Sitaatti 1/2014

s. 2 SLL:n Pertti Sundqvist: ”Pahvi ja muovi pitäisi saada TEHOKKAAMMIN kiertoon.” s. 3 Pääkirjoitus s. 14 Uutisia & ilmiöitä

s. 8 Helsingin Satama: kansainvälisten risteilijöiden jätehuolto on tarkkaa peliä.

1#2014 s. 11 Helpotusta

ympäristöraportointiin

s. 4

Viikissä huhkivat robotit

– Käytännössä kaikki Viikkiin tuleva materiaali hyödynnetään.

Viikin laitospäällikkö Raimo Haantaus.

vuonna 2012 suomessa tuotettiin yhdyskuntajätettä yhteensä 2 738 095 tonnia

Kierrätykseen 912 596

Sitaatti on SITA Suomen sidosryhmälehti.

Päätoimittaja Jorma Kangas Koordinointi Jasmin Ellik

Kiitämme: Vuonna 2012 kaatopaikoille kärrätyn yhdyskuntajätteen määrä putosi ensi kertaa kymmeniin vuosiin alle miljoonan tonnin. Vielä viisi vuotta sitten kaatopaikoille kuljetettiin puolet yhdyskuntajätteestä. Noin kolmannes yhdyskuntajätteistä kierrätettiin.

Energiakäyttö 924 825

2004 2005 2006

Moitimme: Yhdyskuntajätteitä poltettiin viime vuonna niin ikään lähes miljoona tonnia. Polton osuus yhdyskuntajätteiden käsittelyssä kohosi siis kolmannekseen.

SLL:n Pertti Sundqvist:

”Pahvi ja muovi pitäisi saada kiertoon”

2007 2008 2009 2010 2011 2012 0

  

500 1000 1500 2000 2500 3000

"Kaatopaikkasijoitus" Hyödyntäminen energiana1) Hyödyntäminen materiana

1) Sisältää myös polton jätteiden käsittelylaitoksissa.

Lähteet: Suomen ympäristökeskus. Tilastokeskus

Ulkoasu Päivi Rücker Kannen kuva Jorma Marstio

SITA Suomi Oy Linjatie 6 01260 Vantaa

Yhdyskuntajätteet käsittelytavoittain vuosina 2002–2012

2003

Tuottaja Samppa Haapio

Painosmäärä 2 500 kpl

Kaatopaikalle 900 674

Vuosi 2002

Toimitus Otavamedia Asiakasviestintä

Painopaikka Finepress Oy

kuva JORMA POUTA/SKOY

2

– Jätteiden poltto on sinänsä ok, mutta ongelma on se, että mukana poltetaan paljon sellaista tavaraa, mikä olisi helposti kierrätettävää. Nimenomaan tämä materiaali, eli lähinnä pahvi ja puhdas muovi, pitäisi saada kiertoon, kommentoi Suomen Luonnonsuojeluliiton tekninen neuvonantaja Pertti Sundqvist.

– Kun uudet polttolaitokset on käynnistetty Turussa, Tampereella ja Helsingissä, polton osuus jätteenkäsittelyssä tulee nousemaan lähivuosina yli 50 prosentin. Tämä merkitsee sitä, että kierrätetty materiaali vähenee ja tarve käyttää neitseellisiä materiaaleja kasvaa.

puh 010 5400 asiakaspalvelu@sita.fi www.sita.fi Sitaatti on painettu Cocoonuusiopaperille, joka on 100 % kierrätyskuidusta valmistettu uuden sukupolven hienopaperi.

Paperi on CO2-korvattu.

PÄÄKIRJOITUS_

Me SITAlla pyrimme löytämään uusia tai fiksumpia ratkaisuja asiakkaittemme palvelemiseen, oman tehokkuutemme ja kilpailukykymme kehittämiseen sekä järkevien ja ympäristöystävällisten jäteperäisten materiaalien hyödyntämiseen.

SITA hakee jatkuvasti uutta

Uusien ratkaisujen tarpeen tunnistaminen, ideointi sekä mahdollinen testaus ja toteutus vaativat kiinnostusta, tahtoa, resursseja ja riskinottoa. Näihin asioihin olemme panostaneet SITAlla huomattavasti viime vuosina. Hyvinä esimerkkeinä tästä ovat valtakunnan edistyksellisin ja toimivin ympäristöhuollon asiakasraportointijärjestelmämme (s.11) ja erittäin mielenkiintoinen, osittain robotiikkaan perustuva rakennus- ja purkujätteen lajittelulaitoksemme Helsingin Viikissä (s.4). Näistä uutuuksista voit lukea enemmän tässä lehdessä.

Lisää uutuuksia on luvassa kuluvan vuoden aikana. Tuomme markkinoille mielenkiintoista teknologiaa tavoitteena tehostaa keräyslogistiikkaa, vähentää liikenteen päästöjä ja kustannuksia sekä mahdollistaa jätteen parempi hyötykäyttö. Jännittäviä aivan uudentyyppisiä palvelumalleja on myös tiedossa.

Pyrimme muun muassa kehittämään ympäristöhuollon palvelujen tilaamisen yhtä helpoksi ja täsmälliseksi kuin asiointi internetpankissa on tänään.

Tätä on SITA parhaimmillaan: laadukasta, varmaa ja kilpailukykyistä palvelua, uusia ideoita ja innovaatioita sekä suomalaisen ympäristöteknologian ja tietämyksen vientiä Euroopan ja maailman markkinoille.

Uskomme SITAn nykyisten ja tulevien asiakkaitten huomaavan pyrkimyksemme olla alamme kehityksen kärkikahinoissa mukana. Etsimme jätteelle aina parhaan ja järkevimmän mahdollisen hyötykäytön. Roskasta raaka-aineeksi!

Toivotan kaikille asiakkaillemme reipasta ja antoisaa talvea!

Jorma Kangas Toimitusjohtaja SITA Suomi Oy

Lue sitaatti verkossa SITAn uutiskanava on avautunut osoitteessa sitaatti.sita.fi.

Pääset nauttimaan sen sisällöstä tämän QR-koodin kautta.

 1. Jos puhelimessani ei ole vielä QR-koodien lukijaohjelmaa, mene mobiililaitteesi kauppaan ja etsi ohjelma esimerkiksi hakusanalla ”QR Reader”.

2. Asenna ohjelma.

3. Käynnistä ohjelma ja vie kamera koodin päälle. Odota, että ohjelma lukee koodin.

4. Nauti avautuvasta sisällöstä!

3

4

_teknologia Samppa Haapio kuvat Jorma Marstio

1. SITAn Viikin laitoksella käsitellystä jätteestä noin puolet koostuu rakennus- ja purkujätteestä.

2. Kun bufferisäiliö on täynnä ja laitos pyörii täydellä teholla, on rakennus- ja purkujätteen lajittelun mahdollista toimia käytännössä miehittämättömänä.

3. Viikin laitos Helsingissä käsittelee noin 50 000 tonnia eri jakeita vuodessa.

4. Nopeampaan ja pienempijakoisemman materiaalin käsittelyyn soveltuva ZRR Fast Picker -järjestelmä asennettiin viime kesäkuussa.

1

2 4

3

5

Rakennus- ja purkujätteen hyödyntämisaste pian

95%

Viikissä huhkivat robotit

SITAn Viikin jätteenkäsittelylaitoksella urakoi ZenRoboticsin suunnittelema ja valmistama jätteitä roboteilla lajitteleva pilottilaitteisto. Tänä vuonna vietetään uuden, kahden ZenRobotics Recycler -yksikön kokonaisuuden julkaisupäivää. Kokonaisuus tulee olemaan maailman ensimmäinen kokonaan robotiikan lähtökohdista suunniteltu jätteenlajitteluprosessi.

ZenRobotics Recyclerin (ZRR) liukuhihna kuljettaa loputtomana virtana puuta, metallia ja kiveä sisältävää purkujätettä teollisuusrobotin leukojen ulottuville. Leuat poimivat hampaisiinsa eri materiaaleja nakatakseen kappaleet omiin kuiluihinsa. Ylimääräisen aineksen, rejektin, liukuhihna kuljettaa konttiin jatkokäsittelyä varten.

Ennen kuin remonttijäte on päätynyt ZRR:n liukuhihnalle vievään bufferisäiliöön, on se kuljetettu SITAn kuorma-autoissa Viikkiin. Materiaalinkäsittelykone esilajittelee materiaalin erottelemalla joukosta isot puu-, metalli-, kivi-, muovi- ja pahvikappaleet. Sen jälkeen se syöttää materiaalin kuljettimelle, joka vie sen edelleen ballistiseen seulaan.

Seula erottelee jätteestä hienojakoiset aineet ja etenkin muovipeitteet, joita remonttijätteen seassa tapaa olla paljon. Yksi eroteltavista osista menee bufferiin, josta materiaali kuljetetaan robottien leukojen ulottuville.

Kun bufferisäiliö on täynnä ja laitos toimii täydellä teholla, on sen mahdollista toimia käytännössä miehittämättömänä. Tällä hetkellä Viikin laitokses-

sa tehdään vielä asennusvaiheen hienosäätöä. Avajaisia olisi tarkoitus viettää tämän vuoden alussa.

Mutta miten liukuhihnalta juuri oikea kappale päätyy oikeaan kuiluun? ZRR:n näkyvin osa, teollisuusrobotin käsivarsi on itse asiassa tyypillinen teollisuusrobotti, joita löytyy esimerkiksi autotehtaiden kokoonpanolinjoilta tuhansia.

Oppiva robotti?

ZZR:n salaisuus on ZenRobotics Brain -järjestelmä.

Lajiteltavan jätteen sisältämien materiaalien tunnistamiseen käytetään lukuisia sensoreita: näkyvän valon aallonpituuksia käyttävät kamerat kuvaavat tekstuureja ja yksityiskohtia, 3D-laserskanneri tunnistaa kappaleen muodot, lähi-infrapunakamerat – jotka muuten käyttävät samaa tekniikkaa kuin mitä astronomit käyttävät tähtien koostumuksen mittaamisessa – tunnistavat materiaalit ja metallinpaljastimet tunnistavat sähköä johtavat metallit.

Järjestelmässä on myös painosensori. Jos hihnalla on painavampi kappale, käsivarsi saa komennon poimia varovaisemmin vahinkojen välttämiseksi.

6

Sensorit tuottavat valtava määrän dataa jatkuvana virtana.

ZenRobotics Brain tallentaa datan ja analysoi sitä käyttämällä edistyneitä tekoäly- ja tiedonlouhinta-algoritmeja.

– Järjestelmä tunnistaa sensoritiedon ja aikaisemmin oppimansa perusteella kappaleen materiaalin, koon ja asennon ja komentaa robottikättä, että poimi tuosta. Poimintaliikkeen aikanakin tarkkaillaan, ettei robotti esimerkiksi vaurioidu liiallisesta rasituksesta. Jos kappale arvioidaan painavaksi, liikettä hidastetaan. Se myös muistaa tämän jatkossa, kertoo ZenRoboticsin myyntijohtaja Jufo Peltomaa.

Epämääräisten kappaleiden poimiminen jätevirrasta on robotille erittäin haastava tehtävä. Siinä missä perinteinen teollisuusrobotti käsittelee standardimittaisia kappaleita samalla liikeradalla, ZRR:n toimintaperiaate on mullistava. Sitä sananmukaisesti opetetaan yrityksen ja erehdyksen kautta, eli jos se poimii väärän kappaleen, robottikäsivarren liikkeiden koordinaatiota säätelevään ohjausjärjestelmään tehdään tarkennuksia.

Etuajassa hyödyntämisasteessa Viikin laitoksen kokonaisuus tulee olemaan ensimmäinen kokonaan robotiikan lähtökohdista suunniteltu jätteenlajitteluprosessi. Missään muualla ei robottilajittelu ole vielä näin pitkällä. Viikin käsitellystä jätteestä rakennus- ja purkujätteen osuus on vajaat puolet. Työtä piisaa, sillä kolmannes koko maailman kaikesta jätteestä on juuri purkujätettä.

– Pelkästään EU:n alueella tuotetaan 900 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä vuodessa, Peltomaa kertoo.

Vuonna 2011 Suomessa rakennus- ja purkujätteen kokonaismäärä oli 2,2 miljoonaa tonnia. Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on, että rakentamisen jätteistä päätyisi vuoteen 2016 mennessä hyötykäyttöön 70 prosenttia.

Vuonna 2011 Suomessa rakennus- ja purkujätteen kokonaismäärä oli 2,2 miljoonaa tonnia.

Viikissä hyödyntämisaste on jo nyt ollut tuota parempi, sillä vuodesta 2011 SITAlla koekäytössä ollut ZRR Heavy Picker on nostanut asteen 70 prosentista 90 prosenttiin. Jatkossa tavoitteena on nostaa prosentti 95:een.

Metalli on pois kaatopaikoilta uudelleen käytettävänä raakaaineena, ja materiaalikaupan merkitys bisneksenä kasvaa koko ajan. Esimerkiksi nykymarkkinoilla metallista saa noin 150 euroa tonnilta.

Robotit tarvitsevat hyvin vähän huoltoa, ja ne ovat immuuneja ihmisille vaarallisille tekijöille. Robotit käsittelevät niin asbestin kuin hometalojen jätteet.

– Tällä hetkellä keskitytään vielä puun, kiven ja metallin keräämiseen, mutta teknologia kehittyessä on mahdollista ulottaa lajittelu esimerkiksi erilaisiin muoveihin ja magneettisuudeltaan erilaisiin metalleihin. Ja miksei sensorina voisi toimia vaikka geigermittari, Peltomaa kertoo. 

Lähes kaikki mikä tulee Viikkiin, hyödynnetään Viikin laitos Helsingissä käsittelee noin 50 000 tonnia eri jakeita vuodessa. Se tarjoaa palveluita koko pääkaupunkiseudun jätehuollon tarpeisiin.

Rakennus- ja purkujätteen osuus koko käsittelymäärästä on vajaat puolet. Rakennusja purkujätteestä erotetaan kaikki hyödynnettävä, kuten puu, metalli, pahvi, muovi, sekä kiviaines. Näistä puu murskataan ja toimitetaan edelleen poltettavaksi. Metalli otetaan talteen teollisuuden raaka-aineeksi.

Pahvi ja muovi edelleen murskataan energiajakeeksi. Kiviaines käytetään uudelleen.

Sekajätettä hyödynnetään polttolaitoksissa, missä siitä jalostuu sähköä ja lämpöä.

Biojäte jalostetaan edelleen viherrakentamisen raaka-aineeksi eli suomeksi sanottuna mullaksi. Erilaisia laseja, kuten sekalasia, tuulilasia sekä ikkunanpokia otetaan myös vastaan. Määrältään vähäisemmistä erikoisjakeista, kuten bitumista kierrätetään uutta katemateriaalia. Villaa otetaan uudelleen käyttöön. Klinkkeriä ja pesualtaiden posliinia murskataan muun muassa kaatopaikkateiden tukirakenteisiin.

– Käytännössä kaikki Viikkiin tuleva materiaali hyödynnetään. Tällä hetkellä koko laitoksen hyödyntämisaste huitelee 90 prosentissa. Tavoitteena on nostaa se 95:een, Viikin laitospäällikkö Raimo Haantaus kertoo.

Entä miten asiakas saa nopeimmin materiaalinsa Viikkiin hyödynnettäväksi?

– Ota minuun tai Viikin toimistoon yhteyttä ja ilmoita laskutustiedot. Laitoksella autolle tehdään vaakakortti, jolla pääsee tuomaan eri materiaaleja. Vaakaterminaalissa luetaan sisään tullessa kortista asiakkaan tiedot. Sitten vaan kipataan materiaali sille osoitettuun paikkaan ja tullaan takaisin vaa’alle. Vaa’alla valitaan tuote ja laskutustiedot ovat valmiit. Laskutus tapahtuu viikottain. Tarvittaessa vaakatiedoista saadaan erilaisia raportteja asiakkaiden tarpeiden mukaan, Haantaus kertoo. 

7

Kolme ZenRobotics Recycler -järjestelmää

Hedelmällistä yhteistyötä

Viikissä jätteitä lajittelevista ZenRobotics Recycler -järjestelmistä järeämmän, ZRR Heavy Picker -järjestelmän käsivarsi voi nostaa noin 16 kilon painoisia kappaleita. Se kykenee noin 1400 poimintaan tunnissa keskipainoltaan noin viiden kilon kappaleita.

Toiseen, uudempaan ”Viikki II” -halliin on viime kesäkuussa sijoitettu nopeampaan ja pienempijakoisemman materiaalin käsittelyyn soveltuva ZRR Fast Picker -järjestelmä. Sen kaksi käsivartta nostavat noin 10 kiloa kumpikin, ja se kykenee noin 2 500 poimintaan tunnissa, kun kappaleiden keskipaino on kaksi kiloa.

SITAn ja ZenRoboticsin yhteistyö alkoi vuonna 2010.

– Lähestyimme useita eri jätefirmoja, ja kaikki olivat kiinnostuneita esittelemästämme teknologiasta. Lopulta SITA oli liikkeissään nopein, Jufo Peltomaa kertoo.

– Emoyhtiö Suez Environnementin kautta SITA on paras referenssiasiakas mitä voi toivoa: maailmalla on helppo esitellä referenssinä suurta kansainvälistä ympäristönhuoltoyhtiötä.

– Lisäksi SITA on tukenut meitä ja siellä ollaan oltu tarvittaessa pitkämielisiä, ja se on pilottiasiakkaalle erittäin hieno ominaisuus, Peltomaa kertoo.

ZRR Heavy Picker -järjestelmä kykenee noin 1400 poimintaan tunnissa keskipainoltaan noin viiden kilon kappaleita. Sen käsivarressa riittää voimaa nostaa noin 16 kilon painoisia kappaleita.

Heurekamaili sinetöi päätöksen ZenRobotics sai alkunsa vuonna 2007, kun FT Tuomas J. Lukka, TT Harri Valpola sekä Jufo Peltomaa päättivät perustaa firman, joka ”olisi jollain tavalla tekemisissä robotiikan ja tekoälyn kanssa.”

– Soitimme 150–200 suomalaista teollisuusyritystä läpi, joilta kysyimme suoraan, miten voisimme auttaa. Vastauksista alkoi hahmottua yhteinen ongelma: epämääräisten muotoista esineiden nostamiseen tarvittiin apua. Yhdenmukaisten kännykkäosien nostaminen oli helppoa, mutta epämääräisten sellupaalien tai hillomunkkien ei, Peltomaa kertoo.

– Eräänä päivänä satuin näkemään Discovery Channelilta dokumentin, missä meksikolaistyöläiset lajittelivat maailman suurimman pommikoneen, B-52:n murskattuja osia liukuhihnan ääressä. Lähetin saman tien Heureka-mailin yhtiökumppaneille, että meidän pitää keskittyä jätteenlajitteluun.

Vuonna 2009 ZenRobotics sai rahoituksen valmiiksi, ja vuonna 2011 aloitettiin Viikin laitoksen ZRR:n asentaminen.

ZenRoboticsin myyntijohtaja Jufo Peltomaa (vas.) ja Technician Antti Lappalainen Viikin uudessa hallissa.

8

_asiakas Ari Rytsy kuvat ari heinonen, Mirva Kakko

Risteilijän saapuessa satamaan paikalle tarvitaan vähintään sekajätteen pakkaava jäteauto sekä kierrätysmateriaalien kuljetuksesta vastaava auto.

Laivojen jätteet puretaan niiden ulkosivuilta suoraan autoihin. Siksi on tärkeää, että autot ovat ajoissa paikalla.

Jätevedet maihin käsiteltäväksi Merenkulun ympäristösuojelulaki ja -asetus velvoittavat aluksia jättämään satamaan sellaisen jätteen, jota ei Marpol 73/78 -yleissopimuksen tai Helsingin sopimuksen perusteella saa päästää mereen Itämeren alueella. Kiinteistä ja öljyisistä jätteistä satamien tulee periä jätehuoltomaksu, vaikka alus ei niitä jättäisikään.

Kyse on no special fee -järjestelmästä, jonka tarkoituksena on vähentää laitonta jätteiden mereen laittamista.

Vaikka lainsäädäntö mahdollistaa jätevesien mereen pumppaamisen, tuovat yhä useammat alukset käymäläjätevedet sekä muut aluksella syntyvät jätevedet maihin käsiteltäväksi. Vuonna 2012 kansainvälisiltä risteilyaluksilta pumpattiin Helsingin Sataman viemäriverkkoon alusjätevesiä 8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Helsingin Sataman satamamestari Antti Pulkkisen mukaan monet varustamot ovat investoineet merkittävästi alustensa omiin jätevesien käsittelyjärjestelmiin.

Lähde: Helsingin Satama, Vuosikertomus 2012

> Helsingin Sataman satamamestari Antti Pulkkinen.

9

Risteilijöiden jätehuolto uudistuu Helsingin Satama ja SITA kehittävät kansainvälisten risteilijöiden jätehuoltoa. Tavoitteena on tehostaa kierrätystä ja parantaa alusten lajittelukäytäntöjä.

Helsingin satama on Suomen suurin tavara- ja matkustajasatama, jonka kautta kulkee vuosittain yli 10 miljoonaa matkustajaa. Ylivoimaisesti suurimmat ihmisvirrat liikkuvat Tallinnan, Tukholman ja Pietarin reiteillä. Heti niiden perässä seuraavat kansainvälisillä risteilyaluksilla kulkevat matkustajat. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on vapauttanut suurimman osan Helsinkiin liikennöivistä aluksista alusjätemaksusta, jolloin niiden varustamoilla on oltava suorat sopimukset alusjätehuollon hoitamisesta alan yritysten kanssa.

Kansainvälisten risteilyalusten jätehuollosta vastaa lähes kokonaan Helsingin Satama.

– Noin 90 prosenttia kaikesta alusliikenteestä hoitaa jätehuoltonsa itsenäisesti. Loput kymmenen prosenttia kuuluu lain perusteella meidän vastuullemme, vahvistaa Helsingin Sataman satamamestari Antti Pulkkinen.

Helsinkiä lähestyvien kansainvälisten risteilyalusten on toimitettava vähintään vuorokautta ennen saapumistaan ennakkoilmoitus jätehuollon tarpeesta. Kyseisen tiedon pe-

rusteella Helsingin Satama laatii kalustoarvion, joka välitetään SITAan. Pääsääntöisesti paikalle tarvitaan vähintään sekajätteen pakkaava jäteauto sekä kierrätysmateriaalien kuljetuksesta vastaava auto. Laivojen jätteet puretaan niiden ulkosivuilta suoraan autoihin. Siksi on tärkeää, että autot ovat ajoissa paikalla.

Kansainvälinen ruokajäte korkeimman riskiluokan ainesta Oman haasteensa risteilijöiden jätehuollolle muodostaa kansainvälinen ruokajäte. Sitä syntyy aina, kun aluksen reitti poikkeaa EU:n ulkopuolelle. Esimerkiksi Pietarista tulevat tai sinne suuntavat risteilijät tuovat Helsinkiin jätettä, jota syntyy matkustajien ja miehistön ruokailun sekä ruoanvalmistuksen yhteydessä. Samaan kategoriaan luokitellaan muun muassa käärepaperit, pakkaukset ja kertakäyttöastiat, jotka ovat joutuneet kosketuksiin elintarvikkeiden tai ruoantähteiden kanssa. Tautiriskin vuoksi kyse on korkeimman riskiluokan aineksesta, jonka käsittelyä valvoo Evira.

< Helsingin Satama on Suomen suurin tavara- ja matkustajasatama.

Sen kautta kulkee vuosittain yli 10 miljoonaa matkustajaa.

10

Helsingin Satama vastaanotti vuonna 2013 pelkästään kaatopaikkajätettä 750 tonnia.

Kansainväliselle ruokajätteelle on aina järjestettävä erillinen kuljetus.

Niissä käytettävät ajoneuvot on desinfioitava asianmukaisesti jokaisen noudon jälkeen.

– Joskus ruokajätekuljetuksen mukana menee pieniä määriä sekajätettä, koska sen erittely kävisi liian kalliiksi, sanoo Pulkkinen.

Risteilyalusten jätehuollosta aiheutuvat kustannukset ovat nousseet käsi kädessä vastaanotettavan jätemäärän kanssa. Syynä siihen ovat Helsingin Sataman kohtuulliset jätehuoltomaksut, jotka ovat muun muassa Pietarin taksoja edullisemmat. Helsingissä ei myöskään ole toistaiseksi rajoitettu vastaanotettavan jätteen kokonaismäärää.

Tehostamista yli valtionrajojen Kuluneen sesongin aikana Helsingin Satama on yhdessä SITAn kanssa ryhtynyt tehostamaan kansainvälisten risteilijöiden jätehuoltoa. Tavoitteena on ollut muun muassa harmonisoida alusten lajittelukäytäntöjä pahvin, metallin ja lasin osalta. Viestiä on viety eteenpäin

järjestämällä aiheeseen liittyvää koulutusta laivojen ympäristöupseereille.

– Jokaisella risteilijällä on hieman erilaiset käytännöt. Niitä ei helposti muuteta pelkästään Suomea varten.

Silti uskon, että koulutuksesta on ollut hyötyä. Tässä asiassa tarvitaan molemminpuolista joustoa, mutta myös selkeitä pelisääntöjä, sanoo SITAn aluemyyntipäällikkö Tuomo Koponen.

Ensi keväänä risteilijöiden kierrätyskelpoiset jätteet kootaan satamassa trukeilla niille tarkoitetuille vaihtolavoille.

Tällä tavalla helpotetaan jätteiden purku- ja lajitteluprosessia sekä parannetaan sataman työturvallisuutta.

– Kaikkien jätteiden purkaminen suoraan autoihin on ollut logistisesti hankalaa. Uudessa toimintamallissa laivasta purettu kierrätysjäte voidaan nostaa keräyslavoille heti tai myöhemmin. Trukkien ansiosta esimerkiksi painavan lasijätteen siirtely helpottuu, perustelee Pulkkinen. 

Helsingin satama lukuina (2013)

283 420 000 Risteilyaluskäyntiä

Risteilyalusmatkustajaa

420

tonnia vastaanotettua kansainvälistä ruokajätettä

750

tonnia vastaanotettua kaatopaikkajätettä

812

tonnia vastaanotettua öljyistä jätettä (sludge)

11 Anneli Frantti kuvat Tommi Tuomi ja SITA

Helpotusta raportointiin, apua arkeen Entä jos jokavuotisen ympäristöraportin kaaviot olisivatkin valmiina ja EWC-koodit kohdallaan? Mitäpä, jos toimipisteiden jätehuollon vertailutieto löytyisi napin painalluksella?

Uuden asiakasraportointijärjestelmän myötä SITAn tavoitteena on alan kehittynein ja kattavin ympäristöraportointi.

Tämä on jo tuttua: SITAn järjestelmästä asiakas saa jätehuollon tietonsa sekä konsernitasolla että tyhjennyskohteittain. Järjestelmästä löytyvät jätteen tonnimäärät, jakeet, hyötykäyttöasteet sekä asiakkaan maksamat eurot ja saamat hyvitykset.

– Uudessa järjestelmässä sisäänrakennettuina ovat myös jätteen EWC- ja R/D-koodit, joita asiakas voi hyödyntää omassa ympäristöraportoinnissaan, sanoo SITAn ympäristöpäällikkö Anu Ihalainen.

EWC-koodit luokittelevat jätelajeja ja R/D-koodit (Recovery/Disposal) antavat tietoa viranomaisille jätteen hyödyntämisestä ja käsittelystä. Niitä tarvitaan varsinkin siirtoasiakirjoissa ja vuotuisessa ympäristöraportissa. Koodeissa on muun muassa useita alaryhmiä, joten SITAn järjestelmästä löytyvä koodaus säästää asiakkaan aikaa ja vaivaa.

Toisena uutena toimintona tarjolla on vertailutyökalu, jolla asiakas voi verrata eri toimipisteitä keskenään.

SITA on siirtänyt uuteen järjestelmään asiakkaittensa jätehuoltotiedot. Tietoa on tarjolla myös grafiikkana eli pylväs- ja ympyrädiagrammeina, taulukkoina ja kaavioina. Kaikki kuvat ovat sellaisenaan hiirellä valittavissa ja napattavissa asiakkaan omaan esitys- tai raportointikäyttöön.

– Järjestelmän toimintoja kannattaa reilusti ryhtyä kokeilemaan ja käyttämään. Haluamme tarjota helppoutta ja käyttömukavuutta ja keräämme myös jatkuvaa palautetta järjestelmän toimivuudesta, kertoo Ihalainen.

”Uudessa järjestelmässä ovat sisäänrakennettuina jätteen EWC- ja R/Dkoodit, joita asiakas voi hyödyntää omassa ympäristöraportoinnissaan.”

Siirtoasiakirjojen osalta SITA tarjoaa asiakkailleen mahdollisuutta tallentaa jätehuoltoon liittyvät sähköiset asiakirjat järjestelmän arkisto-osastoon, jolloin tiedot säilyisivät yhdessä paikassa. Asiakkailla on myös mahdollisuus ajaa raportista suoraan ulos CSV-tiedostoja eli raakadataa omiin järjestelmiinsä.

SITA on kouluttanut asiakkaitaan järjestelmän käyttöön, ja käyttöopastusta voi halutessaan kysyä SITAn asiakaspalvelusta tai sähköpostitse raportointi@sita.fi. 

SITAn raportointityökalun käyttöliittymä on yksinkertainen. Tavoitteena on ollut tehdä ympäristöraportointi helpoksi ja jopa mukavaksi.

12

HOK-Elannon ympäristöasiantuntija ottaa

Järjestelmästä hyödyt irti

HOK-Elannossa jätehuollon kehittäminen tuo merkittävää kustannussäästöä ja on osa vastuullisuusajattelua. Eri toimipisteistä kerätyn tiedon yhdistely mahdollistaa sen, että kehittämistä vaativiin kohteisiin päästään kiinni, sanoo HOK-Elannon ympäristöasiantuntija Laura Tuomi.

HOK-Elannolla on kaikkiaan yli 300 toimipaikkaa, pienistä Alepoista isoihin Prismoihin.

Jätehuollon kehittämistyö ja säästöpotentiaalin etsiminen on jatkuvaa, sillä pienistä puroista kasvaa iso virta.

Tarvitsetko vertailutietoa?

– Yksi hyödyllisimmistä asioista SITAn uudessa järjestelmässä on vertailutiedon saaminen erilaisten ja eri kokoisten toimipisteiden välillä. Järjestelmään voi syöttää yhteisen muuttujan, vaikkapa liikevaihdon, johon jätemäärä suhteutetaan. Tuloksista näkee, missä kohteessa on korjattavaa.

Samoin on mahdollista levittää hyviä käytäntöjä, sanoo Laura Tuomi.

13

”Yksi hyödyllisimmistä asioista SITAn uudessa järjestelmässä on vertailutiedon saaminen eri toimipisteiden välillä”.

Vertailussa voi katsoa vaikkapa jätteen jakaumaa eri jakeisiin toimipisteittäin ja havaita esimerkiksi kierrätyksen tehostamisen kohteet.

– Olen aika sinut järjestelmän kanssa jo kuukauden käytön jälkeen, sillä haen sieltä lähes päivittäin tietoa eri toimipaikkojen jätemääristä, kustannuksista ja tyhjennysrytmeistä. Kehittämisen paikkana toivoisin, että isot tietomäärät saataisiin pyörimään nopeammin.

Käytätkö järjestelmän jätekoodeja tai grafiikkaa?

– Koodeja käytän viranomaisraportointiin, ja on hyvä, että ne saa järjestelmästä. Omaa aikaa säästyy, sillä koodeja on hankala tulkita niiden samantyyppisten kuvausten takia.

– Työhöni kuuluu paljon raportointia sekä ulkoisille tahoille että talon sisällä. Järjestelmästä olen ottanut käyttöön ympyrä- ja pylväsdiagrammeja melko suoraankin – aiemmin ne vaativat enemmän työstämistä. On ollut

helppo hypätä mukaan uuteen selkeään ja visuaaliseen järjestelmään.

– Meillä on alkamassa koko maan kattava S-ryhmän vastuullisuusraportointi. Sen osalta pyrimme yhdistämään tietoa SITA:n järjestelmästä suoraan omaan järjestelmäämme.

Kerro lyhyesti jätehuollon kehittämistyöstäsi?

– Tavoitteena on jatkuva jätteen kierrätys- ja hyötykäyttöasteen nostaminen sekä kustannussäästön hakeminen koko konsernissa. Isoimmat jätejakeemme ovat pahvi sekä biojäte, joihin kehittämistyö painottuu.

– Muoviset ja pestävät kuljetuspakkaukset ovat vähentäneet pahvin määrää, mutta tehtävää riittää vielä.

Biojätteen osalta olemme tehostaneet ruoka-apua ja hyväntekeväisyystoimintaa, jotta käyttökelpoinen ruoka menisi käyttöön. Esimerkiksi hävikkiin kirjatusta leivästä noin kolmannes lahjoitetaan, lopuista tehdään eläinrehua ja polttoainetta. 

Ympäristöraporttia täyttämään!

Ympäristölupavelvollisen yrityksen on tehtävä ympäristöraportti toiminnastaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Raportti toimitetaan ympäristöluvan valvojalle, eli ELY-keskukselle tai kunnalle.

Vuosiraportointi koskee myös jätteitä.

– Raportin tekeminen kannattaa aloittaa ajoissa. Epäselvissä asioissa on hyvä olla yhteydessä ympäristöluvan valvojaan, jotta varsinkin sähköisesti toimitettavat tiedot saisi kerralla kuntoon, kannustaa ELY-keskuksen ylitarkastaja Marjo Vuola.

– Lomakkeiden täytön yhteydessä meiltä kysytään erityisesti EWC- ja R/D-koodeista, ja annamme niihin opastusta. Taustalla on pyrkimys siihen, että jokaisen jäte-erän kulkureitti ja lopullinen sijoitus- tai hyödyntämispaikka pystyttäisiin tarvittaessa jälkikäteen selvittämään, jatkaa Vuola.

Vuosittain laadittava ympäristöraportti koostuu sähköisesti täytettävistä lomak-

keista sekä kirjallisesta vuosiraportista.

Sähköisesti täytettävät lomakkeet toimitetaan ympäristöviranomaisille Tyvi-palvelun kautta. Kirjallinen vuosiraportti toimitetaan paperisena, mutta usein myös sähköisesti.

Vuosiraportit arkistoidaan paperisena ja säilytetään pysyvästi.

– Vuosiraportissa toivomme toiminnan harjoittajan esittävän oman näkemyksensä siitä, miten hän toiminnassaan noudattaa ympäristölupansa lupamääräyksiä. Erityisesti toivomme, että tähän listattaisiin myös positiiviset asiat, kuten ympäristöinvestoinnit.

Hyvistä aikomuksista huolimatta osa raporteista taitaa syntyä kiireessä. Varsinkin sähköisesti toimitettavia lomakkeita joudutaan myöhemmin usein täydentämään tietojen puutteellisuuden vuoksi. Kerralla valmiiksi kuulostaa kyllä paremmalta! 

Asiakkaan ääni

kuuluviin

SITA Suomen asiakaskyselyn palautteessa korostui, että asiakkaat haluavat yhä enemmän jätealan asiatietoa – esimerkiksi lisää informaatiota lakimuutoksista ja viranomaisohjeista.

– Osoittaa luottamusta, että tietoa halutaan meiltä, ja asiakkaan ympäristöpalveluiden tuottajana otammekin mielellämme tiedotusroolin. Avasimme vuodenvaihteessa SITAn uutiskanavan Sitaatin osoitteessa sitaatti.sita.fi. Se rakennettiin yhdessä Otavamedian kanssa. Tarjoamme sitä kautta muun muassa asiantuntijatietoa, tilastoja ja kommentteja alan ajankohtaisiin asioihin, sanoo SITA:n kaupallinen johtaja Maarit Leppänen.

Lisäksi SITA jatkaa ajankohtaisten aiheiden aamiaisseminaarejaan. Pääkaupunkiseudun viime seminaariin saatiin mukaan lähes kaikki kutsutut; seuraava tilaisuus on tammikuussa Turussa.

Luottamuksen ohella myös lähikontakti asiakkaisiin on kunnossa: Kyselyn mukaan asiakkaat tuntevat SITA:n yhteyshenkilönsä ja asioivat mielellään henkilökohtaisesti – tutun ihmisen kanssa myös sähköpostiviestintä sopii. Uusista sosiaalisen median kanavista oltiin vähemmän innostuneita.

Asiakkaan äänen kuunteleminen SITAssa on systemaattista. Viimeksi tehty kysely suunnattiin suurimmille asiakkaalle.

Loppuvuodesta oman kyselynsä saivat kunta-asiakkaat ja keväällä puolestaan kartoitetaan tiettyjen kohdennettujen asiakasryhmien palveluiden lisäämistarvetta.

– Olemme panostaneet vuoropuhelun lisäämiseen ja se tuntuu olevan myös asiakkaille mieluista. Perusasiat ovat meillä hyvin kunnossa: asteikolla 1–5 saimme asiakkailtamme yleisarvosanaksi melkein nelosen. Palveluja on tältä pohjalta hyvä kehittää, kiittelee Leppänen. 

14

_UUTISET

kuva 470 sail racing team fin-III

Vedenkäsittelylaitteita Filippiineille SITA Suomen emoyhtiön SUEZ Environnementin humanitaarinen vapaaehtoisjärjestö Aquassistance ja kansainvälinen auttamisjärjestö Action Against Hunger (AAH) yhdistivät voimansa auttaakseen Filippiineille marraskuussa iskeneen Haiyan-taifuunin uhreja.

Aquassistancen vapaaehtoistyöntekijät toimittivat loppuvuoden aikana Cebun saarelle muun muassa kolme vedenpuhdistuslaitetta. He ovat pystyttäneet AAH:n kanssa juomavesiasemia, jotka ovat tarjonneet puhdasta juomavettä 15 000 ihmiselle päivässä.

Aquassistance on vuonna 1994 vapaaehtoisten Suez Environnementin työntekijöiden humanitäärinen järjestö. Se on sitoutunut auttamaan kriisialueiden ihmisiä vesi-, ympäristö- ja jätehuollon järjestämisessä. Se on sanoutunut irti kaikesta taloudellisen ja poliittisen hyödyn tavoittelusta.

SITA Suomi on osallistunut taifuunin uhrien auttamiseen lahjoittamalla rahaa Kirkon Ulkomaanavun kautta.

470 Sail Racing Team fin-111:

470 Sail Racing TeaM FIN-111:n muodostavat Miikka Nikkilä ja Leo Tykkyläinen astuivat armeijan palvelukseen viime syyskuussa. Kummallakin alkoi joulukuun alussa aliupseerikoulu.

Syksy mittaan kaksi treeni- ja kisamatkaa suuntautui Espanjaan, mutta tänä vuonna harjoitusmääriä olisi tarkoitus lisätä.

– Tulemme harjoittelemaan mahdollisimman paljon jo alkuvuodesta, joten pitkiä reissuja etelän aurinkoon on luvassa, Miikka Nikkilä kertoo.

– Joulun vietimme kumpikin tahollamme omien perheidensä parissa leväten, hyvin syöden ja tuleviin koitoksiin akkuja ladaten.

Uuden vuoden he viettivätkin sitten Lahdessa kasarmilla virka-apuosastona.

Ympäristövaliokunta haluaa koventaa pakkaustavoitteita

– Maaliskuussa alkaa kilpailukausi, ja tarkoitus on ajaa kaikki maailmancupit, Eurooppa-cupit, EM:t ja MM:t, Nikkilä kertoo.

– Urheilukomennuspäivät, joita ei ole kuitenkaan kuin vain 95, tulevat asettamaan omat haasteensa kauden läpivientiin. Joistakin vähemmän tärkeistä kilpailuista ja leireistä joudutaan todennäköisesti luopumaan.

Venekunnan saapumiserän kotiutumispäivä on syyskuussa, mutta Nikkilä ja Tykkyläinen tulevat kotiutumaan näillä näkymin jo muutamaa viikkoa aikaisemmin MM-kisojen ja samalla olympialaisten maapaikkakarsintojen vuoksi.

kuva shutterstock

Armeijasta etelän aurinkoon

SITA Suomi Oy on 470 Sail Racing Team FIN-111:n tukija.

Eduskunnan ympäristövaliokunta haluaa kiristää pakkausjätteen tuottajien velvollisuuksia.

Valiokunta haluaa, että pakkausjätteiden kierrätystavoitteita kiristetään riittävän kunnianhimoisiksi.

Tuottajakohtaiset kierrätystavoitteet tulisi valiokunnan mukaan asettaa asetusluonnoksia selvästi kireämmiksi.

Joulukuun 11. kirjatun lausumaehdotuksen mukaan halutaan varmistaa, ettei pakkausten keräyspisteverkoston palvelutaso heikkene

millään alueella, ja että keräyspisteverkoston kehittymistä ja laatua seurataan tarkasti.

Tuottajien on toimitettava ympäristövaliokunnalle selvitys kierrätystavoitteiden toteutumisesta ja siitä, millaisia vaikutuksia keräyspisteverkostolla on ollut kierrätyksen onnistumiseen erityisesti hajaasutusalueella.

Ensimmäinen selvitys seurannasta ja toteutetuista toimenpiteistä on toimitettava valiokunnalle vuoden päästä siitä, kun tuottajavastuu on astunut voimaan.

Lähde: Uusiouutiset

15

SITA Suomi ja Suomen Hyötykeskus fuusioituivat

Olli Tuominen tavoittelee ranking-nousua

palvelutoiminnasta. Sen liiketoimintajohtajaksi on nimitetty Kimmo Käenmäki. SITA Raakaaineet keskittyy jätteenkäsittelyyn ja jätemateriaalista syntyvien raaka-aineiden hankinta- ja välitystoimintaan. Liiketoimintajohtaja Janne Vehmaa vastaa SITA Raaka-aineet -yksiköstä.

Vaikka nimet muuttuivatkin, fuusio ei edellytä SITA Suomen asiakkailta mitään toimenpiteitä. SITA jatkaa asiakassuuntautunutta toimintaansa.

Squash-ammattilainen Olli Tuominen valmistautuu paraikaa kevätkauteen. Seuraavaksi hän matkaa Detroitiin Yhdysvaltoihin, missä käydään 70 000 dollarin Motor City Open -turnaus.

Menneen joulun Olli Tuominen ehti hengähtää kotonaan Helsingissä. Yksi Tuomisen joulunalusperinne on ollut järjestää kansainvälinen näytösottelu. Tänä vuonna hän otteli Tali-hallissa Australian rankingykköstä Cameron Pilleytä vastaan.

Viime syksy oli tavan takaa kisakalenterin kiireisintä aikaa.

– Kaikkiaan kisoja on vuoden aikana 12–15, ja niistä ainakin puolet tai joskus suurin osa osuu syksyyn, Tuominen kertoo.

Heti kauden alussa käytiin Belgiassa lajin EM-kisat.

Sieltä saaliina oli pronssia. Syksy päättyi kahteen kovaan kansainväliseen turnaukseen Qatarissa ja Hong Kongissa. Qatarissa ottelut päättyivät tappioon ensimmäisessä pääsarjaottelussa karsintasarjan voiton jälkeen. Hong Kongissa Tuominen selvisi toiselle kierrokselle, missä tuli tappio Egyptin Tarek Momenille, joka on tällä hetkellä maailmanlistan 11. sijalla.

Tuominen on tottunut, että hänen rankingsijoituksensa on ollut kahdenkymmenen parhaan joukossa.

Tämä on taannut tyypillisissä 32 ottelijan turnauksissa pääsyn suoraan pääsarjaan, sillä 24 aloittaa pääsarjassa.

Alkusyksyn menestyksen jälkeen sijoitus on päässyt livahtamaan 24. sijan huonommalle puolelle, joten paikka pääsarjassa ei ole lainkaan varma.

– Yksi alkaneen vuoden tavoitteista onkin nousta rankingista takaisin 20 parhaan joukkoon. Se vaatisi tulevissa kisoissa 1–2 voittoa pääsarjassa, mikä on ihan realistinen tavoite.

kuva timo jakonen

Suomen Hyötykeskus fuusioitui vuoden vaihtuessa emoyhtiöönsä SITA Suomeen. Järjestelyn tavoitteena on tehostaa ja selkeyttää yritysten toimintarakennetta. Samalla yhtenäistetään asiakkaille tarjottavia lisäarvopalveluita, kuten ympäristöraportointia. Fuusiolla ei ole henkilöstövaikutuksia.

Tästä eteenpäin SITA Suomi Oy:n liiketoiminnot muodostuvat SITA Palvelut ja SITA Raakaaineet -liiketoimintayksiköistä.

SITA Palvelut vastaa jätehuollon logistiikasta ja siihen liittyvästä

Squash-ammattilainen

Taantuma on vaikuttanut ympäristön tilaan kuva Tommi Tapola

SITA Suomi Oy on Olli Tuomisen tukija.

Iloiset uutiset ensin: Suomen bruttokansantuote on kasvanut suhteessa enemmän kuin energiankulutus, luonnonvarojen käyttö ja hiilidioksidipäästöt. Myös ekotehokkuus on lisääntynyt selvästi 1990-luvun puolivälistä alkaen, ja päästöt ilmaan ja vesiin ovat vähentyneet selvästi viime vuosikymmeninä.

Kuitenkin parannettavaa on rutkasti.

– Myönteistä kuvaa synkentää se, että kaikkein vakavimmat ongelmat – ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen – ovat yhä ratkaisematta ja tilanne pahenee jatkuvasti, sanoo SYKEn pääjohtaja Lea Kauppi.

Näitä ympäristön tilan merkkejä käydään läpi joulukuussa ilmestyneessä Suomen ympäristökeskuksen Ympäristön tila -katsauksessa.

Sen mukaan vuonna 2008 alkanut talouskriisien jatkumo on vaikuttanut maamme ympäristön tilaan sekä myönteisesti että kielteisesti.

Samalla kun taantuma on vähentänyt luonnonvarojen käyttöä ja muuta kuormitusta, se on myös hidastanut monia ympäristöpolitiikan prosesseja, kuten kansainvälistä ilmastopolitiikkaa.

SITA.FI