a product message image
{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade

Page 1

1:2012

Lehti hartwallin asiakkaille

Kurkistus ­tulevaan mitä suomi juo vuonna 2020? ••• lauri sipilä & ­alkoholimainonnan ­itsesääNtely ••• lähijuoman lähteillä

Makea, kevyt ja luonnosta peräisin

stevia muuttaa markkinoita

uutta: jaffa super, novelle friss, baileys hazelnut, Lapin kulta tuisku... s. 18-19


pääkirjoitus

Keveyden uusi aalto Puhumme tässä lehdessä paljon uudesta, steviakasvin lehdistä valmistettavasta makeuttajasta, jonka uskomme mullistavan juomamarkkinoita. Yleisesti steviaksi kutsuttu makeuttaja ­yhdistää keveyden ja luonnollisuuden ennennäkemättömällä tavalla. Juuri näitä kahta asiaa yhä useampi suomalainen ­kuluttaja haluaa juomaltaan nyt ja tulevaisuudessa. Siksi ­uskommekin, että steviassa piilee suuri kaupallinen potentiaali – sekä teille asiakkaillemme että meille juomanvalmistajille. Hartwall toi ensimmäisenä Suomessa stevialla makeutettuja juomia markkinoille. Itse asiassa olemme edelläkävijöitä myös kansainvälisillä kentillä, sillä ennätimme ensimmäisten joukkoon koko Euroopan Unionin alueella. Me Hartwallilla voimmekin ­iloisina todeta, että olemme lunastaneet tässä lupauksemme olla juomamarkkinoiden innovatiivinen edelläkävijä. Erityisen iloinen olen siitä, että steviaa sisältävät juomamme ovat puhtaasti suomalainen taidonnäyte. Juomat ovat syntyneet oman tuotekehityksemme tuloksena ja niiden maku on hiottu nimenomaan suomalaisten tottumuksiin ja mieltymyksiin sopivaksi. Juomat valmistetaan Hartwall Lahden panimolla. Seuraamme koko ajan tarkasti trendejä niin Suomessa kuin maailmalla, jotta voimme jatkossakin kehittää ja kasvattaa juomamarkkinaa. Siksi haluamme tietää mahdollisimman ­tarkasti, mitä kuluttaja haluaa juomiltaan. Olemme selvittäneet tätä muun muassa yhdellä alan suurimmista kuluttajatutkimuksista. Uskallankin väittää, että meillä on kivenkova ymmärrys suomalaisten tarpeista ja toiveista. Tämän ymmärryksemme haluamme jakaa teidän kanssanne. Osviittaa tulevasta antaa tässä lehdessä oleva ­juttumme siitä, mitä Suomi juo vuonna 2020. Menestystä vuoteen 2012! Ann-Mari Hämäläinen markkinointi- ja viestintäjohtaja

2


sisältö 1:2012

18

jaffa Super ja muut uutuusjuomat

10

22

kevyesti makea

pellolta pulloon

Luontainen ja kaloriton steviamakeuttaja mullistaa juomamarkkinat.

Kotimaisesta ohrasta valmistettu olut on todellista lähijuomaa.

Tässä lehdessä myös:

4 ⁄ Pinnalla Lapin Kullan WDC-vuosi käynnistyy. 16 ⁄ lauri sipilä Suomen Markkinointiliiton toimitusjohtaja uskoo alkoholimainonnan itsesääntelyyn. 20 ⁄ laadun puolesta Oululaisen Petrellin Saluunan pitäjät luottavat laatuun myyntivalttina. 27 ⁄ juomat vuonna 2020 Mitä Suomi juo tulevaisuudessa? Sen kertoo Hartwallin Juomavisio. 30 ⁄ olut hellii makunystyröitä Ohrainen juoma ­raikastaisi monia menuita, tietää keittiömestari Kim Palhus. 32 ⁄ olympiahengessä Original Long Drink 60 vuotta. 34 ⁄ uusimmat tuulet Trendejä meiltä ja muualta. 35 ⁄ kurkistus Uutta juomaa luomassa.

Point Oy Hartwall Ab:n asiakaslehti  Päätoimittaja Taru Tuominen, puh. 020 717 2073  Toimitusneuvosto Susanna Koroma-Nyström, Leena Koskinen, Heidi Päiväniemi, Noora Pöyhönen, Toni Rounas ja Petra Tuulos. Toimituksen osoite Oy Hartwall Ab, PL 200, 00371 Helsinki, point@hartwall.fi  Lehden toimitus Alma 360  Tuottaja Suvi Heiniö  Toimitussihteeri Irene Easton  Ulkoasu Mika Soikkeli Kuvatoimittaja Laura ­Vuoma Kannen kuva Kreetta Järvenpää  Ann-Mari Hämäläisen kuva Peter Forsgård  Paino PunaMusta  Painos 15 300  Seuraava lehti ilmestyy ­huhtikuussa 2012

3


pinnalla

Lapin Kulta avaa WDC-kautensa

Lapin Kulta levittää suomalaisen muotoilun ja ruokakulttuurin sanomaa World Design Capital 2012 -vuoden aikana, kun designpääkaupunkeina loistavat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti.

Lapin Kulta on yksi WDC 2012 -vuoden yhteistyökumppaneista. Yhteistyön tulokset näkevät päivänvalon jo helmikuussa, kun viime kesänä Suomea kiertänyt, auringonvalon voimalla toiminut pop

4

up -ravintola Lapin Kulta Solar Kitchen saa jatkoa talviversiollaan. Ruokavisiönääri Antto Melasniemen, maailmankuulun katalaanisuunnittelijan Martí Guixén ja Lapin Kullan yhdessä

luoma konsepti yhdistää designin gastronomiaan. Ideana on tarjota ihmisille mahdollisuus seurata ravintolan pystyttämistä ja aurinkokokkausta sekä pysähtyä nauttimaan ruoasta, oluesta, kans-


ekat & ykköset Jerry Uotinen

Koreografi Kenneth Kvarnström ja Helsinki Dance Company ovat mukana, kun Hel Yes! valloittaa Tukholman.

saihmisistä ja rauhallisesta hetkestä. Päätös WDC 2012 -vuoden kumppaniksi lähtemisestä oli Lapin Kullan väelle helppo, sillä kotimaisella designilla on ollut brändille suuri merkitys jo pitkään. ”Lapin Kullassa on paljon samanlaisia arvoja kuin muilla designpääkaupunkivuoden kumppaneilla. Meitä yhdistää suomalaisen luonnon käyttäminen inspiraation lähteenä, ja meille käsityön ja osaamisen arvostus sekä kotimaisten, puhtaiden raaka-aineiden käyttö on tärkeää. Haluamme viestittää näitä arvoja eteenpäin myös kuluttajille”, kertoo Lapin Kullan tuotepäällikkö Pekko Koski.

Hel Yes! Tukholmaan

WDC-yhteistyö konkretisoituu erilaisina design- ja ruokatapahtumina. Osa tapahtumista on pienempiä ja paikallisia, kun taas osaa on tarkoitus markkinoida suurelle yleisölle. Lapin Kulta Solar Kitchenin lisäksi pop up -ravintolatunnelmaa voi käydä etsimässä Tukholmasta, jossa järjestetään Hel Yes! -ravintolatapahtuman toinen ­versio.

Kesällä 2011 valloittanut Lapin Kulta Solar Kitchen tekee paluun WDC-­ vuoden kunniaksi. Ravintolan herkut vaativat valmistuakseen aurinkoisia kevättalven päiviä.

Myös Hel Yes!in takana on Antto Melasniemi kumppaneineen. Ensimmäinen, syksyllä 2010 Lontoon design-festivaaleilla ja keväällä 2011 Helsingissä pidetty Hel Yes! -ravintolatapahtuma saavutti suuren suosion: kaikki pöydät varattiin täyteen hyvissä ajoin ennen tapahtuman alkua. Muista yhteistyöhankkeista ja Lapin Kullan omista tapahtumista tiedotetaan pitkin vuotta. ”Haluamme, että kuluttajat saavat kokea positiivisia yllätyksiä Lapin Kullan ja WDC Helsinki 2012 -vuoden myötä. Tietynlainen wau-elementti kuuluu asiaan”, Pekko Koski sanoo.

Ensimmäinen mielikuvasi Hartwallista? Se ainoa oikea... Ykköshaaste työssäsi? Pystyä kuuntelemaan riittävästi asiakkaitteni tarpeita. Ensimmäinen työpaikkasi? Rakennuskunta Haka, joskus 70–80luvun vaihteessa. Tässä ensimmäisessä työpaikassani totesin, ettei timpurinvyö ollut minua varten. Ensimmäinen Jaffa? Mummolassa lapsena vatsanpuruihin. Ykkösasia elämässäsi? Perhe, johon kuuluvat vaimo ja 18–20-vuotiaat pojat. Ykkösasia työssä? Työssä on keskeistä viedä asioita ­maaliin yhdessä asiakkaan kanssa. Ykköselämys? Lasten syntymä ja jo 28 vuotta kestänyt yhteiselo vaimoni kanssa! Myös ehdottomasti huurteinen olut Naantalin kesäterassilla kuuluu ykköselämyksiin. Ykköstavoite? Saada jonain päivänä tasapainoon perusduuni, kiiretilanteet ja vapaa-aika sekä tietysti kohdata joskus peilistä vähän ­kapeampi panimomies. Mitä haluaisit vielä kokea ensimmäistä kertaa elämässäsi? Voittaa ­Seinäjoen ­tango­kuninkuuden.

Roni Lehti

Laura Vuoma

Turun ja Porin alueen myyntiedustaja Jerry Uotinen kuuntelee tarkasti ­asiakkaittensa mielipiteitä ja haaveilee jo Naantalin kesästä.


pinnalla Britti­ asiakkaiden janoon ­vastattiin

Olohuonekeikoille tähtikaarti

Suomalaisissa medioissa levinnyt

Viime vuonna alkanut Upcider Olo-

lonkerovideo antoi Hartwallille oivan tilaisuuden brittiläisten lonkeronystävien auttamiseen ja markkinointitempaukseen lokakuussa. Brightonilaisen baarin ­asiakkaat hermostuivat paikallisesta tukkurista johtuneisiin Original Long Drinkin toimitusvaikeuksiin ja latasivat videon mielenilmauksestaan YouTubeen. Vain viikko videon ilmestymisen jälkeen Lahdesta lähetettiin matkaan bussilastillinen Original Long Drinkia brittiasiakkaiden janoa ­helpottamaan. ”Halusimme reagoida asiakkaiden hätään mahdollisimman nopeasti, ja rakentaa samalla positiivisen ­tarinan tempauksesta”, kertoo lonkero­juomien tuotepäällikkö Turkka Hirvonen. Lonkerobussin matka Lahdesta Brightoniin tallennettiin tarkoitusta varten perustettuun Lonkero for people -blogiin, jossa esiteltiin ­reissun vaiheita videoiden ja blogitekstien muodossa. Tapaus sai paljon mediahuomiota, ja se noteerattiin parissakymmenessä eri tiedotusvälineessä valtakunnan pääkanavia ja iltapäivälehtiä myöten. Myös kuluttajilta saatu palaute on ollut pelkästään positiivista. ”Nyt monet Original Long Drinkiä kaipaavat suomalaiset ympäri maailman ovat ottaneet yhteyttä ja toivoneet vastaavanlaista apua itselleenkin”, Hirvonen kertoo.

huone -konsepti lähtee uudelle kierrokselle menestyksekkään aloitusvuotensa jälkeen. Mukana on jälleen joukko Suomen huippuartisteja: Chisu, Anna Abreu, Happoradio ja Kim Herold. Olohuone-konseptin sydän on ihmisten omissa kodeissa pidettävissä keikoissa. Kuukausittaiset kilpailut toteutetaan Facebookissa, jossa voi voittaa huippuartistin yksityiskeikalle. Voittajan tehtäväksi jää kutsua kaverit mukaan, Upcider hoitaa paikalle siiderit, syötävät ja illan tähden. Tämän vuoden artistit valittiin pääosin yleisöäänestyksen kautta. Upcider ­Olohuoneen Facebook-sivuilla omaa suosikkiaan ehdotti yli 3 200 fania. Äänestäjien mielipiteillä oli valinnassa suuri painoarvo, sillä kaikki valitut ­esiintyjät löytyivät kymmenen eniten toivotun artistin joukosta. Siidereiden tuotepäällikkö Karita Tauran mukaan kaikki artistit lähtivät innolla mukaan yhteistyöhön. ”Kotikeikkojen konsepti on monelle muusikolle tuttu maailmalta, ja intiimit akustiset keikat tuovat vaihtelua tavalli-

6

Kim Herold on yksi Upciderin Olohuoneartisteista.

seen keikka-arkeen. Monelle olohuonekeikat ovat jopa jännittävämpi kokemus kuin isolle yleisölle esiintyminen.” Kilpailu keräsi viime vuonna huiman suosion, ja siihen on osallistunut joka kuukausi satoja ihmisiä. Voittajien ei ole tarvinnut pettyä. Upciderin Facebooksivulle on satanut keikkojen jälkeen kiitollista palautetta, jossa on hehkutetaan ikimuistoista iltaa. Konseptin maine on kiirinyt vuoden aikana ympäri Suomea. Upcider-tutkimuksessa kysyttiin myös Olohuone-kilpailun tunnettuudesta ja kiinnostavuudesta, ja jopa 56 prosenttia vastaajista sanoi tuntevansa kisan. Kaikista vastaajista jopa 54 prosenttia vastasi, että olisi jollain tapaa kiinnostunut osallistumaan kilpailuun. Karita Taura kertoo, että tulokset ­kannustavat jatkamaan hyvän vastaanoton saanutta konseptia. ”Olohuone konkretisoi aidolla tavalla Upciderin sloganin astetta enemmän nostetta. Keikkojen kautta Upcider on todella läsnä niissä hetkissä, joissa ­tunnelma alkaa vapautua ja fiilis lähtee nousemaan”.


pinnalla Lomamaailma häikäisee ­Saimaalla

Sarri Kukkonen

Plan B -viinitilan Terry Chellappah ja voittoisa viini.

Plan B -viinille huippupisteet Australialaisen Plan B:n Shiraz Temp-

ranillo -punaviini sai viiniguru Robert Parkerilta 90 pistettä sadasta syksyllä 2011. Parkeria pidetään yhtenä maailman vaikutusvaltaisimmista viinien tuntijoista ja hänen www.erobertparker.com -sivustoaan seurataan tarkasti. Australialaisella pientilalla uutinen otettiin haltioituneena vastaan, vaikka omaan tuotteeseen uskottiinkin lujasti. ”Hänen hyväksyntänsä on herättänyt laajempien markkinoiden huomion vii­ nejämme kohtaan. Ja kyllä, myynti on kasvanut selvästi”, Terry Chellappah Plan B -viinitilalta kertoo. Vuonna 2009 perustetun Plan B:n ­viinejä viedään tällä hetkellä seitsemään maahan aina Sveitsistä Singaporeen. Myyntitilastojen kärjessä ovat kuitenkin Suomi ja Ruotsi. ”Uskoisin, että Suomessa on arvostettu viinin hyvää laatua. Myös huomiota herättävä pakkaus ja mieleen jäävä, hauska nimi ovat varmasti edesauttaneet menestystä.”

Suomen maahantuonnista vastaavassa Hartwa-Tradessa ollaan erityisen tyytyväisiä kotimaiseen menestykseen. ”Merkkiä on tituleerattu suomalaisessa mediassa jopa Alkon komeetaksi. Niin hyvin se on myynyt tiukemmassa, yli 10 euron viinien kategoriassa”, Päivi Puustinen Hartwa-Tradelta kertoo. Plan B -viinejä valmistetaan kuitenkin vain 240 000 pulloa vuodessa, mutta Chellappahin mukaan tuotanto on ­kasvussa. ”Luonnollisesti kasvatamme tuotantoa kysynnän mukaan, jos voimme samalla ylläpitää saman laatutason”, Chellappah arvioi. Plan B:n viineissä käytettävät rypäleet kasvatetaan viiden tunnin ajomatkan päässä Perthistä, Frankland Riverin alueella, missä on vain silmänkantamattomiin viinitiloja. Rypäleistä saatavaa viiniä luonnehditaan vanhan maailman tyyliseksi ja maukkaaksi sekä hyväksi ruoan kumppaniksi. Tätä Cheppallah arvioi myös yhdeksi Plan B:n menestystekijäksi.

Holiday Club -hotelliketju avasi marraskuussa Lappeenrantaan uuden lomakeskuksen, joka laajentaa hotellilomailun käsitettä Suomessa ennen näkemättömiin mittasuhteisiin. Holiday Club Saimaassa toimivat hotellin ja kylpylän lisäksi myös hyvinvointiosasto, ravintolamaailma, keila- ja jäähallit sekä kesäisin auki oleva golfkenttä. Monipuolisessa lomakeskuksessa on myynnissä koko Hartwallin tuotevalikoima. ”Kylpylässä on kysyntää vesille ja kuntosalilla puolestaan urheilu- ja erikoisjuomille. Ruoka ja olut -teema toteutuu hyvin keskuksen ravintolamaailmassa, jossa ruokaolutvalikoima on laaja”, myyntipäällikkö Markku Åström Hartwallilta kertoo. Toistaiseksi kaikki Hartwallin tuotteet ovat Holiday Club Saimaassa ravintola- ja kioskimyynnissä, mutta Åströmin mukaan myyntipisteitä on mahdollista laajentaa myös juomaautomaatteihin.

Juomakauppa käy sotilas­ kodeissa Hartwallin juomat tulevat tutuksi

viimeistään armeijaa käyville nuorille, sillä sotilaskotiyhdistykset ovat olleet Hartwallin asiakkaina jo kymmeniä vuosia. ”Juomiamme on myyty sotilas­ kodeissa niin kauan kuin sotkuissa on ollut juomien myyntitoimintaa”, täsmentää Hartwallin myyntipäällikkö Juha Tuokko. Sotilaskodeissa juomien myynti painottuu vahvasti virvoitusjuomiin: ne muodostavat 80 prosenttia kaikista myytävistä panimojuomista. Suurin menekki on erilaisilla kola- ja Hartwall Jaffa -tuotteilla. ”Armeijaikäiset ovat enenevässä määrin kiinnostuneita vesistä sekä tuotteiden ympärille tehtävistä ­kampanjoista”, Tuokko kertoo.

7


pinnalla

Viiniä laseittain sisällä oleva typpikaasu muodostaa ­paineen, joka toimii korkkina. Se estää viiniä hapettumasta keskimäärin kaksi viikkoa. Viiniä annostellaan napin painalluksella haluttu määrä. Kaapissa on myös väliseinillä erotellut osiot puna- ja valko-

Laura Vuoma

Haluaisitko tarjota viinejä asiak­ kaillesi laseittain, mutta olet luopunut ideasta hävikin takia? Hartwa-Trade on tarttunut ongelmaan ja luonut Wine by the Glass -konseptin, jonka ytimessä on hapettumisen estävä viinikaappi. Kaapin

viineille. Näin viinin lämpötila pysyy juuri oikeana. Ensimmäinen Suomessa käyttöön otettu kaappi löytyy Bistro Helsingistä. Ravintolapäällikkö Iiro Salmelle vajaan kahden vuoden käyttökokemukset ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia. ”Viinikaapin valikoimassa on viinejä, joita ei normaalisti myytäisi laseittain, muun muassa Baroloa ja Amaronea. Olemme voineet kokeilla useampia ­viinejä kuin normaalisti ja kehittää ­valikoimaa kokemusten perusteella.” Ravintolatilassa näyttävästi esillä olevan kaapin sisältö on herättänyt ­kiinnostusta asiakkaissa. ”Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä päästessään maistelemaan erilaisia laatuviinejä. Kaappi on myös tietynlainen ohjelmanumero, sillä asiakkaat kokevat siellä olevat viinit arvokkaammiksi.” Salmi löytää laitteesta paljon hyvää, eikä luopuisi siitä, vaikka haasteitakin on ollut. ”Kyseessä on uusi laite, joka minun piti markkinoida myös henkilökunnalleni. Jotta kaapin arvo nousee esiin, heidänkin pitää osata kertoa siitä asiakkaille ja käyttää sitä tehokkaasti. Tekniikkaa pitää vähän opetella. Koska pullojen suut ovat erilaisia, voi esimerkiksi pullon laittaminen laitteeseen vaatia joskus vähän kärsivällisyyttä.”

Karjala näkyy MM-kotikisoissa Karjala on mukana vuoden 2012 j­ääkiekkohuumassa kaikkien aikojen ­vahvimmalla panostuksella. MM-kotikisoissa brändi jatkaa Leijonajouk­kueen tunnetuimpana kumppanina. Lisäksi K ­ arjalalla on mediayhteistyökumppaninaan MTV3. Viime vuoden tapaan tammikuussa käynnistyy Scout-kilpailu, jossa muu­ tamalla onnekkaalla lätkäfanilla on ­mahdollisuus päästä Suomen jääkiekko­ maajoukkueen kanssa kykyjenetsintämatkalle Yhdysvaltoihin. Kevään aikana Karjala näkyy suurilla kam­panjoilla myös eri medioissa ja

8

­ yymälöissä. Maaliskuussa myyntiin m tulee ­virallinen Karjalan MM2012-kisaolut. Karjalan ja Leijonien yhteistyö näkyy jo ennen MM-kisoja jääkiekon Stadion­ ottelussa, kun Suomi ja Venäjä kohtaavat Olympiastadionin ulkojäällä 9. helmi-

kuuta. Euro Hockey Touriin kuuluva Sweden Hockey Gamesin avausottelu tuo Leijonat ulkojäille vuosikymmenten tauon jälkeen. Edellisen kerran Suomi isännöi ulkojäällä pelattua maaottelua vuonna 1969. Lippuja tapahtumaan myy Lippupiste.


pinnalla

Karismaa tilanhallintaan Lahden pohjoispuolella sijaitsevaan Karisma-kauppakeskukseen avatussa K-Citymarketissa on tilasuunnitteluun otettu uusi ote. ”Vaihdoimme ajatuksia kauppiaan kanssa ja suunnittelimme kiinnostavan kulmaratkaisun Novelle-vesille. Ajatuk­ sena oli hyödyntää korkkien hauskoja värejä ja houkutella niillä asiakkaita.” Palanderin mukaan juomavalikoiman painotuksia ja sijoittelua kannattaa ­tarkastella aika ajoin. Mikään kategoria ei saisi olla yliedustettuna. ”Jos pystyy keksimään ja kehittele­ mään uudenlaisia ideoita ja ratkaisuja myymälöihin, saavuttaa huomio­arvoa ja saa samalla kasvatettua ­myyntiä. Myös juomapuolella tehdään heräte­ostoksia.”

Hyvä myymäläsuunnittelu vaikuttaa

entistä enemmän myyntiin, ja liikkeet panostavat tosissaan tilan ja valikoimien hallintaan. Hartwall ­kartoitti syksyllä 2011 tehdyssä tutki­muksessaan, miten kaup­ piaat näkevät tilasuunnittelun merkityk­ sen ­bisneksen kehittymiselle. ”Uutuustuotteita ja uusia pakkaus­ kokoja tulee jatkuvasti lisää, mutta myy­ mälätila on kuitenkin sama. Kauppias joutuukin tosissaan miettimään, millai­ sella kokonaisvalikoimalla saisi parhaan mahdollisen tuoton. Hyvää tilanhallinta­ suunnittelua arvostetaan”, Hartwallin asiakasmarkkinoinnin suunnittelu­ päällikkö Juha Palander kertoo. Hartwall tekee asiakkaidensa kanssa jatkuvasti yhteistyötä ja esimerkiksi

Jälleen uusia Laatutuoppeja Laatutuoppi on Hartwallin hana­oluiden laatuohjelma, jonka tavoitteena on parantaa ­suomalaista ­olutkulttuuria. Ohjelmassa mukana olevat ravintolat sitoutuvat korkealaatuiseen tarjoiluprosessiin. Tutustu tarkemmin: www.laatutuoppi.fi

Uudet Laatutuoppi-­ravintolat 2012 Anttola Rysä-Anttola Hollola

Pub Kummisetä Soramäen Pirtti

Härmä

Härmän Kuntokeskus

Ilmajoki Artti Krouvi Imatra

Road cafe

Joensuu Muru Jet Set Bar Ravintola Koivu Pub pizzeria Gaude, Länsikatu Pub pizzeria Gaude, Kettuvaarantie Kannus

Meno Mono Krouvi

Kauhajoki City Pub Mim’s Kiikala

Marin Helmi

Kristiinankaupunki

Cafe Alma

Kuopio Takkabaari Kuusamo

Sokos Hotelli Kuusamo

Lahti Aidin´s Lähde-krouvi Meininki Oldi Tuoppi-Baari Vesku-36 Lapua

Lapuahovi

Maaninka

Kestimestari / Vanha linjuri

Mikkeli Länstuul Pate Kahvila Oulu City Biljardi Fransmanni Lumo Bar Ravintola Karjatupa Parikkala Asema Pirkkala

Loukon Pub

Pori

Havana Bar Cafe

Rautalampi Morton Rovaniemi

Salad Bar Uitto Pub

Salla

N0 14 Cafe Bar

Salo Rockinhood Seinäjoki

Alma Hotelli Celtic House

Tampere Avecra City Lounge DD Pub Groove Hallilan Pizzeria Pub Hoa Xuan Skål Turku Apteekki Blanko Chilis Hunter’s Inn Panimoravintola Koulu Radisson Blu Marina Ravintola Tintå Ravintola Samppalinna The Cow Äkäslompolo Eväskori Selväpyy Ylläs Humina

9


4

Teksti Hasse Härkönen Kuvat Kreetta Järvenpää

X stevia

EU:ssa hiljattain hyväksytyn makeutusaineen, stevian, uskotaan ­mullistavan juomamarkkinoita. Luontainen ja kaloriton makeutusaine on ­ainutlaatuinen vaihtoehto, joka antaa kuluttajille lisää valinnanvaraa.

E

1. Supermakeuttaja luonnosta

telä-Amerikassa luonnonvaraisena kasvavan Stevia rebaudiana -kasvin lehdistä johdettujen stevioliglykosidien käyttö makeutusaineena on uutta Euroopassa, mutta stevia on ollut muualla käytössä jo satoja vuosia. Kasvin ensimmäisiä käyttäjiä olivat Paraguayn alueen alkuperäisasukkaat, ­jotka käyttivät sitä teen makeuttamiseen ja ­r uokien maustamiseen. Nykyään steviaa viljellään muun muassa Brasiliassa, Thaimaassa ja Kiinassa. Stevia rebaudianan lehdistä voidaan eristää uutetta, joka on jopa 300 kertaa tavallista sokeria makeampaa. Steviaa onkin tituleerattu supermakeuttajaksi. Vertailun vuoksi stevian voi rinnastaa aspartaamiin ja asesulfaami K:hon, jotka ovat virvoitusjuomissa yleisesti käytettyjä intensiivimakeuttajia. Aspartaami ja

10

asesulfaami ovat molemmat 100–200 kertaa sokeria makeampia. Ainutlaatuisen steviasta tekee se, että makeutusaine on peräisin luonnosta ja samalla kaloriton. Ominaisuuksien yhdistelmä on uutta Euroopassa. Muut nykyiset intensiivimakeuttajat kuten aspartaami ja asesulfaami ovat keinotekoisesti valmistettuja. Intensiivimakeuttajia käytetään etenkin kevyttuotteissa kuten light-juomissa.

E

2. Pitkä käyttökokemus maailmalla

U:ssa stevia tuli sallituksi elintarvikekäytössä joulukuun alussa 2011. EU:n komission antama lupa koskee steviakasvin lehdistä saatavien stevioliglykosidien käyttöä makeutusaineena eri elintarvikkeissa. Vaikka kyse on tarkalleen ­ottaen

C


Ainutlaatuisen steviasta tekee se, että makeutus­ aine on peräisin l ­ uonnosta ja ­samalla kaloriton. 11


s­ tevioliglykosideista, makeuttajasta käytetään ylei­ sesti nimeä stevia. EU:n lainsäädännössä stevioligly­ kosidit määritellään lisäaineeksi, jolle myönnetään oma E-koodi, vaikka kyseessä on luonnosta peräisin oleva makeutusaine. Stevioliglykosideille on annettu oma E-koodi, joka on E960. Koodi kertoo, että aine on arvioitu turvalli­ seksi makeutusaineeksi Euroopassa. Vastaavan tyyp­ pisiä luonnosta peräisin olevia lisäaineita ovat esimer­ kiksi ksylitoli (E967), rypäleväri (E163), punajuuresta saatava väri (E162) sekä sitrushedelmien ja omenoiden pektiini (E440). Itse steviakasvi ei ole sallittu elintarvikkeena, ­koska kuten monilla muillakaan EU:n ulkopuolelta tulevilla kasveilla, sillä ei ole aiempaa käyttöhisto­ riaa Euroopassa. Stevian lehtiä sellaisinaan ei siis tulla ainakaan toistaiseksi näkemään kauppojen maustetai yrttihyllyillä. Steviakasvia saa toki myydä puutarhakasvina, ja jotkut steviasta kiinnostuneet harrastajat kasvatta­ vat sitä itse Suomessakin. Kasvin kasvattaminen koti­ käyttöön on sallittua, mutta elintarvikkeena kasvia, sen osia tai siitä valmistettuja tuotteita ei saa myydä. Vaikka stevia on Euroopassa uusi tuttavuus, sitä on käytetty muualla jo melko pitkään elintarviketeolli­ suuden raaka-aineena. Japanissa stevia hyväksyttiin 1970-luvulla, Yhdysvalloissa, Sveitsissä ja Australias­ sa vuonna 2008. Ranska salli stevian käytön kahdeksi vuodeksi poikkeusluvalla vuonna 2009. Steviaa ja sen sallittuja käyttömääriä koskevat säädökset vaihtelevat alueittain. Stevian käyttö maailmalla on lisääntynyt huomat­ tavasti viime vuosina, ja varsinkin aineen salliminen Yhdysvalloissa on lisännyt sen käyttöä. Uusia stevialla makeutettuja tuotteita lanseerataan etenkin Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Steviaa käytetään varsinkin väli­ palatuotteiden ja juomien makeuttamiseen. Jatkossa steviaa käytetään myös EU:n alueella elin­

Ihmiset haluavat jatkossakin syödä herkkuja, ja stevian avulla niiden energiamäärää voidaan vähentää. 12

tarvikkeiden makeuttamiseen. Tuotekehitys vie kui­ tenkin aikaa, joten stevialla makeutettuja tuotteita tulee markkinoille vaiheittain.

3. Sopii osaksi terveellistä ruokavaliota

R

uoan ja ravintoaineiden luonnollisuus on herättänyt paljon keskustelua viime aikoina, ja ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen mukaan stevia istuu hyvin nykytilanteeseen. ”Monet haluavat välttää lisäaineita ja keinotekoisia makeutusaineita, ja stevia tarjoaa heille mielenkiin­ toisen vaihtoehdon. Kun tiedetään, että sokereilla, on painoa lisäävä ­vaikutus, on mielestäni hyvä, että markkinoille on saatu uusi kaloriton ja luontainen makeutusaine”, ­Laatikainen sanoo. Ihmiset haluavat jatkossakin syödä makeisia ja ­muita herkkuja, ja stevian avulla niiden energiamää­ rää voidaan vähentää. Stevia antaa myös uusia vaihto­ ehtoja painonhallintaan. ”Liian sokerinsaannin vähentäminen olisi hyvä niin yksilön kuin kansanterveyden kannalta.” Laatikaisen mukaan stevia sopii kaikille terveelli­ sen ruokavalion yhdeksi osaksi. Myös karppaajat ovat huomanneet stevian mahdollisuudet, ja maailmalla makeutusaine onkin saanut paljon myönteistä huomi­ ota heidän keskuudessaan. ”Tärkeää on, että jatkossa stevian varjolla ei ale­ ta myydä muuten terveydelle epäedullisia tuotteita. ­Stevian käyttäminen ei sinänsä tee elintarvikkees­ ta terveellistä, jos sen muut ainesosat ovat huonoja”, ­Laatikainen muistuttaa. Ravitsemusterapeutin työssä stevia tulee luultavasti näkymään jatkossa yhä enemmän. Monet suomalaiset ovat hyvin kiinnostuneita ruoasta ja ravintoaineis­ ta, joten kysymyksiä uuden, kovassa nosteessa olevan makeuttajan käytöstä on odotettavissa. Moni etsii tie­ toja myös netistä ja keskustelupalstoilta. Erityisen mielenkiintoisena Laatikainen pitää tut­ kimustuloksia stevian käytöstä osana diabeetikkojen ja verenpainepotilaiden ruokavaliota. Stevian pitkä­ aikaisia terveysvaikutuksia on toistaiseksi tutkittu vähän. ”Osassa tutkimuksista on saatu viitteitä siitä, että steviasta saattaa olla hyötyä metabolisesta oireyhty­ mästä kärsiville. Oireyhtymässä henkilöllä on useita valtimonkovettumataudin ja aikuistyypin diabeteksen vaaratekijöitä. Näyttö on vielä heikkoa, mutta tulok­ set herättävät toiveita. Jos stevian mahdolliset hyödyt saavat vahvistuksen tulevissa tutkimuksissa, tulokset ovat merkittäviä, koska millään muulla makeutusai­ neella ei käsittääkseni ole vastaavia ominaisuuksia”, Laatikainen sanoo.

C


13


14


4. Stevia luo uuden juomaryhmän

S

tevia on ollut mukana Hartwallin tuote­ kehityksessä jo yli viisi vuotta. ”Stevia on Euroopassa uusi raaka-aine, joten siihen tutustuminen ja sen ominaisuuksien ymmärtä­ minen on vienyt aikaa. Meidän on pitänyt esimerkiksi selvittää, miltä stevia maistuu ja minkä muiden ainei­ den kanssa se sopii yhteen”, Hartwallin tuotekehitys­ päällikkö Hannele Alakarhu sanoo. ”Jonkin verran on pystytty ottamaan mallia ulko­ mailta, mutta suomalaisten makumieltymykset poik­ keavat muiden maanosien ihmisten mieltymyksis­ tä. Hartwallin tuotteet on suunniteltu suomalaiseen makuun.” Kaikilla luonnosta saatavilla makeuttajilla on oma makuprofiilinsa, ja se koskee steviaakin. Hartwallin stevialla makeutetuissa virvoitusjuomissa on myös hedelmäsokeria, koska näillä kahdella aineella yhdes­ sä makeutettujen juomien maku on parhaimmillaan. Steviaa käyttämällä juomien kalorimäärä on saatu pie­ neksi. ”Kuluttajat ovat entistä tietoisempia ja tarkempia siitä mitä ruokia ja juomia he nauttivat. Silti maku ­ratkaisee, tuotteiden on maistuttava hyviltä”, markki­ nointipäällikkö Leena Koskinen huomauttaa. Stevia on yksi vaihtoehto muiden makeuttajien rinnalla, eikä se syrjäytä jo olemassa olevia muita aineita. ”Virvoitusjuomissa on perinteisesti ollut kaksi ­r yhmää, keinomakeutetut juomat ja sokereilla makeu­ tetut juomat. Stevialla makeutetut juomat tulevat sii­ hen väliin omaksi, uudeksi ryhmäkseen”, ­Koskinen sanoo. Koskinen ja Alakarhu ovat yhtä mieltä siitä, että ­stevian tuleminen markkinoille on virvoitusjuomaalan suurin mullistus miesmuistiin. Alalla on pitkään kilpailtu vain erilaisilla makuvarianteilla eikä pakka­ uspuolellakaan ole tapahtunut suuria uudistuksia. Ste­ vialla makeutettujen juomien odotetaan saavan muu­ tamassa vuodessa noin 15–30 prosentin osan Hartwal­ lin virvoitusjuomamyynnistä. ”Kilpailu on tervetullutta, sillä mitä enemmän tuot­ teita on tarjolla, sitä nopeammin stevian tunnettuus kasvaa suomalaisten keskuudessa. Tiedon leviämistä helpottaa nykyään tietysti se, että ihmiset keskustele­ vat ja vaihtavat kokemuksia internetissä ja sosiaalises­ sa mediassa”, Koskinen arvioi. Hartwall toi markkinoille stevialla ja hedelmäsoke­ rilla makeutetut makeutetut ­Jaffa Superit heti joulu­ kuun alussa, kun steviatuotteiden myynti tuli salli­ tuksi. Uudistuvat, jatkossa osittain stevialla makeute­ tut Novelle Friss -juomat tulevat kauppoihin tammi­ kuun lopussa. • 15


Lauri Sipilän mielestä alkoholi­ mainosten ennakkotarkastus voi olla myös haasteellista. ”Toimikunnan pitää olla ­kiellettyjen asioiden suhteen tarkkana, mutta vaino­ harhaiseksi ei saa tulla.”

16


vaikuttaja Teksti Emmi Nissi Kuva Miika Kainu

­Itsesääntely

viestii vastuullisuudesta

Alkoholimainonnan kieltäminen vaikeuttaisi kotimaisen panimoteollisuuden toimintaa. Täyskieltoa järkevämpää on, että ala huolehtii markkinointi­ viestinnän vastuullisuudesta itsesääntelyllä, sanoo Suomen Markkinointiliiton toimitusjohtaja Lauri Sipilä.

K

otimaisilla tv-kanavilla pyörivissä uusissa alkoholimainoksissa on ollut loppusyksystä lähtien jotain erilaista: niiden kaikkien sisältö on tarkastettu etukäteen. Ennakkotarkastus on osa Panimoliiton uudistettuja vastuullisen markkinointiviestinnän ohjeistuksia. Tarkoitus on varmistaa ennakolta, ettei mainoksissa ole laittomuuksia tai mauttomuuksia. ”Itsesääntelyllä panimoala huolehtii siitä, etteivät mainokset kannusta alaikäisiä nauttimaan alkoholia eikä alkoholimainonnalla anneta vääränlaisia lupauksia”, kertoo Suomen Markkinointiliitto MARKin toimitusjohtaja Lauri Sipilä. Päättäjätasolla on viime vuosien aikana vilauteltu ehdotuksia alkoholimainonnan rajoituksista tai jopa täyskiellosta. Sipilä ei kuitenkaan pidä kieltämistä ­toimivana ratkaisuna. ”Itsesääntely viestii siitä, että ala kantaa itsekin huolta mainonnan vastuullisuudesta. Suomalainen alkoholi­lainsäädäntö on nykyiselläänkin tiukkaa. Alkoholimainonnan täyskielto hankaloittaisi koti­ maisen panimo­teollisuuden toimintaa.”

Ohjeistukset suojelevat ­alaikäisiä Panimoala uudisti vuonna 2011 vastuullisen markki­ nointiviestinnän ohjeistuksensa. Edelliset ohjeet olivat vuodelta 2008, jolloin esimerkiksi linjattiin, että mai­ noksissa esiintyvien henkilöiden on oltava vähintään 25-vuo­tiaita. Panimoalalla ei puhutakaan enää lapsista, nuorista ja aikuisista, vaan ala­ikäisistä ja täysikäisistä. Uudet ohjeistukset täsmentävät vastuullisuus­ linjauksia entisestään. Panimoliiton jäsenyritysten ­ulkomainokset eivät ole näköetäisyydellä perus­ opetuksen kouluista. Lisäksi kaikki Panimoliiton ­jäsenyritysten alkoholijuomien televisiomainokset ­tarkastetaan. Panimoala mainostaa ­televisiossa vain sellaisten ohjelmien aikana, jolloin mai­nosten kohde­ yleisöstä vähintään 70 prosenttia voidaan kohtuudella olettaa olevan yli 18-vuotiaita.

Kieltäminen veisi alkoholimainokset pois suomalaisesta mediasta, mutta kielto ei koskisi ulkomaista ­mediaa tai internetiä. ”Silloin ulkomaiset valmistajat olisivat paremmassa asemassa kotimaisiin nähden”, Sipilä huomauttaa.

Arkijärki riittää

Lauri Sipilä on yksi viisihenkisen ennakkotarkastustoimikunnan jäsenistä. Suomen Markkinointiliitto on mukana, koska se haluaa painottaa vastuullista markkinointia suomalaisessa yhteiskunnassa. ”Toimikuntaan on koottu eri näkökulmia edustavia henkilöitä. Mallia on otettu lääketeollisuuden vastaavasta esitarkastuksesta”, Sipilä kertoo. Tarkoitus on valvoa, että televisiomainokset noudattavat paitsi Suomen alkoholilainsäädäntöä ja viranomaisten ohjeistuksia, myös panimoalan itsesääntelyohjeistuksia. Käytännössä siis sitä, että mainoksissa esiintyvät henkilöt ovat vähintään 25-vuotiaita, alkoholinkäyttöä ei yhdistetä esimerkiksi autoiluun tai uimiseen ja mainos ei anna lupausta siitä, että alkoholin nauttiminen toisi käyttäjälle sosiaalista tai seksuaalista menestystä. ”Kyse on pitkälti arkijärjen käytöstä. Mainoksissa ei saa esittää esimerkiksi piirroshahmoja tai roolimalleja, jotka vetoavat erityisesti alaikäisiin ja voisivat siten houkutella heitä alkoholinkäyttöön.”

Rajanveto on vaikeaa

Käytännössä eettisyyden määrittely ei ole helppoa. Sipilä antaa esimerkin. Olut on seurustelujuoma, jota nautitaan yleensä porukassa. Silti mainos ei saisi antaa lupausta sosiaalisen suosion noususta. Toisaalta myös äärilaitaa pitää välttää, sillä mainos ei voi kannustaa yksinjuomiseen. ”Tarkastustoimikunnan pitää olla tarkkana myös assosiaatiotason suhteen. Pohdimme, millaisia tulkintoja katsoja voi mainoksen perusteella tehdä.” Tarkoitus ei ole kahlita mainosten tekijöiden luovuutta. ”Huumori voi olla raikasta ilman, että alkoholia on yhdistetty esimerkiksi lupaukseen sosiaalisesta tai seksuaalisesta menestyksestä.” •

17


uutta Jaffasta tuli ­Super Hartwall Jaffa Superit ovat ensimmäiset Suomessa myyntiin tulleet juomat, jotka sisältävät uutta, steviakasvin lehdistä valmistettavaa makeuttajaa. Stevioliglykosideista käytetään yleisesti nimitystä stevia. Makeutusaineena se on yli 300 kertaa tavallista sokeria makeampaa, mutta silti täysin kaloriton. Jaffa Super Veriappelsiinin ja Jaffa Super Sitruksen maku on hiottu huippuunsa käyttämällä stevian ohella ripaus hedelmäsokeria. Jaffa Superit muodostavat uuden segmentin perinteisten sokerimakeutettujen ja light-virvoitusjuomien rinnalle. Energiapitoisuudeltaan uutuudet voisi määritellä light-juomiksi, mutta luontaisuutensa ansiosta ne ovat vieläkin enemmän. Jaffa Supereiden kaloripitoisuus on 20 kcal / desilitra, joka on noin puolet pelkästään sokerilla makeutettujen juomien pitoisuudesta. ”Steviassa yhdistyvät ennennäkemättömällä tavalla luonnollisuus ja keveys. Uskomme ­stevialla makeutettujen juomien sopivan myös ­sellaisille kuluttajille, jotka eivät tähän asti ole löytäneet itselleen sopivaa vaihtoehtoa ­virvoitusjuomavalikoimasta”, sanoo Jaffan tuotepäällikkö Outi Lahtinen. Stevialla makeutetuilla, uusilla virvoitusjuomilla on kaksi pääkohderyhmää: 20–50-vuotiaat naiset, jotka arvostavat virvoitusjuomissa keveyttä ja luonnollisuutta, sekä perheen ostosvalinnoista vastaavat aikuiset, jotka haluavat tehdä itselleen ja perheelleen mahdollisimman hyviä valintoja. Maailmalla stevia on tunnettu makeutusaine. Esimerkiksi Etelä-Amerikan alkuperäiskansat ovat hyödyntäneet kasvia jo vuosisatojen ajan. EU hyväksyi stevioglykosidien käytön makeutus­ aineena marraskuussa 2011, ja sitä ennen stevian käyttö elintarviketeollisuudessa on ollut sallittua muun muassa Yhdysvalloissa, Australiassa, Japanissa ja Sveitsissä. Jaffa Super Veriappelsiini ja Jaffa Super Sitrus ­myydään 0,5 litran sekä 1,5 litran kierrätysmuovi­ pulloissa. 0,5 litran pakkaukset ovat jo myynnissä, ja 1,5 litran pullojen toimitukset alkavat 23.1.

18

Kevyempi ja ­luonnollisempi ­Novelle Friss Hartwallin stevialla makeutettujen

Uudet Jaffa Super ja Novelle Friss -juomat ­tunnistaa vihreästä korkista sekä steviatunnuksella ­varustetusta etiketistä. ­Myymälämateriaaleissa ­kommunikoidaan uudesta makeutustavasta ja ­luonnollisesta keveydestä.

tuotteiden valikoima kasvaa tammikuussa Novelle Friss ­-juomien uudistuessa. Osa Novelle Friss -juomien hedelmäsokerista on korvattu luonnosta saatavalla, kalorittomalla stevia­makeuttajalla. ­Uudistuvat Novelle Friss -juomat ovatkin 30 prosenttia entistäkin kevyempiä, ja ­niiden energiasisältö on 7 kcal / desilitra. Matalahiilihappoisten, lähdevesipohjaisten Friss-juomien makuvariantit pysyvät samoina: Novelle Friss Sitrus sisältää sitruunaa, greippiä ja limeä, ja Novelle Friss Marja-Sitrus greippiä, verigreippiä sekä karpaloa. Kuten muutkin Novelletuoteperheen tuotteet, Novelle Friss -juomat saavat luonnollisen makunsa aidoista marjoista ja hedelmistä. Juomien toimitukset alkavat 23.1. Novelle Friss Sitrus ja Novelle Friss Marja-Sitrus myydään 0,5 ja 1,5 litran kierrätysmuovipulloissa.


uutta

Hasselpähkinäinen Baileys-uutuus

Colourbox

Kermaliköörien ystävät saivat hyviä uutisia loppuvuodesta, kun Hartwa-Trade toi Suomeen maailman suosituimman ­kerma­likööriperheen uuden makuvariantin, Baileys Hazelnutin. Uusi makuvariantti yhdistää hasselpähkinän ­pehmeän maun Baileys Originalista tuttuihin, laaduk­kaisiin raaka-aineisiin. Myös B ­ aileys Hazelnutin ­pääraaka-aineina on tuore irlantilainen kerma sekä irlantilainen, kolmesti tislattu viski. Baileys-uutuus ei sisällä säilöntäaineita, mutta ainutlaatuisen, patentoidun valmistusprosessinsa ansiosta se säilyy valmistuspäivämäärästä lukien 18 kuukautta. Avattunakin juoma pysyy hyvänä aina pullon parasta ennen -päivämäärään saakka. Avatun pullon säilytyksessä olennaista on tasainen lämpötila: pulloa tulee pitää joko huoneenlämmössä tai jääkaapissa, eikä sitä saa vaihdella lämpötilasta ­toiseen. Baileys Hazelnut myydään 35 cl pulloissa. Alkon tuotenumero 234204. Juoma myös ravintolamyynnissä, Hartwa-Traden tuotenumero 63043.

Hartwa-Trade tuo pienpanimooluet hanoihin Hartwa-Trade vastaa pienpanimo- ja erikoisoluiden

kasvavaan kysyntään tuomalla ravintoloille joustavan mahdollisuuden myydä kiinnostavia hanaoluita. Konseptin keskeinen idea on suunnitella ja tuottaa vaihtuva, vuodenaikojen piirteisiin sopiva olut, jota ravintoloitsija voi tilata omiin hanoihinsa myytäväksi. Ravintoloille tarjotaan vuoden aikana viisi erilaista tuotetta. Talvikaudella myydään tummempia ja profiililtaan vahvempia oluita, kun taas kesää kohti mentäessä suosikeiksi nousevat vaaleammat, raikkaat ja helposti juotavat oluet. Sesonkiajattelulla pystytään tuomaan hanoihin myös ajankohtaisiin juhliin, kuten pääsiäiseen, sopivia oluita. Oluet ideoidaan ja kehitetään yhdessä Hartwa-­Traden pienpanimokumppaneiden kanssa. Tulevan vuoden tuotteet julkaistaan aina alkusyksystä, jotta ravintoloitsijat voivat ottaa ne huomioon omissa suunnitelmissaan. ”Näin saamme asiakkaiden kiinnostuksen kohteet tietoomme ajoissa, ja voimme huomioida ne tuotantosuunnitelmassamme", kertoo kategoriapäällikkö Ari Nykänen Hartwa-Tradelta. Konseptia on testattu vuoden 2011 aikana ja tammikuussa 2012 se lähtee toden teolla käyntiin. Tammi–helmikuun oluena on Stallhagenin pienpanimon 6,0% India Pale Ale.

Luomuolut hurmaa jälleen Viime talvena esitelty Lapin Kulta Tuisku palaa ilahduttamaan oluen ystäviä. Luomuolutta on viime vuoden tapaan saatavilla vain 85 000 pullon erä, ja se on valmistettu luonnonmukaisista raakaaineista, jotka ovat humalaa lukuun ottamatta myös koti­maisia. Lapin Kulta Tuisku on panimomestari Mika Mäkelän ja Teerenpeli-panimon ­taidonnäyte, joka hivelee makuhermoja vivahteikkaalla ja täyteläisellä maullaan. Maun takana ovat valmistuksessa käytetyt luomumaltaat, pintahiivakäyminen, runsas humalointi sekä luomuyrtti siankärsämö. Lapin Kulta Tuiskussa käytetty

mallas on valmistettu suomalaisesta ­luomuohrasta. Viime talvena erikoistuote sai kuluttajilta erittäin hyvän vastaanoton, joten se päätettiin tuoda oluen ystävien iloksi myös tänä vuonna. ”Olemme todella tyytyväisiä ja ylpeitä sekä tästä tuotteesta että sen saamasta vastaanotosta”, sanoo Lapin Kullan ­tuotepäällikkö Pekko Koski. Lapin Kulta Tuisku myydään numeroiduissa 0,5 litran lasipulloissa, jotka on suljettu posliinikorkein. Juoman alkoholipitoisuus on 4,7 %. Lapin Kulta Tuisku on alkuvuoden kausituote.

19


Sake ja Sami Saarinen pitävät huolta, että kiertolinjasto ja hanat ovat puhtaita ja ­tarjoiltava olut ­laadukasta.

Paremman oluen

puolesta 20


ravintolamaailma Teksti Linda Finell Kuva Tatu Blomqvist

Oululaisen Petrellin ­Saluunan asiakkaat uskovat, että ­kantapaikkansa hanasta myytävä Lapin Kulta on ­parempaa kuin missään muualla. Samaa mieltä ovat ­ravintolan yrittäjät, jotka tarkkailevat suosituimman ­hanaoluensa laatua herkeämättä.

K

aksi vuotta sitten oululaiset ravintolayrittäjät Sake Saarinen ja hänen poikansa Sami Saarinen kiinnittivät huomiota siihen, että tasalaatuisen Lapin Kullan tarjoileminen hanasta oli haastavaa eivätkä kaikki tuopilliset olleet parasta mahdollista laatua. Oluen laatu on ollut toisen ja kolmannen polven ravintolayrittäjinä toimiville Saarisille aina tärkeää, joten he ryhtyivät saman tien selvittämään syitä ongelman taustalla. ”Otimme yhteyttä Hartwallin myyntiin ja laitehuoltoon. Sieltä selvisi, että oluen kiertoon liittyvä ongelma on tyypillinen meidän kaltaisille pubeille ja yökerhoille, joiden myyntimäärissä on isoja eroja arkisin ja viikonloppuisin”, Sake Saarinen kertoo. Pulma koski nimenomaan suurivolyymisia tuotteita, jotka siirretään hanoihin kiertolinjaston kautta. Näihin hanoihin olut ohjataan kauempana säilytettävistä tankeista, joten juomaa kuljettavat putket ovat pitkiä. Hiljaisina myyntipäivinä, kun tuotteen menekki on pienempi, jää olutta seisomaan kiertolinjan putkistoon, ja sen laatu alkaa heikentyä. Pienimenekkisemmillä tuotteilla ongelmaa ei ole, sillä ne johdetaan hanoihin suoraan tiskin alla sijaitsevista säiliöistä.

Hävikki ei haittaa

Laatutietoiset yrittäjät halusivat ehdottomasti päästä hanaoluen laatuvaihtelusta eroon. He miettivät mahdollisia vaihtoehtoja yhdessä Hartwallin väen kanssa, ja päätyivät lopulta rakentamaan kiertolinjastolle rinnakkaisjärjestelmän, joka mahdollistaa oluen viemisen hanoihin myös suoraan tiskin alta.

Uudistuksen jälkeen Petrellin Saluunassa myytävä Lapin Kulta alkoi saada asiakkailta kehuja erityisen hyvästä laadustaan. ”Rinnakkaisjärjestelmän ansiosta voimme puhdistaa kiertolinjaston putket kerran viikossa, eikä olut ehdi seistä niissä. Putket tyhjennetään oluesta yleensä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä baarin sulkeuduttua, minkä jälkeen ne huuhdellaan vedellä. Vesi jätetään putkiin sisään muutamaksi päiväksi. Puhdistus ajoitetaan viikon hiljaisimpiin päiviin, jolloin menekki on pienempää ja tiskin alla olevat säiliöt riittävät vastaamaan myyntimääriin”, Saarinen kuvailee. Tyhjennyksessä hävikkiin joutuvan oluen määrä on suuri, mutta Saarisen mukaan se on pieni hinta siitä, että saa kaataa asiakkaiden tuoppeihin laadukasta juomaa. ”Moni on kommentoinut, että parempaa Lapin Kultaa ei saa mistään”, Sake Saarinen kertoo ylpeänä. Ravintola on saanut lisää kanta-asiakkaita sen jälkeen, kun sana laadukkaasta oluesta on kiirinyt. Järjestelmä maksaa siis itsensä takaisin, hävikistä huolimatta.

Henkilökunta ylpeänä

Uudistuksen jälkeen Hartwallin laitehuolto koulutti Petrellin Saluunan kymmenpäisen henkilökunnan uuden järjestelmän käyttöön, joten kaikki ravintolan työntekijät osaavat hoitaa kiertolinjaston puhdistuksen. Viikoittain tehtävä operaatio teettää lisätöitä, mutta rasitteena sitä ei koe kukaan. Petrellin Saluunassa puhtaus ja laatu ovat prioriteettina kaikissa myytävissä juomissa. Jokaiselle oluelle on omanlainen lasinsa, ja niiden puhtaudesta ja naarmuttomuudesta huolehditaan tarkasti. Lasit huuhdellaan juuri ennen hanan alle viemistä, joten niiden mukana ei pääse kulkeutumaan mitään ylimääräistä juomaan. ”Se, että saa myydä asiakkaille laadukkaita tuotteita, on meille ylpeyden aihe. Voimme seistä selkä suorana myymiemme tuotteiden takana”, Saarinen sanoo. •

Erityisen ­laadukas olut houkuttelee lisää asiakkaita. 21


Teksti Marianna Salin Kuvat Miika Kainu

Raikasta vettä ja ohranjyviä Olut on ollut kautta aikojen lähiruokaa – tai pikemminkin lähijuomaa. Oluen jälkiä on edelleen helppo seurata puhtaiden ja luonnollisten ­raaka-aineiden lähteille.

S

adot on korjattu ja pellot kynnetty Jarvalan kylässä Hollolassa. Aino Sipilällä on hetki aikaa hengähtää. Hän viljelee ohraa 11. polvessa Simolan luomutilalla. ”Isän kanssa olen opetellut. Olen edelleen myös päivätyössä, joten tässä menee vapaa-aika ja lomat. Ei tätä voi järjellä ajatella. Tämä on elämäntapa.” Ohra ja ruis vuorottelevat herneen ja puna-apilan kanssa tällä 50 hehtaarin tilalla. Herne ja apila jättävät maahan ravinteita, joita vilja voi vuorollaan hyödyntää. Näin luomuviljelijä pitää maan hyvässä kunnossa ilman väkilannoitteita. ”Apila myös hävittää rikkaruohot. Leskenlehtikin lähti, vaikkei ollut edes myrkyillä lähtenyt”, kertoo vanha isäntä Lasse Sipilä. Hän siirtyi tehoviljelystä luomuun 15 vuotta sitten. Ohralajikkeeksi jäi mallastajille tuttu Scarlett, ja Sipilöiden ohrasadosta tehdään-

22

kin mallastuotteita. Tuorein sato odottaa vielä tutkimustuloksia mallastamosta. ”Jos jyvät ovat liian pieniä heille, keitän niistä puurot”, Lasse Sipilä nauraa. Itse asiassa vajaa prosentti ohrasta, Suomen pääviljasta, keitetään puuroksi tai leivotaan leiväksi. Peräti 70 prosenttia käytetään rehuna, noin 20 prosenttia maltaana ja loput siemenviljana.

Mallastus on idättämistä

Mallasohra lähtee Simolan luomutilalta Viking ­Maltin mallastamoon, joka sijaitsee 10 kilometrin ­päässä Lahdessa. Läheltä tulevat myös muiden sopimus­ viljelijöiden sadot, sillä tasokkaan mallasohran ­viljelykausi on riittävän pitkä vain eteläisimmässä Suomessa. M ­ allasohralla on tiukat laatukriteerit muun muassa jyväkoosta ja proteiinipitoisuudesta.


Tasokkaan mallasohran Viljelykausi on riittävän pitkä vain ­eteläisimmässä Suomessa.

Lasse Sipilä osti Simolan tilan isosedältään vuonna 1972. Nyt tytär, Aino Sipilä, viljelee ohraa jo 11. polvessa.

C 23


”Voi kysyä, mikä jää mallastajan rooliksi. Pyrimme vain hyödyntämään raaka-aineen laadun täysin”, Viking Maltin maajohtaja Timo Huttunen kertoo. Kokemusta mallastamolla riittää, sillä se on toiminut samalla paikalla Vesijärven rannalla satakunta vuotta. Viinanpolton ja hiivanvalmistuksen yhtiö oli aloittanut jo vuonna 1883 Lahden Polttimona. Punatiilisten tehdas- ja varastorakennusten keskellä seisovat viljasiilot, joissa jyvät odottavat mallastusta lajikkeen ja laadun mukaan lajiteltuina. Tuotantopäällikkö Raimo Koljonen osoittaa pientä saarta Vesijärvessä. Siellä on mallastamon oma vedenottamo, jossa pumpataan vettä järven alla sijaitsevasta pohjavesiesiintymästä. ”Mallastusta hallitaan pitkälti kosteuden eli veden avulla”, Timo Huttunen selittää. Jokainen, joka on koskaan kasvattanut edes pääsiäisruohoa talouspaperil-

itäessä ohran rakenne ­pehmenee ja entsyymi­ pitoisuus nousee. la tietää, että siemen itää vain, jos se pysyy kosteana. Ja juuri idättämisestä mallastuksessa on kyse. Itäes­ sä ohran rakenne pehmenee ja entsyymipitoisuus ­kasvaa. Jyvät likoavat suurissa likoammeissa ja tervehtivät raikkaasta ulkoilmasta tulevia vierailijoita mehevällä tuoksullaan. Jo lionneet jyvät on siirretty muutaman kymmenen metrin pituisiin idätyslaareihin. Kussakin laarissa käännellään metrin paksuista kerrosta, ja sen läpi puhalletaan kosteaa ilmaa. Idätystilan ilman­ kosteus on kuin sadepäivänä vaikka ulkona paistaisikin aurinko. ”Tilat lämpiävät niin, että emme lämmitä niitä talvellakaan”, Koljonen kertoo.

Tummaa vai vaaleaa?

Idätys katkaistaan noin viikon kuluttua kuivaamalla jyvät. Kuivauslämpötila ja -aika ratkaisevat, tuleeko maltaasta – ja siten myös oluesta – vaaleaa vai tummaa. Osa maltaista jatkaa vielä pihan yli paahtimoon.

Lasse ja Aino Sipilä viljelevät ohraa Simolan luomutilalla.

24


Mallastamossa laitteita ohjaa moderni automaatio, mutta hämyisä paahtimo vihjaa käsityöstä. Tuntuu kuin olisi astunut vanhaan pajaan jäähtyvän ahjon lämpöön. Tosin tämän pajan ytimessä on paahtorumpu ja työpöydällä näytteitä lämpimän ruskeiksi ja lähes mustiksi paahtuneista jyvistä. ”Emme ehkä ole kaikkein tehokkaimpia, mutta olemme panostaneet erikoistumiseen. Pystymme tekemään pieniäkin eriä”, Timo Huttunen summaa pohjoismaiden ainoassa mallaspaahtimossa.

Raikasta pohjavettä

Simoloiden ohrasta tehty mallas matkaa seuraavaksi viiden kilometrin päähän Hartwallin panimoon. Panimossa se rouhitaan ja sekoitetaan veteen, joka sekin tulee Lahden seudulta, Renkomäen harjun uumenista. ”Vesi on korkealaatuista pohjavettä, jota voidaan käyttää sellaisenaan oluen valmistukseen”, kertoo ­t utkimus- ja kehityspäällikkö Jorma Rasi. Maltaan lämpötilaa nostetaan portaittain, kunnes

Tuntuu kuin olisi astunut pajaan ­jääh­tyvän ahjon lämpöön.

tärkkelys alkaa pilkkoutua sokeriksi. Keittiössä tätä vaihetta kutsuttaisiin imellyttämiseksi, panimossa mäskäykseksi. Siivilöinnin jälkeen jäljelle jää makea, kirkas vierre, joka keitetään. Rasi johdattelee vieraansa suurten lasiseinien ääreen, joiden takana Raimo Koljonen korostaa, että näkyvät massiiviset kattilat. Hän aloitti työnsä yli jyvät vaativat itääkseen kosteutta mutta myös happea. 30 vuotta sitten pienempien kattiloiden äärellä Auran panimossa, mutta hän ei haikaile menneitä vaan nauttii teknologian tuomista eduista. ”Esimerkiksi nykyinen ohutfilmitekniikka lyhentää vierteen kiehumisaikaa ja laskee energiankulutusta.” Keiton aikana vierre maustetaan humalalla. Alkuvaiheessa lisättynä humala tuo olueen katkeroa ja loppuvaiheessa lisättynä herkästi haihtuvia aromiaineita. Hartwall hankkii humalan uutteena ja pelletteinä Saksasta ja Tšekistä. ”Suomesta ei saa humalaa”, Rasi toteaa. Kummallista. Humala, Humulus lupulus, on Suomessakin suosittu köynnös, joka kiipeä naruja ja säleikköjä pitkin useiden metrien korkeuteen. Rasin mukaan yksikään suomalainen koristehumalan lajike ei sovi olueen. Eikö sopivaa lajiketta voisi sitten viljellä?

C

Sipilöiden ohra kulkee mallastamon idätyslaareista kuivaamon kautta panimoon.

25


”Se on aika konstikasta hommaa”, Rasi toteaa. Selviää, että olueen käytetään humalan vihreitä käpymäisiä emikukintoja, jotka menevät pilalle, jos naapurin hedekukinnot pääsevät pölyttämään ne. Vaikka makua haetaan joskus myös muista kasveista, kuten siankärsämöstä, suopursusta tai katajasta, humalaa ne eivät oluessa korvaa. Tämä tiedettin jo 1400-luvulla, jolloin laki velvoitti jokaisen suomalaisen maatilan viljelemään humalaa.

Hiiva omasta kellarista

Olut alkaa jo olla lähellä valmistumista. Vierre jäähdytetään ja siihen lisätään hiiva, jonka Hartwall viljelee itse. Hiivan vaikutuksesta vierteen sokerit muuttuvat alkoholiksi. Olut siis käy. Samalla syntyy hiilidioksidia ja lukuisia aromeja. Parin viikon kuluttua hiiva suodatetaan pois ja olut on valmista. Ylijäämähiiva kärrätään uusiokäyttöön, viereisen etanolitehtaan raaka-aineeksi. Aiemmin suodatettu mäski lähtee nautakarjan rehuksi. Itse olut matkaa tölkeissä, pulloissa ja tynnyreissä kohti kauppoja ja ravintoloita. Päijäthämäläinen lähijuoma on valmis nautittavaksi. •

Luomuohralla kysyntää Viime syyskuussa Hartwallin panimossa valmistettiin ensimmäistä kertaa luomuolutta, Lapin Kulta Luomu Jouluolutta. Viime talven uutuus, Lapin Kulta Tuisku -luomuolut, syntyi yhteistyössä pienpanimon kanssa, jolle 85 000 pullon eräkoko luontui paremmin. Jouluolutta tehtiin Tuiskuun verrattuna moninkertainen määrä, mutta luomuolutta menisi kaupaksi enemmänkin. Lapin Kullan tuotepäällikkö Pekko Koski kertoo, että Hartwall voisi valmistaa luomuolutta enemmän ja useammin, jos vain luomumallasta olisi tarjolla. ”Pakko sanoa, että luomumallasohran saatavuus on haastavaa. Olemme pääasiassa pystyneet vastaamaan pienempään kysyntään, mutta suuren luokan kysyntään tarjonta ei riitä”, vahvistaa maajohtaja Timo ­Huttunen Viking Maltilta. Valtaosa luomuohrasta päätyy rehuksi.

Hartwall Lahden panimossa maltaasta syntyy olutta.

26


Teksti Sabina Mäki Kuvitus Janne Harju

Mitä Suomi juo

­vuonna 2020? Kuluttaminen on murroksessa, ja ruokaympyrä myllerryksessä. Millaiset trendit ohjaavat kulutusta vuonna 2020? Entä mitä kuluttaja edellyttää juomiltaan? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään ­vastauksia Hartwallin uunituoreessa Juomavisiossa. Eurooppalaistuminen, elämyksellisyys, vastuullisuus ja hyvinvointi ovat keskeisiä trendejä, jotka vaikuttavat suomalaisen kuluttajan käyttäytymiseen vuonna 2020. Tähän johtopäätökseen tullaan Hartwallilla vastikään laaditussa Juomavisiossa, joka perustuu mittavaan, vuonna 2011 tehtyyn Juoma-Atlas-kuluttajatutkimukseen sekä muihin trendi- ja kuluttajaselvityksiin. ”Juomavisio on yksi keinoistamme jalkauttaa Juoma-Atlas-tutkimuksen löydöksiä. Olemme kiteyttäneet siihen näkemyksemme kasvumahdollisuuksista juomamarkkinoilla”, toteaa Hartwallin tutkimuspäällikkö Heidi Päiväniemi. Juomakulttuurin eurooppalaistumisen myötä alkoholia nautitaan kenties useammin, mutta vähemmän kerrallaan. Suomalainen valitsee yhä useammin miedon panimotuotteen tai alkoholittoman juoman. Elämyksiä etsitään juuri itselle sopivista, hyvänmakuisista juomista. Erikoisuuksien kysyntä kasvaa, mikä saa aikaan markkinoiden jakautumista useisiin hinta- ja tuoteryhmiin. Terveellisyys ja luonnollisuus luovat juomille lisäarvoa ja mahdollistavat arvokasvun. Makeutusaineiden käyttö mullistuu, kun luonnon omat aineet, kuten joulukuun alussa Hartwallin käyttöönottama stevia, korvaavat osin keinotekoiset makeutusaineet.

Trendinä terveelliset nautinnot

”Suomalainen on entistä tietoisempi, entistä voimaantuneempi ja entistä enemmän henkilökohtaisia valintoja tekevä kuluttaja”, arvioi Päiväniemi. Tulevina vuosina merkittävin kuluttamisen trendi onkin pyrkimys vapauteen ja yksilöllisiin va lintoihin. Tutkimuspäällikkö uskoo, että ilmiö vaikuttaa juomien kulutukseen konkreettisesti.

”Kulutus monipuolistuu, ja nautinto korostuu arkipäivässäkin. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan halutuista jutuista, jotka antavat pienen nautinnon ja oman hetken.” Yksilöllisyys, elämyksellisyys ja nautinnollisuus ovatkin tällä vuosikymmenellä tärkeitä trendejä. Samaan aikaan kasvaa kuitenkin myös terveyden ja hyvinvoinnin arvostus sekä ekologisuuden ja

C 27


eettisyyden vaatimukset. Hyvinvointi ja nautinto eivät ole toisensa poissulkevia trendejä, vaan kuluttaja haluaa ne samassa paketissa.

Edellytyksenä ekologisuus ja luonnollisuus

Kuluvalla vuosikymmenellä tuotteisiin, valmistajiin ja kauppaan kohdistuvat vaatimukset lisääntyvät entisestään. ”Tuottajilta ja kaupalta vaaditaan vastuullisuutta, läpinäkyvyyttä ja laatua, mutta myös yksinkertaisuutta, helppoutta ja kilpailukykyä”, Päiväniemi luettelee. Luomua, lähiruokaa ja ekologisuutta arvostetaan vuonna 2020 yhä enemmän. Ostopäätöksiin vaikuttavat merkittävästi myös kuluttajien raaka-ainetietoisuuden kasvu sekä luonnollisuuden vaatimus. Suomalaiset kuluttavat runsaasti aikaa selvittääkseen, mitä he syövät ja juovat. Elintarvikkeista kamppaillaan monella rintamalla. Toisaalla kiihtyy vastakkainasettelu luonnollisten ja prosessoitujen elintarvikkeiden välillä, kun taas toisaalla pistetään uusiksi koko ruokaympyrää. Esimerkiksi perinteiset käsitykset hiilihydraateista ja rasvasta on kyseenalaistettu. ”Suomessa on meneillään ruokavalion ja ruokaympyrän murros, johon pitää vaikuttaa nyt”, Päiväniemi summaa. •

”Suomalainen on entistä ­tietoisempi, entistä ­voimaantuneempi ja entistä enemmän henkilökohtaisia valintoja tekevä kuluttaja.” 28


Rentoutumisessa ­vähemmän on enemmän Kun halutaan rauhoittua ja päästä irti arjesta, istahdetaan usein kotisohvalle ja nautitaan olut joko yksin tai puolison kanssa. Vuonna 2020 miedoilta alkoholijuomilta odotetaan vapaalle vaihdettaessa yhä enemmän makua ja vivahteita. Pienpanimotuotteet ja erikoisoluet ­kasvattavat suosiotaan, ja nautinnonhalu on suuremmassa roolissa kuin aiemmin.

Nautinto arkipäiväistyy Hauskanpitoon kuuluvat ystävien lisäksi usein myös miedot alkoholijuomat, ja yhteisistä hetkistä nautitaan hyvän ruoan ja juoman kera. Vuonna 2020 nautintoa halutaan arkipäiväisiinkin tilanteisiin. Juomilta odotetaan terveellisyyttä, ja viinin ohella suosiotaan kasvattavat alkoholiton olut, yrttijuomat sekä erilaiset itse tehdyt marja- ja vihannesjuomat.

Arjen rutiini rikotaan alkoholittomalla oluella Kodeissa ja ruokaloissa juodaan ruoan kanssa yleensä tavan vuoksi hanavettä, maitoa tai kahvia. Vuonna 2020 arkijuomisessa korostuu ravitsemus ja ­puhtaammat maut. Ruoan ja juoman raja hämärtyy, ja välipalajuomien kirjo kasvaa. Arjen iloja etsivä valitsee ruoka­ juomaksi yhä useammin pulloveden tai joko alkoholittoman tai miedon oluen.

Virkistymisessä voittaa luonnollisuus

Tarpeet ohjaavat ­kulutusta Juomien kulutusta ohjaavat lukuisat ­erilaiset tarpeet, jotka on kiteytetty ­Juomavisiossa neljään tarvealueeseen: rentoutumiseen, nautintoon, arjen ­ruokajuomiseen sekä virkistymiseen. Tarpeet sinänsä eivät juuri muutu, mutta trendien myötä perustarpeiden rinnalla korostuvat uudenlaiset asiat.

Virkistävä tauko työpaikalla tai liikenteessä sisältää usein kahvia sekä lisäksi virvoitusjuomaa, pullovettä tai energiajuomaa. Vuonna 2020 energiaa tankataan maukkaalla, funktionaalisella tuotteella, kuten täysmehujuomalla, vihreällä teellä, hyvinvointijuomalla tai vedellä, johon on lisätty vitamiineja. Piristävissä juomissa korostuu luonnollisuus, yksinkertaisuus ja puhtaat raaka-aineet.

29


Keittiömestari Kim Palhus kannustaa suosittelemaan olutta ruokajuomaksi ­entistä rohkeammin.

30


oluesta Teksti Tiia Lappalainen Kuva Kreetta Järvenpää

Olutta pöytään Vivahteikas olut on monipuolinen ruoan kumppani siinä missä viinikin. Ammattikokin mielestä useaan menuun istuisi molemmat juomatyypit.

S

uomessa oluen arvostus on noussut ­selvästi 2000-luvulla, mutta olutta ei vieläkään pidetä täysin viinin veroi­ sena ruokajuomana. ”Suomessa keskityttiin vuosikymmeniä peruslagereihin, joten meiltä puuttuivat pitkään hyvät ruoka- ja erikoisoluet, ­helsinkiläisen Hanasaaren ravintolatoimen kehityspäällikkö, keittiömestari Kim Palhus toteaa. Nyt olut on vihdoin tekemässä paluuta myös ­r uokapöytiin. Vaalea lager on edelleen suosittua, ­mutta ­erikoisoluiden ja eri makuvaihtoehtojen kirjo on ­kasvanut selvästi. ”Vaikkei lagerissakaan mitään vikaa ole, se on ihan salonkikelpoinen juoma”, Palhus muistuttaa. Palhusin mukaan ravintoloiden henkilökunnan pitäisi rohkeammin suositella olutta aterian yhteyteen, sillä maltaisten makujen monipuolisuus ja vivahteikkuus tekevät oluesta hienostuneen ruokajuoman. Olut tuo menukokonaisuuteen vaihtelua, sillä kolmen tai neljän eri viinin nauttiminen yhdellä aterialla voi tehdä ruokaelämyksestä tuhdin. ”Kun välillä juomaksi otetaankin olut, se raikastaa ateriaa”, Palhus sanoo.

”Tumman oluen maku taas tukee puolestaan tummaa suklaata.” Kesää kohti olut kevenee ja siinä on enemmän katkeron makua. Vaalea katkeropilsner käy hyvin esimerkiksi keitetyn ja haudutetun kalan seuralaiseksi. ”Rasvainen paistettu kala vaatii taas hieman tummemman oluen, josta löytyy maltaisuutta ja aromikkuutta. Varsinkin ruisjauhoilla leivitetyssä kalassa on samoja aromeja kuin tummassa lagerissa, joten niiden yhteensopivuus on vertaansa vailla!” Palhus painottaa. Ympäri vuoden suosittujen tulisten ruokien seuraksi keittiömestari suosittelee matalahiilihappoisia juomia, kuten ale-oluita. ”Kuplat viisinkertaistavat poltteen. Olen kokenut sen Singaporessa kantapään kautta”, Palhus hymähtää. Eikä olutta sovi unohtaa ruoanlaitossakaan. Humala antaa ruoalle katkeruutta ja aromia, mallas puolestaan makeuttaa ja antaa väriä. Myös jälkiruoissa olut on toimiva ainesosa, sillä se antaa taikinalle kuohkeutta. ”Fondue-juhlien herkkujälkiruoka syntyy, kun ­kastetaan oluella aromatisoituun tiristystaikinaan omenalohkoja ja paistetaan ne kauniin ruskeiksi ja rapeiksi. Tarjoillaan hunajan kanssa.” •

Kesällä kevyttä, talvella tuhdimpaa

Viineistä on olemassa jo vakiintuneet ruokasuosituksensa, mutta oluen suhteen tähän ollaan vasta tulossa. Muutamissa hyvin varustetuissa myymälöissä oluen hyllymerkintöihin on jo alettu lisätä ruokasuosituksia. Mutta ennen kuin tapa vakiintuu, mistä voi tietää, millainen ruoka ja olut sopivat keskenään yhteen? Vuodenajoilla on erityisesti Suomessa oma merkityksensä oluen valinnassa. Talvi on tummempien ja täyteläisempien oluiden aikaa. Jos tarjolla on suolaisia ja hapokkaita ruoka-aineita sisältäviä ruokalajeja, juomaksi käyvät maltaiset ja tummahkot, täyteläiset lageroluet. ”Maltaan täyteläinen maku pehmentää ruokalajien hapokkuutta”, Palhus neuvoo. Keväiseen pääsiäispöytään sopivat mausteiset ja humalaiset oluet. Maustetut alet sopivat hyvin rahkapohjaisten jälkiruokien kyydittäjiksi matalan hiili­ happoisuutensa sekä makeutensa vuoksi.

Ruoan ja juoman venäläinen romanssi à la Palhus • Jos alkuruokana olisi esimerkiksi ­venäläistyyppistä silliä, sen kanssa sopisi hyvin vaalea, katkera pilsner. 1836 Classic Gourmet Vaalea. • Toisena ruokana olevan kermaisen kalakeiton tai borssin kanssa pilsner kävisi edelleen hyvästä ­ruokajuomasta. Urho tai Krušovice Cerne. • Jos pääruokana sitten olisi poron- tai peuran paistia, juomaksi sopisi hyvin täyteläinen puna­viini. ­Juustojen kanssa voisi sitten nautiskella port­ viiniä. Calvet Organic Reserve Merlot-Cabernet. • Ja jälkiruoka sujahtaisi alas ilman ­alkoholillista ­juomaa tai kylmän alen kanssa. Newcastle Brown Ale.

31


brändin tarina Teksti Jarno Salovuori Kuva Lehtikuva

Aito ja alkuperäinen

olympiajuoma Original Long Drink on suomalaisten kestosuosikki. Tämä ginin ja greipin raikas yhdistelmä luotiin jo 60 vuotta sitten.

N

yt 60-vuotisjuhliaan viettävä Hartwall Original Long Drink syntyi Helsingin olympiavuoden 1952 tarpeisiin. Ravintolatarjonta oli nykymittapuulla varsin vaatimatonta ja turistiryntäyksen pelättiin ruuhkauttavan baaritiskit. Silloinen Oy Alkoholiliike Ab päätti helpottaa baarimikkojen työskentelyä valmiiksi pullotetuilla pitkillä drinkeillä. Valmistajaksi valikoitui virvoitusjuomistaan tunnettu Hartwall. Olympialaiset tulivat ja menivät, mutta Gin Long Drink ja sisarjuoma Brandy Long Drink valloittivat suomalaisten sydämet

Juhlavuonna Original Long Drinkiä ­myydään myös retropulloissa.

32

pysyvästi. Aivan uusi tuoteryhmä oli syntynyt. Makuyhdistelmistä gin-greippilimonadi osoittautui heti brandy-Pommacia suositummaksi. Silti brandylonkeroakin valmistettiin aina 1970-luvulle asti. Aidossa lonkerossa alkoholi on giniä, miedommat kaupan versiot valmistetaan puolestaan käymisteitse. Vannoutuneiden lonkerofanien mielestä eroa on kuin yöllä ja päivällä.

Pidetyin brändi juhlii näyttävästi

original brandy long drink tekee paluun juhla­ vuoden kunniaksi.

Viime vuosina lonkeroiden suosio on entisestään kasvanut ja kilpailu kiristynyt. Hartwall on pitänyt huolen alkuperäisen la ja Hartwallin lonkerolla yhteinen menjuoman saatavuudesta ja kehittänyt brän- neisyys. diä perinteitä kunnioittaen. 2000-luvulla Original Long Drink -perhe laajeni karpa- Parhaimmillaan ahtojäillä lo- sekä light- ja strong-versioilla. Kaikil- Original Long Drinkin brändi miellyttää la on oma vakiintunut kannattajakuntan- suoraselkäistä suomalaista. Ydinkohdesa. Tänään Original Long Drink on Alkon ryhmä ovat 25–55-vuotiaat miehet, jotka myydyin tuotemerkki ja rakastetuin lon- arvostavat perinteitä ja suomalaisuutta. kerobrändi. Työn ja arjen vastapainoksi he ansaitseJuhlavuoden suurin uutinen on, että vat juoman, joka erottuu muista pitkällä Original Brandy Long Drink tekee paluun. historiallaan. Myös monet Suomessa vierailevat Klassikkojuoma pakataan näyttävään lyhytkaulaiseen retropulloon, jonka eti- turistit ihastuvat lonkeroon, mutta vienti ketistä voi tarkistaa tuotteen tarinan. on toistaiseksi ollut pienimuotoista. PatGreippilonkeron ystävien ei kannata huo- riooteille lonkero on ruisleivän veroinen lestua, sillä myös suosikkimaku retroilee koti-Suomen symboli. Olipa oma kansalaisuus mikä hyvänsä, Long Drink on itsensä uusvanhaan lasipulloon. Tärkeä juhlavuosi näkyy ja kuuluu vah- parhaimmillaan kylmänä ja jäiden kanssa nautittuna. Mielikuvissa juoma vassa mediamainonnassa, ravintolamateriaaleissa ja osoitkuuluu ennen muuta kesään. teessa aitolonkero.fi, jonne Niin sanottu ahtojäälonkero Lu e rakentuu aikamatka tuotterassilla tai mökin kuistilla in n o t h B r ig teen historiaan. Täydellinautittuna on yksi hellepäik n i r L o ng D a vän kohokohdista. Näin talnen yhteistyökumppani on t s e s uk ­-t e m pa vella saman kylmän ja kuukesän yleisurheilun Eurooä lisä man yhdistelmän voi kokea pan mestaruuskisat, onhan a t l sivu saunaillan merkeissä. • Helsingin Olympiastadionil6.


Original Long Drink syntyi Helsingin ­olympiavuoden 1952 tarpeisiin. Legen­ daarisen urheilujuhlan avasi Paavo Nurmi.

33


Teksti Sabina Mäki Tällä palstalla ­kerrotaan ­tulevista ­trendeistä.

it S e n ior luovat sta ­va n h a t u u t a.

Maistuisiko musta ­janojuoma? Mitä saadaan, kun yhdistetään kanadalaista ­lähdevettä ja kymmeniä miljoonia vuosia vanhaa orgaanista maaperäainesta? Tuloksena on lähes taruakin ihmeellisempää mustaa lähdevettä, joka on mennyt Yhdysvalloissa kuin kuumille kiville tultuaan markkinoille vuonna 2011. Kiinnittyessään lähdeveden molekyyleihin maaperästä louhittu orgaaninen aines värjää veden mustaksi ilman väri- tai lisäaineita. Emäksinen musta vesi sisältää terveyttä edistäviä antioksidantteja ja elektrolyyttejä, ja sen ravinto­ aineiden mainostetaan imeytyvän elimistöön ­erityisen nopeasti.

iStockphoto

trendi

Vaarit virtuaalikahvilassa Eläkeläismiehet ovat tunnetusti kokoontuneet kahvittelemaan Esson baareihin. ­Maailma kuitenkin muuttuu, ja sen myötä myös eläkeläismiehet. 2000-luvun ikäihminen parantaakin maailmaa verkkokahviossa. Perustaessaan internetiin virtuaalikahviloita seniorit ovat luoneet uutta, oman sukupolvensa digitaalista kulttuuria. Esimerkiksi Suomi24-palvelun yli 70-vuotiaiden ikäryhmässä puhutaan paitsi politiikasta ja päivän

Hartwallilla aikoinaan työskennelleiltä eläkeläisiltä kysyttiin ideoita uudenlaisiin juomiin viime marraskuussa. Ikäihmiset kaipaavat vanhoja klassikoita, kuten sitruunasoodaa, alkoholitonta giniä sekä hiilihapottomia virvoitusjuomia, jotka eivät röyhtäytä. Lämpimiä muistoja herättivät muun muassa Hartwallin vanhat Step- ja Joy-virvoitusjuomat.

Terveystietoiset, nuoret kaupunkilaiset eivät päästä itseään helpolla. ­Mineraalirikasta lähdevettä löytyisi kaupan hyllyltä, mutta muun muassa ­terveysblogien innoittamana moni on ryhtynyt hakemaan juomavetensä luonnonlähteistä. Suomen karttoihin on merkitty yli 20 000 lähdettä, mutta juomakelpoisen lähteen löytäminen saattaa olla seikkailu. Asuinalueen ikäihmiset voivat tietää lähistön lähteet, mutta niiden paikantamista helpottaa myös Löydä lähde -verkkopalvelu. Ravintovalmentaja Jaakko Halmetojan ylläpitämä palvelu ohjeistaa niin lähteen löytämisessä kuin veden laadun arvioimisessa.

34

www.nettiet.fi/forum www.studio55.fi/foorumi

Eläkeläiset visioivat retrojuomia

Löytömatka lähteelle

www.loydalahde.com

säästä, myös voisilmäpullista, joita virtuaalikahvipöydässä tänään tarjoillaan. Innostusta ei turhaan ole kutsuttu hopeiseksi hyökyaalloksi. Senioreille suunnattujen ET-lehden ja Studio55-ohjelman internet­ sivustojen keskustelupalstat ovat esimerkiksi kirvoittaneet tuhansia keskusteluja ja kymmeniätuhansia kommentteja.

Eläkeläiset toivovat myös ruisleivästä ­ almistetun samean leipäoluen, eli vaarinv kaljan, paluuta. Toinen kaivattu klassikko on hunajalla maustettu Walhalla-sima, jota ­valmistettiin jo 1960-luvulla. Vallankumouksellisin eläkeläisten ideoista oli vesi, jonka voisi maustaa kulloinkin haluamallaan makutabletilla.


kurkistus Teksti Irene Easton Kuva Markus Henttonen Tällä palstalla kurkistetaan Hartwallin ­toimintaan.

Milligramman tarkkaa. Tuotekehittäjä Petra Salonen luo uusia juomia Hartwallin laboratoriossa. Makuaineita laitetaan pulloon tippa kerrallaan ja tarkat vaa’an lukemat kirjataan ylös. Näin syntyy uusi uniikkikappale juomasta. Versioita saatetaan tehdä reilusti yli sata ennen kuin lopputulokseen ollaan tyytyväisiä. Pienetkin muutokset esimerkiksi sokerin, aromien tai mehutiivisteiden määrässä muuttavat lopputulosta. ”Toisinaan oikea yhdistelmä löytyy melko pian, eikä versioita tarvita kuin muutama kymmenen”, Salonen kertoo.

35


Stev St evia ev ia reb ebau audi au dian di anaa Be an Bert r onni rt

Elintarvikealan mullistavin keksintö sitten xylitolin. Juoma-alan suunnannäyttäjänä Hartwall tuo ensimmäisenä Suomen markkinoille virvoitusjuomat, joissa on käytetty luonnollisesti kaloritonta makeuttajaa. Stevia rebaudiana Bertoni nimisen kasvin lehdistä uutetun makeuttajan salaisuus on sen ihmeellisessä koostumuksessa; stevioliglykosidit ovat jopa 300 kertaa makeampia kuin sokeri - ilman sokerin kaloreita. Juomien makeutukseen tarvitaan glykosideja siis hyvin pieni määrä. Steviaa on tutkittu maailmalla paljon. Sen löysivät Brasilian ja Paraguayn alkuperäiskansat jo satoja vuosia sitten, ja sitä on käytetty jo vuosikymmeniä elintarvikkeiden makeuttajana myös Aasiassa. Uusissa virvoitusjuomissa on stevian ohella ripaus hedelmäsokeria, näin niiden maku on suomalaisittain erinomainen ja luonnollisen raikas.

Tästä merkistä tunnistat juomahyllyn mullistavimmat uutuudet.

www.stevia.fi

Profile for Otavamedia OMA

Point 1/2012  

Point 1/2012