Rinki 2/2018

Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n tiedotuslehti 2/2018

KOTKAMILLS KULKEE

kiertotalouden kärkijoukoissa Uusi muovistrategia s. 6 Pakkaustilastot 2016 s. 16

BOKSI Uutiset ja tapahtumat

LAINSÄÄDÄNTÖ Uusi muovistrategia puhuttaa EU:ssa.

08

KIERTOTALOUS Paperinkeräys näkee kierto­ talouden bisnesmahdollisuudet.

10

YRITYS Kotkamillsillä otetaan sivujakeista hyödyt irti.

14

HENKILÖ Mepak-Kierrätys sai uuden toimitusjohtajan.

16 18

LUKUJEN TAKANA Tuoreet pakkaustilastot ILMIÖ Korjattuja puulavoja jää tilastoimatta.

sisältö 2•2018

04 06

19

PAKKAUSSUUNNITTELU Uusi opas antaa neuvoja.

Huom!

Ringin artikkelit ovat luettavissa myös osoitteessa info.rinkiin.fi

Read articles in English at info.rinkiin.fi

Seuraava lehti ilmestyy 5.12.

Palautetta lehdestä ja osoitteenmuutokset osoitteeseen info@rinkiin.fi

Julkaisija Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy,

Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki www.rinkiin.fi, info@rinkiin.fi, p. 09 616 230

Päätoimittaja Juha-Heikki Tanskanen Toimitusneuvosto Juha-Heikki Tanskanen, Jaana Lindman, Reija Koistinen Elina Holamo, Eija Jokela, Virpi Korhonen

Toimitus Otavamedia OMA, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia Tuottaja Laura Lähdevuori, Otava­media OMA

Painopaikka PunaMusta Paperi Ympäristöystävällistä paperia

ISSN 2343-1504

Lehti verkossa info.rinkiin.fi, näköislehti osoitteessa bit.ly/rinki-lehti

ISO 9001 Näköislehdet

2 | RINKI 2/2018

10 14

A J A N K O H T A I S T A Juha-Heikki Tanskanen

16

Ympäristötietoisuus lisää kierrätystä

K

uuma kesä ja merten muovilautat ovat olleet keskus­ telun ytimessä viime aikoina. Keskustelu on sivunnut myös pakkauksia, erityisesti muovipakkauksia.

Merten muovilauttoja ei saada poistettua lisäämäl­ lä Suomessa kierrätystä tai edes muovin kierrätystä. Sen sijaan väkirikkaisiin, kehittyviin maihin tulisi järjestää toimiva jättei­ den keräys ja kunnolliset kaatopaikat. Julkisessa keskustelussa korostetaan harvoin, kuinka tärkeää on perusjätehuolto. Jos jät­ teet kerätään säännöllisesti ja sijoitetaan edes hyvin hoidetuille kaatopaikoille, saadaan hallintaan monet ongelmat, kuten ros­ kaantuminen.

On selvää, että modernikin kaatopaikka on vasta alku toimille, joita tarvitaan. Materiaalien käytön tehokkuutta on lisättävä kai­ kissa maissa ja jätteiden kierrätys on siihen yksi tapa. Kierrätys ei kuitenkaan yksin riitä mihinkään. Myös kulutustottumuksia ja tuotantoa on pystyttävä muuttamaan vähemmän kuormitta­ viksi ja luonnonvaroja kuluttaviksi. Osa muutoksista maksaa rahaa ja tuntuu työläiltä, mutta ympäristöä koskevat uutiset motivoivat meitä toimimaan.

Suomessa on edetty hyvin hoidetuista kaatopai­ koista jätehierarkian seuraaville tasoille. Jätemate­ riaalit kierrätetään uusiksi tuotteiksi tai vähintään poltetaan sähköksi ja lämmöksi. Pakkaustuottajil­ la on kierrätyksen lisäämisessä keskeinen rooli.

Ringin ja tuottajayhteisöjen yhteisin toimin pak­ kausjätteen kierrätysaste nousi 65 prosenttiin vuonna 2016. Tämä on uusi ennätys, joka on neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2015.

Pakkausjätteen kierrätyksen kasvu osoittaa, että kauppa ja teollisuus toimivat aktiivisesti ympäristön hyväksi. Kaikille meille on tärkeää, että ympäristön suoje­ lemiseksi tarvittavat muutokset voidaan toteuttaa tehokkaasti. Vaikka Suomen taloudella menee hyvin, monen tahon tarpeet ja toiveet jäävät toteutumatta.

Tuhlailuun ei ole varaa edes kierrätyk­ sen järjestämisessä, eikä se olisi kierto­ talouden idean mukaistakaan.

i s k Bo

uutiset | tapahtumat

Muovi­korkillisten nestekartonki­ pakkausten lajitteluohje muuttunut

Ringin asiakasyritykset ovat

Nestekartonkipakkausten muovi­korkit voi nyt

käyttäneet extranet-palvelua

lajitella muovipakkaus­keräykseen. Aiemman

tänä vuonna erityisen paljon.

ohjeen mukaan korkin sai jättää pakkaukseen.

86 prosenttia pakkaustieto­

Muovikorkillisia nestekartonkipakkauksia ovat

ilmoituksista tuli Rinkiin extra-

esimerkiksi maito-, kerma- ja mehutölkit sekä

netin kautta. Kiitos yritykset!

Extranet kannattaa ottaa

jogurttitölkit, viinitetrat ja kastiketölkit.

aktiiviseen käyttöön. Palve-

Suomen Kuitukierrätys Oy päätti uudesta ohjeesta tänä syksynä. Ohje muutettiin, sillä

lun kautta yritys voi milloin

muovipakkauksille on nykyään oma laajeneva

tahansa tarkistaa ja päivittää

keräys- ja kierrätysjärjestelmänsä Suomessa.

tietojaan. Lisäksi pakkaus­ tietojen ilmoittaminen Rinkiin

Tämän lisäksi nestekartonkipakkausten oma

on helppoa ja nopeaa.

kierrätysmerkki poistuu käytöstä. Pakkauksissa

Vuoden 2018 pakkaustieto-

voi käyttää pakkausasetuksen mukaisia

jen palautus on ajankohtainen

materiaalimerkintöjä.

jälleen ensi vuoden alussa.

Suomen Kuitukierrätys Oy ohjeistaa pakkaajia korjaamaan

Rinki muistuttaa pakkaustie-

uudet ohjeet ja merkinnät myös

tojen palautuksesta sähkö-

pakkauksiin. Muutokset voi tehdä

postitse, ja ne on palautettava

joustavasti silloin, kun pakkauksia

helmikuun 2019 loppuun

ja niiden painatuksia uusitaan.

mennessä.

Kierrätyskelpoisen muovipakkauksen suunnitteluopas julkaistu Muovipakkausten tuottajayhteisö

muovimarkkinatietämyksen pohjalta.

Suomen Uusiomuovi Oy on tuottanut

Se perustuu Suomessa tapahtuvaan

avannut oman sivuston, jossa on ajan-

yhteistyössä Fortum Oyj:n kanssa

keräykseen, lajitteluteknologiaan ja

kohtaista tietoa pakkausten suunnit-

oppaan kierrätyskelpoisen muovipak­

uusiomuovivalmistukseen. Kokonais­

telusta ja Q&A osio. Ilmaisen oppaan

kauksen suunnittelusta, joka on ensim-

valtaisessa pakkauksen valinnassa

voi tilata verkossa www.uusiomuovi.fi.

mäinen laatuaan Suomessa.

yrityksen on huomioitava sekä pak­

Uuteen oppaaseen tehdään muutoksia

kauksen kierrätyskelpoisuus että sen

kehityksen ja palautteen mukaan.

Opas on tehty nykyisen lainsäädännön kierrätysteknologia- ja uusio-

4 | RINKI 2/2018

laatu, toimivuus ja ympäristövaikutukset.

Suomen Uusiomuovi Oy on myös

Lue aiheesta lisää sivulta 19.

Tapahtumia syksyllä

Kiperä kysymys

TUOTTAJAVASTUUILTAPÄIVÄ

?

Onko yrityks essäsi jokin Rinkiin liittyv ä kysymys, johon haluai sit vastauks en? Käy tutustumas sa usein kysy ttyihin kysymyksiin osoitteessa rinkiin.fi tai ota yhteyttä asiakaspalve luumme.

Asiakaspalv elu yrityksill e p. 09 6162 35 00 (ark. 8.30–1 5.30), info@rinkiin .fi

Mitä hyötyä yritykselle on Rinki-merkin käytöstä?

Rinki-merkki palvelee yritystä, sillä se

on helposti käyttöön otettava viesti yrityksen vastuullisuudesta ja pakkausten tuottajavastuun hoitamisesta. Se antaa myös vastinetta pakkausten kierrätysmaksuille ja Ringin asiakasmaksuille.

Rinki-merkin käyttöoikeus on Rinkiin liittyneillä yrityksillä. Yritykset voivat käyttää sitä markkinointiviesJÄTEHUOLTOPÄIVÄT

tinnässään, kuten yrityksen verkkosivustolla tai mainos-

3.–4.10.2018, Hilton Helsinki Kalastajatorppa

materiaaleissa. Pakkauksiin merkkiä ei saa laittaa. Yritys

Järjestäjä: Jätehuoltoyhdistys ry

voi ladata merkin käyttöönsä extranet-palvelusta.

www.jatehuoltopaivat.fi PAKKAUKSET JA KULUTTAJA 9.10.2018, Helsingin messukeskus Järjestäjä: Suomen Pakkausyhdistys ry www.pakkaus.com PACKSUMMIT 2018 31.10.2018, Sibeliustalo, Lahti Järjestäjä: Suomen Pakkausyhdistys ry www.pakkaus.com

Auditoinnit yrityksille RINKI Oy aloittaa yritys­ asiakkaiden pakkaustietojen

Nimitys­ uutinen Jaana Lindman on nimitetty

auditoinnit tämän syksyn aikana. Auditoinnin tarkoitus on yhdessä yritysten kanssa varmistaa Ringille raportoitujen pakkaustietojen oikeellisuus. Lisäksi auditoinnilla halutaan lisätä tilastojen luotettavuutta.

– Tavoitteena on, että vähintään 20 prosenttia Ringin

Suomen Pakkauskierrätys

tilastoimasta pakkausmäärästä on auditoitu vuoden 2020

RINKI Oy:n viestintäpäälliköksi

loppuun mennessä, kertoo Ringin asiakaspalvelupäällikkö

ja johtoryhmän jäseneksi. Hän

Maija Peltola.

vastaa muun muassa viestinnästä ja kuluttaja-asiakaspalvelusta.

Lindman on toiminut aiemmin muun

Auditoinnit ovat luonteeltaan konsultoivia ja niillä lisätään yrityksen tietämystä pakkausten tuottajavastuusta.

Yritys saa myös opastusta pakkaustietojen raportointiin.

muassa Metsäteollisuus ry:n viestintäpäällikkönä

Ringin auditointioikeus perustuu asiakassopimusten sopi-

ja Veikkaus Oy:n tiedottajana.

musehtoihin.

RINKI 2/2018

| 5

L A I N S Ä Ä D Ä N T Ö teksti Tarja Västilä, kuvat iStockphoto

MUOVIN ELINKAARTA

hallittava paremmin Euroopan unioni on kipuamassa kierto­talouden edellä­ kävijäksi. Uuden muovi­strategian tarkoitus on tehostaa muovin talteenottoa, kierrätystä ja uusio­käyttöä.

K

omissio julkaisi vuoden alussa EU:n ensimmäisen muovistrategian, joka on parhaillaan parlamentin käsittelyssä.

– Tavoitteena on säästää resursseja käyttämällä niitä tehokkaammin ja pitämällä materiaalit kierrossa mahdollisimman pitkään, kiteyttää Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan jäsen Anneli Jäätteenmäki.

Hän toimii ryhmänsä neuvottelijana parlamenttikäsittelyssä. Jäätteenmäen mukaan muovin käyttöä tulisi hallita nykyistä paremmin läpi koko arvoketjun. Strategiassa halutaankin tehostaa muovin talteenottoa ja kierrätystä sekä tuotesuunnittelua, joka edistää muun muassa muovituotteiden uudelleenkäyttöä. Tärkeää on myös luoda edellytyksiä uusille kiertotalouden innovaatioille ja investoinneille.

Reilu kymmenen vuotta aikaa EU:ssa 60 prosenttia kulutuksen jälkeisestä muovijätteestä syntyy muovipakkauksista.

Jäätteenmäki toteaa, että EU:ssa vuosittain tuotetusta vajaasta 26 miljoonasta muovijätetonnista vain 30 prosenttia kierrätetään. Hän puhuu haaskatusta rahasta: taloudesta poistuu 95 prosenttia materiaalin arvosta.

6 | RINKI 2/2018

Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki EU:n markkinoilla olevat muovi­pakkaukset on suunniteltu kierrätettäväksi. EU hyväksyikin toukokuussa kunnianhimoiset jätehuolto- ja kierrätyssäännöt. Uusien erilliskeräysvelvoitteiden mukaan vuonna 2025 puolet muovipakkausjätteestä pitäisi kiertää. Siitä viiden vuoden kuluttua tavoite nousee 55 prosenttiin.

– Kierrätysvaatimusten tiukentaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että keräys­tä on tehostettava. Suomella on tähän enemmän mahdollisuuksia ja

edellytyksiä kuin monella muualla Euroopan maalla, uskoo Jäätteenmäki.

Komission kertakäyttömuoviesityksen mukaan panttijärjestelmän ja laajennetun tuottajavastuun kautta 90 prosenttia muovipulloista on kerättävä vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen saavuttamiselle on Suomessa hyvät edellytykset, kun panttipullojärjestelmä toimii jo hyvin.

Tuottajavastuu voi laajentua Jo jätepuitedirektiivi ja Suomen jätelaki ovat laajentaneet tuottajavastuuta. Vastuu on kansallinen eli käytännön toteutus on kunkin jäsenmaan vastuulla.

Tuottajavastuun laajeneminen entisestään on Jäätteenmäen mukaan tulevaisuudessa mahdollista.

– Kun jätepaketti on juuri saatu hyväksyttyä, nykyisellä komissiolla ei liene kuitenkaan aikeita esittää asiasta enää mitään uutta.

Tällä hetkellä tuottajavastuussa ovat vähintään miljoonan euron liikevaihtoon yltävät suomalaiset yritykset, jotka pakkaavat tuotteita Suomessa tai tuovat maahan ulkomailla pakattuja tuotteita.

Eroon kertakäyttömuovista Muovisääntelyllä halutaan vähentää etenkin kertakäyttömuovia ja niiden täyskieltojakin on jo esitetty. Kertakäyt-

Euroopan ulko­ puolelta tulevien tuotteiden kontrollointia tarvitaan, niitä pitäisi koskea samat standardit.

töisiä tuotteita ovat komission esityksen mukaan muun muassa muoviset ruokailuvälineet ja -astiat, pillit, sekoittimet, juomakupit ja kannet, vanupuikkojen ja ilmapallojen varret sekä osa ruokapakkauksista.

– Pakkaus estää esimerkiksi ruoan pilaantumista. Muoveilla on jatkossakin merkittävä rooli, mutta niiden elinkaarta tulisi hallita vielä paremmin.

Kertakäyttömuoveihin liittyvä komis­ sion ehdotus tähtää haitallisten muoviroskien vähentämiseen eikä muovin kieltämiseen kokonaan.

Maailman mittakaavassa kerta­ käyttömuovit ovat ongelmallisia. Jos ne kiellettäisiin kokonaan, tuotesuunnittelu saisi uutta vauhtia ja myös uusio­ raaka-ainemarkkina kehittyisi. Jäätteenmäki uskoo, että täyskielto toteutuu jossain vaiheessa.

– Muoveja voidaan korvata kierrätyskelpoisilla biopohjaisilla tai biohajoavilla materiaaleilla. Uusien teknologioiden kehittäminen ja EU:n tuki in-

novaatioille on tarpeen. Euroopan ulkopuolelta tulevien tuotteiden kontrollointia tarvitaan, niitä pitäisi koskea samat standardit.

Suurimmat muoviongelmat ovat Euroopan ulkopuolella, mihin YK pyrkii etsimään globaalia ratkaisua.

Suomelle kehuja Komission kaavailema muovivero on Jäätteenmäen mukaan kiistanalaisin asia koko EU:ssa.

– Jäsenmaat joutuisivat maksamaan kierrättämättömästä pakkausmuovista 80 senttiä jokaista kiloa kohden.

Tuotto­arvio on seitsemän miljardia euroa, joka tulisi EU:n käyttöön omina varoina. Jäsenvaltioiden kyky ja halu kerätä varoja vaihtelee, enkä usko, että kaikki olisivat valmiita kartuttamaan EU-varoja.

Suomessa selvitetään suhtautumista EU:n muoviveroon, mutta puhetta on ollut myös kansallisesta muovi­ verosta. Jäätteenmäki toteaa, että kansalliselle verolle löydettäisiin tehokkaasti käyttökohteita Suomessa. Siten se olisi parempi ratkaisu, jos veroon päädytään.

Suomalainen pakkausala saa Jäätteenmäeltä kiitoksia: Suomessa kehitetään tehokkaita älypakkauksia ja niiden suunnittelu kehittyy koko ajan. Samalla luodaan uusia, innovatiivisia liiketoimintamahdollisuuksia. Suomi kuuluu pärjääjiin.

– Lisäksi muovipakkausten käyttäjät ovat valmiita kierrätykseen. Valistus puree suomalaisiin, pullojen lisäksi muitakin muovipakkauksia kierrätetään innokkaasti.

Pantittomia muovipakkauksia ke­ rätään kierrätettäväksi Rinki-ekopisteillä.

RINKI 2/2018

| 7

K I E R T O TA L O U S

teksti Matti Välimäki, kuva Roope Permanto

Kiertotalouden

YTIMESSÄ Paperinkeräyksen toimitus­johtajan Petri Aaltosen mukaan painotuotteet vähenevät, mutta yhtiö aikoo löytää kiertotaloudesta uutta bisnestä.

K

un varatuomari Petri Aaltonen aloitti Pape­ rinkeräys Oy:n toimi­ tusjohtajana 1. tammi­ kuuta 2018, ajankohta oli monellakin tavalla mielenkiintoinen.

– Vuonna 1943 aloittanut Paperin­ keräys on suomalaisen kierrätyksen pio­ neeri, mutta koskaan aikaisemmin yh­ tiön ydintoiminta ei ole ollut yhtä trendi­ kästä ja arvostettua kuin nyt. Nykyään kaikki puhuvat kiertotaloudesta.

Toisaalta, Paperinkeräys hoitaa graafi­ sen paperin tuottajavastuuta markkina­ tilanteessa, missä tuotot laskevat vuosit­ tain 5–7 prosenttia. Kartongin puolella markkinat ovat pysyneet lähes entisel­ lään.

– Kuitumateriaalin keräys ja käsittely on jatkossakin ydintoimintaamme. Pape­ rinkeräyksellä on koko maan kattava, hyvin toimiva käsittely- ja aluekeräys­ verkosto.

Paperinkeräyksellä on noin 6 000 aluekeräyspistettä ja se on vahvasti läsnä myös Ringin ekopisteillä.

– On kuitenkin sopeuduttava siihen, että digitaalisuuden voittokulku jatkuu ja painotuotteiden määrä vähenee jatkossa­ kin. Meidän on kehitettävä yhä enem­ män myös muuta liiketoimintaa kierto­ taloudessa.

8 | RINKI 2/2018

Kilpailua, innovaatioita ja ennustettavuutta Aaltonen toimi aiemmin vuosia Postikonsernissa eri johtajatehtävissä. Pape­ rinkeräykseen hän siirtyi ICT-alan edun­ valvoja FiComin palveluksesta.

– Sekä Postin että Paperinkeräyksen ydintoiminta liittyy materiaalivirtojen hallintaan. Postissa olin myös kehittä­ mässä konsernille uutta liiketoimintaa, kun perinteisten postilähetysten määrä alkoi laskea. Tilanteesta löytyy paljon yhtymäkohtia Paperinkeräys Oy:n tämän hetkisiin haasteisiin.

Aika FiComissa antoi hyvän näköalan ICT-alalle.

– Se herätti ehkä lopullisesti myös digitalisaation mahdollisuuksiin.

Yksi keskeinen ero toimintaympäris­ töissä on kuitenkin sääntelyn määrä.

– Kiertotaloudessa materiaalien keräyk­seen, kierrätykseen ja jatkokäyttöön liittyy todella paljon säätelyä, säännöksiä ja lakeja. Se, että nämä vielä muuttuvat usein, haittaa hieman alan toimijoiden pitkän tähtäimen suunnittelua.

Aaltonen kertoo huomanneensa, että innovaatioita syntyy parhaiten tilanteis­ sa, joissa on kilpailua.

– Kiertotaloudessa on tarvetta sekä julkisille että yksityisille toimijoille – ja näiden muodostamille yhteistyöketjuille.

Toisaalta alalle tarvitaan myös selkeät

pelisäännöt, sillä se varmistaa esimer­ kiksi investoinnit.

Panostusta vuokralavoihin Paperinkeräys on jo pidemmän aikaa panostanut palveluliiketoimintaan, se tarjoaa Encore-brändinsä alla yrityksille muun muassa jätehuolto-, tietoturvasekä kuorma- ja vuokralavapalveluja.

– Näen erityisen paljon mahdolli­ suuksia vuokralavapalveluissa. Olemme satsanneet vahvasti lavojen korjaukseen.

Se on myös mitä puhtainta kiertotalout­ ta, kun kertakäyttötuotteista siirrytään palveluihin.

Paperinkeräyksen tytäryhtiö Hyöty­ paperi on mukana energia-alalla, sen liiketoimintaan kuuluvat kierrätyspoltto­ aineet. Digitaalisuus tarjoaa mahdolli­ suuksia kiertotaloudelle tässäkin: – Digitaalisuus auttaa muun muassa optimoimaan kuljetuksia, vähentämään ajettavia kilometrejä ja lisäämään auto­ jen mukana kulkevan materiaalin mää­ rää. Esimerkiksi keräyssäiliöiden täyttö­ asteesta kertovien sensoreiden avulla säiliöt voitaisiin tyhjentää juuri silloin, kun se on järkevintä.

Hän huomauttaa, että tuottajavastuu on filosofiana hyvä ja oikea tapa toimia: se joka saattaa materiaalia markkinoille huolehtii osaltaan myös sen kierrätyk­ sestä.

Innovaatioita syntyy parhaiten tilanteissa, joissa on kilpailua.

Petri Aaltonen • 52 v

• Varatuomari, oikeus­tieteiden kandidaatti • 2018– Paperinkeräys Oy:n toimitusjohtaja • 2015–2017 FiComin toimitusjohtaja • 2000–2015 Posti, useita johtotehtäviä • 1997–2000 Finnet-liitto, johtaja • Vaimo ja kaksi aikuista lasta. Harrastuksia urheilu, lenkkeily, kuntosali, golf, hyvä ruoka ja lukeminen.

Seurannut FC Liverpoolin vaiheita 1970-luvulta saakka. ”Kaudella 2018–2019 Jürgen Kloppin luot­saama erittäin viihdyttävästi pelaava The Reds taistelee mestaruudesta.”

RINKI 2/2018

| 9

Y R I T Y S teksti Sami Anteroinen, kuvat Johannes Wiehn

VIHREÄMPI

KAHVIKUPPI syntyi saunan lauteilla Kotkamills on kulkenut kierto­talouden kärki­joukoissa jo pitkään. Kotkalais­ yritykselle on kunnia-asia käyttää jokainen sahalle tuleva tukki kokonaan.

K

otkamillsillä sivujakeet – olipa sitten kyse sahanpurusta, hakkeesta, musta­ lipeästä tai suovasta – hyödynnetään viimeisen päälle.

– Me olemme myös maailman suurin sahanpurua hyödyntävä sellutehdas, kertoo toimitus­ johtaja Markku Hämäläinen.

Kotkamillsin nykyinen vihreä valtakausi sai tavallaan alkunsa vuonna 2011, kun kierrätyskuitulaitos valmistui.

Muutama vuosi myöhemmin tehtiin päätös kartonkikone­ investoinnista – ja kartonkikone käynnistyi heinäkuussa 2016. Koneella on kaksi syömähammasta: muovittomat Barrier-kartongit ja perinteisemmät taivekartongit.

– Lähdimme liikkeelle aika lailla taivekartongilla, mutta Barrier on tullut koko ajan vahvemmin mukaan.

Barrierin nousun takana on ISLA Duo -niminen vallan­ kumouksellinen tuote – eli kokonaan muoviton kahvikuppi­ materiaali. Idea lähti suomalaiskansalliseen tapaan saunan lauteilta, kertoo Hämäläinen.

– Meillä oli Saksassa asiakas, jolle mietittiin uutta tuotetta.

Sitten eräs kollega heitti saunassa, että eikös muoviton kahvi­ kuppi olisi aika kova juttu, muistelee toimitusjohtaja kuuden vuoden takaista innovatiivista löylyhetkeä. >

1 0 | RINKI 2/2018

Markku Hämäläinen ja Saila Kettunen nauttivat taukokahvia ISLA Duo -kupeista. Kahvikuppi toimittaa pakkauksen roolia kahvia myytäessä.

RINKI 2/2018

| 1 1

Mutkia matkassa Saksan päässä innostuttiin ideasta, mutta ei tarpeeksi paljon, jotta pilottia olisi päästy tekemään. Hämäläinen tiimeineen ei kuitenkaan luovuttanut, vaan alkoi kartoittaa vaihtoehtoja: missä moisen tuotantolinjan voisi toteuttaa fiksusti? Etsintäpartion vuosia kestänyt urakka oli kivinen, koska tarvittava kone oli niin pitkä, että se ei mahtunut silloisiin tuotantolaitoksiin.

– Meillä oli lopulta vain kolme eurooppalaista vaihtoehtoa sijoituspaikaksi ja niistä ylivoimaisesti paras täällä Kotkassa.

Barrier-kartongin liiketoimintajohtaja Saila Kettunen kertoo, että projektista ei luovuttu missään vaiheessa, koska yritys haistoi hittituotteen.

– Markkinoilla oli selvästi vetoa ja brändinomistajat olivat kiinnostuneita tämän kaltaisesta tuotteesta.

Itse asiassa eräs suuri kansainvälinen toimija olisi halunnut muovittoman kahvikupin repertuaariinsa jo 1990-luvun alussa, mutta aika ei vielä tuolloin ollut kypsä.

Kahvikuppien kuningas Millainen sitten on ISLA Duo -kuppi?

– No, se ei sisällä lainkaan ympäristölle tai terveydelle haitallisia muoveja tai vahoja. Tuotteiden helppo kierrätettävyys linkittää kupit vahvasti kierto­ talouteen ja pitää huolen, ettei arvokas puukuitu poistu käytöstä.

Erona perinteisiin pakkauksiin Kotka­millsin muovittomissa AEGLE -pakkaus­ kartongeissa on bio­hajoava veden ja rasvan kestävä barrier -kerros.

12 | RINKI 2/2018

Laborantti Mari Myllynen tekee koepainatusta liittyen kartongin pinnan laatuun.

Perinteinen kertakäyttöinen kahvikuppi sisältää muovisen barrier-kerroksen, joka estää nesteiden ja rasvojen imeytymisen. ISLA Duo -tuotteissa suoja­kerros on toteutettu vesipohjaisella dispersiopäällystyksellä PE-muovin sijasta. Muovittomuus mahdollistaa tuotteen kierrätettävyyden ihan tavallisessa kartonkikeräyksessä.

Hämäläisen ja Kettusen mukaan samankaltaisia innovaatioita tarvitaan, koska maailma liikkuu nyt vauhdilla kohti muovitonta tulevaisuutta. Kulutus ja kierrätys ovat kuluttajan valintoja,

mutta toisaalta on valmistajien vastuulla tarjota tuotteita, jotka vastaavat näihin haasteisiin.

Markku Hämäläinen huomauttaa, että maailmalla on valtavat kahvikuppimarkkinat, mutta niiltä on kuitenkin puuttunut vastuullinen toimija, joka tarjoaa muovittomia ja helposti kierrätettäviä ratkaisuja.

– PE-muovilla päällystettyjä kahvikuppeja voi toki kierrättää, mutta globaalisti se on ollut vaikeaa ja tehotonta muovin erotteluprosessin takia, hän lisää.

Uusi laminaatti­ paperikone kierroksessa Kotkamills on näyttänyt kyntensä myös vahvalla laminaattiosaamisellaan. Saila Kettunen toteaa, että monipuolinen laminaatti on ”kiehtova materiaali”, joka on viimeisen viiden vuoden aikana kehittynyt rajusti.

– Meidän tuotteesta valmistetussa kompaktilaminaatissa on 70 prosenttia puukuitua, ja sen käyttö esimerkiksi rakennusten julkisivuissa lisääntyy koko ajan.

Säänkestävän ja kotimaisen kompaktilaminaatin luulisi sopivan vaikka Finlandiatalonkin pirtaan tuontimarmorin sijasta?

– Ehdottomasti, vastaavat Hämäläinen ja Kettunen.

Kartonkirullat tulevat pituusleikkurilta.

Kuvaan kuuluu, että laminaattipuolelle

Kierrätys on kestävän kehityksen teema, joka on pinnalla ja jatkaa nousuaan.

uusia hittejä – ja parantaakseen jo olemassa olevia prosesseja ja tuotteita.

– Teemme paljon koeajoja esimerkiksi Valmetin koepäällystyskoneella Järvenpäässä, paljastaa Hämäläinen.

Päällystystestausta tehdään jatkuvasti, koska – Hämäläisen sanoin – loppukäyttökohteet eivät lopu koskaan.

Kierrätys kiihdyttää edelleen

”Koko maailman innovaatiotiimi”

Hämäläisen mukaan kiertotalous, kallisarvoisten materiaalien säilyminen ja uudelleenkäyttö ovat tulevaisuuden rakennuspalikoita – ja nimenomaan sellaisen tulevaisuuden, jota Kotkamills haluaa olla aktiivisesti mukana rakentamassa.

– Meillä on esimerkiksi niin hyvää kuitua Suomessa, että sitä kyllä kelpaa kierrättää, Hämäläinen toteaa ja lisää, että maailmalla erilaiset kestävään kehitykseen liittyvät ”draiverit” vaihtelevat aluekohtaisesti, mutta kierrätys on yksi teema, joka on ollut pinnalla jo pitkään – ja jatkaa nousuaan.

Kotkamillsin innovaatiotiimi tekee tiivistä yhteistyötä esimerkiksi kotimaisten yliopistojen ja eurooppalaisten tutkimuslaitosten kanssa löytääkseen

Saila Kettunen toteaa, että yhtiöllä on t&k-työtä tukemassa myös uusi laboratorio, joka rakennettiin kartonkikoneen yhteyteen.

– Laboratorio tekee pääasiassa laaduntarkkailua, mutta sillä on hyvät valmiudet myös tuotekehitystyöhön.

Hämäläinen ja Kettunen kertovat, että itse asiassa Kotkamillsin innovaatiopiiri kattaa tavallaan koko planeetan: esimerkiksi sähköpostiin kilahtelee erilaisia vinkkejä ja toiveita ympäri maailmaa.

– Ihan viikoittain saamme postia, että oletteko ajatelleet teidän tuotetta tässä viitekehyksessä tai että kannattaisi tarjota tuotetta sinne ja sinne, Hämäläinen toteaa. Kaikille postia lähettäneille tiedoksi: työn alla on!

kaavaillaan kiivaasti uutta ykkösnyrkkiä.

Kotkamills on aloittanut esiselvityksen uuden paperikone kolmen (PK 3) rakentamiseksi Kotkaan pystyäkseen vastaamaan imukykyisen voimapaperin kasvavaan kysyntään nykyistä paremmin.

– Uusi paperikone voisi tulla nykyisen paperikonehallin viereen, Hämäläinen kaavailee.

Kyseessä olisi mitä ilmeisimmin ensimmäinen paperikoneinvestointi Suomessa 20 vuoteen. Investoinnin suuruus on 50–100 miljoonan euron luokkaa.

Mikäli investointi toteutuu, tarvitaan vähintään 30 työntekijää lisää; koneen rakentamisvaiheessa töitä riittäisi noin 300 henkilölle. Uusi paperikone pääsisi sikäli ”valmiiseen pöytään”, että sen käytössä voisi hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria – ja siinä sivussa koko tehdasintegraatin energiakustannukset ja kiinteät kustannukset tuotettua tonnia kohden saadaan alemmas.

Lopullinen päätös investoinnista tehdään vuoden 2018 loppuun mennessä, mutta Hämäläinen myöntää, että ei näitä asioita huvikseen pyöritellä: tarvetta uudelle koneelle on ja tahtotila sen mukainen.

– Yritys on kova, vakuuttaa Hämä­läinen.

RINKI 2/2018

| 1 3

H E N K I L Ö teksti Ari Rytsy, kuva Roope Permanto

1 4 | RINKI 2/2018

Rautainen ote

metallipakkauksiin Mepak-Kierrätyksen uusi toimitusjohtaja Satu Estakari ei kavahda EU:n kunnianhimoisia kierrätystavoitteita. Pitkä ura kunnallisen jätehuollon parissa antaa hyvän pohjan uusien haasteiden taklaamiselle.

M

etallipakkausten tuottajayhteisön Mepak-Kierrätyksen ruorissa kesäkuussa aloittanutta Satu Estakaria voi hyvällä syyllä luonnehtia jätehuollon konkariksi. Kaikki sai alkunsa vuonna 1999, jolloin Estakari aloitti työt Oy Botniarosk Ab:llä. Kahdeksan kunnan perustamassa jätelaitoksessa vastuu­ alueeseen kuuluivat muun muassa tiedottaminen, neuvonta ja yrityksen eko­ piste­verkoston operatiiviset toiminnot.

Kipinä alalle oli kuitenkin syttynyt jo pari vuotta aikaisemmin 4H-yhdistyksen palveluksessa.

– 4H-yhdistyksessä ryhdyttiin kehittämään kierrätysajattelua nuorten kautta vuona 1997. Siitä tuli valtavan hyvää palautetta sekä nuorilta itseltään että koulujen opettajilta. Se innostus vei minutkin mukanaan, muistelee Estakari.

Botniaroskilta urapolku jatkui vastaavaa kunnallista jätehuoltoa harjoittavaan Lakeuden Etappiin, missä Estakari viihtyi yksitoista vuotta, joista viisi palveluista vastaavana palvelu- ja tuotepäällikkönä.

Ympäristöteknologian insinööriksikin valmistunut Estakari on ollut tyytyväinen uravalintaansa, jota ovat vauhdittaneet 1990-luvun jätelakiuudistus sekä positiivinen suhtautuminen kierrättämiseen.

– Vuosien varrella on saatu aikaan isoja asioita. Jätteiden syntypaikkalajittelu ja kierrätys ovat tehostuneet, eikä jätettä enää kipata kaatopaikoille. Toki

alueel­lisia eroja käytännön operatiivisissa toiminnoissa löytyy, mutta isoissa asiois­sa olemme valtakunnallisesti samoilla linjoilla, Estakari iloitsee.

Korkeassa kierrätysasteessa kasvuvaraa Mepak-Kierrätys tarjoaa kuluttaja- ja yritys­metallipakkausten kierrätys- ja uudelleenkäyttöjärjestelmän Suomessa sekä tuottajille että kuluttajille. Metalli­ pakkaus­ten kierrätyksen organisoimisen

Kuka?

Satu Estakari • Syntynyt 1973 Kalajoella • Kaksi poikaa, Samuli (18 v.) ja Ilari (17 v.)

• Ympäristöteknologian AMK, Vaasan ammattikorkeakoulu, 2013 • MBA, Vaasan yliopisto – Levóninstituutti, 2018 • Tiedottaja, Oy Botniarosk Ab, 1999–2006 • Lakeuden Etappi Oy, 2007–2018, useita tehtäviä, palvelu- ja tuotepäällikkönä 2013–2018 • Harrastukset: Hölkkä, polkujuoksu, jooga sekä kuntosali ja lukeminen • Oma motto: Ennen pitkää kaikki järjestyy.

lisäksi yritys tilastoi sekä raportoi metallipakkausten kierrätysmäärät viranomaiselle. Toisin sanoen Mepak vastaa ja toteuttaa sille tuottajavastuunsa siirtäneiden tuottajien lainsäädännön asettamia velvoitteita, mikä tarkoittaa metallipak­ kausten keräystä, kierrätystä sekä jätteen vähentämistä. Toiminnalla edistetään kansallisia ja kansainvälisiä kiertotaloustavoitteita.

– Kiertotaloudesta puhuttaessa painopiste on tuotannon alkupäässä, mutta myös resurssitehokas ja vastuullinen metallipakkausten kierrätys on osa kierto­ taloutta. Yhtenä Mepakin roolina onkin kehittää metallipakkausten kustannus­ tehokasta kierrättämistä omille sidosryhmilleen ja näin edesauttaa niiden kierrätystoimintaa, korostaa Estakari.

Vaikka metallipakkausten kierrätys­ aste pyörii jo noin 80 prosentissa, näkee uusi toimitusjohtaja siinä vielä selvää kasvupotentiaalia. Metallipakkausten kierrätys on hyvä keino parantaa mate­ riaalitehokkuutta, joka on keskeisessä roolissa Suomen kilpailukyvyn kannalta.

– EU:n kierrätystavoitteet tulevat nousemaan tulevaisuudessa. Siksi keräyksen tehostaminen yhteistyössä alan toimijoiden kanssa on tärkeää. Meidän on myös aktiivisesti seurattava alaa sekä kansallisella että EU-tasolla, jotta voimme tehdä oikeita ratkaisuja ympäristöystävällisten ja kustannustehokkaiden metallipakkausten hyödyntämiseksi, Estakari kuvailee.

RINKI 2/2018

| 1 5

L U K U J E N T A K A N A teksti Susanna Haanpää, kuvat iStockphoto

Yhä enemmän

KIERTOON Pakkausjätteen kierrätys lisääntyy, ilmenee vuoden 2016 pakkaus­tilastoista. Vaikka suuntaus on oikea, tiukentuviin vaatimuksiin vastaaminen on tulevaisuudessa entistä haastavampaa.

J

okaista suomalaista kohden pakkausjätettä syntyi vuonna 2016 noin 129 kilogrammaa, mikä on yhden kilon verran vähemmän kuin edellisvuonna. EU-alueella määrä oli vuonna 2015 keskimäärin 166 kilogrammaa asukasta kohden.

– Suomessa syntyvää pakkausjätteen määrää vähentää pakkausten uudelleenkäyttö, mikä tarkoittaa pak­kauk­ sen käyttämistä uudelleen samaan tarkoitukseen. Uudelleenkäytön määrä on merkittävä kuljetuspakkauksina käytettävissä metalli-, puu- ja muovipakkauksissa, selventää asiakaspalvelupäällikkö Maija Peltola Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:stä.

Vuonna 2016 pakkausjätteen kierrätysaste nousi ennä-

1 6 | RINKI 2/2018

tykselliseen 65 prosenttiin edellisvuoden 61 prosentista. Myös uudelleenkäyttöaste nousi prosenttiyksiköllä edellisvuodesta 61 prosenttiin, vaikka lasi- ja muovipak­kauk­sissa se laskikin.

Uusia pakkauksia saatettiin markkinoille hieman edellisvuotta vähemmän.

Lasi-, muovi- ja metallipakkausten määrä kasvoi jonkin verran, mutta puuja kuitupakkausten määrä väheni.

Pantittomille omat vaatimukset Uutta vuodessa 2016 oli se, että pantittomille pakkauksille oli ensimmäistä kertaa omat, tuottajakohtaiset kierrätysvaatimuksensa. Vaadittuihin kierrätysasteisiin päästiin kaikissa muissa materiaaleissa, paitsi puupakkauksissa.

Pantillisten juomapakkausten kierrätysvaatimus, 90 prosenttia, ylittyi kaikilla materiaaleilla, eli lasilla, muovilla ja metallilla.

Tavoitteet tiukentuvat entisestään – Pakkausjätteen kokonaiskierrätysaste on kehittynyt hyvään suuntaan, mutta yksittäisille materiaaleille pakkausjäteasetuksessa vuodelle 2020 asetetut kierrätysvaatimukset ovat haasteellisia tavoittaa, Maija Peltola toteaa.

Pakkausjäteasetuksen kierrätysvaatimusten mukaan vuonna 2020 kuitu-, metalli- ja puupakkauksia pitää kierrät-

Kierrätysasteet

2016 2015 Lasipakkaukset 90 % 78 % Muovipakkaukset 25 % 24 % Kuitupakkaukset 115 % 112 % Metallipakkaukset 85 % 84 % Puupakkaukset 14 % 13 % Pakkaukset yhteensä 65 % 61 %

tää vuoden 2012 tasoon nähden vähintään viisi prosenttia enemmän. Lasi­ pakkauksia puolestaan on kierrätettävä vähintään 10 prosenttia ja muovi­ pakkauksia 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012.

– Tämä tarkoittaa, että metalli-, puuja muovipakkausten kierrätysasteita on edelleen nostettava vuoden 2016 tasosta.

Kuluvan vuoden toukokuussa julkaistiin myös EU:n uudet pakkausjätteen kierrätystavoitteet vuosille 2025 ja 2030.

– Tavoitteet ovat kovat erityisesti muovi- ja puupakkauksille. EU on uudistamassa myös kierrätysasteen laskentasääntöjä, mikä voi alentaa kierrätysasteita ja näin vaikeuttaa asetettuihin tavoitteisiin pääsemistä, Peltola muistuttaa.

Uuden direktiivin tavoitteet on vietävä kansalliseen lainsäädäntöön ja saatettava voimaan jäsenmaissa viimeistään heinäkuussa 2020.

Pakkausten kokonaiskäyttö 1,81 Mt (2016)

Pakkausten kierrätys (%) 2006–2016 100

Pakkausten hyödyntäminen 0,78 Mt (2016)

80 60 40 20 0

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Uudelleenkäyttö 1,10 Mt (61 %)

Kuitu Puu Muovi Lasi Metalli Yhteensä

Kierrätys 0,46 Mt (59 %)

Markkinoille saatettu 0,71 Mt (39 %)

Pakkausten kierrätys yhteensä (%) 2006–2016

Muu hyödyntäminen 0,32 Mt (41 %) esim. energiahyödyntäminen

100

Markkinoille saatetut pakkaukset 0,71 Mt (2016)

80 60 40 7%

0

12 %

11 %

20

35 %

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Kierrätys

Tavoite 2008: 55 %

Tavoite 2020: 65 %

Pakkausten uudelleenkäyttö (%) 2006–2016 100

17 %

44 % 56 % 88 %

30 %

Kuitu Puu Muovi Lasi Metalli

Yrityspakkaukset Kuluttaja­ pakkaukset

Pantittomat pakkaukset Pantilliset pakkaukset

80 60 40 20 0

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Kuitu Puu Muovi Lasi Metalli Yhteensä

RINKI 2/2018

| 1 7

I L M I Ö teksti Matti Välimäki, kuva iStockphoto

PUUPAKKAUSTEN korjaustilastot kuntoon Korjattujen puulavojen raportointi kaipaa petrausta, sanovat Paroc ja Puupakkausten Kierrätys PPK Oy.

P

uupakkausten, esimerkiksi lavojen korjaaminen ja toi­ mittaminen uudelleen markkinoille lasketaan kier­ rätykseksi. Osa korjatuista puulavoista jää arvelujen mukaan kui­ tenkin tilastojen ulkopuolelle, koska niistä ei raportoida Puupakkausten Kierrätys PPK Oy:lle ohjeiden mukai­ sesti.

Kivivillaeristeitä valmistava Paroc Oy Ab on nyt ryhtynyt vaatimaan alihankki­ joiltaan, että nämä raportoivat korjauk­ seen menevistä lavoista sääntöjen mu­ kaan.

– Tämä on mielestämme järkevä tapa toimia; se auttaa osaltaan pakkausten tiukkojen kierrätystavoitteiden saavutta­ misessa. Vastuullisuus on meille tär­ keää, Parocin hankinnoista vastaava joh­ taja Patrik Ahlbäck kertoo.

Mahdollisimman pitkään kierrossa Ahlbäck mainitsee, että Parocin tuotteet kulkevat asiakkaille erikoislavoilla, joita on montaa eri mallia ja dimensiota.

– Ideana on, että lavat ovat kierrossa mahdollisimman pitkään ja että niitä korjataan aina kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista.

Paroc, jonka Suomen tehdas sijaitsee Paraisilla, on Euroopan johtavia ener­ giatehokkaiden eristeratkaisujen valmis­ tajia. Sen tuotteita käytetään muun muas­sa uudis- ja korjausrakentamisessa sekä laiva- ja offshore-teollisuudessa.

18 | RINKI 2/2018

Kaikki voittavat PPK:n toimitusjohtajan Jukka Ala-Viikarin mielestä Parocin toiminta on esimer­ killistä; hän toivoo, että vastaavanlainen sopimuskäytäntö alihankkijoiden kanssa yleistyisi myös muualla teollisuudessa ja kaupassa.

– Puupakkausten korjausastetta on ehkä vaikea kasvattaa kovin paljoa nykyi­ sestä, mutta uskon, että raportoinnissa olisi paljon kehitettävää. Tilastot pitäisi saada kuntoon.

– Tämä olisi myös kaikille osapuolille win-win-tilanne, sillä jos kierrätystavoit­ teet saadaan täyttymään, niin myös puu­ pakkausten kierrätysmaksut pysyvät al­ haisina.

Hän mainitsee, että kierrätysmaksuja on jo muutettu niin, että pakkauksilla, joiden uudelleenkäyttö on toimivaa, on alhaisempi kierrätysmaksu kuin kerta­ käyttöluonteisilla pakkauksilla.

Muu uudelleenkäyttö haasteellista Puupakkausten korjaaminen – ja siitä raportointi – on keskeisessä asemassa, koska käytöstä poistettujen puupakkaus­ ten uusiokäyttö on varsin haasteellista.

– PPK etsii koko ajan yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa sopivia uusia kierrätysmahdolli­ suuksia. Mutta esimerkiksi uusien puupohjaisten tuot­ teiden tuominen markki­ noille on vaikea ja aikaa vievä prosessi.

EU:n uuden direktiivin mukaan puu­ pakkausten nykyinen 15 prosentin kierrä­ tystavoite nousee 25 prosenttiin vuonna 2025. Vuonna 2030 kierrätystavoite on 30 prosenttia.

Lisäksi, jotta kaikkia pakkausjäte­ materiaaleja koskeva kokonaiskierrätys­ tavoite saavutettaisiin, puupakkaus­ jätteen kierrätysastetta tulisi kyetä nosta­ maan selvästi yli vähimmäistavoitteen.

Tällä hetkellä noin kaksi kolmasosaa kierrätyksestä Suomessa hoituu puupak­ kauksia korjaamalla.

– Jatkossa kierrätysvolyymia on kasva­ tettava merkittävästi ja osittain se hoituu tilastointia kehittämällä. Kaikkia osapuolia hyödyttävän kierrätysvelvoitteen saavutta­ mista auttaisi se, että tuottajat eli puupak­ kausten käyttäjät edellyttäisivät yhteistyö­ kumppaneiltaan korjausmäärien rapor­ tointia PPK:lle, Ala-Viikari summaa.

P A K K A U S S U U N N I T T E L U teksti Laura Lähdevuori, kuva: Suomen Uusiomuovi Oy

Pakkaussuunnitteluun

UUTTA TIETOA Jos pakkauksia ei suunnitella kierrätettäväksi, eivät kiertotaloustavoitteetkaan voi täyttyä. ierrätysteknologia ja markkinat kehittyvät dynaamisesti. Vuonna 2025 muovipakkausten kier­ rätysasteen tulee EU:n aset­ tamien uusien vaatimus­ ten mukaisesti yltää vähintään 50 prosent­ tiin. Vuonna 2017 muovipakkausten kier­ rätysaste oli noin 27 prosenttia. Vuoden 2025 tavoitteeseen pääseminen on haaste niin pakkaustoimijoille kuin tuottajavas­ tuun toteutukselle.

– EU:n muovistrategian mukaan vuonna 2030 kaikkien muovipakkausten pitää jo olla suunniteltu kierrätyskelpoi­ seksi tai uudelleen käytettäväksi, kertoo kehitysjohtaja Peter Rasmussen Suomen Uusiomuovi Oy:stä.

Tavoitteet on toki mahdollista saavut­ taa, mutta se vaatii toimenpiteitä. Yritykset ovat avainroolissa tiukentuvien kierrätys­ vaatimusten täyttämisessä: jos pak­kauksia ei ole suunniteltu kierrätettäväksi, eivät myöskään kiertotalouden tavoitteet voi täyttyä.

Ilman perustavanlaatuisia muutoksia ja innovaatioita suunnittelussa, arviolta 30 prosenttia muovipakkauksista jää täysin uudelleenkäyttämättä tai kierrättämättä.

Pakkaussuunnittelulla on siis tärkeä rooli tässäkin asiassa, ja jatkossa ympäristö­ kysymysten, kierrätyksen ja kuluttajien mieli­piteiden huomioiminen suunnitte­ lussa on yhä tärkeämpää.

Muovimateriaalien valinta ja pakkauk­ sen suunnittelu vaikuttavat siihen, miten hyvin pakkaus voidaan hyödyntää mate­ riaalikierrätyksessä.

– Kaikkia muutoksia ei kannata tehdä kerralla, vaan on hyvä kartoittaa oma pak­

kaustarve ja nykyinen pakkausvalikoima ja aloittaa sieltä, missä vaikkapa aluksi on niin sanotusti ”helppoja voittoja” saata­ villa.

Neuvoja tuoreesta oppaasta Kiertotalouden perusajatuksen mukaises­ ti raaka-aineita, tuotteita ja pakkauksia tulisi käyttää resurssitehokkaasti koko niiden elinkaaren ajan. Pakkausmateriaa­ lien vähentäminen, pakkausten uudel­ leenkäyttö ja kierrätys ovat tärkeä osa kiertotaloutta.

Uuden oppaan onkin tarkoitus auttaa huomioimaan kierrätyskelpoisuus pak­ kausten kokonaisvaltaisessa suunnitteluja valintaprosessissa. Muovipakkausten tuottajayhteisö Suomen Uusiomuovi Oy on julkaissut oppaan Opas kierrätyskel­ poisen muovipakkauksen suunnitteluun, joka on Suomen ensimmäinen laatuaan.

Suomen Uusiomuovin tekemä ja kustan­ tama opas on laadittu helpottamaan pak­ kaukseen ja sen suunnitteluun liittyviä valintoja kierrätysnäkökulmasta.

– Opas on tehty yhteistyössä kotimais­ ten ja pohjoismaisten asiantuntijoiden kanssa, ja se perustuu tämän hetkiseen keräysjärjestelmään, lajittelu- ja kierrätys­ teknologiaan Suomessa sekä yleiseen muovien markkinatilanteeseen, kertoo Rasmussen.

Opas ei huomioi muita pakkauksen sunnittelun vaatimuksia kuin kierrätys­ kelpoisuuden. Pakkauksen ensisijainen tehtävä on suojella pakattua tuotetta. Op­ paassa huomio on pääosin pantittomissa kuluttajapakkauksissa.

Kierrätysvaatimusten kasvaessa haas­ teena on myös uusiomuovin käyttökoh­ teiden riittävyys. Esimerkiksi kerättävien

pakkausten lajittelun helppous ja sitä kaut­ ta epäpuhtauksien ja värikontaminaatioi­ den välttäminen vaikuttavat uusiomuovin laatuun, kysyntään ja hintaan. Uusiomuovi on yksi raaka-aine muiden joukossa ja ku­ ten neitseellinenkin muovi, se noudattaa kysynnän ja tarjonnan lakia. Hyvälaatuisel­ la uusiomuovilla on enemmän kysyntää kuin huonolaatuisella.

Vielä matkaa Muovipakkausten keräys ja kierrätys on kehittymässä Suomessa hyvään suuntaan, mutta tekemistä on vielä paljon.

– Yhä suurempi kierrätysmäärä edellyt­ tää, että pakkaus on suunniteltu kierrätettä­ väksi sekä yhä parempaa yhteistyötä koko arvoketjun osalta. Siihen kuuluvat muovin raaka-ainevalmistajat, pakkausten valmista­ jat ja suunnittelijat, ostajat ja käyttäjät, jäte­ huoltoyritykset, lajittelu- ja kierrätysyrityk­ set sekä uusiomuovituotteiden valmistajat samoin kuin lainsäätäjät ja pakkausten käyttäjät eli kuluttajat.

Positiivista on se, että kuluttajapakkaus­ ten keräysmäärät ovat jo valmiiksi jatkuvas­ sa kasvussa, sekä Rinki-ekopisteissä että asuinkiinteistöissä. Myös kuluttajien tietoi­ suus ja kiinnostus on selvästi lisääntynyt.

– Kuluttajat hakevat yhä ekologisempia tuotteita ja pakkauksia. Kiinnostus kierrä­ tykseen lisääntyy ja kuluttajia kiinnostaa pakkauksen kierrätettävyys.

RINKI 2/2018

| 1 9

YRITYKSET st k

Pakkaajat ja pakattujen tuotteiden maahant tuottajaävä iirt tuojat (LV > 1,0 M€). teisöille. s t jayh se otta tu y ri t a y i s k ii n Liittymällä Rin kauk k a vastuunsa p

RINKI

Kaupan ja teollisuuden omistama palveluyhtiö.

Materiaalineutraali – tavoitteena pakkausten tuottajavastuun tehokas toteutus.

TUOTTAJAYHTEISÖT

Kukin tuottajayhteisö vastaa oman materiaalinsa tuottaja­vastuun toteutumisesta viranomaisille.

Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy

Mepak-Kierrätys Oy

Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki

Satu Estakari, p. 046 920 9700

p. 09 616 230

satu.estakari@mepak.fi www.mepak.fi

Ovatko yhteystietosi muuttuneet?

Ilmoitathan uudet tiedot mahdollisimman pian sähköpostitse osoitteeseen info@rinkiin.fi tai soittamalla asiakaspalveluumme, p. 09 6162 3500.

Puupakkausten Kierrätys PPK Oy Jukka Ala-Viikari, p. 0400 802 896 jukka.ala-viikari@puupakkauskierratys.fi www.puupakkauskierratys.fi Suomen Keräyslasiyhdistys ry Sari Hedayet, p. 050 367 9667 info@kerayslasiyhdistys.fi www.kerayslasiyhdistys.fi Suomen Kuitukierrätys Oy Juha-Pekka Salmi, p. 050 329 6211 juha-pekka.salmi@kuitukierratys.fi www.kuitukierratys.fi

Vesa Soini, p. 050 382 0644 vesa.soini@uusiomuovi.fi www.uusiomuovi.fi

www.rinkiin.fi

Rinkikierratys

Rinkikierratys

Kannen kuva: Johannes Wiehn

Suomen Uusiomuovi Oy