Page 1

{ APTEEKIN ASIAKASLEHTI 4 | 2019 }

TERVEYDEKSI.FI

15

EPILEPSIAA SAIRASTAVA

ALEKSI

”En osannut jännittää leikkausta”

TAPAA KOHDATA MUISTISAIRAS

UUSI VUOSI, UUSI ELÄMÄ

VOIKO LÄÄKE LOPPUA? Saatavuushäiriöt tapetilla

Näin pidät lupauksesi

Näyttelijä Elena Leeve

Osallistu lukijakilpailuun ja voita ravintolisiä!

Oma aika

tulee tarpeeseen HILSE Pesu on paras hoito päänahalle. HALITOOSI Hengitys raikastuu yksinkertaisella tavalla. VITAMIINIT Lisäravinteet yli 50-vuotiaalle.


{ APTEEKIN ASIAKASLEHTI 4 | 2019 }

38 terveys

Ole oma itsesi ja 14 muuta ohjet­ ta muistisairaan kohtaamiseen.

17

42 itsehoito

Hilseen paras hoito on säännölli­ nen päänahan pesu, vaikka moni kuvittelee muuta.

10

59 kolumni

Baba Lybeck kertoo, miksi aloitti painonnoston täytettyään 50 – ja miksi sinunkin ehkä kannattaisi.

45–51 för din hälsa

Elena Leeve Kan ett läkemedel ta slut? Hur bemöta en minnessjuk person?

JOKA NUMEROSSA

05 Pääkirjoitus 07 Terveiset 17 Resepti 25 Liikunta 52 Ristikko & sudokut 53 Apteekkari vastaa

8 henkilö

18 mielessä

10 pääjuttu

26 itsehoito

Näyttelijä Elena Leeve ei pidä unta itsestäänselvyytenä. Hänelle hyvin nukkuminen on valinta.

Lääkkeiden saatavuushäiriöt puhuttavat. Miten toimia, jos oma lääke onkin apteekista loppu? .

Tällä kertaa onnistut pitämään uudenvuodenlupauksesi! Lue psykologin neuvot uusien rutiinien omaksumiseen.

Pahanhajuinen hengitys vaivaa arviolta ainakin joka kymmenettä. Kiusalliseen vaivaan on yksinker­ tainen ratkaisu.

28 tuotteet

8

Millaisia lisäravinteita kannat­ taa käyttää, kun ikää tulee lisää? Proviisori vinkkaa oman suosikki­ tuoteensa.

30 hoidossa

Aivoleikkaus sai Aleksi Jusslinin epilepsiakohtaukset loppumaan.

30 TERVEYDEKSI!

3


pääkirjoitus Apteekin asiakaslehti Luotettavaa tietoa terveydestä, sairauksien hoidosta ja ennaltaehkäisystä, lääk­keistä ja niiden oikeasta käytöstä sekä apteekkipalveluista.

Talvi kutsuu tunnelmoimaan

O

len kesän lapsi – nautin suunnattomasti valosta ja lämmöstä. Aiemmin en voinut lain­ kaan sietää talvea. Kylmä ja pimeä vuodenaika pisti mielen matalaksi. Hyisessä räntä­ sateessa töihin ja harrastuksiin raahautumi­ nen tuntui tympeältä. Haaveilin karhun elä­ mästä: olisin halunnut vaipua talviuneen, kääntää kylkeä ja herätä vasta kevään aurin­ gonsäteisiin. Eräänä syksynä, kun harmaus alkoi taas hii­ piä mieleeni, päätin tarkastella suhtautumistani talveen. Talvi kun tulee joka vuosi, eikä se siitä murjottamalla muutu. Aloin mielessäni etsiä talvesta hyviä puolia. Yritin miettiä asioita, jotka toisivat iloa pimeyden keskelle. Mukavaa talvessa on rauha ja seesteinen levollisuus. Hi­ taasti nousevaan päivään ei ole kiire herätä. Töihin matkatessa otin tietoisesti meditatiivisen hetken. Aloin nauttia aamun hä­ märähetkistä myös viikonloppuisin, jolloin sain hitaasti keitellä kahvia, kuunnella musiikkia ja tassutella yöasussa pitkään. Talven hämärässä on myös helppo rauhoittua tunnelmoi­ maan. Toin työpisteelleni valopallosarjan, jonka napsautin päälle harmaan talvipäivän hataraa valoa voimistamaan. Han­ kin kotiin erivärisiä tuikkuja, jotka iloisesti lepattaen värittivät illan pimeitä tunteja. Talvella voi hyvillä mielin rauhoittua pitkäksikin aikaa haa­ veilemaan viltin alle villasukat jalassa, jos siltä tuntuu. Aurin­ gonvalo ei houkuttele ulos, luonto on levossa ja kaikenlaisia ta­ pahtumiakin on vähemmän. Talvi jättää tilaa rauhoittumiselle. Purevan viimaisena päivänä ystäväni houkutteli minut läm­ mitettyyn merivesialtaaseen uimaan. Tunnelma oli taianomai­ nen, kun pulikoimme höyryävän merivesialtaan syleilyssä kau­ pungin valojen loistaessa pilkkopimeässä. Pulahdimme vielä kylmäaltaaseen ja sitten saunaan. Löylyjen jäljiltä kotiin mat­ katessa olo oli äärimmäisen rentoutunut. Kesäihminen ei minusta ole mihinkään kadonnut, mutta olen vihdoin tehnyt rauhan talven kanssa. Löysin sen pimey­ destä tuikkivan, lempeän ja rauhoittavan puolen. Pehmeän tunnelmallista talvea! Elina Aaltonen päätoimittaja, proviisori @ElinaProviisori

Julkaisija ja kustantaja Apteekkariliiton viestintä­yhtiö PharmaPress Oy Pieni Roobertinkatu 14 C 00120 Helsinki Päätoimittaja Elina Aaltonen elina.aaltonen@apteekkariliitto.fi

”AURINGONVALO EI HOUKUTTELE ULOS, LUONTO ON LEVOSSA.”

Farmaseuttinen asiantuntija Emmi Puumalainen emmi.puumalainen@apteekkariliitto.fi Toimitus ja ulkoasu Otavamedia OMA Maistraatinportti 1 00015 Otavamedia Tuottaja Jenni Juntunen AD Satu Karppinen Tämän numeron tekijät Merja Aaltonen, Sami Heiskanen, Verna Julkunen, Anneli Juutilainen, Anna Kauhala, Essi Kähkönen, Jenny Lucander, Baba Lybeck, Inkeri Meriluoto, Roope Permanto, Sanna Sevänen ja Taru Virtanen Ilmoitusmyynti Niklas Gustafsson PharmaPress Oy puh. 050 438 0911 niklas.gustafsson@apteekkariliitto.fi Paino UPC Print, Vaasa Painos vähintään 300 000 kpl ISSN 0781-5867 36. vuosikerta ilmestyy 4 kertaa vuodessa Kansikuva Sampo Korhonen

Kevään Terveydeksi! ilmestyy

Meikki Johanna ”Pinksu” Marjomaa

terveydeksi.fi

2.3.

TERVEYDEKSI!

5


MAITOHAPPOBAKTEERI

IDOFORM® – KAIKKEA HYVÄÄ SINULLE Lisää IDOFORM® Caps päivittäiseen ruokavalioosi ja saat hyvän pakkauksen huolellisesti valittuja ja hyvin tutkittuja maitohappobakteerikantoja:

Miljardi maitohappobakteerikantaa

Sisältää maailman tutkituimpia Lactobacillus Rhamnosus GG- ja Bifidobacterium BB-12® maitohappobakteerikantoja

1 kapseli päivässä koko perheelle (+3-vuotiaat)

Sopii kasvissyöjille ja vegaaneille

CONSUMER HEALTHCARE Idoform.fi PP-IDF-FIN-0195

IDOFORM® C aps löytyy apteekistasi!

BB-12® on Chr. Hansen A/S rekisteröity tuotemerkki


L u e ju t t u osoit t ees sa t er veyd e ksi.fi!

terveiset Kiitos palautteesta ja mainioista juttuideoista! Otamme niitä mielellämme jatkossakin vastaan osoitteessa terveydeksi.fi.­­ AIKA PARANTAA FLUSSAN -juttu oli

hyvä ja ajankohtainen. Erityisen tärkeää olisi, että ihmiset tiedostaisivat, kuinka flunssa todella etenee ja kuinka flunssalääkkeitä kuuluu oikeasti käyttää. Lääkkeet eivät itsessään paranna vaan peittävät oireita. Oli myös hyvä, että jutussa nostettiin esiin etätyön mahdollisuus. Ulla TODELLA HYVÄ LEHTI! Tyttären perheessä puhkesi täiepidemia. Lehdestä oli iso apu, ja täistä päästiin eroon. Tyytyväinen mummi IHOKELIAKIA, JOKA on yksi kelia­kian

esiintymismuoto, oli valitettavasti jäänyt keliakia­jutusta pois. On todella hankala ja vaativa hoitaa. Irma

Vastaamalla voit voittaa maitohappobakteeri­ja monivitamiini­valmisteita.

henkilö

Joka päivä yritän muistaa, että pitäisi

Läs på svenska på sidan 50.

oppia jotain uutta. Se ei ole helppoa, koska vanhetessa kyynistyy ja väsähtää. Sitä vastaan pitää taistella päivittäin. Olen juuri ottanut uusia tietoteknisiä värkkejä käyttöön, mikä ei ole minulle helppoa. Olen sitä ikäluokkaa, joka ei ole kasvanut tietokoneella pelaten. Koneet ovat minulle työkaluja, ja joskus ne tuottavat raivoa.

Huolehdin liikaa. Olen ollut huolehtiva

vanhempi, uhrautunut aikanaan pomon hommiin ja niin edespäin. Huolehtiminen on vastuun kantamista. Jotenkin outo olisi sellainen ajatus, ettei huolehtisi – pitäähän muita ihmisiä auttaa. Sitä varten me täällä olemme.

NIIN IHANA on nykyaikana lukea leh-

teä, jossa tavalliset asiat ovat pääosassa. Tavallinen lehti tavallisille ihmisille, ilman sensaatiohakuisuutta, tuputtamista tai moralisointia. Kiitos

”Huolehtiminen on vastuun kantamista” Toimittaja, uutisankkuri ja kirjailija Matti Rönkä tietää huolehtivansa liikaa muista, mutta näkee siinä myös hyviä puolia. Loppujen lopuksihan olemme täällä auttaaksemme toisiamme. Teksti Jenni Juntunen Kuva Roope Permanto

8

En pärjäisi ilman urheilua. Olen varmaankin yksi Suomen eniten hävinneistä urheilijoista. Olen ikäni liikkunut, leikkinyt, pelannut ja urheillut, ilman suuria menestyksiä mutta fanaattisesti. Olen kilpaillut lentopallossa, jalkapallossa, koripallossa, jääkiekossa, keihäänheitossa, korkeushypyssä, hiihdossa… Numero on ollut selässä tai rinnassa enemmän kuin kymmenessä lajissa. Urheilen edelleen sen verran kuin ehdin ja vammat sallivat, mutta kilpailemiset rajoitan ikämiesturnauksiin. Pelaan lentopalloa, jalkapalloa, tennistä, talvella hiihdän... En golfaa! Pyrin vähentämään ehkä lihan syöntiä ja viinin litkimistä. Siinä on syynä enemmänkin oma terveys ja painonhallinta kuin varsinaisesti ympäristöasiat. Olen siinä iässä, jolloin entistä enemmän tulee seurattua sitä, mikä on terveellistä ja missä on kovia rasvoja, tämän kaltaisia asioita.

Tiedän että pitäisi syödä enemmän kalaa. Olen Järvi-Suomesta kotoisin, ja aina on tarjottu, tehty ja laitettu kalaa, mutta olen ollut lapsesta saakka huono syömään sitä. Jostain syystä en pidä kalasta. Olen totutellut syömään lohta ja siikaa, mutta monet voimakkaasti kalan

makuiset kalat… Niistä en pidä. Tiedän, että kalasta olisi helppo saada hyviä rasvoja.

Suurin terveyssyntini on varmaan semmoinen iltaherkuttelu: hyvä viini ja juustot. Mutta olen aika armelias itselleni. Kauhean suurissa synnintunnoissa en ole.

”OLEN PÄÄTTÄNYT PITÄÄ KIINNI VAPAUDESTANI.” Nukun varsin hyvin, vaikka valvon myöhään ja pelkään etten nukahda. Kaiken kaikkiaan rytmini on hyvin myöhäinen. Menen nukkumaan tavallisesti yhden ja kahden välillä, ja heräilen sitten yhdeksän ja kymmenen välillä. Teen ahkerasti töitä, mutta ne eivät ala aikaisin. Protestanttisessa yhteiskunnassa sitä joutuu aina selittämään, että teen ihan yhtä paljon töitä kuin muutkin, mutta jos minun pitää tavata joku ihminen yhdeksältä, se on minulle kyllä aikainen nousu. Rentoudun urheilun, pelien ja metsätöiden parissa. Minulla on pari huonoa metsäpalstaa, joilla käyn tekemässä halkoja ja hoitamassa taimikoita. Mikään ei ole hienompaa kuin hikoilla omassa metsässä. Siihen joutuu keskittymään fyysisesti, vaikka alitajunta totta kai työskentelee muiden asioiden parissa. Silloin mielen syvä osa jotenkin vapautuu. Sosiologinen termi vieraantumaton työ tarkoittaa työtä, jossa saman tien näkee työn tuloksen. Metsätöissä näkee, että tuleepa tästä koivusta hienot saunapuut – kaadan puun tähän, tässä se nyt kuivuu vähän aikaa ja sitten katkon sen ja teen haloiksi. Se on konkreettista ja käsin kosketeltavaa. Metsätyö on myös fyysisesti sopivan rasittavaa. Välillä saha

lepää ja metsuri lepää – juo kahvit ja syö hyvin. Se on ihan mahdottoman hienoa.

Tunnen olevani aika vanha, mikä on yllättävää. Ja se tunne kulkee kovaa vauhtia. Se on sen takia myös pinnalla, että uusinta kirjaani varten olen pohtinut ja ajatellut paljon ikääntymistä. Kirja on jatkoa dekkarisarjalleni, ja siinä päähenkilöni Viktor Kärpän 50-vuotispäivät ovat tuloillaan. Hän ihmettelee haikeana maailman menoa ja sitä, kun nuoret leijonat pyrkivät ohi, vaikka sokeri sulaa suussa vielä itselläkin. Olen päättänyt pitää kiinni vapaudes-

tani. Se on minulle tärkeä asia. Se tarkoittaa, että minulla pitää olla ainakin illuusio taloudellisesta vapaudesta. Ja minulla täytyy olla ajattelun vapaus. En lähde ismeihin mukaan, ovatpa ne poliittisia, yleisaatteellisia tai uskonnollisia. Olen kasvanut sinä aikana, jolloin Suomessa on kuljettu kohti ajattelun vapautumista. Olen koko elämäni saanut tehdä sellaista työtä, jossa sitoutumattomuus ja asioiden kääntäminen, vääntäminen ja eri kulmilta katsominen on keskeistä. t

Nenäpäivän matkassa » MATTI RÖNKÄ vieraili kesän kynnyksellä Myanmarissa, joka on yksi Nenäpäivä-kampanjan avustuskohteista. – Matka opetti taas kerran, että ihmiset ovat enemmän samanlaisia kuin erilaisia. Myanmarissa eletään kovin toisenlaisessa todellisuudessa kuin nyky-Suomessa, mutta huolet ja ilot, tuntemukset ovat samoja, Rönkä miettii. Matkan tunnelmiin tutustutaan Nenäpäivä Show’ssa, jonka Yle lähettää Nenäpäivänä 8.11.2019. Apteekit ovat Nenäpäivän pääyhteistyökumppani. nenäpäivä.fi

TERVEYDEKSI!

TERVEYDEKSI!

9

OTA OMA AIKASI. Tämän jutun myötä tunnistin itsessäni monta asiaa, jotka laitoin tärkeysjärjestykseen. Tunnistin hyvin omat arvoni. Jätän turhat asiat tekemättä ja osaan levätä ja antaa aikaa itselleni. RL

» VIIME NUMERON parhaaksi jutuksi ylsi uutisank-

RÖNKÄ OLI IHANA. Voi parantaa tapojaan – myöntää ettei ole aina täydellinen ihmisenä. Tuntuu että nykyään pitää olla kaikessa täydellinen. Vai onko se vain omaa kriittisyyttäni? Pike

» MISSÄ NENÄ LUURAA? -kisan arvonnassa 100

kuri ja kirjailija Matti Röngän haastattelu ”Huolehtiminen on vastuun kantamista”. » ONNITTELUT VOITTAJALLE! Lukijakilpailun

arvonnassa 150 euron arvoisen hotellilahjakortin voitti Eija Manninen Kuusamosta.

euron arvoisen Ticketmaster-lahjakortin voitti Minna Hemmilä Kotkasta. Tykkää lehdestä Facebookissa facebook.com/terveydeksi

Vastaa ja voita! Mikä oli lehden paras juttu ja mistä aiheesta haluaisit lukea jatkossa? Vastaa netissä osoitteessa terveydeksi.fi > Osallistu Voit lähettää vastauksesi myös postikortilla osoitteeseen: Terveydeksi!-lehti PharmaPress Oy Pieni Roobertinkatu 14 C 00120 Helsinki •

Kirjoitathan korttiin osoitteesi ja puhelinnumerosi. Tietoja käytetään ainoastaan palkinnon arvonnassa, eikä niitä luovuteta eteenpäin. Lähetä vastauksesi netissä tai postitse 13.1.2020 mennessä.

Vastaajien kesken arvomme kolme Vermanin tuotepakettia. • Minisun Monivitamiini Vahva 120 tablettia • Rela Tabs Mansikka 30 tablettia • Rela Caps 30 kapselia • Tuotepaketin arvo noin 50 euroa

TERVEYDEKSI!

7


henkilö

Läs på svenska på sidan 46.

”Valitsen nukkua hyvin” Näyttelijä Elena Leeven lentävää arkea tasapainottavat lapset, jooga, avanto ja riittävä uni, jonka eteen hän tekee tietoisesti työtä. Teksti Taru Virtanen Kuva Sampo Korhonen

8

TERVEYDEKSI!


Tällä hetkellä tunnen oloni hiukan

väsyneeksi, mutta muuten voin hyvin. Takana on kiireinen syksy Onnela-sarjan kuvauksissa, Kansallisteatterin K ­ olme sisarta -näytelmässä ja Q-teatterin Asennot-esityksessä. Marraskuussa alkoivat Sinivalas-näytelmän harjoitukset Kansallisteatterissa. Kun yhdistelmään lisää 6- ja 3-vuotiaat lapset, elämä on välillä aika myllerrystä. Teatteriensi-iltojen jälkeen on yleensä sekä huojentunut että väsynyt olo. Väsymys ei kuitenkaan tunnu painavalta, koska helpotus siitä, että projekti on saatu valmiiksi, on suurempi. Tarvitsen riittävästi unta voidakseni hyvin. Jos en saa nukuttua tarpeeksi, olen herkempi ja ahdistuneempi, ja se saattaa vaikuttaa töihin. Erityisesti tvsarjojen tai elokuvien kuvausjaksojen aikana minulle on tärkeää mennä ajoissa nukkumaan, sillä kuvauspäivät alkavat usein tosi aikaisin aamulla. Minulla ei ole nukahtamis- tai uni­ ongelmia, onneksi. En silti pidä unta itsestäänselvyytenä, vaan teen aktiivisesti valintoja sen eteen, ettei uneni häiriintyisi. Pari vuotta sitten kokeilin piikkimattoa rentoutumiseen, ja nykyään käytän sitä joka ilta. Matosta leviää ihana, rentouttava lämpö selkään. Useimmiten torkahdan siihen, ja jossain unen ja valveen rajamailla otan maton pois, käännän kylkeä ja jatkan unia. Uusi rentoutumiskeinoni ovat äänikirjat. Esimerkiksi Elena Ferranten kirjat Erja Mannon lukemina toimivat iltasatunani. Olen kokeillut myös rentoutumisäänikirjoja. Hyvinvointirutiinini on astangajooga. Menen joogastudiolle aina, kun minulla on vapaa aamu. Jos en ehdi salille, saatan tehdä muutamia asanoita kotona. Välillä käyn myös lempeämmissä hatha- ja yin-joogissa. Joogasta on tullut minulle elämäntapa: se rentouttaa, lataa akkuja ja antaa voimaa. Se parantaa myös unenlaatua.

Omaa aikaani on avannossa käyminen. Teen sitä yleensä iltaisin, jolloin ehdin käydä saunassa ja avannossa useamman kerran. Huolet tuntuvat jäävän avantoon − käynnin jälkeen on jotenkin keventynyt olo. Olen jäänyt koukkuun siihen tunteeseen. Jos olen kuvauksissa toisella paikkakunnalla, kysyn usein, missä voisin käydä avannossa. Viimeksi kävin Tampereella Rauhaniemen kansankylpylässä, joka on ihana paikka. Yksinolo on työn ja perhe-elämän vastapainoksi minulle tosi tärkeää, ja pidän huolen siitä, että omaa aikaa järjestyy.

”HUOLET TUNTUVAT JÄÄVÄN AVANTOON.” En pärjäisi ilman luottokosmetologiani Minna Dahlaa. Käyn hänen luonaan säännöllisesti, koska hän tuntee herkän ihoni ja tietää mitä tarvitsen. Ruokavalioni on enimmäkseen kasvis­ painotteinen, mutta lasten kanssa teen kompromisseja, sillä heillä on omat suosikkiruokansa. Teen meille esimerkiksi siskonmakkarakeittoa, jota en söisi yksin. Teatteriesitystä edeltävä syöminen on tarkkaa peliä. Hyvä aika lämpimälle ruualle on noin kaksi tuntia ennen esitystä: silloin saan tarpeeksi energiaa mutta en ole ähkyssä. Olisi kamalaa, jos energia loppuisi näyttämöllä. Säännöllinen ruokarytmi on tärkeää erityisesti silloin, kun on esityksiä. Lasten myötä rytmini on luonnollisestikin muuttunut säännölliseksi, mutta vapaalla ja lomilla en pidä siitä tarkkaan kiinni.

Suurin terveyssyntini on tv-sarjojen katsominen yöllä tai somettaminen liian myöhään illalla. Mitähän niistäkin siihen aikaan hakee tai saa? Yritän vähentää näitä. Ilonaiheitani ovat lapset. Saan heistä iloa joka päivä, vaikka välillä pinnani kiristyykin ja törmään haastaviin tilanteisiin, erityisesti itseni kanssa. Eskarilaisella ja 3-vuotiaalla, juuri nyt Titanicista innostuneella kuopuksella on mahtavia juttuja, kun niitä vain kuuntelee. Jaksan paremmin uteliaan kiinnostuneella, positiivisella asenteella ja mielellä. Jos näkee asioissa vain synkät puolet, se vaikuttaa kaikkeen negatiivisesti. Olen oppinut hyväksymään itseni sellaisena kuin olen, ja annan muiden olla sellaisia kuin he ovat. Hyväksyvä asenne vie yllättävän pitkälle. Haastavaa on aikataulujen sumpliminen, mutta olen tottunut siihen. Saan jopa kiksejä siitä, kun palaset loksahtavat kohdilleen. Asia kerrallaan -ajattelu auttaa: hahmotan, mitä on tulossa, mutta mietin asioita yksi kerrallaan, kun ne tulevat kohdalle. Tykkään työstäni ja saan erilaisista projekteista voimaa. Isoin huolenaiheeni on, että joudun olemaan liikaa pois lasteni luota. Tosin luulen, että itselläni on heitä aina enemmän ikävä kuin heillä minua. t

Elena Leeven tähdittämät sarjat Sunnuntailounas ja Onnela ovat katsottavissa C More -suora­ toistopalvelussa. Onnelan uusi, kolmas tuotantokausi alkaa joulu­kuussa 2019. Maaliskuussa 2020 ensi-iltansa Kansallisteatterissa saa Sinivalas-näytelmä, jonka ohjaa Paavo Westerberg.

TERVEYDEKSI!

9


lääketieto Teksti Inkeri Meriluoto Kuvitus Jenny Lucander Asiantuntijoina apteekkari Timo Auvinen, Savonlinnan Uusi apteekki, jaostopäällikkö Johanna Linnolahti, Fimea ja farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler, Suomen Apteekkariliitto

Läs på svenska på sidan 48.

10

TERVEYDEKSI!


Harmillinen poikkeus Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat yleistyneet maailmanlaajuisesti, ja oman lääkkeen riittävyys voi huolettaa. Niissäkin harvoissa tapauksissa, joissa määrätty lääke on loppu, ongelma saadaan useimmiten ratkaistua apteekissa.

yllähän se harmittaisi. Jos olisi juuri saanut lääkäriltä reseptin johonkin itseä kuormittavaan vaivaan ja lähimmässä apteekissa todettaisiin, ettei lääkettä ole saatavilla koko Suomessa. Voisiko näin käydä? Savonlinnan Uuden apteekin apteekkari Timo Auvinen nyökkää. Näitä tilanteita sattuu apteekissa aina silloin tällöin. – Osa asiakkaista on närkästyneitä, osa kiusaantuneita, että miten tämmöinen on mahdollista, ja se on ymmärrettävää. Tuntuuhan se hullulta, ettei lääkäri ole reseptiä määrätessään tiennyt, ettei lääkettä ole juuri nyt saatavilla. Tilastollisesti näin tapahtuu edelleen hyvin harvoin, mutta kuitenkin selvästi useammin kuin ennen. Kyse on lääkkeiden saatavuushäiriöistä, eli tilanteista, joissa asiakkaan tarvitsemaa lääkettä ei ole saatu eikä saada riittävästi Suomeen. Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat viime vuosina yleistyneet selvästi globaalisti. Silti – ja tämä on tärkeää – Suomessa lääkkeen saa apteekista yhä 98 prosentin varmuudella heti mukaansa. Puuttuva kaksi prosent-

tia selittyy valtaosaksi sillä, että kyseessä on lääke, joka tilataan apteekkiin vasta asiakkaan toiveesta. Vain neljännes puutoksista johtuu varsinaisista saatavuushäiriöistä. Mutta tilastotieto ei lohduta silloin, kun saatavuushäiriö sattuu omalle kohdalle. Ei etenkään, jos kyse on vakavan sairauden hoitoon käytettävästä lääkkeestä. Silloin huoli omasta terveydestä ja puuttuvasta lääkkeestä on iso. – On helppo ymmärtää, että asiakasta ehkä pelottaa ja varmasti myös harmittaa oman terveyden ja turhan juoksemisen puolesta, Auvinen toteaa.

Valtaosa tilanteista ratkeaa heti apteekissa Vaikka saatavuushäiriöt yleistyvät, asiakas ei jää niiden kanssa koskaan yksin. Auvinen arvioi, että noin 60–70 prosentissa tapauksista, joissa lääkärin määräämää lääkettä – tietyn merkkistä, tiettyä vahvuutta, tiettyä pakkauskokoa – ei ole saatavilla, apteekki pystyy vaihtamaan lääkkeen toiseen vastaavaan valmisteeseen. Tällöin asiakas voi saada apteekista mukaansa esimerkiksi toisen valmistajan vastaavan lääkkeen tai pienemmän pakkauskoon. >> TERVEYDEKSI!

11


VAIKKA SAATAVUUSHÄIRIÖT YLEISTYVÄT, ASIAKAS EI JÄÄ NIIDEN KANSSA KOSKAAN YKSIN.

Noin 30–40 prosentissa tapauksista sopivan, korvaavan lääkkeen tai pakkauskoon saaminen edellyttää yhteydenottoa lääkäriin. Vain muutamissa yksittäistapauksissa puuttuva lääke voi olla sellainen, ettei täysin korvaavaa tuotetta käytännössä ole tarjolla. – Näin kävi esimerkiksi yhdelle akuutille sappikivipotilaalle. Vaikka mitä teimme, hänen tarvitsemaansa lääkettä ei ollut saatavilla eikä korvaavaa lääkettä ollut. Lääkäri totesi, että häntä pystyttiin hoitamaan siinä tilanteessa vain tulehduskipulääkkeillä, Auvinen pahoittelee.

Uusia keinoja lääkehoidon varmistamiseksi Moni pulmatilanne jää historiaan piakkoin, kun lääkärit saavat yhä paremmin tietoa lääkkeiden saatavuushäiriöistä ja voivat varmistua jo reseptin kirjoitushetkellä siitä, onko lääkettä saatavilla. Pelkästään tällä ongelma ei poistu, sillä apteekista haetaan myös reseptejä, joiden määräämishetken jälkeen lääkkeen saatavuus on ehtinyt muuttua ehkä moneenkin kertaan. Apteekkariliitto on ehdottanut, että Suomessa otettaisiin saatavuushäiriötilanteissa

Saatavuushäiriö on harvinainen

98 %

2%

tapauksista lääkettä ei voida toimittaa asiakkaalle heti.

tapauksista lääke löytyy heti apteekista.

Näistä tilanteista:

75 %

johtuu siitä, että kyse on lääkkeestä, joka tilataan asiakkaan pyynnöstä.

25 %

johtuu saatavuushäiriöstä.

Näistä tilanteista:

60–70 % hoituu apteekissa ilman yhteydenottoa lääkäriin vaihtamalla lääke toiseen vastaavaan.

<1 % 12

TERVEYDEKSI!

30–40 % vaatii, että apteekki tai asiakas on yhteydessä lääkäriin sopivan lääkkeen saamiseksi.

saatavuushäiriötapauksista on sellaisia, ettei korvaavaa lääkettä ole lainkaan saatavilla. Silloin lääkäri miettii yhdessä asiakkaan kanssa parhaan mahdollisen tavan hoidon turvaamiseksi.


käyttöön niin sanottu Norjan-malli. Siinä apteekit voisivat viranomaisten ohjeiden mukaan vaihtaa nykyistä laajemmin pakkauskokoja, sovittaa annoksia vahvuuksien mukaan tai tarjota korvaavia valmisteita saatavuushäiriötilanteissa. Eli ratkaista tilanteen samalla asiakaskäynnillä potilasturvallisuutta vaarantamatta. Nyt suurin osa näistä toimista vaatii yhteydenottoa lääkäriin. Pienillä paikkakunnilla se voi onnistua helposti, mutta etenkin lääkärivajeesta kärsivällä pääkaupunkiseudulla voi olla vaikea saada yhteys reseptin kirjoittaneeseen lääkäriin. – Malli vaikuttaa erittäin kiinnostavalta, ja meidän tulee Suomessa ehdottomasti miettiä samantyyppistä menettelyä. Tällä tavoin säästetään apteekkien ja muun terveydenhuollon resursseja potilasturvallisuutta vaarantamatta, Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler sanoo. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea toivoo lisäksi, että jatkossa lääkkeiden varastotiedot näkyisivät kuluttajille apteekin verkkosivuilla. Osittain näin jo onkin apteekkien verkkopalveluissa. – Tämä olisi kuluttajalle optimaalista tietoa saatavuushäiriö­tilanteessa, jaostopäällikkö Johanna Linnolahti Fimeasta kuvailee.

Mistä saatavuusongelmat johtuvat? Saatavuushäiriöiden syyt ovat syvällä globaalin lääketeollisuuden rakenteissa, joten ongelma ei tule koskaan poistumaan kokonaan. Yksi merkittävä häiriöiden syy on se, että lääketeollisuus on pitkälti riippuvainen etenkin Kiinan ja myös Intian raaka-aineteollisuudesta. Myös maiden sisällä tuotantoa on keskitetty: yksi tehdas Kiinassa saattaa vastata koko globaalin lääketeollisuuden tietyn raaka-aineen valmistamisesta. >>

Nosto

Kolmen päivän tehokuuri flunssan hoitoon Apteq Fluzinc - Nyt myös uusi hunajan maku

SUOM SINK EN SUOS IMES KIASETA ITUIN KELY TABLATTIETTI

Valmistettu Suomessa.

TERVEYDEKSI!

13


Järjestelmä on hauras muutoksille. Viime vuosina niitä on tullut paljon, kun Kiina on kiristänyt kemiantehtaiden ympäristö- ja työturvallisuusmääräyksiä. Niiden seurauksena tuhansia tehtaita on suljettu äkillisesti. Yhden tehtaan sulkeminen on siten voinut vaikuttaa hyvin laajasti jonkin lääkeaineen saatavuuteen. Toinen syy on se, että sekä Kiinan että Intian valmistusprosesseissa on ollut välillä merkittäviä laatuongelmia, joiden takia isoja eriä lääkkeitä on yhtäkkiä jouduttu vetämään markkinoilta. Muita syitä ovat muun muassa eri maiden erilaiset lääkekorvaus- ja hinnoittelujärjestelmät, jotka ohjaavat lääkevirtoja maihin, joissa lääkeyritys saa lääkkeestä paremman kor­vauksen. Koska saatavuushäiriöt ovat yleistyneet globaalisti, niihin myös haetaan ratkaisua kansainvälisellä yhteistyöllä. Suomelle tärkein kansainvälinen yhteisö on EU. – Teemme töitä pitkällä aikavälillä, sillä pikaliikkeillä voidaan pahimmassa tapauk-

LÄÄKKEEN HAKEMISTA EI KANNATA AJOITTAA PERJANTAI-ILTAAN.

14

TERVEYDEKSI!

sessa aiheuttaa saatavuudelle yhä suurempia ongelmia, Linnolahti Fimeasta kertoo.

Ennakointi auttaa lääkeostoksilla Apteekit tekevät päivittäin töitä varmis­ taakseen alueensa lääkehuollon toimivuuden huolehtimalla lääkevarastosta. Lääkeyritykset ja lääketukut puolestaan pitävät huolen siitä, että suomalaisten tarvitsemia lääkkeitä saadaan Suomeen ja apteekit voivat tilata niitä. Kansallisella tasolla viranomaiset ja lääkealan toimijat kehittävät parhaillaan yhdessä keinoja, joilla saatavuushäiriöiden haittoja voidaan vähentää. Mutta onko jotain, mitä itse voi tehdä turvatakseen oman lääkehoitonsa jatkuvuuden? Apteekkari Auvinen nyökkää: on paljonkin, ja ennakointi on niistä tärkein. – Ihmiset luottavat, että apteekista saa lääkkeen aina, ja se on tietysti hyvä. Muuttuvassa, aiempaa epävakaammassa maailmassa olisi kuitenkin hyvä, että lääkkeiden hakemista ei jätettäisi ihan viime tippaan. Näin apteekilla on paremmin aikaa auttaa asiakasta niin, ettei lääkehoitoon tule keskeytyksiä, Auvinen toteaa. Jos kyseessä on jatkuva lääkitys, muistisääntö on helppo: jos lääkettä hakee kerrallaan kolmeksi kuukaudeksi, seuraavan erän voi tulla hakemaan kolme viikkoa ennen edellisen loppumista. Kahden kuukauden ja kuukauden lääke-erissä voi olla liikkeellä kahta viikkoa ja viikkoa ennen. Oli sitten kyse pitkäaikaisesta tai lyhytaikaisesta lääkityksestä, apteekissa asiointiin pätee yksi hyvä neuvo: lääkkeen hakemista ei kannata ajoittaa perjantai-iltaan. – Se on huonoin mahdollinen hetki saada reseptin määrännyttä lääkäriä kiinni, jos lääkettä ei jostain syystä olekaan saatavilla tai se ei ole helposti korvattavissa. Mutta siitäkin selvitään – tästäkin on kokemusta, Auvinen naurahtaa. t

APTEEKKARI VINKKAA Timo Auvinen Savonlinnan Uusi apteekki

Mitä jos oma lääke on loppu? » ENSINNÄKIN, EI HÄTÄÄ. Jos lääket-

tä ei juuri sillä hetkellä ole kyseisessä apteekissa tai ehkä koko Suomessa saatavilla, apteekki auttaa aina asian kanssa, apteekkari Timo Auvinen Savonlinnan Uudesta apteekista lupaa. Ensimmäiseksi apteekki kartoittaa, voidaanko lääke korvata toisella vastaavalla valmisteella ilman mitään muita erityisiä toimenpiteitä. Suurin osa saatavuushäiriötilanteista hoituu näin. Tarvittaessa apteekki ottaa itse tai neuvoo asiakasta ottamaan yhteyttä lääkäriin, jotta lääkäri voi määrätä vaivan hoitoon sellaisen valmisteen tai pakkauskoon, jota on saatavilla. Tarvittaessa apteekki myös kartoittaa muilta apteekeilta, josko heillä olisi puuttuvaa lääkettä. Joskus lääkäri katsoo, että hoidon varmistamiseksi tarvitaan lääkettä, jota varten on haettava erityislupa: silloin lääkäri tekee asiasta hakemuksen, jonka apteekki toimittaa lääkeviranomaisille. – Asiakas voi luottaa siihen, että lääkeyritykset ja viranomaiset etsivät saatavuushäiriötilanteissa ratkaisuja, joilla ongelma saadaan joko ratkaistua tai haittoja voidaan vähentää, Auvinen vakuuttaa. – Tällöin Suomeen saatetaan tuoda esimerkiksi muun kielisiä lääkepakkauksia viranomaisten poikkeusluvalla. Apteekki varmistaa, että asiakas osaa käyttää lääkettä tässäkin tilanteessa oikein.


kalenteri

joulukuu 29.11.–5.12. Vapaaehtoisten viikko Kansalaisareena kannustaa organisaatioita kiittämään vapaaehtoisiaan sekä kertomaan vapaaehtoistoiminnan merkityksestä. Viikko huipentuu Vuoden vapaaehtoisen palkitsemiseen. kansalaisareena.fi

1.–7.12. IBD-viikko

Viikon aikana lisätään tietoisuutta tulehduksellisista suolistosairauksista (IBD) sekä muistutetaan, etteivät kaikki sairaudet näy ulospäin. crohnjacolitis.fi

Lue verkosta! Miten pudottaa painoa pysyvästi? Lue ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmin vinkit: terveydeksi.fi > ravitsemus ja liikunta > Pysyvästi kevyempi

26.1. Puhtaan liikunnan puolesta -päivä

Teemapäivä juhlistaa puhdasta treenaamista ja tuon näkyväksi terveyttä edistävän liikunnan arvoa. dopinglinkki.fi

helmikuu 4.2. Maailman syöpäpäivä

Syöpäjärjestöt korjaavat vääriä oletuksia syövästä ja tarjoavat parempaa syöpätietoutta.

1.–7.12. Kehitysvammaisten ihmisten oikeuksien viikko

10.2. Epilepsiapäivä

Viikon slogan on “Oikeus hyvään palveluun”. Sosiaalisessa mediassa teemaviikon tunnuksena toimii #kohtaamut. tukiliitto.fi

Epilepsiapäivän teemana on ”Osaatko auttaa? Älä jätä yksin”. Tavoitteena on suomalaisten ensiaputaitojen vahvistaminen sekä epilepsiakohtauksiin liittyvien pelkojen vähentäminen. epilepsia.fi

10.12. Ihmisoikeuksien päivä

11.2. 112-päivä

tammikuu

29.2. Harvinaisten sairauksien päivä

Juhlistetaan oikeuksiamme ja muistetaan niiden mukanaan tuomat velvollisuudet.

1.–31.1. Tipaton tammikuu

Loppuvuoden juhlakauden jälkeen on hyvä hetki pysähtyä miettimään omaa alkoholinkäyttöään.

112-päivä kiinnittää huomion tapaturmien ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn kotona, töissä ja vapaa-ajalla. 112.fi

Harvinaiset-verkosto järjestää Helsingissä Harvinaismessut ja ympäri Suomen erilaisia pienempiä tapahtumia. harvinaiset.fi

TERVEYDEKSI!

15


ESITTÄÄ

JOKAISELLE OMANSA

ACO191025FI1

ITSELLE TAI LAHJAKSI


st a a n L u on n o t on t a! gl u t een i

Resepti Otavamedia Kuva Jorma Marstio/Otavamedia

resepti

ANNOS

303 kcal HIILIHYDRAATTEJA 30 G PROTEIINIA 12 G RASVAA 13 G KUITUA 6 G

Ruokaisat juurikkaat auttavat painonhallinnassa. Punajuuri tekee hyvää

Lämmittävä punajuuri-tattarivuoka 6 ANNOSTA, 80 MIN. PUNAJUUREN JA VUOHENJUUSTON taivaallinen yhdistelmä on monelle tuttu, mutta oletko kokeillut punajuurta ja terveellistä tattaria yhdessä? Gluteenittomaan punajuuri-tattarivuokaan voi lisätä myös paistettuja sieniä.

AINEKSET 1 KG PUNAJUURIA 2 DL TATTARISUURIMOITA 5 DL VETTÄ JA 1 KASVISLIEMIKUUTIO TAI 5 DL VALMISTA KASVISLIENTÄ 1 SIPULI 5 DL TUOREITA SIENIÄ ÖLJYÄ SUOLAA 150 G PEHMEÄÄ VUOHENJUUSTOA

LIUOTA KASVISLIEMIKUUTIO KUUMAAN

veteen kattilassa. Lisää tattarisuurimot ja keitä 20 minuuttia. Keittämisen aikana kuori punajuuret ja raasta ne karkeaksi raasteeksi. Silppua sienet ja sipuli, paista ne öljyssä ja mausta suolalla. Valuta tattari siivilässä, säästä noin 1 desilitra kasvislientä. Voitele uunivuoka ja sekoita kaikki ainekset vuoassa. Kostuta kasvisliemellä. Ruoka valmistuu 200-asteisessa uunissa 60 minuutissa. Tarjoa ruisleivän kanssa.

PUNAJUURI KUULUU juurikkaisiin, jotka sisältävät runsaasti kuituja, kivennäisaineita ja vitamiineista muun muassa folaattia. Juurikkaat ovat ruokaisia ja auttavat siten painonhallinnassa. Punajuurten väitetään edistävän terveyttä monin tavoin, muun muassa parantamalla verenkiertoa, alentamalla verenpainetta ja vähentämällä väsymystä. Alle 1-vuotiaille lapsille punajuurta ei suositella, sillä se kerää maaperästä nitraatteja. Lähde: Kotimaiset kasvikset ry

TERVEYDEKSI!

17


18

TERVEYDEKSI!


mielessä Teksti Sanna Sevänen Kuvat iStockphoto Asiantuntijana psykologian tohtori ja valmentaja Tapani Riekki, Filosofian Akatemia

Vuoden vaihtuessa moni päättää korjata elintapojaan. Jos suuren muutoksen yrittää tehdä kertarysäyksellä, into voi lopahtaa nopeasti. Uusien rutiinien oppiminen vaatii satoja toistoja, joten muutosta pitää suunnitella ja seurata.

Pidä lupauksesi 1. Listaa hyödyt » ELÄMÄNMUUTOKSEN LÄHTÖLAUKAUKSEKSI tarvitaan voi-

makas tunne-elämys ja tietoinen motivaatio. Kirjan lukeminen, luennon kuuleminen tai lääkärikäynti voi synnyttää voimakkaan halun muutokseen. Olennaista on, että päätös syntyy sisäisestä motivaa­ tiosta. Pysyviä muutoksia ei yleensä synny, jos tarve muutokseen tulee muiden toiveesta tai vaatimuksesta. Esimerkiksi terveydenhuollossa motivoimiseen käytetään haastattelua, jossa pyritään selvittämään tyytyväisyyttä omaan elämään. Samalla tuodaan esiin, mihin kaikkeen esimerkiksi huono uni tai epäterveelliset ruokailutottumukset voivat vaikuttaa. – Pitää tietää, miksi itse haluaa muutosta, ja pitää myös kokea, että muutoksen avaimet ovat omissa käsissä, psykologi Tapani Riekki sanoo. On siis ymmärrettävä omakohtaisesti, mitä hyötyä muutoksesta voi olla. Kaikki tietävät, että pitäisi nukkua tarpeeksi, mutta vain harva silti tekee niin. Voimakas motivaatio voi syntyä esimerkiksi siitä, että haluaisi keskittyä töissä paremmin tai jaksaa leikkiä iltaisin lasten kanssa. Motivaatiota voi vahvistaa myös miettimällä, mitä muutoksesta seuraa läheisille. Jos ryhdyt nukkumaan enemmän, työkaverit ilahtuvat paremmin sujuvista palavereista ja lapset ovat tyytyväisiä vanhemman seuraan.

TERVEYDEKSI!

19


2. Aloita pienin askelin » PELKKÄ TAHDONVOIMA ei riitä muuttamaan

mullistuksia pysyviksi tavoiksi. Jos laitat kaiken kerralla remonttiin, ennen pitkää repsahdat ja palaat takaisin entiseen. Ota sen sijaan tarkasteluun tapasi ja rutiinisi, ja ryhdy muokkaamaan niitä pieni pala kerrallaan. Jos lupasit ryhtyä syömään terveellisesti, älä tyhjennä jääkaappia kerralla ja kärrää tilalle uusia ruokia. Voit sen sijaan päättää, että ryhdyt syömään salaattia ruoaksi kaksi kertaa viikossa. Tavoilla ja rutiineilla on valtavan iso merkitys sille, mitä päivittäin teemme. Siksi juuri niitä muuttamalla on mahdollista saada aikaan pysyviä muutoksia. Tarvitaan kuitenkin valtava määrä toistoja, jotta uudet tavat juurtuvat arkeen. – Nykyään keskustellaan siitä, että ihmisellä ei ole kovin paljon valinnanvapautta yksittäisessä hetkessä. Mutta isossa kuvassa voimme muokata ympäristöämme ja toimintaamme niin,

että valinnanvaraa on enemmän, Riekki toteaa. Mieti, mikä sinua nyt estää toimimasta tavoittelemallasi tavalla. Miksi et nuku tarpeeksi tai syö terveellisesti jo nyt? Pikkulapsiperheessä esimerkiksi illalla voi olla ainoa hetki, jolloin vanhemmilla on aikaa itselleen ja puolisolleen, eikä silloin tee mieli mennä unille. Jos siis tavoitteesi on nukkua enemmän, lisää aluksi unta puoli tuntia joka yö. On epärealistista olettaa, että pystyisit yhtäkkiä lisäämään unen määrää 6:sta vaikkapa 8,5 tuntiin yössä pysyvästi. Myöhemmin voit lisätä öihisi puoli tuntia kerrallaan, kun edellinen pieni muutos on vakiintunut.

@ N O R D I C H E A LT H S U O M I

e ja

Valittu parhaaksi rautalisäksi 2019

agnesiumvoid im e n U k ih u s voide Junior m iu Rauta suu s e n g a im Un laborern aut Mint

a, Vihdoin raut ! jota rakastat staus Käyttöte 2019: itää 100 % p a ts va enä* ystävällis

Vuonna 2018 Euroopan parhaaksi uudeksi terveystuotteeksi valittu Rauta suusuihke imeytyy tutkitusti ylivertaisesti.

Anna unen halata

» ASPERIS MOLUPTUMQUI omnisqu atempores alibus

repudisqui sin plit inveliberum as maio optates ea velignieniae velenim duntion cullaccusa verum verit alias sa eostiatem laccae enet, ium et id quiandia simi, que nos ipis aliqui dolest, con pa consene mpostibus et quaspe ped min et officipsam volupiet omnimus Valittu moditatetIsoille aut iscia inja enipienille! tem aut volumquodis volestiis lasten eum is qui aliquassuntlaventelia, modiciti dolorporis sunt rearh non si Rauhoittavaa p aak i. ks ja 100 % luonnollista ratioreprakamomillaa dolende libusciam di undi adit aboreunque u it ottee magnesiumia sisältävä voide. eaquassitas erundae conseque mintur, simus antiatas Uni Magnesiumvoiteen on kliinisesti explia quotodistettu* explaut mod utaspis es prorecaecae. Et vel et rentouttavan väsyneitä reptatis non porpos nim et, nonse netjaducitis cidelessi lihaksia, rauhoittavan aisteja mieltä, joka mahdollistaa aut as quid ulligen imperia dunt. syvemmän ja

*Testing Lab käyttäjätestaus 2019, n=30

säännöllisemmän unirytmin. Hiero voidetta erityisesti jaloille ja niskaan. Voit käyttää koko keholle.

93% lee suositte en kaverille

*Kliininen tutkimus: Sensory Dimensions, Magnesium Sleep Study, 2018

Lisätietoja: ma–pe klo 10–16, puh. 044 737 7137 www.nordichealthsprays.fi neuvonta@nordichealthsprays.fi

APTEEKKISI TILAA TUOTTEET KÄTEVÄSTI ORIOLASTA! Rauta suusuihke, tuotenumero: 338750 Uni Magnesiumvoide: 338810 Uni Magnesiumvoide Junior: 338812


3. Muokkaa ympäristöä suotuisaksi » VANHOISTA TAVOISTA voi päästä eroon kahdel­

la eri menetelmällä tai niiden yhdistelmällä. Vai­ keampi tie on opetella itsereflektiota eli pyrkiä muokkaamaan ajattelumallejaan. – Esimerkiksi minä saatan iltaisin ajatella, että pelaan tietokonepelejä, koska nyt siihen on aikaa. Jos saan itseni kiinni ajatuksesta, perus­ telen itselleni, että oikeasti en halua pelata vaan mennä nukkumaan, Riekki kertoo. Helpompi menetelmä on niin kutsuttu tuup­ paus eli toimintaympäristön muutos. Sen tarkoi­ tuksena on lisätä asioita, jotka auttavat pysymään päätöksessä. Voit esimerkiksi kertoa päätökses­ täsi puolisolle, ystäville tai työkavereille ja pyydät heitä kyselemään edistymisestäsi. Tärkeää on myös tunnistaa tekijöitä, jotka estävät sinua toimimasta haluamallasi tavalla.

Nukkumaanmeno saattaa venyä siksi, että tv-sar­ jat vievät mukanaan, ja siksi uni jää liian lyhyeksi. Jos katkaiset suoratoistopalvelun tilauksen, sinun on helpompi mennä nukkumaan ajoissa. Tai jos tavoitteesi on syö­ dä terveellisemmin, älä osta kotiin ollenkaan sipsejä, karkkia tai muita herkkuja. – Kavereiden tuki voi myös olla tärkeää. Minua esimerkiksi ei useinkaan huvita käydä salilla, mut­ ta kun sovin kuntoilusta kaverin kanssa, sinne tulee kuitenkin lähdettyä, Riekki sanoo.

KANSSA

/

LUONTOSI

Hyvinvointia ilman turhia lisäaineita Karsimme kaiken ylimääräisen, jotta tuotteemme sopivat varmasti myös sinulle. Kotimaisen Ainoasarjan vitamiinit sekä lisäravinteet sopivat niin allergisille ja vegaaneille kuin erikoisruokavalioita noudattaville sekä lisäaineita karttaville.

A I N O A S TA A N O L E N N A I N E N

Ainoa by Apteq

SOVUSSA

Parempaa apteekista

Uusi tuotesarja!


4. Valmistaudu repsahduksiin » TUTKIMUKSET OSOITTAVAT, että rep­

sahtaminen on todennäköistä, vaikka muutokseen kuinka pyrkisi kaikkien ohjeiden ja neuvojen mukaan. – Jotkut ajattelevat, että repsahduk­ sen ajatteleminen altistaa sille. Parem­ pi on kuitenkin opetella tunnistamaan, milloin meinaa lipsua, ja miettiä val­ miiksi, mitä teet repsahduksen jälkeen. Jos olet ennalta hyväksynyt, että rep­ sahduksia tapahtuu, sinun on helpompi palata takaisin uusien tapojen ja rutii­ nien noudattamiseen. Maailma ei kaadu siihen, vaikka söisit välillä suklaata tai valvoisit puoleenyöhön, kunhan palaat nopeasti takaisin uusiin tapoihisi. Repsahdus on myös hyvä hetki miet­ tiä, mitä voisit muuttaa, jotta repsahdus

ei toistuisi. Valmistautumista on sekin, että opettelet tunnistamaan tilanteet, joissa meinaat lipsua tavoitteestasi. Millaiset olosuhteet houkuttelevat sinua valvomaan liian myöhään? Tai milloin ajauduit helpoimmin herkkujen ääreen? Jos käytät herkkuja vaikkapa olon paikkailuun väsyneenä ja stressaantu­ neena, mieti, miten voisit välttää stres­ siä ja univajetta. On hyvä myös opetella olemaan itselleen armollinen. Älä soimaa itseä­ si repsahduksista, vaan kiitä itseäsi kaikesta siitä, missä olet siihen men­ nessä onnistunut. Epäonnistumisia sat­ tuu kaikille, ja niistä pitää vain jatkaa eteenpäin, jos tahtoo tuloksia.


5.

L ei k k a a t a

lteen!

Seuraa tavoitteiden toteutumista » YLEINEN VIRHE on, että tapojen

muuttumista ei seurata mitenkään. Pienet muutokset onnistuvat helpommin, jos tarkastelet niiden toteutumista vaikkapa kerran viikossa. Aluksi pitää päättää, miten mittaat ja seuraat muutosta. Kirjaatko joka ilta muistiin kellonajan, jolloin sammutit valot ja ryhdyit odottamaan unta? Tai hankitko älylaitteen, joka seuraa uniaikaa puolestasi? Pelkkä mittaaminen ei kuitenkaan riitä, vaan tuloksia pitää myös seurata. Kirjaa vaikkapa kerran viikossa kalenteriin hetki, jolloin käyt läpi kuluneen viikon yöunet. Säännöllinen tuloksien seuranta antaa mahdollisuuden kokea onnistu-

misen kokemuksia, kun huomaat pysyneesi tavoitteessasi. Jos sen sijaan olet lipsunut, voit tehdä korjausliikkeen ja miettiä, mitä ensi viikolla kannattaisi tehdä toisin. Jos esimerkiksi huomaat juovasi kahvia tai treenaavasi kovin myöhään, nukahtaminen ei välttämättä onnistu, vaikka olisitkin sängyssä tavoitekellonaikaan. Seurannassa voit hyödyntää myös lopullista tavoitettasi. Jos haluat nukkua enemmän vaikkapa siksi, että jaksat leikkiä lasten kanssa töiden jälkeen, tarkkaile myös leikkiajan lisääntymistä. – Kannattaa ajatella, että myös matka kohti tavoitetta on tärkeä, koska elämänlaatu paranee jatkuvasti.

Vuonna 2020 Lupaan........................................................... ...................................................................... ...................................................................... Muutoksesta seuraavia hyötyjä ovat.............. ...................................................................... ...................................................................... ...................................................................... Ensimmäinen askel kohti tavoitetta on.......... ...................................................................... ...................................................................... Helpotan päätöksessä pysymistä................... ...................................................................... ...................................................................... Onnistumista uhkaavia vaaranpaikkoja ovat ...................................................................... ...................................................................... ...................................................................... Jos epäonnistun.............................................. ...................................................................... ...................................................................... Mittaan onnistumistani................................. ...................................................................... ...................................................................... Allekirjoitus...................................................


it n i i m a it v i n o M n i i is e p r a t n i i yksilöllis

Voidaksemme hyvin tarvitsemme vitamiineja ja kivennäisaineita päivittäin. Koska vitamiinitarpeemme ovat erilaisia, olemme kehittäneet naisten ja miesten yksilöllisiin tarpeisiin vastaavat monivitamiinivalmisteet. Löydä juuri sinulle sopiva päivittäinen vitamiinilisä!

Terveelliset elämäntavat ja monipuolinen ja tasapainoinen ruokavalio ovat tärkeitä. Ravintolisää ei tule käyttää monipuolisen ruokavalion korvikkeena.

Pfizer ApS Consumer Healthcare • Multi-tabs.fi PP-MUL-FIN-0267


liikunta 1

ASETU NELINKONTIN ja kurota vastak-

kaiset raajat pitkiksi eteen ja taakse. Pidä raajat linjassa vartalon kanssa ja jännitä keskivartalo.

2

KÄÄNNÄ RAAJOJA ilmassa ulospäin auki. Palauta raajat suoraksi ja laske rauhallisesti alas. Toista liike toiselle puolelle. Tee 2 x 10 toistoa.

1

SEISO LANTIONLEVYISESSÄ haarassa, nouse

rauhallisesti päkiöiden varaan ja nosta kädet vartalon jatkoksi. Pidä nilkat suorina ja paino tasaisesti koko päkiällä. Pysy hetki ylhäällä ja laske sitten kannat alas.

2

Teksti Verna Julkunen Kuvitus Kyung Jin Jung Lähteet UKK-instituutti, THL, MLL

VARPAILLE NOUSU JA RAAJOJEN KUROTUS

TOISTA LIIKE 10 kertaa. Voit lisätä vaikeus­

astetta siirtymällä pehmeälle alustalle tai sulkemalla silmät.

Pysy pystyssä KUN TASAPAINO TOIMII, pysyy varmemmin pystyssä silloinkin, kun kurkottaa jakkaralla seisten yläkaappiin tai sienestää muhkuraisilla mättäillä. Tasapaino edellyttää aistien, ennen kaikkea näön ja tuntoaistin, sisäkorvan tasapainoelimen ja keskushermoston yhteistyötä. Iän myötä tasapaino heikkenee, joten sitä kannattaa harjoittaa kaiken ikäisenä toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Tasapaino ei ole pysyvä ominaisuus, vaan siihen vaikuttavat monet ihmisen elämänkaareen liittyvät asiat. Tasapainoa voivat heikentää myös hermolihasjärjestelmän toimintaan hetkellisesti vaikuttavat tekijät, kuten vireystila, lääkkeet ja päihteet. UKK-instituutti suosittelee työikäisille kestävyysliikunnan lisäksi lihaskuntoa kohentavaa, liikehal-

lintaa ja tasapainoa kehittävää liikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Tanssi tai pallopelit, kuten tennis, ovat erinomaisia lajeja tasapainon kehittämiseen. Myös maastossa lenkkeileminen ja hiihtäminen kehittävät tasapainoa. Kehonhallintaa kehittävät lajit, kuten taiji, jooga, pilates tai asahi, soveltuvat tasapainon kehittämiseen ja ylläpitoon. Jos maila ei pysy kädessä, kärsivällisyys ei riitä joogaan tai tanssiessa tuntuu, että omistaa kaksi vasenta jalkaa, voi tasapainoa harjoittaa erillisillä tasapainoharjoituksilla. Kuvan liikkeet vahvistavat tasapainon lisäksi pohkeiden ja keskivartalon lihaksia, jotka ovat tasapainon kannalta tärkeitä. Tasapainoharjoittelua voi tehdä missä tahansa – se ei ole kovin raskasta tai vaadi erityisiä välineitä.

174 800 Vuosittain tapahtuu 174 800 vapaaajan kaatumista, kompastumista tai liukastumista.* * Pois lukien koti-, liikenne-, työ- ja liikuntatapaturmat. Lähde: THL 2017

Tasapaino ei ole pysyvä ominaisuus. Riisu kengät METSÄPOLUT juurakkoineen ja käpyineen, kiviset tiet, ylä- ja alamäet ja muut epätasaiset alustat ovat kaikki herkkua tasapainolle. Kaikkein parasta olisi kulkea avojaloin – tai näin talviaikaan vähintään sukkasiltaan sisätiloissa. Erityisen tärkeää kengittä kuljeskelu olisi lapsille. Kun jalassa ei ole kenkää, lapsi oppii korjaamaan asentoaan alustan vaatimalla tavalla, jolloin tasapaino kehittyy.

TERVEYDEKSI!

25


itsehoito Teksti Jenni Juntunen Kuva iStockphoto Asiantuntijana halitoosi- ja sylkiklinikan johtaja, professori, HLT Marja Laine, Academic Centre for Dentistry Amsterdam

Suu raikkaaksi Pahanhajuisen hengityksen syy on yleisimmin kielen takaosaan kerääntyvässä katteessa. Ongelma helpottuu säännöllisellä kielen puhdistuksella ja hyvällä suuhygienialla.

Kuinka yleistä pahanhajuinen hengitys eli halitoosi on, professori Marja Laine? Jos puhutaan jatkuvasta, päivittäisestä pahanhajuisesta hengityksestä, arviolta 10–20 prosenttia aikuisista kärsii siitä. Ihminen voi myös vain kuvitella, että hänellä on pahanhajuinen hengitys. Tämä voi rajoittaa elämää jopa niin, ettei uskalla kohdata ihmisiä. Miten oman hengityksensä hajun voi selvittää? Sitä ei oikein voi itse määrittää. Paras, halvin ja helpoin keino on kysyä joltakulta, johon luottaa ja jolla on hyvä hajuaisti. Se on iso luottamuskysymys – hengityksen haju on yksi viimeisistä tabuaiheista, joista ei puhuta tai uskalleta kysyä. Asian ei pitäisi jäädä vaivaamaan, ja suosittelenkin kysymään hammaslääkäriltä, onko tämä huomannut pahanha-

26

TERVEYDEKSI!

juista hengitystä. Hammaslääkäreitä kouluttaessani ohjeistan myös heitä tiedustelemaan potilailta, onko hengityksen haju vaivannut tai onko joku huomauttanut siitä.

Mistä hengityksen paha haju johtuu? Yleisimmin, 80–90 prosentissa tapauksista, pahanhajuinen hengitys on lähtöisin suusta. Suurin syy siihen on silmin havaittava kate kielen keski-takaosassa. Kate muodostuu bakteereista, ruuanjätteistä, syljestä ja kuolleista soluista. Bakteerit hajottavat valkuaisaineita, minkä sivutuotteena syntyy pahanhajuisia rikkiyhdisteitä. Toiseksi yleisin pahanhajuisen hengityksen syy on ientulehdus tai hampaiden tuki­kudossairaus parodontiitti. Silloin samoja bakteereita kerääntyy ikenien alle ien­ taskuihin. Lisäksi kaikki suun sairaudet, joissa bakteereita kerääntyy, voivat aiheuttaa pahan­­

hajuista hengitystä – esimerkiksi karies, hiivainfektio ja ­kuiva suu. Paljon harvinaisempaa on, että hengityksen paha haju on peräisin suun ulkopuolelta, kuten ylähengitysteistä tai vatsasta.

Miten suusta peräisin olevaa halitoosia hoidetaan? Ensin varmistetaan, että suu, hampaat ja ikenet ovat terveet. Kun kielen pinnalle kertyy katetta, kieli puhdistetaan kaksi kertaa päivässä raaputtimella. Sen lisäksi huolehditaan hyvästä suuhygieniasta, eli harjataan hampaat pehmeällä (sähkö)hammasharjalla ja fluoritahnalla kaksi kertaa päivässä sekä puhdistetaan hammasvälit vähintään kerran päivässä. Jos nämä toimenpiteet eivät auta, kurlataan lisäksi halitoosin hoitoon tarkoitetulla suuvedellä kaksi kertaa päivässä. Järjestys on harjaus, hammasvälien puhdistus, kielen raaputtaminen ja kurlaus.


Miten kieli puhdistetaan? Kate kertyy kielen keski-takaosaan, jota puhdistettaessa voi tulla yökkäysrefleksi. Puhdistaminen helpottuu ja refleksi heikkenee, kun kielen kärjestä puristaa esimerkiksi paperinenäliinalla ja vetää kieltä pidemmälle. Kielen kate poistetaan raaputtimella hyvin hellä­varaisesti – kieli ei saa puhdistettaessa vahingoittua tai vuotaa verta. Markkinoilla on monenlaisia kielen raaputtimia, joista voi hammaslääkärin ohjeistuksella valita itselleen sopivan: on leveämpiä, kapeampia, korkeampia ja matalampia. Hammasharjaa en suosittele kielen puhdistamiseen, koska sen pitkät harjakset ­eivät pääse kunnolla kielen nystyjen väliin. Kun kielen katteen saa pois, makuaistikin voimistuu. On tutkittu, että silloin ihminen käyttää vähemmän suolaa ruoan maustamiseen. Mikä on paras tapa puhdistaa hammasvälit? Suosittelen hammastikkua tai hammasväli­ harjaa. Ne ovat tutkitusti tehokkaampia kuin hammaslanka. Miten suuvettä käytetään? Kutsun suuvesiä kurlausvesiksi, koska niitä pitää käyttää kurlaten. Pää kallistetaan taaksepäin ja kieli työnnetään ulos suusta, jotta vesi pääsee kielen keski-takaosaan. Se vaatii harjoittelua, mutta on opittavissa. Suuvesissä on monia aktiivisia ainesosia, joista tärkein on rikkiyhdisteitä neutraloiva sinkki. Alkoholia suuvesi ei saa sisältää, koska se kuivattaa suuta ja voi siten pahentaa halitoosia. Miten toimia, jos hengitys ei raikastu kotikonstein? Suosittelen varaamaan ajan hammaslääkärille, joka arvioi hoidon tarpeen. Hän voi tarvittaessa ohjata eteenpäin parodontologille, joka on erikoistunut ien- ja tukikudossairauksien hoitoon. Omalta halitoosi- ja sylkiklinikaltani ohjaan potilaita yleisimmin juuri parodontologille tai jos on syytä epäillä, että halitoosin syy on suun ulkopuolella, yleislääkärille tai korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille. t

Kolmivaikutteinen, pisimpään kostuttava säilytysaineeton, juokseva geeli kuivien silmien hoitoon.

SILMÄLÄÄKÄRIEN

ENITEN SUOSITTELEMA

Korjaa Suojaa Kostuttaa pitkäkestoisesti Thealoz Duo Gel on ainoa kolmivaikutteinen, pisimpään kostuttava säilytysaineeton ja hypotoninen geelitippa kuivien silmien hoitoon. Sopii vaikean ja erittäin vaikean kuivasilmäisyyden hoitoon niin päivä- kuin yökäyttöön. • • • •

Säilytysaineeton ja fosfaatiton Juokseva geeli Ei tahmaa eikä sumenna näköä Pehmeä pipetti

THEALOZ DUO GEL 0,4 g x 30 pipettiä: CE-merkitty lääkinnällinen valmiste kohtalaisen tai vaikean kuivasilmäisyyden hoitoon. Trehaloosi 3 g, natriumyaluronaatti 0,15 g, karbomeeri (karbopoli 974P) 0,25 g, sorbitoli, natriumhydroksidi, injektionesteisiin käytetty vesi ad 100 ml. Säilytysaineeton. Yksi tippa kumpaankin silmään 2-4 kertaa vuorokaudessa. Käyttö piilolinssien kanssa: katso pakkausseloste. Sopii erityisesti iltakäyttöön juuri ennen nukkumaanmenoa. Tutustu pakkausselosteeseen ennen käyttöä. Oireiden pahentuessa käänny lääkärin puoleen. Saatavana apteekeista. ThFi20191028-369

Säilytysaineeton ja fosfaatiton

THEALOZ DUO pisimpään kostuttava, hypotoninen, kolmivaikutteinen silmätippa keskivaikean ja vaikean kuivasilmäisyyden hoitoon.

NYT MYÖS

5 ml

PULLOSSA


tuotteet Koonnut Jenni Juntunen Kuva Roope Permanto

Vahva B12-vitamiini » APTEEKKI B12 FORCE on neutraalinmakuinen suussa sulava tabletti, jonka B12-vitamiini ja foolihappo edistävät hermoston normaalia toimintaa ja normaaleja psykologisia toimintoja. Yksi tabletti sisältää 1 000 mikrogrammaa B12vitamiinia ja 300 mikrogrammaa foolihappoa. APTEEKKI B12 FORCE 100 tablettia Medifon

Kalaöljyä kapseleina » ELIVO OMEGA-3 VAHVA PLUS -kalaöljykapseleiden omega-3-sarjan EPA- ja DHA-rasvahapot tukevat sydämen normaalia toimintaa. DHAhapot edistävät myös aivotoiminnan ja näön pysymistä normaalina. Elivo Omega-3 Vahva Plus -kalaöljy 70 kapselia Midsona Finland

”KUN IKÄÄ TULEE LISÄÄ, ON KIINNITETTÄVÄ UUDELLA TAVALLA HUOMIOTA RUOKALAUTASEN SISÄLTÖÖN.”

28

TERVEYDEKSI!

Monivitamiini yli 50-vuotiaalle » MULTI-TABS WOMAN 50+ on yli 50-vuotiaille naisille suunniteltu monivitamiinikivennäisainevalmiste. Sarjassa on oma tuotteensa yli 50-vuotiaille miehille. Multi-Tabs Woman 50+ 60 tablettia Pfizer


suosikki

Heli Bollström proviisori, ravitsemusasiantuntija Munkkiniemen Puisto apteekki

Nieltävä magnesium » MAGNECIT-valmisteessa magnesium on hyvin imeytyvässä sitraattimuodossa. Nieltävä tabletti on kalvopäällysteinen. MagneCit 60 tablettia Decem Pharma

Kalsiumia ja D-vitamiinia » CALSORIN D3 500 MG + 20 MIKROG on nieltävä kalsiumvalmiste, joka sisältää 500 milligrammaa kalsiumia ja 20 mikrogrammaa kalsiumin imeytymistä tehostavaa D3-vitamiinia. Tabletin voi tarvittaessa puolittaa tai jauhaa. Calsorin D3 500 mg + 20 mikrog 100 tablettia Orion Pharma

Puhtia purkista ”KUN IKÄÄ TULEE LISÄÄ, on kiinnitettävä uudella tavalla

huomiota ruokalautasen ja lasin sisältöön. Keho toimii pienemmällä energiamäärällä kuin nuorempana mutta tarvitsee ravintoaineita jopa aiempaa enemmän. Säännöllisestä ateriarytmistä on huolehdittava, ja jokaisella aterialla pitäisi saada riittävästi proteiinia, hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja sekä kasviksia, joiden tulisi täyttää puolet lautasesta. Jos ei syö riittävän monipuolisesti eikä puolta kiloa kasviksia päivässä, ruokavaliota on hyvä täydentää tutkitulla, hyvällä monivitamiinivalmisteella. Suosittelen aikuisille Minisun Vahva -monivitamiinia, joka sisältää yhdessä tabletissa kaikki tarvittavat vitamiinit ja hivenaineet sekä lisäksi ubikinonia eli koentsyymi Q10:tä ja mustikkauutetta. Valmisteen vahva koostumus antaa lisäenergiaa: yksi tabletti sisältää reilun annoksen D-vitamiinia, kalsiumia, B-vitamiineja ja foolihappoa. Valmisteesta saa myös jodia, jonka saanti voi olla vähäistä, jos ruokavaliossa ei ole maitotaloustuotteita. Vitamiinit ja hivenaineet vaikuttavat hermoston, lihaksiston, suolen, ihon ja aivojen toimintaan sekä vastustuskykyyn. Monivitamiinivalmiste täydentää, mutta ei korvaa terveellistä ruokavaliota.”

Minisun Monivitamiini Vahva, 120 tablettia, Verman

TERVEYDEKSI!

29


hoidossa Teksti Anna Kauhala Kuvat Sami Heiskanen Asiantuntijana lastenneurologi Eeva-Liisa Metsähonkala, HUS

”Epilepsia kasvatti ihmisenä” Epilepsia ei läheskään aina oireile kouristuskohtauksina. Aleksi Jusslinille sairaus aiheutti tajunnan hämärtymistä ja raajojen nykimistä. Lääkehoito auttoi ensin, mutta lopulta tarvittiin leikkaus. leksi Jusslin, 22, oli kaksivuotias, kun hän sai kuumeessa kouristuskohtauksen. Vanhemmat veivät hänet tutkimuksiin, joissa todettiin epilepsia. – Epilepsiakohtaus diagnosoidaan ihmisen omien tuntemusten ja ulkopuolisten havaintojen perusteella. Epilepsiatestiä ei ole olemassa, lastenneurologi EevaLiisa Metsähonkala HUSista kertoo. Diagnoosin yhteydessä otetaan myös aivosähkökäyrä ja kuvataan aivot, mutta mittaukset eivät välttämättä kerro mitään. Epilepsiakohtaus johtuu aivojen poikkeavasta sähköisestä purkauksesta, ja sen aikana aivokuorella näkyy sähköinen muutos. Kohtausten välissä aivosähkökäyrä voi kuitenkin olla täysin normaali. Yksittäisen epilepsiakohtauksen voi saada kuka tahansa. Epilepsiasta on kyse vasta, jos ihmisellä on taipumus saada kohtauksia toistuvasti. Syitä kohtauksen aiheuttaviin sähköisiin purkauksiin on satoja. Selitys voi löytyä esimerkiksi geeneistä, aivokuoren kehityshäiriöstä tai

30

TERVEYDEKSI!

vauriosta, aivoissa olevasta arvesta tai aivojen tulehduksesta. Aina syytä ei löydy.

Epilepsia on monta eri sairautta Epilepsiaa sairastaa 56 000 suomalaista, eli noin joka sadas. Se voi olla hyvin lievä ja helposti hoidettavissa, jolloin se ei vaikuta elämään juurikaan. Yleisin hoito on lääkitys. Epilepsialääkkeitä on paljon erilaisia, ja ne vaikuttavat eri kohtiin hermojärjestelmässä ja hermosolujen sähköisessä viestinnässä. Siksi lääke voidaan vaihtaa toiseen, jos se ei tehoa tai teho heikkenee ajan kuluessa. Myös Jusslinin epilepsia saatiin nopeasti hallintaan lääkkeillä, eikä kohtauksia enää tullut. Lääkitys lopetettiin, kun hän oli viisivuotias. Epilepsia voi olla myös hankala, ja siihen voi liittyä esimerkiksi motoriikan ongelmia tai älyllinen kehitysvamma. Epilepsia ei olekaan yksi sairaus, vaan siitä on lukuisia eri muotoja. Epilepsia, kuten muutkin pitkäaikaissairaudet, voi aiheuttaa ahdistusta ja masennusta. Jos iso epilepsiakouristuskohtaus pitkittyy, se voi myös olla hengenvaarallinen.


Aleksi Jusslin ei ole koskaan käyttänyt epilepsiaranneketta, sillä sairaus ei oireile isoina kouristuskohtauksina. Rannekkeen käyttäminen on kuitenkin suositeltavaa, jos saa tajunnanhämärtymiskohtauksia. Se auttaa ulkopuolisia ymmärtämään, mistä on kyse. TERVEYDEKSI!

31


Näistä saan voimaa LIIKUNTA

”Se pitää hyvässä kunnossa, ja ajatus toimii paremmin.” KOULU

”Olen analyyttinen ja pidän siitä, että saan ajatella ja opiskella uutta.” PERHE JA KAVERIT

”Ihminen on sosiaalinen eläin, ja sosiaaliset suhteet pitävät aivotoiminnan vireänä.”

Jusslin joutui aivoleikkauksen jälkeen puolen vuoden kuntoutukseen, mutta toipui täysin. Nykyisin hän opiskelee avoimessa yliopistossa, käy palkkatöissä ja tekee paljon vaikuttajatyötä epilepsiaa sairastavien ja yhdenvertaisuuden eteen.

”ENSIN TULI AISTIHARHOJA, VASEN KÄSI PUUTUI JA SEURASI DÉJÀ-VUTUNNE.”

32

TERVEYDEKSI!

Sairaus palasi murrosiän kynnyksellä Viiteen vuoteen Jusslinin epilepsia ei näyttänyt merkkejä itsestään. Kun hän oli 10-vuotias, sairaus kuitenkin palasi. Jusslin alkoi saada tajunnanhämärtymiskohtauksia muutaman kerran kuukaudessa. Ensin tuli aistiharhoja, vasen käsi puutui ja seurasi déjà-vu-tunne. – Tuntui kuin olisin elänyt hetken ennenkin. Tunne voimistui ja sitten tajunta hämärtyi. Saatoin tuijottaa jonnekin, enkä oikein tajunnut, missä olin, Jusslin sanoo. Kohtaus kesti 10–30 sekuntia, minkä jälkeen hän oli hyvin väsynyt. Tajunnan hämärtyminen on yksi tyypillisistä epilepsian oireista. Ihminen on silloin poissaoleva ja saattaa tehdä jotain outoa, kuten vaeltaa sekavana. Ulkopuolinen ei välttämättä

huomaa kohtausta, eikä aina ihminen itsekään. Epilepsia voi oireilla hyvin monin eri tavoin, eivätkä useat epilepsiaa sairastavat saa koskaan isoja kouristuskohtauksia. – Kohtaustyyppejä on satoja erilaisia. Kohtauksesta voi kertoa niinkin pieni asia kuin sormen nykiminen tai outo pelkotila, joka ei tunnu liittyvän mihinkään. Ne voivat olla ainoat oireet kohtauksesta, Metsähonkala sanoo.

Leikkauksesta toipuminen vei aikaa Jusslinin epilepsiaa hoidettiin jälleen lääkkeillä, mutta tällä kertaa ne eivät tehonneet kunnolla. Lääkitystä vaihdettiin parin kuukauden välein. Kun Jusslin oli 15-vuotias, hoidoksi alettiin harkita leikkausta. Leikkaus on mahdollinen silloin, kun epilepsia voidaan paikantaa tiettyyn kohtaan aivoissa. Tutkimuksissa selvisi, että Jussli-


STERIILEJÄ PUHDISTUSPYYHKEITÄ

KUIVASILMÄISYYDEN TUKIHOIDOKSI

Puhdistaa silmäluomet, ripset ja silmänympärysalueen päivittäin Silmää suojaavia lipidejä tuottavat Meibomin rauhaset tukkeutuvat joka toisella kuivasilmäisyydestä kärsivällä. Pohjoismainen kuivasilmäisyyden hoitosuositus suosittaakin huolehtimaan myös silmäluomien hygieniasta.

• Kosteuttaa ja pehmentää silmäluomien ihoa • Kuivasilmäisyyden ja luomireunan tulehduksen (blefariitti) akuutin vaiheen hoitoon • Eritteiden ja karstan poistoon yli 3 kk ikäisille • Allergiatestattu ja hajusteeton • Säilytysaineeton • Sopii piilolinssien käyttäjille

MISELLAARINEN PUHDISTUSNESTE

UUTUUS. Säilytysaineeton puhdistusneste. Hellävarainen neste kuivasilmäisyyden ja blefariitin ylläpitohoitoon. Pakkauksessa mukana 10 ml puhdistusnestettä ja 100 puhdistuslappua.

TERVEYDEKSI!

33

ThFi20190116-914

nin aivokudos oli vaurioitunut tunnekeskuksen kohdalta. Alue päätettiin poistaa leikkauksessa. – En osannut jännittää leikkausta, koska asiat olivat niin huonosti sairauden kannalta. Ajattelin, että nyt tämä hoidetaan. Jusslin leikattiin 17-vuotiaana, mutta aivoihin jäi leikkauksessa verihyytymä, josta seurasi komplikaatio. Jusslin leikattiin pian uudestaan, mutta samalla toinen puoli kehosta halvaantui. – Kaikki piti opetella uudelleen kävelystä lähtien. Meni puoli vuotta, ennen kuin pystyin taas käymään koulussa. Kuntoutus auttoi, ja kolmen kuukauden kuluttua liikuntakyky ja vireystila olivat suurelta osin palautuneet. Jusslin kävi myös psykoterapiassa purkamassa huolta kuntoutumisesta. – Kävin myös salilla, jotta saisin lihakset takaisin. Harjoittelu jäi päälle, ja treenasin­­

Blephaclean | Vesi, PEG-8, poloksameeri 184, polysorbaatti 20, kapryyliglysiini, propyleeniglykoli, PEG-6 kapryyli / kapryyliglyseridi, dikaliumfosfaatti, alkoholi, natriumhydroksidi, kaliumfosfaatti, rohtosammakonputkiuute, Iris florentinan juuri, sinkkisulfaatti, retinoli, natriumhyaluronaatti.


aktiivisesti kolme vuotta. Nykyisin ohjaan kun­ tosalilla muita epilepsiaa sairastavia. Jusslin toipui täysin, ja aiemmat oppi­ misongelmat katosivat. Hän suoritti loppuun merkonomitutkintonsa, teki personal traine­ rin opintoja ja opiskeli vuodessa aikuislukion historian, yhteiskuntaopin sekä kielten kurs­ sit. Nyt hän opiskelee avoimessa yliopistossa hallintotieteitä. – Tulevaisuudessa tähtään luultavasti vir­ kamieheksi. Talousjohtaminen julkisella puo­ lella kiinnostaa.

Terveelliset elämäntavat auttavat Jusslinilla ei ole ollut kohtauksia leikkauksen jälkeen eli viiteen vuoteen. Hän saa vielä kahta lääkettä, joista toinen lopetetaan pian. Epilepsia näkyy Jusslinin elämässä enää lä­ hinnä siten, että väsyneenä hän on hyvin uu­ punut. Hän pitää hyvää huolta itsestään ja pyr­ kii nukkumaan tarpeeksi. Väsymys ja stressi sekä alkoholi ja krapula nostavat epilepsiakoh­ tauksen riskiä.

Kolmitehoinen hoitaa nopeasti kurkkusi vireeseen!

Vertaistukea ja vaikuttamistyötä Epilepsia ei ole estänyt Jusslinia tekemästä muuta kuin hankkimasta nuorempana mopo­ kortin. Ajokorttiakaan hänellä ei ole, mutta sen­

kin hän luultavasti voi tulevai­suudessa saada – jos tahtoo. – Asun Helsingissä ja ilmastokysymykset huolettavat, joten en ole kokenut tarpeelliseksi hankkia korttia. Koen, että hieno auto on muu­ tenkin vanhan maailman juttu, ei tulevaisuutta. Jusslin on Uudenmaan Epilepsiayhdistyk­ sen hallituksessa ja toimii yhdistyksessä ak­ tiivisesti. Hänelle on tärkeää tuoda esiin vam­ maisiin liittyvää vihapuhetta ja tehdä työtä sen estämiseksi. Epilepsia on tuonut hänen elämäänsä uusia ihmisiä vertaistuen ja vaikutta­ misen kautta. Lisäksi se on kasvattanut ihmisenä. – Ennen luokittelin ihmisiä enemmän yh­ teiskunnallisiin muotteihin. Nykyään tiedos­ tan, että kuka tahansa voi sairastua ja joutua sitä kautta esimerkiksi huonompaan taloudel­ liseen ja sosiaaliseen asemaan. Epilepsia ei ole lopulta vienyt mitään vaan laajentanut näkökulmaa, helpottanut erilais­ ten ihmisten kohtaamista sekä ohjannut aut­ tamaan muita ja taistelemaan yhdenvertaisuu­ den puolesta. t

PEHMEÄ sitruuna & hunaja

RAIKAS

sitruuna & seljankukka

Kurkkusi on vahvuutesi.

VIILEÄ

mentoli & eukalyptus

Nopea lievitys kipuun Hoitaa tulehdusta Poistaa taudinaiheuttajia

09/2019, Finska, 12803-2019, TBP/KS.

MAINOS FI190065 09/2019

www.septabene.fi

– Totuin nuorempana juomaan enintään lääkityksen sallimat kaksi alkoholiannosta ker­ ralla. Juon alkoholia edelleen hyvin kohtuulli­ sesti, Jusslin kertoo. Epilepsiaa hoidetaan toisinaan myös keto­ geenisella ruokavaliolla, mutta Jusslin syö nor­ maalia, terveellistä ruokaa. – Ketogeenisella dieetillä saadaan joskus hyviä tuloksia. Se perustuu siihen, että ruokava­ liosta karsitaan hiilihydraatit ihan minimiin ja näin aivot alkavat käyttää energianlähteenä glu­ koosin sijaan ketoaineita, Metsähonkala kertoo. Epilepsian hoitoon tarkoitettu ketogeeni­ nen dieetti on rankka ja sisältää paljon rasvaa, mistä voi seurata terveysongelmia. Ruokava­ liota ei saa aloittaa yksinään, vaan se suunnitel­ laan aina yhdessä hoitavan tahon ja ravitsemus­ terapeutin kanssa.

Septabene, Septabene sitruuna & seljankukka ja Septabene sitruuna & hunaja (3 mg/1 mg bentsydamiini/setyylipyridiini) imeskelytabletit suun ja nielun kivun ja tulehduksen oireiden lyhytaikaiseen paikallishoitoon. Annostus: 3-4 imeskelytablettia vuorokaudessa. 6-12-vuotiaille vain lääkärin määräyksestä. Ei alle 6-vuotiaille. Ei raskaana oleville tai imettäville. Tutustu pakkausselosteeseen. Markkinoija: KRKA Finland Oy, www.krka.fi


NENÄ KOVILLA Kuva: Katja Seppinen

“PERUSVOIDE NENÄN LIMAKALVOILLE” HOITAA, KOSTEUTTAA JA PUHDISTAA AIKUISTEN JA LASTEN SIERAIMIA

Tunnista kouristuskohtaus ja toimi

Myös e! ill o v u a v VAHVA

5%

» KUN IHMINEN saa ison epilepsiakouristuskoh­

tauk­sen, hän menettää tajuntansa ja kaatuu. Vartalo jäykistyy ja suusta voi vuotaa verta, jos kieli tai poski jää hampaiden väliin. Suusta voi tulla myös vaahtoa tai sylkeä. Hengitys salpautuu muutamaksi sekunniksi.

dekspantenolia ja luonnollista merivettä

1. PYSY RAUHALLISENA. 2. ÄLÄ YRITÄ estää kouristusliikkeitä. Huolehdi, ettei

potilas kolhi itseään. Pään alle voi laittaa pehmus­ teen. Kouristelu kestää yleensä 1–2 minuuttia. 3. ÄLÄ LAITA suuhun mitään. Se vaikeuttaa

hengittämistä, ja hampaat voivat katketa.

4. KUN KOURISTUKSET vähenevät, käännä potilas

kylkiasentoon. Näin hengitystiet pysyvät avoimena. 5. VARMISTA, ETTÄ potilas hengittää vaivatta. 6. JOS KOURISTUKSET KESTÄVÄT yli viisi minuuttia

tai kohtaus uusiutuu, soita hätänumeroon. Soita apua myös silloin, jos et tiedä, onko potilaalla epilepsia. 7. ÄLÄ JÄTÄ POTILASTA yksin ennen kuin hän on toi­

punut kunnolla, tietää missä on ja vastaa kysymyksiin. Lähde: Epilepsialiitto

Kuiville, ärtyneille, haavaisille tai verestäville nenänlimakalvoille Flunssan aikana tukkoiseen nenään Yhdessä avaavien ja allergianenäsumutteiden kanssa Ennaltaehkäisyyn; pakkanen, katupöly, kuiva sisäilma, ilmastointi, lentäminen Saatavana APTEEKISTA.

www.marplus.fi


terveys Teksti Anneli Juutilainen Kuvat iStockphoto Asiantuntijana neuvontakoordinaattori Mailis Heiskanen, Muistiliitto

Miten kohdata muistisairas? Muistisairaus muuttaa läheisen käytöstä ja yhtäkkiä kommunikointi saattaa tuntua ongelmalliselta. Kokosimme 15 ohjetta muistisairaan kanssa keskustelemiseen.

K

adonnut lompakko, kaipuu lapsuudenkotiin. Kiroilua, passiivisuutta, yhteisten muistojen katoamista. Muistisairaudet oireilevat ja muuttavat ihmistä eri tavoin. Muistiliiton neuvontakoordinaattori Mailis Heiskanen muistuttaa, että muistisairasta kohdatessa jokaisen pitäisi kirkastaa itselleen, mistä sairaudessa on kyse: aivojen toiminnan muutoksista, jotka eivät ole tahdonalaisia­asioita. ”Suomen yleisimmän muistisairauden Alzheimerin taudin ensioire on lähimuistin heikkeneminen. Verisuoniperäisten muistisairauksien ensioireet liittyvät puolestaan toiminnanohjauksen heikentymiseen: sairastuneen saattaa olla vaikeaa aloittaa askareita ja asioita, jotka ennen hoituivat helposti”, Heiskanen kertoo. Lewyn kappale -tautiin puolestaan liittyvät todentuntuiset ja voimakkaat näköharhat. Väsyneenä sairastunut saattaa olla poissaoleva ja etäinen. ”Otsa- ja ohimolohkoalueen muistisairauksissa etuaivon otsalohkon alueella tapahtuu rap-

38

TERVEYDEKSI!

peutumista juuri siinä kohdassa, missä käyttäytymistä säätelevä elin sijaitsee. Siitä seuraa epäasiallista käyttäytymistä ja kielenkäyttöä.” Mutta miten pitäisi suhtautua läheisen muuttuneeseen käytökseen? Heiskanen kertoo parhaat ohjeet muistisairaan kohtaamiseen.

1. Ole oma itsesi Kun kommunikoi muistisairaan kanssa, on tärkeää olla rehdisti oma itsensä. Turhat roolit on hyvä unohtaa, eikä kannata ajatella kohtaavansa erityishuomiota kaipaavaa ihmistä. Muistisairaalle on hyvä puhua normaalilla tavalla ja samalla tasolla. 2. Luo katsekontakti Kohdista katseesi muistisairaaseen, kun keskustelet hänen kanssaan. Muistisairas nauttii siitä, että joku on kiinnostunut siitä, mitä hän sanoo. Vaikka muistisairaalla olisi vain yksi hyvä kohtaaminen päivän aikana, se saattaa näkyä hänen käytöksessään hyväntuulisuutena vielä illallakin. Tunnemuisto kantaa pitkälle.


Soita, kysy ja pura mieltäsi » MUISTILIITON MUISTINEUVO -tukipuhe-

lin tarjoaa asiantuntijaneuvoja ja ohjausta muistisairauksiin maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin kello 12–17 numerossa 09 8766 550. Puhelun hinta on 0,08 euroa / min. + pvm. Ruotsinkielistä palvelua saa samasta numerosta tiistaisin kello 14–17. Omaishoitajille suunnattu Vertaislinja-tukipuhelin päivystää joka ilta kello 17–21 välisenä aikana ilmaisnumerossa 0800 9 6000. Päivystäjinä toimivat entiset muistisairaiden omaiset, jotka tarjoa­vat vertaistukea.

Läs på svenska på sidan 50.

3. Yksi asia per lause Pidä mielessäsi yksinkertainen muistisääntö: kysy vain yksi asia yhdessä lauseessa. Esitä kysymyksesi rauhallisesti ja odota vastausta maltillisesti. Unohda kysymystulvat, koska muistisairaan on hankala prosessoida niitä. 4. Älä syyllistä tai tivaa Älä korota ääntäsi tai keskustele muistisairaan kanssa uhkaavasti. Älä myöskään syyllistä tivaamalla, että ”Etkö sinä nyt muista?” Myös miksi-kysymykset ovat hankalia ja päällekäyviä varsinkin pitkälle edenneissä muistisairauksissa. Yritä muotoilla kysymyksesi toisella tavalla.

5. Kuuntele Kuuntele muistisairasta, vaikka hän toistaisi samoja juttuja. Katso silmiin ja anna hänen kertoa asiansa. Esitä tarkentavia kysymyksiä ja tuo ilmi, että olet kiinnostunut juuri nyt vain ja ainoastaan hänestä. Muistisairaalle on tärkeää tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. 6. Muistele menneitä Jos tunnet muistisairaan elämänhistoriaa, nosta hänen menneisyydestään pieniä täkyjä keskusteluunne. Se luo yhteistä siltaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Näin muistisairas kokee tuntevansa ihmisen, jonka kanssa keskustelee.

7. Kunnioita reviiriä Kun menet muistisairaan kotiin tai hänen huoneeseensa hoitokodissa, muista kunnioittaa hänen reviiriään, hänen ikiomaa kotiaan. Kuka tahansa ahdistuu, jos toinen ihminen kävelee yhtäkkiä lupaa kysymättä ulko-ovesta kotiin sisälle ja ryhtyy komentelemaan vaikkapa pesulle. Tällaisissa tilanteissa syntyy helposti ikäviä tilanteita, joista syytetään muistisairaan käytösoireita. Todellisuudessa kyseessä on luontainen reaktio siihen, että muistisairas kokee kotirauhansa ja reviirinsä loukatuksi.

TERVEYDEKSI!

39


8. Pyydä lupa koskettamiseen Suurimmalle osalle ihmisistä kosketus ja hellyys ovat tärkeitä asioita. Muistisairasta ei silti pidä rynnätä suin päin rutistamaan, vaan siihen kannattaa kysyä lupaa häneltä itseltään. Jokaisella on oma elämänhistoriansa, ja joskus muistisairas saattaa tulkita kosketuksen uhkaavana. Kysymällä osoitat kunnioitustasi. 9. Älä puhu muistisairaan yli Ota muistisairas mukaan keskusteluun, jos puhut hänen terveydentilastaan muiden kanssa hänen läsnä ollessaan. Osoita puhetta sairastuneelle itselleen, jotta hän kokee osallistuvansa. Sivuuttaminen keskustelusta ei tunnu kenestäkään hyvältä. 10. Heittäydy mukaan harhaan Älä suotta yritä pakottaa muistisairasta tähän hetkeen, jos hän elää esimerkiksi lapsuus- ja nuoruusvuosissaan. Mene mukaan hänen maailmaansa ja luo sitä kautta välillenne yhteistä ymmärrystä. Jos muistisairaalla on harhoja, niistä voi lähteä kyselemään tarkentavia

VASTUSTUSKYKYSI TUEKSI

Hoitavat nenäsuihkeet kosteuttavat ja edistävät nenäontelon pintakudoksen uusiutumista. C-vitamiini, D-vitamiini ja sinkki edistävät immuunipuolustuksen normaalia toimintaa. Markkinoija: Oy Medifon Ab, Espoo


kysymyksiä ja pikkuhiljaa ohjailla keskustelua muualle ja positiivisiin muistoihin.

11. Huomioi toisen hätä Moni muistisairas hätääntyy, jos luulee rahapussinsa kadonneen tai epäilee sormuksensa varastetun. Älä vähättele vaan mieti, miltä sinusta tuntuisi, jos lomapakkosi katoaisi? Sen sijaan, että muistisairasta yrittää palauttaa tähän hetkeen, hänen kanssaan voi vaikka hetken etsiä kadonnutta tavaraa ja ohjata keskustelua vanhoihin muistoihin: mistä tämä esine olikaan peräisin? Milloin se olikaan hankittu tai saatu lahjaksi? Ja keneltä? Kun muistisairas saa ryhtyä tuottamaan tarinaa, ahdistus helpottaa pikkuhiljaa. 12. Hillitse malttisi Joskus elämä muistisairaan kanssa käy voimien päälle. Silloin on tärkeää palauttaa mieleen, ettei toiselta voi vaatia samoja asioita kuin ennen. Jos pinna uhkaa palaa, kannattaa laskea kymmeneen tai tehdä vaikka pieni happihyppely, jotta saa mielensä koottua.

Oman kiukun näyttäminen muistisairaalle ei ole vaarallista, mutta se ei helpota kummankaan oloa. Siksi vihanpuuskien välttäminen on molempien etu. Muistisairaan on vaikea ymmärtää, miksi toinen on hänelle kiukkuinen.

13. Yritä sivuuttaa härskit jutut Joissain tapauksissa muistisairas saattaa ruveta huutelemaan tai puhumaan rivoja ja epäsopivia juttuja. Siihen ei ole lääkettä – oireet täytyy hyväksyä ja yrittää ohittaa omassa mielessään. Muista, että muistisairas ei huutele tuhmuuksia ilkeyttään. 14. Älä siedä väkivaltaa Kenenkään ei tarvitse sietää väkivaltaista käyttäytymistä. Jos muistisairas on väkivaltainen, omaishoitajan kannattaa hakea ulkopuolista apua. Läheisen väkivaltaisuuteen voi auttaa rauhoittava lääkitys. Myös kodin ulkopuolisen tahon olisi hyvä tietää tilanteesta, jotta apuvoimat ovat tarvittaessa ­lähellä.

KUN MUISTI­SAIRAS SAA RYHTYÄ TUOTTAMAAN TARINAA, AHDISTUS HELPOTTAA.

15. Kysy ja hae apua Omaishoitajille saattaa tulla hetkiä, jolloin tuntuu, ettei jaksa elää muistisairaan kanssa enää minuuttiakaan. Voi helpottaa, jos tietää vertaistuen ja juttuseuran olevan lähellä. Muistiliiton Muistineuvo-puhelinpalvelusta saa käytännön neuvontaa ja ohjausta kaikkiin muistisairauksiin liittyen. Lisäksi omaishoitajille on tarjolla vertaistukea Vertaislinja-puhelinpalvelussa. t

DERMALOG® Rasvainen emulsiovoide Sileä ja kimmoisa iho. Ehkäisee kutinaa ja kuivumista. Sopii kaikille - myös allergiasta ja ihovaurioista kärsiville. Sisältää keramideja. Hajusteeton.

-10% 50 ml ja 100 ml*

*Tarjoustuotteet Dermalog Rasvainen emulsiovoide 50 ml ja 100 ml (ei koske reseptillä toimitettuja 100 ml). Tarjous voimassa 31.12.2019 asti. Rajoitettu erä. Saatavana kampanja-apteekeista.

DERMALOG® huolehtii ihosta ja ympäristöstä

Apteekista.

TERVEYDEKSI!

41


ihonhoito Teksti Essi Kähkönen Kuva iStockphoto Asiantuntijana ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Liisa-Lotta Kiiski, Ihosairaala

Eroon hilseestä Toisin kuin voisi kuvitella, hilse ei yleensä johdu kuivasta päänahasta vaan rasvaisesta. Paras hoito on päänahan säännöllinen pesu. Hilseshampoissa on sekä lääkkeellisiä että lääkkeettömiä vaihtoehtoja. 42

TERVEYDEKSI!


Erota hilse ja kuiva päänahka

Taustalla usein taliihottuma

Hiivasienet aiheuttavat tulehduksen

» KUIVA PÄÄNAHKA ei aina tarkoita sitä, että

» SEBORROOINEN IHOTTUMA on suomen-

» SEBORROOINEN IHOTTUMA ja hilseily

Hoida pesemällä päänahkaa

Hilseshampoo hillitsee hiivasieniä

Jos pesu ei yksistään auta

» SEBORROOISESSA HILSEILYSSÄ tärkein-

» HILSESHAMPOITA ON lääkkeellisiä sekä

» HILSESHAMPOIDEN LISÄKSI hilseilevän

pään iho hilseilisi. ”Tavallisella” kuivalla päänahalla tarkoitetaan yleensä atoopikon pään ihoa, joka voi toki hilseillä, mutta huomaamattomammin. Atopiassa on kyse kui­vasta ja kutisevasta ihosta ja jopa atooppisesta ihottumasta. Atooppista ihottumaa esiintyy yleensä muuallakin kehossa kuin vain päänahassa. Hilseilevässä päänahassa on sen sijaan tavallisimmin kyse seborrooisesta ihottumasta. Lievimmillään seborrooinen ihottuma oireilee vain päänahan hilseilyllä. Kolmanneksi tavallisin hilseen aiheuttaja on psoriaasi.

tä on pestä päänahkaa ja hiuksia riittävän useasti, mielellään päivittäin. Moni tästä hilsetyypistä kärsivä ajattelee usein virheellisesti, että hänen päänahkansa on liian kuiva ja että sitä ei pidä rasittaa tiheällä pesemisellä. Päinvastoin, liian harva pesutahti saa Malassezia-hiivasienet päänahassa villiintymään ja tuottamaan hilsettä. Seborrooinen päänahka kiittää siitä, että se pestään hilseshampoolla kerran tai pari viikossa ja muina päivinä joko tavallisella shampoolla tai jollain hieman hoitavammalla shampoolla.

kieliseltä nimeltään tali-ihottuma, ja se on yleisin hilseilevän päänahan aiheuttaja. Seborrooisessa päänahassa hilsettä on sen verran reippaasti, että se näkyy sekä pään iholla että varisemalla hartioille asti. Lievä seborrooinen päänahka oirehtii vain hilseilemällä, mutta usein se myös punoittaa ja kutisee. Hilseilevää ja punoittavaa ihottumaa voi olla lisäksi kulmakarvojen seudulla, nenänpielissä ja miehillä parta-alueella ja rintakehällä. Joskus ihottuma voi levitä jopa genitaalialueelle asti.

ei-lääkkeellisiä, ja ne sopivat kaikkiin hilse­ tyyppeihin. Apteekissa myytävissä lääke­ shampoissa on yleensä hiivasienten kasvua estävää ketokonatsolia tai seleenisulfidia. Niitä kannattaa käyttää alkuun kaksi kertaa viikossa 2–4 viikon ajan, ja kun päänahka on parempi, ylläpitohoidoksi riittää hilseshampoopesu kerran viikossa tai joka toinen ­viikko. Marketeissa myytävät ei-lääkkeelliset hilseshampootkin sisältävät ainesosia, jotka kykenevät estämään sienten lisääntymistä. Ne myös kuorivat päänahkaa.

liittyvät rasvaiseen ihotyyppiin. Sellaisessa ihossa Malassezia-hiivasienet viihtyvät hyvin. Seborrooisessa päänahan hilseilyssä on kyse näiden hiivasienten aiheuttamasta tulehduksesta. Hilseily johtuu siitä, että päänahan iho uusiutuu tulehduksen vuoksi tavallista ihoa paljon nopeammin. Ihon kaksi ulointa kerrosta uusiutuvat terveessä ihossa 6–10 viikossa, mutta tulehtunut, seborrooinen iho uusiutuu jopa kymmenessä päivässä. Uusiutuessaan kuollut ihosolukko irtoaa pään iholta hilseenä.

päänahan hoitoa voi helpottaa auringonvalo. UV-säteillä on tulehdusta lievittävä vaikutus – kunhan ei päästä ihoa palamaan. Ärtynyttä päänahkaa voi pesun jälkeen rauhoittaa apteekista ilman reseptiä saatavalla kortisoniliuoksella, jota lääkäri voi määrätä vahvempana. Glyserolia sisältävä käsidesikin rauhoittaa päänahkaa. Lääkäriin kannattaa lähteä, jos hilseilyyn liittyy voimakasta ihottumaa, punoitusta sekä kutinaa ja hiustenlähtöä. Kyse voi olla harvinaisemmasta ihosairaudesta tai esimerkiksi viivästyneestä kosketus­ allergiasta.

TERVEYDEKSI!

43


svenska sidorna

45–51 46 person

Skådespelare Elena Leeves var­ dagar går i flygande fläng och balanseras av barnen, yogan, dopp i vaken och tillräcklig sömn, som hon medvetet jobbar för.

48 läkemedel

48 46

50

Störningar i tillgången på läkeme­ del har blivit vanligare runt om i världen och en del kanske är oroli­ ga att deras läkemedel ska ta slut. Även i de få fall där ett ordinerat läkemedel är slut kan problemet vanligen lösas på apoteket.

50 hälsa

En minnessjukdom kan ändra en persons beteende och plötsligt kan det bli svårt att kommunicera. Hur borde man diskutera och vara med en dement person?

Vinterstämning » JAG HAR ALLTID varit en sommarmänniska – jag njuter ofantligt av ljus och

värme. En höst när gråheten började smyga sig in i mitt sinne beslöt jag mig för att granska min inställning till vintern. Jag försökte fundera vad som kunde ge glädje i mörkret. På vintern kan man lugnt sitta och drömma om man vill, med sköna ylle­ sockor på fötterna. Där ute finns inte så mycket solljus som lockar, naturen vilar och evenemangen är färre. Vintern ger rum för lugn och ro. Jag är fortfarande en sommarmänniska, men jag har äntligen slutit fred med vintern. Jag upptäckte dess glimmande, milda och lugnande sida. Jag önskar dig en mjuk och stämningsfull vinter!

Elina Aaltonen chefredaktör, provisor @ElinaProviisori

Apotekets kundtidning

4/2019 Tillförlitlig information om hälsa, behandling och före­ byggande av sjukdomar, om läkemedel och om hur man använder dem rätt samt om apotekstjänster.

TERVEYDEKSI!

45


PERSON Text Taru Virtanen Bild Sampo Korhonen

”Jag väljer att sova gott” Skådespelare Elena Leeves vardagar går i flygande fläng och balanseras av barnen, yogan, dopp i vaken och tillräcklig sömn, som hon medvetet jobbar för. Just nu är jag lite trött, men mår annars bra. Jag har en bråd höst bakom mig med inspelningar av tv-serien Onnela, Tre systrar på Kansallisteatteri och Asennot på Q-teatteri. I november började repetitionerna för pjäsen Sinivalas på Kansallisteatteri. Jag har också två barn som är 6 och 3 år så mitt liv är ganska fartfyllt. Efter teaterpremiärer känner jag mig vanligen både lättad och trött. Tröttheten känns inte tung eftersom lättnaden över att ett projekt rotts i land är större. Jag behöver tillräckligt med sömn för att må bra. Får jag inte sova tillräckligt är jag känsligare och känner mig lättare beklämd vilket kan påverka arbetet. Särskilt under inspelningar av tv-serier eller filmer är det viktigt att jag lägger mig i tid, eftersom inspelningsdagarna ofta börjar väldigt tidigt på morgonen. Jag har inte insomnings- eller sömnproblem, lyckligtvis. Ändå ser jag inte sömnen som en självklarhet utan gör medvetna val för att sömnen inte ska störas. För ett par år sedan provade jag en spikmatta för avslappning och nu använder jag den varje kväll. Mattan sprider en härlig avslappnande värme i ryggen. Oftast slumrar jag in och någonstans mellan sömn och vakenhet tar jag bort mattan, vänder mig på sidan och fortsätter sova. En ny avslappningsmetod som jag hittade nu i höst är ljudböcker. Bland annat Elena Ferrantes böcker lästa av Erja Manto fungerar som godnattsagor för mig. Jag har också provat ljudböcker för avslappning.

46

TERVEYDEKSI!

Min rutin för välmående är ashtangayoga. Jag går till yogastudion varje ledig morgon. Hinner jag inte till studion kan jag göra några asanor hemma. Ibland går jag också på mjukare hatha- och yinyoga. Yogan har blivit en livsstil för mig: den är avslappnande, laddar batterierna och ger kraft. Den förbättrar också sömnkvaliteten. Egentid njuter jag av med vakdopp. Jag gör det oftast på kvällen så att jag hinner vara i

bastun och doppa mig flera gånger. Det känns som om bekymren blir i vaken − efteråt känner jag mig lättad. Jag har blivit beroende av den känslan. Har jag inspelningar på annan ort frågar jag ofta var jag kan gå på vakdopp. Senast var jag i Tammerfors på Rauhaniemi folkbad, som är en härlig plats. Att vara ensam är jätteviktigt för mig som motvikt till arbete och familjeliv, och jag ser till att ordna med egentid.


Jag skulle inte klara mig utan min kosmetolog Minna Dahla. Jag går hos henne regelbundet, för hon känner min känsliga hud och vet vad jag behöver. Min kost är i huvudsak vegetarisk, men med barnen kompromissar jag eftersom de har sina egna favoriträtter. Jag lagar till exempel siskonkorvsoppa, som jag inte skulle äta ensam. Jag får vara noga med hur jag äter före en teaterföreställning. En bra tidpunkt för ett varmt mål mat är cirka två timmar innan föreställningen: då har jag tillräckligt med energi men är inte proppmätt. Det skulle vara hemskt om energin tog slut på scenen. En regelbunden måltidsrytm är viktig särskilt när jag har föreställningar. Också barnen har gjort min rytm regelbundnare, men under lediga dagar och semestrar håller jag inte så noga fast vid den.

ELÄMÄN

ERITYIS TILANTEISIIN! Gefilus Vahva kapseli sisältää 10 miljardia maailman tutkituinta LGG-maitohappobakteeria.

Min största hälsosynd är att titta på tv-serier eller vistas på sociala medier sent på natten. Varför egentligen göra det den tiden på dygnet? Jag försöker minska det. Jag blir glad av mina barn. Barnen gör mig glad varje dag, fast jag ibland blir irriterad och stöter på utmaningar, särskilt med mig själv. Både förskolebarnet och treåringen, som nu fascineras av Titanic, har fantastiska tankar bara man lyssnar på dem. Jag orkar bättre när jag har en nyfiken, intresserad och positiv inställning. Ser man bara mörka sidor i tillvaron påverkas allt negativt. Jag har lärt mig att godkänna mig som jag är och låter andra vara som de är. En godkännande inställning bär förvånansvärt långt.

Serierna Sunnuntailounas och Onnela med Elena Leeve kan ses på streamingtjänsten C More. Onnelas tredje säsong börjar i december. I mars 2020 har pjäsen Sinivalas, som regisseras av Paavo ­Westerberg, premiär på Kansallisteatteri.

GEFILUS PLUS VAHVAN OSTAJALLE

KESTOKASSI KAUPAN PÄÄLLE! Kestokassi saatavilla kampanjaapteekeissa. Rajoitettu erä.

Gefilus ® on Valio Oy:n rekisteröimä tavaramerkki.

En utmaning är att få tidtabellerna att klaffa, men jag har vant mig vid det. Jag får till och med kickar när bitarna faller på plats. En sak i sänder-tänkande hjälper: jag är medveten om vad som ska komma, men tänker på en sak i sänder när den är aktuell. Jag gillar mitt jobb och får kraft av olika projekt. Min största oro är att jag måste vara för mycket borta från barnen. Men jag tror att jag saknar dem mer än de saknar mig. t

gefiluskapselit.fi

Vaali sisäistä voimaasi.


LÄKEMEDEL Text Inkeri Meriluoto Bild Jenny Lucander Sakkunniga apotekare Timo Auvinen på Savonlinnan Uusi apteekki, sektionschef Johanna Linnolahti på Fimea samt Charlotta Sandler, farmaceutisk chef på Finlands Apotekareförbund

Ett förargligt undantag Störningar i tillgången på läkemedel har blivit vanligare runt om i världen och en del kanske är oroliga att deras läkemedel ska ta slut. Även i de få fall där ett ordinerat läkemedel är slut kan problemet vanligen lösas på apoteket.

N

aturligtvis skulle det harma. Om man just hade fått ett recept mot ett jobbigt besvär och man på apoteket får höra att läkemedlet inte finns att få i Finland över huvudtaget. Kan det gå så? Apotekare Timo Auvinen på Savonlinnan Uusi apteekki nickar. Den situationen uppstår då och då på apoteken. – En del kunder är förnärmade, en del besvärade och undrar hur det är möjligt, och det är förståeligt. Det kan kännas tokigt att läkaren som skrev ut receptet inte visste att läkemedlet inte finns att få för tillfället. Statistiskt sett händer det här fortfarande väldigt sällan, men ändå klart oftare än förut. Det är frågan om störningar i tillgången på läkemedel, alltså situationer där det läkemedel som kunden behöver inte har fåtts och inte fås till Finland i tillräcklig mängd. Störningar i tillgången på läkemedel har blivit klart vanligare globalt sett de senaste åren. Ändå – och det här är viktigt – får man i Finland med 98 procents säkerhet fortfarande sitt läkemedel genast på apoteket. De övriga två procenten beror i huvudsak på att läkemedlet är ett sådant som beställs till apoteket på kundens begäran. Endast en fjärdedel av bristerna beror på störningar i tillgången. Men statistiken tröstar inte när störningen träffar en själv. Särskilt inte om läkemedlet används mot en allvarlig sjukdom. Då kan man

48

TERVEYDEKSI!

bli väldigt orolig över sin hälsa och läkemedlet som fattas. – Det är lätt att förstå att kunden kan vara orolig över sin sjukdom och irriterad över att ha kommit till apoteket i onödan, säger Auvinen.

De flesta problem går att lösa genast på apoteket Även om störningarna blir vanligare lämnas kunden aldrig ensam med dem. Auvinen uppskattar att i cirka 60–70 procent av fallen där läkemedlet som läkaren ordinerat – ett visst märke, en viss styrka, en viss förpackningsstorlek – inte finns till hands kan apoteket byta till ett annat motsvarande preparat. Då kan kunden få med sig till exempel en annan tillverkares motsvarande läkemedel eller en mindre förpackning. I cirka 30–40 procent av fallen krävs att läkaren kontaktas för att kunden ska få ett lämpligt ersättande läkemedel eller en annan förpackningsstorlek. Endast i undantagsfall är läkemedlet sådant att inte heller en ersättande produkt finns tillgänglig. – Så gick det till exempel för en patient med akuta gallstensbesvär. Hur vi än försökte fanns inte läkemedlet patienten ordinerats att få och inte heller något ersättande läkemedel. Läkaren konstaterade att besväret i den situationen bara kunde behandlas med antiinflammatoriska smärtmediciner, säger Auvinen beklagande.

Nya metoder att säkra läkemedelsbehandlingar Många problemsituationer kan snart undvikas i och med att läkarna allt bättre får information om störningar i tillgången på läkemedel och kan beakta dem redan då de skriver receptet. Men problemet försvinner inte helt bara för det, eftersom många läkemedel tas ut med recept som skrivits så mycket tidigare att tillgången på läkemedlet har kunnat ändras sedan dess. Apotekareförbundet har föreslagit att man för störningssituationer i Finland skulle ta i bruk den så kallade norska modellen. Då kunde apoteken i större utsträckning än nu vid störningar i tillgången byta förpackningsstorlekar, justera doseringen enligt styrka och erbjuda ersättande preparat, enligt myndigheternas anvisningar. Alltså lösa problemet direkt utan att äventyra patientsäkerheten. I dag kräver en stor del av dessa åtgärder kontakt med läkare. På små orter kan det gå bra, men särskilt i huvudstadsregionen som lider av läkarbrist kan det vara svårt att få tag på läkaren som skrivit receptet. – Modellen är mycket intressant och vi borde absolut fundera på något liknande i Finland. På det sättet sparar vi på resurserna både på apoteken och i den övriga hälso­vården utan att äventyra patientsäkerheten, säger Charlotta Sandler, farmaceutisk chef på Apotekareförbundet. Säkerhets- och utvecklingscentret för läkemedelsområdet Fimea hoppas dessutom att konsumenterna kunde se lageruppgifterna för läkemedel på apotekets webbsidor. Delvis är det redan så i apotekens nättjänster. – Det här skulle vara optimal information för konsumenten vid störningar i tillgången, säger sektionschef Johanna Linnolahti på Fimea.


Vad beror störningar i tillgången på? Orsakerna till störningarna ligger djupt i den globala läkemedelsindustrins struktur och kommer därför aldrig att försvinna helt. En betydande orsak är att läkemedelsindustrin i hög grad är beroende av särskilt Kinas och även Indiens råvaruindustri. Och i dessa länder kan produktionen vara centraliserad: en enda fabrik i Kina kan svara för produktionen av en viss råvara för hela den globala läkemedelsindustrin. Systemet är känsligt för förändringar. Under de senaste åren har förändringarna varit många när Kina har skärpt de kemiska fabrikernas miljö- och arbetssäkerhetsförordningar. Det har lett till att tusentals fabriker plötsligt stängt. Stängandet av en fabrik har drastiskt kunnat påverka tillgången på en läkemedelssubstans. En annan orsak är att det ibland förekommit betydande kvalitetsproblem i tillverkningsprocesserna i både Kina och Indien, vilket gjort att stora partier läkemedel dragits tillbaka från marknaden. Andra orsaker är bland annat ländernas olika system för läkemedelsersättning och prissättning som styr läkemedelsflödet till länder där läkemedelsföretaget får bättre vinst på sitt läkemedel. Eftersom störningar i tillgången blivit vanligare globalt vill man åtgärda dem med internationellt samarbete. För Finland är EU det viktigaste internationella forumet. – Vi jobbar långsiktigt. Med snabba åtgärder skulle vi i värsta fall bara orsaka större problem i tillgången, förklarar Linnolahti på Fimea. Förutseende hjälper Apoteken arbetar dagligen för att säkra läkemedelsförsörjningen i sitt område genom att

sköta det egna läkemedelslagret. Läkemedelsföretag och grossister ser i sin tur till att de läkemedel finländarna behöver finns i landet så att apoteken kan beställa dem. På nationell nivå utvecklar myndigheter och aktörer inom läkemedelsbranschen som bäst metoder med vilka man kan minska problemen med störningar i tillgången. Men finns det något vi själva kan göra för att trygga kontinuiteten i våra läkemedels­ behandlingar? Apotekare Auvinen nickar: vi kan göra mycket och det viktigaste är att vara förutseende. – Människor litar på att de alltid ska få sin medicin på apoteket och det är ju bra. Men i en föränderlig och allt instabilare värld är det bra att hämta sina läkemedel i god tid innan den

FLUNSSA TULOSSA?

förra satsen tar slut. Då har apoteket mera tid på sig att hjälpa kunden så att det inte uppstår avbrott i behandlingen, säger Auvinen. Om det är frågan om en kontinuerlig medicinering finns det en enkel minnesregel: tar man ut medicin för tre månader åt gången kan man ta ut följande sats tre veckor innan den föregående tar slut. Vid satser för två samt en månad kan man ta ut nästa sats två veckor respektive en vecka innan. Oberoende om medicineringen är korteller långvarig gäller tipset: ta inte ut medicinen på fredag kväll. – Det är sämsta möjliga tid att få tag på läkaren som skrivit receptet, ifall läkemedlet av någon orsak inte finns tillgängligt och inte går lätt att byta ut. Men även det ordnar sig – det har vi också erfarenhet av, skrattar Auvinen. t

Muista myös uihke! ä suus Kätev

FluAcute Yskä Ärsytysyskään

ajaa! ää hun Sisält

Heti ensioireisiin

FluAcute Zinc+

Anis

Se lyhentää flunssan kestoa ja lievittää oireita

Mustaherukka

Sitruunainkivääri

Echinapiparminttu Markkinoija: Oy Medifon Ab, Espoo

TERVEYDEKSI!

49


HÄLSA Text Anneli Juutilainen bild iStockphoto Sakkunnig Mailis Heiskanen, rådgivningskoordinator på Minnesförbundet

Hur bemöta en minnessjuk person? En minnessjukdom kan ändra en persons beteende och plötsligt kan det bli svårt att kommunicera. Här får du 15 goda råd för bemötande av minnessjuka.

att personen behöver särskild uppmärksamhet. Tala normalt och på samma nivå till den minnessjuka.

F

3. En sak per mening Kom ihåg en enkel minnesregel: fråga bara en sak per mening. Ställ frågan lugnt och vänta tålmodigt på svaret. Ställ inte en strid ström av frågor. Sådana är svåra att processera för den som är minnessjuk.

örsvunnen plånbok, längtan till barndomshemmet. Svordomar, passivitet, förlust av gemensamma minnen. Minnessjukdomar har olika symtom och ändrar människor på olika sätt. Mailis Heiskanen, rådgivningskoordinator på Minnesförbundet, framhåller att vi när vi har att göra med en minnessjuk person borde påminna oss om vad sjukdomen innebär: förändringar i hjärnverksamheten som inte är viljestyrda. ”Finlands vanligaste minnessjukdom Alzheimers sjukdom börjar med att närminnet försämras. Blodkärlsdemens börjar däremot med att den exekutiva förmågan försämras: det blir svårare att sätta igång med sådant som förut gick lätt”, berättar Heiskanen. Lewykroppsdemens är förknippad med kraftiga verklighetstrogna hallucinationer. Trötthet kan göra den sjuka disträ och frånvarande. ”Vid frontotemporal demens sker degeneration i pannloben i det område där beteendet styrs. Det leder till osakligt beteende och olämpligt prat.” Men hur borde man förhålla sig till den närståendes förändrade beteende? Heiskanen ger några bra tips för bemötande av minnessjuka personer.

1. Var dig själv När man kommunicerar med en minnessjuk person är det viktigt att vara sig själv. Det är bäst att glömma onödiga roller och inte tänka 50

TERVEYDEKSI!

2. Kom ihåg ögonkontakten Titta på den minnessjuka när ni diskuterar. Också dementa tycker om att andra är intresserade av vad de säger. En trevlig kontakt under dagen kan göra att den minnessjuka är på gott humör ännu på kvällen. Känslominnet bär långt.

4. Var inte ovänlig eller beskyllande Höj inte rösten och tala inte hotfullt till en minnessjuk. Väck inte heller skuldkänslor genom att säga ”Minns du inte?” Varför-frågor är också svåra och kan upplevas utmanande, särskilt när minnessjukdomen är längre gången. Försök forma dina frågor annorlunda. 5. Lyssna Lyssna på den minnessjuka, även när hen upprepar sig. Ha ögonkontakt och låt personen berätta sin sak. Ställ preciserande frågor och visa att du just nu är intresserad bara av den här personen. Det är viktigt även för minnessjuka att bli hörda och förstådda. 6. Minns det gångna Om du känner till den minnessjukas livshistoria, lyft fram delar av den i era diskussioner. Det skapar en bro och en känsla av gemenskap mellan er. Den minnessjuka upplever sig känna dig. 7. Respektera reviret När du går till en minnessjuk persons hem eller till hens rum i ett vårdhem, kom ihåg att

respektera personens revir, det egna hemmet. Vem som helst blir orolig om någon plötsligt utan lov stövlar in genom ytterdörren och börjar kommendera. I sådana fall uppstår lätt otrevliga situationer där man skyller på den minnessjukas beteendesymtom. Egentligen är det frågan om en naturlig reaktion då den minnessjuka upplever att någon gör intrång på hens revir och stör hemfriden.

8. Be om lov att beröra För de flesta människor är beröring och tillgivenhet viktigt. Men det betyder inte att man kan krama om en person hur som helst. Det är bra att be om lov. Vi har alla våra personliga erfarenheter i bagaget och ibland kan en minnessjuk tolka en beröring som hotfull. Genom att fråga visar du respekt. 9. Tala inte förbi den minnessjuka Ta med den minnessjuka i diskussionen om du diskuterar hens hälsotillstånd med andra när hen är närvarande. Rikta ditt prat även till den minnessjuka så att hen känner att hen deltar. Ingen tycker om att bli förbisedd i en diskussion. 1. Gå med i illusionen Försök inte tvinga den minnessjuka till nuet om hen lever till exempel i sina barn- eller ungdomsår. Gå med i den världen och bygg på det sättet samförstånd mellan er. Om den minnessjuka har hallucinationer kan du ställa preciserande frågor om dem och småningom styra in diskussionen på positiva minnen i stället. 11. Beakta den andras ångest Många minnessjuka blir ångestfyllda om de tror till exempel att plånboken tappats eller att deras ring blivit stulen. Var inte ringaktande – hur skulle du känna om din plånbok försvann? I stället för att försöka återföra den minnessjuka till nuet kan du kanske hjälpa till med


att söka det försvunna föremålet en stund och styra in samtalet på gamla minnen: varifrån kom det här föremålet? När skaffade du det eller fick det? Och av vem? När den minnesjuka får berätta en historia lättar ångesten småningom.

12. Behärska humöret Ibland är det tungt att leva med en minnessjuk person. Då är det bra att minnas att man inte kan kräva samma saker av personen som förut. Om du är nära att tappa humöret kan du räkna till tio eller kanske ta en nypa frisk luft för att samla dig. Det är inte farligt att visa sin ilska för den minnessjuka, men ingendera mår bättre av det. Det är till bådas fördel att undvika ilska. Det är svårt för en minnessjuk att förstå varför du är arg. 13. Försök ignorera fräckt prat Ibland kan minnessjuka ropa eller prata fräckt eller osakligt. Det finns ingen medicin mot det - det är bara att godta symtomen och försöka ignorera dem. Kom ihåg att den minnessjuka inte skriker fräckheter av illvilja. 14. Tolerera inte våld Ingen behöver tolerera våldsamt beteende. Om den minnessjuka är våldsam är det bäst att närståendevårdaren söker utomstående hjälp. Lugnande medicinering kan minska den minnessjuka personens våldsbenägenhet. Det är också bra om någon utanför hemmet känner till situationen så att hjälpen är nära vid behov.

®

Uutuus! ©MC™

LYSI OMEGA-3 MOOMIN AURINKOHEDELMÄ

15. Fråga och be om hjälp Närståendevårdare kan ibland uppleva att de inte orkar leva med den minnessjuka en sekund till. Det kan hjälpa om man vet att det finns kamratstöd och någon att prata med nära till hands. Minnesförbundets telefontjänst Minneslinjen ger praktiska råd och vägledning i allt som rör minnessjukdomar. Närståendevårdare får också kamratstöd i telefontjänsten Vertaislinja. t

Ring, fråga och berätta hur du känner Minnesförbundets stödtelefon Minneslinjen ger expertråd och handledning på numret 09 8766 550, på svenska på tisdagar klockan 14–17 och på finska på måndagar, tisdagar och torsda­ gar klockan 12–17. Samtalet kostar 0,08 euro / min+lna. Stödtelefonen Vertaislinja är avsedd för närstående­ vårdare och har jour varje kväll klockan 17–21 på gratisnum­ ret 0800 9 6000. De jourhavande är personer som själva haft minnessjuka anhöriga och som kan ge kamratstöd.

> Raikas lime-sitruunan maku LASTEN MAKURAADIN VOITTAJA!

> Liivate kalasta www.lysi.fi


RISTIKKO Laatija Anssi S. Lampo Kuva iStockphoto Ristikon ja sudokujen ratkaisut sivulla 62 Vaikeusaste:

52

3 1 6 4 5 8 2 9 7 7 8 5 6 9 2 3 1 4

TERVEYDEKSI!

6 2 6 9 2 7

Vaikeusaste:

2 5 1 4 9 3 7 8 6 6 7 4 1 5 8 2 3 9

8

5

2 9 9 8 7 4 2 3 1 9 1 8 6 2 9 3 8 Vaikeusaste:

2 1 8 6 9 4 3 7 5 6 3 4 7 5 1 8 2 9

www.aisudoku.com

5 9 9 3 4 1 8

7

4 4 8

(C) Arto Inkala

3 6 2

6 3

6 9 4 3 8

AI30437

4

8 6 www.aisudoku.com

3 8

(C) Arto Inkala

5

AI30436

www.aisudoku.com

6

(C) Arto Inkala

2 9 7 2 3 1 7 5 8 6 1 3 9 8 1 2 5 2 4 6 5 9 9 4 7 3 2 7 3 9

AI30435

SUDOKUT

6 4


APTEEKKARI VASTAA

Kysy lääkkeistä, itsehoidosta ja apteekkitoiminnasta Apteekkari Merja Aaltonen vastaa viimeistä kertaa lukijoiden kysymyksiin. Ensi vuonna palstalla aloittavat uudet apteekkarit. Kiitämme Merjaa sadoista vastauksista ja toivotamme hyvää jatkoa! Lähetä kysymyksesi osoitteessa terveydeksi.fi. Kysymyksiin on liitettävä kirjoittajan nimi ja yhteystiedot. Ne jäävät ainoastaan toimituksen tietoon. Voit lähettää kysymyksesi myös postikortilla osoitteeseen Terveydeksi!-lehti / Apteekkari vastaa PharmaPress Oy Pieni Roobertinkatu 14 C 00120 Helsinki.

PUHDASTA ELINVOIMAA ISLANNISTA

TERÄVÄ NÄKÖ KIRKAS AJATUS HYVÄ SYDÄN*

Miksi toinen sai enemmän lääkettä? ? Kävin naapurin rouvan kanssa apteekissa. Haimme molemmat verenpainelääkkeitä. Ihmettelin, että naapurin rouvalle annettiin sadan tabletin purkki ja minulle kaksi kolmenkymmenen tabletin purkkia. Käytämme molemmat samaa lääkettä yhden tabletin päivässä. Olimme yhtä aikaa terveyskeskuksessa ja saimme vuoden reseptit. Miksi näin kävi?

* Taisitte olla hakemassa reseptinne viimeisiä pakkauk-

sia. Silloin yksi mahdollinen syy on, että naapurinne lääkäri on kirjoittanut reseptiin lääkkeen kokonaismääräksi neljä sadan tabletin pakkausta ja teidän lääkärinne on määrännyt reseptin ajalle eli vuodeksi. Ennen apteekki pystyi toimittamaan molemmilla resepteillä neljä sadan tabletin purkkia. Nykyisin Kelan ohjeistuksen mukaisesti tulkitaan niin, että vuodeksi kirjoitetulla reseptillä voidaan toimittaa 360 tablettia. Kolmen sadan tabletin pakkauksen jälkeen apteekki voi toimittaa kaksi 30 tabletin purkkia. Apteekki ei voi ylittää lääkärin kirjoittamaan määrää ja toimittaa sadan tabletin purkkia kahden 30 tabletin pakkauksen sijaan. Lääkäriä kannattaa jatkossa pyytää kirjoittamaan reseptin kokonaismääräksi 4 x 100 tablettia, niin apteekki voi toimittaa viimeiselläkin toimituksella sadan tabletin purkin.

Vahva etyyliesteröity kalaöljykapseli sisältää runsaasti elimistölle välttämättömiä omega-3-rasvahappoja, EPA:aa ja DHA:ta. Vahva+D-kapselissa mukana myös D-vitamiini, joka imeytyy hyvin öljykapselista. *EPA ja DHA (250 mg/vrk) edistävät sydämen normaalia toimintaa. DHA (250 mg/vrk) tukee aivojen toimintaa ja näkökykyä.

www.lysi.fi


Santen Oy, Puh. 03-284 8111, 6/2018/ PP-HYPROS-FI-0004

• Kosteuttava ja voiteleva hoito kuivasilmäisyyteen 1 • Sopii piilolinssien käyttäjille! 2 • Hyprosan on ensimmäinen säilytysaineeton pullossa oleva lääke kuivien silmien hoitoon 2 Pehmeä ja helppokäyttöinen pullo

APTEEKKARI VASTAA

Hymyilevien silmien puolesta

Kannattaako lääke pureskella? ? Minulla on tapana pureskella Voxra-tablettini.

Minkälaisia haittavaikutuksia tästä voi tulla? Olen lukenut palstoilta, että ne voivat syövyttää ruokatorvea ja vatsalaukkua. Minulla on myös tapana pureskella monia muitakin lääkkeitä, koska ajattelen, etteivät ne imeydy kunnolla, jos nielaisen.

* Voxran pureskeleminen on vaarallista. Se pitää lopet-

taa heti. Nettipalstojen lääkekeskustelujen suhteen suosittelisin varovaisuutta, sillä niissä on paljon virheitä ja on vaikea erottaa, mikä on totta ja mikä ei. Voxra sisältää bupropionihydrokloridia, joka on lääke vakavan masennuksen hoitoon. Pakkauksen ohjeissa kehotetaan nielemään tabletit kokonaisina, eikä niitä saa pureskella, murskata tai edes puolittaa. Näitä ohjeita tulee noudattaa. Tableteissa on erityinen pitkävaikutteinen rakenne, josta lääkeaine vapautuu vähitellen vuorokauden aikana. Hoidossa tavoitellaan mahdollisimman tasaista lääkeainepitoisuutta elimistössä koko vuorokaudeksi. Kun tabletin puree, sen sisältämä lääkeainemäärä vapautuu samalla kerralla ja lääke pääsee imeytymään hyvin lyhyen ajan kuluessa. Pitoisuudet elimistössä nousevat hetkellisesti liian korkeiksi, mikä lisää haittavaikutusten vaaraa. Pahimmillaan riski tajuttomuus-kouristuskohtauksille kasvaa.

Katso lisää: www.hyprosan.fi

”VOXRAN PURESKELEMINEN ON VAARALLISTA. SE PITÄÄ LOPETTAA HETI.”

HYPROSAN® 3,2 mg/ml -silmätipat, liuos. Vaikuttava aine: hypromelloosi Käyttöaiheet: Luonnollisten kyynelten korvike kuivan silmän oireiden, mukaan lukien keratoconjunctivitis sicca, hoitoon aikuisille. Annostus ja antotapa: Yksi tippa silmään kolme kertaa vuorokaudessa tai tarvittaessa. Pediatriset potilaat: Hyprosan-silmätippojen turvallisuutta ja tehoa lasten ja alle 18-vuotiaiden nuorten hoidossa ei ole varmistettu. Antotapa: Hyprosan tulee tiputtaa silmään vasta kun on kulunut vähintään viisi minuuttia muiden silmään annosteltavien lääkkeiden annosta. Vasta-aiheet: Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai apuaineille. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet: Hyprosan-silmätipat eivät sisällä säilytysainetta, joten niitä voi käyttää yhtä aikaa piilolinssien kanssa. Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset: Yhteisvaikutustutkimuksia ei ole tehty. Raskaus: Hyprosan-silmätippoja voidaan käyttää raskauden aikana. Imetys: Hyprosan-silmätippoja voidaan käyttää imetyksen aikana. Hedelmällisyys: Ei vaikutusta. Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn: Vähäinen vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn, koska ne voivat aiheuttaa ohimenevää näön sumentumista silmään tiputtamisen jälkeen. Haittavaikutukset: Melko harvinainen: Paikallinen kirvely, silmäkipu ja näön sumentuminen. Pakkaukset ja hinnat: (VMH 09/2019) 10 ml 13,12 € ja 3x10 ml 35,19 €. Apteekista ilman reseptiä. Tutustu pakkauksessa olevaan käyttöohjeeseen. Oireiden pitkittyessä ja diagnoosin varmistamiseksi käänny lääkärin puoleen. 1. Hyprosan pakkausseloste 2. Hyprosan valmisteyhteenveto

Toisaalta osa vuorokaudesta kuluu kokonaan ilman lääkettä. Hoito ei tehoa parhaalla mahdollisella tavalla. Suosittelen keskustelemaan tästä hoitavan lääkärin kanssa. Bupropionin ruuansulatuskanavan haittoja voivat olla suun kuivuminen ja maha-suolikanavan häiriöt, kuten pahoinvointi, oksentelu ja ummetus. Muita yleisiä haittavaikutuksia ovat muun muassa unettomuus, mielialan muutokset, keskittymishäiriöt, päänsärky ja huimaus. Lääketehtaissa tehdään paljon töitä, jotta lääkkeiden käyttö olisi mahdollisimman helppoa. Tavoit­ teena on, että potilas saa lääkkeistä parhaan mahdollisen hyödyn ja että hän välttää lääkkeen mahdollisesti ­aiheuttamat haitat. Lääkkeiden imeytymistä tutkitaan tarkasti, ja myös pakkauksissa olevat ohjeet perustuvat tutkimuksiin. Kokonaisista tableteista lääkeaineet imeytyvät kuten on tarkoitus.


Mitä apteekin työntekijän tulisi kertoa? ? Olin eilen ostamassa Pausanol-emätinvoidetta, joka

oli loppunut maahantuojalta, mitä on tapahtunut tosi usein. Asiakaspalvelija sanoi, että kapselimuotoista voi ottaa aivan yhtä hyvin. Hän ei kertonut mistään muista vaihtoehdoista. Sain todella rajun reaktion yhdestä puikosta, jouduin olemaan koko päivän sängyssä, aivan kuin olisi ollut vakava influenssa. Joka paikkaa särki, enkä muista, että olisi koskaan ollut näin huono olo. Miten asiakaspalvelija voi suositella puikkoja eikä esittele muita vaihtoehtoja? Puikossa on viisinkertainen määrä vaikuttavaa ainetta voiteeseen verrattuna ja lisäksi pinta-aineita, jotka voivat aiheuttaa erilaisia reaktioita.

* Pyydän anteeksi, että asiakaspalvelutilanne on teidän

näkökulmastanne epäonnistunut. Lääkkeisiin liittyy niin paljon tietoa, että välillä on vaikea valita, mitä kertoa. Aina kannattaa itsekin kysellä, niin saa varmasti tarvitsemansa tiedot. Pausanolin saatavuudessa on tosiaan ollut katkoja. Uskoisin, että farmaseutti on teitä palvellessaan suositellut lähinnä Pausanol-voidetta olevaa valmistetta eli Pausanol-emätinpuikkoja. Yksi gramma Pausanol-emätinemulsiovoidetta sisältää estriolia 0,1 milligrammaa. Tavallisin annos on yksi asettimellinen iltaisin emättimeen 2–3 viikon ajan. Tämän jälkeen ylläpitoannoksena on yksi asettimellinen iltaisin 1–2 kertaa viikossa. Yksi asettimellinen sisältää 5 grammaa voidetta, jossa on 0,5 milligrammaa estriolia. Vastaavasti yksi emätinpuikko sisältää 0,5 milligrammaa estriolia. Vaikuttavan aineen määrä lääkeannosta kohden on siis täysin sama. On kieltämättä harhaanjohtavaa, että lääkeaineen määrä ilmoitetaan voiteessa grammaa kohti ja emätinpuikoissa annosta kohti. Muita vaihtoehtoja Pausanol-voiteelle ovat Ovestinvoide, jossa on estriolia 1 milligramma grammassa eli sitä käytetään puoli grammaa. Vastaavasti Ovestin-puikossa on 0,5 milligrammaa estriolia. Pienissä Vagifem-emätintableteissa on tehokkaampaa estradioli-hormonia, mutta toisaalta tabletit eivät sisällä voitelevia aineita. Kaikkien valmisteiden hoitavat vaikutukset ovat samankaltaiset, mutta apuaineet ovat vähän erilaiset. Eri apu­ aineiden aiheuttamat haitat ovat yleensä paikallisia, muun muassa kutinaa. Keskustelun jatkaminen olisi lisännyt tietojanne näistä lääkkeistä, mutta hoitotulokseen valmisteen vaihtuminen tuskin olisi vaikuttanut. Yleensäkin nämä valmisteet aiheuttavat vähän haittoja. Ehkäpä teille on puhjennut flunssa samanaikaisesti? Kun kaksi asiaa tapahtuu yhtä aikaa, ne helposti yhdistää toisiinsa.

FLUNSSAKAUDEN SUOSIKIT APTEEKKARIN C+SINKKIPOREET SISÄLTÄVÄT RUNSAASTI C-VITAMIINIA JA SINKKIÄ

1 PORETABLETTI PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ • 1000 mg C-vitamiinia, joka auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta • 15 mg sinkkiä, joka edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa

apteekkarin.fi


APTEEKKARI VASTAA

ENERGIAA -luonnollisesti

Ubikinoni on välttämätön aine solujen toiminnalle. Sen pitoisuudet alkavat laskea jo 20-25 -vuotiaana. Korkealaatuinen ubikinonivalmiste Bio-Qinon Q10, joka sisältää B2 -vitamiinia voi palauttaa ubikinonitasoja, elinvoimaa ja nuorekkuutta.

• edistää energia-aineenvaihduntaa • auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta • suojaa soluja hapettumisstressiltä

Rajatorpantie 41 C • 01640 Vantaa puh. (09) 8520 2215 • www.pharmanord.fi

Tilaa uutiskirje osoitteessa www.pharmanord.fi

FI_Q10_Ad_Terveydeksi_2_106x280_0419

Aito ja luonnollinen, tutkitusti dokumentoitu ubikinoni imeytyy hyvin. Bio-Qinon Q10 sisältää ubikinonia ja B2-vitamiinia, joka

Voiko Norflexin kanssa käyttää Panadolia tai Buranaa? ?Minulla on käytössä Norflex 100 mg -lääke selkäki-

puihin. Nyt olen sairastunut flunssaan ja kuumeeseen. Voinko käyttää esimerkiksi Panadolia tai Buranaa kuumetta alentamaan?

* Kipu laukaisee lihasjännitystä lisääviä keskushermoston

heijasteita. Norflex sisältää lihaksia rentouttavaa orfenadriinia. Lääkettä käytetään usein lyhytaikaisesti, kun tarvitaan nopeaa lievitystä selän tai kaulan ­alueen lihaskouristuksiin. Orfenadriinilla on yhteisvaikutuksia hyvin harvojen muiden lääkeaineiden kanssa. Aina tämä on kuitenkin hyvä varmistaa. Orfenadriinin kanssa voi käyttää Panadolia (parasetamolia) tai Buranaa (ibuprofeenia). Orfenadriinilla saattaa olla aineenvaihduntaan vaikuttavia antikolinergisia haittavaikutuksia, kuten ummetusta. Jos suolen toiminta on heikentynyt, on hyvä käyttää jo etukäteen jotain ummetusta ehkäisevää lääkettä, kuten esimerkiksi Movicolia tai muuta makrogolivalmistetta.


B12-vitamiinin runsas saanti ei ole haitallista * Terveydeksi -lehden numerossa 3/2019 Apteekkari vastaa -palstal-

la vegaani pohti, voiko hän saada liikaa B12-vitamiinia. Kysyjän veren B12-vitamiinipitoisuus oli korkea, ja sen vuoksi hän oli jättänyt pois B12-vitamiinia sisältävän monivitamiinin arvellen, että saa vitamiinia jatkossa B12-vitamiinia sisältävistä kasvimaitotuotteista. Haluaisin vielä täydentää vastausta vegaanin näkökulmasta. Suuretkaan määrät vesiliukoista B12-vitamiinia eivät ole vaarallisia. Korkea pitoisuus veressä ei sekään ole haitallista, mutta kertoo siitä, että kysyjällä on varaa joko pienentää annostusta tai harventaa vitamiiniin ottotiheyttä. Yleinen ravitsemussuositusten parin mikrogramman saantisuositus on ensisijaisesti sekasyöjille laadittu, tilanteeseen, jossa vitamiinia saadaan useita kertoja päivässä. Jos B12-vitamiinia ottaa lisänä kerran päivässä tai harvemmin, suositeltavat määrät vegaaneille ovat suurempia. Tarkemmat ohjeet löytyvät Vegaaniliiton sivuilta. Jos käyttää B12-vitamiinin lähteenä vain täydennettyjä tuotteita, on tärkeää käyttää niitä säännöllisesti ja riittävästi, jotta saanti ei jää vajaaksi. Vitamiinin määrät vaihtelevat eri valmistajien tuotteissa ja luomukasvimaidoissa ei ole lainkaan lisättyjä vitamiineja. Raskaana olevien ja imettävien vegaanien on varminta käyttää vitamiinilisää purkista.

Kun haluat näkyviä tuloksia...

LAHJAIDEA -pukinkonttiin

Johanna Kaipiainen, ETM, laillistettu ravitsemusterapeutti, Vegaaniliitto ry

APTEEKKI AntiCramp FORCE Pore • Magnesiumsitraatti + B-vitamiinit + elektrolyytit • Edistää lihasten ja hermoston normaalia toimintaa • Raikas appelsiininmakuinen poretabletti

Biohajoavat Kuiville ja halkeileville Kosteutta jaloille Kovettumille pakkaukset. kantapäille

e, l l ä s i e, Äidill mmolle mu kkapa tai vaipille! ano Markkinoija: Oy Medifon Ab, Espoo

Sopii diabeetikolle.

www.flexitol.fi


JONASET LÄMPÖKAULURI

1 8 4 7 6 5 3 9 2

6 5 9 8 3 2 1 4 7

4 6 1 2 8 3 9 7 5

5 9 3 6 7 4 2 1 8

8 2 7 5 1 9 4 6 3

4 4 8 6 2 6 9 2 7

66 33 88

55

2 9 2 9 7 7 4 4 1 1 9 1 8 6 2 9 3 8

99 88 22 33

Vaikeusaste: Vaikeusaste:

Vaikeusaste:

2 3 8 1 4 6 7 5 9

9 1 6 3 5 7 8 2 4

7 4 5 9 2 8 6 3 1

2 6 9 1 8 7 3 5 4

5 7 3 6 9 4 2 8 1

1 4 8 2 3 5 9 7 6

4 1 2 5 6 9 7 3 8

9 5 6 3 7 8 4 1 2

3 8 7 4 2 1 5 6 9

7 2 4 8 5 6 1 9 3

8 3 5 9 1 2 6 4 7

6 9 1 7 4 3 8 2 5

66 9 9 4 4 3 3 8 8

22 66 99 44 11 77 88 33 55

11 33 77 88 55 22 44 99 66

8 4 5 3 9 6 7 1 2

6 7 2 5 8 3 1 4 9

9 5 8 1 6 4 2 7 3

4 1 3 2 7 9 6 5 8

3 8 1 6 4 5 9 2 7

7 2 6 9 3 1 5 8 4

5 9 4 7 2 8 3 6 1

www.aisudoku.com www.aisudoku.com

5 9 9 3 4 1 8

7

8 6

AI30437 AI30437 (C) (C)Arto ArtoInkala Inkala

3 6 2

Vaikeusaste:

3 7 2 4 9 1 5 8 6

3 8

4

www.aisudoku.com

5

(C) Arto Inkala

www.aisudoku.com

6

(C) Arto Inkala

2 9 2 3 1 7 5 8 6 1 3 9 8 1 2 5 2 4 6 5 9 9 4 7 3 2 7 3 9

AI30436

6 4

7

AI30435

RISTIKON JA SUDOKUJEN RATKAISUT

Pakkanen ei haittaa

suojaa kylmän sään haitoilta ja tekee ulkona liikkumisen vaivattomaksi. Jonaset sopii erityisen hyvin astmaatikoille sekä keuhkoja sydänpotilaille. Uloshengityksen lämpö varastoituu lämmittimeen ja kylmä ilma muuttuu helpoksi hengittää. Jonasport -mallia voi käyttää reippaaseen ulkoliikuntaan sekä urheiluun. Tuotteella

-sertifikaatti

Valmistaja: Suomen Jonas Oy www.jonas.fi


Kuva Iiris Heikka

kolumni

Nainen, nosta punttia!

I

sossa maanalaisessa luolassa on valoisaa ja raikasta. Rauta nousee ja hiki lentää. Käytävällä joku kiskoo painoilla lastattua rengasta, salin toisessa päässä toinen polkee kuntopyörää. Suurin osa porukasta ahertaa painojen kimpussa, jokainen omalla lavallaan. Tunnelma on katossa, nauru raikaa. Ulkona vihmovasta rännästä ei ole tietoakaan. Ennen maanantaiaamut olivat myrkkyä. Ikävä tunne on peräisin kouluajoiltani: olen pienestä pitäen ollut huono herääjä ja maanantaiaamut olivat pahimpia. Vaan eivät enää. Nykyään suuntaamme viikon alkajaisiksi koko perheen voimin yhdessä maanalaiseen luolaan nostamaan painoja. Tajusin 50 vuotta täytettyäni, että viimeistään nyt on aika ruveta toden teolla rakentamaan säännöllisesti lihasvoimaa, sillä iän myötä lihakset rapistuvat. Kriittinen vaihe on 55–60-vuotiaana, jolloin lihasten surkastuminen kiihtyy. Naisilla tilanne on erityisen kriittinen. Vaihdevuosien aikana lihasten määrä kudosmassasta vähenee ja lihasten laatu heikkenee. Vastaavasti rasvan määrä kehossa kasvaa.

Baba Lybeck on toimittaja, joka aloittaa viikkonsa voimaharjoittelulla.

”PAINOJEN SUURUUS ON TÄSSÄ LAJISSA SIVUSEIKKA.” Luonnollista lihaskatoa voi kuitenkin tehokkaasti hidastaa tekemällä säännöllisesti kahdesta kolmeen lihasvoimaharjoitusta viikossa. Kun lihakset ovat kunnossa, tasapaino­kyky säilyy ja arkiaskareet sujuvat vaivattomammin. Lihasvoimaharjoittelu on turvallinen liikunnan muoto myös erittäin iäkkäille ihmiselle, jos sen tekee ammattitaitoisen ohjaajan kanssa. Yli vuoden olen nyt opetellut tempaamaan ja työntämään, ja vaikka liikuntataustaa on monesta eri lajista, on painonnosto osoittautunut teknisesti haastavaksi lajiksi – ja juuri siksi niin koukuttavaksi. Huokaisin helpotuksesta, kun huomasin että painojen suuruus on tässä lajissa sivuseikka. Tärkeintä on oikean tekniikan oppiminen ja liikkuvuuden kehittäminen. Painonnoston hyödyt näkyvät nopeasti. Ryhti paranee kuin itsestään, liikkuvuus lisääntyy ja kehosta löytyy aina vain uusia kummallisia lihaksia. Kyykkääminen karkottaa istumisesta syntyneet selkävaivat, ja painojen kanssa hyppääminen ennaltaehkäisee osteoporoosia. Painonnoston kuningatarliike on tietenkin tempaus. Sen aikana keho käyttää yli 350:tä eri lihasta vain muutamassa sekunnissa, ja kuten ehkä ymmärrätte, niiden kurissa pitäminen ja opettaminen oikeille tavoille vaatii monta toistoa ja erehdystä ennen kuin liike alkaa sujua. Siksi painonnostoharjoitukset alkavat aina pelkkää keppiä heiluttamalla. Valmiiksi lajissa ei tule koskaan. Suurella hämmästyksellä olen tarkkaillut kehoani ja huomannut sen kykenevän mitä erikoisempiin suorituksiin. Siitä saa kummasti puhtia alkavaan viikkoon.

TERVEYDEKSI!

59


APTEEKISTA.

Ihana nukahtaa 10/2019

UUTUUDET!

Melatoniini Orion Pitkävaikutteinen Valmistettu Suomessa.

itsehoitoapteekki.fi Lisätietoja puh. 010 439 8250 ark. klo 8–22


TERVEYDEKSI.FI

APOTEKETS KUNDTIDNING 4 | 2019

KAN LÄKEMEDEL TA SLUT? Tillgångsstörningar på tapeten

15

SÄTT ATT BEMÖTA EN MINNESSJUK

Svenska sidor

45–51

Skådespelare Elena Leeve

Egentid

är viktig

Profile for Otavamedia OMA

Terveydeksi 4/2019  

Terveydeksi! on Suomen Apteekkariliiton julkaisema asiakaslehti.

Terveydeksi 4/2019  

Terveydeksi! on Suomen Apteekkariliiton julkaisema asiakaslehti.