Reseptori 1/2017

Numero 1 • huhtikuu 2017

Oriolan asiakaslehti lääkealan ammattilaisille

[ potilas ]

TERVEYDEN­ HUOLLON PALVELUT SÄHKÖISTYVÄT

ASIAKAS

Lean-kehityksen keskiössä [ Oriola Nyt ] Oriola ja Farenta yhdistyivät s. 6 [ ilmiö ] Kasvissyönnin suosio kasvaa yhä s. 22

> pääkirjoitus Tulevaisuutta rakentamassa Viime vuonna teimme merkittäviä yritysostoja laajentaaksemme kattavaa palveluvalikoimaamme. Lääkkeiden annosjakelua tarjoavat Pharmaservice­ ­ja Svensk Dos on nyt yhdistetty Oriolaan ja asiakaskuntamme kasvaa – ­viimeisimpänä saavutuksena aloitimme annosjakelun Pohjois-Ruotsin alueella maaliskuussa. Farentan ja Oriolan yhdistymisen myötä meillä on ­ainutlaatuinen ja paras palveluvalikoima terveydenhuollon toimijoille kliinisestä­ tutkimuksesta kuluttajien palveluun saakka.

Kehitämme myös jatkuvasti järjestel-

Uudistuksen tavoitteena on tarjota ensiluokkainen asiakaskokemus, laatu ja läpinäkyvyys.

miämme ja otamme SAP-järjestelmän käyttöömme tänä kesänä Suomessa.

Hanke on huolellisen valmistelun jälkeen nyt testaus- ja koulutusvaiheessa.

Uudistuksen tavoitteena on tarjota ensi­ luokkainen asiakaskokemus, laatu ja ­läpinäkyvyys.

Terveys-, hyvinvointi- ja kauneustuotteiden markkina kasvaa voimakkaasti niin maailmalla kuin Suomessa. Suomalaiset ostavat näitä tuotteita myös entistä enemmän verkosta. Yhä useampi meistä haluaa pitää hyvää huolta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Myös terveyden- ja lääkehuollon toimintaympäristö muuttuu sote-uudistuksen myötä voimakkaasti.

Haluamme olla aktiivinen toimija markkinoilla ja tehdä hyvää yhteistyötä kaikkien asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa. Teemme kaikkemme, jotta menestymme yhdessä nyt ja tulevaisuudessa.

Kevätterveisin, KIMMO VIRTANEN Oriola Finlandin toimitusjohtaja, Palvelut-liiketoiminta-alueen johtaja

JULKAISIJA Oriola, Orionintie 5, PL 8, 02101 Espoo, puh. 010 42 999, www.oriola.fi PÄÄTOIMITTAJA Kimmo Virtanen, toimitusjohtaja, Oriola Finland Oy TOIMITUSNEUVOSTO Terhi Kivinen, Myra Magnusson, Tuomas Mattelmäki, Annastiina Palmroth-Holst, Anna Surakka, Taina Tammi-Manninen, Minna Tähtinen OSOITTEENMUUTOKSET JA YHTEYDENOTOT reseptori@oriola.fi

2 Reseptori 1 2017

1.2017

> sisältö 30

04 [ uutisia ] KESKO JA ORIOLA-KD LUOVAT uudenlaisen hyvinvoinnin myymäläketjun.

[ asiakaspalvelu ] ORIOLAN ASIAKASPALVELU uudistui, yhteistyössä asiakkaan parhaaksi.

06 [ oriola nyt ] FARENTAN ASIANTUNTEMUS TÄYDENTÄÄ Oriolan palveluvalikoimaa. Esittelyssä uudistuneet asiantuntijapalvelut.

22

10 [ itsehoito ] APTEEKISTA VÄLINEET JA NEUVOT haavojen kotihoitoa varten

[ ilmiö ]

14 [ potilas ]

KASVISRUOKAVALIO kiinnostaa monia.

Motivaationa voi olla terveys, ilmastonsuojelu tai eläinten oikeudet.

DIGITALISAATIO MUUTTAA TERVEYDENHOITOA, sähköiset palvelut ja tekoäly merkittävässä roolissa.

16 [ logistiikka ] ORIOLA JA ORION KEHITTIVÄT Lean-ajattelun avulla yhteisiä prosesseja entistä tehokkaammiksi.

25 [ eläinlääkkeet ] KOIRIEN JA KISSOJEN SILMÄSAIRAUDET ovat yleisiä, osaa voi ehkäistä kotikonstein.

28 [ vinkki & uutuustuotteet ] DEXAL-TUOTTEISTA lisäenergiaa treeniin, myös vegaanille!

12

[ tutkimus & kehitys ] LUPAAVIA TUTKIMUSTULOKSIA Parkinsonin taudin lääkehoidossa

26

[ yhteiskunta ]

TYÖURA ORIOLASSA Oriola tarjoaa työntekijöilleen monipuolisia mahdollisuuksia kehittyä urallaan.

TOIMITUS Otavamedia OMA, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. (09) 156 61, oma.otavamedia.fi tuottaja Kati Särkelä REPRO Aste Helsinki Oy, Helsinki PAINO PunaMusta Oy, Helsinki ISSN 1798-0267

Reseptori 3

[ purkissa ]

Oriola-KD ja K-ryhmä perustavat Suomeen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin myymäläketjun ja verkkokaupan ORIOLA-KD JA K-RYHMÄ luovat yhdessä uuden terveyden, kauneuden ja hyvinvoinnin tuotteisiin ja palveluihin keskittyvän kauppa­ ketjun, joka toimii maanlaajuisesti ja työllistää noin 1 000 henkilöä. Ketju on Suomessa ­ alan ensimmäinen toimija, joka yhdistää kat­

tavasti niin terveyden, kauneuden kuin hyvin­ voinnin osaamisen saman katon alle ja verkko­ kauppaan. Ensimmäiset kaupat avataan syk­ syllä 2017.

Oriola-KD ja K-ryhmä omistavat kumpi­ kin uudesta perustettavasta yhteisyrityk­sestä

Kruuselta uusi haavanhoitokonsepti pien- ja suureläinpraktiikkaan ERILAISET HAAVAT VAATIVAT erilais­ ta hoitoa. Eläinlääkärien haasteena on ol­ lut löytää hyviä, tutkimukseen perustuvia haavanhoitotuotteita, jotka on kehitetty erityisesti eläinpotilaita silmällä pitäen.

Kruusen uusi haavanhoitotuotevalikoi­ ma tarjoaa laadukkaat haavanhoitotuot­ teet ja sidokset edistyneeseen haavan­

4 Reseptori 1 2017

hoitoon pien- ja suureläinpraktiikassa.

– On tärkeää arvioida, millainen haava on kyseessä ja ymmärtää haavan parane­ misen eri vaiheet. Valikoimamme tarjo­ aa erityisesti eläinpotilaille suunnitellut ratkaisut kaikenlaisille haavoille niiden eri paranemisvaiheissa, sanoo Lars Dahl Kruuselta.

50 prosenttia. Uusi ketju luo Suomeen yli 1 000 uutta työpaikkaa. Lisäksi se työllis­ tää välillisesti lukuisia terveys-, kauneusja ­hyvinvointialan yhteistyökumppaneita. ­Tarjonnassa korostuvat alkuvaiheessa erilai­ set terveys-, kauneus- ja hyvinvointituotteet sekä neuvonta ja asiantunteva palvelu.

Uuden ketjun tavoitteena on avata ­15 kauppaa tämän vuoden aikana ja kasvattaa niiden määrää sataan lähivuosien ­aikana.

Koko maan kattava myymäläverkosto ja verkkokauppa palvelevat kaikkia suoma­ laisia.

Oriola-KD Oyj on nyt Oriola Oyj ORIOLA-KD OYJ:N nimi on nyt Oriola Oyj. Englanniksi yhtiön nimi on Oriola Corpo­­ra­ tion ja ruotsiksi Oriola Abp. Samanaikai­sesti Oriola Oy:n nimi muuttui Oriola Finland Oy:ksi.

Oriola kehittää logistiikkaa Ruotsissa ORIOLALLA ON KÄYNNISSÄ kaksi logistiikan kehityshanketta Ruotsissa.

Mölnlycken keskusvaraston laajennushanke käynnistyi syksyllä 2016 ja sen tavoitteena on laajentaa varastotiloja ja lisätä kapasiteettiä. Kapasiteetti kasvaa noin 8 000 lavapaikalla korkeavaraston laajennuksen myötä. Lisäksi uusitaan korkeavaraston kuljetinjärjestelmiä ja rakennetaan uusi keräysasema. Saapuvan tavaran aluetta laajennetaan noin 900 m². Projektin tavoitteena on valmistua kesän 2017 aikana.

Enköpingin jakelukeskuksen laajennus käynnistyi syksyllä 2016 ja se pitää sisällään nykyisen rakennuksen laajentamisen ja varastoautomaatiojärjestelmän. Tavoitteena on valmistautua liiketoiminnan tuleviin tarpeisiin ja lisätä kapasiteettia, tehokkuutta ja laatua. Projektin tavoitteena on valmistua syksyllä 2018.

Tavataan Oriola Road Show’ssa SUOSITTU ORIOLA ROAD SHOW yhdistää apteekkilaiset, sairaala-apteekkilaiset sekä eläinlääkäriasemien ammattilaiset ja Oriolan yhteistyökumppanit. Kiertueella tutustutaan tuttuun tapaan ajankohtaiseen tuotetietoon ja mielenkiintoisiin asiantuntijaluentoihin.

• Ihotautien erikoislääkäri Sampsa Kauppi luennoi aiheesta Iho-oireinen potilas apteekissa. Luento toteutetaan yhteistyössä Orion Pharman kanssa.

• Koiran ja kissan silmäsairauksista kertoo Elina Pietilä, ELL, Dip. ECVO. Keväällä kierrettiin Turku, Helsinki, Seinäjoki ja Tampere. Kiertue jatkuu syksyllä: • Jyväskylä ti 5.9. JYVÄSKYLÄN PAVILJONKI • Oulu to 7.9. LAPLAND HOTEL OULU • Lappeenranta ti 12.9. KAUPUNGINTALO • Kuopio ke 13.9. SCANDIC HOTEL KUOPIO

Mankkaan logistiikkakeskuksessa kerätään ääniohjatusti

kuva SUVI ELO

ORIOLAN MANKKAAN logistiikkakeskuksessa otetaan kevään kuluessa käyttöön ääniohjattu keräily. Ääniohjattu keräily helpottaa keräilijän työtä, sillä kädet ja silmät jäävät vapaaksi. Myös keräilyn laatu paranee, kun virheiden määrä pienenee.

Kaikille keräilijöille luodaan järjestelmään oma profiili ja he kirjautuvat omalla numerollaan sisään järjestelmään ja sen jälkeen oikealle keräysalueelle. Keräystehtävä aloitetaan skannaamalla keräyslistan tai kohdelaatikon viivakoodi. Vyötäröllä oleva laiteyksikkö välittää kerättävän tuotteen paikkatiedon keräilijän korvakuulokkeeseen. Keräyspaikalla keräilijä vahvistaa olevansa oikealla paikalla skannaamalla kerättävään tuotteeseen kuuluvan viivakoodin sormiskannerilla. Tämän jälkeen keräilijä saa korvakuulokkeeseen tiedon kerättävästä määrästä. Kerättyään tuotteen keräilijä vahvistaa määrän mikrofoniin.

– Äänikeräystekniikka on yleisesti käytössä olevaa ja toimivaksi todettua. Laitteistoa valitessamme olemme kiinnittäneet erityistä huomiota myös muun muassa ergonomiaan ja valinneet mahdollisimman kevyet skannerit sekä langattomat luurit, jotka eivät häiritse keräilijän liikkeitä, kertoo logistiikan kehitysinsinööri, projektipäällikkö Joni Metsola.

Reseptori 5

[ Oriola Nyt ]

Kaikki mitä asiakas tarvitsee Oriola ja Farenta yhdistivät viime syksynä voimansa, ja tuloksena on ainutlaatuinen ja markkinoiden paras palveluvalikoima terveydenhuollon toimijoille kliinisestä tutkimuksesta kuluttajien palveluun saakka. teksti KATI SÄRKELÄ, MYRA MAGNUSSON kuvat HELI BLÅFIELD, ROOPE PERMANTO

6 Reseptori 1 2017

Oriolan uudessa palvelukokonaisuudessa Mikko Veräjänkorva (vas.) johtaa asiantuntijapalveluja lääkeyrityksille ja sairaaloille ja Mikko Törmä vastaa apteekkien asiantuntijapalveluista.

Annastiina PalmrothHolst on Suomen ja Baltian Palvelutliiketoimintayksikön johtaja.

Oriola palvelee :

• Tutkimus ja kehi tys • Market access • Toimitusketju ja logistiikka • Myynti ja markk inointi • Regulatory life cycle management

– Asiantuntijapalvelumme nivoutuvat saumattomasti asiakkaan erilaisiin tarpeisiin. Asiakkaamme pystyvät ylläpitämään korkeat laatuvaatimukset riippumatta yrityksen ulkoisista tai sisäisistä muutostilanteista. Asiantuntijapalvelut ovat nimenomaan tehty joustamaan asiakkaiden tarpeen mukaan ja mahdollistamaan laadukkaan ja tehokkaan toiminnan kaikissa olosuhteissa, Mikko Veräjänkorva sanoo.

Palvelut lääkkeen koko elinkaarelle Pohjoismaissa ja Baltiassa – Yhdistimme voimamme, koska lääkeyrityksen etu on saada kaikki palvelut yhdeltä toimijalta Pohjoismaissa ja Baltiassa, Mikko Veräjänkorva kiteyttää.

– Tarjoamme lääkeyrityksille kattavasti mm. tutkimus-, Market Access-, logistiikka-, kaupallistamis-, laatu-, myyntilupa-, lääketurva-, lääkeinformaatio ja käännöspalveluita. Kehitämme valikoimaa jatkuvasti asiakkailta saadun palautteen ja tarpeiden mukaisesti.

O

riola ja Farenta tunnetaan vahvasta osaamisesta, tietotaidosta ja laadukkaista palveluista. Palveluvalikoima on nyt ennennäkemättömän laaja.

– Olemme nyt lääkeyrityksen kumppani lääkkeen koko elinkaarella. Vahvuutemme on ollut aina asiakaslähtöisyydessä ja nyt pystymme auttamaan asiakkaitamme entistä kokonaisvaltaisemmin. Riittää, että asiakkaalla on tuote – me voimme auttaa kaikessa muussa aina tarpeen mukaan, Oriolan Suomen ja Baltian palveluista vastaava liiketoimintayksikön johtaja Annastiina Palmroth-Holst tiivistää.

Monipuoliset palvelut apteekeille – Teemme kaikkemme, jotta asiakkaamme menestyvät markkinoilla.

Vahvaa logistiikkakokonaisuutta on täydennetty laajoilla asiantuntijapalveluilla.

Lääkeyrityksille ja sairaaloille tarjotaan koko lääkkeen arvoketjun kattava palvelukokonaisuus, jota johtaa Mikko Veräjänkorva. Apteekeille tarjotaan henkilöstöoptimointia ja -palveluita, joita johtaa Mikko Törmä.

Teemme kaikkemme, jotta asiakkaamme menestyvät markkinoilla.

Oriolalla on ollut aina tiivis yhteistyö apteekkien kanssa. Oriola palvelee apteekkeja päivittäin ja järjestää apteekkilaisille satoja erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia vuosittain. Pelkästään vuosittainen Road Show kokoaa yhteen yli tuhat apteekki- ja lääkealan ammattilaista. Asiakkaiden päivittäisenä apuna ovat myös sähköiset kanavat Farentaverkko ja OriolaPro. – Nyt pystymme auttamaan apteekkeja­ ­myös mitoittamaan henkilöstömäärän apteekin tarpeen mukaiseksi. Meillä on 400 farmasistia auttamassa joka toisessa Suomen apteekissa. Esimerkiksi muutostilanteissa jokaisen apteekin kannattaa hyödyntää optimointipalveluamme, Mikko Törmä ­sanoo.

Reseptori 7

Maarit Multamäki ja Johanna Kopra palvelevat apteekkiasiakkaita Espoon Isossa Omenassa.

Kuin omaa henkilökuntaa

F

armaseutti Maarit Multamäki on tullut tutuksi Matinkylän apteekin henkilökunnalle. Multamäki työskenteli Farentan vuokratyöntekijänä ensin pääkaupunkiseudun eri apteekeissa, mutta on viime aikoina tehnyt töitä juuri Matinkylän apteekissa.

– Pidin kyllä kiertolaiselämästäkin, ­pystyin omaksumaan kunkin apteekin toimintakulttuurin hyvin ja aina minut

Multamäki tuli Farentalle alun perin kesäksi vuonna 2011, mutta jäi sille tielle.

Hän on tyytyväinen työnantajan joustavuuteen ja henkilöstön toiveiden huomioimiseen. Farmaseutteja myös koulutetaan säännöllisesti, jotta ammattitaito pysyy varmasti ajan tasalla.

on otettu hyvin vastaan. Tämä on iso ja vilkas apteekki – pidän siitä että vauhtia ja tekemistä riittää, Multamäki kertoo.

hanna Kopra kehuu sujuvaa henkilöstövuokrauspalvelua. Matinkylässä palvelua on käytetty säännöllisesti yli kuuden vuoden ajan.

8 Reseptori 1 2017

Aina oikea määrä osaavaa henkilökuntaa Myös Matinkylän apteekin proviisori Jo-

– Joka arkipäivä meillä on työvuorossa 1–5 vuokratyöntekijää. Työntekijöiden tarve toki vaihtelee, ja siinähän se henkilöstövuokrauksen suuri etu onkin. Saamme tarvittavan määrän työntekijöitä, eikä vakituista henkilöstöä tarvitse olla reservissä turhan päiten.

Osa lisätyöntekijöistä tilataan hyvissä ajoin ennakkoon, osa kutsutaan lyhyellä varoituksella yllättävien poissaolojen takia. Iso osa on ollut Matinkylässä ennenkin ja tuntee talon tavat.

– Ammattiosaaminen on hyvällä tasolla, ja ilmiömäisellä tavalla he sopeutuvat uuteen ympäristöön. Olemme toimittaneet Farentalle pikaperehdytyspohjan uusille

Joka arkipäivä meillä on työvuorossa 1–5 vuokratyöntekijää.

Upea lääketutkimus­ innovaatio Oriola on ollut vaikuttunut Farentan tutkimusosaston kehittämästä uniikista tutkimuskonseptista, jossa yhdistetään lääkealan asiantuntijuus. Palvelu toteute­ taan tutkimusapteekkiverkoston avulla, jossa on mukana jo 30 % kaikista Suomen apteekeista. Farmasistien avustamilla haastatteluilla kerätään apteekkien asiak­ kailta tietoa esimerkiksi lääkevalmistei­ den vaikuttavuuden tutkimiseksi. Tietoa lääkevalmisteiden todellisesta käytöstä tai potilaiden kokemuksista (Real-WorldData) on ollut muilla keinoilla hankala saavuttaa. Konsepti on jo ehtinyt poiki­ maan muitakin mahdollisuuksia. Suomen kattavan tutkimusapteekkiverkoston avulla voidaan kätevästi rekrytoida poti­ laita erilaisiin lääketutkimuksiin. Potilas­ rekrytoinnin osuus on aiemmin näytellyt merkittävää osaa yritysten tutkimus­ budjetista, joten tehokkaalle konseptille löytyy varmasti kysyntää.

Kysymys & vastaus PALSTALLA ASIANTUNTIJA VASTAA AJANKOHTAISIIN, ASKARRUTTAVIIN KYSYMYKSIIN

VASTAAJANA APTEEKKIEN ASIANTUNTIJAPALVELUISTA VASTAAVA JOHTAJA MIKKO TÖRMÄ

?

Mitä hyötyä apteekeille on Farentan optimointipalvelusta?

Optimointipalvelussa selvitetään apteekin asiakaspalve­ lutarpeiden mukainen kokonaishenkilöstömäärä. Palvelu antaa konkreettista tietoa apteekin johtamisen tueksi: vapaapäivien sijoittamisesta, työvuorojen kestosta sekä mahdollisesta lisähenkilös­ tön tarpeesta. Suunnittelun avulla syntyy selvää kustannussäästöä.

?

Milloin henkilöstöpalvelu on paikallaan?

Erityisesti henkilöstövuokra­ uspalvelusta hyötyvät ne ap­ teekit, joissa asiakasvirrat ja työn määrä vaihtelevat. Vuokratyöntekijät ovat suuri apu myös muutostilanteissa, näitä ovat esim. työntekijän jääminen eläkkeel­ le, pitkät perhevapaat, aukioloaikojen muutokset, liikepaikan vaihtuminen tai uuden apteekin perustaminen. Ulko­ puolista työvoimaa joustavasti hyödyn­ tämällä apteekki parantaa omaa kilpailukykyään.

työntekijöille, näin he saavat perustiedot meistä jo ennen kuin tulevat.

Pitkä remontti vaikeutti ennustettavuutta Matinkylän apteekki sijaitsee kauppakes­ kus Isossa Omenassa. Asiakasmäärissä oli suurta vaihtelua kauppakeskuksen mittavan remontin takia.

– Asiakasvirta vaihtelee meillä muu­ tenkin paljon. Remontin eri vaiheissa oli vaikea ennustaa, kuinka paljon asiak­ kaita tulee. Vuokratyöntekijöiden avulla pystyimme säätelemään ketterästi henki­ löstön määrää. Lisäapu on tarpeen myös vuodenkierron ruuhkahuipuissa, kuten joulukuussa ja ennen lomakausia, Johan­ na Kopra kertoo.

– Aukioloaikoja laajennettiin vastikään, mutta emme palkanneet lisää työnteki­ jöitä. Muutama vakituinen palasi sopivas­ ti vanhempainvapailta, ja muuten lisään­ tyneen työmäärän hoitavat farentalaiset, jotka ovat nykyään myös oriolalaisia. |

Reseptori 9

[ Itsehoito ]

teksti ESSI KÄHKÖNEN kuva VESA TYNI

Haavan kotihoito-­ ohjeita haetaan nyt apteekista Erilaiset haavat tulee hoitaa niille sopivilla tuotteilla. Apteekin rooli haavojen kotihoidon onnistumisessa on tärkeä.

K

un potilas palaa sairaalasta kotiin, siirtyy sinne samalla myös haavanhoito. Apteekki on se paikka, josta haetaan haavanhoitotarpeita sekä kotona syntyneisiin haavoihin että terveydenhuollossa hoidettujen haavojen jatkohoitoon. Siksi apteekin farmaseuttisen henkilökunnan on hyvä osata perusasiat haavanhoidosta ja myös päivittää haavanhoito-osaamisensa säännöllisesti.

Näin sanoo asiantuntijasairaanhoitaja ja auktorisoitu haavahoitaja Mari Meskanen Tampereen kaupungin Sairaala- ja kuntoutuspalveluista. Hän muistuttaa, että haavoja on periaatteessa kahta eri tyyppiä.

– Akuutit haavat ovat yleensä esimerkiksi ompelein tai liimaamalla suljettuja haavoja, kuten leikkaushaavoja sekä tyypillisesti kotioloissa syntyneitä viilto-, pisto- sekä puremahaavoja. Sitten on avoimiksi haavoiksi kutsuttuja haavoja, joihin luetaan muun muassa säärihaavat, paineeli makuuhaavat sekä palovammat.

Riippuu haavan laadusta, millaista kotihoitoa haava tarvitsee. Esitimme Mari Meskaselle kuusi sellaista kysymystä, joihin apteekin henkilökunta joutuu usein asiakastyössään vastaamaan.

1. Mitä pitää ottaa huomioon, kun hoitaa haavaa kotioloissa?

Jos haavanhoitoon on alun perin annettu hoito-ohjeet terveydenhuollosta, niitä on

10 Reseptori 1 2017

syytä noudattaa. Apteekista annetuissa hoito-ohjeissakin täytyy seurata aseptiikan perusohjeita, eli haavaa hoidetaan aina puhtaasta likaiseen päin. Moni apteekkiasiakas esimerkiksi kysyy, kelpaako tavallinen vesijohtovesi haavan puhdistamiseen. Vastaus on, että useimmiten kelpaa. Sen sijaan ohjeet siistin haavan pitkistä, minuuttien pituisista suihkutuksista ovat jääneet historiaan.

2. Millainen sidos käy mihinkin haavaan?

Haavan päälle valitaan sellaiset sidokset, jotka tukevat haavan paranemista. On siis eri asia, hakeeko asiakas haavanhoitotuotteita vaikkapa suljettuun leikkaushaavaan, ihon pinnalliseen, akuuttiin haavaan vaiko avoimeen säärihaavaan.

Esimerkiksi säärihaavan hoitoon valitaan niin sanotusti aktiivinen haavanhoitotuote, joka säilyttää haavassa lämmön ja kosteuden. Tällaiset tuotteet ovat aina CEmerkittyjä.

3. Millainen haava vaatii lääkärihoitoa?

Lääkäriin on syytä lähteä, jos haava tulehtuu. Tulehduksen merkkejä ovat punoitus, haava-alueen turvotus, kipu ja lisääntynyt, märkäinen haavaerite. Myös silloin on lääkäriin lähdön paikka, jos haava on kovin syvä tai se sijaitsee kriittisessä paikassa, kuten kasvoissa tai nivelen päällä tai jos haavan on aiheuttanut eläimen purema. Moni hoitaa haavaa kotioloissa

liian pitkään ja ihmettelee, kun haava ei ala parantua. Näissäkin tapauksissa on lähdettävä haavahoitajan tai lääkärin vastaanotolle.

4. Miten haavan tulehtumista ehkäistään?

Paras keino on estää haavaa ja haavasidoksia likaantumasta. Jos niin käy, haavaan saattaa päästä ulkopuolelta bakteereja. Tulehtuneen haavan hoito tarvitsee yleensä ammattilaisen apua ja uuden haavadiagnoosin ennen kotihoidon jatkamista. On turha koettaa hoitaa vaikkapa tulehtunutta säärihaavaa, jos ei ensin hoideta paranemisen esteenä olevaa alaraajan turvotusta.

5. Pitääkö haavaa tuulettaa?

Ei yleensä tarvitse. Monen haavan, etenkin avoimen, paraneminen pysähtyy, jos se jäähtyy alle ruumiinlämmön. Siistiä ja erittämätöntä haavaa, myös suljettua leikkaushaavaa, voi toki halutessaan hieman tuulettaa – ei siitä vaaraakaan ole.

Säärihaavan hoitoon valitaan ns. aktiivinen haavanhoitotuote, joka säilyttää haavassa lämmön ja kosteuden.

Tunnetko Safetac-sarjan?

• Mölnlycke Health Caren patentoima Safetac-teknologia on haavaan tarttumaton silikonikiinnityspinta, joka vähentää kipua ja haavapinnan kuoriutumista sidosvaihtojen yhteydessä.

• Tämä ainutlaatuinen kiinnittymispinta tarttuu hellävaraisesti haavaa ympäröivään ihoon, mutta ei haavaan ja luo näin haavalle parhaan mahdollisen paranemisympäristön.

• Safetac-teknologia mahdollistaa haava-alueen tarkkailun ilman sidosvaihtoa, sillä sidos kiinnittyy uudelleen, jolloin myös käyttöaika pitenee useisiin vuorokausiin.

6. Pitääkö haavaa puhdistaa tai desinfioida?

Mitä puhtaampi ja siistimpi haava on, sitä vähemmän puhdistukselle tai desinfektiolle on tarvetta. Jos haava alkaa tulehtua ja erittää märkää, silloin haavan suihkuttelu kädenlämpöisellä vedellä on paikal-

tavallista desinfektioainetta, kuten Betadinea tai Neoamiseptia. Älä kuitenkaan turhaan desinfioi haavaa, jos haava on siisti. Desinfektio tuhoaa haitallisten bakteerien ohella aina myös haavan hyvää bakteeriflooraa.

– Avoimet haavat: Näihin ei saa käyt-

laan. Suihkutus poistaa märkäeritettä ja edistää tulehtuneen haavan paranemista.

Haavan desinfektion periaatteet kotioloissa: – Akuutit haavat: Käytä desinfiointiin

tää perusdesinfektioaineita, vaan niille on omat haavanpuhdistusliuoksensa.

Apteekkilaisen on syytä varmistaa, että asiakkaalla on liuosten kotikäyttöön haavahoitajan tai lääkärin suositus. |

Reseptori 11

[ Tutkimus & kehitys ] teksti TARJA VÄSTILÄ kuva VESA TYNI

Edistysaskelia Parkinsonin taudin hoidossa Helsingin yliopiston tutkimusryhmä on onnistunut korjaamaan Parkinsonin taudin liikehäiriöitä. Tulos voi mullistaa hoitoa tulevaisuudessa.

D

osentti, FaT Timo Myöhäsen johtama ryhmä on yltänyt tutkimuksessaan lupaaviin tuloksiin, jotka liittyvät Parkinsonin taudin hoitoon. − Vielä on pitkä tie siihen, että lääkevalmiste olisi apteekin hyllyllä. Mutta tulokset ovat rohkaisevia lääkekehityksen kannalta.

Parkinsonin tauti johtuu aivojen hermosolujen tuhoutumisesta, ja syytä siihen ei tiedetä. Tauti aiheuttaa liikehäiriöitä, kuten lepovapinaa, liikkeiden hidastumista ja lihasjäykkyyttä. Noin kaksi prosenttia yli 60-vuotiaista sairastuu. − Tauti diagnosoidaan vasta kliinisten oireiden ilmaannuttua, jolloin jo puolet hermosoluista on vaurioitunut. Nykyinen lääkehoito ei pelasta tuhoutuneita soluja, eikä estä taudin etenemistä.

Tutkimusryhmä ryhtyi selvittämään, voiko etenevää solutuhoa estää. − Alfasynukleiini-proteiinilla on aivoissa erilaisia tehtäviä, mutta Parkinsonin taudissa nämä valkuaisaineet tarttuvat toisiinsa ja muodostavat proteiinimöykkyjä. Ne vahingoittavat soluja ja leviävät solusta toiseen. Tämä saattaa olla kriittinen vaihe taudin synnyssä.

PREP-estäjät tehosivat Myöhänen tutki 2008 julkaistussa väitöskirjassaan prolyylioligopeptidaasi-entsyy-

12 Reseptori 1 2017

miä. Kyseinen PREP-entsyymi oli aiemmin yhdistetty hermostoa rappeuttaviin sairauksiin, mutta mekanismi oli epäselvä.

Samana vuonna belgialainen tutkimusryhmä osoitti koeputkimallillaan PREP:n lisäävän proteiinikertymiä.

Siirryttyään Kuopiosta Helsinkiin tutkijatohtoriksi Myöhänen alkoi testata, miten PREP:n toimintaa estävät yhdisteet vaikuttaisivat kertymiin solu- ja eläinmallissa. Tarkemmissa, myöhemmissä analyyseissä selvisi, että PREP-estäjä puhdisti eläinten aivot proteiinin haitallisista muodoista.

Viimeisimmässä tutkimuksessa Parkinsonin tautia jäljittelevässä hiirimallissa aivojen liikkeitä säätelevät alueet saatiin tuottamaan suuria määriä alfasynukleiiniproteiinia. Liikehäiriöitä alkoi esiintyä 2−4 viikossa. − Aloitimme neljännen viikon kohdalla hoidon PREP-estäjillä. Pyrimme tällä samaan kuin todellisessa tautitilanteessa. Jo kahdessa viikossa oireet olivat hävinneet ja pysyivät poissa kokeen loppuun asti.

Proteiinikertymät vähenivät selkeästi.

Pääsimme siis onnistuneesti taudin alkusyyhyn.

Uusi yhdiste kehitteillä Myöhäsen mukaan uutuusarvo on siinä, että usein eläinmalleissa hoito aloitetaan heti, mutta nyt tutkimuksessa odotettiin häiriöiden syntymistä. Lisäksi

Jo kahdessa viikossa oireet olivat hävinneet ja pysyivät poissa kokeen loppuun asti.

PREP-estäjähoito pysäytti liikealueiden vaurioitumisen ja poisti proteiini­ kertymiä. − Yllätyimme, että hoito tehosi noin nopeasti. Hyvää on myös se, että PREP-estäjät ovat pienimolekyylisiä yhdisteitä, joten jatkokehitys voi olla helpompaa.

Tutkijat käyttivät jo olemassa olevaa malliyhdistettä, joten jatkossa ryhmä aikoo kehittää uuden, patentoivan yhdisteen. Myöhänen toivookin lääkeyhtiöiden kiinnostuvan: tutkimustyö sopisi yhteistyöprojektiksi. − Olisi hienoa, jos Parkinsonin taudin hoitoon löydettäisiin uusi ratkaisu. Hoito ei tuo kuolleita hermosoluja takaisin, mutta ainakin se saattaisi hidastaa taudin etenemistä. |

Parkinsonin taudin hoitomahdollisuuksia Viikin kampuksella tutkivat tutkimusryhmän johtaja Timo Myöhänen (kesk.) sekä väitöskirjatyöntekijät Ulrika Julku ja Reinis Svarcbahs.

Reseptori 13

[ potilas ] teksti MARITA KOKKO kuvat ISTOCKPHOTO

14 Reseptori 1 2017

Terveydenhuolto uudistuu lähivuosina merkittävästi. Digitalisaation myötä palveluiden loppukäyttäjän rooli vahvistuu.

Digitalisaatio

mullistaa terveydenhuollon

V

ielä muutama vuosi sitten sähköiset palvelut rajoittuivat lähinnä ajanvarauksiin. Nyt kansalainen saa sähköisesti sekä diagnoosin että terveysneuvontaa. Muutos vaatii uutta ajattelua hoitohenkilökunnalta, sillä asiakas on nyt yhteistyökumppani hoidon suunnittelussa.

Lisää läpinäkyvyyttä ja mitattavuutta Sote-uudistus nojaa vahvasti digitalisaatioon. Asiakas saa maakunnallisen järjestelmän toteuduttua palvelun yhdestä numerosta tai chatista koko maakunnan alueella. Vastaajana on terveydenhuollon ammattilainen, joka miettii, mitä tarvitaan ja mistä.

Arviolta 80–85 prosenttia yhteydenottajista saa avun ensi kontaktilla puhelimitse tai chatin kautta.

Sote-uudistuksessa syntyvät myös arviointimenetelmät ja mittarit, joiden perusteella kuntalaisia arvioidaan samoin periaattein asuinkunnasta riippumatta. Kun asiakas on niiden perusteella oikeutettu esimerkiksi kotihoitoon, hän saa valita sopivimman kunnassa tarjolla olevista palveluntuottajista oman terveysbudjettinsa puitteissa.

Digitalisaation myötä terveyspalveluiden laatuun saadaan lisää läpinäkyvyyttä. Esimerkiksi hämeenlinnalaisen Flowmedik Oy:n luoma eSairaala-palvelu kerää käyttäjiltä kokemuksia ja arvioita terveyspalveluista. Vertailutietoja kerätään viranomaislähteistä sekä asiakkailta ja terveydenhuollon ammattilaisilta. Mittareiden kirjo on laaja asiakkaiden ja ammattilaisten arvioista potilasvahinkojen määrään. Palvelu kertoo myös, miten iso prosenttiosuus

potilaista pääsee lääkäriin kolmen päivän sisällä.

Potilastiedot yhteen paikkaan Keskitetty potilastiedon arkisto yhdistää tietomme valtakunnallisesti eri hoitoyksiköiden käyttöön.

Julkinen terveydenhuolto kokoaa jo kattavasti ja tietoturvallisesti reseptit, diagnoosit ja tutkimustulokset potilastiedon arkistoon. Yksityiset terveyspalvelujen tarjoajat ovat liittymässä mukaan. Nyt arkistoa täydentävät omilla tiedoillaan 94 yksityistä alan toimijaa.

Terveydenhuollon ammattilaisten e-terveyspalvelujen välineistöä ovat esimerkiksi sähköinen potilaskertomus, laboratorion ja kuvantamisen tietojärjestelmät, potilaan aikaisempien terveystietojen välittäminen tietoverkossa, sähköinen lähete-palaute ja sähköinen resepti.

Potilastiedon arkiston kautta potilastiedot ovat käytettävissä, hakipa kansalainen apua missä päin maata tahansa. Arkiston ansiosta hoidossa voidaan hyödyntää aikaisempia tutkimustuloksia ja välttää päällekkäisiä hoitotoimia.

Omakanta kansalaiselle Potilastietojen arkisto avaa kansalaisille tilaisuuden tarkastella omia potilastietojaan. Omakanta-palveluun pääsee kirjautumaan kanta.fi-sivustolta. Omakannasta löytyvät myös sähköiset lääkemääräykset, jotka on mahdollista myös uusia sivuston kautta.

Omakannassa voi tutustua hoitohenkilökunnan laatimiin lausuntoihin sekä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksiin. Omakannassa voi myös hallita omien terveystietojen luovutukseen liittyviä suostumuksia ja kieltoja.

Reseptori 15

Automaattista tiedonkeruuta täydentää kysely, joka tekee sähköisesti samat kysymykset kuin sairaanhoitajakin kysyisi.

Jokainen voi kirjata elinluovutustahdon sekä hoitotahdon, mutta tahdonilmaisu on käytössä vasta yksittäisissä terveydenhuollon yksiköissä. Se tallentuu kuitenkin etukäteen potilastiedon arkistoon, josta sen voi halutessaan tulostaa.

Yksilöllistä digitaalista palvelua Hämeenlinnassa käytössä oleva täysin uudenlainen sähköinen palvelu osallistaa käyttäjän. Kokonaispalvelu leviää vauhdilla muillekin paikkakunnille. Minunterveyteni.fi on sähköinen asiointikanava, joka pystyy yksilölliseen oirearviointiin ja suositukseen jatkotoimista.

Kun asiakas arvelee sairastuneensa, hän kirjautuu mobiilivarmenteella tai pankkitunnuksillaan palveluun. Palvelu tekee älykkäitä oirearviointeja mm. seuraavista: nielu- ja kurkkuoireet, virtsatieinfektio-oireet, selkäkipuoireet, yskäoireet, peräaukon seudun oireet, päänsärkyoireet.

Järjestelmä hakee potilastietojärjestelmästä potilaskertomuksen, lääkityksen, laboratoriotutkimukset sekä asiakkaan itse järjestelmään tallentamat tiedot. Se yhdistää aineiston luotettavaan, Duodecimin hallinnoimaan lääketieteelliseen tietoon.

Tiedonkeruuta täydentää kysely, joka tekee sähköisesti samat kysymykset kuin sairaanhoitajakin kysyisi. Lopputuloksena järjestelmä antaa suosituksen jatkopolusta.

Käyttäjä lähettää yhteenvedon terveysasemalle, jossa terveydenhuollon ammattilaiset ja tarpeen vaatiessa lääkäri katsovat sen, ja asiakas pääsee nopeasti eteenpäin hoidon piiriin.

Palveluvalikoimassa ovat myös PEF-, verensokeri- ja verenpaine-etämittaukset. Asiakkaat saavat käyttöönsä etämittarin sekä siihen sisältyvän puhelinsovelluksen.

Vastaanotolle etänä Minunterveyteni.fi:ssä aloitettiin kesällä 2016 videovastaanottopilotti, jossa on kokeiltu erilaisia etävastaanottoja sekä suoraan asiakkaan kotoa että sairaanhoitajan vastaanotolta lääkärin tai muun asiantuntijan vastaanotolle.

Etälääkäripalveluja on sinänsä ollut tarjolla jo muutaman vuosikymmenen, mutta niiden käyttö on vielä vähäistä. Kiinnostusta on kuitenkin lisännyt kela-korvausten ulottaminen mobiilina annettaviin sairaanhoitopalveluihin. Palveluvalikoimaan kuuluvat nykyisin myös ajantasaiset chat-palvelut lääkärin ja asiakkaan välillä.

Hämeenlinnassa on päästy kokoamaan asiakkaiden kokemuksia etämittauksesta. Lähes 90 prosenttia kertoo, että mittausohjelman käyttö sujui erittäin hyvin ja he voivat suositella menetelmää muillekin. Ikäihmiset ovat myös innostuneet neuvomaan toisiaan. Uusi teknologia ei avaudu kaikille käyttäjille pelkin ohjein, vaan tarvitaan ohjausta käytännön tilanteissa, kädestä pitäen. |

16 Reseptori 1 2017

Tekoäly mullistaa terveydenhoidon Projektijohtaja Tuula Tiihonen Sitrasta näkee terveydenhuollon siirtyvän yksilölliseen palveluun. Tekoäly tuo laskentakapasiteettia ja kyvyn kohdentaa ihmiselle juuri sellaisia palveluja, joita hänen terveytensä kaipaa.

Tiihosen johtama projekti Ihminen edellä tukee jo nimellään hänen näkemystään. Hän tuntee hyvin Hämeenlinnan pilotin, jota hän ollut kehittämässä kolme vuotta.

– Nyt tuo Hämeenlinnan pilotti on toimiva palvelu. Se on hyvää vauhtia siirtymässä muillekin paikkakunnille ODA-hankkeen kautta.

ODA – omahoidon digitaaliset arvopalvelut – on hallituksen digitalisaation kärkihankkeista ensimmäinen, joka sai rahoitusta.

– Asiakkaiden kontaktien määrää terveyskeskukseen on Hämeenlinnassa pystytty kasvattamaan vuosittain, vaikka henkilöstöresurssit ovat pysyneet ennallaan. Vastaanottokäyntien määrä on vähentynyt, mutta asiakaskontakteja on ollut selvästi enemmän. Asiakkaita palvellaan paremmin, mutta uudenlaisin kontaktein.

Sähköisen omahoidon ansiosta pieniä vaivoja voi hoitaa kotoa.

– Säästämme sekä terveydenhuollon asiakkaan että ammattilaisten aikaa ja yhteiskunnan kustannuksia. ODA-palvelukokonaisuuden valtakunnallisen käyttöönoton on laskettu säästävän 17 euroa kansalaista kohti.

Suomessa on juuri aloittanut viisi valinnanvapauskokeilualuetta, joissa yksityiset palveluntuottajat voivat tulla mukaan tuottamaan perusterveydenhuollon palveluja. Erityisesti uudet start up -yritykset ovat Tiihosen mukaan valmiita miettimään, miten ne voivat tehdä palvelun fiksummin, ketterämmin ja kumppanuusmalleja hyödyntäen.

[ Kumppanuus ]

teksti RIITTA EKHOLM, MYRA MAGNUSSON kuva ISTOCKPHOTO

Kestävä kumppanuus Sobi on yksi johtavista biolääkeyhtiöistä ja merkittävä toimija harvinaissairauksien saralla. Sobin ja Oriolan yhteistyö alkoi Suomessa vuodenvaihteessa. Ruotsissa yhteistä taivalta on takana jo kaksikymmentä vuotta.

R

uotsissa pörssilistatun harvinaislääkeyhtiö Sobin (Swedish Orphan Biovitrum) liiketoiminta perustuu pitkälti kumppanuuksille.

Yhtiöllä on omaa tutkimusta ja tuotekehitystä pääkonttorissa Tukholmassa, mutta se myy ja markkinoi myös muiden harvinaislääkeyhtiöiden kehittämiä lääkkeitä ja hoitoja. Sobi markkinoi 24 Euroopassa sijaitsevan myynti- ja markkinointiorganisaationsa kautta kumppaniensa valmistamia tuotteita, joita on tällä hetkellä runsaat 30. Sobin liikevaihto oli Suomessa viime vuonna hiukan vajaat kuusi miljoonaa euroa ja henkilökuntana on kymmenen hengen tiimi.

Sobi ja Oriola ovat tehneet yhteistyötä Ruotsissa jo kaksikymmentä vuotta, ja vuoden 2017 alusta yhteistyö alkoi myös Suomessa. Kahdella pörssiyhtiöllä on paljon yhteistä, muun muassa vastuullinen arvomaailma: Sobille on tärkeää, että harvinaissairauksista kärsivä potilas saa lääkkeen ja hoidon oikeaan aikaan ja paikkaan turvallisesti, ja Oriolan pitkä kokemus ja sujuva logistiikka tukevat tätä tavoitetta erinomaisesti.

kumäärää on vaikea ennakoida. Tämä vaatii tiivistä yhteistyötä esimerkiksi terveydenhuollon asiantuntijoiden ja sairaaloiden kanssa. Yritämme optimoida varastoitavien lääkkeiden määrää, jotta niitä ei jouduta vanhentuneina heittämään hukkaan.

Koska potilaiden lukumäärä on pieni, lääkkeen merkitsevyyttä tarkastellaan Loposen mukaan eri tavalla kuin tavanomaisten sairauksien kohdalla.

– Jos syöpään sairastunut henkilö saa avun kemoterapiasta, hiusten lähtö on pieni seikka, mutta päänsärkylääkkeen sivuvaikutukseksi suuri, sanoo Loponen.

Maantieteelliset rajat eivät rajoita

Sobin oma tuotevalikoima keskittyy pääsääntöisesti hematologiaan sekä tulehduksellisten- ja geneettisten sairauksien hoitoon. Uutena panostuksena on verenvuototautilääkkeiden kehittäminen yhteistyössä amerikkalaisen Biogenin kanssa. Uusi lääke saattaa olla 12 vuoden ja miljardin euron tutkimustyön tulos.

– Kymmenestä tuhannesta molekyy-

Sekä Loponen että Oriolan asiakkuusjohtaja Simon Ollus arvostavat pitkäkestoista, strategista kumppanuutta, joka mahdollistaa toiminnan jatkuvan kehittämisen. Oriola on jo pitkään kehittänyt ja laajentanut palvelutarjontaansa. Farentan liittäminen Oriolaan täydensi yhtiön palvelukokonaisuutta. Jatkossa Sobi saa Farentan ja Oriolan palvelut yhdestä ja samasta paikasta.

– Me toimimme lääkevalmisteen elinkaaren jokaisessa vaiheessa. Vastaavaa palvelukokonaisuutta ei löydy keltään muulta alan toimijalta.

Tarjoamamme logistiikka- ja palvelukokonaisuus tukee Sobin kasvua Suomessa, sanoo Ollus.

– Oriola tarjoaa kumppanuutta räätälöidysti juuri meille. Sobin ja Oriolan

listä ehkä kymmenen ylittää markkinakynnyksen ja yksi niistä on kannattava, ja sen pitää kustantaa koko paletti, sanoo Sobin toimitusjohtaja Vesa Loponen.

– Harvinaissairauksia sairastavien lu-

yhteistyö ei perustu pelkästään asiakkuuden hoitamiseen, vaan myös esimerkiksi tietojen vaihtoon. Kysymys on luot-

Biolääkkeitä harvinaissairauksiin

”Yhteistyö on aitoa kumppanuutta.

Seuraamme yhdessä esimerkiksi varaston tilannetta, jotta lääkkeitä on aina tarvittaessa saatavilla”

– Vesa Loponen

tamuksesta, sanoo Loponen.

Samoilla linjoilla on myös asiakkuuspäällikkö Mikael Melin Ruotsin Oriolasta: – Kysymys on yhteistyöstä, joka on kestävällä pohjalla. Olemme tehneet yhteistyötä Ruotsissa vuodesta 1998, ja Sobi luottaa Oriolan laatuun ja tapaan toimia. Yhteistyön kannalta tärkeää on asiakkaan kuunteleminen, joustavuus, omistautuminen ja pitkäjänteisyys. |

Reseptori 17

[ logistiikka ] teksti LEENA KOSKENLAAKSO kuvat ANNI KOPONEN

18 Reseptori 1 2017

Oriola ja lääkevalmistaja Orion hiovat logistiikan toimintaprosessejaan yhä tehokkaammiksi ja sujuvammiksi Lean-ajattelun avulla. Jatkuvan kehittämisen tavoitteena on yhä parempi toimitusvarmuus ja palvelu apteekeille.

Sujuvuutta prosesseihin

yhdessä tekemällä Reseptori 19

T

Lean-ajattelu perustuu toimintaprosessien jatkuvaan hiomiseen ja selkeyttämiseen.

änä vuonna 100-vuotisjuhliaan viettävä Orion on Suomen suurin lääkeyhtiö, ja joka kolmas lääkepakkaus Suomen apteekeissa on Orionin tuote. Suuret määrät Orionin lääkkeitä ja muita tuotteita saapuu joka päivä Oriolan varastoon, ja sieltä kymmenet rekat kuljettavat niitä eteenpäin apteekkeihin eri puolille Suomea.

Toiminnan ja tavaravirtojen volyymit ovat suuria ja vaikka moni tieto siirtyy automaattisesti tietojärjestelmissä ja eri järjestelmien välillä, tarvitaan erityisesti poikkeustilanteissa myös ihmisten välistä kommunikaatiota.

– Orionin tuotteiden varastointi ja

munikaatiohyrrä”. Se voi pahimmillaan viivästyttää tavaravirran etenemistä. Jotta tieto kulkisi paremmin oikeille henkilöille kaikissa tilanteissa, haluamme sujuvoittaa toimintaprosesseja entisestään, kertoo asiakkuusjohtaja Mikko Surakka Oriolasta.

– Tuotevolyymien suuruuden takia pienilläkin parannuksilla jo ennestään hyvin toimiviin prosesseihin on iso vaikutus, sanoo Orionin palveluhankinnoista vastaava johtaja Irina Tornikoski.

Loppukeväästä 2016 Orion ja Oriola päättivät käynnistää yhteisen, Lean-ajatteluun pohjautuvan kehitystyön entistä tehokkaamman toimintatavan löytämiseksi lo-

kummallekin yritykselle. Orionilla on jo pidempään toteutettu toimitusketjua koskevia Lean-hankkeita, ja myös Oriolalla on ollut Lean-hankkeita logistiikan eri osaalueilla.

– Lean-yhteistyön avulla haluamme

jakelu sujuvat hyvin jo nyt. Joskus tulee kuitenkin vastaan tilanteita, joissa käynnistyy monen henkilön ja erilaisten sähköpostiketjujen muodostama ”kom-

gistiikassa. Alun perin Japanissa kehitetty Lean-ajattelu perustuu toimintaprosessien jatkuvaan hiomiseen ja selkeyttämiseen.

Lean-filosofia oli ennestään tuttua

käydä läpi, parantaa ja suoraviivaistaa yrityksiemme välisiä rajapintaprosesseja. Yhteinen tavoitteemme on parempi toimitusvarmuus ja palveluaste. Kaiken

20 Reseptori 1 2017

Tavoitteena entistäkin tyytyväisempi loppuasiakas

Oriolan Lean Manager Johanna Lassila (vas.), Orionin palveluhankinnoista vastaava johtaja Irina Tornikoski ja Oriolan asiakkuusjohtaja Mikko Surakka kokivat yhteisen työpajatyöskentelyn erittäin hyödylliseksi.

Työpajoissa selkeytettiin kommunikaatioprosesseja ja sovittiin etukäteen, kuka kommunikoi kenenkin kanssa, milloin ja miten. Näin vältetään eri tahoilta tuleva päällekkäinen, ristiriitainen tai epärelevantti tieto.

– Me pyrimme Oriolassa aina siihen, että asiakkaat saavat erinomaista palvelua. Hyvä palvelu on sitä, että me teemme asioita oikein. Silloin voimme käyttää vapautuvia resursseja muihin asioihin ja toiminnan edelleen kehittämiseen, Surakka summaa.

Lean-yhteistyön yksi keskeinen osaalue on yhteisen onnistumis- ja läpimenoaikamittariston kehittäminen.

– Jatkossa mittaristo toimii jatkuvan kehittämisen moottorina ja mahdollistaa myös kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimisen, Lassila sanoo.

Kampanjatuotteet joutuisasti jakeluun

päämääränä on entistäkin tyytyväisempi loppuasiakas, Tornikoski sanoo.

– Kaikki tähtää tavaravirran sujuvaan virtaamiseen. Se vaatii oikea-aikaista ja oikeaa tietoa, ihmisiä, selkeitä prosesseja sekä jatkuvaa kehittämistä, lisää Oriolan Lean Manager Johanna Lassila.

Neljä osa-aluetta työn alle Orionin ja Oriolan Lean-yhteistyö käynnistyi elokuussa 2016 työpajoilla, joihin osallistui useita henkilöitä kummastakin yrityksestä.

– Työpajoissa tunnistettiin tilanteita, joissa ihmiset, tiedot ja päätöksenteko alkavat tehottomasti pyöriä ympyrää. Näille alueille lähdimme sitten miettimään uudenlaisia toimintamalleja, Lassila kertoo.

– Valitsimme neljä osa-aluetta, joista lähdetään liikkeelle: kampanjoiden käsittely, kiiretoimitukset, myyntikiellot ja niukkuuden jakaminen sekä hintamuutostilanteet, Lassila kertoo.

Orion on paitsi Suomen suurin lääkevalmistaja, myös Suomen suurin ei-lääkkeellisten tuotteiden toimittaja apteekkeihin.

– Jos Orionilla on alkamassa TV-mainoskampanja ja esimerkiksi 100 000 Aqualanvoidetuubia pitää saada jaettua kaikkiin Suomen apteekkeihin sen alkuun mennessä, volyymipiikki näkyy Oriolan normaalissa tavaravirrassa. Kampanjan ohella myös Oriolan lääkelogistiikan täytyy samanaikaisesti toimia normaalisti ja häiriintymättä, Surakka sanoo.

Lean-yhteistyön osalta kaksi osa-aluetta eli kampanjat ja kiiretoimitukset on saatu jo toteutusvaiheeseen. Surakka, Lassila ja Tornikoski toivovat toimintaprosessien selkeyttämisen heijastuvan positiivisesti apteekkien asiakaskokemukseen sekä oman henkilöstön työhön.

hän loppuasiakkaaseen, Tornikoski kertoo.

– Jos myyntikielto kohdistuu johonkin tiettyyn tuote-erään, meillä saattaa olla saatavilla saman tuotteen jotain muuta tuote-erää, jolloin tilanne ei vaikuta apteekin saatavuuteen. Tai sitten Oriola voi kiirehtiä jotain toista toimitusta, jotta saamme lisää tavaraa. Sujuva tiedonkulku on todella tärkeää, jotta tahtia voidaan kiristää siellä, missä se on tarpeen, Surakka selittää.

– Kommunikointiluupissa voi olla mukana myös viranomainen. Siinäkin mielessä on tärkeää, että kaikilla osapuolilla on sama tieto, Tornikoski sanoo.

Myös hintamuutoksiin liittyy paljon kommunikaatiota.

– Orionilla on noin 1 500 varastointinimikettä ja jos hintamuutos tehdään 10 prosenttiin tuotteista, kyse on yhteensä 150 hintamuutoksesta. Jokainen hintamuutos käsitellään erikseen ja niistä tiedottaminen täytyy tehdä huolellisesti, Surakka kertoo.

Kun Oriolan SAP-toiminnanohjausjärjestelmä on otettu käyttöön, työn alle otetaan tuotetietojen ylläpito.

Innostunutta ja sitoutunutta yhteistyötä

Seuraavaksi katse aiotaan kohdistaa myyntikieltotilanteisiin ja niukkuuden jakamiseen sekä toimintatapoihin hintamuutostilanteissa. Myyntikiellot voivat liittyä esimerkiksi tuotevirheisiin. Silloin

– Meillä Orionissa lähdettiin yhteistyöhön innolla mukaan. Ihmiset ovat kokeneet, että tämä työ on hyödyllistä, ja asiaan on sitouduttu tosi hyvin. Työpajoissa on vallinnut hyvä yhteishenki ja olemme pystyneet löytämään ratkaisuja varsin nopeasti, Tornikoski kertoo.

– Myös oriolalaisilla on ollut hyvä yhteisen tekemisen meininki ja halu saada tuloksia aikaan. Yhteisen kehittämisen toimintamalli on ollut positiivinen kokemus ja työpajoissa on ollut tosi hauskaa, Lassila sanoo.

– Normaalisti yritykset tekevät asioita vain omien seinien sisällä, mutta Leanyhteistyön myötä olemme tarkastelleet prosessejamme kokonaisvaltaisesti toistemme tekemiset huomioiden. On tärkeää ymmärtää, miten oma tekemisemme

pitää pystyä reagoimaan nopeasti, jotta tuotetta ei pääsisi enää markkinoille.

– Yleensä pyrimme varmistamaan, että katkos vaikuttaisi mahdollisimman vä-

saattaa vaikuttaa toisen toimintaan. Molemminpuolinen luottamus on onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää, Surakka sanoo. |

Katse myyntikieltotilanteisiin ja hintamuutoksiin

Reseptori 21

[ ilmiö ]

teksti PI MÄKILÄ kuvat ISTOCKPHOTO

Kasvikset valtasivat lautasen Kasvisten määrä suomalaisten ruokavaliossa on kasvussa. Kasvisruoan valintaan vaikuttavat paitsi terveyssyyt myös ilmastonmuutos sekä eettiset pohdinnat.

K

asvissyönnistä ja kasvisruoasta puhutaan enemmän kuin koskaan ennen. Helsinkiläiskouluissa on tarjoiltu kasvisruokaa vähintään kerran viikossa jo useamman vuoden ajan, Vegaaniliiton järjestämä Vegaanihaaste kerää vuosi vuodelta enemmän osallistujia ja epäterveellistä vegaaniruokaa ihannoiva Facebook-ryhmä Sipsikaljavegaanit rummuttaa lihattomia kasvispiirakoita niin paljon, että niille järjestettiin jopa omat festivaalinsa.

Luonnonvarakeskuksen ScenoProt-hankkeen erikoistutkija Anne Pihlannon mukaan kasvissyönti tai vegaaniruokavalio ei kuitenkaan varsinaisesti ole lisääntymässä Suomessa. Kasvisten määrä suomalaisten lautasilla sen sijaan on kasvanut.

Muutosta on kiihdyttänyt uusien kasvisproteiinivalmisteiden, kuten härkäpapuvalmisten Härkiksen sekä Nyhtökauran saapuminen kauppojen hyllyille.

– Moni on perinteisesti kokenut kasvisruokien valmistamisen hankalaksi, joten uusien proteiinilähteiden helppokäyttöisyys on selvästi lisännyt kasvis­ peräisten ruokien syömistä, sanoo Pihlanto.

22 Reseptori 1 2017

Reseptori 23

Kasvisruoan valintaan vaikuttavat sekä ilmasto-, terveys- että eettiset syyt.

Samoista syistä kasvissyönti on viime vuosina ollut yhä enemmän esillä. Eurobarometrin mukaan suomalaisista jopa 90 prosenttia uskoo, että tuotantoeläinten hyvinvoinnissa olisi parannettavaa.

Moni kasvissyöjäksi itseään nimittävä käyttää satunnaisesti tai säännöllisesti eläinkunnan tuotteita, kuten kalaa. Yleisimpiä lienevät fleksaajat, jotka syövät pääosin kasvisruokaa, mutta saattavat syödä silloin tällöin myös punaista lihaa ja muita eläinperäisiä tuotteita.

Monta tapaa olla vege

Nauta ja lammas suurimmat syypäät

Useimmat ruoat sisältävät proteiinia, vaikka proteiini perinteisesti liitetään eläinkunnan tuotteisiin. Kasviproteiinia on muun muassa pähkinöissä, siemenissä, pavuissa, herneissä, viljatuotteissa ja soijassa. Luonnonvarakeskuksen mukaan kasviproteiinien lisääntyneellä käytöllä on myös terveysvaikutuksia.

Esimerkiksi ScenoProt-hankkeessa tutkitaan parhaillaan, miten siirtyminen eläinproteiinipainotteisesta ruokavaliosta kasviproteiinipainotteiseen ruokavalioon vaikuttaa muun muassa paksusuolisyöpään ja tyypin 2 diabetekseen liittyviin tekijöihin.

Suomessa noin viisi prosenttia väestöstä ilmoittaa noudattavansa jonkinasteista kasvisruokavaliota. Kasvisruokavaliosta on olemassa monta versiota, joita yhdistää punaisen lihan välttäminen.

– Kasvissyönti ei ole vain nuorten aikuisten juttu, sillä kasvisvoittoista ruokaa syövät monen ikäiset, Anne Pihlanto kertoo.

Esimerkiksi lakto-ovo-vegetaristiseen ruokavalioon kuuluu maitovalmisteita ja kananmunaa, muttei minkäänlaista lihaa tai liivatetta. Vegaani taas ei syö mitään eläinperäisiä tuotteita, ei edes hunajaa.

Vaikka kasvissyöjien määrä ei olekaan suuressa nousussa, ruoan ympäristövaikutuksista puhutaan tänä päivänä yhä enemmän: ruoka aiheuttaa nimittäin viidenneksen ilmastopäästöistä, yhtä paljon kuin liikenne. Varsinkin eläinperäisillä tuotteilla on suuri hiilijalanjälki, eli niiden tuotannosta aiheutuu paljon ilmaston kannalta haitallisia kasvihuonekaasuja.

WWF:n lihaoppaan mukaan ruoantuotanto on yksi suurimpia uhkia luonnon monimuotoisuudelle. Lihankulutus on lisääntynyt 20 prosenttia 2000-luvulla, joten jo yksi kasvisruokapäivä viikossa voi auttaa kompensoimaan kasvihuonepäästöjä.

Naudalla ja lampaalla on selkeästi suurimmat haitalliset ilmastovaikutukset ja vesistöjä rehevöittävät päästöt, joten ympäristön kannalta selvästi merkittävin teko on korvata osa lihasta kasviksilla.

Papuja pelloille, sirkkoja lautaselle Anne Pihlannon mukaan kasvissyönnin lisääntyminen voisi auttaa myös vähentämään esimerkiksi maataloudessa käytettävien lannoitteiden määrää. Lannoitekuorman pieneneminen taas parantaisi maaperän ja vesistöjen laatua.

– Proteiinipitoisten kasvien viljelyä

Jo yksi kasvisruokapäivä viikossa voi auttaa kompensoimaan kasvihuonepäästöjä.

on pitkään pidetty kannattamattomana Suomen ilmastossa. Toisin kuin monesti luullaan, proteiinikasveista voidaan saada täällä yhtä suuria satoja kuin Keski-Euroopassa, Pihlanto sanoo.

Pihlannon mukaan on myös mahdollista, että tulevaisuudessa osa syömästämme proteiinista on peräisin hyönteisistä.

Tällä hetkellä hyönteisten käyttö elintarvikkeena ei ole sallittua. Lainsäädäntöä tarkastellaan kuitenkin jo ensi vuonna.

– Hyönteiset sinänsä eivät kuulosta monenkaan mielestä houkuttelevalta proteiininlähteeltä, mutta tutkimusten mukaan niiden käyttö olisi houkuttelevampaa, jos valmis tuote olisi jauheen muodossa.

Vaikka hyönteisjauheet eivät päätyisikään markettien hyllyille, ne saattavat kuulua jatkossa olennaisena osana ravintoketjuumme.

– On todennäköistä, että hyönteisiä voidaan käyttää ainakin tuotantoeläinten ruoassa, kuten kalanrehussa, Pihlanto sanoo. | Jutussa on käytetty lähteenä myös WWF:n Lihaopasta sekä suomalaisia ravitsemussuosituksia (Valtion ravitsemusneuvottelukunta).

Kasvissyöjä tarvitsee B12-vitamiinia • Huolellisesti koottu kasvis- tai vegaaniruokavalio sopii kaikenikäisille, myös raskaana oleville, imettäville, lapsille ja nuorille.

• Varsinkin vegaaniruokavaliota kannattaa kuitenkin täydentää B12-vitamiinia ja jodia sisältävillä ravintolisillä.

• Lisäksi pohjoismaiset ravitsemussuositukset suosittelevat käyttämään D-vitamiinivalmistetta 10 mikrogrammaa vuorokaudessa 75 vuoden ikään saakka ja 20 mikrogrammaa vuorokaudessa tätä vanhemmille. Varsinkin lasten ja vanhusten tulisi käyttää D-vitamiinilisää ympäri vuoden. D-vitamiinivalmisteiden tarpeettoman suurta käyttöä on syytä välttää.

Lähde: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

24 Reseptori 1 2017

[ eläinlääkkeet ]

teksti ESSI KÄHKÖNEN kuva ISTOCKPHOTO

Koirien ja kissojen silmäongelmat yleisiä Lemmikin harmittomat silmävaivat hoituvat usein kotikonstein. Vakavammat oireet vaativat kuitenkin aina eläinlääkärin apua.

K

oirilla ja kissoilla esiintyy paljon erilaisia silmätulehduksia ja -vammoja.

Kissoilla etenkin herpesja klamydiainfektiot ovat yleisiä. Kissan klamydia oireilee usein samalla tavalla kuin tavanomainen silmätulehdus.

– Koirilla on lisäksi kissoja enemmän erilaisia perinnöllisiä silmän eri osien sairauksia, kuten kaihia, glaukoomaa ja verkkokalvosairauksia. Kaihi voi koirilla liittyä myös mm. diabetekseen, ELL, Dip. ECVO Elina Pietilä kertoo.

Koirilla on myös pään rakenteesta tai nahan poimuisuudesta johtuvia luomien asentovirheitä, jotka aiheuttavat ongelmia myös silmille. Lyhyt kuono tai ulkonevat silmät altistavat silmät etenkin vammoille ja kuivumiselle. Myös kuivasilmäisyys sekä silmän allergiaoireet ovat koirilla melko tavallisia.

– Nuorilla koirilla on toisinaan sidekalvojen imukudoksen toiminnasta johtuvaa rakkulaista tulehdusta.

Kun omistaja huolestuu Eläinlääkäriin on syytä olla yhteydessä silloin, kun lemmikin silmän ulkonäkö selvästi muuttuu: silmänvalkuainen alkaa punoittaa, silmän pinta samenee tai alkaa vetistää, silmän asento kuopassaan muuttuu tai kun lemmikki osoittaa kipuoireita.

Kivulias eläin siristelee silmiään tai hankaa silmää tassullaan. Äkilliset näköongelmat ovat myös syy pikaiselle tutkimukselle. Paria päivää kauemmin ei lievempää punoitusta, turvotusta ja rähmäistä vuotoakaan kannata kotioloissa katsella.

– Kaikkiin koiran tai kissan silmäsairauksiin ei ole eläinlääkärin hoitoa, esimerkkinä ovat perinnölliset, etenevät verkkokalvosairaudet, Elina Pietilä sanoo.

– Sen sijaan koiran kaihia voidaan leikata, ja koiran ja kissan silmävammoja sekä rakenteellisia ongelmia voidaan korjata kirurgisesti lääkehoidon tuella.

Koiran kuivasilmäisyyteen ja tulehduksiin tehoaa useimmiten lääkitys. Myös lemmikin glaukooman etenemistä kyetään lääkityksellä hidastamaan merkittävästi. Tulehdustapauksissa voidaan käyttää eläinlääkärin harkinnan mukaan myös ihmisille tarkoitettuja silmälääkkeitä.

Näin silmävaivoja voi ehkäistä Silmien kotihoidossa tärkeintä on pitää lemmikin silmät, silmänurkat ja silmien ympäristö puhtaana. Parhaiten puhdistus käy keittosuolaliuoksella tai lemmikin silmille suunnatuilla reseptivapailla puhdistustuotteilla. Kovin karvakuonoisilla roduilla, kuten partacollieilla, kannattaa varmistaa, etteivät karvat yllä silmiin saakka.

Kuivasilmäiselle koiralle ja kissalle sopivat samat keinokyyneleet, joita ihmisetkin käyttävät. Allergiselle koiralle riittää oireenmukaiseksi hoidoksi usein se, että illan viimeisen lenkin jälkeen silmät huuhdellaan keittosuolaliuoksella.

Hyvä käsihygienia on tärkeää. Moni omistaja pyyhkii rähmät lemmikin silmänurkasta pesemättä tai desinfioimatta käsiään. Omistaja siirtää silloin bakteereita lemmikkinsä silmään ja altistaa tämän silmät tulehduksille. On myös hyvä muistuttaa omistajaa siitä, että samoja silmälääkkeitä ei pidä käyttää ristiin perheen lemmikeillä. Tulehdukset ovat herkkiä siirtymään tälläkin tavalla lemmikistä toiseen. Tärkeää on myös välttää kontaktia sairaisiin eläimiin. |

Reseptori 25

[ yhteiskunta ]

teksti RIITTA EKHOLM kuvat VILLE RINNE

Töissä Oriolassa Oriola tarjoaa henkilöstölleen kehittymispolkuja ja tukee sisäistä urakiertoa.

Myös eteneminen kansainvälisiin työtehtäviin konsernin sisällä on mahdollista.

Leevi Patolahti:

Isoveljen vinkistä ”KUN ALOITIN ORIOLAN varastossa osa-aikaisena työntekijänä, olin juuri päässyt Helsingin yliopistoon, Viikin kampukselle. Aineyhdistelmäni metsäekonomia ja markkinointi olivat juuri sitä, mitä opiskelulta halusin. Myöhemmin luin sivuaineena vielä tuotanto­ taloutta Otaniemessä. Kaupallinen ala on ollut ajurina ­liikkeissäni.

Vinkin osa-aikatöistä sain isoveljeltäni, joka oli omien opintojensa ohessa ollut Oriolassa useamman vuoden ajan. Lähetin saman tien sähköpostia Oriolan varaston rekrytointiin, soitin perään ja pääsin työhaastatteluun.

Pelkkä aktiivisuus ei välttämättä riitä työnhaussa, vaan pitää olla periksiantamaton. Täällä arvostetaan sitä.

En olisi voinut silloin kuvitella, että kuusi vuotta myöhemmin olen edelleen Oriolassa. Vasta viime vuosina minulle on herännyt ajatus tulevasta urasta täällä. Vuosi sitten sain paikan toimitusketjukoordinoinnista. Tässä tehtävässä pystyn hyödyntämään sekä opintojani että varastossa oppimaani logistiikkaosaamista.

Olen yhteyshenkilö varaston ja lääkeyritysten suuntaan. Pidän huolen esimerkiksi siitä, että laskut ja ostotilaukset täsmäävät keskenään. Lääketeollisuus on kiinnostavaa bisnestä.

Oriolan ja Farentan yhdistyminen on hyvä juttu. ­Uskon, että aika moni voi kartuttaa omaa työkokemustaan tällä toimialalla siirtymällä talon sisällä tehtävästä toiseen.

Sitoutumista kuhunkin tehtävään ja taloon arvostetaan. Se näkyy kannustuksena ja perehdyttämisenä uusiin haasteisiin.”

26 Reseptori 1 2017

O

riola haluaa pitää kiinni ­hyvistä työntekijöistä kannustamalla heitä haastamaan itsensä. Henkilöstöjohtaja Veera Eskelän mukaan moni varaston tuntityöntekijä tulee taloon opiskeluaikana ja jää usein pidemmäksikin ajaksi, parhaimmillaan työskennellen eri tehtävissä ja yksiköissä.

– Arvostamme sisäisten hakijoiden yritystuntemusta, aktiivisuutta ja sitoutuneisuutta, sanoo Eskelä.

Henkilöstön ammatillisen osaamisen koulutus on säännöllistä ja monipuolista. Vuonna 2016 Oriolassa valmistui 20 farmanomia oppisopimuskoulutuksen kautta. Kaikki opiskelijat olivat omaa henkilöstöä logistiikan ja kliinisen tutki-

muksen osastoilta. Muina henkilökunnan koulutusten teemoina on ollut esimerkiksi Lean-ajattelu ja itsensä johtaminen.

Myös Oriolan ja Farentan yhdistyminen avaa monelle työntekijälle portin uuteen uraan. Farenta välittää farmaseutteja ja proviisoreja noin 350 apteekkiin ympäri Suomen. Lääkealan koulutusputki toteutuu monen kohdalla: nuoret lääkealan osaajat tutustuvat alan erilaisiin töihin ja etenevät siten urallaan. Yli sata apteekkilaista on saanut Farentan kautta jalansijan lääketeollisuuteen.

– Tämä on ponnahduslauta apteekista lääketeollisuuden asiantuntijatehtäviin. Ilman alan kokemusta työpaikkaa on v ­ aikea saada, sanoo apteekkien asiantuntijapalveluista vastaava johtaja Mikko Törmä. |

Satu Vehviläinen:

Sattuma pelissä ”FARMASEUTIKSI VALMISTUMISEN jälkeen vuonna 2006 jatkoin suoraan proviisorinopintoihin, ja työskentelin samaan aikaan yksityisessä apteekissa. Silloinen esimieheni tapasi Apteekkaripäivillä Farentan toimitusjohtaja Mikko Veräjänkorvan ja kertoi hänelle, että minulla olisi kesän aikana muutama tyhjä viikko.

Ensimmäisessä Farentan järjestämässä apteekkijaksossani oli siis sattumaa pelissä. Olin toki kuullut yrityksestä ja sen järjestämistä tutustumistilaisuuksista jo opiskeluaikana.

Lähes siitä lähtien olen ollut Farentan palveluksessa. Moni apteekki ja monta tapaa toimia on vuosien varrella tullut tutuksi.

Kun vuoden 2013 keväällä lääkealan koulutusputken haku käynnistyi, tartuin tilaisuuteen. Ensimmäisellä kerralla ei tärpännyt, mutta toisella yrittämällä ovi aukesi.

Tosin ennen kuin koulutusputki ehti edes alkaa, minut rekrytoitiin Farentan asiakasyritykseen laadunvarmistusfarmaseutiksi noin puoleksi ­vuodeksi.

Oli alkamassa uusi vaihe urallani ja olin innostunut.

Koulutuspäivänä sain rauhassa perehtyä lääketurvaan kokeneemman asiantuntijan opastuksella. Tämä ei olisi onnistunut työn lomassa kiireen keskellä lääkefirmassa.

Jatkoin koulutuksen ohella apteekissa farmaseuttina, kunnes jo puolta vuotta myöhemmin pääsin hyödyntämään lääketurvaosaamistani kahdessa asiakasyrityksessä. Farentan koulutusputki oli ponnahduslauta apteekkifarmaseutista lääkealan asiantuntijaksi.”

Reseptori 27

[ vinkki ] teksti KATI SÄRKELÄ kuvat ISTOCKPHOTO & ORIOLA

Lisäenergiaa treeniin DEXAL PRO HYDRATION on kaloriton ja sokeriton urheilujuoma poretabletin muodossa.

Se auttaa korvaamaan suorituksen aikana kehon menettämiä nesteitä ja tärkeimpiä elektrolyyttejä.

– Dexal Pro Hydration -juomaa on tarkoitus juoda urheilusuorituksen aikana. Se pitää nestetasapainoa yllä paremmin kuin pelkkä vesi, kertoo tuotepäällikkö Aku Hakola Oriolasta.

Elektrolyytit, kuten natrium, kalium ja magnesium vaikuttavat kehon nestetasapainoon ja edistävät veden imeytymistä.

Dexal Pro Hydration -poretabletteja löytyy mustaherukan, sitruuna-limen ja appelsiinin makuisina. Kalorittomina ja gluteenittomina ne sopivat kaikille liikunnasta

lisävoimaa kasviproteiinista.

– Dexal tarjoaa proteiinijauheisiin luonnollisen vegaanisen vaihtoehdon, Dexal Vegan Protein -jauheen. Vegan Protein on sekoitus korkealaatuista peruna-, herne- ja hamppuproteiinia, Aku Hakola kertoo.

Lisäproteiinista on hyötyä etenkin urheilijoille, mutta se sopii myös kuntoilijoille ja kaikille terveydestään huo­lehtiville, sillä proteiini edistää ja ylläpitää lihasmassan kasvua ja säilymistä sekä luuston pysymis­ tä normaalina.

– Proteiinilisä soveltuu käytettäväksi ennen harjoittelua ja sen jälkeen, jolloin ­­ nopea proteiinin imeytyminen on tärkeää. Dexal Vegan Protein sopii hyvin esi­merkiksi aamupalalle, sen voi sekoit-

nauttiville.

Nykyisin moni suosii vegaanista ruokavaliota. Vege-treenaajalle on nyt saatavilla

taa esimerkiksi smoothieen, puuroon ja ­jogurttiin lisäämään ruokavalion proteiinipitoisuutta.

28 Reseptori 1 2017

Vegaaninen banaani-päärynäsmoothie 2 annosta 1 banaani 1 päärynä 2 dl kaurajuomaa 1 dl kaurahiutaleita ½ dl cashewpähkinöitä 1 mitallinen Dexal Vegan -proteiinijauhetta Sekoita kaikki ainekset teho- tai sauvasekoittimella.

[ uutuustuotteet ]

Vahvaa kasvua ja vastustuskykyä GEFILUS-PURUTABLETIT on suunniteltu erityisesti kasvavien lasten tarpeisiin. Lapsille hyvin maistuvat, mansikan ja päärynän makuiset Gefilus-purutabletit sisältävät maailman tutkituinta Lactobacillus rhamnosus GGmaitohappobakteeria sekä C- ja D-vitamiineja. D-vitamiini tukee kalsiumin imeytymistä, joka puolestaan on tärkeä luuston ja hampaiden rakennusaine, ja jota pienet luut tarvitse-

vat kasvaakseen. C- ja D-vitamiinit edistävät vastustuskyvyn normaalia toimintaa. Gefilustuotteet sopivat käytettäväksi pienillä lapsilla osana päivittäistä ruokavaliota. Gefilus-purutabletit valmistetaan Suomessa. Valitsemalla kotimaisen Gefilus-tuotteen tuet samalla suomalaista osaamista ja työtä.

Valmistuttaja: Oriola

Uudistunut Allévo painonpudotukseen

Joutuisammin hyvään uneen MELATONIINI ORION 1,9 MG on nukahtamisaikaa lyhentävä ja aikaeron vaikutuksia lievittävä, nopeasti suussa hajoava tabletti, jonka voi ottaa kätevästi ilman nestettä. Makeutusaineina hammasystävällinen ksylitoli ja mannitoli.

Laktoositon, gluteeniton, soijaton, hiivaton. Ei sisällä liivatetta, eikä eläinperäisiä ainesosia. Ei aromi- eikä väriaineita. Valmistettu Suomessa.

30 ja 100 tabl.

Markkinoija: Orion Pharma

ALLÉVO-SARJAN TUOTTEET sopivat nopean painonpudotuksen aloituksesta pysyvään painonhallintaan sekä kevyempään ja terveellisempään elämäntapaan.

ALLÉVO VLCD (Very Low Calorie Diet) keitot, shaket ja smoothiet sopivat nopeaan painonpudotukseen. ALLÉVO One Meal -patukat ovat herkullinen ateriankorvike ja Healthy Choice -välipalapatukat ovat täynnä hyvää energiaa. Weight Loss -kuitukapselit tukevat painonpudotuksessa, vaihtoehtoina K2-vitamiinikapselit ja Kurkumakapselit.

Markkinoija: Oriola

Mineraalisuoja aurinkoa vastaan

Kaura hoitaa hellästi ärtynyttä ihoa A-DERMA DERMALIBOUR+-TUOTTEET hoitavat ärtynyttä ihoa. Dermalibour antaa kauran

hoitavaa voimaa ärtyneiden ihovaurioiden pesuun ja hoitoon. Kaksi uutta tuotetta, joiden antimikrobinen kupari-sinkkiyhdistelmä sekä rauhoittava ja korjaava Rhealba®-kaura toimivat täydellisesti yhdessä puhdistaen ja hoitaen vaurioitunutta ja ärtynyttä ihoa. Foaming Gel -pesuneste on ainutlaatuinen antimikrobinen pesu, jolla on erinomainen käyttömukavuus. Repairing Cream puolestaan hoitaa jättämättä ihoa valkoiseksi.

Markkinoija: Oriola

AVÈNE MINERAL FLUID SPF50+ aurinkovoiteen täysin uudenlainen fluid-koostumus lisää mineraaliaurinkovoiteen käyttömukavuutta. Kätevästi mukana kulkeva litteä pakkaus sekä ainoastaan mineraalisuojan sisältämä hellävarainen voide sopivat erityisesti herkälle iholle sekä lapsille jo vauvasta alkaen. Täydentää Avènen mineraaliaurinkovoidevalikoimaa jo kolmeen tuotteeseen: Mineral Lotion 100 ml – Mineral Cream kasvoille 15 ml – UUSI Mineral Fluid 40 ml. Puhdasta mineraalisuojaa herkimmällekin iholle.

Markkinoija: Oriola

Reseptori 29

[ asiakaspalvelu ]

teksti KATI SÄRKELÄ, MYRA MAGNUSSON kuva MIIKA KAINU

Ketterää palvelua Oriola uudisti vuoden alussa asiakaspalvelunsa. Uudistuksen tavoitteena on erinomainen asiakaskokemus.

O

riolan asiakaspalvelussa työskentelee Suomessa 38 henkilöä. Asiakaspalvelun organisaatiorakenne uudistui vuoden alussa.

– Tavoitteena uudistamiselle on entistä parempi asiakaskokemus. Haluamme löy­ tää ja jakaa asiakaspalvelun parhaat käy­ tännöt koko asiakaspalveluun. Kun sisäiset rakenteet ovat optimaalisessa kunnossa, siitä hyötyvät myös asiakkaat, asiakaspal­ velujohtaja Elina Veisterä kertoo.

Oriolan asiakaspalvelu on jaettu nyt kolmeen kokonaisuuteen, joista asiakas­ rajapinnassa työskentelevät ostavien asiak­­ kaiden ja lääkeyritysten asiakaspal­velu.

Ostavia asiakkaita palvelevat apteekki-, sairaala- ja eläinlääketiimit sekä yritys­ myynti ja verkkokauppa. Kokonaisuudesta vastaa asiakaspalvelupäällikkö Marika Perämäki. Lääkeyritysten asiakaspalvelusta vastaa asiakaspalvelupäällikkö Annamari Mankinen. Asiakaspalvelupäällikkö Sanna Myllyksen tiimi toimii edellä mainittujen tiimien tukena tilausten käsittelyssä ja vastaa laskutuksesta.

Tiiviillä yhteistyöllä parasta palvelua Asiakaspalvelun uudistuksella tavoitellaan ­ketteryyttä tarttua ripeästi asiakkaan toi­

veisiin ja tarpeisiin. Tässä on apuna tiivis yhteistyö asiantuntijapalveluiden ja asia­ kaspalvelun välillä. Lisäksi panostetaan asiakaspalvelutiimien sisällä toisilta oppi­ miseen ja parhaiden mallien jakamiseen.

– Uskomme jatkuvaan kehitykseen. ­Uudet ideat saadaan paremmin käyttöön, kun yhdessä tekeminen meidän tiimien­ ­välillä tehostuu. Opimme toistemme ­kokemuksista ja voimme helposti kan­ taa kokonaisvastuun asiakkaasta, Marika ­Perämäki sanoo.

Oriola tutkii asiakastyytyväisyyttä kyselyillä ja palautetta saadaan myös suoraan yhteistyökumppaneilta ja ­asiakkailta.

– Palautteet ovat meille arvokas apuväline toiminnan arviointiin ja asiakaspalvelun edelleen kehittämi­ seen. Prosesseja tarkastellaan mones­ takin näkövinkkelistä jo pelkästään erilaisten kehityshankkeiden myötä.

Näistä hankkeista oiva esimerkki on mm. toiminnanohjausjärjestelmäm­ me uudistus, jolla pyrimme tarjoa­ maan asiakkaille parempaa laatua ja läpinäkyvyyttä. Käytämme apuna myös LEAN-menetelmää. Jatkuva parantami­ nen, välillä isoin harppauksin ja välillä pienemmin askelin, on asia johon itse uskon vahvasti, Veisterä sanoo. |

Asiakaspalvelu • • • •

Apteekkitiimi Sairaalatiimi Eläinlääketiimi Yritysmyynti ja verkkokauppa

30 Reseptori 1 2017

Tilausten käsittely ja laskutus

Asiakaspalvelu lääkeyrityksille: • Toimitusketju­ koordinointi

Palvelukanavana jatkaa myös OriolaProportaali

Kerro mielipiteesi tästä lehdestä MIKÄ ON TÄMÄN LEHDEN PARAS JUTTU? Mikä on tämän lehden paras juttu?

Mistä aiheista haluaisit lukea lisää?

Vastaa kyselyyn osoitteessa www.oriola-kd.com/fi/lukijakysely.

Palkintona vastaajien kesken arvotaan kolme Avènen aurinkotuotepakettia, joihin sisältyy uutuustuote Avène Anti-age sun, Avène terveyslähdevesi 150 ml sekä Avène After-sun lotion 200ml.

[ potilas ] teksti RIITTA ESKOLA kuvat JESSE KARJALAINEN

Crohnin tauti, täysi vauhti Markus Heinonen ajaa rallia. Monesti hän on mennyt lujaa myös ambulanssin kyydissä, kun Crohnin taudin kivut ovat vaatineet sairaalahoitoa.

M

arkus Heinonen laskee,

kilpailuja, vauvasta asti vauhtia pitänyt

että hän on 28-vuotiaasta elämästään viettänyt ainakin vuoden sairaa-

Heinonen sanoo.

Vaikka vatsa on usein kipeä, ruoansulatus toimii aika hyvin. Heinonen käy

lassa: suoliston tutkimuksissa, tähystyksissä, leikkauksissa ja toipuessa.

Crohnin tauti löytyi 12 vuotta sitten.

Crohn ei ole mikä tahansa mahanpuru,

kerran vuodessa tiputuksessa saamassa ravintoaineita.

– Voin syödä kaikkea, paitsi punaista lihaa, siemeniä, pähkinöitä, raakoja vihanneksia ja raasteita. Ne voivat tukkia

vaan usein sietämättömiä kipuja aiheuttava suolistosairaus. Välillä Heinonen joutuu käyttämään kovia kipulääkkeitä, opioideja, joista osa tehoaa enää vain suonensisäisesti annosteltuna.

– Autoimmuunisairaus ei parane ikinä, mutta ohutsuolen haavautuminen on vähentynyt biologisten lääkkeiden ansiosta.

Kovat kivut iskevät kuitenkin yhä, koska leikkausarvet kasvattavat vatsaonteloon kiinnikkeitä. Ne aiheuttavat repivää kipua.

suolen.

Suolen tukkeutumisesta seuraisi tuskallinen sairaalareissu. Tulevaisuus ei kuitenkaan pelota.

– Uskallan matkustaa ulkomaille ja syödä normaalisti. Jos kipu tulee, se tulee.

Hankalinta on, että kipuihin väsyy, kun niihin ei aina auta mikään. Silloin pitäisi jäädä kotiin, jos malttaisi.

Kipu vauhdissa mukana Suomessa Crohnin tautia potee 15 000 ihmistä, ja sairaus on jokaisella omanlaisensa. Se puhkeaa yleensä nuorena. Markus Heinonen on kipuillut, kuumeillut ja oksentanut alakoululaisesta saakka. Pälvikalju harvensi hiuksia. Hiukset kasvoivat takaisin heti ensimmäisen lääkkeen jälkeen, mutta kovat vatsakivut riesaavat edelleen.

Pienelle pojalle sanottiin, että hän jännittää vatsallaan.

– Olen ajanut kilpaa kymmenvuotiaasta

Markus Heinosen tauti on luokiteltu vaikeaksi. Suolistoa on leikattu kuusi kertaa.

Leikkauksista kaksi on tehty epäonnistuneen leikkauksen korjaamiseksi. Ensimmäisellä kerralla ohutsuoli jäi kierteelle ja toisella kerralla puhkesi vuotamaan.

– Toiseen korjausleikkaukseen mennessäni soitin tyttöystävälle, etten ole varma, selviänkö. Ilmeisesti urheilijan peruskunto on kuitenkin aina auttanut toipumaan, Heinonen arvelee.

Ohutsuolta on poistettu 40 senttiä.

Varaa on vielä vielä viisi metriä, mutta

lähtien, enkä ole jännittänyt edes ennen

jokainen leikkaus kasvattaa kivuliaita

kiinnikkeitä, joita puolestaan poistetaan leikkaamalla.

Heinonen on käynyt läpi Crohnin taudin lääkehoidon koko paletin: 5-aminosalisyylihappovalmisteita, sulfasalatsiinia, kortikosteroideja ja antibiootteja sekä immuunipuolustusta hillitsevää atsatiopriinia ja niiden seuraksi mahansuojalääkkeitä. Ensimmäisenä biologisena lääkkeenään Heinonen sai infliksimabia, joka auttoi hyvin, mutta jouduttiin vaihtamaan allergisen reaktion takia. Nyt hän pistää viikottain itse toista biologista lääkettä.

– Sanon biologisia lääkkeitä hiirenhäntäproteiineiksi, kun niissä on jotain eläinvalkuaista.

Leikkauksia ja leikkausten korjauksia

Potilasyhdistys tukee CROHNIN TAUTI JA COLITIS ULCEROSA eli haavainen paksusuolentulehdus oireilevat niin samoin, että potilasjärjestö on yhteinen, Crohn ja Colitis ry. Yhdistys jakaa tietoa ja järjestää sopeutumisvalmennusta. Jäsenetuna on muun muassa vessapassi, jonka voi ladata tekstipääsee LEENA KOSKENLAAKSO kuvat VESA TYNI JA ISTOCKPHOTO kännykkään. Passilla jonon ohi ja vaikkapa henkilökunnan vessaan, jos yleistä ei ole lähistöllä. www.crohnjacolitis.fi

Markus Heinosen Crohnin tauti ei parane, mutta hän elää täyttä elämää siitä huolimatta.

Hankalinta ovat kivut, joihin väsyy.

[ tutkimus ja kehitys ]

10 Reseptori 2 2016

Reseptori 11

K

un teimme tutkimussarjaa allergian ehkäisystä Turun yliopistossa, aloimme antaa probiootteja odottaville äideille jo raskauden alkuaikoina. Jat-

koimme probioottien antamista äidille tai lapsille myös syntymän jälkeen ja imetyksen aikana, kertoo lastentautiopin professori ja Tyksin lasten ja nuorten klinikan ylilääkäri Erika Isolauri Turun yliopistosta.

– Seurattuamme lasten kehitystä havaitsimme sivulöydöksenä, että probioottien avulla kykenimme samalla estämään lasten varhaisen ylipainon.

Vielä isompi sivulöydös oli se, että probiootteja raskauden aikana saaneiden äitien sokeriaineenvaihdunta oli paljon parempi kuin pelkästään ravitsemusneuvontaa saaneilla äideillä.

– Pystyimme tietyn probioottiyhdisteen avulla estämään raskaudenaikaista diabetestä ja vähentämään äitien raskausaikana syntyvän ylipainon riskiä, Isolauri sanoo.

Jo aiemmin tutkiessaan ripulipotilaiden hoitoa Isolauri tutkimusryhmineen oli havainnut, että probiooteilla voidaan lyhentää ripulin oireita ja vahvistaa suoliston läpäisyestettä. Sivulöydöksenä ilmeni, että probiooteilla kyetään stimuloimaan IgA-vastetta, joka on tulehdusta ehkäisevä puolustusvaste suolistossa.

Mikrobit säätelevät rasvan kertymistä Suoliston bakteerit vaikuttavat siihen, paljonko ravinnosta imeytyy lyhytketjuisia rasvahappoja – eli siihen, kuinka energiatehokas meidän elimistömme on. Hyvin energiatehokas elimistö käyttää ravintoa

enemmän hyväkseen, jolloin sitä ei mene haaskuuseen ulosteen mukana. Suoliston mikrobisto vaikuttaa myös siihen, paljonko ravintoa varastoituu rasvana vyötärön seudulle ja muualle elimistöön.

– Ihmisen suoliston mikrobisto on ilmeisesti vielä kivikautisella kehitystasolla. Silloin ruokaa saatiin vain silloin tällöin, ja se piti varastoida tehokkaasti.

Nykyisin ruokaa on tarjolla reippaasti, mutta meidän elinjärjestelmämme eivät ole kehittyneet samaa vauhtia ympäristömme muuttumisen kanssa, Isolauri sanoo.

Synnytystapa vaikuttaa mikrobistoon Suolistomikrobiston ensimmäiset idut muodostuvat jo raskauden aikana sikiökaudella. Mikrobiston muodostumiseen vaikuttavat ratkaisevasti synnytystapa, äidin antibioottikuurit sekä se, saako lapsi rintamaitoa.

– Keisarileikkaus kasvattaa lihavuuden, diabeteksen ja allergian riskiä. Ei-kiireellisessä keisarileikkauksessa, jossa ei ole synnytyksen supistuksia, lapsi ei

HELMi-suolistobakteeritutkimus etsii odottavia äitejä Oriola on mukana tukemassa Helsingin yliopiston HELMi-suolistobakteeristotutkimusta.

Tutkimukseen kutsutaan odottavia tai raskautta suunnittelevia äitejä, joiden vauva syntyy huhtikuun 2016 ja maaliskuun 2017 välissä. Tutkimuksessa suolistobakteeriston kehitystä seurataan ulostenäytteistä, verinäytteitä ei oteta. Tutkimukseen liittyvät kyselyt täytetään näppärästi HELMi-sovelluksella kännykällä tai tietokoneella.

Samalla osallistujat tallentavat itsellensä kattavan sähköisen vauvakirjan. www.helmitutkimus.com www.facebook.com/HELMitutkimus

saa äidiltä hyviä bakteereja, vaan ainoastaan sairaalamikrobit ja ihon mikrobit. Kun äidillä ei ole supistuksia, hänen suolistostaan ei kulkeudu hyviä mikrobeja lapseen verenkierron kautta.

– Lähes kaikki raskaana olevat naiset alueellamme käyttävät jo probiootteja, Isolauri kuvaa havaintoaan.

Probioottien antaminen kannattaa erityisesti silloin, kun allergiaperheen äiti synnyttää keisarileikkauksella. Jos äiti on ylipainoinen diabeetikko, hänen lapsellaan voi jo syntymähetkellä olla aikuiselle kuuluva diabeetikon mikrobisto.

Probiooteilla

pyritään estämään lihavuutta Probiootit tasapainottavat suoliston mikrobistoa, joka vaikuttaa energian varastoitumiseen rasvana vyötärönseudulle. Probiootit hillitsevät myös lihavuutta ylläpitävää tulehdusreaktiota, sanoo professori Erika Isolauri.

Reseptori 15

14 Reseptori 2 2016

Yhteistyö sujuu asiakaspalvelun tiimien kesken. Kuvassa hymyilevät Sanna Myllys (vas.), Annamari Mankinen, Elina Veisterä ja edessä Marika Perämäki.

Reseptorin syksyn numeron suosituimmiksi jutuiksi valittiin: 1. Probiooteilla pyritään estämään lihavuutta 2. Crohnin tauti, täysi vauhti Onnetar suosi arvonnassa Heikki Ojaa Helsingistä. Hän sai palkinnoksi runsaan ­ Lysi-paketin. Onnea voittajalle!

Reseptori 31

EKOLOGINEN VALINTA Lisätietoa www.avene.fi

KOKO PERHEEN TEHOKAAT JA TURVALLISET AURINKOSUOJAT Avènen aurinkotuotteet ovat erittäin korkealaatuisia ja hellävaraisia, joten ne sopivat koostumukseltaan myös herkälle iholle, pieniä lapsia unohtamatta.

UUTUUS! Very High Protection Anti-aging SPF 50+ 50 ml Ikääntymisen merkkejä korjaava ja ennaltaehkäisevä aurinkovoide.

Aurinkovoide erityisesti kasvoille, kaulalle ja dekolteelle, erinomainen myös meikin alle! Hajusteeton. Kätevä pumppuannosteltava tuubi.

UUTUUS! Very High Protection Mineral Fluid SPF50+ 40 ml Täysin uudenlainen, erittäin korkean suojan antava mineraaliaurinkosuojavoide ei sisällä lainkaan kemiallisia filttereitä.

Uusi miellyttävä, helposti levittyvä koostumus sopii erityisesti kasvoille, kaulalle ja dekolteelle. Ei sävytetty & hajusteeton.

Kätevästi mukana kulkeva litteä 40 ml pullo.

SAATAVILLA APTEEKEISTA! www.avene.fi

UUDET KÄTEVÄT PAKKAUKSET Very High Protection Spray SPF50+ Aurinkovoide 50+ aikuisille, etenkin vartalolle on nyt kätevässä spraypullossa, 200 ml. Kevyt koostumus, helppo levittää.

Very High Protection Lotion for Children SPF 50+ Uusi pienempi pakkauskoko loistavasta erittäin suojaavasta lasten aurinkovoideemulsiosta, 100 ml tuubi.