kyseinen kirjaus tärkeä askel oikeaan suuntaan perhevapaalta työhön palaavien oikeuksien parantamisen kannalta.

Perhevapaajärjestelmää on hallitusohjelman mukaan tarkoitus kehittää siten, että isille merkittyjen vapaiden määrää lisätään. Lisäksi pyritään edistämään toimintamalleja, joilla sairasta tai iäkästä

Työhyvinvoinnin foorumi 23.11.2011 ravintola Palace, Helsinki Millä tolalla työkyvyn johtaminen on sinun organisaatiossasi? JTO ja Elinkeinoelämän Keskusliitto kutsuvat päätöksentekijöitä vaikuttamaan suomalaisten työhyvinvointiin sekä pohtimaan osuvia mittareita ja toimivan työkykyjohtamisen keinoja. Foorumin teema on ”Työhyvinvoinnin johtaminen - tuottava työ ei tapa”.

Asiantuntijoina foorumissa: Lauri Ihalainen • Työministeri

läheistään hoitavat voisivat nykyistä joustavammin tehdä lyhyempää työpäivää tai ottaa palkatonta vapaata työstä yhdessä työnan-

Jan Schugk • Ylilääkäri, Elinkeinoelämän Keskusliitto

tajan kanssa sopimalla.

Työurien pidentämistä ajatellen merkittävä on hallitusohjelmasta löytyvä kirjaus siitä, että työeläkepolitiikkaa koskevat asiat valmistellaan yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa. Myös hyvä johtaminen ja esimiestaidot nostetaan hallitusohjelmassa esiin työurien pidentämisestä puhuttaessa.

Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Kuitenkin ohjelman liitteessä todetaan, että yliopistoihin panostamista leikataan 58,2 miljoonaa euroa, yliopistoindeksisidonnaisuus jäädytetään 27 miljoonan verran ja Suomen Akatemialta leikataan 28,6 miljoonaa.

SEFE onkin erittäin pettynyt siihen, että yliopistojen ja Akatemian resursseja aiotaan leikata näin rankasti.

SEFE on kiitollinen ohjelman sisältämistä aikuiskoulutusta koskevista parannuskeinoista. Tyytyväisyyttä herättää myös opintotuen sitominen indeksiin, vaikka tämä tapahtuukin vasta 1.9.2014.

Johanna Hämäläinen Kirjoittaja on SEFEn asiamies.

Antti Lemmetyinen • Johtaja, Diakonissalaitos Katariina Välikangas • Tutkija, Suomen Kuntaliitto Marko Kesti • Kehitysjohtaja, MCompetence Oy Juho Tuppurainen • Business Manager, Firstbeat Technologies Oy Mareena Jalkanen • Asiakkuusjohtaja, Suomen Kuntoliikuntaliitto ry Mertzi Bergman • Kehittämispäällikkö, Johtamistaidon Opisto JTO Harri Sirén • Kehittämisasiantuntija, Johtamistaidon Opisto JTO Ohjelma ja ilmoittautumiset: www.jto.fi/tyohyvinvointi Lisätietoja: 010 7555 440 Hinta: 390 € + alv.

39

Pykälien takaa

IAET-kassan info

työttömäksi jäävälle

Jos jäät työttömäksi:

1. Ilmoittaudu ensimmäisenä työttömyyspäivänä työ- ja elinkeinotoimistoon.

Huom! Mikäli sinulla on yritystoimintaa (ml. maa- tai metsätalous) tai kesken-

eräisiä opintoja, tulee niistä aina ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistoon.

2. Pidä työnhakusi voimassa työ- ja elinkeinotoimistossa.

3. Lähetä työttömyyskassaan ansiopäivärahahakemus saatavilla olevien liitteiden kera jo kahden viikon työttömyyden jälkeen. (Lähetä hakemus kassaan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta haluat päivärahaa maksettavan. Yli kolme kuukautta vanhat ajat hylätään myöhästyneinä.)

4. Täydennä hakemustasi mahdollisesti puuttuvilla liitteillä myöhemmin.

5. Lähetä jatkohakemukset käsittelyn nopeuttamiseksi aina joko tasan neljän kalenteriviikon tai yhden kuukauden jaksoissa.

6. Pidä yhteystietosi ajan tasalla myös hakemuksen lähettämisen jälkeen.

Työ- ja elinkeinotoimisto antaa lausunnon työttömyydestäsi työttömyyskassalle.

Työttömyyskassa huolehtii työttömyyspäivärahasi määrittelystä ja maksatuksesta.

Saat päätökset työttömyyspäivärahasta työttömyyskassalta.

K

un henkilö jää työttömäksi, tulee hänen ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimistoon) työttömäksi työnhakijaksi ja olla työmarkkinoiden käytettävissä saadakseen työttömyysetuutta.

Päivärahaoikeus voi alkaa aikaisintaan siitä päivästä, jolloin työnhaku on ollut voimassa TE-toimistossa. Mikäli henkilö on poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli 6 kuukautta, hän menettää oikeuden ansioturvaan.

TE-toimistoon tulee ilmoittautumisen yhteydessä ilmoittaa myös esim. sivutoimisesta yritystoiminnasta (ml. maa- tai metsätalous) tai opiskelusta. TE-toimisto tutkii sen, onko henkilö katsottava päätoimiseksi yrittäjäksi, jolla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan vai sivutoimiseksi yrittäjäksi, joka

40

6.11

on muiden edellytysten täyttyessä oikeutettu kyseiseen etuuteen. Mikäli henkilö katsotaan sivutoimiseksi yrittäjäksi, vaikuttavat hänen yritystoiminnastaan saamansa tulot vähentävästi päivärahan suuruuteen.

Ansiopäivärahahakemus liitteineen tulee toimittaa työttömyyskassaan. Lisätietoa päivärahan hakemisesta ja hakemuksen liitteistä löytyy kassan kotisivuilta osoitteesta www.iaet.fi. Päivärahaa voi hakea kassasta myös sähköisesti eAsiointi-palvelun kautta.

Työttömyysturvalain mukaan yli kahden viikon pituisen kokoaikaisen työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus estää työttömyysetuuden myöntämisen ajalta, jolle etuus jaksotetaan. Työaikapankkisäästöjä ei lähtökohtaisesti jaksoteta, mutta työaikapankkiin säästettyjä lomaetuuksia, joista työsuhteen päättyessä tulisi maksaa lomakorvaus, pidetään jaksotettavana lomakorvauksena.

Työnantajalta saatu taloudellinen etuus, joka perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen, työsuhteen päättymiseen liittyvään sopimukseen tai muuhun vastaavaan järjestelyyn, estää työttömyysetuuden myöntämisen ajalta, jolle etuus jaksotetaan. Ratkaisevaa jaksotuksen kannalta ei ole se, millä nimikkeellä erorahaa maksetaan tai milloin erorahasta on sovittu, vaan se mihin maksaminen perustuu.

Henkilön vastaanottaessa ns. tukipaketin hänen katsotaan yleensä itse irtisanoutuneen työstään. Vaikka yrityksessä käytäisiin YT-neuvottelut ja tukipaketin vastaanottamisen vaihtoehtona olisi irtisanottavaksi tuleminen tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä, ei tällaisessa tapauksessa työsuhde kuitenkaan ole päättynyt työnantajan taholta tehtyyn irtisanomiseen tuotannollisten ja taloudellisten syiden perusteella. Edellä mainitusta johtuen, henkilöllä ei ole oikeutta korotettuun ansio-osaan hänen irtisa-

noutuessaan työstään ja vastaanottaessaan ns. tukipaketin.

Jaksotukset tehdään työsuhteen päättymisestä lukien henkilön viimeisimmästä työsuhteesta saaman palkan perusteella, ja oikeus ansiopäivärahaan alkaa vasta jaksotuksen ja omavastuuajan kulumisen jälkeen.

Työnhaku on jaksotuksenkin aikana pidettävä voimassa TE-toimistossa, sillä mikäli henkilö on ilman hyväksyttävää syytä poissa työmarkkinoilta yli 6 kuukautta, hän menettää oikeuden ansioturvaan! Esim. kotona tukipaketin turvin oleminen ei ole hyväksyttävä syy olla pois työmarkkinoilta.

Työttömyysturvalain mukaan työttömyysetuuden hakijan on annettava työttömyyskassalle etuuden myöntämiseksi ja maksamiseksi tarvittavat tiedot. Lainkohdan perusteella työttömyysetuuden saajalla on velvollisuus oma-aloitteisesti ilmoittaa viipymättä työttömyyskassalle, jos hänen

olosuhteissaan tapahtuu sellainen muu- myyspäivärahan hakemisesta. IAET-kassa tos, joka saattaa vaikuttaa oikeuteen saa- pyrkii järjestämään työttömyysturvainfoja da etuutta tai pienentää etuuden määrää. tarpeen mukaan, etenkin suurimpiin työMikäli kassan tietoon tulee ansiotyöluette- paikkoihin. IAET-kassa on ollut myös yhlon tarkistamisen, verottajan suorittaman teistyössä luottamusmiesten kanssa yhteymaksatustietojen ristiinajon tai muun sei- dessä yritysten, esim. Nokian HR-osastoon, kan selvittämisen yhteydessä asioita, jotka liittyen palkanlaskennan ohjeistamiseen. vaikuttavat päivärahan maksamiseen, jou- Samoin Nokian palkanlaskentaa hoitavalle tuu kassa ilmoittamaan vakavimmat vää- yritykselle on toimitettu palkkatodistuksen rinkäytöstapaukset poliisille esitutkinnan kirjoittamista koskevat ohjeet, jotta kassaan käynnistämistä varten. saadaan heti oikein täytetyt palkkatodistukIAET-kassa pyrkii omilla toiminnoillaan set työttömyyspäivärahahakemusten viivytukemaan mahdollisimman hyvin työttö- tyksettömän käsittelyn varmistamiseksi. mäksi jääviä jäseniään jo työttömyysuhan alla, mm. ohjeistamalla työttömyysturvaan liittyvissä asioissa sekä jäseniään että työnRatavartijankatu 2, 00520 Helsinki, antajia. IAET-kassa on varautunut esim. IAET-kassa, faksi (09) 4763 7690.

Nokian henkilöstön mahdolliseen vähen- Asiakaspalvelupiste palvelee ma ja ke klo 10– 15 tämiseen mm. siten, että kassan edustajat sekä pe klo 10–13. Puhelinpalvelu (09) 4763 7600 ma–to klo 10– 15, pe 10–13. ovat käyneet pitämässä työttömyysturvain- IAET-kassan jäsenrekisterin puhelinpalvelu p. foja, joissa on kerrottu perustietoa työttö- 09-4763 7610, ma-to klo 13–15, pe suljettu.

tukevat organisaatiotasi lähes 50 vuoden kokemuksella sekä uusien kykyjen kartoittamisessa, olemassa olevien kompetenssien arvioinnissa että tilanteessa, jossa joudut vähentämään henkilöstöä.

Proffice rekrytointija konsultointipalvelut Tarjoamamme rekrytointi- ja arviointipalvelut perustuvat liiketoimintasi ymmärtämiseen asiantuntijuutemme kautta. Olemme erikoistuneet asiantuntijoiden ja johdon rekrytointeihin mm.

• Myynnissä ja markkinoinnissa • Tekniikan, IT:n ja teollisuuden sekä • Lääketeollisuuden ja –tutkimuksen aloilla.

Ota yhteyttä - tulemme mielellämme kertomaan palveluistamme lisää!

Proffice Finland Oy Annankatu 34-36 B 00100 HELSINKI 020 744 0800 info@fi.proffice.com Keskuskatu 1 A 10 33100 TAMPERE 020 744 0850 tampere@fi.proffice.com

41

Palvelut

Uravalmentajan matkassa

42

6.11

Teksti Satu Rämö Kuvat mikko haiko

Urahaasteiden kanssa painiskelevat saavat SEFEstä henkilökohtaista neuvontaa.

Tällainen on uravalmentaja Taija Kääriäisen tyypillinen työpäivä: 7.47 Nousen junaan kotikaupungissani Hä-

Sen jälkeen pohdimme toista vaihtoehmeenlinnassa. Inspiroidun parhaiten toi- toa. Mitä elementtejä hän toivoisi uudessa miston ulkopuolella, joten matkalla Pasilan työssä olevan? Teen kysymyksin asiakkaalasemalle ehdin ideoida seuraavan viikon le näkyväksi hänen omia vahvuuksiaan ja koulutustilaisuutta ”Itsetuntemuksen kaut- osaamista. Tavoitteena on saada asiakas ta mielekkäälle työuralle”. huomaamaan, missä työtilanteessa hän koki ylpeyttä, innostumista ja onnistumi9.00 Saavun toimistolle. Haen kupin tee- sentunnetta ja mitä ominaisuuksia hän niistä ja pidän pikapalaverin kollegani kanssa. sä tilanteissa käytti. Entä mitä osaamista Keskustelemme lyhyesti vastavalmistunei- hän voisi siirtää uuteen työtehtävään? den ekonomien sparraustilaisuuksista, joisUrakeskustelujen tärkein tavoite on kysa keskustellaan työelämäkysymyksistä. symyksin avata näkökulmia päätöksenteon tueksi, ei tarjota valmiita vastauksia. Kes9.30 Avaan palkka- ja uraneuvonnan pu- kustelumme edetessä asiakas päättää seuhelinlinjan. Saan puhelun opiskelijajäse- raavaksi keskustella nykyisen esimiehen neltä. Pian ekonomiksi valmistuva on ha- kanssa tehtävänkuvastaan. kenut junior controllerin paikkaa ja päässyt haastatteluun. Hän pyytää neuvoja palkka- 12.00 Lähden lounaalle henkilöstöpalvetoiveeseen. luyhtiö Baronan edustajan kanssa. VaihKeskustelemme työtehtävästä, sen vas- damme kuulumisia muun muassa siitä, tuualueista sekä argumenteista, joihin hän kuinka paljon heidän kautta tällä hetkellä voi palkkapyyntönsä perustaa. Käymme työllistyy ylempiä toimihenkilöitä suoraläpi myös SEFEn aloituspalkkasuositukset. hakujen ja henkilöstövuokrauksen kautta Ensimmäisen vakituisen työpaikan haas- ja mille aloille. tattelu jännittää. Sovimme seuraavasta puLounaan jälkeen on vuorossa seuraava helinajasta, jolloin sparraan häntä tulevaan uraohjauskeskustelu. Asiakas on ottanut haastatteluun.

Nokialta irtisanomispaketin alkuvuodesta.

tällä hetkellä työelämältään haluaa.

Keskustelumme jälkeen asiakas päättää ottaa itselleen omaa aikaa ja aloittaa työnhaun alkuvuonna. Asiakas kertoo tilanteen purkamisen ulkopuolisen kanssa keventäneen mieltä. Kiitokset tuntuvat mukavalta.

16.00 Lähden toimistolta yhdessä kollegoi-

den kanssa Nuoret Ekonomit -tilaisuuteen.

19.30 Tilaisuudessa puhuvien ekonomien

uratarinat ovat mielenkiintoisia. En edes huomaa ajankulkua, vaikka työpäivä onkin venynyt tavallista pidemmäksi.

Tapahtuman tauolla osallistujat tulevat kysymään tarkemmin SEFEn ajankohtaiskatsauksen herättämistä ajatuksista omaan alku-uraan ja SEFEn palveluihin liittyen.

21.06 Istahdan junaan ja rentoudun Liza Marklundin kirjan ääressä.

Tarvitsetko ura- tai palkkaneuvontaa? Ota yhteyttä SEFEen. Taija Kääriäinen ja SEFEn muut uravalmentajat ovat siellä sinua varten.

Meilaa ura@sefe.fi tai soita numeroon 020 693 255, niin sovitaan jatkosta tarkemmin.

10.00 Avaan sähköpostin. Ilmoittaudun

13.30 Soitan asiakkaalle ja keskustelemme työmarkkinatilanteesta. Kuuntelen hänen ajatuksiaan uudesta suunnasta.

Käymme häntä kiinnostaneen työpaikkailmoituksen, CV:n ja työhakemuksen avulla läpi työnhaun keinoja.

Monella ex-nokialaisilla on haasteena CV:n muokkaaminen Nokian sisäisestä kielestä muille työnantajille ymmärrettäväksi. Avustan asiakasta tehtäväkuvausten avaamisessa kyselemällä hänen Nokia-projekteistaan. Mitä käytännössä teit tässä pro10.45 Soitan asiakkaalle. Käymme en- jektissa? Mitkä olivat henkilökohtaiset tasin läpi nykyhetken tilanteen ja tavoitteet. voitteesi? Mitä sait aikaan?

Millaisia muutoksia elämäntilanne edellytAsiakas on ensi kertaa 15 vuoteen työntää nykytyöltä? Mitä nykytyö hänelle antaa, haun edessä. Uusi tilanne on hänestä hämmikä siinä motivoi? Mistä hän haluaisi pääs- mentävä, mutta myös helpottava. Hänellä tä eroon? on nyt aikaa pysähtyä miettimään, mitä hän

akavalaisten uraohjaajien ensi viikon kuukausitapaamiseen. Sen aiheena on sosiaalinen media työnhaussa.

SEFEn muut uraohjaajat päivystävät loppupäivän puhelimessa palkka- ja uraneuvontalinjalla ja ura@sefe.fi-sähköpostin ääressä.

Alan valmistautua sovittuun urasparrauskeskusteluun. Kaksi vuotta hoitovapaalla ollut ekonomi haluaa sovittaa työn paremmin elämäntilannettaan vastaavaksi.

43

Ajassa

Ekonomiliiton opetuspalkinto Vaasaan Ekonomiliiton opetuspalkinnon saajaa etsittiin tänä vuonna teemalla Ohjauksen hyvät käytännöt.

Parhaana kauppatieteellisenä opetuksena palkittiin Vaasan yliopiston Johtamisen yksikön kandidaatin tutkielmaprosessi ja sen vastuuopettaja yliassistentti Annika Tidström.

O

piskelijayhteisöt ehdottivat palkinnonsaajaksi kauppatieteellisiä kursseja tai opetusjaksoja opinnäytetöiden ja opintojen ohjauksen perusteella. Toimivia käytänteitä haettiin myös muusta opintojen sujuvoittamiseen liittyvästä ohjaustoiminnasta. Erityinen painoarvo kilpailussa annettiin ohjauksen opiskelijalähtöisyydelle sekä innovatiivisille ja mallinnettavissa oleville käytänteille, jotka voivat toimia esimerkkinä kaikille yliopistoille.

– Opetuspalkinnolla haluamme nostaa esiin yksittäisen opettajan, joka on antanut merkittävän henkilökohtaisen panoksen erinomaisen ekonomikoulutuksen antamiseen. Laadukkaan, inspiroivan ja tieteeseen pohjautuvan opetuksen mahdollistaa määrätietoinen opetuksen laatuun panostaminen niin yksittäisen opettajan kuin yliopistonkin osalta, SEFEn toiminnanjohtaja Aija Bärlund toteaa.

Ekonomeista ja kauppatieteiden opiskelijoista koostunut raati valitsi opetuspalkin-

non saajaksi Vaasan kauppatieteiden opiskelijajärjestö Warrantin esityksen. Raadin mukaan kandidaatin tutkielmaprosessin ohjauksessa korostuu muista poikkeava, helposti monistettava käytäntö. Opiskelijat ovat ohjauksen suhteen samanarvoisessa asemassa oman kandityön ohjaajasta riippumatta. Raati katsoi ohjauksen antavan hyvän pohjan gradun tekoon.

Annika Tidströmin mukaan järjestelmällisyys ja määräajat toteutuvat parhaiten ympäristössä, jossa opiskelija nauttii oppimisestaan, ottaa vastuun omasta työnteostaan ja on ylpeä saavutuksestaan.

– Kurssin opettajana koen yhdeksi tär-

keimmäksi asiaksi inspiroida opiskelijoita niin, että he motivoituvat ja uskovat omaan osaamiseen, Tidström sanoo.

Kunniamaininta myönnettiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijapalveluille Taitosalkku-opintojaksosta. Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat KY:n esitys palkinnonsaajaksi valittiin myös opetuspalkinnon parhaaksi esitystekniseksi työksi.

Vuosittain jaettavalla Ekonomiliiton opetuspalkinnolla SEFE tukee kauppatieteellisen alan opetuksen kehittämistä. Opetuspalkinnon suuruus on 6 000 euroa. Palkinto luovutettiin kauppatieteellisen alan valtakunnallisessa tapaamisessa Jyväskylässä elokuussa.

SEFE mukaan Jäsenedut.fi -palveluun

S

EFE on liittynyt mukaan akavalaisten yh-

Palvelun käyttö vaatii rekisteröitymisen. Re-

löytyvät myös palvelun Facebook-sivulta. Voit

teiseen Jäsenedut.fi -palveluun. Osoit-

kisteröitymisessä pyydetään ilmoittamaan yh-

myös itse ehdottaa toiveita jäseneduiksi pa-

teesta www.jäsenedut.fi löydät vaihtu-

teystiedot, oma liitto ja jäsennumero. SEFEn jä-

lautelaatikon tai sähköpostin kautta.

via tuote- ja palvelutarjouksia sekä tapahtumia.

sennumeron löydät laskusta, rekisteriotteesta,

Jäsenyyden todistamiseen palvelun yhteis-

Palvelu on sekä SEFEn ekonomijäsenten että

uutiskirjeestä tai Ekonomi-lehden takakannen

työkumppaneille tarvitaan kortti, jonka SEFEn

osoitteesta.

jäsenet voivat tulostaa jäsensivuilta. Verkosta

kylterijäsenten käytössä. Palvelun tuottami-

44

seen ei käytetä jäsenmaksuvaroja, vaan kana-

Tilaamalla uutiskirjeen jäsenedut.fi –sivuil-

va toimii mainosrahoituksella ja sen tuottaa

ta saat ajankohtaiset uutiset ja uusimmat tar-

InMind Production.

joukset suoraan sähköpostiisi. Uusimmat edut

6.11

tilattaessa kampanjakoodit saadaan jäsendut. fi -sivulta.

Hyödynnä jäsenetujasi!

SEFE ja Pohjola-Norden aloittavat yhteistyĂśn

S

EFE ja Pohjola-Norden ovat allekirjoittaneet pohjoismaisen yhteistyĂśsopimuksen.

Pohjola-Nordenilla on entuudestaan yhteis-

tyÜsopimuksia 60 yrityksen kanssa. Nyt järjestÜ laajentaa pohjoismaista yhteistyÜtään kattamaan myÜs tyÜmarkkinajärjestÜt.

nimitysuutisia Lotta Savinko SEFEn edunvalvontajohtajaksi

Marianne Falck-Hvilstafeldt SEFEn verkkotiedottajaksi

S

J

EFEn vt. edunvalvontajohtajaksi on valittu 22.6. liiton tyÜelämäasiain päällikkÜ,

KTM Lotta Savinko. Hän on myÜs liiton joh-

aakko Haikosen lähdettyä uusiin haasteisiin SEFEn verkkotiedottajaksi on valittu VTM

Marianne Falck-Hvilstafeldt.

YhteistyĂśsopimus Pohjola-Nordenin kanssa

toryhmän jäsen ja YTN:n varapuheenjohtaja.

Marianne Falck-Hvilstafeldtilla on tyĂśko-

on kolmivuotinen sisältäen seminaareja ajan-

Savinko on toiminut liiton edunvalvontateh-

kemusta tiedottamisesta ja toimitustyĂśs-

kohtaisista pohjoismaisista elinkeinoelämän

tävissä vuodesta 2006.

tä sekä järjestÜissä että yrityksissä. Hän on

kysymyksistä sekä kulttuuriyhteistyÜtä eri

Lotta Savinko

muodoissa. YhteistyÜn avulla SEFE syventää

valittiin SEFEn vt.

autOne-yhtiĂśs-

pohjoismaista tavaramerkkiään ja nostaa poh-

edunvalvontajoh-

sä, ja sitä ennen

joismaista profiiliaan.

tajaksi seuraavak-

tuottajana ja pää-

si nelivuotiskau-

toimittajana vies-

kee SEFEä koulutuskysymyksissä sekä yh-

deksi, jonka liiton

tintätoimistossa.

teyksissä korkeakouluihin ja yliopistoihin.

edunvalvontajoh-

Marianne aloitti

Ensimmäinen suuri yhteinen tapahtuma �Poh-

taja Sture Fjäder

SEFEssä 15.8.

joismainen malli ja kilpailukyky� järjestetään

toimii Akavan pu-

marraskuussa Helsingissä.

heenjohtajana.

AsiantuntijajärjestÜnä Pohjola-Norden tu-

Jäsenmaksut kuntoon!

Muistithan, että kuluvan vuoden jäsenmaksun neljäs ja viimeinen erä erääntyi 31.8.

tyÜskennellyt viimeksi projektipäällikkÜnä

VUOKRATILA FISKARSIN RUUKISSA

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vuosikurssitapaamisia 7.9. vuonna 1955 aloittaneiden kurssijuhla klo 17 Proffassa 13.9. vuonna 1958 aloittaneiden 50-vuotiskurssijuhla klo 17 Kauppakorkeakoululla ja klo 18.30 Loisteessa 23.9. vuonna 1971 aloittaneiden kurssijuhla klo 18.30 Raflassa 27.9. vuonna 1961 aloittaneiden kurssijuhla klo 17 Proffassa 3.10. vuonna 1956 valmistuneiden lounas klo 13 Proffassa 6.10.

1940-luvulla valmistuneiden lounas klo 15 Proffassa 21.10. vuonna 1962 aloittaneiden kurssijuhla Ravintola Sipulissa Lisätietoja ja kutsut: palvelupäällikkÜ Susanna Ritala, alumni-econ@aalto.fi tai 050-547 2168

r FOTJNNĂ…JTFTTĂ… LFSSPLTFTTB r O NĂŁ r PNB TJTĂ…Ă…OLĂ…ZOUJ r TPQJJ LPOUUPSJ UBJ NZZNĂ…MĂ…UJMBLTJ r 'JTLBSTJO LFTLVTUBTTB Tiedustelut: 'JTLBSTJO ,JJOUFJTUĂ•U +PIBOOB %ZIS QVI BSL KPIBOOB EZIS!Ă TLBST DPN

Tiedustele myĂśs muita vaihtoehtoja!

www.fiskarsvillage.fi

www.fiskars.com

sefe kehittää ja kouluttaa

Luovia ratkaisuja pk-yritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja yrittäjyyteen

EkonomiEsimies-ohjelma, syksy 2011 1.Leadership Challenge Vuorovaikutteinen verkko-ohjelma haastavista esimiestyön tilanteista. Hinta 20 euroa. Käyttäjätunnusten tilaus: pirjo. mitjonen@sefe.fi 2. Kirjallisuustehtävät verkossa Suoritusajankohta 9.-13.9. tai 18.-22.11. Hinta 40 euroa 3.Lähikoulutus 28 tuntia, hinta 250 euroa Helsinki: pe 30.9., la 1.10., pe 11.11. ja la 12.11.

Hotelli Presidentti Helsingfors: fre 21.10, lör 22.10, fre 2.12 och lör 3.12.

Hotel Presidentti Kuopio: to-pe 8.-9.9., ja 13.-14.10. Kylpylähotelli Rauhalahti.

Näkemystä, tutkittua tietoa ja käytännön oppeja kehittymisesi tueksi:

Hinta 250 €, yöpyjille 450 € (1-hengen huone).

AALTO PK-JOKO 79

kehittämistyö

Uuden sukupolven johtamisohjelma pk-yritysten johdolle ja avainhenkilöille.

Alkaa 9.11.2011. Info: jukka.nordlund@aalto.fi, p. 040 779 0714.

Hinta 300 euroa.

Menesty esimiehenä Esimiesvalmennuksesta käytännön toimintamalleja päivittäisjohtamiseen.

Alkaa 26.10.2011. Info: leena.kivisto@aalto.fi, p. 0400 568 608.

Key Account Manager for SME´s Aktiivisille asiakkuuksien kehittäjille ja toteuttajille.

Alkaa 12.10.2011. Info: anne.sihvola@aalto.fi, 040 353 8435.

Myynnin johtamisen erikoistumisopinnot Pk-yritysten myynnin ja markkinoinnin johtotehtävissä toimiville.

Alkaa 26.10.2011. Info: armiliisa.pakarinen@aalto.fi, p. 040 834 4249.

Ostotoiminnan johtaminen

4. Oman esimiesosaamisen Helsinki: lähipäivät pe 2.9., ma 3.10. ja pe 18.11.

Johtajuus!-kirja – pohdintaa esimiestyöstä eri näkökulmista.

Tilaa omasi osoitteesta noora.koponen@sefe.fi Lisätietoja www.sefe.fi ->Jäsensivut->Kehity ammatissasi-> EkonomiEsimies tai birgit.lindholm@sefe.fi, puh. 0201 299 249 tai pirjo.mitjonen@sefe.fi, puh. 0201 299 247. Ilmoittautuminen www.sefe.fi-> Jäsensivut->Tapahtumakalenteri ja ilmoittautuminen

Hankintatoimen ja/tai operatiivisten logististen toimintojen johtotehtävissä toimiville.

Alkaa 24.11.2011. Info: anne.sihvola@aalto.fi, p. 040 353 8435.

Business Controller Executive for SME´s Kattava koulutusohjelma talousjohdolle ja taloushallinnon asiantuntijoille.

Alkaa 18.10.2011. Info: jukka.nordlund@aalto.fi, p. 040 779 0714.

Gateway to Better Communication Skills Presentation Skills, Negotiation Skills – based training will improve your communication effectiveness.

Alkaa 18.10.2011. Info: leena.kivisto@aalto.fi, 0400 568 608.

Executive Assistant Program 14

The Amazing Tutor Race

S

EFE haluaa kannustaa tutoreita heidän tärkeässä roolissaan opiskelijoiden integroimisessa opiskeli-

jayhdistyksiin. Käynnissä olevassa kilpailussa tutoreita arvioidaan SEFEn, opiskelijayhdistyksen ja uusien opiskelijoiden toimesta.

Kisa loppuu 16. lokakuuta. Voittajille ilmoitetaan 1. mar-

Käytännönläheinen valmennus johdon sihteereille ja assistenteille.

Alkaa 20.10.2011. Info: aira.davidsson@aalto.fi, p. 040 756 8717.

raskuuta.

Lisää koulutuksia yrittäjille, yrityksen perustamista suunnitteleville, pk-yritysten johdolle ja henkilöstölle verkossa: pienyrityskeskus.aalto.fi

matkalahjakortit valitsemaansa kohteeseen!

PL 21285, 00076 AALTO / Arkadiankatu 28, 00100 Helsinki 010 217 8600 / pienyrityskeskus.aalto.fi

Paras tutor ja vapaavalintainen kaveri saavat 750 euron Lisätiedot ja kisan säännöt osoitteesta kylterit.net

Kylterit

Hyödynnä SEFEä, kylteri!

K

äytä SEFEn antamaa apua hyväksesi ja maksimoi oma arvosi kylterinä. SEFE tarjoaa monia hyviä etuja ja palveluja kylterijäsenilleen maksutta:

 Kauppalehti ilmaiseksi ja Kauppalehti Optio omakustannehintaan

 Uraneuvonnasta saat henkilökohtaista palautetta cv:stäsi tai työhakemukses-

 Juristit voivat esimerkiksi tarkistaa työsopimuksesi ennen allekirjoittamista tai voit kysyä päättyneestä (kesä)

tasi. Uraneuvojat voivat sparrata sinua esimerkiksi työhaastatteluun valmistautuessasi.

työsuhteesta

 Edunvalvonnan ta-

 Kesätyöpalkka-, gradu-

voitteena on nostaa

palkkio- ja vastavalmis-

ekonomien ja eko-

Kyllit – at your service!

Y

liopistosi kylteriyhdyshenkilö (SEFEs kon-

tuneen palkkasuosi-

nomikoulutuksen

tukset antavat tukea

arvostusta ja pi-

omiin palkkaneu-

tää ekonomien

votteluihisi. Lisäksi

puolia työelä-

symyksissä. Mailaa (etunimi.sukunimi@sefe.fi)

palkkaneuvontam-

mässä.

tai vedä hihasta.

taktperson) eli kylli on lähin linkkisi SEFEen.

Kyllien puoleen voit kääntyä kaikissa SEFE-ky-

me auttaa oikean palkkatason määrittä-

Lisätietoja

misessä, kun vastaval-

osoitteesta

mistuneena haet töitä.

kylterit.net

1) Boomi (Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu): Heidi Kivelä 2) Enklaavi (Lappeenrannan teknillinen yliopisto): Anni Wahlroos 3) Finanssi (Oulun yliopisto): Antti Raita 4) KY ja Probba (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu): Tommi Ora

Kylterijäsen saa Kauppalehden ilmaiseksi

S

5) Merkantila Klubben (Åbo Akademi): Anna-Maria Huldén

EFEn kylterijäsenet (olet kylterijäsen

lehti Kauppalehti Option omakustannehin-

6) Preemio ja Optimi (Itä-Suomen yliopisto):

kun kuulut omaan opiskelijayhdistyk-

taan, joka on noin euron verran numerolta.

Laura Vainikainen

seesi) saavat Kauppalehden ilmaiseksi

Päivitäthän osoitteenmuutokset tilauk-

kuuden ensimmäisen opiskeluvuotensa ajan.

sen alettua Kauppalehteen heidän nettisi-

korkeakoulu): Kimmo Laaksonen

Huom! Lehden saaminen edellyttää, että vas-

vujensa kautta.

8) TuKY ja PorKY (Turun kauppakorkeakoulu):

7) Pörssi (Jyväskylän yliopiston kauppa-

taat Kauppalehdeltä syksyllä tulevaan kirjee-

Raisa Räisänen

seen, joten tarkkaile postiasi.

9) Warrantti (Vaasan yliopisto) ja SSHV (Vasa

Jäsentilaus voi kestää enintään 8 kuukautta

Hanken): Mattias Högnäs

lukuvuodessa ajalla 1.10.2011 – 31.5.2011. Etu

10) SHS (Svenska handelshögskolan):

on henkilökohtainen ja lehden saa vain koti-

Richard Varis

maan osoitteeseen. Lisäksi voit tilata aikakaus-

Tsekkaa kylterit.net

Olet SEFEn jäsen:  Hankenin perustutkinto-opiskelijat ovat automaattisesti SEFEn opiskelijajäseniä.  Kun kuulut paikalliseen opiskelijayhdistykseesi, olet silloin myös SEFEn jäsen.  SEFEn opiskelijajäsenyys on ilmainen. Liittymisen yhteydessä maksetaan opiskelijayhdistyksen jäsenmaksu, jonka SEFE tilittää eteenpäin yhdistyksellesi.

Liittyminen ja lisätietoja osoitteesta kylterit.net

O

soitteesta www.kylterit.net löydät uusimmat ja tarkemmat tiedot SEFEn

ajankohtaisuuksista, palveluista ja eduista. Jos kaverisi ei ole vielä liittynyt opiskelijayhdistykseen, niin liittyminen onnistuu täällä. Tutustu, lue, tiedä!

47

kylteriltä

Työurien pidentäminen ja opintoaikojen rajaaminen

N

äyttää vahvasti siltä, että uuden hallituksen aloittaessa työtään opintoaikojen rajaaminen on jälleen ajankohtainen. Opetusministeri Jukka Gustafssonin

mukaan 4-6 vuoden pitäisi riittää yliopisto-opintojen suorittamiseen (Kauppalehti 18.7.).

Työurien pidentäminen ja opintoaikojen rajaaminen ovat kaksi erillistä aihetta ja tavoitetta. Itse aloitan seitsemännen vuoden yliopistossa, mutta työnteon olen aloittanut jo 15-vuotiaana paikallisessa supermarketissa. Siitä lähtien työtehtävät ovat vaihtuneet ja vastuut kasvaneet, mutta joka kesä ja talvikin olen tehnyt töitä. Varmasti opiskelijoiden joukossa on useita kaltaisiani. Työ löytyy usein ruokakaupoista, ravintoloista, kahviloista ja baareista ja on heikosti palkattua, työajat ovat epämiellyttävät, eikä työtunneista ole takeita. Töitä tehdään silloin kun niitä on tarjolla. Harva meistä haluaisi tällaisen työn ja epävarmuuden kestävän pitkään.

Mielestäni on tärkeä huomioida opiskelijoiden työpanos heidän opiskelujensa aikana. Uskon, että yrityksetkään eivät halua luopua tästä arvokkaasta ja usein aliarvostetusta avusta. Lisäksi työkokemus on tärkeää, sillä pääsemme näyttämään kykymme ja

Turvaa tulevaisuuteesi.

osaamisemme sekä valmistautumaan tulevaisuuden haasteisiin.

Saat taloudellista turvaa työttömyyden varalta IAET-kassasta, kun olet kassan jäsen, ja täytät päivärahan saamisen edellytykset.

SEFEstä saat sekä tietoa työttömyysturvasta että lakimiehen neuvoja. SEFEn asiantuntija opastaa, miten toimit, jos työttömyys yllättää. Tarvittaessa saat myös apua, jos haluat hakea muutosta kassan päätökseen.

ikäinen väestömme kärsii jo nykyään uupumuksesta ja työkyvyt-

Voit tarkistaa SEFEstä, milloin kuulut IAET-kassan ja milloin AYT-kassan piiriin. Henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi voit hakea tietoa SEFEn asiantuntevista oppaista, jotka löytyvät jäsensivuilta.

työhömme? Ehkä opintosisältöjen rajaamisella päästäisiin halut-

Työnhaku on varmasti vaikeampaa niille, jotka valmistuvat nopeasti ilman kokemusta oikeasta työelämästä . Siksi opiskeluaikojen rajaaminen ei ole opiskelijankaan etu.

Opintoaikojen rajaaminen on monimutkainen kysymys. Jos työtömyyseläkkeelle jäädään yhä nuorempana, mikä mahtaakaan olla tulevaisuus jos meidän nuorten painostus alkaa jo opiskeluaikana? Tämä ei ole oikea keino saada meidät jaksamaan työelämässä pidempään.

Uskaltaisimmeko sen sijaan tarkastella akateemisen koulutuksen tarpeellisuutta ja sisältöä – tuleeko meistä jo ylikoulutettuja tuihin lopputuloksiin. Tuntuu, että yliopistokoulutukselta vaaditaan lisää työelämälähtöisyyttä ja kuitenkin vasta työ opettaa.

Kandidaatin tutkintoon voisi sisällyttää työelämäosaamista, jol-

Huolehdi itsestäsi – käytä SEFEn asiantuntemus hyväksesi.

loin maisteriopiskelijat tähtäisivät suoraan tutkimukseen. Näitä vaihtoehtoja olisi syytä harkita tarkkaan ja tutkia niiden toteuttamismahdollisuuksia.

Lisätietoja: www.sefe.fi » Jäsensivut » Tunne arvosi Kysy lisää: susanna.rintala@sefe.fi, puh. 020 693 273, klo 8.30–13.00

Annukka Erkheikki on SEFEn kylteripuheenjohtajien verkoston

www.sefe.fi

jäsen.

SEFEn jäsenyys on vakuutus – Näen liiton tehtävän vakuutuksena siten, että jos sattuu uralla jotain, on turvaa. Se on myös ennakoivaa edunvalvontaa, jos jäsenille tulee ongelmia, on välineitä miten menetellä.

Työelämä ja toimintaympäristö muuttuvat, joten vielä emme edes tiedä millaisia asioita voi tulla eteen, Esa Vilhonen sanoo. Teksti Helinä Hirvikorpi Kuva tommi tuomi

E

sa Vilhonen toimii Suomen Ekonomiliiton hallituksen puheenjohtajana toukokuusta tämän vuoden loppuun. Hän on järjestöjyrä, jolla on pitkä kokemus eri järjestöissä. YTN:ssä hän on toiminut vuodesta kymmenisen vuotta rahoitusalan taustaryhmässä ja sittemmin finanssialan taustaryhmän puheenjohtajanakin, Helsingin Ekonomeissa hän on ollut aktiivi.

Työpaikassaan OP-Pohjolassa hän oli luottamusmiehenä kymmenkunta vuotta, mutta päätyi viime vuoden lopulla rahoitusalan työehtosopimuksen ulkopuoliseen postiin. Nykyisin hän työskentelee OP-Pohjola -ryhmän riskienhallinnan ohjauksessa johtajajana. Samassa ryhmässä 53-vuotias Vilhonen on ollut jo 26 vuotta. Hän valmistui Turun kauppakorkeakoulusta 1981. Perheessä on vaimo ja kaksi tytärtä.

Työssä jaksaminen agendalla

Esa Vilhonen oli perustamassa kaveriensa

kanssa Vaikuttajaekonomien kerhoa Helsingin Ekonomeihin. Silloin he pohtivat, miten ne ekonomit, joilla ei ole jäsenyhdistyskokemusta vaan muuta kokemusta, voisivat tulla valituksi Ekonomiliiton hallintoon.

– Tämä lyhyt kausi SEFEn hallituksen puheenjohtajana menee siihen, että uusi toiminnanjohtaja saa hyvän alun. Teemme vuoden 2012 suunnitelmat ja pohjatyöt uudelle strategialle.

– On myös muistettava, että ekonomi on ensi kertaa Akavan puheenjohtajana Sture Fjäderin tultua valituksi, mikä vaikuttanee roolimme nousuun Akavassa, Esa Vilhonen sanoo.

Laajemmin SEFEn toimintaa tarkasteltaessa Vilhonen haluaa korostaa jäsenten työssä jaksamista. Siitä puhutaan paljon, mutta se on todellinen ongelma.

– Toinen asia on ekonomikunnan ”duunaristuminen”. 1960-luvun ekonomit valmistuivat suoraan johtajiksi, nyt ekonome-

ja on mitä erilaisimmissa tehtävissä, kun ekonomeja valmistuu merkittävästi enemmän. Tämä on haaste myös liitolle, Vilhonen huomauttaa.

Häntä huolestuttaa nuorten vastavalmistuneiden ekonomien jääminen pois SEFEn kyydistä.

– Onko niin, että nuorena ja energisenä ei ajattele tulevan työuran ”palvelu- ja vakuutustarpeita”. Opiskelijajäsenyyden pitäisi myös jatkua katkeamatta.

Vilhonen muistuttaa, että paikallisyhdistykset toteuttavat ekonomihenkeä edistävää toimintaa ja auttavat jäseniä verkostojen luomisessa sekä työssä jaksamisessa.

– Liittoa tarvitaan jäsenten tukemiseen ja palveluun, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen koulutuspolitiikassa, työmarkkinoilla ja esimerkiksi verotuksessa sekä edistämään isoja ekonomikunnalle tärkeitä asioita, Vilhonen summaa.

49

/// taina west

Bisneksen alasajo

A

nkara! Istanbul! Antalya! Nevsehirin futuristisen näköisellä linja-autoasemalla oli lähes pimeää. Valot sammuivat yhdeksältä illalla ja yhtäkkiä busseja alkoi saapua asemalle. Bussinkuljettajat huusivat kilpaa kaupunkien nimiä ja ihmiset alkoivat siirtyä bussista toiseen nyssyköineen.

Koska aluksi istuin betonipilarin takana enkä nähnyt busseja, aloin kuvitella, että kuljettajien huudot eivät kutsukaan busseihin, vaan kamelikaravaaneihin. Ja kun päivä keikuttaisiin kamelin selässä, yövyttäisiin karavaaniseraljissa, kauppamiesten majatalossa.

Lähes täysi kuu, joka nyt valaisi Nevsehirin linja-autoasemaa, valaisisikin keitaalla sijaitsevaa seraljia. Seralji on yhtä salaperäisen kaunis sana kuten Samarkand tai Buhara, jotka molemmat ovat muinaisen Silkkitien kaupunkeja.

Nyt ei kuitenkaan ollut matka kamelilla Samarkandiin, vaan bussilla Istanbuliin.

Edessä vähintään 13 tuntia istumista. Turkissa on 72 miljoonaa asukasta, ja se on pinta-alaltaan suuri maa. Osa Turkin kansantaloutta on täysin busseissa kuljetettavien nyssyköiden varassa.

Seuravana aamuna Istanbulin Otogar-asemalla linja-autojen uumenista purkau-

tuu valtava määrä pienyrittämistä. Toivottavasti heidän bisnekselleen käy paremmin kuin vesipiippukahvilalle, joka yhtenä päivänä oli pystyssä, mutta ei enää seuraavana.

Se on konkreettisin biseneksen alasajo, jonka olen nähnyt.

Kahvila sijaitsi samassa kaupunginosassa kuin Sininen Moskeija. Itse asiassa neljä moskeijan kuudesta minareetista näkyi kahvilan divaaneilta, kun niillä puoli-istuvassa asennossa nautiskeli vesipiipusta ja kaupungin äänistä. Ja tietysti teestä.

Kahvilassa kävi paikallisia asukkaita lapsineen. Vanhemmat pelasivat backgammonia ja polttelivat hiljakseen. Välillä puhetta ei kuulunut lainkaan, ainoastaan pelinappuloiden napsahduksia. Leppeä tunnelma johtui osaksi siitä, että kahvilassa ei myyty lainkaan alkoholia.

Vesipiippukahvila oli avattu huhtikuussa. Kahden nuoren miehen perustama

kahvila tuntui oivalta paikalta viettää loman viimeinen ilta.

Samalla reissulla oli tarkoitus ostaa vesipiippuun tuoretta tupakkaa kotiin vietäväksi. Omistajat olivat edellisellä viikolla koonneet huolekkaasti eri osista piipun myytäväksi, koska oikeanlaista ei mielestäni lukemattomista liikkeistä löytynyt.

Toinen omistajista kertoi itku silmässä, että kun he viiden aikaan aamulla olivat sulkemassa kahvilaansa, katepillari oli tullut ja kaatanut rakennuksen. Heillä oli kaksi vuorokautta aikaa koota omaisuutensa ja viedä pois. Paikalle tulee turkkilainen pikaruokala. Minuakin alkoi itkettää tämä vääryys, ja kirosin mielessäni turkkilaiset käytännöt.

Oliko vesipiippukahvila alun perin rakennettu ilman lupaa? En tiedä. Vai oliko kaiken takana vastapäinen ravintola, jossa myös oli mahdollista polttaa vesipiippua?

Kilpailijan kosto?

Keidas oli joka tapauksessa jyrätty maan tasalle. Tältä keitaalta pystyi esimerkiksi seuraamaan kadun vastakkaisella puolella työskentelevää parturia, joka vielä puolenyön aikaan leikkasi asiakkaiden hiuksia. Ahkeria työntekijöitä nämä turkkilaiset.

Taina West on vapaa toimittaja ja 55-vuotias neiti-ihminen Helsingistä.

50

6.11

ekonomitoimintaa

NISKAVUORI – LOVIISAN TARINA Hella Wuolijoen Niskavuori Hämeenlinnan kaupunginteatterin juhlanäytöksenä.

Kuvassa Liisa Peltonen ja Ritva Oksanen. kuva hämeenlinnan kaupunginteatteri / terho aalto

EKONOMFÖRENINGEN NIORD

ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT

Läs om Niords program i Niordbladet och på www.niord.fi.

Kirjapiiri kokoontuu joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko, 5.10., 2.11. ja 7.12. klo 17 hotelli Emilian aulassa. Lisätiedot Mirja Aaltonen, 050-4911152.

Tiedot kaikista syksyn tapahtumista löydät osoitteesta www.ehe.fi ja sivuiltamme Facebookissa.

13.9 Utställning: Kaj Franck 21.9 Deadline för stugutlottningen 28.9 Utfärd till Mäntsälä 29.9 Ayurveda och våra matvanor del 1 6.10 Ayurveda och våra matvanor del 2 21.10 SEFE:program: EkonomChef 11.11 Teater: Tillsammans 15.11 Teater: Omaka par Niords kansli Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors Cati Lilja, 0201 299 275 Catarina Söderström, 0201 299 274 Maria Stenholm, 0201 299 209

HELSINGIN EKONOMIT HEKO järjestää n. 200 tapahtumaa vuodessa.

Tapahtumat ja yhteys­tiedot osoitteessa www.heko.fi sekä HEKOn jäsenlehdessä.

ETELÄ-KARJALAN EKONOMIT 28.10. Etelä-Karjalan Ekonomien 65-vuotisjuhla www.etelakarjalanekonomit.fi

ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT Ajankohtaiset tapahtumat ja tiedotteet löydät kotisivuiltamme www.epekonomit.net

KESKI-SUOMEN EKONOMIT 12.9. klo 17 Vierailu Sanomalehti Keskisuomalaiseen, Aholaidantie 3.

Vierailua isännöi päätoimittaja Pekka Mervola, taloustoimituksen esimies Jorma Rahkonen sekä mahdollisuuksien mukaan lehden toimittajia.

30.9-1.10 Nobel-voittaja Al Goren tähdittämä huippuseminaari Jyväskylän Paviljongissa teemalla Tuottava vastuullisuus. Kaikille SEFEn jäsenille eri jäsenyhdistyksissä 10% alennus mikäli lippuja on vielä jäljellä. Ks. tarkemmin keskisuomenekonomit.fi

KYMENLAAKSON EKONOMIT Kymenlaakson ekonomien kokouksiin kutsutaan jatkossa vain sähköpostitse. Pidäthän huolta, että sähköpostiosoitteesi on rekisterissä ajan tasalla.

LAHDEN SEUDUN EKONOMIT 30.9. klo 19 Niskavuori - Teatteriesitys Hämeenlinnassa! Peruutuspaikkoja voi kysyä Tuula Nurmiselta, tuula.nurminen@phnet.fi.

Vuoden 2011 aikana siirrymme käyttämään SEFEn jäsensivujen tapahtumakalenteria myös LSE:n järjestämiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin.

LAPIN EKONOMIT Kauniin kesän jälkeen käynnistämme syksyn ekonomitoiminnan ja toivotamme kaikki jäsenet tervetulleiksi mukaan. Ideoiden ja toimintatoiveiden kanssa voi lähestyä myös suoraan esimerkiksi tiedotusvastaava Hannele Karjalaista (hannele.karjalainen@pp.inet.fi). Syksyn tapahtumia järjestetään Rovaniemen seudun lisäksi myös Kemi-Tornion seutukunnassa. Tiedotamme pääasiassa sähköisesti, joten varmista sähköpostisi toimivuus.

Tapahtumissa ja tilaisuuksissa tavataan!

Lapin Ekonomit ry:n hallitus

OULUN EKONOMIT 22.10. Oulun Ekonomit täyttää tänä vuonna 75 vuotta. Kaikille jäsenil-

lemme suunnattu iltajuhla Hotelliravintola Lasaretin Aurora-salissa.

Varaa päivämäärä jo kalenteristasi!

Katso ajankohtaiset uutiset ja tapahtumat sekä vapaat ajat Syötteen mökillämme osoitteessa www.oulunekonomit.fi

PIRKANMAAN EKONOMIT 21.9. Iltapäiväseminaari Palveluliiketoiminnan organisointi ja johtaminen, luennoitsijana Christian Grönroos.

1.10. Tutustuminen Vakoilumuseoon 6.10. Ilmaisutaito on ammattitaitoa!

12.10. Yritysvierailu: Nokian Renkaat Oyj 19.10. Syyskokous ja TTT:n musikaali Anna Liisa Tarkemmat tiedot tulevista tapahtumista www.pirkanmaanekonomit.fi

POHJOIS-SAVON EKONOMIT Tiedotamme jäsentapahtumista sähköpostilla ja tapahtumiin ilmoittaudutaan SEFEn nettisivuilla www.sefe.fi. Jäsen voi itse tehdä omien tietojensa muutoksia samassa osoitteessa. Yhdistykselle voi lähettää sähköpostia osoitteella psekonomit@sefe.fi.

jen tapahtumakalenterin kautta.

Lokakuussa aamukahvitilaisuus Lisätietoja tapahtumista seuraavissa jäsenkirjeissä ja kotisivuilla www.raumanekonomit.fi. Ilmoittautumiset tapahtumiin sekä yhteystietojen muutokset: rauman.ekonomit@sefe.fi.

21.9. Yritysvierailu Primulan uuteen Järvenpään tehtaaseen Marraskuun alussa yritysvierailu Konecranesille Joulukuun alussa syyskokous ja ”pikkujoulu” Jäsenet voivat seurata RiHyn tapahtumia nyt myös nettisivuilla, osoite www.rihy.fi. Jatkossa ilmoittautumisia tullaan hoitamaan myös tätä kautta, siitä lisätietoa myöhemmin.

TURUN SEUDUN EKONOMIT 15.9. klo 17 Logomo: Tom of Finland-näyttely ja SIS. Deli + Caféyrittäjätarina 20.9. klo 16.30 Vierailu Turun Biologiseen museoon 22.9. klo 18 Vierailu Kauppiaskadun Vaatehtimoon 28.9. SEFEn CV–klinikka Turussa 29.9. SEFEn Nuoret Ekonomit tilaisuus Turussa

Tulevat tapahtumat löydät jäsenkirjeestä tai kotisivuilta www.porinseudunekonomit.fi.

30.9. klo 19 Turun filharmonisen orkesterin Tunnelmia elokuvista -konsertti Turun Konserttitalolla

27.9. klo 16.30 Eri-ikäiset työyhteisön voimavarana –koulutus Aarnkarissa Raumalla. Ilmoittautumiset 13.9. mennessä SEFEn jäsensivu-

kuva Designmuseo / RAUNO TRÄSKELIN

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN EKONOMIT

PORIN SEUDUN EKONOMIT

RAUMAN EKONOMIT

KAJ FRANCK – UNIVERSAALEJA MUOTOJA 15.6.-25.9.2011 Designmuseossa, Helsingissä.

4.10. klo 14 Turun yliopiston kirjasto. Senioriekonomeille oma opastettu kierros pääkirjaston tiloihin ja sen suljettuihin varastoihin.

11.10. Hyväntekeväisyystempaus Kerttulin vanhuskeskuksessa

18.10. klo 17 TUKY ry:n omistama Legioona Oy kutsuu vierailulle HRteemojen merkeissä 20.10. Pidä projekti hallinnassa, SEFEn kanssa yhteinen projektihallintakoulutus.

22.10. klo 13 Hot Jooga Tilaisuuksiin ilmoittautumiset ja peruutukset viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä SEFEn jäsensivujen tapahtumakalenterin kautta.

Suomen Ekonomiliitto – SEFE ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229, e-mail etunimi.sukunimi@sefe.fi

020 693 200 0201 299 246 0201 299 255 0201 299 246 0201 299 242 0201 299 206 020 693 255

0201 299 295 0201 299 247 0201 299 270 0201 299 265 0201 299 258 0201 299 249 0201 299 214 0201 299 247 0201 299 281

Oikeudelliset palvelut – Juridiska tjänster Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister (klo 8.30–13.00) Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205

Petteri Kivelä

Emilia Reinikainen (virkavapaalla – tjänsteledighet)

sijainen - vikarie Heidi Vänskä

Riku Salokannel

Timo Voutilainen

Lasse Johansson

(Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om

antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning)

Anna Lavikkala 0201 299 243 Yrityksen perustamisneuvonta – startrådgivning för företagare

Riku Salokannel 0201 299 219 Työskentely ulkomailla – arbete utomlands

lakiasiat – juridiska ärenden 020 693 205

Heidi Vänskä 0201 299 218 Työttömyysturvaneuvonta – rådgivning i arbetslöshetsfrågor

Susanna Rintala 020 693 273 Työttömyyspäivärahat – dagpenning vid arbetslöshet

IAET Puhelinpalvelu, ma–­to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600

Jäsenasiat, ma–to klo 13–15 (09) 4763 7610

www.iaet.fi IAET-kassan aukioloajat Asiakaspalvelupiste, os. Ratavartijankatu 2 B, palvelee maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 10–15 sekä perjantaisin klo 10–13 (ti ja to suljettu).

Edunvalvonta – Intressebevakning Edunvalvontajohtaja – Intressebevakningsdirektör

Lotta Savinko 0201 299 280 Koulutuspolitiikka – utbildningspolitik

Eeva Salmenpohja 0201 299 268 Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka – Arbetsmarknads- och samhällspolitik

Kosti Hyyppä 0201 299 253

Johanna Hämäläinen 0201 299 289

Johanna Lähteenmäki 0201 299 287

Riikka Mykkänen 0201 299 286

Ulla Niemelä 0201 299 213 Assistentti – assistent

Maija Räsänen 0201 299 282 Opiskelijatoiminta – studerandeverksamhet

Katri Haakana 0201 299 251

Tanja Haapasalo (vanhempainvapaa - föräldraledighet)

Sijainen - vikarie Martin Härmälä 0201 299 237 Muut palvelut – Övriga tjänster Ekonomi-lehti – tidningen Ekonomi

Otavamedia / Kynämies (09) 1566 8540 Julkaisutilaukset – beställning av publikationer

Krista Salo 0201 299 296

sijainen–vikarie Noora Koponen Järjestötoiminta – organisationsverksamhet

Satu Taivainen (vanhempainvapaa - föräldraledighet)

Sijainen – vikarie Teija Happonen 0201 299 277 Tapahtuma-assistentti – evenemangsassistent

Hannele Hämäläinen

sijainen – vikarie Krista Salo 0201 299 212 Jäsenhankinta ja -yhteydet, ekonomit

medlemsrekrytering och -kontakter, ekonomer

Maria Rantamaula 0201 299 256 Asiakashallinta – kundförvaltning

Tuija Mäkinen 0201 299 245 Viestintä – information

Eeva Riittinen-Saarno 0201 299 254

Marianne Falck-Hvilstafeldt 0201 299 240

Heidi Haapalainen (vanhempainvapaa - föräldraledighet)

sijainen – vikarie Simo Porola 0201 299 244 Tutkimukset – utredningar

Juha Oksanen 0201 299 248 Hallinto – administration

Kirsi Hurme 0201 299 276 Talous – ekonomi

Leena Lillomäki 0201 299 269

Suvi Viinikainen 0201 299 271 Projektit – projekt

Jarmo Jaulimo 0201 299 272 Toiminnanjohtaja – Verksamhetsledare

Aija Bärlund 0201 299 284 Toiminnanjohtajan sihteeri – Verksamhetsledarens sekreterare

Teija Happonen

sijainen – vikarie Salla Grönholm 0201 299 279

Jäsenyhdistykset – Medlemsföreningar Ekonomiyhdistykset – ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit-Expatriatekonomerna ry

Opiskelijayhteisöt – studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu Futuuri ry, Rovaniemi Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans Studentkår, H:fors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – mer information: www.sefe.fi jäsenyhdistykset ja SEFE jäsenyhdistykset www.sefe.fi medlemsföreningarna och SEFE medlemsföreningar

Kylteriyhdyshenkilöt – SEFEs kontaktpersoner Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö avustaa, kun haluat tietää SEFEn opiskelijapalveluista.

Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@sefe.fi.

Hanken: Richard Varis HSE: Tommi Ora JY: Kimmo Laaksonen LTY: Anni Wahlroos OY/LY: Antti Raita KuY/JoY: Laura Vainikainen TaY: Heidi Kivelä VY ja SHHV: Mattias Högnäs TSE: Raisa Räisänen ÅA: Anna-Maria Huldén

040 410 7106 050 528 2228 050 400 0705 044 301 9632 045 677 8986 050 379 3556 050 342 8973 040 579 0536 040 508 4508 040 410 7106

0206- ja 0209 -alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min.

Jäsenpalvelut – Medlemstjänster Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar jasenrekisteri@sefe.fi

Sari Ridanpää

Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – studerandemedlemmar

Carita Erkkilä Palkkatieto – lönerådgivning palkkaneuvonta@sefe.fi Urapalvelut – karriärtjänster ura@sefe.fi

Ritva Heikinheimo (vuorotteluvapaalla –

alterneringsledighet)

Päivi Koivu

Arja Vuorela

Leena Simonsen

(Ekonomirekrytointi – ekonomrekrytering)

Sirja Kulmala

Taija Kääriäinen Ammatillinen kehittyminen – karriärutveckling

Birgit Lindholm

Tarja Tikkanen (toimivapaalla – tjänsteledighet)

Hannele Hämäläinen Työskentely ulkomailla – arbete utomlands

Arja Vuorela Kehitysjohtaja – utvecklingsdirektör

Anja Uljas Yhteysassistentti – kontaktassistent

FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE rf, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229, e-mail förnamn.efternamn@sefe.fi

» Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min.

etunimi.sukunimi@sefe.fi, www.sefe.fi