Telma 1/2011

1 • 2011 Työelämän kehittämisen erikoislehti

Liikkuva työ haastaa työterveyden ADHD – vilkasta työelämää Eva Biaudet – erilaisuuden puolella

Neste Oil

Kohtaamisia ympäri maailmaa

Y-tyylillä työn tulevaisuuteen

pääkirjoitelma

Telma

3.3.2011

Huomisen työ uomisen työstä puhutaan paljon, ja tässäkin lehdessä pohditaan Y-sukupolven vaikutuksia työelämään. ­Syntyy helposti ajatus, että nuoret korvaisivat kerta­ heitolla suuret ikäluokat. Samalla saattaa syntyä vaikutelma, että huomisen työt ja työpaikat voisivat muuttua kerta­ rysäyksellä luoviksi ja aivan toisella työkulttuurilla toimi­ viksi. Vaarana on, että samalla annetaan väärä signaali niille nuorille, jotka ovat vasta tulossa työmarkkinoille.

Todennäköisempää on, että työt ja työkulttuurit muuttuvat kaiken aikaa ja varsin maltillisesti. Toivottavasti muutos on loppujen lopuksi sellainen, että seuraava sukupolvi on kiinnostunut tekemään oman osuutensa suomalaisen hyvinvointi­yhteiskunnan kehittämiseksi.

On varsin todennäköistä, että tulevaisuudessakin Suo­ messa on paljon rutiinitöitä, pienipalkkaisia töitä ja töitä, ­joita ­uusi sukupolvi ei lainkaan tunnista huippuosaajien töiksi. ­Nekin työt täytyy tehdä. Meidän tulisi muistaa, että kaikki työ on arvokasta. Työstä täytyy palkita, ihmisiä pitää motivoida ja johtaa oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti kaikissa tilanteissa.

Muutoksia tapahtuu sekä johtamisessa että työyhteisö­ taidoissa. Johtamistapojen on muututtava kaikissa organisaatioissa, vaikka ne eivät olisikaan Y-sukupolvelle ajateltuja huipputyöpaikkoja. Kaikkien on omaksuttava kehittyneempiä työkulttuureja ja uusia toimintatapoja.

Meillä on mahdollisuus ja hyvät eväät tuleviin haasteisiin. Suomalaisessa työelämässä voidaan rakentaa pitkän yhteistyöperinteen varaan. Sitä ei kannata unohtaa, vaikka uudet ­ismit nousevatkin välillä pintaan ja aletaan vannoa ­toisenlaisten työkulttuurien nimiin. Meidän tulee varoa, ­etteivät työmarkkinat polarisoidu ja johda entistä suurempaan eriarvoisuuteen.

Jorma Löhman Työturvallisuuskeskuksen toimitusjohtaja jorma.lohman@ttk.fi rvenpää Kreetta Jä

”

Suomessa on jatkossakin rutiinitöitä, joita ei tunnisteta ­huippuosaajien työksi.

T u l e va i s u u d e n t y ö

Kuvitus Kristian Lindbohm

Povaaminen on h ­ elppoa, ­mutta yhä vaikeampaa on osua ­oikeaan, varsinkin työelämästä puhuttaessa. Varmaa kuitenkin on, että erikoisosaaminen, ihmislähtöinen johtaminen ja ­vapaus toteuttaa itseään astuvat j­äykän kaavamaisen tahkoamisen ­tilalle. Työpaikat, jotka sisäistävät u ­ udet opit ja antavat tilaa ­ihmiselle, saavat jatkossa parhaat tekijät. www.telma-lehti.fi

Sivut: 10–18 22–25 40–45

Telma 1 2011

3

Telman kanssa työelämässä

Artikkelit

Hommat n hoituu iha a! n rrrasvattu

10–18 Työelämän parhailla osaajilla riittää tulevaisuu­ dessa ottajia. Ottaminen ei ole kuitenkaan aina helppoa, sillä y-sukupolvi on itsetietoista ja vapaa-aikaa arvostavaa väkeä, joka osaa hinnoitella itsensä.

1 • 2011

Kannen kuva Munshi Ahmed / MVphotos

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEN ERIKOISLEHTI

Liikkuva työ haastaa työterveyden ADHD – vilkasta työelämää Eva Biaudet – erilaisuuden puolella

NESTE OIL

Kohtaamisia ympäri maailmaa

Y-tyylillä työn tulevaisuuteen

22–25 Neste Oil on aidosti

kansainvälinen yhtiö. Koska työtä tehdään eri mantereil­ la, eri vuorokauden aikoihin ja eri kielillä, tärkeintä ovat henkilökohtaiset kontaktit ja erilaisten kulttuurien aito kunnioitus.

28–31 Tuntuva ylipaino on yksi tulevaisuuden työelämän merkittäviä riskejä. Tutkimukset osoittavat ylipainon aiheut­ tavan terveyshaittoja ja johtavan varhaiselle työkyvyttömyys­ eläkkeelle.

40–45 Liikkuva ja monessa paikassa tehtävä työ on esimiehille haasteellista johtaa, työntekijälle haasteellista hallita ja työterveyshuollolle haasteellista mitata.

Nordeassa haasteisiin tartuttiin yhdessä.

4

Telma 1 2011

Jonny Hyvönen vaihtoi ammattia matkailun hulinasta hautaustoimiston rauhaan – ala on herkkyyttä, mutta myös hektisyyden sietoa vaativa palveluammatti.

38 -3 9

Ihmisiä

Va k i o t

2

6–9

Pääkirjoitelma J O r m a LÖ H MA N

Työ ja elämä

62–63 Julkaisut

20–21 Ilmiö

64

Telmavisa

32–37 Henkilökuva

E va B i au d e t

26–27 Me teimme sen!

65

vaaksa vaaraa

19 Ajatelma

a n u j ä r v en s i v u

46–49 Elämän hallinta

67 Yhteystiedot

50–51 Näin muinoin

64

Rautalankaa M i k ko Ko s onen

66 Hajatelma

T u o m a s K y r ö

52–55 Maailmalla 56–57 Työn kuva 58–59 TTK-info 60–61 TSR-info

Telma tuntee työelämän Telma on Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen julkaisema työelämän kehittämisen erikoislehti. Lehden saavat maksutta muun muassa työpaikkojen luottamus- ja työsuojeluhenkilöstö, työterveyden ammattilaiset, henkilöstöhallinnon edustajat ja esimiehet, työelämätutkijat sekä erilaiset TSR:n ja TTK:n sidosryhmät. Osoitteenmuutosohjeet takasivulla. www.telma-lehti.fi

Telma 1 2011

5

Julius Konttinen

Työ ja elämä

Yhteistoiminnan apostoli

Maailmassa on

Yt-asiamies muistuttaa, että yt-neuvottelut ovat kaikkea muuta kuin irtisanomisia. Yhteistoiminta työpaikoilla on kaikkien etu.

3 200 000 000 ja Kiinassa

780 000 000 työntekijää.

Suomessa työntekijöitä on

2 700 000

Getty Images

Lähde: Maailmanpankki / SAK:n tilastot. ­Työntekijällä tarkoitetaan ­työvoimaa, jossa on mukana myös työttömät.

6

Telma 1 2011

U

usi yhteistoimintalaki tuli voimaan hiukan epämukavaan aikaan, vuosina 2007–2008, eli juuri kun talous syöksyi taantumaan. Niinpä ”yt-neuvottelut” yhdistyivät ihmisten mielissä väen vähentämiseen, harmittelee yhteis­ toiminta-asiamies Helena Lamponen.

– Todellisuudessa yhteistoiminta yrityksissä on laaja-alaista ja tähtää sekä yrityksen menestykseen että työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien ja olojen parantamiseen.

Viime syyskuussa työnsä aloittanut Lamponen toimii hallin­ nolli­sesti työ- ja elinkeinoministeriössä, mutta tehtävässään hän on niin ministeriöstä kuin kaikista muistakin tahoista riippumaton.

Yhteistoiminta-asiamies valvoo yt-lain ja muiden yhteistoimintaa ja henkilöstön osallistumista säätelevien lakien noudattamista. Valvonnan piirissä on 8 000 yritystä ja 800 000 työntekijää.

Keinovalikoimassa ovat neuvonnan ja ohjauksen lisäksi yritysten tarkastukset sekä viime kädessä tiettyjen rikkomusten vieminen oikeuteen.

Lamponen muistuttaa, että runsaasti julkisuutta saaneiden väenvähentämisneuvottelujen ohella yhteistoiminta kattaa muun muassa henkilökunnan informoimisen yrityksen asioista.

Lisäksi yt-neuvotteluissa tulee käsitellä vuosittain firman henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat. Neuvotteluissa paneudutaan myös määrä- ja osa-aikaisten työsuhteiden käyttöön sekä ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeisiin.

– Tarkoitus on lisätä sisäistä luottamusta, tiedonkulkua, vuoro­vaikutusta ja vaikutusmahdollisuuksia, Lamponen muotoilee lain hengen.

Yhteistoiminnasta on konkreettista hyötyä, asiamiehen mukaan hyöty voidaan osoittaa aivan numeerisesti.

– Asiasta on tutkittua tietoa. Jos yrityksen yhteistoiminta ­pelaa, on sillä myönteinen vaikutus firman tuottavuuteen. Ja jos yhteistoiminnassa on ongelmia, säteilee sekin tuottavuuteen. ­Yhteistoiminta tuo myös hyötyä innovatiivisuudelle ja henkilöstön hyvinvoinnille.

Lamponen muistuttaa, että yhteistoimintalakia ei vielä tunneta kunnolla. Tutkimuksen mukaan työnantajista 67 ja henkilöstöstä 64 prosenttia ilmoitti tuntevansa lain tyydyttävästi tai välttävästi. Kun lakia ja sen tarkoitusperiä ei tunneta, ei sitä osata soveltaa, eikä siitä saada odotettua hyötyä.

Ennen työelämässä vallinneesta patruuna-ajattelusta yhteistoiminta eroaa olennaisesti.

– Henkilökunnan osallistuminen yrityksen päätösten valmisteluun on samantapaista demokratiaa kuin millaiseksi demokratia ymmärretään yleensäkin.

– Arja Krank

www.telma-lehti.fi

Helena Lamponen on aiemmin työsken­ nellyt Akavan Erityisalat ry:n lakimiehenä. ­Hänen väitöskirjansa käsitteli yritys­ järjestelyjen problematiikkaa.

Lisätietoa www.ttk.fi/julkaisut • Henkilöstön edustaja kehittäjänä -julkaisu. TTK 2008 • Osallistu, vaikuta, kuuntele -julkaisu.

TTK 2008 Laki yhteistoiminnasta yrityksissä. www.edilex.fi

Telma 1 2011

7

nyt keskustellaan

Työ ja elämä  Yt-neuvottelujen aikaan toimitusjohtajat haastatellaan ­uutisiin sisätiloissa, luottamusmies antaa lausuntonsa tehtaan ­portin ulko­puolella.

Miksi näin?

EU : s t a k u u lt u a

Työaika kevään teemoja EU-komissio kuulee kevään aikana työmarkkinaosapuolia niin sanotun työaikadirektiivin uudistamisessa. Komissio pyrkii esittämään valmistelutyönsä kesäkuussa.

Komissio jatkaa myös kiistellyn lentäjien työ- ja lepo­ aikadirektiivin valmistelua.

Euroopan lentoturvallisuusviraston EASA:n alustava ehdo­ tus työvuorojen pidentämisestä on herättänyt voimakasta vas­ tustusta. Suomen Lentäjäliiton mukaan Euroopan lentoturval­ lisuutta heikennettäisiin mer­ kittävästi, mikäli lopullisessa ehdotuksessa ei huomioida tieteellistä näyttöä lentäjien altistumisesta väsymykselle.

Uusia työelämäjohtajia EU:lle Euroopan elin- ja työolojen ke­ hittämissäätiön (EUROFOUND) johtajana on aloittanut espanja­ lainen Juan Menéndez-Valdés, joka valittiin suomalaisen Jorma Karppisen seuraajaksi.

Myös EU:n työterveys- ja työ­ turvallisuusvirastoon etsitään uutta johtajaa suomalaisen Jukka Takalan tilalle. Molem­ pien virastojen haasteeksi on muodostunut näkyvyyden parantaminen sekä keskinäisen työnjaon selkeyttäminen.

Eurofoundin viimeisimpien tutkimusten mukaan työnteki­

8

Telma 1 2011

jät ovat yhtä alttiita fyysiselle rasitukselle kuin 20 vuotta sit­ ten. Myös osuus työntekijöistä, jotka voivat itsenäisesti päättää työtehtäviensä kulusta, ei ole muuttunut: kaksi kolmasosaa toimii edelleen toisten anta­ mien suorien käskyjen mukai­ sesti. Myönteinen tulos on, että työnantajien järjestämät koulu­ tukset olivat viime vuonna kor­ keimmillaan 15 vuoteen.

 Telma on maanläheinen lehti, mutta Telma on myös juureva bändi.

Telma tarjoaa rockia ja vauhdikasta suomipoppia kolmen naisen voimin. www.myspace.com/telmaband. n o p e at Työelämän kehiTTämisen erikoislehTi

4 • 2010

Lihat leikkeleeksi

Työperäiset sairaudet syyniin Sairaus- ja varhaiseläkejärjes­ telyt työperäisten kroonisten sairauksien johdosta maksaa EU:ssa huimat 2 400 miljardia euroa vuodessa. EU:n työter­ veys- ja työturvallisuusvirasto muistuttaa, että työntekijöiden terveydentilaa tulisi seurata lähemmin, ja työnjohdolla pitäisi olla valmius tukea työn­ tekijöitä palaamaan töihin.

– Jo puolen vuoden poissa­ olo vaikuttaa usein hyvinkin kielteisesti tuleviin työllistymis­ mahdollisuuksiin, totesi viras­ ton johtaja Jukka Takala.

Työperäisten sairauksien ehkäisemiseksi valmistellaan yleiseurooppalaista strategiaa.

Tuoreen ranskalaistutkimuksen mukaan joka toinen työntekijä kärsii työperäisistä terveys­ ongelmista, kuten liikuntaelin­ sairauksista ja stressistä.

– Anna-Karin Fris

Oikeat nostot, terveempi selkä Apusen teesit työelämään

Hydro – staattisesta sukkelaksi Tuottavuutta yhdessä tekemällä

Telmaa luetaan ­tuplasti enemmän Loppuvuosi 2010 oli Telmalle menestyksekästä aikaa. Telma otti kolmannen sijan ProCom – Viestinnän ammattilaisten lehti­ kilpailun asiakas- ja sidosryhmä­ lehtien sarjassa. Tuomaristo kiitti Telmaa mielenkiintoisista ja korkeatasoisista jutuista, ja erityisesti heitä miellytti vahva kuvamaailma: ”Lehdessä on poikkeuksellisen hyvä setti kos­ kettavaa journalistista kuvaa.

Paikan päällä olo on vahva.”

Joulukuussa tehty lukija­ tutkimus osoitti, että Telma tulee tarpeeseen ja sen hyöty­ käyttö työpaikoilla on erittäin

vahvaa. Lehteä piti hyödyllisenä 84 prosenttia vastaajista, ja luo­ tettavuudesta tuli arvosana 8,72.

Kolme neljästä Telman saajasta lukee lehden tarkasti numerosta toiseen, ja lukuaika on huikeat 40 minuuttia – sidosryhmäleh­ dillä yleensä vajaa 20 minuuttia.

– Käsittämättömän hyviä lu­ kuja, kommentoi IROResearchin tutkimusjohtaja Vesa ­Väisänen.

Avoimissa kommenteissa Telmalehteä pidettiin kautta linjan ammattimaisena, asialli­sena ja asiantuntevana.

Tutkimukseen vastanneiden kesken arvotun lahjakortin voitti Jari Hellman Espoosta. www.telma-lehti.fi

Työelämän laatu nousussa Työelämän laatu kohentui yl­ lättävän ­nopeasti taantuman aiheuttaman notkahduksen jälkeen. Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeino­ministeriön työoloba­ rometrista. Työelämän laadulle annettiin arvosanaksi 7,99, kun se ennen taantumaa oli yli kah­ deksan. www.tem.fi/julkaisut

Työtuomioistuin

Telma punnitsee ajankohtaisia asioita.

m u i s ta m e n n ä

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.

Päivä työhyvin­voinnille -seminaari Marina Congress ­Centerissä ­Helsingissä. www.ttk.fi Tapaturmapäivä 13.5.

Liikunnan iloa vai ­päätöntä menoa. www.tapaturmapaiva.fi

Yrittäjä arvostaa työntekijää Yrittäjille työvoiman hyvinvointi on ensiarvoisen tärkeää. Lähes 70 prosenttia yrittäjistä katsoo, että henkilöstön työkykyyn sijoittaminen antaa panokselle ­vähintään hyvän tuoton, sanoo yrittäjille suunnattu ­kysely (Suomen Yrittäjät ja TTK). www.ttk.fi/ttk_uutiset

Paha kello kuuluu hyvää kauemmas Kielteiset työelämän muutokset voivat vaikuttaa myönteisiä voimakkaammin, eivätkä myönteiset tapahtumat aina poista kielteisten vaikutuksia. Tämä käy ilmi Työterveys­laitoksen Toiveita ja todellisuutta -hankkeesta, jota ­Työsuojelurahasto rahoitti.

Työnsä kokivat keskimääräistä mielekkäämmäksi naiset, iäkkäät ja ylemmät toimihenkilöt, mutta sukupuolten epätasa-arvo näyttää yhä lisääntyvän.

Naiset pystynevät vaikuttamaan työnsä määrään ja tahtiin selvästi heikommin kuin miehet. www.tsr.fi > Hae numerolla 107244

www.telma-lehti.fi

Väite:

Työelämän asioiden päätösvaltaa pitäisi siirtää työmarkkinajärjestöiltä eduskunnalle ja hallitukselle.

Timo Kontio Demarinuorten puheenjohtaja EI Suomessa vallitseva työrauha johtuu pitkälti työntekijöiden ja -antajien hyvistä väleistä sekä neuvottelutahdosta. Muissakin neuvottelupöydissä on syytä ottaa tästä mallia.

Eduskunnan tehtävänä on varmistaa, että jokaisen kansalaisen perusoikeudet ja kohtuullinen elintaso ovat turvatut.

Wille Rydman Kokoomusnuorten puheenjohtaja KYLLÄ On erikoista, että valta päättää työelämän asioista on Suomessa niin laajasti ulkoistettu demokraattisen päätöksenteon ulkopuolelle.

Sillä siitähän tässä on kyse: työmarkkinajärjestöt sopivat asioista keskenään, eikä kansan valitsemalla eduskunnalla tai sen luottamusta nauttivalla hallituksella ole nykyisin juuri nokan koputtamista. Kansanvaltaiseksi järjestelmää ei voi kutsua.

Dan Koivulaakso Vasemmistonuorten puheenjohtaja EI Eduskunnalla ja hallituksella on jo päätösvaltaa, kuten sairaanhoitajien pakkotyölaki tai elintarviketyöläisten lakon siirtäminen osoittivat. Toisaalta valtaa voisi käyttää myös työntekijöiden hyväksi laajentamalla työtaisteluoikeuksia tai säätämällä 10 euron

­ inimituntipalkka tai kovempia rangaistukm sia rikollisille työnantajille. Valtaa on siirrettävä keskusjärjestöiltä suoraan työntekijöille, mutta se voi tapahtua vain voimakkaan painostuksen seurauksena.

Paloma Hannonen Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn puheenjohtaja KYLLÄ Työmarkkinajärjestöillä on meillä poikkeuksellisen paljon valtaa. Tällä hetkellä ne eivät valitettavasti kuitenkaan edusta heikoimmassa asemassa olevia työntekijöitä, jotka eniten tarvitsevat puolustamista, vaan jo nyt kohtuullisesti toimeentulevien ihmisten asemaa. Sekä järjestöjen että eduskunnan tulee ensisijaisesti olla huolissaan pätkätyöläisten, vuokratyöläisten, taiteilijoiden, tutkijoiden ja itsensä työllistävien heikosta asemasta työmarkkinoilla.

Antti Kurvinen Keskustanuorten puheenjohtaja KYLLÄ Palkka-asiat ja niihin liittyvät kysymykset kuuluvat työmarkkinajärjestöille. Työelämä laajasti ja suomalaisen työn tulevaisuus kuuluvat kuitenkin ensisijaisesti kansanvallalla valituille poliitikoille. Työelämän tulevaisuus pitää ratkoa hyvässä yhteisymmärryksessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Tuomio Äänin 3–2 työelämän päätösvaltaa pitäisi siirtää eduskunnalle ja hallitukselle.

Telma 1 2011

9

Huomenta

10

Telma 1 2011

luova Suomi Suomalainen työelämä ja varsinkin ­johtamiskulttuuri ­muuttuvat, kun y-sukupolvi korvaa suuret ikäluokat. ­Huippuosaajat ovat haluttua, mutta eivät helppoa tai h ­ alpaa ­työvoimaa. Tulevaisuuden uhkana onkin yhä s­ uurempi ­luokkajako osaajiin ja rutiinityön tekijöihin – m ­ ahdollisuutena kuitenkin kilpailukykyisempi ja ­luovempi, maailman myllerryksestä kuivin jaloin nouseva Suomi.

Teksti Tiia Lappalainen • Kuvat Laura Vuoma

Telma 1 2011

11

”

Asiantuntijuudesta kertoo se, että tiimeissä on esimiestä kovapalkkaisempia työntekijöitä.

Alf Rehn

Tuomo Alasoini

nnovaatiot, palvelut ja uudenlaiset tavat tehdä asioita korvaavat Suomesta poistuvaa perinteistä teollisuutta. Ne myös määrittelevät tulevaisuuden työelämää.

Muuttuva työelämä aiheuttaa paineita johtamiselle. Kun uusi, parjattu y-sukupolvi astuu suurten ikäluokkien työsaappaisiin, ylhäältä alaspäin katsovilla perinteisen tyylin johtajilla on edessään y-tyylin opettelu. Y-sukupolvi kun ei ole tottunut pomotettavaksi, saati syviin kumarruksiin. − Tietty osa y-sukupolvea tulee muuttamaan johtamista. He olettavat, että johtaja on olemassa heitä var-

12

Telma 1 2011

ten, eivätkä he hyväksy kyykyttämistä, Åbo Akademin organisaation ja johtamisen professori Alf Rehn sanoo.

Rehn rankattiin 13. sijalle Forbesin, The Timesin ja McGraw Hillin kokoamaan Thinkers 50 -sivuston vuoden 2009 luetteloon, johon on listattu tulevia liikemaailman huippuajattelijoita.

Työnantajan on muutettava johtamiskulttuuriaan, jos se haluaa houkutella parhaat tekijät riveihinsä.

Rehn muistuttaa kuitenkin, etteivät uudenlaisen johtamisen vaatimukset koske koko sukupolvea. − Perinteinen härski Maukka Perusjohtaja pärjää jollain aloilla vielä viidenkymmenen vuodenkin päästä.

Mari Mäntylä opastaa ­Jaakko ­Koskelaa puuhasäkkinsä ­salaisuuksiin. Pelisuunnittelija käyttää ideointiin muun muassa sanakortteja.

Tekesin teknologiajohtaja Tuomo Alasoini julkaisi viime vuoden lopulla Mainettaan parempi työ -raportin, jossa hän tutki paitsi työelämän tilaa myös tulevaisuuden muutoksia. Alasoinin mukaan muutos on jo ilmassa, mutta teknologiaa ja osaamista ei käytetä vielä riittävästi hyväksi. Työelämä ei näiltä osin ole muuttunut tarpeeksi. − Muutos alkaa näkyä viimeistään vuonna 2020, kun kolmasosa esimiestehtävissä toimivista on y-sukupolvea, Alasoini ennustaa.

Niiden, jotka joutuvat kilpailemaan huippulahjakkaasta työvoimasta, on asennoiduttava muutokseen kuitenkin jo nyt. www.telma-lehti.fi

Hyvin johdettu kaaos

Monilla uusilla aloilla y-sukupolveen yhdistetyt johtamis- ja yrityskulttuurin aatteet on jo otettu käyttöön.

Yhdysvaltalaisen peliyrityksen Digital Chocolaten Helsingin toimistossa istuu 85 pelialan huipputekijää.

Kansalaisuuksia on kuusitoista.

Yritys on malliesimerkki uudenlaisesta johtamisajattelusta. Luovasta pääomasta tulee tulevaisuudessa yhä tärkeämpi tekijä.

Digital Chocolatella työskennellään säännöllisiä työpäiviä, pelataan pelejä pelihuoneissa, innovoidaan, keskustellaan, reagoidaan asiakaspalautteeseen ja suh-

Telma 1 2011

13

Mitä? Pelien rrräpläämistä työajalla!!

taudutaan työntekijöihin alansa asiantuntijoina, joita varten esimiehet ovat olemassa. − Kun ihmisille antaa tilaa, he kyllä täyttävät sen, Suomen yksikön taiteellinen johtaja Mika Porspakka toteaa.

Asiantuntijuuden arvostuksesta ja merkityksestä kertoo jotain jo se, että suunnittelutiimeissä on esimiehiään kovapalkkaisempia työntekijöitä.

Esimies on mahdollistava tekijä, joka antaa työntekijälle tilaa ja työkaluja luovuutensa käyttöön. − Esimies ei voi tulla sanomaan esimerkiksi ­Andrealle, että tämä grafiikka ei ole yhtään hyvä, sillä Andrea on asiantuntija, sanoo pelisuunnittelija Mari Mäntylä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö palautetta annettaisi. − Olemme yksi iso yhteisö, jossa kritiikkiä anne­ taan joka ikinen päivä. Kaikki saavat puhua suunsa puhtaaksi ja johtajiakin kritisoidaan, peliartisti Andrea Fryer kertoo.

Keskinäinen luottamus ja arvostus mahdollistavat kritiikin antamisen tittelistä riippumatta. Henkilöstö­ johtaja Arja Martikaisen mukaan myös järjestys on luo­ van alan organisaatiossa tärkeää. Jotta luovuus voisi kuk­ kia, on perustan oltava kunnossa ja vastausten valmiina. − Tarvitaan 70 prosenttia järjestystä ja 30 prosent­ tia luovaa kaaosta.

Arvot ja sisältö edellä

Y-sukupolven tiukin ydin tarkoittaa 80–90-luvun taitteessa syntyneitä – niitä, jotka ovat kasvaneet tieto­ koneiden, internetin ja langattomuuden maailmaan jo lapsena.

Kun edellinen, x-sukupolvi tuomittiin kaiken hel­ polla saaneeksi pullamössöksi, y-sukupolvea leimaavat oman edun, nautinnon ja vapaa-ajan korostaminen.

He ovat peterpaneja, joille elämä on suurta seikkailua.

Työelämään suhtaudutaan oman nautinnon mahdol­

14

Telma 1 2011

listajana, eikä nautinto tarkoita vain vapaa-aikaa. Työ­ elämän pitää olla viihtyisää. − Pelottavan suuri ryhmä y-sukupolvesta ei enää mieti uraansa. Työtä voi tehdä, jos huvittaa, sitä ei nähdä luonnollisena osana elämää, professori Alf Rehn sanoo. − Eurooppalaisista nuorista suomalaiset ovat vähi­ ten kiinnostuneita yrittämisestä. Ja kun eurooppalaiset nuoret ovat maailmassa vähiten yrittäjyydestä kiinnos­ tuneita, suomalaiset nuoret pitävät koko tilaston hän­ täpäätä. Se on erittäin vaarallista.

Huippuloistokkaat osaajat ovat tottuneet, että maa­ ilma on auki, eivätkä he ole sidottuja muuhun kuin itseensä. Se tekee heistä Rehnin mukaan myös epä­ luotettavia työntekijöitä.

Kääntöpuolena on kuitenkin motivoituneisuus. ­Y-sukupolvelle työn sisältö, hyvä työyhteisö ja yrityk­ sen arvot ovat entistä tärkeämpiä. Esimerkiksi kemian­ teollisuudella on jo nyt vaikeuksia houkutella nuorta työvoimaa epäekologiseksi koetulle alalle.

Työn sisällön ja arvomaailman merkitys sekä työntekijöiden kunnianhimo näkyvät myös Digital ­Chocolatella. Työntekijät ovat Martikaisen mukaan sa­ malla hyvin helppoja ja vaativia. He uskaltavat esittää kriittisiä kysymyksiä, mutta ovat valmiita pohtimaan ratkaisuja ongelmiin yhdessä. Työntekijöitä motivoi­ daan palkkauksen lisäksi bonuksilla ja optioilla. Jokai­ sen urakehitystä myös seurataan tiiviisti. − Minulle on alusta asti näytetty, mihin eri suun­ tiin voin kehittyä. Se motivoi todella paljon, Mari Mäntylä kertoo.

Kehityskeskustelut pidetään kaksi kertaa vuodes­ sa ja niissä käydään läpi henkilökohtaiset ja realistiset tavoitteet sekä keinot, joilla ne on mahdollista saa­ vuttaa. Esimiehet esittävät kehitysehdotuksia ja mah­ dollisuuksia, joita itse ei välttämättä aina edes huo­ maa. Myös yrityksen ulkoinen kuva on työn­tekijöille tärkeää.

Digital Chocolatin toimistolla pelejä luodaan ja kehitetään erilaisissa tiimeissä. Pelaaminen kuuluu olennaisesti työhön, ja siksi toimistolla on myös kaksi pelihuonetta. Mika Porspakka (alla vas.) ja Jaakko Koskela testaavat uutta peliä. Peliartisti Antti Pesonen (alin kuva vas.) ja peliohjelmoija Petri Virtanen työn touhussa.

− Aika äkkiä älähdän, jos näyttää huonolta, ohjelmoija Jaakko Koskela sanoo.

Järkevyys unohdettava

Mutta eivät yyt, kuten äksätkään, saa kaikkea helpolla.

Ne y-sukupolviset, jotka ovat huippulahjakkaita moni­ osaajia ja alansa erikoisasiantuntijoita, revitään ­käsistä.

Työnantajien on tarjottava sitä, mitä y vaatii − jos ­haluaa itse pysyä kilpailussa mukana.

Tällä sukupolven kovalla ytimellä on tulevaisuudessa hyvät oltavat.

Sen sijaan perusduunarin on edelleen osattava hommansa ja paiskittava töitä yhä tehokkaammin.

Eikä perusekonominkaan koulutus ole enää tie autuuteen, sillä samoilla markkinoilla on viisi miljoonaa kiinalaista perusekonomia. − Globalisaatio alkaa näyttää voimaansa. Aasia ja Latinalainen Amerikka ovat nousemassa kilpailijoiksi niille aloille, missä Eurooppa ja Yhdysvallat ovat luulleet olevansa hyviä, Alf Rehn sanoo.

Työmarkkinoilla jo olevan y-sukupolven voi olla vaikea löytää paikkaansa, sillä he ovat ylikoulutettuja töihin, joita ei ole riittävästi tarjolla. − Suomessa on ollut vahva koulutuspohja, joka on kuitenkin ollut vailla realismia. On kouluttauduttu ­liian korkealle tai vääriin ammatteihin, Tuomo ­Alasoini sanoo. − Työelämä ei ole muuttunut tarpeeksi verrattuna osaamispotentiaaliin. Koulutusjärjestelmä ja työelämä eivät kulje tasatahtia. Sääliksi käy niitä nuoria, jotka ovat opiskelleet pitkälle, eikä töitä löydy, Alasoini viittaa sumutettuun sukupolveen.

Rehn näkee suomalaisen koulutustason hyvänä pohjana, mutta se pitäisi osata hyödyntää uuden luomisessa. Meitä vaivaa järkevyyden fetissi. − Rakastamme asioita, jotka ovat järkeviä. Maalais­ järki on ylväin ajattelun muoto. Järkevyyden fetissi ­vetää meitä huomaamattamme, Rehn sanoo. www.telma-lehti.fi

Telma 1 2011

15

”

Innovaatiot vaativat sitä, että uskalletaan myös hylätä se, missä ollaan hyviä.

− Innovaatiot vaativat kuitenkin sitä, että nähdään mahdollisuus hylätä se, missä ollaan hyviä. Ei ole ­kyse vain siitä, mitä uutta osataan, vaan myös siitä, mitä ­uskalletaan hylätä.

Potentiaalia kuitenkin on. Designin, taiteen, markkinoinnin ja tietotekniikan aloilta löytyy paljon hyviä tekijöitä. Rehnin mielestä suomalaiset ovat luovaa kansaa, olemme vain unohtaneet sen. − Kyllä se siellä kytee. Suomella on oikeasti mahdollisuus nousta kokoomme nähden suureksi tekijäksi globaalilla areenalla. On vain kysymys siitä, lähteekö uusi sukupolvi viemään tätä eteenpäin.

Hän ei näe muutosta eri alojen suhteen kovin ­radikaalina, vaikka perusteollisuus siirtyy Suomen ulko­puolelle. Luovat alat tulevat keskeisimmiksi, mutta erikoistuneelle teollisuudellekin on kysyntää. Kyse on kiinnostavista yhdistelmistä ja uuden löytämisestä, ­lokeroimattomuudesta. − Meillä pitäisi olla esimerkiksi ekonomeja, jotka tuntevat designia.

Uhkana polarisoituminen

Rehn ja Alasoini ovat samaa mieltä työelämän suurimmasta haasteesta. − Suurten ikäluokkien tulo työmarkkinoille vaikutti työelämään paljon. Heidän lähtemisensä vaikuttaa samalla tavalla, Alasoini sanoo.

Työvoimapula onkin yksi suurimmista ratkottavista ongelmista. − Lattarit ja Kiina eivät häviä minnekään. Samalla Suomi on äärettömän nopeasti ikääntyvä maa, jossa on 15 vuoden päästä radikaali työvoimapula. ­Nämä ovat todellisia ongelmia, Rehn sanoo.

Hän on kuitenkin varovaisen optimistinen ikääntymisten tuomien ongelmien suhteen.

16

Telma 1 2011

− Meillä on vielä paljon tehtävää ja mietittävää, mutta jos verrataan esimerkiksi Ranskaan tai Italiaan, olemme a-luokkaa. Meillä asioista sentään puhutaan.

Alasoinin mukaan tulevaisuudessa työmarkkinoilla pitää olla enemmän joustoa muun muassa tehtävien ja työajan suhteen. Ihmisiä pitäisi motivoida pysymään töissä pidempään, mutta pakottamisesta tai lailla säädetystä työuran jatkosta ei ole yrityksille tai yhteiskunnalle hyötyä. Työn pitäisi joustaa enemmän ihmisten tarpeiden mukaan.

Toinen kysymys on se, miten yritykset ja työntekijät saataisiin toimimaan yhteiskunnan edun mukaisesti.

Tällä hetkellä eläkeiän korotuksesta paasataan samalla, kun yritykset tarjoavat vanhoille työntekijöilleen kilvan eläkepaketteja.

Rehnin mukaan yhtenä vaarana on työelämän vahva polarisoituminen. Hän povaa luokkayhteiskunnan vahvistumisesta. Vaarana on, että keskiluokka jakautuu entistä voimakkaammin ylä- ja alaluokkiin ja eliitin ­koko kasvaa. − Yritykset joutuvat kilpailemaan kovemmin ­kyvykkäistä työntekijöistä. Pienelle osalle ihmisistä se luo erittäin hyvät oltavat. Samalla yhä harvempi joutuu tekemään yhä useamman työt.

Alasoini myöntää, että yhteiskunnassa on ilmiöitä, jotka ovat huolestuttavia. − Tutkimustulosten perusteella ei kuitenkaan ­voida sanoa, että suomalainen työelämä olisi huonontunut. − Se varmaan vaikuttaa asiaan, että omaa koulu­ tusta vastaavaa työtä ei välttämättä löydetä ja työsuhteeseen on vaikeampi päästä. Pettymyksiä on aika paljon.

ME-henki tuo tulosta onferensseja ja erilaisia räätälöityjä yritystilaisuuksia järjestävä Management Events on ollut useampana vuonna Vuoden parhaiden työpaikkojen listalla. Samalla ME on laajentunut kansain­väliseksi yritykseksi, jonka liikevaihto on kymmenen vuoden aikana kasvanut 4 miljoonasta 22 miljoonaan euroon.

Yksi menestystekijöistä on ollut ennakkoluuloton ja avoin suhtautuminen työntekijöihin ja uudenlaisen johtamiskulttuurin mahdollistama innovaatiohenkinen työympäristö. www.telma-lehti.fi

Minna Ahola on työskennellyt ­Management Eventsin partner care -yksikössä reilun vuoden.

Aholan ­mukaan ME:llä on avoin ilmapiiri ja hyvä tekemisen ­meininki. ­

Maajohtaja Mirka Saarisen mukaan avoin ja nuorekas johtamiskulttuuri on sisäänrakennettu organisaatioon alusta alkaen. − Yhteishengen korostaminen on aina kuulunut yrityksemme kulttuuriin.

Saarinen uskoo, että tiimityö on helpompaa, kun kollegoista välitetään. Ja välittäminen taas kumpuaa hyvästä yhteishengestä. Vapaa-aikana yhdessä tehdyistä asioista saa omaan työhönsä energiaa. Samalla ehtii vaihtaa kuulumisia, joita ei työkiireiden keskellä aina ehdi.

Telma 1 2011

17

Tempauksia tuetaan

Yhteishenkeen on panostettu sisäisillä kehitysprojekteilla, joissa työntekijöiltä on muun muassa kysytty, millaiset asiat ovat tehneet heidät ylpeiksi ja mistä he ovat saaneet iloa työhönsä.

Erillinen lautakunta järjestää yhteisiä aktiviteetteja, mutta paljon on myös spontaania yhdessäoloa töiden jälkeen. Esimerkiksi moni jää viettämään yhdessä ­perjantai-iltaa toimiston aulan sohvaryhmille. − Joku voi järjestää spontaanisti esimerkiksi yhteisen koiranulkoilutussunnuntain. Yrityskulttuurissa rohkaistaan työntekijöitä erilaisiin tempauksiin, joita firma voi myös tukea, projektikoordinaattori Janne Mäkeläinen kertoo. − Jos joku vain keksii työpaikalla jotain hauskan­ pitoa, sitä rohkaistaan johdon tasolta saakka.

Projektikoordinaattori Mikko Mömmö tuli Management Eventsiin töihin vuosi sitten. − Tunsin itseni heti tervetulleeksi ja vastaanotto oli ihan erilaista kuin missään muualla. Kaikki olivat käsi ojossa tervehtimässä. Ihmettelin, voiko tällaista oikeasti ollakaan, Mömmö hämmästelee edelleen.

Uusille työntekijöille nimetään aina myös oma buddy, henkilö, joka tutustuttaa talon toimintoihin ja vie uutta työntekijää lounaalle eri tiimien ja ihmisten kanssa.

Mömmöllä työpaikan valintaan vaikutti paitsi mielenkiintoinen tehtävänkuva myös se, että hän oli kuullut yrityksestä paljon hyvää. − Avoin työpaikka iski silmään saman tien.

Mikko Mömmön mukaan ­avoimessa ja ­hyvinvoivassa työyhteisössä työntekijät ­tsemppaavat toisiaan. Matala hierarkia helpottaa päivittäistä työntekoa, kun pomot ovat helposti lähestyttävissä.

18

Telma 1 2011

Yrityksen strategiassa on kolme aluetta, joista yksi koskee henkilöstöä. Henkilöstöstrategia jakautuu kolmeen osa-alueeseen: päivittäiseen johtamiseen, henkilöstön kehittämiseen ja yhteishenkeen.

Esimiehillä on vuosikellot, joissa on määritelty joka kvartaalille omat henkilöstöä koskevat tehtävät. Henkilöstöä palkitaan erilaisilla bonus- ja komissiomalleilla sekä spontaaneilla, pienemmillä palkitsemisilla kuten leffalipuilla, ravintolailloilla ja yhteisillä juhlilla.

Avotoimistossa istuvat niin työntekijät kuin johtajat – omia huoneita ei ole kenelläkään. Hyvä yhteishenki ulottuu työpaikan ulkopuolelle, ja työntekijät puhuvat yrityksestä ME-familynä, omana työperhee­ nään. Jokainen tietää tarkalleen oman työnkuvansa, ja työtä tehdään vahvasti tiimeissä. Yrityksen hierarkia on hyvin matala.

Lisätietoa www.ttk.fi/julkaisut • Jotta yhteistoiminta onnistuisi -julkaisu. TTK 2009 • Työyhteisötaidoilla tulosta -julkaisu. TTK 2009

Miika Kainu

a j at e l m a

Kunnioitusta eri-ikäisille mestareille öihin tulevat nuoret ovat hankalia, totesi hiljattain eräs sosiaali- ja terveysalalla toimivan yrityksen johtaja. Pyysin häneltä tarkennusta, jolloin tämä viisissäkymmenissä oleva nainen vastasi, ettei nuorilla ole ollenkaan työelämätaitoja.

Nuoret eivät pysy aloillaan, eivät sitoudu. He eivät noudata työaikoja ja he eivät älyä, mitä töissä voi tehdä ja mitä ei. Nuoret saattavat surffata ­netissä ja roikkua Facebookissa kesken työpäivän. He eivät ymmärrä, että työvaatteet vaihdetaan ennen työajan alkua. He miettivät vaihtoehtoisia töitä ja työ­ paikkoja.

Kun kysyin, oppivatko nuoret lopulta, johtaja totesi, että kyllä he oppivat, kun työkaverit ja esimiehet heitä riittävästi paimentavat.

Olen kuunnellut samanlaisia kommentteja vuosi­kausia, mutta vasta hiljattain hoksasin ajatella niitä uudesta suunnasta. Millaisia nämä työelämätaitojen puutteet oikeastaan ovat, jos niitä vertaa työelämän muutokseen? Mitä nuorilta puuttuu ja mitä he tekevät väärin? Kuka heidät tuomitsee ja millaisiin oletuksiin nojaten?

Pohdiskelusta tuli hutera olo. Voiko yksi sukupolvi olla toista oikeammassa, kun kyse on työelämätaidoista? Työelämähän on jatkuvassa muutoksessa. Vanhemmat sukupolvet kokevat sen uusimmat piirteet oudommiksi kuin nuoremmat, koska vanhemmat muistavat, miten asiat ennen olivat.

Nuorilta nämä muistikuvat puuttuvat. Pitääkö ne siis siirtää heille? Joku voisi sanoa, että kyllä, ainakin tuollaisten perusasioiden suhteen kuin työelämätaidot: jokaisen on ymmärrettävä, milloin työaika alkaa ja ettei työajalle tuoda vapaa-ajan puuhia.

Mutta kun työelämä on muuttunut viime vuosikymmeninä erityisen paljon juuri työaikojen osalta.

www.telma-lehti.fi

Yksi puhutuimmista riesoista on työn läikkyminen vapaa-ajalle. Työtä ja vapaata ei enää pysty erottamaan kuten ennen, ja vastaavasti sähköinen media ja verkostot ovat tulleet yhä tärkeämmiksi hallita, jotta voi hoitaa töitään menestyksekkäästi.

Sähköisen median ja verkostoissa toimimisen osaaminen sekä henkilökohtainen työajan ja muun ajan rytmittämiskyky ovat nykyisin keskeisiä työelämätaitoja. Mikä nuorilla sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla siis meni pieleen, kun he saapuivat ensimmäiseen työpaikkaansa? Vain pienet yksityiskohdat, sanoisin. Nuorten työelämätaidot ovat juuri sitä, mitä nykytyöelämä vaatii.

Voiko yksi sukupolvi olla toista oikeammassa, kun kyse on työelämä­ taidoista?

Sukupolvia voi määritellä monin tavoin. ­ inua kiinnostaa erityisesti näkökulma, joka keskitM tyy työelämään. Kaiken kiireen ja moninaisten odotusten keskellä on rauhoittavaa ja lohdullista ajatella työelämän muutosta sidottuna sukupolvien vaihtumiseen. Kullakin sukupolvella on omat kokemuksensa ja kukin sukupolvi muuttaa työelämää. Jokaisella sukupolvella on siihen mahdollisuus ja ­oikeus.

Vastaavasti jokaista sukupolvea tulisi kunnioit­taa oman ”työelämäpelinsä” mestarina.

Toivon, että me työelämässä jo jonkin matkaa taivaltaneet emme näkisi työelämään tulevia ensi­ sijaisesti omiin tapoihimme opetettavina, vaan kunnioittaisimme heitä uuden työelämän mestareina.

Vastaavasti voisimme kunnioittaa meitä aiempia mestareita nykyistä enemmän.

Sukupolvien välisen kunnioituksen ja arvostuksen ei tarvitse kuulua niihin asioihin, jotka ottaa käytännökseen 2030 työelämään astuva sukupolvi. Muutoksen voimme toteuttaa jo me 1970-luvulla ja sitäkin aiemmin syntyneet. ­Tilausta ainakin olisi.

Anu Järvensivu Kirjoittaja on työelämän tutkija, FT.

Telma 1 2011

19

ilmiö Teksti Virve Airola • Kuva Miika Kainu

Onni uomessa onnellinen yhdistetään helposti vähän yksinkertaiseen. Myönteisen sorttinen ihminen saa helposti tyhmän leiman, etenkin jos hän on vielä iloisuuteen taipuvainen. Älykkäänä pidetään turhan helposti tyyppiä, joka muutamalla kriittisellä sanalla pudottaa ideastaan innostuneen maan tasalle.

Mutta onko älykästä romuttaa keskeneräiset ajatukset, jollei ole mitään antaa tilalle? Jos onnellisuus on tyhmyyttä, julistaudutaan kaikki suosiolla tyhmiksi – ja tyhmyyden ylläpito elämän päämääräksi.

Aina ei ole kovin yksiselitteistä ja itsestään selvää, mikä on onnea ja mikä ei. Jos elämässä kävisi niin kuin itse haluamme, tuloksena ei välttämättä olisi onnentunnetta ja mielenrauhaa. Joskus myös ensin vastoinkäymiseltä vaikuttava tapahtuma saattaa osoittautua onnenkantamoiseksi.

Onnen avaimia hakevat niin yksilöt kuin markkinoijatkin, politiikantekijöistä puhumattakaan. Onni ei kuitenkaan ole hyvien ja huonojen hetkien erotus. Sitä ei voi laskea, taulukoida, ennakoida tai budjetoida – se pitää elää.

20

Telma 1 2011

Onni ei asetu helposti analysoitavaksi. Se voi yllättää ihmisen odottamattomissa tilanteissa tai loistaa poissaolollaan juuri silloin, kun kuvittelisi onnen olevan ylimmillään.

Länsimaissa alkaa paljastua karmea totuus: parempi auto, trendikkäämpi asuinpaikka tai merkkikäsilaukku eivät tuokaan onnea. Itse asiassa varallisuuden nousu lakkaa lisäämästä onnellisuutta jo selvästi ennen keskimääräistä länsimaista tulotasoa. Onnellisuuden lisääntyminen on pysähtynyt.

Olemme sosiaalisia olentoja. Etsimme merkitystä vertailemalla itseämme muihin, ja totumme muutoksiin nopeasti. Uusi älypuhelin tai espressokone muuttuu tuota pikaa osaksi arkea, ja onnellisuusvajeen täytteeksi tarvitaan jotain uutta. Ruotsalainen markkinointiguru Micael Dahlén on lanseerannut käsitteen nextopia: ihminen etsii aina seuraavaa parasta – projektia, tuotetta, työpaikkaa. Vaikka meidän pitäisi olla tyytyväisempiä kuin koskaan, olemme vähemmän onnellisia, koska luulemme jossain olevan vielä parempaa.

Onnellisuus on kovassa nosteessa. Siitä kirjoitetaan, sitä tutkitaan, opetetaan, kurssitetaan ja valmennetaan – jopa televisiossa. Silti olemme ällistyttävän huonoja arvioimaan, mikä meistä tekisi onnellisempia.

omassa kädessä Myönteisen näkeminen on pitkälti itsestä kiinni. Nykyisin tiedetään, että ihmisten onnellisuudesta puolet perustuu geeniperimään, 10 prosenttiin vaikuttavat elämän olosuhteet, ja loput 40 prosenttia ovat omassa hallinnassamme.

Onnellisuuteen voi vaikuttaa sillä, mitä tekee, miten ajattelee ja miten suhtautuu. Etäisyyden ottaminen, näkökulman vaihtaminen ja rakentavien asenteiden opettelu ovat käyttökelpoisia onnen avaimia.

Amerikkalaisen Sonja Lyubomirskyn mukaan negatiivisuuteen taipuvaisen kannattaa tarkkailla aidosti onnellista ihmistä. Tämä ei nimittäin vain kuljeskele tyytyväisenä ympäriinsä, vaan pistää asioita tapahtumaan ja kontrolloi ajatuksiaan ja tunteitaan. Paras tapa kokea innostusta, rauhaa ja iloa on opetella onnellisen ihmisen tavoille.

Ihminen ei ole onnellinen yksikseen, ei edes omassa autossaan. Toisin kuin voisi luulla, noin tunnin työmatkaa omalla autolla tekevien pitäisi ansaita lähes puolet enemmän kuin töihin kävewww.telma-lehti.fi

levien voidakseen kokea itsensä yhtä tyytyväisiksi.

Omakotitalo järven rannalla on siis onnellisuuden huipentuma vain, jos se sijaitsee kävelymatkan päässä töistä.

Ihmisen luontainen selviytymisvietti korostaa kielteistä tulkintaa asioista, jotta vaaraa ehtisi pötkiä pakoon. Myönteinen elämänasenne ja ilo kuitenkin paitsi parantavat, myös pidentävät elämää. Ihmisen lapselle pitäisikin alusta lähtien opettamalla opettaa myönteisyyttä, kielteisyyden hän kyllä oppii omin päinkin.

Meillä Pohjolan perukoilla onnellisuus ei ole amerikkalaistyyppistä ulospäin hehkuvaa ikipirteyttä. Onnellisuus kumpuaa enemmän tilan antamisesta, myhäilevästä toisen huomioimisesta ja kyvystä asettua hänen asemaansa. Parhaimmillaan se on sellaista petritammismaista kykyä ilmaista hankala asia itsensä kautta. Tuntuu nimittäin vahvasti, että Tamminen on aidosti onnellinen mies.

Onnellisuusaineistoa: • Martin E.P. Seligman: Aito onnellisuus, Art House • Petri Tamminen: Mitä onni on, Otava • Sonja Lyubomirsky: The How of Happiness • Elämä pelissä – onnellisuustesti www.yle.fi/vintti/yle.fi/ elamapelissa/index.html

Telma 1 2011

21

K o l m e n k e r r ok s e n v ä k e ä Tekstit Antti Helin, Martti Kiuru, Sami Turunen Kuvat Munshi Ahmed, Laura Nissinen ja Svetlana Aleksejeva

Globaalia yhteispeliä Suomi, Venäjä, Baltia, Puola, Singapore, Hollanti, USA, Kanada, Ruotsi. Neste Oil on kansainvälinen yhtiö, joka liikuttelee miljoonia öljytonneja ja miljardeja euroja.

Kun työskennellään monikulttuurisessa ympäristössä, yli maiden rajojen ja mante­ reiden, eri aikavyöhykkeillä ja monella kielellä, tärkeintä on yhteistyö, ymmärrys ja ennakkoluuloton mieli.

Neste Oil Oyj • Polttoaineiden jalostus- ja markkinointiyhtiö.

• Tuotantoa maailmanlaajuisesti seitsemässä maassa, jalostamot ja tuotantolaitokset valmistavat kaikkia tärkeimpiä öljytuotteita.

• Perustettu 1948 (Neste Oy).

• Imatran Voimasta ja Nesteestä syntyi vuonna 1997 Fortum, josta öljytoimiala erkaantui Neste Oil Oyj:ksi vuonna 2005.

• 5 000 työntekijää.

• Liikevaihto 9,6 miljardia euroa (2009).

• www.nesteoil.fi

22

Telma 1 2011

Aasiassa aherretaan Yliteknikko Loh Darren Wee Kiangin, työtoverien kesken Darrenin, aamupäivä on ollut yhtä hässäkkää.

– Yksi pumppu lopetti toimintansa täysin yllättäen, ja pian varapumppukin alkoi nikotella. Nyt on kiire saada pumput korjattua, ettei tarvitse pysäyttää koko jalostamoa, Darren kertoo Neste Oilin upouudella biodiesel-jalostamolla Singaporessa.

Vaikka tilanne kuulostaa vakavalta, isojen laitosten käynnistämisvaiheessa on aina ongelmia – niiden ratkaisu on leppoisan Darrenin leipätyötä.

Darrenilla on 20 vuoden kokemus singaporelaisissa, amerikkalaisissa ja japa- nilaisissa yrityksissä. Viime vuonna hän aloitti suomalaisten palveluksessa. Suurimpana yrityskulttuurin erona hän pitää sitä, että suomalaiset pitävät työn ja vapaa-ajan hyvin erillään.

– Suomalaiset ovat olleet yllättyneitä, kuinka pitkiä päiviä täällä tehdään. Perustyöviikko on 44-tuntinen, mutta suurin osa meistä tekee sen yli.

Suurin syy työintoon on, ettei Singaporessa ole valmista eläkejärjestelmää: jokaisen on itse säästettävä vanhuuden varalle.

– Myös verot ovat pienet, 12–15 prosenttia. Euroopassa te maksatte paljon veroja, mutta saatte eläkettä, joten verotus taitaa mahdollistaa vapaa-ajan. Järjestelmät ovat kovin erilaiset, vaikea niitä on vertailla.

Singaporessa on tiukat työturvallisuusmääräykset, ja kansainväliset yritykset noudattavat niitä hyvin. Jalostamolla käynyt työturvallisuuskouluttaja yllättyikin siitä, miten hyvin työntekijät olivat perillä työturvallisuudesta.

– Paikalliset yritykset ovat sen sijaan hyvin kulutietoisia, ne laittavat usein voitonteon turvallisuuden edelle.

Suomalaisten työtoverien lisäksi myös Suomi on tullut tutuksi. Pestinsä aluksi Darren matkusti koulutukseen Suomeen.

– Yksi työnjohtaja kutsui meidät kotiinsa saunomaan. Aluksi ihmettelin touhua, mutta mukavaahan se oli. Kävimme vilvoittelemassa kylmässä ulkoilmassa, ja minua hakattiin jopa jollain oksilla.

www.telma-lehti.fi

Telma 1 2011

23

Haasteena suurkaupungin hitaus

Lisätietoa www.ttk.fi/julkaisut • Turvallisesti työmatkalla ulkomailla -julkaisu. TTK 2009 • Ulkomaantyön riskit hallintaan -julkaisu. TTK 2005 Tutkittua tietoa • www.tsr.fi > Hae hakusanalla Ulkomaantyö

24

Telma 1 2011

Indrek Kaju tankkaa Volvonsa Nesteen huoltoasemalla Pietarin eteläosassa. Kassalla mies vaihtaa kuulumiset myyjän kanssa sujuvalla venäjän kielellä.

OOO Neste Sankt-Peterburgin toimitusjohtaja Kaju on syntynyt Tallinnassa. Hänellä on Pietarissa 900 alaista ja kansainvälisen konsernin yhteydenpitokieli on venäjä.

Tai englanti. Tai suomi tai viro, tilanteesta riippuen.

Kaju on työskennellyt Nesteen palveluksessa vuodesta 1995 alkaen.

15 vuotta sitten firmassa käytettiin ahkerasti faksia, kännykkä oli koivuhalon kokoinen ja sähköposti teki tuloaan.

Sähköposti on nykyään käytetyin ja aikaa vievin kommunikaatiomuoto.

– 50 sähköpostiviestin käsittely päivässä käy työstä, Kaju hymähtää.

Venäläisessä kulttuurissa henkilökohtaiset suhteet ovat kaikki kaikessa, joten yhteydenpitoa ei voi jättää sähköisten vempeleiden varaan.

– Hyvä kielitaito mahdollistaa suorat kontaktit ihmisten kanssa.

Tämä on Venäjällä olennaista, toimitusjohtaja korostaa.

Kaju on käynyt koulunsa Tallinnassa Neuvostoliiton aikana ja arvioi ymmärtävänsä venäläisten ajatusmaailmaa ja mielenmaisemaa lännestä tulleita johtajia paremmin.

Ajankäytön optimointi on Pietarin kaltaisessa jättiläiskaupungissa ongelmallisempaa kuin Suomessa tai Virossa. Liikenneruuhkien takia tapaamiseen kaupungin toisella puolella pitää varata pahimmassa tapauksessa koko päivä. Aikataulut paukkuvat ja myöhästely on yleistä.

– Kyse ei ole siitä, että venäläiset olisivat muita taipuvaisempia myöhästelyyn. Metropolin lait ovat vaan erilaiset, Indrek Kaju sanoo.

Suomesta turvaa maailmalle Pia-Stina Niskasen vastuualueena on ­Neste Oilin kiinteistö- ja henkilöturvallisuus.

Espoon pääkonttorilla työskentelevän yritysturvallisuusasiantuntijan tehtäviin kuuluu ohjeistuksien tekeminen esimerkiksi matkustamiseen ja tilaisuuksiin liittyen.

Kontakteja ympäri maailmaa on päivittäin. Sähköposti laulaa, mutta Niskanen korostaa henkilökohtaisten kontaktien tärkeyttä.

– Vaikka tekniikka mahdollistaakin ­etäkokouksia, läsnäolo ja kasvokkain ­tapaaminen on aina paras vaihtoehto.

Onneksi täällä vierailee ihmisiä muualta.

Kun on kerran tavattu, asioiden hoito on helpompaa.

Iso haaste ovat aikaerot. Kun toisella puolen maapalloa tullaan töihin, toiset ovat jo lopettelemassa päiväänsä.

– Suomi on onneksi sopivasti keskellä.

Me voimme pitää aamulla yhden etäpalaverin joidenkin toimipaikkojen kanssa, ja päivän päätteeksi ottaa yhtey­den toisaalle.

Etäneuvotteluissa asialistan on oltava tiukka – kokouksen alussa ei rupatella menneistä lomista, ­Niskanen nauraa.

Neste Oilissa on kaksi virallista kieltä, suomi sekä englanti, joka on yhä useammin työkielenä. Henkilöstön kielitaito on hyvää, joissakin maissa ihan huippua.

– Mutta erilainen ääntäminen tuo ­joskus yllättäviä tilanteita. Aasian suunta on tässä suhteessa itselleni haastavin.

Myös muu kulttuuri vaatii joskus, että asioita tarkennetaan useamman kerran.

– Esimerkiksi Singaporessa on totuttu, että ohjeet tulevat selkeästi esimieheltä.

Suomessa kanssakäyminen on suorempaa ja työtavat tunnetaan puolin ja toisin.

Niskasen mukaan on palkitsevaa, että tavoitteet ja tarpeet turvallisuuden ­suhteen ovat eri puolella konsernia yhteneväiset.

– Siksi myös ohjeiden laatimisessa pitää olla mahdollisimman paljon yhteistyötä.

www.telma-lehti.fi

Telma 1 2011

25

M e t e i mm e s e n !

Teksti Maarit Seeling • Kuva Vesa-Matti Väärä

Tiellä kohti parasta

Pääluottamusmies Kai Laaksonen: ”PaKun aikana kävi ilmi, miten tämänkin kokoisessa yrityksessä informaation kulku on ongelma. Sen tehostuminen on ehdottomasti hankkeen parasta antia.

Työntekijöitä auttaa paljon, kun tieto on saatavilla joka toimipisteestä helposti ja samansisältöisenä. Käytännöistä on tullut hyvää palautetta.”

Kolme logistiikkaalan yritystä, Kiitolinja-ketjuun kuuluva Schenker Cargo, Kaukokiito ja VR Transpoint yhdistivät voimansa alan houkuttelevuuden lisäämiseksi ja imagon parantamiseksi.

Asiantuntijana hankkeessa toimi Muutostaito Oy.

M i s s ä o lt i i n ?

M i tä t e h t i i n ?

M i h i n pä ä s t i i n ?

Kuljetusalaa uhkaa työvoimapula. Suuri osa nykyisestä kuljettajakunnasta eläköityy lähivuosina, ala ei houkuta nuoria samalla lailla kuin ennen ja tehtäviin pätevöityminen edellyttää myös yhä enemmän ammattikoulutusta.

Kaksivuotinen Parasta kuljetusalan työntekijöille PaKu-projekti käynnistyi vuonna 2008. PaKun tavoitteet olivat selkeät: alan työ ja työolosuhteet on saatava houkuttelevimmiksi, jotta alalle hakeutuu motivoitunutta väkeä ja että nykyiset työntekijät pysyvät tehtävissään mahdollisimman pitkään.

Hankkeen aikana yrityksissä ideoitiin ja testattiin muun muassa työn sisältöön ja työssä jaksamiseen, sisäiseen viestintään, esimiesten ja alaisten väliseen vuorovaikutukseen ja työturvallisuuteen liittyviä uusia malleja.

Kokemukset jaettiin projektiin osallistuvien yritysten yleiseen käyttöön.

Kehitystyötä tehtiin sekä yrityskohtaisissa ryhmissä että yritysten välisessä yhteisessä kehitysryhmässä.

Schenker Cargo Oy:n Turun toimipisteessä keskityttiin kuljettajien työn ja Helsingissä terminaalityön kehittämiseen. Turussa paneuduttiin esimerkiksi esimies-alaiskeskustelujen sisältöihin ja henkilöstöryhmien työn tunnetuksi tekemiseen talon sisällä.

Yhteiseksi asiaksi toimipisteissä nousi sisäisen viestinnän parantaminen.

Pitkään vireillä ollut talon oma info-TV-hanke toteutettiin ja ilmoitustaulujen käyttöä ja kuukausipalaverikäytäntöjä tehostettiin. Jatkossa mietitään myös työvuorojen kehittämistä.

26

Telma 1 2011

Liikennepäällikkö Tarmo Meras: ”Keskustelemme yrityksen asioista paljon enemmän kuin ennen, vaikkei meillä ennenkään ollut vaikenemisen muuria. Nyt täytyy suorastaan sulkea silmänsä ja korvansa, jos haluaa välttää tiedon saantia.

Matkan varrella nousi esille monenlaisia kehittämiskohteita työturvallisuudesta palaverikäytäntöihin.”

Tuotantojohtaja Petteri Nurmi: ”Jo etukäteen oli tiedossa, että projekti poikii useita pieniä projekteja, joilla viihtyvyyttä ja turvallisuutta pyritään parantamaan. Tällaiselle hankkeelle on elintärkeää saada yrityksen johdon tuki, muuten muutoksia ei pystytä viemään läpi.”

Lisätietoa Paku, Parasta kuljetusalan työntekijöille. www.tsr.fi > Hae numerolla 108131 www.ttk.fi/julkaisut • Työyhteisöviestinnällä hyvinvointia -digijulkaisu.

TTK 2009.

• Hyvät kokouskäytännöt työpaikan arjessa -julkaisu.

TTK 2008.

www.telma-lehti.fi

Telma 1 2011

27

Lihavuus haas työelämän Kehon rasvakerros alkaa olla julkisen huolestumis­ keskustelun k ­ estoaihe. Lihavuuden ­aiheuttamien ­kansansairauksien k ­ ustannuksia yhteiskunnalle ­ynnäillään kiivaasti – ja kulut k ­ irpaisevat.

Myös ­työelämä natisee liitoksissaan, kun tekijöiden elopaino kohoaa k ­ ohoamistaan.

Teksti Arja Krank • Kuvitus Sarri Kukkonen

28

Telma 1 2011

staa

aija pukee aamuvarhaisella työvaatteet päälleen. Hiki nousee pintaan vaatteita ahtaassa tilassa vaihtaessa. Takki ei jousta, se kiristää rintojen korkeudelta – varsinkin, kun liikuttaa käsiä.

Raija kävelee toimiston siivous­ väline­varastoon ja kaivaa esiin imurin. Iso kromin­ värinen kone puhaltaa moottoristaan kuumaa ilmaa.

Imuri tuntuu hetken kuluttua raskaalta vetää perässä kynnyksien yli ja kapeilla käytävillä. Lattialla on ras­ kaita mattoja, joiden rullaaminen ja nosto on todella hankalaa.

– Siivousta ei tehdä helpoksi. Miten ihmeessä hei­ kompikuntoiset selviävät, Raija ihmettelee.

Raija on perusterve ja onnellinen. Harmittaa vain, kun kaikki työvaatteista työvälineisiin tuntuu olevan suunniteltu toisen kokoiselle ihmiselle. Tulee myös mieleen, että onko kilojensa kanssa ensimmäisenä poisto­listalla, jos työväkeä vähennetään.

– Jatkuvasti saa kuulla, kuinka lihavuus on vaa­ rallista, kuinka sitä pilaa oman elämänsä ja läskit ovat omaa vikaa. Pitäisi syödä vähemmän, niin laihtuisi.

Kokeiltu on useaan kertaan – ei onnistu, Raija miettii.

Kaikkien vastuulla

Siivoustyö on keskiraskas ala, jossa sairauspoissaolojen määrä on sairastumisten ja tapaturmien vuoksi suuri, ammattialoista lähes korkein. www.telma-lehti.fi

– Siivoustyössä lihavuus ei ole kuitenkaan sinänsä riski selviytyä työstä. Kuntoa ja tasapainoa tarvitaan, mutta ne eivät välttämättä ole painosta kiinni, vanhem­ pi asiantuntija Leila Hopsu Työterveyslaitokselta toteaa.

Hopsu on tutkinut paljon juuri siivoojien työ­ kykyä. Hänen mukaansa yhteiskunnan ja työpaikko­ jen haasteena on kehittää työtä niin, että kaikenlaiset työntekijät – ylipainoiset, ikääntyneet tai fyysisesti hei­ kentyneet – selviäisivät työkuormasta.

– Työvälineitä ja -menetelmiä täytyy alkaa kehittää erilaisille työntekijöille sopiviksi. Välinesuunnitteluun, harjoittelemiseen, koulutukseen ja työn opastamiseen pitää nyt ja tulevaisuudessa satsata todella paljon. Työ­ tilasuunnittelussakin on haasteensa, arkkitehdeiltä vaa­ ditaan ymmärrystä tulevaisuuden työntekijöistä.

Isona haasteena yhteiskunnassa on toki ensisijai­ sesti lihavuuden pysäyttäminen, se, että tuettaisiin työ­ tapoja, jotka edistävät laihtumista: työssä liikkumista ja terveellisiä ruokailutottumuksia. Työterveyshuollolla on Hopsun mukaan suuri merkitys sekä ergonomiaettä painonhallinta-asiantuntijana, joka voisi neuvoa kevenemisen tielle.

– Kaikki eivät kuitenkaan laihdu – pysyvä laihtu­ minen on äärettömän vaikeaa. Sitä paitsi meillä on oi­ keus tulla hyväksytyksi työssäkin sellaisena kuin olem­ me, Hopsu sanoo.

Hannele Harjunen

Leila Hopsu

Jutun Raija on kuvitteellinen henkilö.

Telma 1 2011

29

”

Julkinen keskustelu lihavuudesta alkaa jo lähennellä terveyspaniikkia.

Pullean riidan siemenet Ylipainon kustannukset ­kauhistuttavat. Mutta lihavuuskeskustelussa on menty osin jo paniikin puolelle, muistuttavat asiantuntijat.

E

urooppalainen suuntaus elopainon kasvuun näkyy terveydessä ja kukkarossa – tämän saamme tietää tämän tästäkin uutisista: Yhteiskunnan kulut lihavuussairauksien hoidosta ovat nousseet pienessä ajassa kymmeniä miljoonia euroja. Liikakilot tekevät budjettiin vuosittain 300 miljoonan euron loven.

Se on noin viisi prosenttia terveydenhuollon kokonaismenoista.

Kansan tietoisuuteen saatetaan selvityksiä, kuinka lihavat itsekin kokevat terveytensä ja elämänlaatunsa huonontuneeksi. Lukuisat tutkimukset osoittavat ylipainon tuovan terveyshaittoja ja poissaoloja työstä.

Esimerkiksi Helsingin kaupungin työntekijöitä koskenut tutkimus osoitti, että poissaoloja on lihavimmilla enemmän.

Lihavuus tuo mukanaan sairauksia: sydän- ja verisuonitauteja ja tuki- sekä liikuntaelinsairauksia, jotka vievät ennenaikaiselle eläkkeelle. Myös vakuutusyhtiöt ovat heränneet lihomisen seuraamuksiin.

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettusen mukaan tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat lukumääräisesti eniten työkyvyttömyyttä – noin

30

Telma 1 2011

kolmannes työkyvyttömyyden eläkemenoista aiheutuu niistä. Ylipaino tuntuu riskitekijänä – se kuormittaa niveliä.

– On nähtävissä, että kun elopaino lisääntyy, ihmiset jäävät sekä enemmän että varhaisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle. Se voi tarkoittaa kokonaiskustannusten kohoamista, Kettunen toteaa.

Vaikuttaa vakuutuksiin

Saksalainen jälleenvakuutusyhtiö Munich Re Group on tutkinut työtapaturmien kustannuksia ja listaa lihavuuden hyvin suureksi uhaksi. Se väittää lihavien, joiden painoindeksi on yli 40, joutuvan työtapaturman uhriksi kaksi kertaa normaalipainoista useammin ja menettävän näiden seurauksena yli kymmenkertaisen määrän työpäiviä.

On hyvä pitää mielessä, että painoindeksi 40 tarkoittaa jo erittäin huomattavaa ylipainoa.

Ylilääkäri Anne Lamminpää Pohjola Vakuutuksesta sanoo, että lakisääteisessä vakuuttamisessa ei silti kysellä terveystietoja.

– Vapaaehtoisessa vakuuttamisessa, kuten henki-, työkyvyttömyys- tai hoitokuluvakuutuksessa ylipainosta voi sen sijaan seurata maksuun korotuksia tai peräti hylkyjä tai rajoituksia sairaalloisen lihavuuden johdosta.

Tutkijatohtori Hannele Harjunen ei ymmärrä, miten lihavat loukkaantuisivat työympäristössä yhtään muita helpommin.

– Työhän näyttää muutenkin olevan menossa yhä enemmän tietokoneen ääressä istumiseksi.

Toisen kulu, toisen panos

Hannele Harjunen tutkii Jyväskylän yliopistossa naisten lihavuutta yhteiskunnallisena kysymyksenä. Hänen mielestään julkinen keskustelu lihavuudesta alkaa jo ­lähennellä terveyspaniikkia.

– Järkevätkin ihmiset menevät sekaisin. Unohdetaan täysin se, että lihavuus ei ole sama asia kuin ­sairaus. Ei ihmisiä voi jakaa terveisiin ja sairaisiin ulkomuodon ­perusteella.

Tutkijaprofessorin mukaan monissa ­tutkimuksissa on törmätty lihavuusparadoksiin: lihavien joukossa on myös kaikkein terveimmät ihmiset. On myös todis­teita siitä, että sydänkohtauksen saaneet lihavat toipuvat sairaudesta useammin ja paremmin. Kolesteroliongelmat ovat hyvä esimerkki siitä, että kansantauti ei näy välttämättä päälle.

Yhteiskunnan kuluja summatessa mietitään yhteisiä menoja. Harjunen muistuttaa, että lihavat tekevät valtavia taloudellisia satsauksia laihtumisensa eteen.

– Terveellinen ruoka maksaa enemmän, liikuntakurssit ovat kalliita, laihdutuspillerit ja kurssit maksavat maltaita. Miksi ihmeessä lihavan ihmisen omia panoksia ei nähdä panoksina yhteiskunnalle?

Median näkökulma, jossa sairas käy kansan kukkarolla, lisää juuri väitelleen FM Ulla Järven mukaan sairauteen liittyvää häpeää ja stigmaa. Harjunen on Järven kanssa ­samaa mieltä.

– Täytyy muistaa, että syyttely saattaa synnyttää syrjintää myös työpaikoilla.

www.telma-lehti.fi

Lähteet ja k i r j a ll i s u u t t a • Hopsu, Holopainen, Ranta: Terveyden ja ­toiminta- ja työkyvyn muutokset ­siivoojilla: 12 vuoden seurantatutkimus. Työterveyslaitos • Uhlgren: Työkyvyn ylläpitämisen ja ­ergonomian opastus Sodexo Oy:n siivouspalvelu­henkilöstölle.

Opinnäytetyö. Tampereen ammatti­ korkeakoulu • Laaksonen, Piha ja Sarlio-­ Lähteenkorva: Relative Weight and ­Sickness ­Absence. Obesity • Laitinen: Lihavuus ja työkyky.

Työterveyslääkäri 2002/1b:37-41.

• Munich RE: Future Challenges In Workers’ Compensation Insurance 4 November 2010.

Tätä on tutkittu • www.tsr.fi > Hae hakusanalla ­Siivoustyö

Telma 1 2011

31

Vähemmistön virkamies Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet ei tunne vielä itse olevansa ihmisenä valmis, ja äitiyttäkin pitää yhä opetella. Siihen nähden hänellä on paljon annettavaa ihmisyydestä ja inhimillisyydestä.

Teksti Arja Krank • Kuvat Sarri Kukkonen

32

Telma 1 2011

Telma 1 2011

33

”

Jos ei koskaan pysähdy pohtimaan työn syvempää tarkoitusta, jää helposti kiinni päivärutiineihin.

anomalehtipaperi saa kyytiä, kun vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet tarttuu neuvotteluhuoneen pöydällä olevaan Hesariin. Sekaiset osat taipuvat oikeaan järjestykseen ja pumaska siliää vauhdilla. Biaudet kertoo samalla, kuinka vuoden alku on hyvä muistutus ajatella isompia päämääriä.

– Samalla voi katsoa, miten päivittäiset työt sopivat siihen kuvaan. Jos ei koskaan pysähdy pohtimaan työn syvempää tarkoitusta, voi helposti jäädä kiinni päivärutiineihin.

Työ on Biaudet’n mukaan kuin tie, jonka varrella pienetkin onnistumiset auttavat jatkamaan matkaa.

– Jos ei tajua kiittää itseään välillä, on vain jatkuvasti tyytymätön. Siinä on iso riski muuttua kyyniseksi.

Haluan esimiesasemassa muistaa kiittää muita, koska haluan, että he viihtyvät työssään. Omalla kohdalla se sitten unohtuukin. Meidän tiimissämme myös minä saan onneksi palautetta ja tsemppiä.

Kaisaniemen puistoon aukeavista ikkunoista näkyy harmaata lumisadetta. Biaudet’lla on häkellyttävän tummanharmaata lakkaa kynsissään. Väri sovitettiin yhteen puvun kanssa, jota hän piti presidentin itsenäisyyspäiväjuhlissa.

Julkisuudessa vähemmistövaltuutettu esiintyy lähinnä puolustamassa muualta tulleiden ja niin sanottujen vanhojen vähemmistöjen oikeuksia. Lehdistä on saatu lukea lausuntoja romanikerjäläisten ihmisoikeuksista, maahanmuuttajien oikeuksista saada koulutustaan ja kykyjään vastaavaa työtä sekä saamen kielen säilymisen tärkeydestä. Työssään hän raportoi myös ihmiskaupan tilanteesta Suomessa.

Mikä on siis se suuri päämäärä, jota kohti ­­Biaudet’n aatteet tänä aamuna suuntivat?

– Haluan olla rakentamassa sellaista Suomea, jossa sivistys tarkoittaa, että näemme toisten ihmisten ar-

34

Telma 1 2011

vokkaat puolet ja jossa myös itsensä erilaisiksi kokevat ihmiset voisivat tuntea olevansa tervetulleita ja sopivia. Ajatus ei liity pelkästään etniseen erilaisuuteen vaan ylipäätään erilaisuuteen – olemmehan kaikki yksilöitä.

Puhetta tarvitaan

Tyypillisen aneemisen neuvotteluhuoneen seinällä on pyöreä kyltti. Syrjinnästä vapaa alue.

Entinen poliitikko, nykyinen virkamies pitää pitkän puheen, jonka aihe voisi olla ”Rasismi ja epäluulot muualta tulleita kohtaan johtuvat siitä, että ihmiset pelkäävät eivätkä kohtaa aidosti toisiaan”.

– Ennakkoluulot perustuvat usein sananmukaisesti luuloon, harvemmin tietoon. Ihmisillä on tarve ryhmitellä maailmaa, jotta he ymmärtäisivät sitä. Ennakkoluulot syntyvät, kun ihmisiä niputetaan: poliisit ovat sellaisia, poliitikot tällaisia ja maahanmuuttajat tuollaisia.

Kun Biaudet oli nuori poliitikko, meni kauan ennen kuin hän uskalsi olla ylpeä työstään. Poliitikkojen maine oli niin huono.

– Muistan, kuinka olin itsekin yllättynyt huomatessani, kuinka valtavan sitoutuneita kansanedustajat olivat työhönsä. Ennakkoluulot ovat niin vääriä!

Ennakkoluulo murtuu Biaudet’n mukaan sitä todennäköisemmin, mitä useammin toinen ihminen tavataan. Tutkimukset kertovat esimerkiksi, kuinka Itä-Euroopan maissa on enemmän rasismia. Se johtuu ehkä siitä, että siellä muualta muuttaneita on ollut vähemmän aikaa.

Vähemmistövaltuutettu ei alistu meikäläiseen puhumattomuuden ilmapiiriin. Hän pyrkii jututtamaan ihmisiä kaupungilla, bussikuskeista myymälän kassanhoitajiin. Silläkin uhalla, että häntä pidettäisiin ”höyrähtäneenä vanhana tätinä”.

Ruotsinkielinen ympäristö kasvatti Biaudet’sta keskustelevan ja suvaitsevan.

www.telma-lehti.fi

Telma 1 2011

35

”

Ennakkoluulot syntyvät, kun ihmisiä niputetaan: poliisit ovat sellaisia, poliitikot tällaisia ja maahanmuuttajat tuollaisia.

Eva Rita Katarina Biaudet • Syntynyt 27.2.1961 Helsingissä, jossa asuu edelleen.

• Perhe: avomies ja neljä lasta, Amanda (1991), Julia (1991), David (1992) ja Simon (2000).

• Oikeustieteen opintoja Helsingin yliopistossa 1980–90.

• Kansanedustaja 1991–2006.

• Peruspalveluministeri 1999–2000 ja 2002–2003.

• Etyjin ihmiskaupan vastaisen työn erityis- edustaja 2006–2009.

• Vähemmistövaltuutettu 2010– • Helsingin kaupungin- valtuuston jäsen 1989–1996.

• RKP:n varapuheenjohtaja 1990–1994.

• Motto: Live the change you want to see (Gandhi).

36

Telma 1 2011

Lasten kasvatus vähemmistövaltuutetun ­perheessä on sekoitus läheisyyttä, luottamusta sekä vastuunantoa ja -kantoa.

– Ihmisten kuuluu puhua toisilleen. Ajattele nyt itse, jos olisit työpaikassa, jossa kukaan ei puhu kenellekään. Olisihan se vähän kummallista, eikö olisikin?

Lipposen II hallituksen peruspalveluministerinä ollessaan Biaudet vastasi myös työsuojelusta. Hän on erityisen kiinnostunut tutkimaan johtamista. Johtamisajattelussa ihmistä ei hänen mukaansa enää kategorisesti jaeta työ- ja vapaa-ajan lokeroon, työ on niin iso osa elämää.

– Työhyvinvoinnille voi tehdä paljon vapaa-­ ajallaankin. Työkaveri voi olla muutakin kuin vain työ­kaveri, ja työpaikalla voidaan välittää oikeasti siitä, mitä sinulle kuuluu. Minusta ihminen voi puhua työssä myös henkilökohtaisista asioistaan.

Nuori ja kärkäs

Kuinka Eva Biaudet’sta tuli Eva Biaudet? Vastaukseksi saa hersyvää naurua.

– Enhän mä vielä ole valmis minä! No, voi olla, että olen ollut aina sosiaalista omaatuntoa kantava. Se tulee osaksi tietenkin perheestä, jossa oli muuten aikamoinen naisylivoima – neljä naista kahta miestä vastaan.

Lapsuuden perhe oli erityisen tiivis ja yhteisöllinen. Kaikkien mielipiteitä arvostettiin ja keskusteluun innostettiin.

– Minulla oli myös onni saada käydä koulua Zillenissä, jossa kannustettiin erityisesti tasa-arvoon.

Zillen eli Tölö svenska samskola oli yksityinen yhtenäiskoulu, joka toimi Helsingin Meilahdessa vuoteen 1975 asti. Koulun opetuksessa korostettiin kansainvälisyyskasvatusta ja yhteistä vastuuta.

– Meillä oli esimerkiksi oma pankki, kauppa ja tuomioistuin sekä hyvin vahva kouludemokratia.

Biaudet nauraa, että hän ei varmaan ollut koulussa se kaikkein helpoimmin käsiteltävä lapsi.

– Piti olla aina omaa mieltä joka asiasta. Olen todella kiitollinen siitä, että minua ei nujerrettu, vaan päinvastoin kannustettiin.

Lukion jälkeen Biaudet lähti opiskelemaan oikeus­ tieteelliseen, ”koska juristin koulutus antaa monia erilaisia mahdollisuuksia”.

– Aika nopeasti huomasin, että tuomaria tai asianajajaa minusta ei ainakaan tule. Lähinnä minua säälittivät ihmisten surulliset kohtalot. Olen enemmänkin hoivaajatyyppi.

Politiikasta ihmisoikeuksiin

Biaudet oli jo lukioaikana aktiivinen ruotsinkielisissä koululaisjärjestöissä. 1970-luku oli vahvaa ympäristö­ aktivismin aikaa ja nuori nainen vastusti kärkkäästi myös ydinvoimaa.

– Prostituutiossa on suuret riskit ihmiskaupalle ja vakavalle hyväksikäytölle. Myös työelämässä ulkomaalaisia voidaan tuoda epäinhimillisiin olosuhteisiin.

Heitä uhkaillaan ja he jäävät ilman kohtuullista palkkaa, Biaudet kertoo.

Opiskelua äidiksi

– Kuuluin Mittenförbundet-yhdistykseen, joka ajoi ympäristö- ja kansainvälisyysasioita. Se oli aika lähellä RKP:n nuorisojärjestöä. Jo opiskeluaikana minua pyydettiin mukaan ensimmäisiin kunnallisvaaleihin.

Oikeustieteen ylioppilas oli gradua vaille valmis, kun politiikka tempaisi mukaansa. Eduskuntatalossa Biaudet työskenteli 16 vuotta. Sitten häntä kosiskeltiin hakemaan ihmiskaupan vastaisen työn erityisedustajan virkaa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöstä Etyjistä, Wienistä.

– Etyj on todella mielenkiintoinen työyhteisö.

Siellä sai tavata ihmisiä ympäri maailmaa. Uusi kokemus työelämästä oli, että uskonnolliset vapaat oli jaettu tasan kaikkien uskontokuntien kesken. Oli erityisen hauskaa viettää ylimääräinen lomapäivä ramadanin loppumisen kunniaksi.

Ihmiskaupan vastaisen erityisedustajan työnä oli seurata, valvoa ja tukea 56 maan ihmiskaupan vastaista työtä ja sen kehittämistä. Nykyinen työ ihmiskaupan vastaisena raportoijana on luonnollinen jatkumo Etyjin jälkeen.

– Keräämme kansallisella tasolla tietoa ihmiskaupasta ja annamme esimerkiksi suosituksia siitä, miten ihmiskaupan vastaista työtä voisi kehittää käytännössä.

Ihmiskauppaa esiintyy Suomessakin. www.telma-lehti.fi

Biaudet’n työhuoneen seinällä on lehtileikkeitä. Juuri sanomalehtien lukemishetket aamuisin ovat parasta omaa aikaa.

– On ylellisyyttä, kun saa rauhassa lukea koskemattomat lehdet. Lapset tietävät, että helpoin tapa saada äiti suuttumaan, on napata lehti ja jättää se sikin sokin pöydälle, Biaudet nauraa taas rehevästi.

Neljän lapsen perheessä aika menee pitkälti normaalirutiineihin.

– Pidän hirveän tärkeänä, että laitan kunnon ruokaa perheelle ja että syömme yhdessä. Paljon muuhun ei sitten jääkään aikaa.

Kolme perheen lapsista on jo miltei täysi-ikäisiä lukiolaisia, pieninkin on jo kymmenen. Biaudet on äitien tavoin erittäin ylpeä fantastisista ja fiksuista lapsistaan ja uskoo heidän pärjäävän elämässä. Lapset sen sijaan syyttävät äitiään liiasta stressaamisesta.

– Äitinä oleminen on edelleenkin opettelua. Pitäisi osata huolehtia sopivassa määrin ja antaa myös vapautta. Se ei tarkoita, että antaa vaan mennä ja tulla, vaan että luottaa myös heidän pärjäämiseensä.

Entinen poliitikko lähtee taas käyntiin, kun ­Biaudet kertoo sydämistyneensä lukiosysteemistä.

– Se ei kyllä tue nuoren kasvamista aikuiseksi.

Minusta koulut ovat vain laistaneet vastuustaan luoda opiskelijaa tukevaa kouluyhteisöä. Haluaisin vanhan luokkasysteemin takaisin!

Ideaalissa kouluyhteisössä muodostuisi hänen mielestään aitoja suhteita, joissa sekä aikuiset että kaverit tukisivat vaikeuksissa myös koulun ulkopuolella.

– Kun olin nuori, ketään ei jätetty esimerkiksi humalassa hortoilemaan yksin. En ole ollenkaan varma, onko sellaista enää, Biaudet miettii.

Biaudet’n parhaat ystävät ovat kouluajoilta.

Luokka­kokous vuosi sitten kokosi taas vanhan jengin.

– Koulu rakensi meille yhteisöllisyyden, jossa syvä ystävyys ja luottamus ovat säilyneet läpi vuosien.

Telma 1 2011

37

M i n u n

t y ö n i

Teksti Mia Sivula Kuvat Kaisa Sirén

Kuoleman äärellä Jonny Hyvönen hyppäsi 43-vuotiaana uudelle alalle.

Hektinen matkailubisnes vaihtui hautauspalvelun rauhaan.

M i k ä t y ö pa i k ka?

Juhla- ja Hautauspalvelu Kalla  Yrittäjät Jonny Hyvönen ja Rauni Salo.

– Olemme erilainen hautaustoimisto, sillä meillä voi puhua avoimesti hautajaisten kustannuksista. Se ei ole alalla ihan tavallista.

Palveluiden ja arkkujen hinnat ovat liikkeessämme näkyvillä. Olemme saaneet siitä hyvää palautetta.



 Yksi viidestä rovaniemeläisestä hautaustoimistosta.  Toiminut helmikuusta 2010.

– Työpäivääni voi sisältyä puhelimessa asiointia, kukkakaupassa käynti, vainajan noutaminen sairaalasta, vainajan pukeminen ja arkkuun laittaminen sekä saattaminen kappeliin.

 Myymälässä esillä 21 arkkumallia. 60 mallia saatavilla tilauksesta.  Myydyin malli on kangasverhoiltu luonnonsilkkiarkku, arvokkain ruususilkkisisuksinen tammisarkofagi.

– Kun perustimme Kallan, hyppäsimme yhtiökumppanini kanssa täysin uudelle alalle. Tein pitkään töitä matkailun parissa, mutta oma hautaustoimisto oli aina haaveeni. Olen päätökseeni tyytyväinen ja tunnen, että olen oikeassa paikassa.

 Kallan oma malli on Rovaniemi-arkku.

 – Kalla on täyden palvelun toimisto. Meiltä voi tilata kaiken paperitöistä muistotilaisuuden tarjoiluihin saakka. Myös pelkkä arkun ja vainajan kuljetuksen tilaaminen onnistuu.



38

Telma 1 2011

– Tärkein taito on kuunteleminen.

Kun omaiset saapuvat hautaustoimistoon, ensikontakti on tärkeä. Annan heidän rauhassa kertoa, mitä on tapahtunut, ja millaista palvelua he toivovat.

– Parhaita hetkiä ovat ne, kun olen saattanut vainajan kappeliin, ja omaiset tulevat kiittämään. Tulen harvoin mukaan hautajaisiin, mutta omaisten toivomuksesta voin olla läsnä.

 – Omaiset haluavat usein pukea vainajan kotoisasti arkkuun. Saatan pukea vainajalle oloasun tai kauniin mekon, tai villasukat ja lapaset. Erään herran arkkuun laitettiin mukaan metsästyslehti.

 – Vaikka työssä täytyy olla empaattinen, omaisten surua en voi ottaa itselleni. Työ kävisi silloin liian raskaaksi.

 – Eri uskontokunnilla on erilaisia toiveita hautaukseen liittyen. Aina niitä ei voi toteuttaa. Islaminuskon mukaan vainaja tulisi haudata kuolemaa seuraavana päivänä. Talvella maa täytyy kuitenkin sulattaa haudan kaivamista varten, se voi viedä viisikin päivää.



– Työn rytmi vaihtelee. Joskus tilauksia ei tule viikkokausiin, mutta sitten voi tulla samalle viikolle monta tilausta. Kalenteria ei voi täyttää etukäteen.

– Koska alaa ei voi opiskella, se täytyi opetella. Otimme selvää kaikesta etukäteen. 30 vuotta alalla toiminut hautaustoimistoyrittäjä konsultoi meitä alussa.

Kun hän testaili tietämystämme, ei vastaan tullut montaakaan asiaa, jota emme olisi jo tunteneet.

 –Joskus ystävät kysyvät, eikö ole kauheata olla tekemisissä kuolleiden kanssa. En ajattele asiaa sillä tavoin. Kun valmistelen vainajaa, kohtelen häntä yhtä kunnioittavasti kuin elävää ihmistä.



www.telma-lehti.fi

Telma 1 2011

39

Kun tyรถ

40

Telma 1 2011

ajan rajat häilyvät

Nordean Mikko Boström ottaa etäyhteyttä muihin toimipisteisiin.

Neuvottelussa apuna ovat kamera, suuri kuvaruutu sekä tietokone.

Liikkuvan työn kuormituksen arviointi ei ole helppoa, eikä sen mittaamiseen ole ollut kunnon välineitä. Nordea on luomassa työkalupakkia, jonka tuloksena mobiilin työn suunnittelu ja työhyvinvointi ovat nyt parantumassa.

Teksti Toini Imponen • Kuvat Sarri Kukkonen

Telma 1 2011

41

”

Heikki Noronen

Jokaisen pitää olla terveesti itsekäs, liikkuva työ vaatii itsensä johtamista.

obiilityö on useiden asioiden yhtäaikaista hallintaa: projektityö vaatii matkustamista, työskentelyä monessa paikassa, eri välineillä, useiden ihmisten kanssa eri kulttuuri- ja ­kielialueilla.

Mobiilin eli liikkuvan henkilöstön työhyvinvointia ollaan vasta tutkimassa ja arviointi­menetelmiä kehittämässä.

Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu on tutkinut yhdessä Turun ammattikorkeakoulun kanssa neljän yrityksen liikkuvien työntekijöiden hyvinvointia. Nordea oli mukana tutkimuksessa, joka toi uutta intoa liikkuvan henkilöstön työhyvinvoinnin suunnitteluun. Matkapäiväkirjojen perusteella tehdyt haastattelut olivat valaisevia.

– Olemme saaneet työntekijöiltä kommentteja, että tutkimushaastattelu auttoi työn itsearviointia ja jäsentelyä. Oman työn kuormitusta opittiin ennakoimaan paremmin ja kiinnittämään huomiota työn ja levon terveelliseen rytmiin, työterveyslääkäri Heikki Noronen kertoo vaikutuksista.

– Saimme uutta ja syvempää tietoa työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Monipaikkaisen työn luonteen vuoksi meillä ei ole aiemmin ollut välineitä seurata heidän työolosuhteitaan kokonaisvaltaisesti. Tämä parantaa seurantaa jatkossa, jatkaa työfysioterapeutti Sinikka Riikonen.

Työterveyshuollon on nyt helpompi kartoittaa yhdessä henkilöstö­hallinnon, esimiesten ja työntekijöiden kanssa työn riskitekijöitä.

– Yleisen terveydentilan, unen tai verenpaineen vähäisissä vaihteluissa ei laatutekijöitä voi mittarein tutkia. Lievät oireet näkyvät ehkä vasta pitemmän ajan kuormituksessa. Haastatteluissa riskitekijät tulivat selkeästi esille, Noronen kertaa ­tuloksia.

Suunnittelu avainasemassa

Sinikka Riikonen 42

Telma 1 2011

Suurimpana ongelmana on matkapäivien jälkeinen palautuminen. Työn ja levon rytmittämiseen kiinnitetäänkin jatkossa yhä enemmän huomiota. Tutkimus

kannustaa miettimään uusia ratkaisuja työn organisoimiseksi yksilöllisemmin, työntekijälle sopivan elämänrytmin mukaan.

– Työpäivien pituudet ja niistä palautuminen oli meidän osastoilla hyvin herättävä kysymys. Tutkimus avasi silmiämme. Meillä esimies voi olla toisessa maassa kuin työntekijä, Riikonen muistuttaa.

Nyt Nordealla mietitään, miten matkapäivien määrää voidaan vähentää esimerkiksi virtuaalipalavereilla tai pakkaamalla matkapäivät tiiviisiin periodeihin.

Monipaikkaisen työn rasitusta voidaan helpottaa myös hyvällä työviikon etukäteissuunnittelulla.

– Mietitään myös työpisteiden terveellisyyttä, ergonomiaa, meluttomuutta. Mietitään, millaisilla välineillä työskennellään ja miten autetaan sopeutumista monikulttuurisiin työympäristöihin.

Yhteinen vastuu

Käsite työaika on liikkuvassa työssä muuttunut. Matkatyöpäivät venyvät usein liian pitkiksi, ja työ tulee kotiin ja vapaa-ajalle.

– Työyhteisön ja esimiesten tuki on työajan hallinnassa ensiarvoisen tärkeää. Tämän tutkimuksen myötä keskustelu varmasti lisääntyy, Riikonen arvelee.

Tutkimuksen tarkoituksena on saada liikkuva työyhteisö ymmärtämään, että työaikarajat ovat jaksamisen kannalta tärkeitä. Noronen haluaa, että organisaatioissa mietitään pelisääntöjä tarkemmin, mutta hän korostaa myös työntekijän omaa vastuuta.

– Jokaisen pitää olla terveesti itsekäs. Liikkuva työ vaatii oman itsensä johtamista. Tarvitaan myös aktiivista vuoropuhelua, sillä esimiehet eivät aina välttämättä konkreettisesti edes tiedä, mitä heidän alaisensa tekevät.

www.telma-lehti.fi

Telma 1 2011

43

”

Nuoruuden innossa voi oma elämä unohtua, mutta konkari osaa ottaa oman aikansa.

Nykyajan lentävät nomadit

N

ordean mobiilien työntekijöiden toimisto Helsingin Vallilassa muistuttaa lentokenttien bisnesloungea. Avokonttorissa näkee katkeamattomana virtana uuden ajan nomadeja – liikkuvia työntekijöitä – naputtelemassa kannettaviaan. ITprojektipäällikkö Mikko Boström esittelee lennokasta työpaikkaansa.

– Me kutsumme tätä Mobile officeksi. Saimme itse olla mukana suunnittelemassa tätä mieleiseksemme, yhteisölliseksi ja ergonomisesti toimivaksi työpaikaksi.

Tänne muodostettiin avoimia työpisteitä. Kommunikointia haluttiin helpottaa ja säilyttää työyhteisön sosiaaliset kontaktit läheisinä, koska projektipäällikön työ voi olla ajoittain aika yksinäistä.

Boström matkustaa säännöllisesti Pohjoismaissa jo kahdeksatta vuotta. Kiihkeimpään aikaan matkapäiviä on kolmekin viikossa. Liikkuvan henkilöstön työpäivä venähtää helposti kellon ympäri, Boströmin matkatyöpäivä alkaa aamuviideltä.

– Läppäri salkussa kiidän kentälle. Tukholman aamukone on usein kollegoja täynnä. Istun Nordean konttorilla koko päivän palavereissa ja välillä paikallisessa Mobile officessa. Illalla suhaan junalla lentokentälle, ja kotiovella Helsingissä olen yhdeksän maissa.

Meno- ja tulomatkalla koneessa ja kentällä ei levätä, vaan luetaan dokumentteja ja kirjoitetaan raportteja.

Seuraavana aamuna on pääsääntöisesti tavallinen työpäivä. Boströmin etätyösopimus mahdollistaa kuitenkin työskentelyn myös kotona, jos peräkkäiset matkapäivät ovat liian rasittavia.

Kuin pappien puuhaa Kaikki pöydät säätyvät sähköllä jokaiselle käyttäjälle sopivaksi.

44

Telma 1 2011

Boströmin mielestä Teknillisen korkeakoulun työhyvinvointitutkimus on hyvä avaus. Se kertoo, että

työnantaja on kiinnostunut liikkuvan henkilöstön jaksamisesta. Tavanomaisilla mittareilla ei mobiilin työn kuormittavuus aukene.

– Haastattelujen kautta tiedostin itsekin selkeämmin työni sisältöä ja riskitekijöitä. Nyt osaan kertoa työterveyshuollon vuositarkastuksissa ja kehityskeskusteluissa tarkemmin liikkuvan työn kuormittavuudesta.

Boström kokee, että rasitus työssä on enemmän henkistä kuin fyysistä, kunhan vaihtelevien työpisteiden ergonomiaan muistaa kiinnittää huomiota. Yhtään kertaa hän ei liikkuvan työnsä vuoksi ole joutunut turvautumaan työterveyshuoltoon. Hän on oppinut hallitsemaan stressiä.

– Tämä on vähän kuin pappien hommaa. Täytyy tykätä esiintyä, osata puhua, pistää itsensä likoon sekä tulla toimeen ­ihmisten kanssa. Meillä ketään ei pakoteta matkatöihin, vaikka satunnaisia matkoja ei voida ­aina kansainvälisessä organisaatiossa välttää. Paikalliset projektit ovat hyviä silloin, kun elämäntilanne rajoittaa matkustusval­miutta.

Tekniikka auttaa jaksamaan

Projektipäällikkö Boströmin kotona ei soi työkännykkä vapaa-aikana. Pienten lasten myötä hän on oppinut rajaamaan työn kodin ulkopuolelle. Poikkeustapauksissa, esimerkiksi projektin lähestyessä loppuaan, työ voi viedä johtajansa koko viikonlopuksi töihin koordinoimaan ja valvomaan kehitystyön käyttöönottoa.

Aika täytyy osata ottaa myös takaisin lepona ja vapaapäivinä. Mobiilimiehistä vitsaillaan, että heillä ei ole muuta elämää kuin lentokentät ja laptop. Boström väittää vastaan.

– Nuoruuden innossa, kun uraa luodaan, voi muu elämä unohtua, mutta konkari osaa ottaa jo oman

Jokaisella työntekijällä on pyörillä liikkuva kaappi, jossa omat tavarat kulkevat kulloiseenkin työpisteeseen.

aikansa. Eikä monikaan tee reissuhommia koko työ­ elämäänsä.

Nyt yrityksissä on yleinen pyrkimys karsia liikaa matkustamista sekä kustannus- että ympäristösyistä.

Projektitöissä hyödynnetäänkin viimeisintä viestintä­ tekniikkaa. Liikkuvaa työtä korvataan puhelinpalave­ reilla, videoyhteyksillä ja live-kokouksilla. Boströmin mielestä se on oikea suunta.

– Projektien aloitukset, seuranta ja lopetukset vaa­ tivat yleensä muutaman yhteisen tapaamisen, mutta muuten matkustamista voi miettiä tarkemmin. Voim­ me toteuttaa kansainväliset live-kokoukset tietoturvaa vaarantamatta vaikka kotoa käsin. Tekniikkaa kannat­ taa hyödyntää kaikkien hyvinvoinnin takia.

Lisätietoa: Työpaikkaselvitys mobiilissa ja monipaikkaisessa työssä www.tsr.fi > Hae numerolla 110325 Myös liikkuvan henkilöstön työ on syytä tarkastaa www.tsr.fi > Hae numerolla 107082 Aalto-ylipisto: Virtuaali ja mobiili työ www.vmwork.hut.fi

Toimistossa on kolmen tason hiljaisuutta. Puhelimitse hoidettavat asiat voi soittaa siihen varatuissa huoneissa.

Verhon takana on tila, jossa ei kuulu kuin tietokoneiden näpyttelyä. Yläkuva on avokonttorista, jossa keskustelu on sallittua.

www.telma-lehti.fi

Nordean Mobile Officessa ­vaihtuvat säännöllisesti niin työpiste kuin ­vierustoverikin, tuumivat Mikko ­Boström (oik.) ja Peter Schröder.

O m a n e l ä m ä n j a t y ö n h a l l i n ta Teksti Jaana Tapio • Kuvat Emil Bobyrev

Levotonta elämää ADHD-diagnoosi kertoo myös muille, miksi joku toimii eri tavalla kuin yhteiskunnassa odotetaan.

Yrittäjyys mahdollistaa työnteon omilla ehdoilla. un Päivi Tasalan 12-vuotiaalla tyttärellä diagnosoitiin ADD-häiriö, ADHD:n alalaji, sairauden oireet alkoivat Tasalan omissakin korvissa kuulostaa epäilyttävän tutuilta. Repaleinen työura, pitkiksi venyneet opinnot eri oppilaitoksissa ja impulsiiviset päähänpistot tuntuivat kaikki sopivan kuvaan. Tasala varasi ajan mielenterveystoimistosta ja sai saman diagnoosin.

Termi ADHD tulee sanoista attention deficit hyperactivity disorder. Oireisiin kuuluu erilaisia tarkkaavaisuuden, keskittymiskyvyn ja ylivilkkauden häiriöitä.

ADD on vastaava oireyhtymä, mutta ilman ylivilkkautta − siksi puuttuva h-kirjain. Molemmille on kuitenkin yhteistä keskittymiskyvyn puute ja impulsiivisuus. − Häiriö oli minulle aivan vieras. En ollut kuvitellut, että itse olisin ADHD, koska en ole hyperaktiivinen. Yleinen kuvahan on, että ADHD on kuin kumipallo, joka sinkoilee paikasta toiseen.

Tasalan ongelma onkin ylivilkkauden sijaan päinvastainen: mistään ei tunnu tulevan valmista, ellei ole aivan pakko.

– Saatan luoda aamulla itselleni niin pitkän tehtävälistan, että muserrun sen taakan alle. Sitten vaan

46

Telma 1 2011

pelaan jotain nettipeliä ja mietin, että aloitan hommat ihan kohta. Kohta huomaankin pelanneeni kahdeksan tuntia, Tasala kuvailee.

Monen mutkan kautta

Päivi Tasalan työura ei ole kulkenut aivan perinteistä reittiä. 33-vuotiaan naisen pisin työsuhde on ollut kuusi kuukautta.

– Kaava on se, että ensin innostun uudesta paikasta. Sitten kun se ei enää tuo mitään uutta ja kaikki on opittu, olen valmis ottamaan vaikka kymmenen vuoden karenssin, kun vaan ei enää tarvitse mennä töihin.

Tyypillistä ADHD:lle onkin innostuminen uusista asioista. Monesti projektit jäävät kuitenkin kesken, kun tilalle tulee uusia kiinnostuksen kohteita.

Rutiinit ja kaavamaisuus ovat olleet Tasalalle suurin haaste pysyä vakituisessa työpaikassa. Tasalan mukaan neurologisesti niin sanotusti normaalilla ihmisellä työn motivaattoriksi riittävät kauaskantoisetkin tavoitteet, kun taas ADHD:ta sairastava tarvitsee välitöntä palautetta. Siksi kärsivällisyys ei riitä samanlaisina toistuviin tehtäviin pitkään.

ADHD on osittain perinnöllinen.

Päivi Tasalan ­12-vuotiaalla Tarutyttärellä häiriö on diagnosoitu, kun taas 2-vuotias Heta (kuvassa) on vielä liian nuori testeihin.

www.telma-lehti.fi

Telma 1 2011

47

– Ulkoinen motivointi on tärkeää. Kun joku kehuu, että hienosti hoidettu, saan uutta tekemisen intoa.

Vuosiin on mahtunut monenlaisia pätkätöitä.

Puhelinmyyntiyrityksessä Tasala eteni muutamassa kuukaudessa avainasiakaspäälliköksi ja edelleen team leaderiksi. Kova nousu johti loppuun palamiseen. ­Tavaratalon somistajana hänet kutsuttiin töihin tarvittaessa, mikä oli ihanteellinen järjestely.

– Juuri kun työnteko alkoi kyllästyttää, ei ollutkaan enempää hommia ja sain olla kotona. Sitten kun kotona ei ollut enää tekemistä, puhelin soi ja pääsin taas töihin.

21-vuotiaana Tasala perusti ensimmäisen yrityksensä, joka kuitenkin osoittautui liian kovaksi palaksi.

Omassa yrityksessä oli liikaa hallittavaa ja osattavaa.

– Vedin itseni täysin burn outiin, lähti niin sanotusti mopo käsistä.

Oman itsensä pomo

Epäonnistuneen yrittäjäkokeilun jälkeen Tasala vannoi, ettei enää koskaan ryhdy yrittäjäksi. Toisin kävi. Nyt Tasala on yksi Prameet neliöt -osuuskunnan neljästä sisustussuunnittelijasta. Yrityksen ideana on tarjota sisustussuunnittelukoulutusta tavallisille ihmisille – sellaisille, joilla on sen verran silmää, että eivät halua käyttää sisustussuunnittelijaa, mutta tarvitsevat ammatti-ihmisen tukea.

Samanhenkisiä yhtiökumppaneita Tasala löysi Tampereen ammattikorkeakoulun sisustussuunnittelijalinjalta, josta valmistui vajaa vuosi sitten.

– Koska olemme osuuskunta, kukaan ei ole toista korkeammassa asemassa. Kun ei ole pomoja, kukaan ei ole sanomassa minulle, mitä pitää tehdä.

Yrityksen järjestämät kurssit ovat viikonlopun mittaisia, juuri sopivan lyhyitä rutistuksia. Itsekuri­ ongelmiakaan ei ole aiheutunut, koska neljän hengen porukalla yksi on aina vastuussa myös muille.

– Jos olisin yksin, voisi tehdä asioita hällä väliä -tyylillä. Mutta nyt tekemisilläni on väliä muillekin, koska yritysimago on pakko säilyttää.

Yhtiökumppaneilleen Tasala kertoi diagnoosistaan heti, kun sai tietää siitä itse. Edellisissä työpaikoissaan Tasala ei vielä itsekään tiennyt ADHD:stä, mutta kun hän hiljattain sattumalta tapasi vanhan pomonsa, diagnoosi tuli puheeksi. Vastaus oli, että ”no ilmankos!” – mutta positiiviseen sävyyn.

Tasala kokee, että diagnoosin löytyminen on selventänyt, miksi hän on sellainen kuin on tai miksi tekee asiat toisin.

48

Telma 1 2011

– Joka asiassa ei voi mennä ADHD:n taakse, mutta aina en vain saa ruoskittua itseäni tekemään enempää.

Se on sama kuin sanoisi masentuneelle, että ota vain itseäsi niskasta kiinni.

Arjen hallintaan on apua lääkityksestä, jonka avulla aivojen käsky suorittaa jokin toiminto menee paremmin perille ja saa ajatukset muuttumaan teoiksi.

Ymmärrys tarpeen

Tasala kokee, että luovalla alalla ADHD-häiriöön on suhtauduttu positiivisesti. Vaikka sairaudesta puhut­ taessa esillä ovat yleensä negatiiviset vaikutukset, sillä on myös positiivisia puolia.

– Kun innostun itse helposti, innostan samalla myös muita. Ja koska aivoni toimivat vähän nurinkuri-

sesti, löydän moniin ongelmiin erilaisen ratkaisun kuin muut, Tasala kertoo.

Myös luovat ideat ovat yksi sairauden sivutuotteista.

– Lääkkeet valitettavasti tappavat luovuuden. Jos­ kus pidänkin lääkkeettömiä päiviä ideoidakseni asioita.

ADHD tekee myös avoimemmaksi kuin mihin yleensä on totuttu. Tasala saattaa joskus kertoa henkilö­ kohtaisista asioistaan kaupan kassalle tai pankin virkai­ lijalle ja harmitella sitä jälkeenpäin.

– Sain entiseltä pomoltani palautetta, että en saa enää puhua omista asioistani kahvihuoneessa. En tul­ lut ajatelleeksi, että jokin juttu voi olla toiselle rankkaa kuultavaa.

Tasalan mielestä ADHD:ta sairastavan sopeutumi­ nen työelämään riippuu paitsi työn luonteesta myös www.telma-lehti.fi

työnantajan suhtautumisesta. Esimieheltä Tasala toi­ voisi, että hän kuuntelee myös muiden mielipiteet.

– Jos saan hyvän idean tehdä asia toisin, olisi kiva, ettei sitä heti tyrmättäisi. Muuten hyviäkään ideoita ei enää jaksa esittää.

Tasala ei usko, että hän tulee enää koskaan työl­ listymään perinteisin keinoin. Tulevaisuus ei häntä kuitenkaan huoleta, koska ajatukset siitä muuttuvat viikoittain. Vaikka ADHD on elinikäinen kumppani, sen kanssa oppii elämään.

– Osaan jo hillitä impulssejani paremmin kuin lapsena. Enää en lähde hyppäämään silmälasit päässä kymmenestä metristä järveen.

Telma 1 2011

49

Näin muinoin

Teksti Kimmo Kestinen / Työväenmuseo Werstas • Kuva Työväenmuseo Werstaan arkisto

Työelämän mullistajat

50

Telma 1 2011

Tietotekniikka ei poistanut työnteon rutiineja, kuten muutama vuosikymmen sitten uutuuden huumassa povattiin. Mutta paljon se muutti silti.

T

elevisiosarjassa Life on Mars poliisi siirtyy ajassa taaksepäin 1970-luvulle. Poissa ovat kännykät, internet ja henkilökohtaiset tietokoneet. Nopeasti hän kuitenkin sopeutuu työskentelemään ilman mobiiliajan välineitä – ehkäpä siksi, että poliisityön perimmäinen olemus ei ole viimeisten 40 vuoden aikana juuri muuttunut. Monella muulla alalla tottuminen vanhoihin menetelmiin ja työtapoihin voisi olla hankalampaa.

Tavallisen ihmisen arkeen tietotekniikka saapui vasta 1960-luvulla. Tietokoneiden yleistyessä yhteiskunta alkoi monella tapaa muuttua, ja se vaikutti konkreettisesti myös työelämään.

Ennustaminen on vaikeaa – erityisesti tulevaisuuden ennustaminen.

Vakavahenkisissä 1960-luvun tietotekniikkateoksissa vältettiin katsomasta liian kauas tulevaisuuteen. Kun vuonna 1966 julkaistiin Sven R. Hedin kirja Automaattinen Tietojenkäsittely, oli Suomessa noin sata tietokonetta.

Kirjassa Hed summaa tietotekniikan käyttöönoton tulevia muutosvaikeuksia työelämässä. Hänen mukaansa tietotekniikan käyttö vähentää rutiininomaista työtä, ja suhteellisen kouluttamattomia henkisen rutiinityön tekijöitä uhkaa työttömyys. Tietokoneiden uhreiksi joutuneet voidaan kuitenkin jatkokouluttaa alalle sekä siirtää uusiin tehtäviin. ATK vaatii henkilökunnalta uutta osaamista: systeemisuunnittelua, ohjelmointitai-

toja, tietojen siirtämistä konekielelle ja huolehtimista konekäsittelyn tuloksista.

Iäkkäitä työntekijöitä ei Hedin visiossa kannata kouluttaa. Heille on onneksi toimistoissa jäljellä pieniä rutiinitehtäviä.

Käsin tehtävän työn tekeminen vähenee, joten keskijohdon suorittamalle hallinnolliselle valvonnalle ei ole tarvetta.

Tietokone voidaan ohjelmoida suorittamaan heidän tehtävänsä. Alemman johdon ihmiset voidaankin hyvin siirtää esimerkiksi systeemityöhön – tuntevathan he yrityksen ja sen tietojenkäsittelyn.

Hedin mukaan ylin johto hyötyy tietotekniikan käyttöönotosta eniten, koska se saa nopeammin ja tarkempaa tietoa. Suoriutuakseen tehtävistään liikkeenjohdon on hankittava lisätietoja modernista liiketaloudesta, operaatiotutkimuksesta ja ATK:sta. Asiantuntijuus saa suuremman merkityksen.

Miten kävi? Rutiinityöt eivät ole työpaikoilla loppuneet, organisaatiouudistuksista on tullut pysyvä olotila.

Työn ja vapaa-ajan raja on hämärtymässä ja tietotekniikasta on tullut työelämän keskeinen elementti. Vaikka tekniikan kehittyminen on ollut hurjaa, emme vieläkään elä paperittomassa yhteiskunnassa robottien palveltavina.

Emme onneksi myöskään elä totalitaristisessa painajaisyhteiskunnassa – paremminkin totaalisessa napinpainajaisyhteiskunnassa.

Näin ruusuinen oli kuva paperittomasta toimistosta 1960-luvulla.

www.telma-lehti.fi

Telma 1 2011

51

maailmalla Teksti Maria Palo • Kuvat Anders Braf

Kambodžan kaksi maailmaa Kambodža kuuluu Aasian köyhimpiin maihin, mutta se on valloittamassa takaisin asemaansa Aasian helmenä. Kiehtovaa ruokaa ja vilkasta yöelämää tarjoavalla paratiisilla on toinenkin puoli: ihmiskauppa on arkipäivää ja seksiturismi on nousemassa naapurimaa Thaimaan tasolle.



K

52

Phnom Penhin kansallis­ museo tarjoaa kävijälle khmerien monituhat­ vuotisen historian. Pol Potin hirmuvallan historia sen sijaan kerrotaan pääkau­ pungin lähellä sijaitsevilla joukkohaudoilla.

Telma 1 2011

ambodžan pääkaupunki Phnom Penhin pulssi on miljoonakaupungiksi rauhallinen. Liikenne sujuu rauhallisesti tuktuk-ajoneuvojen varassa, ja paahtava aurinko heijastuu houkuttelevasti kaupungin läpi virtaavan Tonle Sap -joen pinnasta. Joka puolella kaupunkia rakennetaan, ja pääoma siihen tulee kiinalaisilta rahoittajilta.

Parinsadan metrin pituinen rantakatu on turisti­ katu numero yksi. Täällä ovat baarit seinätysten leipomoiden ja kahviloiden kanssa. Katukauppiaita tai kerjäläisistä riittää aina seuraa turistille.

Katukuva heijastaa kuitenkin myös maan veristä historiaa. Monelta kadulla olevalta puuttuu käsi tai jalka. Pol Potin johtamat joukot tekivät vetäytyessään maasta maailman suurimman miinakentän. Räjähtävät miinat ovat edelleen maan arkipäivää: YK:n ­laskemien mukaan Kambodžassa on vieläkin yksi miina per ­asukas.

Asukkaita maassa on 14 miljoonaa, ja keski-ikä on vain 22,9 vuotta. Vanhuksia ei katukuvassa paljon ole, sillekin syy löytyy hirmuhallinnosta: Pol Potin hallitus teloitti 1970-luvun lopulla melkein kaikki keski-iän ylittäneet ihmiset. Pääkaupungin turistikohteita ovatkin Killing Fields -joukkohaudat sekä aivan ydinkeskustan läheisyydessä oleva ampumarata, jossa turistit voivat ampua automaattikivääreillä tai kranaatinheittimillä.

Kambodža on vastakohtaisuuksien maa. Missään nämä vastakohtaisuudet eivät näy niin selvästi kuin pääkaupungissa. Kivenheiton päästä rantakadulta tulee vastaan aivan toinen Phnom Penh. Näillä kaduilla eivät katumyyjät ahdistele, eivätkä niitä miehitä turistit.

Dollarien laki

Yhdessä kadunkulmassa pieni nainen myy paistettua riisiä 50 USA:n centillä. Kadun toisella puolella pieni poika kerää tyhjiä pulloja ja purkkeja. Yhtäkkiä kadun hiljaisuus vaihtuu vauhdilla tulevan katumaasturin ­ääneen. Suuret Lexukset alkavat olla katukuvassa tuttu näky, vaikka liikenne etenee siirappivauhtia ja pääkaupungin ulkopuolisissa teissä on toivomisen ­varaa.

Maan nouseva talous on tehnyt joistakin todella rikkaita – etupäässä maassa olevista kiinalaisista. Kaikki eivät ole päässeet talouskasvusta osallisiksi, sillä korruptio ja epämääräiset bisnekset ovat yhtä tavanomaisia kuin vessassa käynti. Kambodžassa vallitsee yksi ainoa laki – dollarien laki. Niillä voi ostaa kaiken.

Phnom Penhin yöelämä on vilkasta ja tarjolla on paljon. Pienellä poikkikadulla aivan ydinkeskustan läheisyydessä sijaitsee niin sanottu broilerikatu. Se on puolen kilometrin mittainen helvetti, jossa asuvat 10–15-vuotiaat tytöt pienissä kanaverkoilla katetuissa kojuissa. He ovat myytävinä.



Paikallisten suosimassa ruokapaikassa kanavartaat maksavat 50 USA:n centtiä, turistiravintoloissa kaksi dollaria. Hinnat eroavat, mutta maku on sama.

www.telma-lehti.fi





Pohjois-Kambodžassa viljellään kumipuuta, joka on yksi köyhän maan vientituotteista.

Kambodžaa rakennetaan vauhdilla, kiinalaisella rahoituksella. Katutyöt tehdään käsityönä, sillä työvoima on halpaa. Työkoneita ei paljon näy.

Telma 1 2011

53

Prostituutio on lain mukaan kiellettyä, eikä se ole aivan yhtä avointa kuin Thaimaassa tai Vietnamissa. Silti ihmishenki ei ole Kambodžassa kovassa arvossa, kun köyhät vanhemmat myyvät tyttäriään.

Phnom Penh ei ole enää sellainen villi länsi kuin ennen, mutta iltaisin on silti turvallisempaa matkata tuktukilla.

Kaksi dollaria on halpa hinta turvallisuudesta.

Työpaikka kullan kallis

Phnom Penhissä juuri mitään ei ole koneistettu, vaan kaikki toimii ihmisten varassa. Työvoima on halpaa.

Ydinkeskustan hotelli Sakuran vastaanotossa on töissä 29-vuotias Pheel Man. Hänen työpäivänsä alkaa kello seitsemän aamulla ja päättyy kuudelta illalla ja päivässä on yksi puolen tunnin tauko. Työ ei ole ruumiillisesti raskasta, mutta se vaatii englanninkielen perusteet, jotka ovat vielä harvinaista Kambodžassa – ehdottomasti parasta englantia puhuvat kymmenvuotiaat matkamuistoja kauppaavat poika­lapset.

Pheel Man puhuu auttavan hyvää englantia. Yhden lapsen äitinä ja melkein yksinhuoltajana hän jaksaa vielä työpäivän päätteeksi lukea kieltä yhtenä iltana viikossa.

– Minä olen onnellisessa asemassa, koska olen töissä hotellissa, jossa joudun päivittäin puhumaan englantia. Päivät ovat pitkät, mutta ne ovat yhtä pitkiä kaikilla.

H­yvän työpaikan saaminen on etu ja silloin ei voi laskea jokaista työtuntia, Pheel Man sanoo.

Monet kambodžalaiset ovat menneet parempien palkkojen takia töihin Thaimaahan, niin on tehnyt myös Pheel Manin mies.

– Hän ollut rakennustöissä Bangkokissa vuoden ja tänä aikana olemme tavanneet toisiamme kerran kuukaudessa kolmen päivän ajan. Kolmevuotias poikamme ujostelee isäänsä, kun näkee häntä niin harvoin. Mutta meille tämä on taloudellisesti paras ratkaisu.



Ei veroja, ei työlakeja

54

Hän on yksi maan monen sisällissodan ­uhreista. Kambodža on yksi maailman suurimmista miinakentistä. YK:n laskujen mukaan maassa on vieläkin yksi räjähtämätön miina per asukas.

Telma 1 2011

Pheel tekee työtään 80 dollarin kuukausipalkalla. Palkka on nettopalkka, koska tuloveroja ei maassa ole – sana vero on tuntematon. Ainoa vero on vapaaehtoinen temppeli­ vero, ja buddhalaisessa maassa se maksetaan joko rahana tai tavarana.

Pheelillä on kuukaudessa kaksi vapaapäivää. Lastenhoito on järjestetty sukulaisten avulla. Pheel maksaa lasten­ hoidosta 20 dollaria kuussa.

Ammattiliittoja tai työsuojeluvaltuutettuja ei maassa ole. Isoin puolue, Kambodžan kansanpuolue, on kuitenkin ajamassa maahan uudenlaisia työolosuhteita, joihin kuuluu muun muassa ammattiliitot ja työaikalaki. Asia on kuitenkin niin tuore ja maa rakennusvaiheessa, että on mahdotonta arvioida, miten asiat etenevät.

Toivoa kuitenkin on, sillä nuori väestö on hakeutumassa koulutukseen, ja avustusjärjestöjen kautta moni saa mahdollisuuden jatkokoulutukseen ulkomaille. Sen myötä maahan tulee mahdollisesti myös demokraattisia tuulia.

Temppelikaupunki mykistää



Phnom Penhistä 120 kilometriä länteen sijaitsee yksi maailman­ kulttuuri­ perinnöistä, liki tuhat vuotta vanha mykistävä temppeli­kaupunki Angor Watt.



Turistille Kambodža on halpa maa. Matkustaminen on todella edullista, vaikka matkanteko ei ole yhtä nopeaa kuin Euroopassa.

Sisämaan lentoja on vain Phnom Penhin ja Siem ­Repin välillä. Rautatietä ei ole kuin kahden kilometrin verran, ­joten junalla matkustamisen voi unohtaa. Kiina on luvannut rautatieverkoston rakentamiseen 600 miljoonaa dollaria. Rakentaminen on aloitettu, mutta maan suoperäisyyden ja miinojen vuoksi se vie aikaa.

Linja-autoilla sen sijaan pääsee edullisesti paikasta toiseen. Matka Phnom Penhistä temppelikaupunki Angor Wattiin maksaa kuusi dollaria ja kestää kahdeksan tuntia.

Aasian suurin nähtävyys, liki tuhat vuotta vanha temppelikaupunki sijaitsee Siem Repissä.

Temppelikaupunki mykistää mahtavuudellaan ja arkki­ tehtuurillaan, ja se tekee dollarituristista nöyrän. Temppeli­ kaupungin rakentaminen kesti neljäkymmentä vuotta, ja yksikään kuningas ei ehtinyt nähdä kaupunkia ­valmiina – onkin mielenkiintoista nähdä, miten kauan uuden Kambožan rakentaminen vie.

Seksin ostaminen ja myyminen on laitonta, mutta viranomaiset kääntävät asialle selkänsä. YK:n selvityksen mukaan Kambodžan seksipalveluja ostavat eniten paikalliset miehet.

Kambodža • Asukasluku: 14 miljoonaa • Pääkaupunki: Phnom Penh • Valuutta Riel, käytetyin valuutta USA:n dollari • Kieli: Khmer • Uskonto: Buddhalaisuus • Kansallispäivä 9.11.

• Vuosittainen keskiansio 230 euroa • Kambodžassa ei ole ­ilmaista ­sairaanhoitoa eikä juuri ­muitakaan julkisia palveluja. ­Lääkärissä käynti maksaa 5 euroa. Yksinkertainen leikkaus, kuten umpisuolenpoisto maksaa 20–40 euroa, lapsen synnyttämi­ nen sairaalassa 5 euroa.

Lähde:YK

www.telma-lehti.fi

Telma 1 2011

55

T y รถ n k u v a Sarri Kukkonen

56

Telma 1 2011

27.1.2011 klo 18.42 Eduskunnan lisärakennuk­ sessa, vuonna 2004 valmis­ tuneessa Pikkuparlamentissa sijaitsee noin puolet kansan­ edustajien työhuoneista.

Suomen 200 kansanedus­ tajalla ei ole työaikaa, vaan töitä tehdään aina ja kaik­ kialla, tarvittaessa myös yöt ja viikonloput. Aloittavan kansanedustajan palkkio on toukokuun alusta alkaen 6 335 euroa.

Kansanedustajan työ­ tehtävä on yksinkertainen: hän säätää lakeja.

Perustuslain mukaan kansanedustajalla on edus­ kunnassa oikeus puhua vapaasti kaikista keskustel­ tavana olevista asioista. Lain mukaan edustajilta vaaditaan myös vakaata ja arvokasta esiintymistä, etenkin täys­ istunnoissa.

Kansanedustaja on vas­ tuussa toimistaan ja käytök­ sestään kuitenkin lähinnä äänestäjille – kerran neljässä vuodessa. Työpaikat ovat suomalaisten käsissä seuraa­ van kerran huhtikuun puoli­ välissä.

Eduskunnassa tehdään runsaasti päätöksiä, jotka ­vaikuttavat työelämään ja siinä jaksamiseen. Telma toivottaa kaikille valittaville edustajille jaksamista työs­ sään sekä viisautta tehdä hyviä päätöksiä.

– Sami Turunen

www.telma-lehti.fi

Telma Telma 11 2011 2011

57 57

ko u l u t t a a

Tietoa Turvaa Kehitystä Työelämän laaja-alaista kehittämistä Tavoitteena parantaa työturvallisuutta, työhyvinvointia, tuloksellisuutta, esimiestyön ja yhteistoiminnan edellytyksiä työyhteisöissä

Tiedon logistiikkakeskus Koulutus- ja kehittämispalveluja, tiedotusta, aineistoja, työsuojeluhenkilörekisteri

Kohderyhmä laajentunut Työsuojelu- ja työterveyshenkilöstön lisäksi esimiehet ja luottamushenkilöstö

Asiantunteva, palveleva, luotettava, kehittyvä Työmarkkinaosapuolten toimija www.ttk.fi

58

Telma 4 1 2010 2011

Teksti Leena Huovila • Kuva Sami Kulju

Työhyvinvoinnin ­palveluita yhdeltä luukulta Työturvallisuuskeskus TTK on jalostanut viime vuoden aikana työhyvinvointipalveluita, ja uusia tuotteita lanseerataan tänä keväänä. Tuloksena työpaikat saavat entistä kätevämmin toimivia ­välineitä työhyvinvointinsa edistämiseksi – ­yhdeltä luukulta.

H

elmikuussa 2010 Jukka Ahtelan työ­urien pidentämistä pohtinut työelämäryhmä ­ehdotti, että Työturvallisuuskeskuksen yhteyteen luodaan työhyvinvoinnin palvelukeskus, joka tarjoaa käytännönläheisiä työvälineitä ja palveluita työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämiseksi etenkin pk-yrityksille.

– Erillisen keskuksen perustaminen vaikutti hieman turhalta. Olemme tehneet yli 40 vuotta työtä työhyvinvoinnin eteen. Parhaimmalta tuntui integroida laajemmat työhyvinvointi­palvelut nykyiseen toimintaamme, työhyvinvointipalveluista vastaava TTK:n kehittämispäällikkö Tiina-Mari Monni kertoo.

Ahtelan työelämäryhmän loppuraportti laittoi pienen organisaation paljon vartijaksi. Ensiarvoisen tärkeää uudessa tilanteessa on Monnin mukaan luoda ja vahvistaa yhteistyötä ja verkostoja muiden työhyvinvointitoimijoiden kanssa parhaimpien palveluiden tuottamiseksi. TTK ei siis kaappaa suojiinsa kaikkia työhyvinvointipalveluita, vaan pikemminkin koordinoi niitä, jotta työpaikat voivat saada palvelut yhdeltä luukulta.

Mitä työpaikat tarvitsevat?

Tehtävään valmistautuessaan TTK on kirkastanut painopistealueitaan työhyvinvoinnin määritelmän pohjalta. Aivoriihissä on erityisesti pohdittu, mikä pienillä ja keskisuurilla työpaikoilla voi olla työhyvinvoinnin kehittämisen esteenä. Myös TTK:n toimialaryhmät ja niiden työalatoimikunnat ovat osallistuneet ideointiin.

– Perusasiatkin voivat vielä kaivata avaamista. Esimerkiksi vaaroja ei ole tunnistettu tai tunnistamisen tuloksia ei osata hyödyntää, Monni sanoo.

Edelleen työpaikat eivät tunne riittävästi työterveyshuollon hyödyntämisen mahdollisuuksia työhyvinvointityössä. Lisäksi työpaikat tarvitsevat tietoa kuormittumisesta, henkisestä hyvinvoinnista ja jaksamisen edistämisestä, esimiehen vastuista, oikeuksista ja esimiestyön tukemisesta ja yhteistoiminnasta työpaikan ­kehittämisessä.

Työpaikkoja kiinnostaa ja motivoi myös ­tieto työhyvinvoinnin tuottavuusvaikutuksista.

Tavoitteena on, että koulutus saa aikaan työhyvinvointia edistäviä prosesseja työpaikalla ja edistää eri toimijoiden yhteistyötä.

Työhyvinvointipalveluiden jalostamista pohtiessaan TTK on pitänyt mielessä entistä laajemman kohde­ ryhmänsä. Perinteisesti se on kouluttanut työsuojelu­ valtuutettuja ja -päälliköitä, mutta vuoden 2008 strate­ gian mukaisesti kohderyhmä on laajentunut esimiehiin ja luottamushenkilöstöön.

Työhyvinvointikortti käyttöön

TTK kertoo uusista työhyvinvointipalveluista Päivä työhyvinvoinnille -seminaarissa Helsingissä kansainvä­ lisenä työturvallisuuspäivänä 28.4. Seminaari on vahva työhyvinvointipalveluiden ulostulo, ja siellä lanseera­ taan esimerkiksi Työhyvinvointikortti. Työmarkkina­ osapuolet ovat olleet keskeisesti mukana kortin sisällön valmistelussa.

Työhyvinvointikortti suoritetaan päivän kestävällä koulutuksella. Tavoitteena on, että koulutus saa aikaan työhyvinvointia edistäviä prosesseja työpaikalla ja edis­ tää eri toimijoiden yhteistyötä.

Pilottikoulutukset käynnistyvät Monnin mukaan tänä keväänä. Niihin on ilmoittautunut liki 20 työ­ paikkaa eri toimialoilta. Avoin koulutus alkaa syksyllä 2011. www.telma-lehti.fi

T yöhy vinvoinnin määritelmä Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työ­yhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja ­palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa.

Lähde: Työhyvinvointi – uudistuksia ja hyviä käytäntöjä.

Työterveyslaitos/EU Progress -­rahoitusohjelma

Lisätietoja • Päivä työhyvinvoinnille 28.4.2011: www.ttk.fi • www.ttk.fi/paiva_tyohyvinvoinnille_blogi • www.ttk.fi/tyohyvinvointikortti • www.facebook.com/tyohyvinvointi

Telma 1 2011

59

Teksti Leena Huovila

Maahanmuutto haaste myös ay-liikkeelle Miten ay-liike pystyy vastaamaan kasvavaan maahanmuuttoon? Kenen etuja sen pitää ajaa, miksi ja miten?

M

aahanmuutto Suomeen on kasvanut 2000-luvulla, ja monen suomalaisen työtoverina on maahanmuuttaja – useimmin venäläinen tai virolainen. Vanhalle yhteiskunnalliselle liikkeelle, ay-liikkeelle, muuttovirta on yhtä uusi asia kuin koko yhteiskunnalle.

Tutkija Rolle Alho tekee Turun yliopistolle väitöskirjaa Rakennusliiton ja Palvelualojen ammattiliiton PAMin maahanmuuttostrategioista. Strategialla hän tarkoittaa sitä, mitä liitot oikeasti tekevät. Pääasiallinen tutkimusaineisto on organisaatioiden asiantuntijoiden ja luottamusmiesten haastatteluja.

Lisäksi Alho valottaa Suomessa tilapäisesti työskentelevien ulkomaalaisten ja maahanmuuttajien kokemuksia ammattiliitoista ja työelämästä ylipäätään.

Tutkituilla aloilla ulkomaalaistaustaisia on eniten: rakennuksilla arviolta 20 000–30 000 ja palveluissa noin 20 000. Liittoihin heistä kuu-

luu vain runsas neljännes, kantaväestöstä 70 prosenttia.

Heikommin työehdoin

Rakennusalalla puurtavat Venäjältä, Virosta ja Puolasta tulevat keikkatyöntekijät, kun palvelualan maahanmuuttajat asuvat yleensä pysyvästi Suomessa.

Maahanmuuttajat eivät ole muutenkaan yksi yhtenäinen ryhmä. Esimerkiksi Nokian kanadalainen toimitusjohtaja ei ole halpatyövoimaa.

Liian usein kuitenkin palkkaa poljetaan etnisen taustan mukaan. Jos suomalaisen tuntipalkka on 12 euroa, virolainen voi saada 10 ja puolalainen ei sitäkään. Siihen on tyytyminen huonon neuvotteluaseman takia.

Palkka saattaa silti olla oman maan tasoon verrattuna hyvä, ja työelämä Suomessa muutenkin parempi, vaikka eläminen onkin kalliimpaa.

– Aina työntekijät eivät siis koe olevansa

”Vielä on parannettavaa” PAMin koulutuspoliittinen sihteeri Mikko Koskinen painottaa liiton toimivan ennakkoluulojen, syrjinnän ja rasismin ehkäisemiseksi. Samasta työstä ei voida maksaa eri palkkaa etnisen alkuperän mukaan. Mutta varmasti PAMillakin on vielä maahanmuuttajien palveluissa parannettavaa, hän myöntää.

Maahanmuuttajajäsenten määrä on noussut paljon: 2002 heitä oli 987 ja 2010 lopussa 5 702. Esimerkiksi kohdennettu jäsenhankinta on purrut.

60

Telma 1 2011

Yhteiskunnan monikulttuuristuminen ei Koskisen mukaan suju kitkatta. Lähivuosina on haastetta siinä, miten eri tahot ja ihmiset toimivat aidossa vuorovaikutuksessa keskenään – myös jäsenistön tasolla. Haaste on saada maahanmuuttajia luottamusmiehiksi ja työsuojeluvaltuutetuiksi. Ja tietysti houkutella ne suuret joukot jäseniksi, jotka ovat liiton ulkopuolella. www.pam.fi

Liitot palvelevat useilla kielillä, mutta kulttuurista osaamista tarvittaisiin lisää. riistettyjä, mutta on paljon räikeitä esimerkkejä työ­ ehtojen polkemisesta. Ylitöitä ei korvata, ilta- ja sun­ nuntailisiä ei makseta eikä vapaapäiviä ja lomia saa lain mukaisesti. Usein syrjityt eivät tiedä oikeuksistaan eivätkä liitoista, mutta pitkään maassa olleet voivat hy­ vinkin tietää, Alho kertoo.

– Kummankaan liiton mielestä Suomeen ei saa syn­ tyä kaksia työmarkkinoita. Selviä viitteitä on olemassa, että näin on jo tapahtunut.

Keitä ovat ”me”?

Sekä Rakennusliitto että PAM pyrkivät nostamaan maahanmuuttajien työehtoja agendalle ja saamaan hei­ tä jäseniksi. Toisaalta kumpikin vastustaa hallituksen esitystä, joka helpottaisi maahanmuuttoa EU- ja ETAmaiden ulkopuolelta.

– Höllentämisen varaa ei nähdä olevan, koska maahan­muuttajien työehdot eivät ole kunnossa ja kos­ ka Suomessa on korkea työttömyys. Tässä voi nähdä kansallisten työmarkkinoiden puolustamisen piirrettä.

Liittojen toiminnassa on erojakin. Rakennusliitto käsittelee maahanmuuttoa ongelmakeskeisesti, toimii aktiivisesti kentällä ja käyttää saartoja. PAM uskoo koulutukseen, asenteiden muokkaukseen ja tiedotta­ miseen. Rakennusliitossa on maahanmuuttajille oma

ammattiosastonsa, PAMissa he ovat osastoissa kantaväestön kanssa.

Liitot palvelevat useilla kielillä. Valmius uusiin kie­ liin ei ole kuitenkaan niin hyvä kuin voisi. Myös kult­ tuurista osaamista tarvittaisiin lisää. Monesti heikkoa järjestäytymistä perustellaan muuttajien taustalla, vaik­ ka katsetta pitää kohdistaa omaan toimintaan.

Alhon mukaan monissa maissa, joihin maahan­ muutto on laajempaa, ay-liike on kiinnostuneempi etnisistä vähemmistöistä, koska heistä löytyy uusi ­potentiaali. Parhaimmillaan he voivat tuoda uutta osaa­ mista ja näkemyksiä liittoihin.

– Maahanmuutto vie ay-liikkeen perimmäisten ky­ symysten äärelle. Kenen etua sen pitää ajaa, miksi ja miten? Mitä on solidaarisuus? Keitä ovat ”me”?

Lisätietoa: • Rakennusliiton ja Palvelualojen ammattiliiton maahanmuuttostrategiat -väitöskirja.

• www.tsr.fi > Hae numerolla 110416.

Lisää tutkimuksia hakusanalla ”maahanmuuttaja”.

Luottamusmiehille opas Siirtolaisinstituutin ja Tampereen yliopiston tut­ kija Tiina Riskikari aikoo tehdä luottamusmie­ hille oppaan maahanmuuttajista ja etnisestä syr­ jinnästä. Hänen tekeillä olevan väitöskirjansa yksi aihealue on, mitä etninen syrjintä on ja tunnis­ tetaanko sitä. Keskustelu siitä on lapsenkengissä.

Tyypillisen pohjoismaisen ajattelutavan mukaan samat palvelut kaikille -periaate takaa yhdenvertaisuuden, mutta niin ei Ristikarin mukaan ole. Näin ymmärretty yhdenvertaisuus ei poista syrjiviä käytäntöjä ja rakenteellista epä­

www.telma-lehti.fi

tasa-arvoa. Eri lähtökohtiensa takia ihmisillä ei ole samanlaisia valmiuksia ja yhteiskunnallista statusta.

Ay-liikkeen maahanmuuttoon perehtyneillä asiantuntijoilla on paras ymmärrys ja osaaminen, mutta tietoa on vietävä työpaikoille. Väitös val­ mistuu loppuvuonna 2011, opas sen jälkeen.

Suomen ammattiyhdistysliikkeen suhtautuminen maahanmuuttoon -väitöskirja. www.tsr.fi > Hae numerolla 107337

Telma 1 2011

61

julkaisut

Työstä ­hyvinvointia

Vaaralliset ideat

Jaana Pakka – Tarja Räty, TTK 2010 Työhyvinvointia ja työn mielek­ kyyttä kehittämällä edistetään työelämässä jatkamista ja jaksamista. Keskittymällä työ­ hyvinvointia, työn imua ja flowta tuottaviin asioihin ja nostamalla esille työn voi­ mavaroja, saadaan työpai­ kalla aikaan hyviä ratkaisuja ja muutoksia. Julkaisussa keskitytään työhyvinvoin­ nin lisäämiseen, unohta­ matta työn ongelmia. Tavoittee­ na on antaa uusia oivalluksia ja vahvistusta jo olemassa oleville ajatuksille sekä ideoita siitä, mitä kukin meistä voi tehdä oman työyhteisön ­hyvinvoinnin eteen.

• www.ttk.fi/julkaisut

Alf Rehn, Talentum 2010 Vaaralliset ideat eivät toista muiden kirjaamia totuuksia tai itsestäänselvyyksiä luovuu­ den ihanuudesta. Päinvastoin.

Se ravistelee lukijansa pois mukavuus­alueelta, herättää tunteita, ­provosoi, ärsyttää ja ehkä suututtaakin. Ennen kaik­ kea se rohkaisee ajattelemaan sopimattomasti, mikä on aidon, tuloksiin johtavan luovuuden ja innovaatioi­den lähde. Kirja sisäl­ tää monia esimerkkejä ­ideoista ja innovaatioista, jotka ovat saaneet alkunsa provosoidusta ajattelusta.

• www.talentumshop.fi

Verkkoaineistoja

tem.fi/tyoelama

tsr.fi/TSR-kanava

Työelämän laadun verkko­ sivusto on avattu työ- ja elin­ keinoministeriön kotisivuilla.

Sivusto kokoaa yhteen tietoa ja eri toimijoiden palveluja, joiden avulla työelämän laatua ja tuot­ tavuutta voidaan samanaikai­ sesti parantaa. Sivut palvelevat erityisesti pk-yrityksien työelä­ män kehittämistarpeita.

Verkkosivustolla on ajan­ kohtaista tietoa työelämän laadun teemoista, rahoitus- ja kehittämispalveluista, hyvistä käytännöistä sekä yhteystietoja alan toimijoista. Työelämä­ teemat sisältävät tietoa johta­ misesta ja esimiestyön kehittä­ misestä, työn organisoinnista, työssä oppimisesta, työoloista, kestävästä tuottavuudesta sekä työelämän lainsäädännöstä. Si­ vusto on myös ruotsinkielisenä.

Työn tuottavuus kasvaa jatkossa lähes yksinomaan osaamista ­kehittämällä. Kuitenkin voima­ varoja sijoitetaan edelleen tekniikkaan eikä osaamisen ke­ hittämistä nähdä investointina.

Osaaminen olisikin keksittävä uudelleen, tutkijat suosittavat ja tarjoavat avuksi kehityspolkuja avaavan arviointimallin.

TSR-kanavan multimedia­ ohjelmassa Osaava voittaa erikoistutkija Mervi Hasu ja tutkija Mari Kupiainen puhuvat osaamisen tukemisesta ja uhkista, mikäli tätä piilossa olevaa voima­ varaa ei löydetä. He esittelevät erilaisia mahdollisuuksia tarttua tilaisuuteen sekä hankkeen tuot­ taman arviointimallin ja oppaan.

Voit kuunnella myös laajemman haastattelun radio-ohjelmassa Osaaminen on yhteinen asia.

62

Telma 1 2011

Kohtaamisen voima – Tarina yhdessäluovasta ­uudistumisesta Terhi Takanen – Seija Petrow, ­Edita 2010 Valtion työmarkkinalaitos (VTML) on keskeisessä roolissa valtion­ hallinnon henkilöstöjohtamisen uudistamisessa. Laitoksessa tun­ nistettiin voimakas tarve kehittää toimintamalleja muuttuvan toi­ mintaympäristön haasteisiin.

Kirjassa kuvataan uudis­ tumisprosessia, joka perustuu tutkija Terhi Takasen kehittämään yhdessäluomisen otteeseen.

Lähestymistapa asettaa ihmiset uudistamisen ja ­uudistumisen keskiöön, ja mahdollistaa johta­ juuden jakamista, dialogi­suutta ja tietoisempaa läsnäoloa.

Tarina VTML:n uudistumisesta ­kyseenalaistaa monia tavanomai­ sia kehittämisen tapoja, kuten rakenteisiin keskittymisen, muu­ tosten hallinnan ja ihmisten nä­ kemisen tuottavina resursseina.

• www.sitra.fi > Julkaisut

­ yhmämenetelmä R oman työn ­hallintaan Merja Koski, TTK 2011 Työpaikoilla tarvitaan yhdessä toi­ mimisen työkaluja, joilla monesti niin vaativa, pirstaleinen ja kiirei­ nen työ saadaan ihmisen mittai­ seksi ja kohtuullisesti hallittavaksi.

Ryhmämenetelmällä pyritään löy­ tämään keinoja ennakoida ja vält­ tää stressaavaksi muodostuneet tilanteet parantamalla oman työn hallintaa. Menetelmä soveltuu käy­ tettäväksi sekä työyhteisössä että henkilöstön edustajista koostuvis­ sa pienryhmissä. Käsikirja on muo­ kattu sisällön ja ­tehtävien osalta työpaikkakohtaisesti koottavien ryhmien käyttöön, ja siihen on kir­ jattu yksityiskohtaiset ohjeet.

• www.ttk.fi/julkaisut

Ilon psykologia Tony Dunderfelt, PS-kustannus 2010 Jokainen ihminen haluaa ­elämäänsä enemmän aitoa iloa.

Mutta miten voi luoda iloa itsel­ leen ja muille? Mitä ilo itse asiassa on? Joku saattaa elää yltäkylläi­ syydessä ja olla silti masentunut, kun taas toinen saa iloa yksinker­ taisista asioista. Teoksessa tarkas­ tellaan niitä psykologisia tekijöitä ja toimintoja, joiden avulla ilo meissä syntyy. Ilon psykologiassa pää­paino on yksilössä ja yksilön taidoissa siirtää huomionsa tavoit­ teeseensa – elämänilon saavutta­ miseen.

• www.ps-kustannus.fi

Räjäytys- ja ­louhintatyön ­turvallisuusohje

Sisäinen liikenne työpaikoilla Juha Merjama, TTK 2010 Oppaassa kerrotaan keskeiset ­sisäisen liikenteen vaaratekijät sekä esitellään turvallisuuden hallinnan keinot esimerkkien ja ohjeistuksien avulla. Opas on tarkoitettu työpaikkojen henkilöstön lisäksi myös suunnittelijoille.

• www.ttk.fi/julkaisut

Ihastuttavat, ­vihastuttavat ­tunteet. Opi ­tunteiden säätelyn taito.

Marja Kokkonen, PS-kustannus 2010 Tunteiden säätelykyvyn perusta luodaan jo ensimmäisten elinvuosien aikana. Tämän takia kaikkien aikuisten on syytä olla selvillä siitä, kuinka he voivat tukea elämäänsä kuuluvien lasten tunteiden säätelyn kehittymistä.

Opettajien pitäisi muistaa säädellä tunteitaan myös itsekkäämmistä syistä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että opettajat ovat sitä tyytyväisempiä työhönsä, mitä enemmän he ilmaisivat todellisia tunteitaan. Kirjan lähtökohtana on se, että tunteiden säätelyn taito on tarpeen myös aikuisuudessa ja että sitä pystyy opettelemaan siinä missä muitakin taitoja. Teos tuo esille, kuinka tärkeää tunteiden tasapaino erilaisissa elämän­tilanteissa on.

• www.ps-kustannus.fi

www.telma-lehti.fi

Aimo Vuento – Timo Pinomäki, TTK 2010 Oppaassa on lainsäädäntöön ja ­hyviin työtapoihin perustuvia ohjeita turvallisesta toimimisesta räjäytysja louhintatyössä. Louhintatöiden lisäksi siinä käsitellään myös räjähteiden käyttöä muihin kuin kallion louhintaan.

• www.ttk.fi/julkaisut

Suorituksen ­johtaminen ja ­palkitseminen Juhani Kauhanen, Infor 2010 Kirja käsittelee johtamista koko organisaation viitekehyksessä sekä esimiestyön että alaisen näkökulmasta huomioiden yksilöiden erilaiset odotukset työltä ja elämältä. Lähtökohtana ovat organisaation toiminta­ ympäristö ja strategiset päämäärät, joiden pohjalta eri organisaatio­ tasoille ­asetetaan sopivat tavoitteet.

Kirjan sisältö, esimerkit ja harjoitus­tehtävät on laadittu niin, että kirja soveltuu kaikkiin organisaatioihin toimialasta riippumatta.

• www.infor.fi/kirjakauppa • www.tsr.fi> Hae numerolla 110022

Työpaikalla ­nähtävänä oltava lainsäädäntö 2011 Lain mukaan jokaisella työpaikalla on pidettävä työntekijöiden nähtävänä heidän oikeuksiensa ja turvallisuutensa takaamiseksi annetut säännökset. Tähän teokseen on koottu kaikki vuonna 2011 työpaikoilla nähtävänä oltava lainsäädäntö. Kierreselkäinen teos on kätevä ripustaa nähtäväksi vaikkapa työpaikan ilmoitustaululle. Teos on saatavilla myös cd-romina – sen voi laittaa vaikka yrityksen intranet-sivuille.

• www.talentumshop.fi

arvostelma

Näkymätön kylä Anna Kontula: Like Kustannus 2010 Norbert työskenteli ennen Olkiluodon ydin­ voimalatyömaata Saksassa, mutta vaimo ja tytär asuvat Puolassa. Vaikka ikävä kotiin on kova, voi Norbert EU-kansalaisena muuttaa töiden perässä ilman, että oleskeluluvan rajoitukset sitoisivat aikaan, paikkaan ja epäreiluihin työehtoihin. Toisin on kosovolaisella Fatmirilla. Hänen oleskelulupansa on loppumassa, ja kotiinpaluu edessä ilman tietoa työpaikasta.

Näkymätön kylä rakentuu Olkiluodon parakkikylän 1 200 itäeurooppalaisen rakentajan tarinoista.

Vaikka kylä on suomalaisen kirkonkylän kokoinen, on se fyysisesti ja mentaalisesti eristetty ympäröivän yhteiskunnan arjesta. Moni maksaa veronsa Suomeen, mutta ei ole oikeutettu palveluihin eikä voi rakentaa suhteita paikallisiin, vaikka haluja olisi.

Eristyksen takia rakentajien koko elämä rajautuu siihen rooliin, johon heidän oleskelulupansa oikeuttaa. Muun roolin, kuten pienten lasten isän roolin, toteuttaminen on mahdotonta, koska palkalla ei voi ottaa perhettä mukaan − toisin kuin ranskalainen ja saksalainen työnjohto. Kotiin pääsee lomalle – jos on varaa – useamman kuukauden välein.

Kylän tarinat kertovat globaalin tason siirtotyöläisyydestä. Suomessa etelää rakensivat ennen pohjoisen miehet, nyt ovat vuorossa Itä-Euroopan miehet.

Mutta kansalaisuus, sukupuoli ja sosiaalinen asema rajaavat oikeudet työhön ja asumiseen epätasaisesti.

Miesten työt tarjoavat yleensä enemmän yhteisöllisyyttä, siirtotyöläisnaisille tarjoutuu yksinäisempiä tehtäviä siivouksessa ja seksityössä. Sukupuolittuneisuus määrittelee naisten ja miesten mahdollisuuksia kiinnittyä uuteen yhteis­kuntaan, mikä tutkitusti vaikuttaa myös seuraavan sukupolven hyvinvointiin.

Kontulan kirja on pamfletti, joten paatoksellisuus kuulunee lajityyppiin. Vähemmälläkin olisi selvinnyt, että globaalien työolojen epätasa-arvon tiivistyminen paikallistasolle on väärin, ja että seurauksiin pitäisi puuttua aktiivisella yhteiskuntapolitiikalla.

Ammattiyhdistysliike voisi aktivoitua ja kansalaisjärjestöt voisivat miettiä rooliaan. Tärkeintä kaikille olisi kuitenkin olla kiinnostuneita siitä, ketkä, miksi ja millaisissa oloissa suomalaisilla työpaikoilla työskennellään.

– Annika Forsander Helsingin kaupungin maahanmuuttoasioiden johtaja

Telma 1 2011

63

r a u ta l a n k a a

Telma tutustuu työelämän toimijoihin.

Muutoksen airut Yliasiamies Mikko Kosonen, mikä on Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra?

Se on monisäikeisten muu­ tosten mahdollistaja, näkijä ja tekijä. Me toimimme oman rahastomme tuotoilla, ja siksi voimme kokeilla uusia toimin­ tamalleja sekä ottaa riskejä, joi­ ta muut eivät voi. Suomessa on paljon tahoja, jotka kirjoittavat raportteja ja viisastelevat, mut­ ta konkreettisia muutosagent­ teja ja tekijöitä on vähän.

Puhutte paljon muutoksesta.

Millainen Suomi on 10 vuoden päästä?

Hyvinvointi ei ole ensisijaisesti sitä, että ”saan sitä tai tätä”, vaan ihmiset ovat itse entistä enem­ män mukana kehittämässä omia yksilöllisiä palveluitaan, ja johdon tehtävä on mahdollistaa aktiivi­ nen osallistuminen tarjoamalla siihen oikeat puitteet ja työkalut.

80-vuotiaat voivat tehdä halutes­ saan töitä, ja kymmenvuotiaat voivat olla mukana tekemässä mielenkiintoisia juttuja. Työikäiset voivat tehdä elämäntilanteesta riippuen joustavasti töitä eri pai­ koissa.

1.

Työttömyysturvan peruspäivärahan suuruus on a) 25,63 b) 26,92 c) 28,44 euroa.

Mitkä ovat tuon kehityksen pahimmat jarrut?

Nyt on vallassa ihmisiä, jotka ovat olleet rakentamassa hyvinvointi­ valtio 1.0:aa, teollisen ajan hierark­ kista valtakuntaa – jolla on toki saatu hyviä tuloksia. Näille kukkulan ­kuninkaille muutos on hirveä uhka.

Iso osa tästä jengistä on eläköi­ tymässä, ja toivottavasti löytyy ­viisautta valita tilalle ihmisiä, joilla on kyky ajatella uudella tavalla. Sitra on aktiivisessa dialogissa tulevien päättäjien kanssa.

2.

Puolustusvoimissa ­työskentelee noin a) 10 000 b) 16 000 c) 23 000 henkeä.

3.

Työsuojelupiirien tehtävät siirtyivät vuoden 2010 alusta a) aluehallintovirastoihin b) työ- ja elinkeinoministeriöön c) Työterveyslaitokseen.

Miten pääsee Sitran ­yliasiamieheksi?

Tein ennen Sitraa uran Nokiassa.

Olin tutkinut strategista ketteryyttä, ja minulla oli kokemusta globaalista liiketoiminnasta ja johtamisesta.

Osaamiseni oli varmaan Sitran ­strategian mukaista.

4.

Ammattiliitto Pro syntyi Toimihenkilöunionista ja a) ERTOsta b) Ammattiliitto Suorasta c) Vakuutusväen liitosta.

Mikä on suurin henkilökohtainen haasteesi työelämässä?

Koska olen innostunut ja ekspressii­ vinen ihminen, ikuinen kehityksen kohde on kuuntelemisen ja maltin kehittäminen.

– Sami Turunen

5.

Minkä organisaation hallituksessa istuvat Nokian Esko Aho, Koneen Antti Herlin ja Metson Jorma Eloranta? a) Aalto-yliopiston b) Teknologiateollisuuden c) Sitran.

Miika Kainu

Sitra on huolissaan. Miksi?

Suomi on väestön vanhene­ misen ja globalisaation takia vaiheessa, jossa on valtava tarve uusia elinkeinoraken­ netta ja palvelujen tuottamisen tapaa. On aika siirtyä ylhäältä johdetusta, elitistisestä ja kor­ poratiivisesta tuotekeskeisestä yhteiskunnasta ihmislähtöiseen palveluyhteiskuntaan.

Anna esimerkkejä, mitä Sitra konkreettisesti tekee?

Olemme mukana kehittämässä muun muassa terveydenhuollon rahoitusmallia ja tietojärjestelmiä, kuntien ICT-palvelukeskuksia ja palvelusetelijärjestelmää, energia­ tehokkaampaa rakentamista…

Yhteisenä nimittäjänä on entistä kestävämpi hyvinvointiyhteis­ kunta.

T e l m av i s a

"Tämä on tällainen Suomi nousuun -käyrä.

Tuo pieni notkahdus johtuu viime taantumasta."

7.

Työaikalain mukaan 15-vuotias ei saa tehdä a) työsopimusta b) yötyötä c) ylityötä.

Oikea rivi: aba bbcb

64

6.

Henry Fordin keksintönä pidetään liukuhihnan lisäksi a) shekkijärjestelmää b) työtapaturmavakuutusta c) franchising-periaatetta.

Telma 1 2011

Va a k s a va a r a a

Telma antaa käytännön vinkkejä arkipäivän vaaratilanteisiin.

Tilanne:

Auringon teho on 383 jottawattia, mikä ­vastaa sadan miljardin megatonnin tehoisen vetypommin räjähdystä joka sekunti. Maan etäisyys Auringosta on ­pienimmillään keväisin.

Telma opastaa: Runsas valon määrä ­laajentaa pupilleja, jolloin silmään pääsee vahingol­ lista ja kaihin riskiä lisää­ vää ultraviolettisäteilyä. ­Silmien siristely ei riitä, vaan kevään heijastaville hangille ja ulkotöihin on ­aiheellista hankkia aurinko­ lasit – ne vähentävät silmään tulevan säteilyn määrää. Suosi optikolta hankittuja laseja.

Uv-säteily rasittaa ja van­ hentaa ihoa sekä aiheuttaa pahimmassa tapauksessa palovammoja, jotka puo­ lestaan lisäävät ihosyövän riskiä. Siksi ihon rasvaus suojaavilla aurinkovoiteilla on viisautta.

Getty Images

Kuumassa auringon­ paisteessa oleilu voi lisätä myös lämpöhalvauksen riskiä. Kuumina päivinä on hyvä pitää tyylikästä ja varjostavaa hattua sekä vaaleita vaatteita.

www.telma-lehti.fi

Telma 1 2011

65

H a j at e l m a Veikko Somerpuro / WSOY

Naiset joutuvat pätkimään uraansa 1,7 lapsen verran, lahjattomammat miehet paukkaavat uraputkessa ohi.

Tasa-arvo hmisiä syntyy vähemmän kuin kuolee, suuret ikäluokat eläköityvät ja eläkkeiden maksajat käyvät vähiin. Meidän, 1970-luvulla syntyneiden eliniän­ ennuste on noin 135 vuotta, joten meistä jää omille lapsillemme eläkeydinpommi. Yhä pienemmän määrän ihmisiä täytyisi kyetä elättämään yhä suurempi määrä ihmisiä ja samalla rakentaa itselleenkin kelvollinen ja arvokas elämä.

Kuinka se tapahtuu? Voiko sen tilata netistä tai ostaa McDonaldsin drive-in-kaistalta?

Kansantaloudellinen ja yksityistaloudellinen pullonkaula, etten sanoisi kohdunkaula, ovat uudet veronmaksajat. Lapsia tarvitaan, mutta niiden tekeminen, hoitaminen ja kasvattaminen vievät maksimitehoihin pyrkivältä yhteiskunnalta ja perheiltä liikaa rahaa ja aikaa. Naaras ja uros joutuvat huolehtimaan jälkeläisistään 18–45 vuotta ennen kuin ne selviävät omillaan. Se lienee eläinmaailman surkein suoritus.

Pahinta on, että miehiä paremmin koulutetut, motivoituneemmat ja kyvykkäämmät naiset joutuvat pätkimään uraansa keskimäärin 1,7 lapsen verran. Lahjattomammat miehet paukkaavat uraputkessa ohi, eikä vääristymä koskaan poistu.

On olemassa vain yksi ratkaisu ja se täytyy lääketieteen keinoin mahdollistaa. Mies raskaaksi. Äijän maha pystyyn. Mies synnytysvalmennukseen. Ukolle selkäsäryt ja ailahteleva mieli.

Evoluutio viskasi aikoinaan miehen pihalle, koska häneltä löytyi enemmän voimaa. Oli tarkoituksenmukaista, että mies kantoi metsästä puuta ja mammutin. Nainen kantoi lasta. Ajat muuttuvat, tänään ainoat oikeasti raakaa voimaa vaativat tehtävät ovat lasten ja ruokakassien kantaminen. Työ teh-

66

Telma 1 2011

dään päässä ja sormenpäillä, vielä sata vuotta sitten se oli rovastin tai pianistin etuoikeus.

Ajatellaan perhettä, jossa on nainen, mies ja yksi lapsi. Toiselle saattaisi olla tarve, halu ja tila. Se saattaisi olla taloudellisesti ja henkisesti mahdollista, ja esikoinen kaipaisi seuraa ja vastusta. Mutta jossain välissä naisenkin on saatava keskittyä opintoihin ja uraan. Se on hiukan hankalaa, jos on imetettävä ja valvottava kellon ympäri.

Jos mies voisi tulla raskaaksi, ongelma poistuisi. Mies kärsisi vuorollaan ummetuksesta ja virtsanpidätysvaivoista, ottaisi ruuhkabussissa vastaan potkut ja muksautukset.

Loppujen lopuksi mies pääsisi synnytyssaliin ottamaan epiduraalin ja ponnistamaan uuden elämän jostain ruumiinaukosta maailmaan.

Sillä aikaa nainen hankkisi taloudellista turvaa ja soittelisi ystävättäriä varpajaisiin. Yksi toisi konjakit, toinen sikarit.

Kun lapset synnytettäisiin vuorotellen, kenenkään taakka ei kasvaisi liian suureksi eikä työnantajamaksujen oikeudenmukaisesta jakautumisesta tarvitsisi kantaa huolta.

Selvittäisiin paljon vähäisemmällä syyllisyydellä, syyttelyllä, marttyyriydellä. Avioerotkin vähenisivät.

Tiedän minä, kuinka siinä loppujen lopuksi kävisi. Naiset toteaisivat, ettei miehistä oikeastaan ole niihin töihin, joita he tekevät. Miksi antaa äijille vaivalla hankitut virat ja valta-asemat. Pysykööt avokämmenen ja hellan välissä. Omaa rahaa miehelle annettaisiin sen verran, että tämä pääsisi kerran vuodessa jääkiekko-otteluun.

Tuomas Kyrö Kirjoittaja on janakkalalainen kirjailija, mielensäpahoittaja ja maaseutuasukki.

Työelämän kehittämisen erikoislehti

1• 2011

Työ tuu! tarrrt Kuvitus Helena Hajanti

Julkaisijat Työturvallisuuskeskus TTK Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki Puh. (09) 61 6261 Eija Åback, eija.aback@ttk.fi www.ttk.fi Työsuojelurahasto TSR Annankatu 34–36 B, 00100 Helsinki Puh. (09) 6803 3311 Marja-Leena Jylhä, marja-leena.jylha@tsr.fi www.tsr.fi Päätoimittaja Jorma Löhman, TTK Toimitusneuvoston puheenjohtaja Kenneth Johansson, TSR Toimitus Alma 360 Asiakasmedia Munkkiniemen puistotie 25, 00330 Helsinki (PL 502, 00101 Helsinki) Puh. 010 665 102 www.lehdentekijat.fi etunimi.sukunimi@alma360.fi

Seuraavat lehdet: Telma 2 • 11 26.5.2011 Telma 3 • 11 22.9.2011 Telma 4 • 11 1.12.2011

Osoitteet Työsuojeluhenkilörekisteri, työntekijä- ja työnantajaliitot ja muut Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen sidosryhmät. Kaikki osoitelähteet lueteltu verkkosivuilla www.telma-lehti.fi > osoitteenmuutokset Lehden julkaisijat, Työsuojelurahasto ja Työturvallisuuskeskus, eivät vastaa osoitteiden oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta eikä peruutuksista muiden kuin omien osoiterekisteriensä osalta (Työsuojeluhenkilörekisteri, Työturvallisuuskeskus, Työsuojelurahasto, Työturvallisuuskorttikouluttajat).

Osoitteenmuutosohje takasivulla.

Telma on Aikakauslehtien Liiton jäsen.

www.telma-lehti.fi

N KE HIT

TÄ MIS

IKO EN ER

ISL EH

TI

– vilkasta ADHD ä työelämä udet Eva Bia suuden – erilai puolella

L

OI isia aa Kohtaam maailm ympäri

NE ST E

llä Y-tyyli

Painosmäärä 113 200

ISSN 1797-2841 (painettu) ISSN 1797-285X (verkkojulkaisu)

LÄ MÄ

a työ Liikkuv haastaa yden työterve

Tuottaja Sami Turunen Toimitussihteeri Merja Mäkelä AD Helena Hajanti Kuvatoimittaja Sarri Kukkonen

Repro Aste Helsinki Painopaikka Forssa Print, 2011

1 1 • 201

TY ÖE

levais työn tu

uuteen

www.telma-lehti.fi • Tilaukset

• Palautteet ja juttuvinkit

• Tiedotteet, näköislehti

Some of Telma's stories are available in English at website Ett urval av Telmas artiklar finns på svenska på webbadressen Telma on tuotettu myös näkövammaisille lukijoille elektronisena julkaisuna, jota voi lukea erityisellä lukuohjelmalla matkapuhelimen tai tietokoneen avulla. Lisätietoja info@thp.nkl.fi.

Telma 1 2011

67

Itella Oyj

Voit tilata Telman veloituksetta osoitteesta: www.telma-lehti.fi > Tilaa Telma > Tee tilaus.

Osoitteenmuutos tai peruutus tulee ilmoittaa siihen organisaatioon, jonka osoiterekisterin perusteella lehti on postitettu. Organisaation nimi ja yhteystiedot on mainittu lehden vastaanottajan osoitetietojen yhteydessä.

Osoiterekisterien yhteystiedot löytyvät myös osoitteesta: www.telma-lehti.fi > osoitteenmuutos.

T e l m a 2 / 2 011 i l m e s t y y 26.5.2 0 11

Aiheena mm: vastuu työhyvinvoinnista kuuluu kaikille.

Telma on työelämän kehittämisen erikoislehti, joka yhdistää työelämän tuoreimman tutkimustiedon käytännön työelämän hyviin esimerkkeihin.

Neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Telmaa julkaisevat Työsuojelurahasto ja Työturvallisuuskeskus.