Mikä on koirien loisten ja lois sairauksien tilanne Suomessa? Koirien madoista yleisimpiä ovat suolinkaiset. Niitä esiintyy noin kolmella prosentilla koirista. Suolinkainen on myös maailmanlaajuisesti yleisin koiran sisäloismato. Kakkossijalla yleisyydessä on hakamato, jota esiintyi Suomessa tehdyssä tutkimuksessa noin 2,5 prosentilla koirista. Molemmat kuuluvat pyörömatoihin. Koirilla esiintyy myös heisimatoja. Noin viidellä prosentilla koirista, erityisesti pennuilla, esiintyy myös giardia-loista. Se on alkueläin, ei siis mato.
Mitä apteekissa on hyvä tietää, kun asiakas kysyy koiransa loishäädöistä? Koirille haetaan tavallisesti matohäätölääkitystä. Asiakkaalta kannattaa silloin kysellä, minkä ikäisestä koirasta on kyse. Pentua on syytä lääkitä tiuhaan. Yleensä kasvattaja tai eläinlääkäri on jo antanut omistajalle ohjeet pikkupennun matohäädöistä, ja niitä on syytä noudattaa. Jos taas koira on aikuinen ja tavallinen kotikoira, matohäädön tarvetta voisi kartoittaa: eläinlääkäri suosittelee nykyään ensin ulostetutkimuksia ja vasta sen perusteella tarvittaessa matohäätöä. Ulostetutkimuksilla yritetään ehkäistä turhaa matolääkkeiden käyttöä ja mahdollista matolääkeresistenssiä. Koirien loisilla resistenssiä ei ole meillä vielä havaittu, mutta maailmalla siitä on yksittäisiä raportteja. Meillä matolääkeresistenssiä esiintyy hevosten loisilla. Matolääkitystä pitää harkita koirakohtaisesti myös siksi, että koirat elävät hyvin erilaisissa olosuhteissa. Matotartuntariskit kotikoiralla ovat täysin erilaisia kuin vaikkapa metsästyskoiralla tai matkustavalla koiralla. Lääkeresistenssi on vakava ongelma, joka koiranomistajan on hyvä muistaa. Apteekkihenkilökunta on tärkeässä roolissa vinkkaamassa asiakkaalle ulostetutkimuksista. Samalla saadaan tietää, mitä loista ollaan häätämässä, ja osataan valita soveltuvimmat lääkkeet ja annokset.
Milloin esimerkiksi suolinkaistartun tariski on todellinen? Suolinkaistartunnan riskitekijöistä merkittävin on koiran eläminen kennelolosuhteissa. Kennelkoirien kasvattajan on syytä tehdä eläinlääkärin kanssa loiskontrollisuunnitelma. Siinä otetaan huomioon muutkin loisasiat kuin lääkitys. Aluksi kaikkien koirien ulostenäytteet tutkitaan, jotta saadaan selville kennelin loistilanne.
Pennuilla esiintyy suolinkaistartuntoja useammin kuin aikuisilla koirilla, ja ne voivat pennuilla olla henkeä uhkaavia.
Mitä apteekissa kannattaa muistaa matolääkkeiden ominaisuuksista? Laajakirjoinen matolääke tehoaa sekä pyörömatoihin että heisimatoihin. Koirillahan esiintyy erityisesti pyörömatoja, ja varsinkin pentujen lääkitykset voi suunnata selkeästi pyörömatoihin. Heisimadot tarttuvat vain väli-isäntiensä kautta koiraan, joten koiran on pitänyt syödä jotain sellaista eläintä, jonka kautta tartunta saadaan. Metsästyskoirilla on erityinen heisimatoriski: ne pääsevät vapaasti juoksemaan metsässä ja ehkä omistajan huomaamatta nappaavat pikkujyrsijän suuhunsa, ja niille myös saatetaan heittää palkkioksi osia saaliseläimestä. Apteekkilaisen kannattaa siis ottaa huomioon asiakkaan koiran riskiprofiili. Se selviää vain kyselemällä: millainen koira on, metsästääkö se tai pääseekö se muutoin juoksentelemaan vapaana vaikkapa mökkimetsissä?
Voiko raakaruoan suosio lisätä myös kotikoiran sisäloisten riskiä? Ainakin teoriassa raaka- eli barf-ruokinta lisää koiran riskiä saada väli-isännän kautta tarttuvia matoja. Todellinen riski on kuitenkin nimellinen, sillä usein barfruoka on ihmisten elintarvikkeeksi hyväksyttyjen lihojen sivutuotteita. Raakaruoan pakastaminen tuhoaa joitakin loisten infektiivisiä muotoja.
Mikä on koirien keuhkomatojen tilanne Suomessa? Suomessakin esiintyy koirien keuhkomatoja, mikä on hyvä muistaa. Kroonisesti
yskivä koira, joka ei parane antibiooteilla, kannattaa tutkia keuhkomatojen osalta. Yleisimmin tavattava Crenosoma vulpis -keuhkomato on ketun loinen, joka siirtyy koiraan etanoiden välityksellä.
Mitä kuuluu myyräekinokokki tilanteelle? Kun Suomen rajan yli tuodaan koira, sen tulee olla lääkitty myyräekinokokkia vastaan. Tästä pitää olla asianmukaiset merkinnät koiran matkustusasiakirjoissa. Suomessa ei ole tavattu onneksi vielä yhtäkään myyräekinokokkitapausta, ja sen takia Suomella on lupa vaatia tuontikoirilta omia tuontimääräyksiään.
Millaisia ulkoloisia vastaan koiran omistaja yleisimmin hakee apua? Yleensä omistaja tulee apteekkiin hakemaan apua, kun hän on todennut, että koirassa on puutiaisia tai kirppuja. Lääkitys valitaan siis useimmiten jo havaitun ulkoloisongelman seurauksena. Puutiaislääkkeistä koiran omistajalle on hyvä kertoa, että osa niistä tehoaa vasta, kun punkki on altistunut koiran verelle. Verta syöneen punkin löytyminen koirasta ei siis ole koiralle vaarallista, jos suojaava punkkilääkitys on voimassa. Silmin havaitut puutiaiset kannattaa toki poistaa apteekista saatavilla apuvälineillä. Perinteiset tavat lääkitä koira punkkeja vastaan ovat punkkipannat, paikallisvaleluliuokset ja sumutteet. Uusimmat tuotteet ovat tablettimuodossa olevia reseptituotteita. Koiran punkkilääkitystä suunnitellessa kannattaa selvittää, onko perheessä kissa, joka elää läheisissä väleissä koiran kanssa. Osa koirille soveltuvista lääkkeistä on kissalle myrkyllisiä, ja kissa saattaa altistua niille, jos se on kontaktissa koiraan. |
Koira mukaan matkalle JOS SUOMALAISKOIRA LÄHTEE ulkomaille, loislääkitys- ja estolääkeasiat on syytä ottaa eläinlääkärin kanssa puheeksi jo hyvissä ajoin ennen matkaa. Esimerkiksi sydänmatoestolääkitys pitää aloittaa, jos koira matkaa sydänmatoalueelle. Lisäksi ulkoloissuojaus pitää muistaa jo Keski-Eurooppaan matkatessa. Euroopassa on puutiaislajeja, joita ei meillä esiinny, mutta jotka levittävät esimerkiksi alkueläinloista, joka voi sairastuttaa koiran. Etelä-Euroopassa esiintyy myös leishmaniaa, joka on hietasääskien levittämä tauti. Tällaiselle alueelle matkustavalla koiralla pitäisi olla hietasääskikarkotuslääkitys. Suomalais- tai tuontikoira voi tuoda myös monia ulkoloisia mukanaan. Esimerkiksi kirpputartunnat ovat yleisempiä muualla kuin Suomessa.
Reseptori 27