a product message image
{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade

Page 1

1:2013

Lehti hartwallin asiakkaille

Vähemmän on enemmän: Miedot alkoholijuomat tulevat ••• Uusia ideoita joukkoistamalla

Lippulaivalla lisämyyntiä

Uudenlaisen brändäämisen tiellä

Katso reseptit!

Salaisena aseena siideri

uutta: Original Cool Grape Cranberry, Lapin Kulta TUisku, Finest Call... s. 18-19


pääkirjoitus Taklataan taantuma yhdessä lisäarvolla Taantuma näkyy kuluttajien ostokäyttäytymisessä ennen kaikkea varovaisuutena. Tuotteista, jotka tuovat pientä luksusta arkeen, ei kuitenkaan helposti luovuta. Iloa haetaan pienistä asioista. Kuluttajat pohtivat kokonaisvaltaisemmin hyvinvointiaan ja vastuullista kuluttamista. Trendiin vastaavat Novelle Plus -vedet, jotka jatkavat kasvuaan. Samoin stevioliglykosideilla makeutetut juomat rakentavat vuosikymmenen menestystarinaa. Uudet, miedommat oluet ja kevyemmät virvoitusjuomat ovat myös tärkeä osa vastuullisuusstrategiaamme. Jo 45 prosenttia alkoholittomien tuotteidemme mediainvestoinneista on suunnattu terveellisempiin tuotteisiin, kuten stevialla makeutettuihin juomiin, vesiin ja light-juomiin. Stevialla makeutetut Jaffa Superit ovat Jaffan 2000-luvun menestynein lanseeraus. Äärimmäisen onnistunut tuoteperhe on luonut alalle merkittävän uuden kategorian. Tänä vuonna lisäämme panostuksiamme steviatuotteisiin entistäkin vahvemmin. Lisäksi tuomme markkinoille – jälleen ensimmäisenä toimijana – miedon stevialla makeutetun alkoholijuoman. Olutkategorian kuluttajat toivovat tutkimusten mukaan monipuolista valikoimaa erityyppisiä ja -vahvuisia oluita, erikokoisissa pakkauksissa ja vaihteleviin tilanteisiin. 6-packit ovat löytäneet oman kuluttajaryhmänsä ja ­kansainväliset premium-oluet menestyvät: Sol on yli kaksinkertaistanut myyntinsä edelliseen vuoteen nähden ja Heineken on vahvassa kasvussa. Haluamme tarjota kuluttajalle myös laajimman valikoiman matalan alkoholiprosentin oluita. Miedommille tuotteille on kysyntää. Tämän osoittaa vahvasti Sininen 3,5 % -oluen menestys. Viime kesäkuussa lanseeratun oluen myynti on ylittänyt odotukset moninkertaisesti. Myyntimenestyksen ja positiivisen kuluttajapalautteen rohkaisemina lisäämme tänä vuonna panostuksiamme mietojen alko­ holituotteiden kategoriaan. Mainontaan ehdotetut rajoitukset vaikeuttaisivatkin harmillisesti muun muassa kotimaisten ja miedompien tuotteiden esittelyä kuluttajille. Tarjotaan yhdessä monipuolinen, terveellisempi valikoima nautintoa niin kuluttajan arkeen kuin juhlaan. Marko Airamaa myyntijohtaja, kauppakanava Hartwall

2


sisältö 18

1:2013

Original Cool Grape Cranberry ja muut kauden uutuustuotteet.

10

20

Lippulaiva­ ravintolat

Joukossa on voimaa!

Kohtaamispaikkoja luodaan nyt brändin ympärille.

Kuluttajat siideri­ laboratoriossa.

Tässä lehdessä myös:

4 ⁄ pinnalla Suomen ensimmäinen steviamakeutettu lonkero valtaa markkinat maaliskuussa. 16 ⁄ Franck Evers Heinekenin olutguru kannustaa ja kouluttaa. 25 ⁄ Radlerit tulevat Miedot juomat nousussa. 28 ⁄ reseptikilpailu Siideri on ruokabloggareiden uusi ­suosikki. 32 ⁄ Suomen vahvin vesi Hartwallin voittokulku alkoi Vichy Originalista. 34 ⁄ Trendit nyt Diivoja ja koti-isiä. 35 ⁄ kurkistus Lahdesta maailmalle.

Point Oy Hartwall Ab:n asiakaslehti  Päätoimittaja Hanna Leppäniemi  Toimitusneuvosto Maija Ankkuri, Leena Koskinen, Maria Malila, Noora Pöyhönen & Petra Tuulos Toimituksen osoite Oy Hartwall Ab, PL 200, 00371 Helsinki, point@hartwall.fi   Lehden toimitus Alma 360  Tuottaja Irene Easton  Toimitussihteeri Anna Kauhala  Ulkoasu Pauli Salmi, Mika Soikkeli (AD) Kuvatoimittaja Laura Vuoma  Kannen kuva Päivi Anita Ristell  Marko Airamaan kuva Peter Forsgård  Paino PunaMusta  Painos 14 900  ­Seuraava lehti ilmestyy ­huhtikuussa 2013

3


pinnalla Tekstit Linda Finell, Jenni Juntunen ja anna kauhala

Luonnollisesti keveämpi lonkero Stevia valtaa nyt alaa myös mietojen alkoholijuomien makeuttajana. Hartwall tuo maaliskuussa markkinoille Suomen ensimmäisen ­steviamakeutetun lonkeron, Original Cool Grape Cranberryn. Stevioliglykosideilla eli stevialla

makeutettujen juomien valikoima laajenee keväällä uudelle alueelle, kun Hartwall lanseeraa luonnosta peräisin olevalla stevialla makeutetun Original Cool Grape Cranberryn. ”Stevialla makeutetun karpalolonkeron tuotekehityksen eteen on tehty hartiavoimin työtä”, sanoo Hartwall lonkeroiden tuotepäällikkö Turkka Hirvonen. Idea uuden tuotteen kehittämiseen sai alkunsa vuosi sitten Hartwallin lanseerattua uudet stevialla makeutetut virvoitusjuomat. Samalla saatiin tutkimustuloksia kuluttajien asenteista uutta makeutusainetta kohtaan. Tutkimus paljasti, että kuluttajat ovat kiinnostuneita stevialla makeutetuista, luonnollisen keveistä lonkerotuotteista. Stevian luonnollisuus ja keveys houkuttavat erityisesti nuoria aikuisia sekä naisia. Uudesta tuotteesta päätettiin kehittää karpalonmakuinen lonkero, joka on perinteisesti ollut samojen kuluttajaryhmien suosiossa. Uuden tuotteen kehittäminen on aina haastavaa, ja uudenlaisen makeuttajan käyttö sokerin rinnalla teki työstä vielä vaativampaa. Stevialla, kuten muillakin

makeutusaineilla, on oma ominais­ makunsa. ”Halusimme ehdottomasti säilyttää tuotteessa aidon ja raikkaan lonkeron maun. Maun ja keveyden tasapainottaminen oli tarkkaa työtä. Cool Grape Cranberryn tuotekehitykseen kului vajaa vuosi”, Hirvonen kertoo. Lonkeroissa kevyemmät tuotteet ovat vielä suhteellisen uutta, mutta Hirvosen mukaan niille on selvästi kysyntää. ”Keinotekoisilla makeuttajilla saattaa

olla hieman negatiivinen leima. Karpalolonkerouutuus vastaa siis loistavasti kuluttajien toiveisiin olemalla täysin luontaisesti makeutettu.” Maaliskuun lopussa markkinoille saapuva uutuustuote lanseerataan näyttävästi kevään aikana, ja se näkyy ulkomedioissa ja myymäläpinnoilla läpi vuoden. Steviamakeutettu Original Cool Grape Cranberry toimii samalla uudistuvan ­Original Cool Grape -lonkeroperheen ­lippulaivatuotteena.

”Original cool Grape Cranberryn eteen on tehty hartiavoimin töitä.”

Stevia-Aikajana Marraskuu 2011 EU sallii stevioliglykosidit elintarvikekäytössä.

4

Joulukuu 2011 Hartwall tuo ensimmäisenä Suomessa markkinoille stevialla makeutetut ­virvoitusjuomat, Jaffa Superit 0,5 litran kierrätysmuovipulloissa.

Tammikuu 2012 Hartwallin steviamakeutettujen tuotteiden perhe kasvaa 1,5 litran Jaffa Supereilla ja 0,5 ja 1,5 litran Novelle Friss -juomilla.

Maaliskuu 2013 Cool Grape Cranberry saapuu ­markkinoille Suomen ­ensimmäisenä stevialla makeutettuna alkoholi­ juomana.


pinnalla

Stevia • Stevioliglykosidit ovat Stevia rebaudiana -kasvin lehdistä saatavaa makeutusainetta, jota kutsutaan maailmalla ­yleisesti steviaksi. • Stevia on noin 300 kertaa makeampaa kuin sokeri. • Maailmalla stevia on ollut ­suosittu makeuttaja jo vuosikymmenien ajan. • Steviaa käytetään juomissa hedelmäsokerin rinnalla.

Kreetta Järvenpää

”Uutuus on täysin luontaisesti makeutettu.”

5


Laura Vuoma

pinnalla

talvi

pullollaan ­hedelmiä Toukokuussa Suomeen lanseeratut

Pago-mehut ovat todellisia hedelmäpommeja. Kahviloissa ja ravintoloissa myytävät kahden desilitran lasipullot eivät sisällä mitään muuta kuin aitoja, tuoreita hedelmiä.

2 desilitran Pagopullo sisältää: 1,5 appelsiinia (Appelsiini-Pago) tai 1,65 omenaa (Omena-Pago)

6

Multivitamiini-Pago sisältää: 1 omenan, 8 viinirypälettä, 0,3 guavaa, 0,17 aprikoosia, 0,15 appelsiinia, 0,06 pää­rynää, 0,04 sitruunaa, 0,01 ananasta, 0,008 banaania, 0,004 mangoa, 0,004 persikkaa, 0,001 papayaa


pinnalla

Jatkossa kasvua hyvinvointivesistä ”Panimojuomien volyymit laskivat vuon-

na 2012 arviolta noin viisi prosenttia. Terassilla istuskeltiin vähemmän kuin hellekesinä ja kulutuksesta nipistettiin epävarman taloustilanteen takia”, Hartwallin markkina-analyytikko Anne Nieminen kertoo viime vuoden myyntivolyymien kehityksestä. Volyymien odotetaan nousevan entiselle tasolleen vuosina 2014 ja 2015, kun yleinen taloustilanne kohenee. Oluiden ja virvoitusjuomien kulutus on pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kuitenkin melko tasaista. Kasvua odotetaan tulevaisuudessa

Tölkkien suosio nousussa Entistä useampi kuluttaja valitsee nyt pullon sijasta ­tölkin, mikäli mahdollista. ­Tölkkipakkausten lisääntyneeseen kysyntään halutaan Hartwallilla vastata kasvattamalla tölkkituotteiden valikoimaa. ”Pullomyynti on perinteisesti tuonut isot volyymit ­virvoitusjuomien myynnille, mutta tölkkien suosio on selvästi kasvussa. Moni kuluttaja kokee, että 0,33 litran pakkauskoko on sopiva annoskoko, helppo kantaa kotiin ja sopii hyvin jääkaapin hyllylle”, Hartwallin markkinointipäällikkö Leena Koskinen kertoo. Tänä vuonna valikoima kasvaa entisestään, kun tölkkeihin saadaan Pepsi Max 12-packin ohella myös yksittäin myytävät tölkit sekä Jaffan kesäuutuus 6-packiin.

vesistä ja hyvinvointijuomista. Lisäarvovesien suosio kasvoikin jo vuonna 2012 kylmästä kesästä huolimatta. ”Terveelliset vaihtoehdot, kuten alkoholittomat ja funktionaaliset tuotteet ovat tulevaisuuden trendejä. Myös pienpanimo- ja erikoisoluiden suosio kasvaa.” Yksi panimoalan suurimmista haasteista on kaupan omien merkkien kasvu. Bränditalon on pystyttävä vakuuttamaan kuluttajat siitä, että brändituotteista ­kannattaa vastaisuudessakin maksaa. ”Tulevaisuudessa ihmiset kuluttavat ehkä vähemmän, mutta laadukkaampaa”, Nieminen uskoo.

Panimojuomien kokonaismarkkinat (milj. litraa) 1 200 Toteutuneet

Ennuste

1 000

Syrjäytymistä vastaan

800 600 400 200 0 2010

2011

Energiajuomat

2012 Vesi

2013

Virvoitusjuomat

Lonkero

2014 Siideri

2015 Olut

”Suomesta löytyy jo useita paikkoja, joista saa ensiluokkaisia cocktaileja, mutta yleisesti suomalaisessa cocktail-kulttuurissa on vielä paljon kasvun varaa", kertoo asiakas­ markkinointipäällikkö Lotta Eerola Hartwa-Tradelta. Hartwa Traden valikoima laajeni lokakuussa alkoholittomiin drinkkimiksereihin, kun hedelmäpyreitä, miksereitä ja cocktailbaarin grenadiini- ja sokerisiirappeja sisältävän Finest Call -sarjan edustus ­siirtyi yhtiölle. ”Valikoimassamme on satoja erilaisia alkoholituotteita, joten alkoholittomien drinkkimikserien tarjoaminen näiden ohella on varsin luontevaa”, Eerola sanoo. "Toivommekin hedelmäpyreiden ja muiden mikserien alentavan ravintoloiden kynnystä kokeilla vähän ­erikoisempiakin drinkkejä”.

Thinkstock

Drinkkikulttuuri  nousuun

Hartwall-uutisia

Lähde: Valvira, Panimoliitto, Tullitilastot, Hartwallin näkemys

Hartwallin uusi hyväntekeväisyyskohde on Myrsky-hankkeen osana toteutettava projekti, jota koordinoi Suomen lasten ja nuorten säätiö. Hartwall on sitoutunut mukaan kolmeksi vuodeksi. ”Haluamme olla mukana estämässä nuorten syrjäytymistä. Myrskyn tavoitteena on tarjota 12–29-vuotiaille nuorille tilaisuus päästä tekemään taidetta ammattilaisten ohjaamina”, Hartwallin lakiasioista ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Pekka Lindroos kertoo. Mukana ovat kaikki taiteenalat, ja tarkoituksena on tarjota nuorille mahdollisuus etsiä taiteen avulla omaa identiteettiään, kasvattaa itseluottamustaan ja saada yhteisöllisyyden kokemuksia. Myrsky tukee taideprojekteja ympäri Suomen. Hartwallin rahoittaman projektin sisältö täsmentyy lähiaikoina. myrsky.info

7


pinnalla tölkit kiertoon

96 %

Suomen juomatölkeistä 96 prosenttia ­palautuu uusiokäyttöön. Palautusaste on kansain­välisesti huippuluokkaa. Alumiini­tölkin valmistus uusiokäyttöön vie vain viisi prosenttia ensivalmistus­ prosessin energiasta. Lähde: Palpa

Hartwallin tuotekehityspäällikkö Hannele Alakarhu

8

Graafikkotaiturin uusi Jaffa-juliste Hartwall Jaffan retrokampanja

jatkuu tänä vuonna täydellä teholla. Vuoden käynnistää graafikkomestari Erik Bruunin piirtämä uusi Jaffajuliste, joka saapuu ulkomainontaan helmikuussa. Erik Bruun sai Hartwallilta vapaat kädet uuden julisteen suunnitteluun. Briiffauksessa pyydettiin ainoastaan, että Bruun piirtäisi Jaffan sellaisena, miltä se hänen mielestään 2000-­ luvulla näyttää. Uudessa kuvassa lasillinen keltaista Jaffaa sihisee niin voimakkaasti, että sen päällä keinuva appelsiini pysyy ilmassa. ”Ammattitaitoni on toki kehittynyt viidenkymmenen vuoden aikana, joten tämän hetken käsialalla on voinut olla merkitystä siihen, miltä uusi juliste näyttää”, Bruun pohtii. Vaikka edellisten Jaffa-julisteiden teosta on kulunut vuosikymmeniä, kertoo Bruun prosessin alkaneen samalla lailla kuin ennenkin: joukolla

tulitikkuaskin kokoon piirrettyjä luonnoksia. Bruunin uusinta kuvaa käytetään muussakin mainonnassa, mutta julisteet ovat kampanjan keskiössä. ”Juliste on se muoto, mihin Bruun on perinteisesti suunnitellut Jaffamainokset. Siksi halusimme käyttää julistemuotoista mainosta nytkin”, kertoo Hartwall Jaffan tuotepäällikkö Outi Lahtinen.

Laura Oja

”Uusi EU-lainsäädäntö tuo muutoksia useim­ pien elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä esitettävän tiedon ­määrään, sisältöön, ­sijaintiin ja esimerkiksi minimikirjasinkokoon. Uudistus on teollisuudelle iso. Hartwallin uusia pakkauksia alkaa ilmestyä kauppojen ­ hyllyille vuoden 2013 aikana.”


pinnalla

Myymälöihin rakennettavat näyttävät erikoisesillepanot kiinnittävät kuluttajien huomion ja luovat imagoa. Kun kyseessä on premium-tuote, myös esillepano on premium-tasoa. ”Solin myynti on kasvanut 173 prosenttia viime vuodesta, Heinekenin 44 prosenttia. Olemme strategian mukaisesti panostaneen molempiin brändeihin paljon, koska kansainväliset premiumoluet kiinnostavat kuluttajia", kertoo ­Hartwallin kauppakanavan myyntijohtaja Marko Airamaa. Sol on ollut esillä muun muassa hedelmäosastolla meksikolaisten piñatojen, eksoottisten kasvien ja tietysti limettien kanssa. Heinekeniä on esitelty tyylikkäissä hyllyköissä, joihin on yhdistetty tuotteen mainoksia pyörittävä taulutelevisio. Turkulaisen K-supermarket Manhattanin kauppiaan, Veli-Pekka Hussin mukaan näyttävät esillepanoratkaisut lisäävät juomien myyntiä ja luovat myymälään hyvää tunnelmaa. Hänen mielestään osa Hartwallin rakennelmista on verrattavissa silmiä hiveleviin taideteoksiin. ”Haluan, että myymälä poikkeaa hieman tavanomaisesta ja erottuu kilpailijoista. Erikoisesittelyt luovat kauppaan fiilistä ja pysäyttävät asiakkaan. Loppukädessä tavoite on ostotapahtuma.” Hussi uskoo, että näyttävistä esillepanoista on merkittävää hyötyä sekä Hartwallille että myymälälle. ”Uudet innovatiiviset esillepanoratkaisut, kuten juomien yhdistäminen ruokiin, tuottavat varmasti asiakkaille ahaa-elämyksiä sekä lisäävät ostohalukkuutta ja kokeilunhalua.”

Mari Männistö

Näyttävyys lisää myyntiä K-supermarket Manhattanin kauppiaan Veli-Pekka Hussin mukaan näyttävät ­esillepanot lisäävät myyntiä.

"osa rakennelmista on kuin taidetta."

9


Skål-baarin Heineken-ilme korostuu baaritiskillä.

"sisustuskonseptit ovat keino hankkia uutta ilmettä, erottua kilpailijoista ja profiloitua." 10


Teksti Katri Koskela Kuvat Harri Hinkka (Skål), Paula Myöhänen (Club Colo), Miika Kainu (Oiva)

 Lippulaiva      välttää kilpailun   karikot Koventuneessa kilpailussa yksi erottautumiskeino ravintoloille on korostaa brändien näkyvyyttä. Hyvin toteutettu sisustuskonsepti viestii vaikkapa ­suomalaisesta juurevuudesta tai mannermaisen raikkaasta rentoudesta.

L

ippulaivamyymälät ovat useimmille tuttu ilmiö, mutta lippulaivaravintola voi olla sanana hiukan vieraampi. Termillä viitataan jonkin brändin, usein juomamerkin, korostettuun näkyvyyteen ravintolassa esimerkiksi sisustuskonseptin kautta. Suomessa lippulaivaravintoloita löytyy esimerkiksi Lapin Kulta -, Sol- ja Heineken-oluilta sekä Original Long Drink -lonkerolta. ”Haluamme olla siellä, missä kuluttajat rentoutuvat ja nauttivat elämästä. Ajatus on nähdä ravintolat osana markkinointia, tavallaan mediana tavanomaisten viestintäkanavien rinnalla”, asiakasmarkkinointijohtaja Toni Rounas Hartwallilta kertoo.

Kokonaisvaltaisia elämyksiä

Ravintoloille kiinteät sisustuskonseptit ovat keino hankkia uutta ilmettä, erottua kilpailijoista ja profiloitua. Brändimielikuvat viestivät asiakkaille heti myös ravintolan luonteesta. Brändi voi näkyä esimerkiksi seinissä ja tapeteissa tai tauluissa, tyynyissä ja muussa rekvisiitassa. Kyse ei ole logon näkymisestä jokaisella mahdollisella pinnalla, vaan hyvinkin hienovaraisista ratkaisuista, esimerkiksi värimaailmasta. Kaikki tietävät heti, millainen on ferrarinpunainen. Olutmaailmassa vihreä vie ajatukset Heinekenin maailmaan.

”Olut ei ole vain olutta tai puhelin vain puhelin, vaan ne ovat osa identiteettiä. Brändit voivat olla ­ihmisille todella tärkeitä”, markkinoinnin tutkija Elina Koivisto Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta huomauttaa. Brändi on hänen mukaansa tapa kuulua joukkoon ja erottua. ”Lippulaivaravintolat voi nähdä keinona luoda kohtaamispaikkoja ja elämyksiä brändin ympärille”, Koivisto sanoo. Juomamerkkien näkyvyydessä ravintolatiloissa ei sinänsä ole mitään uutta. Julisteet, tuopinaluset ja valomainokset ovat ravintoloiden tuttua vakiokalustoa. Toni Rounas kuitenkin kertoo, että suuremman luokan kiinteät brändäysratkaisut ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina. ”Taustalla on muun muassa keskustelu alkoholimainonnasta. Jos mainontaa kiristetään, anniskelu­ ravintoloiden rooli viestinnässä kasvaa entisestään”, Rounas sanoo.

Brändi on kokonainen maailma

Brändi ei rajoitu visuaaliseen identiteettiin, eli logoon ja muuhun graafiseen ilmeeseen. Se on kokonainen maailma, johon liittyy tietynlaisia arvoja ja mielle­ yhtymiä. Lapin Kulta yhdistyy esimerkiksi mielikuvissa pohjoiseen puhtaaseen luontoon ja tunturipurojen kirkkaisiin vesiin.

C 11


"Tässä salissa Heinekenia saa hanasta", Savon Mafia Oy:n toimitus­johtaja Janne Kupiainen kertoo.

Tuotteen koko elinkaari vaikuttaa mielikuviin. Historia ja valmistusprosessi ovat tärkeitä tekijöitä. Esimerkiksi Original Long Drink -lonkeron juuret juontavat yhteen suomalaisen historian suureen hetkeen, vuoden 1952 olympialaisiin. ”Tunnetun olutmerkin tehdas Euroopassa voi olla lähes pyhiinvaelluskohde, jossa kävijä saa paitsi juoda olutta ja ihailla brändin matkaa halki historian, myös tutustua oluen raaka-aineisiin, yrityksen arvoihin ja oluen valmistusprosessiin”, Koivisto sanoo. Lippulaivaravintolan voi perustaa myös sellaisen brändin ympärille, joka ei suoraan liity juomiin tai elintarvikkeisiin. Tukholmassa toimii italialaisen Bianchi-pyörämerkin kahvila. Se kertoo hienovaraisesti merkin arvolupauksesta: millainen pyörä on Bianchi, ja millaista elämää viettää Bianchi-pyörällä ajava ­ihminen. ”Kahvihetki Bianchi-maailmassa on paljon syvempi brändikokemus kuin vaikka pyörän vaihteiden kokeilu liikkeessä”, Koivisto sanoo.

Brändilähettiläät viestinviejinä

Vahva tarina ja arvolupaus – mitä kuluttaja saa brändiltä – erottavat brändin muista tuotemerkeistä. Brändituotteeseen koetaan liittyvän sellaista lisäarvoa, jota toisella, vastaavalla tuotteella ei ole: esimerkiksi paremmaksi mielletty laatu, kestävät arvot tai pitkät perinteet. Tästä lisäarvosta ollaan myös valmiita ­maksamaan, ja se vahvistaa kuluttajien uskollisuutta brändille. Monessa tapauksessa brändin ympärille muodostuu merkille uskollinen kuluttajayhteisö. Nämä ”brändilähettiläät” ilmaisevat oma-aloitteisesti kiinnostusta ja uskollisuutta brändille. Vaatteet, joihin vaatemerkin logo on painettu näkyvästi, ovat selkeä viesti ulkomaailmalle siitä, miten vaatteen kantaja haluaa profiloitua. Joku juo vain tietynmerkkistä olutta, ja toinen valitsee aina ruokajuomaksi saman kivennäisveden.

Miksi lippulaivaksi?

Lippulaivaravintolan toteutusta lähdetään usein miettimään silloin, kun ravintolaan on muutenkin tulossa remontti. Suunnittelu toteutetaan yhteistyössä ulkopuolisen sisustustoimiston kanssa. ”Ammatti-designerit suunnittelevat ehdotuksia, joista parhaat valitaan yhdessä ravintoloitsijoiden kanssa”, Rounas kertoo.

"olut ei ole vain olutta tai puhelin vain puhelin. ne ovat osa ­identiteettiä." 12

C


Aurinko paistaa Colon pubissa Ravintolayritys Savon Mafia Oy on pyörittänyt Savon-

linnassa 450 asiakaspaikan yökerhoa vuodesta 1997 lähtien. Sinä aikana yökerho on uusittu neljästi, ja uusi Club Colo avasi viimeisimmän remontin jälkeen syyskuussa. Colon live-pubissa näkyy nyt Sol-ilme ja kolmannessa salissa korostuu Heineken. ”Halusimme tuoda kaupunkiin jotain ihan uutta. Aikaisemmat yökerhomme ovat olleet hämyisiä ja melko pimeitä. Uusi ratkaisu on paljon valoisampi ja raikkaampi, mikä on selkeä trendi maailmalla”, toimitusjohtaja Janne Kupiainen kertoo. Live-pubissa on elävää musiikkia aina lauantaisin. Rauhalliseen tunnelmaan Solin ruskean, harmaan ja keltaisen sävyt istuvat hyvin. ”Sol on brändi, johon liittyy iloinen fiilis. Sanahan tarkoittaa aurinkoa, joten Sol-tapetti katossa on mielestäni aika hauska”, Kupiainen sanoo. Baaritiskin takana on kolme kaappia, joista keskimmäinen on korotettu. Se on luonnollisesti aina täynnä Solia. ”Ratkaisu on näkynyt myynnissä”, Kupiainen kertoo. Heineken-salissa tunnelma vaihtuu vihreän, punaisen ja valkoisen sävyihin. ”Tunnelma on pirteä ja raikas. Tämä on ainoa sali, missä Heinekenia saa hanasta”, Kupiainen kertoo. Kupiaisen mukaan Savonlinna on selkeästi sesonki­ kaupunki, joten kesäajan ulkopuolella ravintolayrittäjän arjessa saa olla kekseliäs. ”Pitää pystyä erottautumaan. On oltava ajan hermoilla ja koko ajan tuotava uusia juttuja kaupunkiin”, hän sanoo.

13


Olennaista on valita oikea brändi oikeaan paikkaan. Brändin täytyy sopia ravintolan henkeen ja asiakaskuntaan. Esimerkiksi Tampereella, kauppakeskus Koskikeskuksen tiloissa sijaitsevaan Skål-baariin valittiin Heineken-ilme. Samaan ravintolamaailmaan kuuluu kaksi ruokaravintolaa, jotka muuttuvat illalla yökerhoiksi. Skål on kokonaisuudessaan hillityn tyylikäs cocktailbaari ja sushi-ravintola. ”Skål keskittyy premium-juomiin, joten Heineken kansainvälisenä premium-lagerina sopii tyyliin”, ravintoloitsija Tommi Aaltonen kuvailee. Skål on sisustukseltaan kokonaan valkoinen, ja värimaailmaa muutetaan led-valoilla. Heineken korostuu baaritiskillä, jossa se näkyy virkeänvihreänä taustana ja baaritiskin päihin teipattuina, lähes huomaamattomina logoina. Markkinoinnin tutkija Koivisto uskoo, että tulevaisuudessa kuluttajat ovat entistä tiedostavampia ja

Brändi ei rajoitu ­visuaaliseen ­ilmeeseen, se on ­kokonainen maailma. ­kaipaavat aitoja, autenttisia kokemuksia. ”Ainakin pääkaupunkiseudulla vaikuttaa siltä, että nuoret aikuiset syövät enemmän ulkona, ovat kiinnostuneita ruoanlaitosta ja ruoan alkuperästä ja haluavat ravintoloissa korkeaa laatua ja hyvää palvelua”, hän sanoo. Silloin kokonaiselämys korostuu, ja samalla ammattilaisilta vaaditaan kykyä puhutella kuluttajia entistä monipuolisemmin. •

Oivan uusi ravintoloitsija Johanna Rönkkö halusi tuoda lonkeroa esiin yksityiskohtien kautta.

14


Oiva, olympialaiset ja lonkero Ravintola Oiva aloitti toiminnan Helsingin Kalliossa jo

vuonna 1940, ja viimeistään sen teki tunnetuksi Fredi, jonka kappaleessa Kolmatta linjaa takaisin (1968) ­lupaillaan ”Oivan portsarille lantti”. Vuosi sitten Oiva vaihtoi omistajaa, ja uusi ravinto­ loitsija Johanna Rönkkö päätti palauttaa ravintolan ­juurilleen. ”Minulla oli vahva visio 1940–50-lukujen Helsingin hen­ gestä, jonka halusin tuoda ravintolaan”, Rönkkö kertoo. Mikäpä symboloisi paremmin tuota henkeä kuin vuonna 1952 Helsingin Olympialaisissa lanseerattu ­Original Long Drink? Kotoisa lonkero sattui sopivasti viettämään juhlavuotta 2012. Helmikuussa valmistuneen remontin jälkeen Oivan värimaailma on nostal­gisen mustavalkoinen ruskealla sävy­tettynä. ”Lonkeronsininen ei ole Oivan tyyliä, joten päätimme tuoda lonkeroa esiin yksityiskohtien kautta”, Rönkkö kertoo. Esimerkiksi pöytien pintoja koristaa vanhan Helsingin kartta, johon on istutettu tuopinalusia lonkeron alku­ peräisellä logolla. Baaritiskiä koristaa teksti lonkeron syntyvuodesta. Vaikka Helsingissä riittää ravintoloita, Rönkön mielestä pahin kilpailija on ihmisten oma koti. ”Pyrimme luomaan rentoa fiilistä. Ravintolaan pitää olla helppo tulla, ja paikan täytyy tarjota tunnelmaa, jota kotona ei ole”, Rönkkö sanoo. Oivan asiakaskunta onkin laaja: kävijöissä on niin 18kuin 80-vuotiaita. ”Heti remontin jälkeen myynti piristyi, ja saimme paljon uusia kävijöitä. Hauska uusi ryhmä ovat päälle kuusikymppiset, jotka muistavat olympialaiset lapsuu­ destaan.”

15


Franck Evers uskoo erikoisuuksia tarjoavien ravintoloiden ­lisääntyvän tulevaisuudessa, ­sillä i­hmiset etsivät koko ajan ­uudenlaisia elämyksiä.

16


vaikuttaja Teksti Anne Kytölä Kuva Joel Nieminen

Laadun

puolestapuhuja Heinekenin laatuekspertti Franck Evers kiertää ympäri maailmaa ­puhumassa paremman olutkulttuurin puolesta ja opettamassa oluen ­oikeaoppista tarjoilua. Eversin mielestä asiakkaalla on oikeus ­ensiluokkaiseen olutkokemukseen.

J

os ensimmäinen olutlasillinen on nautinto, asiakas tilaa toisenkin. Siksi Franck Evers korostaa tarjoilutapahtuman tärkeyttä – ilman erinomaista laatua baarin omistaja menettää rahaa. ”Elämäni on pyörinyt oluen ympärillä, ei juomisessa, mutta kaikessa muussa olueen liittyvässä. Hanaolut on kuulunut elämääni jo yli 20 vuotta”, 43-vuotias Evers virnistää.

Sairaanhoitajasta olutasiantuntijaksi

Evers on koulutukseltaan mielisairaanhoitaja. Seitsemän vuoden työ psykiatrisessa sairaalassa oli hänen paras elämänkoulunsa. Nuo vuodet muovasivat Eversistä sen ihmisen, joka hän tänä päivänä on. Olutbisnekseen Evers päätyi, kun hän eräänä kiireisenä iltana autteli ystäväänsä tämän baarissa. Evers leikitteli ajatuksella, että mitä jos baari olisikin hänen omansa. Pari vuotta myöhemmin Evers osti Gompiebaarin itselleen, ja pian hänellä oli toinenkin baari. Kaikkiaan Evers pyöritti baareja kymmenen vuotta. ”Kouluttajaksi ryhdyin, koska minua harmitti katsoa, miten monet heittivät hukkaan mahdollisuuden lisätä liikevaihtoaan”, Evers tiivistää. Pubin omistajat suhtautuivat Eversin mielestä olueen turhan yliolkaisesti. Oluen maku ja laatu kärsivät, kun tarjoiluun ei panostettu. Tutustuminen Heinekenin kouluttajaan Eric Siebenhelleriin ja tapaaminen ­Freddy Heinekenin kanssa johtivat siihen, että ­Eversistä tuli Heinekenin laatuekspertti. Evers tuntee oluet ja eri maiden olutkulttuurit ja tietää itsekin moniin kilpailuihin osallistuneena, miten olut pitää kaataa lasiin ja miten se tarjoillaan. Matkustellessaan hän myös näkee, mihin suuntaan trendit vievät olutbisnestä. Parhaimmat oluen asiantuntijat löytyvät Eversin mielestä tällä hetkellä Irlannista ja Tšekistä. Vaikka

vaalea lagerolut keksittiin tšekkiläisessä Plzenin kaupungissa, irlantilaiset saattavat olla kuitenkin hitusen kilpailijoitaan edellä. ”Irlantilaisen oluen laatu on erinomainen kylmäkellareiden ansiosta. Ja irlantilaiset tunnistavat laadun, sillä he viettävät paljon aikaa pubeissa”, Evers naurahtaa.

Viisi askelta täydellisyyteen

Evers näkee tehtävänsä ennen kaikkea innoittajana. Hän haluaa saada oluen kanssa työskentelevät oivaltamaan, miksi laatuun kannattaa panostaa. Evers on onnistunut, kun kaikki yrityksen työntekijät ymmärtävät, miten suuri merkitys tarjoilulla on ainutlaatuisen olutelämyksen luomisessa. Evers on ollut mukana kehittämässä tarjoilun uutta Heineken Five Star -laatustandardia. Huuhtele, laske, tasoita vaahto, tarkasta ja tarjoile. Nämä laatuohjelman viisi askelta johtavat täydellisesti tarjoiltuun Heineken-hanaolueen. Suomeen on tarkoitus saada kymmenen Heineken Star Serve -ravintolaa vuoden 2013 aikana, ja määrää kasvatetaan seuraavina vuosina. Ensin koulutetaan kouluttajia, jotka sitten luotsaavat ravintoloiden henkilökunnan laadukkaan tarjoilun saloihin. Täydelliseen juomanautintoon tarvitaan kimmeltävän puhdas, viileä ja oikeanmuotoinen lasi, 45 asteen kulmassa juuri oikeaan mittaan laskettu olut ja vaahtokukka, joka suojelee juoman hiilidioksideja. Kaato on täydellinen, kun vaahdon alareuna osuu lasin Heineken-tähden ”hartioille”. Sitten vain lasi brändätylle lasinaluselle ja lasin logo kohti asiakasta. ”Hymy ja katsekontakti vielä päälle”, Evers kehottaa. • Katso YouTubessa, miten Franck Evers kaataa olutta: www.youtube.com/watch?v=Iy41Q1HNKdI

17


uutta Luonnollisesti ­kevyt karpalo­­­ lonkero­uutuus Original Cool Grape Cranberry 4,3 % on stevioliglykosideilla makeutettujen mietojen alkoholijuomien uranuurtaja, sillä se on ensimmäinen lajissaan Suomessa. Steviakasvista saatavalla stevialla ja hedelmäsokerilla makeutettu juoma sisältää 30 prosenttia vähemmän kaloreita kuin tavalliset lonkerot, mutta se maistuu silti aidolle, raikkaalle lonkerolle. Desilitrassa juomaa on 35 kilo­ kaloria, eikä se sisällä keinotekoisia makeutusaineita lainkaan. Uutuuslonkeron alkoholipitoisuus on hieman tavallista alhaisempi, 4,3 %. Sokerin tuoma maku on olennainen osa aidon lonkeron makua, ja käymisteitse valmistetussa juomassa sitä tarvitaan myös tuotteen valmistukseen. Cool Grape Cranberryn valmistuksessa onkin pyritty löytämään sopiva tasapaino hedelmäsokerin ja stevian välille. Original Cool Grape Cranberry 4,3 % on myynnissä 0,5 litran kierrätysmuovi­ pulloissa. Toimitukset alkavat maaliskuun lopussa.

J.P. Chenet'n tyylikäs uutuus Alkon myymälöihin saapuu tammikuun lopussa

uusi tulokas yhdeltä maailman myydyimmistä ranskalaisista viinibrändeistä. J.P. Chenet Grenache Noir -punaviini on tehty täysin Grenache Noir -rypäleestä. Sen keskitäyteläisessä maussa voi aistia tummia marjoja, luumua ja mausteisuutta. Viini sopii rentoon seurusteluun ja maistuu erityisesti juustojen ja grillatun lihan kanssa. Uutuustuote vahvistaa J.P. Chenetin ennestään tunnettua brändiä Suomessa. J.P. Chenet syntyi kahden ranskalaisen viinikauppiaan, Joseph Helfrichin ja Jean-Paul Chanelin visiosta. He halusivat luoda kuluttajaystävällisen ranskalaisen viinin, joka olisi helposti nautittava ja jonka etiketti olisi ymmärrettävä ja pakkaus houkutteleva. Nykyisin brändin viinejä ­viedään yli 160 maahan. J.P. Chenet Grenache Noir, Alkon tuotenumero 440177. Hinta 7,04 €. Hartwa Traden tuotenumero 63277.

18

Maukkaita cocktaileja helposti Hartwall sai lokakuussa ravintolakanavan valikoimaansa uuden tuotesarjan. Finest Call -cocktailsarjassa on 13 erilaista tuotetta: hedelmäpyreitä, drinkkimiksereitä ja cocktailbaarin grenadiini- ja sokerisiirappeja. Pyreisiin kuuluu viisi eri makuista, pullotettua hedelmäsosetta (banaani, mango, persikka, vadelma, mansikka) ja drinkkimiksereihin neljä valmista juomasekoitusta mojitosta margaritaan. Perustarvikkeisiin kuuluvat muun muassa grenadiini ja sokerisiirappi. Sarjan tuotteet on valmistettu vain aidoista hedelmistä ja raaka-aineista, ja ne ovat ravintoloille helppo tapa laajentaa cocktailvalikoimaa. Baarityöskentely helpottuu, kun useita työvaiheita ja ainesosia vaativat cocktailit valmistuvat vain kahta ainesosaa käyttämällä.


uutta

Talvella lämmittää

Pale Ale

Talvikauden pienpanimouutuus hanoihin on ­ tallhagen Winter Pale Ale. Se on täyteläinen ja S reippaasti aromihumaloitu vahva American Pale Ale. Oluen mausta löytyy omenaa, karamellia ja häivähdys sitruunaa, ja se sopii mainiosti nautittavaksi maustettujen liha- ja pataruokien sekä paistetun kalan kanssa. Stallhagen Winter Pale Ale on myynnissä tammi–helmikuun ajan 30 litran astiassa. Juoman alkoholipitoisuus on 6 %.

Luomuoluiden

Taustakuvat: Colourbox, Thinkstock

uranuurtaja

Kausituotteena myytävä luomuolut Lapin Kulta Tuisku s­ aapuu kauppojen hyllyille jo kolmantena talvena. Teerenpelipanimon kanssa yhteistyössä valmistettu olut on löytänyt ­paikkansa erityisesti makunautintoja etsivien, laatutietoisten kuluttajien joukosta, joten se haluttiin tuoda markkinoille ­tänäkin vuonna – samalla reseptillä valmistettuna. ”Lapin Kulta Tuisku on ensimmäinen luomutuotteemme, ja sen suosion rohkaisemana olemme tuoneet markkinoille ­muitakin luomuoluita”, kertoo Lapin Kullan tuotepäällikkö Pekko Koski. Tuoteperheeseen on lanseerattu viimeisen kahden vuoden aikana sekä Lapin Kulta Luomu Jouluolut että uusimpana ­luomuversio perinteisestä Lapin Kulta -lagerista. Lapin Kulta Tuisku myydään numeroiduissa, posliinikorkein suljettavissa lasipulloissa, joita on saatavilla vain 85 000 kappaleen erä. Vivahteikkaan ja täyteläisen makuisen oluen valmistuksessa käytetään luomumaltaita, pintahiivakäymistä, runsasta humalointia sekä siankärsämöyrttiä, joka on niin ikään luomua. ”Lapin Kulta Tuisku edustaa asioita, joita erityisesti arvostamme: parhaita kotimaisia raaka-aineita, luontoa ja panimomestarin käsityötaitoa. Se on luonnollisista raaka-aineista ja luontoa arvostaen valmistettu juoma, jonka ääreen pysähdytään nauttimaan”, Koski kuvailee.

ED-tölkkiperhe kasvaa Suositun ED-energiajuoman perus-

makuja voi helmikuusta lähtien tankata myös tölkistä. Tähän asti 0,33 litran tölkkiin on pakattu ainoastaan ED with Extra Bite -makuvariantti. Perusmakuja, EDiä ja ED Lemon Lightia, on myyty vain puolen litran kierrätysmuovipullossa. ”Kaikista energiajuomista lähes kaksi kolmannesta ­myydään tölkkipakkauksina, joten nyt on korkea aika tuoda myös EDin suosituimmat maut tähän kategoriaan”, kertoo energiajuomien tuotepäällikkö Mikko Poutanen. EDin pullopakkaukset säilyvät entisellään, ja tölkkiperheen kasvattaminen tuo juoman yhä useampien kuluttajien saataville. Tölkkipakkaukset ovat suosittuja erityisesti yli 20-vuotiaiden keskuudessa. ”Pullot eivät ole katoamassa mihinkään, nehän ovat aina olleet EDin juttu”, Poutanen sanoo. ED ja ED Lemon Light 0,33 litran tölkeissä. Toimitukset alkavat helmikuussa.

Juoman alkoholipitoisuus on 4,7 %. Lapin Kulta Tuisku on alkuvuoden kausituote.

19


Makuasioista sopii kiistellä Tänä kesänä myyntiin tulevan Upcider-uutuuden valinnassa kysyttiin neuvoa aivan erityisiltä asiantuntijoilta. Teksti Katri Koskela, Pi Mäkilä Kuvat Miika Kainu

20


A

amu Hartwallin tehtaalla Lahdessa on alkanut poikkeuksellisissa merkeissä. Koolle on kutsuttu kahdeksan Facebookin kautta valittua siiderinystävää eri puolilta Suomea, ja ensimmäisenä on vuorossa salassapitosopimusten allekirjoittaminen. Eikä suotta: juomareseptit ovat tarkoin varjeltu salaisuus, ja normaalisti ovet tuotekehityslaboratorioon eivät hevin aukene muille kuin asiaan vihkiytyneille. Tavallisista kuluttajista kootulla ryhmällä on edessään tärkeä tehtävä: ratkaista Upciderin kesän 2013 uutuusmaku. Osallistujat pääsevät myös itse kokeilemaan tuotekehitystä ja tekemään omat siiderit.

Kuluttajien ääni kuuluviin

”Meillä on Facebookissa hyvin aktiivinen Upcider Olohuone -ryhmä. Tuli mieleen, että miksi emme hyödyntäisi faneja myös tuotteisiin liittyen ja kutsuisi kuluttajia osallistumaan Upciderin tuotekehitykseen”, siidereiden tuotepäällikkö Karita Taura kertoo. Kun kilpailu käynnistettiin, tavoitteeksi asetettiin, että hakemuksia saataisiin 300. Niitä tuli 2 100. Nyt paikalla olevasta kahdeksan hengen ryhmästä osa on ravintola- ja elintarvikealan ammattilaisia ja mukana ammatillisesta mielenkiinnosta. Toiset ovat pipetin varressa puhtaasti innostuksesta siidereihin ja tuotekehitysprosessiin. 21


Joukossa on alan ammattilaisia, mutta osa on mukana puhtaasti kiinnostuksesta siidereihin.

”Tykkään juoda siideriä ja olen kiinnostunut siidereistä kategoriana. Kokeilemme aina mieheni kanssa uusia makuja kaupan hyllyltä. Olen pitkään toivonut, että myös kuiviin siidereihin kehitettäisiin makuvaihtoehtoja”, kemian alalla väitöskirjaansa valmisteleva ­Tiina Riekkola kertoo. Karita Taura vahvistaa, että siiderit ovat hyvin uutuusvetoinen kategoria ja erilaiset makusiiderit pohjoismainen erikoisuus. Tällä hetkellä kuluttajatutkimusten mukaan sekoitusten aika alkaa kuitenkin olla ohi ja tunnistettavat, selkeät maut ovat nousussa. Myös kesäksi 2013 olisi tarkoitus tuoda hyllylle jokin uutuus. ”Siksi te olette täällä tänään”, Taura toteaa vierailijaryhmälle. On aika siirtyä tositoimiin.

Maistelua juhlallisessa hiljaisuudessa

Testiryhmä on kerääntynyt pöytään, jossa jokaisella on edessään rivi poreilevia punaisia ja kellertäviä juomia muovimukeissa. Hiljaisuus vallitsee. Silloin tällöin joku nostaa mukia ja tutkii juoman väriä valoa vasten. Toinen kohottaa mukin nenänsä alle, ja kolmas ottaa kulauksen, jonka jälkeen kumartuu kiireesti tekemään merkintöjä. Erimakuisia siidereitä tehdään sekoittamalla omenatai päärynäviiniin muun muassa luontaisia aromeja, sokeria, happamuudensäätöaineita ja säilöntäaineita. 22

Periaatteessa kaikki siiderit ovatkin pohjimmiltaan omena- tai päärynäsiidereitä. ”Sekoitetaan ja maistetaan”, tuotekehittäjät tiivistävät. Näytteet on merkitty kirjaimin, eikä makuja ole kerrottu etukäteen. ”No, millaisia makuja sieltä löytyi?” Taura rikkoo hiljaisuuden. Maistajat kommentoivat näytteitä tarkasti yksi kerrallaan. Tärkeitä huomionkohteita ovat tietenkin tuoksu ja maku, mutta myös suutuntuma ja se, miltä juoma näyttää tai kuulostaa. ”Valmiin tuntuinen, tasainen maku”, Jaron Pajunen nyökyttelee hyväksyvästi. ”Eikä, kun tosi keinotekoisen makuinen!” Sue ­Wallberg naurahtaa. Mauksi paljastuu tyrni-mustikka. Upciderin tuotekehitystiimi, innovaatio ja tuotekehityspäällikkö Riitta Saleva-Sjöblom ja tuotekehittäjä

Miltä kuulostaisi kesäpäivä upciderriippumatossa?


Kaikki pääsivät tekemään omat siiderit tuotekehittäjä ­Leena Leskisen avustuksella.

Osallistujat jaettiin ryhmiin, joissa he tekivät kollaasin leikkaamalla lehdistä kuvia liittyen tuleviin trendeihin, kuten elämyksellisyyteen ja premiumisoitumiseen.

Leena Leskinen selittävät, että mauista on olemassa lukuisia erilaisia versioita. Samoista marjoista syntyy erilaisia makuja, ja vaikka siideri olisi mustikan makuinen, voi vaihtoehtojen kirjo olla suuri. Tänään testattavien juomien nimissä vilisevät muun muassa aprikoosi, kiivi ja granaattiomena. Jatkokehitykseen valitaan kaksi suosituinta näytettä: mustikkatyrni ja granaattiomenan makuinen siideri. Tauran mukaan suomalaiset pitävät keskimäärin melko makeista juomista, eikä ole yllätys, että tälläkin kertaa makein näyte valittiin kahden parhaan joukkoon. Makeiden siidereiden vankasta asemasta huolimatta kuivat siiderit ovat nyt nousussa, samalla kun siiderien asema ruokajuomana vahvistuu jatkuvasti. Niinpä haussa on ”kuiva muu maku”, eli kuiva siideri, joka maistuu jollekin muulle kuin omenalle tai päärynälle.

Trendejä etsimässä

Ryhmällä on myös toinen tehtävä: ideoida Upciderin tulevaisuuden konsepteja. Ideat lentelevät villisti. Miltä kuulostaisi esimerkiksi kesäpäivä Upcider-riippumattopuistossa?

”Astetta enemmän nostetta -slogan toimisi aika hyvin lentokentällä Upcider-loungessa”, joku huomauttaa. Ideoinnin tavoitteena on kartoittaa, minkälaisia tarpeita kuluttajilla on. Mitä nykyisestä tarjonnasta ajatellaan? Mitä kaivataan? Mitä puuttuu? Mihin suuntaan mennään tulevaisuudessa? Minkälaisia kuluttajatyyppejä on olemassa? Jotta ideointi olisi helpompaa, konsepti-workshopin vetäjä Maija Ankkuri käy osallistujien kanssa läpi neljä tärkeintä siidereihin liittyvää trendiä. Nämä ovat elämyksellisyys, premiumisoituminen, individualismi sekä terveys ja hyvinvointi. ”Nyt otetaan rohkeasti esiin askartelutarvikkeet ja luodaan parityönä kollaasit siitä, mitä nämä ydintrendit Upciderille tulevaisuudessa tarkoittaisivat”, Ankkuri innostaa osallistujia. Pian pöydät pursuavat kiivaan ideoinnin tuloksena värikkäitä, iloisia ja ihmisläheisiä kuvakollaaseja. Samalla on syntynyt kasapäin konkreettisia ideoita pakkauksista ja fanitapahtumista tuotekehitykseen.

Leikkiä ruoalla luvan kanssa

Päivän päätteeksi sisään kannetaan pipetit, pullot ja koeputket, ja jokainen pääsee sekoittamaan oman siiderin kotiin viemisiksi. Juomapohjat on tehty valmiiksi sokerista, sitruunahaposta ja omenaviinistä. Aromeja lisätään pipetillä joka gramma vaa’alla mitaten. 23


Päivän aikana kuluttajien ­ eskuudesta kuuluu toiveita k ­elämyksellisyyden lisäämisestä ravintoloissa ja tapahtumissa.

”Omena-aromeja voi olla kymmeniä erilaisia. Omenamehu tuo juomaan pehmeyttä, joskin myös vähän makeutta”, Saleva-Sjöblom opastaa. Viivi Ali-Löytty sekoittaa karpalo-omenan, Tiina Riekkola lisää omaansa omena- ja tammiaromeja. Iida Alho sekoittaa vadelma-greippi-yhdistelmän. Aromien, sokerin tai mehun oikeaa määrää pähkäillessä käy selväksi, ettei siiderin teko ole ihan läpihuutohommaa. Varsinaisten tuotekehittäjien työn rytmiin kuuluu, että kesällä he huhkivat viimeistelläkseen uutuusmaun, ja syksyllä siitä tehdään niin kutsuttu ”koeajo”. Siis valmistetaan tehdaserä, jonka avulla varmistetaan, että resepti toimii myös suurina määrinä. Keväällä valmis tuote lanseerataan. ”Toivoin tältä päivältä nimenomaan uusia, raikkaita ajatuksia, ja saimmekin osallistujilta yksityiskohtaisia ja osuvia kommentteja. Lisäksi toivoin, että voisimme ratkaista, mikä se kesän 2013 uutuus tulee olemaan”, Taura kiteyttää. Päivä päättyy ja kaksi suosituinta makua lähtee sokkomakutesteihin sekä käy läpi virallisen tuotekehitysprosessin. Kuukausien huolellisen työn jälkeen on aika ottaa uudelleen yhteyttä Tauraan ja tiedustella: Mikä maku voitti? ”Upcider Kuiva Granaattiomena valtaa kauppojen hyllyt heti alkukesästä.” • 24

Ideat liikkeelle joukkoistamalla Joukkoistaminen, crowdsourcing, on yleisön osallistamiseen tähtäävä ilmiö, joka on levinnyt laajalle sosiaalisen median avulla. Hankenin tutkija Johanna Gummerus ­kertoo ilmiön kuvaavan ennen kaikkea ihmisten valtuuttamista ja massojen saamista liikkeelle. ”IT-puolella digitalisoituminen näkyy massojen viisautena. Joukkoistamalla ihmiset voidaan saada tekemään työläitäkin tehtäviä, joita he eivät muuten tekisi. Kyseessä on mielenkiintoinen ilmiö, jonka taustalla on sosiaalisen median kasvu ja se, kuinka ihmiset saadaan toimimaan ryhmässä.” Gummerus kertoo joukkoistamisen tukevan ajatusta itsepalveluyhteiskunnasta. Kun asiakkaat otetaan mukaan yrityksen tuotekehitykseen, yritys voi saada kullanarvoisia ideoita suoraan kuluttajilta. ”On hyvä huomata, että ihmisjoukot pystyvät tietomäärällään ohittamaan yksittäisen asiantuntijan”, ­Gummerus summaa.


Teksti Jarno Salovuori kuvitus Jussi Kaakinen

Mietojen ­juomien ­menekki moninkertaistuu Suomalaisessa juomakulttuurissa matalan alkoholiprosentin tuotteet ovat ­aiemmin jääneet sivurooliin. Päästämällä miedot juomat nyt parrasvaloihin alan toimijoille avautuu mahdollisuus kannattavaan kasvuun – vastuullisesti.

E

urooppalaisilla juomamarkkinoilla on joukko alkoholipitoisia juomia, joita Suomen lainsäädäntö ei tunnista alkoholijuomiksi ensinkään. Maailmalla on esimerkiksi monia oluen ja mehujen sekoituksia, kuten Baijerin kävijöille tuttu sitruunainen janojuoma radler. Meillä alkoholijuomien raja on 2,8 tilavuusprosenttia, ja rajan alittavien juomien ryhmä koostuu lähinnä perinteisistä ykkösoluista sekä alkoholittomista oluista. Viime vuonna alle 2,8 % -kategorian markkinaosuus oli noin 1,3 prosenttia. Kasvupotentiaalia on rutkasti, sillä esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa osuus on nelinkertainen. ”Eurooppaan ja Pohjoismaihin verrattuna kategoria on alikehittynyt. Meidän näkemyksemme on, että segmentti tulee kaksinkertaistumaan seuraavien kolmen vuoden aikana”, ennustaa Hartwallin oluiden markkinointipäällikkö Meri ­Vainikka.

Kohtuukäyttöä ja parempaa katetta

Terveellisyys on yksi mietoja juomia tukeva trendi. Kuluttajat ovat valmiita vaihtamaan vähäkalorisempiin tuotteisiin ja viettämään iltaa myös ilman ­alkoholia. Kohtuukulutus ja humala­ hakuisuuden vähentäminen ovat myös Hartwallin tavoitteita. 25


Miedommat juomat ovat kiinnostava segmentti myös siksi, että niissä on mahdollisuus parempaan katteeseen – verrattuna esimerkiksi perusolueen, jonka hinta on poljettu alas. Vainikan mukaan low alco -kategorian tärkeimmät tuotteet ovat oluet ja erilaiset juomasekoitukset. Potentiaalia hän näkee lisäksi nautinnon tai rentoutumisen hetkeen sopivissa täysin uusissa alkoholittomissa tuotteissa. Myös mietoa lonkeroa on ollut myynnissä pitkään. Tuotteen valtti on sen valmistuksessa käytettävä gini. Näin lonkeron maku on aidoimmillaan, vaikka alkoholiprosentti onkin alhainen.

Olutta uudella otteella

Oluen kokonaiskulutus on Suomessa laskenut merkittävästi. Esimerkiksi puolet 18–24-vuotiaista jättää oluen kokonaan väliin. Viini ja siideri ovat pitkään lisänneet osuuttaan. ”Yksi syy on oluen maku. Nuoret ovat tottuneet makeampiin juomasekoituksiin, ja sitä kautta makutottumukset ovat muuttuneet”, Meri Vainikka toteaa. Olutkategoria kaipaa siis piristyksekseen jotakin kokonaan uutta. Yksi tapa saada uusia kuluttajia oluen pariin ovat radler-tyyppiset juomat. Eurooppalaisissa esimerkeissä olueen on yhdistetty makuja inkivääristä mansikkaan. Osa juomista on profiloitu urheilun jälkeen nautittaviksi, tai niihin on lisätty esimerkiksi C-vitamiinia.

Oma radler-uutuus

Hartwall lähtee mukaan radler-maailmaan tuomalla markkinoille suomalaisille suunnatun Foster’s Radlerin ensi kesän

terveellisyys on yksi mietoja juomia tukeva trendi.

26


helteitä helpottamaan. Vainikan mukaan se sopii raikkaaksi saunajuomaksi, piknikille tai muihin rentoutumisen hetkiin. ”Tutkimuksissa havaitsimme, että radlerin vahvuutena on maku ja ainutlaatui-

suus. Kun tuotteeseen tutustuu ja sitä pääsee maistamaan, kuluttajien innostus ja kiinnostus kasvaa huomattavasti”, ­Vainikka kertoo. Lahden tehtaan omalla reseptillä valmistettava Foster’s Radler on hartwallilaisten mielestä ylivoimainen eurooppalaisiin verrokkeihin nähden, toisin sanoen maailman parasta radleria. Juomassa on 60 prosenttia sitrusvirvoitusjuomaa ja 40 prosenttia Foster’s-olutta, jolloin alkoholiprosentiksi muodostuu 2. ”Foster’s on nuorille aikuisille suunnattu brändi, joten mieto radler on hyvä tuoda sen alle myös vastuullisuusnäkökulmasta. Haluamme olla vuonna 2020 Suomen vastuullisin panimo, ja tämä on osa strategian toteuttamista käytännössä”, Vainikka sanoo.

Jotain parempaa lounaalla

Hyvässä olutkulttuurissa eri käyttötilanteisiin löytyy sopivia vaihtoehtoja. Hartwallin tutkimusten perusteella miedolle oluelle on kysyntää ruokajuomana etenkin lounasaikaan.

miedolle oluelle on ­k ysyntää ­ruokajuomana etenkin lounas­aikaan. Viime vuonna Hartwall vastasi mietojen oluiden kysyntään parillakin uudella tuotteella. Vainikan mukaan 3,5 % Sininen sai hyvän vastaanoton. Se lanseerattiin kesäsesonkiin, jolloin olutta halutaan usein ostaa isommissa monipakkauksissa mökkireissulle tai juhliin. Miedompi tuote on tässäkin mielessä vastuullinen. Karjala Ykkönen tuotiin puolestaan Lapin Kullan rinnalle 2,7-prosenttisten ykkösrintamaan. Karjala mielletään vahvaksi suomalaiseksi olueksi, ja sen makuprofiili on säilytetty miedossakin versiossa. Ykkösoluet ovat valmistustavaltaan ja maultaan lähellä vahvempia versioitaan. •

Alkoholittomat ja matalan alkoholiprosentin tuotteet kasvattavat osuuttaan olutkategoriassa Osuus kategoriasta, %

4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0 2011

2012 Alkoholittomat

2013 0,6–2,7%

2014

2015

3,5%

Lähde: Hartwall

27


siideristä Teksti Pi Mäkilä Kuvat Minna Kurjenluoma, Päivi Jääskö, Nanna Rintala ja Outi Rinne

Siideri sopii myös kattilaan Hartwallin alkusyksyllä järjestämä siideriresepti­kilpailu innosti ruokabloggaajia kokkaamaan. Kilpailun aikana selvisi, että omenainen siideri taipuu monenlaiseen ruoanlaittoon.

”E

n keksi sellaista ruokaa, mihin siideri ei sopisi”, siiderireseptikilpailun tuomarina toiminut keittiömestari Risto Mikkola sanoo. Mikkolan mukaan suomalainen siiderikulttuuri kurkottaa nyt alkulähteilleen, sillä englantilais- ja ranskalaistyyppiset siiderit ovat kovassa nousussa. ”Viime aikoina markkinoille on tullut hyviä kotimaisia siidereitä, kuten Happy Joe, joita ei ole makealla pilattu. Kuivempia siidereitä on hyvä käyttää ruoanvalmistukseen, ja ne sopivat mainiosti myös ruokajuomaksi”, Mikkola kertoo. Mikkola on ehtinyt testata siiderin käyttöä keittiön puolella useampaan otteeseen. Reseptivinkkejä hänellä olisi ollut omastakin takaa melkoinen repertuaari. ”Klassisesti possu menee hyvin siiderin kanssa, koska se on rasvaista. Samoin ankan ja hanhen maksa, juustot, kuten brie, ja äyriäiset. Vaalea kala ja lohi sekä grillattu kana sopivat myös oikein hyvin, miksei myös suklaa ja pähkinät. Myös valmistustapoja on lukuisia: siideriä voi käyttää hauduttamiseen, erilaiseen marinointiin, kastikkeisiin, sorbetteihin, siirappeihin ja hyytelöintiin.” Myös Hartwallin siiderien tuotepäällikkö Karita Taura kertoo Happy Joen kaltaisille premium-siidereille olevan selvästi kysyntää. ”Juuri nyt suomalaiset kaipaavat tunnistettavia, selkeitä perusmakuja. Aitous ja omenan maku ovat ne asiat, joita haluamme korostaa.”

Ruokajuoma ja raaka-aine

Siiderireseptikilpailu toteutettiin samalla, kun aidon omenainen uutuussiideri Happy Joe lanseerattiin markkinoille. Mukaan pyydettiin ruoka- ja lifestylebloggaajia, joille annettiin tehtäväksi kehittää siideriä sisältävä ruokaresepti tai resepti, jonka ruokajuomaksi Happy Joe sopisi. Kilpailun anti yllätti sekä tuomarin että tuotepäällikön: Mikkola kertoo sii-

Keittiömestari Risto Mikkolalta löytyy melkoisesti siiderireseptejä.

28

suomalainen siiderikulttuuri kurkottaa nyt alku­ lähteilleen.


derin monikäyttöisyyden näkyvän reseptien kekseliäisyydessä. ”Resepteissä oli monta eri näkökulmaa. Mukana ei ollut pelkkiä helppoja jälkiruokia, vaan yhtä lailla kekseliäitä alku- ja pääruokia. Kilpailu oli todella korkealuokkainen, eikä huonoja reseptejä ollut mukana ollenkaan”, hän kertoo. Myös Karita Taura kehuu kilpailijoiden vaivannäköä. ”Reseptiehdotukset olivat todella hyviä ja kuvat mielettömän kauniita. Meidän on tarkoitus hyödyntää kilpailun satoa myös jatkossa”, hän sanoo.

Kovasta tasosta huolimatta Risto ­ ikkola kertoo reseptien viiden kärjen M valikoituneen helposti. ”Kaikkia emme ehtineet kokata, vaan tarkastelimme ensin reseptejä ja sitä, miten siideriä käytettiin. Kiinnitimme huomiota innovatiivisuuteen ja uusiin lähestymistapoihin.” Voittoon ylsivät Nanna Rintalan karkki­kanavartaat, jotka saivat tuomareilla veden kielelle. ”Aasialaisvaikutteisissa kanavartaissa oli hyvä nimi yhdistetty oikein hyvään makuun”, Mikkola kertoo. •

Voittaja:

Nanna Rintala "Siiderin maku pääsee mielestäni parhaiten esiin siirapiksi keitettynä. Suolaisen ja makean yhdistelmä viehättää, ja halusin miettiä, mitä brunssilla voisi tarjota perinteisten aamiaisruokien sijaan. Reseptin aasialaisvaikutteet syntyivät lopulta lähes itsestään." Lue lisää Nannan blogista: kaikkiaitinireseptit.blogspot.fi

Karkkikanaa vartaassa 12 varrasta • 4 broilerin rintafileetä • 150 g suolapähkinöitä • puntti korianteria Siirappi • 1 plo Happy Joe Cloudy Apple ­-siideriä • 3 valkosipulin kynttä kuorittuna ja hienonnettuna • n. 5 cm pätkä tuoretta inkivääriä kuorittuna ja hienonnettuna • 1 vihreä chili, malto pilkottuna ilman siemeniä • 3 rkl ruokokidesokeria • tilkka öljyä Aloita siirapin valmistamisella. Kuullota kasarissa öljytilkassa hetki valkosipulia, inkivääriä ja chiliä. Kaada kasariin sitten siideri ja lisää sokeri. Kuumenna kiehuvaksi ja anna kuplia hiljaisella tulella, kunnes keitos on siirappimaista. Leikkaa fileet pitkittäin kolmeen osaan. Pujota kukin fileepala omaan vartaaseensa. Puisia vartaita kannattaa liottaa vedessä pari tuntia ennen ­käyttöä. Jauha suolapähkinät muruseokseksi yhdessä korianterin kanssa leikkuuterällisellä tehosekoittimella. Sivele kullekin kanavartaalle hiukan siirappia ja paista sitten keskikuumalla pannulla kauniin ruskeiksi puolelta toiselle kääntäen ja välillä siirappia lisäten (vartaat voi myös kypsentää uunissa 200 asteessa). Sivele valmiin vartaan pintaan reilusti siirappia ja kierittele se pähkinä-korianteriseoksessa. Nosta pystyyn juomalasiin tai asettele kauniisti laakealle vadille. Päälle voit vielä ripotella muruseosta.

29


siideristä

Kunniamaininta: Outi rinne

”Teen pelkkää kasvisruokaa, joten kasvispainotteinen resepti oli luon­nollinen valinta. Halusin siiderin seuraksi hieman tukevampia makuja, ja muna­koiso ja omenat sopivat mielestäni hyvin yhteen. Halusin tehdä reseptin, joka sopisi brunssille tai miksei ­illanviettoonkin.” Lisää Outin blogissa: kitchenchameleon.com

Munakoiso-sandwich ja omenaista cashewjuustoa Omenainen cashewjuusto

Uunipaahdetut munakoisolastut

• 4 kotimaista omenaa (pehmeä ja jauhoinen lajike) • n. 1 dl kuivaa Happy Joe -siideriä • 1/4 tl himalajansuolaa • ripaus kanelia • muutama tuore rosmariinin lehti hie­ nonnettuna tai hyppysellinen kuivattua ­rosmariinia

• 1 iso munakoiso ohuina viipaleina • 2 rkl tahinia • n. 1 rkl sitruunan mehua tai 1 rkl Happy Joe -siideriä ja tujaus sitruunaa • 1/2 tl himalajansuolaa  • 1 tl hunajaa  • 1 valkosipulinkynsi  • mustapippuria

Kuori omenat ja poista siemenkodat. Pilko pieniksi kuutioksi (n. 5 mm x 5 mm). Sekoita omenoiden joukkoon marinadimausteet ja siirrä laakeaan astiaan. Kaada joukkoon siideri. Jätä kannen alle marinoitumaan vähintään 2–3 tunniksi, mieluiten yön yli.

Vatkaa marinadiainekset sekaisin. Kuori ja viipaloi munakoiso muutaman millin viipaleiksi. Sivele viipaleet marinadilla molemmin puolin.  Voitele leivinpaperi sesamöljyllä tai neitsytkookosöljyllä ja lado viipaleet pellille. Jos haluat yhtenäisen levyn esim. sandwicheja varten, asettele viipaleet limittäin toistensa päälle. Kuivuessaan ne takertuvat toisiinsa. Munakoiso-sandwichiin asettelin viipaleet pellille neljän kiekon levyiksi, jolloin sain valmiiksi oikean mallisia nelikulmioita. Kuivattele lastuja 100 asteessa n. 2 tuntia tai kunnes ne ovat täysin kuivia ja rapeita.

• 2,5 dl cashewpähkinöitä (liota vähintään tunti) • omenoiden marinointiliemi + vettä ­tarvittaessa • 1/4 tl himalajansuolaa • n. 1 rkl sitruunan mehua • pieni valkosipulinkynsi puristettuna • tuoretta tai kuivattua rosmariinia, ­muutamia oksia tuoretta timjamia • mustapippuria Kaada cashewpähkinöiden liotusvesi pois ja laita ne tehosekoittimeen. Siivilöi omenakuutiot ja kaada marinointiliemi pähkinöille. Lisää pähkinäseokseen myös suola, sitruunan mehu ja valkosipulinkynsi. Sekoita tasaiseksi seokseksi. Lisää ­tarvittaessa vettä, massan on kuitenkin tarkoitus olla paksua. Sekoita käsin joukkoon hieman lisää rosmariinia ja silppua sekaan tuoretta timjamia. Lisää lopuksi omenakuutiot. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa sitruunaa tai suolaa.

Omenainen tomaatti-sipulisalsa • puolet siiderimarinoiduista omenoista • 5 aurinkokuivattua tomaattia (liotettuna tai öljyyn säilöttynä) • 1/2 punasipuli • 1 valkosipulinkynsi puristettuna • 1/2 sitruunan mehu • 1 tl balsamiviinietikkaa • mustapippuria • 1/2 tl himalajansuolaa • 2 rkl korintteja (liotettuna, jos ovat ­kuivia) • tuoretta persiljaa silputtuna • tuoretta timjamia silputtuna • 10 saksanpähkinää (mieluiten liotettuna ja uudelleen kuivattuna) Pilko aurinkokuivatut tomaatit kuutioiksi. Höylää punasipuli ohuiksi lastuiksi terävällä veitsellä tai mandolinileikkurilla. Sekoita ­kulhossa kaikki ainekset ja tarkista maku.

30

Kokoa sandwichit: Laita pohjalle munakoisolastuja ja ­levitä päälle ruokalusikallinen cashew­juustoa. Lisää päälle ­lusikallinen salsaa ja aseta toinen munakoiso­levy kanneksi. Voit ­jatkaa kerrostamista samaan tapaan. Lisää päällimmäiseksi vielä lusikallinen salsaa ja tarjoa vihreän salaatin lisukkeena.


siideristä

Kunniamaininta: Päivi Jääskö

”Olen aikaisemmin tehnyt appelsiini­syrnikkejä ja amerikkalaisia pannu­kakkuja ja nyt halusin yhdistää siiderin mukaan. Aiemmin olen käyttänyt vichyä tuomaan kuohkeutta, nyt siideri sai ajaa saman asian.” Lue lisää Päivin blogista: kokkeillaan.blogspot.fi

Iloisen joukon siiderisyrnikit Iloisen joukon siiderisyrnikit (n. 20 kpl) ja omenasiirappi 250 g maitorahkaa 3 munaa 2 rkl sokeria + puolikkaan vaniljatangon siemenet • ripaus suolaa • 1,25 dl vehnäjauhoja • 1,5 dl Happy Joe -siideriä (tai omenamehua) • • • •

Laita maitorahka taikinakulhoon, lisää munat ja sekoita hyvin. Halkaise vaniljatangon puolikas ja kaavi veitsellä siemenet pienelle leikkuulaudalle. Ripottele noin teelusikallinen sokeria siementen päälle. Sekoita sokeri ja vaniljansiemenet keskenään veitsellä tai pikkulusikalla hieroen. Näin vaniljansiemenet eivät jää taikinaan yhdeksi köntiksi vaan sekoittuvat paremmin. Lisää seos sekä loput sokerista ja ripaus suolaa taikinaan ja sekoita. Lisää jauhot ja sekoita hyvin. Kaada lopuksi siideri taikinaan ja pyöräytä sekaisin. Kuumenna lättypannu ja laita jokaiseen koloon rasvaa. Nosta pienellä kauhalla taikinaa koloihin ja paista molemmin puolin kauniin värisiksi. Varo paistamasta liian kuumalla pannulla.

Omenasiirappi syrnikkien päälle • 3 dl Happy Joe -siideriä (tai omenatuoremehua) • 2 dl sokeria • puolikas vaniljatanko • 1 omena Kaada siideri ja sokeri kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi. Laita kattilaan myös vaniljatanko, josta olet poistanut siemenet taikinaa varten. Keitä seosta hiljalleen poreillen. Kuori omena ja pilko se pieniksi kuutioiksi. Lisää kuutiot kattilaan suunnilleen puolen tunnin kiehumisen jälkeen (kun seos on tiivistynyt jo noin puoleen alkuperäisestä määrästä) ja anna siirapin kiehua vielä 15–20 minuuttia. Nosta siirappi jäähtymään, kun omenakuutiot ovat muuttuneet läpikuultaviksi. Poista jäähtyneestä siirapista vaniljatanko.

31


brändin tarina Teksti Anna Kauhala Kuva Helsingin kaupunginmuseo

Hartwallin alkulähteillä Victor Hartwall ryhtyi vuonna 1836 pullottamaan ­tuotantolaitoksessaan kivennäispitoista hiilihapollista vettä. Syntyi virvoitusjuomatehdas Hartwall, jonka ­laboratorioista on sittemmin putkahtanut maailmalle monta juomaklassikkoa. Ensimmäisenä vuorossa oli Hartwall Vichy Original.

V

edestä on etsitty terveyttä ja hyvinvointia jo satojen vuosien ajan. Suomessa kaikki alkoi 1600-luvulla, kun keskieurooppalaisilla terveyslähteillä vieraillut herrasväki toi tuliaisinaan vesi-intoilun kotimaahan. Pian lähteitä alettiin etsiä myös Suomesta, ja 1680-luvulla Kupittaalla avattiin maamme ensimmäinen terveyslähde. ”Terveyslähteiden veden uskottiin ennaltaehkäisevän ja parantavan erilaisia vaivoja, ja alun perin säätyläiset matkasivat niille lääkärin määräyksestä”, tutkija Anni Pelkonen Hotelli- ja ravintolamuseosta kertoo. Apteekkarit ja kemistit kiinnostuivat nopeasti terveysveden koostumuksesta. Keinotekoisen veden valmistaminen oli kuitenkin hankalaa eikä levinnyt laajalle ennen vuotta 1836. Tuolloin mineralogiaa opiskellut Victor Hartwall sai senaatilta luvan valmistaa hiilihapotettua, kivennäisaineita sisältävää terveysvettä tuotantolaitoksessaan. Kivennäisvesitehtaasta kasvoi myöhemmin Hartwall, ja terveysvedestä jalostettiin sen kruununjalokivi: Hartwall Vichy Original.

Kylpylöistä ruokapöytään

Hieman ennen Victor Hartwallin juomatehtaan ensiaskeleita terveyslähteiden ympärille ryhdyttiin rakentamaan kylpylöitä. Pian kylpylöitä alkoi nousta muual32

lekin kuin lähteiden yhteyteen. Ne vetivät maahan venäläistä hienostoa, ja Helsingistä kasvoi 1830–40-luvuilla merkittävä kylpyläkaupunki. ”Kylpylöissä juotiin terveyslähteiden vesien lisäksi muun muassa Hartwallin pullotettuja vesiä, seurusteltiin ja huviteltiin. Kylpylöiden houkuttelemien venäläisten viihdyttämiseen tarvittiin monenlaista ruoka- ja juomatarjoilua, joten terveysvedet ja kylpylät liittyvät myös Suomen ravintolakulttuurin kehitykseen”, Pelkonen valottaa kivennäisvesien historiaa. 1800-luvun aikana kivennäisvesi rantautui kylpylöistä ruokapöytään. Se oli hienostunut juoma, joka istui menuihin rinta rinnan laadukkaiden viinien kanssa. Kivennäisvettä tarjoiltiin valkoisten pöytäliinojen verhoamissa pöydissä keventämään monen ruokalajin ateriaa aikana, jolloin jokaiseen ruokalajiin liittyi oma juomansa. Vahvanmakuinen, suolainen juoma sopi yhteen alku- ja pääruoan välissä tarjoiltavan kevyen väliruoan kanssa, joka oli usein parsaa tai muita kasviksia. Todellisen läpimurtonsa kivennäisvedet tekivät 1800-luvun loppupuolella suomalaisten elintason noustessa ja huvija seuraelämän vilkastuessa. Kivennäisvettä mainostettiin edelleen terveellisenä ja luonnonmukaisena valintana, mutta nyt myös sen maistuvuutta korostettiin.


Kivennäisvesiä myytiin myös kioskeista, ja­ ­Helsingissä käyskentelevän hienoston joukossa liikkui Vedenneitoja, jotka kauppasivat vesiä kärryistään.

Kieltolain karkottaessa lailliset alkoholit suomalaisista kodeista ja kapakoista vuonna 1919, kivennäisveden merkitys soveliaana ja virallisesti hyväksyttynä seurustelujuomana sai lisäpontta.

Vahvaa vettä

Terveyslähteistä alkunsa saaneita vesiä kutsuttiin pitkään yksinkertaisesti kivennäisvesiksi. Vichyiksi nämä perinteiset natriumia sisältävät terveysvedet ristittiin vasta 1900-luvun alkupuolella ranskalaisen, vesihuuman ytimessä sijainneen Vichyn kylpyläkaupungin mukaan. ”Hartwallin vuoden 1892 hintaluettelossa esitellään luonnollisia ja keinotekoisia kivennäisvesiä. Vuoden 1936 luettelossa uusi nimi, Vichy, oli jo kuitenkin lanseerattu”, Vesien tuotepäällikkö Tea

Stenberg Hartwallilta kertoo. Vaikka nimi onkin aikojen saatossa muuttunut, maku ei. Hartwall Vichy Original on osa suomalaista historiaa, ja se tuo monille mieleen hauskoja muistoja vuosien takaa. ”Hartwall Vichy Original on pysynyt samanlaisena vuosikausia ja sen laatuun on aina voinut luottaa. Juomalla onkin

hyvin uskollinen käyttäjäkunta: Yksi juo sitä urheilun yhteydessä, toinen lorauttaa juomaa lettutaikinaan kuohkeutta tuomaan ja kolmas nauttii pullollisen saunan jälkeen. Nykyisin Hartwall Vichy Originalin suosio selittyy myös perinteisiin arvoihin luottamisen ja retroilun kautta – onhan se aito ja oikea Suomen vahvin vesi”, Stenberg summaa. •

Kylpylöissä juotiin terveys­ lähteiden vesien lisäksi muun muassa Hart­wallin ­ pullo­­tettuja vesiä, seurusteltiin ja huviteltiin. 33


trendi Thinkstock

Teksti Anna Kauhala Tällä palstalla ­kerrotaan ­tulevista ­trendeistä.

Elämysjahdissa Aistit Tulevaisuudessa tuotteet ja paikat suunnitellaan yhä ­enemmän koettavaksi kaikilla ­aisteilla, ja niissä yhdistyvät ­visuaalisuus sekä tuoksu-, maku-, kuulo- ja tuntoelementit.

Nousussa Kokemukset Elämykset haasta­ vat tavaran. Identiteetti rakentuu enemmän sen mukaan, mitä on kokenut kuin mitä omistaa.

Nautinto Pieni luksus tekee hyvää. Itsensä hemmottelu ja nautiskelu ovat sallittuja.

Laskussa Kontrolli Omannäköisessä elämässä seurataan omia ­sääntöjä. Liika kontrollointi ­heitetään roskakoriin ja oravan­ pyörästä hypätään riemuiten.

Pieni maailma Kulttuurinen levottomuus kasvaa, kun totutut tavat kyseenalaistetaan, mutta tässä tapaukses­ sa se on positiivista. Levottomuus kannustaa kehittämään ja etsimään uusia ideoita. Ihmiset eivät sulata asioita pureskelematta, vaan met­ sästävät omia vastauksiaan. Emme enää ole vain synnyinkulttuurimme kasvatteja. Uudet asenteet kolkuttelevat koti­ ovelle ja valitsemme itse, mitkä niistä kutsumme sisään. Kansallistunne ja kosmopoliittisuus kul­ kevat rinnakkain, tuotteiden alkuperä kiinnostaa entistä enemmän, alakulttuurit kukoistavat ja uniikit tuotemerkit kilpailevat globaalien jätti­ läisten kanssa. Kulttuurilla on monet kasvot ja monta ilmettä. Yhtä totuutta ei enää ole.

34

Roolipeliä Nyt ihaillaan naisille tyypillisiä piirteitä, kuten luovuutta ja ­lempeyttä. Samaan aikaan miehen roolista on tullut monimuo­ toisempi. Tämän vuosituhannen miehen ei tarvitse ratsastaa John Waynen lailla auringonlaskuun, vaan hän voi hoitaa lap­ sia, puhua syvällisiä ja laittautua. Nykymiehisyys ­taipuu moneen muottiin, eikä yhtä selkeää maskuliinisuuden mallia enää ole. Myös naiseuden käsite on lavea ja kaiken­ikäisiä nai­ sia kunnioitetaan. Äärinaisellisuuskin on sallittua ja tavoitelta­ vaa: diivat ovat uusia jumalattaria.

Colourbox

Tosikot Nyt vaihdetaan stressi hauskuuteen, nauretaan huolet pois, rentoudutaan ja iloitaan.


kurkistus Teksti irene easton Kuva Johannes Kaarakainen Tällä palstalla kurkistetaan Hartwallin ­toimintaan.

Rekka vie, rekka tuo. Hartwall Lahden pihassa jylisevät

rekat tasaiseen tahtiin. Tuhannet juomalitrat valmistetaan, ­pullotetaan ja pakataan saman katon alla, mutta logistiikkaketju ei katkea siihen: tuotteet pitää saada myös ripeästi ympäri ­Suomea odottaville asiakkaille. Panimo on logistiikaltaankin yksi Euroopan tehokkaimpia ja kuskit voivatkin luottaa siihen, että pääsevät pian tien päälle.

35


Profile for Otavamedia OMA

Point 1/2013  

Point 1/2013