Wieteri 2/2016

ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN OMA LEHTI NRO 2 TOUKOKUU 2016

04

Weegee kokoaa espoolaiset

16

Lean-ajattelun avulla tuottavampia vuosia

Metro on magneetti

Länsimetro vetää puoleensa – ensin mullistuu liikkuminen.

06

12 Ulla-Maija Pesso: ”Normiarjen pienet asiat riittävät.”

2 /2016 palstat 3 terveiset 14 hetkinen Espoota 19 kuntalaisella töissä 20 pitkin ja poikin 23 tikusta asiaa, mitäpä jos 24 kestävä kehitys, kilpailu

06 Miten voin auttaa turvapaikanhakijaa?

04

12

pitkä wieteri

Apua arkeen ja tukea vanhemmuuteen Äiti- ja isämentoreista on iso apu lapsiperhearjessa, sanovat perhepäivähoitaja Minna Helsingius, johtava perheohjaaja Irene Pudassalo-Thurman ja äitimentori Ulla-Maija Pesso.

16

virtaa työhön

Lean-ajattelulla hukan jahtiin Espoon kaupunki parantaa tuottavuutta kehittämällä ja optimoimalla omaa toimintaa Lean-ajattelun avulla.

kädenjälki

22

Espoolaisten ikioma Weegee

Uusia tapoja juhlia itsenäisyyttä?

– Kulttuurielämykset jättävät ihmiseen merkittävän jäljen, sanoo WeeGeen tapahtuma- ja kulttuuri­ palvelupäällikkö Lea Rintala.

Projektikoordinaattori Saara Vanhala luo juhlaa Espoon arkeen, kun itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta.

pomotentti

06 ajassa

Länsimetro uudistaa Espoon

Metro mahdollistaa T

ärkein tavoite on, että metro mahdollistaa Espoo-tarinan toimeenpanon, eli espoolaisten palveluiden järjestämisen mahdollisimman laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti, ja Espoon elinvoimaisuuden parantamisen.

Raiteet mahdollistavat älykkään kaupunki- ja palvelujärjestelmän kehittämisen taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Leppävaara on hyvä esimerkki. Kaupunkirata paransi Leppävaaran joukkoliikennettä, mutta vielä suurempi merkitys sillä oli kaupunkirakenteen kehittymiseen. Nyt Leppävaaran uusi keskusta palvelee seudun asukkaita ja asiak­ kaita riippumatta siitä, käyttävätkö he kaupunkirataa tai ei.

Esimerkiksi Sellon kirjasto on Suomen käydyin kirjasto. Leppävaaran keskustaan on syntynyt 50 uutta ravintolaa ja kahvilaa.

Sama kehitys tapahtuu metron varrella, esimerkiksi Tapio­ lassa. Tapiolan kaupunkikeskustaan tulee metroasema, liityntäterminaari, suuri maanalainen pysäköintilaitos – maanpäälle tulee kaupallinen keskus, uusia asuntoja ja Suomen suurin kävelykeskusta. Tapiolan elinvoimaisuus palautuu. Saapa nähdä, kuinka monta uutta ravintolaa lisääntyvä ostovoima tuo Tapiolaan.

Otaniemessä on Espoon Innovation Gardenin ydin. Sinne syntyy metroaseman ympärille Aalto City, jonka menestyminen on tärkeää koko Suomelle. Tärkeä tavoite on, että Otaniemen tiedeyhteisöön ja Aalto-yliopistoon tukeutuva metron kasvuja kehityskäytävä mahdollistaa uusien osaamis-intensiivisten yritysten ja työpaikkojen syntymisen.

Metron pitää synnyttää uusia asukas- ja asiakaslähtöisiä palveluita ja innovaa­tioita, joissa asukas ja asiakas ovat keskiössä. Esimerkiksi digitaalisilla Maas-palveluilla (Mobility as a service) pitää luoda yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyössä uusia ketteriä toimintatapoja ja palveluita, jotka parantavat kaikkien asukkaiden liikkumista ja lähi- ja liityntäliikennettä. Kaikkien palveluiden järjestämisessä voi miettiä, mitä metro mahdollistaa!

Jukka Mäkelä

Ensimmäisenä mullistuu liikenne, jonka jälkeen tapahtuu paljon työhön, opiskeluun ja asumiseen liittyen.

Kaupunginjohtaja

WIETERI on Espoon kaupungin henkilöstölehti JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Satu Tyry-Salo TOIMITUSNEUVOSTO Citha Dahl, Heli Holm, Arja Karasvirta, Pirkko-Liisa Merikoski ja Johanna Pajakoski TUOTTAJA Mauri Kaarre, Otavamedia OMA Oy ULKOASU JA TAITTO Otavamedia OMA Oy PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT wieteri@espoo.fi

PÄÄKIRJOITTAJA ON SITÄ

Kansikuvassa on Antti Mäkinen ja Sinikka Ahtiainen (kuva: Vesa Tyni).

TÄRKEÄÄ KOKO SUOMELLE.

2 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

TOUKOKUU 2016

MIELTÄ, ETTÄ OTANIEMEN METROASEMAN YMPÄRILLE SYNTYY AALTO CITY, JONKA MENESTYMIMEN ON

terveiset

Ajankohtaisia asioita

TUNNARI tulee – tunnusten hakeminen helpottuu TIESITKÖ ETTÄ, tulevaisuudessa

Kaupunginjohtajan innovaatio­kilpailu käynnistyy HENKILÖSTÖLLE TARKOITETUSSA KILPAILUSSA etsitään sekä toteutuneita että

potentiaalisia innovaatioita. Miettikää työyhteisössänne, oletteko esimerkiksi kehittäneet uuden toimintatavan, jolla voisitte osallistua kilpailuun.

Hyvän innovaation tunnusmerkkejä ovat muun muassa uutuusarvo, käytettävyys, asiakaslähtöisyys ja tuloksellisuus. Se on ­voinut syntyä yhden henkilön oivalluksesta tai ryhmän pitkäjänteisen työn tuloksena.

Lisäksi se tukee Espoo-tarinan toteutumista.

Arvioinnin suorittaa ensin Laatukeskuksen raati ja sen jälkeen Espoon kaupungin omista asiantuntijoista koottu arviointiryhmä. Tänä vuonna innovaatioita ei arvioida pelkästään hakemusten perusteella, vaan lisäksi kilpailijat kutsutaan esittelemään ­innovaationsa tai ideansa lyhyesti raadille.

Kilpailu alkaa kesäkuussa, ja siitä tiedotetaan tarkemmin Essissä.

Essi > Yhteiset > Laatu ja kehittäminen > Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailu

voit hakea itse tarvittavia käyttäjä­ tunnuksia eri järjestelmiin? Uusi, kesällä käyttöön tuleva tunnus­ hallinnan järjestelmä on nimeltään TUNNARI ja se korvaa vanhan Efecte Tunnusportaalin.

TUNNARI:sta jokainen työn­ tekijä voi hakea tarvitsemiaan tunnuksia sekä tarkistaa käyttöoikeutensa eri järjestelmiin. TUNNARI myös automatisoi toimintoja, jotka on tähän saakka hoidettu manuaalisesti.

Lisää TUNNARI:n tarjoamista uusista ominaisuuksista kerrotaan kesän kuluessa Essissä!

ki n u p u ka n vi ä st ke n a p o ro u E – o o sp E aien vert laisen kaupungin kestävän kehityks unkien kaup n oitii arvi a sess imuk lussa. Tutk kestäta aalis sosi ja lista udel talo ekologista, vyyttä 85 muuttujan avulla. ­Espoo sijoittui ykköseksi kokonais olma Tukh t oliva ina raav Seu . ­arvolla ­­65.5 ja saivat ja ­München. Yli 60 meneviä arvo Linköping, rg, mbu Luxe a, amin myös Kööpenh berg ja ­Helsinki, Tampere, Uumaja, Nurn lla 34.9. arvo oli Nap oli noin Keh . ­Innsbruck

eurooppa ESPOO NOUSI KÄRKEEN yli 140

sessa Espoota luonnehditaan tutkimuk ungikkaup si ivak toim ja kasvavaksi, vihreäksi tön väes t oliva ia uuks si. Espoon erityisiä vahv in ung kaup eys, terv ja korkea koulutustaso teettomuus turvallisuus, meluttomuus ja saas uus. ppan kum sekä osallistuminen ja uslaiTutkimuksen toteutti Telos-tutkim tyksen kehi ävän kest ia tos, joka tutkii alueellis scitie Euro tiin stet haasteita. Tulokset julki ssa tikuu huh ssa nssi verkoston kevätkonfere Hollannissa.

3

kädenjälki

teksti ja kuva Mikko Huotari

Kulttuurikeskus kokoaa espoolaisia yhteen ja houkuttelee kulttuurinnälkäisiä ihmisiä ympäri maailmaa.

Taidetta kaikille

W

eeGee on on toiminut kulttuurielämyksiä tarjoavana kokoavana voimana Tapiolassa jo kohta kymmenen vuotta.

– Näyttelykeskus on tuonut lisää tarjontaa alueelle ja nostanut kaupungin kulttuuriprofiilia selkeästi, tapahtuma- ja kulttuuripalvelupäällikkö Lea Rintala sanoo.

Nimekkäät taiteilijat ja keskuksen mielenkiintoinen arkkitehtuuri ovat olleet vetonauloina. Myös merkittävää on se, että viiden museon kulttuuritarjonnan konsepti on madaltanut kynnystä ja tavalliset espoolaiset ovat löytäneet WeeGeen omakseen.

– WeeGee on kompakti kokonaisuus, joka sopii laajalle kohderyhmälle, Rintala sanoo.

Taiteennälkäisiä museovieraita saapuu Tapiolaan muualta Suomesta ja ympäri maailmaa. WeeGee on tehnyt Espoosta entistä houkuttelevamman kaupungin, ja näyttelykeskuksesta on muodostunut tärkeä osa Espoon kulttuuritarjonnan kokonaisuutta.

Monipuolisen konseptinsa vuoksi WeeGeestä on myös muodostunut espoolaisten kohtaamispaikka. Kaikki kävijät eivät välttämättä osta lippuja yläkerran museoihin, vaan nauttivat alakerran avarasta miljööstä, johon kuuluu ison oleilutilan lisäksi muun muassa ravintola ja kellomuseo.

– Esimerkiksi äidit, lapset ja isovanhemmat käyvät vain oleilemassakin. Täällä on tilaa olla ja hengittää, juosta ja nauraa, Rintala kuvailee.

– Tavoitteenamme on ollut se, että olemme helposti lähestyttävä paikka. Näyttely- ja museokeskuksessa saa elää ja olla, lapset saavat näkyä ja kuulua.

Kun länsimetro aloittaa toimintansa elokuussa, WeeGee on entistä helpompi kohde myös muualta tuleville.

– Metro on meille erittäin hyvä juttu. Matka Helsingistä ei ole pitkä, mutta uskon, että metro lyhentää ikään kuin henkistä matkaa tänne.

Perinteisten museovieraiden lisäksi lapsiin ja nuoriin satsataan paljon.

– Linjanamme on, että kaikki alle 18-vuo­ tiaat pääsevät ilmaiseksi sisään. Näin espoolaiset lapset ja nuoret ovat tottuneet käymään museoissa, Rintala sanoo.

Esimerkiksi maaliskuussa järjestettiin iso lastentapahtuma, johon WeeGeen kaikki museot olivat järjestäneet työpajoja ja esityksiä.

Mukana oli myös kesäinen alue aurinkotuoleineen ja rantapalloineen.

– Lapset toivat pehmolelujaan museoon­­ yö­­­kylään. Ne tekivät kaikenlaisia juttuja ­tääl­lä yöllä, ja niistä otettiin kuvia Facebookiin, ­Rintala kertoo. ●

WeeGeen kokoava voima koukuttaa Fakta 1 WeeGeellä on neljä museota: EMMA – Espoon modernin taiteen museo, Espoon kaupunginmuseo KAMU, ­Suomen Lelu­museo Hevosenkenkä ja Suomen ­Kellomuseo. WeeGeellä ­toimii myös museokauppa EMMA Shop ja ravintola.

4 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

Fakta 2 Jatkossa WeeGee aikoo satsata myös design-profiiliin. Toukokuussa EMMAssa avautui Rut Brykin ja Tapio Wirkkalan ­ juhlavuoden näyttely.­Helinä Rauta­ vaaran museo on muuttamassa uuteen kiinteistöön ja avautuu yleisölle 2017.

TOUKOKUU 2016

Fakta 3 WeeGee-nimi juontaa juurensa ­raken­nuksesta, jossa näyttelykeskus sijaitsee. Arkkitehti Aarno Ruusuvuori suunnitteli kirjapainotalon kustantamo Weilin+Göösille. Rakennuksen ensim­ mäinen osa valmistui vuonna 1964.

Kulttuurielämykset jättävät ihmiseen merkittävän jäljen LASTEN JA NUORTEN TAPAHTUMAT ­

ovat hyviä esimerkkejä WeeGeen ­toiminnasta. Museot ovat itsenäisiä, mutta saman katon alla ne tekevät luontevasti yhteistyötä.

– Kuluneen kymmenen vuoden aikana on kehitetty varsinkin yhdessä tekemistä, Lea Rintala sanoo.

Hänen tehtävänään WeeGeessä on kehittää toimintaa museojohtajien kanssa eteenpäin. Haastetta riittää, koska kilpailu museokentällä kiihtyy koko ajan. Amos Andersonin taide­ museo avataan Helsinkiin vuonna 2018 ja Guggenheim-keskustelua käydään edelleen.

– Kun kilpailemme ihmisten vapaa-ajasta, emme voi jäädä paikalleen. Koko ajan täytyy löytää uutta kiinnostavaa tarjontaa, joka houkuttelee ihmisiä paikalle, tapahtuma- ja kulttuuripalvelu­ päällikkö Lea Rintala sanoo.

5

ajassa

teksti Marianna Salin kuvat Vesa Tyni, Miika Kainu ja Länsimetro Oy

Länsimetro yllyttää uudistuksiin Länsimetro mullistaa ensimmäiseksi liikkumisen. Lähivuosina sen jälki näkyy yhä vahvemmin myös siinä, miten eteläisessä Espoossa asutaan, opiskellaan ja tehdään töitä. > 6 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

TOUKOKUU 2016

Tapiolan projektinjohtaja Antti Mäkinen ja suunnittelupäällikkö Sinikka Ahtiainen kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnitteluyksiköstä sanovat, että länsimetro tuo suuren positiivisen voiman Espooseen ja myös koko pääkaupunkiseudulle.

7

aailma on toinen sitten kun länsimetro liikkuu, toteaa Tapiolan projektinjohtaja Antti Mäkinen.

– Sitä ei voi tajuta, mihin kaikkeen se lopulta vaikuttaa ja miten.

Hän johtaa Tapiolan, Otaniemen ja Keilaniemen kehittämistä ja tuntee takuulla tuoreimmat kaavamuutokset, tonttikaupat ja rakennushankkeet. Siitä huolimatta hän ei lähde ennustamaan metron yksittäisiä seurauksia.

– Länsimetro tarjoaa mahdollisuuksia, joihin yritykset reagoivat, ja tapahtumat kumuloituvat. Onneksi Espoon organisaatio on varsin joustava. Kun jotain uutta keksitään, saamme sen aika nopeasti toteutumaan, Antti sanoo. Hän korostaa, että yritykset rakentavat kaupungin rinnalla yhteistä hyvää: uusia asuntoja, työpaikkoja ja palveluita.

– Näyttää siltä, että yhden euron investointi metroon saa aikaan vähintään viiden euron investoinnin muuhun rakentamiseen metron läheisyydessä, ja pidemmällä aikavälillä vielä enemmän, lisää Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen.

Yliopisto ja yritykset liikkeelle Muutos näkyy Espoon kuuden metroaseman ympärillä jo nyt. Esimerkiksi Keilaniemen aseman tuntumassa vallataan parhaillaan maata autoilta siirtämällä Kehä I tunneliin. Antti arvelee, että eniten muuttuu kuitenkin seuraavan pysäkin eli Aalto-yliopiston ympäristö.

Otaniemessä on rakenteilla uusi korkeakoulurakennus, ja aluetta halkova Otaniementie

muuttuu sen edustalla tapahtuma-aukioksi, jonka läpi pääsee ajamaan vain joukkoliikenne.

Muutaman vuoden kuluttua alkaa liikennöidä myös pikaraitiotie Raide-Jokeri Itäkeskukseen, joka parantaa Otaniemen ja metromatkustajien yhteyksiä etenkin pääradalle ja lentokentälle.

– Ei voisi olla parempaa lähtökohtaa alueen­ kehittämiselle, Antti myhäilee. Sen on huomannut Aalto-yliopiston kauppakorkeakou­lukin, joka päätti juuri siirtyä Töölöstä kokonaan Otaniemen kampukselle.

Merkkejä on myös siitä, että metro vetää puoleensa yrityksiä, siis muitakin kuin kiinteistöjen rakennuttajia. Esimerkiksi Lidl siirtää pääkonttorinsa Vantaalta Niittykumpuun, ja Outotec on jo muuttanut pääkonttorinsa Olarinluomasta Matinkylään.

Huikean tiheä vuoroväli Joukkoliikenteen solmukohdat ovat Tapiolassa ja Matinkylässä. Metro lähtee Tapiolasta Mellunmäkeen ja Matinkylästä Vuosaareen. Bussit pyörähtävät metron pääteasemilla sen sijaan, että ajaisivat peräkkäin Länsiväylää pitkin Kamppiin. Kuulostaa fiksulta, mutta monen yksilön näkökulmasta matkaan tulee turhalta vaikuttava vaihto.

– Toisaalta, monen matka jatkuu vielä Kampista itään tai rautatieaseman kautta pääradalle. Nyt matka helpottuu siellä päässä, sanoo suunnittelupäällikkö Sinikka Ahtiainen kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnitteluyksiköstä.

Vaihdon aiheuttamaa vaivaa paikkaa met­­­­ron vuoroväli, joka on vain 2,5 minuuttia ruuhka-aikana Tapiolan ja Itäkeskuksen välillä. Se, joka asuu vilkkaimpien bussireittien varrella >

Kivenlahti

Finnoo

Espoonlahti Kaitaa

Soukka

8 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkisen mukaan länsimetron rakentamisella on mittava merkitys myös koko maan kannalta.

TOUKOKUU 2016

Niittykumpu

Matinkylä

Espoo kasvaa torni tornilta

Länsimetro avaa elokuussa uuden­laisen, houkuttelevan näkymän Espoon ytimeen.

METROTUNNELIN PÄÄLLÄ vuorottelevat kerros- ja pientalo­

Aalto yliopisto

alueet, niityt ja nurmet sekä liike- ja toimistotilat torneineen.

Espoon ensimmäinen tornitalo rakennettiin vuonna 1961 Tapio­lan maamerkiksi. Siinä oli 13 kerrosta. Sen jälkeen ­ torneja nousi Keilaniemeen, Kivenlahteen ja Leppävaaraan.

Lähivuosina torneja rakennetaan etenkin metro­asemien kupeeseen. Niittykummussa valmistuu ensi vuonna 24-­kerrok­sinen asuinrakennus, joka komeilee hetken Espoon korkeimpana, kunnes Keilaniemi kurottaa pilviin peräti ­ 36 kerroksen asuintornillaan.

Tapiolan projektinjohtaja Antti Mäkinen vakuuttaa, että keskusten korkeus varmistaa sen, että ympärille jää vehreää maastoa, josta espoolaiset kaupunkikeskukset tunnetaan.

– Esimerkiksi Tapiolan legendaarinen puutarhakaupunki säilyy ehdottomasti. Muutos kohdistuu vain keskustaan, ja kun keskustassa on elämää, koko paikka kukoistaa.

Havainnekuvat ja kartta Länsimetro Oy

Urheilupuisto Tapiola

Keilaniemi

Koivusaari Ruoholahti Lauttasaari

Julkinen liikenne uusiksi koko Espoossa ESPOON KAIKKI BUSSILINJAT uudistuvat, kun länsi­­­-

metro lähtee liikkeelle elokuun 15. päivä. Osa busseista ­vaihtaa ­reittiä, osa pysyy tutulla reitillään, mutta kaikkien linjojen ­numerot vaihtuvat. Sen jälkeen yksikään sisäinen linja ei jaa numeroa helsinkiläisen linjan kanssa eli alle satasen numeroita ei Espoossa enää näy. Jokainen bussilla liikkuva voi ­varmistaa oman reittinsä hyvissä ajoin ennen muutosta HSL:n nettisivuilta: www.hsl.fi/lansimetro

9

Kamppi

Rautatieasema

tai metroaseman kulmilla, voi lähteä reissuun tähtäämättä tiettyyn vuoroon, suurkaupungin tapaan.

– Bussilinjojen määrä putoaa sadasta alle 40:ään, mutta jäljelle jäävistä moni liikennöi entistä tiheämmin, Sinikka vahvistaa.

Esteetöntä, säännöllistä ja luotettavaa Vaihdot metron ja bussin välillä sujuvat Matinkylässä ulos astumatta, ja Tapiolankin bussiterminaali valmistuu parin vuoden kuluttua.

Lisäksi, jokaisen metroaseman kaikki sisäänkäynnit tukevat esteetöntä liikkumista liukuportaineen ja hisseineen.

Polkupyörille ja autoille rakennetaan parhaillaan pysäköintipaikkoja, pääosin sisätiloihin tai katoksen alle. Liityntäpysäköinnille on varattu paikkoja myös maaliskuussa avatusta Tapiola Park -pysäköintiluolasta, johon mahtuu yhteensä 2 000 autoa.

Kuinka moni autoilija sitten vaihtaa met­ roon? Sinikan mukaan raideliikennehankkeissa matkustajamäärä kasvaa usein ennustettua suuremmaksi.

10 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

– Mielikuva siitä, että raideliikenne on luotettavaa, säännöllistä ja tiheää, houkuttelee ihmisiä enemmän kuin bussi, vaikka sillä pääsisi ovelta ovelle, hän summaa.

Rehtori Pekka Pirin mukaan länsimetro tarjoaa oivallisia mahdollisuuksia lukioiden väliseen yhteistyöhön.

Lukio laajenee radan varrelle

Johtava nuoriso-ohjaaja Lasse Raivio uskoo, että nuoria kiinnostaa sekä metron helpppous että metroasemilla hengailu.

Sen lisäksi, että metro vie espoolaiset sujuvasti Helsinkiin, se helpottaa liikkumista Espoon kaupunginosien ja kaupunkikeskusten välillä.

Esimerkkiä näyttää Haukilahden lukio. Koulun tilat peruskorjataan parin vuoden kuluttua, mutta lukio lähtee väistötiloihin Aalto-yliopiston kampukselle jo ensi syksynä.

Muuton ansiosta Haukilahden lukio pääsee kehittämään uudenlaisia oppimisympäristöjä, ja lukiolaiset kokeilevat myös uusia oppimisen menetelmiä heille kunnostetussa tilassa. Lisäksi he jakavat opetustiloja yliopiston kanssa esimerkiksi fysiikan ja kuvataiteiden tunneilla ja voivat jopa suorittaa yliopiston kursseja. Monipuolista kokeilua siivittää kaksi hanketta, Joustavat oppimisympäristöt ja Koulu palveluna, joihin Espoon kaupungin opetustoimi on osallistunut.

Haukilahden lukion rehtori Pekka Piri kerTOUKOKUU 2016

Puotila

Itäkeskus kuva Citha Dahl

Rastila

Nuorisotyö lähtee raiteille Länsimetro kulkee maan alla koko 14 kilometrin matkan, mutta tutun aseman tunnistaa yhdellä vilkaisulla metron ikkunasta. Otaniemessä sisäkatosta hehkuu ruosteen lämpöä, kun taas Tapiolassa matkustajan vastaanottaa valkoinen lamppumeri ja Niittykummussa kesäisen niityn väriloisto.

– Onhan tämä kovin ristiriitaista hommaa, kun luomme hienoja ja viihtyisiä paikkoja, jotka ovat kuitenkin osa liikennejärjestelmää eivätkä paikkoja notkumiseen tai leiriytymiseen, Matti Kokkinen naurahtaa.

Kun kehärata tuli käyttöön viime kesänä, nuoret huomasivat pian, että uudella junareitillä ja etenkin lentoasemalla on hyvä hengailla.

Vantaan nuorisotyöntekijät lähtivät raiteille nuorten perässä, ja nyt myös Espoo liittyy Nuorisotyö raiteilla -projektiin.

– On vaikea ennustaa nuorten liikkeitä, mutta oletamme, että suosituiksi voisivat tulla metrojunat sekä Matinkylän ja Tapiolan asemat. Toisaalta, moni tuntuu odottavan metrosta pikemminkin helppoa reittiä Helsinkiin kuin hengailupaikkaa, sanoo Espoon kaupungin johtava nuoriso-ohjaaja Lasse Raivio. Hänen mukaansa osaa nuorista huolestuttavat häiriköivät aikuiset, joita asemat saattavat vetää puoleensa.

– Meidän tehtävämme on hakeutua sinne, missä nuoret ovat, ja tarjota heille turvallisen aikuisen läsnäoloa, Lasse toteaa. ●

Palvelutorin asiakkaiden yksityisyys turvataan väliseinin, mutta odotustilat ja neuvontapalvelut ovat yhteisiä.

Neuvolan väestä palvelutorilaisia ELOKUUN 11. PÄIVÄNÄ, neljä­päi­

vää ennen metron starttia Espoon kaupunki avaa palvelutorinsa Ison Omenan laajennusosaan Matin­ kylään. Palvelutorille muuttavat muun muassa Olarin ja Matinkylän neuvolat.

– Työ vaatii asennetta, val­ miutta siihen, että kukaan ei vält­ tämättä kerro, miten palvelutoril­ la tulee toimia. Meidän pitää olla valmiita kokeilemaan yhdessä ja vaihtamaan suuntaa, jos kokeilu ei toimikaan, sanoo Matinkylän ja Olarin neuvoloiden osastonhoitaja Arja Erma. Lähtökohtana on, että palvelutorilla jokainen työntekijä­ huomioi asiakkaan riippumatta siitä, mitä palvelua tämä on hake­ massa.

Arja on vakuuttunut, että 14 hengen joukolla on asenne kohdil­ laan ja sen lisäksi kyky työskennel­ lä myös iltaisin ja lauantaisin pal­ velutorin tapaan. Tämän Arja var­ misti jo vuosi sitten rekrytoimalla kiinnostuneen joukon valmiiksi Olarin ja Matinkylän neuvoloihin.

– Emme halunneet kaikkia muutoksia yhteen rytäkkään. Näin olemme voineet suunnitella palve­ lutorin töitä yhdessä, Arja kertoo.

Kaiken kaikkiaan palvelutorille tulee neuvolan ja kirjaston lisäksi

kuva Arja Karasvirta

too, että uutinen muutosta kirvoitti oppilailta spontaanit aplodit eikä viiden minuutin metromatka huolettanut.

– Se, joka löytää Haukilahden kouluun, ­löytää myös Niittykummun metroasemalle, Pekka virnuilee. Itse asiassa vain kolmannes lukion oppilaista tulee Haukilahden ja Niittykummun alueelta. Etenkin urheilulinja houkuttelee oppilaita koko Espoosta.

– Moni heistä harjoittelee Tapiolan urheilupuistossa, jonne pääsee metrolla ihan valtavan helposti, Pekka huomauttaa. Hän uskoo, että metro tarjoaa oivallisia mahdollisuuksia myös lukioiden väliseen yhteistyöhön.

– Siinä vaiheessa, kun metro jatkaa Kivenlahteen asti, sen vaikutusalueella on peräti kahdeksan lukiota. Jos meillä ei voi opiskella kiinaa, jossain muualla voi, ja sinne ehtii jopa välitunnin aikana.

Arja Erman mukaan palvelu­ tori tarjoaa mahdollisuuden hoitaa monta asiaa yhdellä kertaa. nuorisopalvelut, terveysasema, mielenterveys- ja päihdepalve­ lujen vastaanotto- ja ryhmätoi­ mintaa, yhteispalvelupiste, Kelan palvelupiste sekä HUS:n labora­ torio- ja kuvantamispalvelut. Arja odottaa yhteistyötä ennen kaik­ kea kirjaston kanssa, jolle lapsi­ perheet on varsin tuttu asiakas­ ryhmä.

– Myös muut toimijat, kuten perhetyö, terapiapalvelut ja sosi­ aalityö, voivat jalkautua tänne vaikka säännöllisestikin. He voi­ vat tuoda palvelunsa sinne missä ­asiakkaat ovat.

11

pitkä wieteri

teksti ja kuvat Mikko Huotari

Mentoreiden kanssa jaetaan arkea Minna: Vertaistuki on tärkeää lastenkasvatuksessa. On hyvä, että rinnalla on joku toinen aikuinen, jonka kanssa voi tehdä arkisia asioita ja lapsi on siinä mukana.

Yhdessä mentorin kanssa voidaan käydä kaupassa, tehdä ruokaa tai istua puistossa. Toisen läsnäolo torjuu yksinäisyyttä ja tuo tukea arkeen.

UllaMaija: Tarkoituksena on taistella yksinäisyyttä ja eristyneisyyttä vastaan. Mentori ei ole asiantuntija, vaan tasavertainen kumppani. Mennään perheeseen, ja kysellään esimerkiksi äidin kuulumiset. Miten äiti on nukkunut, onko äiti ehtinyt syödä ja mitä mielessä liikkuu.

Arki voi olla yksinäistä Irene: Lapsiperheen arjen pyörittäminen voi olla raskasta. Monet ovat muuttaneet muualta Espooseen eikä välttämättä ole tarjolla isovanhempien tai muun lähiverkoston apua.

Minna: Työ vie aikaa lapsiperheiltä. Toinen vanhempi voi olla paljon töissä ja olla pois perheen arjesta. Vastuu perheestä kaatuu toisen harteille.

Tilanne on hankala, jos vertaistuki puuttuu.

UllaMaija: Ruuhkavuosina, kun lapset ovat pieniä ja uraakin täytyy tehdä, paineet ovat kovat. Useimmiten äiti on lasten kanssa. Hän voi olla aikamoisessa pinteessä arjessa ja kontaktit muihin ihmisiin jäävät vähäisiksi.

12 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

TOUKOKUU 2016

Irene: Mentorit eivät ole ammattilaisia eivätkä viranomaisia. Kyse on samanlaisesta tuesta, jota ystävät, lähipiiri ja läheiset antavat toisilleen.

Vapaaehtoiset mentorit tuovat apua arkeen, vakuuttavat perhepäivähoitaja Minna Helsingius, johtava perhe­ ohjaaja Irene PudassaloThurman ja äitimentori UllaMaija Pesso.

Tukea

vanhemmuu E

spoon kaupunki on vuoden ajan tehnyt yhteistyötä HelsinkiMission kanssa ­lapsiperheiden auttamiseksi. Äiti- ja ­isämentorit tukevat vanhempia lapsiperhe­ arjessa. E ­ spoon kaupungin perhepalvelujen työntekijät ohjaavat maksuttoman mentori­ toiminnan piiriin asiakasperheitä, joiden he katsovat ­hyötyvän vapaaehtoisen antamasta tuesta. H ­ elsinkiMissio rekrytoi ja kouluttaa vapaa­ehtoiset mentorit.

Viime vuonna aloitettiin espoolaisten vapaaehtoisten kouluttaminen. Tänä keväänä HelsinkiMissio on kouluttanut 14 uutta espoolaista mentoria. Yhteensä Espoossa on koulutettu jo 35 mentoria. ●

UllaMaija: Itse olen 65-vuotias ja olen mentorina alle kolmekymppiselle. Olen siis mentorina mummu­ roolissa. Se ei ole lain­ kaan huono ase­ telma.

Matalan kynnyksen palvelu Irene: Mentoritoiminta pyörii hyvin ke­ vyellä rakenteella. Asiasta ei tehdä mitään erityistä päätöstä. Esimerkiksi minä suositte­ len toimintaa jollekin ja ohjaan hänet Helsin­ kiMission koordinaattorille. Hän kyselee per­ heeltä heidän toiveitaan ja halujaan, ja pyr­ kii sitten löytämään sopivan mentorin.

Vanhempi voi myös itse olla suoraan yhteydessä HelsinkiMission koordinaattoriin.

Tavallinen riittää Minna: Mentoriksi haluavat eivät tar­ vitse esimerkiksi hoiva-alan koulutusta.

Ihan tavallisia ihmisiä tarvitaan toimin­ nassa. Koordinaattori osaa sitten yhdistää perheitä sen mukaan, minkälaisia tarpeita perheillä on. Joissakin tapauksissa voi olla hyvä, että mentori on vanhempi ihminen.

Joku voi esimerkiksi kaivata ikään kuin mummia omaan arkeensa.

Toinen vanhempi kaipaa ikäistään seuraa.

Toiminta on luottamuksellista

uuteen Minnan (vas.), Irenen ja UllaMaijan mukaan mentoritoiminnassa on kyse saman­ laisesta tuesta, jota ystävät antavat toisilleen.

Irene: Kuntapäättäjillä ei ole sormiaan tässä pelissä. Työnteki­ jät eivät pääse näkemään mentorin ja vanhemman suhteeseen liittyviä asioita.

Irene: On hienoa että löytyy vapaa­ ehtoisia, jotka ovat val­miita sitoutumaan tähän toimintaan. Olisi suuri pettymys, jos mentori lopettaisi kesken.

UllaMaija: Jos puuttuu lähiverkos­ tojen tuki, niin esimer­ kiksi neuvola on luonteva paikkaa ottaa esille tällai­ sia asioita. Sieltä osa­ taan ohjata äiti tai isä eteenpäin.

Pieni on kaunista Ulla-Maija: Aluksi ajattelin, että mentorina pitää heti saada jotain suurta aikaiseksi, mutta sellainen harhaluulo karisi onneksi nopeasti. Normiarjen pienet asiat riittävät. Mentorointi on luontevaa yhdessäoloa, joka voi olla vaikkapa ajatusten­ vaihtoa kahvikupin ääressä, reipas kävely­ lenkki, kaupassakäynti tai synttäreiden suunnittelua. Jutellaan ja touhutaan yhdessä, ja lapset pyörivät siinä vierellä mukana.

Jos kiinnostuksesi heräsi, niin lisätietoa Mentor i- ja vapaaehtoistoim innasta saa numerosta 045 3410609.

Ei muuta kun soittamaan!

13

hetkinen Espoota

kuva Vesa Tyni

Tavataan neukkarissa!

Espoo Tietotekniikka muutti kevään aikana ensimmäistä kertaa yhteisiin tiloihin, ja uudet tilat tarjoavat perinteisten toimistotilojen lisäksi vähän ekstraa. Tilojen suunnittelussa pyrittiin huomioimaan nimenomaan ETT:n tarpeet ja toiveet. Koska toimistoväki istuu paljon, yksi neuvotteluhuone sisustettiin liikunnalliseksi. ETT:n vieraat Espoon kaupungilla ja yhteystyökumppaneilla ovat olleet vaikuttuneita uusista tiloista sekä siitä, kuinka hyvin ergonomia ja monitilatoimiston haasteet on kyetty huomioimaan. Kuvassa ovat vasemmalta oikealle: Marja Leena Heikkinen, Ann-Mari Tallqvist, Outi Martikainen, Kari Meri ja Dmitry Rantala.

14 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

TOUKOKUU 2016

Lä ey he tä ku i ja yht vas

st ie iet :w osi s -postilla

te ri@ sk espo . Para o.fi

Kuvaa hieno Espoohetki! uv

ä. aj äll ulk aistaan tä

15

virtaa työhön

teksti Riitta Ekholm kuvat Miika Kainu ja Tommi Tuomi / Otavamedia

Talouskurimus on osa myös Espoon kaupungin arkea.

Lean-ajattelulla haetaan tuottavampia vuosia.

Hukan jahti

E

Hak e

– Turhan toiminnan karsiminen pitää tunnistaa. Pitää seuloa koko toiminta läpi, missä hukkaa voidaan vähentää, sanoo Ari Konttas. sten käsittel y mu

id e

st

ni

a

ä l l ä s i s 24 h n saapu mi

se

16 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

spoon talouden saamiseksi raiteilleen ei saa haaskata aikaa.

Tämän vuoksi Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma, tuttavallisemmin TATU, esittää uudessa esityksessään skenaarioita, miten kaupungin velkaantuminen saadaan taitettua vuoteen 2020 mennessä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaupungilla voi neljän vuoden kuluttua olla enimmillään lainaa 900 miljoonaa euroa ja kaupunkikonsernilla 2,6 miljardia euroa. Investointeja on viime vuodet rahoitettu suurimmaksi osaksi velalla ja nyt on esitetty kattoa, minkä raameissa uusia investointeja harkitaan.

Lean-ajattelu on monella Espoon kaupungin työpaikalla otettu käyttöön, ja sen laajempi jalkauttaminen on kirjattuna myös tuoreessa TATU-esityksessä. Japanista lähtöisin oleva johtamismalli on käytössä ympäri maailmaa ja eittämättä tämän hetken Se suosittu.

Se soveltuu hyvin Espoon kaupungin käyttöön. Tästä ovat yhtä mieltä kehittämisjohtaja Tuula Heinänen ja rahoitusjohtaja Ari Konttas.

– Lean-johtamisessa puhutaan hukan poistamisesta. Tämä tarkoittaa sitä, että tuottavuutta pyritään parantamaan omaa toimintaa kehittämällä ja optimoimalla, sanoo Konttas.

Eräs ajattelun ydinajatuksia on se, että kukin työntekijä hallitsee omat tehtävänsä parhaiten.

– Jokaisella on kaksi tehtävää, oma työnsä ja sen kehittäminen, tiivistää Heinänen.

Tieto on tekijällä Tuula Heinänen sanoo, että johdon tehtävä ei ole ratkaista ongelmia, vaan auttaa työntekijöitä löytämään keinot ja viedä ne käytäntöön.

Hän korostaa, että johdon tulee ottaa oppia valmentajilta: Esimiesten on osattava antaa selkeitä, ymmärrettäviä ja haastavia ohjeita sekä huolehtia siitä, että työntekijät osaavat poistaa esteitä niiden saavuttamisen tieltä.

Lean-ajattelu on koko organisaation asia ja vaatii opettelemista kaikilta. Johtamisen vanha malli katsoa kerran vuodessa peruutuspeiliin joutaa romukoppaan. Espoon sosiaali- ja terveystoimessa on harjoiteltu tavoitteiden seuraamista resurssi- ja kehittämistaulujen avulla.

Käsittelyaika putosi ESPOO ALOITTI vuonna 2014 aikuissosiaali-

työssä Lean-oppien käyttökokeilun. Henkilö­ kunnalla oli muun muassa ollut näkyvillä ­toimeentulotuen käsittelytilanne ja tarkempi tieto päätöksenteon kulusta. Turhaa kirjaa­ mista myös poistettiin.

TOUKOKUU 2016

Tulokset ovat olleet lupaavia: Hakemukset on käsitelty jopa 24 tunnin sisällä niiden saapumisesta.

Hankkeen aikana sairauspoissaolojen määrä laski ja työntekijäkohtaiset päätösmäärät nousivat.

– Tavoite on tuottaa enemmän arvoa asiakkaille oikealla määrällä resursseja – oikeaan aikaan, Tuula Heinänen sanoo.

– Olemme lähteneet asiakastyötä tekevien työyhteisöjen valmentamisesta löytämään keinoja oman työn tuottavuuden parantamiseksi, sanoo Heinänen.

Pienin askelin – Meillä on asiantuntevia ja innovatiivisia ihmisiä, jotka osaavat työnsä. Pelkästään Leankeinojen tietäminen ei vie eteenpäin, mutta oppien soveltaminen ohjatusti sitäkin enemmän, sanoo Heinänen.

Hänen mukaansa Lean-ajatteluun kuuluu oleellisena osana pienin askelin kulkeminen ja kokeilukulttuuri.

Nykyjärjestelmän kipukohtina hän mainitsee esimerkiksi asiakasprosessit, joita ei ole kovin hyvin määritelty. Kirjavuutta on myös pelisääntöjen noudattamisessa. Niiden valvonta kuuluu johdon tehtäviin.

Heinänen pitää huojentavana sitä, että on tunnistettu paljon asioita, joita voi tehdä fiksummin. Tällaisia ovat esimerkiksi kiireen vähentäminen ja kunkin roolin selkeyttäminen.

Näissä on myös saatu jo lupaavia tuloksia. >

17

– Terveyskeskusten odotusajat ovat lyhentyneet merkittävästi. Myös sairaalassaoloajat ovat lyhentyneet ja sosiaalitoimistojen hakemusten käsittelyaikoja on saatu pienemmäksi, sanoo Heinänen.

– Yhtenä arkisena keinona parantaa palveluiden saatavuutta on kalenterien tarkempi suunnittelu. Pienillä asioilla voi olla suuri merkitys, sanoo Heinänen.

– Terveyskeskusten odotusajat ovat lyhentyneet merkittävästi.

Lastensuojelupalvelujen päällikkö Mari Ahlström:

Nähdään taulun alla!

OLEMME HARJOITELLEET Lean-ajat-

telua helmikuusta lähtien lastensuojelussa ja lähdimme miettimään mittareita, joilla seuraisimme asetettuja tavoitteita. Pyrkimys on parantaa asiakkaan palveluun pääsyä, pysyä lakisääteisissä määräajoissa ja osin niiden allekin.

Tavoittelemme myös työhyvinvoinnin paranemista, lapsen tapaamisten lisäämistä ja asiakkaan kokemaa hyötyä arviointivaiheen työstä.

Iso valkoinen taulu on nyt toimistomme käytävän seinällä ja siihen on kiinnitetty viime ja tämän vuoden tuloskortit sekä muita seurattavia asioita. Taulu ei ole vielä täysin valmis, vaan rakentelemme sitä yhä.

Keskellä taulua on Pohjantähti – tavoitteet, joihin pyrimme ja viikoittais-

Lean metsästää hukkia Lean on japanilainen johtamismalli, joka on levinnyt globaalisti yrityksiin ja organisaatioihin. Ajattelu perustuu hukan vähentämiseen työssä. Henkilöstö opettelee ongelmanratkaisutaitoja ja oman työn kehittämistä, johto valmentaa alaisiaan edellä mainituissa taidoissa.

Pyritään siihen, että asiakkaan palveluprosessi on sujuvaa eli Lean-opin sanoin, virtaa.

TATU vie tuottavuuteen Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma TATU 2:n linjaukset on hyväksytty maaliskuussa. Esityksessä on ehdotuksia Espoon velkaantumisen taittamiseksi eri skenaarioiden avulla. Toimenpiteiden toteuttaminen pitäisi suositusten mukaan aloittaa välittömästi. ●

26 %

ta ja kuukausittaista seurantatietoa siitä, miten olemme onnistuneet. Harjoittelemme myös ennakoimaan tiedossa olevia kysyntäpiikkejä. On aika hauskanoloista seistä taulun lähettyvillä ja seurata porukalla tavoitteita ja lukujen kehitystä. Kuulolle tulee välillä sellaisiakin, joita asia ei ihan suoraan kosketa, ihan uteliaisuudesta.

Olemme vielä ihan alussa kehittämistyössä. Ensimmäiset yhdeksän kokeilua ovat menossa toiminnan muutoksissa, eivätkä mittarit vielä näytä muutosta.

Syksyllä uskon, että muutos alkaa näkyä!

Henkilökunta oli aluksi vähän epäluuloinenkin uudesta ajattelutavasta, mutta vähitellen innostus on alkanut levitä.

Leanissä on kyse ajattelutavan muutoksesta ja siinä olemme vasta alussa.

Hurraa Espoo!

EI-KIIREELLISEN HOIDON jonotusaika on lyhen-

tai siä

TOUKOKUU 2016

93 % vä

ty

18 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

ttäin tyytyvä i Eri

ty y

tynyt kahdeksasta viikosta kahteen viikkoon.

Keskimääräinen hoitoaika Espoon sairaalassa on lyhentynyt 26 prosenttia ja kotiuttamiseen päättyneet hoitojaksot ovat kasvaneet yli 30 prosenttia.

Ennen maksettiin HUS:lle sakkomaksuja 1,3 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt niitä ei enää makseta lainkaan.

Tapiolan terveysasemalla 93 prosenttia asiakkaista kertoo olleensa tyytyväisiä tai ­erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun.

isiä

p alvelu

un

kuntalaisella töissä kuva Vesa Tyni

Ammattina paloesimies:

Petri Maunula myös kouluttaa

T

yöskentelen paloesimiehenä Länsi-Uudenmaan pelastuslai­ toksella, Niittykummun paloasemalla. Olen ollut alalla vuodesta 1988 ­alkaen ja meneillään on urani monipuolisin ja haasteellisin ajanjakso, koska pääsin­ mukaan pelastuslaitoksen länsimetroprojektiin.

Oma alueeni projektissa on henkilöstön kouluttaminen sekä metrotyöhön liittyvät erilaiset pelastusvälineet ja ­työkalut. Pitämäni koulutukset ovat koskeneet erityisesti länsimetron tuomaa uudenlaista, maanalaista toimintaympäristöä. Haasteena on ollut, e ­ ttei kukaan ole voinut antaa valmista toimintatapaa vaan olemme suunnitelleet pelastuslaitokselle uusia toimintamalleja ja testanneet niitä harjoituksissa.

Länsimetro ja projektityö on antanut ja opettanut paljon, mutta myös perustyöni paloesimiehenä on kiinnostavaa­ ja haasteellista. Johdan omaa pelastusryhmääni sammutus- ja pelastustehtävissä sekä ohjaan paloasemalla työ­ vuoron arjen toimintaa, suunnittelen päivittäistä työtä ja pidän koulutuksia. ● – Koskaan ei tiedä onko seuraava työni maan alla, korkean talon katolla, merellä tai jopa meren alla.

Hälytykseen vastataan aina, sanoo Petri Maunula.

Näin Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos valmistautuu länsimetron tuloon: Länsi-Uudenmaan pelastus­ laitoksen henkilöstöä on koulutettu vuodesta 2010 lähtien toimimaan metro­­työ­mailla ja metro­ ympäristössä.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen palveluksessa on noin

Ennen varsinaista metroliikenteen alkamista on järjestetty yli

500 työntekijää.

70 pelastusharjoitusta.

Neljä paloesimiestä on siirtynyt työvuorosta pää­ toimisiksi ­kouluttajiksi päivävuoroon yhteensä lähes

Kalustoharjoituksia, luentoja ja tutustumis­käyntejä metroasemille ja työmaille on pidetty

­400 työpäiväksi.

yli 400.

19

pitkin ja poikin LUKU AVATTUNA

kuva iStockphoto

5 577

havaintoa liito-oravista

VUONNA 2010 liito-orava­

i

PALVELU TUTUKSI

Reg@Web apuna työajan seurannassa jo yli 2 000 työntekijän työajan seurantaa. Reg@Webissä työntekijät voivat itse tehdä tarvittavat työaikakorjaukset suoraan järjestelmään.

Työntekijän ei tarvitse enää täytellä tarvittavista korjauksista työaikailmoituslomakkeita. Tämä säästää saldonkorjaajien työaikaa ja on osaltaan työntekijöiden työhyvinvointia lisäävä tekijä. Järjestelmän avulla esimiesten on myös helppo tarkastella ja raportoida alaistensa työaikaleimauksia.

Vuonna 2015 toteutettiin kysely yksiköiden Reg@Webpääkäyttäjille. 39,29 prosenttia vastaajista sanoi työnsä helpottuneen ja 14,29 prosenttia sanoi työnsä vähentyneen Reg@Webin käyttöönoton myötä. Reg@Web mahdollistaa myös leimausten tekemisen tulevaisuuteen ja helpottaa esimerkiksi erilaisten lomayhdistelmäleimausten tekemistä.

Tavoitteena on, että kaupungin jokainen Timecon-työajanseurantaa käyttävä tai manuaalisesti työaikaa seuraava työntekijä ryhtyisi käyttämään Reg@Webiä. > REG@WEB HELPOTTAA

Tutustu Reg@Webiin: Essi > Työkalut > Työajan seuranta

20 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

TOUKOKUU 2016

havaintojen määrä oli 922. Kasvua viidessä vuodessa on yli viisinkertaisesti. Luvussa ei ole kyse liito-oravien määrästä, vaan pääasiassa papanahavainnoista eli niistä puista, joiden alla papanoita on havaittu.

Espoolaiset, viihtyisät kuusi-­ ja lehtipuita sopivassa suhteessa sisältävät kaupunkimetsät soveltuvat ilmeisesti liito-oravalle talousmetsiä paremmin. Muissakin kaupungeissa havaitaan samantyyppistä kehitystä.

Tarkempaa tietoa Espoon liito-oravista saadaan, kun Espoon liito-oravien kokonaisselvityksen (ELKS) raportti valmistuu loppuvuodesta.

Liito-oravien kanssa asukkaatkin iloitsevat, kun liito-oraville jätetään viheralueita ja näin lähimetsät säilyvät myös tiiviisti asutussa Etelä-Espoossa.

2

750 kesätyöpaikkaa!

Tarjolla on tehtäviä aina rantavalvonnasta kaupunki­ suunnitteluun ja asiakirja­ hallinnosta sairaanhoitoon.

Eniten kesätyöpaikkoja on tarjolla kotihoidossa, pitkä­ aikaishoidossa, puistojen, leikkipaikkojen ja katu­ alueiden ylläpidossa ja­ kunnostuksessa, urheilu­ kenttien hoidossa sekä nuoriso­työssä ja kirjastoissa.

3

Kesätyö on arvokas kokemus

faktaa kesätyöstä

4

5

Kun kesätyöntekijä aloittaa työssään, käy työsopimus perusteellisesti läpi. Varmis­ ta, että asiat on ymmärretty ja nuori tietää, mihin sitou­ tuu. Kerro kesätyöntekijälle, millaista työotetta häneltä odotetaan, perehdytä työ­ tehtävään, nimeä henkilö­ kohtainen ohjaaja ja ilmoita nuori kaupunkitasoiseen perehdytysinfoon.

Anna palautetta. Luo ilma­ piiri, jossa myös nuori uskaltaa avata suunsa ja kertoa ajatuksiaan työs­ tä. Kun kesätyö päättyy, muista kiittää ja huomioida kesätyöntekijöitä esimer­ kiksi yhteisellä kahvihet­ kellä. Huolehdi myös siitä, että nuori saa todistuksen työstään. Se on hänelle arvokas.

Käy työsopimus kunnolla lävitse

Nuorelle kaikki kokemus työelämästä on arvokasta.

Jo ensimmäinen kesätyö­ paikka tutustuttaa työelä­ mään ja siinä saadut koke­ mukset voivat vaikuttaa tulevaisuuden työnantaja­ valintaan. Tarjoamalla hyviä ja mielekkäitä kesätyöko­ kemuksia vaikutat Espoon kaupungin ja toimialasi kiin­ nostavuuteen.

hyvä hetki

5

Monenlaisia tehtäviä tarjolla

Espoon kaupunki tarjoaa tänä vuonna yhteensä ­ 750 kesätyöpaikkaa.

Kaupungin kesätyöt ­kiinnostavat. Tänä ­vuonna kesätyöhakemuksia tuli noin 20 000.

kuva iStockphoto

1

ESPOON KAUPUNGIN KESÄTYÖPAIKAT

Anna palautetta ja luo kiva ilmapiiri

Ohjeistusta kaikille kesätyöntekijöitä palkkaaville löytyy osoitteesta: essi.espoo.fi/kesatyo

Kerro työssä kokemastasi hyvästä hetkestä, ota meihin yhteyttä s-postilla: wieteri@espoo.fi

Kevään ensimmäiset orvokit Tarvitaan riit­ tävä määrä kosteutta, lämpöä ja valoa.

Ulkona on paukkuva pakkanen, mutta kasvihuoneessa suotuisat olot. Siemenet kyl­ vetään kostean mullan pinnalle ja peitetään kevyesti. Muutaman viikon päästä pienet sirkkataimet koulitaan ruukkuihin. Alkaa kas­ vun odotus.

Taimet vahvistuvat ja tarvitsevat lisälan­ noitusta. Kevätaurinko lämmittää ja sulattaa lunta. Sisällä on kuuma. Ensimmäiset nuput HELMIKUUSSA ALKAA MATKA.

kertovat kukan värin. Pian päästään ulos.

Istutusruukkuihin laitetaan kevytsoraa poh­ jalle ja astiat täytetään kesäkukkamullalla.

Taimet ovat valmiita ja ne istutetaan tuoree­ seen multaan. Väriloisto ilahduttaa alkavaa kevättä. Pienet yöpakkaset eivät haittaa.

Ulkona paistaa aurinko, ja orvokin matka on vasta alussa.

SARI TURKKA ON VIHERALUEHOITAJA JA TYÖSKENTELEE KAUPUNGINPUUTARHASSA.

21

pomotentti

teksti ja kuva Mikko Huotari

1 Millaisia tavoitteita Espoolla on Suomi 100 -juhlavuoden aikana?

Espoossa juhlavuoden erityisiä teemoja ovat kansainvälisyys, lapset ja nuoret, osallisuus, tulevaisuus ja yhdessä tekeminen. Juhlavuoden aikana on myös virallista ja muodollisempaa juhlintaa, mutta tavoitteena on pikemminkin juhlimisen toteuttaminen yhdessä.

Järjestetään tapahtumia, joissa espoolaisten on mahdollista osallistua myös tekemiseen ja valmistelemiseen. Kehitämme niin sanottuja osallistavia alustoja tätä varten. Esimerkiksi Espoo-päivän tiimoilta mahdollistetaan puitteita, miten ihmiset voivat itse tuottaa ohjelmaa ja saavat sen näkyviin ja muiden tietoon. Lisäksi on tarkoitus avata tiloja espoolaisten ja esimerkiksi järjestöjen käyttöön.

Tilojen käyttö helpottaa erikokoisten toimijoiden osallistumista juhlavuoden toteutukseen.

2 Miten tavoitteet saavutetaan?

Osallistamalla. Toivon, että tästä tulisi ’tapa ajatella’, eli ihmiset hoksaisivat, miten voi tehdä ohjelmaa yhdessä. Tavoitteena on ensin juhlavuoden aikainen toiminta ja tekeminen, mutta toivottavasti saman-

lainen aktiivisuus jatkuisi myös juhlavuoden jälkeen. Keskeistä on nimenomaan tekeminen, ei välttämättä se, että meillä on mahtavat puitteet ja megatapahtumia.

3 Minkälainen on sinun roolisi?

Tehtäväni on toimia viestintuojana, jotta ensinnäkin kaupungin organisaatiossa ihmiset olisivat tietoisia juhlavuodesta. Yritän mahdollistaa toimintaa ja koordinoida sitä yhdessä eri yksiköiden ja toimialojen kanssa. Olisi hauskaa, jos syntyisi uusia perinteitä ja uusia tapoja juhlia itsenäisyyttä.

Käytän erilaisia some-kanavia ja toivon, että pystyn tavoittamaan myös sitä kautta ihmisiä. Yritän lähestyä satavuotisjuhlaa tuoreella kulmalla. Toivon, että juhlavuosi näkyisi myös espoolaisten arjessa.

Osallistumisen mahdollisuuksia on erilaisia. Meillä on tulossa luonnollisesti esimerkiksi hienoja konsertteja, mutta niiden lisäksi voi olla vaikkapa yhteislauluiltoja ja piknikejä.

4 Tehtäväsi haasteet?

Ison kaupungin haaste on se, että kaikki heräävät huomaamaan asian hieman eri hetkinä. Hyvä puoli on se, että ihmiset yleisesti tietä-

Saara Vanhala, projektikoordinaattori

Juhlaa arkeen

Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta. Espoolaiset halutaan kantamaan kortensa kekoon.

22 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

TOUKOKUU 2016

”Olisi hauskaa, jos syntyisi uusia perinteitä ja uusia tapoja juhlia itsenäisyyttä.”

vät, että Suomen itsenäistymisestä on ensi vuonna kulunut sata vuotta. Nyt vain täytyy saada ihmiset liikkeelle ja osallistumaan omalla tavallaan juhlimiseen.

Perinteisesti suomalaiset juhlivat itsenäisyyttä katsomalla tele­visiosta neljä tuntia kättelyä, mutta se voi olla paljon muutakin. Ihmisiä voi haastaa juhlimaan uusin tavoin ja ajankohdin. Voisihan olla hauska esimerkiksi kutsua joku suomalaisista perinteistä tietämätön omaan kotiin silloin, kun katsotaan Linnan juhlia.

5 Mitä on nyt käynnissä?

Kaupungin sisällä yritän viedä viestiä. Puhun päivittäin eri työyhteisöille projektista, tavoitteista ja miten sitä voitaisiin tehdä yhdessä. Kerron ihmisille, miten viralliseen Suomi 100 -ohjelmaan pääsee mukaan, missä raameissa toimitaan ja millä tavalla toimintaa rahoitetaan. Itse teen töitä kaupungin organisaation sisällä, mutta pyrin myös tuomaan tietoa vaikkapa järjestöille ja yrityksille.

Järjestimme yhdessä Espoopäivän kanssa toimijailtoja, joissa erilaiset tekijät esittelivät hyviä käytänteitään. Halusimme tar­ jota ihmisille inspiroivia tarinoita siitä, miten esimerkiksi pienestä ideasta lähtenyt kaupunginosa­ tapahtuma voi kasvaa jättimäiseksi katu­festariksi tai vaikkapa miten visualisoida tietoa. Toimijailloissa oli myös tavoitteena, että espoolaiset tekijät ja toimijat kohtaisivat toisiaan, ja siinä tiivistyisi yhdessä tekeminen. ●

tikusta asiaa

mitäpä jos...

Kävikö teilläkin Joku Muu?

Sinunkaupat somen kanssa

JÄITKÖ ILMAN KAHVIA? Joku Muu varmaan keittää lisää.

Et viitsi vastata sähköpostiin, koska Joku Muu luultavasti tekee senkin.

Jääkaappi haisee pahalta, mutta ehkä Joku Muu siivoaa sen, ja kun oikein pinnistät, ongelma katoaa kuin itsestään, kunhan vain laitat silmät kiinni. Huomaamatta Joku Muu aiheuttaa valtavasti stressiä ja pahaa mieltä työpaikoilla ja kotonakin. (Vaimokin näyttää niin rumalta, kunpa sekin olisi Joku Muu.) Entä jos se Joku Muu katsoo joku aamu peilistä?

Joku Muu ei ole vastuussa työpaikassasi ilmapiiristä, vaan sinä itse.

Hyvä työilmapiiri näkyy toisten kunnioittamisena, ja viime kädessä asiakkaiden tyytyväisyydessä. Sinulla on lupa nauttia työstäsi, Joku Muu ei sitä tee puolestasi. Ota Joku Muu mukaan tekemään työyhteisöstäsi hyväntahtoinen työyhteisö. Käy ennakkoluulotonta ja avointa keskustelua kaikkien kanssa. Kuuntele ja kunnioita toisten ja Jonkun Muun mielipiteitä. Työyhteisösi kehittyy.

Se tapa, miten muut ihmiset ja asiakkaat kohdataan ja otetaan huomioon, paljastaa paljon työyhteisösi tilasta – siitä heijastuu ammattilaisuus ja ammattitaito, tai sen puute.

Huonossa ilmapiirissä kaikki, myös se Joku Muu, voivat huonosti. Ota vastuuta omasta ja muiden hyvästä olosta. Hyvää pystyy jakamaan. Arvosta omaa työtäsi ja ole ylpeä siitä mitä teet – Joku Muu ei sitä tee.

Unohda Joku Muu – työniloa sinulle!

Mitäpä jos olisin enemmän läsnä?

KAIKKIHAN SIELLÄ OVAT – sosiaalisessa mediassa. Varmaan ­

sinäkin muiden joukossa. Pitämässä yhteyttä, jakamassa, ­kysymässä, kommentoimassa, keskustelemassa, osallistumassa, suosittelemassa...

PITÄISIKÖ SIIS MYÖS VIRKAMIEHEN OLLA SIELLÄ?

Ei vain vapaa-aikana ja yksityishenkilönä, vaan myös virka-aikana ja organisaationsa edustajana.

PITÄISI! Somessa voit olla läsnä siellä, missä palveluidesi

­ siakaskuntakin liikkuu. Voit paitsi välittää tietoa, myös vastata a välittömästi jatkokysymyksiin ja antaa lisätietoa, korjata virheellisiä käsityksiä, osallistaa, luoda luottamusta ja yhteisöllisyyttä.

SOMESSA TIETO LEVIÄÄ NOPEAMMIN JA LAAJEMMALLE

kuin perinteisissä tiedotuskanavissa – varsinkin jos onnistut pukemaan asiasi niin kiinnostavaan muotoon, että lukijat ovat valmiita jakamaan sen edelleen. Koska somessa on kyse ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, koetaan siellä välitetty tieto usein myös vakuuttavammaksi kuin organisaation virallisten puhemiesten välittämät tiedotteet. Samalla voit vahvistaa omaa asiantuntijaprofiiliasi.

LÄSNÄOLO UUSISSA KANAVISSA edellyttää uudenlaista

NIMIMERKKI TYÖNILON PUOLESTA

osaamista.

Liikkeelle pienin askelin, rohkeasti ja positiivisesti...

ALOITA PIENILLÄ ASKELILLA, vaikka tutkimalla, mitä muut

ovat kirjoittaneet ja jakamalla muiden tuottamaa sisältöä.

Kokeile sen jälkeen kommentoimista ja seuraavaksi omien sisältöjen tuottamista. Muista rohkea ja positiivinen asenne.

Jos et kokeile uusia työkaluja ja toimintatapoja, et voi tietää, mitä voit hyötyä.

kuvitus iStockphoto

PIRSTALEISESSA MEDIAYMPÄRISTÖSSÄ organisaation

mainetta on mahdotonta hallita – mutta voimme rakentaa sitä yhdessä. Kun yhteinen suunta ja pelisäännöt ovat selvillä, on kokeileminen turvallista. Uskallathan!

23

kestävä kehitys

teksti Saara Selkämaa kuvat iStockphoto ja Heidi-Hanna Karhu

Viime vuonna Kilometrikisassa mukana olleet 436 Espoon työntekijää polkivat kisan aikana 367 952 kilometriä ja säästivät samalla 64 347 kilogrammaa hiilidioksidia sekä 25 756 litraa bensaa.

Vielä ehtii mukaan!

VALTAKUNNALLISEEN

ESPOON KAUPUNKI OSALLISTUU tänä vuonna jo kym-

KILOMETRIKISAAN

menettä kertaa suosittuun Kilometrikisaan. Mukaan voi ilmoittautua läpi kisan, eli 1.5.–22.9. välisenä aikana.

Tavoitteena on innostaa ihmisiä säännölliseen työ­ paikkapyöräilyyn. Samalla kun kisailu nostattaa yhteis­ henkeä työpaikoilla ja joukkueissa, se tarjoaa myös ­mielenkiintoisen aiheen kahvipöytiin, kun ihmiset ­keskustelevat fillaroinnista ja motivoivat toisiaan.

– Kisan kautta ihmiset ovat innostuneet pyöräilemään muutenkin enemmän, kertoo Niko Torvela Espoon ympäristökeskuksesta.

OSALLISTUMINEN ON YKSI ESPOON KAUPUNGIN KEINOISTA EDISTÄÄ PYÖRÄILYÄ.

Torvela tekee paljon töitä houkutellakseen kilpailuun uusia ihmisiä ja joukkueita, ja vuosina 2014 ja 2015 mukana on ollut yli 50 Espoon joukkuetta eri työyksiköistä.

Espoon tavoitteena on kaksinkertaistaa pyöräilyn osuus liikkumisessa. Pyöräilyn edistämisenohjelman tarkoituksena on nostaa pyöräilyn osuus nykyisestä 8 prosentista 15 prosenttiin vuoteen 2024 mennessä.

Kaupunki tekee paljon töitä pyöräilyn edistämi­seksi: Länsimetron suunnittelussa tähdättiin siihen, että ­autot jäisivät kotiin ja pyörillä kuljettaisiin enemmän.

– Pyöräily on ehdottomasti nopein ja kätevin tapa mennä asemalle, Torvela toteaa. ●

Mitä mieltä?

MIKÄ OLI TÄMÄN LEHDEN PARAS JUTTU? ENTÄ MISTÄ

ck iSto

pho

to

AIHEESTA HALUAISIT LUKEA LISÄÄ?

Kehu tai hauku, kunhan vain kerrot mielipiteesi meille, jotta voimme kehittää lehteä paremmin sinua palvelevaksi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi leffalippua. Ota meihin yhteyttä Essissä tai s-postilla: wieteri@espoo.fi.

Vastausaika päättyy 30.6.2016.