Ekonomi 2/2011

WWW.EKONOMILEHTI.COM

EKONOMIEN AMMATTI-, KOULUTUS- JA JÄSENLEHTI // EKONOMERNAS FACK-, UTBILDNINGS- OCH MEDLEMSTIDNING

Eroon jännittämisestä 32 Tvåpartssamarbete 37 Vaalien ekonomiehdokkaat 45 Jarkko Tontti 50

2.11

~ Unelma ammatissa Maija Lehmusvirta ei päätynyt uutisankkuriksi vahingossa

Aikapankeissa vaihdetaan toveja

Finn-Korkin valttina pienuus

Euro käy läpi miehuuskoetta

OLEN GIULIETTA

JA MINUT ON TEHTY SAMASTA AINEESTA KUIN UNELMAMME

”SIEVÄ MUTTA PÄTEVÄ” Joka tasolla moderni ja teknisesti pitkälle hiottu kokonaisuus.

Tekniikan Maailma 3/2011.

Maksimaalista turvallisuutta ja hallittavuutta Alfa-teknologialla ja DNA-järjestelmällä. Luokkansa parasta mukavuutta ja ajonautintoa kehittyneen rakenteensa ansiosta. Pienempiä CO2-päästöjä ja parempaa suorituskykyä uuden sukupolven turbomoottoreilla. Olen Giulietta. Turvallisin koskaan testattu eurooppalainen kompaktin kokoluokan auto. Vuoden parhaalla uudella moottorilla. Tervetuloa tutustumaan.

I L M A N S Y D Ä N TÄ O L I S I M M E P E L K K I Ä K O N E I TA .

EU-keskikulutus 4,5–7,6 l/100 km, CO2-päästöt 119–177 g/km.

Kuvan auto erikoisvarustein. Hinta alkaen: autoveroton hinta 19.520,00 €, autovero 5.465,89 € sekä jälleenmyyjän toimituskulut 600 €, kokonaishinta 25.585,89 €.

www.alfaromeo.fi

2.11

SISÄLLYS / INNEHÅLL

////////////////////////////////////////////// 4 6 8

10 16 17

20 TÄMÄN SIVUN KUVAT TOMMI TUOMI, KATRI NIETOSJÄRVI

24 27 28

32 35

Klinikka Miten pääsen eroon jännittämisestä?

Lyhyet

50 51

Jarkko Tontti Ekonomitoimintaa

42 KANNEN KUVA TOMMI TUOMI

Kansainväliset osaajat Finn-Korkki on pieni ja ketterä Liiketoimintaosaaminen Haasteita avoimuudelle Akateeminen vartti Persoona Maija Lehmusvirta

44

40

EUROOPAN KRIISI Vaalit euromaissa voivat tuoda uhkia yhteisvaluutan valuvikojen korjaamiselle.

EUROOPAN KUJANJUOKSU Svenska sidan Lotta Backlund Opinnot ja alku-ura Mars maailmalle

Intressebevakning Tvåpartssamarbete Pykälät Korkeimman oikeuden ratkaisuja Palvelut Ekonomiverkosto ulkomailla Ajassa

37

10

Pääkirjoitus Must Aikapankissa työ kiertää 5x Ura Miten kehityskeskusteluun kannattaa asennoitua?

32

KLINIKKA Miten pääsen eroon jännittämisestä?

24

LIIKETOIMINTAOSAAMINEN Globalisaatio tuo haasteita avoimuuteen perustuvalle yhteiskuntavastuulle.

KOHTUULLISUUDELLA PAREMPAAN ARKEEN

K

un SEFE-yhteisön strategiaa valmisteltiin vuonna 2008, jäsenet nostivat työhyvinvoinnin ja -viihtyvyyden edistämisen liiton yhdeksi keskeiseksi painopistealueeksi. Juhlavuonna 2010 tilaisuuksissa eri puolilla Suomea jäseniä evästettiin huolehtimaan omasta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja omien valintojen merkityksestä.

Vuoden 2010 lopulla henkilöstöjohdon ja -ammattilaisten yhdistys HENRYn teettämässä HR-barometrissa työhyvinvointi nähdään lähivuosien henkilöstötyön suurimpana haasteena. Erityisesti sen merkitystä korostavat henkilöstöammattilaiset ja esimiehet.

Työpaikoilla panostetaan hyvinvointiin silloin, kun taloudessa menee hyvin. Huonoina aikoina panostuksia suitsitaan, ja henkilöstö paiskii töitä saneerausten pelossa.

Vuoden 2010 palkkatasotutkimus viesti, että ekonomit kokevat työpaikkansa tilanteen selvästi vakaampana kuin edelllisenä vuonna. Samoin oma työsuhde tuntui vastaajista nyt varmemmalta. Ekonomit toimivat usein asiantuntijoina ja esimiehinä, he sitoutuvat työhönsä ja ottavat asiat omakseen. Työssä puurretaan usein miettimättä omaa jaksamista ja hyvinvointia.

Olisiko nyt aika pysähtyä tarkastelemaan työelämän ja oman elämän laatua. Miten niitä voisi parantaa? Mistä voisi luopua ja mikä lisäisi jaksamista? Osaanko delegoida?

Uutena hyvinvointiin liittyvänä käsitteenä on keskusteluihin noussut downshifting.

Puhutaan elämän kohtuullistamisesta, ajan ottamiseksi itselle. Vähennetään kaikkea tekemistä ja myös kulutusta ja siten lisätään elämänlaatua. Varsinkin nuoremmat sukupolvet ovat ottaneet asian esille; mutta oppiiko vanha koira enää uusia temppuja.

Hyvinvointi nivoutuu moneen työelämään liittyvään haasteeseen, kuten työurien pidentämiseen ja työn tuottavuuteen. Työhyvinvoinnilla on merkitystä Suomen taloudellisen tulevaisuudenkin kannalta. Näkyykö tämä tulevassa hallitusohjemassa?

Hyvää kohtuullista kevättä

Eeva Riittinen-Saarno, päätoimittaja eeva.riittinen-saarno@sefe.fi

///////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////

02 Ekonomien ammatti-, koulutusja jäsenlehti | Ekonomernas fack-, utbildnings- och medlemstidning

JULKAISIJA | UTGIVARE SEFE RY – SUOMEN EKONOMILIITTO – FINLANDS EKONOMFÖRBUND RATAVARTIJANKATU 2, 00520 HELSINKI , P. 0201 299 299 WWW.SEFE.FI KUSTANTAJA | REDAKTION OTAVAMEDIA OY, KYNÄMIES KÖYDENPUNOJANK. 2 A D, 00180 HELSINKI, P. (09) 1566 8510 WWW.KYNAMIES.FI

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti.

Päätoimittaja | Chefredaktör Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@sefe.fi, p. 0201 299 254 Toimituspäällikkö | Redaktionschef Leena Leppänen, leena.leppanen@ kynamies.fi, p. 050 328 8561 Tuottaja | Producent Sarianna Toivonen, sarianna.toivonen@ kynamies.fi, p. (09) 1566 8558 Graafinen suunnittelija | Grafisk formgivare Katri Nietosjärvi, katri.nietosjarvi@kynamies.fi, p. 050 346 0779 Toimitusneuvosto | Redaktionskommittén Eeva Riittinen-Saarno, Johanna Lähteenmäki ja Arja Vuorela SEFEstä sekä Kynämies Ilmoitusmyynti | Annonsförsäljning Myynti, Försäljning Media Duo Oy, www.mediaduo.fi Varaukset, Reserveringar Tiina Myllykangas, tiina.myllykangas@otavamedia.fi, p. (09) 1566 502 Jäsenyhdistysuutiset | Medlemsnyheter SEFE, Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@ sefe.fi Osoitteenmuutokset | Adressförändringar p. 020 693 200 tai info@sefe.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset | Prenumerationer Otavamedia, p. (09) 1566 65, faksi (09) 1566 511 (myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset) Hinta | Pris 65 euroa/vsk Repro | Aste Helsinki Oy Paino | Tryckeri PunaMusta, Joensuu www.ekonomilehti.com Ekonomi ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta.

Seuraava Ekonomi ilmestyy 15.4.2011, jäsenyhdistysten tiedotteet 10.3.2011 mennessä SEFEen. Nästa Ekonomi utkommer 15.4.2011, meddelanden från medlemsföreningarna senast 10.3.2011 till SEFE.

/// must!

Syynissä tulevaisuuden hitit ja hudit

työ kiertää

aikapankissa

6

2.11

Stadin Aikapankissa ei tunneta euroja vaan valuuttana on tovi. Aikapankin periaatteena on, että kaikkien aika, työ ja avun tarve ovat yhtä arvokkaita. Yksi tovi vastaa kaikissa tilanteissa yhtä työtuntia. Teksti Eija Hietanen Kuva tommi tuomi

H

elsingin Kumpulassa perustettiin puolisentoista vuotta sitten Suomen ensimmäinen työtuntien vaihtopiiri, jossa palveluiden vaihdosta sovitaan verkossa.

Vaihtopiiri on nimeltään Stadin Aikapankki, ja se perustuu kansainväliseen konseptiin. Aikapankki on tarkoitettu kaikille Helsingissä ja sen lähistöllä asuville ihmisille: sellaisille jotka haluavat tarjota omaa aikaansa ja apuansa yhteisön käyttöön ja samalla saada apua omaan arkeensa.

Aikapankin jäsenenmäärä on kasvanut nopeasti ja kiinnostusta toimintaan on ollut paljon. Tällä haavaa jäseniä on noin 560.

Järjestelmä toimii siten, että vaikka ulkoiluttamalla tunnin verran toisen koiraa, ansaitsee tovin. Virtuaalivaluutalla voi sitten ostaa itselleen vaikka remonttiapua tai lastenhoitoa.

Aikapankki ei siis tunne euroja vaan valuuttana on tovi. Koska Aikapankin periaatteena on, että kaikkien aika, työ ja avun tarve ovat yhtä arvokkaita, ja yksi yksi tovi vastaa kaikissa tilanteissa yhtä työtuntia.

Aikapankissa jaetaan taitoja siten, että esimerkiksi ompelusta pitävä henkilö tarjoaa korjausompelua muille jäsenille ja saa itselleen apua esimerkiksi lastenhoidossa tai juhlien järjestämisessä.

”Aikapankki on solidaarinen tapa käydä kauppaa, sillä kaikki työ on keskenään samanarvoista.”

Jäsenille avoimelta sivustolta löytyykin monenmoista, muun muassa remonttiapua, oikolukua, auton lainausta, astangajoogaa, suomen opetusta, dvd:n lainausta, kasvien mullanvaihtoa ja graafista suunnittelua.

– Aikapankki on solidaarinen tapa käydä kauppaa, sillä kaikki työ on keskenään samanarvoista, selvittää yksi perustajista, Ruby van der Wekken.

Markkinataloudelle vaihtoehtoja

Hänen mukaansa piirin tavoitteena on tasata hyvinvointia ja lisätä vaihtoehtoja markkinataloudelle.

Kumpulalaisten idea on nyt levinnyt muualle pääkaupunkiseudulle ja myös muille paikkakunnille, ja he auttavat muita kiinnostuneita perustamaan paikallisia aikapankkeja. Eri puolella Suomea toimii nykyisin jo 15 aikapankkia.

Stadin Aikapankki on osa kansainvälistä Community Exchange Systems -verkostoa. Verkostoon kuuluu erilaisia paikallisraha-ryhmiä ja aikapankkeja yli 30 eri maasta. Kaikki ryhmät ovat yhteydessä toisiinsa niin, että myös kansainväliset vaihdot, esimerkiksi majoittuminen tai käännösapu, ovat mahdollisia.

Aikapankit ja paikallisraharyhmät ovat siis hiljalleen levinneet ympäri maailman, ja niitä löytyy muun muassa Etelä-Afrikasta, Japanista ja Brasiliasta.

Myös Britanniassa piirit ovat hyvin suosittuja.

Aikapankkeja toimii nykyään jo tuhansia eri puolilla maailmaa. Paikallisrahakokeiluja on Suomessa toimii jo ollut jo vuosikymmeniä, mutta 15 aikapankkia ja aikapankit ovat syntyneet viilisää suunnitellaan. meisten vuosien aikana.

Sanna Pelliccioni, joka on myös Aikapankin perustajäsen, kertoo että viitisentoista vuotta sitten oli myös vastaavanlaisia vaihtopiirihankkeita, mutta silloin ne eivät vielä ottaneet tulta.

– Nyt aika on oikea – kun monet ihmiset ovat huomanneet nykyjärjestelmän ongelmat – vaihtopiirille on myös tärkeää, että netti on yleistynyt nopeasti, hän toteaa.

15

Paikallista omavaraisuutta

Aikapankki on vastaus esimerkiksi siihen ongelmaan, joka syntyy, kun taloudessa ei olla valmiita maksamaan vanhusten ulkoiluttamispalveluista. Tavoitteena ei ole kuitenkaan korvata hyvinvointivaltiota vaan toimia sen täydentäjänä.

– Vanhempani asuvat Oulussa, ja olen miettinyt, että kenties tulevaisuudessa voisin auttaa jotain vanhusta täällä pääkaupunkiseudulla vaikka kolme tuntia viikossa ja joku hoitaisi sitten vastavuoroisesti vanhempiani Oulussa, Sanna Pelliccioni selvittää.

Japanissa on perustettu järjestelmä, jonka avulla voi jopa ”säästää palveluita” eläkeaikaa varten. Sveitsissä pienyrityksillä on puolestaan keskinäinen Wir-pankki, yritysten keskinäinen vaihtopiiri, joka toimii omalla valuutallaan.

Maailmalla aikapankit toimivat jopa sosiaaliturvan jatkeena.

Tämä ei ole kuitenkaan kumpulalaisten idea tai tarkoitus vaan tavoitteena on vahvistaa ajatusta, että toisille tehdyt palvelut tulevat jossain muodossa takaisin ja hyvä kiertää.

– Tavoitteena on, että paikallisyhteisöt ymmärtävät, että ne voivat olla nykyistä omavaraisempia monin eri tavoin, kuvailee Ruby van der Wekken.

7

5

TEKSTI SATU RÄMÖ KUVA TOMMI TUOMI

x ura

TYÖPAIKAN VAIHTAJAT KERTOVAT URASTAAN.

Korporaatiouralta konsultiksi

P

irita Näkkäläjärvi, 33, päätti vaihtaa työpaikkaa viime vuoden alkupuolella.

Silloin takana oli puolitoista vuotta investointipankissa Lontoossa ja yli kolmen vuoden rupeama Nokian yrityskauppaosastolla.

– Strategia ja sen tekeminen kiinnostivat. Halusin konsulttialalle, hän kertoo.

Korporaatiouran jälkeen häntä kiehtoi mahdollisuus oppia nopeasti uutta ja erityisesti työkaluja ja ajattelumalleja, joita voi soveltaa preskriptiivisesti eri toimialoilla. Muutamista työpaikkaa tarjonneista konsulttitaloista Näkkäläjärvi valitsi Booz & Companyn.

– Parhaimmillaan kollegoilta voi oppia valtavasti. Työyhteisö oli siis tärkeä valintakriteeri.

Booz & Companylla on kolmetuhatta konsulttia yli 60 maassa. Helsingin kasvavassa tiimissä on tällä hetkellä kymmenkunta asiantuntijaa. Maailman sadasta suurimmasta yrityksestä 75 on Boozin asiakkaita.

– Kansainvälisyys teki minuun vaikutuksen. Suomalaiset konsultit voivat osallistua projekteihin ulkomailla, ja Suomen projekteissa on lähes poikkeuksetta mukana kollegoita maailmalta. Käytännössä Boozin kautta avautuu globaali sisäinen työmarkkina, sanoo Näkkäläjärvi.

Edellistä työnantajaansa Nokiaa Näkkäläjärvi kehuu erityisesti siitä, että nuoretkin osaajat saavat paljon vastuuta.

– Aloitin nykyisessä työpaikassa muutama kuukausi sitten. Tuntui ensin oudolta, ettei ole enää diilinvetovastuussa. Toisaalta on mahtavaa, että nyt pystyy todella syventymään asioihin.

Mutta konsulttitalossa asiat etenevät ripeästi – heti ensimmäisestä työpäivästä alkaen.

– Ensimmäisenä aamupäivänä minut pyydettiin projektiin rakentamaan Excelmallia. Kaikki oli uutta ja deadline jo muutaman päivän päässä. Mutta se kuuluisa konsultin learning curve oli upea kokemus!

SIIRTO MEDIA-ALALLA Tuomas Korhonen Korhonen, 29, on aloittanut Talentumin mediamyynnissä myyntipäällikkönä.

– Työskentelen Mediuutisten ja Uratien parissa. Toki myös muut Talentumin mediat ovat mukana portfoliossani, sillä mediaratkaisut tehdään asiakaskohtaisesti.

Asiakkaistani iso osa on terveydenhuollon alalta.

Korhonen tuli Talentumiin mediatalo

yrityksessä on myös paremmat mahdollisuudet nähdä tätä media-alan murrosta.

Ennen media-alaa Korhonen ehti pyörähtää IT-alalla konsulttina.

– Huomasin kuitenkin pian, että se ei tuntunut omalta jutulta. Niinpä vaihdoin radikaalisti suuntaa

li projektipäällikkönä.

ja tulin media-alalle.

den työnantajan monipuolisuus ja mo-

2.11

– Halusin edetä alalla. Nykyinen tehtävä tarjoaa enemmän vastuuta, ja isommassa

InPress Finlandista, jossa hän työskenteTyöpaikanvaihtoon motivoivat uu-

8

nikanavaiset ratkaisut.

Suunnanvaihdos kannatti.

Kätilö ja KTM

Suvun yhtiöön

Mirka Leppänen, 34, on aloittanut konsult-

Esan Paikallislehtien tuore toimitusjohtaja

Joka aamu Finlandia-taloon

tiyhtiö PwC:ssä liikkeenjohdon konsulttina.

Jarkko Haukilahti, 42, on uudesta työstä

Finlandia-talon uusi myyntijohtaja Minna

Leppänen pääsee tehtävässä yhdistämään

tohkeissaan. Yhtiön kuusi ilmaisjakelulehteä

Sauramaa, 45, on järjestänyt tapahtumia, ko-

kauppatieteellisen alan ja terveydenhoito-

tavoittavat 100 000 kotitaloutta Päijät-Hä-

kouksia ja konferensseja yli 20 vuoden ajan.

alan osaamisensa.

meessä ja tarjoavat paikallisyrityksille näky-

Viimeksi hän on työskennellyt konferenssitoi-

vyyttä.

misto Confedent Internationalin toimitusjoh-

Leppästä kiehtoi nuorena terveysala, ja niinpä hän opiskeli ensin kätilöksi.

– Halusin kuitenkin edetä alalla ja saada

– Tärkeintä on hyvä sisältö. Näin paikallisia juttuja ei muualta saa. Kun lukijamme ovat

akateemisen tutkinnon. Tutustuin kauppik-

lehdestä innoissaan, pystymme tarjoamaan

sen opintovalikoimiin ja hain sinne. Se oli

ilmoitustilan kautta paikallisille yrityksille

hyvä päätös.

ansaintamahdollisuuksia.

Leppänen työskenteli vuosia liikelaitos

Haukilahti kuuluu viestintäkonserni Me-

tajana.

Työpaikanvaihto Finlandia-taloon teki ostajasta myyjän.

– Kun kuulin avoimesta paikasta, tiesin haluavani sen. Finladia-talo oli tuttu hyvänä asiakkaana, joten päätös syntyi nopeasti.

HUS-Tietotekniikassa projektijohto- ja esi-

diatalo ESAn omistajasukuun. Aiemmin hän

miestehtävissä. PwC:n kutsuun hän vastasi

oli Veikkauksella töissä 14 vuotta, mutta pari

tihän on asiakkaiden tarpeiden ymmärtämistä

myönteisesti viime syksynä.

vuotta sitten oli aika tulla töihin omaan yhti-

ja niihin vastaamista, eli äärimmäisen kiinnos-

öön. Toimitusjohtajuutta edelsi kahden vuo-

tava toiminto, Sauramaa kertoo.

– Pääsen työssäni tekemisiin erilaisten or-

– Pääsen nyt keskittymään myyntiin. Myyn-

ganisaatioiden kanssa ja ympärillä on kehi-

den tutustuminen konsernin toimintoihin,

Finlandia-taloa laajennetaan parhaillaan.

tyshaluisia ja motivoituneita kollegoita.

kuten yritysmyyntiin ja toimittajan työhön.

Kesällä yleisölle avattava laajennusosa tuo li-

Terveysala ja bisnesosaaminen on kysytty yhdistelmä. – Etsimme jatkuvasti sekä terveydenhoitoalan että liiketoimintaosaa-

Uusi työ tiesi Haukilahdelle ja hänen perheelleen myös muuttoa Lahteen.

– Nuorempana ajattelin, että en koskaan

sää tiloja, joita myydään niin kongressien, juhlien kuin tapahtumien järjestäjille.

– Uudessa työssä inspiroi myös se, että en-

misen hallitsevia ko-

muuta pois Hel-

tuudestaan tuttujen

keneita asiantuntijoi-

singistä. Mutta me

kongressien, kokous-

ta, ja heitä on vaikea

olemme viihtyneet

ten ja messujen lisäk-

löytää, Leppänen

erinomaisesti. Väli-

si nykyinen tehtävä

myöntää.

matkat ovat ilahdut-

vie myös musiikin ja

tavan lyhyitä.

kulttuuritapahtumien pariin.

työnantaja Monelle kehityskeskustelut ovat pakkopullaa, mutta ne voisivat olla molemminpuolisesti hyödyllisiä.

Konsulttiyritys Olorinin toimitusjohtaja, liikkeenjohdon konsultti Anneli Valpola antaa muutamia vinkkejä.

Miten kehityskeskustelut kannattaa

kustelun sisältö on rajattu, keskusteluun

Entä esimiehen?

järjestää?

kohdistuvat odotuksetkin ovat realistisia.

Monella esimiehellä on tuplarooli eli he ovat

Ensimmäisessä keskustelussa voitaisiin

sekä alaisia että esimiehiä. Aikataulusavotta

Henkilöstöhallinnon kannattaa valmentaa kehityskeskusteluun sekä esimiehet että alai-

käydä läpi työn tavoitteet ja tulokset. Vuo-

on melkoinen. Tällaisessa tilanteessa ei kan-

set. Onnistunut keskustelu vaatii molempien

den toisessa keskustelussa keskityttäisiin

nata ajatella, että ei käy itse esimiehenä kes-

aktiivista osallistumista. Olen kokeillut käy-

työntekijän kehitystarpeisiin ja -toiveisiin.

kustelua, ennen kuin itse on päässyt oman esimiehensä kanssa keskusteluun.

täntöä, jossa esimiehet tekevät kehityskeskustelujen tuloksistaan yhteenvedot HR:lle

Miten alaisen kannattaa asennoitua

eli yksittäisiä täytettyjä lomakkeita ei lähete-

kehityskeskusteluun?

miset ennen henkilökohtaisia keskusteluja hy-

tä sellaisenaan HR-osastolle.

Olen havainnut tiimikohtaiset ryhmätapaa-

Mene kehityskeskusteluun valmistautuneena,

väksi käytännöksi. Tapaamisissa tarkastellaan

On tärkeää sopia alaisten kanssa, mihin

kiinnostuneena ja motivoituneena. Keskustelua

kokonaisuutta ja käydään läpi senhetkiset tar-

asioihin keskitytään. Näin aika varmasti riit-

ei pidä katsoa esimiehen työsuorituksena. On-

peet eli luodaan samalla odotushorisontti hen-

tää kunnon vuoropuheluun. Kun kehityskes-

nistunut keskustelu on molempien vastuulla.

kilökohtaisille keskusteluille.

9

Euroopan

KUJA JUOK

Spekulaatiot yhteisvaluutan kohtalosta eivät näytä laantuvan.

Mutta kaatuuko euro? Tuskin, arvioivat asiantuntijat.  TEKSTI VELI-PEKKA LESKELÄ KUVAT TOMMI TUOMI

10

2.11

ANKSU

11

E

uro käy läpi rankkaa miehuuskoetta, mutta harva povaa sen kaatumista.

Yhteisvaluutan voisi kaataa vain populismi, järkisyiden vastaisesti.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman arvioi, että tulevat vaalit euroalueella ovat tärkeitä. Vaaliuurnille ollaan käymässä muiden muassa Irlannissa ja useissa Saksan osavaltioissa.

– Kansalaiset ovat ihan syystä tyytymättömiä talouspoliittiseen tilanteeseen. Se antaa pontta populistisille äänenpainoille.

Tyytymättömyys kumpuaa siitä, että valtioiden täytyy tehdä ”vallan kauheita asioita”.

Ne joutuvat tukemaan euroa ja pankkeja, vaikka tällaiset toimet ovat olleet osittain äärimmäisen epäsuosittuja. Vaihtoehtona

olisi kuitenkin avoin pankkikriisi, joka johtaisi rajuun työttömyyteen.

– Etelä-Euroopan hevoskuuri on kova – kestävätkö siellä demokraattiset instituutiot, Korkman kysyy.

Usko turvasatamaan

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä on kuitenkin nykytilanteessa luottavaisin mielin.

– Yhteinen raha on sodanjälkeisen Euroopan suurin poliittinen saavutus – niin merkittävä, että sen ei anneta kaatua. Siinä on valuvikoja, mutta ne pitää korjata, Penttilä linjaa.

Penttilä pitää mahdollisena, että jotkut pienet maat luisuvat ulos eurosta. Korkman taas arvioi, että heikkoja maita saattaa uhata maksukyvyttömyyteen ajautuminen.

– Euroa luultiin turvasatamaksi, mutta se oli erehdys. Maiden pitää vastata omista veloistaan ja tappiot pitää realisoida, Korkman toteaa.

Epäselvä tilanne jatkuu. Ministerit kokoontuvat, mutta Korkman ei usko pysyvää ratkaisua syntyvän vielä pitkään aikaan.

Aika ei ole kypsä.

Ratkaisu voi tulla lähemmäksi, kun ensin tehdään entistä tiukemmat pankkien stressitestit. Ne ovat luvassa toukokuussa.

Tiukat stressitestit ovat erittäin tärkeät. Edellisistä testeistä kun jäi vaikutelma, että niillä vain yritettiin peittää suuria ongelmia. Se pahensi ongelmia entisestään.

Pankkien perikato

Euroa suojaa sekin, että siitä pääsee irti vain kaaoksen vallitessa. Eurosta eroava maa voi saattaa naapurien pankit perikatoon.

Jos Kreikka esimerkiksi siirtyisi takaisin drakmaan, pitäisi vastuiden arvot määritellä uudelleen. Mutta missä valuutassa ne pitäisi laskea?

– Puoleen devalvoitunut uudelleen käyttöönotettu drakma olisi vaikea velkojille, jotka haluisivat saatavansa euroissa ja päin-

Suuri tasaamisen aika Euroopan lisäksi talousvaikeuksissa painii Yhdysvallat. Itä nousee uudelleen asemaansa maailman johtosijalle.

N

ordean pääekonomisti Martti Nyberg pitää euron ydintä ter-

nee, velkakirjat eivät käy kaupaksi, pitkät korot nousevat, työttömyys

veenä, vaikka reunoilla on heikkoja maita. Samaan tapaan Yh-

nousee ja dollari syöksyy. Se olisi heikentynyt jyrkästi jo nyt, ellei euro

dysvalloissakin on heikkoja osavaltioita.

olisi joutunut vaikeuksiin, Korkman pohtii.

Mutta koko euroalueen velka on pienempi kuin USA:n tai Japanin velka.

Euroalue ei siis ainakaan yksinään ole maailmantalouden sairas mies.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Risto E.J. Penttilän mieles-

kuitenkin Yhdysvaltoja suuremmissa vaikeuksissa. Euroopan huolto-

tä Eurooppaa luonnehti aiemmin haitallinen jako oikeistoon ja vasem-

suhde vaikeutuu väestön ikääntymisen takia. Yhdysvalloissa väestö

mistoon. Nyt tämä jako on siirtynyt Yhdysvaltoihin.

kasvaa, mikä tekee taloudesta dynaamisemman.

Suomessakin on valtiovarainministeriön mukaan noin viiden prosentin eli noin kymmenen miljardin euron kestävyysvaje vuosikymme-

Keskustelu ideologisoituu niin, ettei tarpeellisia yhteisiä päätöksiä pystytä tekemään. Kuitenkin USA:lla on valtavia haasteita sosiaali- ja terveysjärjestelmän ja koulutuksen kehittämisessä.

nen puoliväliin mennessä. Sitä pitäisi lyhentää 1,5 miljardia vuodessa.

USA puolustautuu talouspoliittisen asemansa vääjäämätöntä heik-

USA:lla taas on kuitenkin suuri haaste löytää paikkansa talouden

kenemistä vastaan, mikä on tuskallista. Se etsii paikkaansa, eikä kutis-

uudessa järjestelmässä: amerikkalainen työntekijä ei ole keskimää-

tu heti, niin ylivoimainen se on taloudellisesti ja sotilaallisesti. Mutta

rin kovin hyvin koulutettu. Koulutukseen pitäisi panostaa vahvasti.

trendi on selvä: maa on ohittanut lakipisteensä, Penttilä arvioi.

Rapakon takana ei ole myöskään edes suunnitelmaa siitä, miten valtava budjettialijäämä korjattaisiin. Päinvastoin: Yhdysvallat har-

Näin itä palaa historialliselle paikalleen talouden johtoon. Kiina nostaa Euroopan jaloilleen, kun maailmansotien jälkeen sen teki USA.

joittaa erittäin ekspansiivista pankki- ja talouspolitiikkaa, joka aihe-

Samalla kehittyvät maat nousevat kaikkialla. Menossa on suuri ta-

utti nykyiset ongelmat, kun keskuspankki Fedin puheenjohtaja Alan

saamisen aika – se, mistä kehitysmaa-aktivistit ovat unelmoineet.

Greenspan kylvi markkinoille rahaa myös hyvinä aikoina.

Hurraahuutoja ei kuitenkaan kuulu, koska globalisaatio sortaa nyt

– Mutta parempaa keinoa en tähän hätään keksi. Jos luottamus me-

12

Yhdysvaltain lakipiste meni jo

Etlan toimitusjohtajan Sixten Korkmanin mielestä Eurooppa painii

2.11

suomalaisia, Penttilä ironisoi.

”Euroa luultiin turvasatamaksi, mutta se oli erehdys.” vastoin, Nordean pääekonomisti Martti Nyberg huomauttaa.

D-markaan palaaminen ei auttaisi myöskään Saksan taloutta. Siksi maan elinkeinoelämä ei huuda oman valuutan perään, Korkman muistuttaa.

D-markka olisi vahvistunut nykyisessä tilanteessa kenties kaksinkertaiseksi. Nybergin mukaan se olisi sortanut maan kilpailukykyä nykyiseen hyvään tasoon verrattuna. Toisaalta euron reunamaat olisivat kasvaneet nykyistä paremmin.

Ruotsi menestyi kruunullaan hyvin, mutta se ei pystynyt hyötymään devalvaatiosta täysimääräisesti, koska kysyntää ei ollut.

Nyt kruunu vahvistuu, kun se on noussut Sveitsin frangin rinnalle uudeksi turvasatamaksi. Korkea kruunun arvo toisaalta jarruttaa maan talouskasvua.

Valuutta syntipukkina

Euroa taas auttavat uudet tukijat Kiina ja Japani, jotka tarvitsevat uusia sijoituskohteita valuuttavarannolleen Euroalue näyttää olevan uskottavampi tukemisen kohde kuin esimerkiksi Uruguay tai Argentiina.

Penttilä naurahtaa aikojen muuttuneen.

Maailmansotien jälkeen Eurooppaa lainoitti Yhdysvallat, nyt Kiina.

Mutta pannaanko euron piikkiin jo liikaa vaikeuksia? Eivätkö kriisit alkaneet euron ulkopuolella? Korkmanin mukaan kyllä: valuuttaongelmia, budjettivajeita ja pankkikriisejä on ollut muuallakin, Aasiassa ja euron ulkopuolisessa Euroopassa.

Kiinteistökuplakin alkoi Baltiasta. Sen jälkeen alueella on korjattu taloutta sisäisen devalvaation kautta, vaikka yksikään maa ei ollut euroalueen jäsen. Viro pääsi euroon vuodenvaihteessa kovan talouskurinsa ansiosta.

– Viro ja Suomi ovat tänä vuonna ilmeisesti ainoat maat Luxemburgin lisäksi, jotka täyttävät Maastrichtin sopimuksen kriteerit, Nyberg kehuu.

 13

Kilpailukyvyttömyyttä ja rakennuskuplia Kipuilevien euromaiden tilanteen taustalla on useita erilaisia talouden ongelmia.

T

alousvaikeuksissa tarpovat PIIGS-maat eli Portugali, Irlanti, Italia,

lutusta 10 prosenttia ja lisäämään säästämistä saman verran, Ny-

Kreikka ja Espanja ovat erilaisia. Portugalia, Espanjaa ja Kreikkaa

berg kertoo.

yhdistää krooninen kilpailukyvyttömyys ja vajaat budjetit, siis levä-

Espanjassa ja Irlannissa 20–30 prosenttia työvoimasta sai toimeentulonsa rakennusalasta. Irlanti sortui tähän, vaikka pääsi kelttitiikerin

peräinen taloudenhoito.

Lepsua taloudenhoitoa edesauttoi euroon liittyminen, joka pa-

maineeseen maailman ylijäämäisimpänä maana.

ransi maiden uskottavuutta ja avasi uusia rahahanoja. Kreikka jopa

– Mutta se nousee varmasti uudelleen: matala yhteisövero, kieli, si-

väärensi talouslukujaan päästäkseen valuuttaunionin jäseneksi. Es-

jainti ja koulutettu nuori työvoima ovat yhä erinomaisia, Nyberg uskoo.

panjaa ja Irlantia taas yhdistää kiinteistökupla, joka vastaa Suomen

Italia on listalla velkojensa vuoksi. Mutta saapasmaan tilanne on Nybergin mukaan helpompi: se rahoittaa velkansa lähinnä kotimaas-

1990-luvun alun tilannetta.

– Portugalissa eivät kiinteistöjen hinnat laskeneet lainkaan. Kreikassa niiden lasku ei ollut kriisin syy, sanoo Nordean pääekonomisti

ta. Onhan Japanikin velkaantumisaste on jopa 200 prosenttia, mutta sekin pärjää, koska lainat ovat omasta maasta.

Matti Nyberg.

Mutta miksei mittaviin leikkauksiin ryhtyvä Britannia ole talous-

– Kreikassa on pieni vientisektori ja negatiivinen nettosäästämis-

ongelmaisten listalla?

aste: yksityinen sektori ei pysty säästämään edes omien laitteidensa

– Britannialla on oma valuutta ja runsaasti ulkomaisia saatavia ja si-

kulumista eikä generoimaan riittävästi rahaa julkisen velan maksuun.

joituksia, mikä helpottaa nettovelkaantumisastetta, kuten USA:llakin,

Nyt siellä tarvitaan rakennemuutos, jolla pyritään vähentämään ku-

Nyberg muistuttaa.

Maailmansotien jälkeen Eurooppaa lainoitti Yhdysvallat, nyt Kiina.

Englanti taas harjoittaa erittäin ekspansiivista talouspolitiikkaa, käytännössä setelirahoitusta, jolla se pyrkii parantamaan kilpailukykyään heikentämällä punnan arvoa.

Korkmanin mukaan Britannia pyrkii samalla kuittaamaan osan veloistaan inflaatiolla.

Epäilevät Tuomaat

Britannia myös leikkaa menojaan jopa Thatcherin aikoja kovemmalla kuurilla.

Saarivaltio pyrkii pienentämään julkisen sektorin osuuttaan, joka nousi uudelleen 40 prosenttiin maan taloudesta.

Siksi omissa vaikeuksissaan kiemurtelevista Britanniasta ja USA:sta on arvioitu euron vääjäämätöntä tuhoa. Risto E.J. Penttilän mukaan näkemys perustuu tunteeseen.

– Tunteeseen ja koulukuntaeroihin. Ne tahot, jotka epäilivät euroa alun perin, katsovat nyt näkemystensä olleen päteviä, Penttilä toteaa.

– Osittain myös tiedon puutteeseen.

Amerikasta katsotaan usein Eurooppaa niin kuin täältä taas Amerikkaa, Nyberg näpäyttää.

14

2.11

Korkman korostaa, että valuutta ei ole itseisarvo. Sen sijaan taitava, pragmaattinen taloudenpito on. Nyt Eurooppaan näyttää muodostuvan pohjoinen menestyvä vyöhyke, johon kuuluvat euromaina ainakin Saksa, Hollanti, Suomi ja protestanttisia euroon kuulumattomia maita.

Moninaisuus rikkaus

Samalla moninaisuus on Euroopan rikkaus.

Meillä on useita talousmalleja: perhekeskeinen Välimeren malli, konservatiivinen Keski-Euroopan malli, liberaali Britannian malli ja näköjään menestyvä Pohjoismaiden malli.

– Suomi pärjää tässäkin vertailussa kuitenkin Ruotsia paremmin. Olemme euron ansiosta kokoamme suurempi maa – Ruotsin menestyksestä huolimatta, Nyberg tulkitsee.

Talouskomissaari Olli Rehnkin (kesk.) on toiminut kriisin keskellä taitavasti. – Saamme vielä uusiakin hyviä pestejä, Nyberg otaksuu.

Myös Saksan veto säilyy Kiinan kasvavas-

ta kilpailusta huolimatta. Euroopan suurimmalla kansantaloudella on vahva insinööriosaaminen ja myös pienempiä yrityksiä, joita ei tunneta, mutta jotka hallitsevat alansa markkinoita maailmassa.

– 100–200-vuotiaita hienosti hoidettuja yrityksiä. Autoala vetää, kiinalaiset suosivat merkkitietoisina saksalaisia merkkejä, Nyberg kehuu.

Suomikin menestyy, vaikka Kiina kouluttaa insinöörejä myös huipputekniikan aloille. Aina löytyy jotakin saumaa, mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Suomi voi myös nojata turismiin, samoin Kreikkakin.

– Kaiken ei tarvitse olla hitecia, vaikka se sopiikin Suomelle koulutuksemme vuoksi.

Kaivosteollisuus on tällainen ala, joka nousee kehittyvien maiden kysynnän imussa samalla, kun metsäteollisuus hiipuu, Korkman povaa.

Yritysten Eurooppa

Keskuskauppakamarin Penttilän mielestä Euroopan nousu lähtee yrityksistä. Valtioiden vaikeudet väistyvät hieman hitaammin.

– Nyt on käynnissä murroksellinen krii-

si, joka vaikuttaa jopa yhteiskuntajärjestelmiin, arvioi Penttilä.

Hän viittaa 1990-luvun alun tilanteeseen Suomessa: siirryimme suljetun talouden hyvinvointiyhteiskunnasta avoimempaan Nokia-vetoisen talouden hyvinvointiyhteiskuntaan.

– Nyt seuraa vielä avoimempi globaalin talouden hyvinvointiyhteiskunta. Mietintään tulevat julkisen talouden koko, palveluiden tuottamisen tavat, verotuskin, Penttilä tuumaa.

Eurooppa nousee yritystensä varassa, huomaamattomasti ja epämuodollisesti, ei vahvan johtajuuden avulla. Se juna meni, kun Eurooppa ei saanut vahvaa presidenttiä. Eurooppa sveitsittyy Yritysten Euroopaksi.

– Kukaan ei tunne kantonien johtajia, mutta kaikki tietävät sveitsiläisen osaamisen ja laadun. Menestymme antamalla yrityksille eri puolella Eurooppaa vapaudet toimia tehokkaasti yhteiseksi hyväksi. Mutta

jos kaipaamme sekataloutta, kuihdumme ulkoilmamuseoksi, Penttilä tiivistää.

Kilpailukyky ennen kaikkea

Onko Euroopan kriisi romuttanut siis federalistisen ajattelun? Toisaalta ei, sillä kriisin varjolla koetetaan ajaa federalismia keittiönoven kautta sisään.

– Mutta en pidä keskusjohtoisuuden lisääntymistä kuitenkaan todennäköisenä.

Päinvastoin: Euroopassa on jo 20 vuoden ajan korostettu kansallisen päätöksenteon vahvuutta ja kansalaiset vastustavat laajasti ylikansallista päätöksentekoa. Sen lisäämiseen ei ole mandaattia, arvioi Korkman.

– Mutta yhteiset pelisäännöt ja valvonta ennen muuta pankeille ovat olennaisen tärkeitä. Myös poliitikkojen pitäisi ruveta noudattamaan sääntöjä, Korkman painottaa.

– Pankkien valvonta on tärkeää. Mutta ei liian pitkälle viety yhteinen finanssipolitiikka! Kilpailu ja alhaiset verot pitävät valtiot kilpailukykyisinä, Nordean Nyberg korostaa.

Irlanti

Kreikka

Asukkaita 4,3 miljoonaa

Asukkaita 10,7 miljoonaa

BKT 214 mrd USD

BKT 305 mrd USD

Talouskasvu -1,9 %

Talouskasvu -4 %

Valtionvelka/BKT 82,9 %

Valtionvelka/BKT 129,1 %

Inflaatio -1,3 %

Inflaatio 4,6 %

Työttömyys 13,7 %

Työttömyys 11,8 %

Portugali Asukkaita 10,7 miljoonaa

Valtionvelka/BKT muissa maissa

BKT 214 mrd USD

Suomi 50 %

Talouskasvu 0,1 %

Iso-Britannia 82,3%

Valtionvelka/BKT 95 %

Belgia 103,1 %

Inflaatio 0,5 %

Islanti 128,1 %

Työttömyys 9,6 %

Italia 132 %

Eurobonuksiin eivät asiantuntijat usko.

Korkman tiivistää kielteisen tulkinnan näin: eurobondit kollektivisoisivat riskejä ja olisivat pysyvä tulonsiirto asiansa hyvin hoitavilta mailta huonosti toimiville maille. Kurinalaisten maiden korot nousisivat, holtittomien alenisivat.

– Se tuhoaisi taloudenpidon moraalin.

Kuolleena syntynyt ajatus, Korkman tuomitsee.

Yhdysvallat 89,6 %

Espanja

Japani 199,2 %

Asukkaita 40,5 miljoonaa BKT 1 366 mrd USD Talouskasvu -0,5 % Valtionvelka/BKT 72,8 %

Valtaosa luvuista on ennusteita vuodelle 2010.

Lähteet: Global Finance, Finpro

Inflaatio 1,0 % Työttömyys 19,8 %

15

/// SVENSKA SIDAN

Lotta Backlund

Irrationell ekonomi

J

ag handlar nästan alltid i samma två butiker. Jag handlar där för att de är ganska nära och jag ryms in med barnkärra. En dag styr jag dock kosan (eller rättare sagt Brio-kombivagnen) mot Citymarket istället. Dom har blöjerbjudande. Sånt nappar man på när man är småbarnsmamma.

Citymarket är i samma storleksklass som en medelstor österbottnisk by. Jag har absolut inte för avsikt att falla för deras dragplåstersrabatt och köpa mig sjuk med en massa annat så att det hela slutar med att jag inte sparar pengar alls. In, till blöjhyllan, ut. Det är min strategi.

När jag fullbordat min mission och packat barnvagnen full med billiga blöjor, är jag så stolt över mig själv för att jag är ekonomiskt så sensibel att jag belönar mig med en lattekaffe på caféet intill. En latte á 4,50 alltså. Nästan lika mycket som jag sparar på blöjfraktandet.

Jag är proffs på att handla fiffigt. Det händer sig att jag väljer något dyrare ib-

land, men aldrig av misstag. Jag vet att man ska jämföra kilopris och styckpris och inte riktpriset förutom ifall man köper något som man använder så lite av att det lönar sig att köpa den mindre burken även om kilopriset är dyrare.

Problemet är att jag inte kommer ihåg att vara fiffig jämt. Jag kan ta med egna plastpåsar till butiken (man sparar 30 cent!), återvinna veckoslutets vinflaskor (40 cent, ka-tsching!) och byter ut märkeslingonsylten mot butikens private label –lingonsylt (skillnaden är 68 cent per kilo!). När jag betalat (och uppvisat mitt bonuskort förstås) och packat mina uppköp (i dom där egna påsarna jag hade med mig) och går till dörren märker jag att det har börjat regna. Jag har varit hos frissan idag och ska på middag ikväll. Jag har för mycket uppköp och inget paraply. Slutsats: Jag tar taxi hem – fyra kvarter. Ser ni problemet?

Jag försöker undvika att göra ekonomiskt dumma saker som att betala räkningar före förfallodagen eller att välja en skatteprocent med vilken jag får skatteåterbäring. Men jag undviker inte att köpa tre par skor bara för att jag inte kunde välja vilka jag ville ha.

Trots mitt irrationella beteende tror jag att det är någonslags primitiv instinkt som en homo economicus har; att spara pengar känns bara så vansinnigt kul.

Som tur har jag lite lärt mig behärska min inre Sulo Vilén. Jag köper inte av bara billighetsnöjet (förutom ibland på en stor svensk klädkedja som nu och då säljer sina trasor för några futtiga slantar, och då är det faktiskt tillåtet att köpa nu och fundera senare). Men jag blir nog fortfarande alltid väldigt glad när jag ser blöjrabatter.

16

2.11

OPINNOT JA ALKU-URA

Mars maailmalle

Vaihto-opinnot ulkomailla kasvattavat ja sivistävät. Opiskeluaikana hankittu kansainvälinen kokemus voi olla valttia myös työmarkkinoilla.



TEKSTI MIKAEL MÄKINEN KUVAT TERHI EKEBOM

17

Vaihtokohteista eksoottisimpia ovat

auppatieteilijät ovat perinteisesti olleet ahkeria vaihtoon lähtijöitä. Toissavuonnakin lähtijöitä oli yli 1 100, selvää Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntijaorganisaatio CIMOn tilastoista.

Opiskelijoilla on monenlaisia motiiveja vaihtoon lähdölle. Vieraaseen kulttuuriin ja maahan tutustuminen on yksi tärkeimmistä, kuten myös kielitaidon kartuttaminen.

Osa opiskelijoista pitää kansainvälistä kokemusta tärkeänä myöhemmin työelämässä, ja osa työnantajista pitää vaihtoa jopa itsestäänselvyytenä työhaastatteluissa. Jotkut lähtevät hakemaan seikkailua tai pelkästään vaihtelua.

Yhtä lailla tärkeitä voivat olla opinnotkin, sillä jossain ulkomaisissa yliopistoissa voi suorittaa opintoja, joita omassa opinahjossa ei opeteta.

Kaukomaat suosiossa

Suosituimmat opiskelijavaihdon kohdemaat olivat Ranska, Yhdysvallat ja Saksa, joihin kaikkiin lähti noin 100 opiskelijaa.

Muihin opiskelijoihin verrattuna kauppatieteilijöiden suosiossa ovat ennen kaikkea kaukomaat ja Venäjä, kun taas Pohjoismaat kiinnostavat keskimääräistä vähemmän.

Noin 40 prosenttia vaihto-opiskelijoista opiskelee Euroopan Unionin Erasmus-ohjelmassa, mutta jo kolmannes lähtee ulkomaille korkeakoulujen omien vaihtosopimusten kautta. Myös itse järjestettyjen vaihtopaikkojen suosio ennen kaikkea Aasiaan on kasvussa.

Tampereen yliopiston kansainvälisten 18

2.11

asioiden koordinaattori Terhi Nieminen on huomannut kaukokohteiden suosion nousun. Tamperelaisia kauppatieteilijöitä houkuttelee ennen kaikkea Malesia, Kiina ja Hong Kong.

– Australiaan haluaisivat lähes kaikki, mutta maassa on ainoastaan yksi paikka lukuvuotta kohti, sillä kaukainen Suomi ei ole yhtä haluttu kohde kengurumaan opiskelijoille, Nieminen harmittelee.

Tampereen kauppakorkeakoulun vaihtokohteista eksoottisimmat löytyvät saarivaltio Barbadokselta ja Brasilian Rio de Janeirosta, joissa molemmissa on tällä hetkellä yksi vaihto-opiskelija.

Yleensä opiskelijat lähtevät vaihtoon toisena tai kolmantena vuotena. Suosituin ajoitus on lähteä joko juuri ennen kandidaatin työn aloittamista tai heti sen jälkeen.

Nieminen itse suosittelee vaihtoon lähtöä kandin ja maisterin opintojen välissä.

Osa opiskelijoista tosin innostuu vaihdosta vasta maisterivaiheessa, kun vielä voi saada uusia kokemuksia ennen työelämän alkua.

Oppeja itsestä ja maailmasta

Anu Lahtinen viimeistelee parhaillaan gradua Turun kauppakorkeakoulusta, ja viimeistään syksyllä maisterin paperit ovat kourassa. Opiskelija-aktiivi Lahtiselle vaihto-opiskelu ei ollut vaihtoehto vaan itsestäänselvyys.

– Vaihto opettaa itsestä ja maailmasta valtavan paljon, Lahtinen tiivistää.

Lahtinen kehottaa kaikkia lähtemään vaihtoon, sillä opiskeluaikana on paljon helpompi lähteä kuudeksi kuukaudeksi pois kuin työelämästä.

Lahtinen oli lu-

kiovaihdossa Argentiinassa, jossa hän oppi espanjaa. Erasmus-vaihto Espanjan Barcelonassa oli siten luonteva vaihtoehto, vaikka Lahtisen Universitat Pompeu Fabra -yliopistossa pääkieli on katalaani. Lahtinen asetti tavoitteekseen oppia espanjaa niin hyvin, että kielellä voisi työskennellä tulevaisuudessa, jonka lisäksi hän halusi tutustua Espanjan kulttuuriin ja talouteen paremmin.

– Työlainsäädäntökurssi espanjaksi opetti paljon maan tavoista, Lahtinen pohtii.

Voimaa paikallisista

Lahtinen lähti vaihtoon viidennen vuoden keväällä. Hän suosittelee kuitenkin hieman aikaisempaa vaihtoa esimerkiksi kolmantena opiskeluvuonna, sillä useimmat muut vaihto-opiskelijat ovat 21–23 vuotiaita.

Paikallisiin tutustuminen auttaa huomattavasti sopeutumista, ja kielikaveriprojektin kautta Lahtinen ystävystyi paikallisen opiskelijan kanssa. Hän kävi muun muassa syömässä pojan perheen luona sekä FC Barcelonan mestaruusjuhliin päättyneessä jalkapallopelissä.

Usein suurin osa vaihtoajasta kuluu muiden vaihto-opiskelijoiden seurassa, ja pahimmassa tapauksessa muiden suomalaisten kanssa, jolloin paikallinen kulttuuri ja kieli jää kokematta.

– Moni paikallinen olettaa, että sinulla ei ole kielitaitoa, joten oma aloitekyky on tärkeää, jotta pääsee paikallisten kanssa juttusille, Lahtinen kehottaa.

Lahtinen myöntää, että vaihdossa ei aina ole helppoa, ja tulee hetkiä, jolloin miettii miksi sitä oikein lähti pois Suomesta, varsinkin jos ei osaa paikallista kieltä.

– Seurustelu ei ole ongelma, ja sekä minä että poikaystäväni olemme olleet vaihdossa ilman kummempia koettelemuksia, Lahtinen opastaa.

SAARIVALTIO BARBADOS JA BRASILIAN RIO DE JANEIRO.

Kielitaito kaupan päälle

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viidennen vuoden opiskelija Matleena Pirkkalainen on tällä hetkellä Italiassa toisessa opiskeluvaihdossaan. Muutto Milanoon ja Universita Bocconin kauppakorkeakouluun on osa CEMS-maisteriohjelmaa.

Pirkkalaisen tavoitteena on vahvistaa Italian kielen taitoaan, johon on hyvä pohja lukion aikana Italiassa suoritetun kesäharjoittelun ansiosta. Myös Italiassa jo asuvat kaverit, Bocconin hyvä maine ja kiva kaupunki auttoivat valinnassa.

Ennen Italiaa Pirkkalainen oli vuoden 2009 syksyn vaihdossa National Chengchi -yliopistossa Taiwanissa. Syyt eksoottiseen valintaan olivat selkeät.

– Halusin kauas kotoa, lämpimään maahan ja opiskella mandariinikiinaa, Pirkkalainen perustelee.

Pääkaupunki Taipeissa sijaitseva opinahjo oli hyvä, ja mandariinikiinaa oli pakko käyttää, sillä suurin osa paikallisista ei puhu englantia. Pirkkalaista kiinnostaa Aasia, ja hän arvioi voivansa muuttaa sinne myöhemmin myös työpaikan perässä.

oppimista selviytymään epävarmuudessa sekä ulkomailla pärjäämisen tiedostamisesta.

– Aluksi voi olla järkyttävää, että jotkut asiat tehdään eri lailla, mihin on tottunut.

Mutta lopulta maailman ihmiset ovat aika samanlaisia, mikä on mukava huomata, Pirkkalainen havannoi.

Hauskana esimerkkinä Pirkkalainen mainitsee Taiwanissa suositun karaoken. Paikalliset ovat yleensä pidättyväisiä kouluympäristössä, mutta karaokehuoneissa revitetään kunnolla

muun muassa Britney Spearsia laulaen.

Italiasta Pirkkalainen suuntaa uusiin haasteisiin kohti Lontoota, jossa hän on kesän Barclay’s Capitalilla kesätöissä.

– Kansainvälinen kokemus on varmasti yksi syy työpaikan saantiin, Pirkkalainen arvioi.

“HALUSIN KAUAS KOTOA, LÄMPIMÄÄN MAAHAN JA OPISKELLA MANDARIINIKIINAA.”

Valttia työmarkkinoilla

Pirkkalainen pitää ulkomaan komennuksia opettavina kokemuksina, ja matkustaminen yleensäkin avartaa aina.

– Vaihdossa näkee miten muualla toimitaan, sillä pysymällä vain kotimaassa helposti kangistuu kaavoihin. Välillä on hyvä laajentaa omaa perspektiiviä, Pirkkalainen toteaa.

Suurimpina oppeina vaihdosta Pirkkalainen pitää uusien kulttuurien tuntemusta, 19

Kansainväliset osaajat

Pieni ja

ketterä

Finn-Korkki Perustettu vuonna 1979 Kotipaikka Hämeenlinna Liikevaihto viime vuonna 7,5 miljoonaa euroa Viennin osuus liikevaihdosta noin 93 prosenttia Tärkeimmät vientialueet Ruotsi, Saksa, Puola Henkilöstö Keskimäärin 34 henkeä, mutta kesäsesonkina jopa 50 henkeä

20

2.11

Toimitusjohtaja Rolf Nygård esittelee tinapelltiä, josta leikataan kruunukorkkeja.

Hämeenlinnalainen sulkimien valmistaja Finn-Korkki kilpailee menestysreseptillä, jonka ainekset ovat joustavuus, innovatiivisuus ja nopeus. Yrityksen lähes koko tuotanto menee vientiin. Teksti Eija Hietanen Kuvat arto wiikari

J

uomapullojen sulkimissa metalli on valttia. Finn-Korkin toimitusjohtajan Rolf Nygårdin mukaan muovikorkit eivät kelpaa, kun juomakokemukseen kaivataan nautintoa ja luksusta.

– Korkin avauksessa on tunne mukana. Ihmiset kaipaavat metallin kylmyyttä ja korkin kilahdusta pöydän pintaan pullon avauduttua, Nygård kuvaa.

Jo ennen tunnekokemusta ostaja koukutetaan pullon ja korkin ulkonäöllä. Useat ulkomaiset panimot ja juomanvalmistajat tietävät, että kuluttajaa kiinnostaa entistä enemmän se erikoisen näköinen, muista erottuva pullo.

Kun pullon ulkonäköön panostaneen valmistajan tuote erikoiskorkkeineen myy muita paremmin, kilpailijakin kiinnostuu. Muun muassa tällä tavoin Hämeenlinnassa pääkonttoriaan pitävä FinnKorkki saa uusia asiakkaita.

Pieniä eriä joustavasti

Hämeenlinnalainen Finn-Korkki valmistaa tinapellistä kruunuja rengaskorkkeja sekä alumiinista valmistettuja erikoiskorkkeja.

Tuotevalikoimaan kuuluvat myös hautakynttilöiden metalliset sadesuojat ja tuikkujen kynttiläkupit.

Kruunukorkkeja käytetään perinteisesti olutpullojen sulkemi-

seen. Meillä Suomessa ja muuallakin maailmassa olutta myydään kuitenkin enenevässä määrin tölkeissä, mikä on vähentänyt kruunukorkkien kysyntää. Toimitusjohtaja on nähnyt tässä hyvän bisnesmahdollisuuden.

– Kruunukorkkien käytön väheneminen on meille eduksi, koska kotimainen panimoteollisuus ei osta enää suuria korkkieriä ulkomailta. Me sen sijaan voimme toimittaa pienempiä eriä joustavasti, Nygård kertoo.

Luksussulkimet vedossa

Erityisesti alumiinista valmistettujen luksussulkimien markkinat kasvavat. Niistä onkin tullut yrityksen menestystuote.

Esimerkiksi Absolut-vodkapullon ostanut narskauttaa pullon avatessaan Hämeenlinnassa valmistetun alumiinikorkin. Yhtiön tuorein läpimurto on Veen Waters -designpullon alumiinikorkki, onhan itse pullokin palkittu maailmalla muotoilustaan.

– Veen oli mielenkiintoinen ja hyvä projekti. Asiakas tiesi, mitä halusi mutta oli samalla joustava, Nygård kertoo.

Finn-Korkki on tehnyt metallisia pullojen sulkimia jo kolmen vuosikymmenen ajan. Suomessa historia ulottuu aina vuoteen 1871, jolloin yrityksen edeltäjä ryhtyi valmistamaan korkkeja Nikolai Sinebrychoffin perustamalle panimolle.



21

Risto Virolainen seuraa uunin toimintaa. Peltien lakka ja värit kuivuvat paikoilleen kymmenessä minuutissa. Sen jälkeen kone on valmis leikkaamaan niistä korkit irti.

Finn-korkki osti australialaisen kilpailijansa, ja siirsi tuotannon hämeenlinnaan.

Peltipakkausten valmistamisen perinne Hämeenlinnassa taas juontaa juurensa 1920-luvulla perustetun Oy Sotilassäilykkeeseen asti. Historia jatkuu muun muassa Mensan ja Polarpakin kautta vuonna 1979 perustettuun Finn-Korkkiin.

Ruotsi, Saksa ja Puola

Viime vuonna, kun lama vielä painoi Finn-Korkin myyntiä, yhtiö kerrytti liikevaihtoa 7,5 miljoonaa euroa. Tuoteryhmittäin liikevaihto muodostui siten, että rengaskorkkien osuus oli 72 prosenttia, erikoiskorkkien osuus 15 prosenttia ja kruunukorkkien osuus 10 prosenttia. Kynttiläkuppien ja kansien osuus oli yhteensä kolmisen prosenttia.

Yrityksen lähes koko tuotanto menee ulkomaille – jopa 93 prosenttia liikevaihdosta tulee maailmalta. Ruotsin osuus myynnistä oli viime vuonna parikymmentä prosenttia. Myös Saksa ja Puola ovat perinteisesti tärkeitä vientimaita.

22

2.11

Suurempien vientimaiden listalla oli viime vuonna myös Bulgaria, Kazakstan ja Moldova. Venäjän osuus oli kolme prosenttia.

Itäisissä maissa tilanteet kuitenkin vaihtelevat nopeasti. Esimerkiksi Venäjältä voi jonain vuonna saada ison asiakkaan, joka seuraavana vuonna on jo entinen.

– Välillä tuntuu, että joka vuosi joutuu aloittamaan alusta, Nygård myöntää.

Tuotantoa kotimaahan

Nopeasti muuttuvassa tilanteessa ja hektisillä markkinoilla FinnKorkin pieni koko ja joustavuus ovat kuitenkin tärkeitä kilpailuvaltteja. Neuvotteluhuoneen seinälle ripustettu kunniakirja vuonna 2002 saadusta Hämeen vientipalkinnosta kertookin omaa kieltään yrityksen toiminnasta.

– Olemme pieni yritys, jonka asiakkaat, kilpailijat ja tavarantoimittajat ovat isoja jättejä. Lisäksi valmistamme tuotteita, joita ei Suomessa juurikaan käytetä, Nygård selvittää.

Vuonna 2007 Finn-Korkki osti australialaisen kilpailijansa ja siirsi tehtaan laitteet ja tuotannon Melbournesta Hämeenlinnaan.

Finn-Korkilla oli ollut yhteistyöhaluja australialaisyhtiön kanssa, ja lopulta koko yhtiö oli myynnissä. Koneet ja laitteet tuotiin meritse Suomeen, ja linjojen pystyttäminen jatkuu yhä.

Jukka Suni työnsä ääressä. Kuulosuojaimet ovat tarpeen, sillä tehdashallissa koneet pitävät kovaa ääntä.

Uuden linjan investointi mietitään aina tarkkaan, sillä se maksaa paljon. Markkinoiden heilahteluista huolimatta usko tulevaan on vahva, sillä nykyisen tehdashallin viereen ollaan keväällä rakentamassa toista hallia.

– Tilanpuute hankaloittaa jo toimintaa, Nygård kertoo.

Viennistä ja myynnistä vastaava Robert Jeynes (vas.) ja toimitusjohtaja Rolf Nygård johtavat yhdessä FinnKorkin maailmanvalloitusta.

Innovatiivinen tiimi

Tällä haavaa Finn-Korkilla on asiakkaita kaikkiaan noin 120. Suurin osa liikevaihdosta eli noin 80 prosenttia kertyy viidesosalta asiakkaista. Yhdenkään asiakkaan osuus ei kuitenkaan ole yli 20 prosenttia.

Mikä saa pienen yrityksen pärjäämään kansainvälisillä markkinoilla?

– Vahvuutemme on innovatiivinen tiimi, joka keksii uusia ratkaisuja niin valmistuksen kuin tuotteidenkin osalta. Myös osaavat, pitkäaikaiset työntekijät ja tehokas markkinointi ovat vahvuuksiamme, Nygård listaa.

Finn-Korkissa toimitusjohtaja hoitaa itse osan myynnistä ja markkinoinnista. Toisen osan hoitaa vientimarkkinoista ja myynnistä vastaava Robert Jeynes. Hänet toi Hämeenlinnaan se tavallinen tarina, suomalainen vaimo.

Maan ja yrityksen tapa

Nygård ja Jeynes kertovat, että myös asiakkailta saa hyviä vinkkejä tuotekehitykseen. Messuilta ja pakkausalan lehdistä tulevat ideat ovat kuulemma jo myöhässä. Toisaalta suuri osa heidän työajastaan menee potentiaalisten asiakkaiden konsultointiin, sillä läheskään kaikille ei ole selvää, millaisesta prosessista uuden sulkimen suunnittelussa on kyse.

Eri maissa ja kulttuureissa olevat asiakkaat tuovat tekemiseen oman mausteensa.

– On tullut matkusteltua ja nähtyä paljon maita, joissa ei olisi varmaan muuten tullut käytyä, Nygård pohtii.

Aisapari Jeynes säestää. Työssä pääsee tutustumaan erilaisiin ihmisiin ja tapoihin tehdä asioita.

– Maan tapa on myös yrityksen tapa, Jeynes huomauttaa.

23

/// liiketoimintaosaaminen

Haasteita avoimuudelle Vastuullisuus on muuttunut eurooppalaisyrityksissä käytännöksi kymmenen viime vuoden aikana. Suotuisa kehitys voi tyssätä, kun Kiina ja Arabimaat etenevät maailmantaloudessa. Teksti Helinä Hirvikorpi Kuvat tommi tuomi

24

2.11

J

ohdon vastuulla on yrityksen nykyhetki, tulevaisuuden menestyminen ja yhä laajenevat sidosryhmät. Ensisijaisesti yrityksen ei tarvitse parantaa maailmaa, mutta se voi tehdä sitä sivutuotteena kannattavasti.

Yhdysvalloissa corporate citizenship eli yrityskansalaisuus nousi pintaan muiden muassa tietokonejätti IBM:n kautta jo 1960-luvulla. Nykyään puhutaan kannattavasta yritysvastuusta.

Kannattava vastuullisuus on vastuullista liiketoimintaa, mutta ei hyväntekeväisyyttä. Yhteiskuntavastuu pitää sisällään laajemmin myös muut organisaatiot kuin yritykset. Vastuuta tunnetaan sosiaalisista ja ympäristöasioista.

Aalto-yliopiston professori Minna Halme on tutkinut pitkään vastuukysymyksiä ja teki Suomen ensimmäisen väitöskirjan ympäristöjohtamisesta vuonna 1997. Alun perin Halme halusi tutkia yrityksiä yritysetiikan näkökulmasta, mutta 1990-luvun alkupuolella eettiset kysymykset koettiin vieraiksi yrityksissä.

Tänään puhutaan jo avoimesti eettisestä johtamisesta. Vastuullisuus on alettu ymmärtää aiempaa kokonaisvaltaisemmin.

– Viime kymmenen vuoden aikana Suomessa ja Euroopassa yritysvastuu on tullut käytännöksi. USA:ssa siitä on puhuttu paljon kauemmin, sillä isojen yritysten valta oli siellä jo aiemmin suurempi suhteessa muuhun yhteiskuntaan, Halme arvioi.

Taustalla globalisaatio

– Globalisaation myötä kaikilla mantereilla suurten maailmanlaajuisten yritysten valta on kasvanut suhteessa kansallisvaltioihin, muistuttaa Halme.

Pohjoismaissa lainsäädäntö ja sopimuskäytännöt ovat suojanneet monia asioita.

Kansallisvaltiot pystyvät kuitenkin heikommin tarttumaan moniin asioihin, joihin pitäisi tarttua. Tämä koskee ympäristöasioita sekä sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Etenkin yritysten pitkät hankintaketjut alihankkijoineen ovat tuoneet uudella tavalla esiin sosiaalisen vastuun kysymykset.

– Enenevästi myös kuluttajat käyttäytymisellään nostavat esiin vastuun, vaikka kuluttajien suuri massa ei olisikaan valmis maksamaan vastuullisesti tuotetusta tuotteesta enempää. Yritykset, jotka toimivat kuluttajarajapinnassa, ovat havainneet tämän imagon ja brändin kannalta, Halme sanoo.

Kuluttajarajapinnassa toimiville yritykselle vastuullisesta toiminnasta on tullut myös kilpailuetu. Ne yritykset, jotka ovat kauempana kuluttajista ja ilman näkyvää brändiä, ovat eri tilanteessa. Niillä vastuullisuus saattaa syntyä sivutuotteena muista syistä.

Ideoita tuotekehitykseen

Kun yritys toimii esimerkiksi materiaalija energiatehokkaasti, se on usein myös ympäristölle voitto. Materiaalitehokas ja energiapihi toiminta merkitsevät kustannussäästöjä. Säästöt kartuttavat myös vastuullisuutta.

– Uusia tuotteita ja palveluja saattaa myös syntyä tätä kautta. Minusta on hedelmällinen ja mielenkiintoinen lähestymistapa yritysvastuuseen juuri se, että ensisijaisesti lähdetään kehittämään sellaisia tuotteita ja palveluja, jotka ovat materiaali- ja energia- intensiivisiä.

Halme pitääkin kannattavan vastuullisuuden yhtenä merkittävänä näkökulmana vastuullisuuden vaikutusta tuotekehitykseen.

– Esimerkiksi vaikka Koneen konehuoneeton hissi kuluttaa vähemmän tilaa ja energiaa, vaikka ekotehokkuus ei ole ensisijainen motiivi, Halme sanoo.

Puhtaasti ekologisista motiiveista lähtöisin olevia ovat esimerkiksi erilaiset yhteisautoyritykset, kuten pääkaupunkiseudulla toimiva City Car Club.

Metsäteollisuudessakin on uusia teknologisia prosesseja, jotka supistavat energiankulutusta. Taustalla on usein tiukentuva lainsäädäntö, joka kannustaa parantamaan ekotehokkuutta.

Suomessa Neste Oil kehittää vähäpäästöisiä polttoaineita, mutta päätyy silmätikuksi, kun joutuu käyttämään palmuöljyä niin kauan kunnes muut tutkittavat raakaaineet ovat kaupallistettavissa.

Vaatii läpinäkyvyyttä

Vastuullisuus liittyy osaltaan globalisaatioon, ja maailmantalouden muutokset vaikuttavat myös vastuullisuuden toteutumiseen. Paraikaa Euroopan rahoituskriisissä toiset euromaat pelastavat toisia, mutta mukana on myös Kiina. Lisäksi Kiinan omistukset länsimaissa yrityksissä kasvavat hurjaa vauhtia.

Kehittyvien talouksien vaikutuksen nousu tietää ainakin aluksi haasteita vastuullisuuden etenemiselle.

– Tätä on oikeasti syytä pohtia vakavasti.

Olen jo muutaman vuoden sanonut, että



25

/// liiketoimintaosaaminen

Markkinoita köyhyyden poistajille Suomalaisyrityksillä voisi olla paljonkin annettavaa maailman köyhimpien niin sanotuilla BOP-markkinoilla.

P

rofessori Minna Halme vetää Aalto-yli-

Nokia päänavaajana

pienissä pakkauksissa. Saman toimialan Procter

opiston johtamisen ja markkinoinnin lai-

Aalto-yliopisto tekee BOP-markkinoihin liitty-

& Gamble taas on kehittänyt halpoja vedenpuh-

toksella tutkimusaluetta, joka keskittyy glo-

vissä hankkeissa yhteistyötä laajalti. Mukana

distuskemikaaleja.

baalia köyhyyttä vähentäviin innovaatioihin.

ovat olleet niin ulkoministeriö, työ- ja elinkein-

Kyse on markkinoista, jossa ihmiset ansaitse-

oministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto, Fin-

Muutos liiketoimintamalliin

vat alle viisi euroa päivässä ostovoimaparitee-

pro kuin Teknogian ja innovaatioiden kehittä-

– Idea on, että poistetaan köyhyydestä johtu-

tilla korjattuna.

miskeskus.

via ongelmia ja samalla toimitaan kannattavas-

Nämä niin kutsutut Base of the Pyramid eli

– Me koordinoimme ja kehitämme toiminta-

BOP-markkinat eivät ole pienet: niillä on nel-

mallia, että saataisiin suomalaista osaamista

jä miljardia ihmistä eli kaksi kolmasosaa maa-

noille markkinoille. Se voi olla energiaosaamis-

– Koko liiketoimintamallin pitää olla erilainen.

ilman väestöstä. BOP-markkinoiden käsitteen

ta, koulutukseen tai terveydenhuoltoon liitty-

Innovointi ei voi tapahtua täältä käsin, vaan lop-

loi intialaistaustainen edesmennyt professori

vää osaamista, Halme kuvailee.

pukäyttäjät pitää tuntea, perinteinen vienti ei

C.K.Prahalad.

– Suomessa olisi paljon sellaista osaamista, joka olisi mahdollista hyödyntää uusissa tuot-

26

– Toistaiseksi vain Nokia on merkittävässä määrin onnistunut luomaan omia tuotteita vähävaraisille markkinoille, Halme selvittää.

ti. Tämä ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan nämä miljardit ihmiset ovat oikeasti asiakkaita.

ole kannattavaa, Halme sanoo.

Tanskaan on noussut jopa pienyrityksiä, jotka toimivat BOP-markkinoilla. Internetpankki

teissa tai palveluissa näille markkinoille, mutta

Nokialla on yhteisiä kyläpuhelinkonsepteja,

MyC4:n kautta kuka tahansa voi lainata rahaa

suomalaiset ovat enimmäkseen kiinnostuneita

maanviljelijöille tarkoitettu neuvontapalvelu

afrikkalaiselle yrittäjälle ja saada aikanaan takai-

kehittyvien markkinoiden vauraimmasta osas-

Nokia Life Tools sekä Intiassa lanseerattu mo-

sin sekä pääoman että koron. Aurinkopaneeleita

ta, Halme sanoo.

biilimaksaminen.

valmistavalla Grundforsilla on Afrikassa liiketoi-

Suomalaisyritysten tuotteet menevät pää-

Maailmanlaajuisesti on jo paljon yrityksiä, jot-

asiassa kehittyvien maiden suuriin kaupunkei-

ka toimivat köyhimmillä markkinoilla. Esimer-

hin menestyvälle keskiluokalle. Aalto-yliopiston

kiksi kulutustavarajätti Unilever on työllistä-

– Suomalaisilla yrityksillä olisi materiaalin ja

kauppakorkeakoulussa on kuitenkin huomattu,

nyt satoja tuhansia naisia, jotka ovat myyneet

energiankäytön tehostamiseen tähtääviä lii-

että kahden viime vuoden aikana kiinnostus

Intiassa ovelta ovelle yrityksen elintarvike- ja

ketoimintamahdollisuuksia paljon, Minna Hal-

BOP-markkinointiin on herännyt.

hygieniatuotteita köyhillekin kyllin edullisissa

me uskoo.

2.11

mintamalli, missä se tarjoaa mikrorahoitusta kylän omistuksessa olevalle organisaatiolle.

Akateeminen vartti

EHKÄ VASTUULLISUUDELLE PITÄISI PANNA HINTALAPPU. MUTTA MITÄ MAKSAA PUHDAS VESI TAI ILMA? mielestäni vastuullisuuskeskustelun isoimpia uhkaavia tulevaisuuden kysymyksiä on, että Kiinassa ja Arabimaissa on paljon rahaa.

– Avoimuuden käytännöt ovat niissä heikkoja. Mitä sitten tapahtuu, jos näistä maista peräisin oleva omistus kasvaa niin paljon, että se alkaa näkyä toimintatapoja muuttavana voimana, professori kysyy.

KASVUA RISKINOTTOHALUKKUUDELLA

V

iimeaikaisissa tutkimuksissa Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on havaittu, että pienten ja keskisuurten yritysten riskinottohalukkuus kantaa hedelmää myös talou-

dellisesti haastavina aikoina. Tutkimusryhmämme tulokset osoittavat, että yrittäjämäisesti orientoituneet – riskinottokykyiset, innovatiiviset ja aloitteelliset – yritykset ovat kasvaneet ja kansainvälistyneet vertailuryhmää voimakkaammin.

Strateginen riskinottohalukkuus heijastuu myös yritysten tuot-

Kaikki voittaisivat

tavuuteen ja todelliseen tillinpäätösluvuista mitattuun riskiin. Eri-

Yritysvastuu lepää pohjimmiltaan sen varassa, että yritysten toiminta on läpinäkyvää ja yhteiskunnan eri sidosryhmillä on oikeus saada tietää yrityksen toiminnan kaikki kuviot. Ympäristöasiat ja ihmisoikeuskysymykset ovat länsimaisissa kulttuureissa avattavissa, mutta samaa ei voi olettaa Kiinan tai arabimaailman kulttuureissa.

Jos ei halua uskoa sinisilmäisesti maailman hyvyyteen tai ihmiskunnan viisauteen, täytyy vastuullisuudelle ja sen avulla saavutettaville asioille laittaa hintalappu. Mutta mitä maksaa puhdas vesi tai ilma?

Muutama vuosi sitten joukko isoja yrityksiä julisti että vuonna 2020 johtavat yritykset ovat niitä, jotka tarjoavat tuotteita ja palveluita ja hankkivat uusia asiakkaita tarttumalla maailman suurimpiin ongelmiin – köyhyyteen, ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen loppumiseen, globalisaatioon. Mukana olivat muiden muassa öljyjätti BP ja urheilutuotevalmistaja Adidas.

Olisi mukava uskoa. Mutta ennusteiden mukaan Kiina on maailmantalouden valtias vuonna 2020 ja vastaa tuolloin jo neljänneksestä maailman taloudesta.

tyisesti taloudellisesti epävakaina aikoina suomalainen kansantalous selviää haasteistaan yrittäjien riskinottohalukkuuden avulla.

Siksi on tärkeää löytää välineet, joilla riskinottohalukkaita yrityksiä kannustetaan ottamaan riskiä.

Lisäksi on erittäin huomattavaa, että pk-yritysten osuus talouksissa ympäri maailman on kasvanut viime vuosikymmeninä. Pk-yritysten merkitystä korostaa sekin, että historiallisesti suuryritykset olivat tärkeimpiä uusien työpaikkojen luojia, mutta tänään pk-yritykset ovat merkittävimpiä uusien työpaikkojen luojia.

Viimeisin maailmanlaajuinen taantuma iski raskaasti suuryrityksiin, ja pk-yritysten odotetaan nousevan tärkeään rooliin taantuman selättämisessä. Suomessa pk-yritysten osuus koko yrityskunnasta on 99,8 prosenttia. On selvää, että tulevaisuuden kasvu maassamme luodaan pk-yrityksissä.

Pk-yritysten tärkeys on huomioitu akateemisessa tutkimuksessa. Esimerkiksi sellaisia yrityskohtaisia tekijöitä, jotka johtaisivat pk-yritysten tuottavuuden lisääntymiseen, on selvitetty laajasti.

Tulokset ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia tai eivät ole olleet riit-

METSÄKESKUSTELUN MURROS

M

tävän vakuuttavia, joten alalla on sijaa uusille tutkimuksille ja lähestymistavoille.

etsäyhtiöiden ja ympäristöjärjestöjen välinpito käynee esi-

Tutkimuksissamme olemme keskittyneet myös pk-yritysten joh-

merkiksi vastuullisuusajattelun muutoksesta. Maria Joutsen-

tajuuden erityispiirteisiin. Tyypillisesti johtajuus henkilöityy pk-

virta tutki muutama vuosi sitten väitöstutkimuksessaan ympäris-

yrityksissä, etenkin Suomessa, yhteen henkilöön tai muutamiin

tökeskustelua Enson ja Greenpeacen välillä. Tutkimuskohteena oli

henkilöihin. Asetelma tarjoaa mahdollisuuden selvittää onko ole-

kummankin osapuolen puhe vuosina 1985– 2001, ja Joutsenvirta

massa joitain yritysten sisäisiä strategisia ominaisuuksia, joilla on

analysoi yhteisiä kulttuurisia arvoja ja esioletuksia.

positiivinen vaikutus kasvuun ja tuottavuuteen.

Greenpeaceltä hän löysi periaatepuhetta ja hyökkäyspuhetta, ja

Tutkimusryhmämme ja uuden Lappeenrannassa aloitetun Stra-

Ensolta muutospuhetta ja kilpailukykypuhetta. Julkisuus toimi kum-

tegic Finance -maisteriohjelman erityisenä vahvuutena onkin poik-

mallekin näkemysten esittämisen areenana, mutta samalla kumpi-

kitieteellinen yritysten sisäisten resurssien ja kyvykkyyksien sekä

kin osapuoli osallistui yhteiskunnalliseen keskusteluun.

yrityksen rahoituksen ja tuloksellisuuden laaja-alainen ymmär-

Noista ajoista on paljon muuttunut. Tänään toimitusjohtaja Jou-

täminen.

ko Karvonen ja Greenpeacen metsäkampanjaa vetävä Sini Harkki keskustelevat StoraEnson omilla nettisivuilla kestävästä kehityk-

Kirjoittajista Minna Martikainen on Lappeenrannan teknillisen yli-

sestä. Yritys myös korostaa noudattavansa samoja pelisääntöjä

opiston rahoituksen professori, Kaisu Puumalainen strategiatut-

kaikkialla maailmassa, missä toimii.

kimuksen professori ja Juha Soininen nuorempi tutkija.

27

Persoona

Pöllölaakson

OUTOLINTU

MAIJA LEHMUSVIRTA

Syntynyt 1969 Vaasassa Koulutus Kauppatieteiden maisteri Ura Taloustoimittaja Helsingin Sanomat, toimittaja/uutisankkuri MTV3 Talousuutiset, uutisankkuri MTV3 Perhe Aviomies, kaksi kouluikäistä tytärtä Harrastukset Tennis, lenkkeily 28

2.11

Maija Lehmusvirta luki uutisia jo polvenkorkuisena pahvilaatikon läpi. Unelma-ammattiinsa hän päätyi poikkeuksellisesti kauppakorkeakoulun kautta.

TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVAT TOMMI TUOMI

”M

aija, voisitko vähän selittää mitä tämä termi oikein tarkoittaa? Sinähän olet sentään ekonomi.

Siinä leikkimielistä vinoilua, johon MTV3:n uutisankkuri Maija Lehmusvirta on saanut työpäivinään tottua.

Syykin on toisaalta selvä. Ekonomin koulutuksen omaavat toimittajat ovat harvassa jopa talousmedioissa, uutismediasta puhumattakaan.

– Pakkohan se on myöntää, että valtaosa kollegoista on tullut valtsikan puolelta. Meitä ekonomeja on vain kourallinen, mutta kenties sitäkin sinnikkäämpiä, Lehmusvirta naurahtaa.

Sinnikkyys kuvastaa hyvin myös hänen omaa työuraansa. Toimittajan työ kangasteli tamperelaistytön mielessä jo pienestä pitäen, vaikkei siihen varsinaista verenperintöä ollutkaan.

Jotain kertonee sekin, että kotona katseltiin 1970-luvun puolivälissä paitsi perinteisiä tv:n iltauutisia myös Maijan juontamia pahvilaatikkolähetyksiä.



29

”En tosiaankaan ajautunut, vaan nimenomaan halusin tälle alalle.” kitun kokemuksen pohjalta hän väänsi itsensä väkisin Radio 1:n uutisiin.

Ja pitkälti ”saranapuolelta”, kuten Lehmusvirta itse asian ilmaisee.

– Sen jälkeen aukeni ovi Helsingin Sanomiin. Kauppistaustani vuoksi päädyin taloustoimitukseen, ensin kesätoimittajaksi ja myöhemmin vakinaiseksi toimittajaksi.

– Hesari oli hyvä koulu nuorelle toimittajalle. Välillä meni yöunet, mutta opin paljon, hän tunnustaa.

Hieman televisiohistoriaa

– En tosiaankaan ajautunut, vaan nimenomaan halusin tälle alalle. Helsingin kauppakorkeakoulussa tuo uravalinta sai lopullisen sinetin, kun pääsin tekemään ensimmäisiä lehtijuttuja ja radiojuontoja, hän muistelee.

Hän tunnustaa ekonomiopintojen olleen ylioppilaskirjoitusten jälkeen pitkälti järjen valinta.

– Taisinpa vain miettiä, että sitä kautta saan hyvät perusvalmiudet moneen hommaan.

Setelien sijaan suomea

Lehmusvirran opinnot osuivat 1990-luvun alkuun, jolloin imu hurjassa kasvuvedossa olleelle rahoitusalalle tuntui loputtomalta.

Mansen tyttö alkoi kuitenkin katsella alkuhämmennyksen jälkeen tyystin toiseen suuntaan.

– Taisipa olla joku kansantaloustieteen kurssi, jolloin oivalsin haluavani jotain muuta. Aloin opiskella Suomen kieltä ja viestintää. Se ei tosiaankaan ollut siihen aikaan muodikasta, Lehmusvirta tunnustaa.

Samaa siviilirohkeutta löytyi myös tulevan uutisankkurin työnhakutaktiikasta. Muun muassa opiskelijalehti Contactorissa han30

2.11

1990-luvun puolen välin jälkeen ekonomitoimittajamme oli tekemässä erään lajin suomalaista tv-historiaa, kun MTV3 aloitti uraa uurtavat Talousuutiset.

Tuotannosta vastannut Uutisvirta-yhtiö pestasi hillityn tyylikkään ja selkosanaisen toimittajakseen. Pian Lehmusvirran työ noteerattiin myös muun uutistoimituksen puolella.

Juuri ennen vuosituhannen vaihdetta Lehmusvirta siirtyi pääuutisten ankkuriksi. Asteittain hän on noussut yhdeksi suosituimmista ruutukasvoista, tuoreimpana ankkuriparinaan Peter Nyman.

Matkan varrelle mahtuvat niin kännykkäjätti Nokian ylä- ja alamäet, New Yorkin terrori-iskut kuin Myyrmannin ja Jokelan traagiset tapahtumat, joiden uutisoinnissa tunteet ovat olleet pinnassa myös ruudun takana, vaikkei sitä maallikko välttämättä huomaakaan.

– Kohdalle on tosiaan osunut monia todella isoja ja myös järkyttäviä uutisia. Itselleni on kuitenkin ollut helpompaa olla mukana heti tuoreeltaan kuin seurata niitä avuttomana sivusta kotisohvalta, Lehmusvirta vakuuttaa.

Suoran lähetyksen tunnelmat

Viileän rauhallisesta olemuksesta huolimatta hän tunnustaa, että suorat deski-haastattelut ovat saaneet pulssin kohoamaan ja kämmenet hikoamaan moneen kertaan. Yksi kova paikka osui kohdalle heti ensimmäisissä tv-lähetyksissä, kun vastapäätä istahti tunnetusti niukkasanainen valtiovarainministeri Sauli Niinistö.

– Ja pakko tunnustaa, että jännitin aika tavalla myös silloin, kun suoraan lähetykseen tuli Jorma Ollila.

Onpa haastateltavaksi osunut muutamaan otteeseen myös vanhoja opiskelukavereita, joista osa on edennyt urallaan hyvinkin pitkälle ja merkittäviin asemiin.

Armoa ei silti ole aneltu, eikä sitä ole toisaalta ollut tarjollakaan.

– Jokainen on ymmärtänyt, että tämä on vain työtäni.

Kolme kysymystä

Koti-Maija pysyy piilossa

Tv-kasvon julkinen elämä jatkuu auttamatta työajan ulkopuolella, ja tämän on saanut myös Maija Lehmusvirta kokea. Ohikulkijat tunnistavat niin arkisilla kauppareissuilla kuin perheen lomamatkoilla.

Kysyntää riittää myös mitä moninaisimpiin kesäjuhliin ja kissanristiäisiin. Kahden alakouluikäisen tyttären äiti vastaa kuitenkin useimpiin pyyntöihin kohteliaasti ”Kiitos ei.”

Kauppakorkeakoulun 100-vuotisjuhlien juontajaksi hän kuitenkin syksyllä suostui.

– Kauppiksen ehdoton vahvuus ovat verkostot, jotka pysyvät myös opiskelujen jälkeen. Minulla tuo yhteydenpito on varmaan jäänyt monia muita vähäisemmäksi, kun ura on vienyt toiseen suuntaan. Yhteyksiä on toisaalta tullut aviomiehen kautta, joka niin ikään opiskeli HKKK:ssa.

Maikkarin uutisankkuri on saanut kuluneina vuosikymmeninä nähdä myös sähköisen tiedonvälityksen murroksen. Internetin ansiosta uutiset leviävät muutamassa sekunnissa joka puolelle Tellusta, halusimme sitä tai emme.

1 2 3

Kansantaloustiede?

Olisinpa kuunnellut luennoilla vähän tarkemmin!

Nokian tulospäivä?

Vipinää toimituksessa. Mobiiliviestit piippaavat ja taloustoimittajat juoksevat. Säpinäpäivät ovat parhaita työpäiviä.

Kova uutinen?

Islannin tuhkapilven aiheuttaman lentokaaos oli uutinen, jollaista ei voinut kuvitella tapahtuvaksi: luonnonoikku kaukaisessa Islannissa lamautti lentoliikenteen viikoiksi. Paljon harmia ja isot tappiot, mutta toisin kuin yleensä kovissa uutisissa, kukaan ei kuollut.

Kalkkis on kovilla

Printtipuolella ensimmäiset kannuksensa hankkinut Lehmusvirta tunnustaa, että muutosvauhdissa on täysi työ pysyä mukana. Vielä parikymmentä vuotta sitten esimerkiksi monet radiojuonnot naputeltiin perinteisellä kirjoituskoneella.

– Ihailen toimitukseen tulevia nuoria kesätoimittajia, jotka osaavat ottaa netistä ja sosiaalisesta mediasta kaiken irti. Minä en ole edes Facebookissa, hän naurahtaa.

Lehmusvirran urapolusta ja vielä vuosien jälkeenkin tiukasta työmotivaatiosta tulee nopeasti mieleen vanha ”En päivääkään vaihtaisi pois”-iskelmä.

Tämän tunnustaa myös haastateltava itse. Pienellä tivaamisella nuoruusmuistoista löytyy silti toinenkin urasuunnitelma.

– Jossain vaiheessa viestintäopintoja ajattelin tähdätä Finnairin viestintäjohtajaksi. Näin jälkikäteen voi sanoa, että tämä oli minulle parempi vaihtoehto.

Entä onko jotain jäänyt työuran ja perheen takia tekemättä?

– Klassinen baletti oli rakas harrastus, jolle olisi mukava löytää taas aikaa.

31

/// KLINIKKA KLINIKKA-SARJASSA RATKOTAAN TYÖELÄMÄN ARKISIA ONGELMIA. LÄHETÄ PULMASI OSOITTEESEEN EKONOMILEHTI@OTAVAMEDIA.FI TAI EKONOMI-LEHTI, KÖYDENPUNOJANKATU 2 A D, 00180 HELSINKI.

MITEN PÄÄSEN EROON

JÄJÄNNIT Välttelen työtehtäviä, joihin sisältyy esiintymistä. En saa välttämättä edes palavereissa kerrottua ajatuksiani.

Nimimerkki Jännittäjä TEKSTI MARIANNA SALIN KUVITUS KATRI NIETOSJÄRVI

32

2.11

M

elkein kaikki jännittävät, väittää Valmennustalo Virran toimitusjohtaja, viestintävalmentaja Teija Mykrä. Ääni värisee, sydän hakkaa, kädet hikoavat.

– Adrenaliini alkaa loiskua, ja se näkyy fysiologisina reaktioina. Ihmettelen, miksi se tulkitaan niin negatiivisesti. Ei urheilukilpailuissakaan oleteta, että ihminen olisi täysin cool ennen suoritusta, Mykrä sanoo.

Hänen mukaansa pieni jännitys, kehon vireytyminen, on jopa hyväksi esiintymiselle, kunhan oireet eivät hallitse esitystä.

– Kannattaa oppia hyväksymään jännitys.

Jännityksen syy lienee ilmeinen. Esiin-

tyjä haluaa tehdä hyvän vaikutuksen yleisöönsä ja pelkää epäonnistuvansa siinä. Terapeutti kysyisi häneltä, miksi tämän on aivan pakko onnistua? Mitä tapahtuu jos epäonnistut? Sitä kysyy myös Mykrä. Moni tietää, että hassu lipsahdus tai hämmentävä muistikatko on joskus jopa parantanut tunnelmaa.

– Olisi hyvä oppia elämään mokaamisen kanssa. Ei tarvitse olla täydellinen, Mykrä toteaa.

Hän kehottaa ihmisiä kertomaan töppäyksistään kavereille. Yleensä selviää, että muutkin töppäilevät.

Toisaalta, tavoitteena on toki onnistua.

Siksi viestintävalmentaja kannustaa esiintyjiä valmistautumaan huolella.

– Usein ajatellaan, että esiintyminen on ainutkertainen tilanne, johon täytyy vain heittäytyä. Mutta kehottaisin tekemään tukisanalistoja, harjoittelemaan ja pyytämään kaveria kuuntelemaan. Eikä kannata jättää viime tippaan.

Kokemus auttaa

Jännittäjä saattaa kuvitella, että korostettu huolettomuus, valmistautumisen sijaan, voisi johtaa huomion pois esityksestä – ja jännityksestä. Päinvastoin. Vahvassakin vatsassa pyörähtää, kun esitys alkaa eikä sen runkoa löydy päästä eikä paperilta.

Mykrä vakuuttaa, että huolellisesti valmistautunut, tuntee tavallisesti myös olonsa varmemmaksi.

Moni jännittäjä tietää, että kokemus auttaa. Mutta mahtaako kovan luokan jännittäjä saada kerättyä kokemusta, ainakaan myönteistä?

Teija Mykrä tietää, että vannoutunut jännittäjä välttelee jopa viestintävalmennusta. Siellähän videoidaan esityksiä, ja niitä ruoditaan koko ryhmän voimin. Mykrä pitää tätä kuitenkin valmennuksen voimana.

– Ihmiset yleensä yllättyvät siitä, miten vähän omasta sisäisestä tunteesta lopulta näkyy ulospäin. Läheinen työkaveri voi ehkä huomata, että toista jännittää, mutta tuntemattomat eivät huomaa mitään.



TÄMISESTÄ?

33

/// KLINIKKA

NÄIN OTAT JÄNNITTÄMISEN HALTUUN  Tunnusta ja hyväksy jännittäminen.  Anna itsellesi lupa epäonnistua.

JÄNNITTÄJÄN KANNATTAA PYRKIÄ AINA VUOROVAIKUTUKSEEN YLEISÖN KANSSA JA AMMENTAA SIITÄ VARMUUTTA.

 Jaa kokemuksia jännittämisestä tai epäonnistumisesta.  Kehitä esiintymistaitojasi määrätietoisesti.  Valmistaudu esityksiisi huolellisesti.  Mieti tapoja reagoida muistikatkoon tai

Asiantuntemus tukee

Mykrä uskoo, että palaute koituu jännittäjien eduksi, ja kehottaa näitä pyytämään sitä aina kun mahdollista.

– Kun itse aloitin kouluttamisen 15 vuotta sitten, en muistanut koulutuspäivän jälkeen, mitä olin puhunut. Onneksi oli työpari, joka kertoi, että puhuin ihan järkeviä.

Nyt se jännitys on haalistunut. Sitä alkaa kiinnittää huomiota muihin asioihin kuin itseensä.

Myös asiantuntemus tukee esiintyjää.

Mykrä on kuitenkin huomannut, että moni kerää turhaa jännitystä vähättelemällä omaa asiantuntemustaan.

– On hirveän tärkeää hyväksyä asiantuntijuuden keskeneräisyys. Jos yleisössä istuu asiantuntevampi ihminen, kannattaa käyttää se hyväksi, eikä kokea sitä lamauttavaksi tekijäksi.

Yleisö avuksi

Mykrän mukaan jännittäjän kannattaa pyrkiä aina vuorovaikutukseen yleisön kanssa ja ammentaa siitä varmuutta. Helppo sanoa, mutta yleisöhän arkailee siinä missä esiintyjäkin.

– Kyllä yleisö osallistuu, kun heille antaa tilaa.

Viestintävalmentaja luottaa temppuun, joka ei ole vielä koskaan pettänyt häntä.

Hän pyytää kuulijoita keskustelemaan vieruskavereiden kanssa, ja nämähän keskustelevat. Hän poimii hetken kuluttua muutaman kommentin, ja suhde on luotu.

Jotkut suosittelevat sitäkin, että esiintyjä tunnustaa yleisölle jännittävänsä. Onhan yleisö tavallisesti puhujan puolella. Mut-

ta mitä jos ei ole? Mykrä myöntäisi senkin yleisölle: ”Paitsi että minua jännittää, arvaan, että suurin osa teistä on asiaani vastaan. Pyydän teitä nyt pohtimaan…”

– On usein vaikuttavampaa tunnustaa tosiasiat kuin yrittää peitellä niitä.

Rooli hämmentää

Työelämä voi heittää varman ja vakuuttavan puhujan tilanteeseen, joka jännittää, vaikka ympärillä olisi tuttuja ihmisiä.

– Ei voida olettaa, että esimerkiksi kehityskeskustelu hoituisi omalla kansalaistaidolla, Mykrä toteaa.

Hän harjoituttaa ihmisiä muun muassa kehityskeskusteluihin ja pienen ryhmän palavereihin draaman keinoin. Hän antaa osallistujille erilaisia rooleja ja pilkkoo keskustelua pieniin pätkiin. Jos käsillä on kovin viestintäarka joukko, ensimmäinen tiukka paikka tulee jo esittäydyttäessä. Siinäkin on lupa jännittää.

Jännittäjien joukossa on siis pieni vähemmistö ihmisiä, joita Mykrä kuvailee huomattavan viestintäaroiksi. Nämä jännittävät tai suorastaan pelkäävät lähes kaikkia sosiaalisia tilanteita, kun taas tavallisempi jännittäjä hermoilee vain tietyissä, vieraissa ja vaativissa tilanteissa.

Pienin askelein

Viestintävalmentaja tarjoaa jännittäjälle taitoja ja harjoitusta, mikä voi karistaa jännitystä vähitellen ja madaltaa kynnystä esiintymiseen. Teija Mykrä kannustaa jännittäjiä kokeilemaan myös muita keinoja. Jotkut hakevat apua hypnoosista, toiset rentoutusharjoituksista tai liikunnasta.

Katso myös: www.sefe.fi  jäsensivut  Onnistu urallasi  Työhyvinvointi

34

2.11

virheeseen.  Luota asiantuntemukseesi.  Pyydä palautetta.

OLETKO ARKAILIJA?  Oletko kääntänyt urasi suuntaa esiintymisen välttämiseksi?  Keksitkö tekosyitä luentokutsusta kieltäytyessäsi?  Pimitätkö tietoa kollegoiltasi, kun et uskalla ottaa puheenvuoroa?  Aloitatko käytäväpalaverin heti palaverin perään?

– Ihmiset hyötyvät hyvin erilaisista asioista.

Tunnettua on myös se, että osa kokeneistakin esiintyjistä säätelee jännitystään psyykenlääkkeillä tai jännitysoireitaan beetasalpaajalääkityksellä.

Joka tapauksessa paljon jää oman pinnistelyn ja ponnistelun varaan. Mykrä muistaa jännittäjän, joka vaikeni englanninkielisissä palavereissa. Tämä myönsi pelkonsa itselleen ja päätti seuraavalla kerralla sanoa edes yhden kolmesta tärkeästä asiasta. Hän muotoili asiat mielessään valmiiksi ja sai sanottua niistä yhden. Kollegat ottivat sen luontevasti vastaan, ja jännityksen kierre alkoi purkautua.

Koonnut Sarianna Toivonen

Kulttuuri kiinnostaa aiempaa enemmän

K

ulttuuritilaisuuksissa käyminen on lisääntynyt 2000-luvulla. Kulttuuritilaisuuksissa käy Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan jo 83 prosenttia kansasta, kun kymmenen vuotta sitten luku oli 76 prosenttia.

Suosituimmiksi kulttuuritilaisuuksiksi tutkimuksessa nousivat elokuvat ja kon-

sertit. Konserteissa kävijöiden osuus on noussut 37 prosentista 50 prosenttiin.

Elokuvissa kävijöiden osuus taas pysynyt suunnilleen ennallaan, sillä noin puolet yli kymmenvuotiaista arvioi käyneensä viimeisen vuoden aikana elokuvissa.

Kaikista kulttuuriharrastuksista suosituin on kuitenkin valokuvaus. Valokuvausta harrastavien määrä on myös kasvanut huimasti viimeisten kymmenen vuoden aikana, kun digikamerat ovat yleistyneet. Esimerkiksi soittamista ja kirjoittamista harrastavien osuus on pysynyt samana.

Naiset käyvät yhä kulttuuritilaisuuksissa enemmän kuin miehet, ja naisilla on myös enemmän kulttuuriharrastuksia. Yleisintä kulttuuritilaisuuksissa käyminen ja kulttuurin harrastaminen on kuitenkin lapsilla ja nuorilla.

2000-luvun aikana väestöryhmien väliset erot kulttuuriosallistumisessa ovat kaventuneet. Vaikka ylemmät toimihenkilöt käyvät kulttuuritilaisuuksissa muita enemmän, he eivät ole lisänneet kulttuurin harrastamista. Sen sijaan maatalousyrittäjät, muut yrittäjät, tuotantotyöntekijät sekä jakelu- ja palvelutyöntekijät käyvät kulttuuritilaisuuksissa aiempaa enemmän.

Kiire vähentää työn mielekkyyttä

Ostaminen siirtyy mobiiliin

Mitä mielekkäämmäksi työ

kasvualaa. Tuoreessa verkkokauppakyselyssä nel-

koetaan, sitä tärkeämpää työ

jännes vastaajista kertoo käyttäneensä matkapu-

ihmiselle on. Eri työntekijäryh-

helinta tuotteen tai palvelun ostamiseen.

Mobiiliostamisesta odotetaan verkkokaupan

Muita enemmän kännykkää ostamiseen ovat

mien kokemukset työn tärkeydestä ja mielekkyydestä vaihte-

käyttäneet miehet ja alle 40-vuotiaat. Miehistä

levat kuitenkin suuresti, selviää

jopa kolmannes on ostanut joskus kännykällä, nai-

Työterveyslaitoksen tuorees-

sista taas vajaa viidennes.

Ostamisen lisäksi älypuhelimia käytetään paljon

ta tutkimuksesta.

Yrittäjät ja ylemmät toimi-

kaupallisen tiedon etsintään. Vastaajista kolmannes

henkilöt ovat muita työkes-

on etsinyt myymälöiden yhteystietoja, tuotteiden

keisimpiä. Vanhemmille työn-

hinta- ja saatavuustietoja taas noin 15 prosenttia.

Kyselyyn vastasi noin 800 verkkoa aktiivisesti

tekijöille työ on tärkeämpää kuin nuorille. Naiset ovat innos-

käyttävää kuluttajaa. Kyselyn tekivät konsulttiyh-

tuneempia työstään kuin miehet.

tiö Promenade Reseach ja Smilehouse.

Työn mielekkyyttä lisäävät tutkimukomaan työhön ja työmäärään sekä esimiehen tuki. Työn mielekkyyttä taas vähentävät kiire ja työn epävarmuus. Ja kun työ on mielekästä, työntekijällä ei näytä olevan kiire eläkkeelle, tutkimuksessa arvioidaan.

NUMERO

Kuvat shutterstock

sen mukaan vaikutusmahdollisuudet

2,4%

Valtiovarainministeriö odottaa kuluttajahintojen

nousun kiihtyvän tänä vuonna 2,4 prosenttiin.

Inflaatiota vauhdittavat veromuutokset ja polttoaineiden kallistuminen.

35

SEPA koskee jokaista suomalaista yritystä.

Yhtenäinen euromaksualue SEPA koskee aivan kaikkia yrityksiä, riippumatta siitä toimitaanko kotimarkkinoilla vai kansainvälisesti. Muutoksia tulee laskujen ja palkkojen maksamiseen, suoraveloitukseen, korttimaksamiseen sekä tilinumeroiden käyttöön. Älä tyydy kalliiksi tuleviin tilapäisratkaisuihin, vaan käänny asiantuntijan puoleen ja laita yrityksesi SEPA-asiat kuntoon nyt. Soita 0200 2121 (pvm/mpm) ma–pe klo 8–18 tai lue lisää nordea.fi/sepa

Teemme sen mahdolliseksi

Intressebevakning

TVÅPARTS-

SAMARBETE

– nya vägar efter Inpon

Förhandlingar mellan fack, arbetsgivare och regering var länge garanten för en fungerande arbetsmarknad. Men idag föredrar arbetsgivarna i Finlands Näringsliv EK att förhandla så litet som möjligt med fackföreningsrörelsen.  TEKSTI SÖREN VIKTORSSON KUVAT TOMMI TUOMI

37

Intressebevakning

”D

e kommer att tvingas backa, spår SEFEs förhandlingsdirektör Sture Fjäder. Beslut förankrade hos arbetsmarknadens parter är alltid bättre än sådana som ensidigt fattas av regeringen.

Från 1969–2007 tillämpade Finland framgångsrikt modellen med inkomstpolitiska helhetsuppgörelser, Inpo. Facket och arbetsgivarna gick med på nominellt låga lönelyft, mot att regeringen justerade skatteskalorna så att den reella köpkraften skulle behållas eller öka.

– För ett litet, exportberoende land som Finland var det viktigt med denna arbetsmarknadspolitiska stabilitet och förutsägbarhet, påpekar Sture Fjäder.

I mitten av 2000-talet havererade dock Inpon, sedan arbetsgivarsidan valt att driva linjen med branschvisa förhandlingar.

– Alla centralorganisationer på arbetstagarsidan var bestörta över att man frångick

38

2.11

Inpon, konstaterar Sture Fjäder. Även om Inpon alltså tycks ha dött sotdöden, har samarbetet mellan arbetstagare, arbetsgivare och regeringen fortlevt i andra frågor än löneavtal.

– De tre parterna träffas fortfarande när det handlar om arbetsmarknadslagstiftning, pensioner etcetera, förklarar Sture Fjäder.

– Den minister som håller i frågan sammankallar parterna, därefter utser man en kommitté eller arbetsgrupp med statliga tjänstemän och arbetsmarknadsparternas representanter.

Ansvar till parter

Lyckade exempel på samarbete är pensionsreformen 2005 samt den så kallad SATAkommittén, där parterna lyckades komma

överens om förändringar i arbetslöshetsskyddet.

Men det har också gått åt skogen, som när man försökte hitta konsensus i frågan om en förnyelse av arbetsfredslagen. Där valde såväl löntagarcentralen FFC som tjänstemännens centralorganisation FTFC att hoppa av tåget.

– Från vår sida var det viktigt att få förhandla om en förnyelse av hela lagstiftningen gällande kollektivavtalssystemet och därför gick vi med på att diskutera även saker som rörde arbetsfreden, förklarar Maria Löfgren, jurist på Akava.

Finlands Näringsliv EK driver alltså nu en linje, där man hellre lobbar gentemot regeringen än sitter i förhandlingar med löntagarorganisationerna.

”Nytt i sammanhanget är, att parterna helt på egen hand kan ta initiativ till frågor man vill avhandla.”

Ett tydligt exempel var, när organisationens arbetsmarknadschef Eeva-Liisa Inkeroinen härförleden bestämt avvisade de tre löntagarorganisationernas propå om ett organiserat ”tvåpartssamarbete”.

Vad innebär då termen ”tvåpartssamarbete”?

– Man kan tala om en viss förskjutning i rollfördelningen, där mer ansvar ges till arbetsmarknadens parter, svarar Sture Fjäder.

– Regeringen ger parterna ett uppdrag, men det är sedan upp till parterna själva att hitta en lösning och så gör regeringen lag av den.

– Pensionen har egentligen hela tiden varit en tvåpartsfråga och även strejklagstiftningen. Nytt i sammanhanget är, att parterna helt på egen hand kan ta initiativ till frågor man vill avhandla.

Gemensamma lösningar

Vilka frågor ser då Akava som viktigast att hitta gemensamma lösningar på, i dagsläget och på litet längre sikt?

– För närvarande förs trepartssamtal om förhållandet mellan kollektivavtalssystemet och likställdheten. Viktigt för oss är att systemet även framöver fungerar smärtfritt, samtidigt som den enskildes likställdhet garanteras, svarar Akava:s jurist Maria Löfgren och fortsätter: – Processen med en förnyelse av arbetstidsdirektiven har åter kommit igång och kan komma att kräva lagförändringar. Oberoende av processen är det viktigt för Akava, att möjligheten till individuell flexibilitet vad gäller arbetstiden ökas och att det kan ske på arbetstagarens initiativ.

– Små framsteg på senare tid nåtts vad gäller de visstidsanställdas problem, men ett genombrott saknas ännu. För Akava är det viktigt, att anställningar på visstid tillämpas enbart när det föreligger laglig grund.

Maria Löfgren vill inte sia om framtida förändringar i socialskyddet eller pensionssystemet, även om sådana initiativ syns troliga.

– En ytterligare fråga är förnyelsen av föräldraledigheten. Där är det viktigt för Akava att man planerar så att papporna tar ut mer ledighet, förklarar hon.

Inpon kritiserades på sin tid för att ta udden av parlamentarismen.

Men Sture Fjäder påpekar, att även kommande regeringar har mycket att vinna på att låta arbetsmarknadens parter komma överens i sina ”egna frågor”.

– Kan vi i facket förhandla med arbetsgivarna blir slutresultatet bättre och mer verklighetsförankrat, än om riksdag och regering enbart lyssnar på lobbyister och därefter fattar beslut.

Han spår att Finlands Näringsliv EK kommer att ompröva sin inställning, oavsett vilken färg den regering har som tillträder efter valet i april.

– Arbetsgivarna kommer att inse, att den politiska makten även framöver vill se överenskommelser mellan arbetsmarknadens partner.

– Då är utsikten större att man slipper en rad bekymmer, som oro på arbetsmarknaden, politiskt motiverade strejker, etcetera.

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet?

Hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitäminen maksetaan valtion ja kuntien tuloista, joista peräti puolet tulee vientiteollisuudelta.

Viime vuonna tuo puolikas oli jotakuinkin 40 miljardia euroa. Jos sitä rahaa ei olisi ollut, olisi melkoisen moni silta, kirjasto, pallokenttä ja muu mukava asia jäänyt rakentamatta.

Pidetään siis visusti puolikkaastamme kiinni.

Kun teollisuutemme kilpailukyky on kunnossa, vienti vetää. Se luo työtä, mikä synnyttää työpaikkoja, mikä täyttää valtion ja kuntien kassan, millä pidämme hyvinvointivaltiomme hyvinvoivana, mikä varmistaa meille kaikille mukavat olot.

Niin yksinkertaista se on. Joten eiköhän haasteta päättäjät kertomaan, mitä konkreettista he aikovat tehdä teollisuutemme kilpailukyvyn edistämiseksi.

39

Pykälien takaa

Uusimpia

korkeimman oikeuden ratkaisuja

Viime joulukuussa korkein oikeus antoi kaksi työntekijöitä koskevaa ratkaisua.

Ensimmäinen näistä liittyi työtaisteluun osallistuneiden syrjintään tulospalkkiojärjestelmässä ja toinen irtisanomisajan palkkaan henkilöiden työllistyttyä uudelleen.

Teksti heidi vänskä kuva tommi tuomi

K

orkeimman oikeuden ratkaisussa 2010:93 oli kyse laittomaan työtaistelutoimenpiteeseen osallistuneiden tulospalkkion määräytymisestä. Kyseessä oli Stora Enso Oyj:ssä ja Efora Oy:ssä käytössä ollut tulospalkkiojärjestelmä sekä Toimihenkilöunioni TU ry:n toimeenpanema lakko keväällä 2006.

Yhtiö oli noudattanut vuodesta 1997 alkaen toimihenkilöidensä työsuhteissa tulospalkkiojärjestelmää, jonka ehdoista se päätti vuosittain itsenäisesti. Tulospalkkiojärjestelmään oli kirjattu rajoitusehto , jonka mukaan ”Laittoman työtaistelutoimenpiteen aiheuttama taloudellinen menetys vähennetään työtaistelutoimenpiteeseen osallistuneiden tulospalkkiosta.”

Toimihenkilöiden ammattijärjestö toimeenpani työpaikalla työnteon pysäyttävän lakon toukokuussa 2006. Työtuomioistuin totesi myöhemmin, että toimeenpantu työnseisaus oli ollut laiton ja ammattijärjesKKO 2010:93 tulospalkkiot Rajoitusehto, jonka mukaan laittomaksi todetun työtaistelutoimenpiteen aiheuttama taloudellinen menetys vähennettiin työtaistelutoimenpiteeseen osallistuneiden tulospalkkiosta, katsottiin syrjiväksi.

40

2.11

tö tuomittiin hyvityssakkoon. Tästä seurasi, Tulospalkkiojärjestelmän soveltamisessa että yhtiö ei maksanut ammattijärjestöön tuli huomioida työsopimuslain pakottavat kuuluneille työntekijöille tulospalkkiota säännökset. Työsopimuslain mukaan työnvuonna 2006. Päätös jättää tulospalkkiot antaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta maksamatta perustui tulospalkkiojärjes- asettaa työntekijää eri asemaan esimerkiktelmään vuonna 2005 lisättyyn, yllämai- si ammattiyhdistystoiminnan vuoksi (TSL nittuun rajoitusehtoon.

2:2). Tämän lisäksi työntekijällä on yhdistymisvapaus ja oikeus osallistua yhdistykKorkeimman oikeuden ratkaisussa oli kyse sen toimintaan (TSL 13:1). siitä, saiko yhtiö yksipuolisella määräykTyöntekijälle ei ole työehtosopimuslaissellään lisätä tulospalkkiojärjestelmään ra- sa tai työsopimuslaissa asetettu velvoitetjoitusehdon, ja oliko yhtiöllä oikeus jättää ta pidättäytyä osallistumasta ammattijärtulospalkkiot maksamatta rajoitusehdon jestön toimeenpanemaan työtaisteluun mukaisesti. Korkein oikeus pohti, oliko yh- siinäkään tapauksessa, että tällainen toitiö kohdellut ammattiyhdistystoimintaan menpide olisi laiton. Lisäksi työehtosopiosallistuneita toimihenkilöitä palkkauk- muslain mukainen työrauhavelvoite koskee sessa eri tavoin kuin siihen osallistumat- vain yhdistyksiä ja työnantajia, ei yksittäisiä tomia ja oliko tällaiseen menettelyyn hy- työntekijöitä. Siten lain rikkomisesta johväksyttävä peruste. tuvat seuraamukset voidaan kohdistaa vain Korkein oikeus totesi yhtiöllä sinänsä ol- ammattijärjestöön, ei sen jäseninä oleviin leen oikeus lisätä tulospalkkiojärjestelmään työntekijöihin. rajoitusehto, mutta tästä oikeudesta ei kuiKorkein oikeus totesi yhtiön asettaman tenkaan seurannut sitä, että ehdon sisäl- rajoitusehdon syrjiväksi. Rajoitusehto mertö olisi ollut yhtiön vapaasti päätettävissä. kitsi pyrkimystä estää ja rajoittaa työntekijöitä käyttämästä yhdistymisvapauttaan etujensa turvaamiseksi. Työnantaja ei voiKKO 2010:95 nut rajoittaa ammattiyhdistykseen kuulumista tai siinä toimimista. Työtaistelutoiirtisanomisajan palkka Yhtiön tuli maksaa työntekovelvoitteesta menpiteen laittomuudesta vastasi yksin vapautetuille työntekijöille irtisanomisammattijärjestö, eikä työntekijöihin saanut ajan palkka, vaikka nämä olivat jo työlliskohdistaa haitallisia vaikutuksia ammattyneet muualle, koska työnantaja ei ollut tiyhdistystoimintaan kuulumisen vuoksi. kutsunut työntekijöitä irtisanomisaikana Korkeimman oikeuden ratkaisun mukaan takaisin töihin. Työntekijöiden työsuhteimyös työtaistelutoimenpiteeseen osallistuden ei voitu katsoa rauenneen. neilla työntekijöillä oli oikeus tulospalkkioon vuodelta 2006.

Korkeimman oikeuden ratkaisussa 2010:95 lisäehdosta, jonka mukaan työntekijät voioli kyse irtisanomisajan palkan maksami- tiin tarvittaessa kutsua takaisin töihin, kuten sesta sen jälkeen kun irtisanotut työnteki- työnantaja väitti vai oliko työntekijät vapaujät oli vapautettu työntekovelvoitteesta ir- tettu työvelvoitteesta ehdoitta. Arvioinnissa tisanomisajallaan ja he olivat työllistyneet lähdettiin siitä, että yhtiöllä oli ollut oikeus jo uuden työnantajan palvelukseen. Kysei- kutsua työntekijät takaisin työhön työnjohnen tapaus koski kahta Tallink Silja Oy:stä to-oikeutensa nojalla. Kun yhtiö ei kuitenvuonna 2006 irtisanottua työntekijää. kaan ollut käyttänyt tätä oikeutta ja pyytänyt Yhtiö oli irtisanonut kahden työnteki- työntekijöitä irtisanomisajalla takaisin töijänsä työsopimukset päättymään 7.6.2006 hin, jäi selvittämättä, olisivatko työntekijät ja vapauttanut heidät työntekovelvoittees- työllistymisestään huolimatta voineet olla ta 28.2.2006 lukien. Yhtiö oli maksanut työnantajan käytettävissä. työntekijöille palkkaa irtisanomisajalta vain Näissä olosuhteissa työntekijöiden työ19.3.2006 saakka, koska se katsoi työsopi- suhteiden ei katsottu rauenneen. Työntemukset rauenneiksi työntekijöiden siirryttyä kijät olivat oikeutettuja saamaan palkkan20.3.2006 toisen työnantajan palvelukseen. sa irtisanomisajaltaan, vaikka he olivatkin Korkein oikeus pohti, olivatko työsopimukset työllistyneet uusiin työtehtäviin. yhtiön katsomin tavoin rauenneet ja oliko yhOn huomattava, että uusi työnantaja ei tiö siten oikeutettu pidättymään maksamasta ollut Tallink Siljan kilpailija – kilpailijan irtisanomisajan palkkaa ja vuosilomakorvaus- palvelukseen ei saa mennä edellisen työsuhteen ollessa vielä voimassa, vaikka ei ta uudelleen työllistymisen jälkeen.

Tapauksessa oli epäselvää se, oliko sovittu olisikaan työntekovelvoitetta.

Työsuhdelakimies Heidi Vänskä Puh. 0201 299 218, heidi.vanska@sefe.fi

MBA • Työn ohessa suoritettava valtakunnallinen 100 opintopisteen laajuinen ohjelma • Opiskelijan tukena henkilökohtainen opintojen ohjaus ja laaja ohjelmatarjonta • Opinnot kytketään oman organisaation strategiseen kehittämiseen • AMBA (Association of MBAs) akkreditoitu MBA-ohjelma Suunnittele omat MBA opintosi www.jyu.fi/mba ja ota yhteyttä, niin kartoitetaan yhdessä mitä mahdollisuuksia MBA ohjelma Sinulle tarjoaa! helene.eriksson@jyu.fi, 0400 777 054 sirpa.seppanen@jyu.fi, 0400 803 687 www.facebook.com/avancemba

Avance-johtamiskoulutus

41

Palvelut

EKONOMI-

VERKOSTO TOIMII MYÖS

ULKOMAILLA

SEFEn ulkomaanpalvelut tukevat ulkomaille muuttavaa ekonomia.

O

TEKSTI SATU RÄMÖ KUVITUS KATRI NIETOSJÄRVI

pettele paikallista kieltä ja kulttuuria.

Tutustu sekä paikallisiin että paikkakunnan suomalaisiin. Näin kuuluivat ulkomailla asuvien neuvot ulkomaille muuttoa harkitseville, käy ilmi SEFEn loppuvuonna toteuttamasta kyselystä.

– Uusin verkostoitumismahdollisuus on LinkedIniin perustettu Ekonomit Ulkomailla -ryhmä, kertoo SEFEn urapalveluiden asiantuntija Arja Vuorela.

Siihen voivat liittyä kaikki ulkomailla asuvat SEFEn jäsenet. Ryhmässä voi keskustella ulkomailla asumiseen liittyvistä asioista ja tutustua samalla alueella asuviin ekonomeihin. Myös SEFEn asiantuntijat ottavat osaa keskusteluihin ja tarjoavat asiantuntemustaan.

– Alaryhmiksi voi perustaa esimerkiksi maakohtaisia ryhmiä, joiden kautta tietyssä maassa asuvat ekonomit voivat pitää yhteyttä, Vuorela lisää.

Nettiä ja neuvontaa

Ekonomiliiton 33 000 ekonomijäsenestä vajaa tuhat asuu ulkomailla 53 eri maassa. Ulkomaille suuntaavien ekono42

2.11

SEFEn palvelut ulkomailla asuville YHDYSHENKILÖITÄ ON TÄLLÄ HETKELLÄ YLI KAKSISATAA 40 MAASSA.

Ulkomaan yhdyshenkilöt ja LinkedIn-verkosto  Yli 200 vapaaehtoista yhdyshenkilöä 40 maasta jakaa paikallistuntemustaan ulkomaille muuttaville ekonomeille.  Ulkomailla asuvat SEFEn jäsenet kohtaa-

mien kannattaa pysyä SEFEn jäseninä, koska juuri työelämän murrosvaiheissa liiton palvelut ovat suurimmaksi hyödyksi.

Ekonomiliiton palvelut tukevat onnistunutta ulkomaanrupeamaa. Yksi tärkeimpiä ulkosuomalaisen ekonomin kontakteja ovat yhdyshenkilöt eli ulkomailla asuvat SEFEn jäsenet, jotka auttavat alueelle muuttavaa käytännön kysymyksissä.

– Yhdyshenkilöitä on tällä hetkellä yli kaksisataa 40 maassa. Välitämme heidän yhteystietojaan alueelle muuttaville SEFEn jäsenille, kertoo Vuorela. Yhdyshenkilöksi voi ilmoittautua SEFEn jäsenrekisterin kautta.

SEFEn jäsensivuilta voi ladata maksutta YTN:n Ulkomaantyön oppaan, josta löytyy työsopimusmalli ja tietoa sosiaaliturvasta.

Sivuilta löytyy tietoa työttömyysturvasta ja työnhakuun liittyviä linkkejä maittain.

Neljästi vuodessa ilmestyvä sähköinen uutiskirje kertoo ulkomailla asuvia ekonomeja koskevista asioista.

Yhdyshenkilöiden, Ekonomit Ulkomailla -LinkedIn-ryhmän, uutiskirjeiden ja nettipalveluiden lisäksi SEFEstä saa myös henkilökohtaista neuvontaa. Kotimaahan palatessa ura- ja palkkaneuvonta sekä oman ammatillisen kehittymisen palvelut saattavat tulla tarpeeseen.

vat LinkedInin Ekonomit Ulkomailla -ryhmässä.

Ekonomit ulkomailla (www.sefe. fi > jäsensivut)  Verkkosivuilta löydät apua mm. työsopimuksen tekemiseen, työnhakuun, verotukseen ja sosiaaliturvaan ulkomailla.  Ulkomaantyön opas (pdf) kannattaa lukea ennen muuttoa.  Ulkomailla asuvien kokemuspankki (pdf) sisältää SEFEn jäsenten kokemuksia ulkomailla asumisesta ja työskentelystä.

Lehtiedut ja tiedotus  Talouselämä tai Forum sekä Ekonomi-lehti kotiisi kannettuna

Verkottuminen kannattaa

B

arcelonassa asuva Aki Peltola on yksi

lett-Packardin Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan

SEFEn reilusta parista sadasta vapaa-

alueen Receivable Analystina.

ehtoisesta ulkomaan yhdyshenkilöstä.

 Jäsenuutiskirje sähköpostiisi neljästi vuodessa

Henkilökohtainen palvelu

– SEFEstä oli iso apu silloin kun opinnot

 SEFEn työsuhdejuristeilta (020 693 205)

– Yhteydenottoja tulee muutamia kerto-

olivat ohi ja oli aika siirtyä työelämään. Ha-

saat oikeudellista neuvontaa työsopi-

ja vuodessa. Yleensä ihmiset ottavat laitta-

luan olla jäsenenä tukeakseni tätä toimintaa

mukseen liittyen edellytyksenä että työ-

vat meiliä ennen muuttoa ja kyselevät esi-

edelleen, Peltola kertoo.

merkiksi, missä pankissa kannattaa hoitaa

– Jos kaikki ulkomailla asuvat ekonomit oli-

pankkiasiat tai mikä on paras paikka etsiä

sivat SEFEn jäseniä, ulkomaanverkosto toi-

asuntoa.

misi entistä paremman ja tuottaisi enemmän

Paikan ja tavat tunteva osaa nopeasti

hyötyjä kaikille, hän arvioi.

sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.  Ulkomaan yhdyshenkilöiden tiedot saat Carita Erkkilältä (0201 299 242).  Työttömyysturva-asioissa ota yhteyttä Susanna Rintalaan (020 299 273).

neuvoa kollegan oikeaan suuntaan. Verkot-

Barcelonassa viisi vuotta asunut Peltola

 SEFEn urapalveluiden asiantuntija Arja

tuminen muiden suomalaisten ekonomien

on erityisen tyytyväinen SEFEn lehtietuun.

Vuorela (0201 299 295) neuvoo asiois-

kanssa auttaa pääsemään mukaan paikalli-

Talouselämä tulee kotiin kerran viikossa.

sa, jotka tulee ottaa huomioon ulkomailla

seen arkeen. Siinä sivussa voi syntyä myös arvokkaita työelämäkontakteja.

Peltola työskentelee Barcelonassa Hew-

– Se on hyvä yhteys Suomen bisneselämään. Sitä on mukava lukea viikonloppuna auringonpaisteessa parvekkeella.

työskentelyä suunnitellessa.  Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@sefe.fi

43

Ajassa SEFEn vaalipaneeli:

Oikeudenmukainen verotus ottaa ja antaa Osana SEFEn vaikuttamisverkoston seminaaria järjestettiin vaalipaneeli helmikuussa Helsingissä. Paneelin teemoina olivat SEFEn hallitusohjelmatavoitteet ja vastaajina AnnLouise Laaksonen (RKP), Lasse Männistö (Kok), sairastuneen Erkki Tuomiojan tilalla Matti Niemi (SDP), Mika Rossi (Kesk.) ja Osmo Soininvaara (Vihr.).

P

aneelissa SEFEn asiamies Kosti Hyyppä tenttasi panelistien kantoja verotukseen ja kuntapolitiikkaan sekä SEFEn tavoittelemaan perhevapaat ja töihin paluu -jälkisuojaan ja paikalliseen sopimiseen.

Kaikkien vastaajien mielestä oikeudenmukainen – tai Soininvaaran mukaan hyvä – verotus kerää veroja yhteisiin tarpeisiin ja tasaa tuloeroja tulonsiirroilla.

– Kaikki maksaa ja kaikki saa, Niemi kiteytti. Vastaajat olivat myös yksimielisiä siitä, että jos verotusta on kiristettävä, verotuksen painopistettä pitää muuttaa entistä enemmän kulutusta verottavaksi, ei työtä.

Lasse Männistö on sitä mieltä, että välillisiä veroja on mahdollista korottaa, mutta työn ja työllistämisen verotusta pitää saada alas. Soininvaara pitää arvonlisäverotuksen kiristämistä työn verottamisena.

– Arvonlisävero on tulonsiirto palveluilta teollisuudelle ja kuitenkin palvelut työllistävät.

Jos arvonlisäverotusta kiristetään, pienipalkkaisille on tarjottava kompensaatiota.

omatulojen verotusta kiristetään. Männistö on samoilla linjoilla.

Rossi ei uskalla luvata, onko työn verotuksen keventämiselle mahdollisuutta, mutta sitä ei myöskään nosteta. Niemi ei laskisi marginaaliveroa. Pääomatulojen osalta Niemi olisi valmis siirtymään progressiiviseen verotukseen, mihin sekä Rossi että Laaksonen ottavat kielteisen kannan.

Rossin mielestä kaikkien verotukia pitäisi tarkastella samanaikaisesti. Asumiseen liittyviä tukia hän on valmis vähitellen pienentämään, kuten myös Soininvaara ja Männistö sekä Laaksonen jossain määrin.

Soininvaara nostaisi ruuhkamaksut ja kiinteistöverojen korotuksen veropohjan laajentajiksi ja saa Niemeltä kannatusta.

Ruuhkamaksuille eivät lämpene Laaksonen eikä Männistö, joka sen sijaan miettii autoilumäärään sidottua verotusta.

Kuntien määrää vähennettävä

Vastaajien mielestä kuntia voisi olla vähemmän ja ainakin jonkinasteista rakenneuudistusta tarvitaan. Rossi muistuttaa, että kuntareformi on jo käynnissä ja kuntien Ylin ansiotulojen marginaalivero määrä vähentynyt, mutta kunnat päättävät liitoksista itse.

50 prosenttiin Soininvaara olisi valmis laskemaan margiMännistö toteaa, että jos kunta olisi yhnaaliveron 50 prosenttiin, jos samalla pää- tenäinen työssäkäynti- ja palvelualue, myös Panelistit vasemmalta: Ann-Louise Laaksonen, Lasse Männistö, Mika Rossi, Osmo Soininvaara ja Matti Niemi Kosti Hyypän tentattavina.

44

2.11

palvelujen tuottaminen ja tarjoaminen helpottuisi. Soininvaara komppaa Männistöä ja menisi jopa pakkoliitosten tielle tai vaikuttaisi valtionapujen kautta liittoutumispäätöksiin. Laaksonen näkee, että kuntien on päätettävä toimintojensa kehittämisestä itse.

Jälkisuoja lisää työelämän tasa-arvoa

SEFEn hallitusohjelmatavoitteena oleva perhevapailta töihin paluun -jälkisuoja sai kannatusta panelisteilta. Jälkisuojassa on irtisanomistilanteessa ns. käänteinen todistustaakka, mikä merkitsee että työnantajan pitää pystyä todistamaan, että irtisanominen ei ole johtunut raskaudesta tai perhevapaista tai niistä suoraan johtuneista seikoista.

Panelistit kannattivat vanhemmuuden kustannusten jakamista kaikkien työnantajien kesken. Laaksonen toivoo työaikajoustojen lisäämistä ja tasa-arvosuunnitelmaa työpaikoille.

Männistö muistuttaa, että työajan- ja työsuhteen joustot kasvattavat myös työurien pituutta. Palvelujen ostot lisäävät naisten tasa-arvoa myös työelämässä, Männistö viittaa kotitalousvähennykseen.

Paikallisen sopimisen lisäämisessä erilaisia tulkintoja

Muut kannattivat ainakin jonkinasteista paikallisen sopimisen lisäämistä, SDP:n Matti Niemi näki erityisesti nuorten olevan vaarassa, jos paikallinen sopiminen yleistyy. ”Työntekijät ja työpaikat ovat erilaisessa asemassa. Nuoret erityisesti tarvitsevat suojelua.”

Männistö huomauttaa, ettei paikallisen sopimisen lisääminen tarkoita työmarkkinajärjestelmän romuttamista, vaan täydentää sitä.

Laaksosen mielestä kaikille aloille pitäisi saada työ- ja virkaehtosopimukset, mutta joissain asioissa voidaan myös sopia paikallisesti.

Ekonomiehdokkaita eduskuntaan Keskusta

SDP

Erkki Tuomioja Ekonomi, VTT Helsinki

Paula Lehtomäki KTM, VTK Uusimaa

Anna-Leena Laihanen Anne-Mari Virolainen KTT KTM Kymi Varsinais-Suomi

Elina Lepomäki KTM, DI Uusimaa

Lasse Männistö KTM Helsinki

Marianne Kuusijärvi Kauppatiet. yo Pohjois-Karjala

Arto Bryggare KTK Helsinki

Kaj Bärlund KTM Uusimaa

Petri Kalmi TTM Uusimaa

Ritva Mikkola Ekonomi Pohjois-Karjala

Fatbardhe Hetemaj Jaakko Selin KTK, maisteriopiskelija Kauppatiet. yo Helsinki Keski-Suomi

Jyrki Hyttinen Ekonomi, KTM Kymi

Kimmo Sasi Diplomiekonomi Uusimaa

Marika Niemi KTM Uusimaa

Pertti Salolainen Ekonomi, KTM Helsinki

Pia Kauma KTM Uusimaa

kokoomus

Lenita Toivakka KTM Etelä-Savo

Pauliina Puukko KTM, tradenomi ja hammasteknikko Uusimaa

Outi Mäkelä KTM Uusimaa

Katso lisää: facebook/ ekonomiehdokkaat Risto Anttonen Diplomiekonomi Uusimaa

Saara-Sofia Sutela KTM Varsinais-Suomi

Sanna Lauslahti KTM, HTT Uusimaa

Tomi Sandström Kauppatiet. yo Uusimaa

Kristillisdemokraatit

Asmo Maanselkä KTM, YTM Keski-Suomi

Kermen Soitu Ekonomi Helsinki

perussuomalaiset

Marjo Loponen KTM Häme

Mia Snellman KTM Helsinki

Arto Lahti KTT Helsinki

RKP

Marita Markkula KTM Pirkanmaa

Pauli Vahtera KTK Etelä-Savo

Visa Kananoja Kauppatiet. yo Vaasa

Timo Rope KTM Uusimaa

Ann-Louise Laaksonen Marita Backman KTM Ekon.kand, HR Helsinki and Mkt UCLA Uusimaa

Juha Malmi Ekonomi, KTM Uusimaa

Kristiina Ilmarinen Ekonomi Helsinki

Niklas Mannfolk Kauppat. yo Varsinais-Suomi

Joakim Strand Ekonomi , juristi, tohtoriopiskelija Vaasa

Ehdokkaita ja heidän tietojaan on kysytty muun muassa puoluetoimistoilta.

Pia Pakarinen KTM, OTK, VTK Helsinki

45

SEFE KEHITTÄÄ JA KOULUTTAA

NIMITYSUUTISIA SEFESTÄ

Pidä projekti hallinnassa -seminaarit Vedätkö yksilösuorittajien kivirekeä vai varmistatko yhteiseen päämäärään tähtäävän tehotiimin vauhdin? Onko päällikön rooli hakusessa? Ontuuko aikataulutus? Menikö viestisi perille? Tukeeko organisaatio

Toiminnanjohtajaksi Aija Bärlund

S

uomen Ekonomiliitto SEFEn uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu MBA Aija Bärlund. Hän aloittaa tehtävässä huhtikuun alussa.

Aija Bärlund siirtyy SEFEen Finpron Asiakkuudet-yksiköstä, jossa hän johtoryhmän jäsenenä

projektia? Valmistuivatko liivit, vaikka ti-

on va stannut uusien hankkeiden ja projektien ideoinnista ja kehittämisestä yhteistyössä liike-

lattiin takki?

toiminnankehitys-, ennakointi- ja toimialatiimien kanssa. Bärlundin vastuulle ovat kuuluneet

Pidä projekti hallinnassa -seminaari

myös Finpron operoimat kansalliset strategiset hankkeet,

pureutuu projektien yleisimpiin kipukoh-

kuten suomalaisen koulutusosaamisen vientiklusteri Futu-

tiin alusta loppuun ja etsii niihin lääkkei-

re Learning Finland.

tä. Koulutus koostuu ennakkotehtävästä,

Aikaisemmin Bärlund on toiminut johtotehtävissä Finpro

vuorovaikutteisista luennoista sekä kou-

vientikeskuksissa Kööpenhaminassa ja Pekingissä sekä joh-

lutuspäivän aikana tehtävistä harjoituk-

tamisen kehittämisyhtiössä Hunting Mindsissa ja markkina-

sista, joiden lähtökohdan muodostavat

ja kilpailijaseurannan asiantuntijapalveluyrityksessä Global

osallistujien omassa työssään kohtaamat

Intelligence Alliancessa.

haasteet. Kouluttajana toimii VTM, tietokoneinsinööri Kai Ruuska, jolla on vankka

Opiskelija-asiamiehiä jatkossa kaksi

ja monipuolinen kokemus projektitoimin-

Uudeksi opiskelija-asiamieheksi on valittu KTM Katri Haaka-

nasta sekä projektin hallinnan ja projek-

na. Hän on hoitanut toisen opiskelija-asiamiehen tehtävää

tiviestinnän konsultointi- ja koulutusteh-

Tanja Haapasalon ollessa vanhempainvapaalla. Tanjan van-

tävistä. Vuodesta 1992 lähtien Ruuska on

hempainvapaan loppuajan opiskelija-asiamiehen tehtävää

toiminut projektin hallinnan ja tietohallin-

1.2.2011 alkaen hoitaa KTM Martin Härmälä.

non asiantuntijapalveluihin erikoistuneessa Project Directors Oy Prodictorissa toimitusjohtajana, konsulttina, tietokirjailijana ja yrittäjänä.

Seminaarin ekonomijäsenille järjestää Suomen Ekonomiliitto SEFE yhdessä paikallisen ekonomiyhdistyksen kanssa. Seminaariohjelma on noin klo 9–17. Seminaari on maksuton.

PALKKATASOTUTKIMUS:

Ekonomien usko työpaikan vakauteen lisääntyi

S

EFEn vuotuisessa palkkatasotutkimuksessa selvitetään palkkojen lisäksi myös muun muassa ekonomien työoloja ja tulevaisuudennäkymiä. Vuoden 2010 palkkatasotutkimuksen

Vuoden 2011 projektikoulutukset:

mukaan ekonomit kokevat työpaikkansa tilanteen selvästi vakaampana kuin vuosi sitten. Myös omaa työsuhdetta pidettiin nyt varmempana kuin vuonna 2009.

Peräti 78 prosenttia palkkatasotutkimukseen lokakuussa vastanneista SEFEn ekonomijäse-

Rovaniemi ti 5.4., Kouvola to 14.4., Hä-

nistä näki työpaikkansa tilanteen vakaana tai melko vakaana. Vastaava osuus vuonna 2009 oli

meenlinna to 12.5., Oulu to 22.9., Turku to

65 prosenttia. Omaa työtilannettaan piti vakaana 88 prosenttia (84 %) vastaajista.

20.10., Vaasa to 10.11.

Ilmoittautumiset sekä projektikoulutuk-

Vastaajia vuonna 2010 oli noin 5 800, ja vastausaste 42 prosenttia. Vastaajista 74 prosenttia oli yksityisen sektorin palveluksessa ja yrittäjiä oli 4 prosenttia.

siin että SEFEn muihin tilaisuuksiin netissä lähempänä ajankohtaa. Seuraa ilmoittelua

Yhä useampi työskentelee englanniksi

www.sefe.fi -> Tapahtumat ja koulutukset.

Työkielenään jo lähes neljännes ekonomeista käyttää englantia. Heidän keskiarvopalkkansa on

Lisätietoja: Hannele Hämäläinen, hannele.hamalainen@sefe.fi, p. 0201 299 214

5 885 euroa kuukaudessa ja mediaanipalkka 5 020 euroa.

– Palkat ovat jossain määrin parempia kuin kaikkien vastanneiden keskiarvopalkka ja mediaanipalkka. Työkielenä on englanti tyypillisesti suuressa kansainvälisessä organisaatiossa, SEFEn tutkimuspäällikkö Juha Oksanen arvioi.

46

2.11

Kylterit

Kylteripäivät Turussa Kylteripäivät KYPÄ on SEFEn suurin vuosittainen kaksipäiväinen opiskelijatapahtuma, joka järjestettiin Euroopan kulttuuripääkaupungissa Turussa.

N

oin 450 kylteriä kokoontui helmikuun

vaan kylterit suuntasivat loistavan mu-

alussa kuulemaan talousmaailman

siikin myötä väsyneinä – mutta hymyillen

nopeista muutoksista ja niihin liit-

– kohti kotimatkaa.

tyvistä ilmiöistä. Torstai-iltapäivän

Kylteripäiviä on vietetty jo useiden

aikana kuultiin kolme hyvin mielenkiintoista ja

vuosien ajan, ja se on erittäin pidetty ta-

erilaista esitystä.

pahtuma. KYPÄ kerää osallistujia kaikista

Pelin avasi Realia Groupin toimitusjohtaja

kylteriyhdistyksistä ympäri Suomen. Mo-

Risto Kyhälä, jonka leppoisa ja hyvin avartava

net lähtevät verkottumaan ja pitämään

puheenvuoro sai varauksetonta kiitosta kuu-

hauskaa keskenään. SEFE kiittää kaikkia

lijoilta. Tilaisuudessa kuultiin myös Sonay-yh-

Kylteripäiville osallistuneita ja toivoo nä-

tiön toimitusjohtajaa Lisa Souniota, joka ker-

kevänsä teidät kaikki myös seuraavassa

toi henkilöbrändin merkityksestä. MTV Median

KYPÄssä! Suurkiitokset Kimmo Laakso-

varatoimitusjohtaja Heikki Rotko puhdisti kyl-

selle ja Raisa Räisäselle, jotka toimivat ta-

tereiltä viimeisetkin vaikut korvista vyöryttä-

pahtuman projektipäällikköinä.

mällä kankaalle tietoa mediamaailman käynnissä olevasta murroksesta. Kaikki puheenvuorot

Katso KYPÄ 2011 -meininki: www.kylte-

olivat erittäin kiiteltyjä, ja niistä riitti keskuste-

rit.net > kylteripäivät

Heikki Rotko valaisee mediamaailman murrosta.

lua pitkälle iltaan.

Caribia ehti hiljentyä muutamaksi tunniksi, kunnes taas illalla sama joukko kyltereitä valtasi tilan gaalaillallisen merkeissä. Pikkumustiin ja pukuihin vaihtaneet kylterit illastivat kristallikruunujen loisteessa ja tutustuivat samalla

Maksimoi arvosi työmarkkinoilla

J

os teet opintojesi ohella töitä joko kesällä tai lukuvuoden kuluessa, hyödynnä SEFEn palvelut ja maksimoi arvosi työmarkkinoilla. Kylterit.netin uudistuneesta ja monipuo-

lisesta ”kylteri työelämässä” -osiosta löydät muun muassa vinkkejä työpaikkahaastatte-

kollegoihin muista kaupungeista. Loisteliaan

luun tai CV:n hiomiseen. Voit varata henkilökohtaisen ajan esimerkiksi CV:n läpikäyntiin

illan viimeisteli stand up -koomikko Ilari Johans-

tai hakea tukea omiin palkkaneuvotteluihin SEFEn kesätyöpalkkasuosituksista.

son, jonka jutut kirvoittivat monelta vedet silmiin. Yhteiset jatkot ja varsinkaan seuraavan

Tutustu palveluun osoitteessa: www.kylterit.net > kylteri työelämässä.

päivän sillis eivät tälläkään kertaa pettäneet,

47

KYLTERILTÄ

Kestejä ja kannanottoja Ihmiset sinkoilevat ympäri toimistoa, kaikki tilat ovat varattuja kuukauden eteenpäin, mutta silti joku kurkistaa hymyssä suin kahvikupin takaa. KY:llä on melkoinen hulina käynnissä.

Ylioppilaskuntien yhdistymisen aiheuttamat järjestelyt, tutkintouudistus, kampuskysymys ja KY:n sadannen toimintavuoden juhlallisuudet pitävät KY-läiset kiireisinä. Helsingin kauppakorkeakoulun, teknillisen korkeakoulun ja taideteollisen korkeakoulun yhdistyessä yksi mielenkiintoa herättänyt kysymys on ollut, mihin Aalto-yliopiston kampus sijoitetaan?

Rehtori Tuula Teeri esitti hiljan oman visionsa kampusratkaisusta, jossa pääosa yliopiston toiminnoista keskitettäisiin Espoon Otaniemeen. KY hämmästyi esitystä ja huolestui yliopiston tulevaisuudesta, jos toiminta siirretään syrjään keskustasta. Tullakseen maailmanluokan huippuyliopistoksi Aallon on oltava läsnä myös pääkaupungin ytimessä, siellä missä ihmiset, yritykset ja yhteisöt luontevasti kohtaavat.

Nyky-yhteiskunnassa etäisyys ei ole kilometrejä, vaan minuutteja. Metromatka Kampista Otaniemeen ei kestä pidempään kuin laitokselta toiselle käveleminen Otaniemessä.

Yhteisöllisyyden nimissä KY kannattaa ehdottomasti kauppakorkeakoulun strategiastakin löytyvän Aalto City Centerin perustamista. Ryhmätyö- ja opiskelutiloja, projektihuoneita ja tilaa yritystapahtumiin. Taikkilaisten näyttely, kahvila ja kirjakauppa, tilaa start up yrityksille…

KY-speksi kiertää

A

alto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden KY-Speksi yhdistää näyttelemisen, laulamisen ja tanssimisen spektaakkelimaisella

tavalla! Jätä kiire narikkaan, sillä olet nyt JÄNIKSEN SELÄSSÄ!

Toisin sanoen tila Helsingin keskustassa, jossa opiskelijat, opet-

Tänä vuonna seikkaillaan niin liike-elämän myllerryksessä, ihmissielun

tajat, yhteistyökumppanit ja kiinnostuneet kaupunkilaiset voisivat

syövereissä kuin city-luonnon salaisilla poluillakin. Suomea myydään maa-

luontevasti kohdata ja edistää yhteisiä pyrkimyksiään. Aalto-sää-

ilmalle keinoja kaihtamatta. Mikä onkaan menestyksen hinta ja kuka sen

tiön hallitus tekee päätöksen kampuksen sijainnista kesäkuussa,

maksaa? Entä kuinka ratkaista todellinen citykaniongelma?

joten nyt on korkea aika osallistua keskusteluun!

Yhteiskunnallisen keskustelun lisäksi KY:n kevättä leimaa juhlahumu. Finlandia-talossa tanssittiin helmikuussa KY100-juhlavuoden kunniaksi. Vuosijuhlaviikolla vietettiin myös perinteistä kuntailtaa the Soundsin tahtiin, laulettiin vuosisadan sitseillä

ke 16.03.2011 » Naisvuoritalo, Mikkeli » klo 19.00 to 17.03.2011 » Pakkahuone, Tampere » klo 19.00 la 19.03.2011 » Manilla-teatteri, Turku » klo 19.00 Liput 12 euroa, lipunmyynti www.tiketti.fi.

ja annettiin lähteä hieman fiinimmin lapasesta Super silliksellä.

Jotta viikosta jäisi käteen muistojen lisäksi jotain konkreettista, julkaisemme myös KY:n 100-vuotishistoriikin. Kiinnostuneimpien kannattaa vierailla www.ky100.fi internetsivuilla.

Puheenjohtajakauden alku on pitänyt sisällään pitkiä päiviä, miehen mittaisia haasteita ja aimo annoksen hyvää fiilistä. Niin kauan kun vapaaehtoiset ja jäsenet hehkuvat in-

LIITY SEFEN OPTIOJÄSENEKSI

N

yt voit ilmoittaa jo opiskeluaikanasi, että haluat siirtyä SEFEn opiskelijajäsenestä ekonomijäseneksi heti valmistuttuasi. Kun liityt SEFEn

optiojäseneksi, jäsenyytesi ei katkea opintojesi päätyttyä.

toa KY-talon nurkissa, voin mennä rauhalli-

Kahdelta ensimmäiseltä ekonomijäsenvuodelta saat 50 prosentin alen-

sin mielin nukkumaan – KY elää ja voi hyvin.

nuksen jäsenmaksusta (ei koske IAET-kassamaksua). Optiojäsenenä liityt valmistuttuasi oman opiskelupaikkakuntasi ekonomiyhdistykseen, joka

Lauri Heliö on Helsingin kauppatieteiden yli-

on helposti vaihdettavissa, jos esimerkiksi muutat toiselle paikkakunnalle.

oppilaiden yhdistyksen KY:n puheenjohtaja.

Liity osoitteessa www.sefe.fi/optio tai täydentämällä tieto suoraan omiin tietoihisi jäsensivuilla.

48

2.11

Työhyvinvointi on tulevaisuuden haaste Henkilöstöammattilaiset, yleisjohto ja luottamusmiehet antoivat oman organisaationsa henkilöstötyölle arvonsanan 7,5 tuoreessa HR-barometrissa. Teksti Satu Rämö

T

yöhyvinvointi on henkilöstötyön haaste numero uno. Tämän tuloksen kertoo henkilöstöjohdon ja -ammattilaisten yhdistyksen HENRY:n loppuvuonna teettämä HR-barometri. Kyselyssä kerätään tietoa muuttuvan toimintaympäristön luomista haasteista organisaatioiden henkilöstötyölle.

Merkittävin haaste lähivuosien henkilöstötyössä on vastaajien mielestä työhyvinvointi.

– Tämä ei tullut yllätyksenä. Huoli työhyvinvoinnista on noussut esiin myös muissa vastaavissa viime aikoina toteutetuissa tutkimuksissa, kertoo barometrin toteuttamisessa mukana ollut Vaasan yliopiston johtamisen laitoksen professori Riitta Viitala.

Laman aikana väki vähenee ja työt kasaantuvat.

– Työpaikan menettämisen pelossa saatetaan tehdä töitä epätoivon vimmalla, ja se näkyy väsymisen lisääntymisenä ja hyvinvoinnin huonontumisena, Viitala sanoo.

Työhyvinvointia edistetään, kun menee hyvin. Taantumassa hyvinvointiin panostaminen vähenee. Vaikeina aikoina henkilöstöstä pitäisi huolehtia vieläkin paremmin, sillä kireä taloudellinen tilanne ja kova kiire aiheuttavat paineita organisaatiossa.

Vastaajat erimielisiä

Ekonomiliiton kehitysjohtaja Anja Uljas on tyytyväinen, että työhyvinvointi nousi

barometrissa selkeästi esille. SEFEn strategiaprosessin aikana parisen vuotta sitten kysyttiin jäseniltä, mihin liiton pitäisi toiminnassamme panostaa. Erityisesti työhyvinvointi nousi vastauksissa esiin.

– Nyt julkaistu HR-barometri kertoo selvästi, että myös henkilöstöammattilaiset ja esimiehet näkevät työhyvinvoinnin isona haasteena.

Uljas arvioi työhyvinvointiteeman nousseen esille osana eläkeikäkeskustelua.

– Yrityksissä on todella mietittävä, kuinka ihmiset saadaan jaksamaan pidempään.

On kehitettävä keinoja, joilla työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrää pystytään vähentämään ja saadaan vanhemmat palkansaajat jaksamaan työssä. Tämä on myös yritysten etu.

Kiinnostavaa on, että barometrin vastaajaryhmät eivät olleet työhyvinvoinnista yksimielisiä. Yleisjohto ja henkilöstöammattilaiset kokivat työhyvinvoinnin isona haasteena toisin kuin luottamushenkilöt.

– Vastaajaryhmien väliset ristiriitaiset näkemykset ovat kiinnostava seikka, jota on tarkasteltava lähemmin. Barometrin aineistosta ollaan parhaillaan tekemässä yksityiskohtaisempia yhteenvetoja, Viitala kertoo.

Tärkeimmäksi haasteeksi koettiin työhyvinvointi, mutta määrällisesti eniten barometriin osallistuneita puhutti osaaminen.

Seuraavien vuosien henkilöstötyössä ko-

rostuvat siis myös osaamisen tason säilyttäminen ja osaamisen kehittäminen organisaatiossa.

Henkilöstötyön nykytasolle organisaatiossaan vastaajat antoivat arvosanan 7,5.

Barometrin tiedonkeruu kohdistettiin yritysten ja julkisorganisaatioiden sekä järjestöjen henkilöstöammattilaisille, yleisjohdolle ja esimiehille sekä luottamushenkilöille. Kyselyyn vastasi lähes 1 900 henkilöä.

PS. Oletko jo tutustunut Voi hyvin, ekonomi -nettityökaluun? Löydät sen täältä: http://voihyvinekonomi.sefe.fi

HR BAROMETRI

Vastavalmistuneiden illanvietot

S

EFE järjestää illanviettoja vastavalmistuneille

30.3. Rovaniemi

14.4. Jyväskylä

Tarkemmat tiedot löydät lähempä-

ekonomeille ympäri Suomea. Illanvieton tarkoi-

31.3. Oulu

16.4. Mikkeli

nä tilaisuuksia osoitteesta:

tuksena on koota yhteen tuoreet ekonomit sekä

5.4. Kuopio

4.5. Helsingfors

www.sefe.fi/vastavalmistunut

pian valmistuvat kylterit ja pitää hauskaa hyvässä

6.4. Joensuu

5.5. Helsinki

seurassa sekä tarjota ajankohtaista tietoa muun

7.4. Lappeenranta

11.5. Turku: TSE & ÅA

muassa SEFEstä ja alku-uraan liittyvistä asioista.

12.4. Pori

13.5. Tampere

Juhlistetaan yhdessä valmistumistasi!

13.4. Vaasa: Hanken & VY

49

/// JARKKO TONTTI

Digikirja ja kirjan kuolema

U

uden teknologian saapuessa markkinoille sen lyhyen aikavälin vaikutuksia usein liioitellaan. Kun televisio keksittiin, monet uskoivat radion kuolevan pois. Näin ei tapahtunut, vaan radio on yhä suosituimpia medioita.

Elektronisesta kirjasta on ennustettu sekä paperilehdistön että kirjan tappajaa. Internetin aavistellaan korvaavan nykymuotoisen television. Jotkut uumoilevat isompaa kulttuurista muutosta. Kirjoittamisen aikakauden arvellaan korvautuvan kuvan valtakaudella, josta kaikkialta hyökyvä kuvatulva kertoo.

Yleisönosastojen mielensä pahoittajat päivittelevät äidinkielentaitojen näivettymistä. Nuoriso pikaviestii hymiöillä ja suomen ja englannin sekasotkukielellä, johon ei kuulu isoja alkukirjaimia. Pilkun sijalla välimerkkinä toimii ulkosynnyttimien alatyylinimitys.

Toisaalta koskaan aikaisemmin ihmiskunta ei ole kirjoittanut näin paljon. Kirjeiden kirjoittamisen korvasi muutamaksi vuosikymmeneksi puhelin. Nyt kirjoittaminen on tehnyt paluun tekstiviestien, sähköpostien ja sosiaalisen median kautta.

Entä kirjaesine ja kirjankustantaminen? Kirjat tulevat edelleen pääosin kustantamoista, joilla on tarjota kirjailijalle tärkeitä palveluita, joista tärkein on ammattitaitoinen kustannustoimittaja. Harva kirjailija halua kirjoittamisen lisäksi huolehtia kirjansa markkinoinnista ja myynnistä, vaikka internetin kautta kuka tahansa voi julkaista tekstinsä kaikkien luettavaksi. Netin keskustelupalstojen perusteella kuka tahansa julkaiseekin.

Todennäköisempää kuin uusien medioiden nopeat vallankaappaukset on pitkä-

aikainen rinnakkaiselo uusien ja vanhojen välineiden välillä. LP-levyinä julkaistaan yhä musiikkia, vaikka se julistettiin kuolleeksi vuosikymmeniä sitten. Perinteisiä kirjoja ilmestyy maailmassa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Eikä ihme, sillä paperikirja on toimiva käyttöliittymä. Meillä kaikilla on hyllyissämme kirjoja, joita tuskin koskaan tulemme lukemaan, mutta joista emme hankkiudu eroon. Kirja on myös sisustuselementti.

Mutta yhtä usein kuin uuden teknologian lyhyen ajan merkitystä liioitellaan, sen vaikutuksia pitkällä aikavälillä ei heti ymmärretä. Hyvin pitkällä aikavälillä valtaosa kirjoittamisesta ja julkaisemisesta siirtynee tavalla tai toisella digitaaliseen muotoon. Tietosanakirjatyyppisen informaation etsimisessä sähkökirja ja internet ovat jo nyt täysin ylivoimaisia paperikirjoihin nähden.

Ei pidä sekoittaa kirjaa ja kirjallisuutta. Niin kauan kuin on ollut ihmisiä, on ollut kirjallisuutta. Joskus se oli suullista tarinaniskentää nuotiotulilla. Antiikin maailmassa järjestettiin julkisia lukutilaisuuksia. Pitkään on vallinnut yksin hiljaa paperilta lukemisen tapa. Sen voi tulevaisuudessa korvata kirjallisuus, joka elää maailmanverkossa lukijoiden kommentoitavana tai tulee tekstiviestijatkokertomuksena puhelimeen.

50

2.11

ekonomitoimintaa

Turun seudun ekonomit vierailevat Artekissa huhtikuun alussa.

EKONOMFÖRENINGEN NIORD Läs om Niords program i Niordbladet och på www.niord.fi.

12.3 Sjöbjörnens djurhistorier 29.3 Marknadsföring nu 30.3 Årsmöte 7.4 Musikal: Cabaret 13.4 Teater: Den Girige Niords kansli Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors Cati Lilja, 0201 299 275 Catarina Söderström, 0201 299 274 Maria Stenholm, 0201 299 209

HELSINGIN EKONOMIT HEKO järjestää n. 200 tapahtumaa vuodessa. Tapahtumat ja yhteystiedot osoitteessa www.heko.fi sekä HEKOn jäsenlehdessä.

ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT Etelä-Hämeen Ekonomien uudet nettisivut löydät osoitteesta www. etelahameenekonomit.fi tai www. ehe.fi. Käy kurkkaamassa!

Yhdistyksen kevätkokous pidetään huhtikuussa.

SEFEn ja yhdistyksemme yhteinen koulutustapahtuma järjestetään

torstaina 12.5. Varaa aika kalenteristasi jo nyt! Lisätietoja näistä ja muista tapahtumista saat jäsenkirjeestämme ja nettisivuiltamme.

ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT Ajankohtaiset tapahtumat ja tiedotteet löydät kotisivuiltamme www. epekonomit.net

KAINUUN EKONOMIT 6.5. Laidunkauden avajaiset. Hohtokeilausta Kajaanin Keila-Keskuksessa.

KESKI-SUOMEN EKONOMIT 30.3. Ilmainen iltapäiväseminaari ekonomeille Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoululla (Agora). Miten digitaaliset kanavat voivat tehostaa myyntiä ja markkinointia? Esiintyjänä professori Heikki Karjaluoto.

11.4. Kevätkokous SPR:n tiloissa.

1.5. Wapputreffit Jyväskylän kauppakadulla.

Tarkemmat tiedot lähempänä ajankohtaa osoitteessa www.keskisuomenekonomit.fi

KYMENLAAKSON EKONOMIT

LAPIN EKONOMIT

Huhtikuussa SEFEn projektikoulutus (Kouvolassa). Lisätietoja SEFEn sivuilla (Etusivu > Tietoa SEFEstä > Ekonomiyhdistykset > Kymenlaakson Ekonomit ry > Vuoden tapahtumat 2011).

30.3. Vastavalmistuneiden illanvietto Rovaniemellä 5.4. Projektikoulutus Rovaniemellä, johtamisen näkökulma 13.4. Kevätkokous Tervolassa 13. – 15.5. KEPO, järjestäjä: EteläPohjanmaan Ekonomit 17.5. Wagnerin Valkyrie oopperaesitys Rovaniemellä

LAHDEN SEUDUN EKONOMIT 15.3. klo 18 Vuosittainen tilikokous Scandic Lahdessa (Vesijärvenkatu 1). Ohjelmassa luento immateriaalioikeuksista luennoitsijana PRH:n tuotepäällikkö Mirja Lehikoinen. Ilmoittautumiset Anne Säämäselle osoitteeseen anne.saamanen@ gmail.com 29.3. klo 18 Vuorovaikutus ja työyhteisötaidot seminaari: Eri-ikäiset työyhteisön voimavarana vai esimiesten haasteena, FT, KTM Hannu Simström. Ilmoittautumiset SEFEn tapahtumakalenterin kautta. Tilaisuus on maksuton.

LSE:n syksyllä alkavaan mentorointiohjelmaan voi ilmoittautua kevään ja kesän 2011 aikana joko actoriksi tai mentoriksi! Lisätietoja mentorointiohjelmasta voi kysyä Franz Mascherilta osoitteesta franzmascher@hotmail.com. Lähde sinäkin mukaan vahvistamaan ja jakamaan osaamista!

Toimintavuoden 2011 hallitus: Mari Vähäkuopus (pj), Tarja Porsanger (varapj), Kaisa Lammi (sihteeri), Reijo Määttä (rahastonhoitaja), Hannele Karjalainen (tiedotusvastaava), Henriikka Korhonen (markkinointija jäsenvastaava), Anna Jaakonsaari (työmarkkina- ja urahallinta) ja Annukka Erkheikki (opiskelijaedustus).

Pyydämme jäseniä tarkistamaan yhteystietojensa oikeellisuuden, jäsentiedotus tapahtuu pääasiassa sähköisesti. Omien tietojen tarkistaminen tapahtuu netissä osoitteessa: www.sefe.fi. (kirjaudu jäsensivuille)

OULUN EKONOMIT 25.3. klo 19 Juoppohullun päiväkirja -näytelmä Teatteri Riossa, Hallituskatu 11.

1.4. klo 19 Viulunsoittaja katolla – musikaali Oulun kaupunginteatteris-

Oulun ekonomeille tarjolla muun muassa Viulunsoittaja katolla -musikaali sekä Viiru ja Pesonen -lastennäytelmä.

Lisätietoja ja lisää tapahtumia löydät jäsenkirjeestä tai kotisivuilta www.porinseudunekonomit.fi.

Ilmoittautumiset osoitteeseen info@porinseudunekonomit.fi

ti (pj), Reetta Häkkinen (varapj), Sari Toijonen-Kunnari (sihteeri), Matti Polvi (viestintä), Pekka Arpiainen (työmarkkina-asiat), Marja Jähi-Salo (uranhallinta-asiat) ja Kari Kotisalo (talous).

RAUMAN EKONOMIT

29.3. klo 17.30 Yhdistyksen kevätkokous ja yritysvierailu Nordeassa (Porrassalmenkatu 23, Mikkeli). Yritysvierailun aiheina mm. ajankohtaiset talousnäkymät ja varainhoito nykyisin. Ilmoittautuminen 24.3. mennessä.

16.3. klo 18 Sääntömääräinen kevätkokous. Kokouksen yhteydessä yritysvierailu Motoseal Componentsilla, Isometsäntie 14. Ilmoittautuminen 14.3. mennessä. sa. Sitova ilmoittautuminen 14.3. mennessä osoitteeseen teemu. kemila@systeam.fi tai 040-778 5520. Liput ekonomeille 30 €/kpl.

13.5. klo 18.30 Viiru ja Pesonen -lastennäytelmä Oulun kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä. Sitova ilmoittautuminen 14.4. mennessä Teemu Kemilälle. Liput ekonomeille 10 €/kpl ja lapsille 5 €/kpl. Kesto noin 1 tunti, yli 4-vuotiaille.

28.5. klo 14 Puhastus – Puhdistus –näytelmä Oulun kaupunginteatterin isolla näyttämöllä.

Johtokunta vuonna 2011: Petri Karinen (pj), Matti Marttila, Teemu Kemilä, Virpi Elomaa, Juuso Heinilä, Jarmo Lauronen ja Satu Virtanen.

Tuoreimmat tiedot tapahtumistamme ja kevään ohjelmasta näet osoitteessa www.oulunekonomit. fi. Syötteen parimökin varaustilanne on sivuilla näkyvissä ja varaukset voi tehdä suoraan sivuston kautta.

POHJOIS-SAVON EKONOMIT 14.4. klo 17.30 Yhdistyksen kevätkokous on Musiikkikeskuksen Valokabinetissa. Kokouksen jälkeen ilta jatkuu klo 19 alkavalla Club for Five & UMO –konsertilla (hinta jäseneltä ja avecilta 20 € / hlö). Lisätietoja ja ilmoittautuminen on jäsensivuilla osoitteessa www.sefe.fi Tiedotamme jäsentapahtumista sähköpostilla ja tapahtumiin ilmoittaudutaan SEFEn nettisivuilla www.sefe.fi. Jäsen voi itse tehdä omien tietojensa muutoksia samassa osoitteessa. Yhdistykselle voi lähettää sähköpostia osoitteella psekonomit@sefe.fi.

PORIN SEUDUN EKONOMIT 19.3. klo 10 Ihmeiden aika ei ole ohi, varmaksi esiintyjäksi päivässä -koulutus. Tiedustele vapaita paikkoja sihteeriltä: Nina Valli puh. 040 537 2582.

PIRKANMAAN EKONOMIT

4.4. klo 17.30 Vierailu WinNovaan. Vierailun yhteydessä pidetään sääntömääräinen vuosikokous.

Katso PME:n tapahtumatiedot ja ilmoittautumisohjeet osoitteesta www.pirkanmaanekonomit.fi.

13.5. Flooran päivän juhla. Iltaa vietetään yhdessä Rauman Ekonomien kanssa.

13.4. klo 8-9 Aamukahvit Kivikylän Areenalla. Aiheena ravinnon ja liikunnan merkitys hyvinvoinnille.

Maksuton aamiaistarjoilu. Ilmoittautuminen 11.4. mennessä.

13.5. Flooran päivän juhla. Iltaa vietetään yhdessä Porin Seudun Ekonomien kanssa.

Lisätietoja tapahtumista myöhemmin sähköpostitse. Ilmoittautumiset (erikoisruokavalioineen) sekä yhteystietojen muutokset: rauman.ekonomit@luukku.com

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN EKONOMIT Maaliskuussa viininmaistajaiset.

Huhtikuussa yritysvierailu Ekokemiin, myöhemmin keväällä Heurekaan.

Toukokuussa perinteinen kevätmatka Ljubljanaan.

Tarkemmat tiedot tapahtumista ja ilmoittautumisista lähetetään suoraan jäsenille. Lisätietoja: kaisa.kokkonen@talentum.fi

SUUR-SAVON EKONOMIT Hallitus vuonna 2011: Heli Tavas-

Ilmoittautuminen ja tarkemmat tiedot www.sefe.fi tai sähköpostilla suse@sefe.fi.

TURUN SEUDUN EKONOMIT 30.3. klo 17.30 Audi Center Turku, Rieskalähteentie 89. Audi Center Turku on osa Turun VVAutoa. Illan aikana tutustutaan yritykseen ja uusiin upeisiin Audimalleihin sekä kuullaan tarinaa Audin historiasta. Mukaan mahtuu 50 henkilöä. Ilmoittautuminen 15.3. mennessä. TSEn emäntänä Ringa Masalin.

5.4. klo 18 Artek Turku, Linnankatu 3. Luvassa mielenkiintoinen jäsenilta Artekissa, jossa käydään läpi Artekin historia yritystarinan kautta ja tutustutaan modernin muotoilun maailmaan. Ilmoittautumiset viimeistään pe 25.3. mennessä. Mukaan mahtuu 40 jäsentä.

28.4. klo 19 Turkulaisen Aurinkobaletin 30-vuotisjuhlateos Tanssiva torni LOGOMOssa, Köydenpunojankatu 14. Hinta jäsenille 20 ja avecille 25 euroa, (opiskelija, työtön, varusmies, lapsi, alle 18v 15 euroa). Ilmoittautumiset 28.3. mennessä www.sefe.fi. TSE:n tilinumero Turun Seudun Osuuspankki 571004-2253932, viite 28040.

Suomen Ekonomiliitto – SEFE ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229, e-mail etunimi.sukunimi@sefe.fi

020 693 200 0201 299 246 0201 299 255 0201 299 246 0201 299 242 0201 299 206 020 693 255 0201 299 259 0201 299 295 0201 299 270 0201 299 265 0201 299 258 0201 299 249 0201 299 214 0201 299 295 0201 299 281 0201 299 247

Oikeudelliset palvelut – Juridiska tjänster Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister (klo 8.30–13.00) Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205

Petteri Kivelä

Emilia Reinikainen (virkavapaalla – tjänsteledighet)

sijainen - vikarie Heidi Vänskä

Riku Salokannel

Timo Voutilainen

Lasse Johansson

(Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om

antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning)

Anna Lavikkala 0201 299 243 Yrityksen perustamisneuvonta – startrådgivning för företagare

Riku Salokannel 0201 299 219 Työskentely ulkomailla – arbete utomlands

lakiasiat – juridiska ärenden 020 693 205

Heidi Vänskä 0201 299 218 Työttömyysturvaneuvonta – rådgivning i arbetslöshetsfrågor

Susanna Rintala 020 693 273 Työttömyyspäivärahat – dagpenning vid arbetslöshet

IAET Puhelinpalvelu, ma–­to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600

Jäsenasiat, ma–to klo 13–15 (09) 4763 7610

www.iaet.fi IAET-kassan aukioloajat Asiakaspalvelupiste, os. Ratavartijankatu 2 B, palvelee maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 10–15 sekä perjantaisin klo 10–13 (ti ja to suljettu).

Edunvalvonta – Intressebevakning Neuvottelujohtaja – förhandlingsdirektör

Sture Fjäder 0201 299 285 Koulutuspoliittiset asiat – utbildningspolitiska ärenden

Sture Fjäder 0201 299 285

Eeva Salmenpohja (vanhempainvapaa - föräldraledighet)

sijainen - vikarie Juuso Leivonen 0201 299 268 Työmarkkina-asiat – arbetsmarknadsärenden

Kosti Hyyppä 0201 299 253

Johanna Hämäläinen 0201 299 289

Tage Lindberg 0201 299 252

Johanna Lähteenmäki 0201 299 287

Riikka Mykkänen (vanhempainvapaa - föräldraledighet)

sijainen - vikarie Elina Das Bhowmik 0201 299 286

Ulla Niemelä 0201 299 213

Lotta Savinko 0201 299 280 Yhteiskuntapolitiikka – samhällspolitik

Sture Fjäder 0201 299 285 Assistentti – assistent

Maija Räsänen 0201 299 282 Muut palvelut – Övriga tjänster Ekonomi-lehti – tidningen Ekonomi

Otavamedia / Kynämies (09) 1566 8540 Julkaisutilaukset – beställning av publikationer

Krista Salo 0201 299 296

sijainen–vikarie Noora Koponen Järjestötoiminta – organisationsverksamhet

Satu Taivainen (vanhempainvapaa - föräldraledighet)

Sijainen – vikarie Teija Happonen 0201 299 277 Tapahtuma-assistentti – evenemangsassistent

Hannele Hämäläinen

sijainen – vikarie Krista Salo 0201 299 212 Jäsenhankinta ja -yhteydet, ekonomit

medlemsrekrytering och -kontakter, ekonomer

Maria Rantamaula 0201 299 256 Asiakashallinta – kundförvaltning

Tuija Mäkinen 0201 299 245 Opiskelijatoiminta – studerandeverksamhet

Katri Haakana 0201 299 251

Tanja Haapasalo (vanhempainvapaa - föräldraledighet)

Sijainen - vikarie Martin Härmälä 0201 299 237 Viestintä – information

Eeva Riittinen-Saarno 0201 299 254

Heidi Haapalainen (vanhempainvapaa - föräldraledighet)

sijainen – vikarie Simo Porola 0201 299 244 Verkkosuunnittelija – webbplanerare

Jaakko Haikonen 0201 299 240 Tutkimukset – utredningar

Juha Oksanen 0201 299 248 Hallinto – administration

Kirsi Hurme 0201 299 276 Talous – ekonomi

Leena Lillomäki 0201 299 269

Suvi Viinikainen 0201 299 271 Projektit – projekt

Jarmo Jaulimo 0201 299 272 Senior adviser

Markku von Hertzen 0400 610 715 Toimitusjohtaja – verkställande direktör

vt. – t.f. Anja Uljas 0201 299 281 Toimitusjohtajan sihteeri – VD:s sekreterare

Teija Happonen

sijainen – vikarie Salla Grönholm 0201 299 279

Jäsenyhdistykset – Medlemsföreningar Ekonomiyhdistykset – ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit-Expatriatekonomerna ry

Opiskelijayhteisöt – studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu Futuuri ry, Rovaniemi Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans Studentkår, H:fors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – mer information: www.sefe.fi jäsenyhdistykset ja SEFE jäsenyhdistykset www.sefe.fi medlemsföreningarna och SEFE medlemsföreningar

Kylteriyhdyshenkilöt – SEFEs kontaktpersoner Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö avustaa, kun haluat tietää SEFEn opiskelijapalveluista.

Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@sefe.fi.

Hanken: Richard Varis HSE: Tommi Ora JY: Kimmo Laaksonen LTY: Anni Wahlroos OY/LY: Antti Raita KuY/JoY: Laura Vainikainen TaY: Heidi Kivelä VY ja SHHV: Mattias Högnäs TSE: Raisa Räisänen ÅA: Anna-Maria Huldén

040 410 7106 050 528 2228 050 400 0705 044 301 9632 045 677 8986 050 379 3556 050 342 8973 040 579 0536 040 508 4508 040 410 7106

0206- ja 0209 -alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min.

Jäsenpalvelut – Medlemstjänster Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar

Sari Ridanpää

Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – studerandemedlemmar

Carita Erkkilä Palkkatieto – lönerådgivning Urapalvelut – karriärtjänster

Ritva Heikinheimo

Päivi Koivu

sijainen - vikarie Arja Vuorela

Leena Simonsen

(Ekonomirekrytointi – ekonomrekrytering)

Sirja Kulmala

Taija Kääriäinen Ammatillinen kehittyminen – karriärutveckling

Birgit Lindholm

Tarja Tikkanen (toimivapaalla – tjänsteledighet)

Hannele Hämäläinen Työskentely ulkomailla – arbete utomlands

Arja Vuorela Kehitysjohtaja – utvecklingsdirektör

Anja Uljas Yhteysassistentti – kontaktassistent

Pirjo Mitjonen

FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE rf, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229, e-mail förnamn.efternamn@sefe.fi

» Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min.

etunimi.sukunimi@sefe.fi, www.sefe.fi

Käytitpä heistä mitä nimitystä tahansa, paras paikka rekrytoida pomoja on KULMAHUONE. Mikäs muu! Se tavoittaa liike-elämän parhaat osaajat kustannustehokkaammin kuin yksikään toinen media.

Kauppalehdessä joka keskiviikko, Kauppalehden verkkopalvelussa joka päivä.

Varaa oma paikkasi: 010 665 2180 tai yritys@monster.fi