Point 3/2012

3:2012

Lehti hartwallin asiakkaille

alkoholipolitiikka: kieltoja vai kulttuurikasvatusta?

••• ­espiritu ­libre – ­rohkeutta ETSIMÄSSÄ

Mistä maut tulevat?

kurkistus tuote­ kehityksen saloihin

suosio kasvussa

Luomu maistuu monille

uutta: happy joe -siideri, lapin kulta luomu, nero familia fresco... s. 15-19

pääkirjoitus 15

Valistusta kieltojen sijaan Keskustelu alkoholilainsäädännöstä ja erityisesti sen tiukentamisesta on vellonut voimakkaana. On väläytelty niin mainonnan täyskieltoa kuin ravintoloiden aikaisempia sulkemisaikojakin. Nämä ehdotukset lähtevät siitä, että kiellot ovat paras keino ohjata ihmisiä. Rohkenen haastaa tämän.

Olemme kaikki samaa mieltä, että alkoholin liikakäyttöä ja sen aiheuttamia seurauksia pitää ehkäistä. Samaten on kaikille selvää, että alkoholi on aikuisten nautinto. Mutta moniko alkoholin ongelmakäyttäjä lisää juomistaan siksi, että näkee mainoksen? Ei varmasti kukaan. Mainonta vaikuttaa brändien väliseen kilpailuun, ei niinkään alkoholinkulutukseen.

Tarjoankin kieltojen sijaan ratkaisuksi valistusta. Suomessa ei ole vielä kokemuksia siitä, mitä pitkäkestoisella, montaa eri ryhmää puhuttelevalla valistuksella voidaan saada aikaan.

Maailmalta voimme kuitenkin ottaa oppia. Espanjassa olutkulttuuria on onnistuneesti ohjattu määrän sijaan kohti laatua. Olut on löytänyt luontevan paikkansa ruokapöydissä ja sosiaalisissa tilanteissa – kohtuullisesti nautittuna. Espanjalaisille olut maistuu myös alkoholittomana.

Miksi Espanjassa on onnistuttu? Muun muassa siksi, että panimot, etujärjestöt ja valtio ovat yhdistäneet voimansa.

Keskusteluyhteys on avoin ja tavoite yhteinen. Meiltä alan toimijoilta vaaditaankin nyt uutta ajattelua ja ratkaisuja, miten vastuullista alkoholikäyttöä voidaan edistää.

Yksi merkittävä tekijä on mietojen vaihtoehtojen tarjoaminen. Esittelimme kesällä 3,5-prosenttisen Sinisen. Nyt syksyllä valikoimiimme tuli Karjala 2,7 %. Uskomme, että nämä ovat oikeita askelia kohti vastuullisempaa olutkulttuuria.

Mitä muuta panimot voisivat tehdä? Me Hartwallilla olemme aina avoimia keskustelemaan ja ­löytämään hyviä ratkaisuja.

Pekka Lindroos johtaja, lakiasiat & ­yhteiskuntasuhteet Hartwall

2

Happy joe ja muut kauden uutuustuotteet.

sisältö 3:2012

22

27

pipetin varressa

luomua lasiin

Tuotekehitys on tarkkaa puuhaa.

Juomamarkkinoilla tarvitaan pitkäjänteisyyttä.

Tässä lehdessä myös:

4 ⁄ pinnalla Graafikkolegenda ja nuoret lupaukset. Jaffa Sauma Master Class -työpajassa luotiin kampanjajulisteita.

10 ⁄ alkoholipolitiikka Tapakasvatusta vai rajoituksia?

20 ⁄ timo santala Ravintolapäivä on karnevaali ja koekeittiö.

30 ⁄ hanalla on väliä Lapland Hotels -ravintoloissa olut on varmasti laadukasta sesongista riippumatta.

32 ⁄ keltahäntä loikki suosikiksi Australiassa tiedetään, että tärkeintä on nauttia elämästä.

34 ⁄ Trendit nyt Voimaunia ja iättömyyttä.

35 ⁄ kurkistus Lava on vapaa.

Point Oy Hartwall Ab:n asiakaslehti Päätoimittaja Taru Tuominen, puh. 020 717 2073 Toimitusneuvosto Maija Ankkuri, Leena Koskinen, Maria Malila, Noora Pöyhönen & Petra Tuulos Toimituksen osoite Oy Hartwall Ab, PL 200, 00371 Helsinki, point@hartwall.fi Lehden toimitus Alma 360 Tuottaja Irene Easton Toimitussihteeri Anna Kauhala Ulkoasu Jere Saarelainen, Mika Soikkeli (AD) Kuvatoimittaja Laura Vuoma Kannen kuva Minna Kurjenluoma Pekka Lindroosin kuva Hartwall Paino PunaMusta Painos 16 000 ­Seuraava lehti ilmestyy ­tammikuussa 2013

3

pinnalla Teksti Aino Sirkesalo Kuvat Laura Oja

Anna Vuorinen pääsi työstämään julistettaan Erik Bruunin ohjauksessa.

Mestarin opissa Hartwall Jaffan Sauma-kilpailun voittajat ­pääsivät työstämään mainosjulisteitaan yhdessä legendaarisen graafikon Erik Bruunin kanssa.

Korkeatasoisesta joukosta valitut voittajatyöt nähdään lopulta Jaffan joulutunnelmissa.

4

Ilmapiiri Jaffa Sauma Master Class

-työpajassa kesäkuisessa Suomenlinnassa on innostunut ja keskittynyt, kun ­ Antti Heikkinen, Lauri Bremer ja Anna ­Vuorinen työstävät julisteitaan Erik Bruunin opastuksella. Keväällä alkaneessa kilpailussa haettiin nuoria alan osaajia jatkamaan Bruunin töiden perintöä ja suunnittelemaan mainosjuliste Jaffan joulukampanjaan. Kilpailun voittajakolmikko valikoitui toukokuussa 116 hakijasta ja 15 finalistista ennen kaikkea töidensä selkeyden ­ansiosta. ”Lopullinen valinta tehtiin tulitikku­ askin kokoisten töiden perusteella”, ­ kertoo SEK & GREYn suunnittelija Ville ­Granroth, joka oli mukana kilpailun tuomaristossa ja avusti nuoria kesäkuun työ-

ekat & ykköset Petra Tuulos

Asiakasmarkkinointijohtaja Petra ­Tuulos uskoo jatkuvaan itsensä haastamiseen sekä parantavaan nauruun ­kiireen keskellä.

Oppimestarin ja nuorten suunnittelijoiden mielestä tärkeintä on leikkimielisyys.

pajassa. Osallistujien tuli tehdä työstään tulitikkuaskin kokoinen versio, koska mainosjulisteiden on toimittava pienessäkin koossa. ”Kyseinen koko vastaa kaukaa, vaikka raitiovaunun ikkunasta, nähtyä julistetta”, selittää Bruun. Työpajassa julistekonkari neuvoo oppilaitaan vuosikymmenien kokemuksella, ja julisteista kehittyy vähitellen mielenkiintoinen yhdistelmä uutta ja vanhaa.

Bruunin mielestä olennaista mainosjulisteiden suunnittelussa on leikkimieli. ”Julisteessa täytyy aina olla pilke silmäkulmassa. Jos katsoja tulee hyvälle mielelle, on se tehnyt tehtävänsä.”

Työpajaan osallistujat ovat selvästi samaa mieltä. Kun kolmikolta kysyy, mikä Jaffan julisteissa on tärkeää, vastaukset korostavat hauskuutta, hyvää mieltä ja yksinkertaista ilmettä.

Retroa ja modernia

Master Class -viikonloppu on ollut työntäyteinen. Aluksi osallistujat kokoontuivat Bruunin työhuoneeseen tutustumaan Pro Finlandia -mitalilla palkitun graafikon töihin. Tätä seurasivat luonnostelu ja vedosten ottaminen silkkipainotekniikalla. Vaikka kaikilla osallistujilla on ennestään kokemusta mainosjulisteiden teosta, on käsin tekeminen silti harvinainen elämys. ”Nykyään lähes kaikki tehdään tietokoneella. Käsityönä tekeminen on ollut inspiroivaa ja mukavaa”, ­Vuorinen sanoo.

Vuorinen on joukosta äänestäjien suosikki. Hän kiinnostui kilpailusta Jaffa-brändin ja houkuttelevan palkin-

non takia ja ryhtyi heti rakentamaan sympaattista lintuhahmoaan. Tuomariston valitsemat Bremer ja Heikkinen sen sijaan suunnittelivat useampia luonnoksia, Heikkinen aivan viime tipassa. ”Aloitin vasta hakuajan päättymistä edeltävänä iltana. Ensimmäinen idea oli lopulta se, jolla pääsin jatkoon”, Heikkinen kertoo.

Myös Bremer valitsi lukuisista jouluisista ideoista sen ensimmäisen, jossa hedelmän muoto yhdistyi joulukel­ loihin. ”Halusin kunnioittaa Bruunin töiden linjaa, mutta tuoda mukaan nykyaikaisen vivahteen”, Bremer sanoo.

Ensi talvena nuorten työn tulokset jatkavat Bruunin klassikkojen rinnalla katsojien ilahduttamista, kun ne ilmestyvät suuren yleisön nähtäville Jaffan joulukampanjassa.

Ensimmäinen mielikuvasi Hartwallista?

Hartwall Jaffa – mikäs muu!

Ykköshaaste työssäsi?

Kehittää jatkuvasti markkinoinnin ja myynnin toiminnan yhteen nivomista entistä parempien tulosten aikaansaamiseksi. Aina on parannettavaa.

Ensimmäinen työpaikkasi?

Messulähettinä Yleismessuilla 14-vuotiaana Tampereen Pirkkahallissa. Mahdetaanko sellaisia messuja enää järjestää?

Ensimmäinen Jaffa?

Ensimmäinen muistikuva on jostain ennen kouluikää Peltolammin uimarannalta kuumana kesäpäivänä.

Lapsena kaikki kesät olivat aurinkoisempia!

Ykkösasia elämässäsi?

Oma perhe ja ihanat ystävät.

Ykkösasia työssä?

Uuden oppiminen ja kivat, osaavat kollegat.

Ykköselämys?

Kesältä jäi ainakin mieleen aurinkoinen ilta mökkilaiturilla. Parhaisiin elämyksiin ei useinkaan tarvita isoja asioita.

Ykköstavoite?

Nauraa joka päivä ääneen. Myös niinä kiireisinä arkipäivinä.

Mitä haluaisit vielä kokea ensimmäistä ­kertaa elämässä?

Haaveilen matkasta Galapagossaarille katsomaan kilpikonnia.

pinnalla

Novellen hiilijalanjälki on pikkuinen Elintarvike-ekonomiaa opiskellut Sami Syrjälä paneutui viime vuoden lopulla ­tekemässään Pro Gradu -tutkielmassa kivennäisveden hiilijalanjäljen selvittämiseen.

Tutkielma osoitti, että moniin muihin elintarvikkeisiin verrattuna pullossa kupliva vesi jättää jälkeensä vain vähän ympäristöhaittoja.

Nykyään Hartwallilla markkinoinnin

hallintopäällikkönä työskentelevä Sami Syrjälä selvitti maustamatto­man Novelle-kivennäisveden hiilijalanjäljen aina lähteestä tuotteen myyntipisteeseen asti.

Tutkimuksessa selvisi, että Novellen hiilijalanjälki on paljon pienempi kuin useilla muilla elintarvikkeilla. Taakse jäivät muun muassa monet maitotuotteet ja kaurahiutaleet, joiden hiilijalanjälki on kaksin- tai jopa kolminkertainen Novelleen verrattuna. ”Vertailua vaikeuttaa se, että hiilijalanjäljen laskemiseen ei ole vielä olemassa

6

yhtenäisiä periaatteita”, Syrjälä kertoo.

Hartwallin emoyhtiö Heinekenilla on laskentatyö parhaillaan käynnissä, ja tavoitteena on saada kehitettyä työkalut, joilla juomien hiilijalanjälkiä voitaisiin vertailla. Kun vertailusta tulee mahdollista, voidaan myös kuluttajille viestiä tuotteiden ekologisuudesta nykyistä paremmin esimerkiksi pakkausmerkinnöillä. ”Tällä hetkellä Novellen tuloksesta viestitään kuluttajille tuotteen nettisivuilla, mutta hiilijalanjäljestä kertovien pakkausmerkintöjen mahdollistuessa aiomme ehdottomasti kertoa tulok-

sesta myös niissä”, Syrjälä kertoo.

Tutkimuksen tekeminen vaati ­Syrjälältä paneutumista kivennäis­veden koko elinkaareen ja sen vaiheisiin. Työn tavoitteena oli laskea eri vaiheiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt, jotta ne voidaan minimoida.

“Oli hieno mahdollisuus päästä tutkimaan tällaista aihetta. Olihan siinä valtava työ, mutta prosessien sisälle pääseminen oli äärimmäisen mielenkiintoista.”

Työ on kiinteä osa Hartwallin vastuullisuusstrategiaa, ja sen tuloksista saadaan paljon tietoa ympäristövastuullisuuden kehittämistä varten.

pinnalla Sol-oluen TNS-Gallupilla teettämään Espiritu Libre -tutkimukseen vastasi toukokuun aikana yli tuhat suomalaista. Tutkimuksesta selvisi, että unelmien toteuttamista rajoittaa rahan, ajan sekä työn lisäksi usein rohkeuden puute.

Sol haluaakin kannustaa ihmisiä ottamaan elämästään kaiken irti ja kulkemaan omaa tietään. Mallia voi ottaa vaikka Michael Monroesta, jossa on tutkimuksen mukaan suomalaisista julkkismiehistä eniten Espiritu Libre -henkeä.

Eniten rohkeutta uupuu 25–34-vuotiailta, ja vaikka puolet vastanneista haluaisi olla rohkeita, todellisuudessa vain joka viides on. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että lähes joka toinen suomalainen ei usko omiin unelmiinsa. Miehet myös kokevat naisia useammin, että he ovat joutuneet luopumaan jostain haaveestaan tai tekemään kompromisseja.

Espiritu Libre, usko unelmiisi, kannustaa Sol.

Vastuuta kantamassa Hartwallilla vastuullisuus on teema, joka näkyy kaikessa yrityksen toiminnassa. Panimoteollisuuden yritys ei ole vastuussa pelkästään ympäristöstä, vaan myös kuluttajien ja työntekijöidensä hyvinvoinnista. ”Ympäristöasioissa Hartwallin

Lahden panimo on Euroopan kärkijoukossa, mutta se ei vielä riitä. Koska toimimme panimoalalla, meidän on oltava vastuullisia myös yhteiskunnan jäseninä”, Hartwallin viestintäpäällikkö Petra Gräsbeck toteaa.

Vastuullinen Hartwall 2011 -raportissa on listattu tärkeimpiä ympäristöja yhteiskuntavastuuseen liittyviä tavoitteita ja käytännön tekoja, joilla niihin on päästy. Esimerkkinä onnistuneesta yhteiskuntavastuun ottamisesta on Lahden kaupungin suun terveydenhuollon Hammaspeikko-projekti, jossa Hartwall on mukana.

Projektissa tuotetaan yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa esitteitä ja materiaalia, joilla lapsille ja nuorille kerrotaan hiilihapollisten juomien vaikutuksesta ja käyttösuosituksista. ”Avoin keskusteluyhteys meidän ja terveysalan ihmisten välillä on todella tervetullutta, ja sen avulla voimme ehkä kumota asetelmaa, jossa me

Colourbox

Nyt unelmoimaan!

olemme pahiksia ja hammaslääkärit yrittävät vain kieltää limujen juomisen”, Gräsbeck pohtii.

Uudenlaisten projektien lisäksi Hartwallilla tehdään jatkuvaa työtä vastuullisen alkoholinkäytön puolesta.

Viime vuonna se näkyi muun muassa alkoholimainonnan tiukassa itsesääntelyssä sekä monipakkausten hintakilpailusta vetäytymisessä.

Myös vahva kotimaisuus ja paikallinen toimiminen ovat vastuun kantamista. ”Työllistämme epäsuorasti yli 11 000 suomalaista hankkimalla raaka-aineet ja pakkausmateriaalit kotimaasta ja valmistamalla tuotteet ja niiden mainokset Suomessa”, Gräsbeck kertoo.

Viime vuonna Hartwall osti esimerkiksi muoviset pullonkorkit sekä kaiken juomatuotantoon tarvittavan maltaan ja sokerin paikallisilta tuottajilta. Mainokset suunnitellaan ja tuotetaan kokonaan kotimaisilla mainostoimistoilla, jolloin pystytään parhaiten sääntelemään niiden sisältöä ja lainvoimaisuutta.

Uusi sivusto auttaa arvostamaan Syyskuun puolessa välissä avautuva Hartwallin Nautivastuullisesti.fi-sivusto auttaa edistämään laadukasta juomakulttuuria.

Sivusto tarjoaa kuluttajille tietoa erilaisista olut-, siideri- ja lonkerotyypeistä sekä niiden laadusta, antaa vinkkejä mietojen alkoholijuomien yhdistämisessä ruokiin sekä kertoo Hartwallin teoista kohti vastuullisempaa panimotoimintaa. ”Haluamme, että suomalaiset oppisivat arvostamaan juoman laatua määrän sijaan”, olutkategorian kehityspäällikkö Simo Hämäläinen­ toteaa.

Sivusto päivittyy tiheään tahtiin, ja muun materiaalin lisäksi sieltä löytyy videoita ja reseptejä.

Kaikkiin Hartwallin mainosmateriaaleihin ja myynti­pakkauksiin tulee jatkossa ­merkintä, joka ohjaa kuluttajan Nautivastuullisesti.fi-sivustolle.

7

pinnalla

Upciderin olohuone ilmestyi Narinkkatorille Helsingin Kampin ohikulkijat pääsivät kesäkuussa nauttimaan Happoradion yllätyskeikasta auringonpaisteessa.

Aurinko porottaa kirkkaansiniseltä

”Hauskaa, kun keskellä Kamppia pääseekin yhtäkkiä keikalle”, iloitsee Inka Patosalmi, joka varasi ystävänsä kanssa paikat olohuoneesta jo hyvissä ajoin.

Puoli tuntia ennen illan kohokohtaa alkaa olohuone täyttyä ihmisistä. Hanna Lehtosalo on varannut paikat eturivistä, eikä hän ole Happoradion olohuonekeikalla ensimmäistä kertaa. Viime talvena hän voitti kyseisen bändin omaan olohuoneeseensa Upciderin kampanjan kautta.

”Kivaa, kun välillä järjestetään ulkokeikkojakin, niin ei aina tarvitse odottaa bändiä omaan kotiin”, sanoo Hanna.

Kello kuudelta tupa on täynnä ja illan odotetuimmat vieraat hurrataan sisään.

Olohuonetta ympäröi sankka ihmisjoukko, ja lämmintä tunnelmaa nostattaa taivaalla paahtava aurinko. Vaikka Olohuonekeikka on tällä kertaa kaikille avoin, tunnelma on sitäkin tiiviimpi.

Happoradio soittaa aivan kosketusetäisyydellä.

Laura Oja

taivaalta ja lämpömittari hipoo 22 astetta. Helsingin Narinkkatorille ilmestyy kuin tyhjästä Upciderin olohuone.

Kolmelta kaiuttimista alkavat soida tämän kesän hitit, kun DJ Disse saapuu olohuoneeseen.

Upciderin promotytöt Maija Uusilehto ja Ilona Vainio houkuttelevat ohikulkijoita olohuoneeseen odottamaan kello kuudelta aloittavaa ­Happoradiota.

8

pinnalla

Anna Ulyanova

Jopo joka ­vuodelle

Jaffa valtaa kahvilat Mitä tapahtuu, kun Hartwall Jaffa ja

Vallila Interior ryhtyvät yhteistyöhön?

Syntyy joukko kahviloita, joissa graafikkolegenda Erik Bruunin klassikkokuosit kohtaavat alkuperäisen innoituksen lähteensä: Hartwall Jaffan. ”Erik Bruun on joskus sanonut, että mainonnan tehtävä on saada ihmiset hyvälle tuulelle, ja juuri tähän mekin Jaffa-kahviloilla pyrimme. Halusimme luoda paikkoja, joissa ihmiset viihtyvät ja joihin he palaavat mielellään.

Jaffa-kahviloissa tärkeintä on visuaa-

lisuus ja Vallila Interiorin tekstiilien avulla luotu iloinen sisustus, ja toki niissä voi myös nauttia Jaffaa”, Hartwall Jaffan tuotepäällikkö Outi Lahtinen sanoo.

Jaffa-kahviloita löytyy tällä hetkellä Helsingistä kolme: Cafe Carusel ­Kaivopuistossa, Cafe Max’s Munkkiniemessä sekä Uimastadionin kahvila.

Muita Jaffa-kahviloita ovat Flamingo Span kahvila Vantaalla, Naantalin Muumimaailman Picnic ja ravintola Pepper Nokialla.

Heineken sponsoroi uutta Bond-elokuvaa Heineken on tehnyt James Bond -elokuvien kanssa yhteistyötä jo 15 vuotta, mutta syksyllä teattereihin tulevan Skyfall-elokuvan myötä kumppanuus viedään aikaisempaa pidemmälle. Martinien ystävänä tunnettu salainen agentti nähdään uudessa elokuvassa myös Heinekenolut kädessään. ”Heineken on Skyfallin suurin yhteistyökumppani. Käytännössä

tuote tulee näkymään itse elokuvassa, ja ulkomailla Bond-yhteistyötä hyödynnetään näkyvästi myös Heinekenin­ mainonnassa”, Heinekenin tuotepäällikkö Ossi Ahto kertoo.

Suomessa Bond-teemaa hyödynnetään myymälämainonnassa.

Sam Mendesin ohjaama Skyfall on järjestyksessään 23. James Bond -elokuva. Se saa ensi-iltansa 26.10. sekä maailmalla että Suomessa.

Vuonna 1952 Suomessa koettiin suuria. Helsinki riemuitsi olympialaisten isäntänä, ja urheiluväen kurkkuja kostuttamaan luotiin ginistä ja greippilimonadista uusi juoma: Hartwall ­Original Long Drink, tuttujen kesken Aito ­Lonkero.

Klassikkojuoman syntymää on juhlittu tänä vuonna näyttävästi, onhan siitä kulunut jo kuusi vuosikymmentä.

Merkkipäivän kunniaksi järjestettiin Lonkero-kesäkampanja, jonka kuluessa kesä–heinäkuun aikana arvottiin yhtä monta Jopoa kuin lonkero täytti vuosia, eli tasan 60.

Kampanjaan pääsi ottamaan osaa tuotteiden kampanjakoodeilla, ja ­se toteutettiin digitaalisesti. Joka päivä arvottiin yksi menopeli, ja voittajat ­julkistettiin ­Facebookissa ja netissä ­päivittäin. ”Sosiaalinen media on nopea ja läpinäkyvä vaikkakin vaativa tapa viedä viestiä eteenpäin. Kampanjaan tuli yhteensä lähes 20 000 osallistumista, ja saimme todella hyvää palautetta. Medioiden rooli on muuttumassa, ja Facebook on yksi kanava, jonka kautta brändi voi löytää tiensä ihmisten sydämiin”, Hartwall ­Lonkeroiden tuotepäällikkö Turkka ­Hirvonen sanoo.

Lonkeroa muistettiin myös toisella tapaa. Tämän vuoden kevättalvella lonkero-faneilta kerättiin 24 juomaan liittyvää tarinaa Aitolonkero.fi-sivuston kautta. Tarinoista koottiin 48-sivuinen OLD 60 -kirja, joka näki päivänvalon huhtikuun lopussa. Nyt hauskat lonkero-muistot ovat siis tallessa yksien kansien välissä sekä Aitolonkero.fi-sivustolla.

9

Teksti Hasse Härkönen kuvitus Jussi Kaakinen valoKuvat Miika Kainu, Juuso Noronkoski

Alkoholipolitiikka nyt!

Alkoholipolitiikka vaikuttaa paitsi juomien hintaan ja saatavuuteen myös laajasti elinkeinoelämään ja valtion verotuloihin. Yhteisesti hyväksyttynä ­tavoitteena on liiasta alkoholinkäytöstä johtuvien haittojen torjuminen, mutta vaikuttamiskeinoista ollaan eri mieltä.

V

altiolle alkoholi on ristiriitainen asia: toisaalta se on tuottoisa verotulojen läh­ de, toisaalta taas alkoholin liikakäytön aiheut­tamia haittoja halutaan torjua. ­Suomen alkoholipolitiikka on ollut jatkuvassa muutok­ sessa, ja viime aikoina on kuljettu ennen kaikkea kohti kireämpää sääntelyä. Politiikan polttopisteessä ovat olleet alkoholin verotus ja saatavuus. ”Politiikka on ollut myös poukkoilevaa. Keskioluen vapautuminen vuonna 1969 oli askel vapaampaan suuntaan, jonka avulla suomalaisten juomatottumuk­ sia pyrittiin ohjaamaan miedompiin juomiin. Myö­ hemmin seurannut alkoholimainonnan salliminen oli toinen edistysaskel”, Hartwallin lakiasioista ja yhteis­ kuntasuhteista vastaava johtaja Pekka Lindroos sanoo. ”Alkoholiveroa laskettiin vuonna 2004, mutta sen jälkeen sitä on useaan otteeseen nostettu, ja lisäksi eri alkoholijuomien veroa on nostettu eri tavoin. Ennus­ tettavuus puuttuu politiikasta. Näyttää kuitenkin sil­ tä, että rajoituksilla ja kielloilla ei ole saavutettu halut­ tuja tavoitteita, eli haittojen vähenemistä.”

Lindroos uskoo vahvasti valistukseen, tapakasva­ tukseen ja alkoholikulttuurin kehittämiseen. Niiden avulla saadaan aikaan kauaskantoisia tuloksia. Mal­ lia voi ottaa esimerkiksi Espanjasta, jossa panimoalan pitkäkestoinen kampanja on muuttanut espanjalais­ ten suhtautumista olueen huomattavasti myönteisem­ mäksi. Kampanjassa on tuotu esiin oluen vastuullinen nauttiminen yhtenä osana sosiaalista kanssakäymis­

10

tä ja kerrottu sen luonnollisesta valmistusprosessista sekä mahdollisuudesta ottaa olut osaksi terveellistä ruokavaliota. Myös alkoholiton olut on nostettu kam­ panjassa esille, ja Espanjassa nautitaankin jo joka vii­ des olut alkoholittomana.

Suomessa uusimmaksi muutokseksi kaavaillaan alkoholimainonnan rajua rajoittamista. Sitä perustel­ laan ennen kaikkea lasten ja nuorten suojelemisella.

Ehdotuksen lähtökohtana on kaiken alkoholimainon­ nan kieltäminen, johon sitten säädettäisiin poikke­ uksia. Alkoholimainokset häviäisivät muun muassa bussipysäkeiltä, urheilukentiltä ja pelipaidoista sekä tv:stä ja radiosta yöaikaa lukuun ottamatta. Mieli­ kuvamainonta kiellettäisiin kokonaan.

C

Suomen alkoholipolitiikka on ollut jatkuvassa muutoksessa, ja viime aikoina on kuljettu ennen kaikkea kohti kireämpää sääntelyä.

11

”Mallit opitaan kotona” Kokoomuksen kansanedustaja , edus-

kunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Lasse Männistö ei lämpene alkoholimainonnan rajoittamiselle. Hän ei halua vähätellä alkoholin aiheuttamia haittoja ja ongelmia, mutta mainostami-

12

sen rajoittaminen ei ole tehokas keino puuttua niihin. ”Mainonnan kielto ja jopa keskustelu siitä vievät tilaa vaikuttavammalta alkoholipolitiikalta ja alkoholikulttuurin muutokselta. En näe suomalaisessa alkoholimainonnassa suuren luokan ongelmaa, johon pitäisi kehittää uutta lainsäädäntöä ratkaisuksi”, Männistö sanoo. ”Jos mainonta selvästi kohdistuu alaikäisiin tai muihin ei-toivottuihin ryhmiin, ovat rajoitukset tarpeen ja tilanteeseen on puututtava. Mutta jos alkoholi leima-

taan lähtökohtaisesti epäilyttäväksi ja pahaksi asiaksi, se ei johda nuorten keskuudessa haluttuun suuntaan. Alkoholin ongelmatisointi johtaa pitkällä aikavälillä vain negatiivisiin tuloksiin”, hän jatkaa.

Männistön mielestä avainasemassa ovat kotoa saadut esikuvat. Jos vanhemmat puheissaan painottavat alkoholin haittoja, mutta omalla käyttäytymisellään näyttävät muuta, nuoren saama viesti on ristiriitainen. ”Mallit opitaan kotona. Kodeissa pitäisi pystyä käymään alkoholiin liittyviä asioita avoimesti läpi, jotta vastuullinen ja sosiaalisuuteen liittyvä alkoholinkäyttö voivat kehittyä.”

Kansanedustajan mukaan alkoholimainontaa voi lähestyä kahdesta suunnasta. Elinkeinopoliittisesti yritysten

”Oluen verotus on liian kireää”

tulee saada kilpailla ja tarjota asiakkailleen uusia vaihtoehtoja, koska kilpailu johtaa parempien tuotteiden kehittämiseen ja hyvinvoinnin kasvuun. Alkoholi on kuitenkin tuote, joka liikaa käytettynä aiheuttaa terveyshaittoja ja muita ongelmia. Sen vuoksi alkoholia on arvioitava eri tavalla kuin useimpia muita tuotteita. ”Keinot pitäisi kohdentaa käyttäjäryhmiin, joissa ongelmia ilmenee.

Mainonnan kieltäminen ei niihin ryhmiin vaikuta”, Männistö sanoo.

Ehdotusta keskioluen laimentamisesta Männistö pitää huonona, koska se ei hänen mukaansa toisi toivottua lopputulosta alkoholin kulutuksen suhteen.

Pellervon taloustutkimus PTT on j­ulkaissut tänä vuonna kaksi alkoholiin liittyvää tutkimusta. Toisessa tutkimuksessa tarkasteltiin III-oluen Alkoon siirtämisen ja II-oluen päivittäistavarakauppamyynnin vaikutuksia laajasti, toisessa selvitettiin alkoholin optimaalista verottamista. ”Keskioluen siirtäminen Alkoon ja kaupoissa myytävän oluen laimentaminen II-olueksi muuttaisi päivittäistavarakauppaa huomattavasti. Kauppa keskittyisi entisestään, ja pienet elintarvikemyymälät olisivat vaikeassa tilanteessa”, PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm sanoo.

Tutkimuksen mukaan muutos vähentäisi alkoholin haittakulutusta vain viisi prosenttia, mutta samaan aikaan valtion verotulot laskisivat kymmenen prosenttia. Työllisyys heikkenisi arviolta parilla tuhannella työpaikalla.

Ruotsissa III-olut on siirretty Systembolagetiin, eli paikalliseen Alkoon, jo 1977, ja keskioluen kulutus on nykyään pientä. IV-oluen kulutus on sen sijaan kasvanut huomattavasti. Holmin mukaan siirron seurauksena myös väkevien alkoholijuomien kulutus luultavasti lisääntyisi Suomessa, koska olutta ostamaan meneville avautuisi samalla tarjolle koko Alkon juomavalikoima. ”Sama ilmiö tapahtui käänteisenä, kun keskiolut tuli kauppoihin 1969. Keskioluen vapautumisen seurauksena väkevien alkoholijuomien kulutus laski voimakkaasti”, Holm vertaa.

Alkoholin optimaalisella verotuksella on kaksi lähtökohtaa: alkoholin aiheuttamien haittojen kontrollointi ja valtion verotulojen kerääminen. Kun näille päämäärille annettavat painoarvot ovat selvillä, voidaan laskea mikä olisi paras tapa saavuttaa haluttu tulos verotuksella.

PTT:n tutkimuksen mukaan oluen verotus on Suomessa liian kireää ja viinojen ja viinien verotus taas liian lievää.

Perinteisesti suomalaisten tulotason nousu on lisännyt oluen ja viinien kulutusta, mutta Holmin mukaan pelkkä kulutuksen kasvu ei voi olla kestävä peruste verottaa esimerkiksi olutta entistä kovemmin. ”Valtion verotulojen kannalta verotus ja verojen nostot kannattaa kohdistaa

niihin alkoholijuomiin, joissa hinta vaikuttaa mahdollisimman vähän kulutukseen”, Holm sanoo. ”Alkoholin matkustajatuonti ennen kaikkea Virosta on yksi iso kysymys.

Viime vuosina oluen verotusta on kiristetty enemmän kuin väkevien juomien.

Yhtenä argumenttina on ollut, että viinoja tuodaan muualta ja liian kireä verotus lisää matkustajatuontia. Myös olutta tuodaan matkoilta, joten sen perusteella saman argumentin tulisi päteä oluenkin verotukseen”, hän jatkaa.

Alkoholin haitat voi jakaa kahteen ryhmään, pitkäaikaisiin kansanterveydellisiin haittoihin ja akuutteihin haittoihin.

Akuutit haitat kuten tapaturmat ja onnettomuudet riippuvat osittain siitä, kuinka väkeviä alkoholijuomia kulutetaan. Mitä väkevämpää juoma on, sitä enemmän sen kulutuksesta seuraa akuutteja haittoja. ”Esimerkiksi rattijuopumus voi kohdistua alkoholin käyttäjän lisäksi myös sivullisiin, ja sama pätee moneen muuhun akuuttiin haittaan. Sen vuoksi akuutit haitat ovat luultavasti paljon suurempia ja merkittävämpiä kuin esimerkiksi kuolleisuusluvut osoittavat”, Holm arvioi.

C 13

”Pitkäjänteinen valistus tuo tuloksia” ”Suomen ongelma on ennen kaikkea humala­hakuinen juominen”, Panimoliiton toimitusjohtaja Elina Ussa sanoo. ”Yleisesti ottaen tilanteemme on kuitenkin hyvä. Alkoholin kokonaiskulutus on laskenut neljä vuotta peräkkäin, nuoriso on raitistunut koko 2000-luvun ajan, ja rattijuopumusten määrä on vähentynyt”, Ussa luet­telee.

Kotimaan alkoholikulttuuri näyttäisi siis olevan menossa hyvään suuntaan.

14

Ussa painottaa pitkäjänteisen valistuksen ja kulttuurin muuttamisen tärkeyttä.

Alkoholikulttuuri voisi hänen mielestään muuttua yllättävänkin nopeasti.

Panimoliitto on työskennellyt pitkään asenteiden muuttamiseksi. Ehkä näkyvin osa työtä on ollut vuodesta 2007 pyörinyt Kännissä olet ääliö -kampanja, joka on saanut rinnalleen Kohtuullisesti.fitietosivut. Uusi käytännön esimerkki ovat panimoiden ravintoloihin tuomat ­ 0,25 litran olutlasit. ”Olutta pitäisi oppia arvostamaan enemmän, tulisi keskittyä laatuun eikä määrään. Voitaisiin pohtia tarkemmin, millainen juoma sopii mihinkin tilanteeseen”, Ussa sanoo. ”Erilaisten tuotteiden laaja tarjonta on positiivinen asia. Alkoholiton olut on nyt

iso juttu Saksassa, ja uskon että se tulee meilläkin lisäämään suosiotaan. Toistaiseksi alkoholittoman oluen osuus oluen kokonaismyynnistä on hyvin pieni.”

Viime syksystä asti Panimoliitto on ennakkotarkastanut jäsenyritystensä tvmainokset, tänä syksynä käytäntö laajenee ulkomainontaan. Tarkastukset tekee liiton ulkopuolinen toimielin, jonka jäsenillä ei ole sidoksia juomateollisuuteen. ”Uskon että itsesääntely on hyvä tapa ratkaista mainontaan mahdollisesti liittyvät ongelmat. Järjestely ei myöskään kuluta yhteiskunnan varoja, koska panimoala maksaa kustannukset. Mainonta vaikuttaa ennen kaikkea brändien väliseen kilpailuun, asenteiden muuttamisessa valistus on olennaisempaa.”

Ussan mukaan on selvää, että helppoja ratkaisuja ei alkoholipolitiikassa ole enää tarjolla. Politiikan vaikutukset ovat aina laaja-alaisia ja heijastuvat monelle yhteiskunnan osa-alueelle. •

uutta Jaffa Super Kesähedelmät mät

on eksoottinen uutuus

Stevioliglykosideilla ja hedelmäsokerilla

makeutettu Jaffa Super -tuoteperhe ­kasvaa eksoottisen makuisella Jaffa Super Kesä­ hedelmät -virvoitusjuomalla. Sen maussa yhdistyvät papaija, valkoinen greippi ja guanabana.

Jaffa Supereihin kuuluvat entuudestaan Jaffa Super Veriappelsiini ja Jaffa Super Sitrus, jotka saapuivat markkinoille loppuvuodesta 2011. Molemmat tuotteet ovat olleet jopa odotettua suositumpia.

Erityisesti naiset ovat kiinnostuneita stevioliglykosideilla makeutetuista juomista, sillä ne ovat kevyitä ja luonnollisia. Supereita ostavat myös aivan uudet kuluttajaryhmät, jotka eivät ole aikaisemmin löytäneet virvoitusjuomista omaa tuotettaan.

”Superit ovat hyvä vaihtoehto niille, joiden mielestä sokerimakeutetut juomat ovat liian kaloripitoisia tai jotka vierastavat keinotekoisia makeutusaineita”, Jaffan tuotepäällikkö Outi Lahtinen kertoo.

Stevioliglykosideja saadaan steviakasvin lehdistä. Makeuttaja on luonnostaan kaloriton ja jopa 300 kertaa sokeria makeampi. Uusi makeutusaine sallittiin elintarvikekäytössä EU:ssa joulukuussa 2011.

Jaffa Super -juomien maku on hiottu parhaimmilleen lisäämällä juomaan stevioli­ glykosidien ohella ripaus hedelmäsokeria. Desilitra Jaffa Super -juomaa sisältää 20 kilokaloria.

Jaffa Super Kesähedelmät myydään 0,5 litran ja 1,5 litran kierrätysmuovipulloissa.

Tutkitusti hyvä ­kalsiumin lähde

Mountain Dew’n odotettu uutuusmaku

hyvinvointia tukeva Novelle Plus -tuoteperhe saa uudistetun jäsenen, kun Novelle Plus Kalsium saapuu kauppoihin karpalon makuisena. Uutuustuote korvaa tutun sitruksen makuisen Novelle Plus Kalsiumin.­ Novelle Plus Kalsium on raikas ja kaloriton vesi, josta saa luustolle ja hampaille tärkeää kalsiumia.

Laktoositon juoma on hyvä kalsiumin lähde myös laktoosi-intolerantikoille ja maitoallergikoille. Puolen litran pullo sisältää kolmasosan aikuisen päivittäisestä kalsiumin tarpeesta.

Hartwall Novelle Plus -tuoteperheeseen kuuluvat Novelle Plus Kalsiumin lisäksi Hartwall Novelle Plus Multi B + C, Magnesium + C sekä Sinkki + E.

Mountain Dew saa rinnalleen odotetun uutuusmaun Mountain Dew Supernovan. Uuden virvoitusjuoman jännittävässä maussa yhdistyvät vadelma, sitrus ja ginseng.

Mountain Dew’n uskollinen kuluttajakunta on toivonut uutuusmakuja brändin alle jo jonkin aikaa.

Pysyvään valikoimaan tuleva Mountain Dew Supernova on ensimmäinen Suomessa myytävä Mountain Dew’n makuvariantti.

Novelle Plus Karpalo myydään 0,5 litran ja 1,5 litran kierrätysmuovipulloissa.

Mountain Dew Supernova myydään 0,5 litran kierrätysmuovipullossa.

Suosittu sitrussekoitusjuoma

15

uutta

Aidon ­omenainen ­Happy Joe

Korkealaatuinen Happy Joe -siideri on Hartwallin

vastaus premium-siidereiden kasvaneeseen kysyntään. Happy Joe on aidon omenainen englantilaistyyppinen siideri, joka on valmistettu tarkkaan valikoiduista raaka-aineista perinteisiä siiderinvalmistusmenetelmiä kunnioittaen.

Herkullisia makuvaihtoehtoja on kolme. Happy Joe Cloudy Apple on puolikuiva ja samea omenasiideri, jonka valmistuksessa on käytetty suodattamatonta omenamehua. Happy Joe Dry Apple on kuiva omenasiideri samoin kuin Happy Joe Oakwood Apple, joka saa runsaan ja täyteläisen makunsa ripauksesta tammitynnyrin aromeja.

Happy Joe Cloudy Apple myydään 0,275 litran kertalasi­ pullossa. Happy Joe Dry Apple ja Happy Joe Oakwood Apple myydään 0,33 litran tölkeissä. Juomien alkoholi­ pitoisuus on 4,7 %.

Raikkaat lonkero­uutuudet Päivittäistavarakaupan klassikkolonkero Cool Grape on saanut rinnalleen kaksi uutta raikasta makuvaihtoehtoa: Cool Grape Crispin ja Cool Grape Cranberryn. Cool Grape Crisp on rapea ja voimakkaasti greipin makuinen lonkero aikuisempaan makuun ja Cool Grape Cranberry karpalon makuinen lonkero vaihtelunhaluiselle lonkeronystävälle.

Cool Grape Crisp ja Cool Grape Cranberry ovat myynnissä ­0,568 litran irtotölkeissä. Juomien alkoholipitoisuus on 4,7 %.

16

uutta

Pirskahtelevan ­jouluinen Siiderinystävien jouluinen kestosuosikki

Upcider Jouluomena sopii sekä juhlakauden tunnelman nostattajaksi että joulun ajan rauhalliseen nautiskeluun. Pirskahtelevan raikkaan omenasiiderin jouluinen maku syntyy talvikauden Royal Gala -omenasta ja ripauksesta calvadoksen ja tammitynnyrin aromeja. Muiden Upcider-tuoteperheen siidereiden tavoin Upcider Jouluomenan valmistuksessa on käytetty ainoastaan luontaisia aromeja. Upcider Jouluomena on kausituote, jota myydään rajoitettu erä lokakuusta vuoden loppuun.

Upcider Jouluomena on myynnissä 0,5 litran kierrätysmuovipullossa. Juoman alkoholi­pitoisuus on 4,7 %.

Juhlapöydän luomu­olut Lapin Kulta Luomu Jouluolut on pehmeä kuparin värinen Münchener-tyyppinen luomuolut, joka sopii loppuvuoden pimeneviin iltoihin ja jouluaterian kruunaajaksi. Se on valmistettu luonnonmukaisista raaka-aineista, jotka ovat humalaa lukuun ottamatta kotimaisia.

Lapin Kulta Luomu Jouluoluen muhkean maltainen maku syntyy vaaleiden ja tummien maltaiden sekoituksesta.

Mustaksi paahtuneiden maltaiden kahvin ja suklaan aromit sopivat mainiosti talviseen tunnelmaan. Lapin Kulta Luomu Jouluolut on myynnissä lokakuun alusta vuoden loppuun.

Lapin Kulta Luomu Jouluolutta myydään 0,33 litran pullojen 6-packissa ja 0,35 litran kertalasipullossa. Juoman alkoholipitoisuus on 4,6 %.

Jaffa Joulu­omena retroasussa Ihanan makea ja mausteinen Hartwall Jaffa Jouluomena on joulupöytien kestosuosikki. Kauniinpunainen omenapohjainen virvoitusjuoma saa jouluisen säväyksen vaniljasta ja inkivääristä. Hartwall Jaffa Jouluomenan aito maku syntyy luontaisista aromeista ja hedelmämehuista. ”Jaffa Jouluomena tuli markkinoille vuonna 2006, mutta kuluttajat mieltävät sen perinteiseksi tuotteeksi, joka kuuluu joulupöytään”, Jaffan tuotepäällikkö Outi Lahtinen kertoo.

Tänä jouluna Jaffa Jouluomena pukeutuu retroasuun graafikkomestari Erik Bruunin kuosien kunniaksi.

Tuote on myynnissä lokakuusta joulukuuhun.

Hartwall Jaffa Jouluomenaa myydään 0,5 litran ja 1,5 litran kierrätysmuovipulloissa.

17

uutta

Lapin Kulta nyt luomuna Oluthyllyn uusi tulokas Lapin Kulta Luomu ilahduttaa aitoudesta ja luonnonmukaisuudesta kiinnostunutta oluenystävää. Uutuus on luomuversio Lapin Kulta -lagerista, joka on kautta aikojen ammentanut voimansa puhtaasta suomalaisesta luonnosta. ”Lapin Kulta Luomu ei ole erikoisolut, vaan yksinkertaisesti vanha tuttu juoma kotimaisista luomuraaka-aineista valmistettuna”, Lapin Kullan tuotepäällikkö Pekko Koski summaa.

Uutuustuotteen myötä Lapin Kulta sitoutuu tukemaan suomalaista luomuohran viljelyä. Aikaisemmin kotimaista ohraa on ollut saatavilla oluen valmistukseen vain vähän.

Lapin Kulta Luomua myydään sekä tölkissä että hanatuotteena.

Lapin Kulta Luomu on myynnissä 0,5 litran irtotölkissä ja 30 litran astiassa. Juoman alkoholipitoisuus on 4,5 %. Lisäksi juoma on tulossa Alkon valikoimiin pint-tölkissä. Alkossa myytävän Lapin Kulta Luomun alkoholipitoisuus on 5,2 %.

Miedompi ­Sininen

Sadonkorjuun juhlaolut

Hartwall ja S-ryhmä toivat kesällä

Syksyn pienpanimouutuus on

markkinoille Sininen 3,5 % -oluen. ”Monipuolisena oluttalona haluamme tarjota eri vaihtoehtoja. Miedommat ja alkoholittomat oluet ovat myös osa vastuullisuustoimintaamme”, Hartwallin myyntijohtaja Marko Airamaa sanoo.

Stallhagen Helles Märzen, joka on kunnianosoitus panimoperinteille ja sadonkorjuulle.

Se on saksalaistyylinen vaalea märzen-olut, joka on hienostuneesti humaloitu ja väriltään kultainen.

Sininen 3,5 % -olut myydään S-ryhmän myymälöissä 0,33 litran tölkkien 24-packissa.

Stallhagen Helles Märzen myydään 0,33 litran lasipullossa sekä 30 litran astiassa. Juoman alkoholipitoisuus on 5 %.

Mieto Karjala tekee paluun Hartwall kasvattaa syksyllä mietojen oluiden valikoimaansa tuomalla markkinoille jälleen Karjala 2,7 % -oluen. Se on mainio ruokajuoma ja maistuva vaihtoehto niille, jotka haluavat nauttia oluensa kevyempänä. ”Miedoille alkoholijuomille on kysyntää, ja matalan alkoholipitoisuuden oluet ovat entistä suositumpia”, kertoo Karjalan tuotepäällikkö Ossi Ahto.

Karjala 2,7 % myydään 0,33 litran tölkkien 6-packissa.

18

Karjala 5,0 % saapuu ravintolahanoihin Hartwall vastaa ravintoloitsijoiden toiveeseen ja tuo syksyllä markkinoille Karjala 5,0 % -astiaoluen. Aikaisemmin vahvemmista oluista on myyty 30 litran tankissa ainoastaan Lapin Kultaa ja Heinekeniä, mutta nyt näiden premium-tuotteiden rinnalle tuodaan myös vahvempi perustuote.

uutta Tempera­ menttinen kuplajuoma

Mia on moderni katalonialainen

Mietojen viinijuomien valikoima kasvaa syksyllä tyylikkäällä uutuudella, joka kantaa nimeä Nero Familia Fresco. Uutuudesta on saatavilla kaksi raikasta ja rohkeaa makuvaihtoehtoa, joiden juuret ovat temperamenttisella Iberian niemimaalla. Perinteinen Blanco on kupliva puolikuiva espanjalainen valko­viini­juoma, ja sen kepeän pinkki sisartuote Rosado puolestaan puolikuiva portugalilainen roséviinijuoma.

Cavastaan tunnettu viinitalo Freixenet esitteli hiljattain uuden Mia-viiniperheen (esp. minun). Viinit ovat nuoren viinintekijän, Gloria Collell’n käsialaa.

Alkon valikoimiin saapui kesällä hunajainen ja hedelmäinen Mia-valkoviini, jonka maku on peräisin espanjalaisista Macabeo-, Parellada-, Xarel.lo- ja Moscatel­ -rypäleistä. Viinin maussa yhdistyvät sitrus, päärynä ja omena, ja siinä voi aistia myös yrttejä. ”Viini on Katalonian kasvatti, hunajainen ja hedelmäinen – intohimoinen”, Collell summaa.

Nero Fresco Blanco ja Nero Fresco Rosado ovat myynnissä 0,25 litran slim-tölkeissä. Juoman alkoholipitoisuus on 4,7 %.

Freixenet MIA Blanco 0,75 litraa (11 %) Hinta 8,29 euroa.

Alkon tuotenumero 598837 Hartwa-Traden tuotenumero 6285

Tyylikäs Pinot puolikkaassa ­pullossa

Ympäristö­ tietoinen Flutterby

Sileni Cellar Selection Pinot Noir saapuu syksyllä Alkon myymälöihin 0,375 litran pullossa.

Uusiseelantilainen Sileni Cellar Selection Pinot Noir on pehmeän tanniininen, kypsän marjainen, syvänpunainen ja hyvähappoinen viini, jonka maussa voi aistia kirsikkaa ja muita tummia marjoja. Viini sopii nautittavaksi lampaan, ankan ja pastojen kanssa.

Sileni Cellar Selection Pinot Noir 0,375 litraa (12 %) Alkon tuotenumero 437164 Hinta 7,71 euroa Hartwa-Traden tuotenumero 63151

Alkon valikoimiin saapui kesällä mielenkiintoinen eteläafrikkalainen valkoviini, Flutterby Sauvignon Blanc. Nimi viittaa perhosvaikutukseen: siihen, miten perhosen siiveniskulla voi olla suuri merkitys.

Viinin tuottaja, Boland Cellar, uskoo pienten tekojen suureen vaikutukseen myös viinimaailmassa. Viinin pullo on valmistettu kevyestä PET-muovista, joten sen valmistuksessa ja kuljetuksessa syntyvät ympäristöpäästöt jäävät pienemmiksi.

Kuivan ja hedelmäisen viinin maussa voi aistia sitrusta sekä kevyesti karviaista ja hivenen yrttejä.

Flutterby Sauvignon Blanc 0,75 litraa (12 %) Hinta 8,74 euroa.

Alkon tuotenumero 501927 Hartwa-Traden tuotenumero 63137

19

Ravintolapäivä • Ensimmäistä Ravintolapäivää vietettiin ­toukokuussa 2011.

• Järjestetään neljä ­kertaa ­vuodessa.

• Elokuussa 2012 ­ravintoloita oli 782.

• llmiö on levinnyt ­kansainväliseksi.

Timo Santala ei usko, että Ravintola­päivä antaa liian helpon kuvan ravintolan pyörittämi­sestä.­ ”Olen kuullut muutamista henkilöistä, jotka ovat päättäneet perustaa Ravintolapäivän jälkeen oman ravintolan. Päivä on antanut vahvistuksen sille, että konsepti toimii.”

20

vaikuttaja Teksti Emmi Nissi Kuva Aleksi Poutanen

Koko kansan

koekeittiö Ravintola-alan väki voisi imeä tulevia trendejä Ravintolapäivästä, ehdottaa Timo Santala, yksi tapahtuman perustajista.

H

elsingin vuoden kulttuuriteko. Opetus- ja kulttuuriministeriön Suomi-palkinto. Siinä pari tunnustusta, joita Ravintolapäivä on jo ehtinyt kerätä.

Ei hassummin – etenkin jos ottaa huomioon, että herkuttelupäivä näki valon ensimmäistä kertaa vasta toukokuussa 2011. ”Ihmisten luovuus on ollut uskomatonta. Ravintoloita on nähty esimerkiksi mattolaitureilla ja kuumailmapallossa”, Timo Santala sanoo.

Santala on toimittaja, valokuvaaja, tapahtumajärjestäjä ja DJ. Hän on myös yksi Ravintolapäivän perustajista yhdessä Olli Sirénin ja Antti Tuomolan kanssa. ”Moni haaveilee omasta kahvilasta tai ravintolasta.

Ravintolapäivä on keino testata asiaa ilman ravintolan perustamiseen liittyvää valtavaa byrokratiaa”, Santala kertoo.

Iloa, mutta ei voittoa

Tähän mennessä Ravintolapäivä on kerännyt paitsi kehuja, myös muutamia kriittisiä kommentteja ravintola-alan ammattilaisilta. Yksi esiin nostettu asia on harmaa talous. Santalan mukaan tapahtuma ei missään nimessä kannusta veronkiertoon. ”Yleensä päivän ravintolat toimivat kulut pois -meiningillä. Osa jää jopa tappiolle. Tarkoitus ei ole tahkota rahaa, vaan jakaa kokemuksia. Sitä olemme myös pyrkineet korostamaan.”

Santala vertaa Ravintolapäivää illalliskutsuihin. Vieraat heittävät muutaman euron, joilla katetaan raakaainekulut. ”Jos joku ansaitsee Ravintolapäivällä, hän on tietenkin velvoitettu ilmoittamaan asiasta verottajalle. Taustatiimimme ei kuitenkaan tee muuta kuin välittää tietoa päiväksi perustettavista ravintoloista. Jokainen päivän ravintoloitsijoista on itse vastuussa siitä, miten hän veroilmoituksensa ja muut ravintolan avaamiseen liittyvät yksityiskohdat hoitaa.”

Myös päivään liittyvästä laittomasta alkoholianniskelusta on keskusteltu. Santala muistuttaa, että ravintoloitsijat kantavat itse vastuun myös tarjoiluista. Toisaalta hän ei ymmärrä koko kohua: miksi ruoan kanssa nautittu viinilasillinen ylipäätänsä herättää niin kuumia tunteita?

”Suomeen on kaivattu sivistyneitä, eurooppalaisia juomatapoja, ja Ravintolapäivänä alkoholi liittyy nimenomaan ruokailuun. Ehkä olisi ennemmin syytä pohtia alkoholilainsäädäntöämme ja miettiä, ovatko säädökset ajaneet terveen järjen ohitse.”

Ilmainen testikeittiö

Santala uskoo, että pitkällä tähtäimellä Ravintolapäivä lisää myös oikeiden ravintoloiden suosiota. Ravintolakulttuuri tulee tutuksi, ja ihmiset tottuvat ruokailemaan ulkona muutenkin kuin juhlapäivinä. ”Olen kuullut, että monet oikeatkin ravintolat tekevät hyvän tilin Ravintolapäivänä. Osa ihmisistä kyllästyy päivän pitkiin jonoihin ja valitsee tavallisen ravintolan.”

Entä viekö Ravintolapäivä asiakkaita ravintolayrittäjiltä? Siinä tapauksessa Santala suosittelee vilkaisemaan peiliin. ”Jos amatöörit pystyvät tarjoamaan paremman vaihtoehdon, olisi ehkä aika kehittää omaa konseptia”, hän ehdottaa.

Sitä paitsi kritiikin sijaan hän toivoo ravintola-alan näkevän päivän mahdollisuutena. Ravintolapäivänä voi käydä haistelemassa tulevia trendejä ja sitä, mitä ihmiset kaipaavat. ”Koko tapahtumahan on ravintola-alan koelaboratorio. Hullujakin ideoita on mahdollista testata vähäisellä riskillä. Asiakaspohjakin on jo valmiina.”

Sinne, missä on tarvetta

Mihin suuntaan Ravintolapäivän taustatiimi haluaisi tapahtumaa kehittää? ”Pitkällä aikavälillä tarkoitus on se, että päivä toimisi mahdollisimman pitkälti ilman taustatiimiä. Me haluaisimme häivyttää oman roolimme pieneksi tai olemattomaksi”, Santala kertoo.

Haaveena on, että ravintoloita saataisiin paikkoihin, joissa niille on tarvetta. ”Kuten vanhainkoteihin ja palvelutaloihin. Lisäksi toivoisimme mukaan lisää maahanmuuttajia. Niin Ravintolapäivästä saataisiin tehtyä vielä nykyistä selkeämmin koko kansan karnevaali.” • Seuraava Ravintolapäivä on 17.11.2012 www.restaurantday.org/fi.

21

Teksti Irene Easton Kuvat Markus Henttonen

Mistä maut ­tulevat?

Luovia yhdistelmiä, visuaalisia vaikutelmia ja makukokemuksen psykologiaa punnitsevia tuotekehittäjiä voi pitää juoma-alan master cheffeinä.

J

uomapullot vilisevät Hartwall Lahden linjastolla vinhaa vauhtia säntillisissä jonoissa.

Valmista tulee tehokkaasti. Vaikka vierailijat ovat vaikuttuneita modernin tuotantolaitoksen vauhdista, silti se perimmäinen lähde kiinnostaa eniten. Kuka nämä juomat on kehittänyt? Kuinka uudet juomat syntyvät?

Hartwallin tuotekehityspäällikkö Hannele Alakarhu avaa alan saloja. ”Meitä on täällä Hartwallilla viiden hengen tiimi, joka vastaa koko yrityksen tuotekehityksestä. Ajal-

22

lisesti matka ideasta juomaksi kestää noin vuoden, tosin koskaan ei voi tietää tarkalleen, mikä tuote vaatii enemmän kehittelyä. Esimerkiksi uuden steviapohjaisen makeuttajan kanssa työskenneltiin kuusi vuotta.”

Usein varsinainen kehitysprosessi lähtee liikkeelle markkinointiosaston aloitteesta. Idean taustalla voi olla selkeä tarve markkinoilla, nouseva trendi tai uusi maku maailmalta. ”Pohjimmainen idea voi olla peräisin myös kuluttajalta, Hartwallin eri osastoilta tai yhteistyökumppanilta. Raaka-ainetoimittajat kertovat lisäksi tasai-

23

Kun juomaa kehitetään, pipetti ja milligramman tarkka vaaka ovat hyviä kavereita.

Pöydille tuodut vaa’at, mitta­ lasit, ­pipetit ja ­värikkäät aromi­ purkki­armadat kutsuvat.

Yhdestä mausta voi olla lukuisia eri aromiversioita.

sin väliajoin uusista raaka-ainetrendeistä, ja sitä kautta saamme arvokasta tietoa. Tottakai tuotekehitystiimin jäsenetkin seuraavat aktiivisesti, mitä alalla tapahtuu.”

Pipetin varteen

Vierailijaryhmä tiedostaa, että varsinainen taika tapahtuu Hartwallin laboratoriossa. Kaikkien vierailijoiden sormet syyhyävät päästä itse kehittelemään ja kokeilemaan sekä samalla luomaan oman maun mukainen täydellinen huippujuoma, joka mullistaa koko alan. ”Kaipa meissä kaikissa asuu pieni hullu luova kokki”, Alakarhu hymähtää.

Alakarhu vertaakin tuotekehittäjän työtä kokin tai baarimestarin ammattiin. ”Me etsimme ennakkoluulottomasti uudenlaisia ja kiinnostavia makukombinaatioita. Työ on hyvin luovaa ja vaatii uteliasta mieltä.”

Uutta juomaa tehtäessä makuaineita laitetaan tyhjään pulloon tippa kerrallaan ja tarkat vaa’an lukemat 24

Aloittelijan luomus ei välttämättä maistu yhtä hyvältä kuin näyttää.

kirjataan ylös. Näin syntyy uusi uniikkikappale juomasta. Versioita saatetaan tehdä reilusti yli sata ennen kuin lopputulokseen ollaan tyytyväisiä. Pienetkin muutokset esimerkiksi sokerin, sitruunahapon, aromien tai mehutiivisteiden määrässä muuttavat lopputulosta.

Maistelua kaikilla aisteilla

Pöydille tuodut vaa’at, mittalasit, pipetit ja värikkäät aromipurkkiarmadat kutsuvat, mutta ensin edessä on makutesti. Tunnistatko perusmakuja? Mikä on hapan, makea, karvas? Entä minkä hedelmän tai marjan maku

Vierailijaryhmä pääsi kokeilemaan tuotekehittelyä Leena Leskisen (vas.) opastuksella.

on kyseessä? Toinen juomista on kirkas, toinen heleänpunainen. Vadelma ja mansikka? ”Itse asiassa kyseessä on yksi ja sama metsämansikka-aromi. Toiseen lasiin on vain lisätty hieman väriä, joka ei vaikuta makuun. Mutta näköaisti hämää meitä,”Alakarhu paljastaa.

Vaikka oikean vastauksen tietää, makua ei pysty tunnistamaan samaksi marjaksi. Psykologisten tekijöiden ymmärtäminen kuuluu myös tuotekehittäjän työhön. ”Ulkonäön lisäksi vaikuttaa myös suutuntuma, ensimmäinen tuoksu pulloa avattaessa, ääni kun juomaa kaadetaan lasiin. Myös muistot ja tilanteet vaikuttavat. Lomamatkalla jokin voi maistua taivaalliselle, mutta kiireisenä arkipäivänä maku onkin aivan toinen”, tuotekehittäjä Leena Leskinen täydentää. ”Juuri siksi halusimme kutsua ihmisiä kokeilemaan itse. Maistelu on niin kokonaisvaltaista”, hän jatkaa.

Juoma on kaikkien osiensa tasapainoinen summa.

Aromeja laitetaan määrällisesti juomaan hyvin vähän, joskus vain aavistus tukemaan kokonaisuutta. Mutta noviisin yrittäessä kehitellä uutta juomaansa on luova

"Kaipa meissä kaikissa asuu pieni hullu luova kokki”

into menestyksen esteenä. Juomien tekeminen on tarkkaa touhua, sillä joskus pipetinkärjellinenkin voi olla liikaa. ”Ihan kiva. Ehkä vähän lisää happamuutta voisi tehdä hyvää”, Leskinen kommentoi kannustavasti oudohkon makeaa yritelmää. Makea ja hapan kompensoivat toisiaan, mutta on kyseenalaista, onko juoma pelastettavissa.

Mitä Suomi juo?

Hartwallin viisihenkisessä tuotekehitystiimissä puhuu kokemus. Leskinen on työskennellyt Hartwallilla jo kymmeniä vuosia, ja hän on nähnyt, kuinka ala ja juomien kuluttaminen ovat muuttuneet. ”Suomalaiset haluavat kokeilla uusia makuja entistä enemmän, mikä johtuu niin ruokakulttuurin kehityksestä kuin matkustelusta. Kaupoistakin saa nykyään hyvin monenlaisia hedelmiä ja vihanneksia. Makumaailmamme on laajentunut selvästi”, Leskinen kertoo.

Suomalaisten kiinnostus uusia kokemuksia sekä aasialaisia makuja kohtaan johti esimerkiksi yuzuhedelmän käyttöönottoon Hartwallilla. ”Snake fruitissa puolestaan inspiroi hedelmän voimakas maku sekä käpymäinen kuori, joka muistuttaa käärmeen nahkaa.”

Toisaalta suomalaisten kestosuosikit, kuten appelsiini, sitrukset sekä kotimaiset marjat ovat säilyneet. ”Me olemme vähän tällaisia happamia”, Alakarhu ­vitsailee.

25

Juomia kehitettäessä pitää olla selvillä, kenelle juomaa pääasiassa luodaan. ”Esimerkiksi lakkaa rakastetaan Suomessa, mutta muualla maailmassa sitä saatetaan pitää vähän kummallisena. Suomalaiset tykkäävät selvästi raikkaammista ja vähän vähemmän makeista juomista kuin muun maalaiset.”

Oma, kokenut tuotekehitystiimi onkin tärkeä Hartwallille, sillä se ei ole itsestään selvää, kun kyseessä on iso kansainvälinen yritys. ”Kun tuotteen elinkaari ideasta tuotantoon on omissa käsissä, syntyy entistä parempaa kykyä vastata markkinoiden tarpeisiin ja nimenomaan suomalaisten makumieltymyksiin”, Alakarhu summaa.

Historian hämäristä voidaan myös palauttaa jokin suomalaisten rakastama juoma, jonka nykyvalmistukseen käytetään alkuperäistä reseptiä niin pitkälle kuin mahdollista. Mutta koska makuun vaikuttaa myös tilanne, ei aikuisena lounastauolla juotu Jaffa Palma maistu samalle kuin silloin joskus mummilan hämärässä saunakammarissa. ”Myös makutottumukset ovat lapsella ja aikuisella hyvin erilaiset. Siksi juomia kehitettäessäkin pitää olla selvillä, kenelle juomaa pääasiassa luodaan. Vaikka toisin luullaan, kohderyhmäajattelu ei rajoitu pakkaussuunnitteluun tai markkinointisloganeihin”, Leskinen toteaa.

Leskistä ja Alakarhua kuunnellessa ei voi olla pohtimatta sopisiko oma kehitelmäni suomalaisille. Olisiko snake fruitilla terästetty makea tehojuoma kenties naistoimittajien uusi suosikki? Koemaistajien epäilevistä ilmeistä voi päätellä, että kohderyhmää pitää ­vielä miettiä.

Petra Salonen (vas.), Hannele Alakarhu ja Leena Leskinen ­kuuluvat viisi­ henki­seen tuotekehitys­ tiimiin.

26

Se on makuasia

Juomien kehittelypöydässä syntyy keskustelua. Toinen pitää jostakin, mitä toinen vihaa. Mutta miten on ammattilaisten laita? Tuleeko kiistaa? ”Meidän ammattitaitoomme kuuluu, että osaamme arvioida juoman laatua ohi omien mieltymystemme. En itse pidä vaniljasta, mutta näen silti sen sopivuuden eri juomiin. Vuosien siedätyshoito on tehnyt tehtävänsä”, Leskinen hymähtää.

Tuotekehittäjän työn kermaa ovat uusien yhdistelmien ja makujen löytäminen. Juomaa tehtäessä voi valita tuhansista aromeista ja uusia tulee jatkuvasti markkinoille. Pelkästään erilaisia appelsiiniaromeja on satoja. ”Appelsiinihedelmän tai mansikoiden makuun vaikuttavat kasvuolosuhteet ja ympäristö, sekä lajike, ja myös aromeissa voidaan varioida näitä erilaisia makuvivahteita”, Leskinen kertoo.

Jo pelkästään muutaman kymmenen aromin ja värin kanssa toimiminen on ollut haastavaa, joskin hauskaa puuhaa. Leskisen mukaan kokeiluja ja kehitysvaiheita dokumentoidaan tarkasti, mutta myös oma makumuisti on tärkeä. Hartwallilla on lisäksi monipuolinen aromivarasto, johon tilataan uusia aromeja aina tarpeen mukaan.

Makuja testaillessa oppii paljon ja nämä laboratorioiden huippukokit siirtävätkin ennakkoluulotonta asennettaan ja makukokemuksiaan kotikeittiöön. Ruoka kuuluu sekä Leskisen että Alakarhun harrastuksiin.

Vierailijat saavatkin naisilta loistavia ruokasuosituksia: lounaalla nautitun mausteisen kanapadan kanssa maistuu vaikka mangonmakuinen kivennäisvesi. ”Kyllä me tekovaiheessa myös mietimme, että minkä ruoan kanssa juoma sopisi.”

Tuotekehittäjät eivät ole aina luomassa täysin uusia tuotteita vaan työhön kuuluu myös jo olemassa olevien juomien parantamista tai vaihtoehtoisten raakaaineiden etsimistä. Tosin markkinoille kaivataan aina uudenlaisia tuotteita, mikä on Alakarhulle mieleen. ”On hienoa olla töissä yrityksessä, jossa saa tehdä todellisia innovaatioita ja nähdä omien ideoidensa konkretisoitumisen. Innovatiivisuus on niin iso osa koko Hartwallin toimintaa.” •

Teksti Jarno Salovuori kuvat Minna Kurjenluoma

Luomun menestys vaatii luottamusta Luomutuotteiden myynti on pitkän rauhallisen jakson jälkeen kääntynyt ripeään kasvuun.

K

aupan alan arvioiden mukaan luomumyynnin arvo oli Suomessa viime vuonna 163 miljoonaa euroa. Esimerkiksi kananmunissa ja hiutaleissa luomun markkinaosuus hipoo 10 prosenttia, mutta kokonaismarkkinoilla se jää vielä reilusti alle kahden prosentin. ”Kuluttajatutkimuksissa luomu on ollut pitkään trendien kärjessä, mutta kuluttajien kiinnostus ei ole näkynyt yhtä paljon kaupallisesti. Tarjonnan lisääntymisellä on varmasti merkitystä. Sen myötä luomu arkipäiväistyy, eikä se ole enää suuria pohdintoja vaativa valinta, vaan yksi vaihtoehto muiden joukossa”, Pro Luomu ry:n toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila uskoo.

Viime aikoina ruoan tuotantotapa on ollut muutenkin tapetilla. Niin sanotusta lähiruoasta on tullut jopa luomua vahvempi trendi. Yhdistävä tekijä on entistä laajempi kiinnostus ruoan alkuperää kohtaan, mutta erojakin on. ”Luomun vahvinta aluetta on pääkaupunkiseutu. Mitä kauemmas pääkaupunkiseudulta mennään, sitä vankempi on ajatus ”naapurin perunoista”, lähiruoasta ja oman alueen talouden tukemisesta”, Kottila sanoo.

Puhtaus on puoli ruokaa

Keväällä julkaistu luomun kuluttajabarometri kertoo, että luomutuotteen todennäköisin ostaja on 30–49-vuotias nainen. Marja-Riitta Kottila korostaa, että luomua käytetään monista eri syistä: ikää tai sukupuolta paremmin ostopäätöstä selittää asennemaailma. Myös vähän varttuneemmat ihmiset ja ruoan mausta kiinnostuneet miehet käyttävät paljon luomua.

27

"Se, että tarjolla on esimerkiksi olutta, linkittää luomun myös rentoihin ja hauskoihin hetkiin.”

Kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien mielikuvia luomutuotteista hallitsee puhtaus. Niissä uskotaan olevan vähemmän kemikaaleja, lannoitteita ja lisäaineita. Väkilannoitteet ja kemialliset torjunta-aineet ovatkin kiellettyjä, ja lisäaineita saa käyttää vain hyvin rajoitetusti.

Viestin kirkastaminen on kuitenkin tarpeen muun muassa siksi, että reilu kauppa, lähiruoka ja luomu menevät termeinä helposti sekaisin. ”Luomua säädellään EU:n tasolla, joten se saattaa tuntua vieraammalta kuin vaikkapa lähiruoka. Tavoitteemme on saada luomunkin puolelle enemmän jäljitettävyyttä”, Kottila sanoo.

Luomutuotannon arjesta monilla on vanhahtavia mielikuvia. Se ei ole paluuta 1950-luvulle. ”Luomutilat ovat keskikooltaan jopa suurempia kuin tavanomaiset tilat. Tuotanto ei ole pientä harrastelijamaista puuhastelua vaan ammattimaista tekemistä”, Kottila sanoo.

Luomuvaihtoehtojen saapumista juomien puolelle Kottila pitää ilahduttavana mukana seuraavien mielikuvien takia. ”Kun luomusta puhutaan vastuullisena valintana, tuntuu että iloisuus ja rentous unohtuvat. Se, että tarjolla on esimerkiksi olutta, linkittää luomun myös rentoihin ja hauskoihin hetkiin.”

Oikea hinta on oikeudenmukainen

Kuluttajat pitävät tuottajan saamaa oikeudenmukaista korvausta tärkeänä asiana. Harva on kuitenkaan valmis maksamaan lisää jo valmiiksi kalliista elintarvikkeista.

Esimerkiksi Hartwallin mittavassa Juoma-Atlas-kuluttajatutkimuksessa ilmeni, että kuusi prosenttia suomalaisista on halukkaita maksamaan enemmän ympäristöystävällisestä tuotteesta. Keskiarvoa enemmän maksuhaluisia on naisissa ja nuoremmissa ikäryhmissä. Kukkaron nyörejä avaa myös korkeampi koulutustaso.

Luomun korkeahkolle hinnalle on syynsä. Tuotantotavan takia sadot ovat yleensä pienempiä ja kotieläinpuolella investoinnit kalliimpia, jolloin tehok28

kuudessa jäädään tavanomaisen tuotannon tasosta. Pienet valmistuserät lisäävät yksikkökustannuksia. ”Volyymien kasvaessa tätä eroa pystytään jonkin verran pienentämään. Kaikki ei ole kiinni raaka-aineesta, sen osuus lopputuotteen hinnasta vaihtelee”, MarjaRiitta Kottila pohtii. ”On myös hyvä muistaa, mihin luomutuotetta verrataan. Esimerkiksi oluiden joukossa on paljon erikoistuotteita ja pienten panimoiden oluita. Luomu ei välttämättä ole se kallein tuote”, Kottila lisää.

Pitkäjänteisyys palkitaan

Yhtenä ongelmana Kottila pitää koko luomuketjuun liittyviä ”riskilisiä” ja luottamuksen puutetta. ”Luomussa jos missä luottamus ja pitkäjänteisyys on tärkeää, koska tuotannon lisääminen on siirtymäaikojen takia erityisen hidasta. Koko alan pitäisi nähdä luomu tärkeänä osana elintarviketaloutta, eikä ajatella sitä ohimenevänä trendinä.”

Luomualan toimijat ovat asettaneet yhteiseksi tavoitteeksi myynnin kolminkertaistamisen vuoteen 2015 mennessä.

Tavoite on realistinen, koska liikkeelle lähdetään pienistä luvuista. Tällä hetkellä monissa tuotteissa kasvua rajoittaa kotimaisen raaka-aineen puute. Vaikka markkinoita on avattu tuotanto edellä, kysynnän kasvaessa törmätään nopeasti siihen, etteivät tuotantomäärät riitä mihinkään. ”Lähdemme kaukaa takaa esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna. Kirittävää riittää”, Kottila muistuttaa. •

Mikä on luomua?

Euroopan unionin määritelmän mukaan luonnonmukainen tuotanto on kokonaisvaltainen tilanhoito- ja elintarvikkeiden tuotantojärjestelmä, jossa yhdistyvät ympäristön kannalta parhaat käytännöt, pitkälle kehittynyt biologinen monimuotoisuus, luonnonvarojen säästäminen ja eläinten hyvinvointia koskevien tiukkojen standardien soveltaminen.

29

Lapland Hotelsin operatiivinen johtaja Esa-Matti Tamminen ylistää David Green -hanasta virtaavan oluen laatua.

30

oluesta Teksti Sabina Mäki Kuva Jouni Porsanger

huippuhana takaa laadun sesongin ulkopuolellakin Heinekenin kehittämä David Green -hanajärjestelmä takaa, että olut pysyy laadukkaana 21 päivää. Uudenlainen hana sopii erityisen hyvin ravintoloihin, joissa on suuret kausivaihtelut.

”M

iten olut voikin maistua näin hyvältä?” Lapland Hotelsin ravintoloissa on kuultu lukuisia tämänkaltaisia kommentteja sen jälkeen, kun ketju siirtyi käyttämään Heinekenin lanseeraamaa David Green -hanaa. Vuonna 2011 Suomeen tullutta hanaa on käytetty vuodenvaihteesta lähtien Heinekenin lisäksi Lapin Kullan ja Karjalan oluita annosteltaessa. ”Olemme olleet todella tyytyväisiä. Nyt oluen taso säilyy tasaisen hyvänä. Olut on kirkasta, kylmää ja raikkaan makuista.

Maussa on selkeästi eroa”, ylistää Lapland Hotelsin operatiivinen johtaja Esa-Matti Tamminen.

Poikkeuksellisen David-hanasta tekevät tavallista pienempi tynnyrikoko, hieman pienempi paine, käsikäyttöisyys sekä tasainen, 1–3 asteen lämpötila.

Uudenlainen tekniikka takaa, että oluen laatu säilyy tasaisena jopa 21 päivää tynnyrin kytkemisestä. Perinteinen 30 litran hanaolut pysyy tuoreena vain noin kolme vuorokautta sen jälkeen, kun oluttynnyri on otettu käyttöön. ”Jokainen pisara on laadukas ja oikean lämpöinen viimeiseen huikkaan asti”, lupaa Hartwallin pohjoisen Suomen kenttäpäällikkö Mika Määttä.

Uudentyyppiset hanat soveltuvat erityisen hyvin Lapin hiihtokeskusten kaltaisiin kausipaikkoihin, joissa myynninvaihtelut ovat merkittäviä. Hana takaa oluen laadun ja säilyvyyden silloinkin, kun kysyntä on vähäistä. Lapin alueella on otettu käyttöön jo 70 uutta hanajärjestelmää. ”Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä: hävikki on vähentynyt, sähkönkulutus

laskenut, laitevuokrat pienentyneet ja mikä parasta, oluen makua kehutaan”, Määttä kertoo.

Hana vastaan pullo

Lapland Hotels -ketjuun kuuluu 11 hotellia ravintoloineen sekä viisi erillistä ravintolaa. Asiakaskunnasta noin puolet on ulkomaisia lomalaisia. ”Meillä käy paljon englantilaisia, jotka haluavat maistaa suomalaista olutta.

Tyypillisesti asiakas nauttii oluen kirjauduttuaan hotelliin pitkän matkan jälkeen. Siitä alkaa loma. Oluen laatu ja tuoreus on tärkeää. Ellei olut ole laadukasta, saamme negatiivista palautetta”, valaisee ­Tamminen.

Pohjoisen hotelliketjun haasteena ovat kuitenkin suuret myynninvaihtelut. Tou-

kokuun ja lokakuun hiljaisina päivinä auki olevissa hotelleissa saatetaan myydä päivän aikana alle 10 olutta. Sesonkina yksittäisessä ravintolassa lasketaan parhaimmillaan 1000 hanaolutta päivässä. ”Sellaisissa ravintoloissa, joissa kulutus on ollut pientä, ehdimme jo siirtyä hanoista pulloihin. Davidin myötä hanaolut kuitenkin palasi muutamiin paikkoihin”, Tamminen kertoo.

Davidin haasteeksi hän mainitsee tynnyreiden esijäähdyttämiseen tarvittavien tilojen järjestämisen niissä paikoissa, joissa menekki on ajoittain todella suurta. Oluen laskeminen tuoppiin on myös tavallista verkkaisempaa. Tämän vuoksi esimerkiksi Äkäshotellin viihderavintolassa Ylläksellä on pitäydytty toistaiseksi vanhoissa 1000 litran suurtankeissa. •

Matka Lapin makuihin Tero Mäntykangas

1.

2.

3.

Poronkäristyksen, perunamuusin, puolukan ja suolakurkun kera maistuu runsas täysmallas-olut. 1836 Hartwall Classic Gourmet Tumma ruokaolut.

Paistettua Inarijärven rautua ja parsaa ryhdittää hedelmäinen lager. ­Heineken.

Suklaakakun ja lakkajäätelön kanssa kahvin korvaa paahteinen, musta stout.

Murphy`s Irish Stout.

Lapland Hotelsin keittiöpäällikkö Tero Mäntykangas tunnetaan paikallisten herkkujen puolestapuhujana.

31

brändin tarina Teksti Linda Finell Kuva yellow tail

Keltahännän maailmanvalloitus Maailman neljänneksi suurimman viinibrändin takana on perheyritys. Australialaiset Yellow Tail -viinit valloittavat sydämiä helposti lähestyttävällä tyylillään ja joka suuhun sopivalla maullaan.

K

aakkois-Australiassa sijaitsevalle Yendan viinitilalle vuosi 2001 oli ikimuistoinen.

Tuolloin tilaa vuodesta 1969 saakka viljellyt Casellan perhe lanseerasi uuden viinin. Viinipullojen etiketteihin painettiin iloinen kengurunkuva ja nimi Yellow Tail.

Uuden viinin myynti aloitettiin Yhdysvalloista, ja vastoin varovaisia ennusteita se ponkaisi saman tien maan suosituimmaksi tuontiviiniksi. Yellow Tail -viinejä myytiin ensimmäisenä vuonna kuusi miljoonaa pulloa – hurja luku, kun Casella Winesin asettama tavoite oli vain kahdeskymmenesosa siitä, eli 300 000 pulloa.

Rennolla otteella suosikiksi

Nykyään brändin viinejä myydään maailmassa vuosittain 144 miljoonaa pulloa, mikä on yhtä kuin kaksi miljoonaa lasillista joka päivä. Lanseerauksesta 32

kuluneiden yhdentoista vuoden aikana Yellow Tail on noussut maailman neljänneksi suurimmaksi viinimerkiksi ja kasvanut toistakymmentä eri viinilaatua tarjoavaksi brändiksi. Valikoimaan kuuluu nykyään niin monenlaisia punaviinejä kuin kuplivia ja kuplattomia valko- ja roséviinejäkin.

Brändin viinejä viedään Yhdysvaltojen ja Australian lisäksi yli 50 maahan, ja sen lippulaivatuote Yellow Tail Shiraz on suosituin australialaisviini muun muassa Yhdysvalloissa, Saksassa, Italiassa ja Japanissa. ”Maailmanlaajuinen menestyksemme on monien syiden summa, mutta yksi nousee ylitse muiden: tarjoamme kuluttajille laadukasta viiniä hintaan, jonka he ovat valmiit siitä maksamaan”, Casella Winesin viestintäjohtaja Kate Bradley kertoo.

Brändi haluaa myös ennen kaikkea viestiä, että tärkeintä on nauttia elämäs-

tä hyvässä seurassa eikä viinikulttuurista kannata pingottaa. Siinä missä moni muu viini on tiukasti rajattu nautittavaksi tietynlaisen ruoan kanssa, kengurupullo sopii tilanteeseen kuin tilanteeseen.

Vaikka Yellow Tail on brändäytynyt helpoksi viiniksi, laadusta ei ole tingitty. Tuoteperheen viinit ovat voittaneet yli kaksi tuhatta palkintoa viinikilpailuissa ympäri maailmaa, joten laadun voi päätellä miellyttävän myös viinialan asiantuntijoita.

Kekseliäs mainostaminen toimii

Suomessa Yellow Tail -viinit siirtyivät Hartwa-Traden valikoimaan vuonna 2010 ja alkoivat heti kerätä suosiota suomalaisten keskuudessa. Yellow Tail Shiraz voitti kultaa Vuoden viinit -kilpailussa vuonna 2010, ja siitä lähtien yhä suurempi yleisö on ihastunut sen helposti lähestyttävään tyyliin ja täyteläiseen,

makean marjaisaan ja pehmeän vaniljaiseen makuun.

Hartwa-Tradelle siirtymisen myötä viinit saatiin myyntiin myös ravintoloihin ja tapahtumiin, ja brändin suosiota vauhdittavat kokeilevat ja yllättävätkin mainoskampanjat. Yellow Tail on ollut yhteistyökumppanina kesäfestareilla ja konserteissa, ja esimerkiksi kuluneena kesänä Aurajoen rantoja pääsi kiertelemään kengurunhäntäviinin ulkoasuun brändätyllä kaupunkijunalla.

Brändin ilme erottuu joukosta ja on tarkasti määritelty ympäri maailmaa.

Pullossa loikkaa edelleen tuttu kenguru ja pelkistetty etiketti painuu mieliin. •

Yellow Tail on edelleen sataprosenttisesti Casellan perheen omistuksessa. Yritystoiminnassa on mukana jo kolmas sukupolvi.

33

trendi Teksti Anna Kauhala

Thinkstock

Tällä palstalla ­kerrotaan ­tulevista ­trendeistä.

Jos bavarialaisia on uskominen, perinteiset urheilujuomat ovat saaneet vakavan haastajan ja kuntoilijat saattavat korkata tulevaisuudessa suorituksensa päätteeksi oluen. Kevytolutta markkinoidaan nyt Euroopassa palautusjuomana fitness-fanaatikoille, ja sitä on viime aikoina päässyt nauttimaan monissa urheilutapahtumissa.

Useat kevytoluet sisältävät alle 0,5 prosenttia alkoholia, ja niistä saa sodiumia, potassiumia, hiilihydraatteja ja b-vitamiinia. Aivan muiden urheilujuomien tasolle kevytolut ei ravintosisältönsä puolesta yllä, mutta janoiset atleetit ja penkkiurheilijat se nesteyttää tehokkaasti.

34

Ihmisten ikä ja elämänvaihe ovat alkaneet menettää merkitystään. Eri-ikäisiä ihmisiä saattaa yhdistää elämäntyyli ja kiinnostuksen kohteet. Sen sijaan ikäryhmät hajoavat sisältä päin: monia samanikäisiä ihmisiä ei yhdistä enää mikään muu kuin syntymäpäiväkakun kynttilöiden määrä. Ikä on yhä enemmän vain numero, eikä se estä toteuttamasta itseään.

Briteissä on testattu professori Ellen Langerin teoriaa, jonka mukaan vanheneminen ei johdu ruumiistamme, vaan syyllistä saadaan etsiä mielemme perukoilta.

Harwardin yliopistossa tutkimuksensa tehnyt Langer uskoo, että jos mielellemme luodaan uudelleen nuoruutemme olosuhteet, myös ruumiimme nuorenee.

Langerin ajatuksia koeteltiin BBC:n tuot-

tamassa tosi-tv-ohjelmassa nimeltään The Young Ones, jonka esiintyjäkaarti koostui kuudesta, keskimäärin 80-vuotiaasta brittijulkkiksesta. Näille 1970-luvulla kultaaikansa kokeneille vanhuksille luotiin uudelleen vuoden 1975 maailma kaikkine yksityiskohtineen, ja he elävät ohjelmassa viikon sen mukaan. Viikon jälkeen selviää, kuinka paljon he nuortuivat henkisesti tai fyysisesti.

Mummobuumi ei ole kuitenkaan brittien yksinoikeus, vaan iäkkäät ihmiset ovat astuneet esiin eri puolilla maailmaa. Espanjassa kruunattiin vuoden 2011 helmikuussa maan ensimmäinen virallinen isoäiti, Suomessa 64-vuotias eläkeläisnainen lähti uusien kokemusten perässä au pairiksi ja Saksassa kukoistaa mummojen välitysbisnes.

Voimaunia Terveys ja hyvinvointi ratsastavat tällä hetkellä trendien aallonharjalla. Omaan hyvään oloon kiinnitetään yhä enemmän huomiota, ja ihmiset ovat hyvin tietoisia viimeisimmistä terveysuutisista.

Etelä-Euroopassa on kautta aikojen vetäydytty viettämään siestaa päivän kuumimmaksi ajaksi. Nyt päivänokosille katoamista voi perustella myös tieteellisten tutkimustulosten valossa, sillä valencialaisen Quirón sairaalan uniekspertit väittävät siestan auttavan ihmisruumista selviämään päivästä. Päiväunet ovat aikuisille hyödyllinen,

Thinkstock

Haaste urheilujuomille

Thinkstock

Mummot ovat IN

lapsille ja vanhuksille erittäin tarpeellinen ja alle viisivuotiaille taaperoille välttämätön tapa. Tyyny kainaloon ja matkaan kohti höyhensaaria siis.

kurkistus Teksti jenni uusilehto Kuva lorenzÖ Tällä palstalla kurkistetaan Hartwallin ­toimintaan.

Äänillä lavalle. Festarikansa pääsi jälleen vai-

kuttamaan Helsingin kiinnostavimpien musiikkifestivaalien esiintyjäkaartiin, kun Hartwall pystytti Heineken Open Source Stagen toista kertaa Flow Festivaaleille. Festivaaliyleisö sai ehdottaa ja äänestää esiintyjiä Heinekenin ­Facebook-­ sivulla touko–kesäkuun ajan, ja kaksitoista suosikkia valittiin mukaan. Hartwallin tuotepäällikkö Ossi Ahdon mukaan kampanjan tarkoitus oli luoda elämyksiä ja tehdä jotain sellaista, mikä ihmisiä oikeasti kiinnostaa.

35