Telma 1/2009

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEN ERIKOISLEHTI

1 • 2009

Kampaamo ilman käryjä

Mikael Jungner julkisen johtamisen vaikeus

Ekokemillä palaa puhtaasti

Lujalla hallitaan pölyt

Nano – hiukkasen haaste

Telma

pääkirjoitelma Lisätietoa: http://www.newoshera.eu

6.3.2009

Altistumisen vaarat Kun puhumme työelämän altisteista, ajattelemme usein kemikaaleja, säteilyä, hometta ja pölyä, melua, tärinää ja lämpöä. Lista on pitkä ja riippuen siitä, missä ammatissa toimimme, joku tekijä voi nousta kriittiseksi. Ellei altistetta hallita, saatamme sairastua ja jopa kuolla.

Vietämme työssä noin seitsemän prosenttia elinajastamme, joten mikäli olemme kokonaisvaltaisesti kiinnostuneita terveydestämme, pelkästään työelämän altisteisiin ei ole syytä rajoittua. Tupakka ja alkoholi ovat edelleen suomalaisia huipputappajia altisteiden joukossa. Onko pelkästään työpaikalla esiintyvä home vaarallista, vai olisiko syytä laittaa oma kylpyhuone remonttiin?

Tässä lehdessä tarkastelemme asiaa työelämän kannalta. Kuten monessa muussakin asiassa, lait asettavat työnantajalle suuren vastuun altisteiden tunnistamisessa ja torjunnassa. Jotta järjestelmä toimisi, se edellyttää myös meiltä työntekijöinä valppautta ja aktiivisuutta. Mitä auttaa, jos työnantaja varmistaa automaalaamon olevan kaikkien ohjeiden mukainen, mutta maalari unohtaa liuottimeen kastetun trasselin rintataskuunsa ja haistelee sitä koko päivän?

Uusi teknologia tuo mukanaan paljon parannuksia, mutta saattaa myös sisältää vaaratekijöitä. Uuden tekniikan tuoma tuntematon altiste saattaa aikaa myöten käydä kohtalokkaaksi.

Siksi myös uudet menetelmät on arvioitava riskien varalta, jotta työelämään ei tulisi uutta asbestipommia. Tässä on myös tutkijoilla, viranomaisilla ja työterveyshuollolla omat vastuunsa.

Tietämättömyys synnyttää pelkoa ja tiedon puutteen takia syntyy paljon huuhaata. Tutkitun tiedon avoin tarjoaminen on paras tapa välttää näitä tilanteita. Tätä tekee muun muassa EU-projekti NEW-OSH-ERA, jossa etsitään uusia esille nousevia työterveysriskejä.

Suuntaamalla Euroopan laajuiset tutkimushankkeet näihin kohteisiin, ehkäisemme ennalta työelämän uudet haittatekijät. Telma haluaa omalta osaltaan vaikuttaa hyvän tiedon levittämiseen.

Peter Rehnström

Sarri Kukkonen

päätoimittaja peter.rehnstrom@tsr.fi

2

Telma 1 2009

Telma on Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen julkaisema työelämän kehittämisen erikoislehti. Lehden saavat maksutta muun muassa työpaikkojen luottamus- ja työsuojeluhenkilöstö, työterveyden ammattilaiset, henkilöstöhallinnon w jawesimiehet, w . t työelämätutkijat e l m a - l sekä e herilaiset t i . TSR:n f i ja TTK:n sidosryhmät. edustajat

Teksti Kari Rissa c Kuvitus Helena Hajanti

Kemikaalit järjestykseen Euroopan unionin Reachlainsäädännön edellyttämä kemiakaalien esirekisteröinti ylitti odotukset.

Kemikaalien valmistajat ja maahantuojat tekivät marraskuun loppuun mennessä jopa 2,2 miljoonaa lainsäädännön mukaista esirekisteröintiä.

– Esirekisteröintejä tehtiin jopa viisitoista kertaa niin paljon kuin olimme odottaneet. Suurin osa rekisteröinnistä tapahtui marraskuussa parin viimeisen viikon aikana, kertoo Euroopan Kemikaaliviraston ECHA:n pääjohtaja Geert Dancet.

Syynä esirekisteröintien suureen määrään oli Dancetin mukaan se, että muutamat suuret kansainväliset yritykset rekisteröivät varmuuden vuoksi kaikki käyttämänsä aineet. Eräiden yksittäisten yritysten listalla oli jopa yli 10 000 ainetta.

Esirekisteröinti tehtiin kaikkiaan noin 145 000 eri aineesta. Dancet uskoo, että lopulliseen rekisteriin päätyy kuitenkin selvästi vähemmän aineita.

Selvästi eniten esirekisteröintejä tehtiin Englannista, yli 22 000, toiseksi eniten Saksasta, yhteensä 8 655.

Suomesta Reachin mukaisia esirekisteröintejä tehtiin yhteensä 1 388, niissä oli mukana 32 910 erilaista ainetta.

Ilman esirekisteröintiä olevaa ainetta ei saa myydä Euroopan unionin alueella.

Nyt yritykset valmistautuvat varsinaisten rekisteröintiin. Se edellyttää, että yritykset arvioivat valmistamiensa tai maahantuomiensa kemikaalien riskit ja laativat niistä altistumisskenaariot. Kemikaaleille on myös laadittava käyttöturvallisuustiedotteet.

– Vuoteen 2010 mennessä on rekisteröitävä kaikki myrkyllisiksi luokitellut kemikaalit sekä kemikaalit, joita tuotetaan yli 1 000 tonnia vuodessa. Vuoteen 2013 mennessä on rekisteröitävä kaikki aineet, joita käytetään 100–1 000 tonnia vuodessa, ja vuoteen 2018 mennessä aineet, joita käytetään 1–100 tonnia vuodessa, Dancet selvittää.

• http.//echa.europa.eu/home_fi.asp • www.reachneuvonta.fi

www.telma-lehti.fi www.telma-lehti.fi

Lue nanotekniikasta sivuilta 10–17.

Telma 1 2009

3

s ja arvoitus.

isuu ski, mahdoll den haaste, ri

uu

ia on tulevais

g Nanoteknolo

Turrrrvallista pääsiäistä!

Sisällysluettelo VAKIOT 6–9

Ty öe

lä

ke hiT mä n

Tä mis

iko en er

isl eh

ARTIKKELIT AJANKOHTAISTA

Ti

1 • 2009

Kannen

18–20 ILMASTONMUUTOS

iik kuva M

26–27 ME TEIMME SEN! 36–37 ELÄMÄN HALLINTA

a Kainu

mo Kampaa ilman käryjä

46–47 NÄIN MUINOIN

r l Jungne Mikae kisen jul isen johtam vaikeus

48–49 MAAILMALTA 54–56 MAAILMALLA

illä Ekokem htaasti palaa pu

Lujalla hallitaan pölyt

n haaste hiukkase – o n a N

58–59 TYÖN KUVA 60–61 TTK-INFO 62–63 TSR-INFO 64–65 JULKAISUT 67

4

Telma 1 2009

S. 10

YHTEYSTIEDOT

10–17 NANOTEKNOLOGIA ON TULEVAISUUDEN

ala ja miljardien bisnes. Ala sisältää kuitenkin myös riskejä, joista ei ole vältttämättä vielä hajuakaan.

20–25 JÄTE MUUTTUU EKOKEMIN

Riihimäen laitoksella ongelmasta hyödykkeeksi.

Monet myrkyt vaativat suojautumiselta monia keinoja.

28–33 MIKAEL JUNGNER on ollut myrskyn silmässä lähes koko YLE-johtajuutensa ajan. Pesti vaatii kovaa itsetuntoa, sitä Jungnerilla on aina riittänyt.

40–45 RAKENNUSTEOLLISUUDESSA EI PÖLYISTÄ päästä täysin eroon. Lujabetonilla tehdään kuitenkin aika paljon pölyn hillitsemiseksi.

50–52 YHTEISTOIMINTA VIROSSA

www.telma-lehti.fi

Niks-naks, sanoo saks. Salon Sensitive panostaa puhtaaseen ilmaan, josta ei koidu haittaa sen enempää asiakkaalle kuin henkilökunnalle.

S. 34 Ekokem jalo st

aa jätettä en

ergiaksi. S. 20

betonin

Luja moitua, i n i m n saadaa . 40 n määrä ennakkoon. S ly ö p i n t to Jotta be nnittelevat työ u u s t e mieh

Ihmisiä 2

Pääkirjoitelma Peter Rehnström

28–33 Henkilökuva

Mikael jungner

34–35 Minun työni

Rauni Ahonen

53 Ajatelma

Susanna Monni

66 Hajatelma

Jukka Heiskanen

Ps. Osoitteenmuutosohjeet takasivulla

Telma 1 2009

5

ta A j a n k o h ta i s t a työelämästä

Elämä pelissä -ohjelmassa onnellisuuttaan etsiviä ihmisiä sparraavat valmentajat Heimo Langinvainio ja Anne Hyvén.

6

Telma 1 2009

Elämä pelissä -sarja pureutuu toisella tuotantokaudellaan onnellisuuteen. Viisi suomalaista ryhtyy tosi-tv-ohjelmassa noudattamaan myönteisen ajattelun elämäntapaa.

Päähenkilöt eivät tunne olevansa niin onnellisia kuin toivoisivat, mutta heillä on motivaatiota lisätä onnellisuuttaan.

Ohjelmaan osallistuvista kaksi tai kolme on julkisuuden henkilöitä.

Yhdellä tai kahdella osallistujalla on myös haasteina työelämään liittyvät kysymykset, työssä jaksaminen tai viihtyminen. Heidän kohdallaan pureudutaan työnteon järkeistämiseen.

– Maailmalla ei ole vastaavaa, onnellisuuden lisäämiseen perustuvaa realitysarjaa, kertoo ohjelman tuottaja Jukka Heinonen Tarina-

talo Oy:stä. Tarinatalo tekee ohjelman yhdessä YLEn Oppiminen ja tiede -ohjelmien kanssa. Ohjelma esitetään YLE TV1:llä syksyllä 2009.

Onnellisuus ja tosi-tv herättävät helposti epäilyn huuhaasta, mutta siitä ei ole kysymys, Heinonen vakuuttaa.

– Tässä tehdään tiedeohjelmaa, keskeisiä apuvälineitä ovat positiivisen psykologian opit ja kova kvantitatiivinen tutkimus.

Esimerkiksi laajojen kaksostutkimusten pohjalta on selvitetty onnellisuuden osatekijöitä. Onnellisuus pohjautuu 50-prosenttisesti perimään. Kymmenen prosenttia onnellisuudesta tulee elinolosuhteista ja jopa 40 prosenttia rakentuu oman tietoisen toiminnan kautta.

– Perimän osuus on iso, mutta omalla asenteellaan voi vaikuttaa paljon omaan onnellisuuteensa, Heinonen summaa.

Tutkimuksissa on myös selvitetty, että ryhmällä, jonka jäsenet kirjasivat onnellisia asioita, onnellisuus lisääntyi verrattuna ryhmään, joka ei näin tehnyt. Onnellisuus voi siis ruokkia itseään ja saada aikaan myönteisen kierteen.

– Elämä on väistämättä täynnä ongelmia ja haasteita. Loppujen lopuksi omaan onnellisuuteen vaikuttaa eniten se, miten niihin suhtautuu.

Työsuojelurahasto on yksi Elämä pelissä -ohjelman tukijoista. www.tsr.fi > hae numerolla 108349

Plugi

Kreetta Järvenpää

Onnellisuutta ohjelmasta

Tekstit Sini Kaukonen ja Sami Turunen

MUKAELMA

HÄKÄÄ PÖNTÖSSÄ Puupelletti on ympäristöystävällistä polttoainetta, mutta siihenkin sisältyy terveysriskejä. Pelletissä voi tapahtua itsehapettumista, minkä seurauksena siitä haihtuu esimerkiksi häkäkaasua. Pitoisuudet varastoissa saattavat nousta korkeiksi, jos niissä ei ole kunnon tuuletusta. Suomessa on varmistunut ainakin yksi tapaturma, jossa varastotiloissa työskennellyt henkilö menehtyi häkään.



Plugi

TURMAT KASVUSSA, RAHAT LASKUSSA Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ennakkoarvioiden mukaan tapaturmien määrä on jatkanut kasvuaan myös vuonna 2008. Työsuojeluviranomaiset muistuttavat, että vakavimmat tapaturmat sattuvat usein silloin, kun työpaikalla tehdään jotain rutiineista poikkeavaa. Suomessa kuoli työtapaturmissa viime vuonna 27 ihmistä. Työsuojelupiirien resursseja uhkaa rahapula valtion tuottavuusohjelman takia vuonna 2010.



…JA KÄNNYKÄT MYÖS Kännyköiden mahdolliset terveysvaikutukset ovat puhuttaneet vuosia, nyt Työterveyslaitoksen johtamassa hankkeessa otetaan ne tarkasteluun. Yhteisprojekti langattomien viestintälaitteiden terveysvaikutuksista on osa laajempaa, jopa kymmenvuotista EU-ohjelmaa.

www.telma-lehti.fi

Lähteinä digitoday.fi, prosessori.fi, Helsingin sanomat, STT, Uutispalvelu UP, Kaleva

SÄHKÖ SY YNIIN... Tampereen teknillinen yliopisto selvittää sähkö- ja magneettikentille altistumista ensisijaisesti 110 kilovoltin johtojen ja sähköasemien läheisyydessä. Alan yritykset ja viranomaiset voivat hyödyntää tuloksia omassa toiminnassaan. Voimalinjojen oletetut terveysvaikutukset ovat kiistelty aihe.

DIABETES JA SYDÄNSAIRAUDET lisäävät riskiä paleltua työssä, selviää Oulun yliopiston tutkimuksesta. Myös muun muassa sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti sekä masentuneisuus ovat sairauksia, joita sairastavien tulisi olla erityisen tarkkoina työskennellessään kylmässä.

Tutkimus on ensimmäinen, jossa voidaan osoittaa diabeteksen yhteys paleltumiin. Diabetekseen liittyy

autonomisen hermoston toimintahäiriöitä ja ääreisosien hermovaurioita, jotka voivat häiritä ihmisen lämmönsäätelyä.

Eniten paleltumia esiintyi maataloudessa, karjanhoidossa ja metsätöissä sekä rakennus-, korjaus- ja kuljetustyöntekijöiden keskuudessa. Paleltumia esiintyi enemmän miehillä kuin naisilla ja enemmän alle kuin yli 65-vuotiailla.

• www.tsr.fi > hae numerolla 107062 Paleltumien esiintyvyys työelämässä väestötasolla > hae numerolla 108319 Työikäisten diabeetikkojen kylmäoireet • Kylmätyö elintarvikealalla: www.ttk.fi/julkaisut/tiedot/20006.html • Kylmätyö palvelualoilla: www.ttk.fi/julkaisut/tiedot/21020.html

STM

KYLMÄ RISKINÄ DIABEETIKOLLE



NIMIT YS Leo Suomaa nimettiin vuoden alusta sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston osastopäälliköksi.

Telma 1 2009

7

Sarri Kukkonen

A j a n k o h ta i s ta t y ö e l ä m ä s t ä

Päivä työturvallisuudelle Maailmanlaa juista työturvallisuuspäivää vietetään jo 14. kertaa 28.4.2009. Yli sadassa maassa ympäri maailman keskitytään tällöin turvallisen työn teemaan erilaisin seminaarein, tempauksin ja kampanjoin.

Työturvallisuuskeskus järjestää päivän kunniaksi seminaarin Turussa ja Seinäjoella yhteistyössä työsuojelupiirien kanssa. Puoli päivää kestävien seminaarien aiheena on riskien arviointi, joka on myös EU:n kaksivuotisen kampanjan teema.

– Vaarat ja riskit on Suomessa nyt monella työpaikalla arvioitu, joten seminaari keskittyy erityisesti siihen, miten arvioinneista päästään käytännön tekoihin, kertoo TTK:n kehittämispäällikkö Tiina-Mari Monni.

Työturvallisuus on maailmanlaajuisesti tärkeä teema: ILO:n tilastojen mukaan maailmassa kuolee noin 5 000 työntekijää tapaturmaisesti joka päivä.

Suomessa työtapaturmiin kuolee vuosittain keskimäärin 50 ihmistä.

Teemapäivän seminaarit ovat avoimia kaikille. Tapahtumien aineistot on saatavilla myös netistä, joten niitä voi hyödyntää työpaikoilla, vaikkei tilaisuuksiin pääsisi paikan päälle. TTK kannustaakin työpaikkoja järjestämään teemapäivänä turvallisuuteen liittyviä tempauksia.

Lisätietoja seminaareista: www.tyoturvallisuuspaiva.fi

Kuvan hitsaaja Lujabetonitehtaalta, lue lisää sivulta 42.

8

Telma 1 2009

UUSI ASETUS KEMIKAALEILLE VUODEN ALUSTA astui voimaan uusi CLP-asetus (Classification, Labelling and Packaging of substances and mixtures), jolla säädetään aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä niistä kriteereistä, joiden perusteella kemikaali luokitellaan vaaralliseksi. Asetus on voimassa kaikissa EU:n jäsenmaissa, ja sillä kumotaan siirtymäaikojen jälkeen nykyisin voimassa olevat säädökset. www.reachinfo.fi

Suomessa on yli

T YÖTERVEYSLAITOKSEN TUTKIJAN mukaan ASLAK-kuntoutuksessa on puutteita. Johanna Turjan ”Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuus” -väitöskirjan mukaan alkanut kuntoutusprosessi jatkui työpaikalla harvoin. Myös tavoite kerrannaisvaikutuksesta työpaikalla jäi toteutumatta tai se toteutui puutteellisesti. Työterveyshuollon ja esimiesten antamaa tukea prosessin jatkumiselle pidettiin myös vähäisenä.

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin myös kuntoutuksen pitkäaikaista vaikutusta kuntoutujien henkiseen hyvinvointiin, koettuun terveyteen ja työkykyyn sekä työpaikan työolosuhteisiin. Tutkimuksen mukaan kuntoutuksella ei ollut näihin asioihin pitkäaikaista vaikutusta.

Kansaneläkelaitos rahoitti tutkimusta ja Työsuojelurahasto väitöstyön loppuunsaattamista.

740 000

huonokuuloista henkilöä.

Suomessa yli

1/2 miljoonaa ihmistä kärsii tinnituksesta, korvien soimisesta.

Tinnituksen kolmannen asteen ongelmista – keskittymisvaikeuksia sekä vaikeita uniongelmia – kärsii jopa

2%

suomalaisista.

Plugi

ASLAKISSA P U U T T E I TA ?

Väitöskirja: www.tsr.fi > hae numerolla 107321

T E R V E Y S T I E T O A A M M AT I N VA L I N TA A N T YÖTERVEYSLAITOKSEN tutkimuksen mukaan nuorten terveydellistä ammatinvalinnanohjausta tulisi lisätä niin peruskouluissa kuin terveydenhuollossa. Allergisten nuorten selviytyminen riskiammateissa -tutkimuksessa seurattiin atooppisten sairauksien vaikutusta nuorten aikuisten opintoihin ja töihin.

www.telma-lehti.fi

Jonkinlaisesta atooppisesta oireesta, kuten ihottumasta, allergisesta nuhasta, silmätulehduksesta tai astmasta kärsivät nuoret ovat ikäluokassaan jo enemmistönä, joten riskiammatteja ei voi täysin välttää. Tutkimustulosten mukaan tiedot sairauksiin liittyvistä työelämän riskeistä auttaisivat

kuitenkin nuoria hakeutuman sopivammille työaloille.

• Työterveyslaitoksen verkkojulkaisu Ammattitaudit ja ammattiepäilyt 2006 > www.ttl.fi/Internet/Suomi/ Tiedonvalitys/Verkkokirjat • www.tsr.fi > hae numerolla 104086

Telma 1 2009

9

Teksti Hasse Härkönen • Kuvat Sarri Kukkonen

Pienen pieni arvoitus Nanoteknologia kasvaa räjähdysmäisesti, mutta tietoa nanohiukkasten terveysvaikutuksista on hyvin vähän. Nanohuumassa on samoja piirteitä kuin asbestin käytössä aikoinaan: uusista mahdollisuuksista ollaan innostuneita, mutta terveystutkimus laahaa perässä.

Kun riittävää tietoa ei ole, varovaisuus on tärkeää.

10

Telma 1 2009

www.telma-lehti.fi

Telma 1 2009

11

”

Luultavasti suurin osa nanohiukkasista on vaarattomia, mutta haasteena on tunnistaa haitalliset ja estää niiden aiheuttamat terveysriskit.

itä yhteistä on nykyaikaisilla aurinkovoiteilla, tennismailoilla, kengillä, automaaleilla ja lääkkeillä? Niiden kaikkien valmistuksessa käytetään nanoteknologiaa.

Nanoteknologia – tai paremminkin erilaiset nanoteknologiat – on arkipäiväistynyt huimaa vauhtia.

Alkaa olla jo hankalaa löytää alaa, jossa nanokokoisia hiukkasia ei vielä hyödynnettäisi. Erään arvion mukaan vuonna 2020 jo noin 20 prosenttia maailman tavarantuotannosta perustuu nanoteknologioiden hyödyntämiseen. Tällä hetkellä nanoteollisuuden liikevaihto on yli sata miljardia euroa ja sen odotetaan ylittävän kaksi triljoonaa euroa vuoteen 2014 mennessä.

Syy huumaan on yksinkertainen: nanoteknologian avulla voidaan valmistaa entistä parempia tuotteita ja usein vielä materiaalia säästäen. Esimerkiksi hiilinanoputkien avulla tennismailoista, betonista ja muista rakenteista saadaan kestävämpiä, mikrobeja tappavan nanohopean ansiosta vaatteet, muut tekstiilit ja ei-allergisoivat pehmolelut pysyvät puhtaampina tai nanomaalilla maalatun auton pinta ei naarmuunnu helposti. Wc-pöntöt ja lavuaarit kiiltävät puolestaan siisteinä, kun niiden pinnassa käytetään likaa hylkiviä nanomateriaaleja.

Nanohiukkaset ovat äärimmäisen pieniä, halkaisijaltaan alle sata nanometriä. Yksi nanometri on metrin miljardisosa.

Kai Savolainen 12

Telma 1 2009

ANNA KOJRO

Vaikea tutkia

Satsaukset nanoteknologioiden kehittämiseen ja tuotekehittelyyn ovat olleet valtavat, mutta hiukkasten terveysvaikutusten selvittämiseen on laitettu lähinnä murusia. Vuonna 2007 nanoteknologioiden tutkimukseen panostettiin maailmassa noin seitsemän miljardia euroa, josta terveys- ja ympäristötutkimukseen meni vain 2–3 prosenttia.

– Yksi syy terveysvaikutusten tutkimuksen vähyyteen on se, että nanoteknologia on alana uusi. Kun on huomattu, millaiset teolliset ja kaupalliset potentiaalit käytössä on, taloudelliset satsaukset ovat suuntautuneet sinne, professori Kai Savolainen Työterveyslaitoksesta sanoo.

Savolainen on erikoistunut nanohiukkasten terveysvaikutusten selvittämiseen. Hänen mukaansa tutkimukseen liittyy paljon myös käytännön ongelmia.

– Ensinnäkään ei tiedetä, millaisille nanohiukkasten pitoisuuksille ihmiset altistuvat ja mitä tutkittaisiin, koska ei ole olemassa vain nanohiukkasten aiheuttamia terveysmuutoksia. Emme myöskään osaa vielä erotella synteettisiä nanohiukkasia luonnossa jo olevista nanohiukkasista. Lisäksi erilaisia nanohiukkasia on valtava määrä, Savolainen listaa.

– Vielä ei edes ole saavutettu yksimielisyyttä siitä, mitä nanohiukkasten kohdalla pitäisi mitata. Onko ratkaisevaa hiukkasen pinta-ala, massa vai jokin muu ominaisuus.

Mittalaitteita valmistavan tamperelaisen Dekatiyhtiön vanhempi tuotepäällikkö Erkki Lamminen on samaa mieltä Savolaisen kanssa. Mittalaitteiden tuotekehityskin helpottuisi, jos mitattavista suureista oltaisiin kaikkialla yhtä mieltä.

Dekatin kehittämillä laitteilla voidaan havaita jopa vain muutaman nanometrin kokoisia hiukkasia. Mittalaitteita on käytetty muun muassa hitsaus- ja valimotyössä syntyvien hiukkasmäärien selvittämiseen.

– Ilman nanohiukkaspitoisuuksien mittaamisessa haasteellista on se, että mittaaminen on tehtävä paikan päällä. Näytettä ei voida ottaa talteen ja kuljettaa muualle, koska silloin nanohiukkaset ajautuvat omia aikojaan kiinni kuljetusastian pintoihin. Näyte siis muuntuu jatkuvasti, Lamminen kertoo.

– Samoin mittauspaikan valinta on tärkeää – mitataanko pitoisuuksia heti päästölähteen vierestä vai työntekijöiden hengitysilmasta.

Riskit tunnetaan huonosti

Nanohiukkasia käytetään jo nyt hyvin laajasti ja niiden käyttö lisääntyy koko ajan, mutta mahdollisista terveysvaikutuksista ei tiedetä juuri mitään.

– Nykytilanne muistuttaa asbestin käyttöä 1900-luvulla. Uusi, ominaisuuksiltaan hyvä materiaali synnyttää teknologiahuuman, ja terveysvaikutusten tutkimiseen herätään vasta myöhemmin, Kai Savolainen muistuttaa.

Prosessi-harjoittelija Juho Repo, Beneq

– Luultavasti suurin osa nanohiukkasista on vaarattomia, mutta haasteena on tunnistaa ne haitalliset ja estää niiden aiheuttamat terveysriskit. Terveysvaikutustutkimuksen tekeminen yhdestäkin synteettisestä nanohiukkasesta kestää vuosia, ja sinä aikana kyseisen nanomateriaalin käyttö ehtii lisääntyä huimasti.

Nanokokoisina aineet voivat käyttäytyä hyvin eri tavalla kuin suurempina kappaleina. Äärimmäisen pienissä hiukkasissa on paljon pinta-alaa verrattuna massaan, ja pinnan suuri määrä tekee hiukkasista helposti ympäristönsä kanssa reagoivia.

Nanokoossa monien aineiden fysikaaliset ominaisuudet voivat myös muuttua. Esimerkiksi kullan sulamispiste on 1 200 astetta, mutta halkaisijaltaan yhden nanometrin kokoisen kultahiukkasen sulamispiste on vain 200 astetta – värikin on sininen.

Pienen kokonsa vuoksi nanohiukkaset kulkeutuvat kaikkialle. Esimerkiksi hengitysilmassa olevat hiukkaset www.telma-lehti.fi

pääsevät aivoihin nenän hajuhermosäikeiden kautta, ja keuhkoista hiukkaset pääsevät nopeasti verenkiertoon.

Nanohiukkaset voivat olla vain sadasmiljoonasosa solun tilavuudesta, joten yhteen soluun voi mahtua kymmeniä miljoonia hiukkasia. Pienen kokonsa vuoksi nanohiukkaset pääsevät helposti sisään soluihin.

Keuhkot vaarassa

Uusia nanopartikkeleita kehitetään koko ajan lisää.

Tällä hetkellä kaupallisesti ja teollisesti tärkeimpiä ovat nanohiiliputket, jotka ovat erittäin kestäviä ja johtavat sähköä hyvin. Myös esimerkiksi aurinkovoiteissa ja kosmetiikassa käytetyt nanokokoiset metallioksidit ovat yleisiä.

Vaikka tietoa nanohiukkasten terveysvaikutuksista on vähän, jotain on jo saatu selville. Nanokokoisen titaanioksidin on todettu aiheuttavan keuhkotulehdusta isompia hiukkasia tehokkaammin.

Telma 1 2009

13

– Eläinkokeissa titaanioksidi on aiheuttanut myös hiusverisuonten ahtaumia. Sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia, jos ne ovat munuaisissa, aivoissa tai maksassa, Savolainen kertoo.

Hiilinanoputket ovat aiheuttaneet koe-eläimille keuhkotulehdusta sekä mesoteliomaa eli keuhkopussin syöpää. Lisäksi hiilinanoputkien on havaittu aiheuttavan asbestille tyypillisiä muutoksia koe-eläinten vatsakalvossa.

Tanskassa on parhaillaan menossa hanke, jossa tutkitaan nanomaalien aiheuttamaa altistusta ja terveysvaikutuksia korjausrakentamisen yhteydessä. Kiinassa taas on tutkittu esimerkiksi litiumakuissa käytettäviä mangaanioksidinanovaijeteita, jotka näyttävät olevan solumyrkyllisiä.

Lainsäädännön ja teknologian välistä kuilua pitäisi kaventaa, koska lainsäädäntö laahaa aina 10–15 vuotta jäljessä.

Riskejä työntekijöille

– Varovaisuusperiaate on nanoteknologisessa tuotannossa kaiken a ja o. Kun nanohiukkasten vaikutuksia ei tiedetä, ei altistuta hiukkasille, VTT:n erikoistutkija Arto Säämänen tiivistää.

Säämänen on projektipäällikkönä viime elokuussa alkaneessa NanoBAThankkeessa, jossa selvitetään parhaita keinoja suojautua nanohiukkasilta tuotantopuolella. Työsuojelurahaston, VTT:n ja yritysten rahoittama hanke kestää vuoden 2010 alkuun.

– Ensimmäinen asia on, että nanoteknologisessa tuotannossa pyritään tekemään suljettuja prosesseja. Hiukkasten pitäminen suljetussa tilassa ja altistumiselta suojautuminen pitää ottaa huomioon jo tuotantoprosesseja suunnitellessa. Silloin suojautuminen voidaan tehdä myös edullisemmin kuin jälkikäteen toteutettuna. Pääasia on, että estetään nanohiukkasten leviäminen työpaikan ilmaan.

Suljettuihinkin prosesseihin tulee kohtia, joissa hiukkasille altistuminen on mahdollista. Sellaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa valmis tuote otetaan ulos prosessista sekä laitteiden huolto- ja kunnossapitotyöt.

NanoBAT-hankkeen yksi tavoite on tunnistaa näitä tuotannon kriittisiä kohtia.

– Myös käsiteltävän nanomateriaalin määrä tulee ottaa huomioon riittävää suojautumistasoa mietittäessä.

Mitä enemmän nanomateriaalia tuotannossa käytetään,

14

Telma 1 2009

sitä tarkemmin eristystä ja ilmavirtojen kontrollia pitää miettiä, Säämänen sanoo.

Laki ei pysy kelkassa

Nanohiukkasten mahdollisilta haitallisilta vaikutuksilta suojautuminen aiheuttaa päänvaivaa myös jätehuollossa. Esimerkiksi elektroniikkaromun murskauksessa saattaa vapautua hiukkasia.

Nanotuotteita käyttävät kuluttajat altistuvat hiukkasille esimerkiksi ihon ja ruuansulatuskanavan välityksellä. Ihon kautta altistutaan ennen kaikkea aurinkovoiteille ja kosmetiikalle. Iho voi reagoida esimerkiksi tulehtumalla, mutta Kai Savolaisen mukaan toistaiseksi ei ole tietoa, että nanopartikkelit pääsisivät ihon läpi verenkiertoon. Todennäköisesti nanoteknologia tulee varsin nopeasti myös elintarvikkeisiin ja elintarvikepakkauksiin.

Uhat voivat tulla myös todella yllättäviltä tahoilta.

Singaporessa on herätty nanoteknologian mahdolliseen vaikutukseen kaupungin vedenpuhdistuksessa.

– Vesihuolto perustuu veden kierrättämiseen, puhdistettu jätevesi käytetään uudelleen. Vesihuollossa käytetään biologista puhdistamista. Nyt huolena on, että aurinkovoiteiden sisältämät nanopartikkelit vaurioittavat vedenpuhdistuksessa käytettyjä bakteereja. Jos uhka toteutuu, se on katastrofi, Savolainen miettii.

Singaporen esimerkki antaa esimakua siitä, mitä saattaa olla tulossa. Riskit saattavat olla niin merkittäviä, että niitä ei yksinkertaisesti voida ottaa. Tärkeää olisikin satsata terveysvaikutus- ja altistustutkimukseen.

Myös lainsäädännön ja teknologian kehityksen välistä kuilua pitäisi pyrkiä kaventamaan, koska lainsäädäntö laahaa aina 10–15 vuotta teknologiaa jäljessä. Esimerkiksi vuonna 2006 voimaan tulleessa EU:n kemikaalilaissa ei ole mukana erityisesti nanohiukkasia koskevia kohtia.

Hae hakusanalla ”nanoteknologia”: • Työsuojelurahasto www.tsr.fi • Työterveyslaitos www.ttl.fi • VTT www.vtt.fi

Yritys

Suljettu prosessi pitää hiukkaset kurissa Beneq ei ota riskejä, vaan suhtautuu nanoteknologiaan terveellä epäluulolla.

V

antaalla päämajaansa pitävä Beneq on erikoistunut lasin ja muiden materiaalien pinnoittamiseen. Yritys kehittää ja myy laitteita, jotka käyttävät nanohiukkasia pinnoitteiden valmistamiseen. Nanohiukkasten avulla pintoihin saadaan laaja kirjo ominaisuuksia.

Beneqin pinnoitusmenetelmät voidaan jakaa kahteen: Atomic Layer Depositioniin eli ALD:hen ja aerosolipohjaisiin menetelmiin. Jälkimmäisiä edustavat yhtiön kehittämät nHALOja nAERO-menetelmät.

ALD:n avulla muodoltaan monimutkaisiinkin kappaleisiin saadaan tasainen, esimerkiksi sadan nanometrin paksuinen päällyste. Menetelmää käyttää muun muassa Kalevala Koru, jonka hopeakorut eivät tummu koru-

www.telma-lehti.fi

jen pinnassa olevan kalvon ansiosta.

Aerosolipohjaisilla menetelmillä lasia voidaan värjätä tai siihen saadaan erilaisia ominaisuuksia kuten lämpösäteilyn heijastaminen. Funktionaalisille pinnoille on yhä enemmän kysyntää.

liian pian sen loppumisen jälkeen, suojautuminen on ehdottoman tärkeää.

Työntekijöiden on käytettävä kaasuja hiukkassuodattimilla varustettuja hengitysmaskeja, suojalaseja ja -vaatteita. Kaikki paljas iho on peitettävä.

Ilma talteen imurilla – Nanohiukkasille altistumiselta suojautuminen on koko toiminnan lähtökohta, Beneqin vanhempi tutkija Joe Pimenoff kertoo.

Nanoteknologiaa käyttävät pinnoituslaitteet on eristetty kahteen kertaan. Itse laite on suljettu systeemi ja lisäksi sen ympärillä on toinen, tiivis suoja. Molemmissa ilma ja sen mukana vapaana leijuvat nanohiukkaset imetään talteen suurtehoimureilla.

Poistoilmasta hiukkaset suodatetaan.

Vaikka itse prosessit ovat tarkasti eristettyjä, nanohiukkasille altistumisen riski kasvaa huolto- ja muutostöiden yhteydessä.

– Jos prosessitilaan joudutaan menemään kesken pinnoituksen tai

Tietoa asiakkaille Beneq on palkannut Englannissa konsultin, jonka ainoana tehtävänä on seurata alan tuoreimpia tutkimustuloksia, ja työturvallisuusmääräyksiä päivitetään tiedon lisääntyessä. Yhtiö on myös mukana työturvallisuutta kehittävissä hankkeissa.

Beneqin laiteasiakkaille nanoaltistumiselta suojautuminen ei välttämättä ole tuttua. Pimenoffin mukaan asiakkaille kerrotaan työturvallisuudesta ja lisäksi heillä pitää olla ajan tasalla oleva turvallisuuspäällikkö sekä riittävät suojavarusteet.

– Laitetoimituksien mukana asiakas saa monitorointilaitteet, jotka mittaavat hiukkaspitoisuutta työympäristön ilmasta, Pimenoff sanoo.

Joe Pimenoff

Telma 1 2009

15

”

Vielä ei edes ole saavutettu yksimielisyyttä siitä, tutkimus

Pienet hiukkaset tuttuja Kemirassa

Nano M e t r in mi l j a r d i s o s a Nanohiukkaset ovat halkaisijaltaan alle sata nanometriä.

Yksi nanometri on metrin miljardisosa. b Nanohiukkasten olemattoman pientä kokoa voi hahmottaa kymmenen sentin kolikon avulla. Halkaisijaltaan yhden nanometrin hiukkasen suhde kolikon halkaisijaan on suunnilleen sama kuin kolikon halkaisijan suhde maapallon halkaisijaan.

16

Telma 1 2009

b Hiilinanoputken halkaisija voi olla esimerkiksi viisi nanometriä mutta pituus tuhat nanometriä – puhutaan silti nanorakenteesta. Hiilinanoputket ovat tällä hetkellä nanoteknologian ”kruununjalokivi”, teollisesti tärkein nanomateriaali.

b Nanoteknologiasta alettiin puhua laajemmin vasta 1980-luvun alussa. Amerikkalainen fyysikko Richard Feynman esitti ajatuksen nanoteknologian mahdollisuudesta jo vuonna 1959.

Feynman sai fysiikan Nobelpalkinnon vuonna 1965.

– Nanokokoiset hiukkaset eivät ole sinänsä mitään uutta, esimerkiksi nanomittakaavan titaanioksidituotteita on ollut markkinoilla jo kymmeniä vuosia. Nanohiukkasia hyödyntävät prosessit ovat meidän normaalien prosessiemme jatkokehittelyä, Kemiran Espoon tutkimuskeskuksen johtaja Ilkka Pollari sanoo.

– Uutta on lähinnä se, että nyt voimme paremmin hallita pieniä hiukkasia ja niiden aikaansaamia ominaisuuksia. Mutta totta on, että nanohiukkasten mahdollisten haittavaikutusten määrittäminen ja dokumentointi ovat kaikkialla vielä lastenkengissä. Mekin kaipaisimme uutta tietoa vaikutuksista.

Titaanidioksidiliiketoimintaa Suomessa jatkaa Sachtleben Oy, joka on kahden titaanidioksidivalmistajan (Sachtleben GmbH ja Kemira Oyj) omistama yhteisyritys. Yhtiö sisältää entisen Kemira Pigments Oy:n toiminnot, ja Kemira on yrityksessä vähemmistöosakkaana.

mitä nanohiukkasten kohdalla pitäisi mitata.

Yhtiön tuotevalikoimaan kuuluu nanokokoisia titaanioksidihiukkasia, jotka suojaavat uv-säteiltä. Ominaisuutta tarvitaan maaleissa ja kosmetiikassa.

Pienimmät hiukkaset ovat lisäksi fotoaktiivisia, jolloin hiukkanen voi auringonvalon avulla hajottaa esimerkiksi ilman epäpuhtauksia.

Sachtleben Oy:ssä nanokokoiset tuotteet muodostavat vain hyvin pienen osan tuotannosta, joskin niiden hinta on paljon tavallisia pigmenttilaatuja korkeampi.

Nykyinen Kemira keskittyy kolmeen segmenttiin, jotka ovat Paper, Water ja Oil&Mining. Niitä kaikkia yhdistää vesiosaaminen.

Kemiran nanotuotteita käytetään apuna muun muassa tiettyjen paperi- ja kartonkilaatujen valmistuksessa. Nanopartikkeleiden suuren pinta-alan avulla kuidut ja täyteaineet saadaan pysymään paperikoneen viiralla. Lisäksi monille nano- ja mikroemulsioille on löytymässä uusia sovelluksia.

Jauhamista ja nesteitä Pieniä hiukkasia saadaan aikaan esimerkiksi jauhamalla. Prosessissa syntyy kaikenlaisia partikkeleita, myös nanokokoisia hiukkasia.

– Esimerkiksi titaanioksidi yksinkertaisesti jauhetaan hyvin pieneen kokoon ja hiukkasten kokojakauma pyritään hallitsemaan mahdollisimman hyvin.

www.telma-lehti.fi

Hyvällä prosessisuunnittelulla varmistetaan, että haitallisia aineita ei pääse leviämään prosessin ulkopuolelle. Pölyjen terveyshaitoista on tiedetty jo satoja vuosia, Pollari sanoo.

– Nanopartikkelit eivät tuo laitosten pölynhallintaan mitään uutta. Ilmanvaihdosta ja pölyn paikallispoistosta on pidettävä huolta ja tarvittaessa käytettävä henkilökohtaisia suojaimia.

Kemiran nanohiukkaset ja nanoemulsiopisarat tehdään nesteprosesseissa. Syntyvät partikkelit ovat useimmiten vesiliuoksissa, joten hiukkasia ei pääse karkuun. Tuotteet menevät teollisuuden käyttöön eivätkä suoraan kuluttajille, joten mahdolliset terveyshaitat rajoittuvat valmistusprosesseihin.

Koska nanohiukkasille altistumisen vaikutuksia ei tiedetä kunnolla, tuotekehittelyssä pyritään tekemään myös kuluttajien altistusta vähentäviä ratkaisuja.

– Nanoemulsiotekniikalla voidaan esimerkiksi nanokokoiset titaanidioksidihiukkaset kapseloida, jolloin aktiivinen hiukkanen on ohuen kuoren sisällä, mutta toimii edelleen halutulla tavalla. Ratkaisuilla voidaan muun muassa vähentää aurinkovoiteen titaanidioksidin kulkeutumista elimistöön ja samalla varmistaa maksimaalinen suojausteho, Pollari kertoo.

Ilkka Pollari

Telma 1 2009

17

Teksti ja kuva Kari Rissa

Työelämä myrskyn silmässä Ilmaston lämpeneminen muuttaa radikaalisti myös talouden ja työelämän tulevaisuutta.

I

lmastonmuutoksen uhkat alkavat olla tuttuja myös kaikille suomalaisille. Myrskyt, metsäpalot, kuivuus, tulvat ja lämpöaallot aiheuttavat yhä enemmän tuhoa eri puolilla maailmaa.

Ilmaston lämpenemisellä ja etenkin sään ääriilmiöillä on monia merkittäviä vaikutuksia myös talouteen ja yritystoimintaan. Englannin hallituksen tilaamassa niin sanotussa Sternin raportissa (2007) arvioidaan, että pahimmillaan ilmastonmuutoksen kustannukset voivat olla jopa 5–10 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta, nyt ja ikuisesti.

Kasvihuonepäästöjen tehokkaat leikkaukset voisivat olla selvästi halvempi vaihtoehto. Noin prosentin uhraus bruttokansantuotteesta vuodessa poistaisi pahimmat uhkat.

Muutos on vielä mahdollinen, mutta jos mitään ei tehdä, ilmaston lämpeneminen aiheuttaa yhä suurempia taloudellisia vahinkoja ja ongelmia myös työelämälle.

– Toistaiseksi ilmastonmuutoksen vaikutukset työelämään ovat jääneet globalisaation, kilpailupaineiden ja väestön ikäkysymysten taustalle. Ilmastonmuutos ei vielä juuri näy työpaikkojen arjessa. Ongelmat alkavat tulla kuitenkin voimakkaammin esiin lämpenemisen edetessä, arvioi Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Antti Kasvio.

Uusiin rakenteisiin

Kasvion mielestä nyt on oikea hetki lähteä laatimaan tiekarttoja tulevien sukupolvien kestävään ja vastuulliseen työelämään.

– Eteneminen kohti kestävämpää kehitystä edellyttää suuria muutoksia nyky-yhteiskuntien energiataloudessa, liikenteessä, ravinnon tuotannossa, teollisuudessa, elintavoissa ja jätteiden käsittelyssä.

18

Telma 1 2009

Ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen yhdessä maailman energia- ja ruokatalouden ongelmien kanssa muuttavat Kasvion mielestä jopa radikaalisti tähänastista kuvaa työelämän tulevista kehitysmahdollisuuksista. Työelämässä tapahtuu lähivuosikymmeninä suurempi muutos kuin mihin tähän asti on uskottu.

– Mitä enemmän aikaa hukataan, sitä suuremmiksi muodostuvat vauriot ja sitä enemmän joudutaan käyttämään voimavaroja korjaustoimenpiteisiin. Jo nyt ongelmat alkavat näkyä muun muassa kehitysmaissa kuivuudesta sekä vedenpuutteesta kärsivillä alueilla.

Ilmastonmuutos aiheuttaa uuden teollisen vallankumouksen, jonka yhteydessä myös nykyiset työn tekemisen tavat ja kulttuurit tulevat käymään läpi suuria muutoksia.

– Joudumme tarkistamaan tähänastiset arviomme maailman ja myös Suomen työvoimavarojen kehittymisestä. Maailman väestönkasvulle on pakko tehdä jotain.

Eteneminen kohti kestävämpää yhteiskuntaa edellyttää uusia tuotanto- ja kulutustapoja. Energiaja materiaalitehokkuus pitää saada kokonaan uudelle tasolle. Ravitsemusketjut menevät uusiksi. Ylensyönnistä ja tuhlauksesta on päästävä eroon.

– Tuloksena pitää olla uudenlainen, hiilestä vapaa sivilisaatio. Se vaatii meiltä irtipääsyä fossiilisista polttoaineista, hiilidioksidipäästöjen talteenottoa ja sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti verkottunutta tuotantoa, Kasvio kaavailee.

Helle tappaa

Kehittyneet uudet teknologiat – esimerkiksi vety- ja nanoteknologia – tuovat mukanaan uusia riskejä, joihin pitää osata myös varautua.

Ilmastonmuutos on alkanut jo vaikuttaa ihmisten

Autoteollisuus sukeltaa Ilmastonmuutos myllertää myös maailman talouselämän rakenteita.

Saksalaisen Deutsche Bankin tekemän ennusteen mukaan ilmastonmuutoksen suurin häviäjä on autoteollisuus. Toiseksi suurin häviäjä on fossiilisia polttoaineita käyttävä energiateollisuus. Myös paperi- ja metalliteollisuus sekä massaturismi kärsivät.

– Ikävä kyllä näyttää siltä, että jos sään ääri-ilmiöiden torjumiseksi ei tehdä mitään,

uhkaa ilmastonmuutos aiheuttaa yhä suurempia taloudellisia vahinkoja talouselämälle, arvioi maailman toiseksi suurimman jälleenvakuutusyhtiö Munich Re:n sää- ja ilmastoriskeistä vastaava johtaja Ernst Rauch.

Ilmastonmuutoksella on Deutsche Bankin selvityksen mukaan kansainvälisessä talouselämässä myös voittajansa. Uusiutuvat energiat, rakennusala, metsäteollisuus ja maatalous näyttävät menestyvän parhaiten.

Suurimpia voittajia tulevat olemaan yritykset, jotka pystyvät hyödyntämään uusiutuvia luonnonvaroja ja ekotehokkuutta.

– Monissa menestyvissä ja vastuullisissa

terveyteen ja hyvinvointiin eri puolilla maailmaa, etenkin kehitysmaissa. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että jo nyt ilmastonmuutos aiheuttaa noin 150 000 kuolemantapausta vuodessa.

Kuumia hellepäiviä on ollut kesäisin entistä enemmän myös Euroopassa.

– Esimerkiksi kesän 2003 helleaalto aiheutti Keski- ja Etelä-Euroopassa noin 30 000 ylimääräistä, varsinkin vanhuksien, kuolemaa, kertoo projektipäällikkö Reija Ruuhela Ilmatieteen laitokselta.

Jo pienehkö ilmaston lämpeneminen lisää huomattavasti korkeiden lämpötilojen todennäköisyyttä – myös Suomessa.

– Suomessa eniten lämpenevät kuitenkin talvet.

Tulee kurjia, sateisia talvia, ja kesällä voi olla liiankin aurinkoista ja kuumaa. Hyönteistuhojen, myrskyjen ja tulvien riski kasvaa.

Ilmastonmuutos tuo myös uusia työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä riskitekijöitä.

UV-säteilyn lisääntyminen ja helleaallot voivat aiheuttaa terveysvaaroja ulkotöitä tekeville, etenkin talonja tienrakentajille, maanviljelijöille ja metsureille.

Ruuhela arvioi, että talven pimeneminen lumettomuuden takia voi myös lisätä mielenterveysongelmia ja työuupumusta.

Yleistyvät sateet lisäävät homevaaraa ja jäätävät kelit tapaturmien vaaraa. Maailmalla matkatöitä tekevät sairastuvat entistä herkemmin malariaan ja denguekuumeeseen, joiden on arvioitu leviävän yhä useampiin lämpeneviin maihin. Suomessa borrelioosi leviää

www.telma-lehti.fi

yrityksissä ympäristöasiat alkavat jo olla liiketoiminnan kovassa ytimessä.

Saastuttavaan ja ilmastonmuutosta kiihdyttävään teollisuuteen sijoitetaan rahaa tulevaisuudessa entistä vähemmän. Sen sijaan tällä hetkellä erityisen hyvä imu sijoituskohteena on puhtaalla ympäristöteknologialla, johon maailmalla investoitiin vuonna 2007 yli 70 miljardia dollaria. Yhdysvalloissa ja Kiinassa puhdas teknologia on tällä hetkellä jo kolmanneksi suurin pääomasijoitusten kohde heti ohjelmistokehityksen ja bioteknologian jälkeen.

yhä laajemmalle. Ilmastonmuutokseen varautumisen tulisi Ruuhelan mielestä olla keskeinen osa yritysten strategista tulevaisuuden suunnittelua. Riskit tulisi ottaa huomioon etenkin sääherkillä toimialoilla kuten rakentamisessa, turvallisuusalalla, liikenteessä ja elintarvikehuollossa.

Muutoksesta bisnestä

Ilmastonmuutoksen torjunta ja hiilivapaaseen sivilisaatioon siirtyminen voi luoda uutta korkean osaamistason ympäristöystävällistä liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja. Tähän kannattaisi Suomessakin nyt tarttua.

Parin viime vuoden aikana maailmanmarkkinoilla on suunnattu riskipääomaa erityisesti sellaisiin hankkeisiin, joilla on kehitetty uusiutuvia energiamuotoja ja ekotehokkuutta. Maailmalla on ryhdytty puhumaan puhtaasta teknologista, clean techista.

– On nähtävissä, että yritykset joutuvat miettimään tuotepalettejaan ja energia-asioitaan uusiksi ja huolehtimaan ympäristömaineestaan aiempaa tarkemmin, Antti Kasvio ennakoi.

Yrityksiltä Kasvio kaipaa nyt uusia innovaatioita ja tuotekehitystä etenkin bio-, aurinko- ja tuulivoimateknologioissa. Myös materiaalitehokkuudessa on vielä paljon parannettavaa, samoin jätteiden vähentämisessä.

Puhtaat ja energiapihit ratkaisut ovat tulevaisuutta: halvemmalla kannattaa tuottaa enemmän.

– Ilmastonmuutos voi olla näin myös suuri mahdollisuus.

Telma 1 2009

19

Jäte ei

20

Telma 1 2009

ole ongelma Teksti Kati Särkelä • Kuvat Miika Kainu

Ekokemin Riihimäen tuotantolaitoksessa tehdään jätteestä energiaa. Ongelmajätteen ja haitallisten kemikaalien päivittäinen käsittely vaatii tarkkaa ohjeistusta.

www.telma-lehti.fi

Telma 1 2009

21

”

Nykyisin jätteestä on saatava mahdollisimman paljon materiaalia kiertoon, pelkkä energian tuottaminen ei enää riitä.

T

ärkeä asia työturvallisuuden kehittämisessä on henkilöstön oma motivaatio. Kun asenne on kohdallaan, myös työntekijät kantavat huolta omista työolosuhteistaan. Tässä johto tietenkin näyttää hyvää esimerkkiä, Ekokemin ympäristö- ja työsuojelupäällikkö Hannu Ukkonen sanoo.

– Kehitystyön turvallisuuden takaamiseksi täytyy olla kärsivällistä ja pitkäjänteistä toimintaa.

Ekokemillä tämän kärsivällisen työn tulokset ovat jokapäiväisessä käytössä.

Tuotantolaitoksella hyödynnetään, tehdään vaarattomaksi ja loppusijoitetaan ongelmajätettä sekä tuotetaan energiaa yhdyskuntajätteestä. Käytössä on kaksi korkealämpötilauunia, keskilämpötilauuni, jätevoimala, fysikaalis-kemiallinen laitos, haihdutuslaitos, kylmälaiteromun hyödyntämislaitos sekä prosessilinjat käytettyjen loisteputkien käsittelyyn ja jätevesien puhdistukseen.

Lisäksi alueella toimii Ekokem-Palvelu Oy, joka kunnostaa pilaantuneita maita, rakentaa ja sulkee kaatopaikkoja ja hyödyntää teollisuuden sivutuotteita.

Alueella työskentelee noin 250 ihmistä. Mukana on edelleen useita, jotka aloittivat vuonna 1984 valmistuneessa laitoksessa. Henkilöstön keski-ikä nousee koko ajan, koska vaihtuvuus on pientä.

Johtaja lähtee kävelemään

Ekokemin henkilöstö tekee säännöllistä riskikartoitusta kaikilla tasoilla. Ennaltaehkäisy on olennaista: mitä varhaisempi suunnittelu, sitä parempi tulos. Jatkuvassa seurannassa ovat työskentelyolosuhteet, muun muassa ilmanlaatu sekä mahdolliset kemialliset vaaratilanteet.

22

Telma 1 2009

Suojaimet, kypärät, työvaatteet ja muut perusasiat ovat tietysti käytössä jokaisella. Yksiköiden ovensuista löytyvät ensiapulaukut, palosammuttimet sekä silmähuuhteluaineet. Näiden lisäksi Ekokemissä tehdään vähän enemmänkin turvallisuuden eteen.

Työturvallisuuskoulutus koko henkilöstölle on jatkuvaa. Suurin osa työntekijöistä on käynyt ensiapukurssin. Henkilöstön terveyttä seurataan systemaattisesti. Ne työntekijät, jotka ovat ongelmajätteiden kanssa

tekemisissä, ovat vielä tarkemmassa syynissä kuin toimistotyöntekijät.

Perinteeksi ovat muodostuneet niin sanotut toimitusjohtajan turvallisuuskävelyt. Toimitusjohtaja käy säännöllisesti eri osastoilla tarkastamassa työturvallisuusolosuhteita. Ja jos tapaturma pääsee tapahtumaan, johto tutustuu henkilökohtaisesti syihin ja ryhtyy toimenpiteisiin. Turvallisuusraportit ovat kaikkien luettavissa intranetissä tai ilmoitustaululla. www.telma-lehti.fi

Jokainen yksikkö miettii turvallisuuttaan omalta kohdaltaan, työmatkoista lähtien.

– Henkilöstömme tietää käytännön työhön liittyvät asiat parhaiten, Ukkonen sanoo.

Motivaatio oman työn kehittämiseen säilyy, kun henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan muutenkin.

Työvälineet ovat hyviä, ja laitoksella pidetään yhteisiä tsemppauspäiviä. Ekokem sai työministeriön myöntämän Hyvä työnantaja -palkinnon vuonna 2004.

Telma 1 2009

23

Virpi Suikki

Raaka-aineena jäte

Riihimäen tuotantolaitoksella on oma tehdaspalokunta.

Suurimmat riskit liittyvätkin paloturvallisuuteen. Kaikesta ennaltaehkäisystä huolimatta tapahtuu 10–20 syttymistä vuosittain, kun jätteet reagoivat keskenään.

Kun laitosalueella työskentelevä ekokemiläinen saapuu töihin, suuntana on ensimmäiseksi pukuhuone.

Kotivaatteet ja työvaatteet pidetään visusti erillään.

Pukeutumistila on rakennettu niin, että työvaatteet jäävät toiselle puolelle ja omiin vaatteisiin vaihdetaan kokonaan toisessa huoneessa.

Erilaisiin töihin tarvitaan eriasteinen suojaus.

Täydelliset suojavarusteet ovat tarpeen esimerkiksi käsiteltäessä painekyllästettyä puuta. Silloin työntekijöiden työasut muistuttavat avaruuspukuja.

Riihimäen jätteenpolttolaitoksessa poltetaan yhdyskuntajätettä 150 000 tonnia vuodessa, määrässä on yli 320 000 hengen kotitalousjätteet sekä vastaavia teollisuuden jätteitä. Poltosta syntyvä energia johdetaan Riihimäen ja Hyvinkään kaukolämpöverkkoon.

Lähialueen roskalaatikkojen sisältö kuljetetaan kuorma-autoilla Riihimäelle. Autot kippaavat kuormansa jättimäiseen, 22 metriä syvään bunkkeriin, ja myllätty jäte nostetaan kahmarilla polttouuniin.

Halli, jossa jäteauton kuljettaja tyhjentää kuormansa, on alipaineistettu siten, etteivät bunkkerin huurut kulkeudu kuskin hengitettäväksi.

Työntekijät istuvat bunkkerin yläosassa, valvomossa. Kuvaruuduilta näkee tyhjennyshalliin, jätebunkkeriin sekä tulipesään. Lisäksi seurataan palamisen päästöjä ja muita teknisiä tietoja. Kahmarinkäyttäjän valtaistuin sijaitsee myös siististi sisätiloissa.

Kun bunkkerin sisällä joudutaan käymään, työntekijä pukee ylleen täyden suojavarustuksen sekä paineilmalaitteet.

Ei pelloille ja pientareille

Ympäristö- ja työsuojelupäällikkö Hannu Ukkonen (oik.) ja työsuojeluvaltuutettu Jari Lehmus pitävät huolta ekokemiläisten työturvallisuudesta. Lehmus työskentelee pääasiassa säiliöautojen tyhjennyksessä.

– Työsuojeluasioihin on varattu kahdeksan tuntia viikossa. Käytännössä se on keskustelua henkilöstön kanssa sekä seurantaa, että puutteet tulevat varmasti korjattua.

24

Telma 1 2009

Ekokem on Suomen suurin ongelmajätteen käsittelijä.

– Oikeastaanhan kyse ei ole vain käsittelystä, vaan hyödyntämisestä, Hannu Ukkonen korostaa.

Nykyisin jätteestä saadaan iso osa hyötykäyttöön, sen määrää jo laki. EU:n mukana on tullut entistä tarkempia määräyksiä. Suunta on se, että jätteestä olisi saatava mahdollisimman paljon materiaalia kiertoon, pelkkä energian tuottaminen ei enää riitä.

Ongelmajätteen käsittely aloitettiin Suomessa vuonna 1984, sitä ennen kaikki päätyi kaatopaikalle.

– Yli kolmessakymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon. Tavoissa ja tekniikassa varsinkin, mutta hyvin paljon myös työturvallisuudessa, Ukkonen sanoo.

EKOKEM

Muutos jatkuu nopeana edelleen, kymmenen vuoden päästä tilanne ja määräykset ovat entistä tiukemmat.

– Materiaalin käsittely ja hyödyntäminen on nokkeluutta.

Iso osa ympäristönsuojelua ja työturvallisuutta on tiedottaminen sekä asiakkaiden kouluttaminen.

Valtion, kuntien ja teollisuuden pääosin omistamalla Ekokemillä on yleishyödyllisen valistajan rooli. Yhteistyökumppaneiden kanssa käydään turvallisuusasiat perusteellisesti läpi. Laitosalueelle ei esimerkiksi pääse lainkaan, jos ei omista työturvallisuuskorttia. Keppinä on vielä 500 euron sakko, jos yhteistyökumppanit rikkovat Ekokemin turvallisuuskäytäntöä.

Asiakkaan tiedolla ja taidolla on merkitystä. Kun ongelmajätteet lajitellaan alusta asti mahdollisimman hyvin, loppuhyödyntämismahdollisuudet paranevat.

Ongelmajätteiden pakkaaminen on myös tarkan työn paikka. Ekokemille lähetetyt ongelmajätepakkaukset ja -laatikot avataan ja lajitellaan käsityönä. Suojalasit ja -käsineet ovat välttämättömiä ja työ tehdään turvallisuussyistä ulkotiloissa. Periaatteessa asiakkaalta tulleen pakkauksen avaaminen on joka kerran riski.

• www.tyoturvallisuuskortti.fi • www.tsr.fi > hae numeroilla 100400, 102148

www.telma-lehti.fi

E ko k e m • Ekokem-yhtiöt on Suomen johtava vaativan ympäristönhuollon kokonaispalvelujen tuottaja.

• Ydinosaamisalueet ovat ongelmajätteiden lisäksi muiden jätteiden hyödyntäminen ja energiantuotanto, niihin liittyvät palvelut, pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistus sekä ympäristörakentamisen palvelut.

• Ekokem-yhtiöillä on toimipaikat 12 paikkakunnalla.

Aulikki Räsänen huolehtii suojainten kunnosta ja puhtaudesta. Varusteet pestään ja tarkistetaan säännöllisesti.

• Ekokemin Riihimäen tuotantolaitoksessa vastaanotetaan yhdyskuntajätettä sekä monenlaista ongelmajätettä, kuten kyllästettyä puuta, sähkö- ja elektroniikkaromua, käytettyjä öljyjä, saastunutta maata, jätekemikaaleja sekä käytettyjä kylmäkoneita. www.ekokem.fi

Telma 1 2009

25

M e t e i mm e s e n !

Teksti Tiia Lappalainen • Kuva Kreetta Järvenpää

Yhtenäiset ohjeet energia-alalle Helsingin Energia ja VTT tutkivat, kuinka energiateollisuudessa käytettävä hydratsiini istuu uuteen Reach-asetukseen.

Pekka: ”Hydratsiinikammo alkoi 80-luvulla, ja edelleen aineesta on vääriä luuloja.”

26

Telma 1 2009

E

uroopan parlamentin ja neuvoston Reach-asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista tuli voimaan 1.6.2007.

Asetuksen myötä muun muassa teollisuuden jatkokäyttäjille tuli aiempaa enemmän turvallisuusnäkökulmiin liittyvää vastuuta.

Helsingin Energia oli mukana VTT:n vetämässä hankkeessa, jossa tarkasteltiin Reach-asetuksen tuomia velvoitteita ja mahdollisia ongelmia kemikaalien jatkokäyttäjien kannalta. Energialaitoksen huolena oli erityisesti hydratsiini, jonka käyttöä oltiin kieltämässä. Helsingin Energia käyttää 15-prosenttista

Lea: ”Hankkeen pohjalta on tehty opas kaikille Suomessa toimiville energialaitoksille.”

• Opas: Reach-asetuksen vaatimukset ja soveltaminen aiheiden jatkokäyttäjien kannalta.

Esimerkkitapauksena hydratsiinin käyttö energiateollisuudessa. VTT, Energiateollisuus ja Työsuojelurahasto.

• www.tsr.fi > hae numerolla 106275 • www.tsr.fi > Hae numerolla 106286

hydratsiinia hapenpoistoon eli korroosion ehkäisyyn. − Höyryprosessissa ei saa syntyä kiinteitä aineita, sillä ne rikkoisivat laitteistot ja pumput. Hydratsiinin reaktiotuotteina syntyy vain vettä ja typpeä. Käyttökelpoisia korvaavia tuotteita ei ole löytynyt, vaikka niitä on etsitty, vanhempi asiantuntija Pekka Rasila kertoo. − Korvaavista aineista ei ole löytynyt sitä vähäisintäkään tutkittua tietoa, mitä hydratsiinista on olemassa, erikoisasiantuntija Lea Lemmetti lisää.

Suurimpana ongelmana myös hydratsiinin suhteen on ollut tutkimustiedon puute. Se on luokiteltu mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi aineeksi, mutta tietoa eri väkevyysasteiden haittavaikutuksista ei ole ollut saatavilla. Toimittajien antamat tiedot koskevat yleensä noin 65-prosenttista hydratsiinia, joka on vahvuudeltaan aivan toista luokkaa kuin 15-prosenttinen aine.

Martti: ”Hanke vahvisti hyvän käytännön ja yhtenäisti alan ohjeet.”

Helsingin Energialla aineen käsittelyssä osataan suojautua kuitenkin hyvin ja sitä varten on laadittu tarkat ohjeet. Prosessi, jossa hydratsiini laimennetaan veteen alle prosentinvahvuiseksi vesiliuokseksi, on suljettu. Työntekijän tarvitsee avata vain astian korkki ja kiinnittää imuletku paikoilleen. Korkki on auki vain 2–3 minuuttia, ja operaatio tehdään voimalaitoksella muutaman kerran vuodessa. Suojavarusteina käytetään puhaltimella varustettua hengityssuojainta ja oikeanlaisia suojakäsineitä. Työntekijä ei joudu suoranaisesti tekemisiin itse aineen kanssa.

VTT:n hankkeen pohjalta syntyi opas, joka on tarkoitettu koko energia-alalle. Ympäristöjohtaja Martti Hyvösen mukaan sitä voidaan käyttää koko EU:n aluetta koskevana ohjeistuksena.

Päivi: ”Laimeampien liuoksien haittavaikutuksista ei ole saatu oikein tietoa.

Reach velvoittaa toimittajaa ilmoittamaan tiedot eri vahvuisille aineille.”

Helsingin Energian prosessikemian vanhempi asiantuntija Pekka Rasila, kemian erikoisasiantuntija Lea Lemmetti, ympäristöjohtaja Martti Hyvönen ja voimalaitoskemian ryhmäpäällikkö Päivi Pyörälä olivat mukana pilottihankkeessa, jonka tarkoitus oli selvittää, miten Reach-asetus tulee vaikuttamaan hydratsiinin käyttöön energia-alalla. www.telma-lehti.fi

Telma 1 2009

27

28

Telma 1 2009

YLEistä riistaa YLEn toimitusjohtaja joutuu tehtävässään monen tahon silmätikuksi ja julkiseksi sylkykupiksi. Talousvaikeuksissa painineen Yleisradion tilanne on nyt rauhoittumaan päin – Mikael Jungner ei.

Teksti Arja Krank • Kuvat Sarri Kukkonen

www.telma-lehti.fi

Telma 1 2009

29

elsingin Hakaniemi lokakuussa 1991. Opiskelijanuoret roiskivat pensseleillä tervaa Moskovan kaupungin lahjoittaman, sosialismia henkivän Maailmanrauha-patsaan niskaan. Lopputulos silotellaan villin lännen malliin höyhenillä. Parinkymmenen minuutin päästä paikalle kurvaa poliisi, ja mielenilmaisijat talutetaan mustamaijaan. Kahden kuukauden kuluttua Neuvostoliittoa ei enää ole.

Yksi mielenilmaisijoista oli Mikael Jungner, Sosialidemokraattisten opiskelijoiden puheenjohtaja. Sama mies on nyt Yleisradion toimitusjohtaja. Kun mediayhtiö on taloudellisissa vaikeuksissa saneerannut viime aikoina kovalla kädellä, on Jungner joutunut tarjoamaan, jos ei aivan takalistoaan tervattavaksi, niin vähintään naamansa maalitauluksi.

– Johtaja on se, joka antaa kasvot ikäville päätöksille. Olen pystynyt sen hyvin tekemään, koska mulla on ärsyttävyyteen asti vahva itsetuntemus ja hyvä kestokyky, Jungner toteaa lakonisesti.

Toimitusjohtaja katselee työhuoneensa ikkunasta avautuvaa pasilalaismaisemaa Helsingin keskustan suuntaan. Viereisellä tuolilla lepää tyyny, johon on printattu television virityskuva.

Jungner on viettänyt työelämänsä ympäristöissä, jotka eivät aina ole erityisessä suosiossa: Pääministe-

rin avustaja on joillekin yhtä kuin politrukki. Juristit eivät ole niitä rakastetuimpia henkilöitä. Edellinen toimipaikka, Microsoft, tuodaan esille usein oudossa valossa.

– Saan edelleenkin hurriteemalla varustettua vihapostia ruotsinsuomalaisen sukunimeni takia, Jungner naureskelee vinosti.

– Myös kotiin soitellaan yöllä ja kerrotaan, mitä kaikkea ikävää mulle voisi tehdä, Jungner sanoo, ei enää niin naureskellen.

Kritiikki kannustaa

Miten johtaja sitten kestää epäkiitollista hommaansa?

– Kestäminen lähtee varmaankin siitä, että uskoo tekevänsä oikeita asioita niin hyvin kuin osaa. Täytän näin omaa tehtävääni tässä yhteiskunnassa. Jos joku on sitä mieltä, että suunta on väärä, niin ottakaa sitten lelut pois – ja no hard feelings.

Jungner ei pelkää kritiikkiä. Se on hänelle enemmän kuin tervetullutta ja antaa lisää motivaatiota.

– Varsinkin siinä vaiheessa, kun YLEn suunta alkoi kääntyä parempaan, kilpailijoilta tuli kovaa arvostelua. Silloin ajattelin, että mulla on pakko olla oikea ote tästä laivasta, muuten noin vaikutusvaltaiset ihmiset eivät vaivautuisi potkimaan nilkkaan.

Fakta Yleisradion talousvaikeudet syntyivät aikoinaan digitaalisuuteen siirtymisen kustannuksista.

Samaan aikaan myös tulovirrat tyrehtyivät, kun kaupallisten televisiotoimijoiden toimilupamaksut poistettiin – näiltä kun odotettiin osallisuutta digitaalisuuden kehittämiseen.

30

Telma 1 2009

”

Olen niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat keskimääräistä enemmän ärsykkeitä elämäänsä sekä töissä että vapaalla.

Yleisradio-laiva liikkuu nyt suunnitellun väylän suunnassa, mutta oikaisuliike oli kaukana kivuttomasta. Kun Jungner tuli neljä vuotta sitten yhtiöön toimitusjohtajaksi, hän lupasi, että kukaan ei jää ilman töitä.

– Näen mielelläni enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia ja uskoin silloin vilpittömästi, että talousongelmista selvitään ilman henkilöstövaikutuksia. Kun uusi johtaja joutuu heti aluksi kääntämään takkinsa, se ei tosiaankaan ole hyvä juttu.

Työntekijämäärää on vähennetty 700:lla. Se on paljon yhtiössä, jonka henkilöstömäärä oli nelisen tuhatta. Suurin osa työntekijöistä lähti vapaaehtoisesti ja eläkkeelle. Lopulta reilut 50 irtisanottiin, osa sai irtisanomisajan palkan kaksinkertaisena. Osa ei tyytynyt sovinnolla kohtaloonsa, ja oikeusjuttuja nostettiin toistakymmentä.

– Täytyy myöntää, että otteet olivat nopeampia ja rajumpia kuin mihin YLE-kulttuuri oli tottunut.

Arvopohja on täällä tärkeämpi kuin yrityksissä keskimäärin: ihmiset täällä tekevät sielullansa töitä. Kyllähän siinä tuntee itsensä petetyksi, kun väkeä vähennetään. Oikeusjutut silti lopulta sovittiin.

YLEläinen työilmapiiri on ulkopuolisen silmin katsottuna vaikuttanut jokseenkin kehnolta. Jungner korjaa, että luottamus ei koskaan täysin kadonnut.

Työtyytyväisyys on kyselyjen mukaan ollut itse asiassa nousussa vuodesta 2005.

– Työskentelyilmapiiriin on eniten vaikuttanut se, että onnistumiset ovat alkaneet näkyä myös tuloksina. www.telma-lehti.fi

”Vaikka halu tulla hyväksytyksi on inhimillistä, johtajalle se on huono ominaisuus”, sanoo Mikael Jungner.

Telma 1 2009

31

Viime vuonna YLEssä siirryttiin saneerausvaiheesta kehittämisvaiheeseen. Meillä on kovasti satsattu avoimuuden lisäämiseen, jotta läpi talon tiedettäisiin, mitä tapahtuu ja miksi.

Jungner kertoo, että sisään ajetaan myös modernimpaa johtamiskulttuuria.

– Autoritäärisen käskytysmallin sijaan strategioissa pyritään selväsanaisesti kertomaan, minne halutaan mennä ja miksi. Toteutus jätetään henkilöstön suunniteltavaksi.

Paikkausta puurolla

Viime syksystä lähtien YLEn henkilöstöruokalassa on nautiskeltu työnantajan tarjoamia puuroaamiaisia. Jungner itse ei ole aamiaisihmisiä, mutta liittyy silti joskus seuraan.

– Aamiainen on otettu hyvin vastaan, syöjiä on satoja. Tarkoitus on tehdä puurohetkestä hyvä kiireetön alku päivälle. Se on myös hetki, kun työpaikan ihmiset tapaavat toisiaan ja juttelevat tärkeistä asioista.

Pelkkä puuro ei kuitenkaan paranna haavoja.

– Se nyt on vain yksi parannus isompien asioiden joukossa. Neuvottelemme myös Helsingin kaupungin kanssa mahdollisuudesta saada YLEen oma lasten päivähoitopaikka. Työmatkalippukin on tulossa työntekijöiden käyttöön. Näillä asioilla yhdessä avoimuuden ja uudenlaisen johtajuuden kanssa YLEstä tehdään paras työpaikka.

Jungner myöntää, että kehittämispuuhiin pääseminen tuntuu hyvältä. Kun katsoo taaksepäin, tiukkojakin paikkoja oli.

– Mua auttoi se, etten miettinyt, mitä päätökset tarkoittavat omalle uralleni. Niin kauan, kun on avainkortti hallussa, töitä tehdään sivulle vilkuilematta.

Jungnerin mielestä halu käyttää valtaa on ”ihan okei” -ominaisuus johtajalle. Halu muuttaa maailmaa on vielä enemmän okei. Mutta mielistely ei johtajalle sovi.

– Vaikka halu tulla hyväksytyksi on inhimillistä, johtajalle se on huono ominaisuus. Se johtaa irrationaalisiin päätöksiin. Hyvästä esimerkistä voisi käydä perhe, jossa aikuiset haluavat pelkästään miellyttää lapsia. Siinähän menee koko perhedynamiikka sekaisin.

Tarve miellyttää voi Jungnerin mielestä tarkoittaa johtajan huikeita riskinottoja ja yrityksen resurssien

32

Telma 1 2009

”

Kun valta ja asema katoaa, kiinnostus hiipuu: ihmiset keskeyttelevät ja häipyvät kesken lauseen.

kasvattamista yli varojen tai oman työajan pirstomista lukuisten yritysten hallitusjäsenyyksiin.

– Tämän kaiken tavoitteena voi olla vuorineuvoksen titteli, mutta se on tuhoisaa yritykselle itselleen.

Päätösten taustalla ei ole silloin yrityksen tai henkilöstön paras vaan johtajan oma brändi, Jungner miettii.

Perinteet eivät velvoita

Yleisradion toimitusjohtajat ovat kautta aikojen olleet voimakkaita kulttuuripersoonia ja yhteiskunnallisia vaikuttajia.

– Eino S. Revolla oli selkeä avaintekijän rooli muuttaa jämähtänyttä 1950-lukulaista suomalaista yhteiskuntaa. Arne Wessberg toi muualta maailmasta modernimpia organisaatiojohtamisen malleja. Reino Paasilinna taas meni kaikista muureista läpi ja halusi muuttaa asioita nopeasti ja tehokkaasti.

Mistä Jungner itse haluaisi, että hänet muistetaan?

– No ei ainakaan patsaan tervauksesta, Jungner virnistää.

– Olen ylpeä siitä, että mun aikanani politiikka poistui Yleisradion toimivasta johdosta. Toivon, että tämä kausi jäisi historiaan myös onnistuneesta digitaalisuuteen siirtymisestä ja nettimaailman avauksista, kuten Elävästä Arkistosta.

Jungner muistaa YLE-uransa alkutaipaleelta, kuinka kolumnikirjoitteluissa vakuuteltiin, että Suomi ei tule ikinä menemään digiin, eikä YLEn talous tule ikinä tasapainottumaan.

– Ja sitten oli tämä hauskin väite: YLE tulee kaatumaan, kun nettimaailma laajenee. Kun tämän päivän pääkirjoituksia lukee, niin yllättävän monessa lehdessä ollaan huolissaan siitä, että YLE on netissä liian vahva, Jungner ihmettelee.

Toimitusjohtajalla ei ole viime vuosien höykytyksestä huolimatta erityistä tarvetta päteä mihinkään suuntaan, ja varsinkaan ei henkilökohtaisesti. Suku on aina pitänyt huolen, että suhteellisuudentaju säilyy.

Jungnerin isoisä ja isoisän isä olivat yhteen mittaan 30–40 vuotta kansanedustajina, ja isoisä oli ministeri.

Suvussa oli myös paljon kulttuuripersoonia.

– Kun sain pestin eduskuntaan ja pääministerin erityisavustajaksi, suku tuumasi, että kiva kun jaksat harrastaa. Ja sitten taas puhuttiin kulttuurista, Jungner veistelee.

Jungnerin kasvuympäristöstä puuttui näyttämisen pakko tyystin. www.telma-lehti.fi

– Tärkeintä on, että yrittää, mutta ei ole pakko olla sukunsa ensimmäinen ylioppilas, juristi tai kansanedustaja. Se on aika vapauttava tunne.

Eräässä viimeaikaisessa lehtijutussa 43-vuotiasta YLEn toimitusjohtajaa tituleerattiin tulevaisuuden toivona. Se on asia, mikä saa jo Jungnerin hieman ärsyyntymään.

– Minkähän ikäinen mun pitäisi olla, että olisin tarpeeksi uskottava?

Maine on katoavaista

Toimitusjohtajan työhuone Isossa Pajassa on melkein sali. Huoneen keskellä on valtava neuvottelupöytä, ikkunan edessä mukavan näköinen nojatuoli. Siinä istuva Jungner tekee tunnustuksen, joka varmasti ärsyttää perinteisen hillittyä toimitusjohtajakuvaa vaalivia ihmisiä.

– Olen varmaan niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat keskimääräistä enemmän ärsykkeitä elämäänsä sekä töissä että vapaalla. Nyt tilanne on YLEssä rauhoittunut ja asiat menevät eteenpäin omalla painollaan.

Samalla adrenaliini, jännitys, vastakkainasettelu ja siihen liittyvät voiton- ja tappiontunteet ovat hävinneet.

Mun täytyy joskus purra hammasta yhteen, etten lähtisi töissä penkomaan jotakin roskakasaa ihan vain siksi, että saisin lisää potkua arkeen.

Mies on harrastuksissaan haastanut itsensä maassa, merellä ja ilmassa. Hänellä on sukellusopettajan sertifikaatti vuodelta 2000. Laskuvarjohyppääminen sai puolestaan alkunsa korkean paikan pelosta. Yläilmoissa liitelyyn tuli kuitenkin stoppi muutama vuosi sitten eturauhassyöpädiagnoosin myötä.

Syöpä ja asioista luopumisen ajatus pisti Jungnerin miettimään myös arvostuksen haihtuvaisuutta. Ilmiö oli tosin tuttu jo työuran muutoksista.

– Olen joutunut elämässäni kahteen otteeseen toteamaan, että kun valta ja asema katoaa, myös ihmisten kiinnostus hiipuu. Sekä opiskelijajärjestön puheenjohtajuuden että pääministerin erityisavustajan tehtävien loputtua huomasin, että jumankauta, ihmiset keskeyttelevät ja häipyvät kesken lauseen.

Kun lounaskutsut, joulutervehdykset ja kaikenlaiset muutkin huomionosoitukset loppuivat, perhe ja ystävät pysyivät.

– Kun eräänä päivänä tämäkin pesti loppuu, ihmisiä ei enää kiinnosta hölkäsen pöläystä mun mielipiteeni. Siinä vaiheessa, jos ei ole muuta elämää, on aika yksin.

Mikael Jungner • Syntyi 20.4.1965 Helsingissä, asui nuoruus aikansa Vaasassa • Koulutukseltaan oikeustieteen lisensiaatti • Toiminut pääministeri Paavo Lipposen ja kahden muun ministerin erityisavustajana • Microsoftin tietoyhteis kuntasuhteista vastaava johtaja vuosina 2002–2004 • Yleisradion toimitus johtaja vapusta 2005 alkaen • Perhe: vaimo Maria Jungner ja tytär aiemmasta avioliitosta • Pitää tv-sarjasankarinaan tohtori Housea

Telma 1 2009

33

Teksti Tiia Lappalainen Kuvat Sarri Kukkonen

Puhtaan ilman parturoija

Mikä työpaikka?

Salon Sensitiven perustaja Rauni Ahonen pitää huolta siitä, että asiakkaat ja työntekijät voivat nauttia kampaamon iloista ilman allergian pelkoa.

Sari Väliranta kaataa hapetetta vetokaapissa.



Salon Sensitive Sanomatalo, Helsinki  Puhtaan ilman kampaamo, jossa allergiariskit on minimoitu.  Puhtaasta ilmasta pitävät huolta kolme kertaa tunnissa kampaamon ilman puhdistava ilmanpuhdistuskaappi, vetokaappi, keskuspölynimuri sekä pölyämättömät ja allergisoimattomat tuotteet.

− Valmistuin kampaajaksi vuonna 1971 ja allergisoiduin vuonna -81, ensimmäisen poikani syntymän jälkeen. Allergia paheni hengitystieallergiaksi, ja tein 14 vuotta kotona pelkkiä leikkauksia. Kahdeksan vuotta sitten kyllästyin ja mietin, mitä tekisin elämälläni. Pöydällä oli lehti, jossa kerrottiin hajustamattomista kampaamotuotteista. Siitä sain idean.



 Palkittu kahdesti muun muassa kansainvälisellä Global Salon Business Awardilla.  Kahdeksan työntekijää, joista kaksi osa-aikaisia.  Asiakkaita viime vuonna 6 069, joista noin puolet ottaa värin tai permanentin.  Noin puolet asiakkaista on allergisia tavallisille kampaamotuotteille.

− Minulla oli aluksi visio kampaamosta, jossa teen töitä lasikopissa ja muut tekevät ympärillä töitä tavallisilla kampaamoaineilla. Mieheni oli kuitenkin sitä mieltä, että pitäisi tehdä kokonaan puhtaan ilman kampaamo.



34

Telma 1 2009

M i n u n

t y ö n i

Katja Ekroth värjää hiuksia.

− Tykkään asiakastyöstä niin hirveästi, että en halua jäädä pelkäksi toimitusjohtajaksi.

Päivät menevät asiakkaiden kanssa niin nopeasti, pohtii Rauni Ahonen. 

− Meillä käy paljon ihmisiä, jotka eivät voi värjätä hiuksiaan allergioiden takia. Lähdin tekemään tästä kampaamosta työtä itselleni, en ajatellut silloin asiakkaiden näkökulmaa. Se on tullut siihen päälle.

 − Asiakaspalvelu ja hyvä käytös ovat tärkeitä tässä työssä. Siisteys ja iloisuus, kaikki on plussaa. Se ei oikein käy, että kampaaja olisi vihainen.

− Tärkeintä on, että asiakas on tyytyväinen ja näyttää hyvältä, kun hän lähtee täältä.

 − Asiakkaina on hyvin erilaisia ihmisiä. Jos penkissä istuu vaikea asiakas, saattaa itsekin ruveta jännittämään.



 − Lähes joka kolmas kampaaja allergisoituu ja joutuu jättämään työnsä.

Yleisin on hengitystieallergia.

 − Ilmanpuhdistuskaapin suodattimet vaihdetaan neljäntoista viikon välein.

Ne ovat aina täynnä hiuksia ja hilsettä. Sitä miettii, että missä ne olisivat muuten. Meidän suussammeko?

 − Kaikki käyttämämme tuotteet ovat suomalaisyritysten tuotteita.

Luontaistuotteet ovat kuitenkin eri juttu, meillä ei niitä ole. Ihmiset sekoittavat nämä joskus keskenään.

 − Kampaajan ammatti on ollut haaveeni lapsesta asti: lähetin postia radiossa pyörineeseen Muumikerhoonkin, että minusta tulee isona kampaaja.

 − Omalla tavallaan kampaajat ovat psykiatreja. Luottamus on tärkeintä.

Jotkut asiakkaat ovat käyneet luonani kolmekymmentä vuotta. Siinä on ehditty käydä läpi paljon asioita.

− Olimme juuri koko työporukalla Lontoossa Vidal Sassoonin koulutuskeskuksessa. Sieltä sai paljon ideoita, ja yhdessä kokeminen on tärkeää. Tästä lähtien menemme sinne joka toinen vuosi.





www.telma-lehti.fi

Telma 1 2009

35

O m a n e l ä m ä n j a t y ö n h a l l i n ta Teksti Tarja Västilä

Kuvitus Helena Hajanti

Kuva Sarri Kukkonen

Kun ke

36

Telma 1 2009

miat kohtaavat Lääkkeiden väärinkäyttö ei ole vain napeilla pelaamista: fyysisestä ja psyykkisestä lääkeriippuvuudesta on vaikea omin avuin rimpuilla irti. ”Lääketokkuraisuus” on usein vain myytti, sillä käytön myötä toleranssi kasvaa ja hälytyskello ei kilkata edes työyhteisössä.

iippuvuus lääkkeistä hiipii salakavalasti. Eipä osannut Ninakaan (nimi muutettu) ounastella 17-vuotiaana napatessaan vaivihkaa isänsä diapameja, että elämisen sietämätön keveys olisi tulevaisuudessa juuri bentsodiatsepiinien ansiota. − Tuolloin minulla ei ollut vielä mitään omakohtaista kokemusta päihteistä. Lapsuudenkodissa käytettiin alkoholia sen verran reippaasti, ettei minulla ollut mielenkiintoa sille puolelle. Tiesin, että diapameillakin pääsee toiseen olotilaan, kertoo nyt nelikymppinen Nina.

Kokeilu jäi silloin yhteen kertaan: paha olo tuli niin itse lääkkeestä kuin kiinnijäämisestä. Kun seuraava kerta tuli, äidin kuolemasta nukahtamislääkkeillä selviäminen ei jäänytkään siihen. − Olin heti koukussa. Rentoutin itseäni suuremmalla määrällä lääkkeitä kuin oli määrätty. Samalla unettomuus paheni. Kun lääkkeistä on jo fyysisesti riippuvainen, toleranssi nousee. Saatoin aamulla opiskelemaan lähtiessäni ottaa pillereitä ja saada siitä hyvän olon. Tila oli euforinen, www.telma-lehti.fi

nousuhumalan kaltainen, muut eivät huomanneet mitään.

Kun lääkkeiden väärinkäyttöä oli kestänyt vuoden, Nina päätti hakeutua A-klinikalle. − En pystynyt enää hallitsemaan lääkkeitä enkä elämääni.

Tiesin koko ajan, mistä on kysymys: kyse ei ollut ajattelemattomuudesta eikä seikkailunhalusta. Jouduin kahdeksi viikoksi katkolle ja sain elämän järjestykseen. Joksikin aikaa.

Työuupumus laukaisi

Vuodet kuluivat, lääkkeiden käyttö oli edelleen kausittaista, alkoholinkäyttö satunnaista. Vaikka lääkkeiden väärinkäyttäjät ovat usein myös sekakäyttäjiä, Nina ei koskaan sotkenut eri aineita keskenään: jos kaverien kanssa lähdettiin kaljalle, silloin juotiin olutta, jos mieltä ahdisti, oli pillerien vuoro. − Sitten sairastuin työuupumukseen. Töissä oli enemmän töitä kuin tekijöitä, jaksaminen meni miinusmerkkiseksi. Ja työkin turhautti.

Apua Nina osasi jo hakea. Sarkastisesti hän toteaa, että tuolloin työterveyshuolto satsasi peräti kolmeen psykiatrikäyntiin. − Sain rauhoittavia, tuttua bentsodiatsepiinia sekä uupumukseen että paniikkihäiriöön. Sain myös mielialalääkettä ja Telma 1 2009

37

kaksi kuukautta sairauslomaa. Alussa olin kuuliainen ja käytin lääkkeitä ohjeen mukaan, mutta vähitellen määrä kasvoi. Mitä lähemmäksi töihin palaaminen tuli, sitä enemmän nappailin. Reseptin uusin soittamalla lääkärille. Hän ei tullut ajatelleeksi, miksi tuo ihminen noin paljon noita lääkkeitä syö, ihmettelee Nina itsekin. − Kun palasin töihin, olin sekä psyykkisesti että fyysisesti riippuvainen lääkkeistä.

Kävelevä häpeä

Reippaan vuoden Nina sukkuloi eri lääkäreiden välillä.

Naama ei tullut tutuksi missään, ja niin unettomuuteen, uupumukseen ja kipuihin heltisi reseptejä. Välillä helpommin, välillä vaikeammin. − Olin häpeissäni itselleni, olin kävelevä häpeä.

Lääkkeiden saantikin alkoi olla vaikeaa, ja minulle tuli vierotusoireita. En tiennyt, mikä olisi ollut itselle parasta – halusin vain olla puutunut ja turta. Havahtuminen tapahtui yhtäkkiä: huomasin pölliväni ystäväni unilääkepurkista pillereitä ja totesin, että tämähän on järjetöntä.

Alkoi uusi kierros, nyt lopullinen. − Marssin taas A-klinikalle. Hoitoprosessi alkoi, ja ensimmäisen kerran olin täysin avoin, kerroin kaiken.

Kukaan ei ihmetellyt, kauhistellut eikä syyllistänyt.

Päinvastoin, minulle sanottiin ”hyvä, kun tulit, asialle voidaan tehdä paljonkin”. Helpotus oli suuri, pääsin siirtämään taakan omasta pienestä päästäni muille.

Lääkitys muutettiin valvotuksi, mikä edellytti omaa sitoutumista: Nina haki hoidon alussa viikon lääkkeet

38

Telma 1 2009

suoraan A-klinikalta, myöhemmin yhdestä tietystä apteekista, jonne lääkäri toimitti reseptin. Fyysistä ja psyykkistä riippuvuutta ajettiin alas vähentämällä pikkuhiljaa annostusta.

Kemiallinen leppoisuus oma asia

Lääkkeiden väärinkäytön Nina on pitänyt omana tietonaan. Vuorotyötä tekevälle oli välillä hankalaa järjestää työvuoroja niin, että pääsi tiettyyn aikaan joko lääkkeitä hakemaan tai lääkärin vastaanotolle. − En silti kertonut työtovereille. Katsoin, ettei asia kuulu kenellekään. Salailua auttoi, ettei kukaan huomannut yhtikäs mitään, saati sanonut, että olisin jotenkin omituinen. En haissut, en hoippunut enkä horjunut, ulospäin ei näkynyt. Olin töissä tasaisempi, mukavampi ja leppoisampi. Kukaan ei tajunnut, että olisin ollut toisenlainen, sillä eihän kukaan tiennyt, millainen oikeasti olisin. Vaihdoin lisäksi työpaikkaa, uudessa paikassa eivät tienneet senkään vertaa. − Sitä paitsi sovin hyvin asiakaspalvelutyöhön: minulla ei ollut koskaan kiire, jaksoin paneutua asiakkaiden ongelmiin, työ sujui mutkattomasti. Pohjimmiltani olen äärimmäisen ujo, joten lääkkeet auttoivat myös siihen.

Pillereillä Nina sai taltutettua temperamenttiaan ja tunteitaan: hermo ei kiristynyt eivätkä tunnetilat vaihdelleet. − Lääkehuuruissa sain mielihyvää ja tasaisuutta elämään, oli mukavaa olla cool. Samalla pääsin arkea pakoon, tukahdutin ahdistusta. Mutta olihan se yksinäi-

”

Minulla ei ollut koskaan kiire, jaksoin paneutua asiakkaiden ongelmiin, työ sujui mutkattomasti. Olen äärimmäisen ujo, lääkkeet auttoivat myös siihen.

sen ihmisen puuhaa: olin itsekseen kotona, vetäydyin, vietin täysin epäsosiaalista elämää. Ja täysin koukussa.

Läheiset tiesivät jollain tasolla, mutta kun ongelmaa oli vaikea havaita, ei siitä pahemmin edes puhuttu.

Nina kuitenkin rohkaisee vastaavanlaisessa lähipiirissä olevia keskustelemaan lääkeriippuvaisen kanssa ja mahdollisesti hakemaan tietoa asiantuntijoilta.

Mielihyvää normaalista elämästä

− En minä vieläkään luota itseeni, mutta suhtaudun toiveikkaasti tulevaisuuteen. Kun isäni kuoli muutama vuosi sitten, sain rauhoittavia, mutta pysyin ruodussa.

Jälkihoitojaksoni jatkuu edelleen, ja retkahduksiakin on sattunut. Mutta en ikipäivänä halua niitä vaikeita vierotusoireita, kun hiki pukkaa, oksettaa ja ajatukset ovat sekavia. Ja liian paljon kuluu energiaa irtipääsyyn.

Se aika, kun kävin enemmän apteekissa kuin ruokakaupassa, on toivottavasti takanapäin.

Nina saa nykyään mielihyvää ihan normaalista elämästä. Töissä hän ei ole enää niin ankara itselleen kuin aiemmin ja uskaltaa siirtää vastuuta toisillekin. − Huumori auttaa: sanoin terapeutilleni, että nykyään lempibändini on My Chemical Romance. Oma romanssini kemian kanssa on nakutettu muistojen tauluun ja siellä se saa pysyäkin.

Mahdollista työuupumuksen ja turhautumisen peikkoa Nina selättää opiskelemalla. Koti on nykyään kullankallis muista syistä kuin erakoitumisesta. Uusi sohvakin on elämänpunainen.

www.telma-lehti.fi

O n g e l m a n t u n n i s ta m i n e n va i k e a a Lääkkeiden liika- tai sekakäyttö ei työterveyslääkäri Rea Lagerstedtin mukaan juurikaan näy työterveyshuollon puolella. Lagerstedt on Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen puheenjohtaja, joten hänellä on näköalapaikka myös koko Suomeen. − Yhdistyksen lääkärien kokemuksen mukaan lääkkeiden väärinkäyttö on työterveyshuollon asiakkaiden joukossa melkoisen harvinaista. Mutta ilmiön esiintyminen riippuu myös työterveyshuollon kattavuudesta, elinkeinoalasta sekä asiakkaiden ikärakenteesta, koulutuksesta ja sosioekonomisesta asemasta.

Ongelman tunnistaminen ei aina ole helppoa. − Työterveyslääkärit eivät pysty havaitsemaan kaikkia väärinkäyttäjiä, sillä on niitäkin asiakkaita, jotka käyttävät useita palveluita yhtä aikaa: terveyskeskusta, työterveyshuoltoa, yksityisiä erikoislääkäreitä mahdollisten mielenterveyspalveluiden lisäksi.

Lagerstedt muistuttaa, että vaikka tietoisia väärinkäyttäjiä tapaa harvoin, unilääkkeitä ja rauhoittavia lääkkeitä käyttäviä alkaa olla yhä enemmän.

– Työkyvyn kannalta näiden lääkkeiden runsas tai jatkuva käyttö aiheuttaa sen, ettei ihminen ole täydessä terässä ja iskussa.

Myös kipulääkkeitä voidaan käyttää liikaa tai väärin. Muun muassa bentsodiatsepiinien liiallinen käyttö voi vaikuttaa ajattelu- ja havaintokykyyn sekä muistiin. − Jos ihmiselle on kehittynyt lääkeaineriippuvuus, tulee se aina hoitaa

toimintakyvyn ja elämänlaadun parantamiseksi. Parhaiten se toteutuu potilaslääkärisuhteen avulla pitkäjänteisessä hoidossa.

Työyhteisövalmentaja, kouluttaja Sira Niipolan mukaan erityisesti nykyisinä vaikeina aikoina työyhteisön jäsenten olisi hyvä pitää huolta toisistaan. − Ihmiset eivät välttämättä jaa henkilökohtaisia asioita työtovereidensa kanssa, mutta olisi hyvä, jos työyhteisön jäsenet havaitsisivat vaikkapa muutoksen jonkun kollegansa käyttäytymisessä. Joku saattaa vetäytyä: hän ei tule palavereihin, käy syömässä eri aikaan kuin muut, pysyttäytyy omissa oloissaan pöytänsä ääressä.

Pääasiassa tietokoneiden parissa pakertavia ”hiljaisia” on vaikea tunnistaa. Jollekulle voi olla luontaista tehdä töitä itsekseen, mutta jollekin se voi olla pakotie. Yksinäisyyteen vetäytyvä ei haluakaan tulla huomatuksi. − Sitä paitsi työyhteisö sopeutuu nopeasti: ei huomata, että tuo ihminenhän oli kaksi vuotta sitten tyystin toisenlainen. Ja enemmän kuin tuijottaisimme oireita, meidän tulisi miettiä, mitä oireiden takana on. Ja jos ihminen päättää avautua ja puhua, työyhteisön on kuunneltava ja tuettava kaikin mahdollisin keinoin.

Niipola ehdottaakin, että työpaikoilla vaikkapa työterveyshuolto voisi silloin tällöin järjestää eräänlaisia terveysinfoja, tietoiskumaisia tilaisuuksia, joissa paneuduttaisiin yleisellä tasolla erilaisiin aiheisiin, esimerkiksi lääkkeiden oikeaan käyttöön, ja joissa ei syyllistettäisi ketään.

• www.paihdelinkki.fi • www.a-klinkka.fi • www.a-klinikka.fi/tiimi • www.ttk.fi/keskus/paihderyhma

Telma 1 2009

39

40

Telma 1 2009

Teksti Leena Seretin • Kuvat Sarri Kukkonen

Pölinä aina vieraana Kova betonikin murtuu pölyksi, ja se on aina läsnä Lujabetonin tehtailla.

Kamppailu pölyä vastaan on työsuojelun keskiössä, kun uudet raja-arvot haastavat koko alan.

Petri Munne sahaa vanerista muottilevyä.

Sirkkelin terän vieressä on kohdeimuri, joka imee pahimmat puupölyt.

www.telma-lehti.fi

Telma 1 2009

41

”

Työ kannattaa tehdä siinä vaiheessa, kun se on helpointa. Silloin työ on myös pölytöntä.

etoninen halli Taavetissa on kuin tuotantonsa mannekiini. Hallin seinät kylpevät harmaan sävyisinä talviauringon matalissa säteissä. Tuotantohallissa valetaan betonielementtejä teollisuusja toimitila- sekä asuinrakentamiseen.

Halli on yhtä harmaa sisältä kuin ulkoakin. Oranssinpunaiset valuastiat – massapytyt, kuten taavettilaiset sanovat – tuovat harmauteen hieman väriä.

Haiseeko betonipöly? Näkyykö se? Ei näy eikä haise, ja siksi se onkin niin salakavalaa. Hienon hienot kvartsipölyhiukkaset tunkeutuvat hengitysilmassa keuhkorakkuloihin ja voivat aiheuttaa pölykeuhkoongelman, joka voi pahimmillaan johtaa keuhkosyöpään.

– Hengityselinsairaudet eivät ole mitenkään yleisiä tehtaallamme eikä yhtään ammattitautitapausta ole todettu. Pitkään alalla olleita vaivaavat ennemmin tuki- ja liikuntaelinsairaudet, sanoo tuotantovastaava ja työsuojelupäällikkö Seppo Soininen.

Taavetin työväki käy kolmen vuoden välein terveystarkastuksessa, johon kuuluu myös puhalluskoe, spirometria.

Eroon kuivahionnasta

Vaikka tautitapauksia ei ole ilmennyt, Lujabetonilla pöly otetaan vakavasti. Aiemmin säälliseksi kvartsipölypitoisuudeksi ilmassa sallittiin 0,2 milligrammaa kuutioilmassa. Raja-arvoa kiristettiin vuonna 2007.

Uuden arvon, 0,05 milligrammaa kuutioilmassa, saavuttaminen on iso haaste. Tuotantopäällikkö Jari Pulkkinen kuitenkin uskoo ja vakuuttaa, että tavoitteeseen päästään useilla erilaisilla toimenpiteillä.

Pölyn kannalta kriittinen työvaihe betonielementtitehtaalla on valmiiden elementtien kuivahionta, johon turvaudutaan viimeistelyvaiheessa vain tarvittaessa.

– Olemme epäonnistuneet, jos joudumme ottamaan hiomalaikan esiin ja hiomaan kuivaa elementtiä.

Tarkoitus on, että muottiin valettu tuote on niin priimaa, ettei sitä enää tarvitse hioa. Työ kannattaa tehdä siinä vaiheessa kun se on helpointa. Silloin työ on myös mahdollisimman pölytöntä, Pulkkinen sanoo.

Käytännössä kuivahionnasta ei kuitenkaan ole voitu luopua kokonaan, mutta työsuojelupäällikön mukaan asiassa on otettu isoja askeleita parempaan suuntaan.

42

Telma 1 2009

– Hiontalaitteissa on kohdepölynpoisto. Hallissa ei käytetä lainkaan hiekkapuhallusta, mikä sekin vähentää kvartsipölyä, Soininen sanoo.

Siisteys korvien välissä

Tuore betoni sukeltaa massapaljuun, joka lähtee taitavalla ohjauksella kohti valumuottia. Notkea massa asettuu muottiinsa ja elementtimiehet tasoittavat massan lanalla. Massan annetaan kuivua muotissaan, eikä elementtiin pitäisi enää kajota kuivumisen jälkeen.

Märkä massa ei pölyä, mutta kokkareita valuu muottien reunojen yli ja murenee aikanaan lattialla hienoksi jauhoksi. Kun työmiehet tallaavat lattiaa turvasaappaissaan, kuiva pöly nousee lattialta hengitysilmaan. Kohdeimureilla tätä pölyongelmaa ei poisteta.

– Kun tulin tehtaalle 26 vuotta sitten, halli oli kuin sikin sokin päästetty katettu rakennustyömaa.

Tästä on tultu merkittäviä askeleita siistimpään suuntaan, mutta siivoton työympäristö on edelleen jatkuva keskustelun aihe. Eihän aikuisille miehille voi kaiken aikaa hokea, että korjaa jälkesi, sanoo työsuojeluvaltuutettu, elementtimies Teijo Laari.

Taavetissa korostetaan siisteyden merkitystä, sillä se on työturvallisuuden kärjessä niin tapaturmien määrässä kuin hengitysilman puhtaudessa. Lujabetoni on tuonut elementtitehtailleen teollisuuteen kehitellyn Elmerin, työympäristön arviointiohjelman, jolla havainnoidaan työtapojen ja työympäristön turvallisuutta ja työssä esiintyviä kuormitustekijöitä.

– Hallia on rakennettu 1970-luvulta lähtien ja lattiaa valettu pieninä paloina. Kuhmuraista ja uurteista lattiaa on vaikea pitää puhtaana. Siisteys lähtee kuitenkin korvien välistä. Asenteet muuttuvat hitaasti. Jos kaveri on tehnyt töitä tietyllä tavalla kymmeniä vuosia, eivät tottumukset muutu nopeasti, vaikka olisi kuinka tietoinen pölyn aiheuttamista terveysriskeistä, Laari sanoo.

Pölystä ei päästä eroon

Elementtitehtaalla perusvarustuksia ovat suojavaatteet, jalkineet, silmäsuojaimet, hanskat ja kuulosuojaimet.

Hengityssuojain ei ole aina itsestäänselvyys.

– Ei hengityssuojainta voi käyttää koko ajan. Suojaimet tosin löytyvät, mutta aika vähän niitä käytetään, Laari sanoo.

Uusia aseita käyttöön Uudisrakentamiseen etsitään uusia, aiempaa pölyttömämpiä menetelmiä. Lujatalon kuopiolaisessa uudisrakennuskohteessa verrataan perinteisiä työmenetelmiä vähemmän pölyä tuottaviin ja pölyn leviämistä estäviin keinoihin.

Pölypitoisuuksia mitataan työntekijän hengitysvyöhykkeeltä ja rakennuksen yleisilmasta.

Mittauksista vastaa Kuopion yliopiston ympäristötieteen laitos.

Teknillinen korkeakoulun LVIlaboratorio Espoossa puolestaan vastaa pölynhallintamenetelmien käyttöön liittyvän ohjeistuksen tekemisestä. Hankkeesta valmistuu tutkimusraportti kesän kynnyksellä.

Kehityshanketta rahoittaa Työsuojelurahasto.

Lujatalo rakentaa Kuopioon kolmen rapun asuinkerrostaloa, joista kaksi rappua tehdään perinteisin konstein, A-rappu uusin menetelmin. Siellä rakennusaikaista pölyä yritetään vähentää monin eri keinoin. Käytössä on muun muassa keskuspölyimuri, hissikuilussa alipaineistettu tuuletusputki sekä lattioiden ja seinäpintojen hionnassa kohdepoistolla varustetut laitteet.

Piikkaus- ja villoitusvaiheissa työntekijöillä on käytettävänään maskit, joissa ilma kulkee suodattimen läpi.

– Siivousta on tehostettu ja tuuletusta lisätty. Tasoitetöissä pyritään

Lujakonserni käyttämään valmistasoitteita mahdollisimman paljon. Tiloihin, joissa niitä ei voi käyttää, laasti sekoitetaan alipaineistetussa huoneessa, työnjohtaja Pekka Laakkonen kertoo.

Laakkosen mukaan uudet menetelmät on otettu työmaalla vastaan myönteisellä mielellä.

– Alkuvaiheessa oli hieman asenteellista kangertelua, mutta niin on aina, kun työtapoja muutetaan.

Rakennustyömaalla erilaista pölyä lentää ilmaan muun muassa betonista, tasoitteista ja laasteista, kivivillasta, laatoista, kivitiilistä sekä puusta.

l Suomalainen perhe yritys, johon kuuluvat Lujatalo, Lujabetoni, osakkuusyhtiö Lujapalvelut sekä sisaryhtiö Fescon l Konsernissa liki 2 100 työntekijää l Liikevaihto 420 miljoonaa euroa l 43 toimipistettä, 28 toimipaikkaa l Lujabetoni on Suomen toiseksi suurin elementtivalmistaja

• Kuopion yliopisto: Rakennuspölylle altistumisen vähentäminen uudisrakentamisessa • www.tsr.fi > hae numerolla 107051

www.telma-lehti.fi

Telma 1 2009

43

Työsuojelupäällikkö Seppo Soininen (vas.), tuotantopäällikkö Jari Pulkkinen ja työsuojeluvaltuutettu Teijo Laari jahtaavat Lujabetonin Taavetin tehtailla salakavalaa pölyä.

– Käymme vuosittain läpi työterveyshuollon kanssa, että suojaimet ovat oikeanlaiset ja riittävät. Suojaimien hankinnoissa ei myöskään tingitä, koska niiden merkitys investointina kokonaisuuteen nähden on vaatimaton, Soininen muistuttaa.

Taavetin elementtitehtaalla voi altistua myös puupölylle. Vaaravyöhykkeessä ovat muottien tekijät, jotka sahaavat sirkkelillä vanerisia valumuotteja. Ensiapu pölyn poistoon löytyy terän lähellä olevasta kohdeimurista. Imuri nappaa uumeniinsa pahimman pölyn, mutta sitä leijuu silti hengitysilmaan.

– Täysin pölytöntä betonielementtien valmistusta ei saavuteta koskaan. Pohjoinen kivilaji on graniittia, josta irtoaa kvartsipölyä. Paljon voi kuitenkin tehdä, jotta hengitysilma elementtitehtaalla olisi mahdollisimman riskitöntä terveydelle, Taavetin miehet sanovat.

Onko työ sitten vaarallista?

– Ei missään nimessä. Kivimurskaamoissa kvartsipölyongelma on aivan toista luokkaa kuin elementtitehtaalla, työsuojeluvaltuutettu Laari huomauttaa.

• Hiekkapöly poissa keuhkoista – Kvartsihiekan oikea käsittely -julkaisu, TTK 2008. www.ttk.fi/julkaisut/tiedot/28006.html • Lujatalo Oy: Pölynhallintakeinojen kehitystyö: www.tsr.fi > hae numerolla 108353 • Työterveyslaitos: ELMERI ja ELMERI+, www.ttl.fi/elmeri

< Kuivahionta on elementtitehtaalla pölyisin homma, kertoo viimeistelijä Paula Suoknuuti.

44

Telma 1 2009

Pölypesäkkeet kuriin Tekemällä muutoksia työja tuotantomenetelmissä elementtiteollisuus pääsee uusien normien mukaiseen tavoitteeseen pölypuhtaudessa.

Suomalainen elementtiteollisuus on ottanut kunnianhimoiseksi tavoitteekseen nousta maailman turvallisimmaksi betonielementtien tuottajaksi vuonna 2015.

Rakennusteollisuus RT:n Betonikeskus on toiminut moottorina elementtiteollisuuden pölyjen pyyhkimisessä. Taustalla on vapaaehtoisuuteen perustuva eurooppalainen sopimus, jossa työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ovat sitoutuneet vähentämään terveydelle haitallista pölyä betonielementti- ja betonituoteteollisuudessa. Opastamalla, tiedottamalla ja kouluttamalla ala siivoaa tuotantoaan ja mainettaan.

Pölytalkoisiin ovat haastaneet myös uudet HTP-arvot eli haitallisiksi tunnetut pölypitoisuudet.

Kvartsipölylle uusi raja-arvo on 0,05 milligrammaa ilmakuutiota kohti hengitettynä kahdeksan tunnin aikana. Hienojakoisen kvartsipölyn raja-arvo pudotettiin syksyllä 2007 neljännekseen.

– Uusi raja-arvo on haaste be-

tonielementtiteollisuudelle, mutta kyllä se saavutetaan muutaman vuoden siirtymäaikana, jaostopäällikkö Arto Suikka Rakennusteollisuudesta vakuuttaa.

RT on pilotoinut kuudessa betoniyrityksessä, mitannut pölypitoisuuksia ja kehitellyt uusia tuotantoja työmenetelmiä. Projektin aikana mittaustuloksissa kvartsipölyn määrä on pyörinyt vanhan raja-arvon, 0,2 milligramman ja uuden, 0,05 milligramman välillä.

– Jotkut yritykset ovat päässeet uuden raja-arvon pintaan ja sen allekin.

Pitkä lista ehdotuksia

RT:n projektin anti jalkautuu kevään aikana elementtiteollisuuden arjeksi. Suosituslistalla on pieniä ja suuria toimia, joiden myötä ala voisi puhdistua pölystä. Täysin pölyttömään elementtiteollisuuteen tuskin päästään, mutta korjausliikkeellä saavutetaan pölymäärä, joka ei enää ole terveydelle entisen kaltainen riski.

Lujabetonin aloitteesta on käynnistynyt työturvallisuuskilpailu, joka osaltaan vauhdittaa elementtiteollisuuden siivoustalkoita. Entistä puhtaampi elementtiteollisuus on saavutettavissa muun muassa suunnittelemalla tuotantotilat vastaamaan nykytietoa, miettimällä

raaka-aineiden käsittelyä ja varastointia aina puhdistus- ja siivouskäytäntöihin ja henkilökohtaisiin suojavarusteisiin.

Suikalla on esittää pitkä lista miettimiskohteita. Betoniasemalla sementtipöly ei saa levitä tuotantotiloihin eikä valvomoihin. Elementtien valmistuksessa muottien purku ja puhdistus seuraavaa valua varten voi pahimmillaan pölyttää hengitysilmaa tarpeettomasti, parhaimmillaan pölytystä voidaan hallita.

Lattian siivous, laikkakoneiden kohdeimurit, kuivatuotteiden maltillinen hiominen, ontelolaattojen sahojen imurit, valualustojen pressujen koneellinen kokoaminen ja hiekkapuhalluksen osastoiminen…

Lista jatkuu henkilökohtaisten suojaimien asiallisuuteen ja käyttöön.

– Ilman henkilökohtaisia suojaimia ei elementtiteollisuudessa pärjää. Joissakin työvaiheissa ne ovat edelleen välttämättömiä terveysriskien minimoimiseksi.

RT on mukana myös Työterveyslaitoksen hankkeessa, jossa etsitään lisätietoa pölyaltistumisen diagnosointiin. Työterveyslaitoksen Tampereen aluetoimipisteen vetämässä hankkeessa etsitään uutta tietoa, miten pölyn aiheuttamia terveysvaikutuksia pitäisi mitata ja mitä mittauksista oppia.

• Rakennusteollisuus ry: www.rakennusteollisuus.fi > hae hakusanalla kvartsipöly

www.telma-lehti.fi

Telma 1 2009

45

N ä i n

m u i n o i n

Teksti Emilia Heikkilä • Kuva Työväenmuseo

Lautatarhan naiset Ilman naisten panosta Suomen teollistuminen olisi hyytynyt alkuunsa.

E

nsimmäiset höyrysahat käynnistyivät Suomessa 1860-luvulla, kun huolet metsänhaaskauksesta olivat alkaneet haihtua. Sahoja perustettiin ensin rannikon vientisatamiin ja niitä alkoi nousta nopeasti ympäri teollistuvaa Suomea. Sahateollisuudesta kasvoi 1900-luvulle tultaessa suuri työllistäjä.

Vaikka metsäteollisuutta on pidetty miesvaltaisena alana, työpaikkoja oli runsaasti tarjolla myös naisille. Ennen ensimmäistä maailmansotaa alalla työskenteli enemmän naisia kuin tekstiiliteollisuudessa, joka mielletään naisten teollisuudeksi. Maaseudun nuoret naiset hakeutuivat töihin sahoille, mutta myös vaneri-, laatikko-, rulla- ja tulitikkuteollisuus houkuttelivat.

Sahoilla naisten käsiä tarvittiin erityisesti lautatarhoilla, jonne kelpasivat niin miehet, naiset, lapset kuin vanhuksetkin. Ulos lautatarhoihin rakennettiin vieri viereen korkeita lankkutapuleita, joissa sahatut laudat kuivattiin. Tapuleiden koko vaihteli sahatavaran mukaan ja niille tehtiin myös erilaisia kattorakenteita.

Työ lautatarhalla oli epävarmaa, koska sahat pyörivät kysynnän mukaan. Vilkkainta oli keväällä ja kesällä, jolloin edellistalvena kaadetut tukit saapuivat. Sahat tarjosivatkin ensisijaisesti kausiluonteisia töitä eikä lautatarhalaisilla ollut tietoa, milloin seuraava kerta tulisi. Myös kansainvälisen talouden suhdanteet sattuivat kipeimmin juuri sahoihin: kun vienti ei vetänyt, väkeä vähennettiin ja sahoja meni konkurssiin.

Sahojen vaativimmat ja parhaiten palkatut työt kuuluivat miehille. He toimivat muun muassa sahureina, kanttareina ja apukanttareina, joilta vaadittiin varsinaista ammattitaitoa. Eniten työvoimaa tarvittiin kuitenkin lautatarhoilla ja tukkivarastoissa.

Suurin osa naistyöväestä teki vähemmän arvostettuja töitä: lastaamista, pinoamista, merkkaamista sekä sekalaisia aputöitä.

Naisille maksettiin pienempää palkkaa, vaikka tekivät samaa työtä kuin miehet.

Lautatarhan työntekijöiltä vaadittiin voimia. Lankunkantajat käyttivät olkatyynyä, jonka varassa lankkuja pidettiin.

Ikänsä lankunkantajana työskennelleellä sanottiin olkapäiden jääneen eri korkeudelle.

Ammattiryhmässä olikin enemmän jalka- ja selkävaivaisia kuin millään muulla alalla.

1900-luvun alkupuolella alkoivat tapuloimiskoneet helpottaa lautatarhatyötä.

Niiden myötä siirryttiin enemmän vaihetyöskentelyyn ja lautatarhoilta katosi työhön aiemmin kuulunut itsenäisyys. Vaikka voimia tarvittiin koneiden ansiosta vähemmän, hyvä tasapaino ja ketteryys olivat yhä tarpeen. Tapuleihin kiivettiin kapeita rappulankkuja pitkin, jotka työntyivät ulos tapulien reunoista monen metrin korkeudella.

 Työväenmuseo Werstaan näyttely Puusepistä pellettiin kertoo lautatarhojen naisista ja muusta puutyöväestä. www.tyovaenmuseo.fi

 Marjalaatikkolautoja pinotaan

tapuleiksi OTK:n Hämeenlinnan sahalla heinäkuussa 1943.

46

Telma 1 2009

www.telma-lehti.fi

Telma 1 2009

47



48

Telma Telma 11 2009 2009

Osa Brasilian alkuperäiskansojen edustajista elättää itsensä esiintymällä turisteille.

m a a i l m a l T A



Eukalyptuspelloilta hakataan puut seitsemän vuoden välein.





Polttohiilen valmistus suurissa miiluissa on yksi Brasilian likaisimmista töistä.

Brasilian hiekkarannoilla kiertää pitkin päivää tuhansia kaupustelijoita.

Teksti ja kuvat Kari Rissa

Brasiliassa soi riskisamba

B

rasiliassa työpaikat ovat jakautuneet työturvallisuudeltaan jyrkästi kahtia, aivan samaan tapaan kuin tuloerotkin. Maassa on joukko erinomaisen hyviä kansainvälisen tason yrityksiä, joissa ei juuri satu työtapaturmia. Mutta erityisesti kaupunkien laitamilta ja maaseudulta löytyy runsaasti vaarallisia työpaikkoja, joissa työturvallisuudesta ei ole kuultu mitään.

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n arvion mukaan Brasiliassa sattuu yli kolmen päivän työstä poissaoloon

www.telma-lehti.fi

johtavia työpaikkatapaturmia vuodessa noin 70 miljoonaa. Työtapaturmissa kuolee noin 11 000 ihmistä vuodessa. Työolot ovat Brasiliassa jopa viisi kertaa vaarallisempia kuin Suomessa.

Vaarallisinta työnteko Brasiliassa on rakennuksilla ja maataloustöissä. Monet slummien, faveloiden, asukkaat joutuvat hankkimaan elantonsa harmaalta vyöhykkeeltä, missä työajan ovat pitkiä ja riskinotto on yleistä.

Telma 1 2009

49

50

Telma 1 2009

Teksti Annakati Mattila • Kuvat Toomas Volmer

Yhteistoiminta orastaa Virossa Yhteistyö ammattiyhdistysliikkeen ja työnantajien kanssa Virossa ei ole perinteistä johtuen kovin tuttua. Prismassa on kuitenkin otettu lupaavia ensiaskeleita. uuressa osassa virolaisia yrityksiä työntekijöille tiedottaminen ja heidän kuulemisensa on lapsenkengissä. Esteeksi nousee tavallisimmin se, ettei työpaikalla ole tahoa, jolla olisi valtuudet edustaa työntekijöitä. Luottamusmiehiä on harvassa, sillä ammattiyhdistysliikkeellä ei ole juuri jalansijaa. Vain runsas kymmenesosa palkansaajista on ammatillisesti järjestäytynyt. Erityisen matala järjestäytymisaste on ulkomaalaisten omistamissa yrityksissä.

Suomalaisen SOK:n tytäryhtiö AS Prisma Peremarket on poikkeus, sillä työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistyö, tiedonkulku ja konsultaatio on raamitettu yhteisellä sopimuksella.

Sopimuksen piirissä on runsaat 750 työntekijää, joista viitisensataa työskentelee Tallinnan viidessä hypermarketissa. Ensimmäinen Peremarket avattiin Sikupillin kauppakeskuksessa syksyllä 2000, ja nelisen vuotta myöhemmin yritys solmi palvelu- ja kaupanalan työntekijöiden ammattiyhdistys ETKA:n kanssa yhteistyösopimuksen. Täsmennetty versio sopimuksesta syntyi viime keväänä.

Yhteistyösopimus on virallistanut ETKA:n oikeuden toimia työntekijöiden edustajana ja etujen valvojana. Ammattiyhdistyksen puheenjohtaja Elle Pütsep

Reet Ratas vastaa osaltaan siitä, että työpaikkatason yhteistoiminta on hedelmällistä. www.telma-lehti.fi

pitää sopimusta merkittävänä saavutuksena, sillä hän uskoo, että sen ansiosta yhä useampi prismalainen saa kimmokkeen liittyä ay-liikkeen riveihin.

– Tämä on hyvä esimerkki siitä, ettei työnantajien kannata elätellä epäluuloja ay-liikettä kohtaan. Yhteistyöstä on tietenkin hyötyä työntekijöille, mutta varmasti siitä on etua myös työnantajalle.

Laaja sopimus

Myös Prisma Peremarketin henkilöstöjohtaja Reet Ratas suhtautuu myönteisesti yhteistyöhön. Hän uskoo, että sen avulla saadaan entistä paremmin esille ne asiat, jotka vaativat työntekijöiden kehittämistä ja kouluttamista. Avoin yhteistoiminta tarjoaa myös mahdollisuuden sovitella erimielisyyksiä ennen kuin ne tulehtuvat ja ehtivät kehittyä konfliktiasteelle.

Sopimuksessa ei ole määräyksiä informaation ja konsultaation muodoista, vaan niistä on sovittu erillisessä liitteessä. Sen mukaan luottamusmiehille tiedotetaan kerran vuodessa muun muassa Prisma Peremarketin talous- ja toimintanäkymistä ja työvoimaa koskevista muutoksista sekä työntekijöiden koulutussuunnitelmista. Luottamusmiehet saavat puolivuosittain selvityksen ylityötunneista sekä vuokratyövoiman ja määräaikaisten työsopimusten määrästä.

Työnantaja myös konsultoi työn sisältöä ja työjärjestelyjä koskevista asioista työntekijäpuolen edustajien kanssa ennen kuin muutokset otetaan käyttöön.

Prisma Peremarketin kahdelle luottamusmiehelle sopimus takaa sekä toimitilat että työvälineet, kuten tietokoneen internet-yhteyksineen ja monistuskoneen käyttöoikeudet.

Telma 1 2009

51

Elle Pütsep (oik.) ja Tiiu Uuemäe iloitsevat työnantajan avoimesta suhtautumisesta ay-toimintaan.

Luottamusmies Tiiu Uuemäe huomauttaa lisäksi, että ammattiyhdistyksen jäsenet saavat järjestönsä kokouksia ja ay-koulutusta varten vähintään viisi vapaapäivää vuodessa.

Monia välineitä käytössä

Henkilöstöpäällikkö Ratas kertoo, että työpaikkakohtaisen tiedonkulun edistämiseksi kaikissa yksiköissä järjestetään säännöllisesti kokouksia. Ne saattavat koskea tietyissä työtehtävissä olevia, mutta voivat olla tarkoitettuja laajemmallekin työntekijäjoukolle. Kerran kuukaudessa työnantaja pitää ajankohtaisista asioista myös ”info-tunnin” kaikille niille, joiden velvollisuuksiin kuuluu tiedon välittäminen Prisma-myymälöiden työntekijöille.

– Yksiköiden taukotiloissa on ilmoitustauluja, joilla tiedotteet ovat kaikkien luettavissa. Aikomuksemme on tehostaa tiedonkulkua sähköisin keinoin, sillä meillä on työn alla sisäisen intranetin luominen. Kun se saadaan

toimimaan, taukotiloihin hankitaan tietokoneita, jotka ovat työntekijöiden käytössä.

Luottamusmies Tiiu Uuemäe myöntää tiedonkulun parantuneen, mutta muistuttaa, ettei informaatiota ole koskaan tarjolla liikaa. Tiedon pitäisi kulkea myös alhaalta ylöspäin ja sen vuoksi työntekijöiden viestintää esimiehille olisi kyettävä tehostamaan. Esteenä eivät ole pelkästään esimiehet, vaan vikaa löytyy myös työntekijöiden asenteista.

– Läheskään kaikki työntekijät eivät ole tarpeeksi kiinnostuneita työpaikkansa tapahtumista. Heidän mielestään riittää, kun tuntee oman työnsä ja hoitaa sen kunnolla.

Vaikka yhteistyösopimus määrittelee hyvinkin tarkkaan työnantajan ja työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet, palkkamääräyksiä se ei sisällä.

– Prisma Peremarketilla on oma palkkausjärjestelmä, jossa palkat määräytyvät työtehtävien ja ammattitaidon perusteella. Kun siihen tehdään muutoksia, keskustelemme niistä etukäteen luottamushenkilöiden kanssa, henkilöstöjohtaja Ratas toteaa.

Luottamusmies Uuemäe ei ole tyytyväinen nykymuotoiseen palkkausjärjestelmään, vaan työehtosopimuksen puuttuminen hiertää hänen mieltään. Vaikka hän kiitteleekin työnantajaansa yhteistyövalmiuksista, oma työehtosopimus olisi luottamusmiehen ja työntekijöiden toiveiden täyttymys.

Tutkimus

Työn organisoinnilla vaikutusta työmarkkinasuhteisiin Työmarkkinasuhteita, työn organisointia ja kontrollia Baltiassa toimivissa pohjoismaisissa yrityksissä tutkineen Markku Sippolan havaintojen mukaan työn organisoinnilla on selvä yhteys työmarkkinasuhteisiin.

K

un Baltiassa siirryttiin neuvostokauden jälkeen puhtaaseen markkinatalouteen, se sai myös pohjoismaiset investoijat liikkeelle.

Vuoteen 2004 asti peräti puolet tehdyistä suorista investoinneista oli peräisin Pohjoismaista. Pari vuotta sitten Baltiassa toimivissa pohjoismaisissa yrityksissä oli 70 000 työntekijää. Tosin luku on

52

Telma 1 2009

pienenemässä, sillä monet yritykset ovat siirtäneet tuotantoaan uusiin halvan työvoiman maihin.

– Väitöskirjani tulee tukemaan näkemystä, että työn organisoinnilla ja työmarkkinasuhteilla on selvä yhteys. Työn luonne ja työprosessit vaikuttavat taustalla työmarkkinasuhteiden muodostumisessa yrityksissä.

Pohjoismaissa hyväksytyt käytännöt eivät kuitenkaan ole Sippolan mukaan siirtyneet automaattisesti Baltian maihin. Esimerkkinä ammattiyhdistysliike, joka on Pohjoismaissa vaikuttanut vahvasti yhteiskunnalliseen kehitykseen.

Baltian maissa järjestäytymisasteet ovat vain 10–15 prosentin luokkaa. Ay-liikkeellä ei ole merkittävää roolia yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Sippola toteaa, että pitkälle vietyyn autonomiaan, tiimityöhön ja yhteistoimintamenettelyyn perustuvat käytännöt ovat lähes poikkeuksia pohjoismaisissa yrityksissä. Tavallisimmin ne ovat käsityövaltaista kokoonpanotuotantoa, joka on tiukasti johdon ohjauksessa.

– Tällaisissa yrityksissä suositaan organisaatiota, jossa työntekijöiden kuuleminen ja kommunikaatio tapahtuvat yksilöllisesti ja palkoista ja työehdoista sovitaan yksilöllisesti.

Sippolan mukaan työntekijän on helpompi löytää oma asemansa niissä yrityksissä, joissa ay-liike tunnustetaan työntekijöiden edustajaksi. Tällöin yritykseen muotoutuu molemmin puolin hyväksyttyjä virallisia käytäntöjä. Yksilökohtai-

nen sopiminen taas synnyttää jatkuvan vaatimisen kulttuurin, jossa työntekijä voi pyytää lisää palkkaa ja parempia työehtoja vaikka päivittäin.

Neuvostoaika heijastuu Sippolan mukaan edelleenkin Baltian työelämään. Työmarkkinasuhteet ovat kollektiivisemmat ja vakaammat, jos yrityksen työvoiman ura ja työorganisaatio on alkanut neuvostoaikana. Tällaiseen työorganisaatioon ei ole helposti pystytty tuomaan yksilöllisiä palkka- ja kumppanuusmekanismeja.

Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Markku Sippola on koonnut aineistoa Baltiassa toimivista pohjoismaisista tytäryhtiöistä vuodesta 2004 lähtien. www.tsr.fi > hae numerolla 108004

a j at e l m a

Yhteistä vastuuta ilpailukykyinen ja menestyvä yritys toimii taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi.

Kaikki kolme ovat menestyksen kannalta yhtä tärkeitä, mutta itse yritys ei tee tai saa aikaan mitään: kaikki lähtee ihmisistä. Sosiaalisesti vastuullinen yritys ymmärtää, että ihmiset tekevät, suunnittelevat, luovat, myyvät, organisoivat ja innovoivat, yritys on vain nimikilpi ja paikka.

Sosiaalisesti vastuullinen yritys auttaa ihmisiä onnistumaan. Sosiaalipsykologi Marcial Losada on tutkinut huippumenestyviä tiimejä usean vuoden ajan. Hän havaitsi, että suurin ero huippumenestyvän tiimin suhteessa keskinkertaiseen oli se, miten ihmiset kommunikoivat. Huippumenestyvässä tiimissä kyseltiin toisten mielipiteitä 20 kertaa enemmän kuin keskinkertaisessa. Huonosti menestyvissä tiimeissä kaikilla oli kiire kertoa oma mielipiteensä, eikä aikaa kuunnella muita.

Sosiaalisesti vastuullinen yritys uskoo ihmiseen: antaa tilaisuuden oppia ja kehittyä. Tavoitettavissa olevat mutta haastavat tavoitteet luovat onnistumisen tunteen. Jos kerran toisensa jälkeen epäonnistuu liian haastavien tavoitteiden ääressä, ihminen oppii nopeasti olemaan yrittämättä.

Sosiaalisesti vastuullisessa yrityksessä sallitaan myös epäonnistuminen. Jos organisaatiossa keskitytään syyllisten etsintään, kehittymishalut kuihtuvat innokkaimmaltakin ideoijalta.

Sosiaalisesti vastuullinen yritys luottaa ihmiseen: antaa valtaa ja vastuuta kehittää työtään. Kauppakamarin tekemän tutkimuksen mukaan 50 prosenttia työntekijöistä ei tiedä, mitä heiltä odotetaan. Jos odotukset ovat epäselvät, onnistumisista iloitseminen on vaikeaa.

Sosiaalisesti vastuullinen yritys huolehtii siitä, että kaikki organisaatiossa tietävät, mihin yritys pyrkii ja millä keinoin. Yhdysvalloissa vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan eettisesti toimivissa yrityksissä 80 prosenttia työntekijöistä uskoi asiakkaiden suosittelevan heitä muille. Epäeettisiksi koetuissa yrityksissä vain 40 prosenttia työntekijöistä uskoi näin. Eettisen yrityksen

www.telma-lehti.fi

työntekijöistä 81 prosenttia suosittelisi työpaikkaa muillekin, epäeettisen yrityksen kohdalla luku oli vain 21.

Sosiaalisesti vastuullinen yritys panostaa monimuotoisuuteen: jokaisella työntekijällä on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyödyntää osaamistaan iästä, sukupuolesta, etnisestä alkuperästä, uskonnosta, terveydentilasta, sukupuolisesta suuntautumisesta ja perhe- tai sosioekonomisesta tilanteesta riippumatta. Näin löydetään parhaat osaajat ja edistetään myös sitä, että nopeasti muuttuvan maailman sirpaleinen tieto saadaan koodattua organisaation käyttöön.

Sosiaalisesti vastuullinen yritys ei synny yhdessä yössä. Vastuullisuus on jatkuva prosessi, jossa toiminnan kehittäminen perustuu vuorovaikutukseen: dialogia on käytävä niin henkilöstön kuin yrityksen ulkopuolisten tahojen kanssa. Näin liiketoiminnassa välttämätön tietämys omasta toiminnasta, sidosryhmistä ja koko ympäröivästä yhteiskunnasta kasvaa.

Työelämä on muuttunut pikkuhiljaa. Muutoksesta on seurannut myös ongelmia: vieraantuminen, ulkopuoliseksi tunteminen ja työn merkitysten hämärtyminen eivät ole tulleet salamaniskuna.

Talven ikävät finanssialan kriisiuutiset ovat luoneet synkän varjon työelämän ylle. Syynä finanssikriisille on vastuuttomuus ja säätelyn puute.

Epävarmuus kasvaa, mutta sen ei tarvitsisi heijastua niin rajusti työpaikoille. Moni hyvinvointiamme koskeva asia on enemmänkin kiinni tahdosta ja asenteesta. Otetaan ihmiset ihmisinä, annetaan arvo työkavereillemme, autetaan ja edistetään toistemme työtä. Otetaan vastuu itsestämme ja muista.

Sosiaalisesti vastuullinen yritys ei synny yhdessä yössä, vastuullisuus on jatkuva prosessi.

Susanna monni Kirjoittaja on Finnish Business & Societyn toiminnanjohtaja. www.fibsry.fi

Telma 1 2009

53

m a a i l m a l l a Teksti ja kuvat Kari Rissa

Maassa maan tavalla – tai jopa paremmin Globaalisti toimivat yritykset joutuvat panostamaan työoloihin. Parhaat suomalaisyritykset ovat hoitaneet työsuojeluasiansa Kiinassa jopa mallikkaammin kuin Suomessa.

Hyvillä työoloilla pyritään hakemaan kilpailuetua ja pitämään kiinni osaavasta työvoimasta, josta alkaa olla jo kova kilpailu etenkin teollisuuspaikkakunnilla.

Kiinalaiset työntekijät ovat yrityksille selvästi halvempia kuin työntekijät Suomessa. Viime aikoina palkat Kiinassa ovat kuitenkin nousseet 7–15 prosentin vuosivauhtia.

Kiinassa toimii tällä hetkellä runsaat 200 suomalaisyritystä, ne työllistävät lähes 40 000 henkilöä. Noin puolella niistä on teollista valmistustoimintaa. Suurimpia Kiinassa toimivia suomalaisyrityksiä ovat Nokia, Elcoteq, UPM, Stora Enso ja Metso.

U



seimmat suomalaistehtaat Kiinassa ovat työtapaturmien määrällä mitattuna selvästi turvallisempia ja terveellisempiä kuin kiinalaisessa omistuksessa olevat.

Suomalaisyritykset pyrkivät vaatimaan myös kiinalaisilta alihankintayrityksiltään samaa työsuojelutasoa kuin niillä itsellään on.

54

Telma 1 2009

Jukka Kasi vastaa vaasalaisen Vaconin Kiina-toiminnoista.

Turvallisempaa kuin Suomessa

– Meillä tavoitteena on yksiselitteisesti nolla tapaturmaa. Turvallisuusasioita hoidetaan täällä aivan samoin



UPM:n kiinalaispaperi pakataan turvallisessa työympäristössä.

www.telma-lehti.fi

Telma 1 2009

55

kuin UPM:n muillakin tehtailla eri puolilla maailmaa, kertoo UPM Changshun paperitehtaan johtaja Timo Johansson.

Tehtaalla työturvallisuustaso on työtapaturmien määrällä mitattuna tällä hetkellä jopa selvästi parempi kuin Suomessa. Vuonna 2007 tehtaan 840 työntekijälle sattui vain 11 poissaoloon johtanutta työtapaturmaa.

Taajuus oli vain neljä työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Suomen tehtailla luku oli keskimäärin yli 20.

– Hyvä työturvallisuus on kiinni niin johdon kuin esimiesten asenteista ja halusta, Johansson korostaa.

Työturvallisuus- ja työterveysasioita johdetaan OSHAS 18001 -järjestelmän mukaisesti.

– Pyrimme jatkuvasti parantamaan työoloja ja edistämään työntekijöiden terveyttä. Vastuu työsuojelusta on eri osastojen esimiehillä. Asioista puhutaan myös johtoryhmässä ja ongelmiin puututaan välittömästi, kertoo turvallisuusasioita johtava Xu Yong.

Hyviin tuloksiin on päästy, koska työturvallisuus on liitetty osaksi päivittäistä työntekoa. Esimiehille ja työntekijöille on annettu tätä varten paljon koulutusta.

Kaikki uudet työntekijät saavat perehdytyksen myös työturvallisuusasioihin.

– Joka aamu osastoilla pidetään ennen vuoron alkua palaveri, jossa työturvallisuus on aina mukana, vakuuttaa työnjohtaja Shen Jian Fei. Tulos näkyy omassa taskussa

Lahtelaisen Oilonin Kiinan-tehtaan johtaja Johan Tallberg haluaa pitää kiinni osaavasta työvoimasta.

56

Telma 1 2009

Esimiesten tehtävä on kannustaa työntekijöitä tekemään työnsä aina oikein ja turvallisesti.

– Kaikkien on seurattava omaa työympäristöään, ja riskeistä sekä läheltä piti -tapauksista on ilmoitettava. Meillä on erityinen STOP-järjestelmä tätä varten, Shen sanoo.

Kaikki työtapaturmat tutkitaan, ja siinä ovat mukana myös työntekijöiden edustajat. Shenin mielestä työsuojeluasioiden hyvä hoito on sekä työnantajan että työntekijöiden yhteinen etu. Työturvallisuusasioiden hoito vaikuttaa sekä uralla etenemiseen että kerran vuodessa maksettavaan tulospalkkioon. UPM vaatii alihankkijoiltaan myös Kiinassa samojen työturvallisuusmääräysten noudattamista kuin sillä itsellä on. Asia varmistetaan kirjallisilla sopimuksilla ja tarkastuskäynneillä.

UPM:n Changshun tehtaalla työskentelee tällä hetkellä kymmenkunta suomalaista. Vuonna 1999 käynnistynyt tehdas valmistaa kahdella paperikoneella 850 000 tonnia hienopaperia vuodessa.

– Hyvät työolot on yrityksellemme yksi tärkeä kilpailutekijä, korostaa Oilon Oy:n Kiinan tehtaan toimitusjohtaja Johan Tallberg.

m a a i l m a l l a

Oilon valmistaa Kiinassa öljy- ja kaasupolttimia, joita käytetään muun muassa teollisuudessa ja laivoissa. Wuxin kaupungissa sijaitsevassa siistissä ja hyvässä järjestyksessä olevassa tehtaassa ei ole sattunut kahden vuoden aikana yhtään työtapaturmaa.

– Wuxin alueella on koulutetuille ja osaaville työntekijöille tarjolla paljon hyviä työpaikkoja. Huonoissa oloissa ei kauan viihdytä. Me haluamme pitää kiinni omista hyvistä työntekijöistämme.

Oilon on pyrkinyt järjestämään työntekijöidensä työolot mahdollisimman hyviksi. Yritys on järjestänyt työntekijöilleen asuntoja ja työmatkakyytejä. Työnantaja tarjoaa myös lounaan.

– Ei Kiinassa voi puhua enää halpatyövoimasta. Keskipalkka on jo 150–200 euroa kuukaudessa.

Palkan sivukulut eläkkeineen, vakuutusmaksuineen ja sosiaalikuluineen ovat myös jo yli 40 prosenttia, Tallberg laskee.

Lahtelainen Oilon työllistää Kiinassa noin 40 henkilöä, jotka ovat toimitusjohtaja Tallbergia lukuun ottamatta kaikki kiinalaisia. Oilon on toiminut Kiinassa vuodesta 2000 lähtien.

Maineesta pidetään kiinni

– Työolot ovat viihtyvyyden ja tuottavuuden kannalta erittäin tärkeä asia. Tätä tehdasta johdetaan suomalaisvoimin täsmälleen samojen arvojen ja periaatteiden mukaan kuin Vaasan tehdastamme. Ei globaali yritys voi muulla tavalla toimia, vakuuttaa Vacon Oyj:n kiinalaisen tytäryhtiön toimitusjohtaja Jukka Kasi.

Vacon valmistaa Suzhoun kaupungin teollisuusalueella taajuusmuuttajia. Vuonna 2006 käyttöön otetussa tehtaassa on paljon työtilaa, järjestys on esimerkillistä, ilmastointi on hyvä. Kokoonpanolinjojen työpöydät on suunniteltu ergonomisesti toimiviksi.

– Työsuojeluasioiden pitää olla kunnossa. Tämä ei todellakaan ole mikään hikipaja, vaan työoloiltaan vähintään yhtä hyvä, ellei jopa parempi tehdas kuin Suomessa. Käytämme myös yleensä samoja alihankkijoita kuin Suomen tehtaamme.

Kasi uskoo, että hyvät työolot ovat tärkeä tekijä yrityksen maineelle.

– Etenkin kansainväliset yritykset haluavat varmistaa, että asiat ovat kaikin puolin kunnossa. Hyvät työolot ovat tärkeä osa laadukasta ja vientikelpoista toimintaa. Meillä ei ole myöskään varaa menettää korkeasti koulutettuja avainhenkilöitämme.

Vaconin Suzhoun tehtaalla on noin 150 työntekijää. Suuri osa varsin nuorista työntekijöistä on saanut koulutusta myös Suomessa.

Ko m m e n t t i :

Suomalaisyritykset esikuvia?

U



seimmat suomalaisyritykset ovat lähteneet Kiinaan markkinoiden ja edullisen työvoiman perään, eivät hakemaan heikompia työolosuhteita. Suomalaiset haluavat toimia Aasiassa – ainakin omien sanojensa mukaan – samojen yhteiskuntavastuuperiaatteiden mukaan kuin kotimaassa.

Olen kahden vuoden aikana käynyt Kiinassa kolme kertaa ja päässyt vierailemaan useissa suomalaisyrityksissä. Työoloiltaan ja työturvallisuudeltaan suomalaisyritykset näyttävät olevan Kiinassa vähintään yhtä hyviä kuin kotona Suomessa – osin jopa parempia. Työtapaturmia esimerkiksi Metson, Stora Enson ja UPM:n tehtailla sattuu Kiinassa vähemmän kuin keskimäärin niiden vastaavilla tehtailla Suomessa.

Kovia haasteitakin löytyy.

Ongelmana ovat suurten yritysten alihankkijat, niiden alihankkijat ja vielä niiden mahdolliset alihankkijat. Tämän ketjun valvonta on vaikeaa ja loppupäästä voi löytyä millaisia hikipajoja tahansa. Niihin ei toimittajia helpolla päästetä.

Työntekijöiden työaika tuppaa venymään pitkäksi, ylitöitä teetetään paljon. Työntekijöiltä puuttuvat myös ILO:n sopimusten mukaiset ay-oikeudet. Kuri tuntuu olevan kova, eriarvoisuus ja tuloerot kasvavat.

Monet maaseudulta suomalaistehtaisiin – eritoten elektroniikka- ja vaatetusalan suuriin kokoonpanohalleihin – tulleet siirtotyöläiset joutuvat asumaan ahtaissa yhteisasuntoloissa. Kotiseudulle pääsee käymään yleensä kerran vuodessa.

– Kari Rissa

Kiinalais-suomalainen paperi laaduntarkkailussa.

www.telma-lehti.fi

Telma 1 2009

57

T y ö n k u v a Kreetta Järvenpää

58

Telma 1 2009

Miljoonia Mignoneita Notkea ja tuoksuva, tarkasti 30-asteinen suklaamassa valuu puhtaaseen kananmunankuoreen pienestä reiästä.

Mignon-munien valmistus Fazerilassa on käsityötä alusta loppuun. Se alkaa valamisesta ja jatkuu jäähdytyksen jälkeen täyttöreiän sokerimassasinetöinnillä, tarroituksella ja pakkaamisella – kaikki käsin.

Pääsiäissesongin alla 78 tonnista massaa syntyy puolitoista miljoonaa 52-grammaista Mignonmunaa. Mignonia valmistetaan perinteisen valkoisen lisäksi myös hieman isompana ja ruskeaan kuoreen valettuna luksusmallina, jota tehdään vain pieni erä rajattuun myyntiin.

Kolmen kuukauden munasessio alkaa ennen joulua.

Erikoispajassa työskentelee noin 25 ihmisen Tehojengi.

Nopeimmat valajat täyttävät seitsentuntisen työvuoron aikana 160 kennollista munia, lähes viisi tuhatta kappaletta. Urakkapalkkaisessa työssä silmän ja käden koordinaation täytyy siis pelata.

Karl Fazer toi Mignonin salaisuuden Saksasta jo vuonna 1896. Vain yksi yhtiön resepti on sitä vanhempi: Pihlaja-marmeladi, ”Kettukarkki”, vuodelta 1895. Fazer valmistaa Vantaalla, Suomen suurimmalla suklaatehtaalla vuodessa 30 miljoonaa kiloa suklaata ja jäätelökuorrutteita. Fazerin Sinistä tehdään eri muodoissaan 10 miljoonaa kiloa.

– Sami Turunen www.telma-lehti.fi

Telma Telma 41 2008 2009

59 59

KO U L U T TA A

Työturvallisuuskeskus TTK kouluttaa keväällä 2009 Koulutus Ju lkaisut 2009

T YÖ T U R VA L L I S U U S

Utbildning och publikatione r

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ Riskit hallintaan – arvioinnista teoiksi 28.4.2009 klo 13–16 Turku, Mauno Koivisto -keskus 28.4.2009 klo 12–16 Seinäjoki, Koulutuskeskus Sedu Kansainvälistä työturvallisuuspäivää vietetään 14. kerran maailman-

TTK Koulutus ja julkaisut 2009 Julkaisussa esitellään TTK:n koulutusta: työsuojelun perus-, jatko- ja erikoiskurssit, ajankohtaispäivät sekä TTK:n monipuolisia työpaikkakoulutuspalveluja ja julkaisutuotantoa.

Koulutus- ja julkaisuinfoa löytyy myös internetistä, www.ttk.fi.

Painetun Koulutus ja julkaisut 2009 -esitteen voit tilata sähköpostilla: info@ttk.fi

laajuisesti yli sadassa maassa.

Päivää koordinoi Kansainvälinen työjärjestö ILO. TTK huomioi päivän vieton järjestämällä kaksi seminaaria riskien hallinnasta.

Kohderyhmä: esimiehet, työsuojelu- ja työterveyshenkilöstö ja muu henkilöstö.

Lue lisää: www.tyoturvallisuuspaiva.fi

Telma 1 2009

19.5.2009 Rovaniemi Kohderyhmä: yksityisten palvelualojen, kuntien ja seurakuntien työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö ja esimiehet Sisältö: työpaikkaväkivalta ilmiönä, sen ehkäisy, tunnistaminen ja ennakointi, väkivalta- ja uhkatilanteiden hallinta

T YÖ E L Ä M Ä N K E H I T TÄ M I N E N J A T YÖ H Y V I N V O I N T I PÄIHDERISKIEN HALLINTA – TYÖPAIKAN PÄIHDEOHJELMA 24.4.2009 Turku Kohderyhmä: työsuojelu- ja työterveyshenkilöstö, henkilöstöjohto Sisältö: yhteistoiminta ja ennakoiva toiminta päihdeasioissa, varhainen puuttuminen, miniinterventiot, päihdeohjelman ja hoitoonohjausmallin laatiminen

TYÖHYVINVOINNIN TORSTAIT 7.5.2009 Helsinki 14.5.2009 Helsinki Jokainen päivä on elämä pienoiskoossa: tee siitä niin hyvä kuin mahdollista. Tule työhyvinvoinnin virikepäiviin kuuntelemaan huippuasiantuntijoiden ja työelämän vaikuttajien alustuksia, verkostoitumaan, oppimaan ja osallistumaan.

Kohderyhmä: johto ja esimiehet, luottamusmiehet, henkilöstöhallinnon edustajat, työsuojelu- ja työterveyshenkilöstö, kaikki omasta ja työyhteisönsä hyvinvoinnista kiinnostuneet Lue lisää: www.ttk.fi/kuvat/tyhy_torstait.pdf

LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMISET Työturvallisuuskeskus TTK • www.ttk.fi • p. (09) 616 261

60

TYÖVÄKIVALLAN ENNAKOINTI PALVELUALOILLA

TYÖYHTEISÖN RISTIRIIDAT HALLINTAAN 28.–29.5.2009 Tampere Kohderyhmä: esimiehet, työsuojelupäälliköt ja -valtuutetut, luottamushenkilöt, työterveyshuollon edustajat Sisältö: ristiriitatilanteiden tunnistaminen ja ehkäisy, työnantajan ja työntekijän velvoitteet, puuttuminen ja eri toimijoiden roolit, työyhteisösovittelu, oma suhtautuminen ristiriitoihin

TTK työelämän muutoksissa mukana

M u u ko u lu t u s TTK järjestää lisäksi keväällä 2009 • Työsuojelun ajankohtaispäiviä asiantuntija ja toimistotyöhön, kunta-alalle, satama operointialalle ja teollisuuden aloille • Työsuojelun peruskursseja autoalalle, teollisuuden aloille sekä kaikille aloille yleisiä • Työsuojelun perusteet -kursseja merenkulku alalle ja yksityisille palvelualoille • Työsuojelun syventävän kurssin seurakunnille.

T YÖ PA I KK A KOULUTUS PA LV E LUT TTK tarjoaa koulutus- ja kehittämispalveluja työpaikoille niiden tarpeiden mukaan työturvallisuuden, työhyvinvoinnin, tuloksellisuuden sekä esimiestyön ja yhteistoiminnan edellytysten parantamiseksi.

Koulutus- ja kehittämisesimerkkejä työpaikoille • Työsuojelun peruskoulutus • Vaarojen selvittäminen ja riskien arviointi • Työkykyä ylläpitävä toiminta • Työhyvinvoinnin portaat – viisi vaikuttavaa askelta • Tavoitteena toimiva työyhteisö • Esimiehet ja henkilöstö työhyvinvoinnin ja tuottavuuden tekijöinä • Päihderiskien hallinta – työpaikan päihdeohjelma.

www.telma-lehti.fi

Työturvallisuuskeskus TTK ennakoi toiminnassaan työelämän muutoksia ja tukee työelämän laaja-alaisia kehittämistavoitteita työpaikkojen tarpeiden mukaisesti. Tavoitteenamme on parantaa samanaikaisesti työturvallisuuden, työhyvinvoinnin, tuloksellisuuden sekä esimiestyön ja yhteistoiminnan edellytyksiä työyhteisöissä.

TTK kouluttaa ja kehittää Tarjoamme työelämän kehittämiseen avointa ja työpaikkakohtaista perus-, jatko- ja erikoiskoulutusta sekä palveluja, jotka antavat hyvän pohjan jatkaa kehittämistyötä työpaikalla.

Järjestämme myös ruotsinkielistä koulutusta.

TTK julkaisee Tarjontamme sisältää yleistä, aihe- ja alakohtaista tietoa tarjoavia kirjoja, oppaita, tietolehtiä, opetuspaketteja, dvd-elokuvia ja verkkojulkaisuja.

Osa aineistosta on saatavissa myös ruotsin-, englannin-, viron- ja venäjänkielisinä.

Työturvallisuuskorttikoulutusta Hallinnoimme ja kehitämme Työturvallisuuskorttia ja -korttirekisteriä, koulutamme ja valvomme työturvallisuuskorttikouluttajia sekä vastaamme koulutusaineistosta. Järjestelmä on yrityksille vapaaehtoinen.

Työsuojeluhenkilörekisteri Ylläpidämme sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoimaa työsuojeluhenkilörekisteriä, johon työnantajan on ilmoitettava työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön yhteystiedot sekä työterveyshuoltopalvelujen tuottaja.

TTK tiedottaa Tarjoamme ajankohtaistietoa työyhteisöjen ja asiakkaiden tarpeiden mukaan niin perinteisiä viestintämenetelmiä kuin verkkoviestintää hyödyntäen.

Julkaisemme työelämän kehittämisen erikoislehti Telmaa yhteistyössä Työsuojelurahaston ja Alma Media Lehdentekijöiden kanssa.

Lehti ilmestyy myös verkossa: www.telma-lehti.fi Verkkosivuillamme julkaisemme jatkuvasti päivittyviä uutisia, yleistä ja toimialakohtaista perustietoa työelämän kehittämisestä. TTK:lla on myös ruotsin- ja englanninkieliset verkkosivustot.

TTK:n verkkopalveluun sisältyvät lisäksi: www.tyoturvallisuuskortti.fi • Työturvallisuuskorttikoulutuksen ja -kouluttajien palvelukanava www.ttktessu.net • Työkalu työyhteisöjen suunnitel malliseen, yhteistoiminnalliseen kehittämiseen www.tuottavuustyo.fi • Tietoa tuottavuuden yhteistoimin nalliseen kehittämiseen www.nolla.fi • Kokonaisturvallisuuden portaali Tuotteemme ja palvelumme ovat omakustannushintaisia. Päärahoitus toimintaamme tulee yksityis- ja kunta-alojen sekä kirkon alan työnantajien maksamista tapaturmavakuutusmaksuista Työsuojelurahaston kautta.

Työturvallisuuskeskus Lönnrotinkatu 4 B 00120 Helsinki P. (09) 616 261 www.ttk.fi

Telma 1 2009

61

Teksti Liisa Strann • Kuvat Plugi

Biomonitorointi selvittää kemikaalialtistumista Biologinen testausmenetelmä, biomonitorointi, tarkentaa kemikaalialtistumisen mittausta.

Yksilöllisen mittauksen avulla voidaan selvittää myös suojautumisen tehokkuutta.

B

iomonitorointi ottaa huomioon kaikki altistumisen reitit: ilmasta, iholta ja ruuansulatuskanavasta. Suomessa biomonitoroinnilla on tutkittu muun muassa palosaneeraajien ja teollisuustyöntekijöiden altistumista haitallisille ja terveyttä vaarantaville aineille.

Palopaikalla suojauduttava hyvin VTT on tutkinut yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa palosaneeraajien altistumista savu-, noki- ja kemikaalijäämille kahdessa asuntopaloa jäljittävässä palokokeessa. Saneeraajat voivat altistua syöpävaarallisille PAH-yhdisteille ja bentseenille asianmukaisesta tuuletuksesta huolimatta.

Työtä kannattaa tutkia.

Jotta tekeminen maistuisi ja tuottaisi.

www.tsr.fi 62

Telma 1 2009

Saneeraajien virtsasta työpäivän jälkeen löydettyjen pyrenoli-, mukonihappo- ja naftolipitoisuuksien perusteella on laadittu suojautumissuositus, jossa kiinnitetään erityistä huomiota ihon ja hengitysteiden suojaukseen.

– Työn raskauden vuoksi hengitysteiden suojaukseen suositellaan puhaltimella varustettua hengityksensuojainta, joka soveltuu käytettäväksi suojakypärän kanssa, VTT:n erikoistutkija Tuula Hakkarainen toteaa.

Jatkotutkimus kohdistuu ennen saneeraustyötä palopaikalla työskentelevien ja vierailevien ihmisten altistumiseen.

Hankkeen tuloksena tuotetaan suojautumisopas.

Palokohteiden savu-, noki- ja kemikaalijäämät ja niiden vaikutukset työturvallisuuteen. Tutkimus- ja kehityshanke • www.tsr.fi > hae numeroilla 107094 ja 108074

Työsuojelurahaston määrärahat haettavina Työsuojelurahasto rahoittaa tutkimus-, kehitys- ja tiedotustoimintaa, joka parantaa työoloja ja edistää työyhteisöjen toiminnan turvallisuutta ja tuottavuutta. · Tutkimus- ja kehitysmäärärahat · Esitutkimusmäärärahat · Tiedotus- ja koulutusmäärärahat · Työyhteisöjen kehittämisavustukset · Stipendit

hakuajat 1.2. ja 1.9. hakuajat 1.2. ja 1.9. hakuajat 1.2. ja 1.9. jatkuva haku 2.1., 2.5. ja 1.10. www.tsr.fi/rahoitus

Kemikaalialtistumisen mittausta tarkennettu Työterveyslaitos on tutkinut polyuretaanitehtaiden työntekijöiden altistumista metyleenibisfenyyliisosyanaatille (MDI), joka on yleisimpiä teollisuuden käyttämiä isosyanaatteja. Työperäisille isosyanaateille altistutaan pääasiassa hengitysteitse, ja ne aiheuttavat hengityselinsairauksia sekä työperäistä astmaa.

Tehtaissa kootaan jääkaappeja ja pakastimia, joiden eristeenä käytetään jäykkää vaahtomuovia.

Työntekijät raportoivat työperäisistä oireista, vaikka ilmamittausten tulokset jäivät alle määritysrajan.

Altistuminen voitiin varmentaa isosyanaattiperäiseksi määrittämällä MDI:stä johdettuja veren proteiinien sitoutumistuotteita.

– Plasmasta määritetty kokonaissitoutumistuote soveltuu MDI-altistumisen mittariksi. Se kuvastaa kolmen edellisen viikon altistumista, Työterveyslaitoksen laboratoriopäällikkö Christina Rosenberg sanoo.

Työterveyslaitos tutkii N-metyyli-2-pyrrolidoni (NMP) -nimiselle liuotinaineelle altistumista ja sen

mittaamista suomalaisilla työpaikoilla. Hyvien liuotinaineominaisuuksiensa ansiosta NMP:tä käytetään laajasti teollisuudessa.

NMP imeytyy helposti elimistöön aiheuttaen ihoärsytystä ja kosketusihottumaa sekä korkeina pitoisuuksina silmien ärsytystä ja päänsärkyä. Aineelle on kehitetty uusi biomonitorointimenetelmä, joka perustuu virtsaan erittyvien ainekohtaisten tuotteiden määrittämiseen ja käyttöön altistumisen arvioinnin indikaattorina.

Työntekijöiden hengitysvyöhykkeeltä mitatut ilman NMP-pitoisuudet ovat kuitenkin kaikki olleet alle sen HTP (haitalliseksi tunnetun pitoisuuden) -arvon, 40 milligrammaa kuutiometrissä ilmaa.

– Toisaalta on tärkeää ottaa huomioon, että ihon läpi helposti imeytyvä NMP voi nostaa altistumisen annostasoja hyvinkin korkealle.

Tästä syystä NMP-altistumismittausten tulisi perustua biomonitorointiin varsinkin työpaikoilla, joissa ihon likaantuminen on mahdollista, Työterveyslaitoksen erikoistutkija Eivor Elovaara toteaa.

Biomarkkeri työperäiselle metyleenbisfenyyli-isosyaniitti (MDI) -altistumiselle. Tutkimus- ja kehityshanke • www.tsr.fi > hae numerolla 104078 N-Metyyli-2-pyrrolidoni (NMP) -altistuminen Suomessa ja sen biomonitorointi. Tutkimus- ja kehityshanke • www.tsr.fi > hae numerolla 107067

www.telma-lehti.fi

Riskien yhteisvaikutukset huomioon – Työympäristön olosuhteita arvioitaessa tulisi ottaa huomioon, että liuotinainealtistumisen lisäksi monilla muillakin aineilla voi olla yhteisvaikutuksia, joko yhteenlaskettavia tai toisiaan vahvistavia. Sama koskee fysikaalisten riskien arviointia, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Eero Priha sanoo.

Vuonna 2009 uusittavaan HTP-luetteloon on tarkoitus lisätä tarkempia ohjeita yhteenlaskukaavan soveltamiseksi.

Aiheeseen liittyen on käynnistymässä lisätutkimus, joka koskee monimutkaisten kemiallisten seosten, kuten hitsauskäryjen, muovien lämpöhajoamistuotteiden ja pakokaasujen riskinarviointia ja tavoitetasoja.

Työympäristön haittatekijöiden yhteisvaikutukset.

Tutkimus- ja kehityshanke • www.tsr.fi > hae numerolla 106296

Telma 1 2009

63

JULKAISUT

Työhygienia Starck Jukka – Kalliokoski Pentti, Kangas ym., 2008, TTL Puutteelliset työolot aiheuttavat kansantaloudelle 3 miljardin euron menetykset vuodessa. Kun hyvä työympäristö muuttuu kilpailutekijäksi, yritysten toiminnan on nivouduttava turvallisuusjohtamiseen ja sen myötä työhygieniatoimintaan.

Työhygieenisten riskien hallinta edellyttää huolehtimista tunnetuista vaaratekijöistä sekä uusien riskien eliminointia.

Hyvinvointimme perustuu kemikaaleja käyttäviin teknologioihin, ja ajallemme ominaisia ovat myös sähkömagneettisia taajuuksia hyödyntävä tekniikka. Työhygienia-kirja (54 e) tarjoaa tietoa työhygieniasta suomalaisen työelämän tarpeisiin: muutokset laeissa, mittausstrategioissa, riskinarvioinneissa ja mallinnuksissa. Työsuojelurahasto on tukenut kirjan julkaisemista. www.ttl.fi/kirjakauppa

Työsuojelun taloudelliset vaikutukset Graafinen teollisuus Veikko Lipiäinen, 2009, TTK Hyvä työsuojelutoiminta parantaa työpaikan turvallisuustasoa, vähentää tapaturmia, poissaoloja, työperäisiä sairauksia, pienentää turhia kustannuksia ja parantaa siten työpaikan tuottavuutta.

Päinvastaisessa tilanteessa koituu yritykselle huomattavia lisäkustannuksia ja tuottavuus heikkenee. Tässä julkaisussa (maksuton) selvitetään tapaturmista ja sairauspoissaoloista työnantajalle aiheutuvia kustannuksia. www.ttk.fi/julkaisut

64

Telma 1 2009

Tarve ja luottamus edistävät paikallista sopimista TSR ym.

Paikallinen sopiminen työpaikoilla on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana selvästi.

Toimiakseen kunnolla paikallinen sopiminen vaatii luottamusta ja vastavuoroisuutta molemmilta osapuolilta, niin työntekijöiltä kuin työnantajilta. Julkaisu tutkailee paikallisen sopimisen kehittymistä työpaikkatason kokemuksiin perustuen. Tiedot perustuvat Turun yliopiston tutkimusprojektiin vuosina 2006–2007. Tutkimuksen rahoittajina ja taustatahoina ovat olleet Työsuojelurahasto, työ- ja elinkeinoministeriö sekä työmarkkinakeskusjärjestöt. Tiivistelmän tutkimuksesta on kirjoittanut toimittaja Leena Seretin. www.tsr.fi >108191

Henkilöstön edustaja kehittäjänä Aarno Ryynänen – Kai Tarkka, 2008, TTK Toimintaympäristö on kehittynyt suhteellisen vakaasta jatkuvan muutoksen tilaan, mikä on muuttanut työn tekemisen ja johtamisen käytäntöjä. Se heijastuu myös luottamushenkilöstön tehtäviin ja työskentelytapoihin. Julkaisussa tarkastellaan henkilöstön edustajan toimintaa työpaikan kehittäjänä tavoitteena herättää ajatuksia ja keskustelua. www.ttk.fi/julkaisut www.tsr.fi >102150

VÄITÖS

Innovaatioita generoiva malli KM Elise Ramstadin väitöskirjassa (Innovaatioita generoiva malli yhdistää työorganisaatioiden ja innovaatioinfrastruktuurin samanaikaisen kehittämisen) kiinnostuksen kohteina ovat erilaisten asiantuntijaorganisaatioiden kehittämistavat.

Työn tärkein tuotos oli innovaatioita generoiva malli, jonka

avulla voidaan samanaikaisesti kehittää työorganisaatiota ja tuoda vuoropuheluun eri asiantuntijaorganisaatioiden käyttämät lähestymistavat ja menetelmät. Malli mahdollistaa asiakkaan konkreettisten ongelmien ratkaisun ja erilaiset kehittämisyhdistelmät yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa.

Lisätietoja: elise.ramstad@tekes.fi Englanninkielisen väitöskirjan voi tilata maksutta Työelämän kehittämisohjelmasta, tykes@tekes.fi

PALVELUALA: DVD:

Myymälätyön ergonomia ja apuvälineet Työn henkisten kuormitustekijöiden hallinta Leena Mattila, 2009, TTK Oppaassa (maksuton) selostetaan henkisten kuormitustekijöiden oireita ja ilmenemismuotoja sekä annetaan ohjeita niiden ehkäisemiseksi. Mukana on myös toimintamalleja asian käsittelyyn työpaikalla. www.ttk.fi

Käsikirjoitus: Tuija Vanhamäki yms., Tekninen toteutus: Kari Leponiemi, 2008, TTK DVD sisältää videon kassamyyjän työergonomiasta, äänellisen kuvasarjan apuvälineistä sekä monivalintakysymyssarjan. www.ttk.fi/julkaisut

Konfliktien kohtaaminen ja rauhoittaminen Erkki Ellonen, 2008, TTK Julkaisu (5 e) tukee turvallisen asiakaspalvelun kehittämistä. Siinä käsitellään uhan ja väkivallan tunnistamista, vuorovaikutusta, sanatonta viestintää, rauhoittamista, henkilöstön toimintaa sekä oman toimintakyvyn säilyttämistä vakavissa konflikteissa ja erityistilanteissa. www.ttk.fi/julkaisut

Turvallisesti hoiva- ja hoitotyössä Anne Mironen ym., 2008, TTK

Graafisen alan työhyvinvointi puntarissa Valimoiden työsuojeluopas Eero Halmetoja, 2009, TTK Oppaan (6 e) tarkoituksena on parantaa valimohenkilöstön työsuojelutietoutta. Siinä keskitytään työturvallisuuskysymyksiin valimossa työskentelevän henkilöstön näkökulmasta. Oppaassa on huomioitu valimossa esiintyvät työtavat ja työskentelyolosuhteet. www.ttk.fi/julkaisut

www.telma-lehti.fi

Työturvallisuuskeskuksen raporttisarja 1/2009, Mika Liuhamo – Kimmo Oinonen, 2009, TTK Tutkimuksessa (maksuton) kartoitettiin graafisen teollisuuden yritysten työturvallisuuden ja -terveyden nykytilannetta ottaen huomioon myös uudistunut työturvallisuuslaki. Tuloksia verrattiin aiempiin vastaaviin tutkimuksiin. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden kanssa. www.ttk.fi/julkaisut

Asiakkaan koti työympäristönä on ainutlaatuinen tavanomaiseen työpaikkaan verrattuna. Oppaaseen (10 e) on koottu kodissa tapahtuvan hoito-, hoiva- ja palvelutyön säädösten keskeistä sisältöä, ohjeita ja esimerkkejä toimenpiteistä. Aihetta käsitellään niin kunnallisen kuin yksityisen palveluntuottajan näkökulmasta. www.ttk.fi/julkaisut

assistentti.info – Tietosalkku Vammaiset ovat usein myös työnantajia, koska he tarvitsevat henkilökohtaisia avustajia. Henkilökohtaisen avustajan työnantajia oli vuonna 2005 noin 5 000 henkilöä. Tietosalkku (80 e) sisältää materiaalia sekä koulutusaineistoa työnantajana toimimisesta. Tavoitteena on antaa vammaisille entistä paremmat lähtökohdat toimia työnantajina. aineisto.tilaukset@assistentti.info www.kynnys.fi > tilaukset www.tsr.fi > 106147

Telma 1 2009

65

H a j at e l m a

Aku tarttuu innolla hommaansa, hotellinjohtajan tai keksitehtaan 5. luokan murunlakaisijan toimeen.

66

Telma 1 2009

Miika Kainu

Ammattilainen Uuttera pätkätyöläinen on ammattilainen okkopa suunnattomasti Ihailen kellään meistä on ammatyhtä tilaisia. Ei kattava työhistoria ole niin tarkkaa, kuin Aku mistä alasta Akun Ankalla. on kyse, kirjavasta kunhan CV:stä ihminen (tai löytyy työkokemusta miksei koiraalalta tai hevokuin nen – sirkuksesta alalta.

Hän on toiminut voi löytyä niineksootsavutisempiakin lentäjänä kuin lajeja) käärmeenlumoajaosaa hommansa ja on na, astronauttiapinan ylpeä siitä. Mutta viihdyttäjänä joka kerta, kun ja nitojan jossain täyttäjänä. kaavakkeessa Tämän kysytään tekee ammattia, hartiani mahdolliseksi se, ettei lysähtävät.

AnkkalinnasMikä minä sa ole muistia. olen? Selviän Jokainenlähestulkoon tarina alkaa mistäsamasta aina hyvänsälähtötilanteesta, mikä eteen tulee, oli muttaedellisessä Aku on aivan sarjassa eri juttu,puuhannut miten. mitäAmmattinimikkeen hyvänsä. puuttuminen Aku heikentää on aina ehdoton identiteettiäni. asianHaluaisin tuntija, oli olla kyseselkeästi talon purkamisesta jotain, niin kuin tai sateen ovat tekemisestä. putkimies taiAkun siivooja omat tai raviohjastaja luonteen heikkoudet tai hammaslääkäri.

– yltiöpäisyys,Toisinaan koppavuus jonkun tai äkkipikaisuus ammattitaito – taiontavattoman niin ihailtavaa, huono onni että saavat kyyneleet kuitenkin pyrkivät aikaan silmäkulmaan. sen, että hyvistä Eräällä ruotsinlaiva-reissullani aikomuksista huolimatta päädyin Ankkasyömään linnaalaivan kohtaa Á lalopulta carte -ravintolaan. pienempi En ole tai suurempi kummoinen katastrofi, kulinaristi, ja sankari joten annoin suoraryhtisen, joutuu pakenemaan korrektin raivostuneitarjoilijan ta kaupunkilaisia (vai onko hänen Kaukastaniaan, nimikkeensä sittenkin viinuri?)

Timbuktuun tai pohjoisnavalle. ratkaista paitsi ruokalajit, Jokapaikanhöylä myös viinit Akupuolestani. on sinnikäsYhtä yksityisviiniä yrittäjä, alkupalan mutta kanssa monissa ja toista tarinoissa pääruoan, hänjälkkärin on tavallinen kupeeseen duunari. makeaTavallisimmin viini. Tarjoilijatyöpaikka katsoi silmiin on pakkaajana ja kertoi vivahteikkaasti, Kattivaaran margariinitehtaan kuinka juuri nämä liukuhihnalla, maut tukevat työssä toisiaan jossa erinomaisesti soveltuvuuskokeen ja näinpeaterusteella riointini hänen saavuttaa lahjansa maksimaalisen pääsevät oikeuksiinsa. nautinnon.

Ja herran tähden: mies oli oikeassa! PöyAkulla täseurueemme on turvaverkko, kiljahteli ihastuksesta josta monikautta voisi kattauksen. äkkiä ajatellen Onnistuneen olla kateellinen: illallisenhänellä katsoimme on upporikas olevan ehdottomasti setä. Jos mitään tarjoilijan muutaansiota. työtä ei Hän ole tarjolla, oli iltamme Aku pääsee sankari.aina Ja mitä kolikonkiillottajaksi teki sankarimme?

Roope Hymyili Ankan tietävästi. rahasäiliöön Hän osaa – hommansa. tosin nälkäpalkalla. Aku nauttii myös luontoisedusta, jonka hyvyydestä Toinen ammattiryhmä, voidaan olla montaa johon mieltä: olenRoope rakasjuoksuttaa tunut, onhäntä autonkorjaajat. asioillaan Minun milloinautoni missäkin ovat maailmankolkassa. aina perinteisesti olleet perheenjäseniä, niillä onAku jopasaa nimi. myösPari lainaa vuotta sedältään sitten hurahdin – luonnollitäysesti sinkiskurikorolla. ja ostin 80-lukuisen Ankkalinnan G-Mersun sosiaaliturvan nimeltään laita Martti. on jäänyt Martti tarinoissa oli mitäaika liikuttavin hämäräksi, kosla. enkä Ra-

muista, kastimme ettälasten Akulle kanssa olisi autoa tullutsyvästi. mieleenMartilla hakea työttömyyskorvausta vain alkoi jo ikä painaa edes ja silloin kaikenlaiset kun hän pikkukvoivotellut rempatainaista asettivatrahapulaansa. esteitä liikkumisellemme.

Aku Martti kuitenkin alkoi pärjää tavataaina. maasturinkorjaajaa Hän asuu omakotitalossa säännöllisesti. vauraalla Jokaisen alueella korjaamokeikan lähellä keskustaa, jälmikä keenon uskoin aika monen taas yhteiseen suomalaisen tulevaisuuteemme unelma. Talo tosin ja rakastin on vuokralla korjaajaa.

Roopelta.

HänhänAkulla vahvisti onminun myös oma ja Martin auto, vanha liittoa!mutta Puoli rakas, vuotta jaja hän 800 elättää euroa yksinhuoltajana köyhempänä päädyin kolmea poikaa. vaihtamaan Kaikessa Martin tässä olisi pois.täysi Sydäntäni tekeminen raastoi, oikean mutta elämän halusin pätkätyömyyläisellä. dä Martin Kaikki miehelle, kunnia siis jollaAkulle. on ammattitaitoa omasta takaa. Hetken jopa pohdin, kävisinkö Mitä jonkun Akusta autonkorjaamiskurssin, sitten voisi oppia? mutta VaikkatuumaAkulla onkin sin, että hieman se tuskin hankala minun luonne kohdallani sekä problemaatjohtaisi tinen toivottuun suhde työhön, tulokseen: ainakin että osaisin sellaisenitse opetuksen korjata tarinoista autoni. löytää, että kaikki työ, työ sinänsä, on arvokasta. Aku tarttuu samalla innolla hommaansa, Jaa, hetkinen! olipa kyseessä Tässäsitten matkan hotellinjohtajan varrella kektai sinkin keksitehtaan missä olen 5. luokan itse ammattilainen. murunlakaisijanOlen toimi. erinomainen haastateltava. Puhun selkeästi ja pitkään.

Miksi Aku Pudottelen Ankka -lehden hyviä otsikoita toimittaminen ja oneon linereita. minustaKunnioitan sitten niinhaastattelijaa mahtavaa? Miten ja jopavaspetata lastan nuorelle hänet hädän lukijalle, tullen jokahyvällä kehuivastauksella. toimitusta, kuplatekstejä Olen tehokasjakiteyttäjä. valittuja Osaan sarjoja,itse mutta kiinnittää kysyi siten mikrofonin ”Mitä tepaitaani teette työksenne?” ja tiedän, mistä Pikku se menee lukija eipäälle. siis pitänyt OsaanAnkan myös puhua tekemistä mikrofoniin. lainkaan työnä, ei ainakaan Saatan ansiotyönä. haastaa toimittajan Mutta kyllä jopa se sitä ajatteon.

Toimitus lemaan. tekee Mikäli parhaansa, ympärillä jotta onAku tv-kameroita, Ankan kieliosaan on hyvää ottaasuomea ne huomioon ja että ottamatta esitetyt faktat niitä ovat mukohdallaan. ka huomioon. Mikäli haastattelun pitää kestääPohjimmiltaan neljä minuuttia,lehti lopetan kuitenkin kun kello on hauskaa näyttää ja03.59.00. kevyttä viihdettä.

En ole tainnut Romanttisesti saada mistään ja ehkäniin vähän paljon lapsellisestikin kiitosta kuinvoisi siitä,tuumata, miten hyvin että haastatsitä tarvitaan. teluni Aku meni.tarjoaa nykyisessä hektisessä työelämässäOngelmani jokaiselle, onkin hyvälläenää omallatunnolla se, että millä myös logiiaikuiselle, kalla tästämahdollisuuden alkaisi saada rahaa. uppoutua Normaalistihan tuokioksi mielikuvitusmaailmaan. ammattitaito on suoraan Severrannollinen antaa mahdollisuuansiden oon,rentoutua mutta minun ja nauraa. ammattitaitoni Sen jälkeen tarkoittaa jaksaa paremmin yleensä paneutua ansionmenetystä: omaan työhönsä: autolla ajelua nauruakin ties työelämässä minne, yletöntä tarvitaan, pakkelointia, olipa kaupan turhanpäiväistä kassa tai aivokirurgi, tukan vääntämistä kadunlakaisija ja vaatteiden tai pormestari. kanssa puljaamista.

Jos kiinnostaa, ota yhteys. Jämeriä lauJsuntoja u k k aaiheesta H e i s kkuin a n eaiheesta, n mediaan kuin Kirjoittaja on Aku Ankka -lehden päätoimittaja. mediaan!

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEN ERIKOISLEHTI

1 • 2009

Kuvitus Helena Hajanti

Julkaisijat Työturvallisuuskeskus TTK Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki Puh. (09) 61 6261 Eija Åback, eija.aback@ttk.fi www.ttk.fi

Karrrrmean Varrrmasti paljon nimiä! laatulukemista!

Työsuojelurahasto TSR Eerikinkatu 2, 00100 Helsinki Puh. (09) 6803 3311 Marja-Leena Jylhä, marja-leena.jylha@tsr.fi www.tsr.fi Päätoimittaja Peter Rehnström, TSR Toimitusneuvoston puheenjohtaja Jorma Löhman, TTK Toimitus Alma Media Lehdentekijät Munkkiniemen puistotie 25, 00330 Helsinki (PL 502, 00101 Helsinki) Puh. 010 665 102 www.lehdentekijat.fi etunimi.sukunimi@lehdentekijat.fi Tuottaja Sami Turunen Toimitussihteeri Merja Mäkelä AD Helena Hajanti Kuvatoimittaja Mervi Ahlroth Painosmäärä 110 000 Repro Aste Helsinki Painopaikka Acta Print, Tampere 2009 ISSN 1797-2841 (painettu) ISSN 1797-285X (verkkojulkaisu) Osoitteet Työsuojeluhenkilörekisteri, työntekijä- ja työnantajaliitot ja muut Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen sidosryhmät. Kaikki osoitelähteet lueteltu verkkosivuilla www.telma-lehti.fi.

Lehden julkaisijat, Työsuojelurahasto ja Työturvallisuuskeskus, eivät vastaa osoitteiden oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta eikä peruutuksista muiden kuin omien osoiterekisteriensä osalta (Työsuojeluhenkilörekisteri, Työturvallisuuskeskus, Työsuojelurahasto, Työturvallisuuskorttikouluttajat).

Osoitteenmuutosohje takasivulla.

www.telma-lehti.fi

Ty öe

lä mä

iTT n keh

äm ise

ko n eri

isl eh

Ti

9 1 • 200

mo Kampaa ilman käryjä

r l Jungne Mikae kisen jul isen johtam vaikeus

illä Ekokem htaasti palaa pu

Seuraavat lehdet: Telma 2 • 09 29.5.2009 Telma 3 • 09 25.9.2009 Telma 4 • 09 4.12.2009

Lujalla hallitaan pölyt

n haaste hiukkase Nano –

www.telma-lehti.fi • Tilaukset • Palautteet ja juttuvinkit • Tiedotteet, näköislehti Some of Telma´s stories are available in English at website Ett urval av Telmas artiklar finns på svenska på webbadressen

Telma 1 2009

67

Itella Oyj

Telman tilaus

Tarrrkista osoite!

Voit tilata Telman veloituksetta Telman etusivulta: www.telma-lehti.fi otsikosta Tilaa Telma > tee tilaus

Osoitteenmuutos ja peruutus Osoitteenmuutos tai peruutus tulee ilmoittaa siihen organisaatioon, jonka osoiterekisterin perusteella lehti on teille postitettu.

Organisaation nimi ja yhteystiedot on mainittu alla. Osoiterekisterien yhteystiedot löytyvät osoitteesta: www.telma-lehti.fi > osoitteenmuutos

Osoitteesi on saatu alla mainitusta lähteestä:

T e l m a 2/ 2009 i l m e s t y y 29.5.200 9

Teemana muun muassa johtamisen uudet haasteet.