a product message image
{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade

Page 1

2:2012

Lehti hartwallin asiakkaille

kuluttaja nautiskelee taantumassakin ••• hartwall jaffa on nyt retro

Maailman makuja Erikoisoluet kiinnostavat suomalaisia

vastuullisTA YRITYS­ KULTTUURIA

Menestys lähtee perus­arvoista uutta: ORIGINAL BRANDY LONG DRINK, KARJALA MM2012-KISAOLUT... s. 16-21


pääkirjoitus

Tarjoile vain parasta Terassikausi häämöttää nurkan takana, ja sehän tarkoittaa kiireisiä aikoja ravintoloissa. Näin kesäsesongin alla haluan esittää kaikille asiakkaillemme yhden haasteen: tarjoilkaa vain parasta. Kuulostaa itsestään selvältä, eikö? Tutkimukset osoittavat kuitenkin toista. Suomi nimittäin ei ole mikään mallioppilas, kun tarkastellaan tarjoillun hanaoluen laatua. Muihin Euroopan maihin verrattuna meillä on vielä paljon opittavaa, jotta juoman tilaava asiakas saa aina vain parasta mahdollista olutta, parhaalla mahdollisella tavalla tarjoiltuna. Itse näen oluen laadun vaalimisen olevan paitsi yhteinen haaste, myös yhteinen mahdollisuus. Kun sekä oluen tekninen laatu että sen viimeistelty tarjoilu ovat kunnossa, voimme tarjota suomalaisille hienoja elämyksiä ravintoloissa. Ja näitä kuluttajaelämyksiä tarvitaan, jotta oluen ravintolamyynnin kehitys taittuu positiiviseen suuntaan. Me panimona teemme kovasti töitä sen eteen, että valmistamme korkealaatuista juomaa ja laatuun panostetaan koko oluen matkan pellolta pulloon tai tankkiin. Siitä eteenpäin ravintoloilla on tärkeä rooli. Ravintolan menekkiin nähden oikeanlainen olutvalikoima ja -laitteisto ovat kaiken a ja o. Kuten tämän lehden viimeisellä sivulla nähdään, laitteistosta täytyy myös pitää huolta – putkistot ja hanat tulee pitää puhtaina. Olutnautinnon viimeistelee juoman oikeaoppinen tarjoilu. Olut tarjoillaan oikean lämpöisenä puhtaasta merkkilasista ja koko komeuden kruunaa vaahtokukka. Ja tietenkin, asiakaspalvelulla on kuluttajaelämyksen rakentamisessa huikean tärkeä rooli, kuten sivuilta 22–26 voimme lukea. Entä mikä jää kuluttajan tehtäväksi? Hänen tehtävänsä on vaatia aina vain parasta. Menestyksekästä kesäsesonkia ja maistuvia olutelämyksiä! Seppo Salkoharju myyntijohtaja, ravintolakanava Hartwall

2


sisältö 2:2012

16

novelle plus multi b+c sekä muut kesän uutuudet

22

27

asenne kohdallaan

panimojuomat ruokapöydässä

Asiakaspalvelijan on oltava myös ihmistuntija.

Olut ja siideri ovat ­nousemassa viinin rinnalle.

Tässä lehdessä myös:

4 ⁄ Pinnalla Hartwall Jaffa retroilee, Sol uudistuu ja ­katsomoissa kuohuu MM2012-kisaolut. 10 ⁄ vastuullisuus on kumppanuuden ja pitkäjänteisen yritystoiminnan perusta. 14 ⁄ anu raijas Herkuttelua ei hylätä taantumassa. 30 ⁄ erikoisoluet Oluthyllyssä on mistä valita, mutta oluen ystävä kaipaa valikoimien lisäksi myös tietoa. 32 ⁄ rehtiä menoa itä-suomesta Karjala on maskuliininen, mutta itäsuomalaisen leppoisa brändi. 34 ⁄ trendi Aitous ja luonnollisuus. 35 ⁄ kurkistus Puhtaus on puoli juomaa.

Point Oy Hartwall Ab:n asiakaslehti  Päätoimittaja Taru Tuominen, puh. 020 717 2073  Toimitusneuvosto Maija Ankkuri, Karla Frisk, Liisa Korte, Leena Koskinen & Noora Pöyhönen. Toimituksen osoite Oy Hartwall Ab, PL 200, 00371 Helsinki, point@hartwall.fi   Lehden toimitus Alma 360  Tuottaja Suvi Heiniö  Toimitussihteeri Irene Easton  Ulkoasu Kristian Lindbohm, Mika Soikkeli (AD) Kuvatoimittaja Laura Nissinen Kannen kuva Kreetta Järvenpää, Mika Soikkeli  Seppo Salkoharjun kuva Hartwall  Paino PunaMusta  Painos 15 400  ­Seuraava lehti ilmestyy ­syyskuussa 2012

3


Suomalaisille tärkeistä 50–60-lukujen ­Jaffa-julisteista on ­kiittäminen graafikko Erik Bruunia.

4

Peter Forsgård

pinnalla


Hartwall Jaffa retroilee Rakastetut Erik Bruunin Jaffa-kuvitukset palaavat toukokuussa katukuvaan ja tuovat palan aurinkoa mukanaan. Kesällä kolme nuorta saa elämänsä tilaisuuden, kun Hartwall Jaffa Sauma -ohjelma tarjoaa heille viikonlopun graafikkomestari-Bruunin opissa. Viisi- ja kuusikymmenTÄluvulla

suomalaisten kesä alkoi vappuna, kun aurinkoiset Jaffa-julisteet nostettiin katumainostelineisiin. Julisteiden mehukkaat kuvitukset olivat graafikko Erik Bruunin käsialaa, ja niiden värikäs maailma on saanut monet sukupolvet ihailemaan miehen kädenjälkeä. Bruunin julisteet piristävät lukuisien suomalaiskotien seiniä ja niitä on painettu postikorteista sisustuskankaisiin. Nyt samat julisteet palaavat yleisön eteen, kun Jaffan retrokampanja käynnistyy – vappuna, kuinkas muutenkaan. Bruunin kuvitukset valtaavat Jaffan mainosmateriaalit sähköisissä medioissa, ulkomainonnassa ja jakeluautojen kyljissä. Suosikkikuvituksille kunniaa tekevät retrovaatteisiin kiedotut Hartwall Jaffa Palma ja Hartwall Jaffa Appelsiini. Bruunin oma suosikki Jaffa-julisteista on vuonna 1959 mainostolppiin tehty Jaffa Palmu. ”Opin jo Ateneumissa, että palmu on kaukokaipuun symboli. Siihen aikaanhan appelsiinejakin käytiin syömässä lähinnä Tukholmassa!” Bruun muistelee. Palmu herättää aurinkoisia mielikuvia myös Bruunin suunnittelemassa Jaffa-mainoksessa, joka koristaa kampanjan ajan Helsingin Hämeentiellä sijaitsevan rakennuksen seinäpintaa. ”Juuri 50- ja 60-lukujen muotokielessä on jotakin ajatonta ja toimivaa. Bruunin kuvitusten rooli Jaffan brändin rakentajana oli merkittävä, ja

kuluttajat rakastavat niitä. Siksi halusimme juuri nämä visuaaliset elementit kampanjaan”, kertoo Jaffan tuotepäällikkö Outi Lahtinen.

Mainosoppia mestarilta

Yhteistyö Erik Bruunin kanssa innoitti hartwallilaisia myös Hartwall Jaffa Sauman ideoinnissa. Sauma-ohjelma antaa yli 15-vuotiaille nuorille mahdollisuuden päästä askeleen lähemmäs unelmiaan tarjoamalla heille kokemuksia esimerkiksi tulevan unelmaammattinsa parissa. Tulevana kesänä Sauma vie kolme nuorta alan opiskelijaa harjoittelemaan mainosjulisteiden tekoa Bruunin opastuksessa. Mukaan valittavat pääsevät maestron oppiin kesäkuussa järjestettävälle Sauman Masterclass-leirille. Siellä valmistuneesta materiaalista syntyy Jaffan joulukampanjan ilme. ”Design ja kädentaidot ovat tällä hetkellä pinnalla, ja retrokampanjan myötä saamme hyvän tilaisuuden tuoda nämä esille Saumassakin”, Lahtinen sanoo. Koko kampanjan idea lähti nousussa olevasta retrotrendistä. ”Muissa tuoteryhmissä retrotuotteita on putkahdellut markkinoille jo hetken aikaa. Maailman nopea muuttuminen ja ainainen kiire saavat ihmiset kaipaamaan pysyvyyttä. Tuomalla takaisin entisaikojen rakastettuja asioita voimme ehkä osaltamme vastata tähän tarpeeseen.”

ekat & ykköset Matti Ristola

Asiakkuusjohtaja Matti Ristolalle hyvä yhteistyö on sydämen asia – ja kylmä olut mökkisaunalla ykköselämys. Ensimmäinen mielikuvasi Hartwallista? Perinteikäs mutta innovatiivinen. Vahva bränditalo, jolla on useita suomalaisten rakastamia tuotteita. Ykköshaaste työssäsi? Saada sekä Hartwallin että asiakkuuksieni liiketoiminta kasvamaan hyvällä yhteistyöllä. Ensimmäinen työpaikkasi? Jäätelönmyyjänä Metallican konsertissa Oulunkylässä, monta vuotta sitten. Ensimmäinen Jaffa? Onko kukaan vastannut tähän muuta kuin mummolassa? Liityn joukkoon. Ykkösasia elämässäsi? Elämästä nauttiminen yhdessä ­perheeni ja hyvien ystävieni kanssa. Myös urheilu on minulle henkireikä. Ykkösasia työssä? Se fiilis ja draivi mikä tulee, kun ­voitamme tiiminä yhdessä. Ykköselämys? Kesäloma, mökki, sauna ja kylmä olut. Ykköstavoite? Oma ja läheisteni terveys. Pitää ­muistaa nauttia elämän ­pienistä hienoista ­asioista. Mitä haluaisit vielä kokea ensimmäistä ­kertaa elämässä? Heli skiing Kallio­ vuorilla. Teen sen vielä ennen kuin täytän 40.


pinnalla Hartwall tapasankarien kummiksi Viime vuonna käynnistynyt Ruoka­ listalla hyvät tavat -kampanja ­kannustaa lapsia, nuoria ja heidän ­perheitään panostamaan tapa- ja ­ruokakulttuuriin. Hartwall on ollut kampanjassa mukana alusta asti ja saa tänä keväänä oman kummi­ luokan. Kummiluokka valitaan touko­ kuussa Lahden alakoulujen 5. luokista, ja seuraavan lukuvuoden aikana luokan oppilaista koulitaan oman koulunsa tapasankareita. Hartwallilaiset käyvät tapaamassa luokkaa keväällä ja syksyllä, ja ennen joulua tapasankarit kutsutaan ravin­ tolapäivälliselle Hartwall Lahteen. ”Ruokailuun ja juhlaan kuuluvat olennaisena osana myös juomat, joten Hartwallin mukaan lähteminen oli luonteva päätös”, sanoo myynti­ päällikkö Liisa Korte.

Hartwa-Trade 50 vuotta Hartwa-Traden perustamisesta

tulee tänä keväänä kuluneeksi 50 vuotta. Ammattimaiseksi markki­ nointi- ja maahantuontiyhtiöksi kas­ vanut yritys perustettiin alun perin mehujen myyntiä varten. ”Alkuvuosina juomia tuotiin maahan vain muutaman kerran ­vuodessa”, muistelee Erik Hartwall. Suurin harppaus otettiin 70-luvun puolivälissä, kun yritys sai haltuunsa ensimmäiset alkoholituotteiden myyntiin oikeuttaneet agentuurit. ”Koko ala on muuttunut valtavasti ammattimaisempaan suuntaan. Sotien jälkeisinä vuosina alkoholin jakelu oli melko amatöörimäistä, kun ainoat myyntiluvat olivat Alkolla ja anniskeluoikeuksiakin oli vain ­harvoilla ravintoloilla”. Puolen vuosisadan rajapyykkiä juhlistetaan Hartwa-Tradella työn merkeissä.

6

Stevian suosio yllätti Joulu-tammikuussa lanseeratut stevioli­ glykosideilla makeutetut juomat maistuvat monelle, ja tuotteista on tullut ennätysmäärä positiivista palautetta alkuvuoden aikana. Hartwall toi ensimmäisenä Suomessa markkinoille stevioli­ glykosideilla makeutetut virvoitusjuomat viime joulukuussa. ­Hartwall Jaffa Super saatiin juomahyllyille heti, kun EU päätti ­sallia Stevia Rebaudiana -kasvista saatavien stevioliglykosidien eli stevian käytön makeutusaineena. Tammikuussa valikoima kasvoi vielä uudistuneilla, stevialla makeutetuilla Novelle Friss -juomilla. Hartwall tutki stevian tunnettuutta ja kiinnostavuutta loppu­ vuodesta, kun Jaffa Superit olivat olleet myynnissä vasta kaksi viikkoa. Tulokset kertoivat, että stevia oli kuluttajille jo tuolloin yllättävän tuttu. Jopa 55 prosenttia 30–49-vuotiaista naisista kertoi tuntevansa stevian, ja muidenkin vastaajien keskuudessa tietoisuus oli suurta. ”Kaikissa ikäryhmissä oltiin ilahduttavan kiinnostuneita ­stevialla makeutetuista tuotteista”, kertoo markkinointipäällikkö Leena Koskinen. Koskinen uskoo, että stevian loppuvuodesta saama julkisuus on lisännyt sen tunnettuutta. ”Lähdimme markkinoimaan uusia tuotteita lähes nollasta. Ennen EU:n hyväksymispäätöstä makeutusaine oli suurelle ­yleisölle hyvin vieras.”

Kiitosta mausta ja keveydestä

Kuluttajat tuntuvat löytäneen Hartwall Jaffa Superin ja Novelle Frissin hyvin. Tuotteista on suorastaan tulvinut palautetta, ­pääosin positiivista sellaista. ”Kuluttajat ovat jopa pyytäneet yhdistämään suoraan tuote­ kehityspäälliköllemme kiittääkseen häntä. Emme ole saaneet mistään muusta tuotteesta näin runsaasti suoraa palautetta kuluttajilta”, Koskinen sanoo. Eniten kiitosta uudet juomat ovat keränneet hyvästä maustaan. Palautteen antajat ovat myös olleet kiitollisia siitä, että vähä­ kalorinen tuote on onnistuttu pitämään luonnollisena. Vaikka juomien huima suosio yllättikin, osattiin siihen tietyllä tapaa varautua. Suomalaiset suosivat yhä enemmän keveitä ja luonnollisia tuotteita, joten molemmat tunnusmerkit täyttäville juomille oli kohderyhmä jo valmiina. ”Steviatuotteiden menestystä ei voi oikein edes verrata muihin tuotteisiin, sillä tämän tapaista täysin uudenlaisen tuotteen ­lanseerausta ei meillä ole ollut vuosikausiin”, Koskinen pohtii. Hartwall Jaffa Superin ja Novelle Frissin markkinointia jatke­ taan kevään ajan täydellä teholla muun muassa maistatuskiertu­ een merkeissä. Syksyllä on seuraavan markkinointiponnistuksen aika, kun valikoima laajenee edelleen ja Hartwall lanseeraa uuden stevioliglykosideilla makeutetun tuotteen.


pinnalla

Sol-brändi ­uudistuu Suosiotaan räjähdysmäisesti

­ asvattanut Sol uudistuu kesäkauden k kynnyksellä. ”Sol on super premium -brändi, jonka ydinkohderyhmää ovat 28–35-vuotiaat kaupunkilaismiehet. Uudistus muuttaa koko brändiä ­rouheampaan ja miehisempään ­suuntaan, ja j­atkossa Solin tiimoilta tullaan tekemään asioita erottuvalla ja ennennäkemättömällä tavalla”, olutkategorian kehityspäällikkö Simo Hämäläinen kertoo. Brändiuudistuksen myötä Sol saa uuden, maanläheisemmän ulkoasun ja mainontaakin ­uudistetaan. Solin uusi slogan, Espiritu Libre, tarkoittaa vapautta tehdä asioita omalla, ­itsenäisellä tavalla. Merkittävät ­mainospanostukset takaavat, että suomalaiset törmäävät Soliin joka puolella tulevana kesänä.

Lasipullot ­samaan keräyspisteeseen Kaikkia pantillisia lasipulloja on

voinut palauttaa ruokakauppoihin huhtikuun alusta lähtien, kun Alkon pullojen kierrätys siirtyi Suomen Palautuspakkaus Oy Palpan hoidettavaksi. Lähes kaikki Alkossa myytävät lasipullot kuuluvat uuteen pantilliseen kierrätyslasijärjestelmään. ”Pullonpalautus helpottuu, kun kaikki pakkaukset voi palauttaa samaan paikkaan. Tämä on ollut kuluttajien toive”, kertoo Palpan viestintäpäällikkö Johanna ­Ljungberg. Kierrätyslasijärjestelmän pullot kierrätetään lasimurskana. Siitä ­tehdään muun muassa uusia pulloja ja lasivillaa teollisuuden tarpeisiin. www.palpa.fi www.pantilliset.fi

Foster’s pestaa perjantailähettiläitä Uusi mainoskonsepti houkuttelee

hauskanpidon ystäviä vaihtamaan ­viihteelle Foster’sin kanssa. Foster’sin Facebook-ryhmässä voi liittyä perjantailähettilääksi ja kutsua kavereita viettämään viikonloppua tapahtumissa ja p ­ aikoissa, joissa Foster’s on mukana. ”Mainosponnistukset keskitetään torstaille ja perjantaille. Ryhmässä ­vinkataan erilaisista tapahtumista, joissa voi nauttia Foster’sia. Sen kautta voi vaikkapa saada mahdol­ lisuuden ostaa etukäteen lippuja suosituille ­keikoille”, Fosters’in ­tuotepäällikkö Juhani Mertsalmi kertoo.

Pakkaus­ merkinnät muuttuvat Uusi asetus elintarviketietojen antamisesta kuluttajille yhtenäistää elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä Euroopassa lähivuosina. Vuoden 2011 lopulla julkaistun asetuksen myötä esimerkiksi allergeenitiedot ovat jatkossa korostetummin esillä pakkauksissa ja ravintoarvomerkinnät löytyvät kaikista elintarvikkeista. ”Hartwallin tuotteissa ravintoarvomerkinnät ilmoitetaan jo nyt. Jatkossa merkinnät tulevat näkymään uuden asetuksen mukaisesti hieman uudistuneessa muodossa”, kertoo Hartwallin tuotekehityspäällikkö Hannele Alakarhu. Valmistajille on varattu kolmesta viiteen vuotta siirtymäaikaa tarvittavien muutosten tekoon.

7


pinnalla

Piknikille ja lavatansseihin ­designpääkaupungissa Maaliskuussa suomalaisia hemmoteltiin Lapin Kulta Solar Kitchen Restaurantin talviversiolla: eri puolille maata pystytettiin auringonvalolla toimivia tilapäiskeittiöitä. Kesällä Lapin Kulta ja joukko suomalaisia kokkeja kutsuvat helsinkiläiset nauttimaan auringosta ja piknik-eväistä kaupungin ­puistoihin. Designmuseon viereen rakennetussa paviljongissa järjestetään Lapin Kullan Lavatanssit. Design näkyy myös Lapin Kullan long neck -pulloissa, joiden etiketteihin graafikko Vesa Sammalisto on suunnitellut tapahtumiin ­liittyvän kuvituksen. Rajoitettu erä design­ etiketillä varustettuja pulloja tulee myyntiin HOK-Elannon ravintoloihin huhtikuussa. www.facebook.com/lapinkultaevents

Karjala ­kannustaa ­kiekkoleijonia Karjala on näkyvästi esillä kevään

j­ääkiekon MM-kisoissa, jotka järjestetään Helsingissä ja Tukholmassa 4.–20.5. Karjala on ­tehnyt jääkiekon Suomen A-maajoukkueen kanssa tiivistä yhteistyötä jo vuodesta 1994. Se on lisäksi MM-kisojen yhteistyökumppani, mikä näkyy muun ­muassa Karjala MM2012-kisaoluen ­lanseerauksena. Kisa­ lähetykset näytetään tänä vuonna ensimmäistä ­kertaa MTV3-kanavalla. Karjala on esillä otteluiden yhteydessä MTV3:n ­jääkiekkoyhteistyökumppanina.

8

Jopoja jakoon lonkerofaneille Original Long Drinkin 60-vuotisjuhlaan osallistuvat myös ­ äivittäistavaramyymälöissä myytävät Hartwallin lonkerotuotteet. p Juhlavuoden kesäkampanjassa arvotaan 60 Jopo-polkupyörää 60 päivänä kesä–heinäkuussa. Kilpailusivustolle kuluttajia ohjaavat myymälämateriaalit sekä Cool Grape- ja Otto-lonkeroiden 6-packit. Tuotepakkauksissa on sivustolle syötettävä arvontakoodi. ”Mikä olisi parempi tapa juhlistaa klassikkoa, kuin yhdistää ­kampanjaan toinen suomalainen klassikkotuote? Kampanjan myötä kaupoilla on myös hyvä mahdollisuus ­vauhdittaa kesän lonkero­ myyntiä”, sanoo ­lonkeroiden tuote­ päällikkö Turkka ­Hirvonen.


pinnalla

Original Long Drink palaa stadionille

Kultakorkit tulevat taas

Original Long Drink nousi ensi kertaa kansan huulille

virvoitusjuomien korkkikampanja lähtee uudelle kierrokselle tänä kesänä. Virvoitusjuomien myyntiä huomattavasti lisännyt kampanja uudistuu hieman ja kulkee tänä vuonna Korkkikaupan nimellä. Aiemmissa kampanjoissa ideana oli rahapalkintoarvonta, johon sai osallistua kultakorkista löytyneellä koodilla. Kampanja keräsi molempina kesinä yli miljoona syötettyä koodia. Uudessa Korkkikaupassa kuluttajat saavat palkintoja keräämällä tietyn määrän virvoitusjuomapullojen kultaisia korkkeja. Mukana kampanjassa ovat kaikki Hartwallin alkoholittomat puolen litran ­juomapullot ­Gatoradea ja Novelle Lähdevettä lukuun ottamatta. Korkkeja keränneet palkitaan muun muassa Finnkinon leffa­ lipuilla ja pääsy­ lipuilla jääkiekkootteluihin sekä ­erilaisilla tuote­ palkinnoilla.

­ uusikymmentä vuotta sitten, kun se teki ensiesiintymisensä k vuoden 1952 Helsingin kesäolympialaisissa. Juhlavuoden kunniaksi Original Long Drink palaa tuttuun ympäristöön, kun olympiastadionilla kisataan kesäkuussa yleisurheilun Euroopan mestaruuksista. Original Long Drink näkyy ennen EM-kisoja ja niiden aikana vahvana yhteistyökumppanina. Kisaviikolla olympiastadionille muun muassa ­pystytetään retrohenkinen lonkerobaari, jossa lonkeron ystävät ­pääsevät nauttimaan kylmästä kisajuomasta ja tutustumaan sen historiaan.

Mountain Dew ja Yön ritari Kesäkuun puolivälissä puolen litran

pulloissa myytävän Mountain Dew'n ­etiketit saavat tummanpuhuvan asun, kun yhteistyökampanja heinäkuun ­lopussa ensi-iltaan tulevan Yön ritarin paluu -­ elokuvan kanssa käynnistyy. Etiketit ohjaavat käymään kampanjan Facebook-sivulla, jossa voi osallistua kesän aikana kahteen eri kilpailuun. Ensimmäisessä kisassa arvotaan lippuja uuden elokuvan ennakkonäytökseen ja toisessa voi voittaa itselleen muun muassa Yön ritari -aiheisia tuote­ palkintoja.

Kahtena viime kesänä toteutettu

Kampanjassa mukana Mountain Dew 0,5 litran juomapullot.

Pepsi herää eloon Pepsin pariin houkutellaan lisää

kuluttajia uudentyyppisellä kampanjalla. ”Viime vuosien markkinointipanos­ tukset on suunnattu Pepsi Maxiin, joten nyt on aika herättää alkuperäinen Pepsi eloon”, sanoo Pepsin tuotepäällikkö Daniela Tjeder. Pepsin kesäartistina toimii reggaetähti Lord Est, joka tuottaa yhdessä Pepsin kanssa kesähitin ja musiikki­ videon. Artistiyhteistyö näkyy myös Pepsi-pulloissa ja markkinointimateriaa-

leissa, jotka ohjaavat älypuhelimen ­käyttäjiä Pepsin mobiilisivustolle. ­Sivustolla on kampanjaan liittyvää ­sisältöä ja sieltä voi ladata Pepsi-sovelluksen omaan puhelimeen. Älypuhelimen kameraa hyödyntävän sovelluksen ja AR-koodin (augmented reality) avulla Pepsin mainokset heräävät eloon. Pepsi-sovelluksella saa myös pullon etiketistä esille kahden viikon välein vaihtuvaa mielenkiintoista ­sisältöä.

Lord Est

9


Teksti Hasse Härkönen Kuvitus Kreetta Järvenpää (valokuvat), Mika Soikkeli (grafiikka)

Vastuulliset  kumppanit Ruokakeskon ja Hartwallin perusarvot ja käsitykset vastuullisuudesta ovat samankaltaiset, mikä edistää kumppanuutta merkittävästi. ­Parhaimmillaan vastuullisuus on kilpailuetu niin muiden yritysten kuin kuluttajien suhteen.

V

astuullisuus on nykyään osa suomalaisten yritysten arkea. Mitä isompi yritys, sitä vähemmän sillä on varaa luistaa suoraselkäisestä toiminnasta. Yritysten vastuullisuus on perinteisesti jaettu kolmeen osa-alueeseen: taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristöä koskevaan vastuullisuuteen. Vastuullisen yrityksen toiminta on kannattavaa ja se esimerkiksi pystyy maksamaan palkkaa työntekijöilleen. Myös työturvallisuus ja -hyvinvointiasiat ovat kunnossa. Ympäristöstä huolehtiminen nousi vahvasti esiin 1990-luvulla, jonka jälkeen siitä on tullut itsestään selvä vaatimus länsimaissa. ”Globaalissa taloudessa osa yrityksistä on hyvin suuria ja niiden toiminnalla on laajoja vaikutuksia eri osa-alueilla. Se omalta osaltaan korostaa vastuul-

10

lisuuden merkitystä”, Turun kauppakorkeakoulun ­professori Tomi Kallio sanoo. ”Yritykset yhä useammin vaativat vastuullista ­toimintaa yhteistyökumppaneiltaan”, Kallio jatkaa.

Kotimaassa lähtökohdat kunnossa

Ruokakeskolla ja Hartwallilla vastuullisuus käsitetään laajasti ja se on ollut jo pitkään liiketoiminnan perusasioita. Keskolla vastuullisuus on yksi yrityksen neljästä arvosta ja mukana yhtiön strategiassa – laajaa vastuullisuusraporttiakin on julkaistu jo 11 vuonna peräkkäin. Hartwallin tavoitteena on olla Suomen vastuullisin juoma-alan yritys. Ympäristövastuun osalta on tehty töitä jo vuosikausien ajan. Lahden tuotantolaitos onkin yksi Euroopan nykyaikaisimmista ja vihreimmistä


HARTWALLIN ­TAVOITTEENA ON OLLA SUOMEN ­VASTUULLISIN ­JUOMA-ALAN YRITYS.

panimoista. Veden ja energian kulutuksen vähentäminen, kuljetusten suoraviivaistaminen ja ylijäämähiivan tuottaminen bioetanoliksi yhteistyössä St1:n ­kanssa ovat pieni osa työtä. Emoyhtiö Heinekenin vahvan vastuuohjelman myötä myös panostusta yhteiskunnalliseen ja sosiaaliseen vastuuseen on syvennetty. Panimoalan yrityksellä tärkeään rooliin nousee olutkulttuurin kehittäminen siten, että panostetaan laatuun määrän sijaan. Myös kohtuullisen alkoholinkäytön edistäminen on tärkeää. Ruokakeskon tavarakaupan johtaja Petteri Niemi ja Hartwallin kauppakanavan myyntijohtaja Marko Airamaa ovat samaa mieltä siitä, että yhteinen käsitys vastuullisuudesta ja samankaltaiset arvot on tärkeä osa yhteistyötä. ”Hartwallin ja muiden kotimaisten yritysten kanssa on sinänsä helppoa toimia, koska vastuullisuuden taso on Suomessa lähtökohtaisesti korkea ja perusasiat ovat kunnossa. Kontrasti on hyvin suuri niin sanottuihin riskimaihin, joita löytyy Kaukoidästä ja Etelä-Amerikasta”, Niemi sanoo. ”Auditoimme eli arvioimme itse tavarantoimittajamme tai toissijaisesti tukeudumme toisen luotetun tahon teettämään auditointiin. Auditointi varmistaa, että tavarantoimittaja toimii vastuullisesti eikä esimerkiksi käytä lapsityövoimaa. Jos tuotteet eivät täytä vastuullisuusvaatimuksia, ne voidaan jättää ostamatta”, Niemi kuvaa käytäntöjä.

Sidosryhmien vaatimukset vaikuttavat

Vastuullisuudesta on Niemen mielestä tullut ­selvä ­k ilpailuvaltti yhteistyökumppaneita valittaessa,

C 11


­ uokakesko kun on asiakkailleen vastuussa kaikkien R tavarantoimittajiensa toiminnasta. Hartwallin Airamaan mukaan vastuullisuus on nykyään oletusarvo, josta yritys ei yksinkertaisesti voi tinkiä. Jos yhtiö alkaa lipsua pienissä arkipäiväisissä asioissa, sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia. ”Selkeän ja yrityksen koko henkilökunnalle kommunikoidun vastuullisuusagendan puuttuminen voi vaikuttaa liiketoimintaan ja yrityksen imagoon sidosryhmien keskuudessa. Vaikka vastuullisuuteen kiinnitetään muutenkin nykyään paljon huomiota, erityisesti vastuullisuus nousee pinnalle silloin, jos sen kanssa tulee ongelmia”, Airamaa sanoo. Hartwallin vastuullisuusohjelmassa sidosryhmät ovat olennainen osa. Esimerkiksi asiakkaiden vaatimukset määrittävät omalta osaltaan, mikä on vastuullista toimintaa juoma-alalla.

12

”Vuoropuhelu Keskon kanssa on hyvällä tasolla, mutta voisimme kehittää sitä yhdessä edelleen. Molemmat yritykset ovat kuluttajan asialla, ja sitä kautta voisi myös olla mahdollista löytää yhteisiä kilpailuetuja”, Airamaa arvioi.

Kiinnostus terveellisyyteen kasvanut

Niemi ja Airamaa painottavat vastuullisuuden näkymistä jokapäiväisessä toiminnassa. Vastuullisuus on saatava kulkemaan läpi koko organisaation ja siirtymään strategialinjauksista käytäntöön. Ruokakeskossa tärkeitä arjen kysymyksiä ovat muun muassa energiansäästö kauppojen kylmälaitteissa, tuotteiden alkuperä, ruoan terveysvaikutukset ja tuotteiden kuljetukset kauppoihin. Kauppojen kylmäkaappeihin on laitettu ovia, pakastealtaisiin saatu kannet, Pirkka-tuotteiden reseptejä muutettu vähä-


rasvaisemmiksi ja -suolaisemmiksi, ja kauppoihin on koulutettu ravintotaitajia asiakkaita neuvomaan. Jotkut K-kauppiaat ovat lopettaneet energiajuomien myymisen alle 15-vuotiaille. ”Kauppa on osa ympäristöään, ja kauppiaan pitää ottaa huomioon asiakaspalautteet ja paikalliset tapahtumat”, Petteri Niemi sanoo. Hartwallilla tehdään työtä samantapaisten kysymysten kanssa ja omalta osaltaan pyritään vastaamaan kumppanin vaatimuksiin. Hartwall on tuonut markkinoille uusia kylmälaitteita, jotka kuluttavat 30 prosenttia vähemmän energiaa kuin vanhat. Viime vuonna 1 500 kylmälaitetta vaihdettiin uusiin. Suomalaisten kiinnostus terveelliseen ravintoon näkyy Novelle Plus -vesien ja uusien stevialla makeutettujen juomien hyvänä menekkinä. Juomien raaka-aineissa suositaan kotimaisia, puhtaita lähivaihtoehtoja, ja luonnollisuuden merkityksen noususta kertovat muun muassa luomuoluet. Yksi panimoa koskeva kysymys on alkoholijuomien vastuulliseen kulutukseen kannustaminen ja alkoholin väärinkäytön ehkäiseminen.

Vastuullisuudella säästöjä

Vastuullisuusvaatimusten ajatellaan usein tuovan lisäkuluja yrityksille. Vastuullinen toiminta saattaa kuitenkin tuottaa konkreettisia säästöjä. Esimerkiksi kylmälaitteiden energiapihiys ja kuljetusten optimointi näkyvät suoraan sähkö- ja polttoainelaskuissa. Juomien kuljetukset panimolta myymälöihin eivät vaikutakaan vain tuotteiden hiilijalanjälkeen. Niemen ja Airamaan mukaan vastuullisuuden merkitys tulee jatkossa kasvamaan entisestään niin yhteistyökumppaneiden kuin kuluttajien suhteen. Vastuullisuustyötä on tehtävä pitkäjänteisesti, jotta saadaan todellisia tuloksia. Turun kauppakorkeakoulun Tomi Kallio on samaa mieltä. ”Kvartaalikapitalistisessa ajattelussa suurimmat voitot voidaan lyhyellä tähtäimellä saavuttaa toimimalla vastuuttomasti, mutta se ei ole pitkäjänteistä yritystoimintaa. Jos toiminta ei ole vastuullista, se ei ole kestävää”, hän sanoo. •

Strateginen vastuullisuus nousussa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Raimo Lovion mukaan yritysten vastuullisuutta voidaan lähestyä kolmella tavalla. ­Anglosaksisen, yhdysvaltalaisissa yrityksissä vallitsevan vastuullisuusajattelun mukaan omistajat käyttävät yrityksen voittoja hyvän­ tekeväisyyteen ja yhtiöillä on hyväntekeväisyysohjelmia. Näkyvin esimerkki lienee Microsoftin Bill Gates, joka on lahjoittanut runsaasti rahaa hyväntekeväisyyteen. Toinen tapa on pohjoismainen malli, jossa yritykset toimivat lainsäädännön ja sidosryhmiensä vaatimusten mukaan. Yritykset noudattavat kaikessa toiminnassaan hyviä ja eettisiä toimintamalleja. Yritysten hyväntekeväisyyttä ei tarvita samaan tapaan kuin Yhdysvalloissa, koska valtio ja muut tahot huolehtivat useista asioista. Kolmas, tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi nouseva vastuullisuusmalli on strateginen ­vastuullisuus. ”Siinä yritys suuntaa strategiansa niin, että yrityksen tuotteen avulla voidaan ratkaista ­joitakin vaikeita yhteiskunnallisia ongelmia kuten köyhyyttä, vesipulaa, ilmasto-ongelmaa tai lapsityövoiman käyttöä. Vastuullisuus on siis alusta asti osa tuotetta, ja sitä kautta ­asiakkaat hyötyvät tuotteesta, mikä taas tuo kilpailuetua yritykselle”, Lovio sanoo. Esimerkiksi hän nostaa lääkeyrityksen, joka keskittyy uuden tehokkaan malarialääkkeen kehittämiseen länsimaisten elintasosairauksien hoidon sijaan. Myös Nokiaa voi Lovion mukaan tarkastella tästä kulmasta. Nokian menestys perustui pitkään siihen, että yhtiö myi edullisia matkapuhelimia kehitysmaihin. Se oli kannattavaa liiketoimintaa, ja samalla kännyköiden yleistyminen on auttanut yhteiskuntia kehit­ tymään.

VASTUULLISUUDEN AJATELLAAN USEIN TUOVAN KULUJA. ­PÄINVASTOIN, SE VOI OLLA ­SÄÄSTÖJEN LÄHDE. 13


Anu Raijas muistuttaa, että vuonna 2008 alkanut talous­ tilanne eroaa 90-luvun lamasta. ”Kuluttamista ovat karsineet vain ne, joita taantuma koskettaa konkreettisesti. Tällä kertaa taantuma on ollut myös hyvin alueellista: pääkaupunkiseutuun se ei ole juuri vaikuttanut.”

14


vaikuttaja Teksti Emmi Nissi Kuva Miika Kainu

Kuluttaja

kaipaa taantumassakin uutuuksia Taantuma saa kuluttajat harkitsemaan ostoksiaan normaalia tarkemmin. Rutiinit eivät silti hevillä muutu. Ainakaan, jos kyseessä on euron tai parin ostos, sanoo Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Anu Raijas.

S

uklaa, jäätelö, keksit, virvoitusjuomat. Näitä tuotteita kuluttaja tyypillisesti lappaa ostoskärryihinsä taantuman aikaan. ”Makean syöminen tuo mielihyvää, ja moni kaipaa pientä hemmottelua, kun tulevaisuus näyttää epävarmalta”, selittää Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Anu Raijas. Kulutusta jarrutetaan ensin isojen asioiden kohdalla. Asunnon tai auton osto siirretään myöhemmäksi ja ulkomaanmatkoja sekä vaatteita ostetaan vähemmän. Taantuma lisää kuitenkin perinteisyyttä. Kuluttajat pitäytyvät mielellään tutussa ja turvallisessa. Jos tapana on valita marketissa tietyn merkkinen tuote tai napata työmatkan varrelta take away -latte, tapaa ei helposti muuteta. ”Euron tai parin hintaisten tuotteiden kohdalla kuluttaja ei juuri mieti, kannattaisiko vaihtaa halvempaan. Rutiineja kyseenalaistetaan vain pakon edessä. Eikä pikkuostosten kohdalla juuri mietitä, mitä ostokset maksavat vuositasolla”, Raijas tiivistää.

Ravintoloissa käydään silti

Kun lama iski vuonna 1991, kotitaloudet karsivat hotelli- ja ravintolamenojaan kahdeksan prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tämän päivän nuoret aikuiset ja lapsiperheet ovat tottuneempia ravintolakävijöitä. Raijas ei usko, että tapaa yhtäkkiä lopetettaisiin. ”Tarjontakin on nykyään monipuolisempaa. Meillä on paljon edullisia ravintoloita, kuten pikaruokapaikkoja ja etnisiä ravintoloita. Taantuma saattaa tuntua enemmän kalliimman hintaluokan ravintoloissa”, hän epäilee. Aina kuluttajien käyttäytymistä ei kuitenkaan voi ennustaa. Sitä, mikä myy ja mikä ei, ei voida aina järkevästi selittää. Esimerkiksi virvoitusjuomien myynti pysyi 90-luvun laman aikana suurin piirtein ennallaan, kun taas mehujen myynti kasvoi vuosina 1990–1993 reilut kuusi prosenttia. ”Ehkä virvoitusjuomia nautittiin 90-luvulla lähinnä kodeissa eli ne kuuluivat samaan ryhmään kuin tee ja kahvi – näiden kaikkien tuotteiden kulutus pysyi laman

aikana stabiilina. Ja sekin on mahdollista, että erilaisia mehuja tuli 90-luvun alussa runsaasti markkinoille, mikä taas saattoi lisätä mehujen kysyntää”, Raijas pohtii.

Erityistuotteet tuskin katoavat

Edellinen lama katkaisi aluillaan olevan luomutuotteiden esiinmarssin. Anu Raijas ei usko, että nykyinen taloustilanne saisi viime vuosina voimistuneen luomu-, lähi- ja terveysvaikutteisten tuotteiden kysynnän loppumaan. ”Ihmiset, jotka ovat valmiita satsaamaan terveyteen ja puhtaaseen ruokaan, todennäköisesti tekevät niin taantumassakin. He ehkä korkeintaan ostavat vähemmän. Mutta jos rahasta todellakin on tiukkaa, on selvää, että halvempi tehotuotettu porkkana voittaa kalliimman luomuporkkanan.” Toisaalta osa kuluttajista siirtyy halvempiin tuotemerkkeihin. Näin käy ennen kaikkea hieman kalliimpien elintarvikkeiden kohdalla. Tyypillisiä esimerkkejä ovat liha ja kala. ”Silti enemmistö kuluttajista jatkaa kuluttamista entiseen tapaan. He vaativat, että marketeissa pitää olla saatavilla uutuuksia ja erityistuotteita. Jos niitä ei ole, asiakkaat äänestävät jaloillaan.”

Nuoret jatkavat kuluttamista

Usein aikuisille on tärkeää, ettei lasten tai nuorten tarvitse kärsiä taloustilanteesta. Siksi jälkikasvu saa taantumankin aikaan yleensä viikkorahansa. ”Lapset ja nuoret jatkavat kuluttamista entiseen tapaan. Siksi heille tyypillisten tuotteiden kulutuksessa tuskin nähdään suuria heilahduksia”, sanoo Raijas. Sen sijaan aikuiset saattavat nipistää omista kuluistaan. Siksi esimerkiksi keskioluen myynti laski 90-luvun laman aikaan. Raijaksen mukaan se ei kuitenkaan ole välttämättä koko totuus. Tilastoissa kun ei näy lahden toiselta puolen noudettu alkoholi. ”Tavalliselle ihmiselle alkoholi on tuote, josta voidaan tinkiä. Mutta siitäkään ei välttämättä luovuta kokonaan, vaan sitä nautitaan harvemmin.” • 15


uutta ED-energiajuoma nyt tölkissä ED With Extra Bite on energiajuoma-

uutuus, joka yhdistää perinteisen energiajuoman tehon ja erityisen hyvän maun. ED With Extra Bite maistuu raikkaille eksoottisille ­hedelmille, mutta mukana on myös vivahde perinteisen energiajuoman makua. Uutuusjuomassa on piristäviä ainesosia kofeiinia, tauriinia ja ­guaranaa yhtä paljon kuin muissakin ED-energiajuomissa. Uusi juoma on pakattu 0,33 litran tölkkiin, joka on energiajuomia ­kuluttavien kuluttajien keskuudessa suosituin pakkaus. Tölkkipakkaus sopii hyvin myös ravintoloihin. ED With Extra Bite myydään 0,33 litran ­tölkissä.

Jaffa Palma

nostalgianjanoisille Hartwall Jaffan retro-kampanjan ­ hteydessä kylmäkaappeihin saapuu y ­suomalaisten rakastama Hartwall Jaffa ­Palma sitruunalimonadi. Palma kuului ­Hartwallin valikoimaan viimeksi 1990-luvulla, ja tuotteen poistuttua valikoimasta, sitä on toivottu takaisin tasaiseen tahtiin. ”Palma on yksi eniten kysytyistä vanhoista tuotteistamme”, kertoo Jaffan ­tuotepäällikkö Outi Lahtinen. Kylkeensä Hartwall Jaffa Palma -pullot saavat 50–60-lukujen tunnelmaa henkivän retroetiketin, joka tekee kunniaa graafikko Erik Bruunin luomalle Jaffa-maailmalle. Alunperin markkinoilla oli kaksi Palmavirvoitusjuomaa: Hartwallin vihreä Jaffa sekä lahtelaisen Mallasjuoman Aurinko Palma. Hartwallin ostettua Mallasjuoman 1980-luvun lopulla muutettiin juoman nimeksi Hartwallin Palma. Nyt myyntiin tulevan Hartwall Jaffa Palman resepti mukailee viimeisintä käytössä ollutta ­Hartwall Palman reseptiä. Hartwall Jaffa Palmassa yhdistyy sitruunan kirpeys ja makeus, joka oli tyypillistä entisaikojen ­virvoitusjuomille. Juoma on kokonaan ­sokerimakeutettu. Hartwall Jaffa Palma myydään 0,5 ja 1,5 litran ­kierrätysmuovipulloissa.

Jaffalta ja Pepsiltä tulee kesäkauden alussa myyntiin 12-pack 0,33 litran tölkein. 12-pack on kätevä pakkaus napata mukaan kesäisille piknikeille tai vaikkapa viikonlopun mökkireissulle. Uuden pakkauskoon kohderyhmänä ovat erityisesti perheet.

16


uutta

Hyvinvointia juomalla novelle plus -tuoteperhe sai uuden,

järjestyksessään neljännen jäsenen ­maaliskuun puolessa välissä, kun mangon ja guavan makuinen Novelle Plus Multi B+C saapui kauppoihin. Jokapäiväisen hyvinvoinnin kannalta tärkeitä kivennäisaineita ja vitamiineja sisältävään tuoteperheeseen kuuluu entuudestaan kolme tuotetta: ihon hyvinvoinnista huolehtiva Novelle Plus Sinkki + E, ­rasituksen jälkeen palauttava Novelle Plus Magnesium + C sekä tutkitusti luustolle hyvää tekevä Novelle Plus Kalsium. Novelle Plus Multi B+C puolestaan tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia kuuden vitamiinin voimalla. Juomaan on lisätty viittä aineenvaihdunnan kannalta tärkeää B-ryhmän vitamiinia (B2, B3, B5, B6 & B12) sekä C-vitamiinia. Puolen litran pullosta saa 40 % kunkin B-vitamiinin päivittäisestä saantisuosituksesta ja C-vitamiineja koko päivän tarpeen. "Usein käy niin, että vaikka haluaisikin syödä terveellisesti ja pitää itsestään

huolta, kiireisessä arjessa ruokavalion monipuolisuudesta tulee tingittyä. ­Tällöin Novelle Plus -juomat ovat helppo tapa täydentää päivittäistä vitamiinintarvetta", vesien tuotepäällikkö Tea Stenberg kertoo. Itsestään huolta pitäville 25–40-vuotiaille miehille ja naisille suunnatut Novelle Plus -juomat on otettu hyvin vastaan. ”Tutkimusten mukaan Novelle on Suomen suosituin kivennäisvesi-brändi. Novelle Plus on ainoa vesihyllyn tuote, joka on pystynyt nostamaan ostotiheyttään, ja erityisesti Novelle Plus Sinkki + E on ollut todellinen myyntimenestys." Vaikka voisi luulla, että lähinnä naiset ostavat erilaisia hyvinvointijuomia, on miesten osuus kuluttajista lähes yhtä suuri. Suomalaiset ovat jatkuvasti ­kiinnostuneempia terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista tuotteista. Novelle Plus Multi B+C myydään 0,5 ja 1,5 litran kierrätysmuovipulloissa.

Uusi Gatorade antaa potkua luonnollisesti Urheilujuomauutuus Gatorade Cool Blue auttaa jaksamaan läpi rankankin treenin. Gatorade on tieteellisesti valmistettu ja tutkittu urheilujuoma, joka parantaa suorituskykyä palauttamalla kehoon urheilusuorituksen aikana hien mukana poistuneita ravinteita, nestettä, mineraaleja ja energiaa. Vadelmanmakuinen Gatorade Cool Blue erottuu virvoitusjuomahyllystä raikkaan sinisellä pullolla ja selkeästi erilaisella designillaan. Itse juoma on väritön, eikä se sisällä keinotekoisia makuja, värejä tai makeutusaineita. Uutuustuote korvaa valikoimissa mustaherukan makuisen Gatorade Blackcurrantin. Gatorade Cool Blue myydään 0,5 litran kierrätysmuovipullossa.

17


uutta Kesän herkulliset ­siideriuutuudet Siiderin ystävien iloksi myyntihyllyille saapuu kesäksi kaksi maukasta uutuutta. Upcider Extra Kuiva Omena on monelle vanha tuttu, ja Upcider Mansikka-Sitruuna puolestaan aivan uusi tuote ­tunnelmaa nostattavassa tuoteperheessä. Extra Kuiva Omena on vanha suosikki, joka ­otettiin takaisin valikoimaan kuluttajien toiveesta. Juoman pakkausta on uudistettu ja se on erotettu nyt selkeästi kuivaksi siideriksi pullon mustalla ­värimaailmalla. Myös Upcider Mansikka-Sitruunalla halutaan ­vastata kuluttajien toiveisiin. ”Kuluttajat ovat toivoneet nimenomaan selkeitä, puhtaita perusmakuja. Näitä toiveita silmällä pitäen pullotimme suomalaisten suosikkimaun eli mansikan”, kertoo Upciderin tuotepäällikkö Karita Taura. Väriltään kauniin punaisessa uutuussiiderissä aidon mansikan makua raikastaa ripaus sitruunaa. Kuten kaikissa Upcider-siidereissä, myös Upcider Mansikka-Sitruunassa on käytetty ainoastaan ­luontaisia aromeja. Upcider Mansikka-Sitruunan alkoholipitoisuus on 4,7 % ja Upcider Extra Kuiva Omenan 4,5 %. Molemmat tuotteet ­myydään 0,5 litran kierrätysmuovipullossa.

Lonkero­ uutuutena ­eksoottinen ananas Otto-lonkeroperheen uusin tulokas on

kesäisen raikas Otto Ananas. Auringon­ keltaiseen tölkkiin verhoutunut uutuusjuoma tarjoaa piristävää vaihtelua ­tuttujen lonkeromakujen rinnalla. Otto Ananaksen maku on raikkaan hedelmäinen sekä greippilonkeroita ­hieman pehmeämpi ja makeampi. Otto Ananas on myynnissä 0,5 litran irtotölkkinä sekä kuuden 0,33 litran ­tölkin monipakkauksena. Juoman a ­ lkoholipitoisuus on 4,7 %.

Brandy-lonkero tekee paluun Hartwallin Original Long Drink

juhlii tänä vuonna 60-vuotista ­taivaltaan. Alun perin vuonna 1952 Hartwallin juomavalikoimaan tuli Original Long Drinkin greippiversion lisäksi myös brandyyn pohjautuva lonkerojuoma Original Brandy Long Drink. Valikoimasta 70-luvulla poistunut vanha klassikko tekee keväällä paluun juomahyllyille. Original Brandy Long Drinkin ­pohjana on brandy, jota on jatkettu Pommac-tyyppisellä hedelmä­ soodalla. Juhlavuoden kunniaksi molempia Original Long Drink -makuja myydään retrohenkisessä 0,35 litran lasipullossa. Juomaa myyvissä Alkoissa pulloille on jaossa myös erilliset kuljetuslaatikot, joiden kuosissa kerrotaan suomalaisen ­lonkerojuoman synnystä ja ­menestystarinasta. Original Brandy Long Drinkin ­alkoholipitoisuus on 5,5 %.

18


uutta Todistetusti ­lähiolutta Uusi Lapin Kulta Arctic Malt on lähiolut, jonka jokaisen tölkillisen matkaa pellolta tölkkiin voi kuka tahansa seurata. Arctic Maltin raaka-aineet ovat kotoisin panimon lähialueilta. Oluen mallasohra on saanut kasvaa nimettyjen sopimusviljelijöiden ­pelloilla. Vesi puolestaan on puhdasta ja raikasta pohjavettä syvältä Salpausselän harjusta. ”Idea tällaiselle oluelle syntyi lähi­ ajattelusta. Ihmiset haluavat entistä ­useammin tietää, mistä tuotteen raakaaineet ovat peräisin”, kertoo Lapin Kullan tuotepäällikkö Pekko Koski. Jokaisesta tölkistä löytyvän alkuperäkoodin avulla voi nähdä, miten juuri kyseinen tölkillinen olutta on valmistettu. Kun koodin näppäilee Lapin Kullan nettisivuille, saa selville pellon sijainnin ja kaikki oleelliset tiedot oluen eri tekovaiheista sekä niihin osallistuneet henkilöt. Arctic Malt -lähiolutta on kahta erilaista: maultaan täyteläinen ja hieman makea Lapin Kulta Arctic Malt Dark Lager sekä ryhdikäs ja hedelmäinen Lapin Kulta Arctic Malt Pils, jolla on pitkään viipyvä, ­aromikas jälkimaku. Tuotteet tulevat pysyväisvalikoimaan. Lapin Kulta Arctic Malt Dark Lager ja Lapin Kulta Arctic Malt Pils myydään 0,5 litran tölkeissä. Tuotteiden alkoholipitoisuus on 4,6 %.

Tuhti kisaolut Kevään Jääkiekon MM-kilpailujen

­ atsomoiden virallinen juoma, Karjala k MM2012-kisaolut on jälkihumaloitu, ­tuhdin makuinen ja runsaasti vaahtoava lager. Se on perinteistä Karjala-olutta aavistuksen katkeramman makuinen ja tummemman värinen. Kotikisojen kunniak­si valmistettu olut luo kiekko­ tunnelmaa sekä ravintoloissa että kotikatsomoissa. Karjala MM2012-kisaolutta on saatavilla rajoitettu erä kevään ajan.

Kevään oluissa hunajaa ja luomua Hartwallin pienpanimooluiden valikoima kasvoi

maaliskuussa kahdella maukkaalla uutuudella. Harald Hunajaolut ja Marsalkka ­Luomuvehnä ovat keskenään erityyppisiä oluita, mutta niitä yhdistävät aidot ja puhtaat maut. Marsalkka Luomuvehnä on Saimaan Juomatehtaan luomus. Se on raikas ja hedelmäinen suodattamaton luomuvehnäolut, joka on valmistettu kokonaan luonnon­ mukaisista raaka-aineista. Oluen suodattamattomuus korostaa maun tuoreutta ja hedelmäisyyttä. ”Marsalkka on ensimmäinen kotimainen luomuvehnäolut markkinoilla, joten se on aivan uniikki lajissaan”, kertoo Hartwa-Traden kategoria­ päällikkö Ari Nykänen. Stallhagenin panimon Harald Hunajaolut on runsasja kiinteäkuohuinen, väriltään kultainen vaalea lager-olut, joka on viimeistelty aidolla ahvenanmaalaisella hunajalla. Sen tasapainoisessa maussa tuntuu Münchener-maltaiden antama mukava suutuntuma ja maltaisuus. Oluen jälkimaussa puolestaan on aavistus chinook-humalan tuomaa raikasta sitruksisuutta. Marsalkka Luomuvehnän alkoholi­ pitoisuus on 4,6 %, ja se on ­myynnissä 0,33 litran long neck -pullossa sekä 0,5 litran tölkissä. Harald Hunajaoluen alkoholi­ pitoisuus on 4,7 % ja se on ­myynnissä 0,5 litran pullossa.

Karjala MM2012-kisaolutta myydään 0,33 litran lasipullossa ja 0,5 litran tölkissä, josta on ­saatavana 6-pack. Juoman alkoholipitoisuus on 4,6 %.

19


uutta

Kukkarolle ystävällinen Sauvignon Blanc Uusi-Seelanti tunnetaan Sauvignon Blanc -viineistään, joiden hintataso on pysynyt Suomessa melko korkeana viinityypin kasvaneesta suosiosta huolimatta. Alkukeväästä Alkon valikoimaan saatiin yksi kuluttajaystävällinen merkki, kun Hartwa-Trade toi Suomeen uusiseelantilaisen Fernway Sauvignon Blanc -valkoviinin. Les Grands Chais de France -yhtiön tuottama viini on maultaan kuiva, ­sitruksinen, hapokas ja herukkainen. Se on peräisin Marlborough’sta, joka sijaitsee Uuden Seelannin eteläisimmällä saarella. Marlborough on klassinen viileän ilmaston alue, joka tuottaa hyvin voimakasaromisia sauvignon blanceja. Fernway Sauvignon Blanc on ihastuttavan raikas ja tasapainoinen seurusteluviini. Se on mitä mainioin viini kevään parsakautta silmällä pitäen. Parsan lisäksi se on oiva kumppani myös kaloille, äyriäisille ja vuohen­ juustosalaatille.

Tyylikäs ­uusiseelantilainen Kevään viiniuutuus , Sileni The ­Lodge Chardonnay, on saanut ainutlaatuista luonteikkuutta uusiseelantilaisen Hawke’s Bayn kasvuolosuhteista. ­Tuotantoalueen maaperässä vaihtelevat sora, hiesu ja savinen multamaa. Maaperä yhdessä oikeanlaisen ilmaston kanssa antaa alueen viineille niille ­tyypillisen monitahoisen maun. Silenin tila tunnetaan eleganteista viineistään ja perinteitä kunnioittavista valmistusmenetelmistään. Sileni The Lodge Chardonnayn rypäleet ovat käsin kerättyjä. Viiniä on kypsytetty pienissä tammitynnyreissä ja ennen pullotusta vielä kymmenen kuukautta hiivasakan päällä. Viini on maultaan suun täyttävä, hienostunut ja aavis­ tuksen paahteinen. Mausta voi aistia persikkaa ja sitrusta sekä ­häivähdyksen tammisuutta. Toisin kuin monet valkoviinit Sileni The Lodge Chardonnay kestää ­oikeanlaisissa olosuhteissa jopa kuuden vuoden kellaroinnin. Sileni The Lodge Chardonnay Alkon ­tuotenumero 519767. Hinta 14,42 €. Hartwa-Traden tuotenumero: 63123

Fernway Sauvignon Blanc Alkon tuotenumero 572427. Hinta 9,50 €. Viini myös ravintolamyynnissä, Hartwa-Traden tuotenumero 63075.

C’est la Vie! muistuttaa kesästä Ranskalainen C’est la Vie! Muscat Viognier on iloista ja rentoa elämänasennetta vaaliva kuiva valkoviini, joka on ­valmistettu Etelä-Ranskassa kasvaneista Muscat- ja ­Viognier-rypäleistä. Hedelmäinen viini on mielenkiintoinen yhdistelmä ­raikkautta ja aromaattisuutta: sen persikkainen, kevyen meloninen maku yhdistyy miellyttävästi hapokkuuteen. Maussa on myös ripaus sitrusta.

20

C’est la Vie! Muscat Viognier maistuu hyvin seurustelujuomana, ja ruokapöydässä se on oiva kumppani esimerkiksi kalalle, vaalealle lihalle ja salaateille. Pullon iloinen etiketti ja kätevästi avattava patenttikorkki kutsuvat nappaamaan viinin mukaan piknikkoreihin ja hauskoihin juhliin. C’est la Vie! -viinin on valmistanut Les Grands Chais de France -viiniyhtiö, joka on muun muassa Suomen myydyimmän punaviinin, J.P. Chenet Cabernet-Syrahin, tuottaja. C’est la Vie! Muscat Viognier Alkon tuotenumero 506927. Hinta 7,65 euroa. Viini myös ravintola­ myynnissä, Hartwa-Traden tuotenumero 63076.


uutta

Espanjalaiset luomuviinit hurmaavat Hartwa-Trade toi talvella ravintolamyyntiin ensimmäiset

espanjalaiset luomuviininsä, Vicente Gandia Organic -sarjan Verdejon ja Tempranillon. Molemmat viinit on valmistettu Keski-Espanjassa viljellyistä, täysin orgaanisista rypäleistä. Sekä Verdejo että Tempranillo ovat tyypillisiä ­espanjalaisia rypälelajeja. Verdejo on kuiva valkoviini, jonka tuoksusta voi aistia trooppisia hedelmiä. Sen maku on pehmeä, ja siinä yhdistyy omenan ja sitrus­hedelmien raikkaat maut. Verdejo sopii hyvin kanan, kalan ja merenelävien seuraksi sekä ­aperitiiviksi ­ruokahalua herättämään. Keskitäyteläisen Tempranillo-punaviinin hillo­maisessa maussa on löydettävissä lakritsin ja musta­herukan aromeja sekä ripaus eukalyptusta ja luumua. Tempranilloa suositellaan nautittavaksi liha- ja pastaruokien kera sekä espanjalaistyyppisten tapasten ­seurana. Vicente Gandia Organic Verdejo Hartwa-Traden tuotenumero 63059 Vicente Gandia Organic Tempranillo Hartwa-Traden tuotenumero 63058

Hartwall ­laajentaa mehuihin Hartwall on tehnyt uuden aluevaltauksen laajen-

tamalla juomavalikoimaansa mehuilla. Kyseessä ovat maailmalta tutut Pago-mehut, jotka Harwall lanseeraa nyt Suomeenkin ravintola- ja kahvilakäyttöön. Korkeasta laadustaan tunnetuilla mehuilla on pitkät perinteet, sillä niitä on valmistettu jo 125 vuoden ajan. Hartwallin Pago-valikoimaan kuuluu neljä eri makuista juomaa. Pienissä 0,2 litran lasipulloissa voi nauttia Pago Appelsiinia, Pago Omenaa sekä 12 eri hedelmästä makunsa saavaa Pago Multivitamiinia. Suuremmassa 0,75 litran kierrätysmuovipullossa on saatavilla Pago Appelsiinin lisäksi virkistävä janonsammuttaja Pago Karpalo.

21


Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki

Asiakaspalvelu alkaa asenteesta Tarjoilijoiden hyvät vuorovaikutustaidot ovat kullan arvoisia. Koulutuksen kautta ammattilaiset oppivat toimimaan entistä paremmin tutuissa tilanteissa.

I

lta käy aamua kohti, musiikki yökerhon tanssilattialla vaihtuu ja baaritiski täyttyy pankkikorttejaan kärsimättömästi ojentelevista ihmistä. Kaikilla on kiire ja kova jano. Tungeksiva väkijoukko ei hermostuta 27-­v uotiasta Pauliina Myllylää. Päinvastoin, kiire saa hänet

Hartwall Akatemian asiakaspalvelukoulutukseen Seinäjoella osallistui 15 EteläPohjanmaan Osuuskaupan ravintoloiden tarjoilijaa.

22

tekemään töitä entistä innokkaammin. Otsa ­saattaa ­kurtistua, kun Myllylä keskittyy valmistamaan ­drinkkejä, mutta asiakas palkitaan taas hymyllä ­juomaa tarjoiltaessa. ”Se oli juuri työn hektisyys, joka koukutti minut alalle. Yökerho on niin oma maailmansa. Kaikki muu unohtuu, kun työhön keskittyy”, seinäjokelaisessa yökerho Karmassa viitisen vuotta tarjoillut Myllylä kertoo. Asiakaspalvelua ei ole aina helppo tehdä hymysuin, sillä alkoholi ja väsymys nostavat asiakkaissa monenlaisia tunteita pintaan ja saavat käyttäytymään joskus ikävästi. Pauliina Myllylä ja 14 muuta Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan ravintoloiden tarjoilijaa osallistuvat Hartwall Akatemian järjestämään asiakaspalvelu-


”Meidän pitää tunnistaa asenteet itsessämme, jotta opimme tuntemaan ne toisissa.”

C 23


Hartwall Akatemian asiakaspalvelukoulutuksen valmentajana toimiva Tinka Kerttula työskentelee itsekin säännöllisesti tarjoilijana sisarensa sisustusliike-kahvilassa.

”Ihminen haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi, saada osakseen huomiota.” "On hieno tunne, kun on ymmärtänyt asiakkaiden toiveet ja on osannut suositella heille ruoka-annokset ja juomat", tarjoilijaksi oppisopimuksella kouluttautuva Jussi Uusineva sanoo.

toivoisi asiakkaan tilaavan ja juovan hyvin äkkiä illan viimeisen juoman.

Huomaa asiakas koulutukseen, jossa yritysvalmentaja Tinka Kerttula antaa vinkkejä, miten selvitä paremmin hankalista asiakaspalvelutilanteista ja miten omaa osaamistaan voi kehittää yhä paremmaksi.

Tunne voittaa sanat

Tinka Kerttula on yksi Hartwall Akatemian valmen­ nuskonsulteista, ja hän keskittyy erityisesti asentei­ siin asiakaspalvelussa. Kerttulan mukaan tunne voittaa sanat. Asiakaspal­ velutilanteessa tärkeämpää on se, miten asioita viesti­ tään, kuin se, mitä itse asiassa sanotaan. Työnteko on helpompaa, jos asiakaspalvelija aidosti pitää ihmisistä, sillä kukaan ei jaksa kovin pitkään teeskennellä iloista. Eikä kannatakaan, sillä asiakas näkee teeskentelyn läpi. ”Sanojen takana oleva tunne, piiloaggressio, häirit­ see enemmän kuin sanat, silloin kun koemme saavam­ me huonoa palvelua”, Kerttula sanoo. Huulille liimattu kestohymy ei pelasta, jos asiakas tuntee, että tarjoilija 24

Myös psykodraamaohjaajaksi kouluttautunut Kerttula on eläväinen esiintyjä. Hän käyttää rouhevaa kieltä, kertoo tarinoita omasta elämästään ja kokemuksis­ taan, ja saa tarjoilijat nauramaan ja rentoutumaan. Kohta kaikki innostuvat kertomaan hyvistä asiakas­ kokemuksista ja myös niistä tilanteista, jotka olisivat voineet päättyä mukavampiin tunnelmiin. On esimer­ kiksi pariskuntia, joiden illanvietto päättyy jokaisella kerralla riitaan. ”Mietin aina, johtuuko se omasta käytöksestäni; ­olisinko voinut jotenkin estää riidan syntymisen”, kauan alalla ollut tarjoilija murehtii. Kerttula lohduttaa. Ei, keskenään riitelevän paris­ kunnan riidat eivät johdu muista kuin heistä itses­ tään. Se miten tulkitsemme asioita ja tilanteita, johtuu omista kokemuksistamme ja tunteistamme. Myös asiakas tulkitsee tilanteita omista lähtö­ kohdistaan. Baaritiskin takana kiireisenä ja keskitty­ neenä juomia annosteleva tarjoilija saattaa vaikuttaa ­ylimieliseltä ja tylyltä, jos asiakkaalla on ollut huono päivä.


Pauliina Myllylä viihtyy yökerhon tarjoilijana. Työssä saa olla persoonallinen, ja vaikka asiakkaat kohdataan yökerhossa nopeassa syklissä, ilmapiiri on rento ja välitön.

”Ihminen haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi, saada osakseen huomiota”, Kerttula sanoo. Paljon on voitettu, jos jaksaa kiireen keskellä hymyillä ja huikata tervehdyksen jonon jatkoksi tulevalle uudelle asiakkaalle. Kerttula auttaa ymmärtämään eron asiakaslähtöisen ja myyjälähtöisen suosittelun välillä. Suosittelu muuttuu tyrkyttämiseksi, jos tarjoilija pyrkii vain lisäämään myyntiä. ”Hyvä tarjoilija antaa suositellessaan oman ammattitaitonsa asiakkaan käyttöön. Suosittelu on asiakkaasta välittämistä, kun se lähtee asiakkaan tarpeista”, Kerttula tiivistää.

Asenteet vaikuttavat

Kerttula piirtää paperille plussia ja miinuksia ja pistää porukan luettelemaan, millaisia ominaisuuksia on ihmisellä, joka on mielestään aina oikeassa. Tai toisella, jonka elämässä kaikki menee aina myttyyn. Kaikkien kädet nousevat pystyyn, kun kouluttaja kysyy, kenen lähipiirissä on tällaisia ihmisiä. ”Meissä kaikissa on näitä piirteitä ja asenteita ainakin silloin tällöin”, Kerttula väittää. Asennekoulutuksen yksi viesti onkin: asiakkaiden aggressioiden käsittely ja kohtaaminen on paljon hel-

”Hyvä tarjoilija antaa suositel­ lessaan oman ammattitaitonsa asiakkaan käyttöön.”

pompaa, kun ymmärrämme, että samat tunteet ja asenteet jylläävät myös itsessämme. ”Meidän pitää tunnistaa asenteet itsessämme, jotta opimme tuntemaan ne toisissa ihmisissä”, Kerttula opastaa. Hyvä asiakaspalvelu on Kerttulan mukaan viime kädessä sitä, että arvostamme itseämme, työtämme, asiakasta, työtovereitamme ja työnantajaamme.

Asiakkaan rooliin

Valmennettavien joukossa istuva Jussi Uusineva huomaa miettivänsä jo koulutuspäivän aikana asiakaspalvelua hieman eri näkökulmasta kuin aikaisemmin. ”Pitäisi pysähtyä useammin miettimään, miltä tuntuu istua asiakkaan tuolissa ja miltä minä ja palvelutilanne näytämme asiakkaan silmin katsottuna”, Uusineva sanoo. 22-vuotias Uusineva opiskelee tarjoilijaksi oppisopimuskoulutuksessa. Hän tuli alalle kolme vuotta sitten, ensin kesätöihin. Uusinevan työpaikka on pääasiassa Rosso, mutta opintoihinsa liittyen hän on tehnyt töitä myös muissa Seinäjoen S-ryhmän ravintoloissa. ”Olin aina halunnut ravintolaan töihin, ja on ollut hienoa huomata, että pärjään tässä työssä. Tämä on pirun siistiä työtä.” Hyvä asiakaspalvelu on Uusinevan mielestä asiakaslähtöistä. Tarjoilija onnistuu silloin, kun asiakkaan

C 25


Jussi Uusinevan ja ­Pauliina Myllylän mielestä tarjoilijat saavat tehdä työtä pääsääntöisesti iloisemmissa olosuhteissa kuin monet muut asiakaspalvelijat. "Suurin osa asiakkaista tulee ravintolaan viihtymään. Esimerkiksi ­verovirastossa lähtökohta voi olla paljon jännitteisempi."

odotukset ylittyvät. Onnistunut asiakaspalvelu varmistaa, että asiakas palaa aina uudelleen ravintolaan.

Opit käyttöön

seen. Uusineva on ennenkin pystynyt vastaanottamaan rauhallisesti kielteistä asiakaspalautetta, mutta nyt hän tajuaa läsnäolon ja empaattisen kuuntelemisen tärkeyden. ”Tilanteen selvittäminen oli helpompaa, kun päätin, että nyt todella kuuntelen, mitä asiakas minulle sanoo”, Uusineva kertoo. •

”Mahtava koulutus”, Pauliina Myllylä huokaisee päivän päättyessä. Pikkutarkaksi ja pedantiksi itseään luonnehtiva Myllylä tuntee ymmärtävänsä nyt paremmin, miten ihmisten aggressiot syntyvät ja mitä niiden takana on. Myllylä uskoo, että analyyttinen asenne ja tilanteen järkeistäminen auttavat käsittelemään hankalia tilanteita aiempaa paremmin. Hän kokee saaneensa eväitä etenkin omien tunteidensa hallintaan. ”Mikään ei varmaan muutu hetkessä, mutta toivottavasti opit juurtuvat minuun pikkuhiljaa ja pystyn vähitellen muuttamaan käyttäytymistäni entistä positiivisempaan suuntaan, kohti parempaa asiakaspalvelua.” Jussi Uusineva on ottanut pari päivää koulutuksen jälkeen Kerttulan vinkit käyttöön. Ravintolassa tulee vastaan asiakas, joka on tyytymätön saamaansa "Tarjoilijan ei tarvitse olla näkymätön. Hän saa panna persoonansa peliin ja osallistua palveluun ja ruoka-annok­asiakkaiden iltaan", Tinka Kerttula kannustaa. 26


Teksti sabina mäki Kuvat Hartwall, kreetta järvenpää

Panimojuomat

tulevat ruokapöytiin Panimojuomat menestyvät yhä paremmin ruokajuomina. Hartwallilla tehdään lujasti töitä sen eteen, että suomalaisten olisi helpompi löytää ruokaan sopiva siideri tai olut. Hyvä ruokajuoma täydentää ateriaa ja antaa kokonaisvaltaisemman makunautinnon. Tähän saakka ruokajuoma on valittu pitkälti tottumuksen ohjailemana. Viime vuonna valmistuneen Hartwallin Juoma-Atlas-tutkimuksen perusteella jopa seitsemässä ruokailutilanteessa kymmenestä ruoan kaveriksi valitaan tuttu, tavanomainen juoma. ”Nykyisin juoman tehtävä on toimia ruoan kyytipoikana, mutta kuluttajan tietoisuus valinnoistaan tulee kasvamaan. Ravintoarvot ja puhtaammat maut nousevat tärkeiksi tekijöiksi. Kuluttaja haluaa tehdä yksilöllisempiä valintoja, ja nautinnon roolin vahvistuminen luo pohjaa sille, että tulevaisuudessa tehdään entistä monipuolisempia juomavalintoja”, selvittää Hartwallin tutkimuspäällikkö Maija Ankkuri. Tämä luo Ankkurin mukaan edellytyksiä erityisesti oluiden ja siidereiden uudenlaiselle nousulle ruokajuomina viinin rinnalle. Tällä hetkellä oluen nauttimiseen yhdistyy ruokailu 26 prosentissa tapauksista. Siiderin juomiseen liittyy ruokailu 18 prosentissa tilanteista. ”Mielenkiintoista tässä on se, kuinka suuri osa kunkin tuoteryhmän käyttötilanteista liittyy ruokaan. Erityisen yllättävää on se, että siideri yhdistetään ruokaan näin usein”, Hartwallin markkinointipäällikkö Noora Pöyhönen pohdis27


kelee. Aikaisemmissa tutkimuksissa siiderin ja ruoan yhdistäminen ei ole tullut näin vahvasti esille.

Uusia näkökulmia tuttuihintuotteisiin

Hartwallilla uskotaan, että kasvava trendi on premium-siiderit, jotka taipuvat tasokkaaseenkin ruokailuun. Pöyhösen mukaan premium-siiderit ja -oluet sopivat erityisen hyvin nautintoa tavoitteleville kuluttajille, joille on tärkeää yhdistää hyvä ruoka ja juoma. ”Ruoan ja juoman yhdistäminen korostuu erityisesti tilanteissa, joissa nautitaan yhteisistä hetkistä läheisten kanssa. Nämä tilanteet ovat mahdollisuus panimojuomille”, Pöyhönen toteaa. Arjen tilanteissa ruokajuomaksi valitaan yhä maito, mehu tai hanavesi. Hartwallilla uumoillaan, että tulevaisuudessa yhä useampi valitsee aterian kanssa pullotetun veden. Pulloveden käyttö lisääntyy kodeissa, mutta erityisesti kodin ulkopuolella ruokaillessa. ”Jo tällä hetkellä jopa seitsemän prosenttia ruoan kera tapahtuvista juomatilanteista on on-the-go -tilanteita työmatkalla, matkustettaessa ja shoppailtaessa. Tämän myötä ruoan ja juoman yhdistäminen nousee entistä keskeisemmäksi, tehden tilausta aivan uudentyyppisille

panimojuomien suosio ­ruokajuomina edellyttää ­panostuksia esillepanoon ja ­suosituksiin.

juomille”, uskoo Maija Ankkuri. Jonkin verran vahvistuu myös virvoitusjuomien tapakulutus ruokailun yhteydessä.

Suosittelu innostaa kokeilemaan

Hartwallin tavoitteena on, että suomalaiset arvostaisivat olutta ja siideriä tulevaisuudessa yhä enemmän ja osaisivat yhdistää oikean juoman oikeaan ruokaan. Oluen suosio ruokailun yhteydessä onkin kasvanut jo vuosien ajan, ja tutkimusten mukaan ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia erilaisista oluista. ”Tämä kertoo, että kokeilunhaluisia kuluttajia on paljon, kunhan tarjolla on riittävästi tietoa. Suositteleminen on tärkeää”, Noora Pöyhönen vinkkaa. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton syksyllä 2011 teettämässä juomatutki-

Siiderillä on pitkät perinteet ruokajuomana Siidereissä on mistä valita: on makeaa ja kuivaa, voimakkaasti kuplivaa ja ­hillityn poreilevaa. Siideri on oluen jälkeen maailman vanhimpia alkoholi­ juomia. Sen liitto ruoan kanssa juontaa 1800-luvun Englantiin, Ranskaan ja Espanjaan, missä sitä ryhdyttiin nauttimaan ruokajuomana ja käyttämään ruoan valmistuksessa. Ruokajuomana siideri toimii saman tyyppisissä tilanteissa kuin valkoviini. ­Hapottomuutensa ansiosta se sopii vaalealle siipikarjalle, kalalle ja kasviksil­ le ­tyypillisiin mietoihin makuihin. Makeahko siideri leikkaa myös ruoan ­mausteisuutta. Laadukas, kupliva siideri käy hyvin aperitiiviksi, ja makea, hedelmäinen ­siideri sopii erinomaisesti jälkiruokien seuraksi ja niiden valmistukseen. ­Ruoanlaitossa perussääntö on, että jos ohjeessa mainitaan viini, sopii ­vaihtoehdoksi myös siideri.

28

muksessa kävi ilmi, että vain 14 prosentille kuluttajista oli suositeltu ravintolassa ruokajuomaksi olutta viimeisen puolen vuoden aikana. Pöyhönen painottaakin, että panimojuomien menestys ruokajuomina edellyttää, että niiden ostaminen tehdään helpoksi esimerkiksi esillepanon ja suosittelun avulla.

Uusia konsepteja kehitteillä

Hartwallilla on tehty viime vuosina lukuisia ruokaan ja juomaan liittyviä tutkimuksia. Juoma-Atlaksen valmistuttua on ryhdytty työstämään myös ruokaan ja siideriin liittyvää aineistoa. Samalla on tunnistettu erilaisia ruokailutilanteita, joihin panimotuotteita voisi erityisen hyvin tarjota. ”Tarkoituksena on työstää aktivoivaa materiaalia, jota jaetaan ravintoloille ja myymälöille”, Noora Pöyhönen kertoo. Hartwall pyrkii tarjoamaan asiakkailleen jatkossa enemmän valmiita konsepteja, joiden avulla sopivaa ruoka ja juoma -yhdistelmää on helppo suositella kuluttajille. Suunnitelmissa on ruoka-asiantuntijoiden avulla tuotettua materiaalia, reseptejä sekä valmiita ruoan ja juoman yhdistelmiä. ”Tämä kiinnostaa varmasti sekä myymälöitä että ravintoloita”, Pöyhönen uskoo. ”Ruoan ja juoman yhdistäminen tarjoaa ympärivuotisen mahdollisuuden arvomyynnin kasvattamiseen.” •


Hartwallin tavoitteena on, että tulevaisuudessa ­suomalaiset osaisivat yhdistää entistä paremmin oikean juoman oikeaan ruokaan.

29


Olutkategorian kehityspäällikkö Simo Hämäläisen mukaan ­erikoisoluiden kysyntä on ­jatkuvassa kasvussa.

30


oluesta Teksti Linda Finell Kuva miika kainu

Erikoisoluet kiinnostavat

Erikoisoluiden suosio on vahvassa kasvussa. Viime vuosina tarjonta on monipuolistunut, mutta seuraavana haasteena on kuluttajan ohjaaminen sopivan tuotteen äärelle.

S

uomalaiset ovat pitkään olleet suosikkibrändilleen uskollista lager-kansaa, mutta viime vuosina asiaan on hiipinyt muutos. ”Kiinnostus kokeilla uutta ja oppia oluista on kasvanut”, sanoo olutkategorian kehityspäällikkö Simo Hämäläinen. Kiinnostus ja kokeilunhalu näkyvät paitsi erikoisoluiden kasvaneessa kysynnässä, myös valikoiman laajentumisessa sekä uusien olutravintoloiden avautumisessa. Oluisiin erikoistuneet pubit ja ravintolat houkuttelevat uusia oluen ystäviä, jotka haluavat saada tuopista uudenlaisia makuelämyksiä. Hartwallin vuonna 2010 teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan tärkein erikoisoluita ostava ryhmä on vaihtelunhaluiset kuluttajat. Heitä on kymmenes kaikista oluen ostajista, ja he tuovat kassaan 15 prosenttia olueen käytetyistä euroista. Tässä ostajaryhmässä korostuvat 26–35-vuotiaat ja etenkin miehet.

rusteeksi erikoisoluita valittaessa nousi oluttyyppi, ja sen kannoille sijoittuivat hinta, tuotemerkki ja vaihtelunhalu. Tuloksien pohjalta syntyi hyllyjärjestyksen neljä kultaista sääntöä. Niiden mukaan tunnetut brändit tulisi sijoittaa pienempien merkkien viereen ja saman tuotteen yksittäis- ja monipakkaukset toistensa viereen. Säännöt ohjeistavat myös lisäämään tuoteinfoa hyllyreunuksille sekä varaamaan korkean volyymin tuotteille lavapaikkoja myös erikoisoluthyllyltä. Kun erikoisoluet on hyllytetty näiden ohjeiden mukaan, toteutuvat molemmat Hämäläisen mainitsemat kehitystarpeet: kuluttajien oluttietouden lisääminen sekä myynnin kasvu. Hyllyjärjestyksiin panostaminen hyödyttää sekä ostajaa että myyjää, ja samalla onnistutaan kehittämään olutkulttuuria harppauksen verran eteenpäin.•

Neuvonta tärkeää

Kansainvälisiä erikoisoluita joka makuun

Erikoisoluiden suosion lisääntymiseen ja valikoimien kasvamiseen liittyy omat haasteensa. Moni oluisiin tutustuva ostaja hämmentyy, kun hyllymetri toisensa jälkeen on täytetty erilaisilla pulloilla, eikä valinnan tekemiseen saa minkäänlaista vinkkiä. Olutvalmistajilla ja jälleenmyyjillä on tässä suuri rooli, sillä pahimmassa tapauksessa hämmentynyt kuluttaja lähtee hyllyn luota tyhjin käsin tai palaa vanhojen suosikkiensa luokse. ”Valikoimat ovat jo monipuoliset ja laajat, mutta nyt meidän on keskityttävä kuluttajien opastamiseen ja elämysten luomiseen”, Hämäläinen kertoo. Erikoisoluisiin ja niiden suositteluun satsaaminen kannattaa paitsi olutkulttuurin kehittämisen, myös myynnin kannalta. ”Oluen määrällinen kulutus ei tule enää kasvamaan, joten erikoisoluiden myyminen on hyvä tapa kasvattaa arvomyyntiä”, Hämäläinen muistuttaa.

Oluthyllykin voi opastaa

Hartwallin viime syksynä teettämä Virtual Shopper -erikoisoluttutkimus selvitti, millä perusteilla ostaja valitsee erikoisoluen ja miten hyllyt tulisi järjestellä myynnin maksimoimiseksi. Tärkeimmäksi valintape-

Newcastle Brown Ale. Aito englantilainen ale on ­väriltään punertavan ruskea ja maultaan täyteläinen ja hieman makea. Murphy’s Irish Stout. Musta ja paahteisen makuinen stout on koostumukseltaan silkkisen pehmeä ja kahvimainen. Heineken. Maailman arvostetuimman kansainvälisen premium-lagerin maku on miedosti sitruksinen ja raikas. Sol. Meksikolainen Sol on kevyt ja erittäin raikas lager-olut. Oluen maku on tuoreen maltainen ja ­sitrusmainen, väri kullankeltainen. Tiger. Singaporelainen Tiger kuuluu maailman ­palkituimpiin oluisiin. Se on helposti juotava ja raikkaan makuinen lager. Krušovice Imperial. Vaalea pils-tyyppinen olut on väriltään kultainen ja sen maku on pehmeän maltainen. Krušovice Cerne. Maailman parhaaksi tummaksi lageriksi valittu tšekkiolut on täyteläisen pehmeä ja helposti juotava. Oluen maku on syvä ja siinä on miellyttävä katkero.

31


brändin tarina Teksti Jenni Juntunen Kuva HARTWALL

Iloinen

karjalainen Karjala-oluen tarina nivoutuu Suomen historiaan aina ­itänaapurisuhteita ja alkoholipolitiikkaa myöten. Tulevaisuuden tähtäimessä on olla Suomen suurin olutmerkki.

K

arjala-oluen menestystarina sai alkunsa sotavuosien jälkeen – missäpä muuallakaan kuin Karjalassa. Lappeenrannan panimo oli valmistanut vuosikymmeniä Pöytäolutta, mutta vuonna 1948 nimi vaihdettiin iskeväksi ja tunteisiin vetoavaksi Karjalaksi. Seuraavina vuosikymmeninä Karjalaoluen myynti kehittyi tasaisen varmasti kiristyvästä kilpailusta huolimatta. Hartwall osti Lappeenrannan panimon vuonna 1966 ja ryhtyi kauppojen myötä valmistamaan ensimmäistä kertaa olutta virvoitusjuomien lisäksi. Panimomarkkinoiden valloitus alkoi legendaariseksi muodostuneella Karjalasta kajahtaa -iskulauseella.

Paljon melua miekoista

Samoihin aikoihin Karjalan etiketti koki muodonmuutoksen, joka osoittautui yllättävän hyväksi markkinointikikaksi. Karjalan maakuntavaakunasta tuttu miekka ja sapeli -aihe närkästytti Neuvostoliiton Suomen suurlähettiläs Kovalevia siinä määrin, että hän päätti moittia sitä sotaisaksi lounaspuheessaan vuonna 1968. Tapaus poiki suunnatonta mediahuomiota sekä Suomessa että ulkomailla, ja Karjala sai ilmaista näkyvyyttä 55 000 palstamillimetrin verran. Karjalan myynti nousi kohisten kalabaliikin johdosta. Itänaapuri lepytettiin kaulaetiketillä, jonka kilistykseen kohotetut kolpakot viestivät seurallisuutta ja ystävyyttä. Keskioluen kulutus kasvoi huimasti, kun sen myynti sallittiin vähittäiskaupoissa vuonna 1969. Karjala-olutta alettiin valmistaa Lappeenrannan lisäksi kolmes32

sa muussa panimossa, jotta sitä riitti kaikille janoisille. Viranomaiset huolestuivat oluen kasvavasta kulutuksesta ja ryhtyivät rajoittamaan sen mainontaa 1970-luvulla. Vuonna 1977 alkoholijuomien mainonta kiellettiin kokonaan I-olutta lukuun ottamatta. Silti pehmeänä laatuoluena tunnetun Karjalan suosio kukoisti ja samana vuonna se otti johtoaseman maan suurimpana keskioluena.

Rehti seurajuoma

Tänä päivänä Karjala on yhä sama kullanvärinen, runsaasti vaahtoava, vahva lager-olut – ja edelleen yksi Suomen myydyimmistä keskiolutmerkeistä. Pysyvässä valikoimassa on tällä hetkellä III-oluen lisäksi kaksi vahvempaa Karjala-olutta sekä kaksi eri vahvuista tervanmakuista lageria. Karjala tunnetaan rehtinä ja perinteisenä suomalaisena seurajuomana, jonka juuret ovat syvällä Karjalan maaperässä. Olut yhdistyi alun alkaen karjalaisten iloiseen mielenlaatuun ja seurallisuuteen, mutta laatu otettiin vakavasti. Tätä kuvaa on vahvistettu myös tuotteen mainonnassa kautta aikojen. Karjala-olut on aina ollut maskuliininen juoma ja sen pääkohderyhmä onkin

Karjala on aina karjala. juuri sellainen kuin ­pitääkin.


25– 44-vuotiaat miehet. Se on mainonnassa liitetty esimerkiksi sorsastukseen, ritareihin ja talonrakennukseen. Uusin mainoskampanja korostaa entisestään veljellistä yhdessäoloa. Yhteisöllisyys liittyy läheisesti myös urheilumaailmaan, jossa Karjala on ollut pitkään näkyvästi esillä. Se on toiminut Suomen Jääkiekkoliiton miesten A-maajoukkueen yhteistyökumppanina vuodesta 1994. Tämän kevään MM-kotikisoissa virtaa virallisena tunnelman kohottajana Karjala MM2012-kisaolut.

Just eikä melkein

Hartwallin visiona on luoda Karjalasta tulevaisuudessa jälleen Suomen suurin olutmerkki. Olutbrändien merkitys on rapissut 2000-luvun kovan hintakilpailun myötä, mutta Karjala-tuotemerkin vahvistaminen aloitetaan uudelleen. Itäsuomalainen lempeä kujeilu on aina kuulunut tuotteeseen. Karjala tuo vakaville suomalaisille olutmarkkinoille ripauksen keveyttä huumoripitoisella mainonnallaan. ”Reilusti luonnetta” -iskulause vaihtuu keväällä uuteen sloganiin ”Karjala. Just eikä melkein”. Sanoma on tämä: vaikka kaikki asiat eivät menisikään aivan putkeen, Karjala on kuitenkin aina Karjala, juuri sellainen kuin pitääkin. Rehellinen, seurallinen, miehinen ja vahvan makuinen – just eikä melkein. •

Lähteet: Henrik Therman: Mie, sie ja Karjala-olutta, Jarmo Seppälä: Karjalan tarina, Pentti Kokkola: Karjala-vuodet.

33


trendi Teksti Sabina Mäki Tällä palstalla ­kerrotaan ­tulevista ­trendeistä.

gia nostal i o n u us musta .

www.lostincatering.com

34

Turvaa yleisestä saunasta Yleisten saunojen kulta-ajasta on jo vuosi­ kymmeniä, mutta yhteisöllinen saunakult­ tuuri porskuttaa silti elävänä monissa suo­ malaiskaupungeissa. Perinteitä ja suomalais­ ta identiteettiä vaalitaan muun muassa Arlan saunalla Helsingin Kalliossa sekä Rajaportin saunalla Tampereen Pispalassa. Vanhanajan tunnelmaa ja yhteenkuulu­ vuutta kaivataan etenkin epävarmoina aikoina. Esimerkiksi Rajaportin kävijämäärä nousi tuntuvasti vuoden 2008 taantuman aikana. Vierailu Suomen vanhimpaan ylei­ seen saunaan onkin kuin paluu turvalliseen

menneeseen ämpäreineen, pesijöineen, ­vihtojineen ja kansanparantajineen. Sääntöi­ hin kuuluu, että pukuhuoneeseen tultaessa suljetaan kännykkä. Saunominen haihduttaa elimistöstä nestettä, ja nostalgiseen aikamatkaan kuuluu tietenkin saunan luukulta hankittu virvoittava juoma. Hartwallin JuomaAtlas-tutkimuksen mukaan jopa yli kolman­ nes oluesta nautitaan Suomessa saunomi­ sen yhteydessä. www.arlansauna.net www.pispala.fi/rajaportinsauna

Kanadalaispanimo kruisailee nostalgisella sähköautolla Torontolainen Steam Whistle Brewing kul­ jettaa vanhassa ratahallissa valmistamansa oluen ympäri Ontarion osavaltiota mennei­ den vuosikymmenten autoilla, muun muassa vanhalla koulubussilla. Monenkirjavat menopelit on kunnostettu kunkin vuosikym­ menen perinteitä, käsityötaitoja ja ominta­ keista muotoilua kunnioittaen. Nostalgisista autoistaan ja ympäristötie­ toisesta asenteestaan tunnettu panimo on yhdistänyt nämä kaksi intohimoaan ja raken­ tanut ikivanhasta Chevroletista sähköauton, joka kulkee vihreällä sähköllä. Retro Electroksi nimetty lava-auto tekee jopa kotiinkuljetuksia syntymäpäiville tai muille tavallista suuremmille juhlille.

Colourbox

Yksi maailman kasvavista trendeistä on käsityöläi­ syys, johon liittyy olennai­ sesti aitouden, luovuuden, osaamisen, perinnön ja identiteetin arvostus. Mittatilaustyönä valmis­ tetut uniikit palvelut ja tuotteet kuvastavat myös yksilöllistä tyyliä. Lontoon huippuravinto­ loiden markkinoinnin parissa työskentelevä Mike Palmer ounastelee samankaltaisen trendin esiinmarssia juomien parissa. Hän uskoo, että pienet erikoiskahvit ja paahtimoiden omat kahvi­ lat vievät voiton amerikka­ laisten kahvilaketjujen suurista, sokerisista kahvi­ juomista vielä tämän vuoden aikana. Samaan aikaan Lontoon trenditietoiset nauttivat yhä enemmän paikallisena käsityönä valmistettuja vahvoja alkoholijuomia, kuten eri maiden yrttili­ köörejä, luomuvodkaa ja pienvalmistajien viskejä. Lost in catering -verkko­ sivustoa ylläpitävän Pal­ merin mukaan aitojen ja ainutkertaisten makujen arvostus näkyy kasvavissa määrin myös oluiden valinnassa. Eri maiden ­erikoisuudet ja pienpani­ moiden rajoitetut erät kiinnostavat kuluttajia yhä enemmän. Samalla kasvaa omaleimaisten panimo­ pubien suosio.

Mervi Ahlroth

Käsityötaito on valttia


kurkistus Teksti ja Kuva laura oja Tällä palstalla kurkistetaan Hartwallin ­toimintaan.

Puhtaus on puoli juomaa. Laitehuoltaja Ismo

­Mielonen pitää huolta, että Helsingin messukeskuksessa ja Hartwall-Areenalla juomat kulkevat tankeista lasiin muitta mutkitta, ilman laatuvaihtelua. Hänen vastuullaan on molempien talojen kiertolinjaston huolto ja vikakorjaus. Mielonen kytkee pesulaitteen liittimet Messu­ keskuksen olutlinjastoon varastolla. Pesulaite kulkee kätevästi kärryillä ja sitä on helppo liikutella. Vesi lasketaan linjastoon vipua kääntämällä ja pesu on valmis reilun tunnin kuluttua. Pesuaineiden kanssa on oltava tarkkana: huuhtelu pitää tehdä huolella, ettei aineista jää jäämiä linjastoon. Hanojen ja letkujen puhtaus on merkittävä osa hanaoluen laatua.

35


Aito suomalainen nautinto. Jo 60 vuotta.

www.aitolonkero.fi

Profile for Otavamedia OMA

Point 2/2012  

Point 2/2012