Wieteri 1/2014

ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN OMA LEHTI NRO 1 HELMIKUU 2014

06 AJASSA

Projektit läpi lennokkaasti

10 PITKÄ WIETERI

Miten innovaatiot syntyvät?

Uuteen kuosiin

12

VIRTAA TYÖHÖN

Sivistystoimen organisaatio mullistui reilussa vuodessa.

18 ”Pakkoliitokset eivät johda hyviin tuloksiin.”

POMOTENTTI

Ajankohtaisia asioita talvella 2014

terveiset

10

palstat 03 15 16 19 19 20

terveiset & tauon paikka mun maanantai pitkin ja poikin tikusta asiaa haaste kestävää kehitystä

06

Tukea innovointiin!

Voittoisat ideanikkarit Jukka Louhija ja Antti Rousi pohtivat, miten kaupungin innovaatioputki saataisiin pulputtamaan tehokkaammin. Ja useammin.

15

12 VIRTAA TYÖHÖN

Koko sivistystoimen organisaatio on mylläytynyt uusiksi reilussa vuodessa. Miten kaikki on tapahtunut, ja miten henkilöstö kokee muutokset?

04

18

KÄDENJÄLKI

POMOTENTTI

Kirjasto kuuluu kaikille!

Kuntien yhdistymisselvitykset käynnissä

Jaakko Tiinanen haluaa tuoda kirjaston palvelut ihan jokaisen kaupunkilaisen ulottuville, myös lukemisvaikeuksista kärsivälle.

Missä mennään tällä hetkellä kuntien yhdistymisselvitysten kanssa, kaupunginsihteeri Mari Immonen?

INNOVAATIOT

Kansainvälinen palkinto energiatietopalvelulle

E

spoo on ottanut arvoikseen asukas- ja asiakaslähtöisyyden, vastuullisen edelläkävijyyden ja oikeudenmukaisuuden. Henkilöstönäkökulmasta eräänä tavoitteena on, että työyhteisömme ovat tunnettuja arvostavasta vuorovaikutuksesta. Miten tämä voi toteutua?

Arkipäivän valinnoilla osoitamme, mitä arvostamme. Aina ei julkilausuttu ilmene toiminnassa, joten on tärkeää tarkastella, miten tosiasiallisesti toimimme suhteessa toisiimme. Tervehtiminen, toisesta kiinnostuminen, tukeminen; nämä voivat olla hyvinkin pieniä tekoja, mutta vaikutus voi olla valtava. Vahvistamme nimittäin sitä, mihin kohdistamme huomiomme. Mitä tavoittelemme, sillä on taipumus lisääntyä.

Kuntatyö on merkityksellistä ja siitä saa olla ylpeä. Kun perustehtävä ja tavoitteet on yhdessä asetettu ja ymmärretty, on perusta työtyytyväisyydelle ja työnilolle luotu. Tavoitteiden saavuttamisessa meillä jokaisella on osaltamme vastuu. Aikaansaavissa ja hyvinvoivissa yhteisöissä vuorovaikutus on arvostavaa. Se saa voimansa oman ja toisten työn kunnioituksesta sekä toisaalta asiakkaiden tarpeiden kuulemisesta. Lisäksi tarvitaan avointa ilmapiiriä, joka sallii erilaiset näkemykset toisiaan rikastuttavina ja näkee ristiriidat mahdollisuuksia avaavina.

Espoon oikeudenmukaisuus näkyy työyhteisöissämme yhdenvertaisuutena, monimuotoisuutta edistävänä ja tasa-arvoisena kohteluna sekä nollatoleranssina työpaikkakiusaamisen suhteen.

Meillä jokaisella on mahdollisuus antaa toisillemme kokemus innostuksen ja kannustuksen voimasta, tartutaan yhdessä tähän mahdollisuuteen!

PÄÄKIRJOITTAJA PERÄÄNKUULUTTAA

Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun pääpalkitut (vasemmalta): Antti Rousi, Tiina Järvinen ja Arja Lehikoski sekä kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

kuva Espoon kaupunki

Uuteen kuosiin

Työstään saa olla ylpeä

> KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUKSEN ENERGIASUUNNITTELIJA Antti Rousin ja

erikoissuunnittelija Jussi Lehtisen kehittämä energiatietopalvelu voitti kansainvälisessä Vuoden laatuinnovaatio -kilpailussa vastuullisten innovaatioiden sarjan. Energiatietopalvelu on selainpohjainen energiamuotojen vertailupalvelu uusiutuvaan energiaan siirtymistä harkitseville.

Viime vuoden puolella energiatietopalvelu palkittiin myös kaupunginjohtajan innovaatiokilpailussa, joka kannustaa parantamaan ja kehittämään kaupungin palveluja ja Espoon kaupungilla tehtävää työtä. Palkitsemistilaisuudessa pääpalkintoja jaettiin kahdelle innovaatiolle sekä yhdelle potentiaaliselle innovaatiolle. Lisäksi molemmissa sarjoissa jaettiin viisi kunniamainintaa.

Kimmo Sarekoski

AJASSA

“Sähköpostin liitetiedostot ovat sujuvan arjen pahimmat viholliset.”

Projektit läpi lennokkaasti Ensimmäiset EsPro-mallin mukaiset projektit ovat jo täydessä vauhdissa. Starttia on tukenut hyvä valmennus.

WIETERI on Espoon kaupungin henkilöstölehti JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Satu Tyry-Salo TOIMITUSNEUVOSTO Citha Dahl, Heli Holm, PirkkoLiisa Merikoski, Ann-Marie Nystedt ja Johanna Pajakoski TUOTTAJA Anna Haikarainen, Otavamedia Asiakasviestintä ULKOASU JA TAITTO Otavamedia Asiakasviestintä PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT wieteri@espoo.fi

2 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 1 HELMIKUU 2014

VUOROVAIKUTUSTA

TAUON PAIKKA

TYÖYHTEISÖIHIN

Tehokas taukojumppa

ESPOOSSA.

> MUUTAMAN MINUUTIN VENYTTELYHETKI päivässä

kuva Olli Häkämies

19

86,5 % TUTKITTUA

henkilöstöstä savuttomia > ESPOOSTA TULI savuton kau-

punki vuonna 2010, jolloin kaupungin toimipisteissä kiellettiin tupakointi. Tukea tupakoinnin lopettamiseen saa yksilöllisesti työterveyshoitajan tai -lääkärin vastaanotolla. Tarvittaessa työterveyslääkäri voi kirjoittaa vieroitushoidon lääkereseptin. Lääkkeet työntekijä maksaa itse.

Vuoden 2012 Kunta10 -tutkimuksen mukaan tupakoivien työntekijöiden määrä väheni lähes prosenttiyk-

sikön edelliseen tutkimukseen verrattuna. Molempina vuosina kysymykseen ”tupakoi säännöllisesti” vastasi noin 7 400 työntekijää, joista vuonna 2010 tupakoi 14,4 prosenttia ja vuonna 2012 tupakoitsijoita oli 13,5 prosenttia.

Naisten tupakointi väheni, kun taas miesten lisääntyi. Naisten tupakointi väheni puolitoista prosenttiyksikköä; 13,9 prosentista 12,4 prosenttiin vuodesta 2010 vuoteen 2012. Samana aikana miesten tupakointi lisääntyi alle prosenttiyksikön; 17,1 prosentista 17,8 prosenttiin.

henkilöstöjohtaja

ARVOSTAVAA, AVOINTA

06

kuva Shutterstock

1 /2014

PITKÄ WIETERI

tekee hyvää. Istumatyössä kannattaa nousta ylös ja venytellä kylkiä ja verrytellä jalkoja. Kävely ja kurkottelu ovat hyvää arkiliikkumista.

Muistathan hengittää rauhallisesti harjoitteita tehdessä.

Kaikki lähtee hyvästä ryhdistä: paina lapaluita alas ja leukaa kevyesti sisään ja alas pitäen niskan pitkänä. Jännitä myös lantionpohjanlihakset suppuun ja ylöspäin.

Kolme vinkkiä energisyyteen

1

Pidä pikku taukoja noin kerran tunnissa.

2 3

Muista pitkin päivää hyvä ryhti.

Etsi jokin mieluisa liikuntalaji, jossa lihakset saavat tarpeeksi rasitusta.

RINTALIHASVENYTTELY:

vie toinen käsi kyynärnivel koukussa takaviistoon seinälle. Tuo vartaloa eteenpäin ja kohti seinää, vatsalihakset tiukkana. Pidä venytys 20–60 sekuntia. Toista monta kertaa päivässä.

ETUREIDEN VENYTYS:

ota kädellä nilkasta kiinni. Vedä nilkkaa kohti pakaraa. Pidä venytys 20–60 sekuntia. Vaihda jalkaa. Toista monta kertaa päivässä.

NYRKKEILY:

rentoja lyöntejä eteen vuorokäsin, lantio paikoillaan, kiertoliike yläkropasta.

Voit tehdä kiertoja myös kädet ristissä rinnan päällä. Tämä tekee hyvää rintarangalle, selälle ja keskivartalolle.

Toista 10–20 kertaa.

3

kadenjalki

TEKSTI MAARIT SEELING KUVA PAULA KUKKONEN

Kirjasto kuuluu kaikille!

Kirjastopalvelut eivät aina saavuta kaikkia, kuten pitäisi. Espoon kaupunki tarttui ongelmaan napakasti Jaakko Tiinasen vetämällä projektilla.

N

äkövaikeudet, kehitysvammaisuus, lukihäiriö tai muut oppimisongelmat eivät saa ole este kirjaston käytölle. Vuoden vaihteessa käynnistynyt Kirjasto kuuluu kaikille – Bibliotek tillhör alla -projektin tavoitteena on tuoda kirjaston palvelut entistä paremmin lukemisen vaikeuksista kärsivien ulottuville.

– Kirjastoilla on tarjota perinteisten aineistojen rinnalla myös muita ratkaisuja: esimerkiksi ääni- ja pistekirjoja, selkokielistä aineistoa, musiikkia, elokuvia ja pelejä. Suurin osa tästä aineistosta löytyy jo kirjaston nykyisistä kokoelmista, mutta lisää tuodaan projektin myötä asiakkaiden saataville. Teemme tässä yhteistyötä erikoiskirjasto Celian kanssa, selvittää Jaakko, joka toimii projektisuunnittelijana Espoon kaupunginkirjastossa.

Kirjasto on nykyään paljon enemmänkin kuin lainauspaikka: kyseessä on myös kuntalaisten kohtaamis- ja toiminta-areena, jossa järjestetään tapahtumia vauvojen lorutuokioista yhteiskunnallisiin keskustelutilaisuuksiin ja tietokoneen käytön opastuksiin. Henkilökunta on kuntalaisten käytettävissä jopa seitsemänä päivänä viikossa. Tieto vaihtoehdoista ei kuitenkaan aina saavuta kaikkia.

– Lukemisen esteiden ja lukuhaluttomuuden välillä ei vallitse yhtäläisyysmerkkejä. Esimerkiksi ikänäön takia kirjoista luopunut on voinut olla aiemmin hyvinkin innokas asiakkaamme. Haluamme laajentaa esteettömyyden käsitettä fyysisestä saavutettavuudesta sosiaalisen esteettömyyden puolelle. Aivan kaikki kuntalaiset ovat tervetulleita kirjastoon, ja meillä on heille annettavaa. Meidän on tavalla tai toisella saatava tämä viesti läpi, tiivistää Jaakko.

Lukemisesteisten määrä jatkaa kasvuaan Lukemisesteisten kuntalaisten määrä kasvaa jatkuvasti ikääntymisen ja oppimisvaikeuksien lisääntymisen myötä. Espoossa noin viisi prosenttia eli 14 000 kuntalaisista on syystä tai toisesta estynyt käyttämästä perinteistä painettua aineistoa.

Kirjasto kuuluu kaikille -projektin valmistelu käynnistyi viime vuoden puolella lukemisesteisten ja heidän ongelmiinsa perehtyneiden ammattilaisten haastatteluilla. Jaakko kertoo haastatteluiden tulosten hätkähdyttäneen.

– Oli surullista havaita, miten usein lukemisen esteistä kärsivät tunsivat itsensä ei-tervetulleiksi kirjastoon. Eräs kehitysvammainen kuntalainen tiivisti asian hyvin ihmetellessään, olemmeko oikeasti kiinnostuneita hänen tarpeistaan. Monet lukemisesteiset harjoittivat itse tietynlaista sisäistynyttä syrjintää. He eivät edes osanneet ajatella, että kirjasto voisi tarjota heillekin saavutettavia palveluita. ●

4 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 1 HELMIKUU 2014

Projektisuunnittelija Jaakko Tiinanen

Fakta 1 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) rahoittaa Kirjasto kuuluu kaikille -hanketta.

Fakta 2 Projektin tarkoitus on luoda Espooseen asiakaslähtöinen lukemisesteisen kuntalaisen kirjastopalvelumalli ja nostaa Espoo esteettömien kirjastopalveluiden vastuulliseksi edelläkävijäksi.

Fakta 3 Projekti kytkeytyy Espoo-tarinaan ja sen kehitysohjelmiin sekä Espoon esteettömyystyöhön.

5

ajassa

TEKSTI MARIANNA SALIN KUVAT KARI HAUTALA JA TOMMI TUOMI

l ä t p i i t k e j o Pr

o k n k i a t a s n le P

Ensimmäiset EsPro-mallin mukaiset projektit ovat jo käynnissä.

Vauhdikasta starttia on tukenut innostava valmennus.

rojektityö on tullut monen espoolaisen arkeen vaivihkaa. Esimerkiksi Leena LatvaRasku toimi vielä pari vuotta sitten sosiaaliohjaajana ja osallistui silloin tällöin pieniin projekteihin. Nyt hän suunnittelee päätyönään sähköisen asioinnin kehitysprojekteja perhe- ja sosiaalipalveluissa.

– Olen saanut neuvoja toisilta ja oppinut työtä tekemällä, välillä vähän kantapäänkin kautta, Leena kertoo. Ei ole ihme, että hän tarttui hanakasti viime syksyn ensimmäiseen EsPro-projektimallin mukaiseen projektipäällikkövalmennukseen – ei kuitenkaan aivan ilman ennakkoluuloja. Maailmassahan riittää yksitoikkoisia koulutuksia.

– Tämä valmennus yllätti minut täysin siinä, miten innostuneesti ihmiset ottivat mallin vastaan ja miten aktiivista keskustelua siellä käytiin koko kahden päivän ajan. Odotin sormet syyhyten, että pääsisin kokeilemaan mallia työssäni. ◗

Leena Latva-Rasku (vas.) ja Marja-Leena Remes (kesk.) ovat päässeet vauhtiin uuden projektimallin kanssa, jota muun muassa Marke Kaukonen on kehittänyt.

Verkkoneuvonnasta

UUSI TYÖTAPA 6 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 1 HELMIKUU 2014

Asiakas jonottaa ajanvaraukseen tai puhelinneuvontaan keskellä työpäiväänsä. Voisiko asian hoitaa helpommin illalla sähköisesti? Mikä muu sujuisi netissä? Miten ammattilaisten aikaa jäisi enemmän tärkeisiin tapaamisiin? Näitä kysymyksiä on heitelty viime vuosina muun muassa perhe- ja sosiaalipalveluissa. Nyt kehitteillä on verkkoneuvontapalvelu.

– Haluamme asiakkaan ja työntekijän välille helposti käytettävän kanavan, jossa voi kulkea luottamuksellistakin tietoa, toteaa

perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja MarjaLeena Remes. Hänen mukaansa uusiin toimintatapoihin ajaa halu tarjota hyvää palvelua tilanteessa, jossa asiakkaiden määrä lisääntyy nopeammin kuin sosiaalija terveystoimen ammattilaisten.

Verkkoneuvontapalveluun sopiva työkalu hankittiin viime vuoden lopulla, ja käyttöönottoprojekti alkaa tämän kevään aikana EsPro-projektimallin mukaisesti. Käyttöönoton ensimmäisessä vaiheessa työkalua

kokeilevat muun muassa lapsiperheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset keskenään. Kokeiluun on valittu yhden alueen neuvola, sosiaalityö, lastensuojelu sekä perheneuvola ja lastenterapiapalvelut.

– Kyselyissämme tuli ilmi, että suurin osa työntekijöistä kysyy neuvoa muilta ammattilaisilta viikoittain, moni jopa päivittäin, projektisuunnittelija Leena Latva-Rasku tuo esiin.

Tämän vuoden aikana verkkoneuvontaa

kokeillaan myös asiakkaiden kanssa kolmessa muussa pilotissa: neuvolan keskitetyssä ajanvarauksessa ja neuvonnassa, talous- ja velkaneuvonnassa sekä aikuissosiaalityössä.

Marja-Leena pitää tärkeänä, että verkkoneuvontapalveluun hankittiin yleinen työkalu, jota ei räätälöity perhe- ja sosiaalipalveluille.

– Toivomme, että työkalu osoittautuisi hyödylliseksi muissakin yksiköissä ja muilla toimialoilla.

7

Projektimainen työ koskettaa yhä useampaa

V

iidestä poikkihallinnollisesta kehitysohjelmasta on puhuttu lähes yhtä kauan kuin Espoo-tarinasta. Ja syykin on selvä.

– Ne ovat keskeinen väline Espoo-tarinan toteuttamisessa, kiteyttää strategiajohtaja Jorma Valve.

Syksyllä puheet alkoivat muuttua teoiksi. Kullekin ohjelmalle laadittiin suunnitelma, joka ohjaa jo aiemmin määriteltyihin hyötytavoitteisiin.

Suunnitelmien toteutus alkaa tänä vuonna ja jatkuu lukuisina projekteina ja toimenpiteinä koko valtuustokauden ajan.

Esimerkiksi Elinvoimaa ikääntyneille -ohjelmalla on neljä hyötytavoitetta, joista yksi on sujuva omaishoito. Sitä aletaan edistää tänä vuonna perustamalla vertaistukiryhmät muistisairaiden omaisille ja omaishoitajille.

Kestävän kehityksen ohjelma puolestaan lähestyy ilmastotavoitettaan siten, että puun käyttöä lisätään julkisessa rakentamisessa.

Jorma korostaa, että kehitysohjelmia on pohjustettu kehittämällä tapoja, joilla ohjelmia ja niihin kuuluvia projekteja johdetaan. Projektijohtamisen avuksi saatiin elokuussa EsPro-projektimalli, ja ohjelmajohtamisen malli kehitettiin viime vuoden aikana ohjelmien valmistelun kanssa rinnakkain.

Kehittämispäällikkö Sanna Antman pitää yhdenmukaisia toimintatapoja ja käsitteitä erityisen tärkeinä, koska ohjelmat ja projektit koskevat koko kaupunkia ja kaikkia toimialoja.

– Uutta on myös se, että ohjelmien ohjausryhmien jäsenistä noin puolet ovat luottamushenkilöitä ja toinen puoli viranhaltijoita, Sanna sanoo. Hän odottaa, että ohjelma- ja projektijohtamisen uudet tavat tulevat ajan mittaan hyödyksi myös muissa kaupunginlaajuisissa tai toimialakohtaisissa ohjelmissa ja projekteissa.

– Luomme nyt Espoon omaa projektikulttuuria, joka kasvaa vähitellen.

Projektimainen toiminta koskee lähivuosina yhä useamman työtehtäviä.

Apua vai byrokratiaa?

– On varmasti helpompi sitoutua proIlman valmennusta EsPro-projektimalli jektiin, kun voi luottaa siihen, että se saattaa ensi näkemältä hämmentää ja on tekemisen arvoinen. ”Projektin jopa ärsyttää. Pitäisi lukea ohjeita, täytProjektimallin päätöksentekotää dokumenttipohjia ja seurata askelpisteet ohjaavat arvioimaan suunluokittelua ohjaa kuvioita. Malli voi vaikuttaa liian tuhdilta taa uudelleen myös projektin aikana. sen vaativuus paketilta aloittelijalle ja turhalta byrokraMarke toivookin, että projekti lopeteja riskitaso eikä tialta konkarille. taan rohkeasti kesken, jos aika ajaa sen – Onhan siinä runsaasti dokumentoiohi perusteellisesta valmistelusta huotärkeys.” tavaa, muttei mitään turhaa. Sen avulla tulimatta. lee mietittyä kaikki asiat läpi, minkä jälRohkea päätöksenteko edellyttää, keen käytännön toteuttaminen on huomatettä jokaisella projektilla on omistaja tavasti helpompaa, Sanna Antman toteaa. ja vaativimmilla projekteilla myös ohHän näki juuri valmistuneen mallin elojausryhmä. kuun alussa aloittaessaan työnsä kehittämispäällikkönä Es– Malli kannustaa pohtimaan, millaista osaamista poon kaupungin konserniesikunnassa. Sitä ennen hän oli joh- ohjausryhmän jäsenillä ja omistajalla on ja miten tätä tanut projekteja konsultin tehtävissä yhdeksän vuoden ajan. osaamista voisi parhaiten hyödyntää projektin ohjaukSanna vakuuttaa, että sulavaliikkeisestä pikkuprojek- sessa, Sanna sanoo. Molempiin tehtäviin on myös tarjolla tista ei tarvitse rakentaa kömpelöä jättiläistä. valmennuksia.

– Projektin alussa päätetään, käytetäänkö mallia kevyellä tai raskaalla kädellä, hän selvittää. Sanna koros- Sparrausta omaan projektiin taa, että projektin luokittelua ohjaa sen vaativuus ja riski- Perhe- ja sosiaalipalveluiden johtaja Marja-Leena Remes taso eikä tärkeys. Pienikin projekti voidaan luokitella vaa- osallistui EsPro-projektimallin omistaja- ja ohjausryhmätivaksi, jos sen tuotos, esimerkiksi toimintaa tukeva IT-jär- valmennukseen samoihin aikoihin, kun hänen tulosyksijestelmä, koskee suuria joukkoja. kössään valmisteltiin verkkoneuvontapalvelun käyttöönottoprojektia.

Turhat projektit rohkeasti poikki!

– Valmennus ja itse malli auttoivat jäsentämään Projektin omistaja vastaa viime kädessä siitä, että sidosryh- projektia ja etenkin sen hyötytavoitteita, projektin omismät saadaan osallistumaan ja että tuotokset johtavat hyö- tajana toimiva Marja-Leena kertoo. Hän pitää valmennuktyihin projektin päättymisen jälkeen. sen antina myös sitä, että eri toimialojen ihmiset pääsivät – Hyötytavoitteet määritellään projektia valmistel- vaihtamaan näkemyksiään. taessa, ja niillä toteutetaan Espoo-tarinaa, sanoo hankejoh– Meidän projektimme oli yhtenä esimerkkinä, taja Marke Kaukonen. Hän uskoo, että järjestelmällinen aloi- kun käsittelimme mallia ryhmissä. Sain paljon hyvää tus lieventää projektitulvasta kärsivien tuskaa. sparrausta. ●

Projektitoimisto auttaa Mietityttääkö EsPro-malli? Herättääkö projektisi kysymyksiä? Kaipaatko ulkopuolisen näkemystä?

Projektitoimisto tarjoaa tukea ja valmennusta projektien vastuuhenkilöille ja kehittää EsPro-mallia edelleen. Toimistossa työskentelee projektityön ja EsPro-mallin asiantuntijoita eri toimialoilta, omien toimiensa ohella. Monipuolisella kokoonpanolla pyritään varmistamaan, että toimialojen erityistarpeet saavat huomiota.

Projektitoimiston jäsenet Konserniesikunta: Marke Kaukonen, p. 050 5532 495 Sanna Antman, p. 050 4100 066 Raija Sirén, p. 050 3019 696 Palveluliiketoimi: Tero Lohimäki, p. 043 8252 987 Jaana Suonsaari, p. 0438253083 Sivistystoimi: Annika Latva-Äijö, p. 046 877 3538 Annika Forsten (varalla), p. 046 877 3552

8 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 1 HELMIKUU 2014

Jorma Valve ja Sanna Antman luovat uutta projektikulttuuria.

Poikkihallinnolliset kehitysohjelmat starttaavat Sosiaali- ja terveystoimi: Jani Jussila, p. 046 877 1689 Antti Savela (varalla), p. 043 8244 767 Tekninen ja ympäristötoimi: Tiina Järvinen, p. 046 8773264 Sanna Haavisto, p. 046 877 3553 sähköposti: etunimi.sukunimi@espoo.fi

Elinvoimaa ikääntyville

Kestävä kehitys

Tavoitteena on edistää ikääntyvien hyvinvointia ja toimintakykyä, parantaa heidän mahdollisuuksiaan selviytyä kotona ja vähentää yksinäisyyttä.

Tavoitteena on luoda kestäviä ratkaisuja, joilla saavutetaan kaupungin taloudelliset ja sosiaaliset sekä ilmastoon, energiaan ja ekologiaan liittyvät tavoitteet.

Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys Tavoitteena on kehittää kaupungin elinvoimaisuutta ja vetovoimaa pitkäjänteisesti sekä luoda edellytyksiä kasvulle.

Nuorten elinvoimaisuus Tavoitteena on lisätä nuorten hyvinvointia, parantaa mahdollisuuksia jatko-opintoihin, turvata mielekäs vapaa-ajantoiminta sekä vähentää nuorten asunnottomuutta ja työttömyyttä.

Osallistuva Espoo Tavoitteena on edistää toimivaa päätöksentekoa, tunnistaa ja arvostaa erilaisten ryhmien tarpeita sekä kehittää espoolaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa lähiympäristössään ja koko Espoossa.

9

pitka wieteri

TEKSTI KATJA ALAJA KUVAT PEKKA NIEMINEN

Jukka Louhijan innovaation synty vei yli 10 vuotta, Antti Rousin muutaman vuoden.

Kaupungin innovaatiokilpailun vuosien 2012 ja 2013 voittajien mielestä innovointia pitäisi tukea nykyistä paremmin Espoossa.

Tukea innovointiin!

ERILAISET OSAAMISET KOHTASIVAT

PITKÄ PROSESSI Jukka: ”Kun aloin kehittää lonkkaliukumäkeä, siis prosessia lonkkamurtumien hoidon nopeuttamiseksi Espoossa, olin tehnyt paljon esityötä ja testannut mallia jo yli kymmenen vuoden ajan. Mallia oli kehitetty monen substanssi- eli asiaosaajan ja myös tuotantotalouden prosessi-insinöörien kanssa. Keskustelu täysin toisen alan osaajien kanssa avaa uusia raikkaita näkökulmia. Näitä erilaisia tietoja yhdistelemällä syntyi uusi palvelu.”

HILJAINEN TIETO TALTEEN Antti: ”Ei meidänkään kehitystyömme ihan mutkatonta muuten ollut.

Se olisi voinut jäädä kesken, kun eräs tiimiläisistämme lähti kesken projektin. Lähtö tapahtui niin nopeasti, että joitakin kuukausia kului suvantovaiheessa. Sitten minä ja paikkatietoasiantuntija otimme yhteisen vetovastuun. Pitäisikin miettiä, miten varmistetaan, että hiljainen tieto jää organisaatioon, vaikka joku lähtee.”

Antti: ”Meidänkin innovaatiomme on yhteistyön tulosta, mutta prosessi on ollut ihan erilainen. Tätä on kehitetty paljon pienemmällä joukolla ja lyhyemmän aikaa. Minut palkannut arkkitehti tarvitsi ulkopuolista ymmärrystä energia-asioista. Tulin tekemään diplomityötä kaupunkisuunnittelun keinoista, joilla uusiutuvan energian ratkaisuja tehdään tunnetuiksi ja ratkaisujen käyttöä lisätään. Kun arkkitehdin, minun, teollisen muotoilijan ja paikkatietoasiantuntijan erilaiset osaamiset ja

FYYSINEN JA HENKINEN TUKI TARPEEN KESKUSTELUINTOA TARVITAAN Jukka: ”Innovaatioita edistävien asioiden listalle voisi lisätä kehittäjät, jotka uskovat innovaatioonsa ja puhuvat sen puolesta. Tiesin onnistuvani, kun olin jutellut yli 200 ihmisen kanssa ja saanut avainhenkilöt, kuten osastonhoitajan ja Jorvin sairaalan johtavan ortopedin innostumaan asiasta.

Lonkkaliukumäestä keskusteleminen oli kovaa työtä, joka vaati itsensä likoon laittamista ele- ja ilmekieltä myöten.”

Antti: ”Niinpä. Oman kokemukseni perusteella henkisen tuen lisäksi rahallinen tuki voi olla tärkeää. Me saimme tarvittavat eurot, joten pystyimme kehittämään palvelua hyvin nopealla sykkeellä. Uskon, että myös fyysisellä ympäristöllä on suuri merkitys sille, edistääkö se innovointia. Katso nyt noita poteroita tuolla käytävän varrella, ovetkin ovat kiinni. Onneksi istun jaetussa huoneessa.”

selvitykset kohtasivat, alkoi hahmottua idea netissä toimivasta palvelusta. Sen avulla espoolainen tai kunnan toimija voi vertailla uusiutuvia energiamuotoja haluamillaan alueilla. Palvelu tietää, minkä verran aurinkosäteilyä lankeaa espoolaisrakennusten kattopinnoille sekä maa- ja kallioperän soveltuvuuden geoenergian tuotantoon. Miten innovaation toteutus sinulla eteni?”

KRITIIKKI PELOTTI Jukka: ”Suoraan sanoen vastaanotto oli aluksi hieman nihkeää, ja jotkut kysyivät puolivakavissaan, että ’oletko ihan järjissäsi – meillähän on täällä Suomen nopein ja paras järjestelmä’. Kritiikki pelotti.

Jälkikäteen selkään taputtelijoita riitti, mutta entä jos olisin epäonnistunut?”

ENTÄ KANNUSTINJÄRJESTELMÄ?

DATA JA OSAAMINEN AVOIMEKSI

Jukka:”Sellaistakin olen pohtinut, että on ihan hyväkin juttu, että kuntapuolella ollaan vähän varovaisia. Innovaatioiden hakeminen ei ole se ensisijainen asia, vaan kuntalaisten pitää saada toimivia palveluita. On kuitenkin niin, että jos innovaatiomyönteisyyttä ei ruokita, fiksujen ihmisten ideat eivät muutu innovaatioiksi. Ehkä meidän pitäisi miettiä, millainen kannustinjärjestelmä Espoolla voisi olla.

Mihin itse haluaisit muutosta?”

Antti: ”Uskon, että datan tekeminen avoimeksi edistäisi innovaatioiden syntymistä.

Näin kuka tahansa voisi hyödyntää ja kehittää sitä. Toki osaamisen avaaminen tekee myös näkyväksi sen, miten asiat on tehty ja altistaa työn kritiikille. Julkisen energiatietopalvelun kohdalla minun pääni on pölkyllä. Minua ei kuitenkaan pelota, vaikka palvelun laskutoimituksista saattaa löytyä virheitä; muiden avulla ne korjataan. Tiedän, että kokonaisuus on niin hyvä.”

Johtaja Jukka Louhija, vanhusten palvelut, sosiaali- ja terveystoimi

10 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 1 HELMIKUU 2014

Energiasuunnittelija Antti Rousi, kaupunkisuunnittelukeskus, tekninen ja ympäristötoimi

11

virtaa tyOhOn!

TEKSTI KATJA ALAJA KUVAT TOMMI TUOMI JA ARTO WIIKARI

Työntekijöiden POHDINTOJA MYLLÄKÄSTÄ Oppimisteknologia-asiantuntija Tuukka Soini, suomenkielinen opetus: – Henkilöstön osallistaminen muutokseen vaikuttaa työmotivaatioon.

Henkilöstöllä on usein paljon osaamista, jota voi hyödyntää muutoksen suunnittelussa ja läpiviennissä.

Kun henkilöstö osallistuu muutoksen tekemiseen, se myös sitoutuu siihen paremmin. Olisi hyvä tiedottaa säännöllisesti muutosten suuntaviivoista ja tuoda avoimesti esiin epäselvätkin asiat.

Ennen kuin lopullisia päätöksiä tehdään, pitäisi listata kaikki tehtävät, joita yksiköllä on ja miettiä sen jälkeen, miten ne fiksusti jaetaan. Kun uuden organisaation toiminta alkaa, tehdyn muutoksen vaikutuksia pitää seurata ja tehdä korjausliikkeitä havaintojen pohjalta.

Koko sivistystoimen organisaatio on mullistunut reilussa vuodessa.

Henkilöstö on saanut osallistua ja vaikuttaa, ja sama tahti jatkuu.

M

uutos on vasta alkua. Toimialan johtaja Sampo Suihko odottaa, että uusi organisaatio auttaa työntekijöitä mullistamaan itse palveluja, on sitten kyse koulutuksesta, kulttuurista tai liikunnasta.

– Meidän pitää luoda uutta toimintakulttuuria nopeasti, jotta näin käy. Erinomaista pöhinää on jo olemassa. Esimerkiksi liikunta- ja nuorisopalvelujen porukka suunnittelee kaksinkertaistavansa kesäleiritoiminnan lyhyessä ajassa, ja maahanmuuttajien koulutusasioita voidaan hoitaa entistä kohdistetummin, asiakkaan tavoitteita ja valmiuksia kunnioittaen, Sampo kertoo.

Hän on aidosti innoissaan ja huojentunut. Kulunut vuosi ei kuulu hänen elämänsä helpoimpiin työmielessä. Mitä on tapahtunut?

Raja-aidat pois yksiköiden välistä Sampo aloittaa sivistystoimen suurista muutoksista. Näihin kuuluu suomalaisittain ainutlaatuinen Aikuiskoulutuksen osaamiskeskus, joka yhdistää Omnian aikuiskoulutuksen, suomenkielisen työväenopiston ja aikuislukion vuoden 2015 alussa.

Jättiaskelia on otettu myös suomenkielisessä opetuksessa, jossa esimerkiksi peruskoulujen rehtorit ovat saaneet esimiehinä toimivat aluepäälliköt. Perusopetuslinjoilla ja lukiolinjalla on omat johtajansa, ja taiteen perusopetus on nykyisin osa opetustoimea – onhan sekin opetussuunnitelmapohjaista koulutusta.

– Meidän johtajien on pitänyt mennä todella syvälle keskusteluissa. On pitänyt kysyä yksiköiden työntekijöiltä, miksi yksiköt ovat olemassa, mitä Sampo Suihko haluaa, että uusi organisaatio auttaa muokkaamaan palveluja.

12 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 1 HELMIKUU 2014

ne tekevät ja keille, jotta on nähty yhteiset tekijät, esimerkiksi asiakkaiden samanlaisuus, Sampo korostaa.

Liikunta- ja nuorisopalvelut ovat lyöneet hynttyynsä yhteen, ja ne toimivat nyt yhtenä tulosyksikkönä. Lisäksi ruotsinkieliset palvelut on niputettu saman katon alle.

Miksi muutoksia on tehty näin suurella pensse”Jos jää vellomaan lillä, suorastaan rajusti? kielteisiin tunteisiin, – Koska toiminta ei muuten muutu riittävästi. pilaa turhaan oman Monilta osin yksiköiden välissä on ollut ylittämätön aita, sanoo Sampo. ja toisten fiiliksen.”

Kokonaisuus muotoutuu vähitellen Sampo kokee, että vuosi sitten ”kaikki olivat tasaisesti kiukkuisia”.

– Ilmassa oli niin paljon epävarmuutta omasta tulevaisuudesta. Osa työntekijöistä ei ehkä ymmärtänyt, ettemme sekaannu siihen, miten päivittäiset työt tehdään, vaan olemme uudistamassa hallintoa. Emme onnistuneet täysin viestimään tätä, Sampo pohdiskelee menneitä.

Ja kuitenkin uudistustyötä on johdettu ammattitaitoisesti. Asioista on viestitty todella paljon ja asioita on työstetty tuntikausia. Henkilöstö on osallistunut muutosten suunnitteluun lukemattomissa työpajoissa. Tulevia organisaatiomuutoksia on ruodittu yhteistoimintalain mukaisissa tilaisuuksissa, joihin Espoon kaupungin henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski on osallistunut. Kimmon mukaan tämäkin on linjassa Espoon johtamisen kulmakivien ja henkilöstösuunnitelman kanssa.

– Asioita pitää pohtia heti alusta lähtien mahdollisimman laajalla joukolla, jotta ihmiset kokevat osallistuvansa muutokseen. Kaikkia palikoita ei tarvitse tietää etukäteen, Kimmo sanoo. ◗

Suunnittelija Petra Sorvasto, nuorisopalvelut: – Kun organisaatiomuutos hoidetaan ihmisiä huomioivalla ja arvostavalla tavalla, tuetaan työntekijöiden hyvinvointia ja organisaation ilmapiiriä muutoksen aikana.

Viestinnän varmistaminen on aina tärkeää. Sen päämääränä ei ole tarjota vain tietoa, vaan myös luoda aitoa vuoropuhelua. Henkilöstön tulisi voida vaikuttaa siihen, miten muutos toteutetaan sekä siihen, minkälainen organisaatiosta uudistuksen myötä halutaan tehdä. Jos työntekijät jäävät ulkopuolisiksi oman työnsä kehittämisestä, se saattaa aiheuttaa epävarmuutta ja kitkaa työyhteisöissä.

Itseä askarruttavista kysymyksistä ja tunteista kannattaa keskustella oman esimiehen, työkavereiden, ja tarvittaessa oman henkilöstöedustajan tai työterveyshuollon edustajien kanssa.

Etsimällä vastauksia voi vahvistaa turvallisuudentunnettaan ja käsitellä muutoksen aiheuttamaa epävarmuutta.

13

mun maanantai

Uudet johtajat

Susanna Tommila aloitti kulttuurijohtajana vuoden alussa.

Ensitöikseen Susanna haluaa tutustua kulttuuriyksikön ihmisiin ja heidän työhönsä.

– Kuuntelen ja keskustelen, että pääsemme luomaan yhteisiä tavoitteita, ilmettä ja viestintää. Mitä haluamme olla kaupungin organisaatiossa? Sisällölliset painotukset kirkastuvat tämän myötä, Susanna sanoo ja lisää, että se edellyttää henkilöstöltä avoimuutta: – Rehellistä ja rehtiä vuorovaikutusta, ei turhaa aristelua.

Yhteydet tulevat olemaan jatkossa tiiviit myös ruotsinkielisten palveluiden kulttuurialan työntekijöihin.

– He eivät ole meistä irrallinen saareke.

3. Ole avoin henkilöstön palautteelle.

2. Keskustele muutoksista riittävästi henkilöstön kanssa.

4. Toteuta henkilöstön kanssa.

5. Ole esikuva henkilöstölle.

”Tälle maanantaille oli varattu ainoastaan kaksi tapaamista.

Tapaamiseen menee aina tunti.

Tapaamisen jälkeen lähetän asiakkaan sähköpostiin suunnittelemamme muutospäivyrin.”

JA ENNEN KAIKKEA: Toimi henkilöstöä arvostavasti ja rehellisesti!

Hyvän elämän lähettiläs Tanja Lujanen työskentelee hyvinvointiohjaajana Liikahdus – Elämäntapa -projektissa. Hänen tärkein tehtävänsä on tsempata ihmisiä elämäntapamuutoksiin.

Valtaosa sivistystoimen esimiehistä on puoltanut muutoksia ja keskustellut niistä alaistensa kanssa.

– Esimiehiltä on vaadittu paljon. Heidän on pitänyt jaksaa puhua samoista asioista kerta toisensa jälkeen ja miettiä, mikä tälle yleisölle on ainutkertaista, Kimmo painottaa.

Kun yksi on intoa puhkuen sanonut, että ruvetaan hommiin, toisen on ollut vaikeaa irrottautua vanhasta.

– Hyvin on kokonaisuudessaan mennyt, Sampo kiteyttää.

MERJA NORDLING, NUORISOPALVELUJEN PÄÄLLIKKÖ

Pistä paukut sinne, missä voit aidosti vaikuttaa!

kuvat: Heli Holm ja Stig Granfors

Merja Nordling kertoo, että liikunta- ja nuorisopalvelujen väki on muuttanut samaan tilaan helmikuun alusta lähtien. Ihmiset oppivat tuntemaan toisensa ja löytävät pikku hiljaa yhteisen tekemisen paikkoja.

Luonnos yksikön arkijohtamista ohjaavasta johtamissopimuksesta on myös jo pitkällä.

– Siinä käydään läpi muun muassa toiminnan vuosikelloa ja kokouskäytäntöjä. Esimerkiksi perjantaiaamuisin järjestämme henkilöstöinfoja, jotka on suunnattu kaikille liikunta- ja nuorisopalvelujen esimiehille ja asiantuntijoille, Merja sanoo.

Hän korostaa myös arkirauhan takaamista työntekijöille.

Muutosjohtajan MUISTILISTA

1. Suunnittele voimallisesti henkilöstön kanssa.

SUSANNA TOMMILA, KULTTUURIJOHTAJA

TEKSTI TANJA LUJANEN KUVAT TANJA LUJANEN JA HÄNEN TYÖKAVERINSA

Tänä vuonna uusi organisaatio joutuu kovaan testiin. Mitä vinkkejä Kimmolla ja Espoon kaupungin työhyvinvointipäällikkö Marjaana Walldénilla on esimiehille ja työntekijöille? Kumpikin on käynyt läpi niin pieniä kuin suuriakin muutoksia.

Kimmo kannattaa maltillisuutta. Liian ison palan haukkaaminen kerralla voi viedä liikaa työyhteisön voimia.

– Kukaan ei muista elokuussa 2016, missä kuussa jokin kevään 2014 muutoksista tehtiin. Esimiesten kannattaakin olla tarkkana tavoitteiden suhteen, Kimmo toteaa.

Marjaanan mukaan aktiivinen suhtautuminen vaikuttaa jaksamiseen.

– Jokaisen vastuulla on pitää itsensä työkykyisenä ja osaavana. Näin saa itsevarmuutta ja energiaa, mikä auttaa muutostilanteessa.

Tosiasiatkin pitää hyväksyä, ja käyttää paukut asioihin, joihin voi vaikuttaa.

– Jos jää vellomaan kielteisiin tunteisiin, pilaa turhaan oman ja muiden fiiliksen. Uudessa organisaatiossa riittää paljon mietittävää ja kehitettävää, ja sen myötä avautuu usein myös uusia mahdollisuuksia, Marjaana luonnehtii. ●

14 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 1 HELMIKUU 2014

Kimmo Sarekoski (vas.) toivoo malttia tavoitteisiin.

Marjaana Walldén (oik.) kannustaa kaikkia pitämään huolta omasta osaamisesta ja työkyvystä. Mieli kannattaa pitää avoinna uusille mahdollisuuksille.

2014 Maanantai 13.1.

30 klo 7. malle.

Kävelen juna-ase klo 8.30 inen Päivän ensimmä n ine am pa ta asiakas 30 klo 9. iden Vastailen asiakka toimistohommia. en te , iin ks kysymy klo 11.00 n huolta siitä, Lounasaika. Pidä lounaan lisäksi ettäehdin syödä n. iltapäivällä välipala 0 .3 klo 14 iakastapaaminen.

Päivän toinen as klo 16.30 n. Nappaan Olen valmis kotii rin, koska kainalooni läppä nä työskentelen seuraavana päivä Juna-asemalta toisessa paikassa. a mukavasti kotiin kävely nolla audun mukavaan päivää, ja valmist nssa. iltaan perheeni ka

T

ämän maanantain työt alkoivat työterveyspalveluiden tiloissa. Tapaamisissa käymme läpi asiakkaan tämänhetkisiä elämäntapoja sekä juttelemme arjen sujumisesta. Teemme myös tarvittavat mittaukset, joita seuraamme jatkossa. Mittaamme kehon koostumuksen, vyötärönympäryksen ja tarvittaessa verenpaineen. Mittauksen tulokset käymme yhdessä läpi. Tämän jälkeen lähdemme miettimään, mitkä muutokset ovat ensisijaisen tärkeitä.

Pohdimme yhdessä kolme tärkeintä muutostoimenpidettä. Elämäntapamuutokset voivat koskea mitä tahansa, mikä auttaa parantamaan omaa elämänlaatua ja hyvinvointia. Tavoitteena on löytää keinoja voida paremmin.

Tapaamisten välissä kirjoitan yhden muistion ja vastaan sähköposteihin ja asiakkaiden kysymyksiin. Saan myös varattua uudelle asiakkaalle ensimmäisen tapaamisajan. Aina ennen tapaamista lähetän asiakkaalle ennakkotehtävän, jossa jo etukäteen pohditaan omaa elämäntilannetta ja valmiutta tehdä tarvittavia muutoksia. Vaikka muutokset paperilla näyttävätkin helpoilta, on kuitenkin haastavaa muuttaa omia toimintatapoja, joita on mahdollisesti toteuttanut jo 20 vuotta. Minun tehtäväni on olla tukena muutoksessa. ●

”En halua, että asiakas stressaa elämäntapamuutoksista. Prosessi kestää vuoden, joten tarkoitus on edetä pienin askelin. Joidenkin osalta se tarkoittaa sitä, että keskitymme ensin ateriarytmin löytymiseen.

Joillakin se tarkoittaa sitä, että suunnitellaan, miten saa enemmän yöunta tullakseen virkeämmäksi.”

15

pitkin ja poikin

2 400

kuvat Espoon kaupunki ja Shutterstock

PALVELUT TUTUIKSI

rekrytointia

KIITÄ TYÖKAVERIA! KUKA ON MIELESTÄSI KIITOKSEN ARVOINEN TYÖKAVERI? Ota meihin yhteyttä s-postilla: wieteri@espoo.fi

Lähihoitaja Suvi Nevala lähettää ruusuja geronomi Halima Kangaulle. Molemmat ovat työskennelleet Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksessa toukokuusta 2012 eli talon avaamisesta asti. ”Kiitos Halima!

Haluan kiittää sinua Halima Kangau loistavasti menneestä yhteistyöstä! Kanssasi on mukavaa tehdä töitä! Olet sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut. Empaattinen ja erittäin huumorintajuinen. Suhtaudut kanssaihmisiin, asukkaisiin ja työtovereihin lämmöllä ja empaattisesti. Luot ympärillesi rauhallisuutta ja iloa joka päivä. Kiitos!”

Terkuin Suvi Nevala

i Espoon rakentamisen ja maankäytön sähköisestä asiointipalvelusta voi hakea 36 eri lupaa. Palvelu on suunnattu kuntalaisille ja säästää rahaa ja aikaa.

Tutustu aiheeseen tarkemmin: www.espoo.fi > asioi verkossa > rakentaminen > sähköinen asiointipalvelu

VERKKOPALVELUT

Sähköinen lupajärjestelmä tuo säästöä > RAKENTAJAT OVAT löytäneet palvelun, viiden vuoden aikana palvelussa

> REKRYTOINTIPALVELUT hoiti

on käsitelty lähes 800 lupaa, valtaosa pientalorakentajilta.

Sähköinen lupa-asiointi on lisääntynyt tasaisesti vuodesta 2009, jolloin palvelu on otettu käyttöön rakennusvalvonnassa. Viime vuonna 12 prosenttia lupahakemuksista on käsitelty sähköisesti.

– Eräs pääsuunnittelija on pystynyt Thaimaasta käsin hoitamaan lupakäsittelyä, kertoo rakennusvalvonnan arkistosuunnittelija Jani Salminen.

Pienet rakennushankkeet hoituvat sähköisesti hyvin, mutta suurissa kohteissa vaikeutena on liitteiden suuri määrä ja se, että liitetiedostoja päivitetään moneen kertaan. Sähköisten liitteiden käsittelyä kehitetäänkin yhdessä Lahden ja Jyväskylän kanssa.

– Länsimetro on hakenut jo kuusi lupaa sähköisesti. Tarkoitus on, että jatkossa kaikki metron rakentamiseen liittyvät hakemukset tulevat sähköisinä. Haasteenamme on saada kaupungin omat rakennushankkeet sähköisiksi. Tavoitteena on, että päiväkotien ja koulujen luvat haetaan sähköisesti kuluvan vuoden aikana. Ja meiltä saa aina kysyä apua, Jani lisää.

vuonna 2013 yhteensä 2 400 rekrytointia. Suurin osa rekrytointipyynnöistä tuli sivistystoimesta, yhteensä 1 465 kappaletta. Sosiaalija terveystoimi puolestaan pyysi rekrytointiapua 603 kertaa, palveluliiketoimi 217 kertaa, tekninen ja ympäristötoimi 117 kertaa ja konserniesikunta 10 kertaa.

Huomaa että yksi rekrytointipyyntö saattaa sisältää useita työpaikkoja. Espoon kaupungin avoimien työpaikkojen yhteismäärä vuonna 2013 oli 3 500 kappaletta.

16 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 1 HELMIKUU 2014

4

JATKUVA PARANTAMINEN

faktaa työturvallisuudesta

1

Vastuu jokaisella Kun pyritään kohti nollaa tapaturmaa, johdon sitoutuminen ja esimerkki ovat ensisijaisen tärkeitä. Keskeistä on, että työpaikoilla luodaan myönteinen turvallisuuskulttuuri, jossa jokainen ymmärtää vastuunsa omasta ja muiden turvallisuudesta.

Suvi Nevala (vas.) kiittelee, että Halima Kangaun kanssa on mukavaa tehdä töitä.

Espoo on Nolla tapaturmaa -foorumin jäsentyöpaikka. Tämä tarkoittaa sitoutumista turvallisuuden jatkuvaan parantamiseen. Visiona on, että suomalaiset työpaikat kehittyvät työturvallisuudessa maailman kärkipaikoiksi.

2

Tapaturmat laskuun

Espoon kaupungin henkilöstö ilmoitti vuonna 2012 yhteensä 1 143 tapaturmaa, mikä on lähes sata tapaturmaa enemmän kuin vuotta aiemmin.

Lisäksi tapaturmataajuus (tapaturmia/ miljoona työtuntia) kasvoi edellisestä vuodesta. Espoossa on asetettu tavoitteeksi laskea tapaturmataajuus 10,34:stä (vuoden 2012 tilanne) 8:aan vuoteen 2017 mennessä.

4

3

Tyypillisimmät tapaturmat Yleisimmät tiedossa olevat tapaturmat olivat kaatumisia ja liukastumisia, joista aiheutui nyrjähdyksiä ja murtumia.

Otetaan opiksi

Tapaturmien ehkäisemisessä on panostettu yleiseen turvallisuuteen, perehdyttämiseen, oikeiden työtapojen opettamiseen ja niiden merkityksen korostamiseen. Tärkeää on myös, että työtapaturmat ja läheltä piti -tilanteet käsitellään työyhteisöissä ja niistä otetaan opiksi.

17

pomotentti 1 Miten yhdistymisselvitykset, joissa Espoo on mukana, etenevät eri tahoilla?

Espoo on käynnistänyt vapaaehtoisen kuntarakennelain mukaisen yhdistymisselvityksen Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa.

Valtio on asettanut myös pakollisen kuntajakoselvityksen pääkaupunkiseudun metropolialueen yhdeksän kunnan välillä. Espoo on niistä yksi.

2 Milloin selvitykset valmistuvat?

Espoon naapurikuntien kanssa tekemä vapaaehtoinen selvitys valmistuu loppuvuodesta. Valtion nimeämien kuntajakoselvittäjien työ päättyy viimeistään lokakuun lopussa.

TEKSTI PERTTI SUVANTO KUVA TOMMI TUOMI

3 Miten Espoo suhtautuu yhdentymiseen ylipäätään?

Pakkoliitokset ja -selvitykset eivät johda hyviin tuloksiin.

Yhdistymistä tulee katsoa tulevaisuuden haasteiden näkökulmasta.

4 Espoo on antanut aina rukkaset Helsingille. Miksi?

Tarvitsemme maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisut laajemmalle kuin Helsingin, Espoon ja Vantaan alueelle.

Kuntauudistuksessa tärkeintä on näiden koordinoiminen sekä niistä päättäminen koko metropolialueella. Siksi valmistelussa on myös metropolilaki.

”Meillä on tarve katsoa naapureiden kanssa kasvua ja kehitystä.

Se luo kaikille mahdollisuuksia.”

5 Mitä yhteistä Espoolla, Kauniaisilla, Kirkkonummella ja Vihdillä on?

Väestö on hyvin saman tyyppistä esimerkiksi koulutukseltaan. Ruotsinkielisiä on alueella yli 30 000.

Meillä on tulevaisuudessa yhteiset liikenteelliset kasvukäytävät, kuten metron ja kaupunkiradan jatko sekä junarata Kirkkonummen, Vihdin ja Lohjan kautta Turkuun. Myös verkostomainen kaupunkirakenne on kaikille kaupungeille yhteinen.

6 Mitä hyötyä yhdistyminen voisi tuoda Espoolle?

Espoo on Suomen toiseksi suurimpana kaupunkina hyvin vahva peruskunta. Hyödyt liittyvät tulevaisuuden vahvoihin kasvukäytäviin sekä palveluyhteistyöhön.

7 Mitä haittaa yhdistymisestä voisi olla?

Pakolla yhdistymiset hankaloittaisivat kehittämistä.

Haasteet ovat riittävän suuret jo muutenkin.

8 Mitä yhdistyminen voi merkitä kaupunkien henkilöstölle?

Kaikki ovat kasvavia kaupunkeja ja henkilöstön määrä kasvaa niissä joka tapauksessa. Asia on täysin erilainen väestöltään pienenevissä kunnissa, jotka muutenkin joutuvat sopeuttamaan henkilöstömääriään.

9 Yhdistyminen ei siis tuo vähennyksiä kaupunkien henkilöstömäärään?

Tämä ei tule olemaan ongelma.

Kuntauudistuksessa on lisäksi sovittu henkilöstölle viiden vuoden suoja palvelusuhteeseen.

10 Jos Espoo, Kirkkonummi, Vihti ja Kauniainen yhdistyvät, häviävätkö lähipalvelut syrjäseuduilta?

Kaikilla kaupungeilla on hyvin samanlainen rakenne, joka perustuu alueellisiin keskuksiin. Se ei tule muuttumaan mihinkään, lähipalveluja tarvitaan edelleen.

11 Onko Espoo nielemässä naapurinsa?

Espoo on niin vahva kunta, että tarvetta toisten nielemiseen ei ole.

12 Mitä mieltä itse olet yhdistymisestä?

Hyvä asia, jos se tehdään vapaaehtoisesti, huono asia, jos se tehdään pakolla. ●

Kaupunginsihteeri Mari Immonen:

Ei pakkoliitoksia

Espoon kaupunki on mukana kahdessa kuntarakennelain mukaisessa yhdistymisselvityksessä.

Missä mennään?

18 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 1 HELMIKUU 2014

tikusta asiaa

Liitetiedostot boikottiin EI TAAS. Sähköpostiin tulee erinäisillä huutomerkeillä koristeltu

sähköposti ensin omalta esimieheltä, sitten korkealta pomolta ja parin minuutin päästä vielä samassa kokouksessa istuvalta työkaverilta. Kaikissa sama viesti: ”Tee tämä heti, äärimmäisen tärkeä asia. Lue tarkemmin liitteestä.”

EI SE MITÄÄN, hyvä että työtäni tarvitaan. Mutta kun jo ensim-

mäisen meilin liitetiedosto on yli 6 megaa ja tukkii sähköpostin.

Seuraavat viestit tulevat läpi, mutta muuten olen jumissa.

Olen nimittäin asiantuntijatyötä tekevä ammattilainen ja istun viestien tullessa itsekin kokouksessa, joka on toisen projektin kannalta tärkeä. Täälläkin pitäisi osata keskittyä. Sähköpostini on tukossa, enkä saa edes millään helpolla keinolla tehtäviä delegoitua eteenpäin. Jokaisessa meilissä on saatesanoissa jotakin tärkeää, joten en voi poistaakaan niitä. Hermostun, kun en osaa päättää, mihin keskittyisin ensimmäisenä.

TUNNIN PÄÄSTÄ pääsen työpisteelle ja työ

lähti rullaamaan, kun tallensin liitetiedoston työtilaamme ja pääsimme yhdessä työstämään yhtä ja samaa dokumenttia. Keskinäiset viestimme kulkivat pikaviesteinä.

PUUH, SELVISIMME. Asia tuli hoidettua

ja pomokin oli tyytväinen. Mietin, miten pienellä korjausliikkeellä kaaos olisi voitu välttää. Alan olla sitä mieltä, että sähköpostin liitetiedostot ovat sujuvan arjen pahimpia vihollisia.

Saimme asiat solmuun jo muutamalla isokokoisella tiedostolla. Ja entä se kokous, jossa istuin? Jäin tietysti nolosti kiinni siitä, etten kuunnellut, mitä muut puhuivat.

haaste

”Mitäpä jos...” luopuisitte muistioiden kirjoittamisesta?

Haaste 1: Tehokkaampaa ajankäyttöä Vieläkö viikkopalavereissanne on sihteeri, jonka tehtäviin kuuluu tehdä muistiinpanoja, kirjoittaa muistio ja jaella se kaikille luettavaksi? Lukeeko kukaan muistioita? Oletteko koskaan miettineet, että asian voisi hoitaa toisinkin? Erityisesti säännöllisesti pidettäviin työkokouksiin sopii mainiosti uudenlainen ns. tehokokoustaminen, jossa muistioista on luovuttu.

Yhteiseen sähköiseen työtilaan laadittu kokouspohja kokoaa yhteen paikkaan asialistan, aikataulut ja muistiin laitettavat merkinnät. Sovitut asiat voidaan kirjata muistiin heti kokousten aikana ja erillisen muistiotiedoston kirjoittamisesta voidaan luopua kokonaan. Sähköpostilaatikkokin kiittää, kun jälleen yksi uusi asia sujuu ilman sähköpostihärdelliä.

Haaste 2: Jokainen aktiivisesti mukaan Parasta tehokokoustamisessa on se, että kokouksen dokumentointi ei jää enää yksin sihteerin harteille. Työtilassa jokainen kokouksen osallistuja huolehtii omalla vastuullaan olevien asioiden kirjaamisesta ja niiden lisäämisestä asialistalle.

Kokouksiin tulee uudenlaista ryhtiä, kun niiden sujuminen on entistä selkeämmin jokaisen vastuulla. Puheenjohtajan tehtäväksi jää huolehtia siitä, että kaikki listalle merkityt asiat myös käydään yhteisesti läpi.

Kiinnostuitko? Kysy lisää: Juha Forsberg, juha.forsberg@espoo.fi tai Hannele Salonen-Kvarnström, hannele.salonen-kvarnstrom@espoo.fi

TIINA TOPAKKA PAKINOI SÄHKÖPOSTITULVASTA JA SEN VÄLTTÄMISESTÄ.

19

kestava kehitys kuva Espoon kaupunki ja Shutterstock

Älä haaskaa energiaa harakoille.

Sopivasti valoa ja lämpöä 1 Esimerkiksi valaistusta käytetään vain siellä, missä

ENERGIAA KANNATTAA KÄYTTÄÄ JÄRKEVÄSTI: EI HAASKATA MIELIN MÄÄRIN MUTTEI MYÖSKÄÄN KÄRVISTELLÄ KYLMÄSSÄ JA PIMEÄSSÄ.

sitä tarvitaan ja vain silloin, kun sitä tarvitaan.

Helpointa on olla tarkkana sähkön ja lämmön käytössä. Sammuta turhat valot pois huoneista ja käytäviltä. Luonnonvalokin kasvaa kevättä kohden.

2 Sammuta tietokone viimeistään päivän päätteeksi sekä näyttö aina, kun poistut työpisteestäsi.

Tietokoneen sähkönkulutusta voidaan pienentää jopa 75 prosenttia sulkemalla kone ja näyttö käytön jälkeen.

3 Kytke sähkölaitteet pois päältä käytön jälkeen.

Sopikaa yhteisten laitteiden sammutuskäytännöistä.

Merkitkää erikseen laitteet, joita ei saa sammuttaa.

4 Terveellinen ja energiataloudellinen sisälämpötila toimistoissa on noin 21 astetta. Älä päästä lämpöä harakoille avoimesta ikkunasta — ilmoitathan kiinteistönhoitajalle, jos työtiloissasi on liian kuuma (tietysti myös, jos palelet).

5 Lämpimän veden tuottaminen kuluttaa paljon energiaa, joten vältä sen turhaa käyttöä.

6 Lisätietoa löytyy Essin Energiansäästö-sivulta.

Lisätietoa myös osoitteesta www.motiva.fi.

Mitä mieltä?

MIKÄ OLI LEHDEN PARAS JUTTU? MISTÄ HALUAISIT LUKEA LISÄÄ?

ku

va

Es

po

Kehu tai hauku, kunhan kerrot mielipiteesi meille. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan palkinto, jossa voittaja voi valita yhden kirjan kuvassa olevista kirjoista. Ota yhteyttä joko Essissä tai s-postilla: wieteri@espoo.fi.

Vastausaika päättyy 30.4. on

ka

up

un

ki

20 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 1 HELMIKUU 2014