a product message image
{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade

Page 1

2:2011

Lehti hartwallin asiakkaille

Hel Yes!

Designin ja ruoan onnistunut liitto ••• M.a. Numminen & oluen olemus ••• uusi makeutusaine eurooppaan?

Mitä miettii lohaskuluttaja?

Valintana parempi tulevaisuus

uutta: Ed Scizzo light, jaffa yuzu booster light, plan b, Juhla aura... s. 23-28


pääkirjoitus

Kiitos teille Näin kevään korvilla meillä kaikilla on katse jo tiukasti tulevassa kesässä. Haluan kuitenkin palata vielä hetkeksi menneeseen. ­Viime vuosi oli nimittäin Hartwallille loistava. Kasvatimme ­markkinaosuuttamme kaikissa juomakategorioissa. Menestys ei synny yksin tekemällä, vaan se vaatii saumatonta yhteistyötä teidän, asiakkaidemme kanssa. Lähdemme siitä, että kun te onnistutte, me onnistumme. Vuonna 2010 onnistuimme yhdessä. Mitä tulee tuotteisiin, menestyksemme syntyy kahdesta ­asiasta: houkuttelevista ja aidosti innovatiivisista uutuuksista sekä tuttujen, suomalaisten rakastamien juomabrändien määrätietoisesta huolenpidosta. Novelle Plus -sarjan onnistunut lanseeraus oli yhteistyötä ­parhaimmillaan. Lanseeraus oli suorastaan oppikirjaesimerkki siitä, mitä voidaan saavuttaa, kun kaikki tehdään oikein. Oikeaaikainen kampanjointi sekä myymälä- ja medianäkyvyys tukivat toinen toistaan ja toivat tulosta sekä teille asiakkaille että meille. Kaiken keskiössä oli tietenkin kuluttajalähtöinen, lyömättömän hieno konsepti ja tuotteet. Mielestäni markkinajohtajan ­vastuulla on kehittää koko markkinaa ja luoda koko ajan uutta arvoa. Novelle Plus -sarjan lanseeraus on oiva esimerkki siitä, miten me toimimme vesimarkkinan kasvun veturina. Suomalaisten rakastama Hartwall Jaffa on puolestaan mainio esimerkki siitä, miten vahvaa brändiä pitää vaalia ja edelleen ­vahvistaa. Jaffan vuosi 2010 oli huikea menestys – kiitos hyvien uutuusmakujen, tehokkaan kampanjoinnin, erinomaisen myyntipistenäkyvyyden sekä mielen­ kiintoisen ja erottuvan tekemisen. Menestyksen eteen tehtiin paljon työtä. Pieni kiitos menestyksestä kuuluu toki myös auringolle, joka houkutteli suomalaisia ­juomaan. Toivotaan, että aurinko on puolellamme myös tänä vuonna. Joka tapauksessa uskon, että tästä vuodesta tulee vielä viime vuottakin parempi, kun jatkamme hyvää yhdessä tekemistä. Menestyksekästä kesää! Aki Käyhkö Kaupallinen johtaja

2


sisältö 2:2011

23

Ed Scizzo light ja muut kesän uutuusjuomat

10

18

hyvinvointia kaikille

omaperäinen Hel Yes!

Lohas-kuluttaja ajattelee sydämellään.

Designin ­herkkukattaus oli menestys.

Tässä lehdessä myös:

7 ⁄ leijonien jäljillä Karjalan ansiosta kaksi jääkiekkofania pääsi osaksi jääkiekkohuumaa. 16 ⁄ Millainen on oluen henki? M.A. Numminen puhuu oluen syvimmästä olemuksesta. 28 ⁄ Huomisen supermakeuttaja Euroopassa ­tuntemattomampi stevia-makeutusaine puhututtaa juuri nyt. 30 ⁄ kuohuvat oppitunnit Oluesta-palstalla parannetaan ohraisen juoman arvostusta ja kerrotaan parhaat juomavinkit sesongin ruokiin. 32 ⁄ elämän vesi Brändin tarinassa tutustutaan Novelleen. 34 ⁄ kuumimmat jutut Trendejä haistelemassa. 35 ⁄ kurkistus Aurinkoista huomenta Hartwallilta.

Point Oy Hartwall Ab:n asiakaslehti  Päätoimittaja Taru Tuominen, puh. 020 717 2073  Toimitusneuvosto Ann-Mari Hämäläinen, Marianna Godenhjelm, Tuija Kleimola, Seppo Käck, Heidi Päiväniemi, Noora Pöyhönen ja Matti Ristola.  Toimituksen osoite Oy Hartwall Ab, PL 200, 00371 Helsinki, point@hartwall.fi  Lehden toimitus Alma 360 Asiakasmedia  Tuottaja Kaisa Mikkola  Toimitussihteeri Irene Easton   Ulkoasu Mika Soikkeli  Kannen kuva Kreetta Järvenpää  Aki Käyhkön kuva Peter Forsgård  Paino PunaMusta  Painos 15 200  Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2011

3


pinnalla

Hartwall Akatemia

tarjoaa johtamisvalmennusta

Ari Sarmanto haki valmennuksesta ideoita Cafe Caruselin johtamiseen.

4

Laura Vuoma

Hartwall Akatemian uusi valmennus, Strategian ja ihmisten johtaminen, antaa eväitä ­yritystoiminnan kehittämiseen, johtamiseen ja työssäjaksamiseen. Kaupan ja ravintola-alan ylimmälle johdolle suunnattu kahden päivän valmennus on toteutettu yhteistyössä Trainers’ Housen ja Vierumäen urheiluopiston kanssa.


Helmikuussa läpiviety ensimmäinen

koulutus sai innokkaan vastaanoton, mikä kielii johtajien kiinnostuksesta ja tarpeesta saada lisää tukea yritystoimintansa kehittämiseen. ”Parasta valmennuksessa oli, että pääsi sparraamaan ja vaihtamaan ajatuksia yrittäjien kanssa, jotka ovat Kehä kolmosen ulkopuolelta. Heillä on intensiivistä tekemisen meininkiä ja myös toisinaan kokemusta muilta toimialoilta”, koulutuksen käynyt helsinkiläisen Cafe Caruselin toimitusjohtaja Ari Sarmanto kertoo. Sarmannon houkutteli valmennukseen mahdollisuus pienryhmäkoulukseen, mutta myös ammatillisesti mielenkiintoinen aihe ja sisältö. ”Sain koulutuksessa selkeitä ja konkreettisia muutosehdotuksia, kuten uusia keinoja henkilöstön motivointiin. Niitä on jo nyt kokeiltu. Muutos ei tapahdu hetkessä, mutta prosessi on lähtenyt liikkeelle.” Toinen valmennukseen osallistunut, mikkeliläisen Oxa Ravintoloiden toimitusjohtaja Pertti Oksa, piti keskusteluyhteyttä ja myös palautteen saamista ensiarvoisen tärkeänä. ”Oli mukava huomata, että oli jo tehnyt niitä oikeita asioita. Kannustaa, kun saa positiivista vahvistusta.” Valmennuksessa käsiteltiin muun muassa tavoitteiden asettamisen tärkeyttä, niistä viestimistä, strategian muuttamista arjen tekemiseksi sekä pohdittiin ihmisten käyttäytymistä ja johtajuutta. ”Yritystä ei johdeta vain fiiliksellä. Toisaalta siitä sitä fiilistä vasta tuleekin, kun tietää ja osaa tehdä, Oksa huomauttaa.”

Hyvinvointi on tärkeää

Valmennuksessa nostettiin esiin myös liikunnan merkitys työssäjaksamiseen. ”Haluamme osoittaa asiakkaillemme, että välitämme heistä. Tämän vuoksi olemme nostaneet valmennuksen yhdeksi teemaksi hyvinvoinnin ja jaksamisen”, Hartwallin ravintolakanavan myyntijohtaja Sami Asikainen kertoo. Ensimmäisen päivän lopuksi osallistujat suorittivat kuntotestin Vierumäen urheiluopistolla. ”Kuntotesti oli veretseisauttava kokemus. Todella hyvä, että se oli osa kurssia. Sitä helposti unohtaa, että

itseenkin pitää satsata, ei vain kulisseihin ja henkilöstöön, Ari Sarmanto toteaa. Kurssin ydinideana on antaa osallistujille työkaluja ja oivalluksia, jotka kantavat kauemmaksikin. Esimerkiksi kuntotestin tulosten perusteella jokaiselle laadittiin oma harjoitteluohjelma. Trainers’ House myös ylläpitää Pulssisivustoa, johon osallistujat käyvät kahdeksan viikon ajan merkitsemässä mitä ovat tehneet yrityksensä ja itsensä kehittämisen eteen – ja pitävät

”siitä sitä fiilistä tuleekin, kun tietää ja osaa tehdä .” yhteyttä muihin valmennukseen osallistuneisiin. Yhdessä tekeminen on myös Hartwallin ytimessä. "Tahtotilanamme on toimia asiakkaamme aitona kumppanina. Haluamme tuntea asiakkaamme paremmin ja olla osa heidän arkeaan. Etsimme yhdessä uusia tapoja puhutella kuluttajia ja kehittää ravintoloiden palvelukokonaisuutta", Asikainen toteaa. "Tarjoamme asiakkaillemme johtamiskoulutuksen lisäksi myös muita koulutuksia ja valmennuksia, joiden avulla autamme asiakkaitamme menestymään", Hartwall Akatemian koulutuspäällikkö Liisa Kupsu lisää. Kumppanuusajattelu on herättänyt positiivista vastakaikua kurssilaisissa. Pertti Oksa nimeää juuri sen olleen yksi syy hänen osallistumiseensa. ”Olemme tehneet Hartwallin kanssa yhteistyötä jo yli 30 vuotta ja tuntuu hyvälle, että puhutaan aidosta kumppanuudesta, ja myös yrittäjien hyvinvoinnista ollaan kiinnostuneita.” Valmennuksen hinta asiakkaalle on puristettu edulliseksi kumppanihinnaksi. Kahden päivän valmennus ruokailuineen, yöpymisineen ja kuntotesteineen maksaa asiakkaalle vain 550 € + alv. Seuraavat valmennukset järjestetään 14.–15.4.2011 ja 10.–11.5.2011.

ekat & ykköset Liisa Kupsu

Hartwall Akatemian asiakaskoulutuspäällikkö Liisa Kupsu luottaa yhdessä tekemisen meininkiin ja muistaa ­edelleen kirkkaasti lapsuutensa ­ensimmäisen Jaffan. Ykköshaaste työssäsi? Tarjota Hartwall Akatemiassa koulutuksia, jotka tuottavat lisäarvoa asiakkaillemme, auttavat heitä menestymään. Ensimmäinen työpaikkasi? Isän K-kauppa, jossa purin iltatöinä kuormia ja hyllytin tuotteita. Ensimmäinen Jaffa? 1970-luvulla kahden isosiskon kanssa mökillä saunajuomana jaettu keltainen Hartwall Jaffa 0,33 litran pullo. Limsa jaettiin piirun tarkasti kolmeen lasiin, jotta jokainen sai varmasti yhtä paljon. Ykkösasia elämässäsi? Perhe, johon kuuluvat avopuolison lisäksi omat 14- ja 16-vuotiaat lapset sekä puolison 18- ja 20-vuotiaat tytöt. Ykkösasia työssä? Yhdessä tekemisen meininki sekä hartwallilaisten että asiakkaiden kanssa. Ykköselämys? Pakko listata useampi: lasten syntymät, hyvin valmistettu ruoka ja siihen yhteensopiva ja oikein tarjoiltu juoma, retkiluistelu läpinäkyvällä järven jäällä, musavideon teko, onnistunut golfkierros kauniilla kentällä hyvässä seurassa, uiminen peilityynessä järvessä helteisessä Suomen suvessa. Ykköstavoite? Työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen sekä terveydestä että hyvinvoinnista huolehtiminen. Mitä haluaisit vielä kokea ensimmäistä kertaa elämässäsi? Pari kesää sitten golfin aloittaneena odotan vielä nappisuoritusta eli hole in one -lyöntiä.


pinnalla Mainontalaki raukesi Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltu esitys entistä tiu-

kemmasta alkoholimainonnan lainsäädännöstä on rauennut. Tiivis keskustelu alkoholimainonnasta sai ­maaliskuun alussa pisteen, kun hallitus päätti olla viemättä esitystä eduskunnan käsiteltäväksi. Raukeamisen suurin syy oli, että esityksen tarkemmasta sisällöstä ei oltu päästy sopuun. Uusi laki olisi kieltänyt mielikuvamainonnan ja sallinut vain tuoteja hintatietojen maininnan kuvan ohella. Myös tv-mainonnan ajankohtaa kaavailtiin siirrettäväksi iltayhteentoista. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto pitää hyvänä, ettei hallitus kiristä alkoholimainontaa. ”Tärkeintä on nyt antaa mahdollisuus elinkeinon omalle itsesääntelylle. Vaarana oli, että mitään hyötyjä saamatta mainonnan lisä­ rajoituksilla olisi hankaloitettu tarpeettomasti kotimaisen panimo­ teollisuuden kilpailukykyä ulkomaisia toimijoita vastaan”, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa sanoo.

Lapin Kultaa design­ pääkaupunkiin World Design Capital Helsinki 2012 -hankkeen suosio osoittaa kotimaisen muotoilun ja tuotesuunnittelun voivan hyvin. Myös Lapin Kulta on liittynyt yhteistyökumppaniksi. ”Haluamme yhteistyöllä herättää ihmiset huomaamaan, että design on läsnä kaikkialla, kaikissa elämän pienissä hetkissä ja jopa kulutustuotteissa. Lapin Kulta, kuten monet muutkin design-tuotteet, ammentaa voimansa suomalaisesta luonnosta ja aitoudesta. Samaan aikaan Lapin Kulta on moderni ja haluaa vaalia niin ihmisten kuin ympäristönkin hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa”, Hartwallin markkinointi- ja viestintäjohtaja Tuomas Kahri kertoo.

Hyvät tavat ­kaunistavat Ruokalistalla hyvät tavat -kampanja

Elina Manninen

tähtää lasten pöytä- ja käytöstapojen paranemiseen ja lasten kiinnostumiseen ruokakulttuurista yleisesti. Kampanjan avulla halutaan herättää keskustelua, mutta myös tukea perheitä viettämään enemmän aikaa yhdessä hyvän ruoan ja juoman parissa. Kampanjan ytimessä on koulujen kanssa toteutettava kummiluokkatoiminta. Jokainen Fransmanni-ravintola valitsee oman kummiluokan alakoulun 5.–6.-luokkalaisista. Luokan oppilaista koulutetaan hyvien tapojen lähettiläitä yhden lukuvuoden ajan. Itse hankkeen kummina toimii tunnettu kokki, Sami Garam. Hyvien tapojen asialla ovat myös Hartwall, HK-ruokatalo, Valiojäätelöt, Duni ja Libris. Kampanjan asiantuntijana toimii Tapaseura ry. Tärkeä osa kampanjaa on tapasankari. fi-blogi, mistä löytyy muun muassa kattausvinkkejä, tapatietoa, trendejä, ruokaohjeita, pukeutumistietoa ja kilpailuja. Kampanjan tarkoituksena on myös tuoda esille hyvän ja monipuolisen ruokavalion merkitys lapsen ja nuoren elämässä, nostaa parrasvaloihin ateriahetkien eri vaiheiden merkitys sekä ­edistää juomakulttuuria alkoholittomien juomien osalta. Tapasankari kun pärjää tilanteessa kuin tilanteessa.

6


pinnalla

Karjala scout – joka fanin unelma Suomella on mahdollisuus juoda voiton makeasta maljasta tulevissa jääkiekon MM-­kisoissa. Karjalan ansiosta kaksi suomalaista fania tulevat olemaan osa leijona­ huumaa. Toinen itse joukkueen rakentajana, toinen ­kisatoimittajan ominaisuudessa. Kampanjan ensimmäisessä vaiheessa

etsittiin scouttia eli kykyjenetsijää ­katsastamaan suomalaisia NHL-pelaajia yhdessä A-maajoukkueen johdon kanssa. Scoutilta vaadittiin vahvaa näkemystä, rakkautta lajiin sekä esittely­videon tekemistä. Vaikutusvaltaisen raadin vakuutti raumalainen Tommi Uponen, joka matkasi yhdessä pää­valmentaja Jukka Jalosen ja General Manager Jari Kurrin kanssa Yhdysvaltoihin helmikuun lopulla. ”Olihan se huikea reissu! Päästä tutustumaan lajiin pintaa syvemmältä. Käymään peleihin, pukukoppikäytäville ja puhumaan ammattilaisten kanssa”, Uponen kertoo. Uponen on kolmen jääkiekkojouk­ kueen jäsen ja jäätunteja kertyy viikossa useita. Tuore Karjala scout elää ja hengittää lätkää, joten muutos teleoperaattorin myyntipäälliköstä lätkäammatti­ laiseksi sujui luontevasti. Viikon matka Yhdysvaltoihin alkoi kuitenkin kangerrellen. Peruutettuja lentoja, hätäistä

nukkumista terminaaleissa. Vasta 29 tunnin matkan jälkeen saavuttiin perille Minnesotaan, pelin ensimmäisellä erätauolla. ”Jännä miten nopeasti matkan rasitukset kuitenkin katosivat, kun pääsin jäähalliin. Footlong chili dog, iso tuoppi olutta kouraan ja elämän ensimmäistä NHL-livepeliä katsomaan – murheet unohtuivat samantien”, Uponen summaa tunnelmiaan. Karjala scoutin tehtäviin kuului suomalaisten pelaajien peliotteiden seuraaminen. Huomioita kirjattiin ylös neljässä eri pelissä Minnesotassa, Torontossa ja Tampassa. ”Kävimme huomioita läpi pelaaja pelaajalta. Vaikka minulla oli Kurrista ja Jalosesta etukäteen jo hyvä kuva, heidän maanläheinen asenteensa yllätti kertakaikkisesti. Olin osa porukkaa ja minunkin mietteitäni kuunneltiin.” Pelaajavalinnoista Uponen on ­vaitonainen. Salassapitosopimus on alle­kirjoitettu. Toisaalta muutoksia

kokoonpanoon saattaa tulla aivan viime minuuteilla, joten Uponenkaan ei tiedä, millainen joukkue lopulta tulee olemaan. ”Nimiä mainitsematta voin kertoa, että Jalonen ja Kurri kysyivät kahdesta pelaajasta kumman ottaisit. Sanoin, että minusta tämä tässä, Kurri ja Jalonen olivat eri mieltä. Keskustelimme. Nähtäväksi jää, keitä jäällä lopulta ­seurataan.”

Sisäpiirin tietoa luvassa

Karjala hakee suomalaisten fanien ­joukosta myös yhtä kisatoimittajaa, joka välittää tuntoja MM-kisoista. Kisatoimittaja tulee haastattelemaan kiekko­tähtiä, ylläpitää kisablogia, raportoi kisa­turistien kuulumisia sekä perehtyy ­Bratislavan iltaelämään ja olut­ kulttuuriin yleisöä kiinnostavalla tavalla. Kisatoimittajan nimi julkistetaan huhtikuussa. Jääkiekon MM-kisat pelataan Bratislavassa 29.4.-15.5.2011

Hartwall

Vasemmalla: Scout Tommi Uponen NHL-tunnelmissa.

Oikealla: Jari Kurrin valvovan ­silmän alla Tommi ­Uponen keskustelee ­Tampa Bay Lightningin Sean Bergenheimin ­kanssa.

7


pinnalla

Herkulliset ja hurmaavat

mocktailit

Alkoholittomat drinkit eli mocktailit ovat nousseet maailmalla ilmiöksi asti. Hartwall on tarttunut trendiin ja laatinut yhdessä baarimestari Kim-Peter Hyödyn kanssa oppaan, joka johdattelee juomasekoitusten saloihin. Research Insightin ­Hartwallille toteutta­ man tutkimuksen mukaan eniten tilattu juoma yökerhoissa. Kuluttajat kuitenkin toivovat niiden rinnalle raikkaita alko­ holittomia vaihtoehtoja, jotka sopivat aikuiseen makuun. Klassisista cocktai­ leista johdetut Jaffa-mocktailit on raken­ nettu virvoitusjuomista, mehuista ja makusiirapeista. Myös ulkonäköön on kiinnitetty huomiota. ”Baarimestarin pitää ehdottomasti tarttua asiakkaan kysymyksiin ja raken­ taa myös alkoholittomia drinkkejä. ­Asiakas maksaa mielellään euron pari enemmän, kun saa hyvän juoman, kivan makuelämyksen ja tuntee kuuluvansa joukkoon”, baarimestari Kim-Peter Hyöty toteaa 15 vuoden kokemuksella. Käytännössä minkä tahansa klassisen cocktailin voi muuntaa mocktailiksi. ­Esimerkiksi Piña con Jaffa mukailee pina coladan makumaailmaa. Ananas­mehua, kookossiirappia tai -maitoa ja pidentä­ jäksi Jaffa Ananas lightia. Koristeluun tuoreita hedelmiä, ja voilà! Raikas juoma on valmis ­nautittavaksi. Jäät ovat olennainen osa cocktailien tekemistä. Oikean lämpötilan takaamiseksi myös lasit ja ­valmistusvälineet jääh­ dytetään tarpeen tullen. Sitruksilla juomiin saa­ daan kirpeyttä, raikkautta ja happamuutta, mitä voi­ daan säädellä pidentäjillä, kuten virvoitusjuomalla tai kivennäis­vedellä. Värija makuskaala kasvaa mehuilla ja siirapeilla. Mukaan voi laittaa myös vaikkapa jäätelöä tai ­tuoreita hedelmiä. Mock­ taileja onkin helppo valmis­ taa, sillä raaka-aineita on hyvin saatavilla.

8

Saara Autere

Kauniit ja näyttävät cocktailit ovat

”Mielikuvitusta mukaan ja kokeile­ maan”, Hyöty kannustaa. Mocktailit sopivat hyvin myös kahvila­ maailmaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan yli puolet kahviloiden asiak­ kaista tekee juomapäätöksensä kassa­ jonossa, joten näkyvä menutaulu on

tärkeä apu päätöksen teossa. Jaffamocktaileista onkin ­laadittu menuja, joista asiakkaiden on helppo valita oma ­drinkkisuosikkinsa. Myös keväällä ­käynnistyvä Jaffa-mocktail kiertue tuo juomavaihto­ehdon näyttävästi esille kahviloissa.


pinnalla

unelma korkista? Hartwallin korkkikampanja vuonna

2010 oli suunnaton menestys – yli miljoona syötettyä koodia ja yli 200 000 eri osallistujaa. Puolen litran pulloista ­löytyneillä onnennumerokoodeilla oli mahdollisuus voittaa palkintoja, ja osallistujamäärät kertovat tämän todella houkutelleen ihmisiä. Tänä kesänä sama korkkikampanja toteutetaan uudestaan, mutta vieläkin paremmin. Kampanjan ytimenä on antaa mahdollisuus toteuttaa erilaisia pieniä ja suuria unelmia rahapalkintojen avulla.

Pääpalkinto on huikeat 100 000 euroa, mutta tänä vuonna on myös enemmän pieniä palkintoja; 10 euron palkintoja jaetaan jopa 10 000 kappaletta. Pelaamisen tunnelmaa tuodaan tupla tai kuitti -mahdollisuudella, missä voiton voi tuplata jopa 1280 euroon asti. Kampanja tulee näkymään kultaisena kampanjakorkkina kaikissa Hartwallin puolen litran alkoholittomissa juomapulloissa (paitsi Gatorade ja Novelle lähdevesi) sekä kampanjaetikettinä valikoiduissa Jaffan, Pepsin, Novellen ja Edin puolen litran pulloissa.

Saimaan kuohuja ­Hartwa-Tradelle Hartwa-Trade ja Saimaan Juoma­tehdas ovat solmineet yhteis-

työsopimuksen, jonka myötä Saimaan Juomatehtaan Marsalkkaoluet tulevat Hartwa-Traden valikoimiin. Vastasolmittu myynti- ja jakelusopimus on Hartwallin vastaus pienpanimo- ja erikoisoluiden vahvaan suosion kasvuun. Saimaan Juomatehtaalle yhteistyö ­tarjoaa mahdollisuuden tavoittaa aiempaa laajempi kuluttajakunta. ”Suomalaiset ovat koko ajan kiinnostuneempia kokeilemaan uusia ja erilaisia oluita entuudestaan tuttujen juomien ohella. ­Erikoisoluiden kysyntä on kasvanut koko vuosikymmenen ajan ja sen odotetaan jatkuvan edelleen”, kertoo markkinointijohtaja Jonas Tallqvist Hartwa-Tradelta. Saimaan Juomatehtaan Marsalkka-oluet valmistetaan käsityönä Saimaan rannalla tarkoin valituista kotimaisista raakaaineista. Marsalkka Vaalea 4,6 % on täyteläinen ja kullan­ keltainen täysmallaslager, jonka tavallista tukevampi ­humalointi tuo olueen ryhtiä ja runsaasti makua. Marsalkka Tumma 4,6 % on täyteläinen ja maltainen täysmallaslager, jonka pähkinänruskea väri syntyy tummiksi paahdetuista maltaista. Marsalkka Vehnä 5,2 % on raikas ja hedelmäinen suodattamaton vehnäolut. Oluen suodattamattomuus korostaa maun tuoreutta ja hedelmäisyyttä. Kaikki Marsalkka-oluet ovat myynnissä 0,33 litran pitkäkaulaisessa lasipullossa ja Marsalkka Vaalea ja Marsalkka Tumma ovat myynnissä myös 0,5 litran tölkissä.

Hartwall 175 vuotta Hartwall on täyttänyt pyöreitä ­ uosia – 175-vuotissyntymäpäivää v vie­tettiin 2. 2. 2011. Vuonna 1836 perustettu Hartwall on maamme kuudenneksi ­vanhin edelleen toimiva yritys. Hartwall aloitti toimintansa Pohjoismaiden ensimmäisenä kivennäis­ vesi­tehtaana, kun filosofian tohtori, vuori­komissaari Victor Hartwall sai senaatilta luvan valmistaa ja myydä lämpimiä ja kylmiä kivennäisvesiä 2.2.1836. Noihin aikoihin juontavat Hartwall Vichy ­Originalin juuret. Pitkä historia on monella muullakin Hartwallin brändillä. Esimerkiksi Aito Oikea Hartwall Jaffa tuli markkinoille vuonna 1949, Hartwall Gin Long Drink Helsingin olympiavuonna 1952.

Jälleen uusia Laatutuoppeja Laatutuoppi on Hartwallin hana­ oluiden laatuohjelma, jonka tavoit­ teena on parantaa suomalaista ­olutkulttuuria. Ohjelmassa mukana olevat ravintolat sitoutuvat korkea­ laatuiseen tarjoiluprosessiin. Tutustu tarkemmin: www.laatutuoppi.fi

Uudet Laatutuoppi-­ ravintolat 2011 Forssa

Päätybar Kultajyvä

Helsinki

Kartanon kievari Kannel pub

Hyvinkää

Napsu

Kerava

Robin’s

Mäntsälä

Gasthaus Wäinölä

Rovaniemi

Huppeli

9


Teksti Lauri Haapanen Kuvat Kreetta Järvenpää

10


Minä, me ja muut Lohas-kuluttajuus on moderni elämäntapa, jossa omaa ­hyvinvointia ei aseteta vastakkain muiden ­ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin kanssa.

C 11


O

letko sinä lohas-kuluttaja, kenties tietämättäsi? Katsopa ympärillesi, joku heistä ainakin on. Suomen aikuisväestössä joka viidettä voi nimittäin luonnehtia elämäntapojensa ja kulutusvalintojensa puolesta termillä lohas. Sana rantautui Suomeen muutamia vuosia sitten. Siinä yhdistyvät alkukirjaimet englannin kielen sanoista Lifestyle of Heatlh and Sustainability. ”Lohaksessa kiinnitetään huomiota omaan terveyteen mutta myös ympäristön terveyteen, niin eettisesti kuin ekologisestikin”, sanoo professori Sirkka ­Heinonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Lohas on moderni elämäntapa. Se ei tarkoita asketismia tai kuluttamisesta kieltäytymistä, mutta oman parhaan lisäksi ajatellaan aina myös yhteistä parasta. Heinonen määritteleekin lohaksen ytimeksi vastuunkantamisen: omien elämäntapojen ja kulutustottumusten vaikutuksia ajatellaan laajasti sekä tässä ajassa että pitkällä tähtäimellä tulevaisuuteen. ”Suomeksi lohaksesta voisi käyttää käsitettä ­vastuullinen kuluttaja.”

Nautinto ja funktionaalisuus

Maailmalla lohas on jo trendi, minkä ovat huomanneet niin yritykset kuin akateeminen tutkimuskin. Suomessa termi sitä vastoin on vielä varsin tuntematon. Siitä huolimatta monet yritykset ovat Hartwallin tapaan jo pitkään ottaneet toiminnassaan huomioon lohas-ajatteluun sisältyviä arvoja ja tavoitteita. Termin ensimmäinen osa, health, tarkoittaa terveyttä, ja se on myös osa Hartwallin juomabisnestä. Yhtenä esimerkkinä tästä käy jo kolmannelle vuosikymmenennelleen ehtinyt Novelle-tuoteperhe, jonka tuotteet ovat kalorittomia tai vähäkalorisia. Novelle virkistää ja sammuttaa janon – ja jokaisen meistä olisi terveellistä juoda pari kolme litraa vettä päivässä. ”Meidän tuotteemme kuuluvat nautinnollisuuden, jopa hedonismin alueelle”, kuvailee kuluttajatutkimuspäällikkö Heidi Päiväniemi. ”Funktionaalista

Oman parhaan lisäksi ­aja­tellaan aina myös ­yhteistä parasta. 12

tarpeiden tyydyttämistä on pidetty perinteisesti nautinnollisuuden vastakohtana, mutta näin ei tarvitse olla.” Novelle Plus -tuotteet tekevät hyvää moniulottei­ sesti, sillä ne tarjoavat vitamiineja ja tärkeitä kivennäisaineita. Myös herkullinen maku on tärkeä. Esimerkiksi virvoitusjuoman makuiset, mutta kevyet Novelle Frissit on makeutettu fruktoosilla eli hedelmäsoke­rilla, mutta kaloreita puolessa litrassa on vain yhden omenan verran. ”Tuotteista löytyvä GDA-merkintä, juoman sisältämä kalorimäärä suhteutettuna päivän saantisuositukseen, tuli tuotteisiin toissa vuonna. Myös se tukee kuluttajan mahdollisuutta terveelliseen elämään”, ­Päiväniemi sanoo.

Ei omaa hyvää muiden kustannuksella

Jälkimmäinen määreistä on sustainability, joka tarkoittaa kestävyyttä, pysyvyyttä. Professori Heinonen muistuttaa, että lohas-elämäntavassa hyvinvoinnin ja nautinnon tavoittelu ei saa tapahtua yhteisen edun kustannuksella. ”Lohaksessa nähdään asioiden kausaalisuhteet ja pyritään vaikuttamaan siihen, millaiseksi tulevaisuus omien elämänvalintojen pohjalta muodostuu. Lohasajattelussa kehää kuitenkin laajennetaan omasta itsestä perheeseen, asuinalueeseen, yhteiskuntaan ja aina globaalille tasolle saakka.” Myös Hartwallilla tehdään töitä laajemmassakin viitekehyksessä. Lakiasioiden ja yhteiskuntasuhteiden johtajan Pekka Lindroosin mukaan ympäristönäkökulmat otetaan kaikessa toiminnassa huomioon, ja usein ne tuovat mukanaan myös kustannussäästöjä. Pakkausmateriaalien käyttöä pyritään vähentämään ja keventämään niin juomapullojen, korkkien, kuljetuslavojen kuin erinäisten suojapahvienkin ­osalta. Näin kuljetusajoneuvojen lasti kevenee ja poltto­aineenkulutus vähenee. ”Samaten olemme jättäneet korkeista painatuksen pois, jotta painomustetta ei käytettäisi tarpeettomasti.” Myös jakeluautojen reitit suunnitellaan mahdollisimman lyhyiksi ja tehokkaiksi: tullessa tuodaan ­täysiä pulloja, mennessä viedään tyhjiä pois – kaikki Hartwallin pullothan ovat kierrätettäviä.

Tuotannon sivutuotteista biopolttoainetta

Kymmenisen vuotta sitten Hartwall avasi Lahteen uuden tuotantolaitoksen. Sen pääenergianlähteenä on maakaasu, minkä lisäksi tehtaan laitteiden ja prosessien valinnassa kiinnitettiin erityistä huomiota veden ja energian kulutukseen. ”Osana isoa kansainvälistä konsernia jaamme ­parhaiksi osoittautuneita käytäntöjä keskenämme”, Lindroos kertoo.

C


13


14


Hartwallin tuotantolaitoksen ympäristötehokkuutta lisää se, että kaksi vuotta sitten suomalainen energiayhtiö St1 käynnisti tehtaan yhteyteen bioetanolin valmistuslaitoksen. St1 hyödyntää biopolttoaineen tuotannossaan muun muassa Hartwallilta ylijäävät hiivat ja juomanvalmistuksen nesteet. Parantaakseen ympäristövaikutustensa seurantaa Hartwall on ryhtynyt selvittämään tuotteidensa hiilijalanjälkiä eli valmistusprosessin aikana syntyneitä päästöjä aina viljapelloilta kaupan hyllyille ja ravintolapöytiin saakka. ”Meillä on käytössä Heineken-konsernin yhteinen käytäntö hiilijalanjäljen mittaamiseen. Näin tulokset ovat koko konsernin tasolla vertailukelpoisia”, ­Lindroos kertoo. Tämän vuoden aikana on tarkoitus kartoittaa ainakin oluen hiilijalanjälki.

Vastuullista alkoholimarkkinointia

Yksi iso osa-alue Hartwallin vastuunkantoa on ­vastuullisuus alkoholituotteiden markkinoinnissa. Alkoholi ei kuulu alaikäisille, ja ongelmakäyttöön pitää tarttua jo ennaltaehkäisevästi. Toisaalta lohakseksi voidaan laskea myös Hartwallin yhteiskuntavastuulliset toimet oman ydinliiketoimintansa ulkopuolelta. Hartwall Jaffan Sauma-ohjelmassa nuoria kannustetaan uskomaan ja toteuttamaan omia unelmiaan. Muutama vuosi sitten Hartwall osallistui WWF:n ­Operaatio Merenneitoon ja lahjoitti sentin jokaisesta myydystä 1,5 litran Hartwall Novelle ja Hartwall Novelle Citronelle -pullosta Itämeren hyväksi. Lisäksi Hartwall on mukana Lahden Vesijärven suojeluprojektissa. ”Yhteiskuntavastuu on isossa roolissa meidän ­agendallamme, ja pyrimme myös jatkossa tekemään yhteistyötä erilaisten organisaatioiden, järjestöjen ja hankkeiden puitteissa”, Lindroos kertoo.

Passiivisesta kuluttajasta aktiiviseksi

Professori Heinosen mukaan kuluttajan rooli liukuu lohas-ilmiössä ikään kuin tuottajien reviirille. ”Niin kutsutussa prosumerismissa kuluttajat eivät ole enää vain passiivisia toimijoita, vaan he seuraavat hyvin tarkkaan tuotteen alkuperää, terveysvaikutuksia, eettisyyttä ja ekologiaa ja antavat signaaleja tuotantoportaalle päin.” Lohakseen sisältyy kuitenkin yritysten näkökulmasta eräs suuri haaste: lohas-kuluttajat eivät ole ­selkeärajainen ryhmä. ”Lohas on arvovalinta. Varallisuus voi liittyä siihen, miten hyvin omaan, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin tähtääviä valintoja voi tehdä, mutta lohas ei välttämättä vaadi rahaa, sillä kyse on myös elämysten ja merkitysten etsimisestä”, Heinonen ­pohtii.

Lokeroiminen ei onnistu sen paremmin iän tai sukupuolen kuin koulutus- tai varallisuustaustankaan perusteella. Köyhä opiskelija voi olla lohas-kuluttaja siinä missä varakas eläkeläinenkin. ”Yhteistä kaikille lohas-kuluttajille on sen huomaaminen, että jotain totuttua olemassa olevaa pitää muuttaa, jotta elämäntapa olisi enemmän terveyttä tukeva ja samalla ympäristön kestävyyttä edistävä”, Heinonen summaa.

Tutkimustieto tarkentaa mielikuvia

Lohas -liike on syntynyt vahvasti yksittäisten ihmisten aloitteesta, yksilötasolla. Se on hyvä, sillä sitä kautta ideologiat ja uudet toimintamallit on helpompi hyväksyä kuin ylhäältä päin saneltuna. Toisaalta vastakkaisessakin suunnassa olisi hyvät puolensa: jotta yhteiskuntaa voidaan esimerkiksi veroilla ohjata lohas-elämäntyylin suuntaan, tarvitaan selvät kriteerit ja pelisäännöt. Ja niiden laatiminen taas toisi puolueetonta ja laaja-alaista tutkimusta. ”Tutkimus toisi vertailukelpoisuutta eri tuoteryhmien kesken ja hälventäisi mahdollisia virheellisiä mielikuvia. Lohas voi nimittäin kärsiä inflaation, jos sitä liikaa hypetetään ja kaikkea mahdollista ruvetaan nimittämään lohakseksi”, Heinonen huolehtii. Kyse olisi ennen kaikkea kokonaisvaltaisesti yhteiskunnan ja yksilöiden elämään vaikuttavasta arvovalinnasta. Kovin todennäköisenä Heinonen ei tällaista skenaariota tällä hetkellä pidä, mutta mahdollisena kuitenkin. ”Ja jos ajatellaan, miten paljon kustannuksia huonosta kansanterveydestä ja ympäristön tuhoamisesta syntyy, sitä voi pitää hyvin suositeltavana tulevaisuudennäkymänä”, hän sanoo. Tulevaisuuden tutkija jos kuka osannee arvioida, puhutaanko lohaksesta vielä kymmenenkin vuoden kuluttua. ”Termi ei välttämättä jää elämään, enkä minä sen perään niin haikaile. Tärkeintä on, että sisin säilyy, ja mielestäni lohas-elämäntyyli on erittäin elinkelpoinen ajatus.” •

”Lohas ei välttämättä vaadi rahaa, sillä kyse on merkitysten etsimisestä.” 15


vaikuttaja Teksti Irene Easton Kuva Robert Seger

Millainen on oluen henki, M.A. Numminen?

Olutkulttuurin puolestapuhujana tunnettu taiteilija, muusikko M.A. Numminen oli nostamassa keskiolutta arvoon arvaamattomaan 1980-luvulla. Tänään hänen ikiaikaiseksi kuvaamansa oluen henkeen on liittynyt myös ­naisellista pohjavärettä.

M

.A. Numminen istuu turkulaisessa panimoravintola Koulussa, joka on yksi niistä monista suomalaisista paikoista, joissa olueen suhtaudutaan hartaudella. Vaikka nykyään olutta harrastetaan siinä missä viskiä ja viiniäkin, ei maanläheinen tunnelma ole kuitenkaan kaikonnut minnekään. ”Oluen arkisen maineen syynä ei ole suomalaisten sivistymättömyys, sillä samaa näkee kaikkialla. Se kuuluu olueen”, Numminen toteaa. Asiat olivat kuitenkin hyvin erilailla 1980-luvulla. Pitkät perinteet, Kalevalan oluenpanorunot sekä ­v uoden 1969 keskioluen myynnin vapautuksen huuma olivat unohtuneet. Olut oli halveksittu juoma. ”Silloin oli vielä 55 kuntaa, joissa keskioluen vähittäismyynti tai anniskelu – tai molemmat – oli kiellettyä. Muutenkin, jos kassi kilisi, oli ehdottoman syntinen ihminen. Pullot piti pakata pehmeiksi reppuun niin, ettei varmasti kilissyt”, Numminen kertoo hymyillen tarttuvasti. Undergroundin isäksikin tituleerattu Numminen ei ole pelännyt mennä vastavirtaan, joten hän päätti tehdä kirjan Suomen keskiolutbaareista ja niiden elämästä. Ennakkoasenteita ja harhaluuloja murtanut Baarien mies (1986) oli suurmenestys ja oli osaltaan nostamassa keskioluen arvostusta. Huurteinen kun on paljon muuta kuin vain viljan ja veden poskivalssi. Sen rooli suomalaisessa tapa- ja ruokakulttuurissa on merkittävä. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 25 vuotta kirjan kirjoittamisesta. Nummisen mielestä neljännesvuosisadassa on menty valtavasti eteenpäin. ”Nykyinen alkoholikulttuuri ei ole enää yhtä humalahakuista vaan tosiaan nautimme alkoholia. Esimerkiksi suomalaiset ravintolat ovat selvästi mannermaistuneet. Nyt otetaan vain niin, että kieli kirpoaa. Hyvän alkoholikulttuurin viesti on mennyt perille.”

Naisellista kuohuntaa, miehistä karakteeria Numminen vastaa kysymyksiin olutkulttuurista valoisassa yläkerran kabinetissa, juuri siinä huoneessa, missä paikallisen runoilijan mukaan nimetty

16

­ errainseura tapaa kokoontua, keskustella ja maistelh la oluita. J.J. Wecksellin herrainseuraan ei ole ­naisilla asiaa kuin kerran vuodessa, mutta olutkulttuuriin naiset ovat enemmän kuin tervetulleita. Oluella on kuitenkin hyvin maskuliininen maine. Onko siinä sijaa naisille? ”Ampumahiihtokaan ei ole feminiininen asia, mutta silti Kaisa Mäkäräinen loistaa siinä”, Numminen ­huomauttaa. Oluttuntijalla on myös keino naisten houkuttelemiseksi – maailmalla suosittu demi-kokoinen lasi (25 cl), joka sopii hyvin myös miesten käteen. ”Suomessa ei ole huomattu miettiä millä tavoin naiselle olisi eleganttia juoda olutta. Olut on ehdottoman naisellinen juoma, kun se oikein tarjotaan. ”Menemme Pedron kanssa keikalle Pariisiin ­huhtikuussa, ja varmaan meidänkin tulee nautittua muutama demi siellä jossakin katukahvilassa – April in Paris, tiedäthän”, Numminen maalailee.

Lageria ja schlageria

Musiikki ja juomalaulut kuuluvat olennaisena osana olutkulttuuriin. Numminen on pitkän linjan muusikko, jolle olut maistuu niin legendaarisen Pataässän karaoken, suomalaisen tangon, iskelmän, jazzin kuin klassisenkin musiikin tahtiin. Vaikka viini mielletään korkeakulttuuriin kuuluvaksi, myös olut sopii yhteen vaikkapa Nummisen ­suosiman Richard Wagnerin sävellysten rinnalle. ”Kuten Wagnerin musiikki, niin myös olut vetoaa meissä alkukantaisiin, selkäytimellä tunnettaviin tunteisiin.” ”Ja kyllä Bach joi aikoinaan olutta siinä missä ­muutkin. Kun urut jylisevät Bachin tunnetuimmassa kappaleessa, Toccata ja fuuga d-molli, niin kyllä siinä voi tuoppia kallistaa.” Oluen ja viinin vastakkainasettelu on Nummisen mukaan yhtä järkevää kuin pohtia ovatko kesä- vai ­talvivaatteet parempia – molempia tarvitaan. ”Suomalainen olutkulttuuri on vahva. Voimme olla aika ylpeitä siitä, että olemme onnistuneet saamaan suomalaisesta oluesta näin monipuolisen juoman.” •


M.A. Nummiselle Wagner ja olut on toimiva yhdistelmä.

17


Hel Yes! -pop up -ravintolassa yhdistyivät design ja yhteisÜllinen henki.

18


Teksti Tiia Lappalainen Kuvat Laura oja, Adam Laycock, Jarkko Korhonen, Laura Vuoma

illallinen näyttelyssä N

Lontooseen ja Helsinkiin pariksi ­viikoksi rakennettu pop up -ravintola Hel Yes! vaati järjestäjiltä ­puolitoista vuotta kovaa työtä, vahvaa tahtoa sekä ­muutaman Sarpanevan padan.

oin kaksi vuotta sitten kevään merkkien hiipiessä esiin helsinkiläinen ravintoloitsija ja kulttuurimies Antto Melasniemi sai ­idean näyttelystä, joka kokoaisi yhteen suomalaista muotoilua ruoan ja ravintolaillallisen ympärille. Hän otti yhteyttä Suomen Lontoon instituuttiin ja esitteli heille ideansa. Instituutissa asiasta innostuttiin välittömästi, ja niin alkoi rakentua suomalaista designia ja ruokakulttuuria esittelevä ja paljon huomiota herättänyt Hel Yes! pop up -ravintola Lontoon design­festivaalin yhtey­teen. ”Se vaati puolitoista vuotta, paljon ihmisiä, uskoa ja kovaa tahtoa”, Melasniemi summaa. Konseptista vastannut Melasniemi keräsi heti alkuun ympärilleen eri taiteilijoista koostuvan

C 19


Klaus Haapaniemen suunnittelema jänishahmo koristi Lontoon Hel Yes! -ravintolan sisäänkäyntiä.

­ orukan, jolla pop up -ravintolatrendiin perustuvaa p poikkitaiteellista näyttelyä lähdettiin viemään eteenpäin. ”Suomalainen ruokakulttuuri on nuorempaa ver­ rattuna suomalaiseen muotoilukulttuuriin. Siitä on opittavaa. Suomalainen muotoilu on itsevarmempaa”, Melasniemi pohtii suomalaisen ruoan ja muotoilun yhteensopivuutta. Hel Yes! -tapahtuman luovaksi johtajaksi Melas­ niemi pyysi Lontoossa asuvan suunnittelijan Klaus Haapaniemen ja tapahtuman AD:ksi niin ikään ­Lontoossa suunnittelijana työskentelevän Mia ­Walleniuksen.

Suomalaisen muotoilun valiokattaus

Kun taiteellinen johtokolmikko oli koolla ja Suomen Lontoon instituutti saatu tapahtuman taustalle, Melasniemi, Haapaniemi ja Wallenius alkoivat miettiä tapahtuman yhteistyökumppaneita siltä pohjalta, ­millaisia asioita Hel Yes!:ssä haluttiin olevan esillä. Lontoossa tavoitteena oli tehdä tunnetuksi suomalaista designia ja ruokakulttuuria, Helsingissä konsepti esiteltiin sellaisena kuin se oli Lontoossa. 20

”Lähtökohtana oli kerätä kokoon suomalaisen designin suosikkijuttuja, parhaita ihmisiä ja esineitä.” Artek ja Iittala olivat luonnollisia yhteistyökumppaneita, samoin Lapin Kulta. ”Ne sopivat hyvin siihen maailmaan, jota olimme rakentamassa”, Melasniemi sanoo. Melasniemen, Haapaniemen ja Walleniuksen lisäksi projektiin lähtivät mukaan muotoilija Harri Koskinen, sisustussuunnittelija Linda Bergroth, muotisuunnittelija Heikki Salonen ja videotaiteilija-kuvanveistäjä Maria Duncker. Jokainen antoi tapahtumalle oman kädenjälkensä. Juomat nautittiin Koskisen Iittalalle suunnittelemista

”Lontoossa oli enemmän mañanameininki. Suomessa taas toimii saksalainen roti.”


Pöydissä ­käytettiin Fiskarsissa kasvanutta, ­metsän ­harvennuksesta yli jäänyttä haapaa.

Klaus Haapaniemi ja Mia Wallenius suunnittelivat sisustuksessa käytetyt tekstiilit.

laseista, Bergroth taas vastasi sisustussuunnittelusta ja puupöydistä. Heikki Salonen suunnitteli yhdessä Johanna Laitasen kanssa henkilökunnan vaatetuk­ sen ja Maria Dunckerilta nähtiin illan aikana hänen perunoistaan tekemä videoteos. Melasniemi hoiti menupuolen suunnittelun, Walle­ nius vastasi sisustustekstiileistä yhdessä Haapanie­ men kanssa ja Haapaniemi suunnitteli tilaan tapahtu­ maa leimanneen suuren lepakkohahmon. Ruokailuastiat saatiin lahjoituksina Melasniemen ja Iittalan yhdessä järjestämistä lounas- ja illallistilai­ suuksista, joissa osallistujat saivat ruokanautintonsa

Antto Melasniemi esittelee tilaa terveystarkastajille.

ilmaiseksi − yhtä Iittalan tai Arabian lautasta vastaan. Illallisen vastineena kutsuttujen oli lisäksi kerrottava kunkin lautasen tarina. Lahjoitetuilla lautasilla säästettiin kuluissa, mutta niillä ja niihin kytketyillä tarinoilla saatiin myös syvyyttä tapahtuman tematiikkaan ja suomalaisen designin historiaan.

Tilana käyttämätön tehdashalli

Tapahtuman vaikein järjestelyvaihe oli löytää ravin­ tola­t ilaksi sopiva käyttämätön tila. Vaativuutta lisäsi se, että tilalta vaadittiin esimerkiksi tiettyjä palotur­ vallisuuden kannalta oleellisia asioita, mutta sen haluttiin myös olevan mahdol­ lisesti häviämässä oleva paikka, jonne ihmiset eivät ehkä enää myöhemmin pääsisi. ”Tällaisen tilapäisjutun luonteeseen kuuluu, että käytetään tiloja, jotka ovat vielä löytämättä tai elävöitetään paikko­ ja, joissa ei ole toimintaa”, Melasniemi sanoo. Lontoossa paikka löytyi vanhasta teol­ lisuushallista Wenlock Roadilla, Helsin­ gissä tunnelmasta nautittiin Kalasata­ man uuden asuinalueen alta katoavissa kaurismäkisen karuissa tunnelmissa. ”Oli hienoa tulla välillä pois keskus­ tasta”, Hel Yes!:n tuottaja Aino Heikkinen sanoo. ”Monille kokemus alkoi jo matkasta, kun ravintola ei sijainnutkaan tutussa paikassa.” Lontoossa tapahtuman järjestäminen vaati paljon lupahakemuksia ja koordi­ nointia, Suomessa toteutus hoitui hel­ pommin jo siksikin, että ideaa oli testat­ tu Lontoossa. Tapahtumaa varten piti

C 21


Antto Melasniemi (vas.) ja Aino Heikkinen olivat myös mukana purkamassa tapahtumaa.

tehdä paloturvallisuussuunnitelmia, hakea anniskelulupia ja asioida terveysviranomaisten kanssa. ”Lontoossa oli myös enemmän mañana-meininki. Suomessa taas toimii saksalainen roti”, Melasniemi kuvailee. Rakentamisvaiheeseen kului kokonaisuudessaan kaksi viikkoa. Käytännössä tiloissa oli valmiina vain katto ja seinät, kaikki muu piti rakentaa vessoja myöten itse. Kaikkiaan tapahtumaa oli Heikkisen arvion mukaan tekemässä noin 50 henkeä, ydinporukkaan kuului 10−15 henkeä. Ravintola oli auki kummassakin kaupungissa kaksi intensiivistä viikkoa. Se oli tekijöiden mielestä riittävä aika, jonka jälkeen jaksoi tuntea vielä haikeutta.

Tapahtumaa leimannut Klaus Haapaniemen suunnittelema Bat out of Hel -hahmo joutui poistumaan purku-urakan tieltä.

”Jotkut vaihtelivat illan aikana jo käyntikorttejakin”, Heikkinen hymyilee. Suomalainen design kiinnosti illallistajia niin ­Lontoossa kuin Helsingissäkin. Pöydissä keskusteltiin Koskisen laseista ja lautasten tarinoistakin. Kiinnostuneimmat noukkivat illan aikana parempiin koteihin muun muassa suurikokoisia Timo Sarpanevan patoja. ”Laseja varastettiin myös paljon”, Melasniemi naurahtaa. Asia ei naurattanut ehkä itse tapahtumahetkellä, mutta ainakin se kertoi pelkkää positiivista viestiään asiakkaiden kiinnostuksesta suomalaista designia ja ruokakulttuuria kohtaan. •

Lasit tekivät ”kauppansa”

Päivittäin vaihtuva menu pidettiin asiakkailta salassa. Seuraavan illan kattaus päätettiin joko edellisenä iltana tai vasta samana päivänä. Heikkisen ja Melasniemen mukaan se ei juuri aiheut­tanut suurempia haasteita. ”Pientä säätöä nyt aina on”, molemmat hymyilevät salaperäisesti. Osa raaka-aineista tuotiin Lontooseen Suomesta, mutta ruoan valmistuksessa käytettiin runsaasti myös paikallisia raaka-aineita. Melasniemi halusi tuoda ruoassa, kuten tapahtuman visuaalisuudessakin, esiin suomalaisuuden primitiivisiä ja slaavilaisia piirteitä sekä metsästäjä-keräilijäkulttuurin makuja. Pöydät rakennettiin isommiksi kokonaisuuksiksi, joissa tutut ja tuntemattomat joutuivat kohtaamaan toisensa illallisen merkeissä. Tarkoitus oli luoda ­normaalia yhteisöllisempää tunnelmaa. Varsinkaan suomalaisille illallinen tuntemattomassa seurueessa ei välttämättä ole kaiken helpointa, mutta Hel Yes! onnistui yhdistämään ihmisiä omaperäisellä konseptillaan ja hyvällä tunnelmallaan. 22

Pop up -trendi ­pikkuhiljaa ­Suomeenkin Pop up- eli väliaikaisravintolatrendi puhkesi kukkaansa 2000-luvun loppupuolella erityisesti Lontoossa ja New Yorkissa. Pop up -ravintola on toiminnassa yleensä parisen viikkoa. Ravintoloissa yhdistyvät usein taide ja ruoka. Ravintolatiloina käytetään hylättyjä toimitiloja ja teollisuushalleja mutta myös yksityiskoteja. Tilana voi toimia myös jonkinlainen väliaikaisrakennelma. Suomessa pop up -ravintoloita on pompahdellut ilmoille silloin tällöin. Hans Välimäen ravintola Chez Dominiquen kesäversio on nähty muun muassa Savonlinnan oopperajuhlilla, ja kokki Jouni Törmänen perusti pop up -lounas­ ravintolan Helsingin Adams-saliin viime vuoden lopulla.


uutta Virvoitusjuoman ­makuinen energiajuoma Energiajuomamarkkinoille on saapunut täysin

uudenlainen juoma, ED Scizzo Light, joka maistuu virvoitusjuomalle, mutta on silti tehokas päivän piristäjä. Uusi ED on kehitetty kuluttajatutkimuksien pohjalta vastaamaan niiden kuluttajien ­toiveita, jotka kaipaavat silloin tällöin piristystä, mutta eivät erityisemmin pidä perinteisen ­energiajuoman mausta. Aurinkoisen keltainen uutuusjuoma maistuu raikkaalle greipille ja ­sitruunalle. Raikas virvoitusjuomamainen maku on otettu kuluttajatesteissä innostuneesti vastaan. ”Tuotetta pidetään jännittävän erilaisena muihin energiajuomiin verrattuna”, tuotepäällikkö Markus Sinisalo kertoo. Maun lisäksi ED Scizzo Light poikkeaa perinteisistä energiajuomista myös tehonlähteeltään. ED Scizzon piristävä vaikutus pohjautuu kofeiiniin, eikä juoma sisällä muita energiajuomissa yleisesti käytettyjä aineita kuten tauriinia, quaranaa tai B-ryhmän vitamiineja. Yhdessä pullossa on kofeiinia kahden kahvikupillisen verran ja se on piristävyydeltään samaa tasoa muiden ED-energiajuomien kanssa. ED Scizzo Light -energiajuoma on makeutettu hedelmäsokerilla ja ­aspartaamilla ja sen energiasisältö on 12 kcal/dl. Energiajuomia ei suositella lapsille, raskaana oleville eikä kofeiiniherkille henkilöille. Pakkauksissa on myös käyttösuositus enintään kaksi pullollista päivässä. Kehotukset ­pohjautuvat juomien sisältämään kofeiinimäärään ja perustuvat ­Elin­tarviketurvallisusvirasto Eviran ohjeistukseen.

iStockphoto

ED Scizzo Light myydään 0,5 litran pullossa.

Herukkainen ­Gatorade Blackcurrant Urheilujuomauutuus Gatorade

­ lackcurrant auttaa pitämään tehon yllä B koko urheilusuorituksen ajan. Gatorade sisältää elektrolyytteja, eli natriumia ja kaliumia, jotka stimuloivat nesteensaan­ tia. Käytännössä Gatorade kannustaa juomaan, jotta keho saa tarpeeksi nes­ tettä. Pelkkä vesi vie janon tunteen pois, vaikka nesteen ­määrä kehossa ei vielä riittäisi. Gatorade huolehtii myös hikoil­ lessa elimistöstä poistuvien mineraalien korvaamisesta. Mustaherukalta maistuva Gatorade Blackcurrant ei sisällä keinotekoisia makuja, värejä, makeutusaineita tai ­säilöntäaineita. Sen energiapitoisuus on 25 kcal/dl. Pirteän värin ansiosta tuote erottuu hyllystä hyvin. Gatorade Blackcurrant korvaa vali­ koimissa appelsiininmakuisen Gatorade Orange -tuotteen. Sitruunanmakuinen Gatorade Lemon säilyy valikoimissa. Gatorade Blackcurrant on myynnissä 0,5 litran pullossa.

23


uutta

Uutuusmakuna raikas yuzu

Hartwall Jaffa Yuzu Booster Light on ­myynnissä 0,5 ja 1,5 litran pulloissa.

Veden keveys ja limsan maku luonnollisesti Hartwall Novelle Friss uudistuu niin maultaan kuin ulkoasultaan. Uusina makuina ovat Sitrus (sitruuna-lime-greippi) sekä ­Marja-Sitrus (greippi-verigreippi-karpalo). Friss on terveellisempi vaihtoehto virkistäytymiseen ja nautintoon. Makeutus­ aineena on käytetty hedelmäsokeria ja energiaa on 10 kcal/dl. Juomat ovat ­kevyesti sävytettyjä ja erottuvat makeuttamattomista vesistä entistä paremmin. Novelle Friss houkuttelee erityisesti naisia, joiden kulutuspäätöksiin hyvinvointi­ trendi vaikuttaa voimakkaasti. Tämä kohderyhmä kaipaa hemmotteluhetkiinkin keveitä nautintoja. Novelle Friss myydään 0,5 ja 1,5 litran pulloissa.

24

iStockphoto

Hartwall Jaffa Yuzu Booster Light on kevään ­ auhdikkain uutuus. Maun salaisuutena on raikas sitrusv mix (yuzu-sitruuna-appelsiini). Uusi tuttavuus yuzu on greippiä muistuttava sitrushedelmä, jonka kirpeän ­happamassa maussa on greipin lisäksi mandariinia. Hedelmän mehua ja kuorta käytetään yleisesti japani­ laisessa keittiössä. Eksoottiset makuyhdistelmät kiinnostavat tutkimusten mukaan suomalaisia kuluttajia ja erityisesti kesän helteillä raikkaat sitrusmaut ovat suosittuja. Kuten muidenkin Hartwall Jaffojen, myös Yuzu ­Boosterin aito maku syntyy vain luontaisista aromeista ja hedelmämehuista. Vähäkalorinen light-juoma on makeutettu aspartaamilla ja hedelmä­ sokerilla. Energiaa Yuzu Boosterissa on 12 kcal /dl. Jaffa Yuzu Booster Light näkyy vahvasti mediassa. Uutuuden lanseerauksen ­yhteydessä käynnistyy Jaffa.fi-sivustolla Yuzu Booster Neppis -kisa, jossa jokainen voi testata omat neppistaitonsa. Omia taitoja pääsee kokeilemaan myös livenä Jaffa Yuzu Booster Grand Prix -neppiskiertueella, joka starttaa 6.5.2011 Helsingin Tennispalatsissa ja kiertää touko–kesäkuun aikana seitsemällä eri paikkakunnalla.


uutta

Herkullinen karpalo Upciderin tunnelmaa nostattava tuote­ perhe kasvaa uudella karpalon makuisella siiderillä. Upcider Karpalo on kuplivan ­raikas, voimakkaan karpaloinen siideri, jossa aito marjan maku tulee selvästi esiin. ”Kuluttajat ovat toivoneet selkeitä, puh­ taita makuja. Upcider Karpalossa olemme houkutelleet esiin karpalon moninaisen luonteen marjan omaa hienoa makua ­vaalien”, Upciderin tuotepäällikkö Katja Jantunen kertoo. Suomalaiset peräänkuuluttavat siideriltä luonnollisuutta, joka muodostuu aitojen hedelmien ja marjojen antamasta täyte­ läisestä mausta. Kuten kaikissa Upcider-­ siidereissä, myös Upcider Karpalossa on käytetty ainoastaan luontaisia aromeja. Merkkinä makujen luontaisuudesta ­pakkauksissa on Natural-leima.

Kesän paras siiderimix Upcider yllättää siiderin ystävän tuo­

malla neljän eri suosikkimaun yhdistävän ainutlaatuisen pakkauksen. Upcider ­Summer pack yhdistää Light Päärynän, Omenan, Light Metsämarjan ja Karpalon. Helposti kannettava neljän siiderin ­pakkaus sopii kesän juhliin ja tarjoaa mahdollisuuden kokeilla eri makuja. Upcider Summer pack on myynnissä vain rajoitetun ajan. Toimitukset alkavat 30.5. Upcider Summer pack sisältää neljä 0,5 litran pulloa. Juoman alkoholipitoisuus on 4,7 %.

Upcider Karpalo on myynnissä 0,5 litran ­kierrätysmuovipullossa ja 0,33 litran lasipullossa. Juoman alkoholipitoisuus on 4,7 %.

Aito englantilainen nyt tölkissä Laadukasta ja täyteläisen makuista

Bulmers Pear -päärynäsiideriä saa nyt myös pantillisissa 0,5 litran tölkeissä. Parhaista jälkiruokapäärynöistä sekä päärynä- ja omenamehusta valmistettu Bulmers on ­Iso-Britannian myydyin premium-siideri. Ensiluokkaisessa maussa korostuvat ­pehmeys ja korkea hedelmäpitoisuus. Bulmers Pearin alkoholipitoisuus on 4,5 %.

25


uutta

Juhla Aura kulttuurivuoden kunniaksi Hartwall ja panimoravintola Koulu

ovat ­kehittäneet yhteistyössä uuden Juhla Aura -oluen, joka osaltaan juh­listaa Turun kulttuuripääkaupunkiutta sekä vahvaa suomalaista olut­kulttuuria. Juhla Aura on aromikas, melko vaalea lager-olut, jonka rapsakka katkerohumalointi luo suutuntumaan miellyttävää katkeruutta. Saazer-humalan antama aromi nousee Juhla Aurassa vahvana esiin. Juhla Aura on valmistettu alku­peräisen Auran reseptiä kun­ nioittaen, ja se on vahvuudeltaan alkuperäisen Auran vahvuinen, 5,2-prosenttinen olut. Auran panimo perustettiin Turun ­Linnankadulle vuonna 1884, ja ensimmäiset Aura-oluet valmis­tuivat maalis-

Miedompi ­makuelämys Hartwall tuo suositun Karjala Terva 6,3 % rinnalle miedomman vaihtoehdon. Karjala Terva 4,6 % on kuparinen, keskitäyteläinen, keskiasteisesti humaloitu lagerolut. Makean viljaisen oluen ainutlaatuisen maun taustalla on häivähdys tervaa. Karjala Terva 4,6 % ­toimitukset alkavat toukokuun alusta. Karjala Terva 4,6 % tulee myyntiin 0,568 litran pint-tölkissä sekä 0,33 litran pullomoni­ pakkauksena.

kuussa 1885. Juhla Aura valmistetaan esikuvaansa kunnioittaen Turussa, ­Panimoravintola Koulussa. Juhla Auran ovat luoneet yhdessä Hartwallin panimo­mestari Mika Mäkelä ja Panimo­ravintola Koulun olutmestari Teija ­Tuovinen-Laiho. Juhla Aura -olutta voi nauttia Turun kulttuuripääkaupunkivuoden ajan ­Panimoravintola ­Koulussa sekä sen ­sisarravintola Uudessa ­Apteekissa. Hartwallin valikoimiin kuuluu entuudestaan vähittäiskaupoissakin myytävä Hartwall Aura-olut, jonka alkoholipitoisuus on 4,5 % Juhla-Aura alkoholipitoisuus on 5,2 %.

Pirteä J.P. Chenet -uutuus maailman myydyin Ranskalainen viinibrändi J.P. Chenet laajenee ravintolavalikoimaan tulevalla Sauvignon Blancilla. J.P. Chenet Sauvignon Blancin rypäleet tulevat Loiren laaksosta sekä Lounais-Ranskan Côtes de Gascognesta. ­Maultaan viini on kuiva, pirteän hapokas ja ­sitrusarominen. Tuoksusta löytyy vihreän ­omenan ja sitrushedelmien aromeja. J.P. Chenet’n laadun takeena on vahva ­tekninen taito ja vuosisataisten perinteiden vaaliminen. Kaikki sai alkunsa 1980-luvun ­alkupuolella, kun ranskalainen viinikauppias, Joseph Helfrich, halusi luoda viinin, joka oli korkealaatuinen, valmis juotavaksi ilman ­kellarointia ja jonka etiketti oli helppo lukea. Ensimmäiset J.P. Chenet -viinit tulivat markkinoille vuonna 1984 ja nykyisin niitä myydään 160 maassa. J.P. Chenet Sauvignon Blanc Hartwa-Traden tuotenumero 6287. Tiesitkö? J.P. Chenet Cabernet-Syrah oli viime vuonna Alkon myydyin punaviini. Ykköspaikka on ollut kestosuosikilla hallussa jo vuodesta 2004.

26


uutta

Valtavirrasta poikkeava ­hyväntuulinen Shiraz Kaikki tarvitsevat varasuunnitelman, ajattelivat Terry Chellappah, Garry Gosatti ja Bill Crappsley, miehet Plan B -punaviinin taustalla. Pitkä ura viininvalmistuksen parissa oli tuonut runsaasti kokemusta ja ammattitaitoa, mutta vähitellen miehet alkoivat kaivata ­työhönsä enemmän iloa ja hauskuutta. Valtavirrasta poikkeava viini, australialainen Plan B Shiraz, saa alkunsa Frankland Riverin alueella Länsi-Australiassa, jossa perinteisesti on kasvatettu viileässä viihtyviä Riesling- ja Cabernet Sauvignon -rypäleitä. Kolmikon mielestä Frankland Riverin merellinen ilmasto ja sorapitoinen maaperä aikaansaavat rypäleitä, joista saadaan kuuman ilman­alan ja vanhan maailman Syrahien ­tyylistä edukseen eroavaa laatuviiniä.

Plan B on tyyliltään moderni ja rento. Sen koostumuksessa on 95 % Shirazia, loput Tempranilloa. Viiniä on kypsytetty kymmenen kuukautta ranskalaisissa tammitynnyreissä. Maultaan Plan B Shiraz on intensiivinen ja runsas. Sen tuoksu on tulvillaan ­punaisia ­marjoja ja täyteläistä hedelmäisyyttä lisättynä ripauksella nahkaa ja vaniljaa. Viini sopii nautittavaksi voimakkaiden ­ruokien, kuten naudan- ja lampaanlihan, ­riistan sekä grilliruokien kera – mausteita ja valkosipulia säästelemättä. Plan B Shiraz Tempranillo Alkon tuotenumero 429867. Hinta 11,45 €. Viini myös ravintolamyynnissä, ­Hartwa-Traden tuotenumero 6254.

Innostavat itävaltalaiset Hartwa-Trade tuo Suomeen kolme itävaltalaista Manfred Weiss -uutuutta: Welschriesling, Grüner Veltliner ja Zweigelt. Manfred Weissin viinitila sijaitsee itävaltalaisen Apetlonkylän alueella. Alue tarjoaa erinomaiset puitteet viininviljelyyn, sillä sen sanotaan olevan Itävallan aurinkoisin piste. ­Tältä perinteiseltä viininviljelysalueelta on totuttu saamaan luonteikkaita viinejä, eikä ravintolamyyntiin tuleva Manfred Weiss tuota pettymystä. Raikkaan kuivat valkoviinit sopivat mainosti kalan ja kevyen ruoan kumppaniksi. Maultaan Welschriesling on hedelmäisen omenainen ja karviais­mainen. Grüner Veltlinerissä voi aistia ensin omenaa ja jälkimakuna kirpeän mausteista hedelmäisyyttä. Zweigeltpunaviini sopii liharuoille. Maultaan Zweigelt on marjaisen täyteläinen ja harmoninen. Manfred Weiss Welschriesling Hartwa-Traden tuotenumero 7446. Manfred Weiss Grüner Veltliner Hartwa-Traden tuotenumero 7445. Manfred Weiss Zweigelt Hartwa-Traden tuotenumero 7444.

27


Teksti Hasse Härkönen Kuvitus Jussi Kaakinen

Stevia

muuttaa juoma­ markkinoita Uusi makeutusaine stevia yhdistää luonnonmukaisuuden ja kalorittomuuden. Stevian mahdollinen käyttöönotto toisi keveyttä ja luonnollisuutta arvostaville kuluttajille uusia ­vaihtoehtoja virvoitusjuomahyllyyn.

S

tevia on makeutusaine, jota saadaan Stevia rebaudiana -kasvin lehdistä. Niistä voidaan eristää erilaisia stevia-komponentteja, jotka ovat parhaimmillaan 300 kertaa makeampia kuin tavallinen sokeri. Steviaa onkin tituleerattu muun muassa ”supermakeuttajaksi”. EU:ssa stevialle on haettu myyntilupaa ja hakemuksen käsittely on toistaiseksi kesken. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA antoi viime vuonna myönteisen lausunnon stevian turvallisuudesta.

Eri aineita tarvitaan jatkossakin

Suomessa virvoitusjuomissa eniten käytettyjä makeutusaineita ovat hiilihydraattimakeuttajista sokeri ja hedelmäsokeri. Niiden lisäksi käytössä on intensiivimakeuttajia kuten aspartaami ja asesulfaami. Intensiivimakeuttajia käytetään kevyttuotteissa. Koska intensiivimakeuttajia tarvitaan hyvin pieniä määriä, ne eivät juuri tuo kaloreita tuotteisiin. Nykyiset kokonaan kalorittomat intensiivimakeuttajat taas ovat keinotekoisesti valmistettuja. Stevian mahdollinen käyttöönotto eurooppalaisessa elintarviketeollisuudessa on luultavasti melko suuri mullistus, joka tuo 28

lisää erilaisia tuotteita kuluttajan ulottuville. Hartwallin alkoholittomien juomien tuotekehityspäällikkö Hannele Alakarhu kuitenkin muistuttaa, että uusi makeutusaine ei syrjäytä nyt käytössä olevia vaihtoehtoja. ”Jatkossakin tarvitaan erilaisia makeutusaineita kuluttajien erilaisten tarpeiden mukaan. Aivan varmasti sokerilla, hedelmäsokerilla ja muilla vastaavilla tulee olemaan paikkansa myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi voi nostaa energiaja urheilujuomat, joissa tarvitaan nimenomaan pitkäkestoista energiaa.” Eri makeutusaineilla on myös omat makunsa, jotka poikkeavat jonkin verran toisistaan.

Kaloriton makeutusaine

Täysin luonnollinen stevia on myös kaloriton, ja juuri tämä yhdistelmä tekee makeutusaineesta mielenkiintoisen virvoitusjuomateollisuudelle ja muille elintarvikevalmistajille. ”Nämä kaksi ominaisuutta samaan pakettiin yhdistettynä on uusi asia Euroopassa, vastaavaa makeutusainetta ei ole ollut markkinoilla täällä aikaisemmin”, ”Kuluttajilla on erilaisia tarpeita, ja osalle heistä kalorittomuus on merkittävä valintakriteeri virvoitusjuomien ja muiden elintarvikkeiden kohdalla. Kevyttuotteiden suosion kasvu on ollut selvä


trendi jo pitkään, ja stevian ominaisuudet sopivat tähän trendiin hyvin”, Alakarhu jatkaa. Stevialla makeutetut tuotteet herättävät mielenkiintoa etenkin painonsa hallintaan keskittyvien kuluttajien keskuudessa. Paitsi kaloreista kiinnostuneille myös makeutusaineen alkuperään huomiota kiinnittäville kuluttajille stevia avaa uusia vaihtoehtoja. Moni kuluttaja haluaa nykyään käyttää nimenomaan luonnonmukaisia vaihtoehtoja.

Käyttökokemuksia muista maista

Vaikka stevia on Euroopassa uusia asia, muualla maailmassa luontainen makeutusaine on ollut jo pitkään käytössä. Etelä-Amerikassa luonnonvaraisena kasvavan kasvin lehtien käyttö on ollut tuttua jo satoja vuosia, ja nykyään steviaa viljellään muun muassa Brasiliassa, Thaimaassa ja Kiinassa. Japanissa steviaa on käytetty makeutusaineena yli 30 vuotta, Yhdysvalloissa se hyväksyttiin elintarvikekäyttöön muutama vuosi sitten. Euroopassa eturintamassa ovat Sveitsi ja Ranska. Ranskassa stevian käyttö hyväksyttiin kahdeksi vuodeksi poikkeusluvalla vuoden 2009 lopussa. ”Stevialle on kehittynyt oma, innostunut käyttäjäkuntansa niissä maissa, joissa makeutusaine on ollut pidempään sallittu. Esimerkiksi Japanissa stevia on ollut käytössä jo niin kauan, että sitä ei enää pidetä mitenkään ihmeellisenä aineena vaan se on yksi vaihtoehto makeutusaineiden joukossa”, Alakarhu sanoo. Alakarhun mukaan virvoitusjuomateollisuudessa on pitkään oltu kiinnostuneita erilaisista luontaisista makeuttajista, ja Hartwallissa stevia on ollut yhtenä vaihtoehtona mukana tuotekehitystyössä jo vuosien ajan. •

Erilaisia makeutusaineita on iso joukko Makeutusaineen valinta riippuu valmis­

tettavasta tuotteesta ja siihen haluttavista ominaisuuksista. Virvoitusjuomissa yleinen sokeri antaa juomaan paitsi makeutta myös makua. Fruktoosi eli hedelmäsokeri on tavallista ­sokeria makeampaa, glukoosi taas antaa nopeaa energiaa. ”Yhteen tuotteeseen voidaan myös yhdis­ tää esimerkiksi hedelmäsokeria ja glukoosia, jolloin käyttäjä saa tuotteesta sekä hidasta että nopeaa energiaa”, Hannele Alakarhu kertoo. Virvoitusjuomissa yleisimmin käytettävät intensiivimakeuttajat ovat aspartaami ja asesulfaami K. Ne molemmat ovat 100-200 kertaa sokeria makeampia. Aspartaamia ja asesulfaamia käytetään usein yhdessä. Asesulfaami K on täysin kaloriton. Ala­ karhun mukaan kuluttajan kannalta ei ­kuitenkaan juuri ole merkitystä, onko ­intensiivimakeuttaja täysin kaloriton vai ei. Makeutusainetta tarvitaan niin vähän, että kalorillinenkaan vaihtoehto ei juuri vaikuta valmiin tuotteen kokonaiskalorimäärään. Makeutusaineet poikkeavat tosistaan jonkin verran myös maultaan. Kuluttajan kannalta pienet makuerot eivät ole mer­ kitseviä, koska esimerkiksi virvoitusjuoman makuun vaikuttavat paljon tuotteessa olevat muut valmistusaineet.

29


Mika Latun mielestä uusi Juhla Aura ­maistuu esimerkiksi lämpimien kalaruokien kanssa.

”Se, miten olut ­tarjoillaan hanasta juuri oikean lämpöisenä ja miten lasiin luodaan kaunis vaahto, on aivan oma taiteenlajinsa” 30


oluesta Teksti Matti Välimäki Kuva Robert Seger

Panimoravintola Koulussa

oppi kuohuaa

Turussa olutkulttuuriin voi perehtyä myös aidossa kouluympäristössä. Panimoravintola Koulun arvostettuun opettajakaartiin kuuluvat muun muassa Ope, ­Lehtori ja Reksi. Opettajainhuoneen uusin tulokas on yhdessä Hartwallin kanssa valmistettava Juhla Aura.

”R

apsakka, maltainen, hyvin humalainen maku. Tulee mieleen 1980-luvun Aura.” Noin ravintolapäällikkö Mika Lattu kuvailee Juhla Auraa, jota turkulainen Panimoravintola Koulu valmistaa Hartwallin lisenssillä. Maisteluhetkellä maaliskuun alussa ensimmäinen 1500 litran erä uutta hanaolutta on vielä suodattamatta. Mutta muuten kaikki alkaa olla valmiina parin päivän päästä koittavaa julkistustilaisuutta varten.

Kulttuurin kunniaksi

”Juhla Aura sopii mielestämme hyvin Euroopan kulttuuripääkaupungin juhliin. Myös olutkulttuuri on kulttuuria”, Lattu korostaa. ”Hartwall on kulttuuripääkaupunki­ vuoden pääyhteistyökumppaneita. Kun lähestyimme heitä Juhla Aura -idean kanssa, he lämpenivät yhteistyölle heti, Lattu kertoo. Hän lisää, että ­Juhla Aura on Koulun olutmestarin Teija ­Tuovinen-Laihon ja Hartwallin panimo­m estari Mika Mäkelän yhteinen taidonnäyte. Kyseessä ei ole Panimoravintola Koulun ensimmäinen olutkulttuuriteko. Vanhassa koulurakennuksessa sijaitseva ravintola oli 1990-luvulla ensimmäisten joukossa levittämässä Turkuun – ja koko maahan – ideaa panimoravintoloista. ”Meille oluen tekeminen itse on ’se juttu’. Erotumme isoista toimijoista tekemällä erikoistuotteita ja pienempiä määriä.”

”Mutta nykyään suodattamaton oluemme, esimerkiksi Lehtori, on suositumpaa kuin esimerkiksi suodatettu Ope.” ”Jos asiaa lähestytään humoristisesti, voidaan sanoa, että Ope on kuin helposti lähestyttävä joviaali jumppamaikka ja Lehtori astetta tiukempi fysiikanopettaja. Kumpaakin tarvitaan opin jakamiseen”, Lattu velmuilee. Myös Panimoravintola Koulun ruokalista on laadittu olut mielessä. Latun mielestä on vaikea keksiä ruokaa, joka ei sopisi oluen kanssa. ”Asiakkaat ovat kyllä muutenkin paljon paremmin perehtyneitä olutkulttuuriin kuin vielä takavuosina. He osaavat vaatia

laatua. Oma vaikutuksensa on ollut varmasti silläkin, että Turun keskustassa on ollut jo pitkään monta ravintolaa, joiden valikoimissa on 40–50 eri olutta.” Panimoravintola Koulu on järjestänyt jo vuosien ajan olutkoulutuksia niin yksityishenkilöille kuin yrityksillekin. Koulutuksen aikana selviää missä ja miten olut syntyy. Keväästä lähtien Koulussa on myös mahdollisuus osallistua Hartwallin Laatutuoppi-koulutukseen: ”Haluamme korostaa myös oluen nautintohetkeä. Se, miten olut tarjoillaan hanasta juuri oikean lämpöisenä ja miten lasiin luodaan kaunis vaahto, on aivan oma taiteenlajinsa”, Mika Lattu painottaa. •

Sesonki­suositukset:

Tällä palstalla ammattilaiset antavat juomasuositukset sesongin ­ruokiin.

Mika Lattu 1.

2.

3.

”Salaatteihin, niin kala- kuin kanapohjaisiinkin, sopii Hartwall 1836 Classic Gourmet Vaalea; savu­ kalasalaatille ­Classic Gourmet Tumma.”

”Kaikille ­itä­maisille, ­intia­laisille ja ­meksi­kolaisille vahvasti maustetuille ruuille ehdottomasti paras kaveri on Sol.”

”Raparperipiirakan ja muidenkin makeiden ­piirastyyppisten jälkiruokien kanssa maistuu vaalea Edelweissvehnäolut.”

Olutoppimäärä on kasvanut

Latun mukaan vielä ravintolan alkuaikoina asiakkaat saattoivat ihmetellä vaikkapa suodattamatonta ja hiivaista olutta.

Mika Lattu on turkulainen olutmestari, joka toimii myös paikallisen panimoravintola Koulun ravintolapäällikkönä. Koulu on ­Suomen suurin ravintolapanimo, jonka nimi juontaa juurensa itse rakennuksesta, vuonna 1889 valmistuneesta koulusta.

31


brändin tarina Teksti irina Mikkola

Elämän makuinen

vesi

Tuhansien järvien maassa juomalasi on totuttu täyttämään hanasta. Hartwallin Novelle-tuoteperheen vedet ovat siitä huolimatta löytäneet paikkansa monen suomalaisen elämässä.

S

uomessa virtaa vettä enemmän kuin monessa muussa maassa, mutta Victor Hartwall päätti vuonna 1836, että sitä voisi olla vieläkin enemmän. Moni ei olisi arvan­ nut, että tuolloin perustetun yhtiön tuot­ teilla sammutettaisiin suomalaisten jano­ ja vielä seuraavalla vuosituhannella. Vichy-veden aloittamaan menestys­ tarinaan kirjoitettiin uusi luku vuonna 1990, kun Hartwall Novelle näki ensim­ mäistä kertaa päivänvalon. Täysin uuden­ tyyppinen, matalahiilihappoinen ja suo­ laton kivennäisvesi alkoi oitis vallata jalansijaa kuplivien vesien ystävien kes­ kuudesta, ja sillä tiellä se on yhä. Jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan kaup­ pojen hyllyiltä löytynyt tasapainoinen Novelle on edelleen ainoa tuoteperhe, jonka kivennäisvedet ovat täysin suolat­ tomia.

Sitruuna sulatti sydämet

Muutaman vuoden kuluttua Novelle jat­ koi uutuuksien esittelyä. Vuonna 1994 kauppojen hyllyille ilmestyi Suomen ensimmäinen aromatisoitu kivennäis­ vesi, Novelle Citronelle. Yksi aromi johti lopulta laajaan makuvalikoimaan ja päi­ vittäistavarakauppojen suurimpaan seg­ menttiin, mutta pesueen esikoinen on pitänyt pintansa tähänkin päivään asti. Raikkaan sitruunainen Citronelle on yhä maustettujen kivennäisvesien markkina­ johtaja. Aromatisoitujen kivennäisvesien lisäk­ si Novelle on tutustuttanut suomalaiset moniin muihinkin uraa uurtaneisiin juo­ miin. Vuonna 2000 saatiin maistaa uutta kuplivaa Novelle Frissiä, hedelmäsokeril­ 32

la makeutettua hedelmäistä kivennäis­ vettä. Friss yhdisti lähdeveden keveyden ja virvoitusjuoman maun ja tarjosi ter­ veellisemmän vaihtoehdon virvoitusjuo­ mille. Seuraavaksi oli mehun ja kiven­ näisveden vuoro yhdistyä, ja tuloksena markkinoille saapui Novelle Fruity.

Hyvän olon lähettiläät

Hyvinvointi on Novelle-brändin ytimes­ sä. Wellness-trendin innostamana mark­ kinoille on tuotu uudenlaisia juomia, mutta ajattelu näkyy myös merkin vali­ koimissa. Hyvinvointi merkitsee eri ihmi­ sille eri asioita, minkä vuoksi juomiakin löytyy niin monenlaisia. Joku saa mielihy­ vänsä rauhoittumalla aamupalalle, toisel­ le hyvä olo on rankan urheilusession päät­ teeksi suussa poreileva juoma tai hetken mielijohteesta korkattu virvoke. Itseensä panostamisen merkitystä on alleviivattu kuluttajille myös mainonnan keinoin. Mainoksissa olleiden ­Sinikka Sokan, Emma Salokosken ja Petteri Summasen johdolla Novellesta on sekä ammennettu voimaa jännittäviin hetkiin että annosteltu pieniä määriä ylellisyyttä arjen joukkoon.

Plussaa keholle

Sana vesi ei enää tunnu sopivalta sanal­ ta kuvaamaan juomia, joilla voi nykyään janon lisäksi kuitata myös monen elimis­ tölle tarpeellisen aineen tarpeen. Erilaisin vitamiinein ja mineraalein rikastettuja, vähäkalorisia juomia suoma­ laiset ovat saaneet juoda vuodesta 2008 lähtien. Silloin hyvinvoinnista kiinnos­ tuneille kuluttajille esiteltiin ensimmäi­ nen Novelle Plus -tuote, Novelle Calcium.

1990

Novelle ­lanseerataan

1994

Suomen ensimmäinen aromatisoitu ­kivennäisvesi – Novelle Citronelle


Colourbox

Kalsiumin tarpeeseen vastannut juoma sai pian seurakseen kokonaisen Plus-tuotesarjan. Juomat luotiin kuluttajien tarpeet mielessä pitäen: esimerkiksi ihostaan huolehtiville kehitettiin vitamiineja ja mineraaleja sisältävä juoma, liikkujalle taas juoma, jonka magnesium auttaa lihasten elpymisessä.

Elämän vesi

Koska hyvinvointia ovat arjen hetkien ohella myös hartaasti odotetut hemmotteluhetket, on Novelle löytänyt tiensä myös valkoisten pöytäliinojen keskelle ravintolamaailmaan. Siinä missä matalahiilihappoinen kivennäisvesi voi sammuttaa janon keskellä työntäyteistä arkea, voi se myös tehdä ylellisestä ravintola-ateriasta vielä piirun verran täydellisemmän. Hyvä vesi huuhtoo suuta ja terästää makunystyröiden toimintaa nostaen ruoan aromit entistä voimakkaammin esiin. Novelle-perheeseen on matkan varrella syntynyt monta uutta jäsentä, ja pullojen ulkonäkökin on kokenut muodonmuutoksia. Näytti ulkokuori miltä tahansa, laadusta ei kuitenkaan ole missään vaiheessa tingitty – ja juuri siksi Suomen suosituimmalla vesibrändillä on yhä oma tärkeä roolinsa arjen nautinnollistamisessa. •

2005

Novelle Friss lanseerataan. Vähäkalorinen ja kupliva Friss yhdistää virvoitusjuoman maun ja veden keveyden.

2007

Novelle Fruity haastaa perinteiset vesimarkkinat. Fruity on yhdistelmä mehua ja kivennäisvettä.

2009

Novelle Fruity saa ­juniorin. Lapsille ­suunnattu terveellisempi janojuoma.

2010

Novelle Plus -tuotesarja lanseerataan. Juomiin on lisätty jokapäiväisen hyvinvoinnin kannalta tärkeitä kivennäisaineita ja vitamiineja.

33


trendi

M ikä taa houkut ia? aj kulutt

Teksti Lauri Haapanen Kuvat Colourbox Tällä palstalla ­kerrotaan ­tulevista ­trendeistä.

Valta vaihtuu! Valta on siirtymässä yrityksiltä tai ­brändeiltä kuluttajille. Kuluttajien reak­ tiot yritysten päätöksiä kohtaan siirtyvät sosiaalisen median avulla ensin massamedioihin, nousevat yleisiksi puheenaiheiksi ja pakottavat lopulta yritykset arvioimaan toimintaansa uudelleen. Toinen merkki vallan vaihtumisesta on, etteivät kuluttajat hakeudu palvelun­ tarjoajan luo, vaan suunta on päin­ vastainen: esimerkiksi nettiin kehitteillä olevassa Offer Me a Trip -palvelussa matkanjärjestäjät tarjoavat matkoja kuluttajan ilmoittamien toiveiden mukaan.

Kasvojentunnistusta ­kadulla Ihmiskasvoja tunnistavat digikamerat ja kuvankäsittelyohjelmat ovat jo monelle ­tuttuja juttuja, mutta esimerkiksi Japanissa digitaalinen kasvojentunnistus on ­valjastettu tehokkaaksi täsmämarkkinoinnin työvälineeksi. Tokion ostoskeskuksissa ja kaduilla kamerat osaavat tunnistaa ohikulkijan sukupuolen ja iän. Näillä tiedoilla edessäpäin olevaan tv-näyttöön tuodaan henkilöön eniten vetoava mainos. Ohjelma osaa myös sanoa, kiinnittikö ohikulkija mainokseen huomiota.

Aitoa kauneutta Kauneutta edistävien hoitoaineiden, ­juomien ja ruokien, laitteiden sekä ­palvelujen määrä sen kuin kasvaa. Omaa ulkonäköään voi kohentaa mitä mieli­ kuvituksellisimmin keinoin, joista jotkut menevät jo itsepetoksen puolelle. Vai mitä sanotte valokuva-automaatista, joka parantelee kuvan automaattisesti? Kauneusbisnekselle ja pintakiillolle on syntymässä kuitenkin vastavoimia. Yksi esimerkki on Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt No Make up Monday – päivä ­viikossa ilman pakkelia!

34

Hyvä kiertämään Ympäristötietoisuuden kasvamisen ­myötä ihmisillä ei ole enää tarvetta ostaa kaikkia tavaroita uusina tai edes omistaa kaikkea itse. Netissä syntyy jatkuvasti innovatiivisia palveluja ja yhteisöjä ­vaihtamisen ja kierrättämisen ympärille: esimerkiksi Facebookissa toimivan ­Roskalava-ryhmän jäsenet jakavat tietoa kaupungilla näkyvistä roskalavoista ja niiden käyttökelpoisista tavaroista. Lainaamisen muodot kehittyvät myös kunnallisissa palveluissa. Kirjojen, levyjen ja ­leffojen lisäksi ­Multian kirjastosta voi lainata ompelukonetta ja Jyväs­k ylästä kävelysauvoja.


kurkistus Teksti ja Kuva Laura Vuoma Tällä palstalla kurkistetaan Hartwallin ­toimintaan.

“Aurinkoista huomenta hartwallilta! Laitetaanko juomia tiistaiksi?” Hartwallin puhelinmyynnissä Helsingin Pitäjänmäellä käy tasainen puheensorina. Yhdellä työntekijällä on keskimäärin 80 puhelua päivässä. “Kaupanteko on haasteellista kun ei näe toista osapuolta. Tässä työssä täytyy osata kuunnella ja lukea ihmisiä” kertoo laatuvalmentaja Maija Käck. Puhelinmyyjän joustavuus ja paineensietokyky punnitaan silloin, jos asiakas on tyytymätön. Toisaalta pitkään jatkuneissa asiakassuhteissa puhelimessa rupatellaan muustakin kuin työasioista. “Joskus ollaan myös olkapäänä”, Maija hymyilee.

35


WTF? ENERGIAJUOMA...

...JOKA MAISTUU LIMSALTA?

Profile for Otavamedia OMA

Point 2/2011  

Point 2/2011