a product message image
{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade

Page 1

1:2011 LEHTI HARTWALLIN ASIAKKAILLE

SHOPPERTUTKIMUS PALJASTAA MIELITEOT

Mikä houkuttaa ostajaa?

Heinekenin matkassa LAADUKAS LAGER YHDISTÄÄ OLUTKULTTUUREITA ••• ALKOHOLIMAINONTAAN UUSIA PELISÄÄNTÖJÄ ••• SOL – AURINGON MAKU MEKSIKOSTA

UUTTA: LAPIN KULTA TUISKU, KARJALA TERVA, NOVELLE MANSIKKAINEN... S. 18–21


pääkirjoitus

Kumppanuudella kasvua Hartwallin uudistunutta strategiaa ohjaavat kumppanuus ja kasvu. Aito kumppanuus asiakkaidemme kanssa on meille ensisijaisen tärkeää. Asiakkaillemme tarjoamme puolestaan toimivia ideoita ja työkaluja myynnin kehittämiseen ja kasvattamiseen. Jo nyt saamme toiminnastamme hyvää palautetta asiakkailtamme, mutta pystymme vieläkin parempaan. Tiiviissä yhteistyössä voimme tarjota rohkeita ja innovatiivisia keinoja myynnin lisäämiseen. Samoin räätälöimme entistäkin enemmän kanavaja asiakaskohtaisia ratkaisuja juuri sinun tarpeisiisi. Kasvumahdollisuuksia asiakkaillemme tarjoavat myös Hartwallin suositut brändit ja uudet innovaatiot. Joka tuotekategoriassa Hartwallilla on vähintään yksi suomalaisten rakastama brändi, joka odotetaan löytyvän, asioidaanpa missä tahansa. Innovaatiotyötä jatkamme ja tuomme markkinoille jatkossakin ainutlaatuisia, markkinaa kasvattavia uutuuksia. Tämän allekirjoittaa myös viini- ja alkoholikaupassa toimiva tytäryhtiömme Hartwa-Trade. Kaikki, mitä juomakaupassasi tarvitset, saat asiantuntevasti ja kustannustehokkaasti samasta talosta. Hyviä kasvun eväitä löydät myös tästä asiakaslehdestämme, joka sekin hieman uudistuttuaan toivottavasti antaa sinulle uusia näkökulmia juomakauppaan ja alaan laajemmin. Tästä lehdestä voit lukea muun muassa miten kuluttajan ostokäyttäytyminen on kehittynyt, mitkä ovat New Yorkin tai Tokion ravintolatrendit ja millaista olutkulttuuria löytyy Hollannista. Antoisia lukuhetkiä ja menestystä uuden vuoden juomakauppaan! Jan-Kees Nieman toimitusjohtaja

2


sisältö 18

1:2011

LAPIN KULTA TUISKU ja muut talven uutuusjuomat

10

22

OSTAJAN SALAT JULKI

SUOSITTU MAAILMANOLUT

Hartwall tutki ostotilanteita kaupoissa, ravintoloissa ja huoltamoilla.

Heineken maistuu maapallon jokaisella mantereella.

Tässä lehdessä myös: 7 ⁄ JUOMANETTI ARJEN APUNA Ravintoloitsijalle jää aikaa asiakaspalveluun, kun tilaukset hoitaa sähköinen järjestelmä. 16 ⁄ VALMISTEVERO PUHUTTAA Suomen Nestlén liiketoimintajohtaja Jouni Palokankaan mielestä uusi vero on epälooginen. 27 ⁄ ALKOHOLIMAINONNAN ITSESÄÄNTELY Panimoliitto luottaa valistuksen voimaan. 30 ⁄ ALKON OLUTKONSEPTI Oluesta-palstalla parannetaan ohraisen juoman arvostusta ja kerrotaan parhaat juomavinkit sesongin ruokiin. 32 ⁄ AURINKOINEN OLUT MEKSIKOSTA Brändin tarinassa matkataan Sol-oluen syntysijoille. 34 ⁄ KUUMIMMAT JUTUT Trendejä haistelemassa. 35 ⁄ KURKISTUS Keräilyrobotti työssään.

POINT Oy Hartwall Ab:n asiakaslehti Päätoimittaja Taru Tuominen, puh. 020 717 2073 Toimitusneuvosto Ann-Mari Hämäläinen, Sami Höylä, Lea Kaikkonen, Tuija Kleimola, Niklas Koiso-Kanttila, Seppo Käck, Heidi Päiväniemi ja Noora Pöyhönen Toimituksen osoite Oy Hartwall Ab, PL 200, 00371 Helsinki, point@hartwall.fi Lehden toimitus Alma Media Lehdentekijät Oy Tuottaja Kaisa Mikkola Toimitussihteeri Verna Julkunen Ulkoasu Mika Soikkeli Kannen kuva Kreetta Järvenpää Jan-Kees Niemanin kuva Loma Graphics Oy Paino PunaMusta Painos 15 200 Seuraava lehti ilmestyy huhtikuussa 2011

3


Ravintola Zetor juhlii t채n채 vuonna 20-vuotissyntt채reit채 ravintolajohtaja Niklas Wiedmerin johdolla.

4

Aleksi Poutanen

pinnalla


Lonkerolle OMA KOTI

Zetorin lonkerobaari tarjoaa alun perin Helsingin vuoden 1952 olympialaisiin kehitetylle juomalle arvoisensa puitteet. RAIKKAAN TURKOOSI BAARITISKI ei taatusti jää yhdeltäkään helsinkiläiseen ravintola Zetoriin tulijalta huomaamatta. Lokakuun puolivälissä avattu lonkerobaari rakennettiin ravintolan paraatipaikalle, heti sisäänkäynnin tuntumaan. Remontin yhteydessä baaritiskin viereiselle seinälle avattiin ikkunanäkymät Mannerheimintien vilinään. ”Zetorin ajatuksena on olla mummola keskellä kaupunkia. Sisustuksemme henkii 1940–50-lukuja. Monelle lapsuutensa maalla viettäneelle täällä traktoreiden keskellä on tuttua ja turvallista. Suomalaisten rakastama lonkero ja sen kunniaksi rakennettu lonkerobaari sopivat liikeideaamme erinomaisesti”, ravintolajohtaja Niklas Wiedmer kertoo. Hartwallin näkökulmasta paljon parempaa paikkaa lonkerolle ei Helsingistä löydy. ”Original Long Drink on kiinteä osa perinteistä suomalaista ravintolakulttuuria. Halusimme tuoda brändiä esille paikassa, joka edustaa suomalaisia arvoja ja perinteitä. Tulemme jatkossakin näkymään ravintoloissa, jotka ovat lunastaneet paikkansa suomalaisten sydämissä”, asiakasmarkkinointipäällikkö Toni Rounas Hartwallilta toteaa. Zetorissa teematiskien rakentaminen on tuttua puuhaa. Yhdessä Hart-

ZETOR ON MUMMOLA KESKELLÄ KAUPUNKIA.

wallin kanssa ideoitu Lappi-baari avattiin maaliskuussa 2009. Uusi lonkerobaari rakennettiin vanhan tiskin jatkoksi, jolloin sama henkilökunta pystyy palvelemaan kaikkia asiakkaita. Itse baarin pystytys vei vain neljä päivää. Lonkerobaari tuntuu kiinnostavan kaikenikäisiä asiakkaita. Pian avajaisten jälkeen baariin kävi tutustumassa kaksi vanhaa rouvaa, jotka muistelivat lonkerolasillisen äärellä vuoden 1952 olympiatapahtumia. Alun perin lonkeron valmistusta ei ollut edes tarkoitus jatkaa olympialaisten jälkeen. Suosio kuitenkin ylitti kaikki odotukset ja myyntiä jatkettiin. Hyvä näin, sen verran mieluisasta juomasta on kyse. Niklas Wiedmerin mukaan lonkero on nyt trendinä nousussa niin nuorten aikuisten kuin iäkkäämpien naisten keskuudessa eikä sesonkien vaihtuminenkaan hetkauta sen kulutusta. Baarin viereisellä seinällä komeilee rivi vanhoja suksia, joita asiakkaat ovat voineet viiden euron juomakuponkia vastaan lahjoittaa ravintolalle. Lonkerobaarin yläpalkkiin on naulattu asiakkaan tuoma saha. ”Ihmiset tuovat itselleen tärkeitä asioita viettämään eläkepäiviään Zetoriin. Täällä vanhat tavarat pääsevät hyvään seuraan, eivätkä unohdu yksin varastojen uumeniin.” Lonkerobaarin isällä on pitkä ja rakas suhde katkeransuloiseen juomaan. ”Hartwallin lonkero on ainut ja oikea alkuperäinen. Se on maultaan rapea, ei liian makea eikä hapan. Kuplat ovat juuri oikeanlaisia”, Wiedmer hymyilee.

ekat & ykköset

Marko Airamaa

Belgradissa työskentelyn ansiosta asiakkuusjohtaja Marko Airamaa osaa tilata oluen myös serbiaksi. Päivittäisenä janojuomana maistuu kuitenkin parhaiten Novelle Magnesium. Ensimmäinen mielikuvasi Hartwallista? Hartwall tarjoaa todella mielenkiintoisen yhdistelmän perinteistä suomalaista juomanvalmistusta sekä globaalin yrityksen voimavarat. Vahvoilla brändeillä ja mahtavilla ihmisillä saamme ihmeitä aikaan. Ykköshaaste työssäsi? Muistaa kaiken päivittäisen kiireen keskellä fokusoida tekemisemme oikeisiin asioihin, jotta tuotamme lisäarvoa sekä asiakkaillemme että kuluttajille. Ensimmäinen työpaikkasi? Äitini K-market, jossa olin yleismies Jantunen. Ensimmäinen työpaikkani valmistumisen jälkeen oli British American Tobacco. Ensimmäinen Jaffa? Tarkkaa ajankohtaa en muista, mutta joka tapauksessa huomattavasti ennen ensimmäistä Lapin Kultaani. Ykkösasia elämässä? Perhe ja iän karttumisen myötä oma terveys. Ykkösasia työssä? Pienet päivittäiset onnistumiset osana mahtavaa tiimiä. Ykköselämys? Lasten syntymät. Näiden jälkeen elämystehtaana ovat toimineet erityisesti pian 5-vuotiaat kaksospojat. Ykköstavoite? Jatkuvasti pyrkiä hiukan parempaan kuin edellisenä päivänä. Oppia ikä kaikki. Mitä haluaisit vielä kokea ensimmäistä kertaa elämässä? Jalkapallon MMfinaalia olisi hieno päästä seuraamaan paikan päälle.


pinnalla

Ainutlaatuinen Hel Yes! Suomessa HELSINGIN KALASATAMASSA sijaitseva

teollisuushalli muuttuu tammikuussa Hel Yes! –tilapäisravintolaksi. Suomen Lontoon instituutin toimesta London Design Festival 2010 -tapahtumaan toteutettu Hel Yes! promotoi suomalaista kulttuuria. Lontoossa ravintola oli täyteen varattu avajaispäivästä alkaen ja se sai paljon

myönteistä julkisuutta. Helsingissä konsepti esitellään sellaisena kuin se Lontoossa nähtiin. Hel Yes! -konseptin takana ovat ravintoloitsija Antto Melasniemi ja suunnittelijat Klaus Haapaniemi sekä Mia Wallenius. Lapin Kullan lisäksi tapahtumassa on mukana Iittala sekä nimekkäitä suomalaisia luovan alan huippuja. ”Lapin Kulta ammentaa voimansa puhtaasta suomalaisesta luonnosta ja aitoudesta. Niinpä Lapin Kulta on oiva kumppani ainutlaatuiselle Hel Yes! -elämykselle”, tuotepäällikkö Pekko Koski Hartwallilta kertoo. Hel Yes! yhdistää uutta suomalaista designia sekä vanhoja klassikoita kiehtovaksi kokonaisuudeksi. ”Estetiikka on lähempänä suomalaisuuden slaavilaista puolta kuin viileää skandinaavista minimalismia”, tapahtuman luovana johtajana toimiva Haapaniemi huomauttaa.

SCOUTIN paikka auki SINUSTAKO LEIJONIEN kykyjenetsijä?

Karjala, huippukiekkoilun sisäpiiriläinen, on julistanut kuluttajille kilpailun. Sen voittaja lähtee maaliskuussa USA:han katsastamaan suomalaisia NHL-pelaajia kevään MM-kisoja varten. Karjala ja Suomen jääkiekkoliitto etsivät yhtä lisähenkilöä maajoukkueen johdon seuraksi scout-matkalle valitsemaan kevään MM-joukkuetta. Valittavalla henkilöllä on näkemys siitä, kuka Leijonajoukkueeseen kuuluu, tietotaitoa perustella asiansa sekä reippaasti urheilumieltä vaativaan tehtävään. Valinnan

6

suorittavat Hartwall ja Suomen jääkiekkoliitto. Osoitteessa www.karjalaolut.fi voit ilmoittautua kykyjenetsijäksi. Perustele, miksi juuri sinut pitää valita, ja jätä yhteystietosi. Palkintomatkan järjestelyt hoitaa Jääkiekkoliitto yhdessä Karjala-oluen kanssa. Promootio näkyy Karjalan 0,5 litran tölkki-six-packeissä. Mediakumppanina promootiossa on MTV3, jossa Karjala scout on esillä sekä tv:n että internetin puolella.

Älä jonota turhaan keikkalippuja FOSTERS PRIORITY -nettipalvelu tar-

joaa Priority-jäsenille mahdollisuuden ostaa ennakkoon keikkalippuja suosittuihin konsertteihin. Viime vuonna lippuja oli tarjolla muun muassa huippusuosittujen Iron Maidenin ja Bon Jovin keikoille. Jäseneksi kannattaa liittyä heti joko Facebookin tai palvelun nettisivujen www.fosters.fi kautta.


pinnalla

JUOMANETTI tehostaa työntekoa Juomanetti antaa aikaa tärkeimpään eli asiakkaiden palvelemiseen. HARTWALLIN VERKOSSA TOIMIVA sähköi-

nen juomien tilausjärjestelmä Juomanetti on otettu Marainvest-Ravintoloissa ilolla vastaan. Tilaukset eivät ole enää aikaan tai paikkaan sidottuja, vaan niitä voi tehdä juuri silloin kun itse haluaa. Myyrmäen Rio Grandea ja Molly Malone’s Topparia pyörittävä ravintolapäällikkö Teemu Welin on käyttänyt

Juomanettiä vuoden verran. Kokemukset ovat erinomaisia. ”Aiemmin jouduin sumplimaan tilaukset virka-aikaan. Nyt voin tehdä tilaukset silloin kun omasta työstä on luonteva tauko.” ”Työnantajan näkökulmasta ei ole mitään järkeä, että tuottavaan työhön kykenevä ihminen käyttää työaikaansa tehottomasti. Lippujen ja lappujen täyttäminen tai puhelimessa roikkumi-

Aleksi Poutanen

Riitta Mustamo ja Teemu Welin ovat tyytyväisiä tilaamisen helppouteen.

nen on mielestäni alisuoriutumista”, Riitta Mustamo toteaa. Mustamolle itselleen Juomanetti on tuonut helpotusta myös hallinnollisiin rutiineihin. Esimerkiksi hinnankorotukset oli helppo viedä omiin järjestelmiin suoraan Juomanetista. ”Hartwallin järjestelmä on luonteva jatke muille sähköisille järjestelmille. Nyt meillä toimii koko ketju sähköisesti: tukkutilaukset, reskontra, kirjanpito. Paitsi järkevää, tämä on myös ekologista.” Juomanetissä voi tehdä tilausten ohella paljon muutakin: tutustua valikoimiin, lukea uusimmat tuoteuutiset sekä saada omalle pisteelle kohdennettuja suosituksia ja vinkkejä. Juomanetti-palvelun toiminnallisuuksista Teemu Welin kiittelee erityisesti järjestelmän sanahakua. Lisäksi hän hyödyntää palvelun valmiita tilauspohjia, jotka muistavat edellisen tehdyn tilauksen. ”Ravintoloiden kulutuskäyttäytyminen on varsin vakiintunutta ja ennakoitavaa, joten tilaukset noudattelevat tuttuja kaavoja. Lonkero on kestosuosikki sesongista riippumatta”, Welin huomauttaa. ”Ainoa miinus, jonka palvelusta keksin, on se, että kaikista tuotteista ei ole olemassa kuvia ja olemassa olevat kuvat ovat aika pieniä. Kuvat auttaisivat oikean tuotteen löytämisessä erityisesti silloin kun ei muista juoman nimeä.” Vuosi 2010 sujui Marainvest-Ravintoloiden yhdeksässä pääkaupunkiseudun ravintolassa mukavasti. Myynti on nousussa ja esimerkiksi pikkujoulukauden tilaukset piristyivät selkeästi edellisvuoteen verrattuna. ”Näyttää siltä, että Juomanetti on ahkerassa käytössä myös jatkossa”, Riitta Mustamo hymyilee.

7


pinnalla

Lapin Kulta Lounge HelsinkiVantaalle VIIME SYYSKUUSSA Helsinki-Vantaan lentoasemalle rakennettu Lapin Kulta Lounge houkuttelee pysähtymään kylmän oluen äärelle. Lentoaseman porttialueen korkeimpaan kohtaan rakennettu tyylikäs lounge on sijoitettu rauhalliseen ja viihtyisään paikkaan, jossa on helppoa irrottautua hetkeksi kiireisestä arjesta. Tilasta on upeat näkymät suoraan kiitotielle.

8

Soolouralle lähtenyt Laura Närhi voi tulla keikalle luoksesi.

SUOSIKKIARTISTI keikalle kotiin MAAILMALLA SUOSITUT kotikeikat rantautuvat nyt myös suomalaisiin olohuoneisiin. Upcider tuo joukon eturivin suomalaisia muusikoita intiimeille keikoille tavallisten ihmisten olohuoneisiin. Kerran kuussa järjestettävät keikat pyörivät koko vuoden ajan ja artisteiksi ovat lupautuneet muun muassa Kim Herold, Laura Närhi, Jussu Pöyhönen, Kristiina Wheeler sekä The Giant Leap. ”Olohuonekeikka on mahtava tapa aloittaa hauska ilta. Upcider, joka tunnetaan tunnelman nostattajana, sopii mainiosti näiden keikkojen tarjoajaksi”,

tuotepäällikkö Katja Jantunen Hartwallilta kertoo. Jotta tunnelma pysyy katossa keikan jälkeenkin, kuljettaa Upcider juhlijat jatkamaan iltaa ravintolaan ja huolehtii heille VIP-sisäänpääsyn. Kotikeikan omaan olohuoneeseen voi voittaa osallistumalla kilpailuun Upciderin Facebook-sivuilla.


Uudet Laatutuoppiravintolat joulukuussa 2010

LAATUTUOPPI kehittää olutkulttuuria

Espoo

Fortuna Krouvi

Heinola

Drink Bar Bulmer

Helsinki

Olutpankki Kantakrouvi

Hollola

Ravintola Katinhäntä

LAATUTUOPPI ON Hartwallin hanaoluiden

Jyväskylä

Explosive Kulttuuriravintola Ylä-Ruth

Kangasala

Suoraman Pub Urku Hotelli

Kaapo Kamu

laatuohjelma, jonka tavoitteena on parantaa suomalaista olutkulttuuria. Ohjelmassa mukana olevat ravintolat sitoutuvat korkealaatuiseen tarjoiluprosessiin. Oluen laatuun vaikuttaa muun muassa oluthanojen puhtaus, juoman oikea lämpötila sekä virheetön merkkilasi. Laatutuoppi-ohjelma korostaa vaahtokukan merkitystä. Vaahto säilyttää oluen hiilihapon ja juomaan kuuluvat aromit. Näin olut pysyy raikkaana pitkään ja on myös kauniin näköistä. Joulukuun alkuun mennessä Laatutuoppi-sertifikaatti on myönnetty 110 ravintolalle. OIKAISU: Edellisen lehden Laatutuoppiravintoloiden listauksesta oli epähuomiossa unohtunut Hotelli Palomestari Kemistä. Lisäksi pietarsaarelainen O’Leary’s oli sijoitettu virheellisesti Kokkolaan. Toimitus pahoittelee virheitä.

Hämeenlinna Voudin Kellari Jukolan Jussi Papukaija Pub Pikku Eero

Kauhajoki

Janoinen Leipuri

Lahti

Ravintola Sulka Rokka Pub Herralan Baari Ravintola Meininki Paalupaikka Anttilanmäen Baari Pub Ylämummo Paavola Pub

Lieto

Jam´s Pub

Oulu

Vanha Paloasema Jumpru Pub Oluthuone Leskinen Ravintola Pannu Takkahuone 57 Dixon klubi

Parola

Wanha Apteekki

Raahe

Ottopoika

Seinäjoki

Hospoda Korbel

Sipoo

Dolly´s

Tampere

Pepper Tuulensuu Hämyn Pirtti Arjuska Posse Pub Mallashovi Pub Keidas Ravintola Tentti Pub Pikilinna Music Bar Las Vegas

Turku

Cosmic Comic Cafe Pikku Torre Kanaravintola Birdie

Vaajakoski

Rosetti

Vaasa

Public Corner Sports Office

Viiala

Viialan Seurahuone

Hartwall mukana Turun kulttuuripääkaupunkivuodessa YHTEISTYÖKUMPPANUUDEN TEEMANA on suomalainen olutkulttuuri ja sen puolesta puhuminen. Tarkoituksena on nostaa olutkulttuurin merkitystä Suomessa ja vahvistaa suomalaisten käsitystä oluesta laadukkaana juomana. Luvassa on muun muassa kulttuuripääkaupunkivuoteen liittyvien tapahtumien yhteydessä olevia esityksiä laadukkaan oluen valmistuksesta ja paljon tietoa oluen monipuolisuudesta.

”Tavoitteenamme on jalkauttaa Laatutuoppi-ohjelma turkulaisiin ravintoloihin. Panimoissa nähdään kovasti vaivaa siihen, että tuote päätyy laadukkaana, puhtaana ja hyvänmakuisena pellolta pulloon tai astiaan. Olut tulee tarjoilla oikein, jotta se päätyy laadukkaana, puhtaana ja hyvänmakuisena myös kuluttajalle”, olutkategorian kehityspäällikkö Karla Frisk Hartwallilta muistuttaa.

Vuokatti

Vuokatti Bowling

Ylöjärvi

Rezzaaro

9


TEKSTI MARIANNA SALIN KUVAT KREETTA JÄRVENPÄÄ

10


Asiakkaan jäljillä Kun asiakas laskee pullon ostoskoriin tai ottaa lasin käteensä, ostopäätös on vielä tuoreessa muistissa. Siksi Hartwall haastatteli jälleen satoja ostajia kaupoissa ja ravintoloissa.

C 11


J

okaisessa kaupassa ja ravintolassa tiedetään, että ostajan käyttäytyminen ei selviä suoraan myyntitilastoista. Joku haluaa kylmää, mutta valitsee lämpimän. Joku kaipaa vaihtelua, mutta valitsee tutun. Hartwallin tuorein ostokäyttäytymistutkimus valmistui marraskuussa 2010, ja siinä tutkittiin virvoitusjuomien, vesien, energiajuomien ja mietojen alkoholijuomien ostamista. Tutkimuksessa haastateltiin satoja ostajia eli shoppereita eri puolilla Suomea niin päivittäistavarakaupan myymälöissä kuin ravintoloissa. Ostaja eli shopper tekee ostopäätöksen. Shopper ei välttämättä ole tuotteen loppukuluttaja, vaan hän voi olla tekemässä ostoksia esimerkiksi perheelleen tai ystävilleen. Hartwall toteuttaa säännöllisesti shoppertutkimuksia ymmärtääkseen ostokäyttäytymistä ja luodakseen lisäarvoa asiakkailleen. Mitä ostaja oikein miettii? Pistäydytäänpä ensin kaupoissa. ”Suomalainen haluaa kaiken kylmänä”, kertoo Hartwallin asiakasmarkkinoinnin suunnittelupäällikkö Juha Palander. Mitä pienempi myymälä, sitä suurempi merkitys kylmäkaapilla on. ”Lähikaupan asiakkaat nauttivat ostamansa tuotteen tyypillisesti pian oston jälkeen”, Palander perustelee. Tutkimus

kuitenkin osoittaa, että niin super- kuin hypermarketinkin asiakas arvostaa kylmämyyntiä.

Kylmämyyntiä arvostetaan Kylmästä löytyvät juomat ovat lähikaupan lisäksi tärkeitä myös suuremman kokoluokan myymälöissä. ”Kylmätilojen valikoimat täytyy harkita tarkkaan, jotta tarjoama on paras mahdollinen kuhunkin kokoluokkaan ja se vastaa ostajan tarpeisiin. Suomessa kylmätiloja on yleisesti ottaen riittävästi, eikä niiden kokonaistilaa tarvitse kasvattaa”, Juha Palander toteaa. ”Alkoholittomissa tuotteissa oikea pakkauskoko kylmään on 0,5 litran pullo. Alkoholituotteiden osalta kannattaa keskittyä 0,5 litran pullojen lisäksi myös irtotölkkeihin ja pieniin monipakkauksiin.” ”On kuitenkin tärkeää miettiä tarkkaan, mitä tuotteita ja millaisia tuotteita kylmässä pidetään.” Kylmät puolen litran pullot ovat sopineet hyvin virvoitusjuomien ja siiderien ostajille, kun taas lonkeroa haetaan kylmästä myös kuuden tölkin pakkauksissa. Palander arvelee, että lonkeroille voisi napata kylmätilaa siidereiltä monessakin myymälässä. Sen sijaan virvoitusjuomien osuuden hän arvioi yleisesti sopivaksi. Palander panostaisi myös kylmiin irtotölkkeihin ja pienempiin oluttölkkien moni-

SUOSITTELEVA MYYNTI KANNATTAA.

Tutut tyypit ostoksilla Vaihtelunhaluisten sekä kylmätietoisten ostajien ryhmät osoittautuivat Hartwallin ostokäyttäytymistutkimuksessa kasvaviksi ryhmiksi vähittäiskaupassa. Vaihtelunhaluisia ostajia kiinnostavat erityisesti uutuudet, he arvostavat hyvää valikoimaa ja selkeää esillepanoa juomaosastoilla. Kylmätietoisten ostajien kohdalla korostuu kulutushetken läheisyys suhteessa ostotapahtumaan, joten juoman kylmyys on erityisen tärkeää. Asiakasmarkkinoinnin suunnittelupäällikkö Juha Palander ei kuitenkaan usko, että vaihtelunhaluisinkaan kaivaa uutuuksia hyllyn perältä, vaan merkin tai uuden tuotteen kokeileminen edellyttää hyvää esillepanoa, esittelyitä ja kampanjoita.

12

Vaikkakin vaihtelunhaluisten ostajien osuus on kasvanut, on bränditietoisten, suunnitelmallisten sekä rutiiniostajien osuus merkittävä. Heille tärkeää on, että valikoimissa on saatavilla tutut tunnetut tuotemerkit, eikä heille hinta ole ensisijainen valintakriteeri. Osaa ostajista ohjaa tuotevalinnassa hinta. Heille tärkeää tuotevalinnassa on edulliset kampanjat ja tarjoukset. Palander ja kanavamarkkinointipäällikkö Toni Rounas Hartwallilta uskovat, että myös vähittäiskaupan rutiiniostaja tai ravintolan tapaostaja voi irrottautua tottumuksistaan kampanjan tai suosituksen kohdalla.

C


MITÄ PIENEMPI MYYMÄLÄ, SITÄ TÄRKEÄMPI ON KYLMÄKAAPPI. 13


Palander kannustaa Hartwallin asiak kaita panostamaan entistä enemmän panimojuomien esillepanoihin. ”Tuotteiden sijoittelussa kannattaa miettiä tarkkaan myymälän asiakaskierto juomaosastolla. Ostetuimmat tuotteet, esimerkiksi olutsalkut, kannattaa sijoittaa kierrossa niin, että ostaja kävelee olutosaston läpi ja annamme hänelle näin mahdollisuuden tarttua heräteostoksina esimerkiksi erikoisoluisiin tai pienempiin monipakkauksiin.”

Juomaostoksille kioskiin Hartwall teettää ostokäyttäytymistutkimuksensa joka toinen vuosi. Tuoreimmassa tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa myös kioskien ja huoltoasemien tilannetta. Tutkimuksen mukaan niihin tullaan suunnitelmallisesti ostamaan juomista, mutta harva on päättänyt etukäteen tuotteen, eli myyntipisteellä on iso merkitys lopullisen tuotteen valinnassa. Myös kylmyys ohjaa pitkälti ostopäätöstä. Näin ollen selkeä ja monipuolinen kylmien juomien valikoima palvelee suurta asiakasjoukkoa. Hinnalla oli kioskeissa ja huoltamoissa pienempi merkitys kuin kaupoissa, etenkin alkoholittomien juomien osalta.

Suositus painaa

pakkauksiin, vaikka olutsalkuilla on suuri osuus myynnistä kauppatyypistä riippumatta. ”Irtotölkit ja monipakkaukset saattavat houkutella myös salkun ostajaa.”

Houkutuksia heräteostoksiin Tutkimuksen mukaan kuluttajat ovat kaiken kaikkiaan aiempaa vaihtelunhaluisempia. Ostajat toimivat eri tavoin riippuen myymälän kokoluokasta. Lähikauppojen ostajat osoittautuivat tutkimuksessa entistä impulsiivisemmiksi verrattuna aiempiin tutkimuksiin. Vaikka suurten markettien asiakkaat ovat suunnitelmallisempia, sekään ei tarkoita sitä, että esimerkiksi virvoitusjuoma löytyisi ostoslistalta merkkiä myöten. Tutkimuksen mukaan suunnitelmallisistakin ostajista joka kolmas valitsi tarkan tuotteen vasta myymälässä.

KULUTTAJAT OVAT AIEMPAA VAIHTELUNHALUISEMPIA. 14

Hintatietoisuus nousi esiin aiempaa enemmän ravintoloissa ja yökerhoissa. ”Se näkyi jonkin verran läpi linjan”, kertoo kanavamarkkinointipäällikkö Toni Rounas Hartwallilta. Hän löytää tutkimuksesta myös ratkaisuja hinta kisaan. Selvänä ykkösenä hän pitää sitä, että asiantunteva henkilökunta suosittelee ruokaan tai tilanteeseen sopivia juomia. ”Tutkimuksessa kävi ilmi muun muassa se, että joka neljäs ravintolan asiakas ostaisi kivennäisvettä hanaveden sijaan, jos sitä suositeltaisiin.” Myös ruokaan sopiva olutsuositus olisi kiinnostanut, jos sellaista olisi tarjottu. Rounas pitää suosittelevaa myyntiä taitona, jota tarjoilijan kannattaa harjoitella.

Muistutus tiskillä Toni Rounas uskoo, että ihmiset ovat valmiita maksamaan ravintoloissa erityisesti sellaisista laadukkaista juomista, joita ei tule hankittua kotiin. Suosittelun ohella Rounas houkuttelisi hintoihin ja tapoihin sidottuja kuluttajia esillepanolla ja kampanjoilla, esimerkiksi ruoan ja juoman yhdistelmätarjouksilla ravintoloissa tai juomien markkinointimateriaalilla yökerhoissa ja pubeissa. Rounas huomauttaa, että oluen ostajat ovat tavallisesti päättäneet juomansa jo ennen tiskille menoa ja valitsevat tiskillä sitä, mitä hanasta saa. Sen sijaan muut juomat valitaan usein myöhemmin. ”Esimerkiksi yökerhoissa puolet lonkeron ja siiderin ostajista tekee päätöksensä vasta tiskillä. Silloin esillepano ja markkinointimateriaali ovat tärkeitä. Moni ei edes muista lonkeroa, jollei siitä muistuteta.” •


Asiakastieto hyödyksi HUOLTAMOILLA TEBOIL TEETTÄÄ vuosittain asiakas-

Miika Kainu

kyselytutkimuksen ja saa runsaasti tietoa myös yrityksiltä, jotka toimittavat tuotteita huoltamoille. Lisäksi silloin kun Teboilissa suunnitellaan uusia konsepteja, asiakkaita haastatellaan liikepaikoilla ostopäätösten äärellä. Näin tehtiin myös Hartwallin suuri ostokäyttäytymistutkimus, jossa huoltamot olivat ensimmäistä kertaa mukana vuonna 2010. ”Se, mikä toimii vähittäiskaupassa, ei välttämättä toimi huoltamossa. Siksi onkin hyvä, että huoltamot on otettu

mukaan tutkimukseen. Se on meille arvokasta tietoa”, sanoo Teboilin ketjupäällikkö Vesa Nikkilä. Nikkilä on toki linjannut juomakauppaa aiemminkin yhteistyössä Hartwallin edustajien kanssa. ”Olemme analysoineet tutkimuksia ja kassadataa ja miettineet yhdessä, miten voimme kehittää valikoimaa ja tuoteryhmää.” Viime aikoina huoltamoissa on seurattu erityisen tarkasti sitä, miten kauppojen aukioloaikojen vapautus on vaikuttanut. Nikkilä vakuuttaa kymme-

nen vuoden huoltamokokemuksella, että suuria mullistuksia ei ole havaittu. Peruslinja on selvä: ”Juomat menevät yleensä heti kulutukseen, joten kylmäsaatavuus on tärkeää.” Vähittäiskauppojen hintakehitys, etenkin oluen suhteen, on saanut Nikkilän pohtimaan entistä tarkemmin pakkauskokoja. ”Yleisesti juomien osalta painopiste on puolen litran pulloissa. Puolentoista litran puolloista on vain tarkka valikoima ykköstuotteita. Ja hyvin tärkeässä asemassa huoltamoilla ovat myös energiajuomat.”

"Kylmäsaatavuus on huoltamoilla tärkeää", Teboilin ketjupäällikkö Vesa Nikkilä kertoo.

15


Jouni Palokankaan mukaan sokerin määrään perustuva vero parantaisi kansanterveyttä.

16


vaikuttaja TEKSTI HASSE HÄRKÖNEN KUVA KREETTA JÄRVENPÄÄ

SOKERIVEROLLA TASAPUOLISUUTTA Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien uusi valmistevero asettaa keskenään samantapaiset tuotteet eriarvoiseen asemaan. Sokerin määrään perustuva verotus olisi objektiivisempaa, sanoo Jouni Palokangas Suomen Nestléstä.

M

akeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero tuli voimaan vuoden alussa. Veron myötä makeisten hintojen arvioidaan nousevan 1–15 prosenttia, jäätelöhinnoissa nousua on luvassa enemmän, edullisimpien tuotteiden kohdalla jopa 50 prosenttia. Virvoitusjuomien puolella veromuutos tuo arvioiden mukaan 0,5–5 prosentin hinnankorotuksia. Suomen Nestlén liiketoimintajohtaja Jouni Palokankaan mielestä laki on jäänyt puolitiehen. Hänen mukaansa laki on epäoikeudenmukainen ja kilpailua rajoittava. ”Vero rankaisee terveellisempiä tuotteita, ja samaan aikaan sen ulkopuolelle jää joukko epäterveellisempiä tuotteita. Ongelma koskee niin ksylitolimakeisia, kivennäisvesiä kuin meidän tavallista vaniljajäätelöämme. Vero on epälooginen”, Valiojäätelöistä vastaava Palokangas sanoo. ”Laki syrjii sattumanvaraisesti joitakin elintarvikealan yrityksiä ja tuotteita ja suosii toisia, mikä ei ole hyvä asia terveen kilpailun suhteen. Kun asiakas tulee kauppaan ja haluaa herkkuja, makeat tuotteet ovat eriarvoisessa kilpailuasemassa, koska niiden verotus vaihtelee paljon.”

Ohjausvaikutus mukaan Palokankaan mielestä tulisi miettiä, mitä elintarvikkeiden verotuksella halutaan jatkossa saada aikaan.

Vero nousee tai on kokonaan uusi Valmisteveroa kannetaan vuoden 2011 alusta makeisista, makeisten kaltaisista valmisteista, suklaasta, kaakaota sisältävistä tuotteista, jäätelöstä, mehujäästä ja alkoholittomista tai vain vähän alkoholia sisältävistä juomista. Makeisista ja jäätelöstä ei maksettu valmisteveroa aikaisemmin, nyt vero on molempien kohdalla 75 senttiä kilogrammalta. Virvoitusjuomien valmistevero oli aikaisemmin 4,5 senttiä litralta, nyt vero on 7,5 senttiä litralta. Veron piirissä ovat nyt mehujen, limonadien ja kivennäisvesien lisäksi luonnon kivennäisvedet ja maitoa sisältävät kahvijuomat. Keksit eivät kuulu valmisteveron piiriin, samoin pullat ja kakut ovat veron ulkopuolella. Jogurttijuomat, makeat mehukeittojuomat, makeutetut ja maustetut pirtelöt ja pirtelötyyppiset juomat sekä jauheena myytävät makeutetut kahvijuomat eivät myöskään ole veron piirissä.

Hän peräänkuuluttaa eri tuoteryhmät tasapuoliseen asemaan asettavaa verotusta sekä terveyskysymysten todellista huomioon ottamista. ”Tulevaisuudessa elintarvikkeiden verotuksen suhteen on kaksi järkevää vaihtoehtoa. Jos unohdetaan verotuksen kansanterveydellinen ohjausvaikutus ja vain halutaan valtiolle tuloja, helpoin ratkaisu on hoitaa asia arvonlisäverolla. Silloin terveysasioiden suhteen luotetaan kuluttajien omaan arviointikykyyn ja valistuneisuuteen”, Palokangas sanoo. ”Jos taas halutaan, että verotuksella on myös kuluttajien valintoja terveellisempään suuntaan ohjaava vaikutus, sokerin määrään perustuva verotus olisi hyvä ratkaisu. Itse näen asian niin, että verotus ja kansanterveys kulkevat tässä kohtaa käsi kädessä.” Sokerivero asettaisi kaikki makeat tuotteet samalle viivalle. Palokankaan mukaan verotuksen valvonta ja toteuttaminen olisi mahdollista, koska sokeria käyttävät elintarvikkeiden valmistajat tietävät tarkasti, kuinka paljon sokeria heidän eri tuotteisiinsa menee.

Veron muuttaminen työlästä ”Sokerivero kannustaisi elintarviketeollisuutta miettimään, minkälaisia sokereita ja kuinka paljon niitä eri tuotteissa olisi ”, Palokangas sanoo. Elintarvikkeiden raaka-aineena sokeri edustaa edullista päätä, eikä valmistajilla ole paineita vähentää sokerin määrää tuotteissaan. Palokankaan mukaan suomalaisten terveydestä lähtevää ajattelua voitaisiin jatkossa ulottaa myös suolaan ja rasvoihin. Kyse on siitä, miten suomalaisia halutaan verotuksella ohjata terveellisempiin ruokavalintoihin. Liiketoimintajohtaja on myös huolissaan nyt voimaan tulleen lain muuttamisen mahdollisuuksista jatkossa. ”Edellisen kerran kun makeisvero tuotiin Suomeen, vero tehtiin väliaikaisena verona, joka kuitenkin oli voimassa yli 70 vuotta. Uudesta valmisteverosta luopuminen ei tule olemaan helppoa, koska vero tuottaa valtiolle sen kipeästi kaipaamia tuloja.” Vuodenvaihteessa voimaan tulleen veromuutoksen arvioidaan tuottavan vuosittain noin sata miljoonaa euroa lisää valtion kirstuun. •

17


uutta LUOMUOLUT talven tuiskuihin HARTWALL TUO talven tuiskujen keskelle aivan erityslaatuisen olutnautinnon. Lapin Kulta Tuisku on luonnon parhaista raakaaineista pintahiivalla valmistettu luomuolut. Kaikki sen raaka-aineet ovat luonnonmukaisesti tuotettuja ja humalaa lukuun ottamatta myös kotimaisia. Numeroitu 85 000 pullon erikoiserä on valmistettu Lapin Kulta -oluen panimomestari Mika Mäkelän ja Teerenpeli-panimon taidonnäytteenä. Lapin Kulta on laadukas premium-olut, jonka juuret ovat suomalaisessa luonnossa. Siksi luomuolut istuu luontevasti Lapin Kulta -tuoteperheeseen. Hartwall haluaa kehittää olutkulttuuria ja nostaa oluen arvostusta tarjoamalla suomalaisille laadukkaita ja monipuolisia olutnautintoja. Luonnonmukaisuus ja aitous kiinnostavat kuluttajia juuri nyt. Suomalaiset ovat innokkaita kokeilemaan uusia olutmakuja tuttujen rinnalla. Lapin Kulta Tuiskun täyteläinen ja vivahteikas maku on peräisin luomumaltaista, pintahiivakäymisestä, runsaasta humaloinnista ja luomuyrtti siankärsämöstä. Siankärsämöä on Suomessa käytetty jo ennen humalan yleistymistä oluen mausteena. Lapin Kulta Tuiskussa käytetty mallas on valmistettu suomalaisesta luomuohrasta. Vaalean pilsnermaltaan lisäksi oluessa on käytetty myös juuri tätä olutta varten valmistettua tummempaa luomumallasta. Luomuviljeltyä humalaa ei viljellä Suomessa, joten Lapin Kulta Tuiskuun on valittu luomuhumala Keski-Euroopasta. ”Pintahiivakäymisessä syntyy paljon aromaattisia yhdisteitä, jotka antavat Lapin Kulta Tuiskulle runsaan ja raikkaan hedelmäisen tuoksun”, kuvailee Lapin Kullan panimomestari Mika Mäkelä. Olut on parhaimmillaan tarjoiltuna 12–16-asteisena. Lapin Kulta Tuisku on pakattu 0,5 litran lasipulloihin, jotka on suljettu posliinikorkein. Juoman alkoholipitoisuus on 4,7 til-%. Lapin Kulta Tuisku on alkuvuoden kausituote.

18


uutta

Luonteikkaasti TERVAINEN PEHMEÄSTI TERVANMAKUINEN Karjala Terva on

Hartwallin alkuvuoden olutuutuus. Terva-aromi antaa oluelle täyteläisyyttä, syvyyttä ja luonnetta. Vahvan lager-oluen väri on kuparinruskea, ja sen alkoholipitoisuus on 6,3 tilavuusprosenttia. ”Terva oluen maustajana on täysin suomalainen juttu, maailmalta ei tervaoluita juuri löydy”, kertoo panimomestari Mika Mäkelä. Karjala Terva on vahvasti suomalainen olut. Hartwall kehittää jatkuvasti erityyppisiä omia oluita ja haluaa tarjota suomalaisille mahdollisimman laajan olutvalikoiman myös tuonti- ja pienpanimo-oluita jakelemalla. Karjala Tervan alkoholipitoisuus on 6,3 til-%. Sitä myydään sekä yksittäispulloissa että 6-packeissa.

19


uutta

Hurmaavan luonnollinen NOVELLE MANSIKKAINEN MAUSTETTUJEN KIVENNÄISVESIEN ystävät pääsevät nyt sammuttamaan janonsa uudella, herkullisella vaihtoehdolla. Hartwall Novelle -tuoteperhe kasvaa uudella tulokkaalla, jossa maistuu mansikka ja pieni häivähdys sitruunaa. Muiden Novelle-kivennäisvesien tavoin Hartwall Novelle Mansikkainen saa luonnollisen makunsa aidoista marjoista ja hedelmistä. Yhä useampi kuluttaja haluaa huolehtia kokonaisvaltaisesti hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Tärkeä osa itsestään huolehtimista on, että juo riittävästi, ja kivennäisvesien suosio jatkaakin kasvuaan Suomessa.

”Maustetun kivennäisveden maun pitää olla aito. Kaikissa Novelle-kivennäisvesissä aromit ovat peräisin oikeista marjoista ja hedelmistä”, kertoo tuotepäällikkö Sini Orkola. Hartwall Novelle -kivennäisvedet ovat suolattomia, matalahiilihappoisia ja mineraalikoostumukseltaan tasapainoisia. Ne ovat myös kalorittomia ja lisäaineettomia. Koska kivennäisvedet ovat kalorittomia, mutta niissä on mukana marjan tai hedelmän makua, ne toimivat hyvin pienenä herkutteluna kaloreita vältteleville. Hartwall Novelle Mansikkainen on myynnissä 0,5 ja 1,5 litran pulloissa sekä 2 x 1,5 l monipakkauksissa.

Jaffan mehukas UUTUUSPULLO SUOMEN SUOSITUIN virvoitusjuoma

Hartwall Jaffa on suomalaisten lempibrändi, jonka vetovoima on nousussa. Nyt suosikkijuoma sai uuden ilmeen, kun Hartwall Jaffan 0,5 litran pullolle on luotu uusi raikas muoto. Uudessa Hartwall Jaffa -pullossa on luonnetta, se on pirteä päivän piristäjä. Pullon yläosa on pallon muotoinen, kuin kypsä hedelmä. Yläosaa seuraa kapea uuma, joka on sopivan korkuinen joka käteen. Kun pullon uumaan tarttuu, tuore Jaffa miltei tihkuu hedelmäisyyttä. Uusimman Brand Health Check -tutkimuksen mukaan Hartwall Jaffa koetaankin kaikkein hedelmäisimmäksi ja virkistävimmäksi virvoitusjuomaksi. Hedelmäistä mielikuvaa vahvistaa uudistettu etiketti, jossa vastapuristet-

20

tu hedelmä tihkuu mehua. Etiketin tuttu sininen saa rinnalleen ripauksen vihreää tuoreuden ja aidon hedelmän esiin nostamiseksi. Samalla lightvarianttien erottuvuutta on parannettu entistä selkeämmillä merkinnöillä. Light-sana löytyy etiketin vasemmasta yläkulmasta, ja valkoinen nauha kiertää etiketin ympäri. Näin kevyttuote erottuu, oli se hyllyssä miten päin tahansa. Uusi pakkaus houkuttelee ja herättää ostokiinnostuksen. Research Insight Finlandin tekemän tutkimuksen mukaan 53 % kuluttajista piti uudesta Jaffa-pakkauksesta hyvin paljon ja 47 % uskoo uuden pakkauksen lisäävän ostokiinnostusta. Uudet 0,5 litran Hartwall Jaffa -pullot ovat olleet myynnissä joulukuun puolivälistä alkaen.


uutta

Viinit KULTTUURIVUODEN kattauksessa TURKU ON VUODEN 2011 kulttuuripää-

kaupunki yhdessä Tallinnan kanssa. Kulttuuripääkaupunkivuoden lähtökohtana on kulttuurin laaja määritelmä, joka tuo esimerkiksi ruokakulttuuria, liikunta- ja hyvinvointikulttuuria, tiedekulttuuria ja monikulttuuristen kohtaamisten teemaa taiteiden rinnalle. Niinpä nimikkoviinit sopivat hyvin kulttuurivuoden kattaukseen. Turku 2011 -viineiksi kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumiin on valittu Le Domain d´Artonin viinit. Ajatus omasta Aboa-viinistä lähti yhteistyöstä Hartwallin kanssa. Aboa-puna- ja valkoviiniä tuo maahan Hartwa-Trade Oy Ab. Aboa Rouge on marjainen ja aromikas punaviini. Keskitäyteläinen viini on Merlot- ja Syrah-rypäleiden yhdistelmä. Se takaa viinille pehmeän ja mausteisen maun.

Aboa Blanc on kuiva, pirteän hapokas ja hedelmäinen valkoviini. Se on valmistettu Colombard ja Sauvignon Blanc -rypäleistä. Domain d`Artonin viinit tulevat Lounais-Ranskasta Côtes de Gascognen alueelta. Artonin seudulta on löytynyt merkkejä asutuksesta jo 2000 vuoden takaa. Alueen viininviljely hiipui 1800-luvun lopulla, mutta se on noussut uuteen kukoistukseen 1990-luvulta lähtien. Aboa-viinit ovat peräisin pieneltä paikallisesti tunnetulta viinitilalta, jossa viinit valmistetaan vielä pitkälti käsityönä. Näitä viinejä ei ole aiemmin ollut tarjolla Pohjoismaissa. Aboa-viinit ovat tarjolla kulttuuripääkaupunkivuoden tilaisuuksissa ja myyntipisteissä sekä VarsinaisSuomen TOK-ravintoloissa. Aboa Rouge Alkon tuotenumero: 929067 Hinta: 9,95 Ð Aboa Blanc Alkon tuotenumero: 945147 Hinta: 9,95 Ð

21


TEKSTI ARJA KRANK KUVAT HEINEKEN, JUSSI PUIKKONEN, JEN BAER, LAURA OJA

Salonkikelpoinen MAAILMANOLUT

Heineken on onnistunut valloittamaan makuhermoja mitä erilaisimmissa olutkulttuureissa.

M

uinaiset sumerilaiset tuskin arvasivat ohraa olutmäskiksi idättäessään, että samankaltainen juoma vääntää suupieliä autuaaseen hymyyn vielä kuusi tuhatta vuotta myöhemmin. Tänä päivänä lager on maailman suosituin oluttyyppi. Hollantilaisen, pilsner-tyyppisen lagerin invaasio käynnistyi vuoden 1864 helmikuussa, kun viiksekäs hollantilainen, Gerard Adriaan Heineken, käynnisti nimeään kantavan panimon Amsterdamiin. Nyt Heinekenia viedään yli 170 maahan. Yrityksellä on yli 125 panimoa yli 70 maassa muun muassa Afrikan ja Aasian kasvavilla markkinoilla. Euroopassa Heineken on suurin panimo ja maailman kolmanneksi suurin oluen valmistaja. Olut ei ole vain pelkkä juoma, vaan siihen liittyvät hyvät ystävät ja tunnelma. Se on vapaa-ajan merkki raskaan työn jälkeen, viipyilevä keskustelu kolpakon ääressä tai ehkäpä hyvän aterian kunnioitus juuri sille sopivalla ohrajuomalla. Olut yhdistää maailmaa – paikasta, ihonväristä tai puhutusta kielestä riippumatta se on kaikkien kansojen janoisilla huulilla. Kolme eri maista kotoisin olevaa Heineken-brändistä vastaavaa kertoo, kuinka erilaisissa olutympäristöissä hedelmäistä lageria juodaan.

OLUT YHDISTÄÄ MAAILMAA. SE ON KAIKKIEN KANSOJEN JANOISILLA HUULILLA.

Proost! Hollanti on todellinen lager-alue. Noin 95 prosenttia juodusta oluesta on reilusti humaloitua lager-olutta. Hollantilaisessa lagerissa on tavallisesti noin viiden prosentin alkoholipitoisuus. ”Meillä ei ole Suomen tavoin erikseen keskiolutta tai nelosolutta”, Brand Manager Coen Dekker Hollannin 22

C


23


Heinekenilta kertoo. Suomen olutkulttuuri tuli miehelle tutuksi, kun hän asui maassa noin vuoden verran. Hollannissa olut on edelleen hyvin paljon miesten juttu. Miehet juovat sitä vuosittain 127 litraa, naiset vain 27 litraa henkeä kohden. Dekker kertoo, kuinka hollantilaiset juovat suurimman osan oluestaan kotioloissa baarien ja ravintoloiden sijaan. ”Kun mennään viettämään aikaa ulos, juodaan usein vettä, viiniä ja kahvia. Itse nautin Heinekenini mieluiten ystävien seurassa ravintolassa.” Oluen myynti Hollannissa kallistuu kaupoissa yhä pienempiin yksiköihin. Sitä ostetaan nyt neljänneslitran lasipulloissa ja tölkeissä vaikka isompiakin toki markkinoille tulee. Ravintolassa olutta tilataan laseina joiden nimet ovat vaasje (0,25 l) ja fluitje (0,2 l). ”Hollannissa on hyvin tärkeää, että olutlasissa on kunnon kahden sormen paksuinen vaahto pinnalla.

Hollanissa olutta tilataan usein 0,2 litran lasissa, kertoo Brand Manager Coen Dekker Hollanin Heinekenilta.

24


Ravintoloissa panostetaan hanaoluiden tarjoiluun, se on kunnia-asia.” Vaikka olut maistuu, itse juomasta tiedetään vähän, kertoo hiljan Hollannissa tehty tutkimus. Coen Dekker uskoo, että tietoa voisi lisätä tarinoiden avulla. ”Voisimme kertoa ihmisille oluen ikiaikaisesta kulttuuriperinnöstä. Monet eivät myöskään tiedä, että useimmat oluet ovat 100-prosenttisia luontaistuotteita. Kun ainesosista ja niiden suhteesta makuun puhuttaisiin enemmän, voisi olutkeskustelu laajentua samaan sarjaan viinien kanssa.” Heinekenin tarinan hollantilaiset tuntevat. Sitä pidetään omassa maassaan valtavirtaoluiden aatelina, josta kansalaiset ovat ylpeitä.

Cheers! Amerikkalaiset yksinkertaisesti pitävät oluesta. Senior Vice President Dan Tearno Heineken USA:lta ei tee

HEINEKEN ON YHDYSVALLOISSA ERITTÄIN ARVOSTETTU BRÄNDI. poikkeusta sääntöön. Erityisesti vihreä pullo ja vihreävalkoinen etiketti värittää miehen olutmuisteloita. “Neljäkymmentä vuotta sitten sain ensimmäisen Heinekenini ravintolassa kotikaupungissani Methuenissa. Olut tarjoillaan siellä jäähdytetyissä tuopeissa. Sekä juoma että tunnelma olivat unohtumattomat.” Heineken oli ensimmäinen ulkomainen olut, joka rantautui mantereelle kieltolain purkamisen jälkeen vuonna 1933. Se on siksikin Amerikassa todella arvos-

C

Senior Vice President Dan Tearno Heineken USA:sta muistaa vieläkin ensimmäisen vihreäpulloisen Heinekeninsa.

25


tettu brändi. Hollantilaisolut kuuluu siellä korkeampaan upscale-kategoriaan käsityöläisoluiden kanssa. Upscale-määritelmä pitää sisällään kaikki merkit, jotka ovat hinnaltaan neljänneksen kotimaisia valtavirtabrändejä korkeampia. Amerikkalaiset juovat olutta keskimäärin 82 litraa vuodessa. Korkeamman hinnan oluiden osuus on isot 18 prosenttia koko Yhdysvaltain valtavista olutmarkkinoista. Uudella mantereella olut ja alkoholi ylipäätään ovat useammin korkeakoulutettujen ja hyvin ansaitsevien hupia. Heinekenia juovat Yhdysvalloissa hyvin monenlaisissa kulttuureissa juurensa omaavat ihmiset. “Erityisesti latinalaisamerikkalaiset ja karibialaiset tuntuvat olevan mieltyneitä hollantilaisoluen makuun.” Tearnon mielestä mahtavin interiööri Heinekenin tyyppiselle oluelle olisi vaikkapa New Yorkin Meat

Hartwall edistää suomalaista olutkulttuuria, kertoo tuotepäällikkö Ossi Ahto.

26

Packing Districtin HIP-baarissa tai Miamin South Beachin hurjassa yökerhossa.

Kippis! Kylmälaitteet hurisevat kilvan Hartwallin toimitiloissa olevan tiskin alla. Heineken tulee Suomeen pulloissa, tölkeissä ja tynnyreissä Heineken-konserniin kuuluvan Hartwallin kautta. ”Paras lämpötila lager-oluelle on 6–8 astetta”, Heineken & Karjala -oluiden tuotepäällikkö Ossi Ahto Hartwallilta selittää ja esittelee samalla Heinekenin uusia innovaatioita: David-hanaa, joka säilyttää oluen pitempään hyvänä, sekä jäähanaa, joka annostelee oluen hyisen kylmänä. ”Olutasiantuntija sanoisi varmaan, että olutta ei saa myydä jäisenä. Suomalaiset tykkäävät kuitenkin nauttia oluensa isoista laseista. Jäähanasta valutettu olut on tarpeeksi kylmää loppuun asti.” Puhtaus on asia, josta Ahto ei suostu tinkimään. Olut kärsii ylimääräisistä aineista, ja vaahto häviää nopeasti likaisesta lasista. ”Muissa maissa kuin Suomessa olutlasit puhdistetaan tiskikoneen jälkeen vielä harjakoneella, joka vie viimeisetkin pesuainejäämät”, Ahto kertoo. Vielä yksi erikoisuus löytyy Hartwallin toimitalon baarista: läpinäkyvä lasta – vaahtokampa – takaa äärimmäisen pintajännityksen Ahdon tarkasti hanasta laskevan vaahtokukan pintaan. Se pidättää hiilihapot lasin syvyyksiin. ”Tällaisia Suomessa käytetään vielä hyvin harvoin.” Omat olutbrändit ovat olleet Suomessa poikkeuksellisen vahvassa roolissa. Ulkomaiset oluet yleistyivät Suomessa vasta vuoden 1986 jälkeen, kun Alko ryhtyi tuomaan niitä laajemmin myymälöihinsä. Vasta viime vuosina erikoisoluet, muun muassa tuontioluet, ovat kasvattaneet merkittävästi suosiotaan. Heinekenkin kasvaa Suomessa voimakkaasti. Suomalaiset juovat vuotuisen yli 80 litran olutannoksensa vielä hyvin usein muovituopista ilman vaahtoa ja väljähtyneenä. ”Pieniä merkkejä on näkyvissä siitä, että maassamme oltaisiin vähitellen siirtymässä nautintokulttuuriin ja laatuun. Hartwall edistää suomalaista olutkulttuuria omalta taholtaan esimerkiksi Laatutuoppi-ohjelmalla, jossa hanaoluen laatuun ravintoloissa kiinnitetään entistä tarkempaa huomiota ja kriteerit täyttäville ravintoloille myönnetään Laatutuoppi-sertifikaatti.” •

VIIME VUOSINA ERIKOISOLUET OVAT KASVATTANEET SUOSIOTAAN SUOMESSAKIN.


TEKSTI LAURI HAAPANEN KUVITUS JUSSI KAAKINEN

OHJAT

OMISSA KÄSISSÄ

Panimoliiton itsesääntelyohjeisiin suunnitellaan muun muassa alkoholimainosten ennakkotarkistusta ja mainoskieltoa koulujen ja päiväkotien näköetäisyydellä.

A

lkoholimainonta ja siihen tehtävät lakimuutokset olivat syksyn puheenaihe. Panimoliitto on ottanut keskusteluun aktiivisesti osaa, ja nyt tammikuussa se esittelee päivityksensä alkoholimainonnan itsesääntelyohjeisiin. Panimoliiton toimitusjohtajan Elina Ussan mukaan uudistukseen olisi kui-

tenkin ryhdytty myös ilman ministeriöstä tulevaa lakimuutospainetta. ”Kyllä ohjeita on syytä päivittää parin vuoden välein”, hän arvioi. Kovin suuria muutokset tuskin tulevat olemaan. Ohjeistukset ovat jo nykyisellään varsin tiukat, eikä lainsäädäntö jätä kovinkaan paljon katvealueita, joihin itsesääntely voisi tarttua. Työskentely on vielä kesken, mutta Ussa valottaa muutamia pääkohtia, joista Panimoliiton jäsenyritykset, Hartwall, Sinebrychoff, Olvi ja Nokian Panimo, ovat yhdessä keskustelleet. Merkittävin uudistuksista olisi alkoholimainosten ennakkotarkistus, jolla epäeettiset tai hyvän maun rajoja hipovat mainokset suitsittaisiin hyvissä ajoin. Toinen suunnitelmista on kieltää alkoholimainonta koulujen ja päiväkotien näköetäisyydellä kokonaan. Myös tämä olisi Ussan mukaan käytännössä toteutettavissa – hyvää mieltä tuottavia mutta toteuttamiskelvottomia pykäliä ei ohjeisiin haluta sisällyttää. Kolmanneksi Panimoliitto on tarttunut televisiomainonnan kategoriseen kieltoon, jonka mukaan alkoholimainoksia ei saa näyttää ennen kello 21:tä. Ussan mielestä laki on liian yksioikoinen. ”Lienee selvää, että alle 18-vuotiaat saattavat joskus satunnaisesti valvoa jopa yhdeksää pidemmälle. Sen vuoksi 27

C


ajatuksenamme on, että alkoholimainonnan sallittavuus päätettäisiin ohjelmakohtaisesti.”

Mainoskielto vaikuttaisi markkinaosuuksiin Panimoliiton mukaan mainonnalla ei lisätä alkoholijuomien kulutusta, vaan sen ensisijaisena tarkoituksena on vaikuttaa tuotemerkkien välisiin markkinaosuuksiin. Suomalaisen lainsäädännön tiukentaminen iskisi Panimoliiton mielestä kovimmin nimenomaan suomalaiseen panimoteollisuuteen, sillä ulkomaiset tuotemerkit pysyvät joka tapauksessa esillä internetin ja esimerkiksi televisio-

Itsesääntely Itsesääntely tarkoittaa lainsäädäntöä tiukempaa, täsmällisempää ja usein käytännönläheisempää ohjeistusta, jonka ala on vapaaehtoisesti luonut ja jonka toteutumista se itse valvoo. Panimoliiton vuoden 2008 alussa käyttöönotettujen itsesääntelyohjeiden keskeiset aiheet ovat vastuullinen alkoholinkäyttö ja alaikäiset. VASTUULLINEN ALKOHOLINKÄYTTÖ

On kiellettyä esittää, että alkoholi lisää henkilön sosiaalista suosiota, menestystä tai hyväksyntää tai poistaa estoja ja lisää henkilön seksuaalista menestystä tai vetovoimaa. Alkoholia ei saa yhdistää väkivaltaan, aggressiiviseen tai vaaralliseen käytökseen tai näitä sisältäviin urheilulajeihin. Mainos ei saa myöskään esittää alkoholista pidättäytymistä tai kohtuukäyttöä kielteisessä valossa. ALAIKÄISET JA ALKOHOLI

Mainoksissa käytettävän henkilön on oltava vähintään 25-vuotias. Mainoksissa ei saa käyttää sellaisia julkkiksia, idoleita tai piirroshahmoja eikä markkinointia saa kohdistaa sellaisiin medioihin, tapahtumiin ja ohjelmiin, joiden tiedetään vetoavan erityisesti alaikäisiin.

28

ohjelmien ja elokuvien tuotesijoittelun kautta. Ussa myös muistuttaa, ettei kyse ole vain kotimaisesta teollisuudesta ja sen työpaikoista, vaan tiukan mainoskiellon vaikutukset ulottuvat myös esimerkiksi mainosrahoitteisen television, radion ja lehtien sisällöntuotantoon. Kun sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä – jossa myös panimoteollisuus oli mukana – tutustui alkoholimainontaa käsitteleviin tutkimuksiin, tuloksia löytyi joka junaan: välillä suurimmaksi syyksi nuorten alkoholikäyttäytymiseen nähtiin kaverit ja muut nuoret, joskus vanhemmat, toisinaan mainonta. Jotta alkoholin viehätys ”kiellettynä hedelmänä” pienenisi, Panimoliiton itsesäätelyohjeet muistuttavat jo nykyisellään, että ”K-18-maininta ei saa olla täysiikäisille suunnatussa markkinointiviestinnässä pääviesti, jottei se ruoki alaikäisten mielenkiintoa”. Ussan mielestä ei pidä kuitenkaan aliarvioida nuorten omaa harkintaa ja ymmärrystä. ”Kun minä itse olin 1980-luvulla alaikäinen nuori, tupakkaa sai mainostaa ihan vapaasti. Muistan kyllä mainoksia, joissa hyvännäköinen uranainen veti röökiä, mutta ei se saanut minua polttamaan tupakkaa”, hän vertaa.

Panimoliitto uskoo pykäläviidakon sijaan perinteisen valistuksen voimaan. ”Mielestäni raittiusjärjestöjen ja panimoteollisuuden pitäisi laittaa valistusasiassa rahat yhteen ja toimia yhdessä. Niin nuorien, raskaana olevien kuin humalassa ajavienkin kohdalla me olemme tismalleen samaa mieltä kuin raittiusjärjestöt.”

Valistukseen luottaen Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, alkoholin mainontalakeja höllättiin. Ennen vuotta 1995 oli ollut sallittua mainostaa vain ykkösoluen vahvuisia alkoholijuomia. Ussan arvion mukaan Suomi on hiljalleen tiukentamassa lainsäädäntöään EU:ta edeltävään linjaan ja ankarammaksikin. ”Olen käyttänyt nyrkkisääntöä, että Suomessa on kymmenen prosenttia alkoholin ongelmakäyttäjiä ja kymmenen prosenttia absolutisteja. Loput 80 prosenttia käyttää alkoholia enemmän tai vähemmän, mutta fiksusti. Minun mielestäni alkoholipolitiikan teossa pitäisi olla kanttia pitää tämän hiljaisen enemmistön puolta”, Ussa sanoo. Suomen alkoholilainsäädäntö on Euroopan tiukimpia; vain Ranska ja Ruotsi ovat edellä. Lopuissa 24 maassa lainsäädäntö on löysempi, ja sen vastapainoksi alkoholiteollisuus on luonut itselleen mittavat itsesääntelyohjeet.

NUORTEN OMAA HARKINTAA JA YMMÄRRYSTÄ EI PIDÄ ALIARVIOIDA.


Keski-Euroopassa alkoholia kulutetaan Suomea enemmän, mutta alkoholin haittoja on vähemmän. Ainakin sen perusteella itsesääntelyyn tukeutuva malli tuntuu toimineen. Silti myös Euroopassa mainonnan lainsäädäntöä ollaan tiukentamassa. ”Suomessa on tahoja, jotka haluavat, että me olisimme uudistuksien kärjessä Ruotsin ja Ranskan kanssa. Panimoteollisuuden kanta taas on, että mentäisiin siellä, missä suuret joukot liikkuvat”, Ussa kertoo ja ihmettelee, miksi asia ylipäänsä nousi meillä tapetille juuri nyt. ”Tiedossa ei ole mitään radikaalia ongelmaa, jonka vuoksi alkoholin mainontalakeja tulisi äkkiä kiristää – päinvastoin: Tutkimusten mukaan valistus on tehonnut nuoriin, ja he ovat entistä kriittisempiä alkoholin käytön suhteen.” Ussa uumoilee, että lakimuutosprosessissa voisikin olla pohjimmiltaan kyse näyttävästä sulasta kevään vaalikampanjahatussa. •

29


Pils

Lager

Pils on tyyliltään maukas, aromaattinen ja perusluonteeltaan kuivahko olut. Pilsin luonteelle on ominaista selvästi maistuvan humaloinnin tuomat yrttiset, kukkaiset ja mausteiset aromit.

Lagerit ovat raikkaita, tasapainoisia ja helposti lähestyttäviä. Kevyttä maltaisuutta tasapainottaa miedon aromaattinen humalointi.

Tumma lager Pehmeä oluttyyppi, jossa yhdistyy helppo nautittavuus ja tumman maltaan tarjoama aromaattisen makea maltaisuus. Tummat maltaat tuovat oluisiin hennon karamellisia, kahvisia ja suklaisia aromeja.

Vahva lager

Vehnäolut

Vahvan lageroluen maussa on makeutta ja runsaamman alkoholin tuomaa pyöreyttä. Oluessa voi aistia rikasta maltaisuutta, karamellisuutta, toffeisuutta ja jopa hienoista luumuisuutta tai kaakaota.

Kesäisen hedelmäinen oluttyyli, jonka oluet vaihtelevat vaaleista, kirkkaista oluista tumman sameisiin. Aromissa voi havaita vaniljaa, sitrusmaisuutta, banaania ja mausteisuutta.

Ale Alelle on ominaista makea karamellinen hedelmäisyys ja monipuolinen aromimaailma. Humaloinnin vahvuus vaihtelee oluttyypeittäin aromaattisesta vahvan kukkaiseen.

Stout & porter

Erikoisuudet ovat harvinaisempia oluttyyppejä tai tyylillisesti vaikeammin yhdistettävissä yleisiin tunnettuihin oluttyyppeihin. Maku vaihtelee kirpeän raikkaista miedoista oluista täyteläisen makeisiin vahvoihin oluisiin. iStockphoto

Tummat mallaslaadut antavat värin lisäksi oluille myös vahvan maun. Paahdetussa aromissa voi aistia myös leipää, mämmiä, kahvia ja tummaa suklaata.

Erikoisuus

30


oluesta TEKSTI KAISA MIKKOLA

ALKO

KONSEPTOI OLUET

Moni suomalainen osaa jo ruoan ja viinin yhdistämisen. Oluen kohdalla innostus on herännyt, mutta opastusta kaivataan. Minkälainen olut sopii salaatin seuraksi, mitä tarjota mausteisen lihapadan kanssa? Muun muassa näitä arkipäivän valintoja helpottamaan Alko kehittää olutkonseptiaan.

A

lko satsaa oluttietämyksen kasvattamiseen kehittämällä oluttoimintojaan entistäkin asiakasystävällisemmäksi. Suurin muutos on oluiden uudenlainen ryhmittely. Aiemmasta maakohtaisesta luokittelusta siirrytään helmikuusta alkaen kahdeksaan eri oluttyyppiin. Ne eroavat toisistaan maultaan, aromeiltaan ja väreiltään. Tyypittelyssä on kiinnitetty erityistä huomiota selkeyteen: olutlajien erot visualisoituvat värikoodein. Asiakkaiden olutostamista helpotetaan oluthyllyn reunaan sijoitetulla infopäädyllä, josta saa lisätietoa oluiden aromeista ja esimerkiksi tarjoilusuosituksista. Lisäksi itse olutosasto siirtyy myymälöissä keskeisemmälle paikalle. Muutokset tehdään porrastetusti, ja tavoitteena on, että vuoden loppuun mennessä 80 myymälän osastot ovat helpommin lähestyttävissä. Hyvästä asiakaspalvelustaan tunnettu Alko panostaa myös henkilöstönsä oluttietämyksen kehittämiseen erilaisin koulutuksin.

Olutkiinnostus kasvussa Mistä kaikki sai alkunsa, Alkon oluiden ja siidereiden tuoteryhmäpäällikkö Mika Kauppinen? ”Tutkimme tuoteryhmäkohtaisesti kuluttajakäyttäytymistä ja asiakastyytyväisyyttä. Oluiden osalta saimme asiakkailtamme palautetta ostamisen haasteista. Asiakkaiden on ollut vaikea hahmottaa oluiden kokonaisuutta ja nähdä eroja eri oluttyyppien välillä. Tutkimus osoitti myös, että kiinnostus oluisiin on vahvassa kasvussa.” Suomalainen olutkulttuuri elää itämisvaihettaan. Kauppisen mukaan jopa

verrattuina muihin Pohjoismaihin Suomessa ollaan vielä varsin alkutekijöissä. Toisaalta kansainvälistyminen, ulkomaanmatkailu ja kiinnostus ruoanlaittoon ovat auttaneet kasvattamaan aivan uudenlaista olutsukupolvea. Tuontioluidenkin Suomen-valloitus on tapahtunut viimeisen 15 vuoden aikana. Kauppinen povaa suomalaisen olutkulttuurin puhkeavan kukkaan nopeasti, sillä maut ja aromit alkavat olla tulevaisuuden kuluttajalle arkipäivää. ”Hyvänä esimerkkinä toimii viisivuotias poikani. Alle kolmevuotiaana ruokapöydässä istuessamme poika kohotti yhtäkkiä maitolasinsa. Kippistämisen jälkeen hän haistoi lasia ja maistamisen jälkeen jatkoi syömistään. Siinä tuli oluen ja ruoan käyttöyhteyttä työkseen edistävälle isälle melkein tippa linssiin.”

Rikas makumaailma Mutkattomuus on 12 000 vuotta vanhalle elintarvikkeelle, oluelle, luonteenomaista. Olut yhdistyy luontevasti monenlaisiin tilanteisiin. Viriävää olutkiinnostusta on myös helppo ruokkia kokeilemalla itselleen vielä tuntemattomia olutmerkkejä, sillä juomien hinnat ovat varsin kuluttajaystävällisiä. Alkon valikoimassa kokeiltavaa riittää, vuositasolla siihen kuuluu noin 250 erilaista olutta. Mitä mattimeikäläisen pitäisi tietää oluista? ”No ensinnäkin on hyvä selventää, että kaikki oluet eivät maistu samalle. Pääoluttyypit eroavat makumaailmoiltaan merkittävästi toisistaan, ja jokaiselle löytyy varmasti oma suosikki”, Kauppinen rohkaisee. Mika Kauppisen osalta suurin rutistus, olutkonseptin kehitystyö, on nyt saatu kunnolla käyntiin. Seuraavaksi into-

himoisen olutmiehen työaika kuluu olutvalikoiman kehittämiseen. Tavoitteena ei voi tietenkään olla mikään muu kuin paras valikoima niin laajuudeltaan kuin laadultaan. •

Sesonkisuositukset: Sasu Laukkonen

1.

Tällä palstalla ammattilaiset antavat juomasuositukset sesongin ruokiin.

Blinit, mäti ja 1836 Classic Gourmet vaalea ruokaolut

2. Sipulinen lihapata, valkosipuliperunamuusi ja aromaattinen Aura-olut

3. Suklaabrownie ja hasselpähkinää sekä Murphy’s Irish Stout Sasu Laukkonen on helsinkiläinen keittiömestari, joka on lokakuussa 2010 avannut luomuruokaan keskittyneen Chef & Sommelier -ravintolan. Aiemmin Laukkonen on vetänyt muun muassa Michelin-tähden ensimmäisenä toimintavuonnaan saanutta Mange Sud -ravintolaa.

31


brändin tarina TEKSTI LAURI HAAPANEN

Virkistävän aurinkoinen

SOL

Sol-olut on lähtöisin Meksikon kuuman auringon alta. Siksi sen maku on raikas ja ilme piristävä.

K

ullankeltaisen Sol-oluen tarina juontaa vuoteen 1899. On aurinkoinen ja lämmin aamu Mexico Cityn laitamilla. Paikallisen pienpanimon – nimeltään El Salto del Aqua eli vesiputous – saksalaisella panimomestarilla on työn alla uusi olut. Hän haluaa luoda pirteän vaihtoehdon juomakulttuuria hallitsevien eurooppalaistyyppisten, raskaiden ja täyteläisten oluiden rinnalle. Ajatuksena on, että uusi, tuoksultaan hienostunut ja maultaan raikas olut viehättäisi ja virkistäisi erityisesti työtätekevää kansanosaa. Työnsä lomassa panimomestari ihastelee panimon ikkunoista osuvien auringonsäteinen tanssia käymisastian hohtavalla pinnalla. Hän haluaa vangita tämän ohikiitävän hetken ja päättää nimetä työn alla olevan olutreseptinsä sen mukaan: El Sol on espanjaa ja tarkoittaa suomeksi aurinkoa.

Paistetta yli 50 maahan Vuonna 1912 Cuauhtémoc Moctezuma -panimo osti El Salto del Aguan, ja vuonna 1924 oluen nimeä muutettiin ytimekkäämmäksi: siitä poistettiin El-artikkeli. 1990-luvulle asti Sol pysyi kuitenkin pitkälti Meksikonlahden paikallismarkkinoilla. Vuonna 1993 Sol aloitti ärhäkän levittäytymisen ja löysi suuren yleisön lähes kaikkialla Meksikossa. Solin raikas ja pehmeä maku ja brändiin liitetyt mieli32

kuvat puhuttelivat erityisesti nuoria aikuisia. Menestyksen myötä Sol herätti myös kansainvälistä kiinnostusta, erityisesti Euroopassa. Tänä päivänä Sol on saanut merkittävän jalansijan olutmarkkinoista paitsi Euroopassa, myös Pohjois-Amerikassa, Aasiassa, Lähi-idässä ja Australiassa. Solia viedään jo yli 50 maahan. Suomeen Solia on tuonut syyskuusta lähtien Hartwall – suoraan Meksikosta. Kyseessä on siis edelleen kirjaimellisesti olut suoraan Meksikon kuuman auringon alta. Solin visuaalinen ilme kunnioittaa edelleen yli sata vuotta sitten piirrettyä


aurinkoista peltomaisemaa. Myös Solin alkuperäinen raikkaus on tallella: Sol on vaalea, kevyt ja erittäin miedosti humaloitu lagerolut – siksi sen ovat ottaneet omakseen myös monet naiset.

Nuoruus on asenne Sol tarjoillaan aina hyvin jäähdytettynä. Sitä on tapana juoda limesiivun kera, joskaan paikan päällä Meksikossa tämä tapa ei ole turistialueiden ulkopuolella kovin

yleinen. Sen sijaan Meksikossa on tavallista sekoittaa olueen limemehua tai käyttää olutta erilaisten mausteisten drinkkien pohjana. Solin maku on tuoreen maltainen ja sitrusmainen, väri kullankeltainen. Siksi se sopii nautittavaksi etenkin sitruunan mehulla maustettujen salaattien, kala- ja kanavartaiden tai mausteisten nachojen, tacojen, thairuokien sekä grillattujen kesäherkkujen kanssa.

Solin markkinointilause on Life is Fresh, elämä on raikasta, ja brändin perustana on raikas ja nuorekas asennoituminen elämään. Nuorekkuus ei kuitenkaan liity Solin brändissä siihen, että numeroissa laskettavalla iällä olisi väliä. Solille ajatus nuoruudesta tarkoittaa, että elämässä on vielä paljon uusia ja mielenkiintoisia asioita koettavana. Nuoruus on asennekysymys – tapa nähdä ja kokea asiat. • 33


trendi

LYSSÄ E SI T T E JA TOKION KIN R NEW YO AT M UUSIM T I D TREN

TEKSTI LAURI HAAPANEN KUVAT HARTWALL Tällä palstalla kerrotaan tulevista trendeistä.

”Salakapakat”

Elämyksiä ostoksilla

Ennen mentiin sinne, missä kaikki ovat – nyt sinne, minne kaikki eivät pääse. Valtavirran ulkopuolelle piiloutuvat ”salakapakat” eivät ole laittomia, mutta sisään päästäkseen on tunnettava oikeat henkilöt. Kirkuvat neonvalot ja sisäänheittäjät eivät tähän kulttuuriin kuulu, vaan jo ravintolan tai salakaupan sisäänkäynnin löytäminen voi olla haaste sinänsä: on uskallettava laskeutua pimeisiin kellareihin, tajuttava takahuoneeseen johtava salaovi. Mutta kun vihdoin olet sisällä, tunnet olevasi erityinen.

Maailman metropoleissa ei riitä, että valikoimaa löytyy. Ravintolat ja kaupat haluavat olla elämyksiä itsessään. Tuotteiden esillepano on näyttävää, ilmapiiri viihdyttävä ja yksityiskohdat viimeiseen asti mietittyjä. Lähtökohtana on profiloituminen: yksi on keskittynyt luonnonmukaisuuteen, toinen paikallisuuteen tai vain kunkin tuoteryhmän top 5 -merkkeihin, joiden suosituimmuusjärjestys kerrotaan kuluttajille näyttävästi. Suurkaupungeissa on myös ravintoloita ja kahviloita, joiden konseptia kutsutaan sampling cafeksi. Siinä tietty elintarvikevalmistaja maistattaa tuotteitaan asiakkaille ilmaiseksi. Myös liiketilan ulkoasu ja sisustus seurailevat tiettyä estetiikkaa ja teemaa. Ne saattavat vaihdella usein – tai koko ajan, kuten eräässäkin tokiolaisessa graffitikahvilassa.

Cocktailit

Paikallisuus Globaalien megabrändien sijaan ihmiset arvostavat yhä enemmän pientä ja ympäristöystävällistä. Kansainvälisten jättibrändien vastapainoksi nämä tuotteet ovat paikallisia – jopa paikan päällä tehtyjä. Niiden sieluna on kotikutoisuus ja tekijöidensä tarinat. Nämä tuotteet pakataan vain yksinkertaisesti ja kevyesti – ilman silmille hyppiviä tuotemerkkejä.

Liraus sieltä, toinen tuolta, pari jääpalaa ja asiakkaalle... Ei näin. Cocktailhifistely on viety maailman metropoleissa äärimmäisyyksiin. Paikka, tunnelma ja raaka-aineet ovat ensiluokkaisia, valmistusprosessi ja tarjoilu silkkaa käsityötaidetta. Avainsana on cocktailienkin kohdalla eksklusiivisuus: Yksi paikka tarjoilee ainoastaan punaisia drinkkejä, toinen käyttää vain luomutuotteita. Kolmas on kehittänyt oman tapansa sheikata saadakseen drinkin koostumuksesta ja lämpötilasta täydellisen. Iänikuisen lasin sijaan juoma saatetaankin tarjoilla teemukista ja viimeistellä vaikkapa timantin tai jalkapallon muotoisilla jääpaloilla.

Kännykkä mullistaa ostamisen Käteinen ja muoviraha ovat historiaa. Nykyään ravintolassa, tavaratalossa, huoltoasemalla kuin kivijalan ruokakaupassakin maksetaan puhelimella ja matkakorteilla. Lisäksi puhelimeen ladatulla kupongilla voi suorittaa ravintolassa sekä annoksen tilaamisen että ostamisen vaihtamatta sanaakaan myyjän kanssa. Maksamisen lisäksi digitaalisuus helpottaa shoppailua monella muullakin tavalla. Alkoholimyymälässä asiakas kertoo omat mieltymyksensä ja menunsa, jonka jälkeen kone suosittelee tarjoiluihin parhaiten sopivan viinin. Sähköinen paikannus puolestaan takaa, että asiakas saa puhelimeensa tuoreimmat tiedot ja huipputarjoukset – juuri sillä hetkellä, kun hän liikkeen kohdalla kävelee.

34


kurkistus TEKSTI KAISA MIKKOLA KUVA MIKA SOIKKELI Tällä palstalla kurkistetaan Hartwallin toimintaan.

AUTOMAATTIKERÄILYSSÄ työskentelee 12 robottia, jotka kokoavat kennolevyt ja juomakorit kuormalavoille asiakastilauksien mukaisesti. Jokaisella robotilla on oma varastonsa. Hartwallin Lahden tehtaalta lähtee eteenpäin keskimäärin 200 000 korillista ja kennolevyä juomaa päivittäin.

35


Lapin Kulta Tuisku. Kotimainen luomuolut. Luonnon parhaista raaka-aineista pintahiivalla valmistettu luomuolut. Maultaan täyteläinen. Väriltään valoa taittavan samea, kauniin vaaleanruskea. Ainutlaatuisen ja jäljittelemättömän makunautinnon viimeistelevät kotimainen luomuyrtti ja -mallas sekä luomuhumalat. Tarjoilulämpötila 12-16 C. " Valmistin kotimaisessa pienpanimossa numeroidun 85.000 pullon erän Tuisku-luomuolutta. Samalla laatua vaalivalla asenteella kuin valmistan Lapin Kulta -premiumlagerin."

Mika Mäkelä, Lapin Kulta -oluen panimomestari

Profile for Otavamedia OMA

Point 1/2011  

Point 1/2011