Rinki 2/2016

Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n tiedotuslehti 2/2016

s. 14

Fiskars-brändi

pakkauksen ytimessä Ringin asiakaspalvelu auttaa myös kuluttajia, s. 6

sisältö 2•2016

04 06

BOKSI Uutiset ja tapahtumat

KULUTTAJAPAKKAUSKERÄYS Asiakaspalvelu opastaa kuluttajia lajittelussa.

10 12

TUOTTAJAVASTUU Näin kiertävät puupakkaukset.

HENKILÖ Sitran Kari Herlevi edistää kiertotaloutta.

14

YRITYS Fiskarsin pakkausten on täytettävä monet kriteerit.

18

TRENDI Tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat kuuliaisia lajittelijoita.

HUOM! Ringin artikkelit ovat luettavissa myös osoitteessa info.rinkiin.fi

06

Read articles in English at info.rinkiin.fi

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

Palautetta lehdestä ja osoitteenmuutokset osoitteeseen info@rinkiin.fi

Julkaisija Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy,

Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki www.rinkiin.fi, info@rinkiin.fi, p. 09 616 230, fak­­si 09 6162 3100

Päätoimittaja Juha-Heikki Tanskanen

10

Toimitusneuvosto Juha-Heikki Tanskanen, Katri Tuulensuu, Reija Koistinen, Virpi Korhonen, Maija Peltola ja Peter Rasmussen

Toimitus Otavamedia OMA Oy, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia Tuottaja Jaana Kalliokoski, Otava­media OMA Oy

Painopaikka Libris Oy, 2016 Paperi Ympäristöystävällistä paperia

ISSN 2343-1504

Lehti verkossa info.rinkiin.fi, näköislehti osoitteessa bit.ly/rinki-lehti

ISO 9001 RINKI- ja PYR Info näköislehdet

2 | RINKI 2/2016

kuva iStockphoto

ORGANISATION CERTIFIED BY

A J A N K O H T A I S T A Juha-Heikki Tanskanen

Kiertotalouden idea on, että jätettä ja hävikkiä syntyy mahdollisimman vähän.

12

kuva Pekka Kiirala

14

Pakkausten uudelleenkäyttö syö jätemäärää

E

uroopan komissio julkaisi 2.12.2015 ehdotuksensa ­uudesta kiertotalouspake­tista, jossa ­pakkauksille ­esitetään kiristyviä kierrätystavoitteita. ­Kierrätysasteen nosto edellyttää pakkausjätteen keräämisen ­lisäämistä ja merkitsee kasvavia kustannuksia tuottajavastuullisille yrityksille.

Komission esityksessä on kuitenkin ­Suomelle ­jotain hyvin positiivista. Sen mukaan kierrätystavoitteisiin voitaisiin laskea uudelleenkäytetyt pakkaukset, ­kuten metallirullakot, muovilaatikot ja uudelleentäytettävät pullot.

Jätedirektiivissä ja siihen perustu­vassa jätelaissa uudelleenkäyttö on tavoiteltavampaa kuin kierrätys ja energiahyödyntäminen. Vuonna 2013 Suomessa käytettiin pakkauksia 1,77 miljoonaa ­tonnia, mutta pakkausjätettä syntyi vain 720 000 tonnia. Tästä on kiittäminen Suomessa kehitettyjä uudelleen-käyttö-järjestelmiä, kuten transbox-muovilaatikoita, meijeripoolia sekä panttipullo- ja puulavojen kiertojärjestelmää. Näiden ansiosta vain ­40 % ­käytetystä ­pakkausmäärästä ­päätyi kierrätyksen ja jätehuollon piiriin.

Monet EU-maat vastustavat tuotteiden uudelleenkäytön huomioonottamista kierrätystavoitteiden laskennassa. Usein perusteluna on ollut se, että muutoksen vuoksi tilastointi vaikeutuisi ja eri maiden tilastojen vertailu hankaloituisi. Peruste ei ole kestävä, koska tilastojen vertailu­ kelpoisuus on jo ­nykyisellään kyseen­ alainen. Komission tulisi joka tapauk­ sessa ohjeistaa ja ­auditoida pakkaus- ja jätetilastointia jäsenmaissa huomattavasti nykyistä paremmin.

Pakkausten uudelleenkäyttö on ­ uomessa pitkälle vietyä ja usein myös S taloudellisesti järkevää toimintaa. ­Lisäksi Suomi on yksi harvoista EU-maista, jossa uudelleenkäytettyjen pakkausten määrä tilastoidaan vuosittain. Ympäristö- ja ­taloustavoitteet ovat siis kohtaamassa ­komission esityksessä – ainakin Suomen näkökulmasta.

Uudelleenkäyttö vähentää siis ­tehokkaasti jätteen määrää, ja siihen ­tulisi myös tavoitteilla kannustaa. ­Ottamalla uudelleenkäyttö mukaan ­kierrätystavoitteen laskentaan komissio jättää, aivan oikein, toimijoille mahdollisuuden korvata kierrätystä ympäristön kannalta toivottavammalla uudelleen­ käytöllä. Suomessa tällä olisi suuri ­merkitys erityisesti muovi- ja puupak­ kauksille, joiden uudelleenkäyttöasteet ovat kierrätykseen verrattuna korkeita.

RINKI 2/2016

| 3

i s k Bo

uutiset | tapahtumat | nimitykset

Verkostoidu kurssilla

WrapIt – Packaging Summit Lahden Sibeliustalossa tehdään

apah

keskiviikkona 30.11.2016 pakkaus­

put n huip

tuma

Pakkausalan peruskurssilla saa hyvät pohjatiedot ja voi verkostoitua.

ssa! uome

S

Suomen Pakkausyhdistys ry järjestää vuosittain

usala

a Pakk

alan historiaa. Ensimmäistä kertaa

Pakkausalan peruskurssin, joka koostuu kolmesta

maassamme järjestettävä koko

loka- ja tammikuun välisenä aikana pidettävästä

pakkausalan kattava huippu­

lähiopetusjaksosta. Päivien aikana saadaan seitLisätietoja: www.pakkaus.com

seminaari ja tietoiskut neljässä rinnakkaisohjelmassa esittelevät

pakkausratkaisut sekä pakkaus &

näkymiä, parasta suomalaista

design.

pakkaaminen.

Kurssin luennoitsijoina toimivat alan parhaat

Packaging Oy, Metsä Board Oyj, Kouvola Innovation Oy ja A&R

ja, kuten Alankomaiden Pakkaus-

Carton Oy.

kunkin aihealueen asiantuntijat. Lähiopetuspäiviin sisältyvät myös vierailut alan yrityksiin. Kurssin ajaksi jakaannutaan ryhmiin, ja kukin ryhmä ke-

WRAP IT! -tapahtuman aikana

instituutti NVC:n toimitusjohtaja Mïchael Nieuwesteeg, IKEAn

järjestetään Sibeliustalon Metsä-

Packaging Development Manager

hallissa pop-up-pakkausmessut.

Allan Dickner, Helsingin yliopiston

Pop-up-messupaikkoja on kaik-

professori Petri Parvinen ja Kes-

kiaan 25, joista startup-yrityksille ja

kon pääjohtaja Mikko Helander.

opiskelijoille tai opiskelijaryhmille

hittää uudenlaisen pakkausinnovaation tehtäväksi saamalleen tuotteelle. Ryhmätyötä toteutettaessa voi ottaa heti tuoreeltaan käyttöön kaikki kurssin aikana kertyneet tiedot, taidot ja ideat samoin kuin verkostotkin.

Verkostoituminen onkin kurssilaisilta saadun

on varattu 10 paikkaa ilmaiseksi.

palautteen mukaan yksi tärkeimmistä saavutuk-

WRAP IT! -tapahtuma on

aamupäivän puheenjohtajana. ­Esitysten jälkeen käydään loppu-

tarkoitettu pakkausalan kohtaa­

keskustelu, joka tarjoaa osallistu-

mispaikaksi. Kohtaamisten

jille mahdollisuuden vuorovaiku-

varmistamiseksi tapahtumassa on

tukseen alan päätöksentekijöiden

käytössä tapaamispalvelu, jonka

kesken.

avulla voidaan sopia

Lounaan jälkeen tilaisuus jatkuu

kehittyvät pakkausmateriaalit sekä teollinen

kumppanit ovat Stora Enso

pääareenalla esiintyy alan huippu-

Mïchael Nieuwesteeg toimii

telu, markkinointiviestintä, pakkausvaihtoehdot,

Tapahtuman pääyhteistyö-

osaamista ja ennakkoluulottomia Aamupäivän tilaisuudessa ­

läpi pakkaamisen reunaehdot ja pakkaussuunnit-

FINSKA FÖRPACKNINGSFÖRENINGEN FINNISH PACKAGING ASSOCATION

annoksen alan kansainvälisiä

innovaatioita.

semän tiivistä päivää pakkausopetusta, käydään

SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY

sista tiedollisen annin lisäksi. Verkostoituminen ei kuitenkaan pääty kurssin loputtua, vaan kurssin suorittaneet hyväksytään Pakkauskillan jäseniksi.

Pakkauskilta kokoontuu pari kertaa vuosittain.

Kiltamööttien ohjelmassa on yritysvierailuja ja illallistapahtumia. Kiltaan kuuluu tällä hetkellä noin

ennalta tapaamisajat.

500 pakkausalan toimijaa.

rinnakkaisohjelmissa, jotka ovat pakkaustutkimus ja yhteistyö-

Lisätietoja ja seminaarin ohjelma:

hankkeet, premium-pakkaaminen,

www.pakkaus.com.

Kiinnostuitko? Seuraava, järjestyksessä jo 80. kurssi pidetään Rantasipi Airportissa Vantaalla lokakuussa. Lähiopetuspäivät ovat 4.–5.10.2016, 15.–17.11.2016 ja 11.–12.1.2017.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset:

Huomioi myös nämä tapahtumat:

www.pakkaus.com

Jätehuoltopäivät 4.–5.10.2016 Hilton Helsinki Kalastajatorppa, www.jatehuoltopaivat.fi Jäte-, vesi- ja ympäristöalan messut 12.–14.10.2016 www.messukeskus.com

4 | RINKI 2/2016

kuva iStockphoto

PacTec2016-messut 20.–22.9.2016 Helsingin Messukeskus, www.pactec.fi

– Rinki vastaa

kuva Aki Loponen

Yritykset kysyvät

Onko miele ssäsi joku Rinkiin liittyvä kysy mys, johon haluai sit vastauks en?

Käy tutustum assa usein ky sy ttyihin kysymyksiin osoitteessa Rinkiin.fi tai kysy lisää asiakaspalve lustamme: Asiakaspalv elu yrityksill e puh. 09 6162 3500 (pvm/mpm , ark. 8.30-1 5.30) sähköposti: info@rinkiin .fi

Pitääkö kaikista ilmoituslomakkeessa ilmoitetuista pakkauksista maksaa kierrätysmaksuja?

Ainoastaan Suomen markki-

uudelleenkäytettävät pakkauk­

noille pakatut ja pakkautetut

set raportoidaan tilastoinnin

sekä maahantuonti -sarakkeisiin

vuoksi. Ulkomaille viedyistä

merkityistä pakkauksista mak-

pakkauksista ja niiden hyödyn-

setaan kierrätysmaksuja, koska

tämiskustannuksista vastaa vas-

kyseiset pakkaukset jäävät

taanottajayritys oman maansa

Suomeen. Vientiin menneet ja

lainsäädännön mukaisesti.

We are on the Road!

Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy ja Suomen Pakkausyhdistys ry järjestävät yhdessä sarjan paikallisia tuottajavastuuaiheisia mediatilaisuuksia. Tilaisuuksien teemana on ”Pakkaus ei ole välttämätön paha, vaan välttämätön hyvä”. Road shown tavoitteena on tarjota oikeaa ja

Mitä tehdä, kun

ajantasaista tietoa pakkauksista, niiden

yrityksessä tapahtuu

merkityksestä yhteiskunnassa ja koti­

muutoksia?

talouksien kierrätysmahdollisuuksista Jos yrityksen nimessä, Y-tun­

toimipaikan toiminnan lopet-

nuksessa, osoitetiedoissa tai

tamisesta tai konkurssista

esimerkiksi omistussuhteissa

on ilmoitettava. Yrityksen on

tapahtuu muutoksia, on tärkeää,

ilmoitettava Ringille myös, jos

että yhteyshenkilö ilmoittaa

yhteyshenkilö vaihtuu. Ringin

niistä mahdollisimman pian

asiakaspalvelu kertoo mielellään

Ringille sujuvan yhteistyön

uudelle yhteyshenkilölle Rinkiin

jatkamiseksi. Myös yrityksen

ja tuottajavastuuseen liittyvistä

tai sopimukseen kuuluvan

asioista.

erityisesti nyt, kun pakkausmuovien ­keräys on alkanut. Omat puheenvuo­ ronsa tilaisuuksissa pitävät myös isäntä­ yrityksen edustaja ja joko S-ryhmän tai Keskon edustaja.

Ensimmäinen mediatilaisuus pidettiin Hartwallin tehtaalla Lahdessa maaliskuun lopulla. Info-osuuden jälkeen haastattelut ja kuvaukset tehtiin kauppakeskus Karisman läheisyydessä olevalla Rinkiekopisteellä.

– Saimme pakkausasialle hyvää julkisuutta Lahden seudulla. Yle Uutisten Hämeen toimitus teki jutun saman illan

Neuvontaa kotitalouksille

tv-uutisiin ja Etelä-Suomen Sanomat jul-

Tammikuussa avattiin myös Ringin asiakaspalvelu kotitalouksille. Palvelusta kuluttajat saavat tietoa pakkausjätteiden lajittelusta sekä Rinki-ekopisteistä suomen, ruotsin ja englannin kielellä.

toimitusjohtaja Antro Säilä.

Asiakaspalvelun yhteystiedot ovat: Asiakaspalvelu kotitalouksille (maksuton)

kaisi aiheesta artikkelin seuraavan aamun lehdessään, kertoo Pakkausyhdistyksen Tavoitteena on järjestää yhteensä

puh. 0800 133 888

kymmenen vastaavanlaista infotilaisuut-

(ark. 7–21, la 9–18), sähköposti:

ta Suomen suurimmissa kaupungeissa

asiakaspalvelu@rinkiin.fi (suomi)

kuluvan vuoden aikana ja kutsua niihin

ja service@rinkiin.fi (ruotsi ja englanti)

toimittajia kunkin alueen päämedioista.

RINKI 2/2016

| 5

K U L U T T A J A P A K K A U S K E R ÄY S teksti Jaana Kalliokoski, kuvitus Janne Harju

Kuluttajat kysyvät,

asiakaspalvelu vastaa Rinki-ekopisteverkosto ja erityisesti uuden materiaalin eli muovi­ pakkausten keräys on herättänyt kuluttajissa paljon kysymyksiä. ­Asiakaspalvelulla on keskeinen tehtävä ­kuluttajien auttamisessa ja opastamisessa.

6 | RINKI 2/2016

R

ingin asiakaspalvelu­ tiimistä vastaava Henna Mäki kertoo, että he vastaavat kuukausittain noin 500 kuluttajan puheluun. Suurin osa kysymyksistä koskee muovipakkausten keräystä ja lajitteluneuvontaa.

– Kuluttajia kiinnostaa, milloin uusia muovipakkausten keräyspisteitä ava­ taan ja tuleeko niitä omalle alueelle.

Lisäksi meiltä kysytään paljon, millaista muovia voi laittaa keräysastiaan ja ­miten puhtaita pakkausten tulee olla.

Mäen mukaan kuluttajat ovat otta­ neet muovipakkausten keräyksen ilolla vastaan. Ringin toimitusjohtaja JuhaHeikki Tanskanen kertoo, että innok­ kaat lajittelijat ovat jo pitkään odotta­ neet muovipakkausten keräystä.

– Uudet asiat kiinnostavat, ja hyvä niin. Lasia, metallia ja kartonkiahan on kerätty jo pitkään, Tanskanen toteaa.

Kuluttajat, antakaa palautetta Asiakaspalveluun tulee eniten puhe­ luita Etelä-Suomesta, ja soittajina ovat pääosin nuoret tai hieman iäkkäämmät.

Heidän kysymyksiinsä vastaa tällä het­ kellä parikymmentä asiakaspalvelijaa.

Tukenaan asiakaspalvelijoilla on Ringin yritysasiakaspalvelu ja tarvittaessa koko muu henkilöstö.

Ringin tavoitteena on, että ihmiset saavat tietoa ja hyvää palvelua. On ­esimerkiksi kaikkien etu, myös ympä­ ristön, että keräysastioihin tuodaan ­oikeanlaista materiaalia. Jos jokin ­keräykseen tai kierrätykseen liittyvä asia mietityttää, kuluttajan on saatava siihen vastaus mahdollisimman ­nopeasti ja pienellä vaivalla.

– Seuraamme säännöllisesti puhelin­ palvelun keskimääräistä odotusaikaa.

Se ei saa olla liian pitkä. Tällä hetkellä se on 20 sekuntia, mikä on varsin koh­ tuullinen, Tanskanen kertoo. >

Ot a yhteyttä, kysy ja ann palautetta!a

Ringin maksu ton asiakasp alvelu kotital 0800 133 88 ouksille 8 arkisin 7–21 , lauantaisin Sähköposti: 9–18. asiakaspalve lu@rinkiin.fi .

Katso lähin Rinki-ekopi ste osoittee sta rinkiin.fi/rin ki-ekopistee t.

RINKI 2/2016

| 7

Toinen tärkeä asia, josta Rinki ­ aluaa palautetta, on Rinki-ekopisteih den toimivuus. Palautetta onkin tullut esimerkiksi siitä, että jotkut pisteet ovat täyttyneet yli äyräiden.

– Tieto tästä on tärkeää, jotta voimme ­­laittaa asiat kuntoon. Tällä hetkellä ­joissain ekopisteissä on väliaikaista ­kalustoa, ja olemme saamassa niihin ­suurempia astioita. Lisäksi opettelemme ­sopivaa rytmiä tyhjennysväleihin. ­ Ei ole ekologisesti järkevää tyhjentää vajaita astioita, mutta toisaalta ne tulisi tyhjentää vain hieman ennen kuin ne ovat täynnä. Tässä on onneksi myös osaksi teknologia apunamme, Tanskanen toteaa.

Pakkausten lajitteluohjeet ovat nyt valtakunnalliset, ja ekopisteissä kerätään myös kotitalouksien muovipakkauksia.

Pakkaukset mukaan kauppareissulle Kuluttajat ovat jonkin verran harmi­ telleet joidenkin kunnan ylläpitämien keräyspisteiden lopettamista, sillä ­tietyillä kuntayhtiöillä on ollut hyvin tiheä ekopisteverkosto myös pientalo- ­ ja haja-asutusalueilla. Rinki-ekopisteverkosto on keskittynyt kauppojen yhteyteen.

– Palaute on ymmärrettävää, koska lähipisteet ovat ihmisille tärkeitä. ­Ekopisteet ovat vähentyneet lähinnä Hämeenlinnan alueella, Turussa ja Torniossa. Suurimmassa osassa Suomea ekopisteet ovat kuitenkin käytännössä 8 | RINKI 2/2016

lisääntyneet Rinki-verkoston ansiosta, Tanskanen summaa.

Tanskanen muistuttaa, että pakkausjätteiden palauttaminen kauppareissun yhteydessä on järkevää ja ympäristö­ ystävällistä. Keräysastioiden tyhjentäminen jatkojalostukseen järkevien kulkuyhteyksien varrelta on ekologista ja ­kustannustehokasta.

Asetuksen mukaan Rinki-ekopisteverkoston olisi pitänyt olla valmiina jo vuoden alussa, mutta verkoston kaik­ kiaan 1 850 kohteesta puuttuu vielä ­joitakin pisteitä. Näissä 500:ssa tulee ­kerätä myös muovipakkauksia.

– Olemme valitettavasti myöhässä, sillä valmistautumisaika on ollut liian lyhyt. Palautetta on tullut myös siitä, että muovipisteitä on vähemmän kuin muita keräyspisteitä, Tanskanen kertoo.

Kaikki 1 850 pistettä saadaan valmiiksi kesän aikana.

Valtakunnalliset lajitteluohjeet helpottavat Entä mikä kuluttajan kannalta on käytännössä muuttunut Rinki-ekopiste­ verkoston ansiosta verrattuna aiempaan keräysjärjestelmään – paitsi pisteiden sijoittuminen kauppakeskusten yhteyteen?

– Ensinnäkin lajitteluohjeet ovat nyt valtakunnalliset, eivätkä ne enää vaih­ tele kunnittain. Tämä helpottaa kuluttajaa. Toiseksi pisteissä kerätään katta­ vasti pakkausmateriaaleja. Aiemmin keräyspisteessä saatettiin kerätä pelkästään lasia ja metallia, mutta ei kartonkia ja muovia. Kolmanneksi, nyt Suomessa kerätään myös muovipakkauksia, Tanskanen luettelee.

Tuottajavastuun tärkein asia on saavuttaa pakkausten kierrätystavoitteet.

Se on pääasia ympäristönkin kannalta.

– Keräyksen tavoitteena on saada pakkausjätteitä, niin metallia, lasia, kartonkia kuin muoviakin, kierrätykseen mahdollisimman paljon ja tehokkaasti.

Tällaisen valtakunnallisen järjestelmän käyttöönottaminen on iso muutos, ja sen tehokas toiminta edellyttää myös hyvää asiakaspalvelua, jotta kuluttajat saadaan innostumaan keräyksestä, Tanskanen sanoo.

Kun tietoisuus asiakaspalvelusta vielä leviää, puhelumäärät mahdollisesti kasvavat. Rinki ylläpitää jatkuvasti asiakaspalveli­ joiden koulutusta, jotta ­kuluttajien kyselyihin pystytään vastaamaan.

– Lisäksi kuluttajat ­voivat antaa ­palautetta ja kysyä heitä askarruttavia kysymyksiä Ringin Facebook-sivuilla ja sähkö­postin välityksellä, Tans­ kanen muistuttaa.

Näin kotitaloudet lajittelevat pakkauksensa Kartonkipakkaus­keräykseen: • aaltopahvilaatikot • kartonkitölkit (esim. maito- ja mehutölkit) • kartonkiset einespakkaukset, kuiva­

Muovipakkaus­keräykseen: • elintarvikkeiden muoviset pakkaukset,

tuotteiden kartonki­pakkaukset • kuivien tuotteiden kartonkipakkaukset (esim. muro- ja keksipaketit)

kuten jogurtti­purkit, voirasiat sekä

• paperipussit ja -kassit

leikkele-, juusto- ja valmisruoka­pakkaukset

• pizzalaatikot, munakennot

• pesuaine-, sampoo- ja saippuapakkaukset

• kartonkiset kertakäyttöastiat

• muovipullot, -kanisterit ja -purkit

• WC- ja talouspaperirullien hylsyt

• muovikassit, -pussit ja -kääreet

• käärepaperit (esim. kopiopaperin kääreet) • juomien pahviset ­monipakkaukset ­ (esim. sixpackit ja salkut)

EI SAA LAITTAA • likaisia muovipakkauksia tai sekajätettä • PVC-pakkauksia

EI SAA LAITTAA

• muita muovituotteita tai ­yritysten

• Muovia: esim. muovipusseja, -kasseja ja -kääreitä, styroksia, kuplamuovia

muovipakkauksia

HUOM! Vie vaarallis ten aineiden jääm iä tai painet ta sisältävät pa kkaukset (esim. maalit , kemikaalit, öljyt, lääkke et, hiuslakka) paikkakuntas i vaarallisten jätteiden va staanottopisteeseen.

Metallipakkaus­keräykseen: Lasipakkaus­­keräykseen: • lasipullot ja -purkit

• säilyketölkit • pantittomat juomatölkit • metallikannet, -korkit ja -sulkimet • alumiinivuoat, -foliot ja -kannet

EI SAA LAITTAA

• tyhjät maalipurkit

• Terveydenhuollon pakkauksia, kuten

• paineettomat aerosolipullot

injektionestepulloja ja ampulleja • Muovia: esim. muovipusseja, -kasseja ja -kääreitä, styroksia, kuplamuovia • Posliinia tai keramiikkaa • Lasiastioita (esim. juomalasit, uunivuoat,

• kattilat ja paistinpannut • aterimet, sakset ja käsityökalut • muut pienet metalliesineet (naulat, ruuvit, helat jne.)

• alumiiniset tuikkukynttilöiden kuoret

kahvipannut, kattiloiden ja pannujen kannet) • Kristallilasia

EI SAA LAITTAA

• Opaalilasia (esim. joissain kosmetiikka­

• Muovia: esim. muovipusseja, -kasseja ja

pakkauksissa tai koriste-esineissä) • Ikkuna- tai peililasia • Lamppuja tai valaisimia

-kääreitä, styroksia, kuplamuovia • Astian aukkoa suurempia esineitä (vie ne kuntasi ohjeistamaan paikkaan)

RINKI 2/2016

| 9

P U U P A K K A U K S E T teksti Matti Välimäki, kuva iStockphoto

J

ykevä vakiomallinen puulava on työn sankari. Parhaimmassa tapauksessa yksi ja sama EUR- tai FIN-lava saattaa palvella jopa vuosien ajan. Se ehtii olla monen trukin ja kuorma-auton kyydissä ja viivähtää erilaisissa varastoissa.

Mutta kukaan ei jaksa tietenkään loputtomasti. Pitkän matkan varrelle mahtuu väistämättä myös likaa ja pieniä kolhuja. Trukkikuskillakaan ei voi olla aina hyvä päivä.

– Jos puulava vaurioituu, se voidaan monessa tapauksessa korjata. Kun lava tulee lopullisesti elinkaarensa päähän, siitä tehdään yleensä puuhaketta. Puuhaketta voidaan käyttää esimerkiksi kaatopaikoilla kompostoinnissa, Puupakkausten Kierrätys PPK Oy:n toimitusjohtaja Jukka Ala-Viikari kertoo.

Puuhake on hyvää myös energiakäytössä, mutta polttamista ei katsota kierrätykseksi.

Kertakäyttölavat yleisimpiä puupakkauksia Puupakkauksia ovat esimerkiksi niin sanotut standardikokoiset lavat, eli EUR-lavat ja FIN-lavat. Muita ovat esimerkiksi kertakäyttölavat, joita nimestään huolimatta voidaan joskus käyttää myös moneen kertaan.

Puupakkauksiin kuuluvat myös e­ simerkiksi kaapelikelat ja monenlaiset muut puupakkaukset, kuten esimer­ kiksi laatikot, tynnyrit ja rasiat.

– Eniten Suomessa käytetään kertakäyttö- ja muita puulavoja. Hyvin lähellä ovat EUR-lavat. Kolmantena tulevat FIN-lavat, Ala-Viikari kertoo.

Globalisaation myötä Euroopan ­standardin mukaiset EUR-lavat ovat yleistyneet myös Suomessa, kun taas FIN-lavojen määrä on laskenut. Toi­ saalta vuokralavojen käyttö on yleis­ tymässä. Niiden etu on se, että tuottajan ei tarvitse investoida omaa pääomaansa lavoihin.

Puupakkauskeskukset ohjaavat lavaliikennettä Puupakkauskeskukset, kuten esimerkiksi Encore Kuormalavapalvelu ja ­Paperinkeräys, ostavat, myyvät ja usein myös vuokraavat lavoja.

– Autot hakevat tyhjät EUR- ja FINlavat, ne tarkistetaan ja lajitellaan meillä ja viedään sitten taas pakkaajille. Tavoitteenamme on tietenkin, että rekat kulkevat koko ajan mahdollisimman täytenä, Encore Kuormalavapalvelun liike­ toimintapäällikkö Petteri Paananen selvittää.

Encore Kuormalavapalvelu myös ­ orjaa lavoja. FIN- ja EUR-lavojen kor­ k jaus on luvanvaraista toimintaa. Vahinko on suuri, jos esimerkiksi lavallinen elektroniikkaa putoaa maahan väärin tehdyn korjauksen vuoksi.

Lisäksi Encore Kuormalavapalvelu vuokraa lavoja. Sen vuokrakatalogiin kuuluu muun muassa EUR-lavoja, ½-eurolavoja sekä ¼-eurolavoja. Yritys tunnetaan erityisesti päivittäistavarakauppaan tarkoitetuista vihreäksi maalatuista vuokralavoistaan.

Suomessa toimii myös yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet pelkästään vuokratoimintaan.

Lisäksi lavat saattavat kulkea suoraan kaupan ja lavoja käyttävän yrityksen ­väliä. Tällöin käytössä on yleensä niin sanottu lavavelkamalli, jossa toimituspaikasta haetaan yhtä monta lavaa kuin sinne on toimitettu, ilman tarkastuksia tai korjaamisia.

Kestävää kertakäyttöisen tilalle?

Puupakkausjätettä syntyy Suomessa ­varsin paljon. Tilastoja rumentaa ennen kaikkea kertakäyttölavojen suuri määrä.

– Markkinoille tulee vuodessa 210 000 tonnia uusia puupakkauksia.

Saman verran poistuu puupakkaus­

Puulava on

työn sankari

Suomessa liikkuu miljoonia puupakkauksia. Puupakkauksia on lukuisia erilaisia, samoin niihin liittyviä logistiikkajärjestelmiä.

1 0 | RINKI 2/2016

Kierrätysmaksua maksetaan vain uudesta tai maahantuodusta, mutta ei uudelleenkäytettävästä puupakkauksesta. jätettä. Tästä 30 000 tonnia korjataan tai kompostoidaan, ja loppu menee energiakäyttöön, Ala-Viikari laskeskelee.

Paananen korostaa, että ympäristö­ ystävällisempi ja usein myös tuottajille halvempi vaihtoehto olisi käyttää kertakäyttölavojen sijasta EUR- tai FIN-lavoja.

– Koska EUR- ja FIN-lavoilla on jälleenmyyntiarvoa, niiden käyttö voi tulla jopa edullisemmaksi kuin kertakäyttö­ lavojen. Ja jos lavan vuokraa, välttyy jätteenkäsittelymaksulta, hän vinkkaa.

Puun kierrättämien on haasteellista Ala-Viikari huomauttaa, että Suomessa puupakkausjätteen kierrättäminen on varsin haasteellista.

– Metsämme tuottavat uutta puuta nopeampaan tahtiin kuin mitä sitä käytetään. Kun tarjolla on neitseellistä sahatavaraa, käytetyn puun markkinat ovat vaikeat.

Puuhakkeen kompostointikäyttökin on vähentynyt viime aikoina, koska jätteitä käsitellään jätelaitoksilla uusilla tavoilla.

Tavoitteena on ollut, että 15 prosenttia markkinoille tulevista uusista puupak­ kauksista kierrätettäisiin. Tavoite on nousemassa 17 prosenttiin.

Tarkka raportoija voi säästää euroja Tuottaja raportoi käyttämänsä puu­ pakkaukset Ringin pakkaustietojen ­ilmoituslomakkeella vuosittain. ­Kier­rätysmaksu maksetaan markki­ noille saatetusta uudesta tai maahantuodusta puupakkauksesta.

Ala-Viikari kehottaa tuottajia ­olemaan tarkkoja ja kirjaamaan käyttämänsä puupakkaukset oikeaan sarakkeeseen. Näin voi välttää sen, että ­maksaa kierrätysmaksuja aiheetta.

– Esimerkiksi vuokralavat ilmoitetaan pääsääntöisesti uudelleenkäyttösarakkeella, ne eivät yleensä ole markkinoille tulleita uusia puupakkauksia.

Myös kertalavojen osalta kannattaa ­varmistaa uusien ja käytettyjen lavojen määrät ennen lomakkeen täyttöä.

Mitä puupakkauksia on olemassa?

ERILAISET PUULAVAT: • FIN- ja EUR-lavat, joilla on standardikoot: FIN-lava 1 200 x 1 000 mm ja EUR-lava 1 200 x 800 mm.

• Muut puulavat, joita ovat esimerkiksi kaikenkokoiset kertalavat, myös EUR- ja FIN -kokoiset kertalavat (ei leimatut) sekä vuokralavat (esim. Chep-lavat).

KAAPELIKELAT, joita käytetään erilaisten kaapelien pakkaamiseen.

MUUT PUUPAKKAUKSET, joita ovat muun muassa puusta tai vanerista valmistetut laatikot, kannet, kaulukset, alustat, kehikot, rasiat, tynnyrit, astiat sekä tukipuut ja välirimat.

Article in English at info.rinkiin.fi

RINKI 2/2016

| 1 1

H E N K I L Ö teksti Tarja Västilä, kuva Vesa Tyni

Suo Kiertotalous on yksi hallituksen kärkihankkeista ja luo bisnesmahdollisuuksia Suomessakin.

S

itra laatii kiertotalouden ­kansallista toimintasuunni­ telmaa ministeriöiden, tutki­ muslaitosten, yritysten, ­kuntien ja kaupunkien sekä muiden päättäjien kanssa. Syksyllä ­julkistetaan ne tavoitteet ja toimen­ piteet, joiden avulla Suomi nousee ­kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä. − Avoimeen prosessiin voivat yksi­ tyiset kansalaisetkin osallistua: kaikki ideat ja keinot kiertotalouden edistä­ miseksi ovat tervetulleita. Rohkeita ­kokeiluja kaivataan, Sitran johtava kierto­talousasiantuntija Kari Herlevi kannustaa.

Peruspilareina ovat kilpailukyky, ­kasvu, investoinnit, työpaikat ja eko­ loginen kestävyys. Kaikkia suuntia ­tarvitaan, jotta tulevaisuus olisi nykyistä kestävämpi.

Kari Herlevi kannustaa kaikkia kansalaisia ideoimaan keinoja kiertotalouden edistämiseksi.

12 | RINKI 2/2016

Heräämisen aika Kiertotaloudessa syntyy mahdollisim­ man vähän jätettä ja hävikkiä. Suomella on tekemistä: vain kolmannes yhdys­ kuntajätteestä kierrätetään materiaali­ na. ­Luku on alle EU:n keskiarvon. − Jäte pitäisi poistaa jo tuotteen suunnitteluvaiheessa. Tuotteet ja palve­ lut olisi suunniteltava niin, että ne voi­ daan käyttää tai valmistaa uudelleen tai kierrättää raaka-aineeksi, Herlevi toteaa.

Sitran mukaan kiertotalous on Suo­

omi melle 2,5 miljardin euron mahdollisuus vuoteen 2030 mennessä. Arvio kattaa konepaja-, metsä-, elintarvike- ja rakennusteollisuuden sekä yksityisen kulutuksen.

Herlevi näyttää kaaviota, johon on koottu kiertotaloutta noudattavia ­suomalaisyrityksiä. Paljon jo tehdään kestävämmän huomisen hyväksi: useat kymmenet yritykset pienemmistä start­ upeista globaaleihin toimijoihin ovat tarttuneet haasteeseen.

Esimerkiksi metsäkonevalmistaja Ponssella on huolto- ja varaosakeskuksia ympäri maailmaa ja käytettyjen koneiden sekä uudelleen valmistettujen osien liiketoimintaa. Metsäyhtiöt kehittävät sivuvirtojen ja prosessijätteiden uusia käyttötapoja ja sovelluksia. Neste korvaa raakaöljyä tuottamalla uusiutuvia polttoaineita kasviöljystä ja eläinrasvajätteestä. Rakennusalalla kiinteistöjen käyttötarkoituksen muutos vähentää raaka-ainetarvetta. Rakennusmateriaalienkin kiertoa voi tehostaa. − Raaka-aineiden huvetessa kierto­ talouteen kuuluu myös ravinteiden kierrätys: Outotec on kehittänyt prosessin, jolla lietteenpolton fosforipitoinen tuhka voidaan jalostaa lannoitteeksi.

Bisnekseen kiinni Herlevin mukaan kiertotalouden bisnesmalleja ovat muun muassa tuote palveluna, kiertoketju, tuotteen elin­ kaaren pidentäminen, jakamisalusta sekä palautuminen ja kierrätys. Tuote palveluna tarkoittaa sitä, että asiakas esimerkiksi liisaa tuotteen tai maksaa sen käytöstä.

kirii kiertotalouden kärkimaaksi − Lindström pidentää tuotteiden elinkaaria korjaamalla tai käyttämällä tuotteita uudelleen sopivassa kohteessa.

Yritys muun muassa vuokraa mattoja yrityksille, puhdistaa ne ja vie kuluneet matot pois, jolloin niitä voi vielä hyödyntää vaikkapa korjaamoissa.

Kiertoketjussa suositaan uusiutuvaa energiaa ja tuotteissa hyödynnetään kierrätettäviä sekä biohajoavia materiaaleja, kuten pakkausalan innovaatioissa. Tuote-elinkaaren pidentäminen ja hyötykäyttö toteutuvat 3 Step IT:n liiketoimintamallissa. Yritys kunnostaa ja myy poistuvia, käyttökelpoisia it-laitteita edullisemmin eteenpäin. − Kuluttajatottumusten muutoksella on iso rooli kiertotalouden edistämisessä. Yksityisen kulutuksen potentiaali on jakamistaloudessa, Herlevi toteaa.

Jakamistalous tarjoaa myös globaa­ leja mahdollisuuksia. Suomalainen startup-yritys Swap.com on valloittanut USA:n, jossa sillä on miljoonia asiakkaita. Palvelun kautta asiakas myy muun muassa käytettyjä lastenvaatteita.

Innovaatioita pakkausalalle Vajaa 60 prosenttia kaikista pakkauksista Suomessa päätyy kiertoon. EU:ssa suomalaiset ovat keskikastia, mutta kirittävää riittää, jotta 75 prosentin tavoitteeseen ylletään vajaassa 15 vuodessa. − Parasta on, kun pakkaus päätyy alkuperäiseen käyttöön. Jo pakkausta suunniteltaessa materiaalivalinnoilla on merkitystä. Esimerkiksi muovin kohdalla pitäisi päästä eroon fossiilisista ­raaka-aineista ja tehostaa biomuovien valmistusta.

Tuotteet ja palvelut tulisi suunnitella niin, että ne voidaan käyttää uudelleen tai kierrättää raakaaineeksi.

Ellen MacArthur -säätiön mukaan 95 prosenttia kaikesta maailman muovista käytetään vain kerran. − Kertakäyttökulttuuri ei ole kestävää. Pitäisi luoda jälkimarkkinoita, ­kehittää globaali muoviprotokolla ja suosia uudelleen käytettäviä, kierrätettäviä tai kompostoitavia pakkauksia.

Esimerkiksi suomalainen startup-yritys on kehittänyt puukuitupohjaisen, kierrätettävän materiaalin, jolla voidaan korvata pussien ja pakkauksien muovikalvoa.

Verkkokaupan lisääntyessä pakkausjätteen määrä kasvaa. Taistoon kertakäyttökulttuuria vastaan on ryhtynyt suomalaisyritys, joka on kehittänyt ­uudelleenkäytettävät pakkaukset verkkokauppiaille ja kuluttajille.

Innovaatiota, keinoja ja kokeiluja tarvitaan vielä lisää, mutta oikealle tielle on jo lähdetty.

EU:n kiertotalouden tavoitteet vuoteen 2030 mennessä: • 65 % yhdyskuntajätteestä kierrätetään.

• 75 % pakkausjätteestä kierrätetään.

• Enintään 10 % kaikesta jätteestä on kaato­ paikkajätettä.

• Kerätyn jätteen sijoittaminen kaatopaikalle kielletään. Edistetään uudelleenkäyttöä ja teollista symbioosia: yhden toimialan sivutuote on toisen raaka-aine.

• Tuottajia kannustetaan taloudellisesti tuomaan markkinoille ekologisempia tuotteita sekä talteenotto- ja kierrätysjärjestelmiä.

RINKI 2/2016

| 1 3

Article in English at info.rinkiin.fi

Marko Halttunen pitää tärkeänä, että pakkaussuunnittelussa otetaan huomioon sekä laatu ja hinta että käytännöllilsyys.

1 4 | RINKI 2/2016

Pakkaukset muuntuvat

brändin

rajoissa

Kun uusi tuote lan­­see­rataan markki­ noille, sen on täytettävä sekä ­valmistajansa brändin vaatimukset että palveltava kuluttajaa ja kauppaa. Fiskarsin pakkaussuunnittelutiimin työnä on sovittaa ­ nämä kriteerit yhteen. teksti Vesa Tompuri, kuvat Vesa Tyni

S

uomalaisen designin kaksi lippulaivaa, Fis­ kars ja Iittala, ovat kuu­ luneet samaan konser­ niin parin vuoden ajan.

Kumpikin tunnetaan maailmalla oman alansa laadullisiin huippuihin kuuluvana. ­Toisaalta yritysten tuotteet poikkeavat toisistaan melkoisesti, mikä on luon­ nollisesti otettava huomioon myös ­pakkaussuunnittelussa.

– Kaikissa yhtiömme tuotteissa on pystyttävä yhdistämään taiteellinen ­näkemys lukuisiin konkreettisiin, liike­ toiminnan lainalaisuuksista johtuviin ratkaisuihin, teollinen muotoilija Beada Hiiri kiteyttää. Hän on yksi Fiskarsin viisihenkisen pakkaussuunnittelu­ tiimin jäsenistä.

Tiimiä vetävälle, Isossa-Britanniassa muotoilijakoulutuksensa hankkineelle Marko Halttuselle luovuus pakkaus­ suunnittelussa merkitsee käytännöllis­ ten ongelmien ratkaisemista brändin asettamissa rajoissa.

– Brändi on pakkaussuunnittelun ytimessä koko ajan. Siihen on suunnit­ teluprosessin aikana sitten yhdistettävä tuotannolliset, logistiset ja kaupalliset >

RINKI 2/2016

| 1 5

näkökohdat. Kaupallisuuteen kuuluu oleellisena osana kuluttajan odotusten huomioiminen, mikä vaatii joka tuot­ teella ja pakkauksella erikseen tehtävää tutkimusta, Halttunen toteaa.

Kulttuurierot ja logistiikka huomioitava Suomalaisella designilla on ollut vankka maine maailmalla jo yli puolen vuosisadan ajan. Iittala on yksi tämän maineen kestävimmistä kantajista. Yksi tuoreimmista lanseerauksista liittyy Iittalan ja japanilaisen Issey Miyaken väliseen yhteistyöhön, jonka tuloksena tuli tämän vuoden alussa uusi vaaseis­ ta, laukuista ja liinoista koostuva tuot­ teisto.

– Jos pakkaussuunnittelun haaste on yhdistää laatu, hinta ja käytännöllisyys, tässä korostuu ehkä tavallistakin enem­ män laatu. Tuotteet ovat varsin vaativia pakattavia ja kaikki erilaisia. Oli löydet­ tävä kestävät ja käytännölliset, mutta 1 6 | RINKI 2/2016

samalla ympäristöystävälliset pakkaus­ ratkaisut, Marko Halttunen kertoo.

Japanilaisessa kulttuurissa esimer­ kiksi väreillä on eurooppalaiseen kult­ tuuriin verrattuna hieman erilaisia merkityksiä. Brändin universaalisuus on kuitenkin pakkaussuunnittelua ­ohjaava ykkösasia. Koska suunnittelu­ tiimi on mukana uuden tuotteen ­lanseerauksen valmistelussa alusta ­lähtien, Beada Hiiren mukaan myös kulttuuriset merkitykset tulevat ­varmistetuiksi.

Logistiikka on niin ikään mukana suunnittelun keskeisenä näkökulmana alusta lähtien. Iittalan ja Fiskarsin kal­ taisissa designtuotteissa mitat kuiten­ kin noudattavat harvoin tavanomaisia kuljetusmittoja.

– Moduulimitoitetut pakkaukset eivät ole meille erityisen yleisiä, koska tuotteiden design ja toiminnallisuus ohjaavat enemmän mitoitusta. Sen ­sijaan pakkauksissa on oltava huomat­

Beada Hiiri (vas.), Kimmo Luopio, Marko Halttunen, Juuso Viinamäki ja Marketa Lastuvkova muodostavat ammattitaitoisen, toinen toisiaan täydentävän pakkaussuunnittelutiimin.

tavasti aiempaa enemmän informaa­ tiota, mikä on seurausta EU:n pakkaus­ direktiivistä, pakkaussuunnittelutiimin logistiikka-asiantuntija Kimmo Luopio kertoo.

Designtuotteiden logistiikan rooli ­ on myös viime aikoina muuttunut, sillä kasvanut verkkokauppa on tuonut ­logistisille toiminnoille aiemmasta poikkeavia vaatimuksia.

– Kun perinteisessä kaupassa on ­korostunut brändin ja tuotteen erottu­ vuus myymälän hyllyillä, verkkokau­ passa taas on tärkeää, että sama tuote tulee perille ehjänä kuluttajapakkauk­ sessa. Myös se on tärkeää, että asiakas

Hyvässä pakkaussuunnittelussa on huomioitava suuri määrä erilaisia, keskenään ristiriitaisiakin kriteereitä.

saa tarkoituksenmukaista tuotetietoa pakkauk­sen avatessaan. Hänhän on siinä vaiheessa jo ostanut tuotteen, Marko Halttunen muistuttaa.

Kirvespakkauksella on monta virkaa Marko Halttunen pitää monien Fiskarsin perinteisten tuotteiden pakkauksia malliesimerkkeinä siitä, miten hyvässä pakkaussuunnittelussa on otettu ­huomioon suuri määrä erilaisia, osin keskenään ristiriitaisiakin kriteereitä. ­Hyvässäkin pakkauksessa on jouduttu tekemään kompromisseja, mutta tästä huolimatta kaikki tärkeä on noteerattu tasapainoisella tavalla.

– Oleellista on muodostaa pakkaussuunnitteluprosessin alkuvaiheessa iso kokonaiskuva, johon yksityiskohdat on sitten saatava sopimaan, Marketa Las­ tuvkova, yksi Marko Halttusen tiimin jäsenistä kiteyttää.

Pakkausinsinööri Juuso Viinamäki

puolestaan korostaa oikeiden materiaalivalintojen merkitystä. Tämä näkökohta liittyy sekä pakkausten kestävyyteen että niiden ympäristönäkökohtiin. Esimerkiksi PVC-muovi on Fiskarsilla kielletty pakkausraaka-aine ympäristösyistä. ­Vähintään yhtä tärkeää on minimoida pakkauksiin käytettävä materiaali, minkä ­hallinta edellyttää insinööritieteellistä lähestymistapaa.

– Meillä on käytetty erilaisia muo­veja jo niin pitkään, ettei niissä ole paljonkaan teknologisesti uutta. Silti jokainen pakkaus on yksilöllinen, ja esimerkiksi muovisen kirvespakkauksen lukitus­ mekanismi vaati paljon tuote­kehitystä.

Asiakaspalautteen perusteella pakkausta piti parantaa niin, että pak­kauksen voi lukita ja avata tuhansia kertoja. Piti saada aikaan pakkaus, joka kestää, on käyttöturvallinen ja lisäksi brändin ­mukainen. Lisäksi oranssi kirvespak­ kaus helpottaa metsästä tai heinikosta löytymistä, Halttunen luettelee.

RINKI 2/2016

| 1 7

T R E N D I teksti Leena Koskenlaakso, kuvat Atte Lakinnoro

Suomalaiset lajittelevat kuuliaisesti Kuluttajat lajittelevat pakkausjätettä mielellään, mutta se ei saisi olla liian hankalaa. Kodissa pitäisi olla riittävät tilat eri jäte­ tyypeille. Nämä selvisivät Pakkaustutkimus PTR ry:n laadullisesta lajittelu­ tutkimuksesta.

E

nnen Pakkaustutkimuksen (PTR) tekemää lajittelututkimusta Suomessa ei ollut koskaan tutkittu pakkausjätteen lajittelua kodeissa. Aiemmin oli ainoastaan selvitetty pakkausjätteen laatua ja määrää keräysastioista tai sekajätteen seasta.

– Me halusimme kokemuksia siitä, miten muovin lajittelu sujuu, miten ihmiset tunnistavat muoveja ja miten puhdasta lajiteltu pakkausjäte on. Meitä kiinnosti se, miten lajittelututkimusta kannattaa tehdä ja millaiset tulokset pienestä otannasta saisi, PTR:n toimitusjohtaja Virpi Korhonen kertoo.

PTR halusi tietoa siitä, kuinka puhtaaksi ihmiset malttavat pestä kierrätykseen menevät käytetyt muovipakkaukset ja mitä kaikkea muovijakeen seasta löytyy. Yhdistys halusi myös tietää, ­paljonko kovamuovia oli suhteessa ­pehmeisiin ja joustaviin muovilajeihin.

40 perhettä lajitteli viikon ajan Tutkimuksen osallistui 40 kotitaloutta, jotka yhden viikon ajan lajittelivat kaiken kotona syntyvän pakkausjätteen.

Pantilliset juomapullot ja yli kilon painoiset pahvipakkaukset rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Lapsiperheiden 18 | RINKI 2/2016

tutkimusviikko ajoittui syyskuulle 2014, ja tammikuussa 2015 tutkittiin sinkkuja sekä lapsettomia pareja.

Osallistujille annettiin lajittelu­ohjeet eriväristen muovipussien kera.

Valkoiset pussit oli tarkoitettu pahville ja paperille, mustat muoville sekä violetit muille materiaaleille. Sen lisäksi osallistujat saivat kaksi isoa jätesäkkiä jätteiden pois kuljettamista varten. ­Pusseihin laitettavien käytettyjen kuluttajapakkausten tuli olla puhtaita. ­Viikon kuluttua jätesäkit kerättiin pois, ja jokai­nen pakkausjätemateriaali analysoitiin ja punnittiin erikseen.

Halusimme kokemuksia siitä, miten muovin lajittelu sujuu ja miten ihmiset tunnistavat muoveja.

Mistä tilaa eri jätelajeille?

Lajittelu ja kierrätys myötätuulessa

Korhonen kertoo, että painon mukaan mitattuna paperi- ja pahvipakkauksia oli noin 50 prosenttia lajitellusta materiaalista ja muovia noin 30 prosenttia.

Kovamuovin osuus oli 23 ja joustavan muovin 7 prosenttia. Loppu koostui lasi-, metalli- ja alumiinipakkauksista.

– Mutta tilavuuden perusteella muovin osuus oli suurempi. Silmämääräinen arviomme oli, että muovia oli ­määrällisesti yhtä paljon kuin paperia ja pahvia. Muovipakkausjäte vie melko paljon tilaa, mikä asettaa haasteita kotitalouksien lajitteluastioille ja keittiön tilaratkaisuille. Keittiökalustevalmistajat ovatkin avainasemassa siinä, miten kaikki eri jätelajit saadaan mahtumaan keittiöön, Korhonen sanoo.

Suurin osa tutkimukseen osallistu­ neista suhtautui pakkausjätteen lajit­ teluun ja kierrättämiseen hyvin posi­ tiivisesti. Mutta jos lajittelu muodostuu ­liian ­hankalaksi, kierrätyshalut vähe­ nevät.

– On hyvä säästää materiaaleja ja luontoa. Lapsetkin ovat kiinnostuneita luonnon säästämisestä, tutkimukseen osallistunut Päivi Torkki sanoo.

Torkin kolmilapsinen perhe asuu omakotitalossa Järvenpäässä.

– Muovin määrä yllätti meidät, ­vaikka tiesimme, että sitä kertyy paljon.

Keittiön kaapit eivät olisi riittäneet ­alkuunkaan kaikkien eri jätelajien ­säilyttämiseen, ja jouduimme säilyttämään osaa pusseista takaterassillamme, Torkki kertoo.

Yllättävän puhdasta pakkausjätettä Lajitellut pakkaukset olivat yllättävän puhtaita, sillä ruokajäämiä näkyi ­ainoastaan jugurttipurkkien kaulu­ksissa. Eläinten ruokapakkauksia ei kuitenkaan mieluusti lähdetty pesemään.

Jotkut olivat laittaneet niitä erillisiin pusseihin eikä puhtaiden muovipakkausten sekaan, mikä oli fiksu ratkaisu.

Eläinten ruokapakkausten haju on ­nimittäin hyvin voimakas.

– Hyvin olivat ihmiset pakkauksia huuhdelleet ja pesseet. Aika monet ­olivat myös litistäneet maitopurkit ja laittaneet niitä sisäkkäin. Suomalaiset tuntuvat olevan kuuliaista kansaa, ­Korhonen tuumii.

Jälkikäteen tosin kävi ilmi, että jotkut olivat laittaneet kaikkein likaisimmat jugurtti- ja piimäpurkit sekajätteen mukaan, koska niitä ei haluttu huuhdella ja pestä.

– Jokainen kotitalous tietysti miettii omasta näkökulmastaan, paljonko vettä tai vaivannäköä pakkausten huuhteluun kannattaa uhrata.

Keittiö on lajittelun sydän Moderni keittiö on samalla kodin

kuusi. Jos halutaan enemmän

lajittelukeskus. Vaikka keittiö

jäteastioita, tarvitaan lisälaatikosto.

suunniteltaisiin asukkaan tarpeet

Käytännöllisin paikka sille olisi

huomioiden, siellä on useimmiten

allaskaapin vieressä.

rajalliset tilat. Siksi lajitteluun

Ihannetapauksessa keittiössä

tarvittavista kalusteista joudutaan

olisi seka- ja biojäteastioiden

usein tinkimään tai ainakin teke-

lisäksi omat säilytyspaikat pahville,

mään kompromisseja.

metallille, lasille, jätepaperille ja

– Erilaisia vaihtoehtoja ja mah-

muovipakkausjätteelle. Sari Airu

dollisuuksia on kuitenkin onneksi

vinkkaa, että näiden lajittelu-

paljon, Topi-Keittiöiden Tampereen

astioita voi sijoittaa myös esi-

myymälän kauppias Sari Airu

merkiksi kodinhoitohuoneen tai

kertoo.

eteisen komeroon.

Perinteisesti jätteet on kerätty allaskaapin jätevaunussa sijaitseviin astioihin. Näiden koot vaihtelevat­ muutaman litran kokoisista parinkymmenlitraisiin. Allaskaappeja on erilevyisiä, ja esimerkiksi 60-senttiseen kaappiin mahtuu kaksi isompaa ja kaksi pienempää astiaa, metrin levyiseen puolestaan

RINKI 2/2016

| 1 9

YRITYKSET st k

Pakkaajat ja pakattujen tuotteiden maahanuottajavät t rtä tuojat (LV > 1,0 M €). hteisöille. sii y a t j se otta tu y t i a yr i n s k ii Liittymällä Rin kauk k a p vastuunsa

RINKI

Kaupan ja teollisuuden omistama palveluyhtiö.

Materiaalineutraali – tavoitteena pakkausten tuottajavastuun tehokas toteutus.

TUOTTAJAYHTEISÖT

Kukin tuottajayhteisö vastaa oman materiaalinsa tuottaja­vastuun toteutumisesta viranomaisille.

Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy

Suomen Kuitukierrätys Oy

Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki

Juha-Pekka Salmi, p. 050 329 6211

p. 09 616 230, faksi 09 6162 3100

juha-pekka.salmi@kuitukierratys.fi www.kuitukierratys.fi

Ovatko yhteystietosi muuttuneet? ilmoitathan uudet tiedot mahdollisimman pian sähköpostitse osoitteeseen info@rinkiin.fi tai soittamalla asiakas-

Suomen Keräyslasiyhdistys ry Maija Peltola, p. 040 543 7007 maija.peltola@kerayslasiyhdistys.fi www.kerayslasiyhdistys.fi

palveluumme p. 09 6162 3500.

Mepak-Kierrätys Oy

Mikäli Sinulle ei tule RINKI-lehteä ja

Tapani Sievänen, p. 040 544 6899

haluaisit saada sen, ilmoita meille

sievanen.tapani@mepak.fi

osoitteesi.

www.mepak.fi Suomen Uusiomuovi Oy Vesa Soini, p. 050 382 0644 vesa.soini@uusiomuovi.fi www.suomenuusiomuovi.fi Puupakkausten Kierrätys PPK Oy Jukka Ala-Viikari, p. 0400 802 896 www.puupakkauskierratys.fi

Linkit tuottajayhteisöjen kotisivuille www.rinkiin.fi

Kannen kuva: Vesa Tyni

jukka.ala-viikari@puupakkauskierratys.fi